vihreä yrittäjä -lehti 2014

SISÄLLÖN LAATUVAATIMUS

Ole suunnitelmallinen – laa di strategia, jota seuraat ja päivi-

tät sitä mukaa kun some-pro-fi ilisi kasvaa. Osoita olevasi oman

alasi terävintä kärkeä laadukkaalla sisällöllä, unohda kivat kissavideot. Tämän päivän markkinointi on tarinoi-

den kertomista, tiedon jakamista ja tunnelmien luomista. Some-stra-

tegian tavoitteena on saada ihmi-set kotisivuillesi tiedon äärelle.

SISÄLLÖN LAATUVAATIMUS

Ole suunnitelmallinen – laa di strategia, jota seuraat ja päivi-

tät sitä mukaa kun some-pro-

8 somevinkkiä yrittäjälle

Vihreä yrittäjäVihreä yrittäjä2014

No.1

ENSIMMÄINEN NUMERO • 3. 10. 2014

Some on hyvin käytettynä erinomainen työ -kalu, mutta se voi todellinen turhake, jossitä ei osaa käyttää oikein. Mieti olisikosinulla sittenkin vartti päivässä aikaanykyaikaiselle markkinoinnille!

VASTAA KOMMENTTEIHIN24 TUNNIN SISÄLLÄ

P alkitse kommentoijia kiittämällä ja osallistumalla

keskusteluihin. Uskalla seistä sanojesi takana, mutta tee se mui-

ta kunnioittaen. Säilytä tyyneytesi kaikissa tilanteissa ja ota mahdolli-nen kritiikki vastaan opin paikkana. Jaa myös muiden päivityksiä, ole

kannustava.

VASTAA KOMMENTTEIHIN24 TUNNIN SISÄLLÄ

P alkitse kommentoijia kiittämällä ja osallistumalla

KÄYTÄ HYVÄLAATUISIA

KUVIA

Visuaalisuus on tärkeä osa tämän päivän maailmaa. Ku-

vat luovat tunnelmia ja nostavat tunteita, niissä pitää olla laatua, ja

niiden pitää puhutella katsojaa. Ku-vituskuvia voi ladata netistä, mutta silti on paras käyttää omia tai valo-kuvaajalta tilattuja kuvia.

KÄYTÄ HYVÄLAATUISIA

KUVIA

Visuaalisuus on tärkeä osa tämän päivän maailmaa. Ku-

USKALLA PYYTÄÄ APUA

Sosiaalisen median idea on yhteisöllisyydessä. Jos

sormi menee suuhun, etkä tiedä miten edetä seikkailulla-

si somen maailmassa, kysy j a hämmästyt vastausten määrää ja laatua. Avun pyytäminen laukaisee lukijoissa auttamisen halun, ja yleensä jokainen, jo-ka suinkin osaa vastata, myös vastaa. Muista kiittää avusta, ja kerro mitä teit ja mitä siitä seurasi. Näin verkostosi aut-taa sinua toisenkin kerran. Kysymällä annat toisille mahdollisuuden auttaa ja sivusta seuraajille mahdollisuuden myös oppia.

USKALLA PYYTÄÄ APUA

Sosiaalisen median idea on yhteisöllisyydessä. Jos

sormi menee suuhun, etkä

SOPIVA

PÄIVITYS TIHEYS

Valitse päivitysten määrä palvelun mukaan. Faceboo-

kissa riittää päivitys päivässä, jotta verkosto jaksaa seurata toimintaasi.

Twitterissä se taas on aivan vähim-mäismäärä, jotta verkosto huomaa

viestisi. Kotisivujen blogi vaatii huo-miota noin kerran viikossa tai kahdessa.

Kommentteihin vastaaminen ja muu verkostoituminen vie jonkin verran aikaa. Läsnäoloon kannattaakin varata päi-vittäin noin vartin verran aikaa. Ei sen enempää, ei-

kä sen vähempää.

SOPIVA

PÄIVITYS TIHEYS

Valitse päivitysten määrä palvelun mukaan. Faceboo-

PÄÄKIRJOITUS

Yrittäjyys on tulevaisuuden normaaliOletus siitä, että pohjimmiltaan ihmi selle parasta on palkka-työstä saatava tasainen toimeentulo, tuoksahtaa niin maa-hanmuuttopolitiikan, koulutuksen, sosiaaliturvan kuin tasa-arvokeskus telunkin taustalla.

den kertomista, tiedon jakamista ja tunnelmien luomista. Some-stra-

tegian tavoitteena on saada ihmi-set kotisivuillesi tiedon äärelle.

VERKOSTOSI ON KALLEIN

AARTEESI

Nykyiset asiakkaasi ovat pa-ras kohderyhmäsi. Tutustu

heihin, tunnista heidän tarpeensa ja tarjoa heille tietoa toiminnastasi enemmän kuin he osaavat toivoakaan. Ole kiinnostunut, kysy ja kannusta. Pyydä asiakkailtasi mielipiteitä ja ideoita ja synnytä tunteita. Parhai-ten tiedon tarjoaminen onnistuu yri-tyksesi kotisivujen blogissa, jota voit jakaa linkkinä muissa some-kanavissa. Ensimmäinen askel onkin laittaa ko-tisivut ajan tasalle. Kaikissa laitteissa skaalautuvat, responsiiviset sivut ovat lähes välttämättömät.

VERKOSTOSI ON KALLEIN

AARTEESI

Nykyiset asiakkaasi ovat pa-ras kohderyhmäsi. Tutustu

OLE SIELLÄ MISSÄASIAKKAASI OVAT

Todennäköisimmin he ovat Facebookissa (onhan FB Suo-

men suosituin sosiaalisen median palvelu), joten luo yrityksellesi oma tykkäys-sivu Facebookiin. Mikäli he käyttävät enemmän Twitteriä, sinun paikkasi on siellä. Et voi tietää tätä ky-symättä. Kysy rohkeasti ja kuuntele mitä asiakkaasi kertovat.

OLE SIELLÄ MISSÄASIAKKAASI OVAT

Todennäköisimmin he ovat Facebookissa (onhan FB Suo-

KIRJOITA PERSOONALLISESTI, MUTTA HYVÄLLÄ KIELELLÄ

Yksityishenkilö voi kirjoittaa somepalveluissa puhekielellä, mutta yri-tykseltä odotetaan hieman maltillisempaa kielenkäyttöä. Koeta karsia

tekstistä pahimmat kirjoitusvirheet muuttamatta tekstiä tylsäksi. Persoo-nallinen puheääni muodostuu tavasta jolla sanoja käytetään ja mistä kirjoitetaan. Rohkeus ottaa kantaa ja esittää voimakkaitakin mielipiteitä voi karsia yleisöä, mutta toisaalta herättää uteliaisuutta toisissa. Puheääni kannattaakin miettiä kohdeyleisön mukaan. Kirjoitat varmasti nuorille miehille hieman eri tavalla kuin keski-ikäisille naisille?

KIRJOITA PERSOONALLISESTI, MUTTA HYVÄLLÄ KIELELLÄ

Yksityishenkilö voi kirjoittaa somepalveluissa puhekielellä, mutta yri-tykseltä odotetaan hieman maltillisempaa kielenkäyttöä. Koeta karsia

tekstistä pahimmat kirjoitusvirheet muuttamatta tekstiä tylsäksi. Persoo-

verkostoituminen vie jonkin verran aikaa. Läsnäoloon kannattaakin varata päi-

mahdollisuuden auttaa kä sen vähempää.

K UN YRITTÄJÄNÄ kuuntelee tämän päivän poliittista kes-kustelua, on helppo samastua viime vuosisadan alun naisiin,

tasa-arvon edelläkävijöihin. Keskustelun ääneen lausumattoman normaalin huomaa edelleen tarkoittavan työssäkäyvää, katkea-mattoman uran rakentanutta henkilöä.

Todellisuus on jo pitkään alkanut vieraan-tua näistä oletuksista. Jatkuvuus, turvalli-suudentunne ja työn mielekkyys pitää luo-da itse. Yrittäjyys koskettaa loppupelissä meitä jokaista.

Normaalin vastakohdan ajatellaan olevan vaikkapa työtön, nuori, syrjäyty-nyt, pätkätyöläinen, nainen, vammainen,

Outi Ugaspäätoimittaja, Vihreiden

yrittäjien pj. 2013–14

homo tai maahanmuuttaja, keskusteli-jasta ja aiheesta riippuen. Yrittäjä on jos-sain tämän asteikon ulkopuolella. Tai yhä useammin, monessa kohtaa tätä asteikkoa. Reuna-alueelta katsottuna kokonaisuus avautuu laajempana kuin sieltä normaalin keskeltä. Mitä on yrittäjyys vihreässä po-litiikassa?

Vastauksia kysymyksiin voi löytää tä-män lehden sivuilta. Osa jutuista on jul-kaistu Vihreä Tuuma -verkkolehden yrit-täjyysnumerossa kesällä 2014. Lämpimät kiitokset Visiolle yhteistyöstä.

Susanna SalokannelTuottaja ja somevelho, jonka löydät lähes jokaisesta somepalvelusta.

WWW.VIHREATUUMA.FI

PIDÄ TUUMAUSTAUKO!

Vihreä Tuuma on ajatuspaja Vision

verkkolehti, joka nostaa esiin

ajankohtaisia vihreän ajatus-

maailman teemoja ja osallistuu

yhteiskunnalliseen

keskusteluun.

