Chicistimaailmalle!1/2011

Irtonumero 6,50€

yrittajat.fi MSCHIC CoSMetICS Matkaa kanSaInvälISIlle MarkkInoIlle

Sivut 54–59

12  lumitöitä stressiin • 20 SEMiOtiiKKaa brändiin  30 PiDä KAntiKsestA Kiinni • 38 fiSSiOta vai fuuSiOta, vai...

42 Juhlavuosi nostaa kulttuurin ja designin framille

YRITTÄJÄ 1/2011

Makasiini 6 Poimintoja yrittäjän maailmasta

Pääkirjoitus 11 Luovuuden markkinat

Hän 12 fysioterapeutti Sonja tuomolin käskyttää ihmiset liikkumaan

työelämän pitkä kaari 14 Muistojen suuria hetkiä

Johtaminen 16 toimitusjohtajuuden ristiriitaiset odotukset

Markkinointi 20 Merkitys pyhittää bisneksen 26 Edelläkävijäyrityksen tunnuspiirteitä 30 Pidä maksaja tyytyväisenä 34 varo sosiaalisen median ryöväreitä

Kolumni 25 verovalitus

uusi teknologia 38 tieteiskuvitelma vai todellinen vaihtoehto

Kulttuurimarkkinat 42 turuille ja toreille kulttuuria kokemaan

42 Juhlavuosi nostaa kulttuurin ja designin framilleturussa ja Kaarinassa lähes neljännes yrittäjistä uskoo liiketoimintansa lisääntyvän turun kulttuuripääkaupunkivuoden aikana. reportaasissa sivuilla 42 – 49 turkulainen kaupunkikulttuuri ja luova kenttä näyttää, että kaupungissa syntyy kiinnostavaa tarjontaa kulttuurin rintamilla.

Helmikuu 2011

YRITTÄJÄ 1/2011

50Maahantuoja on brändin vartijaburton on lumilautojen markki-najohtaja. Lautamerkin maa-hantuoja onkin siis varsinainen portinvartija valmistajan ja kauppiaan välissä.

– burton kysyy mielipidettäm-me tuotekehityksessä ja lisäksi olemme tekemisissä kuluttajan kanssa, Markus Aarni funster Company Oy:stä kertoo.

Yrittäjät 50 Lumilautailija laskee olosuhteista riippumatta

Ystäväkirja 53 Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

Yritys 54 Meikkileikki ei ole leikkibisnestä

Minun maakuntani 60 Metropoli on haaste ja vahvuus

vapaa-aika 64 Harrastus lataa aivosolut

Kansainvälistyminen 66 tunnetuimpia brändejä omilla markkinoillaan

Maailmanpyörä 69 ajankohtaista maailmalta

Historia 70 yllättävä yrittäjä menneisyydestä

uutismaailma 72 Poimintoja

Kolumni 74 Kitinää

60Uusimaa ja uudet kujeetuudellamaalla eletään mie-lenkiintoisia aikoja. Liitetäänkö vantaa Helsinkiin vai antaako vantaa Stadille lopulliset ruk-kaset? uudenmaan maakun-tajohtaja Ossi Savolainen ja Sy:n pomo Mikko Simolinna pohtivat metropolin haasteita ja hyötyjä.

16Pomossa pitää olla ripaus narriayrityksen korkeimmalla pallilla voi olla yksinäistä. Odotuksia ja paineita kohdistuu, eikä alaiselle oikein voi murheistaan avautua. Kirsti Kehusmaa on törmännyt työssään yksinäisen pomon dilemmaan ja kirjoittanut siitä kirjan. ripaus narria inhimillistää toimitusjohtajan, hän neuvookin.

YRITTÄJÄ 1/2011

6 MAKASIINI » Kokoajana Helinä Hirvikorpi

Hesan haasteKun koko Suomessa väestöraken-teen muutos tarkoittaa ikäihmisten määrän huomattavaa kasvua, Helsinki painiikin toisenlaisen haasteen edessä. Maahanmuuttajataustainen väestö oli vain kaksi prosenttia asuk-kaista vielä 1990-luvun alussa, nyt se on 10 prosenttia ja ennusteen mukaan vuonna 2025 jopa neljännes.

Maahanmuuttajat jakautuvat useaan ryhmään. Osa on työssä ja yrittäjinä. Pakolais- ja turvapaikan hakijataustaisilla on korkea työttö-myys ja he tarvitsevat laajasti perus-palveluja.

– Maahanmuuttajien työllisty-minen on keskeinen haaste Helsingin kaupungin tulevaisuusstrategiassa, ratkaisujen löytäminen tähän kehityk-seen, kaupunginjohtaja jussi Pajunen huomauttaa.

Kehitys on paljon kiinni yhteisö-veron tuotosta, joka väheni lama-vuonna 2009 peräti 30 prosenttia, kun yritysten tulokset romahtivat. Siitä kuopasta on nyt noustu, mutta väestörakenne on edelleen poikkeava.

JokaInen MIeS taI naInen, MIten HeIkko HyvänSä, on ItSe oMan ItSekunnIoItukSenSa Ja vapautenSa vartIJa.Mahatma Gandhi

Potkukelkka on »oiva väline lumisilla teillä.

potkurilla pääseeTeräs taipuu potkurin jalakseksi Punainen potkuri – vihdoinkin löysin sinut! Lapsena potkit-tiin kelkalla pitkin maanteitä, kului vuosia, ettei potkureita näkynyt missään. tänä talvena rautakauppa oli tilannut niitä oikein monta.

Perheyritys E.S. Salonen valmistaa potkukelkkoja Seinäjoella Kouran kylässä. Kelkassa on suomalaista koivua ja jousiterästä. Perinteitä yrityksellä on jo yli 70 vuotta. runsaan kolmen miljoo-nan liikevaihdosta potkukelkat ovat vain neljännes, teräksestä saa tehdyksi paljon muutakin. väkeä on töissä 42 henkeä.

toivottavasti lumitalvia riittää, ettei kelkka jää tyhjän pantiksi. Piti oikein netistä tarkistaa, että kelkkailija on liikenteessä jalan-kulkija eli potkii vasemmalla. Multialla järjestävät maaliskuussa potkukelkkailun MM-kisat, ne jätän väliin.

YRITTÄJÄ 1/2011

onko yrityksen sijainnilla väliä?Riippuu myös toimialasta Otaniemessä on teekkareita, mutta nykyisin siellä on paljon myös yrityksiä. viime vuoden aikana Otaniemeen ympäristöineen sijoittui 19 uutta kansainvälistä yritystä 11 eri maasta. Myös Otaniemen innovaatiotoiminta tuottaa tulosta, sillä sinne perustetaan yli 50 uutta yritystä vuosittain. Pohjois-Euroopan suurimpana teknologiakeskittymänä tunnettu Otaniemi hyötyy muutaman menestystarinan tuomasta huomiosta, esimerkiksi rovio ja Keilarannan suur-yritykset nokia, Kone ja fortum siinä äärellä herättävät huomiota. viime vuonna Otaniemen ympäristöön sijoittuneet ulkomaalaiset yritykset ovat tulleet eri puolilta. 11 yritystä on tullut Eu:n sisältä: kolme ranskasta, kaksi Englannista, ruotsista ja tanskasta sekä yhdet Hollannista ja Espanjasta. Otaniemi on myös onnistunut houkuttelemaan kaksi amerikkalaisyritystä sekä kiinalaisen, japanilaisen, etelä-korealaisen ja intialaisen yrityksen.

MAKASIINI 7

värituubit tuoksuvatOn jännittävää käydä taiteilijan ateljeessa. värituubit, pensselit, liuotinaineet tuoksuvat ja tavaraa on paljon. taiteilija nanna Susi ei ihan pieneen ateljeehen mahdu. Hänen taulunsa ovat useimmiten pari kolme metriä leveitä ja korkeuttakin on usea metri. jokin salaperäinen juttu niissä viehättää. värimaailma vaihtelee, ja salaperäinen arvoitus lennokkaissa töissä vilahtaa. Maisema voi uida kuun valossa tai tanssijan helmat ovat hehkuvan punaiset.

nykyisin nanna Susi maalaa Helsingin Kallion ateljeekodissaan palat-tuaan italiasta, jossa hän asui useita vuosia. vääksyssä syntynyt Susi valmistui Kuvataideakatemiasta 1997.

Galleria Piippo & Kalhama esitteli töitä pari vuotta sitten, viime kesänä Purnu. Helsingin kaupungin Meilahden museoon on tulossa uusia töitä, mutta sitä ennen on iso näyttely mm. Pietarissa.

Taiteilija Nanna Susi ½maalaa suuria töitä.

7,5tuntia riittääNuorehko yritys reaktor Oy on valittu kolmesti par-haaksi työpaikaksi Suomessa.

– 7,5 tuntia vuorokau-dessa pitää riittää työajaksi. Pitää huomata, että täytyy jaksaa töissä huomennakin. ihmiset arvostavat myös päätäntävaltaa omaan työhönsä ja mahdollisuutta kehittyä. Me palkataan vain reaktorilaisia, ei riitä että on diplomi-inssi, pitää olla talenttia.

näin puhui perustaja-osakas tuomas routto, joka sanoo tekevänsä aina sitä mitä firma kulloinkin tarvitsee. Eikä yrityksen 10 vuoden taipaleella ole lähtenyt kuin kahdeksan henkilöä pois. Ohjelmisto-yritys reaktorissa on 130 ihmistä palkkalistoilla ja liikevaihtoa kertyi viime vuonna noin 17 miljoonaa euroa.

YRITTÄJÄ 1/2011

8

Suomalaisen yrittäjän erikoislehti29. vuosikerta Painos 30 000 kpliSSn 1237-2234 aikakauslehtien Liiton jäsen

JulkaisijaSuomen yrittäjätPL 999, 00101 HelsinkiPuhelin (09) 229 221faksi (09) 229 229 99www.yrittajat.fi

KustantajaSuomen yrittäjien Sypoint OyPuhelin (09) 229 221toimitus@suomen.yrittajat.fi

Päätoimittajajouko Lanttojouko.lantto@yrittajat.fi

Toimittajat riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

Lotta tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

Toimituksen sihteeriMaarit tähtinenmaarit.tahtinen@yrittajat.fi

Vakituiset avustajatraija Lehtonen, joni Halmelahti, anna Lantee, Helinä Hirvikorpi

MAKASIINI

Ilmoitusmyyntialma360/asiakasmediaPL 356, 00101 HelsinkiPuhelin 010 665 106faksi (09) 448 358www.alma360.fi

Ilmoitushinnat2/1 6 150 €1/1 3 700 €2 x 1/2 3 950 €1/2 2 100 €1/4 1 400 €

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetyrittäjäPL 999, 00101 HelsinkiPuhelin (09) 229 221

Taitto ja sivunvalmistusHanna tennilä, textop Oy

PainopaikkaEsa Print Oy, Lahti

PainopaperiKansi Galerie art Silk 200gSisus novatech Easymatt 100g

Kannen kuva Heli Hirvelä

Ennen syötiin nälkään. Sitten mielihyvän saamiseksi. nyt syö-dään arvojen mukaan, jos on uskominen tekesin Sapuska-ohjelmaa.

– Kuluttajalle on tullut yhä tärkeämmäksi se, miltä ostaminen ja kuluttaminen tuntuu. Siitä on jäätävä hyvä olo, ohjelman vetäjä Kari venäläinen kuvaa. arvoista ja asenteista riippuu, millainen valinta kullekin tuottaa hyvän mielen.

Hoh-hoijjaa. Minulle tuottaa hyvän mielen hyvin grillattu pihvi, tomaatti-mozzarellasalaatti ja lasi punaviiniä.

Tuula Marttala, Tommi Ylimäki, ½Kirsi Kuusisto ja Satu Ahopelto Etelä-Pohjanmaan Yrittäjistä myöntävät, että ”ittellisiä ollaan”.

komia on aIna koMIaSoot komia, kehuvat eteläpohja-laiset. yrittäjyyden kasvumaaksi leima-sivat oman maakuntansa Etelä-Pohjan-maan yrittäjät, jotka ovat jär jestämässä Seinäjoelle tämän vuoden 2011 valta-kunnallisia yrittäjäpäiviä. totta se varmaan on, pohojalaanen perustaa mieluummin oman yrityksen kuin on toisen palveluksessa. alue järjestössä on jäseniä 6 400.

jos saa ideoita heittää, niin Lauri tähkää haluttaisiin kuulla ja tangoa tanssia. duudsoneista ei niin väliä.

talutusnuorassaSuomen franchising-yhdistys on valinnut kolme kertaa Kiinteis-tömaailman vuoden franchising-ketjuksi. joka on kiinnostunut asu-misesta, rakentamisesta tai sisustamisesta, saa kiinteistö välittäjänä itselleen mukavan yrityksen. Ensin täytyy suorittaa LKv-tutkinto ja hankkia kokemusta.

Ketju tarjoaa brändin, myymäläkonseptin, toimintamallit ja yhtei-sen markkinoinnin. niistä on toki iso apu, vaikka yrittäjälle jää riski.

Monelle yrittäjäksi aikovalle franchising-malli on turvallinen alku. On toki myös yrittäjiä, jotka eivät suin surminkaan halua olla toisten talutettavina.

Miltä valinta tuntuu?

roDeo.FI

Teemme sen mahdolliseksi

Yhtenäinen euromaksualue SEPA koskee aivan kaikkia yrityksiä, riippumatta siitä toi-mitaanko kotimarkkinoilla vai kansainvälisesti. Muutoksia tulee laskujen ja palkkojen maksamiseen, suoraveloitukseen, korttimaksamiseen sekä tilinumeroiden käyttöön.

Älä tyydy kalliiksi tuleviin tilapäisratkaisuihin, vaan käänny asiantuntijan puoleen ja laita yrityksesi SEPA-asiat kuntoon nyt. Soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe klo 8–18 tai lue lisää nordea.fi/sepa

SEPA koskee jokaista suomalaista yritystä.

FORD FIESTA VAN - Taloudellisin, vähäpäästöisin ja tyylikkäin hyötyajoneuvo.

ford.fi /hyotyajoneuvot

Kovia lupauksia pakettiautolle, mutta uskomme kattavamme ne:• Malliston yhdistetty kulutus alkaen 3,7l/100km• CO2 päästöt alkaen 98g/km• Ford Fiesta RedDot Design Award winner 2009• Monikäyttöinen 1m3 tavaratila• Ajettavuus luokkansa ehdotonta parhaimmistoa.

Jos et vieläkään usko meitä - tervetuloa tutustumaan ja kokemaan Ford Fiesta Van.

Ford Fiesta Van alkaen 13.308,25 € (+ toim. kulut 600 €)

Ford Fiesta Van hinta alk. 13.308,25 € (Autoveroton suositushinta 10.740 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 129 g/km 2.568,25 €). Hintaan lisätään toimituskulut 600 €. Ford Fiesta Van CO2-päästöt 98-129 g/km, EU-yhdistetty kulutus 3,7-5,6 l/100km. Kuvan auto erikoisvarustein.

ford.fi /hyotyajoneuvotFord Fiesta Van alkaen 13.308,25 € (+ toim. kulut 600 €)

NYT FORD HYÖTYAJONEUVOIHIN HUOLTOSOPIMUS KAUPAN PÄÄLLE!Ford Fiesta Van, Transit Connect, Transit ja Ranger -malleihin Ford Protect 3 v / 3 määräaikaishuoltoa -huoltosopimus veloituksetta. Tarjous koskee uusia tilaussopimuksia ajalla 1.2.-30.4.2011.

FiestaVan_216x280_v4.indd 1 1.2.2011 14.55

11PÄÄKIRJOITUS

YRITTÄJÄ 1/2011

jouko.lantto@yrittajat.fi

anttoSuomalaisen metsäteollisuuden nousu sillasta useamman huonomman vuoden jälkeen on hyvä asia ja saavutus. Samalla alan tulosparannus on muistutus perusteollisuuden merkityksestä maamme kansalaisten hyvinvoinnille, vaikka moni toimialan työihminen saneerausrattaisiin jouduttuaan voi perustellusti olla toista mieltä. tosiasia kuitenkin on, että metsäteollisuutemme on yhä edelleen keskeinen vientinyrkki globaalin ulkomaankaupan toimijoiden kapeahkolla rintamalla, ja siten alan yritysten onnistuminen on tärkeää meille kaikille, niin ihmisille kuin muille suo-malaisyrityksillekin.

Perusteollisuuden ansaitseman arvostuksen rin-nalla pitää kuitenkin nähdä, miten eri teollisuustoi-mialat ”palvelistuvat” yhä enemmän ja syvällisem-min. tässä lehdessä kerrotaankin (s. 27), että palvelualojen osuus kehittyneiden mai-den taloudesta on jo nyt ylivoimaisen korkea, mikä osaltaan johtuu siitä, että teollisuus harjoittaa valmistuksen ohella erittäin merkittävää palveluliiketoimintaa. itse asiassa on nähtävissä, että perinteisen teollisuuden kasvualueet ovat yhä enemmän sidoksissa sen oman palvelutuotannon kehittämiseen, kuin vain valmistustuotannon tehostamiseen ja lisäämiseen. ja toisinpäin sanottuna; itse kunkin yrityksen palveluosaamisen kehittämi-nen on ulospääsy mahdollisesta kasvua estävästä kuopasta, ja joka on seurausta kyp-sästä toimialasta ja siellä vallitsevasta kovasta kilpailusta.

Palveluliiketoimintojen huippukorkea osuus kehittyneiden maiden taloudesta selittyy toisaalta sillä, että sen sateenvarjon alle mahtuu valtavan paljon muutakin työtä kuin teollisuusyritysten tuotteisiinsa kauppaamia palvelukonsepteja. Sen alla on olemassa b to b -asiantuntijapalveluita, kauppaa, matkailua, hyvinvointia ja terveyttä puhumatta-kaan yrityksille tai kuluttajille suunnatuista luovan talouden palveluista, joiden nimeen tässä ajassa jo usein vannotaan, kun uutta kasvua tavoitellaan.

Luova talous lienee terminä suhteellisen tuore keksintö, mutta sen sisältämät työt ja toimet vanhoja; musiikkia, laulua, teatteria tai tanssia, kirjallisuutta, elokuvaa, televisiota ja radiota, muotia ja muotoilua, arkkitehtuuria ja taidetta. nyt termin alla puhutaan myös nettisisällöistä, digituotannoista, ohjelmistoista, verkkoviihteestä jne. uutta lienee se, että tässä ajassa yhä laajemmin on havahduttu hoksaamaan, että luova talous onkin erittäin vahvasti yrittäjätaloutta, ja että taiteilija on taiteilija, mutta samalla usein myös yrittäjä, itsensä työllistäjä ja monien muiden työnantaja. Etenkin perinteisissä luovan talouden tehtävissä – iskelmämusiikki, maalaustaide, kirjallisuus – ao. henkilön yrittäjärooli on ollut hämärässä, mutta avoimesti näkyvillä jo mm. ohjelmistoalan luovuudenharjoittamisessa.

Luova talous ja kukoistava kulttuuri ovat merkittäviä edellytyksiä eri maiden ja aluei-den kilpailukyvykkyydelle tai innovaatiotoiminnalle. tämän havainnon seurauksena sekä Euroopan unioni että kansallisvaltiot Suomi mukaan lukien tekevät monia asioita isolla rahalla luovan talouden edistämiseksi ja vahvistamiseksi. itse kunkin maan usko tämän laajan palvelutoimialan potentiaaliin onkin kova niin työllistämisessä kuin viennissäkin, ja ilmeisen perustellusti, kun vaikka ruotsin kevyen genren musiikkivienti on esikuvana. bisnes on suurta ja markkinat valtavat. //

luovuuden markkinat

Luova talous taiteista peliohjelmointiin on usein myös yrittäjätaloutta.

12 HÄN » Etunimi Sukunimi on puhumisen ammattilainenHÄN » Fysioterapeutti Sonja Tuomolin käskyttää ihmiset liikkumaan

Aijaijai, sattuu sinne ja sattuu tänne. niska on kipeä ja selkä jumissa. Kuulostaako tutulta? nyökyttelet varmaan, sillä tilastojen mukaan tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat väestössämme yleisin kipua ja työkyvyt-tömyyttä aiheuttava sairausryhmä. jopa yli miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinten sairaus.

tulehduskipulääke varmaankin auttaa vaivaan, mutta pitkäntähtäi-men ratkaisu se ei ole. fysio Sporttis Oy:n perustaja ja fysioterapeutti Sonja Tuomolin kertoo, miten kremppakropat saadaan taas vahvoiksi ja toimiviksi.

– ihmisten tulisi harrastaa säännöllisesti enemmän liikuntaa ja istua vähemmän, tuomolin painottaa.

Siinä hän varmastikin on oikeassa, sillä esimerkiksi ruotsalainen tutkija Elin Ekblom-Bak julkisti viime kesänä tutkimuksen, jonka mukaan ruotsa-lainen istuu 60 prosenttia hereilläoloajastaan. tuskinpa me suomalaiset olemme naapureitamme yhtään aktiivisempia.

– ihmiset istuvat koulussa, työssä, autossa sekä kotona tv:n ja tieto-koneen äärellä, tuomolin luettelee.

– ihmisten pitäisi vahvistaa kehoaan monipuolisesti eri harjoittein ja

Kolotuksille kyytiä

työtehtävin. Myös työmatka- ja taukoliikunta vahvistaa kehoa ja virkistää mieltä, Sonja tuomolin kehottaa.

– usein ihmiset eivät myöskään kiinnitä huomiota ergonomiaan. He nos-tavat tavaroita virheellisessä asennossa tai tekevät esimerkiksi haravointi- ja lumitöitä toispuoleisesti, jolloin selkä ja niska helposti kipeytyvät.

STRESSIÄ JA luMITöITÄ

tavallisin fysioterapiassa käyvä asiakas on tuomolinin mukaan työssäkäyvä ja ehkäpä stressaantunut naispotilas, jonka niska on jumissa ja päätä särkee.

– vastaanotolle tulee myös istumatyötä tekeviä miehiä, jotka ovat esimerkiksi lumitöissä jumiuttaneet selkänsä tai niskansa, hän kuvailee.

– asiakkaana on usein myös polvi- tai lonkkaleikkauksesta toipuva eläkeläinen.

jotta ehkäistävissä olevat tuki- ja liikuntaelinvaivat saataisiin torjuttua, Sonja tuomolin kehottaakin työpaikkoja tarjoamaan henkilökunnalleen työkykyä ylläpitävää liikuntaa yhä enenevässä määrin.

– ihminen on luotu liikkumaan terveytensä hyväksi, hän muistuttaa.

12

YRITTÄJÄ 1/2011

13

YRITTÄJÄ 1/2011

TEKSTI Lotta tammelin, KuVA ilkka Leino 13

TaustatJuuRET

Juureni ovat Tammisaaren saaristossa, jossa isoisäni elätti perheensä kalasta-jana. Myös vanhempani toimivat yrittä-jinä Tammisaaressa kala- ja vihannes-kauppiaina, kunnes isäni kuoli, kun olin vasta 11 kuukautta. Äitini muutti Helsin-kiin ja jatkoi yrittäjänä kukka-alalla.

IhMInEnOlen 64-vuotias aktiivinen eläkeläinen. Pidin kovasti työstäni fysioterapeuttina, ja oli vaikeata lopettaa antoisa työura. Jäin kuitenkin 60-vuotiaana eläkkeelle Fysi-oSporttis Oy:stä, jonka olin perustanut 1971. Vuonna 2006 tyttäreni Petra Kauko-ranta otti vastuun toimitusjohtajan tehtä-vistä. Osallistun aktiivisesti seurakunta-työhön ja olen Espoon kirkkovaltuuston jäsen. Kuulun myös Zonta International -hyväntekeväisyysjärjestöön ja fysiotera-peuttien muodostamaan FFF-ryhmään.

OPInnOTValmistuin lääkintävoimistelijaksi 1968 Helsingin 4. sairaanhoito-oppilaitokselta. Erikoistuin ortopediaan ja terveyden-huollon hallintoon vuonna 1976, työfysio-terapiaan 1992 ja akupunktioon 1996.

AIEMPI TYöElÄMÄOpiskeluaikana myin kukkia äitini kuk-kakioskeissa ja ohjasin jumppia. Ensim-mäinen varsinainen työpaikkani fysiote-

Hän Sonja Tuomolin

rapeuttina oli Espoon Fysikaalinen Hoi-tolaitos Tapiolassa.

PERhE JA VAPAA-AIKAPerhe on aina ollut minulle hyvin tär-keä. Olen vuodesta ollut vuodesta 1968 naimisissa Stigin kanssa, ja meillä on kaksi lasta: Petra, 41 v. ja Peik 37 v. Lap-senlapsia on kuusi: Nicole 17 v., Robin 15 v., Christian 8 v., Celinda 6 v., Amelie 3 v. ja Alex 9 kk. Hoidan viikoittain pienem-piä lapsenlapsiani, ja he antavat minulle suurta iloa.

Liikunnalla on edelleen tärkeä asema elämässäni. Pelaan tennistä kaksi tun-tia viikossa, lenkkeilen, käyn jumpassa säännöllisesti, uin ja luistelen Amelien kanssa, hiihdän ja pelaan tennistä Ce-lindan ja Christianin kanssa.

