YRITTÄJÄ 5/2011

1/2012 Irtonumero 6,50€

yrittajat.fi

6 430034 210078

12001

6 430034 210078

12001

töissäSuomella

18 allergiarokote tulee • 41 jethro rostedt – kuukautiskipulääkkeistä kiinteistöihin 54 kreikan historia on Byrokratiaa ja korruptiota

32 Kotimainen ambulanssi on hulppea älyauto

YrIttäjät eväStIvät SaulI NIINIStöä SIItä, mItä pk-YrItYkSet tulevalta preSIdeNtIltä toIvovat.

Sivut 24-31

SOITA IFIN ASIAKKAILLE.

852 ASIAKASTAMME KERTOO, KUINKA KORVAUSPALVELU SUJUI VAHINGON SATUTTUA.

SOITA IFIN SOITA IFIN ASIAKKAILLE.SOITA IFIN

Tärkeintä vakuutuksessa on se, mitä tapahtuu sen jälkeen kun vahinko on sattunut. Haluamme, että asiointi kanssamme on vaivatonta ja asiasi käsit tely ja korvausten maksu nopeaa. Ny t

saat helposti selville, kuinka olemme onnistu-neet. 852 Ifi n henkilö- ja yritysasiakasta lupautui kertomaan saamastaan palvelusta muillekin. Voit soittaa heille klo 9–20 välisenä aikana.

YRITTÄJÄ 1/2012

3PÄÄKIRJOITUS

jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

armoyytiäinenH

YRITTÄJÄ 1/2012

SOITA IFIN ASIAKKAILLE.

852 ASIAKASTAMME KERTOO, KUINKA KORVAUSPALVELU SUJUI VAHINGON SATUTTUA.

SOITA IFIN SOITA IFIN ASIAKKAILLE.SOITA IFIN

Tärkeintä vakuutuksessa on se, mitä tapahtuu sen jälkeen kun vahinko on sattunut. Haluamme, että asiointi kanssamme on vaivatonta ja asiasi käsit tely ja korvausten maksu nopeaa. Ny t

saat helposti selville, kuinka olemme onnistu-neet. 852 Ifi n henkilö- ja yritysasiakasta lupautui kertomaan saamastaan palvelusta muillekin. Voit soittaa heille klo 9–20 välisenä aikana.

tasavallan presidentin vienninedistämistoiminta on yrittäjien mielestä keskeistä alkavalla toimikaudella. presidentin pitää osallistua aktiivisesti vientipon­wnisteluihin, käyttää uusia keinoja ja kulkea monipuolisesti sekä euroopassa että eri puolilla maapalloa yhdessä yrittäjien kanssa.

yrittäjät odottavat vienninedistämiseen uutta intoa ja erilaisuutta sekä kohteiden että toimintatapojen valintoihin. Viennin kehittämiseen esitetään perustettavaksi uusi vienninedistämisverkosto, team finland, johon kuuluisivat kaikki alan organisaatiot.

yrittäjien mielestä vienninedistämisessä jo tavoitteiden määrittely on syytä miettiä uudestaan. avainsana on monen mielestä yhteistoi­minta, jolloin presidentti, ulkoasiainhallinto ja keskei­set yrittäjäjärjestöt yhdessä pohtisivat tavoitteita ja keinoja. presidentin vienninedistämismatkoilta odo­tetaan säännöllisyyttä, järjestelmällisyyttä ja sitou­tumista yhteistoimintaan, aivan kuten koneen toimi­tusjohtajan Matti alahuhdan työryhmä esittää.

yrittäjät haluavat päästä avaamaan ovia, jotka eivät avaudu ilman ykkösmyyntitykkiä ja hänen takanaan olevaa yhtenäistä organisaa­tiota. Vaikka vaikuttamiskeinot ovat monipuoliset ja ne tarjoavat suuria mahdollisuuk­sia, uusia keinoja kaivataan globaaleilla markkinoilla. esimerkiksi kulttuuri­ ja urheilija­persoonien hyödyntäminen vientimatkoilla kelpaa oikein hyvin yrittäjille. tiedossa on, että pelkästään valtiovierailuja ei noteerata järjestelmällisesti, joten tarvitaan uuden­laista nokkelaa koukuttamista.

Maailmaa valloittavien suomalaisyritysten mielestä on hyvä muistaa, että maan hallitus ratkaisee yritysten toimintaedellytykset, mutta presidentti voi mielipide­vaikuttajana muokata yritysilmapiiriä myönteisemmäksi.

presidentin on syytä liikkua siellä, missä yrittäjät eivät ole juurikaan liikkuneet. tällaisia kohteita voisivat olla esimerkiksi Vietnam, thaimaa, indonesia, filippiinit tai jotkut etelä­amerikan maat.

ulkopoliittisen vaikuttamisen rinnalla presidentin pitäisi siis keskittyä entistä tarmokkaammin kaupallisen lähettilään rooliin. sitä aikamme vaatii.

Yrittäjien vientiä avustavien henkilöiden mielestä presidentin ei pidä unohtaa vientimatkoillaan pienten yritysten edustajia eikä euroopan maita. esimerkiksi sak­sassa ja ranskassa viennin lisäämismahdollisuudet ovat erinomaisen hyvät euroopan taloustilanteesta huolimatta.

presidentin tehtävä on viedä suomea maailmankartalle yhdessä yrittäjien kanssa säännöllisillä vientimatkoillaan, auttaa yrittäjiä sekä tukea ja kannustaa erityisesti nuoria kansainvälisyyteen. sinä on yhteinen tehtävämme. //

vientiponnistuksiin yritysten puolesta

Presidentin ei pidä unohtaa pienten yritysten edustajia vientimatkoillaan.

YRITTÄJÄ 1/2012

Pääkirjoitus3 Vientiponnistuksiin yrittäjien puolesta

Makasiini6 poimintoja yrittäjän maailmasta

Hän10 suvi­anne siimes on tiedonhaluinen

Johtaminen12 yrityskummi on kehittäjän kaveri

Kolumni15 yrittäjä nuoren esikuvana?

Yhteiskunta16 aluekehitys taivuttaa kuntia tehokkuuteen

teknologia18 haasteena ideoiden kaupallistaminen20 ostaako pilvestä vai vieraasta konesalista?

Mikä moka!22 sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä

vienti24 presidentti ykkösmyyntitykiksi32 ambulansseja jopa kuninkaalle

Energia35 kolme tapaa säästää sähköä

Helmikuu 2012

48Päijät-Hämeestä pamahtaasuvaitsevaisista lastenkirjoista, urbaanin musiikin kesätapahtumista, kekseliäistä huonekaluista ja nerokkaista pahvisalkuista – niistä on luovat päijät hämäläiset onnistujayritykset tehty.

YRITTÄJÄ 1/2012

42Pyörät pyöriikolarin kumista on paisu ­ nut 3,3 miljoonan euron liikevaihtoon yltävä täyden palvelun rengasliike. noin puolet liikevaihdosta tulee kaivos teollisuudelta.

Erikoistuminen36 jalkapallotähtien luottolääkärinä40 hintakilpailun markkinarako

Ystäväkirja41 sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

Yrittäjät42 Malmivarojen hyödyntäminen luo työpaikkoja45 ekotuotteet myyvät verkossa46 rajat eivät rajoita

Menestyjät48 päijät­hämeen parhaat

ulkomaat54 yrittäjänä keskellä talouskriisiä58 kuubassa yrityssektori on uhka

Maailmanpyörä57 ajankohtaista maailmalta

Minun maakuntani60 Vihreiden harjujen maa

uutismaailma65 poimintoja

Kolumni66 Markkinointia ilmaiseksi?

12Kummi kuunteleeyrityskummin tarkoituksena on tukea yrittäjää poistamaan yrityksen toiminnasta karikot, surmanloukut ja tarpeettomat virhevalinnat. ”kummilapsi” Cime Beauty housen omistaja Vilma Doumbouya ottaa oppia.

60Lahjakas Lahtilahti on cleantechin ja muo ­ toilun mekka, joka ponnistaa vielä pitkälle. – alueella on kaikki edelly tykset menestyä nyt ja tulevaisuudessa, uskoo Essi Alaluukas lakesista.

YRITTÄJÄ 1/2012

6 MAKASIINI » Kokoajana Helinä Hirvikorpi

design on täälläJotta maailma ei olisi kaoottinen, tarvitaan arjen muotoilua. Nyt ollaan maailman design­pääkaupungissa koko vuosi. Muotoilupääkaupungiksi valitaan vain yksi kaupunki maailmassa joka toinen vuosi, joten titteli ei ole vähäinen.

hankkeita lasketaan olevan yhteensä 250. ehkä vuodesta jää pysyvämpikin jälki. kaikki esineet tarvitsevat muodon ja muotoilua tavalla tai toisella, yksin roskis tai puiston penkkikin.

Monelle yritykselle muotoilu on kilpailutekijä. se vauhdittaa yritysten vientiä. Vaikka valmistaisi metsätraktoria tai varastossa liikkuvaa tavarankerääjää, muotoilu on yhdessä käytettävyyden kanssa merkittävässä roolissa – puhumattakaan kappaletavarasta, joka tulee suurten kuluttajamassojen käyttöön.

Meillä oli jo muotoilun vuosi 2005, jolloin vauhditettiin myös pk­yritysten muotoiluosaamista. nyt jo ymmärretään, että pelkkä teknologiaosaaminen ei riitä, vaan tavaralla pitää olla oma brändi ja oivallinen muoto.

suomalaiset yritykset ovat läksynsä oppineet, teollista muotoi­lijaa käytetään usein jo strategiavaiheessa.

¾¾ Muotoiltu työympäristö Martelan tapaan. koskis elää

Osui silmään lehdestä uutinen, että kosken­korvan raaka­aineeksi jalostettu ohra tallennetaan huippuvuorille kansainväliseen siemenholviin. siellä ikiroudassa säilyy lajike, vaikka ohrapelloille tapahtuisi mitä.

taustalla on ilmaston muuttu­minen. ei tiedetä, millaisia lajikkeita tulevaisuudessa tarvitaan. kosken­korvan Botnia­ohra saattaa päätyä vaikka rieskaksi.

huippuvuorten ikiroudassa ohran siemenet ovat turvassa: ne ovat 130 metriä merenpin­nan yläpuolella, mutta lämpö­tila on silti ikiroudan ansiosta pakkasen puolella.

ei sinne kaikkia siemeniä viety, kasvinjalostajien kehittä­mää ohraa piisaa teollisuudelle edelleen siellä kosken korvan kylässä.

¾¼ Ohra – mainio raaka-aine.

Silta kiinaan Kiinalaisetko rahoittamaan suomen kasvuyrityksiä? johan kiina omistaa puolen eurooppaa. 16 suomalaista ict­alan yritystä osallistui pekingissä seminaariin, jossa oli kiinalaisia rahoitusyrityksiä kuuntelemassa heidän kehitysideoitaan.

kiinan ja suomen välistä liiketoimintaa tukemaan on perustettu China­finland Golden Bridge. silta verkottaa toimijoita molemmissa päissä. homman rahoittaa työ­ ja elinkeinoministeriö, ja tälle vuodelle se suunnittelee toimintaa bioteknologia­, cleantech­ ja ict­aloille.

jotta hommaan pääsee parhaiten käsiksi, täytyisi yrityksellä olla jo jonkinlainen kiina­strategia tai ainakin suunnitelma.

juh

a h

utt

uN

eN

YRITTÄJÄ 1/2012

7MAKASIINI 7

muotiala palkitseetekstiili- ja vaatetusteollisuus ry finatex nimesi neljä ehdokasta Vuoden 2011 suomalainen muoti­teko ­palkinnon saajaksi. ehdokkaat olivat ahlskog leather, katri niska­nen, Marimekko sekä sveta plan­man / jolier. arvostettu tunnustus sekä 10 000 euron palkinto jaet­tiin finnish Catwalk ­tapahtumassa tammikuun lopussa. tätä kirjoi­tettaessa valittua ei vielä tiedetä, mutta lehteä luettaessa tiede­tään. ehdokkuuskin on jo huomion arvoista. Viime vuonna kunniamai­ninnan sai Makia Clothing oy.

Vuoden suomalainen muoti­teko ­palkinto jaetaan henkilölle tai taholle, joka on omalla persoo­nallisella tavallaan tehnyt suoma­laista tekstiili­ ja vaatetusalaa tun­netuksi. palkittava on toimillaan vahvistanut suomalaisen tekstiili­ ja muotialan imagoa ja herättää myönteistä keskustelua.

pohjanmaalainen nahkavalmis­taja ahlskog leather valmistaa huippulaatuisia nappa­ ja mokka­nahkoja.

katri niskanen voitti ensim­mäisen suomen Muodin huipulle ­ohjelman. tämän jälkeen nuori suunnittelija on luonut design by katri/n ­vaatemerkin.

Marimekko on menneen vuo­den aikana uudistanut ennakko­luulottomasti jakeluverkostoaan ja avannut helsingin punavuoreen Marikiskan, jossa yhtiön mukaan on tarkoitus myydä kokeilevia uutuuksia ja näin herättää keskus­telua. sveta planman on luonut mielenkiintoisen nykyaikaisen jolier­merkin, jossa tuotteiden two­in­one­muunneltavuus on yksinkertaisuudessaan onnistu­nut idea.

kuusihenkisen palkintoraadin puheenjohtajana toimi finatexin toimitusjohtaja satu Mehtälä.

aurINkoeNergIaaAjatellaanpa, että vanha yrittäjä­lehti löytyy parin sadan vuoden päästä rakennuksen kivijalasta. Mitä? noin vähänkö ne vasta osasivat käyttää aurinkoa hyväksi maapallolla?, löytäjät ihmettelevät.

nyt meillä on euroopan unionin alueella tavoite, että 15 prosenttia sähköstä tuotetaan aurinkoenergialla vuoteen 2020 mennessä.

siellä se mollottaa taivaalla ympärillään ilmaista energiaa, kunhan vain saadaan se vangituksi toisella tavalla kuin hölmöläiset. ne veivät valoa säkillä tupaan, mutta eihän se valo siellä pysynyt.

aurinkoenergia on tyypillisesti liiketoimintaa, jossa tarvitaan energia­alan lisäksi elektroniikka­ ja automaatioalaa mukaan. Mutta auringosta löytyvät eittämättä tulevaisuuden energiaratkaisut. Vielä on pitkä polku kuljettavana, että energia saadaan edullisesti vangittua, vaikka lähtö­kohtaisesti ilmaista onkin.

Yrityshaaveesta totta– Yrityksen perustaminen ei ollut helppoa, mutta se vain kasvatti ja loi vahvaa tahtoa, yrittäjäksi ryhtynyt teija jones sanoo.

hän perusti helsinkiläiseen kivijalkaan cafe delin nimeltä Gottland (hyvä maa), jossa myydään luomutuotteita. hän leipoo itse paikalla piirakoita, pork­kanaleipää, korvapuusteja ynnä muuta. tarjolla on myös lukuisia eri teelaatuja, luomukaakaota ja erikoiskahveja.

– joka päivä tulee uusia asiakkaita, ihmettelen mistä he löytävät tänne, kun en ole missään mainostanutkaan. tieto on kulkenut puskaradiona, hän iloitsee.

Biodynaamisesti viljeltyjä jauhoja ja ryynejä myydään myös kotiin, samoin kuin muita luomutuotteita. yritysideansa teija jones sai ruotsista, missä perhe on ollut usein laskettelemassa pienessä klövsjön kylässä. siellä hän sanoo ihail­leensa pientä luomukahvilaa ja haaveilleensa: olisipa minulla joskus tuollainen.

nyt kolme lasta ovat jo kaikki koululaisia, joten hän haki starttirahaa ja teki liiketoimin­tasuunnitelman.

– oli hyvä, että siinä joutui miettimään kaikki yrityksen yksityiskohdat tarkkaan, hän mainitsee.

teija jonesilla ei ole peukalo keskellä kämmentä, sillä naulakone, sirkkeli ja

maalipensseli pysyivät hyvin kädessä, kun hän itse remontoi huoneistoa liiketilaksi.

¾» Teija Jones teki liike - toimin tasuunnitelman, missä hän voi hyödyntää kaikkia kotiäitinä oppimiaan taitoja.

YRITTÄJÄ 1/2012

88

Suomalaisen yrittäjän erikoislehti30. vuosikerta painos 20 000 kplissn 1237­2234 aikakauslehtien liiton jäsen

Julkaisijasuomen yrittäjätpl 999, 00101 helsinkipuhelin 09 229 221faksi 09 229 22810www.yrittajat.fi

Kustantajasuomen yrittäjien sypoint oypuhelin 09 229 221toimitus@suomen.yrittajat.fi

Päätoimittajajarmo hyytiäinenjarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

Vastaava päätoimittajaanssi kujalaanssi.kujala@yrittajat.fi

Toimittajat lotta tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

Mirka Moilanenmirka.moilanen@yrittajat.fi

riikka koskenranta (äitiyslomalla)riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Toimituksen sihteeriMaarit tähtinenmaarit.tahtinen@yrittajat.fi

MAKASIINI

Vakituiset avustajatraija lehtonen, anna lantee, joni halmelahti

Ilmoitusmyyntialma360/asiakasmediapl 356, 00101 helsinkipuhelin 010 665 106faksi 09 448 358www.alma360.fi

Ilmoitushinnat2/1 6 150 €1/1 3 700 €2 x 1/2 3 950 €1/2 2 100 €1/4 1 400 €

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetyrittäjäpl 999, 00101 helsinkipuhelin 09 229 221

Taitto ja sivunvalmistushanna tennilä, textop oy

Painopaikkaesa print oy, lahti

Painopaperikansi Galerie art silk 200 gsisus novatech easymatt 100 g

Kannen kuva pekka sipola

Nam NamElintarviketeollisuus etsii uusia maisteltavia jälleen kevään aikana. tähtituote­kilpailua ala on ylläpitänyt jo vuodesta 1989 alkaen. elintarviketeollisuus onkin panostanut kovasti tuotekehitykseen. en nyt välttämättä tarkoita karppaajien leipää, joka maistuu lihalta.

kuluttajat pääsevät päsmäröimään päätöksiä, sillä kun asiantuntijat valitsevat uusista elintarvikkeista viisi finalistia, kuluttajat valitsevat niistä voittajan. hehän ne tuotteet loppujen lopuksi hyllyltä ostavat. Viime keväänä kisaan osallistui 35 eri syötävää uutuutta.

Sillä sipuliSipulihan on melkein apteekkituote!Sipuliviikko on yksi nimetyistä kotimaisten kasvisten viikoista. tosin sipuli on ympärivuotinen ystävä. sipulissa on umamia, joka parantaa ruoan kokonaismakua. kyyneleet valuvat, kun sipuleita kuorii; se johtuu rikkiyhdisteitä sisältävistä aromaat­tisista öljyistä, joista vapautuu sulfidipitoisia aineita, kun sipulia leikataan. jos hienontaa sipulit mahdol­lisimman terävällä veitsellä viiltoliikkein, voi välttyä itkemiseltä, kotitalousopettaja neuvoo.

sipulit ovat hyväksi terveydelle, koska ne sisältä­vät runsaasti flavonoideja. tavallisen sipulin flavo­noidi on kversetiiniä, joka ehkäisee kuulemma virus­ten ja bakteerien hyökkäyksiltä. Valkosipulissa on allisiinia, joka taas auttaa tulehduksiin. punasipuli saa värinsä antosyaaneista, jotka toimivat soluja suojaavina antioksidantteina.

tutkimustulokset ovat antaneet viitteitä, että osana monipuolista, kasvispainotteista ruokava­liota sipulit alentavat veren kolesterolitasoa, vahvis­tavat immuunijärjestelmää ja auttavat ehkäisemään syöpä­, sydän­ ja verisuonisairauksien kehittymistä.

tahroja paperillaikävää luettavaa yritysten menestyksestä

on suomen asiakastiedon tekemä selvitys viime vuodesta.

uusia maksuhäiriömerkintöjä rekisteröitiin viime vuonna 35 000 yritykselle ja yhteensä

200 000 kappaleena. eniten maksuvaikeudet lisään­tyivät kuljetus­ ja rakennusaloilla.

Myös konkurssihakemusten määrä kääntyi viime vuonna nousuunm ja aiempaa useampi hakemus johti myös konkurssiin. konkursseja rekisteröitiin peräti 2 100, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

ikävää on se, että maksuhäiriömerkinnät löytää usein edestään, vaikka bisnes alkaisikin luistaa.

kuluttajat taas uskovat, että taloudellinen tilanne jatkaa tämän vuoden 2012 viimevuotista latua. Varsinaisesti kuluttajien luottamus omaan talouteen ei ole enää pudonnut kuten monissa muissa euroopan maissa. taloustutkijat taas ennakoivat, että euroalue selviytyy talouskriisistä ”jotenkuten” ja välttää vakavan taantuman. talouskasvu kuitenkin pysähtyy ainakin alkuvuonna.

MAN

DATU

M H

ENKI

VAKU

UTU

SOSA

KEYH

TIÖ

WW

W.M

AN

DAT

UM

LIFE

.FI

Viisas yrittäjä varautuu. Ja vaurastuu.

Menestyvä ja kaukaa viisas yrittäjä varautuu kaikkeen.Ja käyttää asiantuntijaa, joka muuttaa varautumisen vaurastumiseksi.