Neljästi vuodessa ilmestyvät

teema-numerot keskittyvät eri

aiheisiin. Lisäksi uusia tekstejä

joka kuukausi: Analyyseja,

kirja-arvioita sekä puheenvuoroja..

2 VIHREÄ YRITTÄJÄ

Hintahäirikkö haluaa bussit täyteenSuomen bussiliikenne on ollut perinteisesti harvojen hallussa. Onnibus saapui kuitenkin sekoittamaan pakkaa. Toimitusjohtaja Pekka Möttö haluaa joukko-liikenteeseen lisää markkina ehtoisuutta.

S UOMALAISET bussimark-kinat vapautuvat asteittain EU-asetukseen perustuvan uuden joukkoliikennelain

seurauksena. Se on aiheuttanut ys-kintää Linja-autoliittoon kuuluvissa mahtisuvuissa jo jonkin aikaa. Niissä ihmetellään mitä perinteisille bussi-yhtiöille tapahtuu nyt, kun Kekkos-landian aikaiset säännöstellyt suku-oikeudet linjoille päättyvät.

Omanlaisensa vastauksen heille antaa Pekka Möttö, kolmannen pol-ven bussiyrittäjä, ekonomi ja uuden Onnibus.com:in toimitusjohtaja. Po-hojalaasen äidin sopivasti hullu poika päätti kolmisen vuotta sitten perus-taa halpabussikonseptin ja sekoittaa markkinat kokonaan.

Kun hintahäirikkö juhannuksen alla ajatti kirkkaanpunaiset, huippu-varustellut kaksikerrosbussinsa pää-kaupungin ytimeen Rautatientorille, uuden yhteistyöyrityksen rahoittaja ja pääosakas Sir Brian Souter hymyi-li. Skottimiljonääri oli saapunut Suo-meen katsomaan uusinta lastaan.

MIKÄ SAI SINUT, Pekka, alunperin ryhtymään toteuttamaan lähes takuu-varmasti epäonnistumaan tuomittua ideaa?

– Uhkayritys oli alkuperäisen On-nibussin perustaminen hyvin vähäi-sin taloudellisin resurssein. Silloin ja nyt mukana olevat henkilöt kuitenkin uskoivat ja tunsivat vahvasti, että tä-män on pakko toimia.

– Kaikki data mitä meillä oli käy-tettävissä näytti punaista. Keräsimme sitä aivan julkisista tilastoista. Oli kai-kin mittarein silkkaa hulluutta lähteä myymään halvalla matkoja reiteille, joilla ei ollut matkustajia.

Pekka Möttö puhuu rauhallisesti ja miellyttävän hiljaa. Sanoissa ei ole mitään myyntimiesmäistä hehkutusta tai lipevää. Tältä mieheltä ostaisin käy-tetyn auton koska tahansa.

– Olimme nuoria hardcore-jouk-koliikennemiehiä ja katselimme maailmaa eri tavalla kuin mihin oli totuttu. Meitä ajoi aito halu muuttaa suomalaista joukkoliikennekonseptia, ja näimme ainutlaatuisen mahdolli-suuden toteuttaa tuo unelma juuri

siinä tilanteessa ja ajassa.– Totta kai mielessä kävi, että entäs

jos tämä menee penkin alle, jos edes ne entiset neljä matkustajaa eivät tu-le kyytiin sille hiljaiselle reitille, että mitäs sitten. Mehän emme halunneet tehdä yhteiskunnan tukemaa toi-mintaa vaan täysin markkinaehtoista bisnestä. Lähdimme lisäksi liikkeelle korkealla profi ililla ja rummut soiden, joten näkyvyyttä riitti. Ei kuitenkaan pelottanut olla edelläkävijä. Voisi pi-kemminkin sanoa, että enemmän pe-lottaisi mennä jonkun perässä, Möttö hymähtää monimielisesti.

Mikä tässä teidän ajattelutavas-sanne sitten oli niin uutta, että sekä Linja-autoliiton jäsenet että Matka-huolto ja muutama muu myöhempi toimija niin kärkkäästi alkoivat käydä kimppuunne?

– Varmaankin juuri tämä, että emme pyydelleet anteeksi olemassa-oloamme. Kyse oli ja on markkinaeh-toisesta toiminnasta. Tähän ei haettu julkista tukea eikä tarvittu veronmak-sajien rahoja. Me lähdimme harjoitta-maan liikennettä matkustajatuloilla, mikä kaksi ja puoli vuotta sitten oli ennenkuulumatonta. Perinteinen kustannusrakennehan toimii siten, että paketteja kuljettamalla mahdol-listetaan henkilöliikenne.

ALKUPERÄISEN Onnibus-yhtiön alku oli takkuista.

– Jouduimme raivaamaan omat väylämme ja myyntikanavamme sekä hankkimaan lupia, joita emme olleet varmoja saammeko. Koska markkinat olivat suljetut, ELY-keskuksissa oltiin aika ihmeissään uuden reittilupaha-kijan kanssa. Asiat kuitenkin etenivät hitaasti mutta varmasti. Uudella On-nibus.com:illa on nyt luvat monelle reitille, mutta Uudenmaan ELY-kes-kuksen vastaukset uupuvat. Siellä oli kuulema eilen virkistyspäivä, joten toivoa sopii että ehtivät meille vielä ennen juhannusta, Möttö hymähtää.

Mötöltä on pakko kysyä kuinka paljon häntä yrittäjänä motivoi raha ja kuinka hän liikennöitsijänä suhtautuu ekologisuuteen.

– Täydellä autolla ajaminen on ym-päristöteko, tyhjällä ei. Kun meidän

kaksikerrosbussimme on täynnä vaik-kapa Helsingistä Ouluun, niin henki-löä kohden polttoaineen kulutus on 1,8 litraa. On ympäristöystävällistä kulkea julkisilla kulkuneuvoilla.

– Aiemmin esteenä on ollut kaksi olennaista tekijää, bussilla matkusta-misen korkea hinta ja matkustamisen hitaus. Kummatkin on tässä konsep-tissa suljettu pois. Kysyntäperustei-sen hinnoittelun, hyvän täyttöasteen ja sujuvan verkkokaupan lisäksi tar-joamme kuluttajalle suorinta ja no-peinta mahdollista reittiä kaupunki-keskusten välillä.

MIKÄ TEKEE uudesta Onnibus.comis-ta ainutlaatuisen?

– Nyt meillä on maailman par-haimmat osaajat ja yhteistyökump-panit. Pääsemme tekemään sitä, mitä alusta asti halusimme mutta erittäin runsailla resursseilla. Sekä kaupalli-nen että operatiivinen kokonaisuus ovat virtaviivaistettuja niin, että ih-misten on helppoa ja edullista kulkea linja-autolla.Me emme jatkossakaan kuljeta paketteja, joten tulonmodos-tus on kovin erilaista perinteisiin yh-tiöihin verrattuna.

– Kun alalle tulee uusia toimijoita ja sitä kautta positiivista draivia, se

Yllä: Pekka Mötön mielestä yrityksen pitää olla sekä kannattava että eettisesti vastuulliselle pohjalle rakennettu.

Hintahäirikkö haluaa bussit täyteen

– Totta kai mielessä kävi, että entäs jos tämä menee penkin alle, jos edes

JulkaistuVihreässätuumassa19. 6. 2014

vihreatuuma.fi

Vihreä yrittäjäVihreät yrittäjät ry:n julkaisu1. numero 3.10.2014

Toimituskunta: Outi Ugas, Nina Brunberg, Susanna Salokannel, Taru AnttonenToimituksellinen sisältö on tuotettu yhteis-työssä Ajatuspaja Vision kanssa.

Graafi nen ilme ja taitto: Inari Savola

Paino: Alma Manu, Tampere

Vihreät yrittäjät ry kokoaa yhteen vihreästi ajattelevia yrittäjiä ja yrittäjämäisesti ajattele-via vihreitä. Vihreä liitto rp:n valtakunnallise-na jäsenyhdistyksenä yhdistys tuo aktiivisesti esiin yrittäjien ja työllistäjien näkökulmaa puolueessa ja vihreässä politiikassa.

Liity jäseneksi ja tule mukaan toimintaan: www.vihreat.fi /liity-jaseneksi

Ota yhteyttä! Outi Ugas (pj),p. 040 4114541, [email protected] Varapuheenjohtaja: Maarit Pallariwww.vihreatyrittajat.fi

Pieni yrittäjyys

–suomi -sanakirja

YRITTÄJYYS”Yrittäjyys on uusien toimintaorga-nisaatioiden, erityisesti liiketoimin-nallisten yritysten luomista vastauk-sena havaittuihin mahdollisuuksiin tai puutteisiin markkinoilla.”(Wikipedia)

Yrittäjän riski: Teoreettinen käsite kaikille niille, joilla se ei ole toteu-tunut.

Vapaus: Jotain, mitä ei edes huo-maa, kunnes sen menettää. Yrit-täjän on joskus vaikea ymmärtää, että ihminen antaa jonkun toisen määrätä työnsä sisällöstä, työpäivän pituudesta, työn tekemisen paikasta, lomien ajankohdasta, palkan suuruu-

VIHREÄ YRITTÄJÄ 3

Ja kuinkassitten kävikään...Miten Onnibus.com:in kesäkausi on mennyt, toimitusjohtaja Pekka Möttö?

