YRITTÄJÄ 3/2011

3/2011 Irtonumero 6,50€

yrittajat.fi

10 Pohjoisen Poika arkadianmäelle • 16 Media Mullistaa  34 korsisaaren kyydissä • 45 Harri syrjänen ei pärjää ilMan pekonia

30 Tuotanto kuntoon ennen lihasten paukuttelua

Otetaan käyttöön

plan BSUOMEN HYVINVOINTI ON TURVATTAVA

Sivut 12–14

Yritys, voisiko myyntilaskutuksen hoitaa fiksummin?Sähköinen laskutus säästää aikaa ja vaivaa sekä laskuttajalta, laskujen maksajaltaja tilitoimistoltakin.

Tutustu osoitteessa myyntilaskut.fi Heeroksen tilitoimistokumppaneihinja hyödynnä sähköisen taloushallinnon mahdollisuudet. Katso esimerkkilas- kelmat ja käynnistä laskumaattori. Näet konkreettisesti mitä Heeroksen sähköinen myyntilaskutus ja verkkolaskut tuottavat yrityksellesi.

Kaikkien yhteydenottopyynnön lähettäneiden kesken arvotaan 1699 euron arvoinen Tunturi Tango Forte -sähköpolkupyörä.

3PÄÄKIRJOITUS

anttojouko.lantto@yrittajat.fi

YRITTÄJÄ 3/2011

Nuoremmat sukupolvet ovat edeltäjiään fiksumpia.

tuoreen eduskuntamme kansanedustajan keski-ikä on 48 vuotta, kertovat tilastot. Vuosikymmenissä laskettuna 1960-luvulla syntyneiden ryhmä on suurin, sillä on 71 edustajaa ja 35,5 prosenttia kaikista edustajista. toiseksi suurimmaksi ryhmäksi yltää 1950-luvulla syntyneiden ryhmä, jolla on 51 edustajaa ja 25,5 prosenttia pai-koista. kolmanneksi tulevat 1970-luvulla syntyneet 41 paikallaan ja 20,5 prosentin osuudellaan. neljäntenä ovat 1940-luvulla syntyneet 27 paikallaan ja 13,5 pro-sentilla ja vihdoin viidentenä 1980 -luvulla syntyneet nuoret edustajat, joiden paikkaluku on 10 ja prosentti-osuus 5.

Edellinen jaottelu on karkea, mutta suunnasta kertova; aiempaan eduskuntaan verrattuna edustajien keski-ikä aleni nelisen vuotta ja tosinuorten edustajien sisään-marssi oli komeaa kautta maan. ja kun yleisesti vielä sanotaan, että nuoremmat suku-polvet ovat edeltäjiään fiksumpia, voidaan suomessa odottaa jatkossa harjoitettavan kaikinpuolista järkipolitiikkaa maan ja sen kansalaisten hyödyksi. oireita tällaisesta on luettavissa tässäkin lehdessä, jossa kaksikin uutta nuorta kansanedustajaa eri artikke-leissa esittää näkemyksiään yhteiskuntamme kehittämisestä.

tosin eduskuntapolitiikan perinteisten nokkimissääntöjen mukaan vie aikansa, ennen kuin uudet nuoret edustajat – saamistaan korkeista äänimääristä riippumatta – ovat omissa ryhmissään päätöksenteon kärkipaikoilla, mutta sinne he ovat joka tapauksessa matkalla, tuleviksi johtajiksemme ja edustajiksemme euroo-passa ja muualla maailmassa.

tämänkertaisessa vaalitaistelussa käytetty retoriikka sekä kolmen suhteellisen tasavahvan eduskuntaryhmän syntyminen on antanut perustan arvioida, että hallitusneuvotteluista on tulossa vaikeimmat miesmuistiin. onkin selvää, että perussuomalaisten menestys lisää jyrki kataisen johtamien hallitusneuvottelujen tuskaa, mutta ylitsepääsemättömiä esteitä kokoomuksen, sdp:n ja perussuomalais-ten yhteishallitukselle ei liene olemassa. ja tämä johtuu taas siitä – minkä puolueiden johtajatkin varmasti tietävät – että me suomalaiset olemme enemmistöltämme mieluimmin talon rakentajia kuin raunioiden repijöitä, enemmän yhteiskuntarauhan vaalijoita kuin riidan kylväjiä. tätä käsitystä vahvistaa myös elinkeinoelämän Valtuus-kunnan eVa:n jo ennen vaaleja tekemä tutkimus (s. 26), jonka mukaan suomalais-ten asenteissa ei ole tapahtumassa polarisaatiota, eivätkä esimerkiksi eri ikäryhmien, sukupuolten ja sosioekonomisten ryhmien asenteet ole loitontuneet toisistaan, vaikka maa valmistautuikin vaaleihin protestihengessä.

Hyvää kesää lukijat, hyvää elämää yrittäjät.

Yhteistyökansa

YRITTÄJÄ 3/2011

Pääkirjoitus3 yhteistyökansa

Makasiini6 poimintoja yrittäjän maailmasta

Hän10 Heikki autto on eduskunnan toiseksi nuorin kansanedustaja

Yhteiskunta12 nuoret laittavat kuviot uusiksi

Markkinointi & myynti16 digitalisaatio muuttaa maailman avoimeksi20 kilpailua asiakkaiden huomiosta22 Megatrendien haistelua

Kolumni19 säkki päässä

Mikä moka!24 sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä

Politiikka26 eduskuntavaalien tulos myllersi politiikkaa

Yrittäjät30 tuotanto kuntoon ennen lihasten paukuttelua34 korsisaari-yhtiöissä pyörät pyörivät38 Hyvää bisnestä vai surkeaa liiketoimintaa?

Toukokuu 2011

26Onko vastakkainasettelun aika alkanut?suomen eduskuntavaalien tulos hämmensi politiikan ”valistuneet” tarkkailijat kautta euroopan perussuomalaisten musertavan vaali-menestyksen jälkeen. talouden näkymät ovat nyt kuitenkin paljon utuisemmat verrattuna edeltävien vaalien jälkeiseen tilanteeseen, eVa:n tutkija Ilkka Haavisto sanoo.

YRITTÄJÄ 3/2011

42Tavoitteet todeksi askel kerrallaanentinen huippulumilautailija, juontajanakin tunnettu laidback productions oy:n toimitusjohtaja Aleksi Litovaara on ehtinyt olla niin monessa mukana, etta mies itsekin muistaa hommistaan vain pienen osan.

42 urheiluvuosien draivi siirtyi yrittäjyyteen

Ystäväkirja45 sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

vapaa-aika46 pyöräilystä virtaa pitkään päivään50 kesäpuuhaa museossa

Kulttuuri56 kulttuurin hienostunut kehto

ulkomaat60 kerää kokemusta ennen y-uraa64 demokraattinen arabimaa on olemassa

Maailmanpyörä63 ajankohtaista maailmalta

Historia68 korkeakoulutasoinen yrittäjyysopetus aloitettiin 1980-luvulla70 Gotlieb daimler ja karl Benz aloittivat autoilun

uutismaailma72 poimintoja

Kolumni74 Muutatettakoon

20Brändilupaukset – totta vai tarua?toimivaa brändiä ei voi ostaa ulkoa, vaan se on rakennettava sisältäpäin yhdessä omien ihmisten kanssa.

46Vapautta olla vapaallapolkupyöräily harrastuksena yleistyy, eikä ihme: pyörien kehityksen ja mielenkiintoisten alalajien ansiosta aiempaa useamman tarpeisiin ja tavoitteisiin löytyy sopiva menopeli.

YRITTÄJÄ 3/2011

6 MAKASIINI » Kokoajana Helinä Hirvikorpi

Historiaa LopellaMarsalkka Mannerheimille rakennet-tiin 75-vuotispäivä lah jaksi metsästysmaja vuonna 1942 lieksajärven rannalle. sodan melskeessä rakennus purettiin ja siirrettiin sisemmäksi suomeen lopelle, punelia-järven rantaan. yrittäjät teuvo Zetterman ja Heikki kujansuu ovat perustaneet Majan Herrat oy:n, joka huolehtii tilausravintolan, kelohuvilan ja paviljongin tarjoiluista, olipa kyseessä firman kokous tai perhe juhlat. ruoka-listalta voi poimia Mannerheimin lempi-ruokia vorschmackista alkaen. ja jos oikein

historiaan heittäydy-tään, saattaa pöytään istua everstejä ja itse marski näyttelijä timo närhisalon esittämänä.

»» Itse Mannerheim saattaa syödä samassa pöydässä. Näyttelijä Timo Närhisalo.

LähiruokaaEat&Joy Maatilatori keskittyy pientuottajien lähiruokaan, luomutuotteisiin ja elintarvikkeisiin, joita on prosessoitu mahdollisimman vähän. sortimentti käsittää noin 1  500 tuotetta 300 pientuottajalta. on hauskaa kun Maatilatori saa tilan ison marketin sisällä, eli yrittäjät pääsevät framille uudella tavalla.

luomulihaa, valikoima kotimaisten juustoloiden erikoisjuustoja sekä juureen leivottua leipää. liiketoiminnasta vastaavan uni one oy:n osakas aki arjola korostaa yksilöllisen asiakaspalvelun, neuvonnan ja opastuksen merkitystä. osakkaana on myös muotoilija Harri koskinen, joka on suunnitellut uusimman Maatilatorin ilmeen hirsiseinineen.

joskus lähiruuasta ponnahtaa liikkeelle suurikin yritys, kuten snellman, jonka toimitusjohtaja Martti Vähäkangas esitteli yrityksen kansainvälistymisstrategiaa toukokuun alun elintarvikepäivässä.

