Oppimisen tulevaisuus 2030

RATKAISUAAN ODOTTAVIA AIKAKAUSITEEMOJA!

Oppimisen ja opetuksen tulevaisuudesta1. Yleissivistävän koulun uudistaminen 2012-2016

• OKM:n KESU 2011-2016• Perusopetuksen tuntijako (VNP 28.6.2012)• Opetussuunnitelmien uudistamisen tiekartta 2012-2016

2. Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri• Delfoi –metodin barometrimurre (tubaro)• Yleissivistävät koulut: perusopetus ja lukio

3. Freireläisiä ajan teemoja• Tarkoitus: hyvä elämä vai hyvä tulos?• Strategia: lahjakkuus vai tasa-arvo?• Taktiikka: kokonaisena vai osina?• Merkitys: oma vai yhteinen?• Driver: kilpailu vai yhteistyö?• Merkitys: kilpailu vai yhteistyö?• Systeemi: ohjaus vai itseorganisoituminen?• Ympäristö: sulautettu vai erillinen?

4. eDelfoi ja barometrin tulevaisuus• Barometrin tulevaisuus: jaettuun ja osallistavaan palveluun 2013• eDelfoi 4.0, open source

Aluksi1. Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometri

• Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2011) Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. 171 s. ISBN 978-952-249-060-5, http://ffrc.utu.fi/julkaisut/tutu-sarja/

• Linturi, Hannu, Rubin, Anita, Airaksinen, Tiina (2012) Lukion tulevaisuus, Toinen koulu, toinen maailma. ISSN-L 2242-1297 (Otavan Opiston Osuuskunta), ISSN 2242-1297 (verkkojulkaisu) http://www.oph.fi/julkaisut/2011/lukion_tulevaisuus_2030

2. Osaava opettaja 2010-2020• Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaamisalueet

http://www.edelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja/ (Paaso)

3. Autenttinen ympäristö• Barometriympäristö http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot • Uusi eDelfoi http://edelfoi.fi• Kalvot http://www.slideshare.net/oraakkeli

OPS-tiekartta 1TEHTÄVÄ KESKUSTELU TOIMIJA

2/2012

Opetussuunnitelmien perusteiden yleiset linjaukset

Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Miten muutokset vaikuttavat koulutyöhön? Miten koulu vaikuttaa muutokseen?Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat opintoja jatkaessaan ja myöhemmin elämässä? Miten toimien koulu parhaiten tuottaa tulevaisuuden sivistystä ja osaamista?

OPH, alueelliset viritystilaisuuudet (ELY), perustetyön kommentointi

1/2013

Esi- ja perus-opetuksen sisältö- ja oppiainekohtainen valmistelu, opettajien täydennyskoulutus

Miten kunnan toimintakäytänteet sekä kunkin koulun toimintatavat ja arki edistävät oppimista ja tulevaisuudessa tarvittavia taitoja? Miten oppilaat ovat mukana suunnittelussa – miten he oppivat vaikuttamaan ja ottamaan vastuuta ympäristöstään? Miten kunnassa/koulussa otetaan huomioon oppilaiden erilaisuus?

OPH, kommentointi

2/2013

Luonnos esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi

Miten esiopetus ja nykyinen esiopetuksen opetussuunnitelma toimivat? Mitkä ovat vahvuutemme ja keskeiset kehittämistarpeemme? Miten esiopetus ja nykyinen esiopetuksen opetussuunnitelma toimivat? Mitkä ovat vahvuutemme ja keskeiset kehittämistarpeemme?

OPH, paikallista ops-työtä tukevat tilaisuudet, ops-kommentointi

1/2014

Luonnos perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi

Miten perusopetus ja nykyinen opetussuunnitelmamme nyt toimivat? Millaiset ovat mahdollisuudet lisäopetukseen? Entä mahdollisuudet perusopetukseen valmistavaan opetukseen? Mikä opiskelussa on olennaista hyvän oppimisen ja ihmisenä kasvun kannalta? Miten sen pitäisi näkyä opetussuunnitelmissa?

