Oppimisen tulevaisuus 2030TVA 09.03.2017

“RATKAISUAAN ODOTTAVIA AIKAKAUSITEEMOJA!”

- Paolo Freire

• Slideshare http://www.slideshare.net/oraakkeli (kalvot)• eBarometri http://www.ebarometri.fi/ (tutkimus- ja kokeiluaineistot)• eDelfoi https://edelfoi.fi/ ja http://www.edelphi.org (verkko-ohjelmistot)• Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. Turun yliopisto.• Lukion tulevaisuus 2030. Toinen koulu, toinen maailma. • Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus. OSAO.• Koulun johtaminen ja toimintakulttuuri. Helsingin • Ammattikasvatuksen aikakauskirja 3/2013: Verkko-oppiminen. Okka.• Futura 3/2014, teema: Oppimisen tulevaisuus• Futura 2/2015, teema: Koulun tulevaisuus• OPS2016 http://www.oph.fi/ops2016 • Google+: Oppimisen tulevaisuus-ryhmä• Facebook: Oppimisen tulevaisuus-ryhmä• Nettilukio http://www.nettilukio.fi (Internetix Campus)• Nettiperuskoulu http://www.nettiperuskoulu.fi (Internetix Campus)• Metodix http://www.metodix.fi • Futuribles of Learning 2030 http://bit.ly/2mhRbp1 (EJFR)• Oppimisen tulevaisuus 2030-blogi

https://metodix.fi/2017/01/11/oppimisen-tulevaisuus-2030-blogi-2017/ • Metodix-barometri https://sites.google.com/metodix.fi/ot2030/etusivu

Keskustelua aineistojen kanssa

Oppimisen tulevaisuus 2030Argumentteja todennäköisen, haluttavan ja mahdollisen

tulevaisuuden puolesta

01Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee

02Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia (laadullinen ennakointi)

03Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita kukaan ei kerro haluavansa

04Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja vipuvaikutuksia

05Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien markkinoita

06Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat, vanhemmat, koulut, kunnat)

07Delfoi-metodi: asiantuntijuus, asianosaisuus, anonyymisyys ja iteratiivisuus

08eDelfoi-työkalu: internet (pääsy, saavutettavuus), reaaliaikaisuus (kohtaaminen, dialogi), kumulatiivisuus (aikasarja, paneelit)

09Toimintaperiaatteiksi ”open source”, ”open data” ja ”open argument”

Teemat ja paneelitOPH tilaa ja ohjaa, Osuuskunta toteuttaa

SISÄ ULKO

TietoTieto, taito ja oppiminen (Otavan Opiston Osuuskunta)

Arvot ja tavoitteetArvot, päämäärät ja

tavoitteet (Turun yliopiston Tulevaisuuden

tutkimuskeskus)

ToimintaympäristöToimintaympäristön

muutokset poliittisesti, sosiaalisesti ja

ympäristöllisesti (Demos Helsinki)

ToimintaToiminta, yhteisö ja koulu (Otavan Opiston Osuuskunta)

2009

ULKOISTETTU OPETUS

”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”

SeliteVuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.

2010Tulevaisuusteesi (Delfoi)

Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

2010Kiistakysymys

Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

2010Nelikenttä

Teesien kolmijakoTeesien tilat

KIISTA▪ Näkemykset ja argumentit

tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta tärkeässä asiassa usein tunnepitoiseksi kiistakysymykseksi.

DIALOGI▪ Käsitykset tulevasta

kehityksestä jakautuvat moniksi näkökulmiksi ja tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa yhteiseen keskusteluun.

RATKAISU▪ Panelistit ovat

tulevaisuusväitteestä suhteellisen yksimielisiä. Pääkysymykseksi muodostuukin se, milloin ja miten muutos tapahtuu.

2011

Puolesta Vastaan

Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tavoitteet.

Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita".

Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva!

En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa!

Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.

Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt större samhälleliga problem.

Argumentaatio

eDELFOI

2012Tulevaisuuksien kypsyminen

METAFORINEN TULEVAISUUSKARTTA2013

Metaforaleikittelyä tulevaisuuskartoilla• Paineiset pinnanmuodot (muutos ja merkitys)• Tiet ja polut (systeemiset yhteydet ja reitit)• Kairaukset (mitä on pinnan alla)• Leirit (kokeilut ja dialogit)• Kompassi (suunnat, skenaariot, visiot)• Maailmankartta (toimintaympäristö

drivereineen, isokuva)

Ajatusten, ohjaavien ideoiden, mentaalisten mallien, systeemiyhteyksien, organisaatioiden ja instituutioiden, toiminnan, tavoitteiden ja pyrkimysten uudelleen asemoituminen.