Uusia veneinnovaatioitatekes on Vene-ohjelmassaan tutkinut veneenos-tajan profiilia ja tulevaisuuden tarpeita. uusia inno-vaatioita on testattu venevalmistajien kanssa oikeassa ympäristössä. ohjelmassa on selvinnyt, että uusi venei-lykohderyhmä ovat nuorehkot perheettömät naiset.

kimpassa omistettavat tai vuokrattavat veneet eivät sido liikaa pääomaa ja yhdessä veneily on hauskempaa. tälle naiskohderyhmälle voisi keksiä uusia palveluja.

suomalainen veneteollisuus on pk-yritysvetoista ja uusia ideoita tarvitaan. Markkinat ovat kuitenkin maail-manlaajuiset, joten työntöapu on tarpeen. tekes rahoit-taa venevalmistajien kehitysprojekteja.

Veneet vesille

ROD

EO.f

I

YRITTÄJÄ 3/2011

7MAKASIINIMAKASIINI 7

Kasvun vimmatEM julkisti huhtikuulla kasvuyrityskatsauksen 2011. Meillä on kasvuyrityskriteerit täyttäviä kasvuyrityksiä 691 kpl. räjähdysmäisesti kas-vavia (+ 100 % kolmen vuo-den aikana) 23 kpl. etlan tut-kimusjohtaja petri rouvinen huomautti, että kasvuyrityk-set loivat kolmen vuoden tar-kastelujaksolla 2006–2009 yli 50 000 uutta työpaikkaa.

tarkastelujaksolla firmat vähensivät suomessa noin 130 000 työpaikkaa, mutta kasvavat yritykset palkkasivat yhteensä yli 111 000 henkeä lisää. suomalaiset kasvuyri-tykset ovat erilaisia ja erinä-köisiä, yhteistä nimittäjää niille ei ole. Valtaosa on syn-tynyt osaamista vaativille palvelualoille.

tietysti julkistamisse-minaarissa pohdittiin taas kovasti, miten suomeen saa-daan lisää kasvavia yrityksiä. paikalla oli salillinen julkisia toimijoita.

teki mieli huudahtaa, että niin kauan kuin kateus ja tasapäistäminen ovat val-lalla suomalaisessa mentali-teetissa, kasvuyritykset ovat edelleen harvassa. niin kauan kuin vaurastuminen on synti ja siitä rangaistaan, yritykset sinnittelevät tavallisella toimeentulotasolla.

katsotaan nyt mitä uusi hallitus tekee.

Miten meillä meneeJoskus on hyvä tietää oman yrityksen arvo. ainakin omistajat ja yritysjohto ovat siitä kiinnostuneita. suomen asiakastieto oy on luonut arvoanalyysin, joka on puolueeton ja vertailukelpoinen arvio yrityksen käyvästä arvosta. siinä eritellään yrityksen taloudellista kehitystä, kilpailuasetelmaa markkinoilla, liiketoimintanäky-miä ja toimialan piirteitä. Miten minun yritykseni poikkeaa toimialan kehityksestä.

jos haluaa asemoida yrityksen menestymistä kilpailijoihin nähden, voi tilata kilpailija-analyysin. tieto on valtaa.

»¾ Ostaisiko kesäksi punaiset vai violetit kengät?

Rikastava eläkepommi Eläkeläiset elvyttävät talouttaErikoiskauppa uskoo myyntinsä kasvavan tänä vuonna. jos kulkee Helsingin aleksia, huomaa että uusia liikkeitä on syntynyt useita, esimerkiksi tiettyjen vaatemerkkien ympärille. iso puhallus suomen talouteen ovat suuret ikäluokat, joilla on käyttää ihan eri tavalla rahaa ostoksiin ja palveluihin kuin edellisillä sukupolvilla. ja he myös käyttävät. julkisuudessa puhutaan kuitenkin vain ikääntyvien lisärasituksesta koko yhteiskunnalle.

nykyiset ja tulevat eläkeläiset elvyttävät taloutta tehokkaasti. kansantalous on kokonaisuus, joka hyötyy siitä, että eläkeläiskuluttajat panevat rahansa kiertämään.

Meillä puhutaan kuitenkin pelkästään raskaasta huoltosuhteesta. raihnaisuus alkaa vasta yleensä yli 80 ikävuoden jälkeen.

RAHA ON SELLAINEN ASIA, jOHON EI TäSSä MAASSA OSATA SUHTAUTUA. EI SITä SAISI HANKKIA, EI SITä SAISI OLLA, MUTTA SAMAAN AIKAAN pITäISI KAIKILLE SAADA jA MIELUUMMIN SAMA SUMMA. – KYLLä NE OVAT KEKSINEET pIENYRITTäjäLLE TäSSä MAASSA NIIN MONTA KUpONKIA TäYTETTäVäKSI, HYVä ETTä EHTII TöISSä NIIDEN TäYTTELEMISELTä KäYDä.

Kari Hotakainen: Ihmisen osa

8

Suomalaisen yrittäjän erikoislehti29. vuosikerta painos 29 400 kplissn 1237-2234 aikakauslehtien liiton jäsen

Julkaisijasuomen yrittäjätpl 999, 00101 Helsinkipuhelin (09) 229 221faksi (09) 229 229 99www.yrittajat.fi

Kustantajasuomen yrittäjien sypoint oypuhelin (09) 229 221toimitus@suomen.yrittajat.fi

Päätoimittajajouko lanttojouko.lantto@yrittajat.fi

Toimittajat riikka koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

lotta tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

Mirka Moilanenmirka.moilanen@yrittajat.fi

Toimituksen sihteeriMaarit tähtinenmaarit.tahtinen@yrittajat.fi

MAKASIINI

Vakituiset avustajatraija lehtonen, anna lantee, joni Halmelahti

Ilmoitusmyyntialma360/asiakasmediapl 356, 00101 Helsinkipuhelin 010 665 106faksi (09) 448 358www.alma360.fi

Ilmoitushinnat2/1 6 150 €1/1 3 700 €2 x 1/2 3 950 €1/2 2 100 €1/4 1 400 €

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetyrittäjäpl 999, 00101 Helsinkipuhelin (09) 229 221

Taitto ja sivunvalmistusHanna tennilä, textop oy

Painopaikkaesa print oy, lahti

Painopaperikansi Galerie art silk 200gsisus novatech easymatt 100g

Kannen kuva sini pennanen

ROD

EO.f

IKahvi ja pullaNyt on laskettu, että suomalaiset käyttivät viime vuonna kahvia 10 kiloa per nuppi. Maahan tuotiin raakakahvia 66,5 miljoonaa kiloa Väli- ja etelä-amerikasta ja paahdettua kahvia 7,3 miljoonaa kiloa, lähinnä Hollannin satamista.

Mutta kun menee kahvilaan, on tehtävä useita valintoja: ottaako kahvi, latte, cappu-cino, espresso, makusiirapilla vai ilman. naapuri osti yli 700 euroa maksavan keittimen, joka jauhaa pavuista halutunlaista juomaa. kahvin ympärille on syntynyt kokonaan uutta liiketoimintaa, kun erikoiskahveja sekoitellaan ja myydään pikku putiikeissa.

sen sijaan panimojuomien kulutus laski viime vuonna yli 24 miljoonaa litraa. onko tuoppi vaihtunut kahviin ja pullaan?

Markkinointi rulesMarkkinointi jäi suomessa jalkoihin, kun neuvostoliiton kauppa kukoisti. tuolloin menetettiin markkinointiosaamista. avoin globaali

kilpailu pakottaa nyt ottamaan kaikki keinot käyttöön, insinööritieto ei yksin riitä. Vimpain ei puhu itse puolestaan, se pitää myydä ja myynnin taustalla on joukko toimenpiteitä, kuten markkinointi.

– koska yrityksen hallituksen tehtävä on varmistaa yrityksen menes-tys, siihen tarvitaan liiketoimintaosaamista, joka perustuu markkinoinnin syvään ymmärtämiseen. liiketoimintaosaamista ei voi olla ellei ymmärrä asiakasta, leena paananen sanoo. Hän on työskennellyt pitkään mark-kinointiviestinnässä salomaa-yhtiöiden toimitusjohtajana, mutta hänen mielestään markkinointi on paljon laajempi käsite kuin mainonta.

Markkinoinnin tehtävä on erilaistaa yritystä.– Markkinointi merkitsee varsin suuria valintoja, ratkaisuja jakelu-

teissä, miten asiakkuudet määritellään ja hoidetaan. tämän takia mark-kinointi on johdon asia, nykyisin hallitusammattilaisena työskentelevä paananen linjaa.

Sieltä ne taas nousevat, valkovuokot, vaikka päällä oli kaksi metriä lunta.

Antoisaa kesää kaikille yrittäjille! Palataan asiaan syyskuussa.

YRITTÄJÄ 3/2011

Luotettavat Toyota-mallit yrityksille asiantuntijalta!

Hilux-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 26 240 €, arvioitu autovero 6 842,74 €, arvioitu kokonaishinta 33 082,74 €. Hiace-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 24 540 €, arvioitu autovero 5 035,61 €, arvioitu kokonaishinta 29 575,61 €. DYNA-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 25 000 €, arvioitu autovero 5 447,44 €, arvioitu kokonaishinta 30 447,44 € (hinnat ilman lavarakenteita). Avensis-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 18 954,10 €, arvioitu autovero 5 395,13 €, arvioitu kokonaishinta 24 349,23 €. EU-yhdistetty kulutus 5,4-7,0 l/100 km, CO2-päästöt 141-174 g/km. Hintoihin lisätään liikekohtaiset toimituskulut. Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta.

Toyota ItäkeskusMetroAuto Group

Bengt Lindroos, puh. 010 615 8266. Visbynkatu 3, Helsinki. Ma-pe 9-17, la 10-15. www.toyotaitakeskus. Huoltopalvelut, puh. 010 615 8335.

Toyota AirportMetroAuto Group

Veli-Matti Kaltiainen, puh. 010 615 8625.Ohtolankatu 6, Vantaa, Koivuhaka. Ma-pe 9-17, la 10-15. www.toyotaairport. Huoltopalvelut, puh. 010 615 8640.

TOYOTA HILUX. Vahvoja ominaisuuksia vaativiin töihin!

