Tulevaisuus 4.0taustoja

• Otavan Opisto http://www.otavanopisto.fi

• Metodix http://www.metodix.com

• Internetix -työpajat http://paja.internetix.fi

• Delfoi-yhteisö http://edelfoi.ning.com

• eDelfoi http://www.edelphi.fi

• Nettilukio http://www.nettolukio.fi

• Nettiperuskoulu http://www.nettiperuskoulu.fi

• Blogi http://oraakkeli.blogspot.com

• Flickr http://www. flickr.com/photos/oraakkeli/Hannu Linturi 12.10.2009

Mielen maisema

Mielen maisema

Teemat

1. Tulevaisuusorientaatio• Yhteisöt• Uskomukset

2. Tulevaisuusmetodit• Työkalut (käsitteet)• Tekniikat (metodit)

3. Caseja• Metsä ja Suomi• Laadullinen ennakointi (barometrit)• Ammattikeittiön tulevaisuus• Asiantuntijuus• Pitkä tulevaisuus: kolme näkökulmaa

TULEVAISUDEN TUTKIMUSKESKUS

TULEVAISUDEN VERKOSTOAKATEMIA

TULEVAISUDEN TUTKIMUKSEN SEURA

Delfoi –kehittäjäyhteisö

Herakleitos (535-474 eaa) Ajasta: ”Ei ole mahdollista astua kahta kertaa samaan virtaan,

sillä kaikki koko ajan hajoaa ja yhdistyy ja lähenee ja loittonee.”

Ristiriidasta: ’Vastaanhangoitteleva yhteensopiva’ syntyy niistä voimista, jotka pyrkivät eri suuntiin, mutta jotka kuitenkin liittyvät yhteen. Tästä liitosta kehittyy kaunein harmonia.

Harmoniasta: Herakleitos sätti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miten siinä missä vedetään eri suuntiin, ollaankin sopusoinnussa. Arvokas harmonia on ’vastahakoista’ ja jännitteistä kuin jousi tai lyyra.

Paradoksista: Maailman kehityksen melodiana on vastakkaisuuksien ryskyminen ja sulautuminen. Kaiken muuttumisen taustalla on kuitenkin pyrkimys homeostasikseen eli tasapainoon.

Kulttuurievoluutio ”Ne tavattomat erot, jotka ilmenevät pukeutumisessa ja seurustelutavoissa, elinympäristössä ja miellemaailmassa, aiheutuvat kulttuurievoluutiosta. Suunnilleen samalla tavoin kuin mutaatiot muuttavat biologista perintöainesta, mullistavat uudet ajatukset, löydöt ja keksinnöt kulttuuriperintöä. Sukupuoliyhteyttä biologisen perintöaineksen edelleen siirtämisessä vastaavat kulttuurin kehityksessä kasvatus, opinnot ja koulutus. --- Aatteet (ideat) puolestaan ovat erilaisia ajatusrakennelmia. Ne toimivat eräänlaisina kulttuurin perinnöllisyysmekanismin ’geeneinä’. Tässä sanan laajassa merkityksessä on kaikilla kansoilla ’kulttuuri’, koska ihmiset eivät yleensä voi elää yhdessä vaikuttamatta toistensa käyttäytymiseen. Jokainen kulttuuri kehittyy – vaihtelevan nopeasti – ja jokainen kulttuuritaso edustaa yhtä sivilisaatiota, sivistysmuotoa.”

–Gerholm & Magnusson 1972, 5-6

Paolo Freire ja ajan teemat

Teemat ilmaisevat kussakin ajassa ratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hän kykenee ratkaisemaan aikakauden teemat ja integroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat ja ratkaisevat sen tehtävät. Aikojen murroksessa vaihtuvat paitsi teemat myös ajan järki.

Paolo Freire 1970-luvun alussa

Kummastelua

• Mistähän on kyse, kun oppilaitoksia koko ajan yhdistetään yhä suuremmiksi yhtymiksi ja mitä tapahtuu sen jälkeen, kun se tie tulee päätepisteeseensä? Koulun tarina?

• Mitä kummaa on tapahtunut ja tapahtumassa maataloudessa, kun se on niin meillä kuin muuallakin moninkertaistunut tuotantonsa sotien jälkeen samaan aikaan, kun sen elättämä väki on supistunut murto-osaan. Silti maatalous elää vain tukiaisten voimin?

• Miten on muuttunut aika, media, identiteetti?

B IF U R K A A TIOm u rro s

m e ts ä s ty s ,p a im en to la is u u s

m aa ta lo u s

teo llis u u s

in fo rm aa tio

Tofflerilaiset aikakaudet

Kain ja Abel

Kain ja Abel

Ralf Kerbach Ks. www.poll-berlin.de/.../polleditionen/grafiken/

Pantheon

Kruppin valtakuntaa

Teollista vapaa-aikaa

Enemmän enemmästä

Enemmän erilaista uudella tavalla tuotettuna

INDUSTRIALISMI

Teollinen yhteiskunta

n. 1970 n. 2020-40

Enemmän ja parempaa

vähemmästä

Myöhäisteollinen murrosaika

INFORMATIONALISMI

Tieto-yhteiskunta

Verkosto-yhteiskunta ?