Vapaa-aikaMITÄ SuOSITTElET YRITTÄJÄllE luETTAVAKSI

Yrittäjille suosittelen luettavaksi oman alansa kirjallisuutta sekä talous- ja joh-tamistaidon kirjallisuutta. Lisäksi olisi hyvä lukea ihmissuhdeasioita kuvaavia kirjoja.

PAIKKA, JOTA SuOSITTElET JOKAISEllE nÄhTÄVÄKSIPidän erityisesti saaristosta ja Lapista.

Luonnossa retkeileminen ja luontoha-vainnoista nauttiminen on tärkeä tapa irtaantua työasioista. Viihdyn myös Es-panjassa. Meillä on siellä oma koti, jossa koko perhe lomailee.

TyöstäTYön SISÄlTöToimitusjohtajan tehtävän ohella tein myös paljon käytännön hoitotyötä. Pi-din luentoja alan oppilaitoksissa ja työ-hyvinvointiin liittyviä esitelmiä asia-kasyrityksissä. Vieläkin käyn mm. kou-luissa kertomassa liikunnan merki-tyksestä ja ohjaan edelleen liikuntaa Viherlaakson toimipisteessä kaksi tun-tia viikossa.

Olin myös vuosia Espoon Yrittäjien sekä oman alani Fysi ry:n hallituksen jä-sen.

MIKÄ MOTIVOIAsiakaspalautteet antoivat työniloa ja motivaatiota jatkaa työtäni ihmisten terveyden hyväksi vuodesta toiseen.

VIElÄ SAAVuTTAMATTASaavutuksia on kertynyt. FysioSporttis, joka tänä vuonna täyttää 40 vuotta, pal-kittiin vuosien varrella useasti. Ehdo-ton kohokohta oli se, kun vuonna 2007 saimme Valtakunnallisen yrittäjäpalkin-non. //

YRITTÄJÄ 1/2011

14 TYÖELÄMÄN PITKÄ KAARI » Muistojen suuria hetkiä

Meillä ei ikinä teititelty, en ole koskaan tuntenut itseäni johtajaksi. Yhtiö kasvoi pikku hiljaa. En tehnyt yritysostoa, vaan yritys kasvoi hiljak-seen kuin kasvi. Vuonna 1960 ryhdyin toiminimiyrittäjäksi ja samoihin ai-koihin hakeuduin työhön sorakeisa-rina tunnetulle Tauno Valolle. Pian aloin tehdä Valolle kirjanpitotöitä ko-toa, ja pikku hiljaa tuli enemmän asi-akkaita. Siihen aikaan teimme kirjan-pitoa Taylorixin läpikirjoitusmenetel-mällä. Raimo Stenvall Tuusulassa oli toinen iso asiakkaani.

Samalla hoidin mieheni Lasse Pöystin kuljetusliikkeen paperityöt. Vuonna 1981 muutin yhtiön komman-diittiyhtiöksi. Vuonna 1996 verolaki muuttui niin, että oli edullista vaihtaa osakeyhtiöksi.

Yhtiöön tuli ensimmäinen tietokone vuonna 1981. Juhlimme sitä Kuorma-autoliiton vuosikokouksessa, muis-taakseni Kuusamon Rukahovilla. Se oli

TEKSTI riikka Koskenranta, KuVA Pekka Sipola

Muistojensuuriahetkiä

historiallinen ja suuri hetki näin pie-nelle toimistolle. Se oli Philipsin tieto-kone.

Tilitoimistossa työskentelee nyt tyt-tären ja pojan lisäksi kaksi miniää, vävy sekä kaksi vierasta työntekijää. Nykyi-sin tytär ja poika vetävät yritystä. En koskaan kokenut itseäni pomoksi sen kummemmin. Olemme oman väen ta-holta pyrkineet olemaan tasavertai-sesti töissä; jokainen hoitaa oman asia-kaskuntansa alusta loppuun. Pulmaky-symyksissä neuvottelemme yhdessä. Työskentely on ollut kotoista.

Nurmijärvellä sijaitseva yhtiö on koko ajan kuulunut Kirjanpitotoimis-tojen liittoon, sittemmin Taloushallin-toliittoon. Osallistuin aina veropäiville. Liiton kesäpäivillä eri puolilla Suomea oli hauska tavata virkatovereita. Lomat olivat vähissä, kun työpaine on ollut niin kova, ja kesäpäivät olivat ainoita kesäreissujamme puolison kanssa. En ole käynyt kesäpäivillä kahteen vuo-

teen, väki on nuorentunut siellä ko-vin. Jälkipolvemme eivät ole kovin kiinnostuneita tällaisista kokoontu-misista, ja he tekevät mieltymystensä mukaan.

Konttorielämä on nykyään erilaista kuin aikanani, eivätkä verotili ja kään-netty alv enää mahdu päähäni. Nyky-aika on muutenkin niin kylmää, viral-lista ja koneellista, ihminen ei ole enää läsnä samalla tavalla kuin ennen. Olen iloinen, että yrittäjyys on antanut mi-nulle itsenäisen ja mielenkiintoisen työelämän. //

www.wanhasatama.com

Löydä voittoisat kontaktit

22.–23.3.2011 Wanha Satama

Pääyhteistyökumppani:

Päämedia:

Järjestäjä:

Varaathan nyt kalenteriisi alkuvuoden tärkeimmän liiketapaamisesi!

• Tuhansia muita yrittäjiä • Kymmeniä huippuluentoja • Tietoiskuja, puheenvuoroja ja tapaamisia

• Mielenkiintoisia yhteistyökumppanimahdollisuuksia • Uutena teemana verkkoliiketoiminta

Kaikki tämä maksutta yrittäjille 22.– 23.3.2011!

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu ennakkoon www.wanhasatama.com/omayritys.

tIlItoIMISto terttu pöyStI oy:n vetovaStuuSta Jo luopunut 81-vuotIaS terttu pöyStI Ja Hänen MIeHenSä laSSe pöyStI ovat MoleMMat Saaneet SuoMen yrIttäJIen tIManttI rIStIn 50 vuoDen yrIttäJän uraSta.

16

YRITTÄJÄ 1/2011

YRITTÄJÄ 1/2011

17

narria

JOHTAMINEN » Toimitusjohtajuuden ristiriitaiset odotukset

Aikaisemmissa tehtävissään ja erityisesti konsulttina Kanava10:ssä Kirsti Kehusmaa kohtasi kymmeniä toimitusjoh-tajia. Hän huomasi heihin kohdistuvan risti-riitaisia odotuksia ja paineita, joita he eivät voineet jakaa kenenkään kanssa. Yllättävän usein toimitusjohtaja avautui konsultille.

– Kirjoitin yksinäisistä toimitusjohtajista kolumnin, ja Talouselämä -lehti kiinnostui aiheesta.

Artikkeli sai paljon palautetta. Moni ker-toi Kirsti Kehusmaan osuneen tärkeään asi-aan, josta ei juuri puhuta. Niin Kirsti Kehus-maa päätti kirjoittaa kirjan kulmahuonei-den kuninkaista.

ITSETunTEMuS On JOhTAMISEn PERuSTA

– Kenestäkään ei voi sanoa, että tuossapa sel-keä toimitusjohtaja –tyyppi. Sellaista ei ole. Toimitusjohtajalle sopivaa luonnettakaan ei voi yksiselitteisesti määritellä.

Yritykset ovat erikokoisia, erilaisia ja ih-misistä tulee toimitusjohtajia eri reittejä.

Menestymisessä keskeistä on Kehus-maan mukaan itsetuntemus. Jotta voisi joh-taa muita, pitää ymmärtää, miksi itse käyt-täytyy tietyissä tilanteissa tietyllä tavalla. On tunnistettava, miten kokemukset ja arvot vaikuttavat oman käyttäytymisen taustalla.

TEKSTI Katja Holopainen, KuVAT tiiu Kaitalo

ItSevarMa Ja eSIIntyMISkykyInen toIMItuSJoHtaJa vaIkuttaa Hyvältä. ulkoISet JoHtaJaoMInaISuuDet Saattavat kuItenkIn kätkeä taakSeen ykSInäISyyttä taI narSISMIa. rIpauS narrIa tekISI toIMItuSJoHtaJaSta InHIMIllISen.

Kirsti Kehusmaan mukaan ihmisistä tulee »toimitusjohtajia eri reittien kautta.

Ripaus

InHIMIllIStää

YRITTÄJÄ 1/2011

18

On myös hyväksyttävä, ettei kukaan ole aina oikeassa tai täydellinen.

Toimitusjohtajan tulisi pystyä otta-maan vastaan kritiikkiä sillä tavalla ob-jektiivisesti, että hän erottaisi, mikä liit-tyy henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, mikä johtajaominaisuuksiin ja mikä puolestaan toimitusjohtajan rooliin. Kun kykenee näkemään omat heikkou-det ja vahvuudet johtajana, voi kehittyä.

Itsetuntemus vaatii jatkuvasti työtä. Kysymys ei kuitenkaan ole vatvomi-sesta tai jokailtaisesta pohdinnasta pei-lin edessä. Ajoittaisen itsetutkiskelun lisäksi tarvitaan rohkeutta astua uusille urille. Jokaisen on uudistuttava, jotta voisi innostua.

Kehusmaan mukaan liian usein into ja puhti tuntuvat puuttuvan juuri joh-dosta. ”Tätä on jo kokeiltu, se ei toimi” –asenne leviää nopeasti ympäristöönsä

ja muuttuu koko yrityksen uudistumi-sen esteeksi.

– Toimitusjohtajan täytyisi aloittaa uudistuminen omasta päästään. Tämä vaatii tietoista ponnistelua, katseen avartamista.

KunInKAASTA nARRIKSI

Yksinäisyyden lisäksi toimitusjohtajia yhdistää viime käden vastuu. Kun joku menee pieleen, jossain vaiheessa soi toi-mitusjohtajan puhelin.

Toimitusjohtaja on esillä ja arvioita-vana koko ajan. Jos toimitusjohtaja on julkisuudessa tuttu, häntä arvioidaan vapaa-ajallakin asemansa perusteella.

– Jatkuva esimerkkinä ja roolimallina toimiminen on vaativa tehtävä.

Aina Oikeassa –muuri karkottaa ih-

Johtajuuden tärkein ¼kysymys on se, miten saada osaavien ihmisten kyvyt käyttöön, Kirsti Kehusmaa sanoo.

Jotta voisi johtaa muita, pitää tuntea itsensä.

LukuvinkkiKirsti Kehusmaa on kirjoittanut kirjan Toimitus­johtaja – kulmahuoneen kuningas, ritari ja narri (ISBN 978­952­246­094­3), joka avaa näkökulmia johta-juuden rooleihin ja tehtä-viin sekä näissä menesty-miseen. Kirja ei ole selviy-tymisopas, eikä kurssikirja. Kirja on suunnattu sekä organisaatiolle että sen toimitusjohtajalle, jotta he voisivat yhdessä kehittyä ja ymmärtää paremmin toisiaan.

Kehusmaa on koulutuk-seltaan työpsykologiaan erikoistunut tekniikan lisen-siaatti. Hän on työskennel-lyt kansainvälisissä kon-serneissa viestintä-, Hr- ja kehitysjohdossa sekä konsulttina Kanava10:ssä. Kehusmaan erityisosaa-mista ovat johtamisen kehittäminen, strateginen muutosjohtaminen ja erilai-set strategiset kehityshank-keet. Hän aloitti Mehiläi-nen-konsernin henkilöstö- ja laatujohtajana ja konser-nin johtoryhmän jäsenenä 17.1.2011.

19

Yrittäjän Iltakoulu– sinä olet tärkein

Lisätietoja löydät osoitteessa tapiola.fi /iltakoulu. Ilmoittaudu heti, paikkoja rajoitetusti!

Joko sinä olet käynyt Yrittäjän Iltakoulussa? Tämänkertaisina teemoina ovat luova yrittäminen, yrittäjän hyvinvointi sekä johtamis- ja vuorovaikutustaidot. Tule sel-laisena kuin olet, tapaa muita yrittäjiä ja lataa akut uutta virtaa täyteen. Iltakoulu on sinua varten!

31.1. Tampere9.2. Helsinki15.2. Vaasa16.2. Lappeenranta16.2. Vantaa22.2. Oulu24.2. Kuopio

24.2. Jyväskylä1.3. Espoo1.3. Iisalmi2.3. Kajaani3.3. Joensuu8.3. Lahti

Jorm

a U

otin

en

Sei

ja L

ukka

la

9.3. Lohja10.3. Seinäjoki10.3. Porvoo15.3. Mikkeli15.3. Turku16.3. Rovaniemi

16.3. Hyvinkää17.3. Ylivieska22.3. Pori23.3. Kotka29.3. Hämeenlinna30.3. Rauma

Tony

Dun

derf

elt

Suomen Yrittäjät

Yrittäjän Iltakoulu– sinä olet tärkein

Lisätietoja löydät osoitteessa tapiola.fi /iltakoulu. Ilmoittaudu heti, paikkoja rajoitetusti!

Joko sinä olet käynyt Yrittäjän Iltakoulussa? Tämänkertaisina teemoina ovat luova yrittäminen, yrittäjän hyvinvointi sekä johtamis- ja vuorovaikutustaidot. Tule sel-laisena kuin olet, tapaa muita yrittäjiä ja lataa akut uutta virtaa täyteen. Iltakoulu on sinua varten!

31.1. Tampere9.2. Helsinki15.2. Vaasa16.2. Lappeenranta16.2. Vantaa22.2. Oulu24.2. Kuopio

24.2. Jyväskylä1.3. Espoo1.3. Iisalmi2.3. Kajaani3.3. Joensuu8.3. Lahti

Jorm

a U

otin

en

Sei

ja L

ukka

la

9.3. Lohja10.3. Seinäjoki10.3. Porvoo15.3. Mikkeli15.3. Turku16.3. Rovaniemi

16.3. Hyvinkää17.3. Ylivieska22.3. Pori23.3. Kotka29.3. Hämeenlinna30.3. Rauma

Tony

Dun

derf

elt

Suomen Yrittäjät

misiä. Johtajuudessa lupausten pitämi-nen on tärkeämpää kuin oikeassa olemi-nen.

Hyvä toimitusjohtaja ei suhtaudu it-seensä tosikkomaisesti, vaan pystyy siir-tymään sujuvasti kuninkaasta narrin rooliin. Johtajakin voi myöntää mokan-neensa ja antaa muidenkin nauraa itsel-leen.

Tämän päivän johtajuuden tärkein kysymys on se, miten saadaan osaavien ihmisten kyvyt käyttöön, miten heitä kannustetaan tekemään yhdessä. Ke-husmaa uskoo, että oman inhimillisyy-den tunnustaminen voi toimia myös luottamuksen rakentamisen välineenä, yhteishengen vahvistajana.

YRITTÄJÄPERSOOnA TOIMITuSJOhTAJAnA

Kehusmaa ei näe suurta eroa yrittäjä-toimitusjohtajissa ja palkkatoimitusjoh-tajissa. Kirjassaan hän kuitenkin toteaa,

Hyvä toimitusjohtaja arvostaa ihmisiä ympärillään. Hän näkee ihmisten vahvuudet, arvostaa erilaisuutta ja ymmärtää erilaisuuden merkityksen organisaatiossa. Hyvä toimitusjohtaja kuuntelee muiden näkemyksiä ja oppii niistä.

Lähde: Kirsti Kehusmaa, Toimitusjohtaja – kulmahuoneen kuningas, ritari ja narri

että yrittäjille tyypilliset ominaispiirteet näkyvät myös yrittäjä-toimitusjohtajan työotteessa. Yrittäjän persoonallisuu-teen kuuluu elämyshakuisuus, rohkeus, luottavaisuus, joustavuus, itsevarmuus, kärsimättömyys ja asiakeskeisyys.

Yrityksen kaikki osa-alueet tunte-valla yrittäjä-toimitusjohtajalla on usein omasta itsestään johtuvia haasteita. Hän osallistuu helposti kaikkeen, ei osaa pri-orisoida ja unohtaa linjaukset.

Merkittävimmin yrittäjä- ja palkka-toimitusjohtajan ero näkyy silloin, kun yrittäjä-toimitusjohtaja yrittää irrottau-tua operatiivisesta toiminnasta.

– Erityisesti kriisitilanteessa omis-tajajohtajan on vaikea pysyä taustalla, vaikka toimitusjohtajan työtä hoitaisi-kin jo joku toinen.

Tämäkään ei yleensä ole ongelma, sillä omistajajohtajat tunnistavat itse hyvin tilanteen ja toimintamallinsa. //

YRITTÄJÄ 1/2011

20 MARKKINOINTI » Merkitys pyhittää bisneksen

Semiotiikka on merkitysoppia. Läh-tökohtana on ajatus, että maailma muodostuu ko-konaan merkityksistä. Kaikki merkitsee jotain, olipa sitten kyse sosiaalisista tavoista, rituaaleista, muodoista, käyttöesineistä tai mistä vaan. Mikä tahansa elämänalue voidaan nähdä viestintänä, esimerkiksi arkkitehtuuri tai asemakaava, jotka

saavat aikaan erilaista toimintaa eri ihmisissä.Näin kertoo semiootikko VTM Vaula Norrena

ja lisää, että viestit ovat universaaleja. Jokaisessa kulttuurissa pyöreä muoto mielletään miellyttä-väksi ja pehmeäksi. Kolmio viestii terävyydestä ja ylöspäin pyrkimisestä, neliö puolestaan materiasta ja pysyvyydestä.

TEKSTI JA hEnKIlöKuVA anne Lampinen

SeMIotIIkka, MerkItySoppI, on JatkuvaStI läSnä IHMISten arJeSSa vaIkuttaMaSSa oStopäätökSIIn. SeMIotIIkan pIIloMerkItykSet voI teHokkaaStI MyöS valJaStaa bränDIn rakennukSeen, kun tIetää, MIten Se teHDään.

Semiotiikalla lisäarvoa

rakennukSeenbrändin

Futu

reIM

aG

eba

nk.

CoM

YRITTÄJÄ 1/2011

21

set osaavat sanoa, että sininen on viileä ja rauhoittava, he tiedostavat viestin. Jos he eivät osaa sanoa esimerkiksi, että pi-tävät sinisestä makuuhuoneessaan, kyse on piilomerkityksestä.

Norrenan mukaan epäsuora viestintä on tehokkaampaa kuin suora, varsinkin myyttien käyttö. Hän ottaa esimerkin Mummola-nimisen ravintolan yhdiste-tystä mainoksesta ja logosta.

– Mummo on vahva myytti. Se on arkkityyppi, satuhahmo. Ajatellaan, että mummo leipoo piirakkaa, on pyy-levä, huolehtii lapsenlapsista, on aktiivi-nen, ystävällinen ja huolehtivainen. Hän on hyväntuulinen ja hänellä on aikaa. Mummo edustaa sunnuntaita, siis hy-vää ruokaa ja huolenpitoa. Mummo on mainio valinta markkinoimaan ravinto-laa semiootikon mielestä.

Vieläpä kuvan mummo on yhdistelmä modernia ja perinteistä mummoa. Pe-rinteistä ovat lasit ja helmet. Modernia puolestaan panta päässä ja permanentti.

– Mainos-logo viestii kuluttajalle: ter-vetuloa tänne, täällä on ikuinen sunnun-tai. Mummo hoivaa, täältä löytyvät lap-suuden ruuat ja mummon kammari rä-symattoineen.

– Mummo mainos-logossa on monin verroin tehokkaampaa piiloviestintää kuin että mainoksessa lukisi ”Aitoa hy-vää kotiruokaa”. Myytin käyttö luo us-kottavuutta.

BRÄndIn RAKEnnuS JA ARVOT

Pienessä yrityksessä brändi rakentuu yrittäjän sisäisen näkemyksen pohjalta, mutta isommissa se on jo usein valmiina. Brändikään ei ole iätön, vaan sitä pitää päivittää, Vaula Norrena huomauttaa.

– Ennen logo kesti 30 vuotta, nyt van-henemiseen ei enää kulu kuin 10 vuotta. Voisi sanoa, että logossa brändi kulmi-noituu.

Oli kyseessä brändin luominen alusta asti tai sen päivitys, metodit ovat samat. Brändin rakennus lähtee liikkeelle yri-tyksen arvoista. Brändille määritellään arvot, jossa on kolme tasoa: rationaali-nen, emotionaalinen ja perusmyytit, se-miootikko luettelee.

– Otan esimerkiksi Iskun, kun se tuosta ikkunasta näkyy. Käytännöllinen rationaalinen taso kertoo Iskusta, että tuotamme keskivertohuonekaluja kes-kiverto-ostajille. Emme ole huippude-signia, emme myöskään halpatuotantoa. Olemme laadukkaita.

Emotionaalinen taso kertoo kenelle ja miten, eli miten erottaudut kilpaili-joista.

– Kun ostat meiltä, olet moraalisesti korkeammalla kuin jos ostaisit Ikeasta. Perusmyyttisyys on Iskun tapauksessa turvallisuutta ja varmuutta. Se viestii pitkäikäisyydestä, kotimaisesta firmasta, joka tarjoaa perustaattua mööpeliä.

Mummo mainos-logossa ½on monin verroin tehokkaampaa piiloviestintää kuin, että mai-noksessa lukisi: ”Aitoa hyvää kotiruokaa”. Myytin käyttö luo uskottavuutta, sanoo Norrena.

SuORA- JA EPÄSuORA VIESTInTÄ

Vaula Norrena selvittää, että universaa-lien merkityksien lisäksi on myös kan-sallisia merkityksiä.

– Vain suomalainen ymmärtää sisun päälle, ja sinivalkoinen väriyhdistelmä merkitsee suomalaiselle eri asioita kuin ruotsalaiselle.

Kun ihminen kohtaa merkityksen tai viestin, hän reagoi siihen kahdella ta-valla: joko hän tiedostaa viestin tai se vaikuttaa häneen alitajuisesti, jolloin puhutaan piilomerkityksestä. Kun ihmi-

Kuva tyhjästä laiturista. Ihmisen päässä syntyy tarina lomasta ja vapaa-ajasta. Tietyt kuvat on kohdattu elämän aikana monet kerrat, jolloin ne opittu yhdistämään tarinaan.

YRITTÄJÄ 1/2011

22

Jos brändiviestintää ei ole vielä tehty, voidaan lähteä puhtaalta pöydältä eh-dottelemaan niin sanotulla virheitä poissulkevalla metodilla. Silloin semi-ootikko kertoo, että jättäkää pois nämä ja nämä värit ja typografiat – hypermo-dernit tai liian vanhanaikaiset. Tällöin etsitään vinkkejä suunnasta. Kartoite-taan myyttejä ja värilistaa. Norrena huo-mauttaa, että brändien visuaalinen vaa-timustaso on noussut valtavasti.

SEMIOOTTInEn AnAlYYSI

Kolmetasoisen määrityksen jälkeen voi-daan ryhtyä tarkistelemaan brändin viestintää. Tutkitaan, viestiikö yritys brändin arvoja, pala palalta. Tässä vai-heessa semiootikon apu on hyödyksi.

– Kysytään, viestivätkö tuotteet yri-tyksen arvoista, viestivätkö liiketilat brändin arvoja. Tehdään semioottinen analyysi, jossa tarkastelun kohteeksi joutuvat muun muassa firman logo, mai-nokset ja pakkaukset.

Semioottinen analyysi on yhtä kysy-mysten tekoa. Kysytään, onko typogra-fia painavaa kuin nyrkillä pöytään vai runollista tai teoreettista. Entä onko ta-

rinaa käytetty vaikka kuvan muodossa? Norrena muistuttaa, että pienistäkin elementeistä saa tarinan.

– Kuva tyhjästä laiturista. Ihmisen päässä syntyy tarina lomasta ja vapaa-ajasta. Tietyt kuvat on kohdattu elämän aikana monet kerrat, jolloin ne opittu yhdistämään tarinaan.

Värien kohdalla analysoidaan niiden vaimeutta kontra äänekkyyttä ja mitä vä-rejä on käytetty minkälaisissa sävyissä.

– Tärkeää on siis aivan ensimmäi-seksi analysoida visuaalinen perusviesti. Siinäkin kysymykset ovat paikallaan. Onko viesti harmoninen vai kontrasti-nen tai rauhallinen, entä dynaaminen, aktivoiko se vai onko viesti kenties hen-kinen. Näin saadaan selville, miten yri-tyksen viesti istuu toimialakulttuuriin, summaa asiantuntija.

MIKSI lAnSEERAuS EI OnnISTu?

Uuden tuotteen lanseeraus on kallista, varsinkin jos se ei onnistu. Kolme nel-jästä uutuustuotteesta poistuu markki-noilta. Arvotrendien tutkiminen onkin tuotekehityksessä avainasemassa. On hyvä tietää, miten maailma makaa huo-

Semioottisella analyysilla ennakoidaan tulevaisuuden arvomuutosta.

Vaula Norrena »bongailee merk-kejä ja merkityksiä kaupungilla liikku-essaan. Semioo-tikko on tarkkailija. Esimerkin vuoksi Vaula Norrena ana-lysoi Iskun logon.

menna ja minkälaiset arvot kuluttajilla on silloin, Vaula Norrena selittää.

– Semioottinen analyysi on paikallaan, kun halutaan ennakoida tulevaisuudessa tapahtuvia arvomuutoksia ja varautua niihin. Tai kun tuotteeseen liittyy kult-tuurisia tabuja, sääntöjä, jotka edellyttä-vät erityisen arvoherkkää viestintää.

