tammilehto am tulevaisuus 241111
TRANSCRIPT
Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus – tänään tehdään tulevaisuuden osaajia
Johtaja Mika TammilehtoAmmatillisen koulutuksen yksikköKoulutus- ja tiedepolitiikan osasto24.11.2011
Toimintaympäristö muuttuu – mutta miten?
• Globaalin työnjaon muutokset• Elinkeino- ja ammattirakenteiden muutokset –
työvoimatarve, osaaminen• Väestökehitys – ikärakenne, alueellinen jakauma,
aluerakenteen muutos• Muutosdynamiikka – työurien ”modularisoituminen” ja
pirstoutuminen• Arvomaaliman muutokset• osallistumisen ja vaikuttamisen uudet muodot• työn eetoksen muutos - shoppailijakansalaiset lisääntyvät?• Kestävä kehitys – ei vain ekologia, vaan myös talous ja
kulttuuri
Millaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa?
• Osaamisvaatimuksiin vaikuttavia tekijöitä– Asema ja kilpailukyky globaalitaloudessa– Uusien teknologioiden käyttöönotto– Elinkeino- ja ammattirakenteiden muutokset– Monimutkaistuvat toimintaympäristöt– Työn organisoinnin muutokset– Kestävä kehitys ja ilmastomuutos – ym.
Millaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa?
• Vahvaa ja syvällistä ammatti/alakohtaista ammattitaitoa ja asiantuntemusta (vertikaalinen)
• Laaja-alaista alakohtaista ammattitaitoa ja asiantuntemusta (horisontaalinen)
• Geneerisiä kompetensseja/yleisiä avainkvalifikaatioita– tieto- ja viestintäteknistä osaamista– muuntumis- ja sopeutumiskykyä– kokonaisuuksien hahmottamista– ongelman tunnistamis- ja ratkaisukykyä– oppimaan oppimisen valmiuksia– sosiaalista, viestinnällistä ja kulttuurista osaamista– EEEE (ekonomia, ekologia, ergonomia, etiikka)– luovuutta, innovatiivisuutta ja ennakkoluulottomuutta...
• Tasapaino ulottuvuuksien välillä?
Osaavan työvoiman saatavuus - pulaa vai ylitarjontaa?
• ammattitaitoisen työvoiman tarve – määrä ja osaaminen
• toimialojen/ammattien vetovoima• työurien pidentäminen ja pidentyminen• työvoiman osaamisen uudistaminen ja
päivittäminen – elinikäinen oppiminen käytännössä
Työllisyysrakenne 2005-2025
Oppimisen kontekstin muuttuminen
• Oppimisympäristöjen monimuotoistuminen– työpaikkojen rooli oppimisen ja osaamisen kehittämisen ympäristöinä
kasvaa– e-oppiminen – ei vain oppimisympäristöt vaan myös oppimisen prosessi
muuttuu
• oppijoiden kirjo kasvaa – tarpeet, valmiudet ja tavoitteet monimuotoistuvat– yksilölliset oppimispolut– aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä
henkilökohtaistaminen– yhteisöllisyys ja verkostot
• elinikäinen oppiminen periaatteena ja käytännössä?– miten tuetaan osaamisen kehittämistä läpi työuran?– mikä on koulutuksen rooli siinä?
Riittävätkö julkisen talouden voimavarat?
• rakenteellinen kestävyysongelma – saadaanko ratkaistua
• talouskasvun mahdollisuudet työpanoksen pienentyessä?
• syökö velanhoito ja heikko huoltosuhde kasvun eväät?
• vaikutukset julkisen hallinnon palveluihin ja rakenteisiin?
• resurssiperustan riittävyys suhteessa koulutukselle asetettaviin vaatimuksiin?
Julkisen talouden realiteetit
• Hallitusohjelmassa – säästöjä 1,25 mrd – veronkorotuksia 1,25 mrd– yhteensä 2,5 mrd vuoteen 2015 mennessä
• VTAE 2012 loppusumma 42 mrd, – alijäämä 7 mrd – katetaan velanotolla. – Valtionvelka vuonna 2012 yhteensä 82 mrd -> vuonna 2008 velkaa oli 53
mrd.