Tuotannon periaate

Yhteiskunnan toimintalogiikka

Yhteiskunnan malli

Lähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002, Linturi 2008

Murroksen kehityskaari

murros-vaiheet

teknologinenmurros

sosiaalinenmurros

teoreettinenmurros

Rakenneideat

VER-KOSTO

matriisi

BYROKRATIA (erikoistuminen)

HIERARKIA

SUORA SUHDE

KLUSTERI(ryhmä, rypäs)

teknologinenmurros

sosiaalinenmurros

teoreettinenmurros

Järkien pyramidi

EGOT

homeostasis

KULTTUURIJÄRKI

AIKAKAUSIJÄRKI

AJATON JA UNIVERSAALI EVOLUUTIOJÄRKI

YHTEISÖJÄRKI

Yhteiskunta 3.0 Konerationalisointi: massatuotanto, suuruuden

ekonomia

Standardi: samuus ja samuuden laatu, erilainen on hukka

Materiaalinen: luonnonvarat perustana, tavaran logiikka ja logistiikka, oleminen muuttuu omistamiseksi, hyvinvointi

Luokkaidentiteetti: yhteiskuntaluokat, professiot, asiantuntijuuden paradoksi

Asiantuntijuus: erikoistumisen logiikka, illichlainen paradoksi

Yhteiskunta 3.0: edustuksellinen demokratia, kulutusyhteiskunta, sosialistinen ja kapitalistinen versio

Y 3.5: dekonstruktio Konerationalisointi: antiteesi?

Standardi: antiteesi?

Materiaalinen: antiteesi?

Luokkaidentiteetti: antiteesi?

Asiantuntijuus: antiteesi?

Yhteiskunta 3.5: antiteesi?

Y 3.5: dekonstruktio Konerationalisointi: palvelujen rationalisointi!

Standardi: samuuden standardista erilaisuuden standardiin

Materiaalinen: aineeton, simuloituminen

Luokkaidentiteetti: yksilö/yhteisöidentiteetti

Asiantuntijuus: jakava ja yhteistuotannollinen asiantuntijuus

Yhteiskunta 3.5: suora demokratia

Meemit

John Langrish (1999) luokittelee kolme meemityyppiä, joiden nimet kuvaavat niiden luonnetta:

• reseptimeemi (recipememe), • valintameemi (selecteme) ja • selitysmeemi (explaneme).

Reseptimeemit kertovat, miten joku asia tehdään. Valintameemit tarjoavat vaihtoehtoja toiminnan haluttavasta lopputulemasta ja selitysmeemit kertovat, mitkä ovat toiminnan kantavat perusideat. Selitysmeemit auttavat valitsemaan ja valintameemit rajaavat hyväksyttävät reseptimeemit.

- John Langrish 1999. Different Types of Memes: Recipemes, Selectemes and Explanemes. Journal of Memetics. Evolutionary Models of Information Transmission, 3. Saatavilla internetissä:

http://www.cpm.mmu.ac.uk/jom-emit/1999/vol3/langrish_jz.html

Teemat

1. Tulevaisuusorientaatio• Yhteisöt• Uskomukset

2. Tulevaisuusmetodit• Työkalut (käsitteet)• Tekniikat (metodit)

3. Caseja• Metsä ja Suomi• Laadullinen ennakointi (barometrit)• Ammattikeittiön tulevaisuus• Asiantuntjuus• Pitkä tulevaisuus: kolme näkökulmaa

TulevaisuusmetoditFutu –menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti (normative) eli etsitään tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila (futurible) on sekä haluttava että mahdollinen. Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön (exploratory) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia.

Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät ovat luonteeltaan laadullisia (qualitative) tai määrällisiä (quantitative). Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennustetyyppiset kyselytutkimukset, joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa (technology forecasting).

Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series. Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.

Futures Research Methodology V2.0

1. Introduction & Overview 15. Simulation and Games

2. Environmental Scanning 16. Genius Forecasting, Vision, and Int.

3. Delphi 17. Normative Forecasting

4. Futures Wheel 18. S&T Road Mapping

5. Trend Impact Analysis 19. Field Anomaly Relaxation (FAR)

6. Cross-Impact Analysis 20. Text Mining for Technology Foresight

7. Structural Analysis 21. Agent Modeling

8. Systems Perspectives 22. SOFI

9. Decision Modeling 23. SOFI Software

10.Statistical Modeling 24. The Multiple Perspective Concept

11. Technological Sequence Analysis 25. Tool Box for Scenario Planning

12.Relevance Trees and Morph. Analysis 26. Causal Layered Analysis

13.Scenarios 13.5 Interactive Scenarios 27. Integration, Comparisons, and

14.Participatory Methods Frontiers of Futures Research Methods

12.04.2023 31

Mahdolliset ja todennäköiset

tulevaisuudet

NYKYHETKI

Kaikki mitä voimme kuvitella (science fiction, myytit, sadut, tarinat, unet, jne.)