– Kiitos, oikein hyvin. Itse asiassa kaikki odotuksemme ylittyivät.– Hallinnossa oli alkumetreillä vain muutamia ihmisiä töissä. ELY:n

liikennöintiluvat saimme lopulta vasta muutamaa arkipäivää ennen reittiliikenteen ensimmäistä ajopäivää , mikä asetti porukan osaamisen koetukselle. Verkkokauppahan oli avautunut viikkoa ennen juhannus-ta, joten varsinkin viestinnän puolella jouduimme tekemään nopeasti muutoksia. Sähköpostiin oli tullut tuhansia kysymyksiä, joten suurin osa heinäkuusta meni niiden purkuun. Puhelinpalvelumme teki parhaansa, ja aktiivinen Facebook-tiedotus pelasti akuuteilta kriiseiltä tehokkaasti.

– Päätimme nopeuttaa asiakaskontaktien käsittelyä ostamalla pal-veluja ulkoiselta toimijalta. Koska kyselyiden virta on nyt määrällisesti vakiintunut, meillä on hetken huokaustauko ennen jouluruuhkia pohtia miten asiakaspalvelua viritetään jatkossa.

Moni epäili, etteivät euron tai parin matkat voi millään kannattaa, ja että raju hinnalla kilpailu kalahtaa fi rman nilkkaan nopeasti. Miten kommentoit tätä väitettä?

– Olimme testanneet kysynnän vaihteluihin perustuvaa hinnoittelu-perustetta jo alkuperäisen Onnibusin aikana ja havainneet menetelmän toimivaksi. Onnibus.com:issa sovellamme vanhaa osaamista, mutta uusi kumppani on myös tuonut osaamista tullessaan. Ei se yllätys ole, että kannattavasti mennään jo nyt.

Teette monia asioita täysin päinvastoin kuin yritystalouden perin-teiset oppikirjat neuvovat. 265 209 myytyä lippua verkkokaupasta heinä- ja elokuussa houkuttelisi normaalia yrittäjää nostamaan hin-toja suuremman kassavirran himossa. Löytyykö hervantalaisesta liikennöitsijästä tämänkaltaista hinkua?

– (nauraen) Niinhän monet kuvittelevat! Kyllä me pidämme tämän hintatason jatkossakin. Tärkeintä on saada bussit täyteen. Suorat ja no-peat yhteydet kaupunkien välillä on myös selvä markkinaetu. Koska emme kuljeta rahtia, tämä on mahdollista.

Pekka Möttö toteaa talven vaikutuksen kalustoon ja aikatauluihin olevan usein pelättyä pienempi.

– Toki asiakkaiden kärsivällisyys on kesäkivalla parempi kuin rän-täsateessa.

Nina Brunberg

Hintahäirikkö haluaa bussit täyteenvaikuttaa myös muihin toimijoihin. Tämä on selvästi myönteistä, sillä tilastojen mukaan kokonaisasiakas-määrät linja-automatkailussa ovat kasvaneet.

Meneillään olevalla siirtymäkau-della yksinoikeudet ovat siis poistu-massa. Eräät liikennöintisopimukset kestävät vuoteen 2019 asti, mutta valtaosa reiteistä tulee yleiseen ha-kuun heinäkuussa 2014. Uusien reit-tiliikennesopimusten pitää näinollen olla EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisia.

Miten näet alan kilpailun kehityk-sen lähitulevaisuudessa?

– Kaukoliikennettä ei ole aiem-minkaan tuettu yhteiskunnan varoin kuin ehkä seutulipuissa.

– Sitä voidaan silti vastedeskin tarjota reiteille, joille markkinat eivät luo tarvittavaa palvelutasoa. Tuetuista reiteistä pitää kuitenkin järjestää tar-jouskilpailu.

Rivien välistä voi lukea, että kun toimii täysin markkinaehtoisesti, tarjouskilpailuihin ei tarvitse lähteä mukaan. Se ja riittävä taustarahoitus mahdollistaa markkinoiden valtaami-sen hintakilpailulla.

TÄSSÄ ON SOPIVA SAUMA kysyä yh-teiskuntavastuusta. Motivoiko Pekka Möttöä ehkä kuitenkin raha?

– Uusi kumppanimme on erittäin vastuullinen. On liian suppea näke-mys kuvitella, että osakeyhtiön ainoa tarkoitus on tuottaa voittoa omistajil-leen. Ei tämä maailma niin toimi.

– Lainsäädäntö on pakottava mini-mi. Sen päälle rakennetaan sitten se varsinainen yhteiskuntavastuuohjel-ma, joka meillä tehtiin heti alkajaisiksi Liiketaloudellista vastuullisuutta on myös huolehtia siitä, että yritys on kannattava.

Kymmenen miljoonan ulkomai-nen investointi Suomeen luo myös työpaikkoja.

– Alkuperäisen Onnibusin omilla palkkalistoilla oli parikymmentä kul-jettajaa. Silloin meillä oli myös paikal-lisliikennetoimintaa. Me hallinnon väki teimme töitä ensimmäiset puo-litoista vuotta palkattomina työnte-kijöinä. Kaikilla oli henkilökohtaisena taloudellisena turvanaan jonkinlainen suojatyöpaikka, Möttö nauraa pilke silmäkulmassa.

– Nyt on hallintopuolella resurs-sit kunnossa. Raha helpottaa elämistä. Se on välttämättömyys, että voi hoi-

desta, tittelistä, käyntikortin väris-tä, kahvitauosta, töissä juotavasta kahvimerkistä ja asiakastapaamisen pukukoodista. Usein vastakohta käsitteelle ‘turvallisuus’.

Yhteiskunnallinen yritys, sosiaalinen yritys, b-corporation: Käsiteinnovaatioita, joilla pyritään tuomaan esiin yritysten arvo muu-

tenkin kuin euroissa määriteltynä. Tarpeellisia ainakin niin pitkään kuin yleinen määritelmä ‘kannatta-vasta tuloksesta’ rajaa pois kaiken muun paitsi välittömästi euroina mitattavan arvon.

Sopimus: Yrittäjä saa sopia mitä vain, kenen kanssa vain, millä eh-doilla vain, kunhan noudattaa lakia.

Startup: Visionääriset, kuukausi-palkkaiset johtohahmot fantasioivat näistä mielellään innovaatiopuheis-saan, peräänkuuluttaen 20 seuraavaa Roviota tai mitä vain, mikä kuhunkin kuulijakuntaan vetoaa. Yrityksen arjen kanssa juhlapuheilla ei paljon tekemistä ole.

VEROTUSVerojärjestelmän tulee huolehtia Suomen julkisen talouden rahoitus-tarpeen tyydyttämisestä tehokkaasti ja samalla yleiseen yhteiskuntapoli-tiikkaan soveltuvalla tavalla. (VM)

Ennakonpidätys: Napataan pois työntekijöiden palkoista ja muiste-taan kuukausittain tilittää verotilille.

Musiikkiterapiapalvelut pitkällä ammattitaidolla.www.musiikkipalveluikaheimo.fi+358 40 5390567 / Ilpo Ikäheimo

SelkolaulukirjaSelkolaulukirja on tehty erilaisten ryhmien musiikkituokioita varten.

- selkeä rakenne ja ulkoasu- sopii myös erityisryhmille- 178 laulua, helppolukuinen teksti - Jokaiselle laululle oma sivu ja joka

sivulla lauluun liittyvä piirretty kuva

Selkolaulukirja 35 € + toimituskulutSäestäjän kirja (soinnuilla): 45 € + t.kulutTilaukset: [email protected]

taa kaikki velvoitteet korkealla tasol-la. Monen kotimaisen yrittäjän arki on sitä, että pitäisi tehdä ja haluaisi teh-dä, mutta kun resursseja ei ole, niin lakisääteiset hoidetaan pakon edessä mitenkuten jos ollenkaan.

Miten skottimiljonääri Sir Brian Souter tuli mukaan kuvioihin?

– Olin pitänyt Sir Briania idoli-nani vuosikaudet, hänhän oli tehnyt saman markkinoille murtautumisen aiemmin muualla maailmassa. Otin häneen yhteyttä Souter Investin vi-rallisen nettisivun kautta. Ajatuksena oli lähinnä kysyä, olisiko hänellä antaa meille mitään neuvoja. Halusin kertoa keitä ollaan ja mitä ollaan tehty. Kuvit-telin että hän saattaisi tykätä meidän stoorista. Osoittautui että hän piti touhustamme suunnattomasti. Siitä se sitten lähti, Pekka Möttö toteaa vaa-timattomasti.

– Oleellista on oikeasti se, että em-me tee yhteistyötä ensisijaisesti rahan takia. Sen lisäksi, että hän tietää miten tällainen bussikonsepti toimii, hänel-lä sattuu myös olemaan paljon rahaa, Möttö toteaa ilkikurisesti.

– Vakavasti sanottuna meillä on toimiva yhteistyö ja samankaltaiset visiot tulevaisuudesta. Joukkoliiken-nehän on peruslähtökohdiltaan var-sin samanlaista ympäri maailman.

– Suomessa on juuri nyt aika eri-koinen tilanne. Kokonaismarkkinat liikkumisen suhteen ovat lisäänty-neet ja autokanta kasvanut, mutta supistuvaan joukkoliikenteeseen on vastattu nostamalla hintoja. Meidän konseptissamme lähdetään päinvas-taisesta ajattelutavasta: joukkoliiken-teen kuluttajat lisääntyvät kun hintaa alennetaan. Hyvät kokemukset leviä-vät nopeasti sosiaalisten medioiden kautta potentiaalisille uusille bussin-käyttäjille.