Sama pätee myös poliitikkoihin. Kun kokoomukselle myydään poliitikkoa, Aleksander Stubb on Norrenan mie-lestä aivan loistava. Hän on bisnesmäi-nen, terve, moderni, nuorekas ja hy-väkuntoinen. Vihreisiin puree urbaani älykkö tai vastaavasti pitkähiuksinen maiharitakkinen luonnonpuolustaja. Tosin päin viesti ei toimisi. Semiotiik-kaan liittyy paljon ennakkoluuloja, jotka kulttuuri on meihin lastannut.

MITEn SEMIOOTIKKOA VOI hYödYnTÄÄ?

Kun semiootikko otetaan mukaan tuo-tekehittelyyn tai brändin rakennuk-seen, hänen tehtävänsä on varmistaa, että brändin arvomaailma toteutuu elä-vänä tuotteessa. Semiootikko auttaa sul-kemalla pois virheitä. Norrenan mu-kaan tuote tai pakkaus voi käydä kehit-telyn eri vaiheissa semiootikon lausun-nolla. Siten varmistetaan, että ollaan oikealla tiellä ja tuotteella on menesty-misen mahdollisuus.

Brändin rakennus on pitkäjäntei-nen iso työ, se voi kestää puolitoistakin vuotta monine workshoppeineen. Sen onnistuminen mitataan mielipidekyse-lyillä, ja kassavirrassa se näkyy yleensä vasta kolmessa vuodessa. Eräs erittäin tehokas toimintatapa on yhdistää kulut-tajatutkimus ja semiotiikka, Vaula Nor-rena summaa.

– Kuluttajat osaavat kertoa, mitä mieltä ovat jostain tuotteesta, mutta ei-vät osaa sanoa, miten tai miksi jotain tuotteen ominaisuutta olisi muutettava, jotta se kelpaisi kuluttajalle. Semioo-tikko osaa. //

OLI MITEN OLI, MUTTA KYLLÄ NÄIN ON. FAKTOJA AIKAKAUSLEHTIMAINONNASTA.

aikakausmedia.fi

SUOMALAISISTA HYPPÄÄ TV-MAINOSTEN YLI, JOS SE ON MAHDOLLISTA*.

KUVA: RAPHAËL LUGASSY

70,8 %SINÄ LUIT SEN AIKAKAUSLEHTI-MAINOKSESTA.

* KMT KULUTTAJA 2009

25KOLUMNI

Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja.

YRITTÄJÄ 1/2011

tulin viime kolumnissa toivoneeksi, että kaikkien puolueiden yrittäjien pitäisi nyt yhdessä torjua populistisia kaunaverohankkeita eli varallisuusveron paluuta ja osinkovero-jen lisäkiristystä. Sitten julkaistiin Hetemäen työryhmän veropaperi, joka lienee seuraavan hallituksen ohjelmassa vaaleista ja hallituspohjasta riippumatta.

asuntolainojen verovähennysoikeuden romuttamisen takana tuntuu olevan laaja kon-sensus. niin laaja, että sen täytyy perustua väärinkäsityksiin. On varmaan totta, että vähennysoikeus on maksukykyä lisäten nostanut asuntojen hintoja. Grynderit ovat hyöty-neet, mutta enemmän ovat silti hyötyneet nuoret palkalla tai pienyritystuloilla elävät per-heet ja yksilöt. Kun vähennys lopetetaan, uskooko joku vakavissaan sen laskevan asuntojen hintoja? Eivät ne laske, sillä tarjonta vähenee. ja kun omis-tusasunto nousee ulottumattomiin, kasvaa vuokra-asuntojen kysyntä, jolloin vuokratkin nousevat enti-sestään.

Ellei muilla keinoilla väkisin lisätä asuntotarjon-taa siellä missä sitä tarvitaan, vähennysoikeuden lopetus on vuosisadan munaus. Se nimittäin leikkaa suoraan kansan kulutuskykyä. jos vähennys lopetetaan, tulee säätää pakottavia ruoskia ja porkkanoita asuntotarjonnan lisäämiseksi, koska hinnat määrää kysynnän ja tarjonnan suhde. On uskomatonta, että asunto maksaa Keravalla yhtä paljon kuin berliinissä, Helsin-gissä kolme kertaa enemmän. jos korkovähennys tapetaan, kysyntäpuolelle jäävät jäljelle vain ne, jotka eivät ole sitä tarvinneet, ja hinnat nousevat. Hinnat nousevat jo siksikin, että moni koettaa ostaa asunnon ennen kuin vähennys loppuu. rakennusala pärjäisi ilman täl-laista täsmäelvytystä.

Hetemäen raporttia on sanottu elinkeinoelämän ja oikeiston paperiksi. Esitykset, poislukien asuntolainakysymys, ovat kuin perussuomalaisten ja vihervasemmiston märkä uni: pääomatulojen verotus kiristyy, perintövero kiristyy, kiinteistöverot nousevat, energia-verotus kiristyy. yhteisöverokantaa kuitenkin alennettaisiin. verokertymä pysyisi ennallaan, joten kysymys on paluusta sodanjälkeiseen politiikkaan, jolla estetään voittojen nostamista yrityksistä ja toivotaan siten lisättävän investointeja. Paras olisi samalla palauttaa inves-toinnit ulkomaille luvanvaraisiksi, koska sinnehän pääoma suuntautuisi entistä enemmän.

Kotitalousvähennysten lopettaminen palauttaisi rempat ja siivouksen harmaatalouteen, joka on ilmankin kasvussa.

verouudistusten sivuvaikutus on aina se, että aikaa ja työtä sidotaan systeeminysväyk-seen, pois tuotannosta. talouden dynamiikka ei näillä eväillä kasva. jos rohkeutta siirtyä tasaveroon (josta perustulomalli tekisi progressiivisen) ei ole, kannattaisi antaa kaiken olla niin kuin on. Huonohkoon nykysysteemiin on sentään totuttu, ja sen kanssa voi elää. Muutos on aina niin suuri häiriö, että sellainen kannattaa tehdä vain kun on pakko, tai sillä ehdolla, että kokonaisuudelle tulee yksiselitteistä etua ja että ketään ei potkaista polveen ilman syytä. //

verovalitus

On uskomatonta, että asunto maksaa Keravalla yhtä paljon kuin Berliinissä, Helsingissä kolme kertaa enemmän.

YRITTÄJÄ 1/2011

26

Tekesin ¼toimialajohtaja Risto Setälä.

Palvelut jyllääPalvelualojen ja palvelu-liiketoiminnan osuus kehittyneiden maiden taloudesta lähestyy jo 80 prosentin tasoa. yhdys-valloissa on jo ylitetty 75 prosentin rajapyykki ja Suomi etenee vahvasti samalla uralla, tekesin toimialajohtaja Risto Se-tälä laskee. Meillä valmis-tava teollisuus on perin-teisesti ollut kansantalou-den vahvin tukijalka, mutta myös sen liiketoiminnasta alati kasvava osuus tulee asiakkaille myytävistä pal-veluista. Esimerkkeinä ovat mm. vientiteollisuutemme lippulaivat Kone ja Wärt-silä. Suomi on menossa edelleen kohti palveluval-taista taloutta, jossa aito asiakkaalle tuotettava lisäarvo takaa liiketoimin-nan jatkuvuuden.

YRITTÄJÄ 1/2011

27MARKKINOINTI » Edelläkävijäyrityksen tunnuspiirteitä 27

Synnytetty jalostusarvo per henkilö kuvaa yrityksen toiminnan omaa tuottavuutta ja on samalla hyvä tunnusluku yri-tyksen liiketoiminnallisen aseman arvioinnissa, Tekesin toimialajohtaja Risto Setälä sanoo. Hä-nen mukaansa luku vaihtelee jonkin verran toi-mialoittain riippuen mm. vallitsevista liiketoi-mintamalleista.

– Karkean laskentakaavan mukaan tuote-tusta jalostusarvosta maksetaan yrityksen omat palkat ja loppu kirjautuu tulokseen. On selvä, että kovin alhaista jalostusarvoa tuottavan yri-tyksen on vaikea houkutella osaavaa henkilös-töä, koska kilpailukykyistä palkkaa ei voida pit-källä aikavälillä maksaa.

Palvelualoilla yritysten jatkuva toiminnan kehittäminen ja jopa merkittävä uudistuminen ovat nousemassa yhä tärkeämmäksi kilpailute-kijäksi, Setälä korostaa. Uusia innovaatioita tar-vitaan, ja ne voivat syntyä hyvin monenlaisten eri asioiden yhdistelmänä, hän hahmottaa.

– Yhdysvaltalaisessa, vuonna 2007 toteu-

tetussa tutkimuksessa – jonka teemoja Suo-messa mm. VTT on jatkanut – on tunnistettu kymmenen erilaista aluetta, joilla myös palve-lualan yritykset voivat syvällisesti kehittää toi-mintaansa.

KEhITTÄMISEn nElJÄ PÄÄluOKKAA

Kehityskohteet on ryhmitelty neljään pääluok-kaan, joita ovat prosessi, tarjoama, jakelu sekä talous ja liiketoiminta, Setälä luettelee. Nämä ovat puolestaan jakautuneet seuraaviin aluei-siin: innovaatioprosessi, ydinprosessit, tuot-teen/palvelun ominaisuudet, palvelun katta-vuus, asiakaspalvelu, kanava, brändi, asiakasko-kemus, liiketoimintamalli ja kumppanuusmalli.

– Tutkimuksen mukaan parhaiten menesty-neet palvelualan yritykset ovat pystyneet muut-tamaan liiketoimintamalliaan samalla, kun ope-ratiivista tehokkuutta (ydinprosessi) on paran-nettu tietotekniikan avulla.

TEKSTI jouko Lantto, hEnKIlöKuVA Susanna Lehto

yrItySten on löyDettävä oMan kIlpaIlukykynSä yDIn Ja ero-tuttava kIlpaIlIJoISta. pelkäStään HInnalla kIlpaIlu eI takaa aSIakaSSuHteen pySyvyyttä, tekeSIn toIMIalaJoHtaJa rISto Setälä Sanoo.

markkinoillaHuOMiSEN

Menesty

YRITTÄJÄ 1/2011

28

– Vertailua tehtiin myös suomalai-siin palvelualan yrityksiin, jotka olivat panostaneet ”liikaa” itse tarjoamaan ja unohtaneet laajemman kokonaisuuden.

ThE FuTuRE OF SERVIcE BuSInESS InnOVATIOn

Vastaavia tuloksia palveluliiketoiminnan kehityssuunnista on nähtävissä myös Tekesin vuonna 2010 julkaisemassa ra-portissa ”The Future of Service Busi-ness Innovation”. Siinä on tuotu yritys-esimerkkien kautta tietoa tuoreimmista trendeistä ja liiketoimintamahdollisuuk-sista. Raportin mukaan edelläkävijäy-rityksillä on mm. seuraavia tunnuspiir-teitä: Ne rakentavat liiketoimintaansa entistä enemmän kumppaniverkostojen varaan ja arvoa luodaan tiiviissä asiak-kuussuhteissa, usein kokeilevan toimin-nan kautta. Asiakkaille tarjotaan ratkai-sukykyä valmiiden tuotteiden sijaan. Teknologian tarjoamat mahdollisuudet otetaan nopeasti käyttöön valituissa uu-sissa toimintatavoissa. Arvopohjainen johtaminen on tavallista, pelkkä viivan alle jäävä tulos ei aina ratkaise panos-tusten suuntaa.

GlOBAAlIT TREndIT

Risto Setälän mukaan palveluliiketoi-minnan kehittämiseen vaikuttaa tällä hetkellä useita globaaleja trendejä, joista raportissa on mainittu mm. pilvi-laskenta (Cloud), internet, mobiilit ar-voverkot, sosiaaliset verkostot, käyttäjä-kokemus ja kestävä kehitys.

– Asiakkaan tarpeiden syvällinen ym-märtäminen ja niihin vastaaminen ko-rostuu kaikilla palvelualoilla. Tarjoa-man tuotteistaminen siten, että yritys pystyy myös skaalaamaan osaamistaan ja palvelua valituille asiakasryhmille ei

ole helppoa, mutta se on oleellista, jotta myös yrityksen operatiivinen tehokkuus säilyy.

Tietotekniikan avulla lähes kaikilla palveluliiketoiminnan alueilla voidaan kehittää toimintaa edelleen tuottavam-maksi ja laadukkaammaksi, Setälä jat-kaa.

– Tietotekniikka mahdollistaa myös uusien liiketoimintamallien ja yhteis-työverkostojen rakentamista.

Monet palvelualan yritykset eivät ke-hitä toimintaansa tai tarjoamaansa sys-

Asiakkaille tarjotaan ratkaisukykyä valmiiden tuotteiden sijaan.

Palveluliiketoiminnan kansainväistäminen vaatii yrityk-seltä usein huomattavia resurs-seja. useita onnistuneita esimerk-kejä lähialueella kasvaneista nuo-rista palveluyrityksistä on jo ole-massa, tekesin toimialajohtaja Risto Setälä kertoo.

vuonna 2006 perustettu rEaCHLaw Oy on tarttunut menes-tyksellisesti Helsinkiin sijoitetun Euroopan kemikaaliviraston (EHCa) tuomaan markkinamahdollisuuteen ja konsultoi nykyään asiakkaitaan eri puolilla maailmaa. Management Events Oy on puolestaan kasvanut liikevaihdolla mitaten jo yli 20 mil-joonan euron kokoluokkaan. asiak-kaita uudentyyppisellä tapahtuma- ja tapaamisjärjestelyn palvelukon-septilla on useissa Euroopan maissa, risto Setälä selostaa.

– Ohjelmistoyritysten joukossa

temaattisesti erillisissä projekteissa, vaan kehitystyötä tehdään osana kaik-kea muuta toimintaa, Tekesin toimiala-johtaja tietää. Tämä toimintamalli sopii hyvin yritykselle, jonka taloudelliset re-surssit eivät ole vielä tarpeeksi vahvat, hän ymmärtää.

– Vaarana on kuitenkin, että esim. kasvuhakuinen yritys ei saavuta tavoi-teltuja kehitystuloksia, kun ”polkupyö-rää talutetaan eikä ole aikaa nousta kun-nolla satulaan” esim. uuden liiketoimin-tamallin avulla. //

ohjelmistoala tähtää kansainvälisyyteen

kansainvälisyyteen tähtääviä yrityk-siä on keskimääräistä runsaammin. Osa tuotepohjaisella liiketoiminta-mallilla toimivista yrityksistä pyrkii heti perustamisestaan alkaen suo-raan globaaleille markkinoille.

SAAS JA MuuT uudET KAnAVAT

uudet jakelukanavat, ohjelmisto-jen tarjoaminen ns. palvelumallin avulla – Software as a Service, SaaS – ja esim. mobiilisovellusten kaup-papaikat ovat tuoneet entistä pie-nemmille yrityksille nopean kasvun mahdollisuuden, Setälä jatkaa.

– Hyvä esimerkki tästä on rovio Mobile Oy:n angry birds -mobii-lipeli, josta syntyi vuoden 2010 aikana globaali ilmiö. yritys pystyi nopeasti rakentamaan ja hyödyntä-mään saamaansa medianäkyvyyttä ja tarttui rohkeasti avautuneeseen mahdollisuuteen.

– avainasioina menestyksessä ovat olleet laadukkaat kansainväli-set kontaktit ja nopea reagointi.

Rovio Mobile Oy:n ¾Angry Birds -mobiilipelistä syntyi vuoden 2010 aikana globaali ilmiö.

Opel tavara-autot, parasta myös paketeille.

Opelin tavara-automallisto on monipuolisuudessaan verraton. Auto on monelle kokopäiväinen työpiste, jonka viihtyisyys ja käytännöllisyys on kaikki kaikessa. Eikä se työilmapiiriä huononna, jos myös lasti pysyy järjestyksessä ja tavarat paikoillaan. Siksi kaikki neljä tavara-autoamme, Movano, Vivaro, Combo ja Corsa Van, muuntuvat mitä uskomattomampiin käyttötarkoituksiin ja kaikenkokoisille yrityksille. Tutustu huolella, valitse tunteella.

www.opel.fi

Movano-mallisto autoveroton hinta alk. 26 400 €, autovero 3 789 €. Yhd. polttoaineenkulutus 8,0–9,4 l/100 km, CO2-päästöt 211–249 g/km. Vivaro-mallisto autoveroton hinta alk. 25 820 €, autovero 4 911 €. Yhd. polttoaineenkulutus 7,5–8,8 l/100 km, CO2-päästöt 199–232 g/km. Combo-mallisto autoveroton hinta alk. 13 900 €, autovero 3 914 €. Yhd. polttoaineenkulutus 5,0–6,5 l/100 km, CO2-päästöt 135–154 g/km. Corsa Van -mallisto autoveroton hinta alk. 10 950 €, autovero 2 430 €. Yhd. polttoaineenkulutus 4,3–5,3 l/100 km, CO2-päästöt 115–119 g/km. Kuvien autot ovat erikoisvarusteltuja. Kokonaishintoihin lisätään toimituskulut.

Uusi Movano-malliston kokonaishinnat alkaen 30 189 €Vivaro-malliston kokonaishinnat alkaen 30 731 €

Combo-malliston kokonaishinnat alkaen 17 814 €Corsa Van -malliston kokonaishinnat alkaen 13 380 €

YRITTÄJÄ 1/2011

30 MARKKINOINTI » Pidä maksaja tyytyväisenä

B2B-yritys saattaa saada 80–90 prosenttia liikevaihdostaan avainasiak-kailta. Näitä on kuitenkin vain pieni osa koko asiakaskannasta. Niinpä merkittävä yksittäinen asiakkuus on iso etu, mutta myös riski. Tyyty-väinenkin asiakas voi karata kilpailijoille. Pit-kästä asiakassuhteesta on kuitenkin moninker-taisia hyötyjä, vakuuttaa keravalaisen Vetokon-sultit Oy:n toimitusjohtaja Hannu Puhakka.

Uusasiakashankinta on tunnetusti kallista ja aikaa vievää, joten markkinoinnissa sääs-

TEKSTI Pentti Honkanen, KuVA Pekka Sipola

kannattaa pitää kiinniMerkIttävä ykSIttäInen aSIakkuuS on yrItykSelle ISo etu, Mutta MyöS rISkI. tyytyväInenkIn voI karata kIlpaIlIJoIlle.

Avainasiakkaasta

31

tetään, kun yritys keskittyy avainasiakkaisiinsa. Toiseksi sopimusneuvottelut ja työprosessit ta-pahtuvat sujuvasti, kun asiakkaan tavat ja tar-peet tunnetaan.

– Pitkäaikaisen asiakkaan kanssa ei paljon tar-vitse selitellä, vaan pääsemme heti liikkeelle.

luOTTAMuKSEn RAKEnTAMISTA

Luottamus syntyy vähitellen, ja siksi ensim-mäistä sopimusta edeltävät yleensä pitkät neu-vottelut. Myöhemmin asiakas uskaltaa tehdä uu-sia tilauksia ilman yksityiskohtaisia sopimuksia. Tällainen kumppanuussuhde on edullista myös ostajalle, joka on tottunut luottamaan palvelun-

Toimitusjohtaja »Hannu Puhakka. Vetokonsultit Oy on toiminut IT-alan kaikissa vaiheissa jo 26 vuotta. Yrityksellä on toimipisteet sekä Keravalla että Tampe-reella.

tarjoajan työn laatuun ja aikatauluihin.Pitkäaikaiset asiakkuudet ovat palveluntuot-

tajalle myös kannattavia alennusten antamisesta huolimatta. Laskutapoja on monia, mutta asia-kaskohtaista kannattavuutta Vetokonsultit laskee projektikohtaisesti: tuotto tehtyä työtuntia kohti, kertoo Hannu Puhakka.

YlIhYödYnnETTY KuMPPAnuuS

Merkittävä asiakkuus on iso etu ja myös iso riski. Siksi avainasiakkaiden kanssa pitää olla tark-kana. IT-palvelun toimittaja saattaa itse voimak-kaasti uskoa asiakassuhteen jatkuvuuteen, sanoo Hannu Puhakka.

YRITTÄJÄ 1/2011

YRITTÄJÄ 1/2011

32

Kun yritys menettää avainasiakkaansa, syynä on monesti jokin muu syy kuin palvelun hinta. Myös tyytyväi-nen asiakas voi lähteä.

yleensä avainasiakkaan menettämisen taustalla on jokin muutos, kertoo kaup-patieteen tohtori Jukka Oja-salo Laurea ammattikorkea-koulusta.

– asiakasyritys saattaa muuttaa strategiaansa esimer-kiksi omistajajärjestelyjen seu-rauksena. tällöin on mahdol-lista, että se ryhtyy tuottamaan vain tiettyjä tuotteita tai palve-luja ja luopuu muista. ratkaisu vaikuttaa tietysti siihen, mitä hankintoja uudessa tilanteessa enää tarvitaan.

avainasiakas saattaa myös keskittää hankintansa jolle-kin tietylle toimittajalle. Muu-tos on tietysti myönteinen sille, jolle hankinnat keskitetään, mutta muille ei. Kolmanneksi koko taloustilanne voi mennä huonompaan suuntaan, mikä

Kuka?Jukka Ojasalo toimii yli-opettajana Laurea ammatti-korkeakoulussa ja dosenttina aalto-yliopistossa. Hän on kirjoittanut kirjan ”b2b- palvelujen markkinointi”, WSOypro, 2010

vaikuttaa hankintoihin toimi-alakohtaisesti.

Henkilövaihdoksilla on myös merkitystä. uudella pää-töksentekijällä on ehkä omat ajatukset, mistä palvelut on paras hankkia.

jukka Ojasalon mielestä kommunikaation laatu ja määrä yleensä indikoi asiak-kaan käyttäytymistä. Mutta suunniteltuja muutoksia asi-akas harvoin kertoo palvelun-tuottajalle etukäteen.

– useimpia muutoksia pal-veluntarjoajan on vaikea enna-koida. Se mitä hän voi tehdä, on tuottaa hyvää laatua ja pyr-kiä syvällisesti ymmärtämän asiakkaan bisnestä ja tarpeita.

KIlPAIluKYKY JA 80/20-SÄÄnTö

80/20-sääntö on suuntaa-antava ainakin b2b-bisnek-sessä. jos yrityksellä on 200 asiakasta, niin on ihan tavan-omaista, että kaksi kolmas-osaa liikevaihdosta tulee 7–10 asiakkaalta, kertoo jukka Oja-salo. niinpä b2b-yrityksen on panostettava voimansa oikein.

– yrityksen pitää olla kilpai-lukykyinen niiden asiakkaiden joukossa, josta sen positiivinen kassavirta tulee. Lisäksi kilpai-lukykyä kannattaa kasvattaa sellaisilla segmenteillä, joissa on tulevaisuuden kasvupoten-tiaalia.

tyytyväinenkin avainasiakas voi lähteä

– Palvelun laatu voi kuitenkin hei-ketä siksi, että ollaan liian tuttuja. Täl-löin palveluntarjoaja ylihyödyntää kump panuussuhteen, ja uusi asiakas saa helposti parempaa palvelua kuin vanha avainasiakas.

PIIlEVÄ KRITIIKKI

IT-alalla ongelmia saattaa syntyä, kun asiakas hankkii ensimmäisen tietojär-jestelmänsä. Tällöin asiakas ei välttä-mättä pysty tarkalleen määrittelemään, mitä hän tarvitsee. Toisaalta IT-palve-lun toimittaja ei heti tiedä, miten järjes-telmä on viisainta toteuttaa, koska jär-kevä toteuttamistapa muotoutuu toimi-tusprosessin aikana.

Niinpä liikesuhteen alkuvaiheesta asiakkaalle voi jäädä epäilys, että muut toimittajat olisivat pystyneet parem-paan. Piilevä kritiikki jää ehkä kyte-mään, koska asiakkaalla ei ole vertailu-kohtaa aikaisemmista IT-järjestelmistä.

KuunTElu AVAInASIA

Avainasiakkaan hiljaisuudella on kah-denlainen merkitys. Toisaalta se voi merkitä sitä, että IT-järjestelmä toimii hyvin, asiakas on tyytyväinen eikä on-gelmia ole. Toisaalta se voi olla merkki siitä, että asiakas ei halua valittaa, vaan on jo alkanut pohtia toimittajan vaih-tamista. Siksi Hannu Puhakan mielestä asiakasta on tarkasti kuunneltava aina, kun tavataan.

– Tyypillistä on, että vanhoihin asiak-kaisiin pitävät yhteyttä palvelutuotan-nosta vastaavat asiantuntijat. Juuri näi-den henkilöiden pitäisi kuunnella asiak-kaita ja ennakoida näin myös uusia tar-peita. //

Pitkäaikaisen asiakkaan kanssa ei paljon tarvitse selitellä, vaan pääsemme heti liikkeelle.

OMA YRITYS -tapahtumasta haetaan keinoja menes-tykseen. Monille yrittäjille OMA YRITYS on vuoden tärkein tapahtuma, jonne tullaan koko päiväksi viihty-mään, verkostoitumaan ja kuulemaan huippuasiantun-tijoiden puheenvuoroja.

Mihin perustuu OMA YRITYS -tapahtuman menestystarina, Wan-han Sataman toimitusjohtaja Maarit Vesanto?