TOYOTA DYNA. Dynan 3.0 litran D-4D-moottoreissa suorituskyky ja taloudellisuus ovat luokkansa huippua. Dynaa voit ajaa B-kortilla.

TOYOTA AVENSIS. Auto, joka on suuri myös luonteeltaan.

Suomen Yrittäjien jäsenet saavat Avensikseen metallivärin veloituksetta!Tarjous voimassa 23.6.2011 saakka meillä jäsenkorttia näyttämällä.

Avensis 1,6 Terra Edition 24.913 €

Ota yhteyttä tai tule paikanpäälle tutustumaan kattavaan hyötyajoneuvovalikoimaan.Toyota Itäkeskus ja Toyota Airport ovat yritysautopalveluiden asiantuntujoita. Meiltä saat kilpailukykyisimmät tarjoukset ja Suomen luotettavimmat autot!

TOYOTA HIACE. Hiacen legendaarinen kestävyys minimoi käyttökustannukset.

Hiace 2.5 D-4D 95 4 ov.48 kk/60 tkm 434 € / kk48 kk/80 tkm 463 € / kk

Hiace 2.5 D-4D 117 5ov 4WD pitkä48 kk/60 tkm 500 € / kk48 kk/80 tkm 533 € / kk

HUIPPULUOKAN LEASING-TARJOUS HIACESTA! (sis. alv. 23 %)

1205_TO_YRITTAJA_216x280.indd 1 28.4.2011 10.00

YRITTÄJÄ 3/2011

10 HÄN » Heikki Autto on eduskunnan toiseksi nuorin kansanedustaja

Kokoomuksen vastavalittu kansanedustaja ja suomen yrittäjien entinen elinkeinopoliittinen asiamies Heikki Autto epäilee vahvan tulevaisuu-denuskon olleen nuoren miehen menestyksen salaisuus huhtikuun eduskuntavaaleissa.

– Haluttiin pohjoisen oma nuori ihminen edus-tamaan kaikkea sitä positiivista tulevaisuudenus-koa, jota lapissa on. Minua äänestettiin joka puo-lelta lappia ja uskon, että myös hyvin tasaisesti kaikista ikäryhmistä. todennäköisesti äänestäjiä oli jopa yli perinteisten puoluerajojen, Heikki autto pohtii.

eduskuntatyön uusia haasteita innolla odot-tava tuore kansanedustaja aikoo seurata kevään hallitusneuvotteluja jännittyneenä. autto epäilee erityisesti euroopan rahoitusvakauteen liittyvien kysymysten vaativan selvittelyä neuvotteluissa. kunhan ne saadaan selvitettyä heti hallitusneu-

vottelujen aluksi, uskoo autto loppuneuvottelujen olevan aika yksituumaisia.

LISÄÄ TYöTÄ nuORILLe

tuore kansanedustaja on sitä mieltä, että suo-meen tarvitaan lisää työtä ja kevyempää verotusta, jotta velkaantuminen voidaan pysäyttää ja uskoo asian olevan myös hallitusneuvotteluiden keskei-simpiä kysymyksiä.

– Hallitusneuvotteluiden tärkeimmät väännöt käydään sen ympärillä, mitä työkaluja otetaan käyttöön, jotta yritysten olosuhteet uusien työ-paikkojen luomiseen olisivat parhaat mahdolliset.

nuori mies pitääkin erityisesti nuorten työl-listymistä tärkeänä päämääränä seuraavalla hallituskaudella.

– kaikkein tärkeintä on, että nuoret suomalai-

set saadaan töihin. työnteon tulee aina olla jou-tenoloa kannattavampaa. jotta uusia työpaikkoja syntyy kestävällä tavalla, on yrittäjyyden kannus-teet turvattava ja työllistämisen kynnystä madallettava.

Byrokratian taakkaa yrittäjiä kohtaan tulee auton mielestä keventää niin, että käytännöt virtaviivaistuvat kaikilla eri hallinnon osa-alueilla. nykyinen hyvä yritysverotuksen perusratkaisu tulee miehen mukaan säilyttää ja yrittäjien vero-rasitusta keventää niin, että yrittäjä, joka pystyy saamaan liiketoiminnallaan itselleen tuloa keski-verto palkansaajan ansion verran, ei joudu maksa-maan palkansaajaa kovempia veroja.

– nykyiselläänhän keskivertopalkansaajan tulotason saavuttava yrittäjä palkitaan yritysriskin kantamisesta huomattavasti kovemmalla vero-tuksella, autto muistuttaa.

Pohjoisen oma poika

11

YRITTÄJÄ 3/2011

TaustatJuuReT

Olen kotoisin Tunturi-Lapista. Lapsuu-denkotini on Enontekiöllä Hetan ky-lässä ja kouluni olen käynyt Muoniossa. Käsivarren lapsuuden maisemat ovat jättäneet vahvan leiman, joka ei Lapin miehestä lähde, vaikka nyttemmin Tun-turi-Lapin maisemat ovat vaihtuneet Lapin pääkaupunkiin Rovaniemeen.

IHmInenOlen urheilullinen ja aikaansaava per-soona. Hyvät hermot yhdistettynä koh-teliaaseen käytökseen ovat varmasti ominaisuuksia, joista on hyötyä myös politiikassa.

OPInnOTKoulutukseltani olen hallintotieteiden maisteri Lapin Yliopistosta pääaineena julkishallinto ja sivuaineena mm. kan-santaloustiede. Kandidaatin tutkielman tein puolustusvoimien johtajakoulutuk-sen tarjoamista valmiuksista hyvän jul-kisjohtamisen näkökulmasta. Pro gradu -tutkielmani puolestaan käsitteli val-tuustosopimuksia kaupunkien päätök-senteon apuvälineinä.

AIemPI TYöeLÄmÄOlen työskennellyt aiemmin kolme vuotta Kokoomuksen puoluetoimistossa järjestöpäällikön sijaisena, kun Kokoo-

Hän Heikki Autto

mus nousi hallitusvastuuseen vuoden 2007 vaalien jälkeen. Kuluneen talven olen työskennellyt Suomen Yrittäjillä elinkeinopoliittisena asiamiehenä.

PeRHe JA VAPAA-AIKAVaimoni Saara on myös urheilullinen ih-minen, joten yhteisiä urheiluharrastuk-sia riittää. Toisaalta työt pitävät niin kii-reisenä ja vievät jatkuvasti pois kotoa, että vapaa-ajalla riittää hyvin se, että saa olla kahdestaan kotona. Myös Rovanie-men kaupunginvaltuuston puheenjoh-tajuuteen liittyvät tehtävät haukkaavat merkittävän siivun vapaa-ajasta.

Vapaa-aikamITÄ SuOSITTeLeT YRITTÄJÄLLe LueTTAVAKSI

Ernest Hemingwayn Vanhus ja Meri. Klassikko, joka mielestäni syystäkin on noteerattu yhdeksi maailmankirjalli-suuden merkkiteoksista. Kirja pitää si-sällään monenlaista symboliikkaa, jo-hon yrittäjä voi samaistua. Teoksen pää-henkilöllä on sellaista tulevaisuuden us-koa, vahvaa tahtoa ja kunnianhimoa, joita myös menestyvällä yrittäjällä täy-tyy olla. Kun lähdetään kauas merelle suuremman saaliin perässä, on ratkai-sut tehtävä yksin ja luottamus omiin ky-kyihin on silloin oltava vahva, ettei usko lopu kesken.

PAIKKA, JOTA SuOSITTeLeT JOKAISeLLe nÄHTÄVÄKSIKilpisjärven kylä Enontekiöllä. Ilman, että on käynyt Kilpisjärvellä, ei voi us-koa, että Suomessa on niin hienoja paik-koja.

TyöstäTYön SISÄLTöLainsäätäminen, jossa korostuu erityi-sesti omien valiokuntajäsenyyksien sekä oman eduskuntaryhmän kautta tehty työ. Omalle vaalipiirille tärkeät kysy-mykset korostuvat erityisesti valtion ta-lousarviosta päätettäessä, koska Lapin mahdollisuuksiin investoiminen tuo tu-levaisuudessa varmasti huomattavan määrän uutta työtä ja talouden dyna-miikkaa myös koko Suomeen.

mIKÄ mOTIVOIOn suuri kunnia saada tehdä tätä työtä. Haluan myös aivan erityisesti nostaa esiin Lapin mahdollisuudet, joita itse näen valtavasti.

VIeLÄ SAAVuTTAmATTATästähän se työ vasta alkaa.

nuOReLTA KAnSAneduSTAJALTA uSeImmITen KYSYTTY KYSYmYS Koska eläkeindeksin taitto poistetaan ja siirrytään takaisin ns. puoliväli-indek-siin? //

TeKSTI Mirka Moilanen, KuVA lapland Memories oy

YRITTÄJÄ 3/2011

12 YHTEISKUNTA » Nuoret laittavat kuviot uusiksi

»½ Suoraan julkiseen yritysten tukemiseen liit tyvät kustannukset ovat valtion budjetissa noin 600 mil-joonaa euroa vuodessa, josta yli puolet maksetaan Tekesin kautta. Jos huomioidaan lisäksi julkiset takaukset, korkotuet ja lainat sekä kuntien tuki yrityksille, summa nousee yli kahteen miljardiin, Lasse Männistä ja Taneli Tikka laskevat.

YRITTÄJÄ 3/2011

13TeKSTI jouko lantto, KuVAT sini pennanen

Suomen taloudellinen hyvin-vointi on nojannut menneet vuosikym-menet vientivetoiseen paperiteollisuu-teen. 1900-luvun loppupuolella Suomen vientivaltiksi kohosi IT-ala matkapu-helinliiketoiminnan siivittämänä. Maa-ilma on kuitenkin muuttunut ja moni perinteisesti hyvinvointia tahkonnut toimiala ja yritys kamppailevat rakenne-muutoksen kourissa, tuore kansanedus-taja Lasse Männistö (KOK) määrittää. 29-vuotias Männistö on yksi Luova toi-

misto Bolder Helsingin perustajista ja samalla vankka kasvuyrittäjyyden puo-lestapuhuja.

mISTÄ SuOmeLLe uudeT TYön meneSTYSTARInAT?