Kaikki mikä on mahdollista(rajoina mm. luonnonlait jne.)

Kaikki mikä on todennäköistä

Toivottavat asiat

Vältettävät asiat

Neutraalit asiat

Kaikki sellainen, mikä on

olemassa, mutta mitä emme

osaa kuvitella.

12.04.2023 32

• tapahtumista, trendeistä ja ilmiöiden välisistä suhteista saatavan tiedon hyödyntämistä ja käyttöä organisaation toimintaympäristön mahdollisten muutosten selvillesaamiseksi;

• tarkastelun kohteena myös sisäiset ja ulkoiset muutosvoimat;

• tavoitteena kehittää tehokkaita tapoja turvata oma tuleva tilanne ja/tai vaikuttaa muutoksen suuntaan.

Toimintaympäristön tarkastelu

12.04.2023 33

Toimintaympäristön tarkastelun edut

Toimintaympäristön muutoksen tarkastelun avulla voidaan

• välttää yllätyksiä,• tunnistaa uhkia ja mahdollisuuksia,• parantaa osaamista,• saavuttaa kilpailuetua ja • parantaa sekä pitkän että lyhyen

aikavälin strategiatyöskentelyn laatua ja tuloksia.

12.04.2023 34

suuntaus, virtaus, muutoksen kaava;

pitkän ajanjakson kuluessa tapahtuva

tarkasteltavan ilmiön yleinen kehityssuunta.

Trendit ohjaavat päätöksentekoa vaikuttamalla

valintoihin, makuun, arvostuksiin jne. Trendit

voivat myös olla megatrendien osia.

Trendit

12.04.2023 35

Syklit ja muutos

x MUTTA:

Äkillinen muutos toimintaympäristössä

Aika

NYT

Mennyt aika nEnnustettava

aika n/2

Kun tunnetaan kehityskulku n määrätyssä ajassa, voidaan tulevaa kehitystä ennustaa puolet niin pitkä aika eteenpäin (n/2)

> kehitys muuttuu ennustamattomaksi

Syklien pituus on ennustettava (pysyy aina samana): esim. ns. Kondratieffin taloudellinen sykli kestää 55 vuotta.

12.04.2023 36

Trendien ennakointi

Trendiekstrapolaatio on tulevaisuuden ennakoimista, joka perustuu oletukseen, että tietyt ilmiöt todennäköisesti jatkuvat tulevaisuudessa.

Ennakoimisessa selvitetään myös ilmiön suunnan dynamiikkaa (suunnan ja vauhdin mahdollisia muutoksia). Trendit voivat olla siis nousevia, laskevia, murtuvia (=päättyviä) tai muuttumattomia.

Esim: Muotivirtaus, mm. minihame

Uutiset joka puolen tunnin välein

Väestön ikääntyminen

12.04.2023 37

NOUSEVA

LASKEVA

VAKAA

x

Aika

MURTUVAMUUTTUVA

Trendien lajit

12.04.2023 38

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus

muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys,

joka muuttaa tapahtumien kulkua

ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei

välttämättä voida perustella tilastollisesti

uskottavalla jatkuvuudella kuten

historiallisella aikasarjalla.

Heikot signaalit

12.04.2023 39

Heikkojen signaalien jäljittäminen ja erilaisten ilmiöiden ymmärtäminen heikoiksi signaaleiksi muodostaa yhden haastavimmista tulevaisuudentutkimuksen osa-alueista.

Heikon signaalin jäljitys edellyttää useiden erilaisten ilmiöiden tai ilmiöalueiden tuntemusta ja tarkastelua, jossa on erotettava subjektiivisesti ja objektiivisesti uudet ilmiöt.

Synonyymi englanninkieliselle termille ”Emerging issues”

Heikot signaalit ja tulevaisuudentutkimus

12.04.2023 40

Yllättävästi ilmaantuvia muutostekijöitä, jotka muuttavat tapahtumisen kehityskulun äkillisesti epävarmaksi.

Villin kortin ominaisuudet:

sen tapahtumisen todennäköisyys on matala,mutta jos/kun se tapahtuu, sen vaikutuksettulevaan kehitykseen ovat huomattavat.

villillä kortilla ei ole historiaa, ts. sen tapahtumista ei voida ennakoida minkäänlaisten historiallisten tai aikasarjoihin liittyvien ilmiöiden tai lainomaisuuksien avulla.

Esimerkki: äkillinen geenimuunnos; maanjäristys; 11.9. WTC, New York

Villit kortit (wild cards)

12.04.2023

Megatrendejä kutsutaan usein myös kriittisiksi trendeiksi.