– Menestykseen tarvitaan aina uudenlaista ajattelua ja uusia näke-myksiä. OMA YRITYS -tapahtumas- sa yrittäjä voi rakentaa juuri itsensä ja oman yrityksensä tarpeisiin sopi-van ajankohtaisen koulutuspäivän ja tämän lisäksi vaihtaa ajatuksia ny-kyisten ja tulevien liikekumppanei-den kanssa.

OMA YRITYS 2011 -tapahtuma on aitiopaikka, jossa yrittäjä saa yhdellä kertaa kattavasti tietoa yrittäjyydes-tä sekä kullanarvoisia vinkkejä kas-vuun – olipa kyseessä sitten jo koke-nut yrittäjä tai vasta yrittäjyyttä aloit-televa.

Ohjelmassa on kymmeniä huippu-luentoja ja teemoina on mm. myynti ja markkinointi, kasvu, kansainvälis-tyminen ja sähköinen liiketoiminta. Kahden päivän aikana kuullaan lisäksi useita menestystarinoita yrittäjien itsensä kertomana.

Poimintoja ohjelmasta ▪ Brändikäs-menestysreseptejä, brändiasiantuntija, toimitusjohtaja Lisa Sounio, Sonay Oy

▪ Ajankohtaista sähköisen markkinoinnin juridiik-kaa, asianajaja, osakas Elina Koivumäki, Asianajotoi-misto Juridia Oy

▪ Mitä pienen yrityksen kannattaa tehdä verkossa, myyntijohtaja Mikko Eerola, Avaus Consulting

▪ (Verkko)kauppiaan arki, yrittäjä Tuomas Arppe, Salainen Agentti

Avaimet verkostoitumiseenTapahtumassa on käytössä Meeting Planner -palvelu, jonka kautta yrittäjä voi ennakkoon varata itselleen tapaamisajan mielenkiintoisimpien yhteistyökumppa-neiden osastolle.

Lisätiedot ja ennakkoilmoittautuminen osoitteessa www.wanhasatama.com/omayritys

Mistä löytyvät menestyksen eväät?

1. Suunnittele! Tutustu ohjelmaan osoitteessa www.wanhasatama.com/omayritys ja rakenna omiin tarpeisiisi sopiva kokonaisuus.

2. Ole aktiivinen! Osallistu Growth Caféhen ja Start-up Caféhen.

3. Hyödynnä! Varaa aika henkilökoh-taiseen ohjaukseen Mentori- ja Kasvu-klinikalla. Asiantuntijat antavat koke-muksensa käyttöösi ja auttavat yritys-täsi eteenpäin.

4. Kysy ja haasta! Varaa kalenteristasi aikaa myös yhteistyökumppanien kohtaamiseen. Eri alojen ammattilai-silta saat kasvotusten vinkit yrittäjä-polulla vastaan tuleviin haasteisiin.

5. Verkostoidu! Tutustu muihin paikalla oleviin yrittäjiin.

6. Ammenna muiden kokemuksista! Useat case-puheenvuorot kertovat, kuinka muut yrittäjät ovat ratkaisseet haasteita.

Sopimalla tapaamiset etukäteen arvokasta aikaa tapahtumassa sääs-tyy. Ennakoimalla yrittäjä varmistaa, että osastolla on asiantuntija vastaamassa

juuri hänen kysymyksiinsä.

Uutena teemana verkkoliiketoimintaVerkkokauppojen määrä kasvaa huimaa vauhtia ja verkkokaupasta on muodostunut merkittävä yrittä-misen muoto. Verkkoliiketoiminta on kehittynyt valtavasti ja lähiai-koina on luvassa paljon lisää.

Taantuma lisäsi verkko-ostamis-ta räjähdysmäisesti. Ostajat etsivät aktiivisesti uusia, helppoja ja edul-lisia ostotapoja. Kysyntään vastaa-maan esiin nousee jatkuvasti uusia tuoteryhmiä ja uusia verkkokaup-poja. Toimiva verkkokauppa lienee-kin tulevaisuudessa yksi keskeisim-mistä kilpailueduista.

Verkkokaupat sulautuvat yhä saumattomammin osaksi koko-naisasiakkuutta. Kivijalkakaup-piaan onkin aika tutkia verkkokau-pan mahdollisuuksia – ja haasteita – osana omaa liiketoimintaansa.

OMA YRITYS 2011 -tapahtu-man WebStoressa esillä ovat sekä aloittavan että jo harjaantuneem-man verkkoliiketoiminnan tee-mat. Puheenvuoroissa esittäytyvät

myös menestyksekkäät yrittäjät, jotka kertovat omasta polustaan verkkokauppiaaksi.

Suuren suosion Growth Café ja Start-up Café Monien uusien tuulien lisäksi myös viime vuodelta tutut vuorovaikutteiset seminaarit Growth Café ja Start-up Café jatkavat ohjelmassa.

Crowth Cafén järjestäjänä toimiva Liikkeenjohdon asiantuntijakeskus kokee, että yrittäjät tarvitsevat vas-taavanlaista foorumia.

– Jokaista yrittäjää tai yrittäjäksi aikovaa tulisi tukea erityisesti kokemuksella ja asiantuntemuksella. Growth Lab ja Liikkeenjohdon asiantuntijakeskus yhdessä voi-vat taata yrittäjän menestyksen, jos yrittäjä on itse valmis sitoutumaan, kertoo toimitusjohtaja Ilkka Yli-Ojanperä Growth Lab Finland Oy:sta.

Lisa Sounio

Motto: ”Menestys ei vaadi mammonaa, vaan kekseliäisyyttä”

Brändi- ja designasiantuntija Lisa Sounio (KTM, IDBM) on Sonay Oy:n toimitus-johtaja. Sounio on tunnettu värikkäänä luennoitsijana ja kolumnistina, joka ei kaihda sohaista arkaakaan aihetta.

ILMOITUS

OMA YRITYS 2011Yrittäjien kontaktitapahtuma22. – 23.3.2011 klo 9.45 – 16.45Wanha Satama, Pikku Satamakatu 3 – 5, HelsinkiJärjestäjä Helsingin Messut Oy Wanha Satama.Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Onnistu OMA YRITYS -vierailussasi

ILMOITUS

YRITTÄJÄ 1/2011

34 MARKKINOINTI » Varo sosiaalisen median ryöväreitä

Sosiaalista mediaa ym-päröivä hype on ajanut yritykset sän-täämään yhteisöpalveluihin. Mainos-barometri 2011:n mukaan 90 prosenttia yrityksistä aikoo tänä vuonna käyttää sosiaalista mediaa markkinoinnissaan. Samaan aikaan on kuitenkin toteutu-massa yleispätevä sääntö, että nope-asti kasvavalle alalle syntyy myös lie-veilmiöitä.

Sama kuvio näkyy aina, kun mark-kinoille tulee jotain uutta, jonka ym-pärillä on yleistä pöhinää, sanoo yrit-täjälle tarkoitetun Nettimarkkinoinnin karttakirjan kirjoittaja Jari Juslén.

– Mukana ilmaantuu rosvoja, jotka käyttävät hyväkseen sitä, että ihmiset eivät vielä kunnolla tunne ilmiötä.

Internet, jota edelleen verhoaa jon-kinlainen mystiikka, on osoittautunut hedelmälliseksi kasvualustaksi erilai-sille vedätyksille. Hälinä hakukoneop-

TEKSTI ilkka niskanen

Hei meitä

JoS ”FaCebook-MarkkInoIntIIn erIkoIStunutta” yrItyStä eI löyDy FaCebookISta, Juttu HaISkaHtaa. lISätään SuurISanaISIa lupaukSIa FaCebook-proFIIlIn tuoMaSta aSIakaSvIrraSta, Ja vaIkutelMa on HuvIttava. nauruun eI kuItenkaan ole aIHetta, SIllä tyHJIllä väItteIllä veDätetään SuurIa SuMMIa.

rosvotaan!timoinnin ja luetteloyritysten ympärillä on vasta tasaantumassa, kun vuorossa on jo sosiaalinen media. Valitettavasti tälläkin kertaa maksajiksi joutuvat hel-posti ne, joilla siihen vähiten olisi varaa.

– Näitä huijauksia tarjotaan laajasti, mutta suurimmassa vaarassa ovat yksi-tyisyrittäjät, joilla ei ole taustallaan asi-antuntevaa organisaatiota.

VEdÄTYKSIÄ ASIAKKAAn KAIKKIIn TARPEISIIn

Minkälaisista huijauksista siis on kyse? Eräs pääasiassa yhteystietoalalla toi-miva yritys lupaa viedä asiakkaansa sinne missä kaikki ihmiset jo ovat: Fa-cebookiin. Se tarjoaa pakettia, jossa asi-akkaan yritykselle luodaan oma Face-book-sivu. Asiakkaan on kuitenkin itse toimitettava sivulle tuleva sisältö, joten

YRITTÄJÄ 1/2011

35

käytännössä yritykselle jää vain käyttäjä-tunnuksien luominen. Tästä noin puolen tunnin työstä, jonka kuka tahansa voisi tehdä, se laskuttaa 890 € + alv.

Suosionsa vuoksi juuri Facebook on monesti vedätysten välineenä. Mutta riittää kuppaajia muidenkin yhteisöpal-veluiden ympärille.

Digitoimistoksi esittäytyvä yritys tar-joaa ”yksilöityjä ja optimoituja” You-tube-kanavia. Referenssien tarkastelu

kuitenkin osoittaa, että tämä 1 400 euron sivu käyttää Youtuben harmaata perus-pohjaa eikä siinä näy mitään optimoin-tiin viittaavaa.

Myös Wikipedia ja Flickr löytyvät näiden yritysten palvelutarjonnasta. Mo-lempien sivustojen säännöt kuitenkin kieltävät käytön kaupallisiin tarkoituk-siin. Se ei tietenkään estä laskuttamasta esimerkiksi artikkelin kirjoittamisesta ja lisäämisestä satoja euroja.

ROSVO TulEE PuhElInlInJOJA PITKIn

Toinen yhteystietoalan yritys kauppaa si-vuillaan Facebook-mainontaa. Tarkempia tietoja ei pyynnöistä huolimatta saa säh-köpostilla. Eräs pienyrittäjä kuitenkin ker-too, että juuri kyseinen yritys on puheli-mitse kaupitellut Facebook-mainontaa 99 euron kuukausihintaan. Tuolla summalla mainosta olisi näytetty 2 500 kertaa.

Yrittäjä voi vaikka osallistua sosiaalisen median koulutukseen. Jokaisessa yrityksessä pitäisi olla vähintään yksi ihminen, joka tietää näistä asioista.

roD

eo.FI

Tuhat mainosnäyttöä Facebookissa maksaa normaalisti noin 50 senttiä, joten käytännössä koko summa jää jälleenmyy-jän taskuun. Eikä ostaja saa rahalle mi-tään vastinetta, sillä Facebookissa 2 500 mainosnäyttöä ei ole yhtään mitään.

Kyseessä onkin internetajan vedätyk-sen malliesimerkki. Yhteydenottotapa ja myytävä tuote ovat tyypillisiä, samoin tarkempien tietojen, kuten hinnan erit-telyn, vaikea saatavuus. Yleensä näissä huijauksissa myyminen tapahtuu puhe-limitse, Juslén sanoo.

– Monesti myyjä tarjoaa jonkinlaista mitattavassa muodossa olevaa pakettia hyvänä diilinä, että laitetaankos sinulle nyt tästä tällainen.

Toinen ryhmä ovat palvelujen tar-joajat, jotka myyvät kovalla hinnalla il-maispalveluihin liittyviä yksinkertaisia toimenpiteitä. Liikkeellä on esimerkiksi ainakin yksi Googlen yhteistyökump-paniksi esittäytyvä yritys, joka myy tie-tojen lisäämistä ilmaiseen Places-palve-

YRITTÄJÄ 1/2011

36

Yleensä näissä huijauksissa myyminen tapahtuu puhelimitse.

luun. Törkeimmillään hinta on ollut tuhat euroa.

– On hyvä muistaa, että Facebook-mai-nonta samoin kuin monet Googlen palvelut on suunniteltu itsepalveluksi. Kynnys op-pia pyörittämään pienen yrityksen markki-nointia näillä välineillä on hyvin alhainen, työmäärä samoin.

OSAAMInEn SÄÄSTÄÄ hARMEIlTA

Yleensä vedätyksissä ei edes synny mitään sellaista, josta olisi hyötyä yrityksen mark-kinoinnille. Nettimarkkinoinnin rakenta-minen pitääkin aloittaa perusasioista, ku-ten erottuvista, liiketoiminnan osana pal-velevista nettisivuista.

Kun perusta on kunnossa, voi alkaa poh-tia sosiaalisen median osuutta. Sen käyt-tötarkoituksetkin voivat olla monenlai-sia, esimerkiksi Facebookia voi hyödyntää vaikkapa keskustelussa nykyisten asiakkai-den kanssa.

Ulkopuolista apuakin voi harkiten ostaa. Visuaalinen suunnittelu voi olla hyvä sijoi-

verkkomarkkinoinnin asiantun -tija Jari Juslén akatemia 24/7:sta on kirjoittanut yrittäjäkollegoille uuden kirjan, jonka hän nimesi nettimarkkinoinnin kart-takirjaksi. Hänen mukaansa markkinoinnin pelisäännöt ovat internetissä erilaiset kuin fyysisessä maailmassa.

– yksi merkittävimmistä on se, että verkossa voi puhua suoraan asiakkailleen. tämän lisäksi verkkomarkkinoinnista on paljon muutakin opiskeltavaa.

jari juslénin mukaan kaiken kokoiset yritykset voivat hyödyntää internetin markkinointivälineitä tehokkaasti, mutta vain tekemällä asioita oikein.

– Oman asiakaskohderyhmän valinta ja oman arvolupauksen kiteyttäminen ovat tärkeitä lähtökohtia menestyvälle markkinoinnille.

– tämän lisäksi yritysten on opeteltava käyttämään verkossa toimivia markkinoin-

tivälineitä siten, että niiden avulla syntyy yhteys potentiaalisiin ostajiin.

uuTTA AJATTEluA – VÄhEMMÄn hÄMMEnnYSTÄ

uutuuskirjan tavoitteena on kuvata, miten markkinointi käynnistetään internetissä ja mitä asioita on opeteltava ja mitä taitoja hankittava. uusia markkinoijan osaamis-alueita ovat esimerkiksi sisällön tuottami-nen, hakukonenäkyvyyden rakentami-nen, hakusanamainonta ja web-analy-tiikan hyödyntäminen markkinoinnin kehittämisessä, juslén sanoo.

– Lisäksi tarvitaan web-analytiik-kaa, jonka käyttö auttaa muodos-tamaan näkemystä markkinointi-toimenpiteiden tehokkuudesta ja antaa pohjaa markkinoinnin kehit-tämiselle. näiden uusien työvälinei-

tus, jotta yhteisöpalveluihin tuotetut mate-riaalit noudattaisivat yrityksen visuaalista linjaa.

Myös oman osaamisen kehittämiseen kannattaa sijoittaa. Asiantuntemus antaa eväät paitsi hoitaa itse markkinointia yh-teisöpalveluissa myös välttää sortuminen vedätyksiin.

– Yrittäjä voi vaikka osallistua sosiaali-sen median koulutukseen. Jokaisessa yri-tyksessä pitäisi olla vähintään yksi ihmi-nen, joka tietää näistä asioista.

Tärkeää olisikin, että hypen keskellä-kin suhtautuisimme sosiaaliseen mediaan maltilla, tiedon pohjalta. Jos emme siihen pysty, rosvojoukot ovat vain puhelinsoiton päässä valmiina käyttämään tilaisuuden hyväkseen. Tässä tapauksessa tieto kerran-kin vähentää tuskaa. //

uusi opas digitaaliseen maailmaanden toiminnan tunteminen on tarpeen niiden hyödyntämiseksi.

jari juslénin mukaan uutuuskirja on syn-tynyt yrittäjäkeskustelujen kannustamana. Olen tavannut monia yrittäjiä, jotka ovat ilmaisseet hämmennyksensä uusien mene-telmien ja välineiden edessä, hän sanoo.

– Monille on epäselvää, mitkä netin välineistä ovat yleensä tarpeellisia. Oikeiden välineiden löytämisen lisäksi niitä pitäisi vielä osata hyödyntää tehokkaasti.

Jari Juslénin uutuus- ½kirja on tarkoitettu niille, jotka haluavat tietää nettimarkkinoinnissa oikein toimivia asioita.

Jari JuslénNettimarkkinoinnin karttakirjaKustantaja Tietosykli OyHinta Suomen Yrittäjien jäsenille 79,00 + alv 9%ISBN 978­952­9612­68­0

SEN TAKAA UUSI FIAT DOBLÒ van.

ONNISTUU

HALUATKO KULJETTAA jopa 1000 KG:N kuorman HELSINGISTÄ ROVANIEMELLE

VAIN 5,2 LITRALLA/100 KM?

VAIN UUSI FIAT DOBLÒ VAN, ENNÄTYSTEN PAKETTIAUTO, VOI luokassaan TAATA YLI 1000 KG:N KANTAVUUDEN JA TAVARATILAA 3,4 – 4,2 M3.

Ennätykselliset ominaisuudet:• Suomen ainoa pakettiautomalli, jossa ekologiset Euro 5 -moottorit, DPF-hiukkassuodatin, Start&Stop-järjestelmä ja ESP

• kolme toisen sukupolven MultiJet-dieselmoottoria: 1.3 MultiJet 16v 90 hv/200 Nm, 1.6 MultiJet 16v 105 hv/290 Nm ja 2.0 MultiJet 135 hv/320 Nm

• saatavilla myös ekologisella 1.4 T-Jet Natural Power 120 hv -maakaasumoottorilla

• kulutus vain 4,8 l/100 km, CO2-päästöt alk. 126 g/km

• henkilöautomainen ajettavuus, avarat sisätilat ja hiljainen käynti

• hinnat alk. 19,992 €

UUSI DOBLÒ van. MITÄ IKINÄ TAHDOT, SE ONNISTUU.

Autovero 3.826,94 €, autoveroton hinta 16.165 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta toimituskuluineen 20.591,94 €. Keskikulutus alk. 4,8 l/100 km. CO2-päästöt alk. 126 g/km. Takuu 3 vuotta/100 000 km. Kuvan autossa erikoisvarusteita. Maahantuoja: AutoFennica Oy, Ristipellontie 5, Helsinki. Puh. 020 547 71. www.fi at.fi

Tutustu mallistoon Fiat Professional -jälleenmyyntipisteissä ja osoitteessa www.fi at.fi

2011Fiat

Doblò Van

YRITTÄJÄ 1/2011

UUSI TEKNOLOGIA » Tieteiskuvitelma vai todellinen vaihtoehto38

Avaruuteen sijoitettavan au-rinkovoiman suurena etuna on, että geostationaariradalla aurinko paistaa 24 tuntia vuorokaudessa ja 99 prosenttia vuodesta, tiivistää aurinkovoimaloiden suunnittelun pioneeri Ralph Nansen.

– Neliömetrille tulevan auringonva-lon määrä on avaruudessa 5-kertainen parhaisiin maanpäällisiin paikkoihin verrattuna ja 15-kertainen keskimääräi-siin paikkoihin verrattuna.

Kertoimet voivat kuulostaa suurilta, mutta niille on perustelunsa. Geostatio-naariradalta 36 000 kilometrin korkeu-delta päiväntasaajan yläpuolelta puuttu-vat yö, absorboiva ilmakehä ja pilvinen sää. Lisäksi auringonvalo paistaa panee-leille jatkuvasti kohtisuorassa noin 1,4 kilowatin teholla neliömetriä kohden.

Nansen toimi Boeing-yhtiön Aurin-

kovoimasatelliittien ohjelmajohtajana vuosina 1975-80. Ideaa tutkittiin tuol-loin innokkaasti, sillä se oli keksitty Yh-dysvalloissa 1960-luvun lopussa. Nan-sen oli mukana hahmottelemassa uutta energiavaihtoehtoa, joka olisi voinut saada tuulta purjeisiinsa valtiollisesta rahoituksesta.

KAnnATTAVuuSOnGElMA

Keskeiseksi heikkoudeksi voimalatyy-pille muodostui, että se voisi olla talou-dellisesti kannattava vasta suuressa, usean gigawatin teholuokassa. Tämä vaatisi hankkeelle mittavat alkuinves-toinnit. Kun Nansen aikoinaan esitteli ryhmänsä tutkimustuloksia Yhdysval-tojen energiahallinnolle, ei niitä pidetty

– utopistinen tieteiskuvitelma vai todellinen ja taloudellinen vaihtoehto?FoSSIIlISten polttoaIneIDen HuveteSSa etSItään yHä kaSvavalla kIInnoStukSella vaIHtoeHtoJa tuottaa SäHköä. avaruuteen SIJoItettavat kIloMetrIkokoluokan aurInkokennoStot ovat ykSI eHDotuS ratkaISta enerGIaonGelMa.

TEKSTI Mikko Suominen

aurinkovoimalat

realistisina, hän harmittelee.– He sanoivat, ettei moista kriteeris-

töä tarvittu ja ainoaksi sellaiseksi riittäisi, että se ei saa olla kallis, ja kertoivat usko-vansa siihen vasta kun näkevät sen toi-minnassa. Voitte kuvitella, miten tuolta pohjalta käy. Mitään järkevää ei ole saa-vutettu kolmessa vuosikymmenessä.

Puolijohdealan kehitys viime vuo-sikymmeninä on mahdollistanut en-tistä ohuemmat ja halvemmat aurinko-kennot. Esimerkiksi Japanilaisen Ika-ros-aurinkopurjeen mukana laukaistiin viime vuonna avaruuteen uudenlaiset, vain 0,025 millimetriä paksut kennot, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi ja avaruusoloja kestäviksi.

Aurinkoenergian keräämisen lisäksi keskeistä on, miten se pystytään siirtä-mään maanpinnalle käyttäjilleen. Sen

Kiertoradan

YRITTÄJÄ 1/2011

39

Japani johdossa Avaruusvoimaloiden hankkeita on vireillä useissa maissa. julkisuudessa parhaiten esillä ovat olleet niitä lobbaavat yhdysvaltalaiset yksityisyritykset. aiheen puolesta kampanjoinut Peter Sage on todennut maansa valtiollisten hankkeiden ongelman olevan siinä, että nasa ei halua sekaantua energian-tuotantoon eikä energiasektori ymmärrä avaruussovelluksia.

yksi avaruusvoimaloiden suurimmista tukijoista yhdysval-loissa on Pentagon. Se haluaisi vähentää niiden avulla maan riippuvuutta öljystä, ja sen kautta keventää armeijan rasitetta Lähi-idän sotilasoperaatioista.

nousevan auringon maa japani panostaa valtiollisesti Mitsubishin vetämään projektiin, jolle on luvattu 15 miljardin euron rahoitus. tavoitteeksi on asetettu täysimittaisen gigawatin tehoisen voimalan toteuttaminen kolmen vuosikymmenen kuluessa. tämän kokoluokan voimala tarjoaisi sähköä 300 000 tokiolaiskodille. vuosi sitten myös eurooppalainen EadS ilmoitti etsivänsä kumppaneita omaan projektiinsa. yhtiö ei sen jälkeen ole raportoinut, missä vaiheessa suunnitelmat nyt ovat.

MIk

ko S

uo

MIn

en /

Cel

eStI

a /

na

Sa /

pat

raw

lIn

GS

YRITTÄJÄ 1/2011

40

Aurinkovoimaloiden hyödyllisyys riippuu suurelta osin siitä, miten suurtuotantoon siirtyminen vaikuttaisi avaintek-nologioiden kustannuksiin.

Laajamittaisessa energian-tuotannossa en pidä avaruuteen sijoitettavia aurinkovoimaloita järkevinä, koska niiden kustan-nukset ovat liian korkeat saa-vutettaviin hyötyihin nähden, sanoo uusien teknologioiden asiantuntija Eero Vartiainen fortumista.

Merkittävin hyöty avaruus-aurinkovoimalasta lienee tuo-tannon jatkuvuus. Saattaa kui-tenkin olla, että maanpinnalle rakennettava ”superverkko”, jolla voidaan siirtää sähköä aina aurinkoiselta puolelta pimeälle, tulisi halvemmaksi rakentaa. Maapallollahan potentiaalia riittää, sillä noin puolessatoista tunnissa Maan pinnalle tulee yhtä paljon aurin-koenergiaa kuin on vuotuinen primäärienergian kulutus.

IdEASTA TESTIIn

vähintään yhtä avaruusvoima-loiden osa-aluetta täytyisi parantaa, jotta niillä tuotetun sähkön hinta olisi kilpailu-kykyinen, analysoi puolestaan avaruustekniikan asiantuntija Pekka Janhunen ilmatieteen laitokselta.

– Laukaisemista voitaisiin halventaa uudelleenkäytettävän järjestelmän avulla, se olisi noin kymmenen miljardin kerta-investointi. itse satelliitteja saatetaan keventää ja jotkin osat voisi rakentaa asteroidien raaka-aineista. jos tehdään nämä kaikki parannukset, tuotettu sähkö voisi olla halvempaa kuin ydinsähkö.

Kahden eri alueen asian-tuntijan näkemykset kustan-nuksista eroavat selvästi toisis-

siirto voitaisiin tehdä kahdella eri tavalla: joko infrapunan alueella toimivalla laserilla tai mikroaalloilla.

lASERSÄdE, MIKROAAlTO

Lasersäde olisi helppo suunnata, mutta se kär-sisi tehokkuudessaan ilmakehässä ja olisi sää-oloista riippuvainen. Mikroaallot taas vaati-vat mittavat lähetys- ja vastaanottoantennit, mutta siirtohäviöt olisivat pienet, arviolta 20 prosenttia.