Teollisen ajan ajattelumallit ja prosessit eivät enää johda parhaisiin lopputulok-siin, Männistö sanoo, vaikkakin uskoo, että kansainväliset suuryrityksemme

loppujen lopuksi selviävät rakennemuu-toksesta voittajina.

– Vaikeampi tilanne kohtaa kuitenkin suomalaisten työpaikkoja. Teollisuus ei toivottavasti koskaan katoa maastamme, mutta yksin sen työpaikkojen varaan emme enää voi hyvinvointiamme laskea.

Lasse Männistön rinnalla tulevien ai-kojen työpaikkahuolta kantaa 33-vuotias Taneli Tikka, sarjayrittäjä, jolla on niin ikään vuosien kokemus kasvuyritys-toiminnasta. Hänen mukaansa suoma-

KORKEAN TEKNOLOgIAN, pALVELUIDEN TAI LUOVIEN ALOjEN ”bORN gLObAL” -YRITYSTEN TOIMINNASSA KOROSTUU VERKOTTUNEISUUS.

Suunnitelmaa

Esitys Suomen innovaatio- ja kasvuyrittäjyyspoli-tiikan suuntaamisesta uudelleen on syntynyt Lasse männistön ja Taneli Tikan turhautumisesta suomen yrittäjyyskulttuuriin ja jäykkiin rakenteisiin, jotka eivät kykene reagoimaan maailman ja liike toiminnan muu-toksiin.

– omakohtaiset kokemukset yrittäjyydestä ja liiketoi-minnasta ovat toimineet yhtenä pontimena esitykselle.

suhteellisen nuorella urallaan lasse Männistö on toiminut sekä liike-elämän ja politiikan näköalapaikoilla. ennen uutta kansanedustajan pestiä hän toimi ministe-

rin avustajana. Männistö on palkittu parhaasta Helsingin kauppakorkeakoulun maisterin tutkinnosta lukuvuonna 2008–2009.

taneli tikka on toiminut lukuisten yrityksen toimitus-johtajana, perustanut yrityksiä, neuvotellut 11 rahoitus-kierrosta suomalaisten ja kansainvälisten pääomasijoit-tajien kanssa ja tehnyt useita yrityskauppoja. Hän toimii tällä hetkellä useiden kasvuyritysten hallituksissa, kuten myös pörssiyhtiö sopranon hallituksessa ja verkkopalve-lu divisioonan johtajana. tietotekniikan liitto nimesi hänet vuoden 2010 tietotekniikkavaikuttajaksi.

Synty on turhautumisessa

SUOMEN HYVINVOINNIN pELASTAMISEKSI

YRITTÄJÄ 3/2011

14

laisille työpaikkoja tarjoavat uu-denlaiset yritykset rakentavat toi-mintansa vahvan osaamispohjan omaavan tiimin, innovatiivisten liiketoimintamallien ja verkoston tuoman voiman varaan.

– Suomi ei tarvitse uutta Nokiaa hyvinvointinsa turvaksi. Suomi tarvitsee lukuisia vihaisia lintuja.

InnOVAATIO- JA KASVu-YRITTÄJYYSPOLITIIKASTA

Suomen yrityksiin suuntautuva in-novaatio- ja kasvuyrittäjyyspoli-tiikka nojaa lukuisiin eri instituu-tioihin sekä tukimuotoihin, Män-nistö ja Tikka laskevat ja toteavat, että itse kullekin näistä asetetaan lukuisia tavoitteita aina aluepoliit-tisesta tietyn alueen tukemisesta yritysten kasvun tavoitteluun.

– Yli sata tahoa myöntää yli tu-hatta eri tukea. Tukiviidakko on sekava niin tavoitteiltaan, toimin-tamalleiltaan kuin toimijatahoil-taan.

Heidän mukaansa tukien myön-tämisessä painottuu myös poliit-tista ohjausta noudattavan virka-mieskoneiston näkökulma yritys-ten liiketoimintaan.

– Ajoittain tukien myöntämistä on ohjannut jopa ajatus virkamies-koneiston yritystä paremmasta sen oman liiketoiminnan tuntemuk-sesta.

Leimallista julkisten yritystu-kien kentälle on myös se, että toi-minnan tuloksellisuuden ja vai-kuttavuuden seurata on varsin kir-javaa ja sen luotettavuus kyseen-alaista. Ei ole mikään ihme, että

mm. useat tutkijat ovat kyseen-alaistaneet suomalaisen yritystu-kijärjestelmän vaikuttavuuden.

JOTAKIn muuTA KuIn nYKYISTÄ

Uskallamme kyseenalaistaa vir-kamiespohjaisten instituutioiden kyvykkyyden arvioida born global -yritysten todellisia menestyksen eväitä, Lasse Männistö ja Taneli Tikka tulittavat. Ainakaan tämä ei voi tapahtua selkeiksi piirrettyjen perinteisten liiketoimintasuunni-telmien ja niiden orjallisen nou-dattamisen kautta, he summaavat.

– Joka tapauksessa uskallamme väittää, että parempia mekanis-meja jyvien seulomiseksi aka-noista on olemassa. Olisi myös tär-keää, että aitoa seulontaa edes teh-täisiin. Harvemmille tulisi antaa enemmän.

Samalla pelkän ”menestyjien seulonnan” sijaan tulisi keskittyä luomaan olosuhteet, joissa yllättä-viä onnistumisia voi syntyä myös alueilta, joille ei edes ymmärretä katsoa tai keskittyä, nykyjärjestel-män kriitikot sanovat.

– Laajassa mittakaavassa julkis-ten yritystukien ja niiden myöntä-misen piirissä työskentelee nykyi-sellään jopa 4 000–5 000 julkisen sektorin työntekijää.

– Tavoitteena on, että määrä puolittuu vuoteen 2015 mennessä, jolloin arvioitu kustannussäästö organisaatiorakenteiden kevene-misen ja henkilöstömäärän vähe-nemisen myötä on 100 miljoonaa euroa. //

Suomi ei tarvitse uutta Nokiaa hyvinvointinsa turvaksi. Suomi tarvitsee lukuisia vihaisia lintuja.

• yrityksiin kohdistuvan innovaatio- ja tk-politiikan painopistettä on siirrettävä julkisista yritystuista yrityksille annettaviin tk-toiminnan verokannustimiin.

• kansainvälisten esimerkkien (norja, alankomaat) mukaisesti vuosina 2011–2015 yritystukia leikataan 35 prosenttia (200 miljoonaa euroa) ja kohdennetaan vastaavan suuruinen panostus yritysten tk-toiminnan verohelpotuksiin.

• kasvuyrittäjyyspolitiikka uudiste-taan markkinavetoiseksi ja yksityisten sijoitusten kannustimiin perustuvaksi nykyisen julkisen tuen ja virkamies-päätösten sijaan.

• yritystukijärjestelmän hajanaisuutta karsitaan tavoitteena yritystukien ja julkisin varoin pääomasijoituksia tekevien tahojen määrän vähenemi-nen ja hallinnon keveneminen.

• keskitetään toiminta yhdelle suoria julkisia yritystukia myöntävälle taholle ja korkeintaan muutamalle julkisia pääomasijoituksia tekevälle taholle.

if.fi010 19 15 00

Pikaisella silmäyksellä yrittäjän voi olla vaikea havaita eroja vakuutusyhtiöiden välillä. Mutta kun yrityksessäsi sattuu vahinko, alkavat erot näkyä.

Meille riittää, että teet vahinkoilmoituksen osoitteessa if.fi tai soitat meille. Otamme asi-an saman tien hoitoomme ja huolehdimme, että vahinkoja ryhdytään korjaamaan. Koska käsitte-lemme Pohjoismaissa enemmän vahinkoja kuin kukaan muu (1,4 miljoonaa vuodessa), tiedäm-me jo kenen asiantuntijan puoleen kulloinkin kannattaa kääntyä. Ymmärrämme myös, kuinka

tärkeää on toimia nopeasti, jotta vahinko hait-taisi mahdollisimman vähän yrityksesi toimintaa. Oma yhteyshenkilösi pitää sinut ajan tasalla koko käsittelyn ajan.

Nämä seikat selittävät osaltaan sen, että tyytyväisimpiä asiakkaitamme ovat ne, joille on sattunut vahinko ja että he antavat meille arvosanaksi keskimäärin 4,5 asteikolla 1-5. Mie-lestämme tämä on korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

VAHINGON SATTUESSA YKSI YHTEYDENOTTO

RIITTÄÄ.Suomen kasvuyrittäjyyden edellytysten pelastamiseksi

lasse Männistö & taneli tikka

if.fi010 19 15 00

Pikaisella silmäyksellä yrittäjän voi olla vaikea havaita eroja vakuutusyhtiöiden välillä. Mutta kun yrityksessäsi sattuu vahinko, alkavat erot näkyä.

Meille riittää, että teet vahinkoilmoituksen osoitteessa if.fi tai soitat meille. Otamme asi-an saman tien hoitoomme ja huolehdimme, että vahinkoja ryhdytään korjaamaan. Koska käsitte-lemme Pohjoismaissa enemmän vahinkoja kuin kukaan muu (1,4 miljoonaa vuodessa), tiedäm-me jo kenen asiantuntijan puoleen kulloinkin kannattaa kääntyä. Ymmärrämme myös, kuinka

tärkeää on toimia nopeasti, jotta vahinko hait-taisi mahdollisimman vähän yrityksesi toimintaa. Oma yhteyshenkilösi pitää sinut ajan tasalla koko käsittelyn ajan.