OPH, paikallista ops-työtä tukevat tilaisuudet, ops-kommentointi

OPS-tiekartta 2TEHTÄVÄ KESKUSTELU TOIMIJA

2/2014

Esi-, perus- ja lisä-opetuksen opetus-suunnitelman perusteita koskevat viralliset lausunto-pyynnöt

Miten Opetushallituksen luonnos perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi muuttaisi alueen/kunnan/koulun toimintaa sekä perusopetusta ja lisäopetusta? Mikä siinä on innostavaa ja mihin se haastaa?

OPH, kommentointi

1/2015

Opetushallituksen järjestämät ohjaustilaisuudet

Miten opetussuunnitelman laadinta saadaan parhaiten palvelemaan arjen koulutyön kehittämistä? Miten kaikki asianomaiset saadaan työhön mukaan?

OPH, kunnat: paikallisen opetussuunnitelman laadinta

2/2015

Opetushallituksen järjestämät ohjaustilaisuudet

Miten työn etenemistä arvioidaan?  Mistä voidaan saada palautetta? Auttaako yhteistyö muiden kuntien kanssa? Millaista tukea voidaan saada oppilailta, huoltajilta ja eri yhteistyötahoilta?

OPH, kunnat ja koulut: paikallisen opetussuunnitelman laadinta

1/2016

Paikallista opetus-suunnitelmaa koskeva päätös ennen 1.8.2016

Miten päätöksentekoprosessi hoidetaan? OPH, kunnat

2/2016

Uusien opetus-suunnitelmien mukainen opetus käynnistyy koko maassa.

Miten paikallisesti tuetaan uusien opetussuunnitelmien toimeenpanoa? Miten uusien perusteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan?

Kunnat, OPH

Mitä, miksi ja miten?1. Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee2. Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia

(laadullinen ennakointi)3. Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita

kukaan ei kerro haluavansa4. Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja

vipuvaikutuksia5. Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien

markkinoita6. Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat,

vanhemmat, koulut, kunnat)7. Metodeiksi open source, open data ja open argument

- Jim Dator 17.8.21012 JokuVeli valvoo –seminaari- Hawaijin Tutu http://www.futures.hawaii.edu/

Arvot, päämäärätja tavoitteet

(Tutu)Toiminta-Ympäristö(Demos)

Toiminta, yhteisö, koulu

(Otava)

Tieto, taito,Oppiminen

(Otava)

OPH:n tubaro

ULKOISTETTU OPETUS

”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”

Selite

Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.

Tulevaisuusteesi (Delfoi-tekniikka)

Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

Teesi ja kiistakysymys

ei-todennäköi

nen ja toivottava

todennäköinen ja

toivottava

ei-todennäköinen ja ei-toivottava

todennäköinen ja ei-toivottava

Puolesta Vastaan

Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tavoitteet.

Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita".

Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva!

En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa!

Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.

Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt större samhälleliga problem.

Argumentaatio

Teesien kolmijako

RATKAISUKYSYMYS

TAPAHTUU EI IKINÄ

Ratkaisuteesejä

I TAVOITTEET:ei teesiä

II OPPIMINEN:jatkuva

oppiminen, sosiaalinen

media, itseoppiminen

III KOULU:ainejakoisuus, opetustiimi,

oppimisympäristö, relevantti

tieto

IV YMPÄRISTÖ:koulu

toimintakeskuksena

DIALOGIKYSYMYS

KIRJO “LUMIKKI JA KÄÄPIÖT”

DialogiteesejäI

TAVOITTEET:näyttö, aika, nollatoleranssi, alueet, uskonto,

osallistuminen

II OPPIMINEN:metataidot,

slow learning,

lahjakkuus, kotikoulu

III KOULU:ympäristön kehittäjä, opettaja

sivistysagenttina

IV YMPÄRISTÖ:eläkeläiset,

EU-integraatio, tiedonvälity

s kollektiiviäly

KIISTAKYSYMYS

POLARISAATIO “KAMELI”

I TAVOITTEET: oppimisen tulos, kieli, demokratia

II OPPIMINEN: ryhmämuotoi

nen oppiminen

III KOULU: opettajakoulut

us, oppivelvollisu

usikä, virtuaalimaail

ma

IV YMPÄRISTÖ: opetuksen

ulkoistaminen,

ilmastonmuutos

Kiistateesejä

Paolo Freire ja ajan teematTeemat ilmaisevat kussakin ajassa ratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hän kykenee ratkaisemaan oman aikakautensa teemat ja integroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat ja ratkaisevat sen tehtävät. Aikojen murroksessa vaihtuvat paitsi teemat myös ajan järki.