• Menosäästöt vuoden 2015 tasossa– Ammatillinen koulutus - 35 milj. euroa (n. 83 M€ kuntaosuus mukaan lukien)– Ammatillinen lisäkoulutus - 8 milj. euroa– Oppisopimuskoulutus - 31 milj. euroa
Tulevaisuudessa odotettavissa lisäleikkauksia, mikäli talouskasvu ei riittävää
Jatkuva muutos – uhka vai mahdollisuus?
• Voiko muutosta hallita?– globaalin talouden nopeasti muuttuvat suhdanteet –
ristiriitaiset signaalit– osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi vs. tarpeiden
muutosten ennakoimattomuus?– onko osaamisella parasta ennen –päiväys?– osaamisvaatimusten muutokset vs. oppimiskyky – yhtälö vai
epäyhtälö?– kvartaalitaloudessa toimivan työelämän sitoutuminen
pitkäjänteiseen osaamisen kehittämiseen– asenteiden ja arvomaailman muutokset - kiihtyykö
oravanpyörän vauhti vai hyppäävätkö oravat pois?
Ammatillisen koulutuksen tulevaisuudennäkymät – korkeapainetta
vai epävakaista?• Ammatillisen koulutuksen rooli ja painoarvo kasvaa - mutta
millaisen?• Koulutukseen kohdistuvat odotukset ja vaatimukset kasvavat –
laatu, osuvuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus• Osaamistarpeet muuttuvat ja monimuotoistuvat – miten tarvittava
osaaminen tunnistetaan ja miten sen kehittäminen toteutetaan?• Asiakaskunta muuttuu ja monimuotoistuu – samalla tarpeet
yksilöllistyvät ja työpaikkakohtaistuvat– formaalista koulutuksesta osaamisen ja työyhteisöjen kehittämiseen– aikuisten ja nuorten koulutuksesta yksilöiden elinkaaren mittaisen
oppimisprosessin tukemiseen– opiskelijakunnan monimuotoistuminen
• Työelämäyhteistyön merkitys kasvaa – työpaikat oppimisen ja osaamisen kehittämisen ympäristöinä
• Koulutuksen järjestäjien palveluverkko ja palvelukyky?• Rahoitusperusta ja resursointi – epävakaisuutta näköpiirissä?
Hallitusohjelman painopisteet
• Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen• Julkisen talouden vakauttaminen• Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn
vahvistaminen
Koulutuksella keskeinen tehtävä tavoitteiden saavuttamisessa
Koulutus hallitusohjelmassa - yleistä
• Turvataan tasa-arvoiset mahdollisuudet sivistykseen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen
• Tavoitteena on suomalaisten nostaminen maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä.
• Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa kavennetaan ja koulutuksen periytyvyyttä vähennetään.
• Koulutustarjonta mitoitetaan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella.
• Varmistetaan ammatillisen koulutuksen riittävä tarjonta ja kohdennetaan se alueellisen tarpeen mukaan
• Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten.
• Oppilaitos- ja korkeakoulurajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä edistetään
Koulutus hallitusohjelmassa - yleistä
• Aiemmin ja muualla opitun tunnistaminen ja tunnustaminen otetaan osaksi kaikkea koulutusta. Edistetään tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä.
• Koulutuksen työelämäyhteyksiä kaikilla koulutusasteilla vahvistetaan.
• Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla kouluasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen kriteerit lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen.
• Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen mukaisesti.
Toisen asteen koulutus
• Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.
• Perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa.
• Vahvistetaan kuntien vastuuta perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta.
• Vuosikymmenen lopulla 20-24 vuotiaista yli 90 %:lla on perusasteen jälkeinen tutkinto.
• Oppilaitosta vaihtaville ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta.
• Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina.• Mahdollisuuksia suorittaa tutkinnon osia yli tutkintorajojen lisätään.• Toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjille.
Ammatillinen koulutus
• Toisen asteen ammatillinen koulutus on mahdollista suorittaa joustavasti oppilaitoksessa, oppisopimuksella, näyttötutkintona, työpajassa tai näitä yhdistäen.