Nämä seikat selittävät osaltaan sen, että tyytyväisimpiä asiakkaitamme ovat ne, joille on sattunut vahinko ja että he antavat meille arvosanaksi keskimäärin 4,5 asteikolla 1-5. Mie-lestämme tämä on korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

VAHINGON SATTUESSA YKSI YHTEYDENOTTO

RIITTÄÄ.

YRITTÄJÄ 3/2011

16 MARKKINOINTI & MYYNTI » Digitalisaatio muuttaa maailman avoimeksi

Sosiaalinen media on laaja ilmiö, joka käsittää niin Facebookin ja Twitterin kuin blogit ja keskuste-lufoorumit. Kyse on kulttuurimuu-toksesta, joka on nuoremmille ikä-polville normaalia arkipäivää mutta johon vanhemmat ikäluokat vasta to-tuttelevat, tutkija Tanja Aitamurto sanoo.

– Osallistava kulttuuri, johon sosi-aalinen media kuuluu yhtenä osana, vaikuttaa siihen, miten ihmiset kom-

munikoivat ja millaista viestintää he odottavat kuluttajina ja asiakkaina.

Asiakkaalla on entistä enemmän voimaa vaikuttaa netissä, lisää puo-lestaan toimittaja ja viestintäalan yrittäjä Taneli Heikka.

– Digitalisaatio on antanut kulut-tajalle välineet tuoda äänensä kuu-luville ja valita tuotteita ja palveluita entistä helpommin.

Aitamurto ja Heikka ovat pereh-tyneet syvällisesti sosiaalisen me-

dian mahdollisuuksiin kirjassaan Uusi kultakausi, jonka he ovat kir-joittaneet yhdessä Petteri Kilpisen ja Matti Posion kanssa.

VuOROVAIKuTuKSeSSA On VOImAA

Digitaalinen maailma on tullut jää-däkseen, eikä siitä kannata jättäytyä pois. Parhaimmillaan sosiaalisen me-

TeKSTI JA HenKILöKuVA Marja kasanen

DIgITALISAATIO ON MUUTTAMASSA NYKYMAAILMAA ENTISTä AVOIMEMMAKSI jA OSALLISTAVAMMAKSI. SILLä ON VAIKUTUSTA MYöS YRITYSMAAILMAN TOIMINTAKULTTUURIIN, jOHON SOSIAALINEN MEDIA TUO UUSIA ULOTTUVUUKSIA.

MediaMUUTTAA MAAILMANKUVAA

YRITTÄJÄ 3/2011

17

Parhaimmillaan sosiaalisen median käyttö johtaa asiakkaan ja yrityksen väliseen aitoon vuorovaikutukseen ja jopa tuoteinnovaatioihin.

dian käyttö johtaa asiakkaan ja yri-tyksen väliseen aitoon vuorovaiku-tukseen ja jopa tuoteinnovaatioi-hin. Liiketoimintamahdollisuuk-sien oivaltaminen vaatii kuitenkin sosiaalisen median pelikentän tun-temista, Aitamurto sanoo.

– On ymmärrettävä, mikä voima sosiaalisella verkostoitumisella ja jakamisella on ja miten ne toimi-vat, jotta voi kehittää omia liike-toimintamalleja. Sosiaalista me-

diaa voi käyttää apuna esimerkiksi tuotekehityksessä ja asiakaspalve-lussa.

Yhdysvalloissa moni yritys käyt-tää sosiaalista mediaa luontevasti osana tuotekehitystä, ja kuluttajien kokemusperäistä tietoa osataan käyttää hyväksi. Kun asiakas osal-listuu omistamansa tuotteen, ku-ten esimerkiksi mp3-soittimen jat-kokehittämiseen, valmistaja pää-see käsiksi hiljaiseen tietoon. Sen

ROD

EO.f

I

Pamfletti uuden digiajan puolestatutkija Tanja Aitamurto, vies-tintäyritys avaja openin toimitus-johtaja Taneli Heikka, mainostoi-misto tBWa:n suomen toimitus-johtaja Petteri Kilpinen ja aamu-lehden sunnuntailiitteiden tuottaja matti Posio ovat kirjoittaneet terä-väsanaisen pamfletin, jossa he tuu-lettavat reippaasti suomen vallitse-via digi- ja teknologiavastaisia asen-teita. uusi kultakausi -kirja innostaa kansalaisia käyttämään valtaa sosi-aalisen median avulla niin talou-dessa, mediassa kuin politiikassakin ja saa pohtimaan avoimen digiyh-teiskunnan etuja ja sulkeutuneisuu-den haittoja.

uusi kultakausi, Wsoy 2011

YRITTÄJÄ 3/2011

18

ansios ta voidaan valmistaa vastaavia parempia laitteita, mikä on molem-pien etu, Aitamurto toteaa.

uuden SuKuPOLVen PeLI

Nuoret sukupolvet ovat tottuneita so-siaalisen median käyttäjiä, jotka etsi-vät verkosta kaiken. Jos yritys ei ole verkossa, se ei ole olemassa. Nykypol-vet ovat kasvaneet osallistavaan kult-tuuriin. Sosiaalisen median myötä yri-tyksille muodostuvat uudet kriteerit ja standardit, Tanja Aitamurto sanoo.

Taneli Heikan mukaan tietoa etsit-tiin ennen hakukoneella, nyt kulutta-jat käyttävät tiedonhakuun yhä enem-män Facebookia ja YouTubea. Jos yri-tys ei ole niissä, se on digitaalisesti syrjäytynyt, hän summaa.

Vaikka yritys ei itse olisi sosiaali-sessa mediassa, siitä saatetaan kuiten-kin puhua siellä. Viime syksynä Face-book ilmoitti, että yksi sen suosituim-mista statuspäivityksistä on suosi-tusten kysyminen. Ihmiset kyselevät Facebookissa esimerkiksi, missä ra-vintolassa kannattaa syödä tai mistä löytäisi hyvän hammaslääkärin lap-selleen.

Tietoa jaetaan sosiaalisessa me-diassa sekä hyvässä että pahassa. Jos firma ei ole lainkaan verkossa, sen si-vuille ei myöskään voi linkata, Aita-murto sanoo.

TYöYHTeISö muuTTAA muOTOAAn

Digitalisaation aikakaudella kasvanei-den uusien sukupolvien myötä myös johtaminen ja työyhteisöjen toimin-tatavat muuttuvat merkittävästi. Sosi-aalista mediaa käyttävät ihmiset ovat tottuneet keskustelemaan ja saamaan vastauksia, Heikka sanoo.

– Uuden ajan johtajan on otettava riski ja asetuttava alttiiksi keskuste-lulle, muuten hän ei saavuta työyhtei-sön luottamusta.

Tulevaisuudessa työtä tehdään asiantuntijoiden parvina digitaali-sessa verkostossa. Niissä johtajana toimii se, joka taitaa kulloisenkin työ-vaiheen parhaiten, Heikka jatkaa

– Johtajuus ei enää ole elinikäi-nen palkinto, vaan pätevyyden perus-teella saatu hetken aikaa kestävä teh-tävä, joka siirtyy verkostossa seuraa-valle työvaiheiden edetessä. //

Liiketoimintamahdollisuuksien oivaltaminen vaatii sosiaalisen median pelikentän tuntemista.

»» Tanja Aitamurto ja Taneli Heikka puhuvat avoimen digi taalisen maailman puolesta ja pitävät tärkeänä sitä, että yritykset lähtevät mukaan sosiaaliseen mediaan.

Läpinäkyvyys tekee haavoittuvaksiSosiaalinen media voi olla yritykselle riski, sillä läpinäkyvyys tekee haavoittuvaksi eikä negatiivista palautetta voi estää. Viestinnässä on viisasta välttää ylilyöntejä ja käyttää tervettä maalaisjärkeä, sanoo tutkija Tanja Aitamurto ja kertoo esimerkin.

– yrityksen toimitusjohtajalla voi olla paljon seuraajia twitterissä, jol-loin hänen on syytä miettiä tarkkaan, mitä sanoo tai miten käyttää huumo-ria, ettei tule väärinymmärretyksi.

jos yritys tekee virheen tai töppää pahasti, sen pitää reagoida tilantee-seen mahdollisimman nopeasti ja avoimesti. yhdysvalloissa tehdyssä lentoyhtiöiden asiakaspalvelututki-muksessa kävi ilmi, että mitä nope-ammin asiakkaiden twitterillä lähettä-miin vihaisiin valitusviesteihin vastat-tiin, sitä positiivisempi oli lopputulos.

TuTKI JA KOKeILe

yrittäjä Taneli Heikka puolestaan lupaa, että vanhanaikainen asiakas-palvelu toimii aina. kun kohtelee asiakasta hyvin, saa lisäksi hyvää mainosta. Mikäli toimii tökerösti, saa taatusti huonon maineen, joka leviää verkossa nopeasti, hän tietää.

Vaikka sosiaalisen median käyttö lisääntyy yritysmaailmassa, on asias ta aitamurron ja Heikan mukaan tehty liian monimutkaista ja virallista. ohjeistojen kirjoittamiseen käytetään yrityksissä liikaakin aikaa, aitamurto sanoo.

– tärkeintä olisi tutkia ja kokeilla, mikä välineet sopivat omalle yrityk-selle.