Mikroaaltovaihtoehdossa säde suunnattai-siin voimalasta kohti Maata käyttämällä vai-heistettuja antenniryhmiä, joiden teknolo-gia on kehitetty alkujaan suurtehotutkia var-ten. Vastaanottoalue olisi useita kilometrejä halkaisijaltaan ja koostuisi metallisista anten-neista. Mikroaaltosäteen teho pinta-alayksik-köä kohden jäisi niin pieneksi, ettei siitä koi-tuisi vaaraa edes sen läpi lentäville linnuille tai lentokoneille.

Kunhan voimala saataisiin valmiiksi kier-toradalla, vaatisi se vain hyvin pientä huoltoa. Käyttöiäksi on arvioitu vähintään 30 vuotta. Tämä kompensoisi kalliita alkuinvestointeja, joista laukaisukustannukset veisivät leijonan- osan.

Nykyään harva alan asiantuntija kyseen-alaistaa kiertoradalle sijoitettavien aurinko-voimaloiden periaatteiden toimivuuden fy-siikan kannalta. Avainkysymys sen sijaan on, voidaanko avaruuden aurinkovoimalat saada kustannustehokkaiksi ja kilpailukykyisiksi muihin energiavaihtoehtoihin verrattuina.

taan. teknologiakehitys on aina ollut ja se tulee aina olemaankin hyvin vaikeaa ennakoida. Maail-malla meneillään olevat projek-tit lupailevat kuitenkin, että nyt jo 40-vuotias idea pääsee vihdoin tämän vuosikymmenen sisällä edes jonkinlaisiin käytän-nön testeihin.

SPuTnIKIn JAlAnJÄlJISSÄ

Mikäli äkillinen energian hinta-kriisi tai laukaisujen hinta-romahdus koittaisi, niin ensim-mäiset suuret aurinkovoimalat voitaisiin saada käyttöön kymmenessä vuodessa, jos toimeen tartutaan, uskaltaa Pekka janhunen veikata.

– Se saattaa kuulostaa epä-realistisen nopealta aikataululta, mutta ensimmäisestä Sputnik-satelliitista mentiin miehitettyyn

kuulentoon 11 vuodessa ja tuo tapahtui 1960-luvulla ilman kansainvälistä yhteistyötä, tieto-konemallinnusta ja toimisto-automaatiota.

Käytännön avaruustoiminta on edennyt viimeisten vuosi-kymmenten aikana etanan vauhtia, mutta kehitys voi kiihtyä nopeasti, koska uutta tekniikkaa on pöytälaatikoissa odottamassa.

kuvitelmaa vai totta?

©M

aFI

C S

tuD

IoS,

InC

.

an

ton

In H

ala

S /

IlM

atIe

teen

la

Ito

S

Järkevin sijoituspaikka voi- ¼malalle ei olisi matala rata, kuten kuvissa, vaan kauempana maanpin-nasta sijaitseva geostationaarirata.

1

Avaruustekniikan asiantuntija ½Pekka Janhunen on keksinyt sähköisen aurinkotuulipurjeen idean ja vetää parhaillaan sen EU-projektia.

TEKSTI riikka Koskenranta, KuVAT j-P Palmulaakso

KULTTUURIMARKKINAT » Turuille ja toreille kulttuuria kokemaan

YRITTÄJÄ 1/2011

41

Nykyiset kantoraketit on suunniteltu korkeintaan 20 tonnin satelliittien laukaisemiseen. Maata kiertävälle radalle viety kilo kustantaa niillä pyöreästi 10 000 euroa.

FISSIOTA VAI FuuSIOTA, VAI…

Fossiilisten polttoaineiden loppumisella on peloteltu ihmiskuntaa jo usean vuosikymme-nen ajan. Vitsin mukaan jo vuosikymmenien ajan öljyn on sanottu loppuvan ”parinkym-menen vuoden kuluttua”, ja saman ajan on uskottu menevän myös fuusiovoiman valmis-tumiseen kaupalliseen käyttöön. Energiakrii-sin ei kuitenkaan ennusteta alkavan vasta sil-loin, kun fossiiliset polttoaineet ovat loppu-massa, vaan jo silloin, kun niiden kysyntä kasvaa ylisuureksi tarjontaan nähden. Hin-tojen noustessa pilviin ei kenelläkään ole va-raa maksaa niitä. Joutuuko ihmiskunta tällai-seen tilanteeseen koskaan, on jatkuvan väit-telyn aiheena.

Kun fossiiliset polttoaineet on käytetty tai kun niiden käyttö päätetään lopettaa, on neljä tapaa tuottaa energiaa laajassa mitta-kaavassa, arvioi avaruustekniikan asiantun-tija Pekka Janhunen Ilmatieteen laitok-selta.

– Ne ovat fissio, fuusio, maanpäällinen au-rinkoenergia ja aurinkovoimasatelliitit. Fis-siovoiman edut ja haitat ovat kaikille tutut. Fuusioenergia on ehkä mahdollinen, mutta siinä on kysymysmerkkejä.

– Maanpäällistä aurinkoenergiaa tullaan varmasti käyttämään, mutta pelkästään sii-hen ei voida luottaa. Esimerkiksi kun ilma-kehä seuraavan kerran hämärtyy ison tuli-

vuorenpurkauksen takia, maanpäälliset au-rinkovoimalat menevät mykiksi. Verrattuna muihin vaihtoehtoihin avaruuden aurinko-voimalat ovat varsin ongelmattomia. Ne ky-syvät vain osaamista ja teknologiaa.

SOlAR ROAdMAP

Maailman energiajärjestö IEA arvioi tuo-reissa solar roadmap -raporteissaan, että au-ringoenergialla voitaisiin vuonna 2050 tuot-taa jo yli 20 prosenttia maailman sähkönku-lutuksesta, kertoo uusiin teknologioihin eri-koistunut Eero Vartiainen Fortumista.

Hän arvioi maamme energian tuotanto-rakenteen olevan 20 vuoden kuluttua hy-vin samankaltainen kuin nykyään viitaten esimerkkinä uusiin ydinvoimaloihin, joiden käyttöiäksi kaavaillaan 60:ta vuotta. Aurin-kopaneelit yleistynevät pienen kokoluokan tuotannossa, kuten talojen katolla, koska au-rinkosähkön hinta lähestyy nopeasti kulutta-jien sähköstä maksamaa kokonaishintaa.

– Suuren kokoluokan voimantuotannossa aurinkosähkö ei kannata täällä vielä vähään aikaan, sillä sähkön tukkuhinta on selvästi aurinkosähkön tuotantokustannusta alempi.

– Suurimpana muutoksena Suomen ener-giajärjestelmässä uskon, että vuonna 2030 sähköautot ovat korvanneet jo merkittävän osan polttomoottorihenkilöautoista. //

Aurinkovoimala lähettää suoraan tuottamansa tehon aurinkopaneelilevyn toisella puolella olevalla antennilla.

Mikroaaltosäde ohjataan tarkasti vastaanotinantenniin. Säteen tehotiheys eli teho per pinta-ala on vähemmän kuin auringonvalossa, joten se ei ole vaarallinen esimerkiksi säteen läpi lentävälle lento-koneelle.

Vastaanotinantenni muuntaa mikroaallot sähköksi.

Vastaanottoasemalta energian siirto onnistuu normaalin sähköverkon kautta.

©M

aFI

C S

tuD

IoS,

InC

.

©M

aFI

C S

tuD

IoS,

InC

.©

Ma

FIC

Stu

DIo

S, In

C.

2

3

4

1

2

3

4

turku kutSuu tänä vuonna MonenlaISIIn kulttuurIrIentoIHIn. älä anna Sanan kulttuurI SäIkäyttää. turun reISSun SuunnIttelun Ja MIkSeI ItSe reISSunkIn voI aloIttaa oHeISISta kaupunkIkulttuurIn Ja luovan kentän yrItykSIStä. lue MyöS yrIttäJIen tapaHtuMavInkIt.

Itäin

en R

antakatu

KUI Design, Itäinen Rantakatu 64, B-talo

42

Antaa palaa,

turku!

TEKSTI riikka Koskenranta, KuVAT j-P Palmulaakso

KULTTUURIMARKKINAT » Turuille ja toreille kulttuuria kokemaan

YRITTÄJÄ 1/2011

43

Myl

lyah

de

Läntinen R

antakatu

Itäin

en R

antakatu

Maariankatu

Humalistonkatu

A u r a j

o k i

Linnankatu

Myllysilta

Aurakatu

Koulukatu

Yliopisto

nkatu

Eerikinkatu

Auransilta

Martinsilta

Monk-klubi, Humalistonkatu 3

KUI Design, Itäinen Rantakatu 64, B-talo

Dynamo-klubi, Linnankatu 7

43

Bossaliina-kahvila, Maariankatu 1

YRITTÄJÄ 1/2011

YRITTÄJÄ 1/2011

Ei jazzklubi varmastikaan missään päin maailmaa ole kultakaivos. Ei klubista hirveästi jää viivan alle, mutta sen verran, että hommassa on järkeä.

Undergroundista ponnis-tava klubi-yrittäjä Jussi Lehtinen on an-tanut turkulaisille mahdollisuuksia bai-lata jo vuodesta 1994. Miehen ensimmäi-nen tulokas yökerhorintamalla oli Appel-siini-klubi. Sittemmin Turun opiskelijat ja juhlijat ovat jo reilun vuosikymmenen ajan suunnanneet välillä purku-uhan alla olleelle legendaariseksi kutsutulle Dynamo-klubille Linnankadulle.

Klubiyrittäjä Jussi Lehtinen, aka DJ Fog, kertoo Turussa löytyvän tarjon-taa kulttuurinnälkäiselle. Onko Turusta ponnistamassa tekijöitä tai kollektiiveja valtakunnan tietoisuuteen?

− Tanssiteatteri ERI, kirjakustantamo Sammakko ja runokustantamo Savukei-das sekä videojockey-osaaminen DJ-osaamisen lisäksi on Turussa aika vah-vana esillä. Linnateatteri ohittaa jo reip-

paasti Kaupunginteatterin kävijämää-rissä, Lehtinen luettelee.

Marginaalissa touhuavista ryhmistä Lehtinen mainitsee mm. Kodinkonemu-siikin Ystävät ry:n, joka järjestää kokeel-lisen elektroniikan tapahtumia.

JAzzIA JÄRKEVÄSTI

Jussi Lehtinen omistaa myös Turun ai-noan ja pitkäikäisimmän jazzklubin, vuonna 2006 aloittaneen Monkin. Voi ku-vitella, ettei jazzklubia ole helppo saada taloudellisesti menestymään. Helsingin jazzklubi Birdland lopetti alkuvuodesta alle vuoden toiminnan jälkeen.

− Ei jazzklubi varmastikaan missään päin maailmaa ole kultakaivos. Ei klu-bista hirveästi jää viivan alle, mutta sen

Klubiyrittäjä

oli juhlavuosi tai eitarjoaa kansalle huvia

verran, että hommassa on järkeä. Emme ole väkisin järjestäneet keikkoja joka il-laksi, sillä jazzkeikoille on aika rajallinen yleisö. Taloudellisesti Monk pyörii enem-män loppuiltojen DJ-esiintyjien varassa.

44

Mihin kulttuurivuoden tapahtumiin aiot ehdottomasti osallistua?

1. varmaan tarkoitat omien baarien ulkopuolella. Kävin avajaisissa.

2. Logomon taidenäyttelyt vaikuttavat mielenkiintoisilta, siellä on hyvä kombinaatio.

3. ricky-tick big band 26.2., Logomo.

Dynamo-klubi, Linnankatu 7

Monk-klubi, Humalistonkatu 3

YRITTÄJÄ 1/2011

Vanha oranssi Ma-nillan tehdaskiinteistö Aura-joen rannalla tarjoaa työtiloja suunnittelijoille, arkkitehdeille, tanssiteatterille ja kuvataitei-lijoille. KUI Designin puotiin johdattaa tehtaan sisäänkäyn-nissä oleva A-mainosteline sö-pöine tuotteineen.

KUI Designin kaksikko Anna Hormio ja Rebekka Ke-tola kulkevat työmatkansa ke-säisin laineiden päällä Föri-lau-talla. Yrittäjäparin myymälään on nautinto astua ja katsella ympärilleen: Pupuset-puput sö-pöilevät trikoopipoissa ja ko-din tekstiileissä, Föri-lautta sei-laa kasseissa ja t-paidoissa sekä

KunhAn lOGOMO JATKAA

Myös Monk klubi tarjoilee virallista Turku 2011 -ohjelmistoa Jussi Fredrikssonin järjes-tämällä konserttisarja Flamella. Jazzklubille tulee silloin huipputason kotimaisia yhtyeitä.

− Sain Dynamoon tukirahaa ja täällä järjes-tetään 10 – 12 iltaa nimellä 2011-klubi. Kanta-vana ideana on tuoda pykälää tai kahta isom-pia ulkomaisia nimiä kuin muutoin.

Onko megajuhlavuodesta iloa kulttuurialan yrittäjälle? Lehtisen mielestä isot kertatapah-tumat ovat tärkeitä, mutta olennaisempaa on se, että kulttuurielämään saadaan jatkuvuutta.

− Olennaisin tekijä onnistumisen kannalta on se, jatkuuko näyttelykeskus ja kulttuuri-areena Logomon toiminta luovan talouden keskuksena.

Logomoon pitäisi saada kerättyä taiteilijat ja tekijät saman katon alle, jotta synergiaa syn-tyy, Lehtinen esittää.

− Harva luova toimija on kuitenkaan valmis vaihtamaan paikkaa, jos maksettavaksi tuleva vuokra nousee Logomossa merkittävästi.

Viestintäpäällikkö Saara Malila Turku 2011 -säätiöstä vastaa.

− Logomosta tulee vuoden 2011 jälkeen Tu-run luovan talouden keskus, ”Turun kaapeli-tehdas”. Rakennusyhtiö Hartela ja Turun kau-punki perustavat yrityksen Logomon toimin-taa varten. Logomoon tulee tiloja luovan alan yrityksille, taiteilijoille, muille yrittäjille – kai-kelle sille, mitä kulttuuripääkaupunkivuosikin kantaa mukanaan tulevaisuuteen. //

Turkulaista designia

Topi&Tyynen vauvojen töppö-set roikkuvat ikkunassa esillä.

hYödYT IRTI

Syksystä 2007 puotia pitäneet Hormio ja Ketola ovat mietti-neet päänsä puhki, miten juh-lavuoden ja sen houkuttele-mien ihmisvirtojen hyödyn voi maksimoida bisneksessä. Nä-kyvyyttä KUI Design tulee-kin saamaan Turku 2011 -sää-tiön kanssa tehtävällä yhteis-työllään: säätiö lahjoittaa yrit-täjien suunnitteleman pipon jokaiselle tänä vuonna synty-välle turkulaisvauvalle.

huumorihöysteellä

Klubiyrittäjä Jussi Lehtisen mielestä ½olennaisin tekijä juhlavuoden onnistumiselle on se, jatkuuko näyttelykeskus ja kulttuuri-areena Logomon toiminta luovan talouden keskuksena vuoden jälkeenkin.

Muotoilijoiden »mukaan kuosissa tai tuotteessa pitää olla jotain hauskaa tai joku juju.

45

KUI Design, Itäinen Rantakatu 64, B-talo

YRITTÄJÄ 1/2011

Hormion ja Ketolan suunnittelemat pipot lahjoitetaan jokaiselle tänä vuonna syntyvälle turkulaisvauvalle.

KUI Designin kaksikko tulee ½myymään tuotteitaan juhla vuoden Kulma 2011 -projekti myymälässä joenrannassa yhdessä Turku Design Now -ryhmän kanssa. Yhden ryhmittymän tuotteet ovat aina esillä kolme kuukautta kerrallaan, Anna Hormio ja Rebekka Ketola kertovat. Myy-mälän yhteydessä on juhlavuoden infopiste.

46

Designyritys valmistaa myös Turku-ai-heisia tuotteita erään opiskeluaikaisen kouluprojektin innoittamana. Naisyrittäjät kertovat niiden syntyneen aluksi huumori-pohjalta. Kuosit ovat syntyneet sellaisista aiheista, joihin tekijät ovat ulkopaikkakun-talaisina Turussa ihastuneet. Jokiranta-kuosi ”Wellcome on board” oli heidän en-simmäinen Turku-aiheinen designinsa.

TuRKu-TuOTTEET KIInnOSTAVAT

Hormio ja Ketola odottavat innolla tätä vuotta ja kesäksi odotettuja vierailijamas-soja.

− Jo viime vuonna huomasimme, että myynnissämme on kasvua ja Turku-tuot-teille on kysyntää kuin myös muille tuot-teillemme, Hormio kuvaa.

Yrittäjät tekevät osan tuotteista kaupan yhteydessä olevissa tuotantotiloissa, toki myös alihankintaa on.

− Tähän asti tuotteet on ostettu käsistä. Nyt talvella valmistamme hyvissä ajoin va-rastoon kesää varten, Ketola jatkaa.

Kaksikolla on käynnissä tuotannon sel-kiyttäminen ja ulkoistamisen lisääminen, sillä tavaraa menisi kaupaksi enemmän kuin on saatu valmistettua.

− Lisäämme varmasti alihankintaa Tu-run sisällä. Haluamme kuitenkin tehdä kai-ken käsityönä, mikä asettaa omat rajoituk-sensa tuotannolle, Ketola kertoo.

Muotoilijat kuvaavat kuviomaailmaansa graafiseksi ja pelkistetyksi. Kaikissa tuot-teissa käytetään luonnonmateriaaleja. KUI Designilla on muutamia jälleenmyyjiä ul-komailla Japanissa ja Ranskassa.

− Jotain hauskaa tai joku juju pitää olla kuosissa tai tuotteessa.

Designyritys on mukana Turku Design Now! -ryhmässä. Ryhmän yritykset järjestä-vät yhdessä myyjäisiä ja osallistuvat tapah-tumiin ryhmänä. Ryhmän liikkeitä voi seu-rata osoitteessa www.turkudesignnow.fi //

Mihin kulttuurivuoden tapahtumiin aiotte ehdottomasti osallistua?

1. turku design festival - uusi muotoilutapahtuma turussa, toukokuussa.

2. abduction of Europe - nukke-teatteriesitys, joka tapahtuu osittain veden alla Samppa-linnan maauimalassa 12.–15.10.

3. Keinutuolien kokoontumis-ajot 28.5. aurajokirannassa.

YRITTÄJÄ 1/2011

47

Nyt se on nähty, Turussa on kah-vila, jossa asiakkaat ja tiskin takana tou-huajat kutsuvat toisiaan etunimellä. Bos-saliina on onnistunut keräämään tyyty-väisen kanta-asiakaskunnan ja tuomaan Turkuun pikkukaupunkifiilistä.

Bossaliinan sisustusilme muistut-taa Peppi Pitkätossun Huvikumpua. As-tiat ja huonekalut ovat eri paria, eikä värien käytössäkään ole säästelty. Niin herkullisen näköinen on kahvilayrittä-jien Anna-Mari Taipaluksen ja Ioanna Mavromichaliksen myyntitiski, että he varmasti vääntäisivät Turun kaupungil-lekin oman leivoksen. Millainen se mah-taisi olla?

− Leivoksessa pitäisi näkyä saaristo ja kaksikielisyys sekä Turun pitkä histo-ria. Sehän olisi rieskaan kääritty jokira-purulla.

Maariankadun kahvila ei tyydy ole-maan pelkkä kahvila. Siellä esiintyy bändejä ja deejiitä. Kirjallisuusilloissa kirjallisuustieteen opiskelijat lukevat tekstejä. Helmikuussa Bossaliinassa voi kuulla ystävänpäivään liittyen rakkaus-aiheisia tekstejä.

− Järjestämme tapahtumia oli kult-tuuripääkaupunkivuosi tai ei. Tarkoi-

tuksena on järjestää myös stand-upia ja treffitapahtuma.

Kahvilassa kokoontuu pari neuleker-hoa, joista toinen kulkee nimellä Nekku-kerho, eli neule ja kakku. Taide on kahvi-lassa läsnä koko ajan, sillä seinille on ri-pustettuna kuukausittain vaihtuva näyt-tely, josta voi ostaa tauluja.

lEIVOSRESEPTEJÄ JA FIIlISKuVIA

Turun kahvilakulttuuri on yrittäjien mielestä aika yksipuolinen kokoisekseen kaupungiksi. Turussa on paljon ketjuja, joissa paikan persoonallisuus katoaa, koska ne on leivottu samasta muotista. Mavromichaliksen mielestä pienillä yk-sityisillä kahviloilla on huonot aukiolo-ajat. Bossaliina päätti paikata markkina-raon: ovet ovat viikonloppuisin auki puo-leenyöhön. Pitäjät hoitavat markkinoin-nin Facebookissa ja päivittävät sivujaan vähintään kerran päivässä. Facebookista voi bongata, että tarjolla olisi vastalei-vottua mustikkapiirasta. Kahvilayrittä-jien blogia voi lukea yrittajat.fi-sivuilla.

Taipalus ja Mavromichalis kypsytteli-vät haavettaan omasta kahvilasta usean

vuoden ajan. Yhteisessä työpaikassa elo-kuvateatterissa naiset harmittelivat hil-jaisena kesäpäivänä, kun kaupungista ei löytynyt kivaa kahvilaa. Leikekirja täyt-tyi leivosresepteistä ja fiiliskuvista, kun-nes he päättivät suorittaa barista- ja yrit-täjyyskurssit. Viime kesänä tilaisuus vih-doin koitti, ja Taipalus ja Mavromicha-lis menivät osakkaiksi samalla paikalla sijainneeseen ravintolabaariin. Kahvi-lan sisustus meni uusiksi, ja parivaljakon suunnitelmat kävivät todeksi. //

− Meillä ihmiset ovat kepein »mielin. Yhden työntekijämme mielestä meidät on lellitty pilalle, kun täällä on niin mukavia asiak-kaita. Hän totesi, ettei meillä muodostu realistista käsitystä palvelualasta, Anna-Mari Taipalus ja Ioanna Mavromichalis naures-kelevat.

Mihin kulttuurivuoden tapahtumiin aiotte ehdottomasti osallistua?

1. animoi-näyttelysarja, turun taidemuseon pimiö.

2. design Shopin Kulmakioski, tuotteitaan myyvät turkulaiset jeti, Polkka jam, Saana ja Olli, tammi-maaliskuun ajan.

3. Liisa ihmemaassa -valokuva- näyttely, 16.1.–18.12.2011, Logomo.

kahvila ei jätä kylmäksiHaaveesta kasvanut

Bossaliina-kahvila, Maariankatu 1

YRITTÄJÄ 1/2011

turun kulttuuripääkaupunkivuosi on jo herättänyt paljon puhetta − eikä vähimpänä juhlavuoden avajaisten pää-esityksen esiintyjävalinta, joka tuli Englannista. turusta löytyy esiintyvän taiteen tekijöitä omasta takaakin.

turku tarjoaa juhlavuonna ainakin tanssiteatteria, under-ground-musiikkia, mikroteatterifestivaalia, näyttelykeskus ja kulttuuriareena Logomon taidenäyttelyjä, osittain veden alla tapahtuvaa nukketeatteriesitystä ja erikoisemmasta päästä kei-nutuolien kokoontumisajoja.

turku 2011 -säätiön viestintäpäällikkö Saara Malila selvittää avajaisesityksen tilauksen menneen brittiläiselle Walk the Plank -ryhmälle, koska vastaavan esityksen toteuttamiseen tarvitta-vaa tietotaitoa ja kokemusta ei Suomessa ollut.

− brittiryhmä rakensi esityksen yhdessä paikallisten kanssa.

Lopulta esityksissä oli mukana liki 2000 turkulaista: mm. taitei-lijoita, valosuunnittelijoita ja tuottajia. Kenties tulevaisuudessa vastaavia esityksiä voidaan tässä maassa tehdä täysin kotimai-sin voimin.

Kulttuuripääkaupunkivuosi on innoittanut myös kriittisiä näkökantoja ja liikehdintää. turku Euroopan alakulttuuripää-kaupunki 2011 -hanke pyrkii kokoamaan yhteen omaehtoisen, vapaan kulttuurin tekijöitä ja kokijoita. ryhmä haluaa tuoda päi-vänvaloon mm. turkulaisten taiteilijoiden ja ruohonjuurikulttuu-rin tila-ahdingon.

turussa ja Kaarinassa lähes neljännes yrittäjistä uskoo liike-toimintansa lisääntyvän kulttuuripääkaupunkivuoden aikana, käy ilmi varsinais-Suomen osuuspankkien ja varsinais-Suomen yrittäjien laatiman Maakuntaennusteen lisäselvityksestä.

Lasten kulttuurillaSuomen Disneyksi

Marginaalikulttuurin kentällä bisnes löytyy monimediakonsepteista ja tuotteistamisesta.

ValoAurinko-tuotanto-osuuskunnalta pukkaa tänä vuonna markkinoille niin lasten tv-sarjaa, sarjakuvaa ja lastenkirjaa kuin elokuvapajahankkeita. Tänä vuonna tuutista tulee lasten tv-sarja Jotain rajaa, josta ilmestyy myös sarjakuva. Vuoden 2011 ohjelmis-tossa on osuuskunnan tukiyhdistyksen toteuttamia historiallisia Iki-Auran aikakeikaus – elokuvapajoja lapsille ja nuorille.