An epoch “is characterized by a complex of ideas, concepts, hopes, doubts, values and challenges in dialectical interaction with their opposites striving towards their fulfilment”. The concrete representation of these constitute the themes of the epoch. For example, we may say that in our society some of these themes would include the power of bureaucratic control or the social exclusion of the elderly and disabled. In social analysis these themes may be discovered in a concrete representation in which the opposite theme is also revealed (i.e., each theme interacts with its opposite).- Paolo Freire http://www.freire.org/paulo-freire/concepts-used-by-paulo-freire

“Kansaa pelottaa vapaus ja eliittiä status quon menettäminen.”

Paolo Freire ajan teemoista

OPETUS TIIMIYTYY JA MONINAISTUU

Jin jang

Opetusprofession metamorfoosi

2030

Kollegiaalinen, lapsiorientoitunut ja koulutettu opettajisto (professio), joka hetkeksi rakensi maailman parhaan Pisa-koulun.

Teknologia avaa (oppimisen), tiimityö laventaa (opetuksen), yhteiskunta paineistaa (suorituksiin)! Koulujen kehitys eriytyy?

Rikastuva ja moninaistuva opetusprofessio, joka mukautuu oppijan tarpeisiin ja ominaisuuksiin. Iso kysymys on keille kaikille ja ketä varten? Opetuksen “3D-printteri”!

“MAALI“

Group thinking

Not-knowing approach

Handy, Kevätsalo

Henkilökohtaistuva oppiminen

2030

Peruskoulussa oppiminen organisoituu oppitavoitteiden, -sisältöjen ja opetuksen kautta. Koulun ja opettajan autonomia on suurta ja sitä käytetään vähän. (“oppiruokala”)

Oppiminen lisääntyvän yhteiskunnallisen kiinnostuksen kohteena! Huomio kiinnittyy mitattaviin oppisuorituksiin ja –tuloksiin. (“a´la carte, buffet”)

Oppiminen personoituu, poluttuu, pelittyy ja autentisoituu oppijan ja oppijayhteisön valintojen mukaan, jos hyvin käy! (“kokkikurssit”)

MAALI

Nettilukio.fi

Kolme kattausta

Arvonluontiketju 7:Oppimisen yksilöllistyminen

(perhe, suku, heimo,sotaväki, …)

Monikko-oppiminen on erilaista

2030

Koulu (lukio) on yhteisöllisen toiminnan autiomaa, kun luokattomuus, oppisuoritukset ja eriytyneet ainesisällöt ovat murentaneet yhteisökulttuurin.

Tiimityöllä on työelämän ja kansalaistoiminnan tilaus. Yhteiskunnilla ja ympäristöllä on viisaan yhteis(ö)toiminnan paine ja tarve.

Deweylainen koulu: pienoisyhteiskunta ? “Bändi”- ja roolipelioppiminen? Ryhmämuotoinen surffailu oppimisen hybridimaailmassa.

MAALI

Bändi-oppiminen

Dynaamisetinstituutiot

Østerskov Efterskole

(vanhemmat yhdistykset,

kunta …)

Eksosysteemin voimavaranto

2030

Puoliavoin koulu(järjestelmä), jossa oppiminen tapahtuu hyväksytysti vain opetuksen ja oppisaavutusten kautta.

Koulu avataan markkinoille ja annetaan niiden painaa kustannukset alas ja tehot ylös.

Lasten läheiset ja kolmas sektori on yleissivistävän koulun inspiraattori ja resurssoija siinä kuin työelämä on sitä ammatilliselle koulutukselle. Joukkovoimat on mobilisoitu!

MAALI

Ihastjärvi Kalevankangas

Hybridi organisoituminen

LiikennemetaforaLiikennemetafora rakenteisen muutoksen mallina

(tieto-käsitys)

Kompetenssien yleissivistys

2030

Ideaalina muistamisen ja tietämisen yleissivistys, joka painottuu staattiseen tietoon, toimii valikoinnin kriteerinä, ja on kokemuksena reilu.

Työelämä hakee sekä spesialisteja että moniosaajia, jotka eivät vain hallitse tätä ja tuota, vaan ihmisiä, jotka pelaavat kimppaan ja muodostavat systeemi- ja kokonaiskuvaa.

Kompetenssit korvaavat yleisivistyksen! Miten silloin käy sivistyksen? Sivistys on enemmän kuin taitoja. Merkitys monikko-oppimisesta ja sivistys opetuksesta!

MAALI

Yleissivistys

Kompetenssit

Sivistys

Causal Layered Analysis by Sohail Iniayatullah“Pinnasta syvyyksiin ja takaisin“

A LitaniatasoEnsimmäinen taso eli litania kuvaa tasoa, jolla yleistetään ja yksinkertaistetaan tarkasteltava ongelma.

B Systeemien ja sosiaalisten syiden tasoSosiaalisten syiden tasolla tunnistetaan ongelma ja sen (usein lyhyen aikavälin) syyt ja seuraukset.

C Diskurssin, arvojen ja maailmankuvan tasoAvataan päätösten ja suunnitelmien sekä niiden sisältämien ratkaisujen ja valintojen taustalla vaikuttavat arvot ja maailmankuvat.