– Testasimme vanhalla Onni-bus-yrityksellä että homma toimii Suomessa. Sir Brianin investointi oi-kaisi monta mutkaa ja vauhditti kehi-tystä suunnattoman paljon. Olimme aiemmin benchmarkanneet mihin pyrimme, mutta toteuttaminen ta-pahtuikin aikataulullisesti paljon nopeammin kuin osasimme ikinä kuvitella.

Näyttää vahvasti siltä, että Pekka Möttö on oikealla tiellä.

On se tamperelaiseksi aika hieno mies.

Nina BrunbergKTM, ex-viestintäyrittäjä

V IHREÄ YRITTÄJÄ 3

Ja kuinkas


Suomalaisen työelämän rakenteet sekä niitä koskevat poliittiset päätökset perustavat mallinnuksensa edel-leen suurteolliseen prosessituotantoon ja vanhoihin taloustieteellisiin oppeihin, vaikka työn tekemisen tavat ovat muutoksessa. Jo m iljoona suomalaista hankkii elantonsa muulla tavalla kuin vakituisessa palkkatyösuhteessa.

Elää ja kuolla yksinyrittäjänä

P ÄÄTOIMINEN, kokopäivätoi-minen palkkatyö on edel-leen halutuin työsuhteen muoto, mutta yksinyrittä-

minen, freelancerius sekä muut silp-pusuhteet yleistyvät, usein pakosta. Myös vakavaraiset ja voittoa tuottavat fi rmat ulkoistavat toimintojaan tehos-taakseen kustannusrakenteitaan sekä maksimoidakseen osakekohtaisen osingon. Näin yrittäjäriski siirtyy ko-konaisuudessaan työntekijöille.

Freelancer-ilmiö alkoi kulttuurista ja viestinnästä mutta leviää nyt kovaa vauhtia muille aloille. Luovien alojen freelancereista joka kuudes elää Suo-men köyhyysrajan alapuolella.

SAMA MAA,ERI PLANEETATToiminimellisen yksinyrittäjän vasta-kohta on pääomatuloilla elävä porvari.

Björn Wahlroos opetti vielä vuonna 1981 kansantaloustiedettä Hankenin professorina. Sittemmin hän teki onnistuneita siirtoja elinkei-noelämässä päätyen Sampo-konser-nin, UPM:n sekä Nordean hallitusten puheenjohtajiksi. Hänen sanotaan olevan tälläkin hetkellä suomalai-sen talouselämän vaikutusvaltaisin päättäjä.

Wahlroos totesi Helsingin Sano-missa 14.9.2014 näin:

”– Lähes kaikilla aloilla on kannat-tavampaa rakentaa tehdas muualle kuin Suomeen. Suomi ei ole kilpai-lukykyinen. Suomen huoltosuhde on maailman heikoimpia. Meidän täytyy tehdä enemmän töitä. Ja jotta saamme enemmän ihmisiä tekemään töitä, työn pitää olla halvempaa. Mikä tämän estää?”

Lähtökohtaisesti kysymyksen-asettelu on väärä. Wahlroosin ajatte-lumalli rakentuu pörssinoteerattujen globaalien yritysten varaan. Näinhän ne juuri tekevät, nuo monikansalli-set konsernit: siirtävät tuotantonsa sinne, missä palkat ja yritysverotus ovat alhaiset ja työntekijöitä suojele-va lainsäädäntö olematonta. Sinne se

Nokiakin meni, kuten myös paperi-teollisuus.

Suomi kasvoi tuotantoteollisuu-den ja sopimuksellisesti vakaan ul-komaankaupan aikana, mutta kasvu tyrehtyi. Nykyään palveluiden osuus tuotannosta on kaksi kolmasosaa.

Menneiden aikojen olosuhteille ja parametreille luotu sosiaalijärjestel-mämme olisi yhä vieläkin tukevalla maksupohjalla, jos ihmisen työura kestäisi 40 vuotta. Nyt sellainen on noin 40 prosentilla vanhuuseläkkeelle siirtyneistä palkansaajista, ja tulevai-suudessa paljon harvemmalla.

Vastaukseksi vähän kaikkeen on viime vuodet tarjottu työurien piden-tämistä. Tätä poliittista pyrkimystä vas-taan puhuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys, jonka mukaan joka neljäs suomalainen kokee, ettei jaksa tehdä töitä vanhuuseläkeiän alkuun saakka. Näin toteaa Työterveyslaitok-sen pääjohtaja Harri Vainio.

Työkyvyttömyyseläkkeelle jää-däänkin keskimäärin 52-vuotiaina. Vanhuuseläkkeelle suomalaiset jäivät vuonna 2013 keskimäärin 60,9-vuo-tiaina.

YRITTÄJYYS ONFANTASTISTA!Toinen kaiken pelastava mantra on ol-lut yrittäjyys. Start up-seminaareissa Roviota hypetettiin uutena Walt Dis-ney Corporationina ja Lappsetin leik-kipuistokonseptista piti tulla globaali menestystarina. Eipä tullut. Omistajat toki ansaitsevat yhä varsin mukavasti, mutta ei yhtiöistä Suomen työllisyy-den tai viennin pelastajiksi ole.

Missä näkyisi valoa ja toivoa? Yk-sin- tai pienyrittäjyydessäkö? Ehkä, jos rakenteita saadaan muutettua.

Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2012 lopussa 322 183 yritystä.

Jos maa-, metsä- ja kalatalous jätetään pois, yrityksiä on 266 909. Niistä alle 10 työntekijän yrityksiä on 248 998 eli 93,4 prosenttia. Nämä työllistävät 352 270 henkilöä eli 25%

Arvonlisävero: Tasavero, joka höylää siivun kaikesta lisäarvosta, jonka yrittäjä työllään pystyy sisään osta-milleen materiaaleille ja tarvikkeille tuottamaan.

Ennakkovero: Vuoden lopussa tu-levat, koko tulevaa vuotta koskevat tilisiirtolappuset. Summat toisinaan mielivaltaisesti yrityksen aikaisem-pien vuosien liikevaihdon ja -voiton perusteella määrätty.

Yhteisövero: Iloinen muistutus siitä, että plussalle päästiin tänäkin vuonna!

Perintövero: Kohtelee yrityksen jatkajia ja yrityksiä hyvin eri tavoin toimialasta, yrityksen taseesta, jatkajan ja perinnönantajan su-kulaissuhteesta ja liiketoiminnan laajuudesta riippuen. Käsitys veron oikeudenmukaisuudesta elää tilan-teesta toiseen.

VIHREÄ YRITTÄJÄ

Elää ja kuolla yksinyrittäjänä BORN FREE:

kaikista työllisistä. Näiden liikevaihto muodostaa 17% kaikkien yritysten lii-ketoiminnasta, arvoltaan 66 miljardia euroa.

Riski, että kampaamoyrittäjä pe-rustaisi holdingyhtiön Cayman-saa-rille tai kotipalveluyrittäjä ulkoistaisi tuotantoprosessinsa Kiinaan on nolla. Pienyrittäjien verotuksellinen kontri-buutio hyvinvointiyhteiskunnan yllä-pitoon pysyy siis tältä osin tukevasti kotimaisella maaperällä.

Tilastokeskuksen mukaan yhden hengen yrityksiä on Suomessa nyt noin 150 000. Määrä kasvoi erityisesti edellisen taantuman aikaan.

Naisyrittäjiä on tällä hetkellä lähes 90 000, ja heistä yksinyrittäjiä noin 75%.

Yhden naisen toiminimiä on siis saman verran kuin koko Rovaniemen kaupungissa asukkaita.

Naisten yrittäjyystilastoissa on heittoja, sillä moni toimii yhtiömuo-toisessa yrityksessä vähemmistöosak-kaana tai yrittäjäperheenjäsenenä. Valtaosa naisten omista yrityksistä toimii kaupan tai palveluiden alalla.

Kotitalousvähennysjärjestelmä sekä ostopalvelujen lisääntyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat edistäneet näiden alojen yrittäjyyttä.

MEIDÄN ÄITI VAIHTAATEIDÄN ÄIDIN VAIPATKolikon toinen puoli on kuntien ky-kenemättömyys tarjota laadukkaita peruspalveluita asukkailleen, mitä sote-järjestelmän uudistushässäkkä hyvin kuvastaa. Varakas vanhus tai hä-nen mukavasti toimeentulevat aikui-set lapsensa hankkivat siis mieluusti ostopalveluna kodinhoitajan tai kaksi turvaamaan seniorin hyvinvointia.

Noin 90 prosenttia 75 vuotta täyt-täneistä suomalaisista asuu kotona.

Vanhuspalveluissa pyörii tule-vaisuudessa isot rahat. Tällä hetkellä julkinen sektori kattaa palveluista valtaosan, ja yksityiset toimijat noin viidenneksen.

Kunnallisessa – näennäisesti tur-vallisessa – työsuhteessa toimivat ko-tipalvelutyöntekijät uupuvat työtaak-kansa alla huolestuttavasti. Houkutus ryhtyä yrittäjäksi kasvaa, jos työtään ei voi suorittaa oman etiikan ja stan-dardien mukaisesti: vartissa ei muis-tisairasta vanhusta ehdi aamutuimaan pestä, lääkitä, syöttää ja pukea sitten niin millään.