Mandatum Life on rahan ja hengen asiantuntija.Kumppani, joka auttaa yrittäjää menestymään niin hyvinä

kuin huonoina aikoina. www.mandatumlife.fi

TaustatJuuReT

Olen syntynyt ja kasvanut Helsingissä, missä kuluivat myös opiskeluvuoteni ja ensimmäiset vuoteni nuorena äitinä. Sen jälkeen vietin vajaat 20 vuotta länti-sellä Uudellamaalla, kunnes palasin rei-lut kaksi vuotta sitten takaisin synnyin-kaupunkiini.

IhmInenTaidan olla aika tiedonhaluinen. Saan iloa uuden oppimisesta ja syy-yhteyk-sien oivaltamisesta. Olen varmasti myös hyvin elämänhaluinen. Rakastan elämää ja koen vahvasti sekä sen ilot että surut.

OPInnOTOlen kansantaloustiede pääaineena val-mistunut valtiotieteen lisensiaatti ja sal-kussani on myös kaksi kertaa kesken jää-nyt väitöskirja. Opin erittäin paljon myös «politiikan korkeakoulussa» niinä vuo-sina, jotka toimin ministerinä, kansan-edustajana ja puoluejohtajana.

AIemPI TYöelÄmÄOpiskeluvuosinani tein siivoustöitä ja jaoin sanomalehtiä. Valmistumisen jäl-keen vietin muutaman vuoden pätkätyö-

Hän Suvi-Anne Siimes

läisenä ja jatko-opiskelijana. Noin kym-menen vuotta meni valtakunnanpolitii-kassa ja vuodesta 2007 lukien olen ollut etujärjestöjen toimitusjohtajana, ensin Lääketeollisuus ry:ssä ja nyt täällä Telassa.

PeRhe JA VAPAA-AIKAPerheeni on nykyisin hyvin pieni. Lap-seni ovat jo aikuisia ja elämme puoli-soni kanssa ensimmäistä kertaa elämäs-sämme kahdestaan. Se on hyvin muka-vaa! Vapaa-aikani kuluu paljolti luke-misen ja kuntoliikunnan parissa sekä puolisoni mukavassa seurassa.

Vapaa-aikamITÄ SuOSITTeleT YRITTÄJÄlle lueTTAVAKSI

Kannustan kaikenlaiseen kaunokirjalli-suuden lukemiseen. Hyvät romaanit, no-vellit ja dekkarit vapauttavat ajatuksia ja tekevät hyvää mielelle. Juuri nyt suo-sittelisin Paul Austerin romaania Sun-set Park tai Rosa Liksomin teosta Hytti n:o 6.

PAIKKA, JOTA SuOSITTeleT JOKAISelle nÄhTÄVÄKSITässä vedän rohkeasti toiseen kotiini päin ja suosittelen Hankoa. Se on hieno

pieni kaupunki, jossa meriluonto on vah-vasti läsnä kaikkina vuodenaikoina.

TyöstäTYön SISÄlTöTyöni on juuri nyt vahvasti uudistamista ja kehittämistä. Perustehtävämme on työeläkelaitoksia koskevaan lainsäädän-töön vaikuttaminen ja työeläkejärjestel-män yhteiskunnallisen hyväksyttävyy-den vahvistaminen.

mIKÄ mOTIVOIMahdollisuus oppia uutta ja ratkaista mo-nimutkaisia ongelmia sekä se, että saa toi-mia toisten ihmisten kanssa. Työ on hieno tapa olla yhdessä toisten ihmisten kanssa.

VIelÄ SAAVuTTAmATTAKiireettömyyden tunne. Siihen yltää vasta, kun osaa asiansa ja onnistuu oi-kein myös oman joukkueensa työn orga-nisoimisessa. Sinne on vielä pitkä matka, sillä juuri nyt tekemistä tulvii likimain ovista ja ikkunoista.

TOImITuSJOhTAJAlTA uSeIn KYSYTTY KYSYmYSKyllä se taitaa edelleen olla tapaamis-pyyntö. //

TeKSTI Mirka Moilanen, KuVA nina dodd

10 HÄN » Suvi-Anne Siimes on tiedonhaluinen

YRITTÄJÄ 1/2012

Suvi-Anne Siimeksen tuore pesti telan toimi­tusjohtajana on lähtenyt vauhdilla käyntiin.

pitkän poliittisen uran tehnyt siimes on tyytyväinen päästessään seuraamaan finanssi­markkinoiden kehitystä ja talouspolitiikkaa uudesta näkökulmasta.

– työeläkkeet ja niiden rahoitus ovat yhteis­kunnan ytimessä.

– itselleni on tärkeää myös se, että työeläke on tärkeä asia ihmisten arjessa. työeläke kertyy meille jokapäiväisestä työstä ja se on pääasial­lisin toimeentulon lähteemme sen jälkeen, kun työura jää taakse, siimes kertoo.

toimitusjohtajan tärkein tehtäväni juuri nyt on kaksiosainen: organisaatiouudistuk­sen loppuunsaattaminen ja telan strategian uudistaminen.

– uudistuksiin piti ryhtyä ripeästi, sillä koko työeläkealalla on käynnissä jonkinlainen sukupolvenvaihdos.

– se on iso haaste edunvalvonnallemme. kaikessa työssä tarvitaan paitsi osaavaa omaa organisaatiota, myös asioistamme hyvin perillä olevia yhteistyökumppaneita.

eI VAluVIKOJA

suvi­anne siimes itse suhtautuu eläkelupauk­seen luottavaisin mielin, eikä toimitusjohtajan omassa takataskussa ole lisäeläkettä kartuttavaa sopimusta.

– edellisessä työssäni sellainen oli, mutta olen tyytyväisempi näin. olin poliittisia vuosinani päättämässä elinaikakertoimesta ja pidän

oikeana, että elän itsekin sen mukaisesti.suomen eläkejärjestelmästä siimes ei löydä

valtavia valuvikoja. – olemme varautuneet väestön ikääntymi­

seen jo ennalta varsin hyvin. eläkkeiden rahoi­tuksesta tulee toki sopia lähivuosina siten, että tehtävät ratkaisut ovat myös nuorten kannalta oikeudenmukaisia.

julkisuudessa esillä olevat paineet työurien pidentämiseen tulevat siimeksen mukaan ennen kaikkea julkisen talouden puolelta. pidempiä työuria tarvitaan toimitusjohtajan mukaan ennen kaikkea hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaamisen takia.

– pidemmät työurat ovat toki hyödyksi myös yksilöille, sillä pidempi työura kartuttaa myös suuremman työeläkkeen, siimes muistuttaa.

Työeläkkeen ytimessä

11

YRITTÄJÄ 1/2012

YRITTÄJÄ 1/2012

12

Yrityskummi

JOHTAMINEN » Yrityskummi on kehittäjän kaveri

Pääkaupunkiseudun Yritys-kummit ry:n puheenjohtaja Esko Valkeala in-nostui yrityskummitoiminnasta Alavudella vuonna 2000. Tulloin kaupunginjohtaja ja elin-keinotoiminnasta vastaavat henkilöt kysyivät, olisiko Esko niin rohkea, että lähtisi tukemaan alavutelaisia yrityksiä antamalla niille asiantun-tija-apua. Esko oli rohkea ja lähti.

– Yrittäjä on yksin, hän tarvitsee vertaistukea, keskustelukumppania ja ulkopuolista olkapäätä hyvin monissa tilanteissa. Samaan tapaan kuin pelaajalla tennisharjoituksissa, yrittäjällä pitäisi olla turvallinen seinä, johon voi iskeä palloa ris-kittömästi ilman, että epäonnistuminen näkyy välittömästi ulos, Esko Valkeala selventää.

– Jos yritys on pieni, yrittäjä ei voi omien työntekijöidensä kanssa keskustella uusista suunnitelmistaan: haaveista, vaihtoehdoista tai muutoksista. Keskustelukumppani on haettava yrityksen ulkopuolelta.

TeKSTI jarmo hyytiäinen, KuVAT pekka sipola

on kuuntelija, keskustelija ja olkapääYrityskummin tarkoituksena on tukea yrittäjää poistamaan yrityksen toiminnasta karikot, surmanloukut ja tarpeettomat virhevalinnat. hän haluaa kasvattaa yrittäjän rohkeutta ylittää kynnyksiä ja rakentaa verkostoja.

Puuttuvan välin täyttää yrityskummitoiminta. Yrityskummin kanssa voi Esko Valkealan mu-kaan keskustella täysin vapaasti. Yrityskummi toimii luottamuksellisena asiantuntijana ja ver-taistukena. Yrityskummi mentoroi myös yrityk-sen seuraavassa vaiheessa, jossa on jo syntynyt jotain uutta.

PAnKIn lehTI AVASI SIlmÄT

Cime Beauty Housen omistaja Vilma Doum-bouya innostui yrityskummitoiminnasta asioi-dessaan Nordean yrityskonttorissa Mannerhei-mintiellä. Odotellessaan pankkipalveluja hän luki pankin lehdestä yrityskummitoiminnasta ju-tun, joka iski suoraan sydämeen.

– Isäni oli kuollut hieman aikaisemmin, ja olin menettänyt hyvän keskustelukumppanin, jonka kanssa pohtia yritystoimintaan liittyviä asioita.

13

¾½ Yrityskummi Esko Valkeala keskustelee Vilma Doumbouyan kanssa tulevista virityksistä myös parturin tuolissa.

YRITTÄJÄ 1/2012

YRITTÄJÄ 1/2012

14

Häneltä olin kysellyt aina kaikenlaisista, ja nyt minulle oli tullut aukko tähän kes-kusteluun, Doumboya keroo.

– Kyselin itseltäni, kenen kanssa voi-sin keskustella ajatuksistani luottamuk-sella. Nordean lehden yrityskummijuttu kolahti juuri oikeaan saumaan, joten otin saman tien yhteyden yrityskum-meihin.

Yrityskummien vastaanotto oli to-della positiivinen ja lämmin, joten kam-paamoalan yrittäjälle tuli heti myöntei-nen tunne, että tätä kannattaa kokeilla.

– Olin silloin yksinyrittäjä. Minulla oli liikkeessä yksi vuokratuolilainen, ja laajentamishalu oli kova.

– Olin tehnyt johtopäätöksen, että jollain tavoin työtä pitää monistaa jaksa-misen vuoksi. Tähän lähtökohtaan läh-din hakemaan varmuutta yrityskum-

milta. Ideani eivät ole kos-

kaan loppuneet, mutta halusin tes-

tata niiden kestä-vyyttä.

PAlAuTe ROhKAISI

Vilma Doumbouya kertoo saaneensa hy-vin positiivisen kontaktin yrityskum-miinsa Esko Valkealaan. Esko ei hänen mielestään ole lytännyt hänen esittä-miään ajatuksia vaan on hakenut ideoi-hin uusia näkökulmia, saanut niihin var-muutta ja löytänyt uusia oikeita polkuja yrityksen kehittämiseen.

– Minua kiinnosti hänen selvä tavoit-teensa laajentaa yritystä, Valkeala sanoo.

– Vilma oli nuori naisyrittäjä, jolla oli selvä visio yrityksen tulevaisuudesta, ja yrityksen tulos oli ennen muutosta hyvä.

Vilma Doumboya puolestaan on ar-vostanut Valkealalta saamaansa tukea.

– Cime Beauty House on saanut alusta asti vietyä kehittämissuunnitel-mia johdonmukaisesti eteenpäin. Toi-minnan kehittäminen on ollut hauskaa, enkä ole joutunut kertaakaan ajatuksi-neni hukkaan.

uSKAlleTTAVA SAnOA mYöS eI

Esko Valkealan mielestä yrityskummin on joskus myös uskallettava sanoa suo-

Yrittäjä ei voi keskustella uusista suunnitelmistaan omien työntekijöidensä kanssa.

¾½ Vilmalta eivät ideat lopu, mutta hän testaa niiden kestävyyttä mento-rinsa Eskon kanssa.

raan ei, homma ei toimi, tämä ei ole rea-listinen juttu.

– Kriittisessä arvioinnissa pitää kui-tenkin olla tarkkana, sillä yrittäjän ja kummin kemioiden on toimittava si-ten, että luottamus säilyy. Jos kemiat ei-vät pelaa, niin silloin on parempi vaihtaa yrityskummi toiseen.

Yrityskummin tärkeimmät ominai-suudet ovat Valkealan mukaan kyky kuunnella ja taito esittää oikeita kysy-myksiä. Asioiden tarkasteluun tarvitaan laajakatseisuutta ja kykyä tarkkailla yri-tystä helikopteriperspektiivistä.

– Kummi ei ole neuvonantaja tai kon-sultti, vaan hänen pitäisi olla koeponnis-taja, joka pystyy sanomaan oman mieli-piteensä yrityksen kehittämisestä. Vuo-ropuhelun jälkeen yrittäjä pitää saada vakuuttuneeksi tarvittavista toimista, Valkeala selvittää.

TAVOITTeenA KASVu

Yleensä yrityskummitoiminnassa tavoi-tellaan yrityksen kasvua, jolloin tavoit-teena on lisätyöntekijöiden palkkaami-nen, pääsy kasvu-uralle tai laajentumi-nen.

– Tavoitteena voi olla myös saada yrittäjä vakuuttuneeksi muutoksen tar-peesta ja omista pohdinnoistaan ja suunnitelmistaan. Tuloksen ei myös-kään tarvitse näkyä heti, vaan se voi pal-jastua vasta vuoden kuluttua tai myö-hemmin, Esko Valkeala selventää. //

kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja.

ouniorhonen

lfehnAR

15KOLUMNI

kirjoittaja on liiketaloustieteen professori Åbo akademissa, turussa.

YRITTÄJÄ 1/2012

pekk

a S

Ipo

la

Minä en nuorena halunnut yrittäjäksi. en siksi että olisin pelännyt, en siksi että en olisi halunnut luoda, en siksi etteikö vapaus olisi kiinnostanut minua. kaikki nämä asiat olivat minulle rakkaita, mutta en silti halunnut yrittäjäksi. Miksi? en tiennyt, mitä se tarkoitti. tottakai tiesin, että yrittäjiä oli olemassa ja että osa heistä oli onnistunut lois­tavasti elämässään. Mutta en silti tiennyt, miten minä voisin olla yrittäjä, miten tämä omituinen jokin olisi mahdollista minun elämässä. Minun perheessäni ei ollut yrittäjiä, eikä tuttavapiirissäni liioin. jos oli, niistä ei ainakaan puhuttu.

toisin sanoen, minulla ei ollut nuorena esikuvia yrittäjyyteen. tai olihan noita kas­voja lehtien sivulla, ainakin joitain. Mutta he olivat kovin etäisiä, hahmoja jossain suu­ressa teatterissa, joka oli minulle täysin vieras. en nähnyt ainuttakaan, joka olisi sano­nut minulle “Minä olin kuin sinä – hieman eksynyt, hieman epäröivä”. Minä en nähnyt itseäni heissä ja täten en myöskään itseäni yrittäjänä.

Ja ovatko asiat toisin tänään? Väittäisin että eivät. puhumme nykyään enemmän yrittäjyydestä, tämä on aivan selvä. lehtien sivuilla on nytkin yrittäjiä, mutta ovatko he yhtään enemmän nuorien näköisiä kuin aikaisemmin? nuorekkaampia, ehkä. Meillä on staroja – Mårten Mickos, rovion pojat, siilasmaa – mutta meillä on aina ollut näitä. nuorehkoja? kyllä, jokainen tavallaan. Mutta silti, sankareita. itsevarmoja. onnistuneita. kaikkea mitä nuori… ei ole.

Minä uskon esikuviin mutta uskon, että esikuvan tärkein tehtävä on olla joku, johon voi eläytyä. ei täydellinen supermies tai ­nainen vaan joku, joka näyttää mahdollisuuk­sia ennemmin kuin onnistumista. ja minä uskon vakaasti siihen, että jos haluamme luoda enemmän yrittäjiä, meidän täytyy aloittaa siitä, että luomme enemmän ja kiin­nostavampia esikuvia.

Kuvittele hetkeksi, että olet nuori nainen, serbialaista syntyperää mutta elänyt suomessa suurimman osan elämästäsi. suomi on nykyään äidinkielesi, mutta kadulla olet silti mamu. olet valmistumassa lukiosta ja mietit elämääsi. etsit esikuvia, jotakuta jota ihailla. Mielellään yrittäjää. nopea kysymys: Mistä löydät tällaisen esikuvan?

Valitamme usein, että nuorisoa ei kiinnosta yrittäjyys tarpeeksi. kyllä, on tietty ryhmä, joka fanittaa jari sarasvuota ja unelmoi aaltoes:stä. noh, mitä odotimme niillä esikuvilla, joita meillä on?

jos haluamme lisää nuoria yrittäjiä, alkakaamme heidän esikuvistaan. nosta­kaamme monta erilaista tällaista. ei pelkästään voittajia, vaan nuorten näköisiä. Vikoi­neen kaikkineen. kuka tietää, ehkä poikani innostuu. //

Yrittäjä nuoren esikuvana?

Esikuvan tärkein tehtävä on olla joku johon voi eläytyä.

YRITTÄJÄ 1/2012

16 YHTEISKUNTA » Aluekehitys taivuttaa kuntia tehokkuuteen

Suunnitteilla oleva kuntauudistus on elinkeinopoli-tiikan näkökulmasta suuri mah-dollisuus, onpa kuntien lopulli-nen lukumäärä mikä tahansa.

Suomen Yrittäjien elinkeino-asioiden päällikön Kari Jääske-läisen mielestä sekä tulevan alue-politiikan että erityisesti kuntapo-litiikan keskeisimmät tavoitteet ovat kuntien talouden tasapainot-taminen ja palvelujen turvaami-nen koko maassa.

Ikärakenteen muutos tuo mo-lempiin tavoitteisiin suuria haas-teita.

– Pitää ymmärtää, että väestö ikääntyy suurten ikäluokkien myötä hurjaa vauhtia, julkinen ta-lous on heikossa hapessa, julki-sen hallinnon järjestämiin palve-luihin pitää saada lisää tehoa sekä laatua ja väki keskittyy yhä suure-neviin keskuksiin, Kari Jääskeläi-nen arvioi.

– Yrittäjien kannalta on huo-lestuttavaa, että samalla iso määrä yrityksiä on tulossa omistajan-vaihdostilanteeseen ja jatkajien turvaaminen on epävarmaa, hän jatkaa.

Jääskeläinen harmittelee myös, että kuntauudistuksen yhtey-dessä keskustelu on keskitty-nyt liikaa hallinnon rakentei-siin, kuntien lukumäärään ja erilaisten pakkokeinojen käsittelyyn. Sen sijaan moni iso sisällöllinen kysymys on jäänyt ko-vin vähälle huomi-olle.

– Jotta kunnat voi-vat menestyä, jokai-sen kunnan on keski-tyttävä kahteen koko-naisuuteen. Jokaisen kunnan on mietittävä, miten kasvattaa vero-tuloja eli kuinka te-

TeKSTI jarmo hyytiäinen, henKIlöKuVA lea hult

kuntapolitiikkaan!kuntauudistuksessa tavoite pitää kääntää elinkeino-politiikkaan ja kuntien elinvoiman kasvattamiseen. kuntauudistus voi olla mahdollisuus!

tEHOANYt

pIXm

aC

YRITTÄJÄ 1/2012

17

hostaa elinkeinopolitiikkaa. Toinen kes-keinen tehtävä on palvelutuotannon te-hostaminen.

mOnOPOlIT eIVÄT KelPAA

Uuden elinkeinopolitiikan keskeisin asia on kuntien palvelumarkkinoiden avaaminen ja kehittäminen. Jokaisen kunnan tulisi miettiä, kuinka järjestää palvelut uudella ja laadukkaalla tavalla. Suomen Yrittäjät katsoo, että yrittäjät voivat olla kuntien kumppani, jotta kun-tiin luodaan toimivat palvelumarkkinat.

– Haluan korostaa, että yrittäjät ei-vät halua julkisen monopolin tilalle yk-sityistä monopolia vaan toimivat, kilpail-lut ja reilut markkinat, Jääskeläinen ko-rostaa.

Kari Jääskeläinen painottaa, että kun-tien tulee kiinnittää enemmän huomiota hankintatoimintaan. Julkisten hankinto-jen arvo on yli 15 miljardia euroa.

– Jos kilpailutus hoidetaan jatkossa-kin suurina kokonaisuuksina, niin pie-net yritykset jäävät tarjonnasta pois. Kuntien tulee kehittää osto-osaamis-taan ja huolehtia, että markkinat säily-vät toimivina.

Jääskeläisen mukaan kuntien uu-teen elinkeinopoliittiseen rooliin kuu-luu myös yrittäjyyskasvatuksesta huo-

lehtiminen. – Mielestämme on jokaisen

kunnan ja kuntalaisen etu, jos kaikki nuoret joutuisivat jos-

kus miettimään aidosti yrit-täjyyttä elämänurana. Täl-laisen yrittäjyyskasvatuk-sen järjestäminen ei ole iso kysymys. Kyse on tah-dosta. Tämä mietintä voi-daan toteuttaa yhdessä pai-

kallisten yrittäjien ja yrittäjäyhdistys-ten kanssa, jos niin halutaan, Kari Jääs-keläinen sanoo.