YRITTÄJÄ 3/2011

19KOLUMNI

kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja.Sukupolvi sitten pidettiin toimivien markkinoiden ehtona julkista ja yhteistä tietoa tavaran hinnanmuodostukseen vaikuttavista tekijöistä. niinpä suomalaiset pörssiyhtiöt pakotettiin ilmoittamaan suurimmat osakkaansa, ja isommat ostot piti liputtaa. pidet-tiin selvänä, että osake- ja osakasrekistereistä näki ainakin suurin piirtein, missä käsissä osakkeita oli merkittäviä määriä ja kuka osti ja kuka möi.

alkuun porvaristo vastusti tätä avoimuuden vaatimusta, koska sitä ajoivat ”punikki” esko seppänen ja pienten osakesäästäjien järjestöt. nämä häiriköt koettiin uhkana omis-tuksen yksityisyydelle, ja moni haikaili takaisin sveitsiläistyyppisiä haltijaosakkeita, joita harmaat juristit pinosivat yhtiökokouksissa pöydille tuntemattomien päämiestensä edus-tajina. esko seppänen ei erityisesti korostanut sitä, että hänen ajamansa avoimuus oli kotoisin usa:n pörssisäädöksistä. kun porvaristo oppi käymään pörssikauppaa, se havaitsi, että kauppaa on vaarallista käydä säkki päässä, ja avoimuus toteutui. ja samalla sisäpiirisää-dökset. ja välittäjätoiminta tuli auktorisoinnin varaiseksi ja valvotuksi.

ulkomaisille osakkaille perustettiin hallintarekisterit, mikä helpotti – kai – lyhyt-aikaista kauppaa ja sellaista omistamista, jossa äänioikeus ei kiinnosta. tämä johti jo 1990-luvulla siihen, että jotkut suomalaisetkin siirsivät omistuksensa offshore-käsiin ja hallintarekistereihin, ja samalla suomalaisen verottajan näkymättömiin.

kotimaisenkin omistuksen häivyttämistä hallintarekisteriin perustelee oikein viran-omaistaho sillä, että se säästää kustannuksia, jotka tosin ovat vain murto-osa siitä mitä ne olivat 1980-luvulla, kun arvopaperit olivat papereita. Välityspalkkiot olivat 1 %. silloi-sena pankkiirina en käsitä, millä välittäjät nykyään elävät. alan palveluiden hinnoittelu-perusteet ovat vertailukelvottomat, mutta raha kai otetaan rahastosijoittajilta. jotka itse ostavat ja myyvät, eivät maksa mistään.

online-välityspalveluissa jokainen voikin ostaa ja myydä ilman varsinaista välittäjää tai meklaria kaikkien maiden osakkeita.

En haluaisi olla töissä yhtiössä, josta ei tiedetä kuka sen omistaa. jos harjoittaisin osakekauppaa, pitäisin tärkeänä tuntea omistusrakenteet. niillä on vaikutusta likvidi-teettiin, kursseihin ja riskeihin. Haluaisin kaupankäynnin olevan kattavasti tilastoitua, ja että se tapahtuisi valvottujen pörssien ja välittäjien kautta, ja että välittäjien volyymit ja markkinaosuudet näkisi jostakin. tällaista tietoa ei hajonneilla markkinoilla enää ole. 30 vuotta sitten pörsseistä sai kynällä kirjoitetut kauppalistat. tietokoneesta ei saa mitään.

tämä ei ole enää markkinataloutta, vaan basaarin ja kolhoositorin yhdistelmä cybe-ravaruuden läpinäkymättömissä puskissa. on palattu iloisesti kivikauteen, ja moni saa vielä nuijasta päähänsä. //

Säkki päässä

Silloisena pankkiirina en käsitä, millä välittäjät nykyään elävät.

YRITTÄJÄ 3/2011

YRITTÄJÄ 3/2011

20 MARKKINOINTI & MYYNTI » Kilpailua asiakkaiden huomiosta

- totta vai jargonia?

TeKSTI lea lillkål ja pirjo Vesander

bRäNDI EI OLE YRITYSpAKETIN pääLLE LIIMATTU ETIKETTI. KYSYMYS ON KOKO YRITYSTOIMIN-NAN YTIMESTä, ELI MISSä KILpAILUSSA OLEMME MUKANA jA KENEN KANSSA jA MIKä TEKEE MEISTä ERILAISEN jA HALUTUN.

Brändilupaukset

Toimivaa brändiä ei voi ostaa ulkoa, vaan se on rakennettava sisältä-päin yhdessä omien ihmisten kanssa. Parhaimmillaan brändi on totta, kun sa-nat, teot ja ilme ovat yhtä. Kyse ei ole kalliista rahoista, vaan kirkkaasta ajat-telusta, sanoista ja teoista. Kalliiksi tämä tulee vasta sitten, kun kotiläksyt ovat jääneet tekemättä.

Brändin sisältöä on kirkastettava ti-lanteiden mukaan. Brändi on asiakkaalle annettu lupaus, ja se luo mielikuvan yri-tyksestä asiakkaille ja muille sidosryh-mille. Yrityksen ihmiset ja yhteistyö-kumppanit lunastavat asiakaslupausta omalla toiminnallaan joka päivä. Yri-tyksen brändi on kuin kolikko, jossa on kaksi puolta: toisella puolella asiakkaat ja toisella henkilöstö. Jos brändi ei toimi yrityksen sisällä, ei se menesty kunnolla sen ulkopuolellakaan.

TYHJÄÄ eI VOI TARJOTA

Varsin hektisessä ja nopearytmisessä maailmassa yritykset kilpailevat asiak-

YRITTÄJÄ 3/2011

21

Brändi on asiakkaalle annettu lupaus ja se luo mielikuvan yrityksestä asiakkaille ja muille sidos ryhmille.

Brändilupaukset koetuksellaBrandit elävät yrityksen ulkopuolella, mutta ne elävät myös yrityksen sisällä. Brändi lupaukset joutuvat koetukselle ja niiden toimivuus mitataan asiakasrajapinnassa, jokaisessa kosketuspisteessä asiakkaan kanssa. positiiviset kokemukset ja tunteet ovat ne, jotka saavat asiakkaan palaamaan takaisin ja suosittelemaan yritystä muille.

kaidensa ajasta ja huomiosta. Vastauk-sen kysymykseen ”Mitä yrityksesi te-kee” pitäisi tulla yhtä nopeasti ja hel-posti kuin miten kysymys esitettiin. Yritys ei voi antaa asiakkailleen sitä, mitä sillä itsellään ei ole. Vakuut-tava, aito ja todenmukainen vastaus kysymykseen vaikka hissimatkan ai-kana saa kysyjän huomion. Uskotta-vuus edellyttää, että yrityksellä on eri-laisia ja eripituisia versioita kerrotta-vaksi aina kyseisen kohderyhmän ja ti-lanteen mukaan. Kertomusten sisällöt muuntuvat, mutta ydinsanoma pysyy aina samana.

OSuuS ASIAKKAAn LOmPAKOSTA…

Kaj Storbacka on varsin osuvasti ku-vannut kirjassaan ”Asiakkuuden eh-doilla” käsitettä asiakkuusosuus eli

mikä osuus yrityksellä on asiakkaan lompakosta, mikä osuus asiakkaan aja-tuksista ja mikä osuus asi-akkaan sydämestä. Yrityk-set pyrkivät vangitsemaan asiakkaidensa ajatuksia ja sydämiä lyhyillä iskulau-seilla siitä, mikä on kes-keinen lupaus asiakkaille. Jokainen haluaa antaa it-sestään mahdollisimman hyvän kuvan ja nasevasti. Erottavuutta vahvistetaan erilaisilla laatusanoilla esim. dynaaminen, joh-tava, suurin, edelläkävijä, korkealaatuinen, innos-

tava. Varsinainen erinomaisuutta ko-rostava tarina tulee iskulauseen jäl-keen. Iskulauseissa on myös oma an-sansa. Niiden tulee olla luontevia ja niiden on mahduttava moneen suu-hun, asiakkaan kuin yrityksen työn-tekijänkin. Niihin voi sokaistua, nii-hin voi turtua ja niiden hehku voi him-mentyä. Niiden on elettävä ajassa ja niihin on löydettävä uusia kiteytyksiä. Paras tulos saadaan, kun se mitä ker-romme = miten toimimme = miltä näy-tämme.

TYYTYVÄISeT SuOSITTeLeVAT

Monien tutkimusten mukaan ihmiset haluavat työskennellä yrityksissä, joilla on hyvä maine. Tyytyväisten asiakkai-den kanssa on mukava olla tekemi-sissä, ja yritykseensä tyytyväiset työn-tekijät pyrkivät puolestaan omassa työssään parhaimpaansa. Tutkimuk-set ovat myös osoittaneet, että brändin puolestapuhujien ja yrityksen tuloksen välillä on vahva yhteys. Puolestapuhu-jat onnistuvat omalla sitoutumisellaan saamaan asiakkaat tyytyväisiksi ja suo-sittelevat yritystä aktiivisesti sekä uu-sille asiakkaille että työntekijöille. Sa-moin kuin tyytyväiset työntekijät tu-kevat brändiä erinomaisella asiakas-palvelulla, tyytymättömät tai katkerat voivat luoda suurta vahinkoa puut-teellisilla tai välinpitämättömillä vas-tauksilla asiakkaiden tiedusteluihin ja pyyntöihin. Jokainen yrityksen työnte-kijä on toiminnallaan, sanoin ja teoin, yrityksen brändi-manageri vahvistaen tai heikentäen brändiä. //

22

3taskukokoinen elämä. kodin teknologian ohjaamiseen, henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja viihteeseen ovat tulossa laitteet, jotka kokoavat koko elämän yhteen paikkaan, Hiltunen jatkaa. tulevaisuudessa sosiaalinen media mahdollistaa myös sen, että liikumme eri yhteisöissä erilaisissa rooleissa ja persoonissa.

Palvelukulttuurin ääripäät. palvelukulttuurissa on nousemassa kaksi ääri-ilmiötä. näitä ovat innovatiiviset itsepalvelukonseptit ja räätälöidyt henkilökohtaiset palvelut. elina Hiltusen mukaan keskittämisen liiketoimintamantraa puolestaan korvataan mielikuvituksellisilla yllättävien ja erilaisten tuotteiden sekä palveluiden yhdistelmillä ja yhteistyökumppanuuksilla. sääret vahataan ja tomaatteja ostetaan samalla istumalla, selittää Hiltunen.

1 terveysmonitorit ja hoivarobotit. yksi kiintoisimmista ilmiöistä liittyy väestön ikääntymiseen, hoivahenkilökunnan määrän vähenemiseen ja elintasosairauksien yleistymiseen, luonnehtii finpron ennakointiasiantuntija elina Hiltunen.