- Paolo Freire 1970-luvun alussa

“Koulun pirulliset dilemmat”

1. Jatkuvuus vastaan muutos (traditio vs tulevaisuus) 2. Julkinen vastaan yksityinen (valtio vs perhe)3. Yhteis- vai rinnakkaiskasvatus (integraatio vs

segregaatio)4. Systematiikka vai spontaanisuus (suunnitelma vs

tilanne)5. Erilaistuminen vai samuus (eheys) (erillinen vs

yhteinen)6. Luonto vai sosiaalisaatio (tulla itsekseen vs tulla

ihmiseksi)7. Vapaus vai pakko (kiinnostus vs välttämätön)

- Jari Salminen (2012) Koulun pirulliset dilemmat. Teos. Helsinki.

Koulun pirullisten dilemmojen ratkaisu?

“Rauhallisesti eteenpäin!” “Rauhallisesti ja harkiten hyökäten eteenpäin!” (toim. toim. lisäys)

“Luen kirjaa niin, että koulu on systeemi, kompromissi,  jota pitää koossa etujen ja paineiden ”kauhun tasapaino”. Maailma koulun ympärillä muuttuu ja muutos kiihtyy. Kouluun kohdistuu tyytymättömyyttä ja  vaatimuksia kaikilta: poliittisilta päättäjiltä, ideologisilta, uskonnollisilta ja edunvalvonnallisilta ryhmittymiltä, hallinnolta ja sen virkamiehiltä, asiantuntijoilta, ammattilaisilta, kansalais-järjestöiltä, oppilailta ja heidän vanhemmiltaan. Muutospuheen sävy muuttuu yhä velvoittavammaksi  Koulu on yhteiskunnallisten toiveiden pohjaton tynnyri,  kaikkeuden keskus, kaikkien ongelmien ratkaisu yhtä aikaa.” (Martti Hellström http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/)

- Jari Salminen politiikkaradiossa http://areena.yle.fi/radio/1566516/.

1. Tarkoitus: hyvä elämä vs hyvä tulos2. Strategia: lahjakkuus vs tasa-arvo3. Taktiikka (metodi): kokonaisena vs osina4. Merkitys: oma vs yhteinen5. Driver: kilpailu vs yhteistyö6. Systeemi: ohjaus vs itseorganisoituminen7. Ympäristö: sulautettu (autenttinen) vs erillinen

Tämän ja lähitulevan ajan ratkaistavia (dialektisia?) teemoja

Teemoja ja teesejä

MITTARI TARKOITUS STRATEGIA TAKTIIKKA MERKITYS DRIVER SYSTEEMI YMPÄRISTÖ

I KOULU Oppimis-tulokset

Metataitojen arviointi

Ainejakoisuus

Monialainen opetustiimi

Oppivat ryhmät

Koulu ympäristönsä kehittäjänä

Koulusta toimintakeskus

II YHTEIS-KUNTA

Demokratia

Tiedonvälitys

Osallistuva oppiminen

Kollektiivinen älykkyys

Älymani-pulaatio

Euroopan integraatio

Ilmaston-muutos

III OPPIMINEN Itseoppiminen

Lahjakkuus Relevantti tieto

Alueellinen tasa-arvo

Sosiaalinen media

Oppi-velvollisuus

Virtuaali-maailma

IV LUKIO Tarkoitus Tehokkuus Tiedon tuottaminen

Valinnaisuus

Tehokkuus

Lukioverkko

Globaalisuus

I Koulu ja oppiminen 2030

Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu suhteellisen tasan ainepainotteisen (väline- ja harjoitusaineet) ja toiminta-painotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelman välillä.