OnnISTuneITA OmISTAJAn-VAIhdOKSIA

Lähivuosina omistajanvaihdos on edessä 50 – 60 000 yrityksellä. Erityi-sesti pienissä kunnissa epäonnistuneet omistajanvaihdokset saattavat merkitä sitä, että jopa neljännes yrityskannasta katoaa taivaan tuuliin muutamassa vuo-dessa. Tämä merkitsisi suurta aukkoa kunnan verotuloihin.

– Kuntien, rahoituslaitosten ja yrittä-jäjärjestöjen tulisikin tehdä saumatonta yhteistyötä alueellisesti, jotta yrityksiin löydetään jatkajat.

– Toivomme myös, että kunnissa otettaisiin käyttöön valmistelussa ja päätöksenteossa yritysvaikutusten ar-viointi. Menetelmä on helppo ja kevyt, ja se varmistaisi päätöksien yritysvaiku-tukset monella tavoin, Jääskeläinen ko-rostaa. //

Yrittäjät eivät halua julkisen monopolin tilalle yksityistä monopolia vaan toimivat, kilpaillut ja reilut markkinat.

¾½ Kuntien tulee kehittää osto-osaamis-taan ja huolehtia, että markkinat säilyvät toimivina, sanoo Suomen Yrittäjien elin-keinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläinen.

huoli koko maastayrittäjien vaatimuslista ei ole pitkä, mutta se on vaativa ja selkeä:

• Yrittäjät ovat huolissaan kuntien elinkeinopolitii­kasta ja laajemmin myös alueellisesta elinkeino­politiikasta, joilla luodaan pohja terveelle alueelli­selle politiikalle. sillä taas pidetään huoli maan eri osien tasapainoisesta kehittämisestä.

• aluekehityksen uudista­minen pitää muuntaa yrityslähtöiseksi, jolloin alueiden elinvoima raken­tuisi aina tasapainoisesti yritysten, kuntien ja aluei­den omalle elinvoimalle.

• Yrittäjät haluavat muis­tuttaa kaikkia kuntalaisia, että yritykset tuovat kun­nille ison osan kunnallis­veron tuotosta henkilös­tön palkkatulojen kautta. kuntien henkilöstöme­noja helpotetaan, kun palveluita tuottavat yritykset.

• Suomen Yrittäjät haluaa rakentaa kuntien ja aluei­den uutta elinkeinopoli­tiikkaa niin, että asukkaat eri puolilla maata ovat kehitystyöhön tyytyväisiä.

18

YRITTÄJÄ 1/2012

TEKNOLOGIA » Haasteena ideoiden kaupallistaminen

TeKSTI jarmo hyytiäinen, henKIlöKuVA pekka sipola

maailmanmarkkinoilleotaniemessä syntyy maailman luokan keksintöjä, mutta niiden kaupallistaminen maailmanmenetykseen takkuilee.

Nyt on yritystä ilmassa, kun Es-poosta aiotaan tuupata markkinoille al-lergiarokote.

Teknologian Tutkimuskeskuksessa VTT:ssä on kääritty hihat,

nivottu valtion rahat ja yksityinen raha

yhteen ja pää-tetty kaupallis-taa allergiahoi-tona käytetty siedätyshoito.

Avuksi kan-sainväliseen kau-

tiesitkö? Vtt:n tutkijoiden

300 ideasta kaupal­listuu 3 prosenttia,

joista menestyy 10 prosenttia.

pallistamiseen on otettu spin-off-yritys, Desentum Oy, joka kehittää uuden su-kupolven allergiarokotetta markkinoille tabletin muodossa.

ROKOTTeISTA SIedÄTYS - hOITO TuOTe

Kehitystyön taustalla on Teknologian Tutkimuskeskus VTT:n, Itä-Suomen yliopiston ja HYKS Iho- ja allergiasai-raalan yhteistyöprojektissa viisi vuotta sitten tehty tieteellinen läpimurto.

Allergiarokote Tutkijat huomasivat, miten aller-

geeni ja IgE-luokan vasta-aine sitou-tuvat toisiinsa. He näyttivät ensimmäi-senä sidoksen tarkan kolmiulotteisen rakenteen, joka osoittautui erilaiseksi kuin mitä tutkijat maailmalla ovat ai-emmin olettaneet.

Tutkimuskeskuksen patentit perus-tuvat allergeenin eli allergiaa aiheutta-van proteiinin rakenteen muuttamiseen geenitekniikan avulla siten, että se aihe-uttaa alkuperäistä allergeenia vähem-män oireita mutta toimii silti siedätys-hoitona.

YRITTÄJÄ 1/2012

19

– Rokotteen avulla elimistö kehit-tää vastustuskykyä, jolloin oireet vä-henevät. Puhumme mieluummin ro-kotteesta kuin lääkkeestä, VTT:n joh-tava neuvonantaja Hans Söderlund sanoo.

deSenTum OY hAKee mIlJARdImARKKInOITA

Allergiatablettia on kehitetty tieteen voimin 4–5 vuotta. Nyt tuotteen kau-pallistaminen on Desentum Oy:n toi-mitusjohtajan Pekka Mattilan vas-tuulla, ja hän tavoittelee rokotteelle miljardiluokan markkinaa. Yritys on laajentamassa toimintaansa korkealla riskillä, ja yhtiöllä on suuret tuotto-odotukset.

VTT laittaa yritykseen rahaa likoon 100 000–150 000 euroa. Yhtiöön koo-taan tiimi, joka sijoittaa myös omaa rahaa osakkeisiin, jolloin riski hajau-tuu ja tiimi sitoutuu työhön tosissaan. Parhaillaan haetaan sijoittajia, jotka voivat olla esimerkiksi lääkeyhtiötä tai businessenkeleitä.

Rokotteiden saaminen markki-noille edellyttää vielä vuosien tutki-mustyön, testauksen ja viranomais-käsittelyn. Ensimmäiset tuotteet py-ritään saamaan testaukseen kolmen vuoden kuluessa.

Tavoitteena on alkuvaiheessa ke-hittää 20–25 uuden hypoallergeenin tuotelinjasto. Rokotetablettia kehite-tään torjumaan koivun, heinien, pu-jon ja muiden kasvien siitepölyjen al-lergioita. Omat tabletit tulisivat ka-loista, pähkinöistä, omenista ja selle-ristä kärsiville.

TAVOITTeenA nOPeA KASVu

Desentum Oy toimii VTT Venture Oy:n tuoteperheessä, jonka muita yhtiöitä ovat Boneca, MediSapiens, Piexpress, TactoTek, Vergo ja Zora. Boneca kehittää sädehoitoa, ja Tac-toTek kaupallistaa uudenlaista kos-

Allergiat siistien maiden ongelmaSuomessa allergioista kärsii viidennes kansasta. euroopassa on 87 miljoonaa allergiasta kärsivää ihmistä, ja määrä on kiivaassa kasvussa.

Vtt:n johtava neuvonantaja, professori hans Söderlund arvioi, että allergiat kuuluvat teollistuneissa maissa viiden eniten kustannuksia aiheuttavan sairausryhmän joukkoon.

– on myös arvioitu, että vuoteen 2015 mennessä jopa puolet eurooppalaisista kärsii jostakin allergiasta, hans söder­lund sanoo.

allergiaherkistyminen voi tapahtua allergeeneille, joita on elintarvikkeissa, lääkkeissä, kulutustavaroissa ja ympäris­tössä. tyypillisiä ovat hengitys­tie­, iho­ ja suolisto­oireet.

yhdysvalloissa antiallergia­lääkemarkkinoiden arvioidaan yltävän 15 miljardiin dollariin vuoteen 2015 mennessä. uusien allergiarokotteiden markkinoiksi on 2010 arvioitu 700 miljoonaa dollaria.

¾» Spin-off-yritysten tavoitteena on nopea kasvu ja pörssiin meno, jonka jälkeen toiminnan tulos tuo VTT:lle ansaintamahdollisuuden, VTT Venture Oy:n toimitusjohtaja Antti Sinisalo sanoo.

ketusteknologiaa. Yrityksen kasvunä-kymät ovat erinomaiset, sillä autoissa ja terveydenhuollossa käytetään yhä enemmän kosketusteknologiaa.

– Periaatteessa spin-off-yritysten tavoitteena on nopea kasvu ja pörssiin meno, jonka jälkeen toiminnan tu-los tuo VTT:lle ansaintamahdollisuu-den, VTT Venture Oy:n toimitusjoh-taja Antti Sinisalo sanoo.

Spin-off-yrityksiin palkatuilla hen-kilöillä pitää olla aikaisempi vahva yrittäjätausta ja syvällistä kaupallista kokemusta. Ensin yrittäjäksi tuleva tekee alle puolen vuoden projektin ja sitoutuu sen jälkeen omalla rahallaan yhtiön kehittämiseen.

– Teemme näitä hankkeita samalla periaatteella kuin pääomasijoittajat. Siksi kuka tahansa pystymetsästä ei pääse yhtiöihimme töihin, Sinisalo tii-vistää.

Teknologian pitää olla riittävän hyvää maailmanluokan teknologiaa. VTT Venture Oy on mukana 17 yri-tyksessä, joissa se omistaa osakkeista aina alle 25 prosenttia. Yhtiöllä on mahdollisuus sijoittaa vauhtiin laitet-taviin yrityksiin vuodessa 3 miljoonaa euroa. //

TEEMA » Juttua selittävä kuvaus2020 TEKNOLOGIA » Ostaako pilvestä vai vieraasta konesalista?

TeKSTI erkki niiranen

palvelimeen vai pilveen?pieni yritys voi järjestää verkkopalvelunsa kahteen suuntaan. joko se ottaa käyttöön perinteisen oman lähiverkon tai ostaa palvelut pilvestä eli vieraasta konesalista internetin välityksellä. molemmilla rat kaisuilla saadaan samat palvelut mutta erilaisin eduin ja haitoin.

Yritys yhdellä työasemalla ei tarvitse muita verkkopalveluita kuin internetyhteyden. Kah-den kolmen työaseman yrityskään ei tarvitse palve-linta, vaan työasemat toimivat samanarvoisina ver-taisverkossa.

Työasemien eli palvelimien käyttäjien määrän kas-vaessa vertaisverkkojen voimat uupuvat ja tarvitaan li-sää verkkovoimaa. Tarve vaihtelee käyttäjämäärien ja toimialan mukaan. Suurenkin tilitoimiston verkkotar-peet ovat pienemmät kuin yrityksen, joka tarjoaa on-line-tietokantapalveluita, vaikka työntekijöitä olisi molemmissa yhtä paljon.

Jos yritysverkko on pieni, viidestä kymmeneen työasemaan, palvelimelta ei vaadita erikoisia ominai-suuksia. Palvelimeksi saattaa käydä tavallinen 2000 euron tehoperusmikro 16 gigatavun keskusmuistilla ja 1000 gigatavun kiintolevyllä.

Suuri kiintolevy on tarpeen, sillä tallennettava tieto

kaksinkertaistuu kahdessa vuodessa. Suuri palvelimen keskusmuisti palvelee nopeammin työasemia. Varmis-tus tapahtuu alle tuhat euroa maksavalle, 4–8 teran eli 4000–8000 gigatavun ulkoiselle tallennuspalvelimelle.

Kun VeRKKO KASVAA

Tekniset vaatimukset luonnollisesti kasvavat verkon kasvaessa, jolloin joudutaan sovittamaan yhteen monia osatekijöitä alkaen siitä, hankitaanko useita kohtuuhin-taisia palvelimia vai yksi hintava, mutta vastaavasti te-hokas palvelin.

Jos valitaan jälkimmäinen, on pohdittava, hanki-taanko yksi fyysinen yksikkö vai koostuuko se räkeistä eli itsenäisistä pizzan kokoisista vaihdettavista palve-linkorteista. Kasvua seuraavat tekniset kysymykset ei-vät koskaan lopu.

perinteiset verkot

YRITTÄJÄ 1/2012

TEEMA » Juttua selittävä kuvaus 2121

¾½ P Elite on yksi tyypillinen 3400 Mhz:n perustehopöytä-kone, jonka maksimi 16 Gt keskusmuistia. Verkko- ja usb-liitäntöjen ansiosta se soveltuuu pienten verkkojen palvelimeksi.

Viime vuosien puhutuin, erityisesti markkinavisionäärien pu-huma, palvelumuoto on pilvipalvelut.

Kun palvelut ostetaan tarpeisiin skaalattuna pilvipalvelun konesalista, ei yrityksen tarvitse hankkia omia palveli-mia. Työasemienkaan ei tarvitse olla uu-simpia ja tehokkaimpia.

Pilvipalvelu ei ole sidottu mihinkään tiettyyn fyysiseen laitteeseen enempää käyttäjän kuin konesalinkaan puolelta, vaan palvelu siirtyy tarpeen mukaan yh-deltä fyysiseltä laitteelta toiselle.

Käyttäjän ei tarvitse pohtia omien koneiden käyttöjärjestelmiä tai yhteys-ohjelmia. Yleensä riittää kun on selain, jolla saa internetyhteyden.

Pilvikonesalissa suoritetaan auto-maattiset varmistukset, ja tiedot ovat turvallisesti fyysisesti eri paikoissa. Tie-toja voi hakea mistä tahansa paikasta pelkällä selaimella.

Järjestelmien ylläpito on helpompaa ja siten halvempaa. Järjestelmiä voi no-peasti sekä minuuteissa päivittää että kasvattaa, kun kasvattamiseen tulee tar-vetta, tai tarpeen vähennyttyä pienen-tää.

Tarjolla on keveitä pilviverkkoja, joilla tiedostot ovat samanlaisina kah-dessa eri paikassa: kiintolevyillä ja synk-ronisesti internetin kautta pilvessä. Pilvi

toimii kuin mikä tahansa automaatti-sesti synkronoiva kiintolevy. Ero löytyy siitä, että kahdennettuun tietoon pääsee mistä tahansa. Esimerkiksi kotona teh-dyt taulukot avautuvat pilven kautta sa-manlaisina asiakkaan luona.

PIlVen muSTIA ReunuKSIA

Haittapuolena yritys on lähes täydelli-sesti riippuvainen pilven toimivuudesta. Jos palvelut katkeavat konerikkoon tai tietoliikennekatkokseen, tieto ei liiku ja osa tiedosta voi kadota. Kaikki toimiala-kohtaiset erikoissovellukset eivät myös-kään välttämättä toimi verkossa.

Pilvien kirkkautta himmentää myös kalleus. Hintahaitari on valtaisa, ja ko-konaisuuden laskeminen saattaa olla työlästä. Pitkäikäisen ohjelmiston, tyy-pillisesti taloushallinnon, kuukausimak-sut saattavat nousta erillisohjelmaa kor-keammaksi. //

palveluja pilvistä

Vertaisverkko on yksinkertaisin

Helpoin verkko ei vaadi palvelimia. kaksi kolme konetta voi yhdistää toisiinsa Windowsin vertaisverkolla. jokainen kone toimii sekä palvelimena että asiakkaana.

työasemien levyt tai sallitut hakemistot jaetaan levyvalikosta muiden käyttöön.tulostin tai tulostimet liitetään yhteen työkoneeseen ja jaetaan muiden koneiden

käyttöön. jos kirjoittimeen sisäänrakennetaan verkkosovitin, on se itsenäisesti verkossa ja näin ollen paremmin hallittavissa.

yhteyden internetiin voi jakaa useille koneille langallisesti tai langattomasti.Verkko­ohjelmisto tulee Windowsin mukana, langalliset tai langattomat verkkokortit

laitteiden mukana. lankaverkossa tarvitaan kymmenen euron keskitin eli huB. langattomat verkot puolestaan vaativat tukiaseman.

YRITTÄJÄ 1/2012

Futu

reIm

ag

eba

Nk

22 Mikä moka! » Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä22

TeKSTI lotta tammelin, KuVA pekka sipola

Gunnar Göransson on utajärven Yrittäjien pitkä aikainen puheen-johtaja ja kunto-uta ay:n fysioterapiayrittäjä.

pöydälläPaljasta pintaa

Reilu kaksikym-mentä vuotta sitten minulle tuli kerran fy-sioterapiaan kaunis naisasiakas. Lääkäri

oli määrännyt hänelle lämpöhoitoa sel-kään ja polviin sekä hierontaa.

Menimme hoitovälikköön ja aloin laittamaan lämpöpaketteja valmiiksi. Olin selin naiseen ja sanoin hänelle, että voit vähentää vaateita.

Sain paketit valmiiksi ja käännyin, niin asiakas seisoi edessäni täysin ilko-sillaan. Hetken tuijotin häntä hölmis-

tyneenä, mutta sain itseni koottua ja pyysin naisen selälleen hoitopöydälle. Peittelin naisen ja jätin lämmöt vaikut-tamaan hetkeksi, jonka jälkeen oli hie-ronnan vuoro.

Täytyy myöntää, että hierontatilanne oli aika jännittävä, vaikka minulla oli jo silloin pitkä kokemus työstäni.

En tiedä vieläkään testasiko nainen, että kestääkö minulla pokka vai mikä hänen motiivinsa oli, mutta tilanne on kyllä jäänyt elävästi mie-leen. //

YRITTÄJÄ 1/2012

Nyt voit tankata täysin kotimaista ja uusiutuvaa polttoainetta: Gasum-biokaasua. Sitä saadaan mm. jätevesien puhdistamolietteestä ja se on paitsi ympäristöystävällinen polttoaine myös reilusti edullisempaa kuin bensa tai diesel. Katso, kuinka vaivattomasti säästät sekä ympäristöä että lompakkoasi osoitteessa www.gasum.fi.

TANKKAA 100 % KOTIMAISTA JA 100 % UUSIUTUVAA. VAIHDA BIOKAASUUN.

YRITTÄJÄ 1/2012

24 VIENTI » Presidentti ykkösmyyntitykiksi

kysyimme kolmelta yrittäjältä, miten presidentin pitäisi osallistua viennin edistämiseen, mitä uusia keinoja pitäisi ottaa käyttöön ja mitkä ilmansuunnat olisivat yrittäjille tärkeitä aluevaltauksen kohteita.

Yrittäjä-lehden kysymyksiin vastasivat hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo lappset group oy:stä, toimitusjohtaja Rami Huovinen ledil oy:stä ja yrittäjä Georges Fernandez geo-export oy:stä.

on meillä töissäPresidentti

TeKSTI jarmo hyytiäinen, KuVA pekka sipola

25

YRITTÄJÄ 1/2012

YRITTÄJÄ 1/2012

26 VIENTI » Presidentti ykkösmyyntitykiksi

– Presidentin vienninedistä-misen pitäisi olla paljon monisäikeisem-pää kuin pelkästään tavanomaisten yrit-täjävaltuuskuntien mukaan ottaminen valtiovierailuille, Lappset Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikä-heimo sanoo.

– Vienninedistäminen tarkoittaa ko-konaisuudessaan Suomi-kuvan jatku-vaa esittelyä. Meidän on nostettava maa-brändimme esille näkyvästi kaikkien muitten maitten rinnalla. Se on iso asia, että pysymme oikeilla ja valituilla fooru-meilla esillä siten kuin haluamme, sanoo Johanna Ikäheimo.

Ikäheimon mukaan vienninedistämi-sessä pitää päättää, mitkä asiat ovat tär-keimpiä, ja sen jälkeen valita foorumit, joissa halutaan näkyvyyttä.

– Määrittelyä tekemässä voisivat olla presidentti, ulkoasiainhallinto ja elin-keinoelämän kaikki järjestöt. Työtä täy-tyy tehdä systemaattisesti, ja presiden-tin pitäisi olla kiinteä osa tätä kokonai-suutta. Presidentin pitäisi myös sitoutua yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin.

– Presidentti toki voi tehdä itsenäi-

siä valintoja, kuten myös ulkoministe-riö, mutta tämäntyyppinen eriytyminen ei välttämättä näytä järkevältä. Mieles-täni vientimatkoja olisi hyvä tehdä sään-nöllisesti ja järjestelmällisesti, Ikäheimo korostaa.

JulKKIKSIA muKAAn mATKOIlle

Ikäheimon mukaan vienninedistämi-sessä on tärkeää, että avataan ovia ja vai-kutetaan suoraan vientimaan asiakkai-siin sekä yrityksiin. Tänä päivänä vai-kuttamiskeinot ovat monipuoliset ja ne tarjoavat suuria mahdollisuuksia.

– Esimerkiksi kulttuuri- ja urheili-japersoonien mukaan ottaminen voisi nostaa kiitettävästi mielenkiintoa suo-malaisiin tuotteisiin. Pelkästään valtio-vieraita ei media monessakaan maassa noteeraa, joten tarvitaan uusia toimin-tatapoja.

– Presidentin vienninedistämismat-koja järjestettäessä pitäisi myös muis-taa, että kyse on aina myös investointien saamisesta Suomeen. Vastavuoroisuus ja

verkottuminen – kansainvälinen verkot-tuminen voisi kuvata paremmin sitä toi-mintatapaa, mitä havittelen, Ikäheimo pelkistää.

euROOPPAA eI PIdÄ unOhTAA

Johanna Ikäheimo on ollut huomaavi-naan, että vienninedistämismatkat Eu-rooppaan ovat jääneet vähäisiksi.

– On toki tunnustettava, että presi-dentin tärkeimmät vienninedistämis-matkat tehdään markkinoiden ehdoilla Euroopan ulkopuolelle, sillä juuri näissä kaukomaissa tarvitaan valtiojohtoista ovien avaamista.