Megatrendit muodostuvat useista samaan suuntaan kehittyvistä trendeistä -- ne ovat ikään kuin trendien kimppuja.

Megatrendin määritys tieteellisen täsmällisesti on vaikeaa – pikemminkin ne ovat arkiajattelun työkaluja.

Megatrendit

Megatrendit ovat kehityksen suuria aaltoja tai linjoja ja ilmiöiden tunnistettavia ja havaittavan historian omaavia yhtenäisiä kokonaisuuksia, joilla on selkeä kehityssuunta.

12.04.2023

Silti niistä muodostuvalla kokonaisuudella voidaan nähdä oma kehityssuunta, jonka uskotaan usein jatkuvan samansuuntaisesti myös tulevaisuudessa.

Megatrendin luonne

Megatrendin suuntaa ei voida määritellä pelkästään tarkastelemalla yksittäisiä toimijoita tai tekijöitä, vaan megatrendi on makrotason ilmiöiden ja tapahtumakuvausten laaja kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia alailmiöitä ja tapahtumaketjuja.

Tulevaisuustermit ja -metodit

MEGATRENDIT ILMENEMISMUODOT, VAIKUTUKSET

• Verkostoituminen (yhteispeli)

• Yritys- ja kansalaistoiminnan & hallinnon tavat ja ohjaavat ideat• Teknologinen kehitys (the

net, tietokoneet)• Tietokoneistuminen, bioteknologia, energiateknologiat,

verkottuminen, teknologioiden konvergenssi

• Individualismi ja privatisoituminen (the self)

• Identiteetin jatkuva tekeminen, räätälöidyt ja brändätyt palvelut

• Monitieteisyys ja tieteidenvälisyys

• Ongelmien ratkaisuun ja teorioiden kehittelyyn tarvitaan useiden asiantuntijuuksien ja tiedonalojen yhdistelyä

• Informaation lisääntyminen, nopeutuminen, reaaliaikais-tuminen, mediallistuminen

• Jatkuva informaation ja uutisten virta, ”pullistuva” nykyhetki, infoähky, elinikäinen oppiminen, näkemystiedon ja valintakriteerien tarve

• Työn murros, globalisaatio • Siirtymä teollisesta informaatiovaiheeseen, pätkätyöt, kahdet työmarkkinat, osaamisen uudistumiskierre, glob. tuotanto ja raha• Joustavuus, säätelyn

purku• Suunnittelutalouksien hajoaminen, kaupan rajojen

poistuminen• Suureneminen ja integraatio

• Alueiden ja kulttuurien integroituminen (EU, tutkinnot)

• Pieneneminen • Nanoteknologia, mobiili multimedia

• Simuloituminen, abstraktisuus

• Internet, simulaatiot, rooli- ja elämyspelit, chat

• Läpinäkyvyys • Politiikan ja toiminnan avautuminen, subsidiariteettiperiaate• Turvattomuus • Ekologiset uhat, terrorismi, lähiturvattomuus

• Globaali etiikka • Kulttuuriset ja ideologiset arvokonfliktit

• Kestävä kehitys • Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan ympäristökestävyys

12.04.2023 44

Perususkomukset

Sellaisia päätöksenteon ja valintojen taustalla vaikuttavia asioita ja ilmiöitä, joita ei kyseenalaista päätöksiä tehtäessä.

Toimivat pääosin tiedostamattomalla tasolla valintojen taustalla.

Ääneen lausumattomia, yhteisesti hyväksyttyjä “itsestäänselvyyksiä”.

Eivät kuitenkaan välttämättä jatku tulevaisuudessa.

• Esim. ns. luonnonlait; ajan palautu-mattomuus; kuolema

12.04.2023 45

Muutoksen tunnistaminen

Nykyisen tilanteen analyysi: Syklit, muutosvoimat, uskomukset Trendit, megatrendit Heikot signaalit Villit kortit

Tarkastele ympäristöäsi

Havainnoi mahdollisen muutoksen tarve

Paikallista mahdollisen muutoksen lähde

Määritä ja nimeä mahdollinen muutosilmiö

Arvioi sen tapahtumisen todennäköisyys

Monitoroi sen kasvua

Ennakoi sen leviämistä

12.04.2023 46

Heikon signaalin / villin kortin

muuttuminen trendiksi

aika

hallinnon instituutiot

Esiintymien lukumäärä;

ilmiöstä tietämisen määrä

tiedemiehet, taiteilijat, radikaalit,hullut

asiantuntijat, tieteelliset julkaisut ja web-sivut

tieteen populaarilehdet, web-sivut, tv-dokumentit

sanomalehdet, uutiset, aikakauslehdet

globaalisti levinnyt ilmiö, muuttunut trendiksi ja/tai osaksi megatrendiä

useita havaittuja tapauksia, muuttumassa trendiksi

VILLI KORTTI

vain pari paikallista tapausta;

Delfoi -metodi

The Delphi method is a systematic, interactive forecasting method which relies on a panel of independent experts. The carefully selected experts answer questionnaires in two or more rounds.