– teknologiset innovaatiot, kuten terveysmonitorit ja hoivarobotit, tulevat tarjoamaan ratkaisun näihin haasteisiin.

2

MEgATRENDIEN HAISTELUA VOI HARRASTAA KUKA VAIN LIIKKUESSAAN jA REISSATESSAAN. MILLAISTA TIETOA YRITTäjäN KANNATTAISI pOIMIA KORVAN TAAKSE TULEVAISUUDEN ILMIöISTä? fINpRON ENNAKOINTITIIMI ON TUNNISTANUT TULEVAISUUDEN ILMIöITä.

ajoissaReagoi

MARKKINOINTI & MYYNTI » Megatrendien haistelua22

TeKSTI riikka koskenranta

YRITTÄJÄ 3/2011

RODEO.fI

Kaipaatko varallisuutesi hoitoon uusia näkökulmia?Kokeneet asiantuntijamme tarjoavat osaamisensa käyttöösi. Kartoitamme yhdessä tilanteesi ja tavoitteesi, ja teemme kanssasi joustavan suunnitelman varallisuutesi hoitoon. Tutustu monipuolisiin palveluihimme ja jätä yhteydenottopyyntösi osoitteessa nordeaprivatebanking.fi tai varaa aika tapaamiseen puh. 08001 98989.

Nordea on valittu parhaaksi Private Banking -palvelujen tarjoajaksi Pohjoismaissa vuosina 2009–2011. (Euromoney-lehden Annual Private Banking and Wealth Management -tutkimukset) YRITTÄJÄ 3/2011

YRITTÄJÄ 3/2011

24 Mikä moka! » Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä

MIES

TeKSTI lotta tammelin, KuVA j-p palmulaakso

Olin urani alkuvaiheessa vetämässä huoltoyhtiön asen-tajille asiakaspalvelukoulutusta Imatralla. Paikalla oli tusinan ver-ran eri-ikäisiä miehiä, ja halusin luoda koulutukselle hyvän tun-nelman, joten aloitimme tieten-kin nimistä.

Painoin nimiä mieleeni, mutta paikalla oli monta miestä, joi-den nimi alkoi j-kirjaimella: Juha, Janne, Juhani, Jaakko, Jorma ja Jarmo. Olin ihmeissäni ja mietin, miten ihmeessä erotan erityisesti Juhan Juhanista. He olivat vielä hyvin samannäköisiäkin.

Yhteistuumin kehitimme mi-

minua tiukasti silmiin ja sanoi, että voit olla varma, että aiheutuu.

Hänestä tuli lipsahdukseni ta-kia ”Juha ilman niitä”.

Tilanteesta teki erityisen hassun se, että paikalla oli iso miesporukka. Toivon, ettei Juha saanut minkäänlaisia traumoja sattuneesta.

Opin mokastani sen, ettei kan-nata yrittää olla turhan nokkela. Kannattaa ajatella asioita hiukan suoraviivaisemmin. //

nulle muistisäännön, että ”Juha on kuin Juhani, mutta ilman ni-päätettä”. Otin säännön käyttöön.

Jossain vaiheessa päivää ha-lusin kysyä Juhalta jotakin ja sa-noin: Hei Juha ilman niitä, mitä mieltä sinä olet?

Koulutustila räjähti raikuvaan nauruun, ja tajusin samassa, mitä olin juuri päästänyt suustani. Pyy-telin kovasti anteeksi, ja sanoin tarkoittaneeni ni-päätettä. Kai-killa oli suunnattoman hauskaa.

Kyselin parikymppiseltä Ju-halta päivän päätteeksi, että toi-vottavasti mokastani ei koidu hä-nelle mitään haittaa. Juha katsoi

Päätteetön

Tunnistettava muutos.

markinst.fi

Kaupan työn johtamisen tutkinto, MTt

Käytännöllistä oppia myymälän esimiehen ja työnjohdon rooliin

Opit kohtaamaan – ja johtamaan – myymälän arkea. Tunnet työlain, ymmärrät ja tuet tiimiäsi sekä olet motivoitunut kehittämään myymälän toimintaa. Sparraat henkilöstöäsi asiakkaan kohtaamiseen.

Ilmoittaudu heti: markinst.fiKoulutus alkaa 20.9.2011

Kysy lisää: Eeva-Kristiina Eronenpuh. 040 562 7303eeva-kristiina.eronen@markinst.fi

Erica Selin on intrafix oy:n toimitusjohtaja. intrafix oy auttaa suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä toteuttamaan unelmansa ja menes-tymään omassa liiketoiminnassaan. erica on liikkeenjohdon konsultit ry:n (ljk) jäsen, eurobunt- ja Guideline -strategia konsultti sekä sertifioitu tMC-tervehdyttämiskonsultti. Hän on myös speakers forum finlandin asiantun-tijapuhuja.  lisäksi erica on myös nlp trainer, sertifioitu social panorama Consultant sekä erikoistunut myös henkiseen valmennukseen.

YRITTÄJÄ 3/2011

26 POLITIIKKA » Eduskuntavaalien tulos myllersi politiikkaa

Kokoomuksen puheen-johtaja Jyrki Katainen on juuri aloittanut hallitusyhteistyötunnus-telut, joiden lopullisena tavoitteena on saada Suomeen aikaiseksi perus-taltaan kolmen suhteellisen tasa-vahvan puolueen hallitus. Jos hän

tässä tehtävässä onnistuu, ei jatkoa kuitenkaan ole povattu auvoisaksi, koska kokoomuksen, sosialidemo-kraattien ja perussuomalaisten vaa-lilupaukset ja eurooppalaisen yh-teistyön näkemykset olivat ja ovat niin kaukana toisistaan.

TeKSTI jouko lantto, KuVA pekka sipola

SUOMEN EDUSKUNTAVAALIEN TULOS HäMMENSI pOLITIIKAN ”VALISTUNEET” TARKKAILIjAT KAUTTA EUROOpAN pERUSSUO-MALAISTEN MUSERTAVAN VAALI-MENESTYKSEN jäLKEEN.

Onkovastakkainasettelun

aika alkanut ?

YRITTÄJÄ 3/2011

27

»½ Kukaan ei tiedä, mitä Euroopan ajautumisesta finanssikriisiin seuraisi. Selvää lienee, ettei Suomi voi päästä kuin koira verä -jästä eikä liioin olla vapaa-matkustajana, EVA:n tutkija Ilkka Haavisto sanoo.

Edellisen perusteella voisi myös otaksua, että meillä jo nor-miksi tulleet koko vaalikauden kestävien hallitusrintamien aika-kausi olisi nyt ohi ja vastassa olisi aiempaa repivämmän politiikan jakso. Tämä jää tietenkin nähtä-väksi, mutta ainakaan kansalais-tutkimuksen perusteella sanottu kehitys ei ole itsestäänselvyys.

VAHVA TAHTO muuTTAA SuunTAA

Eri kansalaisryhmien erilaisista näkemyksistä huolimatta Suomi ei ole henkisesti jakautumassa kahtia, Elinkeinoelämän valtuus-kunnan EVA:n tutkija Ilkka Haa-visto sanoo. Haavisto selvitti en-nen vaaleja maalikuussa 2011 yh-dessä Pentti Kiljusen kanssa suomalaisten arvoja ja asenteita tutkimuksella, joka on jatkunut jo vuodesta 1984 alkaen.

Haaviston mukaan tutkimus osoitti, että suomalaisten asen-teissa ei ole tapahtumassa pola-risaatiota, eivätkä esimerkiksi eri ikäryhmien, sukupuolten ja so-sioekonomisten ryhmien asenteet ole loitontuneet toisistaan, vaikka maa valmistautikin vaaleihin pro-testihengessä.

– EVA:n arvo- ja asennetutki-muksen mukaan kansalaisten tyy-tymättömyys puolueisiin oli en-nen vaaleja lisääntynyt. Ilmiö ei

kuitenkaan perinteiseen tapaan johtanut selän kääntämiseen po-litiikalle, vaan päinvastoin sekä politiikan kiinnostavuus että usko mahdollisuuteen muuttaa politii-kan suuntaa olivat kasvussa.

enTISTÄ uTuISemmAT TALOuSnÄKYmÄT

Ilkka Haaviston mukaan uuden hallituksen toivotaan pureutuvan etenkin työttömyyden ja köyhyy-den torjuntaan sekä terveyden-huollon remonttiin. Myös vas-tuullinen valtiontalouden hoito on politiikan nouseva trendi, hän jatkaa.

– Kriittisyys kehitysapua ja maahanmuuttoa kohtaan olivat EVA:n arvo- ja asennetutkimuk-sen mukaan kansalaisten keskuu-dessa kasvussa jo ennen vaaleja.

– Verotuksessa kansa puoles-taan haluaisi mieluummin alea kuin kiristyksiä. Hyvinvointi-valtiota kuitenkin kannatetaan, mutta palveluja ja tulonsiirtoja halutaan kohdentaa voimakkaam-min niitä eniten tarvitseville.

Edellä sanottujen ”kansalaista-voitteiden” laadussa ja määrässä ei liene mitään yllättävää. Myös EVA:n Ilkka Haavisto toteaa, että Suomessa on viime aikoina to-tuttu varsin tasaiseen – yllätyk-settömään – politiikan tekoon.

– Hallitukset ovat istuneet täy-

Verokeskustelu on ollut äärimmäisen populisistista – kaikille pitäisi olla ihan selvää, että yritysten ja pääomien verotusta kiristämällä ei julkista taloutta oikaista.

YRITTÄJÄ 3/2011

28

det kaudet ja ohjelmaa on pyritty toteut-tamaan melko säntillisesti. En usko että tämä muuttuisi radikaalisti uuden halli-tuksen myötä.