DMyyttien ja metaforien tasoTällä tasolla ”näyttäytyvät” kollektiiviset kätketyt ulottuvuudet, joihin ei ole suoraa pääsyä.

D

A

B

C

KAUKOTULEVAISUUS

PUUTTUU:

Tekoälyn perspektiivi: Goonatilaksen informaatiovirrat

Peruskoulun visio: kahdeksan teesiä!

TEHTÄVÄHAASTE PERUSKOULULLE

(LAINAUS BLOGISTA http://edelfoi.ning.com/profiles/blogs/mickosin-kolme-vinkkia-ja-sote)

Älä keskity tuoliin vaan rakenna ymmärrys koko asumisesta kuten Ikea on tehnyt. Sen jälkeen voit tehdä tuolejakin. Kiinnostavin vinkki oli kuitenkin tutkia asiakkaiden kipupisteitä. Kiinnostu siitä missä asiat eivät suju ja missä syntyy ristiriitoja ja toimimattomuutta. Siellä on myös tarve johonkin uuteen.

Ilmeinen toimimattomuus liittyy Akatemian tuoreeseen tutkimukseen, jonka aineisto on kerätty pääasiassa Helsingin peruskouluista. “Tuoreen selvityksen mukaan koululaiset kadottavat motivaatiotaan opiskeluun ja väsyvät. Professori Katariina Salmela-Aron vetämän, Helsingin koululaisiin keskittyneen selvityksen mukaan lähes puolet 12-vuotiaista suhtautuu kyynisesti koulunkäyntiin. Tästä joukosta joka neljäs ei pidä koulua tärkeänä. Joka kymmenes 12-vuotias on uupunut. … Salmela-Aro kääntää katseen koulua kohti. Hänen mukaansa Suomessa on kasvamassa kuilu nuorten oppimiskäytäntöjen ja koulun käytäntöjen kanssa. Sama yksinkertaisemmin: koulu ei pysy ajassa mukana. … Koulun tilanteen puki raikkaisiin sanamuotoihin Ylen uutisissa (10.11.) haastateltu turkulainen opettaja Maarit Korhonen. Hänen mukaansa koulu on kuin museo. Korhonen kertoo, että oppimisympäristöä ja -sisältöjä sekä opettamisen tyyliä olisi muutettava, sillä ne ovat pysyneet kymmeniä vuosia lähes muuttumattomina. ”Kuilu koulun ja lasten välillä kasvaa päivä päivältä”, hän tiivisti.” (HS 12.11.2015)

MICKOSIN VINKIT(LAINAUS BLOGISTA http://edelfoi.ning.com/profiles/blogs/mickosin-kolme-vinkkia-ja-sote)

Hän suosittelee monien tulevaisuuspolkujen rakentelua, missä ei uutta ole, mutta se on tärkeä strategin lisuke, että pitää varoa rakastumasta niistä mihinkään. Se lupa tulee vasta sitten, kun on valinnut tiensä. Järkiliitto siis, jossa rakkaus tulee vasta perässä. Toinen vinkki on vielä vaikuttavampi. Tulevaisuuksientutkimuksen kannalta kaikkein tärkeintä on tunnistaa se, mikä ei muutu. Suurta osaa siitä mikä muuttuu ei kuitenkaan voi vangita. Kolmas ajatus on hiukkasen ristiriitainen edellisen kanssa. Mickosin mukaan tulevaisuus on läsnä monin tavoin jo nyt. Samaa metodia olemme käyttäneet Futura-lehden teemaprojekteissa.

Mainio esimerkki sote-puolelta on Matti ja Markku Rimpelän tutkimus "Säästöjä lapsiperheiden palveluremontilla". He ovat keränneet innovatiivisten kuntien kokeiluja ja koostaneet niistä ehdotuksia palvelurakenteiden muuttamiseksi. "Aikanaan rakennettu palvelurakenne, joka on juurtunut hallinto- ja ammattikuntiin, on tullut tiensä päähän. Nykyiset palvelut eivät lähde lasten ja lapsiperheiden tarpeista, vaan ne lähtevät järjestelmän ja ammattikuntien tarpeista." Siis vanha tuttu juttu. Kaikki instituutiot syövät ennen pitkää tarkoituksensa.

Sotea ja miljardisäästöjä väännetään nyt ylärakenteissa. Rimpelät luonnostelevat miljardin säästöä palvelutuottamisen ala- eli kuntakenteissa tavoilla, jotka on jo löydetty mutta joita ei lainsäädännön ja muun regulaation takia ei päästä laajentamaan. Voin yhtyä myös Rimpelöiden pelkoon siitä, että tuleva sote-uudistus todennäköisesti tulee taannuttamaan innovatiivisia kuntia ja palveluita. Sama ilmiö on havaittu ammatillisella koulupuolella, kun peräkkäisin hallintouudistuksin on kasattu yhä laajempia koulutuskonserneja.

12.11.2015