• Vahvistetaan työpaikalla tapahtuvan opiskelun roolia sekä työvaltaisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien käyttöä ja monipuolistetaan niiden toteuttamismahdollisuuksia ammatillisessa koulutuksessa.
• Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitus tukemaan nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään.
• Oppilaitoksia palkitaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta.
• Jatketaan ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistamista tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa tavoitteena selkeämpi ja paremmin työelämän vaatimuksia vastaava tutkintorakenne ja tutkinnot.
• Selvitetään monityönantajaisen oppisopimuksen kehittämistä. • Parannetaan nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten
mahdollisuuksia osallistua oppisopimuskoulutukseen.
Aikuiskoulutus
• Selvitetään aikuiskoulutuksen julkisen rahoituksen uudistamista tavoitteena tukea kansalaisten yksilöllisiin koulutustarpeisiin vastaamista siirtymällä kansalaisten henkilökohtaisiin koulutustileihin.
• Osana Sade-hanketta kehitetään sähköinen sivistyskeskus, jonka palvelusta kansalainen voi löytää kaiken Suomessa tarjotun koulutuksen.
• Parannetaan vailla tutkintoa olevien, pienyrittäjien ja muiden aliedustettujen ryhmien aikuiskoulutusmahdollisuuksia.
• Oppilaitoksille luodaan taloudellisia kannustimia kouluttaa tutkintoa vailla olevia aikuisia ja niitä kannustetaan työpaikkojen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja hakevaan toimintaan.
• Tutkintoa vailla olevilta aikuisilta poistetaan tutkintomaksut.• Näyttötutkintojärjestelmää vahvistetaan työelämässä hankitun
osaamisen osoittamisen välineenä. • Näyttötutkintokoulutuksen rahoitus järjestetään siten, että rahoitus
ei kannusta tarpeettoman valmistavan opetuksen järjestämiseen. • Tutkintotoimikuntien resurssit mitoitetaan huomioiden toimikuntien
luonne viranomaistoimintana.
Työvoimapolitiikka
• hallitus käynnistää TEM:n, OKM:n ja STM:n yhteisen hankeen yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi vuoteen 2013 mennessä
• nuorille suunnattua työvoimapoliittista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta lisätään.
• selvitetään uudet toimet työelämään kiinnittymisen parantamiseksi työtä ja koulutusta yhdistämällä (ammatillisen koulutuksen mallit).
• parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia palkata nuoria oppisopimuskoulutukseen.
• etsivä nuorisotyötoiminta laajennetaan koko maahan ja kehitetään nuorten työpajatoimintaa
Avainsanat ammatillisen koulutuksen kannalta
• Osaamisperusteisuus ja työelämälähtöisyys• Elinikäinen oppiminen• Koulutustakuu – tasa-arvo• Joustavuus – yksilöllistyvät koulutuspolut• Työpaikalla tapahtuva opiskelu• Laatu ja vaikuttavuus• Tehokkuus ja tuloksellisuus• Rakenteellinen kehittäminen
Koulutustarjonta ja sen suuntaaminen Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittäminen Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen
kehittäminen
Mistä otettava koppi?
• Koulutus- ja kehittämispalvelujen vastaavuus asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin– Missio - mitä ja keitä varten ollaan olemassa? Mihin tarpeisiin vastataan?– asiakas keskiöön – palvelut rakennetaan asiakkaita varten– työelämäyhteistyön vahvistaminen - kohti vahvempaa kumppanuutta– osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi ja analysointi yhdessä työelämän kanssa– tunnistettuihin ja määriteltyihin osaamisvaatimuksiin vastaaminen - osuvuus– palveluiden saavutettavuus
• Koulutuksen palvelukyky– osaaminen, puitteet (tilat, kalusto, laitteet)– pedagogiset prosessit ja oppimisympäristöt– joustavuus ja muuntautumiskapasiteetti– laatu ja kustannustehokkuus, kyky sopeutua niukkeneviin resursseihin
• Johtaminen– tarvitaan vahvaa strategiasta otetta muuttuvassa toimintaympäristössä– osaamisen kehittämisen asiantuntijaorganisaatioiden johtaminen– muutosjohtaminen – miten muutos on hallittua