After each round, a facilitator provides an anonymous summary of the experts’ forecasts from the previous round as well as the reasons they provided for their judgments.

Thus, experts are encouraged to revise their earlier answers in light of the replies of other members of their panel.

Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi

Tunnusmerkit

1. Asiantuntijuus: oletetaan että asiantuntijat pääsevät parempaan tulokseen kuin satunnainen joukko vastaajia

2. Paneli: kommunikatiivinen asiantuntijoista koostettu tiedonmuodostusyhteisö

3. Anonyymisyys: panelistit vastaavat ja argumentoivat anonyymisti, vaikka tietävät ketkä kuuluvat paneliin

4. Iteraatio; delfoissa toteutetaan kaksi tai useampia kysely- ja argumentointikierroksia

5. Managerialisuus: tutkimuksen managerin tai manageriston rooli on keskeinen tutkimuksen kaikissa vaiheissa

6. Palaute: paneli saa palautetta vastauksistaan kierrosten välissä ja mahdollisesti myös aikana

Prosessi

1. Tutkimusongelman ja –tavoitteen määritys (kiistak.)

2. Tutkimusryhmän kokoaminen3. Pohja- ja esitiedon hankinta (avaininformantit)4. Asiantuntijoiden valinta ja sitouttaminen

(paneli)5. Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus (t-

väitteet)6. Ensimmäinen kierros (lomake tai haastattelu)7. Analyysi (argumenteista teesejä)8. Toinen kierros (argumentointi)9. Analyysi (perustelujen ”kuoriminen”)10.Kolmas kierros (fokusointi)11.Analyysi ja raportointi12.Julkaisu

Kiistakysymys

• Riitakysymys, kiistakysymys (”a matter that is in dispute between two or more”1)

• Julkinen ja ratkaisematon keskusteluaihe (”a vital or unsettled matter”)

• Ratkaisuaan odottava asia, ongelman tai ratkaisun lopputulema (outcome)

• (Tulevaisuus)anti, emissio, painos (issue)• Teema (aihepiiri, osio, topic, ”the subject of a

discourse or of a section of a discourse”)

1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005

Väite, arvio ja perustelu

• Tulevaisuusväite, teesi (statement)• Asteikkokysymykset, vuosiarviot, trendiarviot,

avoimet kysymykset• Argumentti, syy (argument, reason)• Vasta-argumentti, lisäperustelu

Paneli

• Asiantuntija (tiedontuottaja): ekspertti (tietää), spesialisti (osaa), generalisti (ymmärtää), maallikko (soveltaa) (vaihtuvat roolit)

• Asianosainen (tiedonintressi): kiinnostus, toiminta, sitoutuminen

• Argumentoivuus ja dialogisuus, katalyyttisyys• Tulevaisuusorientaatio: tulevaisuuden tekijä,

mahdollisuuksien näkijä, uhkien tunnistaja, sivustaseuraaja (Amaran roolit)

http://www.eDelphi.fi

eDelfoi 3.0

Definition of a Scenario:

A scenario is a story with plausible cause and effect links that connects a future condition with the present, while illustrating key decisions, events, and consequences throughout the narrative.

Classic Herman Kahn Scenarios

• Surprise-free, business-as-usual, reference, base-case scenario is a simple extrapolation of current trends and their interplay

• Worst case scenario based on mismanagement and bad luck

• Best case scenario based on good management and good luck.

“Scenario Space” defined by Axes

Axes Define “Scenario Space”

Global Political Stability

Global Political Turmoil

Many HighTech Breakthroughs

Scenario 1 Scenario 2

Few HighTech Breakthroughs

Scenario 3 Scenario 4

60

1. Problem situation (un-structured)

3. Core concepts of meaningful systems

2. Problem situation (verbalized)

4a. Formal systems model

4b. Other systems thinking

4. Conceptual models

TRUE WORLD

SYSTEMS THINKING

5. Comparison of phases 2-4

6. Possible, desirable changes

7. Action to solve the problem situation

The world as a systemic model

Teemat

1. Tulevaisuusorientaatio• Yhteisöt• Uskomukset

2. Tulevaisuusmetodit• Työkalut• Tekniikat

3. Caseja• Metsä ja Suomi• Laadullinen ennakointi (barometrit)• Ammattikeittiön tulevaisuus• Asiantuntijuus• Pitkä tulevaisuus: kolme näkökulmaa

Valtavirta ja vaihtoehdot – metsäsektorin strategiset

valinnat Suomessa

Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun

yliopisto

Sisältö

Minkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä eväillä metsäsektori voi pärjätä seuraavat 15-20 vuotta?

Minkälaiset erilaiset metsäsektoriin vaikuttavat kehityskulut, tekijät ja riskit ovat tällä ajanjaksolla mahdollisia?