Aurinkokustannukselta ilmestyy ½ValoAuringon Metsämarja Aittokosken kirjoittama lastenkirja Lennä, Pikkuli lennä helmikuussa. Puoliso, ohjaaja Antti Aittokoski (kuvassa) toimii myös ValoAurinko-osuuskunnassa.

48

2004 perustetun osuuskunnan yksi perustaja käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja Metsämarja Aittokoski kertoo heidän viritelleen yritys- ja yhdistystoiminnan yhdistämistä muun muassa tuotteistamalla yhdistyspuolelta juontavia lii-keideoita.

− Esimerkiksi juhlavuoden ohjelmistossa olevasta Iki-Auran aikakeikaus -elokuvapajasta voimme kehittää kirjasarjaa, Luurankovaari- palapeliä tai Iki-Auran aikakeikauslautapeliä.

Elokuvapaja on jo nyt monimediallinen kon-septi, sillä pajojen myötä on toteutettu myös nettisivut, joilla on pelejä ja tehtäviä.

MARGInAAlIn MARGInAAlISSA

Lasten ja nuorten kulttuuri on marginaalin mar-ginaalissa, eikä taiteellisesti korkeatasoista tar-jontaa voi aina toteuttaa ilman yhteiskunnan tu-kia. Kulttuurialan yrittäjyys onkin usein jotain muuta kuin pelkästään liikevoittoa tavoittelevaa yrittäjyyttä.

− Jos elokuvapajat toteutettaisiin täysin elin-keinotoimintana, pitäisi yhden lapsen osallistu-mismaksun olla satoja euroja. Hankkeessa on useampia rahoittajia, muun muassa Turun kau-punki.

ValoAuringon tavoitteissa on olla vähän kuin Suomen Disney: tuotteistamme lastenkulttuu-ria ja mediasisältöjä. Tuotteet voivat olla elo-kuvaa, teatteria, kirjaa, pehmolelua tai mitä ta-hansa. Kansainvälistyminen on ryhmän seu-raava steppi, jota varten kansainvälistä myyntiä hoitaa agentti.

Lasten- ja nuorten kulttuurin toimija työllis-tää osa-aikaisesti useampia ihmisiä. Rekrytoin-titarve vaihtelee projektikohtaisesti. //

Mihin kulttuurivuoden tapahtumiin aiot ehdottomasti osallistua?

1. Carl Larsson - näyttely turun taidemuseossa 16.9.2011–8.1.2012.

2. aurinkobaletin tanssiva torni 14.4. alkaen.

3. taikalampun Sytyke: lasten- ja nuortenkulttuurin monet mahdollisuudet -seminaari 18.11.

Tilaa Mainostajan Hakemisto

Verkkotunnukset haku-palveluun + painettu hakemisto 150 €+alv.

Selaa yrityksiä toimialoittain> AV-tuotanto> Digitaalinen viestintä> Graafinen tuotanto> Mainostoimistot> Markkinatutkimus> Mediatoimistot> Menekinedistäminen> Painotuotteet> Suoramarkkinointi> Viestintä ja markkinoinnin konsultointi> ym.

Yli 1000 yritystä ja 5800 markkinoinnin ammatti-laista – kaikkia et ehdi tavata mutta voit tutustua heihin ja työnäytteisiin Mainostajan Hakemistossa.

Uusin tietoparhaista kumppaneista

Erottajankatu 19 B, 00130 Helsinkipuh. (09) 686 0840, ml@mainostajanliitto.fi

www.mainostajanhakemisto.fi

YRITTÄJÄ 1/2011

50 YRITTÄJÄT » Lumilautailija laskee olosuhteista riippumatta

TEKSTI JA hEnKIlöKuVA riikka Koskenranta, KuVAT burton

luMIlautoJen MarkkInaJoHtaJan MaaHantuoJa on palJon vartIJana valMIStaJan Ja kauppIaan välISSä. tuotekeHItykSen Suunta on SelvIllä kauan ennen kuIn pellepelottoMIen työn tuloS IlMeStyy kauppoIHIn.

Burtonia maahantuova Markus Aarni on tehnyt Suomen markkinajohta-jan kanssa kauppaa vuodesta 1987, eli lu-milaudan ensitulemisesta lähtien.

− Meillä on paras mahdollinen nä-kemys siitä, mihin välineet ja

laji ovat menossa. Olemme kahdella tavalla tuotekehi-tyksessä kiinni: Burton ky-

selee mielipiteitämme ja toi-saalta olemme tekemisissä ku-

luttajien ja junnulaskijoidemme kanssa, Aarni Funster Company

Oy:stä kertoo.Markkinointiyhteistyö on yksi osa

bisnestä.

− Maailmalla jossain vaiheessa am-mattilaisina laskeneet, kuten Aleksi Van-ninen, Heikki Sorsa ja Peetu Piiroi-nen, ovat melkein kaikki laskeneet tiimis-sämme. Meillä on ns. kasvattamo, ja hoi-dan itse tiimiasiamme.

− Tehtävämme on johdattaa heidät Burtonin tehdastiimiin. Burton tekee toki itse päätöksensä. Valmistajan osalta lasku-tiimit ovat kauppapolitiikkaa. Markkina-alueilla pitää olla omia esikuvia, jotka vai-kuttavat myyntiin kyseisellä markkina-alueella.

Lumilautavälineiden ja -vaatteiden li-säksi Funster maahantuo skeittikenkiä, ja tiimissä on myös skeittaajia.

on paljon vartijanaMAAHANtuOJA

BräNdituOttEEN

YRITTÄJÄ 1/2011

51

RAhAA RIITTÄÄ lAJIn TuKEMISEEn

Aarni on monessa mukana lumilautailun saralla, sillä lumilautailun tulevaisuus on yritykselle paljon isompi asia kuin Bur-tonin tulevaisuus, toimitusjohtaja-yrit-täjä sanoo.

− Meidän on pakko laittaa rahaa lumi-lautatapahtumiin. Jos emme olisi talou-dellisesti mukana, ei tapahtumia olisi, sillä kukaan muu maahantuoja ei viitsi laittaa niihin rahaa.

Lumilautaliiton yhteistyökumppanina toimiva Funster tukee Youngters-kiertu-etta, joka on 13–17-vuotiaiden laskijoiden kisakiertue hiihtokeskuksissa. Aarnin aloitteesta syntyi ympäri Suomea kier-tävä parkkikoulu 4–5 vuotta sitten: kes-kuksiin tehtiin pienempiä reilejä ja liitto sekä Funster käynnistivät lumilautakou-lun, joka antoi ilmaista opetusta park-kilaskemisessa hiihtokeskuksissa. Nyt liitto pyörittää parkkikouluja.

Helsingin Kivikon lumiparkki, jota pyörittää ImageMatch, sai myös maa-hantuojan rahaa.

duunI On InTOhIMO

Yrityksen kuudesta työntekijästä viisi plus omistaja lumilautailee. Duuni onkin heille myös intohimo.

Burton esittelee seuraavan sesongin tavarat maahantuojille noin ¾vuosi etukäteen. Siitä päivästä lähtien tuotesuunnittelijat uppoutuvat jo sitä seuraavaan kauteen, eli kahden vuoden päähän.

Aarni on silminnähden innostu-nut lajista ja sen kehityksen seuraami-sesta. Lumilautailua eivät ole määritel-leet standardit siitä, miten rinnettä tul-laan alas.

− Lautailussa laji muuttaa muotoaan koko ajan ja välineet hakevat uusia muo-tojaan. Kehitys ei vieläkään ole loppu.

Reilut 20 vuotta lumilautailua läheltä seurannut Aarni pitää alan isona muu-toksena Suomessa sitä, että alun perin kapinalaji on hyväksytty talviurheilu-lajiksi muiden lajien joukkoon. Ei tar-vitse olla kummoinen ennustaja veika-

takseen, että Suomen lumilautailijoiden menestys tämän talven maailmanmesta-ruuskilpailuissa houkuttaa lajin pariin uusia nuoria harrastajia.

TuOTTEET uuSIKSI VuOSITTAIn

Kaikki lumilautatuotteet menevät joka vuosi uusiksi, vähintään lautojen grafii-kat muuttuvat vuosittain. Burtonin ai-noana itsenäisenä jakelijana EU-alu-eella Aarni tietää, mistä puhuu. Muissa EU-maissa Burtonilla on oma myyntie-dustajansa.

− Pelkät grafiikat ovat iso osa valmis-tajan tuotekehityskustannuksista.

Joulukuussa 2010 Aarni kävi valmis-tajan ensi talven malliston esittelytilai-suudessa. Tänä talvena Suomeen tuotiin uudenlaisia minilautoja.

− Jos normaalisti käytät 152-senttistä, niin nyt voit laskea 144 senttimetrin lau-dalla. Laudan taipumiskäyrä ja pituus on optimoitu siten, että se voidaan tehdä mahdollisimman lyhyeksi. Minilaudat on ensisijaisesti tarkoitettu parkkilas-kuun. Suksista miniversioita on tehty jo aiemmin.

Suomen lumilautailijoiden upea menestys tämän talven maailman - ½mestaruus kilpailuissa houkuttanee lajin pariin lisää uusia nuoria harrastajia. Kuvassa Peetu Piiroisen tyylinäyte.

YRITTÄJÄ 1/2011

52

Laudat eivät enää poikkea niin paljon toisis-

taan kuin 15 vuotta sitten. Myös omaan laskutasoon

nähden sopivan laudan valit-seminen on sitä kautta helpot-

tunut. Perusmallit laudoissa ovat olleet camber ja rocker.

− Pari vuotta sitten markkinoille alkoi tulla rocker-lautoja, joissa ei ole jalkavuutta, Markus Aarni selvittää.

Jalkavuus tarkoittaa muotoa, jossa sivulta katsottuna suksen keskikohta on kärkeä ja kantaa korkeammalla. Jalkavuus jakaa laski-jan painoa tasaisemmin koko sukselle. Cam-berissa sen sijaan on jalkavuutta.

− Nykyään on usein sekä camberia ja rockeria samassa laudassa. Tuotekehitys on nimenomaan tehty käyttämisen helppoutta ajatellen.

Valmistajan osalta laskutiimit ovat kauppapolitiikkaa. Markkina-alueilla pitää olla omia esikuvia, jotka vaikuttavat myyntiin kyseisellä markkina-alueella.

Tuntosarvet kohollaan – purjelaudoista lumilautoihinHelsinkiläinen Markus Aarni ajautui burtonin maahantuojaksi onnellisten yhteensattumien kautta. ylioppilas aarni lähti isänsä kanssa laskureissulle Keski-Eurooppaan, missä he vierailivat blizzardin tehtaan-myymälässä. Siellä aarnit huomasivat bisnesmahdollisuuden laskettelu-suksien maahantuonnissa, sillä tehtaanmyymälän hinnat olivat huomatta-van alhaisia. blizzardin kanssa ei syntynyt kauppoja, mutta Markus aarni alkoi tuoda saksalaisen völklin suksia maahan edesmenneen yrityksen osakkaana 1970-luvun lopulla. Purjelautojen ja märkäpukujen kautta yrit-täjän liiketoiminta vaihtui lumilautojen maahantuontiin. 1987 hän ryhtyi

myymään burtonia ja on siitä asti käytännössä myynyt lumilautatuotteita. Lisäksi skeittijalkineet tulivat skeittibuumin aikaan kuvioon mukaan.

aarnin omistama funster Company Oy:n sisaryhtiö avasi oman vähittäis-liikkeen rukalle lokakuussa 2009. funster omistaa puolet myös Kampissa

sijaitsevasta Lamina-liikkeestä puolet. Maahantuoja on mukana venäjän- maahantuontiyrityksessä noin 50 prosentin omistuksella. venäjän-kuviot hoidetaan funsterin omistaman virossa toimivan yhtiön kautta. Myyntiä on myös valko-venäjällä ja unkarissa.

funsterin liikevaihto on Suomessa ja baltiassa 4,5 miljoonaa. venäjän ja valko-venäjän toiminnot ovat eri yrityksessä.

Kuluttajakyselyissä selvisi aikoinaan, että 20 prosenttia lumilautailua kokeilleista ryh-tyy harrastamaan lajia. Loput luovuttavat, kun ensimmäinen kokemus ei miellytä.

− Kyselyiden jälkeen Burtonilla alettiin miettiä lisää sitä, miten laudasta saadaan aloittelijalle helppo. Siihen kuuluu laudan kanttien nostaminen, etteivät reunat nap-paisi kiinni niin helposti.

Keskuksissa näkee myös lautoja, joista on ikään kuin puraistu pala pois kärjestä. Aar-nin mukaan tällaisella muotoilulla vaiku-tetaan pyörimiseen. Mitä vähemmän laski-jalla on massaa stanssin ulkopuolella, sitä paremmin lauta ja laskija lähtevät pyöri-mään. Laudassa pitää samalla olla mahdolli-simman pitkä kantti: kun perinteisessä lau-dassa kärki ja kanta nousevat ylöspäin aika loivasti, niin parkkilaudoissa päät nousevat hyvin jyrkästi. //

Omaa lautaa Markus ¾Aarni ei tarvitse, kun hän lähtee lautailureissulle, vaan hän nappaa jonkun testilaudan mukaansa. Burton pitää kokouksensa lumilautailu mielessä. Keväällä mies lähteekin Venäjälle Kamtsatkaan.

YSTÄVÄKIRJA » Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa 53

Nimeni on

YRITTÄJÄ 1/2011roD

eo.F

I

Ystäväkirja

Oona Kivelä, olen tankotanssin Suomen mestari 2010.

TEKSTI Lotta tammelin, KuVA tuula ylikorpi

Et ehkä tiennyt, mutta minäkin

olen yrittäjä. Yritykseni on…

Gymi lasten ja nuorten

kuntoklubi.

Ensimmäinen työpaikkani oli…

Kulosaaren Voimistelijat ry

Tähän ammattiin ryhdyin,

ajauduin, jouduin…

Telinevoimisteluharrastuksen

myötä.

Haastavinta tässä työssä on…

Antaa yksilöllistä opetusta,

jokaiselle lapselle, nuorelle ja

aikuiselle, jokaisen taitotaso

huomioon ottaen.

Hauskinta sen sijaan on...

Kun lapsi oppii uuden liikkeen.

Inspiraatiota ammennan…

Menestyjistä.

Ikonini on...

Venäläinen balettitanssija

Mikhail Baryshnikov.

Salainen paheeni on…

Mitkään paheeni eivät pysy

salassa ;)

Viimeisin hankintani on…

Juicy Couturen mustat

nahkasaappat New Yorkista.

Keksintö, jota ilman en pärjää, on...

Tanko.

Jos uskaltaisin…

Hyppäisin bengihypyn.

Sinulle yrittäjäkollegani tahdon

kertoa…

Tee mitä rakastat!

YRITTÄJÄ 1/2011

YRITYS » Meikkileikki ei ole leikkibisnestä54

TEKSTI Lotta tammelin, KuVA Heli Hirvelä, TuOTEKuVAT MSCHiC Cosmetics Oy

Marika Snellman- ½Söderström perusti MSCHIC-Cosmeticsin vuonna 2007. Nyt yritys on laajenemassa kansain-välisesti. Uusia kontakteja etsitäänkin, viestittää Snellman-Söderström yri-tyksen päämaskeeraajan Leena Ristaniemen sudittavana.

YRITTÄJÄ 1/2011

55

Läpinäkyvissä rasioissa on kasapäit-täin huultenrajauskyniä, huulipunia ja ripsivärejä. Ikku-nan eteen on aseteltu käsintehtyjä puurasioita, jotka pitä-vät sisällään mineraalivalopuutereita, poskipunia, high-lightereitä ja korostusvärejä. Paikan täytyy olla jokaisen kosmetiikkafanin unelma.

Kyseinen meikkikeidas on MSCHIC Cosmeticsin toi-mitila, showroom ja myymälä Helsingin Punavuoressa. Sisällä liikkeessä häärivät yrityksen toimitusjohtaja Ma-rika Snellman-Söderström sekä myyntijohtaja ja pää-kouluttaja Leena Ristaniemi.

KauniistiMIkSI koSMetIIkkapoMot ovat vanHoJa MIeHIä, poHtI MarIka SnellMan-SöDerStröM. poHDInnan SeuraukSena naInen ryHtyI yrIttäJäkSI Ja luotSaa nyt oMaa kotIMaISta koSMetIIkkayrItyStään MSCHICIä. Ja SIInä HoMMaSSa vaIn MaaIlMa on raJana.

kansainvälinen

YRITTÄJÄ 1/2011

56

Marika Snellman-Söderström perusti suomalaisen meikkibrändin MSCHICin vuonna 2007. Idean omaan meikkisar-jaan hän sai Gloria-lehden artikkelista.

– Olen aina ollut meikkifriikki sekä kauniiden asioiden suosija, visualisti ja esteetikko. Kosmetiikka-ala oli kui-tenkin oikeastaan onnenkantamoinen. Gloriassa oli artikkeli, jossa esiteltiin Suomen kosmetiikkapomoja. He olivat kaikki yli 50-vuotiaita miehiä. Ajattelin tuolloin, etteihän se voi niin olla, Snell-man-Söderström muistelee.

Tovin asiaa pohdittuaan hän päätti, että asiaan on tultava muutos ja niin MSCHICin tarina sai alkunsa.

OSAAVA TIIMI APunA

Vaikka kauniisti ehostetulla Snellman-Söderströmillä selvästikin pysyy meik-kisivellin hyppysissä, ei hänellä itsellään kuitenkaan ole maskeeraajataustaa.

– Olen ihan puhtaasti kaupallinen ih-minen. Myynti, markkinointi, strategiat

ja kansainvälinen liiketoiminta – siinä minun osaamisalueeni, Marika Snell-man-Söderström, KTM, MBA, luettelee.

Kosmetiikankäyttäjät varmaankin kiinnostuvat heti. Meikkirasioiden taka-kansiin on painettu mitä mystisimmiltä kuulostavia ainesosia, eikö kosmetiik-kabisneksessä pitäisi olla vähintään ke-misti tai ainakin ammattimeikkaaja?

Ei tarvitse, kun hankkii ympärilleen osaavan tiimin, Snellman-Söderström vakuuttaa. Nykyään hänellä on apunaan viisi vakituista työntekijää ja muutamia freelancereita.

– Olenkin vuosien varrella imenyt it-seeni muilta osaamista ja ammattitaitoa. Nykyään toimin myös suunnittelijana, mikä aina oli toiveissani.

EKOluKSuSTA JA luOnnOnMuKAISuuTTA

Yrityksen valikoimissa on kaksi meikki-sarjaa: nuorekas nimikkosarja MSCHIC ja ekoluksussarja KIDE. MSCHICin

tuotteet ovat tänä keväänä muuttumis-leikissä, kun sarja saa kokonaan uuden ilmeen ja koostumuksen.

– MSCHICistä tulee säilöntäainee-ton, hajusteeton ja talkiton sarja. Hal-vassa kosmetiikassa on paljon talkkia, hyvässä ei. MSCHICistä tulee siis täysin luonnonmukainen ja samalla kuitenkin trendikäs tuote.

Vuosi sitten lanseerattu KIDE-tuo-tesarja on puolestaan yrityksen tähti-tuote.

– Sarja sisältää 15 tuotetta meikkivoi-teesta highlighteriin. KIDE on tällä het-kellä vienninveturimme, sillä kenellä-kään muulla ei ole vastaavanlaista tuo-tetta.

– Kutsun sitä ekotuotteeksi ilman kompromisseja. Itse kosmetiikka sisäl-tää luonnonmineraaleja, vihreää ja val-koista teetä ja timantteja. Pakkaus val-mistetaan kotimaassa käsityönä, ja se on käsittelemätöntä suomalaista koivua.

Marika Snellman-Söderströmin mu-kaan KIDE on myös maailman ainoa de-signkosmetiikkatuote. KIDE-sarja onkin

KIDE-sarjaan on »tulossa syksyllä luomi-värejä, kulmavärejä sekä muita silmämeikki-tuotteita. Niistä ollaan erityisesti kiinnostuneita Dubain markkinoilla, jossa hunnun alta pilkotta vat vain silmät.

Englannissa on jo miljoonamarkkinat miesten kosmetiikassa. Siellä myydään paljon maskaraa eli ripsiväriä miehille. Ihan järjettömiä määriä.

YRITTÄJÄ 1/2011

57

Suomalainen käytti vuonna 2009 rahaa kosmetiikka- ja hygieniatuotteisiin yhteensä 170 euroa. Summaan sisältyvät siis sampoot, saippuat, meikit, deodoran-tit ym. Kansallisaate ”saunan raikas” on ilmeisesti yhä voimissaan.

– Kosmetiikka koetaan Suomessa ehkä turhanpäiväisenä, Marika Snellman-Söderström arvelee ja jatkaa, että vertai-lun vuoksi mainittakoon, että venäläinen nainen käyttää kaunistautumiseen kuukaudessa puolet palkkatuloistaan. Se on kuitenkin mielestäni jo vähän liikaa.

Snellman-Söderströmin mielestä suomalaiset naiset voisivatkin hiukan ryhdistäytyä kosmetiikan käytössä, ihan jo oman hyvinvoinnin takia.

– Pienikin kaunistautuminen piristää. Eikä siihen mene kuin viitisen minuuttia, hän sanoo.

Suomalainen ei meikkaa arkeen, mutta entä sitten juhlaan?

– juhliin ostetaan uusi huulipuna, mutta unohdetaan kaikkein tärkein eli pohjustus. Se on tärkein osa meikkiä. Meikkivoiteen, puuterin ym. ”kanvaasin” pitää siis olla kunnossa. jos iholle ei tee mitään ja laittaa vaan huulipunan, ei lopputulos ole huoliteltu.

– ymmärrän kyllä, että meikkaaminen voi olla hankalaa, mutta miksei voisi vähän leikkiä? Meikki on siitä ihana asia, että sen voi pestä pois. jos meni pieleen, sen kun peset pois, hän nauraa.

ollut esillä esimerkiksi Design Forumin messuilla Tokiossa.

– Meidät pyydettiin myös Shanghain maailmannäyttelyyn edustamaan Suomea nimen-omaan designin takia.

VAIn MAAIlMA On RAJAnA

Suomessa MSCHIC Cosme-ticsin tuotteita myydään sekä verkkokaupassa että Punavuo-ren myymälässä. Jälleenmyyjiä-kin on.

– Kampaamoja, kauneus-hoitoloita ja kylpylöitä. Strate-giamme onkin enemmän eri-koisliikepuolelle. Varsinainen painopisteemme on kuitenkin ulkomailla, Marika Snellman-Söderström painottaa.

– Yhteydet Jenkkeihin avat-tiin lokakuussa. Puola, Venäjä ja

170 euroaturhuuteen?

Japani ovat seuraavana listalla.MSCHICin tuotteet kiinnos-

tavat tällä hetkellä erityisesti USA:ssa, sillä siellä luonnonmu-kaisuus on meikeissä jo aivan ”must”-juttu.

– Jos haluat USA:ssa jotain myydä, sinulla pitää olla täysin parabeenitön eli säilöntäainee-ton kokoelma. Se suuntaus on vasta tulossa Eurooppaan.

– Meillä on kaksi tuotesarjaa, joilla on rajattomat markkinat. Maailmassa on yli 200 maata, joihin voisimme mennä. Meillä on tuote, jota ei tarvitse modi-fioida muualle, joten totta kai haemme kansainvälisiä mark-kinoita. Suomen markkinat ei-vät ole koskaan olleet päätäh-täimeni, vaan se, että yritys kan-sainvälistyy ripeään tahtiin, Snellman-Söderström innostuu.

– Tietenkin myös suomalai-

YRITTÄJÄ 1/2011

58

sista asiakkaista pidetään huoli, koska täältähän kaikki lähtee. Suu-rin potentiaali on kuitenkin ehdot-tomasti muualla.

VIhREYdEllE VAlMIS MARKKInA

USA, tuo mahdollisuuksien maa, on melko itsestään selvä etappi kansainvälistymisen poluilla, mutta miksi Puola, Japani ja Venäjä?

– Jos ajatellaan ekoluksukselle, kuten KIDE-tuotteellemme val-miita markkinoita, niin Japani on melko selvä vaihtoehto. Monet maathan vasta mutustelevat vih-reää ajatusta. Esimerkiksi Dubaissa ei vielä oikein ymmärretä, mikä idea ekoilussa on. Olemme siis hakeutu-neet sellaisille alueille, jotka ovat valmiita ekokosmetiikalle, vaikka ne olisivatkin sitten kauempana, Snellman-Söderström summaa.

– Puolasta puolestaan otettiin yhteyttä meihin.

– Lisäksi olemme olleet mes-suilla eri puolilla maailmaa, esi-merkiksi Bolognassa ja Mosko-

Onpa kaunis mies!Miesten kosmetiikka on ollut viime vuosina tapetilla. Miehille on lanseerattu omia ihon-hoitosarjoja ja uskaliaimmat brändit jopa pei-tevärejä tai muita meikkejä. vaikka niin voisi luulla, ihan pikkubisneksestä ei tässäkään ole kyse.