ratkaisu

• Ainejakoisuus 2012 (2010)

ratkaisu

• Ainejakoisuus 2012 (2010)

-3 -2 -1 0 1 2 30.00

10.00

20.00

30.00

40.00

50.00

60.00

70.00

0.003.45

6.90 6.90

17.24

60.34

5.17

TODENNÄKÖISYYS N=58 (25), KA=1,40 (1,44)

20102012

ratkaisu

• Ainejakoisuus 2012 (2010)

-3 -2 -1 0 1 2 30.00

10.00

20.00

30.00

40.00

50.00

60.00

1.85 1.85 1.85

7.415.56

44.44

37.04

TOIVOTTAVUUS N=54 (25), KA = 1,94 (1,76)

20102012

1. Työkalujen vuorovaikutteinen käyttö (kieli, tieto,

teknologia)

2. Vuorovaikutus heterogeenisten ryhmien kanssa

3. Autonominen

toiminta

Avainkompetenssit (OECD)

Työkalut

kieli

tieto

teknologia

Ryhmät

suhteet

yhteistyö

ratkaisu

Hallinta

isokuva

suunnittelu

arviointi

Osaamiset suunnittelua organisoimaan

Kokeiluja osaamis-pohjaiseen opetus-

suunnit-teluun

III Oppiminen ja yhteiskunta 2030

Koulun päätavoite on tasa-arvon sijaan jokaisen lapsen lahjakkuuden esillekaivaminen ja tukeminen.

dialogi

• Lahjakkuus 2012 (2010)

dialogi

• Lahjakkuus 2012 (2010)

-3 -2 -1 0 1 2 30

5

10

15

20

25

30

35

40

0

10.428.33

20.83

35.42

20.83

4.17

TODENNÄKÖISYYS N=48 (34), KA=0,60 (0,88)

20102012

dialogi

• Lahjakkuus 2012 (2010)

-3 -2 -1 0 1 2 30

5

10

15

20

25

30

35

0

4.17

10.42

18.75

29.17

22.92

14.58

TOIVOTTAVUUS N=48 (34), KA=1,00 (1,09)

20102012

Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä.

kiista

• Oppivat ryhmät 2012 (2010)

kiista

• Oppivat ryhmät 2012 (2010)

-3 -2 -1 0 1 2 30.00

5.00

10.00

15.00

20.00

25.00

30.00

35.00

5.17

13.79

27.59

18.97

24.14

10.34

0.00

TODENNÄKÖISYYS N=58 (41), KA=-0,26 (-0,24)

20102012

kiista

• Oppivat ryhmät 2012 (2010)

-3 -2 -1 0 1 2 30.00

5.00

10.00

15.00

20.00

25.00

10.34

15.52

12.07

13.79

22.41

18.97

6.90

TOIVOTTAVUUS N=58 (41), KA = 0,07 (-0,22)

20102012

"Jos haluat kulkea kovaa, mene yksin. Jos haluat

kulkea kauas, mene yhdessä."

- Afrikkalainen sananlasku

IV Lukion tulevaisuus 2030

http://envisioningtech.com/

education/

Tubaron jatkoAIKA TEHTÄVÄ

2/2012 Siirto eDelfoi 4.0 –alustalle (http://eDelfoi.fi)eBarometri-ympäristön luominenOppimisen tulevaisuus 2030, seurantaraportti 2012

1/2013 eBarometrin avaaminen (http://eBarometer.fi) Seurantamittaus 2013

2/2013 eBarometrin kytkeminen OPS-työhönMittarien tarkistaminenOppimisen tulevaisuus 2030, seurantaraportti 2013

1/2014 eBarometrin laajentaminen (koulut, kunnat)Seurantamittaus 2014

2/2014 eBarometrin mediallistaminen (artikkelit, keskustelut)Oppimisen tulevaisuus 2030, seurantaraportti 2014

1/2015 eBarometrin syventäminen (tutkimukset)Seurantamittaus 2015