Minkälaiset tekijät olisi joka tapauksessa syytä huomioida Suomen metsäsektoria koskevissa strategisissa linjauksissa?

Tausta

Esitys pohjautuu tekeillä olevaan selvitykseen ”Suomen metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa” ja foorumin muuhunkin työhön

Aineistona raportit, haastattelut ja 2-vaiheinen asiantuntijakysely (52 osallistujaa)

Johtopäätökset ovat vasta alustavia, tarkennuksia tulevissa julkaisuissa

Globalisaatio-skenaariot

S1..S4

Metsäsektorinmenestystekijätennen, nyt ja

tulevaisuudessaM1 .. Mn

Delfoi-kysely(tulevaisuus)

Haastattelut, selvitykset ym.(ennen ja nyt)

Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007

Globalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin

Globaalikehityksen ennakointi

Analyysi Suomen metsäsektorin menestystekijöistä

Laaja ja asiantunteva

joukko ihmisiä metsäalan

sisältä ja liepeiltä

osallistui aktiivisesti

delfoi-kyselyyn

Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS)

T&K-toiminta - Markku Auer (VTT), Christine Hagström-Näsi (Tekes), Jukka Kilpeläinen, KCL/ StoraEnso

Tutkimus - Kimmo Alajoutsijärvi (OY), Pertti Haaparanta (HKKK), Lauri Hetemäki, (Metla), Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus), Erno Järvinen (PTT), Markku Kanninen (CIFOR), Paula Kivimaa (SYKE), Kari Lilja (HKKK), Mirja Mikkilä (JoY), Juha Ojala (Oulun kaupunki), Pekka Ollonqvist (Metla), Risto Päivinen (EFI), Ulla Ritola (JoY/Matkailualan verkostoyliopisto), Risto Seppälä (Metla), Annukka Valkeapää (HY)

Eturyhmät - Anne Brunila (Metsäteollisuus ry), Simo Jaakkola (Koneyrittäjien liitto), Harri Karjalainen (WWF), Juhani Karvonen (Suomen Metsäyhdistys), Jyrki Ketola (Meto), Ilpo Kuronen (SLL), Markus Lassheikki (MTK), Esa Mäisti (Paperiliitto), Marcus Walsh (BirdLife),

Metsäteollisuus - Lars Gädda (M-Real), Pauli Hänninen (UPM), Antti Jääskeläinen (Stora Enso), Jukka-Pekka Ranta (Suomen Sahat)

Valtionhallinto - Ilkka Kajaste (VVM), Jouni Lind (MMM), Maarit Lindström (VNK), Liisa Saarenmaa (MMM), Hannes Toivanen (KTM), Pauli Wallenius (Metsähallitus)

Konsultointi - Olli Haltia (SavcorIndufor), Heikki Hassi (SciTech-Service Oy), Jyrki Kettunen, Sari Kuvaja, Silja Siitonen (Accenture), Lauri Palojärvi (LIP Consulting), Markku Simula (Ardot), Petri Vasara (Jaakko Pöyry Consulting)

Konepajat - Tapani Kiiski (Raute), Pekka Rahkila (Andritz), Markku Salo (Metso), Jouko Yli-Kauppila (Metso)

Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Harri Taittonen (Nordea)

Rohkeat panostukset

nostivat Suomen

metsäsektorin johtavaan

asemaan 1980-90-luvuilla

Missä nyt mättää –

purevatko omat koirat, netti,

jenkit vai kiinalaiset?

FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKIN

Metsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno- ja painopaperivetoiseen tuotantorakenteeseen 1970-luvun lopulta alkaen – muissa maissa ei tehty vastaavaa

”Painopaperistrategian” osia ovat olleet mm. suuret koneet, korkea tuottavuus, runsas energia, tehokas puunkäyttö, ns. rönsyjen myynti, kansainvälistyminen, kysynnän kasvu, markkinoiden hallinta ja yhteiskunnan tuki

Kritiikkiä ja vaikeuksia esiintyi, mutta Suomen metsäsektori pärjäsi silti hyvin 2000-luvulle asti ja metsäyhtiöt kasvoivat johtaviksi alallaan

Mistä nykyvaikeudet johtuvat – virhearvioista, USA:sta/dollarista, Suomen kustannustasosta vai maailman metsäsektorin murroksesta?

Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.