– Mutta pienet ja keskisuuret yrityk-set kaipaavat ovien avaamista Euroop-paan. Pk-yritykset eivät saa ovia auki edes Espanjassa, Ranskassa tai Saksassa. Etelä-Euroopan maissa presidentin apu saattaisi auttaa yllättävästi.

Ikäheimo toivoo, että uuden presi-dentin aikana eri osapuolten selkeän Suomi-strategian avulla saadaan aikaan myös yhtenäinen esiintyminen, jolloin

TeKSTI jarmo hyytiäinen, KuVA jouni porsanger

Johanna Ikäheimon mielestä viennin edistämisessä pitää ottaa käyttöön uusia keinoja.

maailman kartallepresidentti vie Suomen

YRITTÄJÄ 1/2012

kaikki viennin lisäämistä havittelevat voisivat toi-mia yhdessä yhteisen hy-vän puolesta.

euROOPAn TAlOuS KunTOOn

Taloustilanteen vuoksi pi-tää korostaa, että kotimark-kina-alueemme on Eurooppa ja koko unionin talous pitäisi saada nopeasti kuntoon, Jo-hanna Ikäheimo sanoo.

– Kaikki luulevat, että au-rinko nousee vain Aasiasta. Tie-tysti se sieltä nouseekin, mutta on paljon yrittäjiä, jotka tekevät työtä vain Euroopassa, ja iso osa näi-den yritysten liikevaihdosta syntyy täällä. Euroopan tukijalka pitää pystyä pitämään terveenä.

– Haluan sanoa, että presidenttien vienninedistämismatkoilla on pystynyt saamaan aikaan kontakteja, joita ei arki-työssä pysty mitenkään järjestämään. Presi-dentillä on tärkeä tehtävä viedä Suomea maail-man kartalle yhdessä yrittäjien kanssa! //

Lappset Group Oyrovaniemellä toimiva yrityst valmistaa leikkipaikkavälineitä, joita viedään 50 maahan. yrityksessä on 320 työntekijää, ja sen liikevaihto on 47 miljoonaa euroa.

uusin aluevaltaus on angry Birds ­mobiilipelin hahmot, jotka seikkaile­vat tulevaisuudessa myös lappsetin leikkipaikkavälineissä, sekä kokonai­set angry Birds ­aktiviteettipuistot.

lappsetin angry Birds ­tuote­mallistoon kuuluu parisen kym­mentä tuotetta: kiipeilytelineitä liukumäkineen, hiekkalaatikkoja, keinuja, keinuvia jousieläimiä sekä uutuutena ulkona pelat­tava angry Birds ­pajatso.

YRITTÄJÄ 1/2012

27

28 VIENTI » Presidentti ykkösmyyntitykiksi

Salolaisen komponenttivalmis-taja Ledil Oy:n toimitusjohtajan Rami Huovisen mukaan Suomessa on me-nossa yrittäjyyden minibuumi.

– Yrittäminen on individualismin il-mentymä, ja uuden presidentin on asen-nekasvattajana tärkeää huomata, että uusi yrittäjäsukupolvi on noussut Suo-meen. Sitä tulee tukea ja kannustaa vie-mään Suomi maailmalle, sillä Suomessa yrittäminen ei tuo menestystä eikä vau-rautta, Huovinen arvioi omiin koke-muksiinsa perustuen.

Huovisen mukaan Suomalainen yh-teiskunta kaipaa edelleen voimakasta ”Kekkosta”. Kansa kaipaa vahvaa kan-san isää tai äitiä. Kotimaassa vaikutta-minen on presidentille tärkeää, vaikka-kaan se ei ole poliittista vaikuttamista vaan mieliala- tai mielipidevaikutta-mista. Huovisen mielestä on välttämä-töntä, että nuoria kannustetaan nyt, kun kerrankin on syntynyt sukupolvi, joka haluaa tosissaan yrittää.

– Me tiedämme, kuinka herkkiä nuo-ret ovat sekä lannistumaan että altistu-

maan muutoksille, jos maaperä ei ole otollinen yrittämiselle.

eKSOOTTISeT mAAT TÄhTÄImeen

Presidentin tehtävä kansainvälisessä vienninedistämisessä on Huovisen mie-lestä selkeä.

– Presidentin pitää liikkua siellä, missä suomalaiset eivät liiku. Tavan-omaisissa presidentin vierailukoh-teissa tunnetaan meidän ulkopolitiik-kamme, insinööritaitomme, toimintata-pamme, rehellisyytemme ja avoimuu-temme. Niitä arvostetaan. On avattava uusia uria.

Presidentin vientiponnistelujen koh-teina voisivat olla Huovisen mukaan esi-merkiksi Vietnam, Thaimaa, Indone-sia, Filippiinit tai jotkut Etelä-Ameri-kan maat. Myös Meksikossa Suomi on aika tuntematon. Pohjois-Afrikassa on

TeKSTI jarmo hyytiäinen, KuVA pekka sipola

Rami Huovisen mielestä hallituksella on suomalaisten yritysten hyvinvointiin ja menestykseen huomattavasti enemmän vaikutusta kuin presidentillä.

Presidentin pitää liikkua siellä, missä suomalaiset eivät liiku.

monta kiinnostavaa kohdetta sekä li-säksi Etelä-Afrikka.

– Suurteollisuudelle presidentti voi tehdä ihan käytännössäkin raivaustyötä, mutta pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat jäänmurtoa. Tuotteita myy-dessämme on tärkeää, ettei ainoa tapa identifioida Suomei olisi se, että ollaan Ruotsin naapurimaa, vaan että Suomen kansalliset vahvuudet tunnettaisiin.

SuOmI-eSITTelYT mATKAlAuKKuun

Presidentin vaikutusmahdollisuudet käytettäviin keinoihin ja tapoihin ovat Huovisen arvion mukaan pienet. Halli-tuksen kikkapussissa valikoima on laa-jempo.

– Valtiovierailujen ohjelmia pitäisi muokata niin, että poliittisen suhdetoi-minnan lisäksi presidentin voisi keskit-

presidentti avaamaanpk-yrityksille tietä

YRITTÄJÄ 1/2012

tyä myös kaupallisen lähetti-lään rooliin. Presidentti siis esiintyisi seminaareissa ja lehdistössä nykyistä enem-män Suomen kaupallisten etujen puolustajana.

Rami Huovisen mielestä kansainvälistymistä tarvi-taan, koska suurin osa työ-paikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

– Sen vuoksi olisi tär-keää, että presidentti tukisi juuri pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla ei ole varaa sellaisiin raskaisiin mark-kinointiprojekteihin, joissa aina ensin joudutaan kerto-maan, että Suomi on Euroo-passa.

Huovinen arvioi, että asi-ointi helpottuu olennaisesti, kun presidentti avaisi latuja ja yritykset saapuisivat valmiita uria pitkin perässä.

– Luotan nuoriin ja oletan, että uuden presidentin kuuden vallas-saolovuoden aikana tai viimeistään 12 vuoden aikana Suomen kansainvä-lisyysaste on noussut huomattavasti. Uusi sukupolvi on kansainvälisempää ja kielitaitoisempaa, joten se kokee kan-sainvälisyyden luonnollisena asiana.

– Presidentin tehtävänä on auttaa, tukea ja kannustaa nuoria kansainvälisyyteen. Se on Suomen selviämisen edellytys, Huovinen pai-nottaa. //

Ledil OyToimitusjohtaja: rami huovinenKotipaikka: saloTyöntekijöitä: 52liikevaihto: 11 miljoonaa euroaToimiala: komponenttien valmista­minen led­valaisinteollisuudelle

YRITTÄJÄ 1/2012

29

30 VIENTI » Presidentti ykkösmyyntitykiksi

Suomalaisilla isoilla yri-tyksillä vientimahdollisuudet ovat yrit-täjä Georges Fernandezin mielestä kun-nossa, mutta pk-yrityksien vientiä pi-täisi presidentin edesauttaa. Georges on Ranskan kansalainen, ja hän on perus-tanut oman kansainvälisistä konsultoin-tia harjoittavan yrityksen 6 vuotta sitten Suomeen. Vienninedistämistä hän on tehnyt lähes 30 vuotta.

– Suomalaisilla yrityksillä on osaa-mista ja ne pystyvät tekemään korkea-luokkaisia tuotteita, mutta ongelmana on tuotteiden markkinoinnissa, vienti-maiden kulttuurin ymmärtämisessä ja kielen hallinnassa.

Metalli-, puu-, palvelu- ja muut yri-tykset ovat periaatteessa samanarvoi-sia viennissä, mutta Georges Fernan-dez korostaa kehittyvien kasvuyritys-ten mahdollisuuksia. Uusi teknologia ja osaaminen kiinnostavat ulkomailla, ja erityisesti pienet yritykset pitää nostaa esiin, sillä vuosikymmeniä toimineet yritykset menestyvät itsenäisesti.

– Olen auttanut Suomessa pk-yri-tyksiä kehittämään vientiä lähinnä Eu-roopan maihin. Esimerkiksi ranskalais-ten telakoiden kanssa olen tehnyt vien-

tiponnisteluja hyvin aktiivisesti ja olen avannut suomalaisille yrityksille Rans-kan markkinoita. Presidentin ei pidä unohtaa Euroopan maita.

Georges Fernandezin pääasialli-nen toiminta-alue on koko Eurooppa, vaikka hän on operoinut myös Etelä-Amerikassa, Kanadassa ja Kiinassa, mutta nämä kaukaisemmat maat eivät ole soveltuneet kovinkaan hyvin pie-nille yrityksille. Suomen rajojen ylittä-minen on suuri kynnys mutta Euroo-pan rajojen ylittäminen on suuri riski pk-yrityksille.

SAKSA JA RAnSKA TÄRKeImmÄT

Saksassa ja Ranskassa on hyvät mah-dollisuudet laajentaa vientiä, koska nämä ovat Euroopan keskeiset veturi-maat, ja niissä on valtavat mahdollisuu-det. Tähän mennessä ne eivät ole myös-kään kärsineet luottokriisistä niin kuin muut maat. Esimerkiksi Espanjassa on valtava työttömyys, ja Italiassa on oma, vahva alihankintaverkosto, joten suo-malaisten yritysten on vaikea pärjätä heidän hintatasollaan.

– Ranskassa on tietysti helppoa toimia, koska olen Ranskan kansalainen. Sinne olen myynyt 10 vuotta suo-malaisen paperiteollisuu-den logistiikkaa, käsittely-järjestelmiä ja pakkausko-neita.

Useat yrittäjät ovat mai-nostaneet ranskalaisia vai-keiksi, mutta olen sanonut, että heidän kanssaan toimi-minen on yksinkertaista, jos haluaa tehdä kauppaa. Silloin on toimittava heidän ehdoil-laan.

Täytyy huomata, että suo-malaista yrityskulttuuria ei pidä yrittää viedä ranskalaisille. Siitä he eivät ole kiinnostuneita. He ovat kiinnostuneita vain suoma-laisista tuotteista, jos ne ovat hyviä. Tämä on hyvä huomata sekä ulkomi-nisteriössä että presidentin kansliassa, kun vientioperaatioita valmistellaan.

– Aina kun toimitaan kohdemaan business kulttuurin mukaisesti asiat edistyvät. Jokaisen maan toimintatapaa pitää kunnioittaa, presidentinkin. //

TeKSTI jarmo hyytiäinen, KuVA jussi partanen

vientikonsultti Georges Fernandezin mielestä presidentin pitää tukea erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten vientiä ulkomaanmatkoillaan.

Vientitukea pienillemyös euroopassa

Pienten yritysten edustajat pitäisi ottaa mukaan presidentin vienninedistämismatkoille.

YRITTÄJÄ 1/2012

YRITTÄJÄ 1/2012

31

Geo-Export OyToimitusjohtaja: Georges fernandesToimiala: vientikonsultointiliikevaihto: 280 000 eTyöntekijöitä: yksi ulkopuolinenKielitaito: ranska, espanja, englanti ja suomi

Pienten yritysten edustajat pitäisi ottaa mukaan presidentin vienninedistämismatkoille.

32 VIENTI » Ambulansseja jopa kuninkaalle

TeKSTI santeri pakkanen, KuVAT pentti Vänskä

arvossa maailmallaIisalmelainen Marko Repo valmistaa ambulansseja. Näistä profile vehicles oy:n ykköstuotteista 80 prosenttia menee vientiin.

¾¼ Marko Revon ambulanssit ovat saavuttaneet norja-laisten suosion ja nyt hän yrittää valloittaa muuta maailmaa.

ambulanssiKotimainen

Profile Vehicles Oy:n ambulanssi on älyauto, joka valmis-tuksessa käsityön osuus on merkit-tävä.

Kolmella vaiheittain etenevällä tuotantolinjalla valmistetaan vuo-dessa 250–300 autoa. Volyymi aal-toilee ambulanssien varustelun mu-kaan. Auton läpimenoaika tehtaalla on 7–10 päivää, ja työtunteja kertyy 200–900.

Tuotanto perustuu alihankki-joiden valmistamiin moduuleihin. Alustoina ovat asiakkaiden toimit-tamat Ford Transit-, Mercedes-Benz Sprinter- ja Vito- tai Volkswa-gen Transporter -pakettiautot.

Niiden katot aukaistaan eri-koisleikkurilla ja tilalle lii-

mataan komposiitista tehty ko-rotettu kattomoduuli, johon on valmiiksi asennettu hälytys- ja ilmastointilaitteet sekä sähköjärjes-telmät.

Osaan autoista tulee myös lattia-moduuli. Istuimille asennetaan vah-vikkeet, kori lämpö- ja äänieriste-tään ja väliseinämoduuli asenne-taan. Moduulien Profile suunnitte-lee itse.

YRITTÄJÄ 1/2012

33

Profile Vehicles OyAutojen varustelu alkoi pienessä perheyri­tyksen pajassa. 1972 perustettiin erikoiskori oy, joka valmisti kuorma­auton alustalle palo­, kirjasto­ ja muita erikoisautoja. Markon Heimo-isä työskenteli erikoiskorilla 1970­luvulla, jolloin käsityönä tehtiin neljä autoa vuodessa.

revon veljekset Kosti ja Keijo sekä erikois­korin perustaja Matti Sollo perustivat vuonna 1982 iikori oy ­nimisen yrityksen, jonka tuotanto perustui moduuleihin. ensimmäinen moduuleista oli kostin suunnittelema katon korotus, joka on säilynyt muotokielenä kaikissa profilen autoissa. tästä kehittyi myös vientiin sopiva nimi profile Vehicles oy.

– Suunnittelu on strateginen asia, Marko Repo korostaa.

Näin 35 000–45 000 euron alustasta syntyy ambulanssi, jonka myyntihinta nousee jopa 100 000 euroon. Korin keven-tämiseen käytetyt komposiitti- sekä hiilikuituosat sekä turvalli-suusjärjestelmät nostavat hintaa.

hOITOeRGOnOmIA JA TuRVAllISuuS

Ambulanssin toimivuuden tär-kein tekijä on elektroniikka. Ajon aikana tietokone seuraa po-

tilaan kuntoa ja raportoi tilan-teesta sairaalaan.

Ambulanssien tarjouskilpai-luissa tärkeitä ovat hoitoergono-mia ja turvallisuus. Jokaisen lait-teen on esimerkiksi kestettävä kymmenen g:n vetovoima viiteen eri suuntaan.

Profile Vehicles Oy vei voiton kotiin esimerkiksi Norjan valtion tarjouskilpailussa.

– Norjassa toimitusajalla sai 20 pistettä sadasta ja hinnasta 40 pistettä, loput oli laatua. Mei-dän hoitoergonomia ja turvalli-suus määriteltiin parhaimmaksi, Repo kehuu.

YRITTÄJÄ 1/2012

YRITTÄJÄ 1/2012

34

OnGelmAllISeT RAhTIKulJeTuKSeT

Yrityksen kasvu on ollut no-peaa. 2008 liikevaihto oli 14,9 miljoonaa euroa, nyt se on 17 miljoonaa, josta Iisal-men-tehtaan osuus on 13 mil-joonaa. Profilella on huol-toyhtiö Helsingissä, tuo-tantolaitos Tallinnassa sekä markkinointiin keskittynyt tytäryhtiö Ruotsissa ja Eng-lannissa.

– Olemme maailman kan-sanvälisin ambulanssival-mistaja, kilpailijat toimivat yleensä vain omassa maas-saan, Repo vertaa.

Profilen tavoitteena on kasvaa merkittävämmäksi valmistajaksi maailmanlaa-juisesti. Ongelmana ovat rah-

Olemme maailman kansanvälisin ambulanssivalmistaja, kilpailijat toimivat yleensä vain omassa maassaan.

tikustannukset, sillä ambu-lanssit toimitetaan rekalla sa-tamaan ja laivalla asiakkaalle.

Kaukaisimmat toimitukset Kiinaan menevät laivalla Rot-terdamiin ja sieltä valtameri-laivalla eteenpäin. Kiireelli-simmät viedään lentorahtina.

Kotimaassa ongelmana on suomalaisen käsityön hinta.

– On todella hankalaa myydä, kun tuotantokustan-nukset ovat suuret, Repo le-vittelee käsiään.

Hän miettii, että jatkossa kehitys ja teknologia ovat suomalaisia, mutta tuotanto on siellä, missä käyttäjätkin. Kiinasta autoja ei kannata tuoda Suomeen.

– Ei tarvitse kauas lentää, kun käsityön hinta on kol-masosa suomalaisesta. //

putinin ambulanssiProfile nousi, kun muut kaatuivat. Vienti alkoi ja suurimmat kasvuluvut syntyivät 1990­luvun alussa suomen vaipuessa lamaan. kasvua vauhdit­tivat Volkswagenin uudesta transporter­mallista tehty ambulanssi, saksan­markkinan avautuminen ja samanaikainen suomen markan devalvoituminen. profilesta tuli saksassa edullinen. pian myös norja kiinnostui transporterin nelivetoversiosta.

Venäjälle toimitettiin 1990­luvulla kattomoduu­leita uaZ­nelivetopakettiautoon. 2001 profile teki myös Venäjän presidentille Vladimir Putinille hen­kilökohtaisen ambulanssin. presidentin hallinto tilasi samalla kremliin 40 muuta hyvin varustettua ambulanssia.

kaikkien aikojen kalleimman – lähes 200 000 euron arvoisen ambulanssin yritys on vienyt thai­maan kuninkaalle. profilen asiakkaita ovat lisäksi saudi­arabian kuningas ja maan terveysministeriö sekä kuwaitin vastaava ministeriö.

¾¾ Kun tehdään tuote, johon asiakas voi luottaa, niin myös yritykseen luotetaan. Työntekijät tietävät tämän, Repo sanoo.

3535ENERGIA » Kolme tapaa säästää sähköä

niin se tuli, ennätyskylmä ja runsaasti lunta. pakkasella sähköä kuluu, mutta onneksi kulutukseen voi myös itse vaikuttaa. Vattenfall antoi vinkit energiansäästämiseen kotona ja työpaikalla.

Sähköäsäästämään

TeKSTI Mirka Moilanen, KuVA rodeo.fi

Pyykin määrää voi vähentää lajittelemalla vaatteet huolellisemmin. yhden kerran käytetty vaate, etenkin villainen, ei välttämättä kaipaa pesua, vaan ainoastaan tuuletusta ja ravistelua. Muista lisäksi, että vaatteiden ripustaminen siististi kaappiin tai pyykkiteli­neelle vähentää silittämisen tarvetta.

Lapsiperheessä ja työpaikalla energiaa kuluu myös tiskiralliin. jokaista vesilasia ei tarvitse yhden käyttökerran jälkeen laittaa tiskiko­neeseen tai ­altaaseen. kotona ja työpaikalla voi jokainen ottaa oman lasin, jota käyttää koko päivän ajan.

vaihda hehkulamput energiansäästölamppuihin. sammuta myös valot ja sulje telkkari ja tietokone silloin, kun et niitä tarvitse. opeta myös lapsia ja työntekijöitä toimimaan samoin.

21

3

35

YRITTÄJÄ 1/2012

YRITTÄJÄ 1/2012

36 ERIKOISTUMINEN » Jalkapallotähtien luottolääkärinä

Sairaala NEOn uu-denkarheat tilat sijaitsevat kome-assa rakennuksessa Kupittaalla. NEO on päiväkirurginen tuki- ja liikuntaelinten leikkauksiin ja hoi-toihin erikoistunut yksityissai-raala.

Odottelen sairaalassa tapaa-mista legendaarisen ortopedin Sa-kari Oravan kanssa. Hän on mies, joka leikkasi jalkapalloilija David Beckhamin jalan suuren julkisuu-den saattelemana. Olen kuullut, että kuuluisa ortopedi ontuu, joten kuuntelen korva höröllä jokaista askelta tyhjällä sairaalan käytävällä. Lopulta korviini kantautuu epäta-sainen korkojen kopse ja Orava il-mestyy näköpiirin valkoinen lää-kärintakki päällä. Hän näyttää ys-tävälliseltä.

Astumme hänen työhuonee-seensa, joka ei ole niin kliininen

kuin luulisi professori-lääkärillä olevan. Itse Oravakin on yllättä-vän tuttavallinen, peräti rento. Hä-nen työhuoneensa seinää koristaa muun muassa potilaan maalaama taulu oravasta – luontokappaleesta. Vastakkaisella seinällä on terveh-dyksiä maailman ykkösliigoilta, ku-ten FC Barcelonalta.