Esimerkiksi L’Oréal lanseerasi vuonna 2006 miehille Menexpert-sarjan. Sarja myi vuodessa saman verran kuin koko segmentti oli edellisenä vuonna myynyt yhteensä. Eri-tyisesti juuri miesten ihonhoitotuotteet, kuten voiteet ja puhdistusaineet, menevät kaupaksi.

Ehkäpä ei kuitenkaan mene kauaa, kun suomalainen mieskin uskaltautuu jopa meikkaamaan kevyesti? Marika Snellman-Söderström kuitenkin torppaa ajatukseni lempeästi.

– Suomalaisessa miehessä asuu se äijä. Siitä ei päästä mihinkään. jos saat suomalai-sen miehen käyttämään kosteusvoidetta, olet tehnyt hyvän työn.

toisin on kuitenkin vaikkapa Englannissa, jalkapallohuligaanien luvatussa maassa.

– Olen kuullut, että Englannissa on jo mil-joonamarkkinat miesten kosmetiikassa. Siellä myydään paljon maskaraa eli ripsiväriä mie-hille. ihan järjettömiä määriä, Marika Snell-man-Söderström kuvailee.

– Suomi on Suomi, muualla ollaan ehkä edistyksellisempiä.

vassa. Kansainvälisistä tapahtu-mista tarttuu aina kontakteja. Jos-tain syystä kaupanteko on tuntunut olevan helpompaa kauemmas kuin lähelle.

PIEnI EI OlE KAunISTA

Jos tuote on universaali, on yri-tysten kansainvälistyminen Ma-rika Snellman-Söderströmin mu-kaan monesti kiinni lähinnä resurs-seista.

– Täytyy löytää oikeat jakelijat ja agentit sekä ehtiä myymään joka puolelle. Se on se suurin kasvun-paikka.

Snellman-Söderströmiä harmit-taa, etteivät suomalaiset yrittäjät ole kovin hanakoita kansainvälisty-mään. Erityisesti naisyrittäjille hän viestittää, että älkää ajatelko niin pienesti.

– Maailma on iso, ja siellä on vaikka mitä mahdollisuuksia, kun-han vain uskaltaa ja uskoo omaan ideaansa.

– Joskus aikanaan mietin, että miten ihmeessä ruotsalaiset osaa-

MSCHIC-tuote- »sarjalla on jo kolmen vuoden tausta, ja sillä on vakiintunut käyttäjä kunta.

59

Meillä on kaksi tuotesarjaa, joilla on rajattomat markkinat. Maailmassa on yli 200 maata, joihin voisimme mennä.

vat. Sieltä tulee kuluttajabrändiä jos jonkinmoista, ja ne pärjäävät niin Ruot-sissa kuin muuallakin. Miksi Suomessa ei osata samaa? Suomesta tulee lähinnä mokkuloita tai sovelluksia, ei kulutta-jabrändejä.

– Ruotsin esimerkistä voi nähdä, että kuluttajillekin suunnattu tuote voi menestyä hyvin. Kunhan vain löytyy rohkeutta siihen.

JÄTTIEn KAnSSA KIlPASIllA

Naistenlehtiä selatessa törmää lukuisiin kosmetiikkamainoksiin. Lancôme, He-lena Rubistein, Biotherm, Maybelline,

Garnier, Vichy, The Body Shop – kaikki L’Oréalin brändejä. Miten pieni suoma-lainen pk-yritys voi kansainvälisillä kos-metiikkamarkkinoilla pärjätä L’Oréalin kaltaisten jättiläisfirmojen ikeessä?

– Suomessa suomalaisuus on tietysti aina vahva tekijä. Me olemme Suomessa se trendikäs sarja, ja sille on ollut sel-keästi tarvetta.

– Kansainvälisillä markkinoilla esi-merkiksi KIDE-sarjalla on selkeä kilpai-luvaltti. Isot jätit eivät kykene, eivätkä edes halua tehdä näin hankalaa tuotetta, joka on käsityötä. Heidän isoilla linjoil-laan ei yksinkertaisesti kyetä valmis-tamaan sen kaltaisia tuotteita. Meillä on malttia tehdä se. Puu on elävä ma-

teriaali, ja sen pitää toimia Amatsonilta aavikolle.

– Minun näkemykseni on se, että MSCHICin vahvuus tulee olemaan se, että se on ensimmäinen luonnonmukai-nen mutta silti ammattitasoinen, tren-dikäs, leikkisä ja herkullinen meikki-sarja. Luonnonmukaisia sarjoja on, ja on trendikkäitä, mutta tämä on ensimmäi-nen, joka yhdistää molemmat.

Lisäksi Marika Snellman-Söderström uskoo henkilökohtaisuuden voimaan asiakaspalvelussa. Isoilta jättikorporaa-tioilta kun tämä ote on kadonnut jo ai-kapäiviä sitten.

– Ja sydän on aina mukana, kun jota-kin tuotetta tehdään, hän summaa. //

YRITTÄJÄ 1/2011

60 MINUN MAAKUNTANI » Metropoli on haaste ja vahvuus

TEKSTI Lotta tammelin

Uusmaa Suomen kruunussa on helmi kirkkahin, ylisti Kaarlo Terhi Uusmaalaisten laulun sanoissa vuonna 1911. Terhin mahtipontisista sanoista on kulunut tismalleen sata vuotta, mutta hä-nen tarkoittamansa helmen kirkkaus ei suinkaan ole himmentynyt.

Tänä päivänä Uusimaa on Suomen yli-voimaisesti tiheimmin asuttu maakunta yli 1,5 miljoonalla asukkaallaan. Maakun-nasta kerätään yli kolmannes koko maan bruttokansantuotteesta, ja työpaikkojen omavaraisuus alueella on yli sata prosent-tia. Koulutuksen sarallakin Uusimaa on

HelmiuuDenMaan Maa-kuntaJoHtaJa oSSI SavolaInen Sekä SuoMen yrIttäJIen puHeenJoHtaJa MIkko SIMolInna uSkovat uuDenMaan MetropolIalueen voIMaan. Se on kuItenkIn SaMalla MyöS alueen HaaSte, He SuMMaavat.

kunnostautunut, sillä korkeasti koulutet-tujen osuus maakunnassa on maan keski-arvoa korkeampi.

VAhVuuS JA hAASTE

Jottei menisi juttu aivan nippelitiedoksi, kysytään mitä mieltä ovat maakunnastaan Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savo-lainen sekä Suomen Yrittäjien puheenjoh-taja Mikko Simolinna.

– Uudenmaan vahvuus on se, että olemme ainut metropolialue Suomessa ja

roD

eo.F

I

kirkkahin

YRITTÄJÄ 1/2011

61

tulemme varmaan olemaankin. Metropoleja on maailmassa noin 80, avaa Savolainen.

Vaikka Metropolialue on vahvuutemme, on se samalla myös haasteemme.

– Miten metropolialueen asiat kyetään hoi-tamaan niin hyvin, että tämän alueen hyvin-vointi ja sitä kautta innovatiivisuus ynnä muu olisi maailman huippuluokkaa, Ossi Savolai-nen pohtii.

Uudellamaalla palveluelinkeinon osuus on 85 prosenttia koko elinkeinorakenteesta, ja Sa-volaisen mukaan palvelualan yritysten ja osaa-jien toimintamahdollisuudet täytyy jatkossa-kin turvata.

– Miten mahdollistamme esimerkiksi pal-velusektorilla työskenteleville ihmisille asu-mismahdollisuudet? Ikävä kyllä alkaa näyttää siltä, ettei palveluammatissa työskentelevällä ihmisellä ole mahdollisuuksia asua pääkau-punkiseudulla, Savolainen luettelee Mikko Si-molinnan nyökytellessä vieressä.

– Onneksi Uudellamaalla väestön ikära-kenne ei ole ihan mahdoton, Simolinna muis-tuttaa väliin, jolloin on Savolaisen vuoro nyö-kytellä.

KASVAVA AluE

Itä-Uudenmaan maakunta ja Uudenmaan maa-kunta yhdistettiin vuoden 2011 alusta. Nyt Uu-simaa jakautuu 28 kuntaan. Uudellamaalla lä-

hes kaikki kunnat ovat koko 2000-luvun olleet kasvukuntia. Väestömäärän lisäys on 2000-lu-vulla ollut keskimäärin noin 15 000 ihmistä vuodessa.

– Väestömäärän lisäys on joka vuosi noin prosentin luokkaa. Teemme nyt maakunta-kaavauudistusta ja lähdemme siitä, että seu-raavan kahdenkymmenen vuoden aikana alu-eelle tulee 430 000 uutta ihmistä ja 250 000 uutta työpaikkaa. Varaudumme siihen, että voimme ottaa nämä ihmiset vastaan, Savolai-nen kertoo.

Mikko Simolinnaa kiinnostaa, mille aloille uudet työpaikat syntyvät. Palvelualoilleko, hän kysyy.

– Hyvin pitkälti ne sinne sijoittuvat. Ei var-maankaan ole odotettavissa, että suuria teolli-suuslaitoksia olisi alueelle tulossa, Savolainen vastaa.

– Palvelurakenteemme on monipuolistunut todella merkittävästi, ja se täytyy nähdä posi-tiivisena asiana. Meille tuli Fortum, Nesteen jalostamon alueet – kemianteollisuus ja öljyn-jalostus. Ne ovat meille aivan loistava ja hieno voimavara, hän jatkaa.

KAnSAInVÄlISYYTTÄ TARVITAAn

Simolinna ja Savolainen ovat yhtä mieltä siitä, että Uudellemaalle kaivataan lisää kansainvä-lisyyttä.

Mikko Simolinnaikä: 64 vuotta

• syntynyt lahdessa. Asuu Pukkilassa van-halla sukutilalla. Hän on opiskellut mate-matiikkaa, luonnontieteitä sekä tietojenkä-sittelyä ja tietotekniikkaa. iCt-alan yrittäjä.

• simolinnan perheeseen kuuluu vaimo elina ja kolme aikuista lasta.

• Vapaa-aikanaan simolinna laskettelee, metsästää ja matkustelee.

Mikon plussat Uudellemaalle+ yrittämisen mahdollisuudet

+ Monipuoliset palvelut

+ Kansainvälisyys

+ ulkoilu- ja metsästys- mahdollisuudet

+ Kulkuyhteydet

• mikko simolinna valittiin vuonna 2001 Pukkilan yrittäjien puheenjoh-tajaksi, vuonna 2008 uudenmaan yrittäjien puheenjohtajaksi ja keskus-liiton puheenjohtajaksi syksyllä 2010.

• uudellamaalla simolinnaa ilahduttaa asu-minen metropolialueen mahdollisuuksien keskellä. Myös maisemallisesti uusimaa on hieno alue, erämaat Sipoon-korpi ja nuuksio sekä hieno rannikko, Simolinna luettelee.

HelI H

Irvel

ä

Ossin plussat Uudellemaalle+ Puhtaus

+ turvallisuus

+ Hyvinvointi

+ Koulutus

+ Laajat mahdollisuudet

62

– Olen nähnyt sellaisia ennusteita, että maahan pitäisi saada keskimäärin 15 000 työikäistä maahanmuuttajaa vuo-dessa, että saataisiin työelämästä poistu-vien määrää jotenkin kompensoitua, Si-molinna kertoo.

Jotta Suomeen saataisiin ulkomai-sia huippuosaajia, tarvitaan tänne myös kansainvälistä perusopetusta entistä enemmän, Savolainen painottaa.

– Siihen tarvitaan kuntien välistä yh-teistyötä. Huippuosaajat eivät tule per-heineen tänne, jos meillä ei ole tarjota kansainvälistä koulutusta. Se on tieten-kin meidän kilpailukykymme kannalta tärkeä asia, hän jatkaa.

– Olemme Pietarin ja Tukholman met-ropolien välissä, ja meidän pitäisi löytää oma identiteettimme täällä. Kilpailu on kovaa, miettii myös Mikko Simolinna.

Savolainen painottaa lisäksi kansain-välisten suhteiden merkitystä.

– Kiina, Venäjä, Intia, Brasilia ja mah-dollisesti vielä Etelä-Korea sekä Turkki, ne ovat ne tulevaisuuden maat. Näit-ten maitten kanssa pitää olla tulevaisuu-dessa hyvät suhteet, sillä kasvu tulee ole-maan siellä. Venäjäkin on maailman rik-kain maa.

– Uusi Allegro-junayhteys onkin to-della tärkeä, myös Simolinna summaa.

YMPÄRI MEnnÄÄn, TullAAnKO YhTEEn?

Vain päivää ennen haastattelua Vantaa on ( jos Helsingin Sanomien otsikkoa mukaillaan) antanut Helsingille rukkaset

Ossi Savolainen ikä: 54 vuotta

• uudenmaan maakuntajohtaja.

• Syntynyt Karjalassa, imatralla. Opiskeli Lappeenrannassa ensin sairaanhoitajaksi ja sitten tervey-denhoitajaksi. valmistui tervey-denhuollon maisteriksi Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tie-dekunnassa vuonna 1992. asuu perheineen Hyvinkäällä.

pekk

a S

Ipo

la

kaupunkien yhdistymisselvityksen teke-misessä. Uudellamaalla eletään siis mie-lenkiintoisia aikoja. Esimerkiksi kokoo-muksen puheenjohtaja Jyrki Katainen julistaa Helsingin Sanomissa olevansa Vantaan päätökseen hyvin pettynyt.

Hänen arvionsa mukaan metropoli-alueen suurten kuntien hyödyt voisivat olla vertaansa vailla varsinkin kuntalais-ten mutta myös valtion talouden kan-nalta.

Kolmen suurimman puolueen pu-heenjohtajat olisivatkin valmiita kirjaa-maan metropolihankkeen seuraavaan hallitusohjelmaan.

Mikko Simolinna ja Ossi Savolainen ovat kuntien välistä yhteistyötä koske-vissa kommenteissaan varovaisia.

– Yrittäjän suunnasta kuntarajat eivät ole koskaan olleet liiketoiminnan este, Simolinna hymyilee.

– Meidän pitää kyetä katsomaan maakunnan kehittämistä helikopteri-perspektiivistä, joten kuntarajat eivät meillekään ole keskeinen asia, sanoo Sa-volainen.

YhTEISTÄ ElInKEInOPOlITIIKKAA

Uudenmaan Yrittäjät, Pääkaupunkiseu-dun Yrittäjät ja Helsingin Yrittäjät ovat tehneet yhdessä metropolipolitiikkaoh-jelman. Se lähtee siitä, että on yksi met-ropoli, jossa tehdään yhteistä elinkeino-politiikkaa.

– Kuningasajatukseni onkin metro-polialueen yhteinen palveluseteli. Sen sijaan, että 28 kuntaa tekisi omat laatu-määrityksensä ynnä muut, olisikin vain yksi metropolialueen palveluseteli, jolla saisi palveluita koko Uudeltamaalta, Mikko Simolinna suunnittelee.

– Yrittäjälle se loisi aivan valtavat markkinat. Silloin kannattaisi lähteä in-vestoimaan ja kehittämään, kun tietäisi, että on periaatteessa 1,5 miljoonan asuk-kaan asiakaspotentiaali. Kuntatuotta-vuuskin nousisi sitä kautta.

Savolainen pitää ideaa hyvänä.– Pieni kunta ei edes ota palveluse-

teliä käyttöön. Silloin, kun se olisi koko metropolialueen päätös, niin isot kunnat voisivat tukea pieniä, hän summaa. //

• Perheeseen kuuluu vaimo anna-Helena ja kolme lasta.

• Harrastaa monipuolisesti urheilua: hiihtoa, luistelua, golfia.

• uudellamaalla Ossi Savolaista ilahduttavat alueen tarjoamat mahdollisuudet ja se, että täällä on Suomi pienoiskoossa.

www.wanhasatama.com

Löydä voittoisat kontaktit

22.–23.3.2011 Wanha Satama

Pääyhteistyökumppani: Päämedia: Järjestäjä:

Varaathan nyt kalenteriisi alkuvuoden tärkeimmän liiketapaamisesi!

• Tuhansia muita yrittäjiä • Kymmeniä huippuluentoja • Tietoiskuja, puheenvuoroja ja tapaamisia• Mielenkiintoisia yhteistyökumppanimahdollisuuksia • Uutena teemana verkkoliiketoiminta

Kaikki tämä maksutta yrittäjille 22.– 23.3.2011!

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu ennakkoon www.wanhasatama.com/omayritys.

YRITTÄJÄ 1/2011

64 VAPAA-AIKA » Harrastus lataa aivosolut

Tatu Tuominen ja Eveliina Hautanen aloittivat paritanssiharrastuksensa viime syksynä. Lähdimme Vantaan Tanssintaitajien alkeiskurssille tuttu pariskunta turvanamme, Tuominen hymyilee.

– Vetäjämme Sirpa Salonen ja Reijo Rajala olivat kuitenkin hyvin rohkaisevia ja kokeneita opettajia. Jos osaat kävellä, osaat myös tanssia, he sanoivat.

– Pääsimme hyvin seuratanssien alkuun. Oli mu-kava, kun molemmat aloitimme nollasta.

Paritanssissahan mies on hallitsevassa roolissa, ja jotkut miehet kokevat tämän vetäjän roolin hyvinkin haastavaksi. Minusta tämä on hauska kuvio epätyypil-lisyydessään, Tuominen naurahtaa.

– Kotiasioissahan naiset usein ovat johtajia.

TEKSTI tuula-Maria ahonen, KuVAT jari Peltoranta

ohittaa kilpailunDI tatu tuoMInen elää ruuHkavuoSIa: Hän aloIttI vuoSI SItten yrIttäJänä. kotona on nelJä laSta. kun rouva ottI eSIlle yHteISen HarraStaMISen tarpeellISuuDen, aSIa olI Helppo SISäIStää, tuoMInen Sanoo. – MIkSI oDottaa onGelMIa, pareMpI on ennaltaeHkäIStä.

Tanssissa sosiaalisuus

Tilaa Mainostajan Hakemisto

Verkkotunnukset haku-palveluun + painettu hakemisto 150 €+alv.

Yli 1000 yritystä ja 5800 markkinoinnin ammatti-laista – kaikkia et ehdi tavata mutta voit tutustua heihin ja työnäytteisiin Mainostajan Hakemistossa.

Hyvämarkkinoinninpäättäjä

Erottajankatu 19 B, 00130 Helsinkipuh. (09) 686 0840, ml@mainostajanliitto.fi

www.mainostajanhakemisto.fi

lIMIITEIllÄ MEnnÄÄn

Kohtaan itse Tuomisen Lattari-tanssikurs-silla. Tanssikursseilla on tapana, että paria vaihdetaan nopeaankin tahtiin. On myös mahdollista pitäytyä kahdenkeskiseen tans-simiseen. Tuominen ja Hautanen vaihtavat enemmistön tapaan paria. Oppiminen no-peutuu, kun tanssii erilaisten kumppanien kanssa, Tuominen sanoo.

– Rakennamme kurssilla yhteistä tans-sitaitoa ja menemme vaimon kanssa sitten yhdessä lavoille.

Kun tulen Tuomisen pariksi, kysyn, mi-ten menee. Limiiteillä mennään, Tuominen vastaa kuumissaan.

– Tanssissa on se hyvä puoli, että jou-tuu keskittymään täysillä siihen mitä tekee. Työasiat unohtuvat täysin.

Seuraavana päivänä on edessä vaativa palaveri, minne tanssi tuottaa energiaa.

Tuominen Industrial Automation Oy te-kee teollisuusautomaation suunnittelu- ja kehitystyötä. Mikä tahansa liikunta virkis-tää, pelaan myös lätkää, mutta tanssissa eri-tyisvirkistävää on musiikin tahtiin liikkumi-nen, Tatu Tuominen sanoo.

– Lempitanssejani ovat salsa ja fusku. Minulle on ollut positiivinen yllätys, että tanssin maailma ei ole ”naisten valtakun-taa”, vaan kaikkien siitä innostuneiden lii-kunnallinen ja sosiaalinen harrastus.

– Tanssi on kuin golf, taito ei ole koskaan täydellinen, mutta se on kivaa jo varsin vä-hällä osaamisella. Tässäkin sosiaalisuus ajaa kilpailun ohi – nautitaan pelistä! //

Tanssissa ei saavuta »koskaan täydellisyyttä, mutta vähälläkin osaa -misella voi pitää hauskaa, Tatu Tuominen sanoo.

Oppiminen nopeutuu, kun tanssii erilaisten kumppanien kanssa.

YRITTÄJÄ 1/2011

66 KANSAINVÄLISTYMINEN » Tunnetuimpia brändejä omilla markkinoillaan

Presidentti Tarja Halonen ja-koi vuoden 2010 kansainvälistymispal-kinnot mobiilituotteiden laukkuja val-mistavalle Gollalle, tuuli- ja aurinkovoi-maan pohjautuvia energiaratkaisuja toi-mittavalle The Switchille ja suomalaista musiikkivientiä edistävälle Music Ex-port Finlandille.

Kansainvälistymispalkinnon tavoit-teena on edistää yritysten toimintaa kansainvälisessä ympäristössä sekä ky-kyä kehittää ja soveltaa uusia toiminta-malleja.

MuOTIA MOBIlEIllE

Golla on kansainvälisesti toimiva, mobii-lituotteille suunnattujen laukkujen val-mistaja. Se yhdistää muotia ja teknolo-giaa ja sen laukuilla on asiakkaita ym-päri maailmaa. Gollan valttina on design, jolle leimaa-antavaa on värikkyys, raik-kaat printit, laadukkaat materiaalit sekä viimeistelty ulkoasu.

− Vuonna 2001 päätimme keskit-tyä laukkuihin ja asetimme tavoitteek-semme olla mobiilituotteille suunnattu-jen laukkujen tunnetuin brändi maail-malla. Tässä olemme onnistuneet, Golla Oy:n toimitusjohtaja Petri Kähkönen sanoo.

Gollan tunnettu, värikäs tyyli syntyy suomalaisen suunnittelutiimin voimin Helsingissä. Vuonna 2010 Gollan 29 mil-

joonan euron liikevaihdosta 98 prosentta tuli viennistä. Myyntipisteitä on kaikki-aan noin 50 000 yli 120 eri maassa. Hen-kilöstön määrä on noin 75.

EdISTYKSEllInEn TEKnOlOGIA SIIVITTÄÄ KASVuun

Kasvuyrityksenä palkittu The Switch valmistaa kestomagneettigeneraattoreita ja tehonmuokkaimia, joiden avulla tuuli- ja aurinkovoimaloiden tuottama energia muunnetaan verkkoon sopivaksi sähkö-energiaksi. Edistyksellisen teknologian ansiosta voimaloiden hyötysuhdetta on pystytty parantamaan.

The Switch perustettiin vuonna 2006 visiolle teknologian murroksesta. Yrityk-sessä oltiin varmoja, että kestomagneet-tigeneraattorit ja tehonmuokkaimet ovat uusiutuvan energian tulevaisuutta.

− Se oli rohkea väittämä, sillä mark-kinoilla ei ollut yhtään merkittävää toi-mijaa, joka olisi hyödyntänyt käyttä-määmme teknologiaa. Nyt, neljä vuotta myöhemmin, sitä käytetään suurim-massa osassa uusia tuuliturbiinimalleja, The Switchin toimitusjohtaja Jukka-Pekka Mäkinen kertoo.

Yrityksellä on mallitehtaat Lappeen-rannassa ja Vaasassa, pääkonttori Van-taalla, sekä tytäryhtiöt tuulivoiman suu-rilla markkinoilla USA:ssa ja Kiinassa. Kansainvälinen verkosto yltää lisäksi

TEKSTI riikka Koskenranta, KuVA Golla

taSavallan preSIDentIn kanSaInvälIStyMISpalkIn-toJen voIttaJIkSI valIkoItuI aluSta alkaen kanSaIn-välISIlle MarkkInoIlle SuunnanneIta yrItykSIä.

Saksaan, Tanskaan, Espanjaan, Intiaan ja Koreaan.

Yritys työllistää 270 henkilöä ja vuo-den 2010 arvioitu liikevaihto on yli 130 miljoonaa euroa.

SuOMAlAInEn MuSIIKKI KIInnOSTAA

Yhteisöpalkinnon saaneen Music Export Finlandin tehtävänä on auttaa suoma-laista musiikkialaa kasvattamaan vienti-tulojaan. Music Export Finland tuo yh-teen kansainväliset musiikkipäättäjät ja -ostajat sekä suomalaiset levy- ja kustan-nusyhtiöt, artistiyhtiöt ja agentuurit. Tu-loksena syntyy mm. jakelu-, julkaisu-, kustannus-, ja kiertueyhteistyösopimuk-sia. Vuosina 1999–2007 suomalaisen mu-siikkiviennin markkina-arvo on kasvanut noin 35 prosentin vuosivauhdilla. Vuonna 2008 musiikkiviennin markkina-arvo oli noin 25 miljoonaa euroa.

− Maailmalla on tuhansia suomalaisar-tisteja, jotka tuottavat ja työllistävät mer-kittävästi. Uusia tulonlähteitä ovat teos-myynti sekä innovatiiviset sovellukset ja palvelut, Music Export Finlandin johtaja Paulina Ahokas kertoo.

Finpron hallitus ja Suomalaisen Työn Liitto tekevät ehdotuksen palkinnonsaa-jista presidentille. Ehdotusten pohjalta presidentti valitsee palkinnonsaajat. Pal-kinnot lahjoittaa Suomen Messusäätiö. //

trendikkäitä läppärilaukkuja

ENErgiArAtKAiSuJA, MuSiiKKiviENtiä

&

Alma Media LehdentekijätTitanik Helsinki &Suomen Businessviestintä

tunnetaan jatkossa nimellä

www.alma360.fi

Sisältölähtöistämarkkinointiviestintää

TEKSTI riikka Koskenranta, KuVA Golla

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

Perjantai 18.3.