18 %

43 %

32 %

7 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

4 = erittäinepätodennäköistä

3 =epätodennäköistä

2 = todennäköistä

1 = erittäintodennäköistä

Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä? (delfoikysely 12/2006, 43 vastaajaa)

MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA? - alan uusiutumisen esteitä Suomessa:

Yrityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katetta

Julkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt pysy/kasva

Metsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki on

Metsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille, yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä

Välitilinpäätös uusiutumisesta: Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja mausteinSuurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla

Maailman ja metsäalan

tuleva kehitys: paljon

epävarmuutta ja

yllätystekijöitä ilmassa

• Monet erilaiset kehityskulut ovat mahdollisia

• Monet ”metsäsektorin perustulkinnan” keskeiset taustaoletukset – vapaakaupan voittokulku, sääntelyn vähäisyys, energian halpuus, etelän kuidun saatavuus - ovat epävarmalla pohjalla

• Maailmassa on näkyvillä monia merkkejä toisenlaisista kehitysurista – mm. nationalismin/regionalismin noususta (Venäjä, Aasia, Etelä-Amerikka), kansainvälisen sääntelyn kasvusta (ilmastopolitiikka), energian/biomassan ja ympäristöasioiden korostumisesta

• Jos osa uusista tekijöistä voimistuu, metsäsektorin toimintaympäristö voi muuttua olennaisesti ja alan nykylinja osoittautua riskialttiiksi

• Metsäsektorilla on varauduttava muihinkin kuin ”vanhoihin tuttuihin” haasteisiin ja riskeihin!

Kotipesä (eristäytyminen)

Maailmanparlamentti (globaali sopimuksellisuus)

McWorld (taloudellinen avoimuus)

Zapatista (tempoilevuus)

Onko tempoileva globalisaatio:

0 %

5 %

61 %

34 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

4 = mahdoton

3 = epätodennäköinen

2 = mahdollinen

1 = todennäköinen

Tarve uudistaa metsäsektoria suuri

Tarve uudistaa metsäsektoria pieni

Näkökulma metsäsektoriinyhteiskunnallinen

Näkökulma metsäsektoriinliiketaloudellinen

Maltilliset kehittäjät: maailma on kova, mutta ennakoitava paikka, Suomen metsäsektori pärjää lisäämällä tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k-panoksia

Suomi-vetoiset säilyttäjät: toiminta maailmalla on epävarmalla pohjalla, vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektorin ”strategiset resurssit” on pidettävä omissa käsissä

Moniarvoiset: kestävä kehitys korostuu jatkossa, metsäsektori voi pärjätä jos muokkautuu tätä tukevaksi alaksi; metsien käyttöä pitää avartaa ja tuotteiden pitää olla pitkäikäisiä

Markkinahenkiset uudistajat: metsäsektorin mahdollisuudet ovat uusilla markkinoilla ja uudessa liiketoiminnassa, johon on siirrettävä voimavaroja ja jonka tieltä on purettava esteitä. Takertuminen vanhaan on suurin riski.

Eri kehityskuluist

a löytyy samojakin

tekijöitä

Onko Suomella ja

metsäsektorilla malttia

varautua?

• Mihin on syytä jatkossa varautua?

• Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa kysyntää maailmalla ja ne voivat olla tärkeitä myös metsäsektorin vetovoiman ja hyväksyttävyyden kannalta

• Sekä perinteisiin että uusiin tuotteisiin liittyy myös epävarmuutta (mm. tuotannontekijöistä) ja riskejä

• Energia- ja ilmastokysymykset korostuvat ja voivat vaikuttaa syvällisesti metsäsektorin toimintaan; metsä/biomassa voi muuttua ”strategiseksi resurssiksi”

• Suomessa voi olla syytä kohdistaa kehityspanoksia ja politiikkaa uudelleen – jotta paremmin näkisimme ”metsän paperilta”

• Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on yhä tärkeämpää ja vaatii uusia välineitä – metsien monopolisointia on hillittävä

• Metsäsektorin uusiutuminen edellyttää uudenlaista kumppanuutta eri tahojen välillä ja monialaista ennakointia kalliiden riskien/virheiden välttämiseksi

Suomen polku 1997

Suomen polku 2007

Tietoyhteiskunta

1. Tietoyhteiskunnan toteutuminen kärjistää eroa menestyjien ja putoajien välillä.2. Tietoyhteiskuntaa rakennetaan teknologian markkinoijien ehdoilla.3. Tietoverkkojen sisällöt amerikanisoituvat.4. Opettajien ammatin merkitys tietoyhteiskunnassa lisääntyy.5. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa paikallisella tasolla6. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän eurooppalaisia.7. Tietoyhteiskunnan teknologia ennen muuta avustaa ihmiset tiedollista, henkistä, eettistä ja

luovaa toimintaa.8. Tietoyhteiskunnan tietoverkkojen ulkopuolelle jää koko ajan kasvava joukko ihmisiä.9. Tietotekniikan kehitys mahdollistuu siirtymisen edustuksellisesta demokratiasta kohti suoraa,

osallistuvaa (tele)demokratiaa, joka perustuu tietoverkkojen avulla tapahtuvaan ja jatkuvasti vireillä olevaan kansanäänestykseen.

10. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa valtakunnallisella tasolla.11. Tulevaa tietoyhteiskuntaa rakennetaan humanismin ja tekniikan yhdistävästä näkökulmasta ja

yhteiskuntavetoisesti.12. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän kansallisia, suomalaisia.13. Tietoyhteiskunnassa kannetaan vastuuta tietoverkkojen ulkopuolelle jäävien oikeuksista.