KAnSAInVÄlISYYTTÄ

Orava on Espanjan, Italian ja Eng-lannin jalkapallon ykkösliigojen tähtijoukkueiden sekä koko maa-ilman yleisurheilijoiden luottoki-rurgi. Muiden muassa Real Mad-ridin, FC Barcelonan, Sevilla FC:n, AC Milanin, Chelsean ja Juventuk-sen jalkapalloilijoita on ollut hänen tutkittavanaan ja operoitavanaan.

– Minulla on myös potilasvas-

taanottoja useissa eri Euroopan maissa. Vietämme osan vuottamme Espanjan Aurinkorannikolla Los Pacosissa, josta käsin teen työmat-koja. Lisäksi ovat vielä kansainvä-liset kongressit, joten matkapäiviä vuodessa kertyy aivan kiitettävästi, kertoo Orava.

Hän korostaa, että kansainvä-lisen verkoston rakentaminen on hyvin tärkeää, jos mielii menestyä kapealla urheilukirurgian saralla.

– Urheilukirurgiaan ja ortope-diaan erikoistuneita lääkäriä on vähän. Alaa harrastetaan laajalti, mutta todellisia osaajia on vähän. Aktiivinen näkyminen on tärkeää sekä kansainvälisissä kongresseissa puhuminen, alan julkaisuihin kir-joittaminen ja kontaktien solminen kollegatapaamisissa. Tämä kaikki luo tunnettavuutta ja sitä kautta kysyntää, tietää Orava.

TeKSTI anne lampinen, KuVAT Viljami schleutker

miten on mahdollista menestyä globaalisti kapealla urheilukirurgian saralla? mistä muodostuu huippukirurgin yritteliäs arki?

on yrittäjäOrava

37

Huippukirurgi tarvitsee arvoisensa työtilat ja viimeisen päälle olevan tekniikan avukseen, jotta työ luontuisi mahdolli-simman jouhevasti.

YRITTÄJÄ 1/2012

YRITTÄJÄ 1/2012

38

Monesti myös NEOon, Suomen Tur-kuun, saapuu huippukirurgin potilaaksi urheilijoita, poliitikkoja tai muuten vain silmää tekeviä ympäri maailmaa.

– Tosin tavallisia potilaita on enem-män kuin urheilijoita, muistuttaa Orava.

huIPPuKIRuRGIn ARKeA

Tavallinen huippukirurgin arki alkaa Naantalissa ani varhain. Kotoa työpai-kalle Kupittaalle on matkaa 15 kilomet-riä. Kokkalassa syntynyt pikkukaupun-gin kasvatti viihtyy aikuisenakin ihmi-sen kokoisessa miljöössä.

Ortopedi Orava on ahkera. 66-vuoti-aan työtahti saattaa huimata nuorempia kollegoita, sillä hän on tottunut teke-mään pitkää päivää vain kahvin ja voi-leivän voimin.

– Maksimissaan kymmenen leikka-usta päivässä, toteaa hän.

Yksi hänen harrastuksistaan on lää-ketieteellinen tutkimustyö, joka kuu-lemma pitää ammatillisesti ajan her-molla.

Entinen huippu-urheilija pitää kun-

nostaan nykyisin huolta sauvakävel-len ja kuntosalilla. Vuonna 1962 Orava voitti SM-kultaa nyrkkeilyssä nuorten sarjassa.

– Juokseminen ei enää onnistu tuon jalan takia. Olisi pitänyt jalka operoida heti ilman viivytyksiä. On hyvin tär-keää, että tuki- ja liikuntaelintenvam-mat leikataan viivytyksittä, sanoo mies, joka tietää mistä puhuu.

meneSTYKSen SAlAISuuS

Miltei koko ikänsä Sakari Orava on toi-minut itsenäisenä yrittäjä-lääkärinä, ku-ten niin monet muutkin yksityisellä sek-torilla työskentelevät kollegat.

– Olen tottunut tekemään töitä yrittä-jäperiaatteella.

Oravalle se tarkoittaa työtunteja kel-loon katsomatta ja intohimoista pikku-tarkkaa paneutumista ammatillisiin asi-oihin.

Nyt hän toimii NEOssa asiantun-tijan roolissa. Hän ei ole yhtiön osa-kas tällä kertaa. Sairaala NEOn omista-vat siellä työskentelevät lääkärit ja Hel-

singin lääkärikeskus. Sairaalalla menee hyvin, vaikka se avattiin vasta maalis-kuussa 2011.

Toiminta on alkanut vauhdikkaasti, sillä ensimmäisen puolen vuoden aikana potilaskäyntejä on yli 5 300 ja leikkauk-sia on tehty yli 650. Tavoitteet on yli-tetty yli 15 prosentilla. 70–80 prosenttia asiakkaista tulee Varsinais-Suomen alu-eelta, joten NOE hallitsee 30 prosentin markkinaosuutta Turun talousalueella

Orava pohtii pyydettäessä menestyk-sensä salaisuutta.

– Itse päätin erikoistua aikoinani ur-heilutraumatologiaan. Ja sitten on tie-tysti ne verkostot, hän vastaa korutto-masti.

Samalla hän jää pohdiskelemaan ää-neen, että uran alussa hänenkin työnsä ortopedina oli laveampi. Hän on tyyty-väinen valitsemaansa suppeaan erikois-alaan.

Sitten Orava vakavoituu ja tunnustaa rukoilevansa ennen vaikeita leikkauksia. Toisinaan vaimo kotona myös rukoilee samaan aikaan. Orava ei häpeä vakau-mustaan taivaan isään, muttei hän sitä liioin korostakaan. //

¾¾ Ortopedi Orava tut-kii potilaan nilkan. Tässä on hieman väljyyttä, hän toteaa ykskantaan.

¾¾ Työhuoneen seinällä korei-levat nyrkkeilyhanskat muis-tona harrastuksesta menneiltä vuosilta.

UUSI FORD TRANSIT. Täysin uudet voimanlähteet.

Uusi Ford Transit ja täysin uudet, erittäin vääntävät DURATORQ-dieselmoottorit säästävät polttoainetta 0,4 – 1,6 l/100 km* edistyksellisellä teknologialla. Uusi Transit esim. lataa auton akkuja vauhtia hidastettaessa. Kattavasti varustellun Transitin ohjaamo on entistäkin hiljaisempi. Uusi teknologia yhdessä tutun huippuluokan ajettavuuden ja kuljetuskyvyn kanssa tekee uudesta Transitista kyvykkään kumppanin.

UUSI FORD TRANSIT alkaen 28.246,46 € (+ toim.kulut 600 €)Tervetuloa tutustumaan! ford.fi /hyotyajoneuvot

Ford Transit Van -mallisto alkaen 28.246,46 € (autoveroton suositushinta 24.650 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 178 g/km 3.596,46 €). Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit -pakettiautomalliston CO2-päästöt 178–252 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,7–9,6 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. *Verrattuna mallivuoden 2011 Transit-mallistoon Euro 4 moottoreilla.

Transit_216x280_Yrit.indd 1 31.1.2012 11.59

40 ERIKOISTUMINEN » Hintakilpailun markkinarako

Saksalaisen konsulttiyrittäjä Bruno Langen mielestä elämme ylitar-jonnan aikakaudella, jolloin yritykset ajautuvat hintakilpailuun, koska kaikki tuottavat melkein samoja tuotteita ja palveluja.

Langen mukaan yritysten täytyykin päästä eroon hintakilpailusta, ja tie sii-hen vaatii erikoistumista.

TeKSTI pentti honkanen, KuVA pekka sipola

irti hintakilpailustaBruno Langen konsultointiyritys auttaa yrityksiä ulos hintakilpailusta. hänen opeillaan ovat erikoistuneet esimerkiksi rukapalvelu oy sekä timo teippi ky.

¾¾ Bruno Langen Kohderyhmä-kehittäjä-vihkosarja antaa ohjeet siitä, miten luodaan hallitulla riskillä oma markkinarako, jossa hintakilpailua ei ole.

– Yrityksen on määriteltävä ideaali-nen kohderyhmänsä. Siitä lähtee käyn-tiin yrityksen erikoistuminen kohderyh-män polttavaan tarvealueeseen. Näin yrityksestä tulee kohderyhmäkehittäjä ja se saa johtavan aseman kohderyh-mässään.

VIhKOSARJASTA APuA

Tätä tarkoitusta varten Bruno Lange on valmistanut pk-yrityksille Kohderyh-mäkehittäjä-vihkosarjan. Vihkosarja an-taa ohjeet siitä, miten luodaan hallitulla

riskillä oma markkinarako, jossa hintakilpailua ei ole.

Kuusamossa toimiva Rukapalvelu Oy kehitti aluksi elämysohjelmia monille matkailualan kohderyhmille, mutta yri-tys kärsi samalla voimien hajottami-sesta. Vasta kun Rukapalvelu loi kärki-tuotteen yhdelle kohderyhmälle, syntyi positiivinen markkinareaktio.

– Kuusamosta tuli ”Vuoden kunta” muun muassa Rukapalvelun työllistävän vaikutuksen avulla, sanoo Lange.

Timo Teippi Ky puolestaan erikoistui raskaan kuljetuskaluston teippauksiin. Tulokset puhuvat puolestaan: tarjous-kilpailuihin yritys ei osallistu.

– Timo Teippi on alan ”Rembrandt” ja lähes sataprosenttisesti tunnettu koh-deryhmässään, sanoo Lange. //

Saksalaisilla opeilla

YRITTÄJÄ 1/2012

Suomi vs. SaksaSaksalainen Bruno Lange tuli suomeen, kun työnantaja anker data systems tarjosi hänelle töitä teknisenä johtajana tytäryhtiös sä helsingissä. ja suomeen hän myös jäi. palkkatöiden jälkeen hän on toiminut vuosikymmeniä konsultointialan yrittäjänä.

Bruno langella on mahdolli­suus vertailla yrittäjien toiminta­ympäristöjä, sillä myös hänen veljensä on yrittäjä – saksassa.

– epäilen, tulisiko minusta saksassa yrittäjää. tiedän, miten kovaa on taistelu ylitarjonnan markkinoilla. suomessa on mie­lestäni helpompi pärjätä, jos yrittäjä vain on innovatiivinen.

41

rod

eo.F

I

YSTÄVÄKIRJA » Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

Nimeni on

YSTÄVÄKIRJA » Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa 41

Nimeni on

Et ehkä tiennyt, mutta minäkin olen yrittäjä.

Yritykseni on…

Aninkaisten Kiinteistövälitys, tutta-

valli­semmin­aninkainen.fi.­Ja­tuleehan­

sitä telkussakin pyörittyä.

Ensimmäinen työpaikkani oli…

Kesätyöpaikka Turun kaupungin järjestä-

mässä­hoivalaitoksessa.­Kauppaa­oli­toki­

tehty­jo­sitä­ennen.

Tähän ammattiin ryhdyin, ajauduin, jouduin…

Täysin­sattumanvaraisesti.­Minulla­oli­jo­

työpaikka­niinkin­eksoottisessa­hommassa­

kuin kuukautiskipulääkkeiden myyjänä,

mutta­kiinteistönvälitys­voitti.

Haastavinta tässä työssä on…

Kun­puhutaan­ihmisen­elämän­

suurimmasta­kaupasta,­löytyy­haasteita­

joka­puolelta.­Asuntokaupassa­kaiken­

täytyy­mennä­hyvin.

Hauskinta sen sijaan on...

Onnistuminen.­Ennen­vanhaan­sanottiin,­

että­kauppa­se­on­joka­kannattaa,­eikä­

se­siitä­miksikään­ole­muuttunut.­

Inspiraatiota ammennan…

Lukemalla­elämänkertoja­ja­tekemällä­

pitkää­päivää.­Työn­ohessa­syntyvät­

parhaimmat­inspiraatiot.

Ikonini on... Jari­Sarasvuo,­Hjallis­Harkimo­ja­Sukarin­

Topi,­muutamia­luetellakseni.­Menestyneitä­

ihmisiä,­jotka­osaavat­myös­nauttia­elämästä.

Salainen paheeni on…

Voi­kamala,­kehtaako­tätä­paljastaa?­No,­

menkööt,­se­on­kello­18.00­jälkeen­syöminen.

Viimeisin hankintani on…

Matkaliput­Ouluun.­Siellä­on­yksi­

kont­toreistamme­ja­Oulu­on­muuten­

hieno­kaupunki.

Keksintö, jota ilman en pärjää, on...

Kännykkä.­Vaikka­puhelimesta­ei­saisi­olla­

riippuvainen,­minä­olen.

Jos uskaltaisin…

Perustaisin­konttoreita­myös­ulkomaille.­

Siinä­olisi­jo­menoa­ja­meininkiä.­

Sinulle yrittäjäkollegani tahdon kertoa…

Tsemppiä­kevääseen.­Nyt­jos­koskaan­

tarvitaan eteenpäin menemistä. Vaikka

taantumaa­pukkaa,­on­asioilla­aina­

taipumus järjestyä.

Yhdistykseni on…

Useampia, mainitaan

nyt­Suomen­Kiinteis-

tövälittäjäliitto­ry.

Jethro­Rostedt

TeKSTI Mirka Moilanen, KuVA jethro rostedt

rod

eo.F

I

Ystäväkirja

YRITTÄJÄ 1/2012

YRITTÄJÄ 1/2012

YRITTÄJÄT » Malmivarojen hyödyntäminen luo työpaikkoja42

TeKSTI JA KuVAT janne kaulanen

YRITTÄJÄ 1/2012

43

Vuonna 1991 perustettu rengasliike Kola-rin Kumi valittiin vuoden 2011 länsipohjalaisyrityk-seksi. Pienimuotoisesta rengasliikkeestä on paisunut 3,3 miljoonan euron liikevaihtoon yltävä täyden pal-velun rengasliike. Noin puolet liikevaihdosta tulee kaivosteollisuudelta.  

Nykyisellään rengasliikkeessä on neljä henkilöau-tojen palvelupaikkaa ja kaksi raskaamman kaluston työpistettä.

– Nykyisellä kalustolla pystymme tekemään ke-vyiden ajoneuvojen lisäksi vaativatkin suurkoneiden rengasasennukset joko toimipaikassamme tai kaivok-silla, kertoo Juha-Pekka Pasma.  

Yrityksellä on asiakkaita Kemin, Tornion, Kittilän ja Sodankylän kaivos- ja tehdasalueilla.  Myös Ruot-sin Pajalaan rakenteilla oleva Northland Resourcesin kaivos työllistää koko ajan enemmän.

– Kaivoksilla tehtävä rengaspalvelu sisältää renkai-den toimituksen lisäksi niiden huoltotyöt. Tarjoamme myös tiestö- ja rengaskuluraportit. Koska kalleimmat renkaat maksavat jopa 13 000 euroa kappaleelta, on

työllistävät rengasyrittäjäärengasliike kolarin kumin yrittäjäveljekset Juha-Pekka, 34, ja Janne Pasma, 25, pyörittävät suurta rengasta korjaamo­hallissa tottuneesti. rengas on miehiä korkeampi. paksukin.  – tämä painaa yli tonnin. kun näitä pyörittelee päivän, ei kaipaa punttisalia illalla, naurahtaa juha­pekka.

Kaivokset

44

luontevaa, että urakoitsija haluaa tietää kuski- ja konekohtaiset kulut. Näin yrit-täjä voi ohjeistaa niitä kuljettajia, joilla renkaat kuluvat muita enemmän, Juha-Pekka selittää.  

mAhdOllISuuKSIA JA hAASTeITA

Lukuisat alueen kaivoshankkeet ovat muuttaneet yritystoiminnan luonnetta melkoisesti. Perinteisen rengasliiketoi-minnan rinnalle on tullut massiivisen kaivannaisteollisuuden rengaspalvelu.  

Kaivokset ovatkin tuoneet Pasmoille mahdollisuuksien lisäksi haasteita ja vaatimuksia, joihin veljekset ovat roh-keasti vastanneet.

– Saimme juuri valmiiksi 650 000 eu-ron investoinnit. Laajennuksessa tuli 600 neliötä lämmintilaa, josta 450 ne-liötä raskasta kalustoa varten. Uusia myymälä- ja sosiaalitiloja tehtiin 150 ne-liötä, kertoo Juha-Pekka ja esittelee tuo-retta saunaosastoa.

– Lisäksi kylmää varastotilaa valmis-tui 200 neliötä, hän lisää.

Laajennusten myötä hankittiin myös

uusia koneita. Ensi kesänä Pasmat ai-kovat rakennuttaa uuden tuhatneliöi-sen rengasvaraston, johon uppoaa noin 200 000 euroa.

RASKAAT OPPIVuOdeT

Kolarin Kumikorjaamon perusti veljes-ten edesmennyt isä Pekka Pasma. Aluksi ajoneuvojen renkaita myytiin, korjat-tiin ja asennettiin vanhoissa konehalli-tiloissa.  Nykyiset tilat E8-tien varteen valmistuivat vuonna 1995.  

Uusista toimitiloista ei kuitenkaan ehditty nauttia kauan, sillä sairaus vei Pekka Pasman mennessään vuoden 1996 alussa. Isän äkillinen poismeno pani tuolloin 19-vuotiaan Juha-Pekan ko-van paikan eteen: ylioppilaskirjoitusten ohella hänen täytyi ratkaista, jatkaako yritystä.

–  Olin työskennellyt korjaamolla loma- ja vapaa-aikoina. Minulla olikin hyvä kokemus hallityöstä, mutta pape-ripuolen osaaminen puuttui täysin. Kun päätin jatkaa isäni työtä, jouduin opet-telemaan liikkeenjohdolliset asiat a:sta

ö:hön varsin nopeassa aikataulussa. Koska samaan aikaan kir-

joitin ylioppilaaksi, oli-vat paineet melkoiset,

muistelee Juha-Pekka.

Tilannetta helpotti ystävien avuliai-suus ja myyntiedustajien ymmärrys. Li-säksi hän sai alalla pitempään toimi-neilta tärkeitä neuvoja ja opastusta. Näin päästiin alkuvaikeuksista eteenpäin.

VAPAA-AIKAnA AuTOuRheIluA 

Veljeksistä nuorempi, 25-vuotias Janne, astui remmiin pysyvämmin viitisen vuotta sitten. Tuolloin hänestä tuli yri-tyksen osakas. Perheyritysten tapaan Jannellekin oli kertynyt kokemusta alasta jo nuoresta lähtien.  

Lisävoimia kasvuyrityksessä on tar-vittu muutoinkin. Yrittäjien lisäksi vaki-tuisessa työsuhteessa on neljä työnteki-jää, joista kolme on palkattu viimeisten kahden vuoden aikana.

– Syksyn ja kevään renkaanvaih-tosesongin aikana työllistämme lisäksi useita sesonkityöntekijöitä. Liikkeessä asioi ihmisiä hyvin laajalta alueelta, aina 300 kilometrin päästä Kilpisjär-veltä saakka. Lisäksi kuorma-autoasiak-kaita käy Kiirunasta asti. Myös tunturi-keskusten matkailijat työllistävät jonkin verran, Juha-Pekka sanoo.

Kasvuyritys vaatii omistajiltaan aikaa yhä enemmän. Kaivokset pitävät liik-keellä, ja usein työviikko kuluukin eri paikkakunnilla. Työpäivät venyvät pit-kiksi, joten Juha-Pekka on joutunut vä-hentämään harrastuksiaan, joista monet liittyvät urheiluun.  

– Pallopelejä tulee vielä pelattua puulaakijoukkueissa. Kolarin Kumi tu-kee myös paikallisten joukkueiden toi-mintaa sponsoripohjalta. Viime vuo-sina olen keskittynyt enemmän autour-heiluun, ja ajan rallia F-ryhmässä. Li-säksi kilpailen jokamiesluokassa, kertoo Juha-Pekka lopuksi. //

Perinteisen rengasliiketoiminnan rinnalle on tullut massiivisen kaivannaisteollisuuden rengaspalvelu.  

¾» Ensi kesänä Pasmat aikovat rakennuttaa uuden tuhatneliöisen rengasvaraston, johon uppoaa noin 200 000 euroa.

YRITTÄJÄT » Ekotuotteet myyvät verkossa 45

TeKSTI Mirka Moilanen, KuVA Mirkku Merimaa

Onko ekologisuus valtti, Yrityksesi Cocoi Oy tuo maahan ekologisia käyttö- ja lahjatavaroita sekä kosmetiikkaa. Onko ekologisuus valtti nykypäivän markkinoilla?Cocoi:n tuotevalikoiman ekologisuus ja eettinen valmistus ovat itseisarvoja, ne muodostavat tuoteperheen selkärangan niin maahantuotaville kuin omalle Cocoi Planet tuotemerkin tuotteille. Erilaiset mielikuvat määräävät pitkälle valintoja, mutta ympäristömyötäisyys yhdessä oi-kean hinta-laatusuhteen ja hyvän asia-kaspalvelun kanssa voivat todellakin olla valttikortti nykypäivän markkinoilla.

Kuinka Cocoi erottuu muista ekologisista kaupoista?Cocoi on alusta asti pyrkinyt erottautu-maan muista siten, että tuotevalikoima tarjoaa innovatiivisesti valmistettuja ja eettisesti tuotettuja käytännöllisiä tai luonnonmukaisia ratkaisuja. Tuotteiden valmistusmenetelmissä on ajateltu pit-käikäisyyttä, ongelma-materiaalien uu-siokäyttöä tai vain yksinkertaisesti hyö-dynnetty erinomaisia, perinteisiä raaka-aineita.