Yrittäjyys sosiaalipuolen palvelu-

sektorilla tuleekin kasvamaan lähi-vuosina roimasti. Kun yksinyrittäjä sitten huomaakin olevansa palvelun-tuottaja-toimitusjohtaja-markkinoin-tipäällikkö ja samalla ehkä äiti, puoliso ja omien vanhempiensa ainoa huolen-pitäjä, jaksaminen ei kuitenkaan ole pelkästään haaste vaan suoraan sanot-tuna ongelma.

RAHAT VAI HENKI?Arkkipiispa Mäkinen totesi Porin Suomi Areenan työhyvinvointia ja ihmisten jaksamista käsittelevässä tapahtumassa Rahat vai henki, että ”me elämme tällä hetkellä sellaisessa yhteiskunnassa, joka vaatii jatkuvaa suorittamista ja joustoa. Ihmisihanne on varsin kova”.

– Pitäisi jatkuvasti olla aktiivinen ja pystyä omaksumaan koko ajan uutta tietoa.

– Kaikki eivät ole tämänkaltaisia. Tämä on nuoren, terveen ja pystyvän miehen yhteiskunta, totesi arkkipiis-pa varsin suorasukaisesti.

Mäkinen tähdensi, ettei työelä-mä ole irrallinen osa ihmisen eloa. Että se, miten ihminen voi töissään, heijastuu koko elämään ja sitä kautta yhteiskuntaan.

– Inhimillisiä voimavaroja ei voi mitata rahassa.

Sosiologian tutkija ja kansanedus-taja Anna Kontula pohti samassa pa-neelissa työn arvomerkitystä. Hänen mukaansa perinteisissä, vakiintuneissa palkkatyöpaikoissa elävät ihmiset ovat erittäin turvattuja monella tavalla.

– Yhteiskunnassamme on ajatus, ettei ihminen ole mitään, jos hän ei ole työelämässä.

Arkkipiispa oli miettinyt samaa.– Minkälaista ihmisihannetta

työelämässä ylläpidetään? Missä sii-nä on ujojen, hitaitten ja kömpelöit-ten paikka? Miljoona ei-vakituisessa työsuhteessa elävää joutuu koko ajan markkinoimaan itseään ja tekemään itsestään työmarkkinoille kelpaavan tuotteen. Se on ihmisen identiteetille ja persoonalle raskasta.

Arkkipiispan sanat herättivät aja-tuksia. Ne pätivät omiin kokemuksiini toiminimellisenä viestintäyrittäjänä. Mikään talouskoulutus tai myynti-kurssi ei tee oman osaamisen myymi-sestä miellyttävää, jos on luonteeltaan erakompi ja pohdiskeleva.

Tein siis itseäni kohtaan oikein, kun lopetin. Samalla tuli koettua mitä sitten tapahtuu.

AIKAKÄSITYS“Syklinen aikakäsitys tarkoit-taa kehämäistä aikaa, jossa tietyt tapahtumat toistuvat uudestaan ja uudestaan. Lineaarinen aikakäsitys tarkoittaa janamaista aikaa, joka alkaa tietystä pisteestä tai hetkestä ja etenee suoraviivaisesti kohti loppua.”(Didrichsenin taidemuseo)

Pieni yrittäjyys

–suomi -sanakirja


Elää ja kuolla yksinyrittäjänä

Työaika: Kaikki se aika kun yrittäjää tarvitaan tekemään ihan-mitä-vain.

Loma: Usein verrattain suurta luovuutta vaativa periodi yrityk-sen vuosikellossa, jonka ajankohta sommitellaan liikevaihdon, työnte-kijöiden lomien, lasten ja perheen lomien, laskutusaikataulujen ja

asiakkaiden lomien kanssa pyrkien maksimoimaan auringonpaiste ja minimoimaan taloudellisen vahin-gon määrä.

Vuosi-ilmoitus: Verotoimiston ja vakuutusyhtiön kanssa hoidettava vuosittainen rituaali, jottei ajan syklisyys unohtuisi. Vertaa ‘joulu’ tai ‘juhannus’.

Maksuaika: 14 päivää netto, jos ei muuta ole sovittu. Käytännössä myyntiprosessin alusta 7–365 päivää, toimialasta ja asiakkaasta riippuen. Sillä aikaa eletään a) pyhällä hen-gellä, 2) starttirahalla, 3) lapsilisillä, 4) säästöillä, 5) äidin, sukulaisen tai puolison rahoilla, 5) soittamalla maksuaikaa maksettavana oleviin laskuihin, 6) yllättäen tulevalla etäisen sukulaisen perinnöllä, 7)

villivihanneksilla. Edes mielikuvitus ei ole rajana.

9 kuukautta: Keskimäärin se aika, joka menee yrityksen perustami-sesta siihen tosiasiaan heräämiseen, että tässähän joutuu tekemään töitä ja minähän olen yrittäjä joka hetki. Ne, jotka henkisesti selviävät tämän vaiheen yli, voivat onnitella itseään.

Lähde: Työvoimatutkimus,Tilastokeskus

Yrittäjien määrä jaosuus ikäryhmittäin

Ilman avustaviaperheenjäseniä 2012

(pl. alkutuotanto)

78000henkilöä29,2%




55–74 v.

45–54 v.

35–44 v.

15–34 v.

Lähde: Yritys- ja toimipaikka-rekisteri, Tilastokeskus

Toiminimi

Osuus-kunta

Muu

Avoin yhtiö

Kommandiitti-yhtiö

Osakeyhtiö

40,4% 47,8%

7,3%

2,5%1,4%

0,6%

Yritykset Suomessaoikeudellisen muodon

mukaan 2012(pl. alkutuotanto)

MINÄ VAI ME?”Työsuhteiden epätyypillistymisen myötä työmarkkinariskit siirtyvät itsensä työllistäjien kannettaviksi. Yhteiskunnan turvaverkkojen mer-kitys nousee entistä tärkeämmäksi”, todetaan TEM:in katsauksessa suoma-laisen työn tulevaisuuteen.

Kaunis lause, jonka parikymp-pinen libertaarimiesyrittäjä kuittaa kevyellä olankohautuksella. Niinpä

moni nuori yrittäjä maksaakin mini-mimäärän YEL-maksuja. Jotkut elä-kesäästävät vapaaehtoisesti uskoen kykenevänsä sijoittamaan rahat pa-remmin kuin vakuutusyhtiöt.

MUN RAHAT, MUN ELÄMÄ, MUN PÄÄTÖSYEL-taso vaikuttaa kuitenkin laajasti yrittäjän sosiaaliturvaan. Minimiva-kuutettu yrittäjä ei todennäköisesti

120

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

90

60

30

0

Naisyrittäjien kokonaismääräjaettuna yrittäjiin, maatalousyrittäjiin ja avustaviin

yrittäjäperheenjäseniin 1995–2012

Avustavat yrittäjäperheenjäsenet

Maatalousyrittäjät

Yrittäjä

10

00

hen

kil

öä

hyödy työeläkevakuutuksestaan. Hän saa loppupeleissä luultavasti vain takuueläkejärjestelmän mukaisen eläkkeen, jonka saa lähtökohtaisesti myös henkilöt, jotka eivät työsken-tele lainkaan.

Hän ei myöskään saa vähimmäis-päivärahaa suurempaa etuutta sairas-tuessaan tai jäädessään vanhempain-vapaalle. Jos yrittäjyys päättyy eikä palkkatyöpaikkaa ole odottamassa,

hän on työmarkkinatuen varassa.Eri sukupolviin ja sukupuoliin

kuuluvat hahmottavat työn merki-tyksen eri tavoin.

Joidenkin nuorten mielestä työn-teon pitää olla hauskaa ja sisältörikas-ta, ja sitä pitää tehdä hyvien tyyppien kanssa. Työn merkityksellisyys on tärkeämpää kuin ansaitun rahan mää-rä. Päämääränä voi olla myös lyhyen tähtäimen ansaintalogiikka: tarvitaan pelimerkkejä johonkin tiettyyn tar-peeseen perustoimeentulon lisäksi.

Ikävuosien karttuessa realismi kasvaa. Uskallanko hankkia lapsia, jos ansiot eivät ole vakaat? Miehillä nou-see mieliin isoisien perintölausahduk-set ”Työ se miehen tiellä pitää” ja kun-niakäsitykset siitä, kuinka perheen pää tuo leivän kotiin.

Naisilla puolisonvalintaunelmissa alkaa siintää pikemminkin perustur-vallinen insinööri kuin villiä rokkielä-mää viettävä komistus. Lapsille pitää olla kunnollinen isä...

Ikäkaaren puolivälin ylittäneillä omat vanhemmat yleensä muistutta-vat kuolevaisuudesta ja ikääntymisen tylsistä puolista. Ei ole mitenkään it-sestään selvää, että kaikki vanhenevat terveinä, toimeliaina ja täyspäisinä.

KOHTUUSTA HAUTAANNaisvaltaisilla aloilla yrittäjyyden sosiaaliturvalla on selvästi suurempi merkitys kuin miesvaltaisilla aloilla. Hyvin harvat itsensä työllistäjät vau-rastuvat merkittävästi omalla työl-lään. Loput noudattavat kohtuuden periaatetta: että elättävät itsensä (ja mahdollisesti lapsensa / perheensä) jotenkuten.