Tietoyhteiskunta

1. Tulevaisuudessa "poikkiopetussuunnitelmallisten taitojen" kehittäminen (oppimaan oppiminen,

sosiaaliset taidot, kommunikaatiotaidot, ongelmanratkaisutaidot jne.) korostuu.

2. Elinikäisen oppimisen perustaa vahvistetaan parhaiten siten, että koulut tukevat yksilöllisiä

oppimistyylejä ja -tarpeita.

3. Elinikäisen oppimisen toteutumisen kannalta olennaista on rohkaisevan ja positiivisen

mielipideilmaston syntyminen.

4. Elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi löydetään uusia yhteistyön muotoja oppilaiden, heidän

perheidensä, opettajien, muun yhteisön ja valtion välillä.

5. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin yksityisen sektorin

panostuksin.

6. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on henkilökohtaisen kehittymisen ja demokraattisten

arvojen vahvistumisen turvaaminen.

7. Pragmaattinen, käytännönläheinen näkökulma tietoon korostuu: korostetaan aikaisempaa enemmän

teoreettisen tiedon käytännöllisen soveltamisen merkitystä.

8. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on innovaatioiden, tuottavuuden ja taloudellisen

kasvun edistäminen.

9. Elinikäisen oppimisen ydinkonteksti on työelämä, työssä oppiminen.

10. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa mennään liiallisuuksiin.

11. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa edistytään.

12. Elinikäinen oppiminen rajautuu eliitin yksinoikeudeksi.

13. Elinikäinen oppiminen jää tyhjäksi iskusanaksi.

14. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin julkisen sektorin

panostuksena.

Elinikäinen oppiminen

Elinikäinen oppiminen

1. Kommunikaatiovalmiudet?

2. Muutoksen sietokyky?

3. Oppimiskyky?

4. Ekologisuus?

5. Erilaisuuden sietokyky (kulttuurin kompetenssi)?

6. Globaali vastuu- ja tulevaisuusajattelu?

7. Ihmissuhdetaitojen osaaminen?

8. Tietointensiivinen ammattiosaaminen?

9. Usean kielen hallinta?

10.Ammatti- ja alaspesifi tietotaito

11.Eettisyys (arvo-osaaminen, tietoinen suhde ideologioihin, uskontoihin)?

12.Tiedeosaaminen?

13.Fyysinen kuntoisuus?

14."Käden taidot”

15.Esteettisyys?

Avaintaidot

Avaintaidot

Sivistys

Viestintäympäristö

• ”Nykysuomen sanakirja kuvaa asiantuntijan tietäjäksi, ”jolla on asiantuntemusta, erikoisia, tavallista perusteellisempia (ammatti)tietoja joltakin alalta”.

• Delfoi-käyttöön sopii hyvin sanakirjan tarkentava määre: ”erikoistuntija, ekspertti, varsinkin kutsuttuna antamaan lausuntonsa jostakin alaansa kuuluvasta asiasta”. Sanakirjakuvaus on staattinen, mutta Wikipedia ennakoi muutosta.

• Murtumasta kertoo jo se, että Wikipedia määrittelee asiantuntijuuden (expert) mutta Encyclopedia Britannica ei. Wikipediakin lähtee perinteisesti siitä, että asiantuntijan tunnistaa luotettavan tiedon, tekniikan tai taidon hallinnasta. Eksperttiasiantuntija (expert) eroaa spesialistiasiantuntijasta (specialist) siinä, että spesialisti kykenee ratkaisemaan ongelman, kun taas ekspertti tietää ratkaisun. Ekspertin vastakohta on maallikko (layman) ja spesialistin yleistietäjä (generalist). Wikipedian tiedossa on myös, että yksilöt ovat usein asiantuntijoita joillakin aloilla ja maallikkoja toisilla.

• Kiinnostavaa Wikipedian määrittelyssä on vihje siitä, että asiantuntijuuden laadut ovat murroksessa. Täydentävän näkökulman mukaan asiantuntijuus ei enää ole niinkään yksilön kuin yhteisöjen ja verkostojen ominaisuus. Tieto ei perimmiltään ole saavutettavissa staattisena vaan se kiinnittyy erottamattomasti sosiokulttuuriseen kehitykseen. Tietäminen (tiedon muodostus) on sosiaalinen ilmiö, joka on sidottu yhteistoimintaan, käytäntöihin ja kieleen.

Asiantuntijuus?

Bereiter 2002, 174–210, Tuomi 1999, 411–416)

”Tower of Test and Generate”

Daniel C. Dennettin evoluutiotorni

Kolme informaatiovirtaa

NEURO-KULTTUURINEN INFORMAATIO

GENEETTI-NEN INFOR-

MAATIO

Evoluutio ja informaatiovirrat

EXOSOMAATTINEN INFORMAATIO

3870 MILJ. VUOTTA SITTEN

250.000 VUOTTA SITTEN

100 VUOTTA SITTEN