Mistä löydät maahantuomasi ’tuotteet?Internet on luonnollisesti se tärkein työkalu. Lisäksi apuna ovat yhteistyö-kumppanien ja oman verkoston kana-vat. Joskus myös asiakkaiden vinkit saattavat käynnistää hakuprosessin.

Uuden tuotteen ja luotettavan eet-tisesti toimivan toimittajan löytämi-nen on pitkä ja aikaa vievä prosessi. Olen jättänyt kesken useita neuvotte-luja, koska olen kyseenalaistanut toi-mittajien etiikan, vaikka tuotteet olisi-vat muuten täyttäneet laatukriteerit ja olisivat sopineet hyvin valikoimiin.

Myytte myös liikelahjoja. Mitä yritys kertoo itsestään ekologisilla lahjoilla?Yritys voi ottaa kantaa ekologisilla tuot-teilla maailman nykytilanteeseen sekä näyttää arvostavansa vihreitä arvoja ja samalla rakentaa omaa brändiään eet-tisesti ja kierrätysmateriaaleilla tuote-tuilla tuotteilla. Cocoi myy myös brän-dättäviä käyttötuotteita yrityksille, eli asiakkaat voivat brändätä tuotteita omalle logolle.

Suunnittelemasi Zokko-verkos - toi tumistapahtuma voitti Suomen Yrittäjien ja Fonectan järjestämän kilpailun, jossa tehtävänä oli ideoida yrittäjille verkostoitumistilaisuus. Miten itse olet hyödyntänyt verkos-toja Cocoi Shopissa?Hyödynnän yritysverkostoani sään-nöllisesti kaikilla liiketoiminnan alu-eilla. Parhaimmat ja luotettavimmat toimijat löytyvät verkostojen kautta ja erityisesti verkostoa rakentamalla. Ihmisten välisen kommunikoinnin perusasiat eivät ole muuttuneet ajasta ennen tietokoneita, jolloin suo-situkset ja kehut kulkivat suusta suu-hun, tietotekniikka on vain mullista-nut tavan toimia ja muuttaa sitä edel-leen.

Olen tutustuessani Suomen rajojen ulkopuolelle toisiin yrittäjiin positii-visesti yllättynyt, että naisilla on sa-manlainen auttamisen draivi päällä, olipa kyse suomalaisesta, eurooppa-laisesta tai aasialaisesta yrittäjänai-sesta. Hyvissä verkostoissa rajapinnat eivät ole esteenä. //

Carita Mattsson?

Ympäristömyötäisyys yhdessä oikean hinta-laatusuhteen ja hyvän asiakaspalvelun kanssa voivat todellakin olla valttikortti.

YRITTÄJÄ 1/2012

YRITTÄJÄ 1/2012

YRITTÄJÄT » Rajat eivät rajoita46

TeKSTI JA henKIlöKuVA janne kaulanen

Rohkeamiksi jumiutua valtion rajoihin yritystoiminnassa, kun voi toimia kummallakin puolella rajaa, ihmettelee fysioterapiayrittäjä Jarmo Latvala.

rajat ylittää

Vierivä kivi ei samma-loidu. Sen allekirjoittaa Länsira-jan Fysikaalista Hoitolaitosta yli 25 vuotta Kolarissa luotsannut yrit-täjä, OMT fysioterapeutti, Jarmo Latvala.

– Meillä on me-neillään sukupol-venvaihdos. Ajatte-lin jäädä muutaman vuoden kuluttua eläk-keelle, sanoo Latvala, mutta moni miehen tunteva ei usko ideanikkarin ja ikiliikkujan eläkeläissuunnitelmiin.

Yrityksiä hänellä on ollut uransa aikana useita. Tällä hetkellä niitä on ”vain” kolme, joista yksi rajajoen länsipuolella Ruotsin Pajalassa.

Fysioterapiayrittäjyys on ur-heilulliselle Latvalalle eräänlainen kutsumustyö. Nuorempana mies kilpaili keskipitkillä juoksumat-koilla ja oli tuttu näky myös Kale-van kisoissa. Oman yrityksen pe-rustaminen vuonna 1986 osoit-

tautui oikeaksi ratkaisuksi. Lappi-laisyrittäjäksi hän päätyi kuitenkin sattumalta.

– Muutin 80-luvun puolivälissä vuodeksi töihin Ruotsin Pajalaan. Tarkoitus oli ostaa sieltä auto ja pa-lata takaisin Keski-Suomeen. Pa-jalassa kävi paljon asiakkaita Suo-mesta. Niinpä ajattelin kokeilla, miten yritys toimisi Kolarissa, Lat-vala kertoo.

YhTeISTYö TÄRKeÄÄ

Keskellä Kolarin kirkonkylää si-jaitseva yritys laajensi toimintaa syksyllä. Samalla myös liiketilojen pinta-alaa kasvatettiin.

– Nyt pystymme tarjoamaan pa-remmin muun muassa erikoislää-käripalveluja. Tarkoituksena on laajentaa toimintaamme myös Yl-lästunturin juurella, missä on par-

rod

eo.F

I

YRITTÄJÄ 1/2012

47

haimmillaan kymmeniätuhansia mat-kailijoita, luettelee Latvala.

Latvala on kehittänyt määrätietoi-sesti pieneen Tunturi-Lapin kuntaan monipuolista ja laaja-alaista terveysalan yritystoimintaa. Laaja yhteistyö ja ver-kostoituminen sekä yksityisen että jul-kisen sektorin eri toimijoiden kanssa on tuottanut tulosta.

Onkin puhuttu niin sanotusta ”Kola-rin mallista”, joka on saanut osakseen laajaa kiinnostusta myös ulkomailla. Ky-seisessä mallissa kunta on sitoutunut os-tamaan yritykseltä tietyn määrän kunto-

sali- ja fysioterapiapalveluja.Yhteistyöhön perus-tuvan toimintamallin

avulla kyetään tuotta-maan haja-asutusalu-eilla edullisia ja laa-

dukkaita terveyspalve-luja välttäen turhia pääl-

lekkäisyyksiä.Latvala ei ymmärrä suomalaista jyrk-

kää julkisen ja yksityisen palveluntar-jonnan vastakkainasettelua. Tiukan oman tonttinsa vahtimisen sijaan nämä voisivat tukea toisiaan yhä enemmän ja hyödyntää yhteistyön avulla kaikkia osa-puolia. Turhanpäiväiset ja kalliit raja-ai-dat pitää voida rikkoa tai ylittää.

– Yritykseni yhteistyöverkostoon kuuluu muun muassa kotimaisia ja ruot-salaisia kuntia, terveyskeskuksia, lukui-sia yrityksiä, sairaskassoja, Kela, yliopis-toja ja ammattikorkeakouluja. Toiminta perustuu sellaiseen yhteistyöhön, jossa kaikki osapuolet voittavat.

Juuri näiden raja-aitojen ennakko-luulottomasta rikkomisesta hänet pal-kittiin valtakunnallisen FYSI ry:n vuo-den fysioterapiayrittäjänä. Yritys on saa-nut myös muita palkintoja ja huomion-osoituksia säännöllisin väliajoin.

POhJOlAn Pelle PelOTOn

Latvalaa on tituleerattu Pohjolan Pelle Pelottomaksi, jolla on vireillä aina uusia yritys- ja kehityshankkeita. Niin nytkin.

– Perustimme valmentaja Reijo Jylhän, hiihtäjä Sami Jauhojärven ja valmentaja Jarmo Riskin kanssa

Kaivoksia ja villejä unelmiaMassiiviset kaivoshankkeet ovat tuoneet pohjois­ruotsiin paljon uusia asukkaita ja potenttiaalisia asiakkaita. odotukset alueen elin­keinoelämän piristymiseen ovat kovat.

kaivosten vaikutukset näkyvät jo nyt. ruotsin kaunisvaaran ja tapulivuoman kaivoksia tehdään kovaa vauhtia ja kolarin hannukaisen hanke odottaa yva­selvitysten valmistumista.

alueen yrittäjistä monet ovatkin satsanneet palvelujensa kehittä­miseen hyvissä ajoin.

– nämä massiiviset hankkeet tuovat tornionlaaksoon parhaimmil­laan tuhansia uusia asukkaita. kolarin matkailupitäjä on saamassa toisen merkittävän elinkeinon, joka työllistää ympärivuotisesti. nämä lisäävät myös terveys­ ja kuntoalan palvelujen kysyntää muun muassa työterveyshuollon saralla, kiittelee Jarno Latvala.

WildDream-yrityksen. Kyseessä on ai-nutlaatuinen pilottihanke, jossa hyö-dynnetään tietotekniikkaa ja sosiaalista mediaa.

Hankkeen ei-vaatimattomana tavoit-teena on kehittää koko maan kattavat laaja-alaiset terveys- ja työhyvinvointi-palvelut pienille paikkakunnille. Uutta on myös ns. treenireseptipalvelu kunto-aan ja terveyttään parantamaan pyrki-ville asiakkaille.

– Asiakkaan lähtötaso ja tavoitteet sel-vitetään asiantuntijaryhmässä. Sitten

teemme asiakkaallemme henkilökohtai-sen treenireseptin. Ravintoalan asiantun-tijamme laatii oikeanlaisen ravintoresep-tin ja urheiluammattilaisemme huoleh-tivat tavoitteisiin sopivan treenausohjel-man tekemisestä, viestii Jarmo Latvala.

Yhteistyökumppaneita hankkeessa on jälleen useita. Huipputason hiih-tovalmentajien, urheilijoiden, fysiote-rapeuttien ja lääkärien lisäksi mukaan haalitaan ruokakaupat. Siellä asiak-kaalle pakataan valmiiksi räätälöity ruo-kalasti muovipussiin. //

¾¾ Yrittäjä Jarmo Latvala pitää huolta kunnostaan valmistellessaan omistajan-vaihdosta pojalleen Jesselle.

48

YRITTÄJÄ 1/2012

YRITTÄJÄ 1/2012

49MENESTYJÄT » Päijät-Hämeen parhaat

TeKSTIT lotta tammelin ja Mirka Moilanen, KuVAT juha tanhua

Nyt on päijät-hämeen vuoro panna parastaan, kun alueen luovat menestyjät kertovat oman yrityksensä tarinan.

Päijät-hämeestäLuovuudella

YRITTÄJÄ 1/2012

MENESTYJÄT » Juttua selittävä kuvaus50

Ensi kesänä kymmenennettä kertaa järjestettävä Summer Up -festi-vaali alkoi Martin Mustosen pulmasta: nuori artisti halusi päästä esiintymään, mutta keikkakalenteri näytti tyhjää.

– Muualle kun ei otettu, niin piti jär-jestää keikat itse, Mustonen naureskelee.

Alkuvuosina Mustonen pyöritti ta-pahtumaa koulun ja opiskelujen ohessa. 2007 mukaan tuli Oskari Hakala ja festi-vaalia alettiin puuhata toiminimellä. Rat-kaiseva loikka tapahtui vuonna 2009, kun kaksikko perusti Summer Up Oy:n, jonka toiminta rakennettiin festivaalin ympä-rille.

Nykyään festari on kasvanut 21 000 kävijän kesätapahtumaksi. Asiakaskunta on Mustosen mukaan nuorta, mutta niin on Summer Upissa kuultava suomalai-nen urbaani musiikkikin.

– Itse oikeastaan edustan jo veteraani-sukupolvea, 27-vuotias Mustonen toteaa.

ammattina

juhlatkymmenen vuotta sitten Martin Mustonen järjesti itselleen keikan perustamalla lahteen Summer up -festivaaliin. Nyt Summer up on kasvanut Suomen suurimmaksi urbaanin musiikin tapahtumaksi.

KAIKen KRuunAA SummeR uP

Mustonen ei vielä lähde julkaisemaan 10-vuotistapahtuman ohjelmaa, mutta kertoo nostalgian olevan yksi juhlavuo-den teemoista.

– Paljon tullaan näkemään suomalai-sen urbaanin musiikin taivalta kymme-nen vuoden ajalta, Mustonen kertoo sa-laperäisenä ja lupaa tapahtuman sisältä-vän paljon juhlallisuuksia.

Mutta mitä festarimies oikein puuhaa talvella?

– Festareita, Mustonen naurahtaa. Summer Upin lisäksi Mustosen yri-

tys järjestää Goom-risteilyitä sekä muita festivaaleja opiskelijoille ja muille koh-deryhmille. Lisäksi ravintola- ja yritysta-pahtumat työllistävät miestä vuoden ym-päri.

– Ja kyllä Summer Upin järjestämi-seenkin se vuosi menee, vaikkeivät ih-

miset sitä uskokaan. Kun tapahtuma järjestetään heinä-

kuussa, täytyy Mustosen jo syyskuun alussa tietää seuraavan kesän esiintyjät.

Artisteja valitessa Mustoselle tärkeää on kotimaisuus. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ovat artistit aina olleet kotimaisia. Suomalaiset urbaanit esiin-tyjät ovatkin Mustosen mukaan koko ta-pahtuman ydin.

– Suomalainen musiikki voi hyvin, jo-ten miksi tuoda artisteja merten takaa. Musiikki näkyy ja kuuluu suomalaisen urbaanin musiikin pääkaupungissa Lah-dessa, ja kaiken kruunaa Summer Up, Mustonen heittää. //

Martin Mustonen

Kotoisin: leningrad, neuvostoliitto.harrastukset: urheilu, pokeri.

erityistä: Martin Mustonen valittiin vuoden positiivisimmaksi

lahtelaiseksi. perusteluina oli miehen periksiantamattomuus ja se, että Mustonen jaksaa painaa töitä ja tsempata muita vastoin­

käymisistä huolimatta.

51MENESTYJÄT » Päijät-Hämeen parhaat

Ransu Karvakuono, Aaro-Orava, Mimi ja pieni hirviö – siinä Kustannus Oy Pienen Karhun täh-tikaartia. Pieni Karhu on Leena Reimanin vuonna 1999 perustama kirjakustantamo, joka julkaisee lasten- ja nuortenkirjoja sekä jon-kin verran selkokirjallisuutta.

Reimanille on tärkeää, että hä-nen julkaisemansa kirjat edistäisi-vät suvaitsevaisuutta ja monikult-tuurisuutta.

– Eri kulttuurit ovat olleet yksi lähtökohta tässä työssä. Tosin se on myös vaikea alue, sillä ko-vin helposti ei ole löytynyt kirjal-lisuutta, joka avaisi suomalaisille kulttuurinäkökulmia.

– Seison jokaisen kirjani takana. Pieni kustantaja joutuu aina miet-timään, onko julkaistava teos sel-lainen, jota itse pitää hyvänä kir-jana, Reiman jatkaa.

Pelkkiin lasten- ja nuortenkirjoi-hin keskittyneitä kustantamoita ei ole Suomessa kovin monta Pienen Karhun lisäksi. Reiman keksiikin vain muutaman nimen.

– Kilpailijoiden vähäisyyden huomaa siitä, että minulle tulee hy-vin paljon käsikirjoitusehdotuksia.

ÄITIYSPAKKAuS TuO TuRVAA

Miten mahtaa perinteinen kirja myydä näin pelien ja iPadien kulta-aikana?

sananpainajakustantajayrittäjä Leena Reiman haluaa julkaista lastenkirjoja, jotka edistävät suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta.

– Selvästi on merkkejä siitä, että kirja-alalla tapahtuu muutoksia. Muut mediat, DVD:t ja pelit vievät huomiota. Uskon kuitenkin, että kirja pitää pintansa, vaikka pientä laskua on nähtävissä.

Laskua lievittää se, että Pienen Karhun kustantama kirja on muu-taman vuoden ajan löytynyt äitiys-pakkauksesta.

– Se on onnenpotku pienelle kustantamolle. Se varmistaa tietyn pohjan, kun on ainakin joku kirja, joka turvallisesti myy. Puhutaan kuitenkin kymmenistä tuhansista kirjoista.

Kirjastot ja kirjakaupat ovat Reimanin pääasiallisia asiakkaita äitiyspakkauksen lisäksi. Yrityk-sellä on kuitenkin myös oma verk-kokauppa.

Leena Reimanin mukaan kirjat myyvät verkossa kohtuullisesti.

– En ole aktiivisesti mainostanut verkkokauppaa, mutta silti sieltä pieniä tilauksia aina tippuu. //

Suvaitsevaisuuden

Leena ReimanKotoisin: imatralta. harrastaa: puutarhanhoito ja tietenkin

myös lukeminen. erityistä: Vuonna 2009 selkokirjallisuuden seesam­palkinto. Valtion tiedon julkistamispalkinto vuonna 1994

edellisestä toiminnastaan kääntöpiiri­kustantamossa.

YRITTÄJÄ 1/2012

YRITTÄJÄ 1/2012

MENESTYJÄT » Juttua selittävä kuvaus52

Kaikki lähti liikkeelle siitä, kun rakennusarkkitehtinä työskennellyt Ari Korolainen joutui työnsä puolesta kiertelemään piirrostensa kanssa viras-toissa ja asiakkaiden luona.

Papereiden kuljettaminen ja säilyttä-minen siisteinä tuotti arkkitehdille on-gelmia. Luova mies ratkaisi ongelman suunnittelemalla itselleen salkun kier-rätyspahvista.

Asiakkaat kiinnostuivat Korolaisen salkusta, ja pian kaikki halusivat saman-laisen.

Siitä alkoi vuonna 1985 perustetun Private Casen tarina.

Yritys valmistaa uusiomateriaalista erilaisia kansioita, vihkoja ja kalente-reita. Nykyään yrityksille suunnatut tuotteet muodostavat yhä suuremman osan Privat Casen myynnistä.

– Yritykset voivat teettää oman yri-tysilmeensä mukaisia painotuotteita. Vihko tai kalenteri yrityksen omilla pai-natuksilla herättää mielenkiintoa asiak-kaan luona, Korolainen muistuttaa.

KIlPAIluVAlTTInA eKOlOGISuuS

Privat Case oli ensimmäisiä ekologisten materiaalien käyttäjiä Suomessa. Tuot-teet suunnitellaan ja valmistetaan Suo-messa. Ekologisuuden ja suomalaisuu-den huomioon ottaminen on ollut Ari Korolaisen mukaan selvä kilpailuvaltti viennin kannalta.

– Japanilaiset esimerkiksi arvosta-vat todella paljon sitä, että tuote on Suo-messa tehty.

– Japanissa on pitkät perinteet pape-

OngelmastaAri Korolaisen ongelmanratkaisutaito synnytti kuin vahingossa menestyvän yrityksen.

rin valmistamisessa, ja siellä paperista valmistetaan vaikka mitä! On hieno saa-vutus, jos suomalaisilla paperituotteilla pääsee Japanin markkinoille, Korolainen kertoo tyytyväisenä.

Korolaisen uusin innovaatio on käyn-tikorttikotelo, jonka mies suunnitteli ja-panilaisia vieraita varten.

– Japanilaiset yhteistyökumppanit an-tavat aina käyntikorttinsa, joten ajattelin tehdä itselleni sellaisen käyntikorttikote-lon, jonka he varmasti muistavat.

Korolainen suunnitteli laukkutehtai-den hukkapaloista ja suikaleista valmis-tetusta kierrätysnahasta kotelon, josta nauhasta nostamalla nousee käyntikortti esiin.

– Kun kortti on otettu ulos, tulee esiin teksti ”Nice to meet you”. Japanilaiset in-nostuivat tästä, Korolainen hehkuttaa.

Mikä mahtaa olla muotoilijan seu-raava keksintö?

Idearikkaan miehen päässä käy koko ajan kuhina, kun uudet ideat kumpuavat ja kehittyvät.

– Koko ajan ideapankki raksuttaa ja toteuttamiskelpoiset ideat toteutetaan, Korolainen kertoo salaperäisesti. //

Ari KorolainenKotoisin: oulussa syntynyt lahtelainen. harrastukset: hiihto ja rullaluistelu.

erityistä: private Case on palkittu muotoilijoiden arvostetulla red dot ­palkinnolla. privat Casen lisäksi palkinnon ovat suomalaisyrityksistä saaneet myös fiskars ja nokia.

yritykseksi

YRITTÄJÄ 1/2012

53MENESTYJÄT » Päijät-Hämeen parhaat

– Alvar Aalto, vastaa huo-nekalumuotoilija ja yrittäjä Mikko Kentta, kun häneltä kysyy muotoilija-esikuvaa.

– Aalto ja puuseppä Korhonen kehit-tivät yhdessä vieläkin todella innovatii-visen massiivipuisen jalantaivutuksen ja patentoivat sen nimiinsä. Keksinnön tuotteistaminen ja markkinointi onnis-tui todella hyvin, ja tuotetta myydään yhä hyvällä menestyksellä ja ajattomana tuotteena, Kentta jatkaa.

Mikko Kentta, 33, jatkaa Aallon vii-

räätälöityjä muotoja

lahtelainen pariskunta suunnittelee ja valmistaa kotimaisesta puusta huonekaluja. Ikea-aikakaudella pientuottajan etu ovat räätälöidyt tuotteet.

toittamalla tiellä ja pyörittää vuonna 2010 perustettua Muoto2-nimistä tuo-tesuunnittelun ja puusepänalan yritystä Lahdessa yhdessä avovaimonsa Kirsi Pasasen kanssa.

