Oppimisen tulevaisuus 2030TVA 09.03.2017

“RATKAISUAAN ODOTTAVIA AIKAKAUSITEEMOJA!”

- Paolo Freire

••••••••••••••••

Keskustelua aineistojen kanssa

Oppimisen tulevaisuus 2030Argumentteja todennäköisen, haluttavan ja mahdollisen tulevaisuuden

puolesta

Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee

Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia (laadullinen ennakointi)

Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita kukaan ei kerro haluavansa

Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja vipuvaikutuksia

Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien markkinoita

Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat, vanhemmat, koulut, kunnat)

Delfoi-metodi: asiantuntijuus, asianosaisuus, anonyymisyys ja iteratiivisuus

eDelfoi-työkalu: internet (pääsy, saavutettavuus), reaaliaikaisuus (kohtaaminen, dialogi), kumulatiivisuus (aikasarja, paneelit)

Toimintaperiaatteiksi ”open source”, ”open data” ja ”open argument”

Teemat ja paneelitOPH tilaa ja ohjaa, Osuuskunta toteuttaa

”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”

SeliteVuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.

Tulevaisuusteesi (Delfoi)

Kiistakysymys

Nelikenttä

Teesien kolmijakoTeesien tilat

▪ ▪ ▪

Argumentaatio

eDELFOI

Tulevaisuuksien kypsyminen

METAFORINEN TULEVAISUUSKARTTA

Metaforaleikittelyä tulevaisuuskartoilla

••••••

Paolo Freire ajan teemoista

OPETUS TIIMIYTYY JA MONINAISTUU

Opetusprofession metamorfoosi

Henkilökohtaistuva oppiminen

…

Monikko-oppiminen on erilaista

…

Eksosysteemin voimavaranto

LiikennemetaforaLiikennemetafora rakenteisen muutoksen mallina

Kompetenssien yleissivistys

Causal Layered Analysis by Sohail Iniayatullah“Pinnasta syvyyksiin ja takaisin“

KAUKOTULEVAISUUS

PUUTTUU:

Tekoälyn perspektiivi: Goonatilaksen informaatiovirrat

Peruskoulun visio: kahdeksan teesiä!

TEHTÄVÄHAASTE PERUSKOULULLE

(LAINAUS BLOGISTA http://edelfoi.ning.com/profiles/blogs/mickosin-kolme-vinkkia-ja-sote)

Älä keskity tuoliin vaan rakenna ymmärrys koko asumisesta kuten Ikea on tehnyt. Sen jälkeen voit tehdä tuolejakin. Kiinnostavin vinkki oli kuitenkin tutkia asiakkaiden kipupisteitä. Kiinnostu siitä missä asiat eivät suju ja missä syntyy ristiriitoja ja toimimattomuutta. Siellä on myös tarve johonkin uuteen.

Ilmeinen toimimattomuus liittyy Akatemian tuoreeseen tutkimukseen, jonka aineisto on kerätty pääasiassa Helsingin peruskouluista. “Tuoreen selvityksen mukaan koululaiset kadottavat motivaatiotaan opiskeluun ja väsyvät. Professori Katariina Salmela-Aron vetämän, Helsingin koululaisiin keskittyneen selvityksen mukaan lähes puolet 12-vuotiaista suhtautuu kyynisesti koulunkäyntiin. Tästä joukosta joka neljäs ei pidä koulua tärkeänä. Joka kymmenes 12-vuotias on uupunut. … Salmela-Aro kääntää katseen koulua kohti. Hänen mukaansa Suomessa on kasvamassa kuilu nuorten oppimiskäytäntöjen ja koulun käytäntöjen kanssa. Sama yksinkertaisemmin: koulu ei pysy ajassa mukana. … Koulun tilanteen puki raikkaisiin sanamuotoihin Ylen uutisissa (10.11.) haastateltu turkulainen opettaja Maarit Korhonen. Hänen mukaansa koulu on kuin museo. Korhonen kertoo, että oppimisympäristöä ja -sisältöjä sekä opettamisen tyyliä olisi muutettava, sillä ne ovat pysyneet kymmeniä vuosia lähes muuttumattomina. ”Kuilu koulun ja lasten välillä kasvaa päivä päivältä”, hän tiivisti.” (HS 12.11.2015)

MICKOSIN VINKIT(LAINAUS BLOGISTA http://edelfoi.ning.com/profiles/blogs/mickosin-kolme-vinkkia-ja-sote)

Hän suosittelee monien tulevaisuuspolkujen rakentelua, missä ei uutta ole, mutta se on tärkeä strategin lisuke, että pitää varoa rakastumasta niistä mihinkään. Se lupa tulee vasta sitten, kun on valinnut tiensä. Järkiliitto siis, jossa rakkaus tulee vasta perässä. Toinen vinkki on vielä vaikuttavampi. Tulevaisuuksientutkimuksen kannalta kaikkein tärkeintä on tunnistaa se, mikä ei muutu. Suurta osaa siitä mikä muuttuu ei kuitenkaan voi vangita. Kolmas ajatus on hiukkasen ristiriitainen edellisen kanssa. Mickosin mukaan tulevaisuus on läsnä monin tavoin jo nyt. Samaa metodia olemme käyttäneet Futura-lehden teemaprojekteissa.

Mainio esimerkki sote-puolelta on Matti ja Markku Rimpelän tutkimus "Säästöjä lapsiperheiden palveluremontilla". He ovat keränneet innovatiivisten kuntien kokeiluja ja koostaneet niistä ehdotuksia palvelurakenteiden muuttamiseksi. "Aikanaan rakennettu palvelurakenne, joka on juurtunut hallinto- ja ammattikuntiin, on tullut tiensä päähän. Nykyiset palvelut eivät lähde lasten ja lapsiperheiden tarpeista, vaan ne lähtevät järjestelmän ja ammattikuntien tarpeista." Siis vanha tuttu juttu. Kaikki instituutiot syövät ennen pitkää tarkoituksensa.

Sotea ja miljardisäästöjä väännetään nyt ylärakenteissa. Rimpelät luonnostelevat miljardin säästöä palvelutuottamisen ala- eli kuntakenteissa tavoilla, jotka on jo löydetty mutta joita ei lainsäädännön ja muun regulaation takia ei päästä laajentamaan. Voin yhtyä myös Rimpelöiden pelkoon siitä, että tuleva sote-uudistus todennäköisesti tulee taannuttamaan innovatiivisia kuntia ja palveluita. Sama ilmiö on havaittu ammatillisella koulupuolella, kun peräkkäisin hallintouudistuksin on kasattu yhä laajempia koulutuskonserneja.

12.11.2015