Heitä ei motivoi jatkuva kasvu eikä siitä juontuvat suorituspaineet. Poliittisille päättäjille ja Björn Wahl-roosin kaltaiselle henkilölle tällainen stabiiliin tulovirtaan ja tavalliseen ar-kielämäänsä suhteellisen tyytyväinen pienyrittäjä on vähän tyhmänlaiska tylsimys, arvotonkin. Kuitenkin he pärjäävät, ja lienevät jopa onnellisia.

Onko se väärin?Kun yrittäjyyden edistämisestä

puhutaan politiikassa, yksinyrittäjät, – erityisesti naiset – jäävät lähes aina tutkimusten ja sitä kautta rakentavien toimenpiteiden ulkopuolelle. Yksi-nyrittäjillä ja itsensä työllistäjillä ei ole edes sellaista yhtenäistä etujärjestöä, jolla olisi painoarvoa poliittisessa lob-bauksessa.

Olin läsnä myös Suomi Areenan paneelissa “Naisten vuoro – vastuul-linen ja kestävä tulevaisuus”. Tulin miettineeksi miten loistavaa työtä Naisten Pankki on tehnyt kehitys-maissa. Samankaltaista toimintaa tarvittaisiin myös Suomessa ra-

100

110

120

130

140

150

160

170

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

65,0

64,0

63,0

62,0

61,0

60,0

59,0

58,0

57,0

56,0

55,0

Osu

us

yrit

täji

stä,

%

Yk

sin

yrit

täji

ä, l

km

Yksinyrittäjien määrä jaosuus kaikista yrittäjistä 1997–2012

(pl. alkutuotanto ja avustavat perheenjäsenet)

Yksinyrittäjät, lkm

Osuus yrittäjistä

Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus


Tukea yrittäjyyteenepätäydellisessä maailmassa

hoittamaan naisten pienyrittäjyyttä ja toiminnan kasvua.

On jotenkin nurinkurista, että hyväksi havaittuja menetelmiä ei so-velleta omaan yhteiskuntaan.

Vihreä eduskuntaryhmä linja-si kesäkokouksessaan Joensuussa 19.–20.8.2014 tavoitteitaan budjet-tineuvotteluihin. Puolue nosti esille vaatimuksen ”yrittäjärauhasta”. Pää-asialliset toimet olisivat alv-alarajan nostaminen 10 000:n euroon, tulo-rekisterin käyttöönotto (=työtulojen automaattinen vaikutus etuuksiin) sekä yrittäjän starttirahan laajennus. Nämä ovat hienoja tavoitteita ja hyvä tuki alkavalle yrittäjälle.

Eläkepommiin ne eivät tosin vai-kuta. Yrittäjien sosiaaliturvan perus-tana olevat keskimääräiset YEL-työ-tulot ovat Eläketurvakeskuksen mu-kaan noin 1 850 euroa kuukaudessa mutta naisyrittäjillä selvästi keskiar-voa pienemmät, noin 1 680 e/kk. Jos nelikymppinen nainen ryhtyy tänään yrittäjäksi ja tekee tuolla vakuutusta-solla töitä seuraavat 23 vuotta ilman katkoja, hänen yrittäjyysajastaan an-saittu työeläke bruttona kuukaudessa elinaikakorjauksella on 529 euroa.

Vihreiden siirryttyä oppositioon jää nähtäväksi, pitääkö mikään halli-tuspuolueista budjettineuvotteluissa yksinyrittäjien asioita esillä.

Nina BrunbergKTM, ex-viestintäyrittäjä

Lähteinä käytetty mm.• Porin Suomi Areenan Rahat tai

henki?-paneeli heinäkuussa 2014• Työ ja elinkeinoministeriön

julkaisuja 30/2014• Työ- ja elinkeinoministeriön

vuoden 2012 Yrittäjyyskatsaus• Tilastokeskuksen julkaisuja

vuodelta 2012 (yrittäjyys)• Suomen yrittäjät ry:n verkkosivut• Suomen yrittäjänaisten verkko-

sivut• Työeläkevakuuttajat TELA ry• Eläketurvakeskuksen

verkkosivut

M IHIN KANNATTAVA yri-tys tukea tarvitsee, ky-selee moni tietäväisen näköisenä, kun tulee

puhe yrittäjyyden edistämisestä ja esimerkiksi työllistämisen taloudel-lisista kannustimista.

Täydellinen yhteiskunta ei yri-tystukia tarvitsekaan. Yhteiskunta kuitenkin asettaa rajat kaikelle talou-delliselle toiminnalle – myös yrittä-jyydelle – toisaalta verojen ja lainsää-dännön, toisaalta erilaisten tukien, sanktioiden, velvollisuuksien ja yh-dyskuntarakenteen kautta.

Mika Kuisma, Aalto-yliopiston erikoistutkija ja kauppatieteen toh-tori, on tutkinut liiketoimintaa jo 30 vuoden ajan. Kuisman tutkimus-hankkeet keskittyvät innovatiivisiin vastuullisiin liiketoimintamalleihin ja yritysvastuun vaikutuksiin. Taus-tat tietäen odotin Kuismalta perin-teistä ”startupeissa on Suomen tu-levaisuus” -liturgiaa, kun asiasta kysyin tavatessamme, mutta Kuisma veikin heti alkajaisiksi tilille vallitse-van ilmapiirin.

– Jos ajatellaan tiukasti, yrittäjyyt-tä ei tarvitse tukea, mutta se vaatii toisenlaisia olosuhteita kuin mitä aloittelevilla yrityksillä on nyt. Pitäisi olla kannustavampi kulttuuri yrittä-miseen. Jopa kauppakorkeakoulussa, josta pitäisi tulla yrittäjiä jos mistä, henkinen ilmapiiri on sellainen, että parasta on pyrkiä hyvälle paikalle hie-non, ison korporaation palvelukseen.

Yrittäjiksi päädytäänkin Kuisman mukaan useammin Aallon muista korkeakouluista, muotoilun ja tek-niikan puolelta. Toisaalta tilanteita, joissa kaupan alan koulutus valjaste-taan yhteiskunnallisen hyvän kuten hyvinvointipalvelujen luomiseen, on jatkuvasti enemmän.

Kansantalouden kannalta on se ja sama, toteuttaako yrittäjä omaa kut-sumustaan tahkotessaan liikevaihtoa ja työllistäessään ihmisiä, vai onko kyseessä yksinkertaisesti hyvän bis-nesvainun omaava liikemies.

INNOVAATIOIHANUUKSIEN IHMEMAAYksi avainsanansa uudessa yrittäjyy-dessä on cleantech. Pekka Peura Vaa-san energiainstituutista on tutkinut väitöskirjassaan bioenergian tuomia liiketoimintamahdollisuuksia ja ke-hittänyt alueellisen energiaomava-raisuuden mahdollistavan toiminta-mallin. Liiketoiminnan syntyminen vaatii joka tapauksessa pääomaa, ja liikevaihto edellyttää rahan kier-toa. Miksei näitä siis otettaisi siitä rahasta, joka muuten virtaa alueen ulkopuolelle sähkö- ja polttoaine-maksuina?

– Liiketoiminnalle löytyy mah-dollisuuksia joka vaiheesta energi-antuotannon arvoketjua. Raaka-ai-neen tuotanto, hakkuiden ylijäämän talteenotto, kuljetukset ja jatkojalos-tus – esimerkiksi puu pitää hakettaa ja biojäte kaasuttaa. Logistiikkayritys luo liiketoimintaa biopolttoaineiden kuljetuksesta. Jakeluverkon omistaja ottaa tarjoamaan mukaan kotimaisen biodieselin. Uuden liiketoiminnan ei tarvitse poimia arvoketjusta vain yhtä vaihetta, esimerkiksi Jepuan biokaasun tuotantolaitos myy myös kaasua itse liikennepolttoaineena ulos.

Mahdollisuuksia riittää. Potenti-aalista tässä usein puhutaankin, siis toistaiseksi käyttämättömistä mah-dollisuuksista. Miksi siis kaikki eivät heti ryntää hakkeen ja biomassojen luokse katetta tahkoamaan?

LAKI MÄÄRÄÄMIKÄ MENESTYYEnergia on toimialana läpeensä sää-delty erilaisilla sopimuksilla ja laeil-la. Pekka Peura huomauttaa, että suurin osa energialiiketoiminnan tuista ei ole näkyviä, suoria tukia vaan piiloutuvat esimerkiksi erilai-siin verohelpotuksiin, yhdyskunta-rakenteeseen tai ympäristöhaittojen ulkoistamiseen. Tällä laskutavalla on Suomen 70–90 miljoonan euron tu-ki uusiutuville murusia verrattuna

fossiilisten noin kahden miljardin tuelle. Tässä kontekstissa ilmasto-lakikaan ei näyttäydy ympäristön-suojeluna vaan elinkeinopoliittisena toimenpiteenä.

– Mikään tuki ei ole tällä hetkellä liioiteltua uusiutuvalle energialle. Se, että uusiutuvan energian tuotan-toa tuettaisiin reilummin, toisi sen vain tasavertaiseksi muun energian-tuotannon kanssa, summaa Peura.

– Energiasektorilla on kannatta-vaa viime kädessä se, joka yhteisissä pelisäännöissä sovitaan kannatta-vaksi. Säädökset tukevat nyt keski-tettyä teknologiamonumenttimaa-ilmaa, hajautettuun tuotantoon perustuvat liiketoimintamallit eivät istu tähän systeemiin.