Pariskunta suunnittelee omia huo-nekaluja, mittatilauskalustuksia ja ko-din pientuotteita. Huonekalut valmiste-taan yrityksen omalla verstaalla ja ma-teriaaleina käytetään yleensä kotimaista puuta – koivua, tervaleppää ja mäntyä.

– Omat tuotteemme ovat ajattoman tyylikkäitä, ja niissä on aina jokin pieni

juju. Tuotteemme ovat myös ekologisia, koska ne on valmistettu suomalaisesta puusta ja rakennettu täällä.

VIenTIunelmIA

Kotimaisuus tuotteissa on Kentalle ja Pasaselle tärkeää.

– Lähimuotoilu ja kotimainen de-sign ovat nykyään aika hyvässä arvos-tuksessa. Ihmiset ovat pikkuhiljaa myös valmiita maksamaan tuotteista oikean hinnan. Emme tietenkään voi kilpailla jonkun ison toimijan, kuten vaikka Ikean kanssa, mutta voimme kilpailla sillä, että ihmiset saavat sen näköisen ja kokoisen tuotteen kuin haluavat.

Muoto2 on ollut esillä kotimaisilla Habitare-messuilla muutaman vuoden ajan. Yritys kuuluu myös lahtelaiseen puuseppäyhdistykseen Pro puu ry:hyn.

– Ollemme olleet yhdistyksen näyt-telyprojekteissa mukana, ja sitä kautta tuotteemme ovat olleet esillä Lahdessa, Helsingissä ja Pietarissa. Se on ollut hy-vää markkinointia.

Tuotteita myydään yrityksen omissa tiloissa, ja jälleenmyyjiäkin on jonkun verran. Italiasta on yksi myyjä jo löyty-nyt. Aikooko yritys siis panostaa myös vientiin?

– Se on yksi iso haaveemme ja ta-voitteemme. Siihen me pyrimme ja sat-saamme. Suomi ei itsessään riitä, Mikko Kentta hymyilee. //

Mikko KenttaKotoisin: kuopiosta. harrastukset: lenkkeily ja musiikin kuuntelu. erityistä: Muoto2:n tuotteet ovat herättäneet huomiota myös

ulkomaisissa sisustuslehdissä, kuten Wallpaperissa.

54 ULKOMAAT » Yrittäjänä keskellä talouskriisiä

TeKSTI JA KuVAT juha europaeus

Byrokratiaa kreikassa yrittäjän paras ystävä on hyvä kirjanpitäjä. valtiosta ja korruptoituneista virkamiehistä ei ole yrittäjille avuksi.

ja korruptoituneita virkamiehiä

YRITTÄJÄ 1/2012

55

YRITTÄJÄ 1/2012

Kreikka on ollut parin vuo-den ajan kansainvälisten talousuutis-ten keskipisteenä. Maan talous on kon-kurssin partaalla. Kansalaiset ovat vi-haisia poliitikoille ja virkamieseliitille.

Suomalaissyntyinen Mia Vizan-tiadis toimii matkailualan yrittäjänä Ateenan keskustassa korttelin päässä Syntagma-aukiolta. Siitä on viime kuu-kausina tullut mielenosoitusten näyt-tämö. Uutiskuvat katutappelijoista ei-vät tee hyvää Kreikan imagolle turval-lisena matkakohteena.

— Jonkin verran varauksia on ta-louskriisin takia peruttu, Vizantiadis kertoo.

— Mielenosoitukset keskittyvät to-sin vain pienelle alueelle Ateenan kes-kustaan. Muualla maassa ei levotto-muuksia ole.

KIVInen AlKuTAIVAl

Mia Vizantiadisin alku yrittäjänä Krei-kassa oli kivikkoinen. Kun hän kym-menisen vuotta sitten aloitti EL-VE Tours -yhtiön toimitusjohtajana, hotel-lien omistajat eivät suostuneet keskus-telemaan ulkomaalaisen nuoren naisen kanssa. He kääntyivät yrityksen entisen omistajan puoleen, joka ohjasi heidät ottamaan uudestaan yhteyttä Miaan.

Työpäivän jälkeen nuori yrittäjä meni yliopistoon opiskelemaan krei-kan kieltä. Alkuvaikeuksien jälkeen yrityksen toiminta alkoi pyöriä muka-vasti.

Pari vuotta sitten Kreikkaan iski ta-louden lama. Turistien virta siirtyi Kreikasta muualle.

— Nyt suunta on jo hieman parem-

paan päin. Kreikka kiinnostaa suoma-laisia, onhan se ollut paljon tapetilla, Vizantiadis toteaa.

OlIIVIen POImInTAA JA lInTubOnGAuSTA

Vizantiadis ideoi parhaillaan Kreik-kaan uusia matkakohteita. Asiakkaita kiinnostavat entistä enemmän yksilöl-liset, räätälöidyt matkat. Tarjolla on esimerkiksi lintubongausmatkoja, iko-ninmaalausmatkoja ja oliivien poimin-taa.

EL-VE Toursissa työskentelee toi-mitusjohtajan lisäksi kaksi kokopäi-väistä työntekijää. Kahden lapsen äi-tinä Vizantiadis tekee osan viikosta etätöitä kotonaan.

56

YRITTÄJÄ 1/2012

¾¼ Byrokratia ja korruptio haittaavat yritystoimintaa Kreikassa, sanoo matkailuyrittäjä Mia Vizantiadis.

Yrittäjän tärkein yhteistyökumppani Kreikassa on hyvä kirjanpitäjä. Yritys-toimintaa koskeva lainsäädäntö muut-tuu koko ajan. Kirjanpitäjä pitää yrittä-jän ajan tasalla ja tilittää arvonlisäverot sekä muut verot ja maksut.

Veroja kreikkalaiset maksavat paljon, mutta vastinetta ei verorahoille juuri saa. Maksut häviävät byrokratian rattaisiin.

– Valtion rahapulan takia kouluissa ei ole kirjoja eikä niitä lämmitetä, Vizanti-adis kertoo.

– Sairausvakuutuskassat ovat tyhjinä, vaikka maksat sinne säännöllisesti kol-masosan työntekijän palkasta.

bYROKRATIA hARmITTAA

Talouskriisi on ryvettänyt pahasti Krei-kan mainetta. Ulkomailla on epäilty kreikkalaisten työmoraalia ja pahek-suttu anteliaita eläke-etuja. Suurin osa Kreikka-tarinoista on Vizantiadisin mu-kaan tuulesta temmattuja.

– Huhut pitävät paikkansa vain val-tionhallinnon työntekijöistä, hän sanoo.

Poliitikot ovat ottaneet kuntien ja valtion palvelukseen omia sukulaisiaan. Valtion työntekijöitä on liikaa, ja verova-roin rahoitetut työtehtävät on huonosti organisoitu.

Esimerkiksi tietokoneet tulivat val-tionhallintoon vasta 2000-luvun vaih-teessa, sitä ennen kaikki oli käsin kirjoi-tettua. Tehtävien hoitaminen on edel-leen tehotonta.

– Saadaksesi veroasian hoidettua, on siihen varattava koko päivä, Vizantiadis kertoo.

– Ensin jonotat yhden virkailijan luo, jolta saat leiman, jotta voit mennä seu-raavan luo, joka myös laittaa leiman. Sit-ten voit mennä seuraavalle, joka leimat-tuaan palauttaa sinut ensimmäisen vir-kailijan luo.

VIRKAmIeSTen KORRuPTIO mAAn TAPA

Kreikan talouden supistuva kierre jat-kuu neljättä vuotta. Elvyttämiseen ei ole varaa, koska markkinoilta ei lainarahaa enää tule. Edessä on pakkosäästöjä ja ki-peitä poliittisia päätöksiä.

Virkamiesten korruptio on ollut Krei-kassa maan tapa. Aiemmin oli yleistä, että verotarkastajan tullessa yritykseen hänelle piti maksaa erikseen siitä, että tarkastus menee varmasti läpi. Asemaa käytettiin törkeästi väärin, ja se oli ylei-sesti hyväksyttyä. Nyt tilanne on muut-tunut.

– Byrokratiaa täytyy vähentää, Vizanti-adis sanoo. Se auttaisi paikallisia pienyrit-täjiä ja toisi myös ulkomaisia investoijia.

IRTI euROSTA?

Jos Kreikka ei noudata rahoittajiensa määräämiä uudistuksia, on edessä ehkä eroaminen rahaliitosta. Se olisi kova isku monelle pienyrittäjälle. Säästöt deval-voituisivat tai jopa häviäisivät kokonaan pankkien kaatuessa.

Matkailuyrittäjälle eurosta eroami-nen olisi kaksijakoinen asia. Ulkomai-sille turisteille Kreikka muuttuisi hal-vemmaksi ja entistä kiinnostavammaksi matkakohteeksi. Toisaalta drakmaan siirtyminen romahduttaisi monen per-heen talouden, koska lainanhoito muut-tuisi mahdottomaksi.

– Kreikkalaiset ovat yleisesti ottaen positiivisia ja myönteisesti ajattelevia, Vizantiadis sanoo.

– He osaavat selviämisen taidon, sillä valtio ei ole koskaan kreikkalaisia autta-nut. //

Yrittäjän tärkein yhteistyökumppani Kreikassa on hyvä kirjanpitäjä.

YRITTÄJÄ 1/2012

57MAAILMANPYÖRÄ » Ajankohtaista maailmalta

KOKOAJA jarmo hyytiäinen, KuVA rodeo.fi

Yrittäjien pysäköintiä pitää helpottaa helsingissäHelsingin kaupunki haluaa kitkeä ilmaisen pysäköinnin kantakaupun­gista ennen iltayhdeksää. tämä heiken­täisi yrittäjien mielestä heidän pysäköin­timahdollisuuksiaan entisestään. suunni­telman vastapainoksi siivousalan yrittäjät esittävät, että pysäköintiä pitäisi muuttaa nykyistä joustavammaksi, jolloin yrit­täjät voisivat pysäköidä koko kaupungin alueella yhdellä luvalla.

lähde:Stt

angry birdsin esikuvana aku ankan menestysAngry Birds ­pelihahmoista tun ­nettu rovio tavoittelee disneyn koko­luokkaa viihdeyhtiönä. Muun muassa aku ankasta tunnetun disneyn mark­kina­arvo on 60 miljardia euroa, ja rovion arvo on kahden ja seitsemän miljardin euron välillä. yhtiön tavoit­teena on kymmenkertaistaa liikevaihto vuo sittain ja kasvattaa se kymmeniin miljardeihin dollareihin.

lähde: Stt

kaakon kulmalla venäläismatkailijat kiikarissaKotkan, haminan, pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän alueella on käynnistetty yhteinen matkailumarkki­nointihanke. tavoitteena on kasvattaa venäläisyöpymisten määrää entisestään ja pitää ostosten kasvu­ura vakaana.

koneyrittäjät haluavat raivata myrskyn jälkiäKoneyrittäjät ovat ehdottaneet sähköyhtiöille yhteistyötä myrsky­ ja lumituhojen torjuntaan. yrittäjien mielestä raivauksissa tarvitaan heidän ammattitaitoaan ja paikallisten olosuh­teiden tuntemista. edellytyksenä on turvallisuuskoulutuksen järjestäminen, jolloin yrittäjille selvitetään sähkölin­jojen raivauksien riskit. koneyrittäjien mielestä heidän kalustonsa sopii erin­omaisesti kaatuneitten puiden raivauk­seen päivin öin.

pienpanimot valmistivat alkolle erikoiserän synttärioluitaAlko täyttää 80 vuotta huhtikuussa, ja juhlavuoden kunniaksi kymmenen kotimaista pienpanimoa on valmistanut erikoiserän syntymäpäiväoluita. oluita valmistivat laitilan Virvoitusjuoma­tehdas, lammin sahti, nokian panimo, Malmgårdin panimo, panimo & tislaamo teerenpeli, panimoravintola Beer hunter’s, saimaan olut, stadin panimo, Vakka­suomen panimo ja Ålands Bryggeri. pienpanimoiden juhlaoluiden myynti alkaa 6. helmikuuta 150 alkon myymälässä.

koillismaa ja lappi markkinoivat yhdessä Pohjoista suomea markkinoidaan ulkomaille kolmivuotisella hankkeella. lapland – the north of finland ­hank­keessa on mukana lapin lisäksi koil­lismaa. tavoitteena on lisätä pohjoisen suomen tunnettavuutta ja kiinnosta­vuutta matkailukohteena.

toImIttaja: jaNNe kaulaNeN

hammerkit kasvaa rytinälläHelsinkiläinen hammerkit on saanut 1,25 miljoonan euron lisä­sijoituksen Veraventurelta ja brittiläi­seltä north West fundilta. pilvitekno­logiaan perustuvia verkkopalveluita tarjoavan hammerkitin tavoitteena on kasvattaa ison­Britannian­toimintaansa 12 työntekijällä ja luoda kolmen neljän vuoden aikana 40–50 uutta työpaikkaa liverpoolin alueelle. 

YRITTÄJÄ 1/2012

58 ULKOMAAT » Kuubassa yrityssektori on uhka

– Olen vasta aloittanut yritystoi-minnan. Internet on kallis, trinidadilai-nen matkailuyrittäjä Adolfo Miranda Bermudez huokaa.

Bermudez on yksi Trinidadin arvi-olta kahdestasadasta casa particular -yrittäjästä, joista osa majoittaa turisteja asunnossaan ja osa taas vuokraa erillistä huonetta tai huoneisto kuten Bermudez. Hän perusti Hostal El Pollo -majoitus-yrityksen omistamaansa taloon, joka on

remontoitu matkailijoiden tarpeita aja-tellen. Itse hän asuu vaimonsa kanssa lä-histöllä.

Kuubalaiset yrittäjät ovat tottuneet haasteisiin. Pienimuotoinen yrittämi-nen sallittiin Kuubassa 1980-luvulla, mutta kasvun kiihdyttyä yritteliäisyys kukistettiin, sillä yksityissektorin liian voimakas kasvu koettiin uhkaksi.

Kun Kuuban tukija Neuvostoliitto hajosi, maa ajautui taloudelliseen kaa-

Kuuban merkkipaaluja1902 itsenäistyminen

1959 Vallankumous, fidel Castrosta pääministeri, maareformi

1960 ylikansalliset suuryritykset kansallistetaan

1962 usa:n kauppasaarto voimaan

1976 fidel Castrosta presidentti

1990 itäblokin murros aiheuttaa talousromahduksen

1992 kuuba sallii ulkomaiset investoinnit

1993 dollari laillistetaan maksu ­ välineenä, pienimuotoinen yrittäjyys sallitaan

2004 dollarin käyttö maksu ­ välineenä lakkautetaan

2006 fidel Castro sairastuu ja luopuu presidentin tehtävistä

2008 raúl Castro presidentiksi

LupayrittääYrittämistä on kuubassa vuoden 1959 vallankumouksen jälkeen vuoroin höllennetty ja kiristetty. Nyt on meneillään höllennyksen aika.

TeKSTI JA henKIlöKuVAT kirsti sergejeff

59

YRITTÄJÄ 1/2012

luvallinen paladarHavannassa paladar Monguito ­perheravintolaa pitävä Selda Con on varovainen sanoissaan. haastat­telun aikana hän muistuttaa useaan kertaan, että on saanut luvan pitää paladariaansa.

paladar on yleisnimitys yhden perheen omistamalle kotiruokara­vintolalle.

yksityistämisohjelman myötä paladarit saivat laillisen oikeuden toimia vuonna 1993. asiakaspaik­koja on alusta asti rajoitettu.

– tähän mennessä ravinto­lassani on saanut olla 12 paikkaa, mutta viranomaiset ovat luvanneet minulle 40 paikkaa.

Con näyttää huolestuneelta ja varmistaa vielä, että hänelle ei koidu hankaluuksia haastattelusta.

– nykyään on helpompi avata paladar tai laajentaa. aiemmin täy­tyi maksaa dollareilla.

ruokalistalla on kalaa ja kanaa. Vieraita tulee pääasiassa espan­jasta, kanadasta, argentiinasta ja Meksikosta. tungosta ei ole.

paladareissa maksetaan CuC:illä, minkä vuoksi ulkomaa­laiset tai matkailijoilta rahaa saa­vat ovat paladar Monguiton koh­deryhmää. ravintolamaailmassa on sama suuntaus kuin muuallakin: kotiruokaa saa kotona ja ulos lähde­tään syömään eksoottisempaa.

– kolme ruokailijaa on ollut tänään. nyt ei ole sesonki, Con miettii.

okseen. Kansan kurjistumista alettiin torjua sallimalla pienimuotoista per-heyrittämistä. Viime vuosina yksityis-tämistä on lisätty asteittain. Nyt valtio säästää pienentämällä hallintoa, ja vir-kamiehiä kannustetaan yrittäjiksi.

VIIdAKKORumPu TOImII

Kuubalaiset yrittäjät toimivat yhteis-työssä.

– Asiakkaita tulee muiden yrittäjien kautta. He kertovat palvelustani, mikäli heillä on täyttä tai toimivat toisessa kau-pungissa.

Läheiseltä linja-autoasemaltakin lä-hetetään omatoimimatkailijoita.

– Saapuvat kaupunkiin ja kyselevät majapaikkaa, Bermudez tokaisee.

Monilla kuubalaisilla liikenne-asemilla paikalliset yrittäjät tai heiltä komissiota saavat metsästävät turis-teja käyttämään yksityisiä matkailupal-veluita. Internetkin on tulossa mukaan kuvioihin.

Sosiaalinen media – viidakkorumpu

– näyttää ainakin paikan päällä toimi-van hyvin, sillä Bermudez on hyvin sel-villä ryhmämme yksityisbussin saapu-misesta kaupunkiin.

– Olette siitä yhdeksän hengen seu-rueesta, joka tuli aamulla, hän tietää kertoa.

TulOT hOuKuTTAVAT

Toimilupamaksu tai turistivero, kuten Bermudez 225 Kuuban vaihdettavan peson (CUC) eli ns. turistipeson (noin 185 euroa) suuruista summaa nimittää, maksetaan kuukausittain.

– Turisteja tai ei, maksan aina. Vero on korkea mutta myös tulot

houkuttavat, sillä ani harva selviää palk-katuloillaan. Kuubalaisen keskikuukau-sipalkka vastaa noin kymmentä euroa.

Bermudezin kahden makuuhuoneen talo maksaa 40 Kuuban vaihdettavaa pesoa (noin 33 euroa) yöltä. Kahden va-luutan Kuubassa CUC:t ovat haluttuja, sillä niillä pystyy hankkimaan pulan-alaisia tavaroita. //

¾¼ Selda Con on pyörit-tänyt keskeisellä paikalla Havannassa perheravintola Paladar Monguitoa jo viidentoista vuoden ajan.

¾½ Entinen kalastaja, Adolfo Miranda Bermudez perusti alkuvuonna 2011 perheyrityksen Trinidadissa. Myös vaimo on mukana toiminnassa.

¾» Kuubalaiset yrittäjät ovat tottuneet haasteisiin. Pieni-muotoinen yrittäminen sallittiin 1980-luvulla, mutta kiellettiin pian, kun yrityskentän kasvu koettiin liian suureksi uhkaksi.

rod

eo.F

I

YRITTÄJÄ 1/2012

MINUN MAAKUNTANI » Vihreiden harjujen maa60

TeKSTI lotta tammelin, KuVA lahden kaupunginmuseon kuva­arkisto/tiina rekola

kasvun ja kehityksen

urheilu, muotoilu ja cleantech – niistä on lahti tehty.

keidasLahti tuo ulkopaikkakuntalaiselle mie-leen uljaat mäkihyppytornit ja hiihtäjät tal-vimaisemissa. Eipä siis ihme, että Päijät-Hä-meen Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Pato-salmi ja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKESin toimitusjohtaja Essi Alaluukas ku-vailevat heti kärkeen Päijät-Hämeen maakun-takeskusta Lahtea urheilukaupungiksi.

– Urheiluun ja vapaa-aikaan liittyviä mah-dollisuuksia on runsaasti niin palvelujen käyt-täjille kuin yrittäjillekin, kertoo Ferroplan Oy:n toimitusjohtaja Pentti Patosalmi.

– Täällä on upea luontoympäristö liikku-miselle sekä muutenkin monipuoliset harras-tusmahdollisuudet, myös kulttuuriharrastuk-siin. Ei siis ole sattumaa, että Lahden seudulla on halutaan panostaa myös terveysliikuntaan ja siihen liittyvän yritystoiminnan kehittämi-seen, jatkaa myös Alaluukas.

Urheilun lisäksi Lahti mieltyy vahvasti muotoilun kaupungiksi.

YRITTÄJÄ 1/2012

61

– Puuteollisuuden osaamisella on pitkät perinteet. Muotoilu koetaankin alueen suurena mah-dollisuutena tulevaisuudessa, Pa-tosalmi visioi.

– On hienoa, että Lahti on tii-viisti mukana Helsingin Muotoi-lupääkaupunkivuoden WDC 2012 toteutuksessa. Teollisen muotoi-lun perinne ja kansainvälisesti ar-vostettu Muotoiluinstituutin kou-lutus Lahden alueella on vahvaa, mistä tunnustuksena ovat alueen kärkiyritysten saamat kansainvä-liset muotoilupalkinnot, muistut-taa Essi Alaluukas.