Yhteistyössä

Laki- ja työsuhdeseminaari Viking Line m/s Mariella Helsinki–Tukholma–Helsinki 16.–18.3.2011

Keskiviikko 16.3.

Seminaarin puheenjohtajana toimii asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala

11.00 Ilmoittautuminen

11.30 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

12.15 Seminaarin avausSeminaarin puheenjohtaja, asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

Pk-yrityksen toimintaympäristö nyt ja tulevaisuudessa ▪ verkostoitumisen mahdollisuudet ja haasteet pienyrityksille ▪ suhtautuminen työhön muuttuu – uusia haasteita työnantajalle

Teknologiajohtaja Tuomo Alasoini, Tekes

13.15 Lounas ja hytteihin majoittuminen

14.00 Yrityksen toimintaympäristön turvaaminen ▪ mitä on yritysturvallisuus ja miten siitä huolehditaan? ▪ yritykseen kohdistuvan rikollisuuden ehkäiseminen ▪ rikollisuuden uhat yritystoiminnalle

Johtava asiantuntija Risto Karhunen, Finanssialan Keskusliitto

14.45 Yrityksen toimintaedellytysten turvaaminen sopimusten avulla Sopimuksen perusasiat pähkinänkuoressa

▪ synty ja sitovuus ▪ muuttaminen ja kohtuullistaminen ▪ reklamointi

Asiamies, oikeustieteen kandidaatti Max Lindholm, Suomen Yrittäjät

15.15 Harhaanjohtavan markkinoinnin uhrina – miten menetellä? ▪ näin tunnistan harhaanjohtavan markkinoinnin ▪ mistä sopimusriidoissa on tavallisesti kysymys – erityistarkastelussa puhelinmyynti

▪ perusteettomaan vaatimukseen reagoiminen ▪ myyjä uhkaa perinnällä tai tratalla – maksuhäiriömerkintä?

Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät

16.15 Osakassopimus yhtiön toiminnan sääntelyvälineenä ▪ osakeyhtiölaki, yhtiökokous, hallitus, omistajien päätösvalta ja osakassopimus

▪ yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen välinen suhde ▪ voiko osakkeenomistaja halutessaan myydä osakkeensa vaikkapa yrityksen kilpailijalle?

▪ muut tekevät työt, yksi vapaamatkustaa ja nostaa osingot – mahdollista?

▪ yhden osakkeenomistajan työkyvyttömyys, kuolema, avioero – miten varautua muutostilanteisiin?

▪ omistusoikeus 50-50 % – halvaantuuko yritys, jos omistajat riitautuvat?

▪ tyypillinen osakassopimuksen runko ja mallilausekkeitaLainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

17.00 Erilaiset sopimustyypit – rajanvetoa ja vastuukysymyksiä ▪ alihankinta- ja freelancesopimukset ▪ vuokratyöntekijä vs. oma työntekijä

Senior associate, varatuomari Outi Tähtinen, Asianajotoimisto Castren & Snellman Oy

(17.30 laiva lähtee Tukholmaan)

18.15 Yrittäjän oma sosiaaliturvaLainopillinen asiamies Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät

20.00 Buffet-illallinen

7.00 Aamiainen

9.40 Laiva saapuu Tukholmaan

12.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

12.30 Työsopimuksen tekeminen ja ehtojen muuttaminen ▪ määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva sopimus ▪ määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen ▪ työsuhteen ehdoista sopiminen ▪ koeaika ▪ työsopimuksen ehtojen muuttaminen työsuhteen aikana

Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

13.30 Työntekijän poissaolot ▪ sairauspoissaolot ▪ perhevapaat, vapaa omaishoidon takia ▪ opinto- ja vuorotteluvapaa, osa-aikaeläke ▪ muut tilapäiset poissaolot: pekkasvapaat, arkipyhät, ylivoimainen este

Lainopillinen asiamies, varatuomari Risto Tuominen, Suomen Yrittäjät

14.45 Kahvi ja välipala

15.15 Vuosilomat ▪ vuosiloman kertyminen ▪ loman antaminen ja ajankohta ▪ lomapalkka ja lomaraha ▪ lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Lainopillinen asiamies, varatuomari Anja Tuomola, Suomen Yrittäjät

16.15 Työsuhteen päättäminen henkilöstä johtuvista syistä ▪ koeaikapurku ▪ irtisanominen vai purkaminen ▪ eri perusteet työsuhteen päättämiselle ▪ kielletyt irtisanomisperusteet

Asiamies, oikeustieteen kandidaatti Max Lindholm, Suomen Yrittäjät

(16.45 laiva lähtee Helsinkiin)

17.15 Käytännön ennakkotapauksia työsuhdemaailmastaAsianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

18.15 Kyselytunti – kysymyksiä ja kommentteja luennoitsijoille

19.45 Seminaarin päätös ja cocktails

20.00 A la carte -illallinen

8.00 Aamiainen

10.00 Laiva saapuu Helsinkiin

Ilmoittautumiset viimeistään 2.3.2011 www.yrittajat.fi/koulutus,sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 tai f. (09) 229 229 99/Härkönen.Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat.

Jäsenhinta 390 €/hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 420 €/hlö 1 h sisähytissä ja 440 €/hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Normaalihinta 550 €/hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 580 €/hlö 1 h sisähytissä ja 600 €/hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

Torstai 17.3.

Hyviä aiheita ja asiantuntevia luennoitsijoita. (Asiakaspalaute vuoden 2010 seminaarista.)

YRITTÄJÄ 1/2011

69MAAILMANPYÖRÄ » Ajankohtaista maailmalta

KOKOAJA m-brain, KuVA rodeo.fi

pankit eivät lainaa the Bank of England arvioi pank-kien myöntämien lainojen olevan edel-leen kiven alla pienille ja keskisuurille yrityksille. Pankin mukaan moni pien-yritys on luopunut toivosta saada lainaa ja tämä näkyy lainojen kysynnän alene-misena. Samalla bank of Englandin johtaja Merwyn King varoittaa inflaation nousevan 4–5 prosenttiin tänä vuonna.

kolmen miljardin lisälainatranskan presidentti nicolas Sarkozy on ilmoittanut, että pienille ja keskisuu-rille teollisuusyrityksille aletaan myöntää vuosittain kolmen miljardin euron arvosta lisälainoja.

Firms frustrated by tax lawsAccording to a survey carried out by the forum of Private business, 57 per cent of business owners said that they would be willing to pay more tax in exchange for a simplified taxa-tion system. 50 per cent of the compa-nies would pay more taxes if the system would more efficiently cut tax avoidance by the large competitors, which are often able to utilize geographic loopholes in the system.

laajentamisen kannallaMonet Saksan keskisuuret yritykset vaativat euron pelastuspaketin laajen-tamista kustannuksista huolimatta. Konsulttiyhtiö Kienbaumin mukaan ne olisivat jopa valmiita antamaan Eu:lle enemmän valtaa talousasioissa.

odottavat kasvuaranskalaiset pienet ja keskisuuret yritykset odottavat toimintansa elpyvän tämän vuoden aikana.. Pk-yrityskoh-tajat suhtautuvat oman yrityksensä tule-vaisuuteen jopa myönteisemmin, kuin koko ranskan talouden kehitykseen. banque Palatinen johtoon kuuluva daniel Karyotis pitää tärkeänä ranskalaisyri-tysten kansainvälistymistä.

Hyvällä tuulellaErnst & Youngin mukaan lähes puolet pk-yrityksistä ala-Saksissa odottaa yrityksensä taloudellisen tilanteen para-nevan seuraavan kuuden kuukauden aikana. vuosi sitten tämän arvion antoi vain 29 prosenttia vastaajista. barometrin mukaan myös uusia työpaikkoja syntyy ja investointihalut ovat kasvussa. tasaista talouskasvua uhkaa kuitenkin pula ammattitaitoisesta työvoimasta.

tekee töitä mielelläänranskalainen tnS Sofres on tehnyt tutkimuksen työntekijöiden tyytyväisyydestä työhönsä. Kahdeksan kymmenestä lähtee mielellään töihin. yli puolet on innokkaita työntekoon joka päivä tai lähes joka päivä, ja 28 prosenttia melko usein. Erityisesti kauppiaat, käsityöläiset sekä yritysjohtajat pitävät työtään mieleisenä. Sen sijaan työntekijöistä neljännes ei nauti työstään.

työvero ei ole tärkeinruotsin yrittäjien mielestä pääminis-teri fredrik rheinfeldt on väärässä priori-soidessaan työveron alennusta veroalen-nuksen muotona. yrittäjien mukaan työn-antajamaksuja tulisi alentaa. Swedbankin pääekonomi Cecilia Hermansson puoles-taan toivoisi enemmän huomiota koko-naisratkaisun muotoilemiseen ja yhteis-työtä pienten ja keskisuurten yritysten kanssa.

ruotsin yrittäjät etsii toimitusjohtajaa ruotsin yrittäjäliiton puheenjohtajan jens Spendrupin mukaan uuden toimitus-johtajan rekrytointiprosessi vie ainakin pari kuukautta sen jälkeen, kun anna-Stina nordmark jätti järjestön. Spendrup arvioi, ettei järjestöllä ole kiirettä uuden toimitusjohtajan rekrytointiin, sillä tehtävää nyt hoitava Christina Linder-holm sopii siihen erinomaisesti.

YRITTÄJÄ 1/2011

70 HISTORIA » Yllättävä yrittäjä menneisyydestä

Galilein laskutikun alkuperäisenä tehtävänä oli helpottaa tykistön ammusten ratojen laskemista erilaisilla ruutimäärillä ja ammuksilla. Myöhemmin maanmittarit käyttivät sitä eri muo-toisten pinta-alojen laskemiseen ja Venetsian lai-vanvarustajat laivojen mittasuhteiden laskemiseen. Osaava käyttäjä kykeni suorittamaan monimutkai-sia laskuja neliöjuurien laskemisiin asti.

Ensin Galilei valmisti kompasseja itse. Lait-teen maineen kasvaessa hän liittoutui soitinval-mistaja Mazzolenin kanssa, joka valmisti niitä ali-hankintana. Mazzoleni maksoi valmistusmateri-aalin, mutta asui perheineen Galilein asunnossa ja sai myyntituotoista kaksi kolmasosaa. Galileille itselleen ei jäänyt laitteesta paljoa nettoa, mutta hän piti kompassin käytöstä hinnakkaita kursseja,

jotka maksoivat kolminkertaisesti kompassin hin-nan. Aluksi Galilei kirjoitti myös käyttöohjeet itse, mutta huomasi paremmaksi tehdä niistä myytävän kirjasen ja ulkoistaa tämäkin kirjanpainajalle.

KAuKOPuTKEllA KATSE Kuuhun

Joskus väitetään Galilein keksineen kaukoputken. Väite on väärä, mutta ei aivan kokonaan. Hän kuuli Venetsiassa hollantilaisesta keksinnöstä, mutta sel-vitti itsenäisesti sen toiminnan. Hän myös rakensi toinen toistaan vahvempia versioita laitteesta. Kun hän julkaisi tutkimuksiaan Kuun vuorista, Jupite-rin kuista ja auringonpilkuista, myös Euroopan si-vistyneet halusivat oman kaukoputken. Galilei ryh-

TEKSTI Erkki niiranen, KuVAT Wikipedia

geometrinen kompassi GalIleo GalIleIn (1564 – 1642) enSIMMäInen kaupallInen kekSIntö olI eräänlaInen taSkulaSkIn, vanHeMpI polvI MuIStaa vaStaavan laItteen laSkutIkkuna. GalIleI valMIStI nIItä SatoJa.

galilein

YRITTÄJÄ 1/2011

71

tyi valmistamaan niitä sarjana ja hioi itse myös lins-sit. Hän myi laitteita Eurooppaan Espanjasta Englan-

tiin ja Puolaan. Rahallista tukea rakentamiseen hän sai Firenzen herttualta.

Oli loogista, että Galilei kaukoputken jälkeen ra-kensi sen vastakohdan mikroskoopin. Hän ei ol-

lut siinäkään ensimmäinen, vaan hollantilainen silmälasihioja Hans Lippershey (1570 – 1619) ehti ensin.

lAAJEnEVA lÄMPöMITTARI

Galilei ei keksinyt lämpömittaria, vaan jo antiikin aikana tunnetun termoskoopin. Tämä näyttää vailla asteikkoa, onko lämpö-tila noussut tai laskenut. Keskiajalla laite oli ohut putki pienen vesisäiliön päällä. Kun vesi auringossa lämpenee, se laajenee ja veden nousu näkyy ohuessa putkessa. Galilein termoskoopin uutuus oli valmis-taa se yhtenäisestä lasista. Asteikon siihen liitti Galilein ystävä, matemaatikko Fran-cesco Sagredo (1571 – 1620), joka valmisti

mallikappaleesta myös taskussa kannetta-van lämpömittarin.

Galilei sai Venetsian valtiolta patentin he-vosen vetämälle pumpulle veden nostamiseen

ja maan kasteluun. Myyntimääristä, jos niitä oli lainkaan, ei ole tietoa. Hän paransi myös

vastapainovaa’an tarkkuutta, mutta tämänkään taloudellisista seurauksista ei ole tietoa.

OPPInEEn ElÄMÄ

Galilei tunnetusti joutui ristikkäin katolisen inkvisi-tion kanssa ja lopulta sen tuomioon. Hän ei hyväk-synyt katolisen maailman maakeskeistä ortodoksiaa, vaan kannatti kopernikaanista aurinkokeskeisyyttä. ”Se (maa) liikkuu sittenkin” väitetään hänen sano-neen tuomionsa jälkeen.

Galilei syntyi Pisassa joka silloin kuului Firenzen herttuakuntaan. Tällä maantieteellisellä seikalla oli suuri vaikutus Galilein elämään. Firenzea hallitsi Me-dicien pankkiirisuku.

Isä laittoi hänet Pisan yliopistoon opiskelemaan lää-ketiedettä. Se ei kuitenkaan kiinnostanut, vaan matema-tiikka ja fysiikka. Hän opiskeli myös Firenzen Taideaka-temiassa ja opetti siellä. Hän sai akatemiasta elinikäisiä taiteilijaystäviä, mutta hänen tavoitteensa Akatemiassa olivat pikemmin käytännöllisiä kuin taiteellisia. Hän opetti perspektiiviin ja kolmiulotteisuuden piirtämistä.

28-vuotiaana Galilei sai matematiikan professorin paikan Venetsian tasavallan Padovan yliopistosta. Siellä oli toimi seuraavat 18 vuotta. Padovassa hän teki fysi-kaalisia kokeita mekaniikassa, optiikassa, lämpöopissa ja magnetiikassa ja kehitti soveltavaa matamatiikkaa.

OPETuSTA OhI OMAnTunnOn

Velvollisuuksiin kuului opettaa maakeskeistä tähtitie-dettä. Kirjeessään Keplerille (1571 – 1630) hän valitti, että joutui opettamaan toisille totena asioita, joihin ei itse uskonut. Yliopiston palkka oli pieni ja oli elätet-tävä perhe ja sukulaisia. Lisätuloja tuli yksityisopetuk-sesta, oppilaana oli myös Medicien tuleva suurherttua Fernidando. Oppilaille Galilei opetti linnoitusarkki-tehtuuria, joka oli kehittynyt matematiikan kaltaiseksi tieteeksi. Hän oli myös Medicien neuvonantaja tieteel-lisissä asioissa.

Viimeiset vuotensa Galilei vietti inkvisition kotiarestissa lähellä Firenzeä, kiellet-tynä tekemästä tutkimusta. Viisi viimeistä vuotta hän oli so-kea. Galilei haudattiin kahdesti, ensin keretti-läisenä vuonna 1642 Firenzen Santa Crocen kirkon äärireunaan ja vuonna 1737 päälaivaan. //

Hän piti kompassin käytöstä hinnakkaita kursseja, jotka maksoivat kolminkertaisesti kompassin hinnan.

Galileo Galilei (1564 – 1642) oli fysiikan vallankumouksellinen ¼ja käänsi nurin aikansa Aristoteleen fysiikan: ”Luonto on kirjoitettu matematiikan kielellä.” Galilei oli myös keksijä ja yrittäjä, koska opetuspalkat eivät riittäneet sukulaisten elättämiseen.

YRITTÄJÄ 1/2011

72 UUTISMAAILMA » Poimintoja

Mustaa eleganssia Minimalistinen muotoilu on kaupunkipyöräilyn tuore

trendi, ajattoman tyylikkäänä paluun polkupyörämarkkinoille tekevä tunturi vip viestittää. Harmailla ja kromatuilla yksityis-kohdilla varustettu yönmusta tunturi vip kerää katseet, vakuuttaa puolestaan tunturi-Hellbergin markkinointipäällikkö Mirva Lehtonen.

– tunturi vipin alkuperäinen malli kehitettiin 1980 -luvulla, ja nyt malli on päivitetty 2000-luvulle. vip onkin yksi tunturin

kaikkien aikojen myydyimmistä pyörämalleista.Sekä naisten että miesten runkomallina saatavan polkupyörän

suositushinta on 499,00 euroa. www.tunturi.com

vuoden kokoushotelliHotelli Haikon Kartano Porvoosta on valittu vuoden 2011 kokoushotel-liksi. valinnan teki koulutus- ja konsultointiyritys Mercuri international kokemuk-sella, joka alkoi jo vuonna 1987. Haikon historiallinen miljöö ja toimivat kokous-ratkaisut muodostavat kokonaisuuden, joka tukee oppimista, Mercurin toimitus-johtaja Kim Mäki sanoo. vuoristo-yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja veikko vuoristo puolestaan kertoo, että kymmenen vuotta sitten perustetussa Haikon asiakas-neuvostossa testataan ajatuksia tulevista kehityskohteista sekä keskustellaan muun muassa remonttien hienosäädöistä ja kokoustilojen vaatimuksista.

Marinon designveneKotimainen yli 50 vuotta toiminut Marino Oy on saanut kehuja veneuutuudestaan. ympäri Eurooppaa on esimerkiksi todettu, että Marino aPb 27:ssä on uskallettu kehittää muotoilua ja höystää sitä useilla uusilla innovatiivisilla yksi-tyiskohdilla. viime elokuussa Marino aPb 27 valittiin jopa maailman sadan parhaan design-tuotteen joukkoon.

vastuullinen kesäduuni 2011 Suomen lasten ja nuorten säätiö ja alma Media kutsuvat yrityksiä mukaan kampanjaan ja tarjoamaan entistä parempia kesätyöpaikkoja nuorille. ilmoittautuminen kampanjaan tapahtuu osoitteessa facebook.com/kesaduuni2011 .

Kampanjan tavoitteena on herättää keskus-telua kesätyön merkityksestä ja mahdollisuuk-sista sekä yrityksille että nuorille. yhteiskunnalli-nen haaste on saada mahdollisimman moni nuori työelämään. yrityksille kampanja on helppo ja hauska keino rakentaa mainetta kiinnostavana työnantajana ja vastuullisena yrityskansalaisena, kampanjan organisoijat sanovat. Kampanja esittelee hyvän kesätyön periaatteet, joita noudattamalla sekä kesätyöläinen että työnan-taja hyötyvät enemmän kesätyökokemuksesta. Kasvot kampanjalle antaa Sari baldauf.

YRITTÄJÄ 1/2011

73UUTISMAAILMA

60-vuotias JenkkiJenkki syntyi vuonna 1951, kun Huhtamäki-yhtymään kuulunut turku-lainen Hellas aloitti Suomen tunne-tuimman purukumin valmistuksen. nimeksi valittiin jenkki, sillä toisen maailmansodan jälkeen yhdysvallat oli Euroopassa kovassa huudossa. jenkistä tuli pian amerikkalaista elämää ihan-noivan suomalaisnuorison ehdoton suosikki. vuonna 1957 jenkin suosio kasvoi, kun myyntiä vauhditettiin pakka-uksen mukana tulevilla kuvakorteilla. Samana vuonna jenkkiä mainostet-tiin televisiossa Mtv:n ensimmäisellä mainoskatkolla. Suomen purukumi-markkinat mullistuivat vuonna 1975, kun Hellas toi kauppoihin maailman ensim-mäisen ksylitolipurukumin, Xylitol-jenkin. jenkki oli tunnettu tuote, mutta ksylitoli teki siitä todella suositun kaiken ikäisten suomalaisten keskuudessa.

PULJU

viikko arktista muotoilua Muotoiluosaamista yllättävissäkin paikoissaMaailman pohjoisin muotoiluviikko rovaniemi design Week tarttuu tänä vuonna arktisen muotoilun haasteisiin asumisen, liikkumisen, hyvin-voinnin ja matkailun näkökulmista.

Maailman muista muotoiluviikoista rovaniemen Kehitys Oy:n järjes-tämä rovaniemi design Week eroaa siten, että sen aikana muotoiluosaajat kehittävät kaupunkilaisten ja matkailijoiden rovaniemeä. tänä vuonna neljä asiantuntijatiimiä saavat muotoiluhaasteeksi kaupan ja teollisuuden keskit-tymä Eteläkeskuksen.

Muotoilun suurtapahtuma tuo eri puolille rovaniemeä myös näyttelyitä, lumi- ja jäätaidetta, putiikkeja, näytöksiä ja klubi-iltoja, joista valtaosaan yleisöllä on vapaa pääsy. tapahtumat levittäytyvät ympäri rovaniemeä tuo-den esille muotoiluosaamista yllättävissäkin paikoissa.

Ensi vuonna rovaniemi on mukana Helsingin designpääkaupunkivuo-dessa. tapahtumaviikko jatkuu 20.2. asti. www.rovaniemidesignweek.fi

YRITTÄJÄ 1/2011

7474 KOLUMNIpe

kka

SIp

ola

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja.

ouniorhonen

Meistä suomalaisista on tullut hyvinvoivia. Murheetkin jo kärpäsen kokoisia. Lehtiä selailemalla löytää huolenaiheita, jestapa jepulis!

Kissa yksin puussa, pelkäsi raukka. tupakointi kiusaa, muita. Muut kiusaavat tupakoijia. vippilainoja annettu liikaa, ulosotossa kiirettä. asuntovelalliset eivät ymmärrä huolestua, korot voivat nousta. vielä elinaikanamme ja paljonkin. auts.

uusissa taloissa listat vinossa. ja kylpyhuoneen kaato; Hui, sentin pielessä. autoille ei parkkitilaa. Lumelle ei kaatotilaa. Marketeille ei tilan tilaa. tilaa on vaikka toisille jakaa, mutta aina väärässä paikassa. Siellä missä tarvitaan, tila aina liian kallista.

viemärivesille ei kunnon käsittelyä. ihmisiä huijattu viemärivesien käsittelyyn. viemärivesiä käsitellään liikaa. vanhuksia vapautettu käsittelystä. Kaikkia ei vapautettu. Onko reilua.

Maailma ei vieläkään valmis. uutisia riittää. tapahtuu mm. semmoisia vääryyksiä, että toiset syntyvät ja toiset jopa kuolevat varakkaampina, terveempinä tai muuten hyväosaisempana kuin toiset. toiset ovat pidempiä, komeampia, fiksumpia tai lihaksikkaampia kuin toiset. toisilla on enemmän rahaa kaikkea ja toisilla paljosti vähemmän.

toisilla on kaksi hyvää jalkaa ja joillakin ei yhtään. toiset raatavat töissä ja toiset taasen eivät. ja toiset ovat yksinäisiä ja toisilla on ystäviä. Perheistä puhumattakaan. Lapsilla liian vähän vanhempia. vanhemmilla liian vähän lapsia. tai liian paljon tai kenties liian sopivasti tai ainakin liian jotakin.

toiset tekevät rikoksia ja toiset tuomitsevat niistä. Lääkäreillä ja juristeilla kovemmat palkat kuin autonkuljettajilla ja kassamyyjillä. Pomoilla on enemmän valtaa kuin alaisilla. Kaikki haluavat eduskuntaan ja siellä olevat haluavat kaikki eduskunnasta ulos. Entiset ministerit saavat parempia virkoja kuin me tavalliset. Poliitikot antavat ja ottavat toisiltaan peräti rahaa, voi hitsi mikä uutinen.

jokaisen aamun hyväksi mieleksi riittää Metro-lehti junassa. taidolla ja joukolla saa niin pienistä huolen hitusista väännettyä niin paljon asiaa. Monen moni ihminen tässä maailmassa vaihtaisi omat ilonsa meidän murheisiimme, hetkenä minä hyvänsä.

voi Luoja, anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväiset murheemme. ja anna meille pässinpäille roppakaupalla viisautta, sillä kevyitäpä ne meidän murheemme ovat tässä maailmassa kantaa. Kuitenkin. //

kitinää

Yrittäjä on lajissaan Suomen suurin. Se on lehti yrittäjälle,

yrittäjäperheelle, jokaiselle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä ja sen

toimintaympäristöstä.

www.yrittajat.fi/tilaa tai p. (09) 2292 2946

Tilaa Yrittäjä-lehti SY:n jäsenmaksun maksamisen yhteydessä.

34 € / 6 nroatilausmaksu on verotuksessa

vähennyskelpoinen.

Kovan lajin lukemisto.

Muista tilata!