Mika Kuisma on samoilla linjoil-la, mutta tuo kuvaan mukaan mark-kinoiden isot toimijat ja näiden mää-räävän aseman:

– Tietenkin pidän ajatuksesta, että yrittäjällä on radikaaleja uusia

ajatuksia ja intoa toimia ja taistella tuolla markkinoilla. Valitettavasti vain joillain aloilla suuryritykset painavat päälle ylivoimalla. Lobbaus-voimaa näillä saattaa olla EU:ssa asti.

Kuisma kertoo esimerkin auto-alalta yrittäjän näkökulmasta, jossa iso teollinen toimija on onnistunut järjestämään säädösympäristön niin, että se syö pienyrityksen kehittämän polttoaineen kulutusta vähentävän innovaation arvoa. Hän muistuttaa myös julkisten hankintojen ja työ-näytteiden merkityksestä:

– Aloittavien yritysten on vaikea päästä liikkeelle ilman referenssejä, vaikka liiketoiminta ja osaaminen olisikin kohdallaan. Oman kunnan hankinnat voivat olla avainasemas-sa ensimmäisen hyvän, merkittävän referenssin saamisessa.

Yliopistotkaan eivät ole vältty-

Täydellisessä maailmassa ei yrittäjää tarvitse tukea, mutta vielä toistaiseksi tarvitaan pelikentälle tasoi-tusta. Yrittäjän näkökulmasta ilmastolakikaan ei ole ympäristönsuojelua vaan pitkän tähtäimen elinkeino-politiikkaa.

TALOUS“Talous tarkoittaa ihmisten välistä kanssakäymistä ja instituutioita, jotka liittyvät hyödykkeiden tuotan-toon, jakeluun, vaihtoon tai kulutuk-seen.”(Wikipedia)

Palkka: Osoitus siitä että yritys pyörii ja sillä on kansantaloudellista merkitystä. Palkan suhde työnan-tajalle tulevien kokonaiskulujen suuruuteen jaksaa toistuvasti häm-mästyttää yrittäjää. Henkilöyhtiössä palkkaa vastaa yrityksen tekemä liikevoitto.

Tulos: Kirjanpidollis-hypoteet-tis-realistinen johtopäätös siitä, mi-ten yrityksellä meni tarkasteltavalla ajanjaksolla. Maaginen ja latautunut luku jonka etumerkillä ja suhteelli-sella suuruudella edellisvuoteen ver-rattuna on paljon suurempi merkitys kuin tuloksella itsellään. Henkilöyh-tiössä vastaa yrittäjän palkkaa.

Tase: Tuolta se tuli ja tuonne se meni. Paljastava novelli yrityksen kannattavuudesta, jatkuvuudesta, rahanlähteistä sekä yrityksen ja asiakkaiden maksukyvystä.

BORN FREE:

ENERGIASEKTORILLA

KANNATTAVAA ON VIIME

KÄDESSÄ SE, JOKA

YHTEISISSÄ PELI-

SÄÄNNÖISSÄ SOVITAAN

KANNATTAVAKSI.

Pieni yrittäjyys

–suomi -sanakirja


gian priorisointi, yrittäjätkin usein keskittyvät tekniseen ratkaisuun. Mo-ni kauppaa yksittäistä ratkaisua, mutta sehän ei vielä riitä mihinkään, ilman alueellista järjestelmää, johon vaikka jokin tuotantolaitos istutetaan. Yritys taas ei useinkaan pysty tätä luomaan, mutta onhan meillä energiayhtiöt, joilla on osaamista, varallisuutta ja koko infra hallussaan. Mutta sitten kuitenkin juuri nämä, joilla olisi paras mahdollisuus toteuttaa uutta liiketoi-mintamallia, ovat usein niitä innok-kaimpia vastustajia.

Kuisma roimii vallitsevaa ilmapii-riä kovemmin sanoin:

– Valtakunnan tasolla on suo-rastaan epätoivoinen perusviritys. On trendikästä valittaa ja varoitella. Mutta mistä se muutos syntyy, jos ol-laan paitsi todella varovaisia ja todella epätoivoisia, myös todella skeptisiä? Teknologian muutoksen lisäksi tar-vitsemme käyttäytymiseen liittyvän muutoksen, hyvinvoinnin kasvun ilman materiaalisen kulutuksen kas-vua. Pitää päästä vaikuttamaan ih-misen kallon sisään, siellä se muutos tapahtuu.

- Luomupuuvillaisia tekstiilejä kodin sisustukseen

- Luonnonkosmetiikkaa- Pesuaineita- Koruja- Laukkuja- Koreja www.ekotin.fi

- Pussukoita- Tauluja- Kynttilöitä- Lasitavaraa- Luomuherkkuja ... ja paljon paljon muuta!

Kierrätystä, luomua, kaunista ja luovaa

Tarjoamme ekologisia vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan niin kodintarvikkeisiin, sisustus- tuotteisiin kuin lahjatavaroihinkin.

Tervetuloa Hakaniemen hallin kupeessa sijaitsevaan ekokauppaamme (Hakaniemen torikatu 2) tai vieraile verkossa Ekotin.fi.

Ollaan yhdessä ekoja!

stipendejä monenlaiseen tutkimuk-seen ja kehittämiseen. Lisäksi on in-vestointitukia, Finnveran lainoja ja erilaisia alueellisia kehittämisrahoja.

Kokonaisuus on hajanainen ja vain harvat osaavat hyödyntää sitä.

Kun edessäni istuu korkeakoulun kuukausipalkkainen yrittäjyysasi-antuntija, en voi vastustaa kiusausta kysyä asiasta:

– Ainahan puhutaan tietysti rahas-ta. Mutta ei raha ole ainoa autuaaksi tekevä. Yrittäjä tarvitsee usein rahaa-kin enemmän vertaistukea, tämä on tullut meidän tutkimuksissakin esiin. Vaikka joukossa on hyviäkin verkos-toitujia, moni yrittäjä jää yksin. Tar-vittaisiin joku organisoimaan toimin-taa, jossa ihmisillä on mahdollisuus ja aikaa tavata toisiaan.

Selvä juttu, tavataan siis toisiam-me ja tunnetaan empatiaa niin yrittä-jyyden pulmat ratkeavat! Mutta va-kavasti ottaen – hyvä neuvo oikeaan aikaan on yrittäjälle rahan arvoinen, puhumattakaan säästetyistä hermois-ta, työtunneista tai virheinvestointien välttämisestä.

– Tapaan jatkuvasti pienyrittäjiä eri aloilta. Tuntuu usein siltä, että yrittä-jien aika valuu käsistä, jokapäiväiseen taistelemiseen. Ei ole aikaa lähteä minnekään, saati keskittyä oman yri-tyksen pitkäjänteisempään suunnitte-luun. En minä tiedä, miten tämän voi ratkaista, pohtii Kuisma.

KOKO TOIMINTA-YMPÄRISTÖN PITÄÄMUUTTUAPekka Peura ei vaadi taloudellista tukea yrityksen toiminnalle sinänsä, vaikka vinkkaakin investointituesta olevan hyötyä uusiutuvien yleisty-miselle tarvittavan infran luomisessa. Enemmän hän peräänkuuluttaa muu-toksia koko toimintaympäristöön.

– Meillä on ollut vallalla teknolo-

ELÄKE- JA SOSIAALITURVA“Suomen eläkejärjestelmä turvaa toimeentulon vanhuuden, työky-vyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta.”(STM)

YEL: Tyypillisesti kuukausittain tuleva muutaman satasen lasku, jonka kohdalla säännöllisesti tulee

pohdittua eläkevakuuttamisen hyödyllisyyttä ja sitä, näkeekö koskaan sitä päivää kun noistakin maksuista on hyötyä. Yrittäjä saa itse päättää vakuutuksen ja turvan tason. Erityisen hyödyllinen naiselle vanhempainvapaan yhteydessä, kun raskauden alussa voi korottaa vuosituloa niin, että selviää hengissä vauvavaiheen yli.

TyEL: Ei saa päättää itse vakuutus-turvaa tai laskujen summaa. Eläke-päivillä kiitos seisoo. Toivotaan.

MyEL: Pienituloisten maatalousyrit-täjien vakuutus on halvempi kuin muilla, kenties sääriskin kompen-soinniksi. Myös apurahalla työs-kentelevät taiteilijat ja tutkijat ovat tämän piirissä, mikä osoittaa taiteen viimeinkin hyväksytyn ihmiskun-

neet kilpailulta. Tutkimusrahoituk-sesta kilpaillaan yliopistojen sisällä ja välillä, minkä lisäksi on kova paine myydä erilaisia tutkimus- ja täyden-nyskoulutuspalveluja oman talon ul-kopuolelle. Monella alalla opiskelija saattaakin päätyä yrityksen perustet-tuaan oman yliopistonsa kilpailijaksi.

NEUVONTAA NEUVONNAN PÄÄLLEPienet yritykset tuskailevat rahoituk-sen riittävyyden kanssa, mutta yh-teiskunta tarjoaa ratkaisuksi lähinnä neuvontaa ja asiantuntijapalveluja. Puhumattakaan kaikista yrittäjille tarkoitetuista portaaleista ja muista sähköisistä foorumeista. Verkostoitu-mistapahtumissa kaikki ovat yrittäjän ystäviä.

Rahan tarjoamisessa pienyrittäjäl-le tuntuu pätevän samanlainen sääntö kuin kadunvarren kerjäläisille: pa-rempi antaa ruokaa tai palveluja kuin käteistä rahaa. Pankkien tiukentunut käytäntö lainojen suhteen ei helpota sekään yrittäjän tilannetta.