CleAnTeChIn KeSKITTYmÄ

Päijät-Hämeen maakunta on kun-nostautunut myös muiden alojen osaamisellaan – otetaan esimer-

kiksi vaikka cleantech-toiminta.– Alueella on vahvaa ympä-

ristöosaamista. Ympäristö-, me-katroniikka- ja viljaklusterit ovat vahvassa kasvussa ja kehityksessä maakunnassa, kuvailee Patosalmi.

– Lahti on Suomen merkittä-vin ympäristöalan tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan keskittymä. Lahden tiede- ja yri-tyspuisto johtaa Suomen ympä-

ristöteknologian osaamiskluste-ria, ja sillä on tiiviit yhteydet Kii-naan, Venäjälle ja Intiaan. Lah-den tiede- ja yrityspuisto myös järjestää eniten rahoitusta, tapah-tumia ja kontakteja cleantech-kasvuyrityksille Suomessa, tietää Alaluukas.

Patosalmen ja Alaluukkaan mukaan Lahti on ainoa paikka-kunta Suomessa, jossa yhdistyvät

YRITTÄJÄ 1/2012

62m

attI

vIl

jaN

eN

neljän cleantech-oppilaitoksen voimat, jotka takaavat yhteydet ammattitaitoi-seen työvoimaan ja viimeisimpään tut-kimustietoon.

– Korkeakoulut, kymmenet clean-tech-alan yritykset ja organisaatiot sekä Suomen suurin ympäristöalan tutki-muslaboratorio luovat vertaansa vailla olevia synergiaetuja ympäristöalan toi-mijoille, he tuumaavat.

YRITYSYSTÄVÄllISIn SeuTu?

Essi Alaluukas ja Pentti Patosalmi iloit-sevat myös siitä, että Lahden alue on myös ottanut vastaan haasteen tulla Suo-men yritysystävällisimmäksi alueeksi.

– Käytännössä tämä näkyy muun muassa siinä, että kaikki maakun-nan kunnat ovat tehneet päätöksen ot-taa yritysvaikutusten arvioinnin osaksi päätöksentekoaan vuoden 2012 alussa, Alaluukas selvittää.

Patosalmi toivookin, että seutukun-nalla panostettaisiin erityisesti pk-sek-torin kasvuun ja kansainvälistymiseen.

– Myös Uusyrityskeskuksen näky-

vyyttä ja vaikuttavuutta pitäisi lisätä. Lisäksi toivoisin, että alueella lisättäisiin yrittäjyys-kasvatusta oppilaitoksissa, hän summaa.

Alaluukas kertoo, että Lahden alue on ollut perinteinen perheyrittäjyyden keskit-tymä, missä on totuttu kestämään haasteita ja luomaan menestystä.

– Siitä ovat todisteena useat kansainväli-sesti toimivat ja menestyvät perheyritykset kuten Kemppi, Rapala, Polttimo ja puheen-johtajan edustama Ferroplan, hän luettelee.

– Uusien yritysten perustamisinto on myös kasvanut tasaisesti. Mielestäni Lah-den alue on onnistunut uusiutumaan vii-meisten vuosien aikana mielikuvaltaan kasvavaksi ja kehittyväksi alueeksi nivou-tumalla osaksi metropolialuetta.

KARIuTuneeT KunTA neuVOTTeluT

Reilu vuosi sitten neuvoteltiin Lahden alu-een uuden suurkunnan muodostamisesta. Neuvottelut kariutuivat, mikä jätti jälkensä myös kuntien yhteistyöhön.

Essin erinomaiset• Innostava ympäristö

yrittämiselle• Logistisesti Suomen parhaalla

paikalla, näppärä yhteys helsinkiin ja pietariin

• Vireä, kasvava kaupunkikeskus liikunnallisen ihmisen paratiisi

• Viihtyisiä luonnonläheisiä asuinympäristöjä

Lahden alue on onnistunut uusiutumaan viimeisten vuosien aikana mielikuvaltaan kasvavaksi ja kehittyväksi alueeksi nivoutumalla osaksi metropolialuetta.

edellytykset menestyäEssi Alaluukas, 36, on synty­peräinen lahtelainen.

– olen ”lahesta” eli syntynyt ja käynyt kouluni täällä.

lahden kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja on iloinen siitä, että on päässyt kotikaupungilleen töihin.

– olen etuoikeutetussa asemassa, kun saan tehdä työtä oman koti­seutuni tulevaisuuden eteen. Mei­dän pitäisi olla rohkeasti ylpeitä siitä, mitä meillä on, alaluukas iloitsee.

– alueella on kaikki edellytykset menestyä nyt ja tulevaisuudessa, hän jatkaa.

63

Verkostoitumisbileet, Madventures, Minna Parikka,

Nuorten yrittäjien Gaala, EER-huippuseminaari,

Sami Hedberg...

VUODEN SUURIN & KUUMIN NUORTEN YRITTÄJIEN KOHTAAMINEN!

Tsekkaa ohjelma ja varaa paikkasi:

www.hotspot2012.fi

Lähde mukaan kokemaan Hot Spot: viikonloppu täynnä viihtymistä ja vaikuttamista sekä mukana tietysti kuumimmat puhujat ja puheenaiheet!

– Kuntien halu säilyä itsenäisenä on py-synyt vahvana ja mielenkiinnolla odote-taankin kuntaministerin esitystä tulevasta kuntarakenteesta, kertoo Essi Alaluukas.

Myös Patosalmi uskoo, että kuntaliitok-set tulevat olemaan jatkossa seudulla iso

kysymys. Alaluukkaan mukaan maakunnal-

listakin yhteistyötä on harjoitettu eri tavoin ja yhdessä tekemisen voima on tunnustettu elinkeinopo-litiikassa.

– Hämeen suuntaan yhteyksiä runsaasti, johtuen yhteisestä Kaup-

pakamarialueesta, Patosalmi muis-tuttaa.

Alaluukas painottaa taas eteläisem-piä seutuja.– Lahden alue on profiloitunut viime

vuosina vahvasti metropolialueen suun-taan, ja yhteistyötä on tehty erityisesti Helsingin kanssa. WDC 2012 hanke lienee tästä ajankohtaisin esimerkki. //

vaikuttamista valtakunnan tasollaPentti Patosalmi, 62, on kotoisin kuusamosta, mutta työ ja perhesuhteet ovat tuoneet yrittäjän päijät­hämeen seudulle.

nykyisessä kotiseudussa patosalmea ilahduttaa se, että maakunnan ihmisten kanssa tulee hyvin toimeen.

– Viihtymiseen alueella vaikuttaa myös asumiskunnan hyvä sijainti, pato­salmi kertoo.

Maakuntansa eteen pentti patosalmi tekee töitä yrittäjäjärjestön kautta.

– päijät­hämeen yrittäjien puheen­johtajana voin vaikuttaa asioihin valta­kunnan tasolla, hän selvittää.

Pentin parhaat• Sijainti• Monipuoliset vapaa-ajan

vieton ja harrastusten mahdollisuudet

• Runsaasti koulutusta käytännönläheiseen innovaatiotoimintaan ja tutkimukseen

• Hyvä kulttuuritarjonta• Hyvä koulutustarjonta

juh

a t

aN

hu

a

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HELSINKI | p. 09 2292 2994 | koulutus@yrittajat.fi

Laki- ja työsuhdepäivätViking Line m/s Gabriella, Helsinki - Tukholma - Helsinki

18. – 20.4.2012

Ilmoittautuminen viimeistään 4.4.2012 kirsi.harkonen@yrittajat.fi, puh. 09 229 229 23 /Härkönen tai www.yrittajat.fi/ilmo/laki_ja_tyosuhdeIlmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja ruoka-allergiat.

Peruutus: Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tehdystä peruutuksesta peritään 50 € (+ alv). Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 6 vrk ennen seminaaria peruutettu matka veloitetaan kokonaan.

Keskiviiikkona seminaarin

puheenjohtajana toimii lainsäädäntöasioiden

päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

Torstaina seminaarin puheenjohtajana toimii asianajaja, varatuomari

Ilpo Moisala, Asianajotoimisto

I. Moisala Oy

Tervetuloa mukaan!

KESKIVIIKKO 18.4.

11.00 Ilmoittautuminen11.30 Kahvi ja hedelmätarjoilu

12.00 Seminaarin avaus

Oikeusturvavakuutus yrityksen tukenaRiskipäällikkö Virva Ojala, vastuu- ja oikeusturva- vakuutukset, Fennia

12.45 Finnveran rahoitusmahdollisuudet pien- ja pk-yritykselle

Liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo, Finnvera Oyj

13.45 Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen

14.30 Ennusteissa matalapainetta – varaudu parempaan! Fil. tri, Business Coach Eija Mäkirintala, Altonova Oy

▪ Hyvä fiilis on tarttuvaa – altista ympäristösi tekemisen meiningille ja säilytä luova ote myös huonoina päivinä!

15.30 Yritysmuodot, yrityksen toiminta ja vastuutLainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

▪ toiminimiyrittäjä, henkilöyhtiöt, osakeyhtiö ▪ yritysmuodon muuttaminen ja vastuu velvoitteista ▪ yrityksen ja omistajan vastuu sopimuskumppanille ▪ osakeyhtiön hallituksen jäsenen, varajäsenen ja toimitusjohtajan vastuu

▪ voiko vahingonkorvausvastuuta rajoittaa

16.30 Tauko, kahvia tarjolla

Asiakkaan maksut myöhässä – yrittäjän varautumiskeinot ja toimenpiteet

Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät

▪ miten voin varautua etukäteen asiakkaan maksukyvyttömyyteen

▪ maksuajasta sopiminen ja sopimusrikkomus ▪ milloin asiakas maksaa laskun myöhässä ▪ maksuviivästyksen seuraukset: viivästyskorko, perintä, tratta, ulosotto ja maksuhäiriömerkintä

▪ miten toimin, jos asiakas reklamoi laskusta

(17.30 laiva lähtee Tukholmaan)

17.45 Puhelinsopimusten sudenkuopat – harhaanjohtavaan markkinointiin varautuminen

Lakineuvoja Tuomas Liinamaa, Suomen Yrittäjät Lakineuvoja Tuukka Hämäläinen, Suomen Yrittäjät

▪ milloin ja millainen sopimus syntyy ▪ ongelmiin varautuminen ▪ ”Sain silti maksukehotuksen, mitä teen?”

18.30 Kysymyksiä seminaarin asiantuntijoille20.00 Buffetillallinen

TORSTAI 19.4.

7.00 Aamiainen

9.45 Laiva saapuu Tukholmaan

12.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

12.30 VuosilomatLainopillinen asiantuntija, varatuomari Risto Tuominen

▪ vuosiloman ansainta ▪ lomapalkka ja -korvaus ▪ lomaraha ja lomaltapaluuraha

13.30 Työsuhteen mukaiset työntekijän oikeudet ja velvollisuudetLainopillinen asiamies Anja Tuomola, Suomen Yrittäjät

▪ työsuhteen synty ja määrittäminen ▪ työnantajan työnjohto-oikeus ▪ työntekijän palkka ja muut edut ▪ kilpailukielto ja salassapitovelvoite

14.30 Kahvi ja välipala

15.00 Työsuhteen päättäminen tuotannollisin ja taloudellisin syinTyömarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, Suomen Yrittäjät

▪ tarjolla olevan työn väheneminen yrityksen taloudellisen tilanteen heikentyessä tai työn uudelleen järjestelyn vuoksi

▪ irtisanomismenettely ▪ onko irtisanomiselle vaihtoehtoja

16.00 Lomautus Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

▪ lomautuksen perusteet ▪ roikkulomautus ▪ lomautuksen kierto

16.45 Tauko, kahvia tarjolla (laiva lähtee Helsinkiin)

17.00 Tehovartit:Asiamies, oik.tiet. kand. Max Lindholm, Suomen Yrittäjät

▪ Työsuhteen päättäminen erillisellä sopimuksella ▪ Työntekijän työttömyysturva ▪ Työterveyshuolto poissaolojen aikana

18.00 Käytännön ennakkotapauksia työsuhdemaailmassaAsianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

▪ KKO:n uunituoreita ratkaisuja ▪ Työtuomioistuimen ennakkotapauksia

18.45 Kysymyksiä seminaarin asiantuntijoille 19.45 Seminaarin päätös ja coctail

20.00 A la carte -illallinen

PERJANTAI 20.4.

8.00 Aamiainen (10.00 laiva saapuu Helsinkiin)

Yhteistyössä

Osallistumismaksu Jäsenhinta (normaalihinta) 440 € (610 €)/ hlö 2 h ikkunallisessa hytissä470 € (630 €)/ hlö 1 h sisähytissä490 € (650 €)/ hlö 1 h ikkunallisessa hytissä

Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

YRITTÄJÄ 1/2012

65UUTISMAAILMA

PULJU

ruutuisia tölkkejä Perinteiset suomalaiset, olvi oyj ja reino & aino kotikenkä oy yhdistivät voimansa ja tuovat suositun tuoteperheen nyt myös juomatuote­ryhmään. keväällä kuluttajat pääsevät maistelemaan tuttuihin ruutu­kuoseihin puettuja vaaleaa olVi reino­lagerolutta ja mansikan makuista olVi aino­omenasiideriä.

omppujuomaa lepohetkiinHyvää Päivää rentouttava omena­juoma tarjoaa lepohetken kiireen keskelle.

hyvää päivää rentouttava omena­juoma saa makunsa omenasta, vihreä­teeuutteesta sekä luontaisista aromeista kuten inkivääristä. raikas ja kevyesti hapokas juoma sisältää myös frantsilan tilan luomuyrttejä: kauranversoa, kamomillaa, kanervaa, sitruunamelissaa ja kissanminttua.

uutuusjuoma on kylmänä nautittuna rai­kas janon sammuttaja, mutta sen voi myös lämmittää, jolloin inki­vääri, yrttien sekoitus ja vihreä tee rauhoittavat miellyttävästi kiireisen päivän keskellä.

Sporttisukat talvilajeihinTalviliikkujalle löytyy nyt oikeanlainen sukka lajiin kuin lajiin X-Socks Winter run ­talvijuoksu­sukissa on erityisesti juoksuun suunnitel­lut suoja­ ja tukialueet varpaankärjissä ja kantapäissä, jotka vähentävät mahdollisten vammojen sekä mustelmien ja rakkojen muodostumista.

X­socks ski adrenaline ­sukat puolestaan soveltuvat erityisesti lasketteluun, sillä sääriosan pehmusteet vähentävät laskettelumonon aiheuttamaa painetta ja toimivat iskunvaimentimina. nilkkaa ja säärtä

tukevat alueet suojaavat lisäksi mustelmilta ja hiertymiltä. X­socks Cross Country ­hiihtosukat on suunniteltu

erityisesti hiihtoon. Cross Country ­sukkien robur­kuitui­nen, pehmeä varvassuoja ehkäisee hiertymiä.

kantapäänsuoja vähentää hiihtäessä synty­vää kitkaa ja rakkojen muodostumista.

ouniorhonen

YRITTÄJÄ 1/2012

6666 KOLUMNI66

kirjoittaja on liikkeenjohdon konsulttiyrittäjä.

isaounioLS

ma

ra l

eppä

markkinointia ilmaiseksi?Miten löydän asiakkaita? Miten poliitikko ja puolue erottuu joukosta? Miten brändätään ja viestitään? Voiko julkisuudesta olla hyötyä?

yrittäjävuoteni ovat olleet purjehdusta myrskytuulessa vuodesta 2004. olen myynyt, saneeran­nut, kasvattanut ja lopettanut yrityksiä. siinä sivussa kärvistellyt työuupumusta. Moni laatikoi minut julkkikseksi ja kadehtii mediassa saamaani näkyvyyttä, jonka arvelee muuttuvan pikavoitoiksi.

ilmainen julkisuus onkin suhteetonta, eräänä vuonna sitä tuli miljoonien eurojen arvosta. Minulla ei ollut suurelle yleisölle ja tV­katsojille tuotetta, sillä myin asiantuntijapalveluita. julkisuus meni hukkaan. työssäni konsulttina siitä oli haittaa, sillä asiakasyritykseni kokivat lööpit häiriöksi. yritänkin vältetellä pintajulkisuutta ja yksityiselämäni on vain omani. Markkinointineuvoja jaan mielelläni.

Brändärien ja markkinointi­ihmisten lajityypit jakautuvat tilasto­ ja tutkimususkoviin sekä niihin, jotka ampuvat täysillä kekseliäitä markkinointiraketteja. kuulun jälkimmäisiin.

tutkimuksia voi tehdä, mutta 95 % paukuista kannattaa käyttää siihen, että miettii maalaisjärjellä, miksi kirsti paakkanen teki Marimekosta kiehtovan mutta amer ei. tai miksi fiskars­iittalan toimitus­johtajaa ei tunne monikaan, vaikka toimitusjohtaja voisi olla voimakas mielipidevaikuttaja myynnille.

tänäpäivänä myös bisnes­to­bisnes­markkinoilla toimivat ja virkamiehet tarvitsevat huomiota. Melua on niin paljon, että jos et saa asiaasi esille, unohdut.

Pikakurssi markkinointiin ja julkisuuden hallintaan

1. internetin ja digitalisoitumisen myötä mark­kinoinnista on tullut liki ilmaista, jos osaat käyttää uusia välineitä. hyvätasoisten kuvien, graafisen suunnittelun ja viestin levit­tämisen nopeus ja tehokkuus on ilmiömäistä.

2. jokainen voi itse suunnitella logon, netti­sivut, yritysilmeen tai mainoskampanjan. sinun tulee kuitenkin harjoittaa silmääsi ja tyylitajuasi ymmärtääksesi, mikä näyttää hyvältä. Miksi Chanel lumoaa naiset ja Mercedes miehet?

3. julkisuuden saaminen on hyvin helppoa, jos näytät ja teet asioita kiinnostavasti. soitto toimittajille riittää, kunhan osaat puhua hurmaavasti ja esittää “uutiskoukun”.

4. haaste on se, että meidät kasvatetaan uppoamaan tapettiin eli näyttämään saman­laisilta. etsi omat erilaisuusesi kuvasi!

5. kun Margaret thatcher kehitti ulkomuoto­aan ja puhetapaansa, häntä syyllistettiin. tänä päivänä jokaisen on syytä päivittää olemustaan ja kehittää viestintätaitojaan.

6. kun kerrot tuotteestasi, älä tyrkkää tuotetta tai palvelua liian “raakana” esiin. liitä se osaksi isompaa ilmiötä, kerro tarttuva stoori, joka on aivan pakko kertoa eteenpäin. angry Birdsit eivät ole neroutta, vaan piinkovaa markkinointia.

7. Monet naisyrittäjät haaveilevat tuotteensa näkymisestä tähtien ja näyt telijöiden käyttäminä. Miehet taas urheilijoiden.

8. luo vastustamaton tutustumistarjous, anna jotain ilmaiseksi, houkuttele ihmiset liikkeelle.

9. älä kopioi vaan tutki kiinnostavaa kilpailijaa. Miten voit olla askeleen edellä?

10. suomalaiset antavat liian helposti periksi. tutki miten ranskalaiset ja amerikkalaiset erottuvat massasta. ja miten venäläiset uskaltavat tarjota ja vaatia vain parasta. //

Työmatka maistuu nytentistäkin paremmalta!

Päiväkokousristeily Helsingistä Tallinnaan alk. 54 €/hlöHintaan sisältyy: Päiväkokousristeily (meno Tallink Shuttlella, paluu Baltic Princessillä), buffetaamiainen, kokoustila kuudeksi tunniksi ja lounas ruokajuomi-neen uudistuneessa Buffet Tallinkissa. Hinta voimassa min. 6 henkilön ryhmille ma–ke-lähdöillä 12.6.2012 saakka. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Paikkoja rajoitetusti. Koskee vain uusia varauksia.

Kysy lisää matkatoimistostasi tai Tallink Siljan kokous- jaryhmämyynnistä puh. 010 804 123 ma-pe 8–17(010-puhelut kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt /min,matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min).

”Uskomme, että buffetruokailun uudet ja vanhat ystävät ilahtuvat päästes-sään uuden ajan buffetin ääreen!”

Vesa Borgenströmkeittiöpäällikkö, Silja Europa

Tallinkin ja Silja Linen risteilylaivojen buffetravintoloiden valikoima on uudistunut niin makujen kuin toiminta-ajatuksensa puolesta. Buffet jakautuu toreiksi, joiden sadosta voit nauttia haluamassasijärjestyksessä. Uuden ajan noutopöytä on katettu - hyvää ruokahalua!

TallinkSilja_NewBuffet_yrittaja_216x280.indd 1 1.2.2012 16.14

Tunnistettava muutos.

Yrittäjän ammattitutkinto, 12 kk

Ilmoittaudu 22.10. mennessä. Koulutus alkaa 1.11.

Verkkokurssi yrittäjyyteen, 12 vko

Jatkuva ilmoittautuminen.

Taloushallinnon ammattitutkinto, 9 kk

Ilmoittaudu 27.2. mennessä. Koulutus alkaa 13.3.

Talouslaskelmat päätöksenteon tukena, 3 kk

Ilmoittaudu 4.5. mennessä. Koulutus alkaa 21.5.

Lue lisää ja ilmoittaudu: markinst.fi

Tee päätös. Ilmoittaudu nyt!

m.markinst.fi