Miten yrityksiä sitten pitäisi tu-kea? Palveluja ja kehittämisohjelmia on tarjolla joka lähtöön, ja löytyy toki myös suoraa rahallista tukea pienem-pienkin yritysten tarpeisiin. Tekes on jo pitkään rahoittanut palvelujen kehittämistä ja tukee nyt myös pilot-teja ja yhteiskehittelykokeiluja. Pe-loton porskuttaa jo kolmatta vuotta. Luovien alojen ideoiden kehittelyyn on omat avustuksensa, Taiteen edis-tämiskeskus tukee myös yrittäjien toimintaa ja eri rahastoilta voi hakea

nan henkisen alkutuotannon piiriin. Voisi mainiosti laajentaa koskemaan myös mikroyrittäjiä.

Sotu-maksu: Parasta vastinetta ra-halle – prosentti on pieni mutta sitä vastaan saa tunteen, että koko Kela on juuri minun yritystäni varten.

VERKOSTOITUMIS -

TAPAHTUMISSA KAIKKI

OVAT YRITTÄJÄN

YSTÄVIÄ.

JulkaistuVihreässätuumassa

6/ 2014vihreatuuma.fi

Vasemmalla: Helsinki on keskittänyt julkisia ja yksityisiä yrittäjäpalvelu-jaan vastikään avattuun Yrityslin-naan Kallioon. Arkkitehti Theodor Granstedtin suunnittelemassa, vuonna 1898 valmistuneessa raken-nuksessa toimi aikanaan Helsingin sokeainkoulu. (www.yrityshelsinki.fi )

Outi UgasOuti on helsinkiläinen yrittäjä

ja kestävän kehityksen asiantuntija. Ensimmäisen yrityksensä hän perusti 23-vuotiaana Pukkilan kirkonkylällä.

Jutun haastattelut tehtiinkesäkuussa 2014.


Lumituuli Oy on vuonna 1998 perustettu kuluttajien omistama tuulisähköyhtiö. Yhtiö omistaa vuonna 1999 pystytetyn tuulivoimalanLumijoella, Oulun lähellä ja rakensi maaliskuussa 2014 uudenvoimalan Iiihin. Yhtiöllä on noin 1200osakasta, jotka käyttävät yhtiön tuottamaa sähköä. Olemme tuottaneettuulisähköä jo 15 vuotta ja nyt onaika uusia vanhin voimalamme!

Katso lisää ja tee merkintä osoitteessa www.lumituuli.fi/merkinta

Toimi nopeasti Lumituuli Oy:n osakeanti 15.10. astiSuomen ensimmäinen ja suurin kuluttajien omistama tuulisähköyhtiö Lumituuli Oy on uusimassa vuonna 1999 pystytettyä Sähkälettä. Työt ovat jo käynnissä ja pankkilainaa nostettu. Myymme nyt uusia osakkeita, joilla saa sähköä uudesta voimalasta.

Tule mukaan vähentämään konkreettisesti sähköntuotannon päästöjä ja omistamaan Lumituulta! Jokaisella 265 euron hintaisella osakkeella saat ostaa vuodessa 500 kWh yhtiön tuulisähköä hintaan 5,60 snt/kWh (laskimme hintaa toukokuussa!) ja olet mukana omistamassa tuulivoimaloita.Sähkön hintaa voidaan muuttaa hallituksen päätöksellä ja se seurailee pörssisähkön hintaa. Kerrostalokaksiossa kuluu noin 2000 kWh sähköä vuodessa.

Lumituulen sähköä ostamalla vaikutat. Emme tuota sähköä muulla tavalla ja yhtiöjärjestyksen määräyksen mukaisesti kaikki yhtiön tuotot on käytettävä tuulivoimainvestointeihin. Vihreässä sähkössä on tärkeintä se, kenelle sähköstäsi maksat!

Huomaa, että voimalan luvitus- ja rakennusprosessit ovat vielä kesken ja niihin liittyy toteutumisen riski. Seuraa hankettamme netissä www.lumituuli.fi/lumijoki-uusi-voimala

Osakeanti on sekä yrityksille että yksityishenkilöille!

Tutustu yhtiöön ja osakeantiin netissä netissä www.lumituuli.fi/merkinta

Tee merkintäilmoitus netissä

Maksa merkintä saamallasi viitenumerolla tilille

Merkintäajan päätyttyä yhtiö vahvistaa merkintäsi ja osakeannin päättyessä saat oikeuden tuulisähköön

1

23

4

[email protected]

Y-tunnus: 1454032-3Kotipaikka: Lumijoki

Markkinointi ja ympäristöpolitiikka

Ekologisten tuotteiden markkinointi on vaikeaa,koska elinkaarianalyysillä on liian määräävä asema tuotteiden luotettavuuden määrittäjänä, väittääMaarit Pallari tuoreessa väitöstutkimuksessaan.

E KOTUOTTEIDEN markki-nointi eroaa tavanomaisten tuotteiden markkinoinnis-ta ainakin luotettavuuden

osalta. Ekotuotteen markkinoinnissa on otettava huomioon kriittinen ku-luttaja, jonka luottamus tulee voit-taa. Ekotuotteen on oltava erityisen uskottava, jotta se täyttää odotukset. Tässä elinkaariajattelu tulee kuvioon mukaan.

– Elinkaarianalyysilla on vahva asema tuotteiden luotettavuuden määrittämisessä, sillä se keskittyy ennen kaikkea tuotteen teknisiin ominaisuuksiin. Elinkaarianalyysin pohjalla on kuitenkin vahinkoajattelu, joka on vastakohta mielikuvalle ym-päristöystävällisestä tuotteesta. Nämä yhdessä eivät palvele pienyrittäjien ekotuotteiden markkinointiponnis-teluja, Pallari sanoo.

Toisin sanoen, jos tuote nähdään jo itsessään ympäristötaakkana, on viesti lisäarvoa tuovasta ympäristöys-tävällisyydestä hankala saada läpi.

YMPÄRISTÖ POLITIIKALLA ON VÄLIÄPolitiikka vaikuttaa arkeen ja tuottei-den käyttökulttuuriin. Vallitseva ym-päristöpolitiikka antaa myös sisältöjä sille, mitä ekologisuudella tarkoite-taan, kuten materiaalien kierrätet-tävyyttä, tuotannon energiatehok-kuutta tai alkuperämerkintöjä kuten erilaisia sertifi kaatteja.

Tuotannon, alkuperän ja kierrä-tettävyyden korostuminen vie huo-mion pois tuotteen käyttövaiheesta ja yrityksen taustalla olevista yrittäjistä sekä heidän sosiaalisesta ja kulttuuri-sesta ympäristöstä. Hyötynäkökulma osaltaan korjaa tätä harhaa. Toisaalta markkinointi toimii ympäristöinfor-maation välittäjänä.

Vahinkoajatteluun pohjautuva lä-

hestymistapa tulisikin Pallarin mu-kaan heittää roskakoriin ja ottaa tilal-le arvoperustainen ja ennen kaikkea myönteinen ajattelu. Väitöstyönsä osana Pallari kehitti tätä varten uuden menetelmän, jota hän kutsuu käyt-töarvoanalyysiksi (EcoCuva-malli).

– Jos luotettavuus mitataan ympä-ristöhallintajärjestelmän kautta, niin järjestelmän ulkopuolelle ei saisi jättää pienyrityksiä. Käyttöarvoanalyysi toi-vottavasti auttaa pk-yrityksiä raken-tamaan ekologisille tuotteille selkeitä ja tasapainoisia tuotesisältöjä. Malli voisi helpottaa myös viranomaisyh-teistyötä sääntelyn soveltamisessa, Pallari summaa.

ECOCUVA-MALLI

ajattelu asemointi pk-

yrityksenperiaateet

tuotteen peri-

aatteetkriteerit kieli

EKOTUOTTEISTUS EKODESIGN ARGUMENTOINTI

Taru Anttonensuunnittelija,

opintokeskus Visio

Yllä: Maarit Pallarin kehittämä malli kestävään yrittäjyyteen. Pallarin väitöskirja ”The EcoCuva Model for Sustainable Enterprising” tarkastettiin Lapin yliopistos-sa syyskuussa 2014.

TARINOISTA VETO-APUA EKOYRITYSTEN MARKKINOINTIINPallari havaitsi tutkimushaastatte-luissaan myös, että kokeneidenkin ekotuotteita tuottavien yritysten oli vaikeaa ottaa markkinointiinsa mu-kaan ympäristöarvoja. Apu voi tällöin löytyä tarinoista.

– Yrittäjän ekologista ajattelua tuo-tekehityksessä voidaan avata tarinan-kerronnan avulla. Samalla kun tarinat tukevat yrittäjyyttä, ne kuvaavat tuot-teisiin sisältyvää sanomaa. On hel-pompi kehittää tuotteita, kun havain-nollistetaan konkreettisiksi asioiksi ne tekijät, joihin yrittäjä on sitoutunut ja jotka yrittäjä haluaa nostaa esille itse tuotteen markkinointiviestinnässä, Pallari selittää.

Tarinoista on kyse niin puskara-diossa kuin kaverin suosituksissakin. Ne tekevät tuotteen tai palvelun hen-kilökohtaiseksi.

Markkinointi ja ympäristöpolitiikka ekoyrittäjyyden

kohtalonkysymyksinä

vihreä yrittäjä -lehti 2014

Documents