– Verrattuna vaikkapa edeltävien vaa-lien jälkeiseen tilanteeseen, ovat talou-den näkymät nyt kuitenkin paljon utui-semmat niin omien kilpailuetujemme kuin maailmantalouden tilankin suhteen.

YRITTÄJÄmYönTeISeT SuOmA-LAISeT, KOnSeRVATIIVISeT PeRSuT

EVA:n tutkimustuloksiin viitaten Ilkka Haavisto toteaa, että suomalaiset suh-tautuvat yleensä varsin myönteisesti yrittämiseen ainakin periaatteellisella tasolla. Sama pätee myös näihin kolmeen potentiaaliseen hallituspuolueeseen ja niiden kannattajiin, hän jatkaa.

– Käytännössä esimerkiksi verotus kuitenkin hiertää. Yhteinen pohja tule-ville verolinjauksille pitäisi saada luo-tua hallitusneuvotteluissa, siksi kaukana näiden kolmen puolueen linjaukset oli-vat toisistaan ennen vaaleja.

Pääomatuloverotus ja yrittäjien osin-kojen verotus ovat kuitenkin olleet jo pit-kään äärimmäisen pinnallisen ja popu-listisenkin keskustelun pelinappulana, Haavisto määrittää ja arvioi, että talous-poliittisesti perussuomalaiset ovat pi-kemminkin vasemmalla kuin oikealla, mikä voi tuottaa kokoomukselle harmaita hiuksia vielä monessa käänteessä.

– Toisaalta sosiaalisten arvojen koh-dalla perussuomalaiset ovat suhteellisen suvaitsevaisia demareita ja kokoomuslai-sia paljon konservatiivisempia, mikä voi tuottaa politiikan tekoon monenlaisia yl-lätyksiä, hän sanoo.

– Silti näille puolueille saattaa olla helppoa löytää yhteinen linja esimer-kiksi perussuomalaisille tärkeästä maa-hanmuuttopolitiikan kiristämisestä. Ongelmia löytynee etenkin talouspoli-tiikasta, koska verotuksessa kokoomus siirtäisi verotuksen painopistettä kohti kulutusta, mitä demarit ja perussuoma-laiset ovat sanoneet vastustavansa.

Demarit ovat myös lukinneet kanto-jaan jo etukäteen tärkeässä työurien jat-kamista koskevassa kysymyksessä ja saa-

nevat taustatukea perussuomalaisilta, Haavisto pohtii.

KATSeeT KASVuTeKIJöIHIn

Hallitusohjelmaneuvottelujen kynnyk-sellä Ilkka Haavisto kehottaa asioista kiinnostuneita kiinnittämään huomionsa yhä uudelleen verotukseen, jonka mah-dollisessa uudistamisessa vaanii vaaroja.

– Olisin huolissani yrittäjien verotuk-sesta, jonka osalta vaara piilee kahtaalla: verotus voi sekä kiristyä, että monimut-kaistua entisestään.

Itse kannustaisin hallitusneuvotteli-joita tekemään rohkeita kasvua tukevia linjauksia, Haavisto sanoo. Tällaisia voi-sivat olla esimerkiksi veronkevennykset ja työttömyysturvan muutokset.

– Velkaantumista ei voida torjua ve-roja korottamalla, vaan vahvistamalla kasvua ja hillitsemällä julkisten meno-jen kasvua. EVA:n tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat veronkevennyksiä – ei korotuksia – sekä kannattavat val-tiontalouden tarkkaa pitoa. //

Suomen taloudella on haastavat vuodet edessä, ja pian valittavalla hal-lituksella ratkaisun avaimet käsissään. saksa tarjoaa yhden esimerkin: kuinka 2000-luvun taitteessa euroopan sai-raaksi mieheksi kutsuttu valtio nousi kurimuksestaan työvoimapoliittisten uudistusten siivittämänä.

saksalaiset yritykset ovat menesty-neet 2000-luvulla hyvin. Maan menes-tymistä selittää neljä merkittävää teki-jää: työmarkkinoiden joustavuus, maltil-linen palkkakehitys, työvoimapoliittiset uudistukset ja vahva teollinen perusta, elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen,

etlan, tutkimuksesta ilmenee.− Monet asiantuntijat ajattelevat

maltillisen palkkakehityksen olevan merkityksellisin asia saksan talouden menestykseen, tutkimusraportin tekijä, ek:n asiantuntija Seppo Saukkonen kertoo.

toinen raportin tekijä tutkimus-päällikkö Antti Kauhanen etlasta kertoo yritysten kilpailukyvyn parantu-neen mm. 2000-luvulla toteutet tujen laajojen työvoimapoliittisten uudis-tusten vuoksi. työmarkkinoiden jous-tavuutta on parannettu laajentamalla mahdollisuuksia järjestää työaikoja,

palkkausta ja palkankorotuksia yritys- ja työpaikkatasolla.

työvoimapoliittisilla uudistuksilla, niin sanotuilla Hartz-reformeilla, on sekä pyritty lisäämään työvoiman tar-jontaa leikkaamalla työttömyysturvan tasoa ja etenkin sen kestoa että kasvat-tamaan työvoiman kysyntää purkamalla työmarkkinoiden sääntelyä. nämä toimet ovat edistäneet työllistämistä.

Vahva teollinen perusta on edelleen-kin saksan taloudellisen menestyksen kivijalka. siinä yhtenä tekijänä on laaja Mittelstand (pk-yritysten ja perhe-yritysten joukko).

TeKSTI riikka koskenranta

talous- ja työmarkkinauudistuksinYritykset lentoon

Klikkaa dna.fi/yrityksille tai soita 044 144 099. Palveluksessasi on 300 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Jo yli 50 000 yritysasiakasta on valinnut DNA:n.

Puhelin, jossa on myös vaihde.

DNA Mobiilivaihde -pakettiHintaan sisältyy: Nokia C2-01 -puhelin, DNA Yrityspaketti 450 min -liittymä, DNA Liikkuva laajakaista S, DNA Mobiilivaihde ja DNA Sisä-puhelut MV. Ylimenevät puhelut ja tekstivies-tit 0,059 €/min & kpl. 24 kk:n sopimus, alv. 0 %. Tarjous voimassa 30.6.2011 asti.

21 90€/kk/24kk

(alv. 0%)

1205_48497_DNA_Yrittaja_Nokia_C2_216x280.indd 1 29.4.2011 13.33

YRITTÄJÄ 3/2011

30 YRITTÄJÄT » Tuotanto kuntoon ennen lihasten paukuttelua

TeKSTI JA HenKILöKuVA riikka koskenranta, KuVAT tinttu.com

Nyt Tinttu.comin jälleenmyynti pyörii it-senäisten yrittäjien järjestämillä kotikutsuilla, nettikau-passa ja kahden myymälän voimin. Mielikuvitukselli-sessa lastenvaatemallistossa seikkailevat vaatesuunnitte-lija-kuvataiteilija Petronella Grahnin käsin maalaamat hassut satuhahmot ystävineen. Nykyisin Pyhtäällä asuva Grahn joutui olemaan tiukkana 1990- ja 2000-lukujen

vaihteessa käynnistellessään lastenvaatebisnestä.− Minut naurettiin Finnverasta ulos. Siellä sanottiin, että on hyvin vaikea us-

koa, kuinka peikkohattuja tekemällä kukaan voi ikinä tehdä minkään-

laista liikevaihtoa. Yrittäjän mallistoa moitit-

tiin eri tahoilta myös liian vä-rikkääksi.

Grahn on yhdistänyt viiden lapsen äitinä työn ja perhe-elä-

män. Kun hän sai esikoisensa vuonna

1995, kaupoissa ei ollut hauskoja pipoja eikä värikkäitä ja iloisia lastenvaatteita. Silloin päämäärätietoinen naisyrittäjä pohti, että lastenkirjoissa on maailman iha-nimmat vaatteet, mutta niitä ei kuitenkaan tehdä myyn-tiin. Niinpä Grahn tarttui toimeen. Hän perusti ensim-mäisen lastenvaateompelimonsa vuonna 1997. Lasten-vaatemallistoa on myyty Petronella Grahnin omista-man Tinttu.comin kautta vuodesta 1999 lähtien. Yrittäjä aloitti myynnin jo aiemmin kotikutsuilla.

− Mielestämme kotikutsut ovat meille luonteva tapa tuoda esille Tinttu.comin mielikuvituksellinen sadun-maailma.

ALIHAnKInnALLA HOmmA TOImII

Matkan varrelle on mahtunut monenlaista haastetta; tuotannon kasvattaminen on ollut odotettua kimuran-timpaa.

MIKSI EN TARjOAISI TöITä SAMANLAISILLE SINNIKKäILLE IHMISILLE KUIN ITSE OLEN? LASTENVAATESUUNNITTELIjA pETRONELLA gRAHN KYSYI ITSELTääN HUOMATTUAAN TYöLLISTäMISEN KOMpASTUSKIVET TUOTANNON jA MYYNTIKONEISTON RAKENTAMISESSA.

Lapsellisetantavat mielikuvitukselle tilaa

LASTENVAATTEET

YRITTÄJÄ 3/2011

31

»½ Tinttu.comin mallisto on kokonaisuudessaan Petronella Grahnin suunnittelema. Tuotteista löytyy pupunkorvia, peikonhäntiä ja lohikäärmeen pyrstöjä sekä muita pieniä yksityiskohtia satu kirjanomaisten printtikuvien lisäksi.

− Lopetin nettimyynnin 2000-luvun alussa, kun halusin keskittyä tuotteisiin ja tuotantoon. Myimme myyntioikeudet muualle ja otimme tuotteillemme alueellisia valtuutettuja jälleenmyyjiä.

Irtisanoimme sopimuksemme jälleenmyyjien ja yksinoikeudella netissä myyvän yrittäjän kanssa vuonna 2009, Grahn muistelee.

− Silloin koimme ongelmaksi sen, että oli vaikea saada kokonainen edustus jälleenmyyjien valikoi-miin. Verkkosivuiltamme löytyy koko valikoima.

− Ainoa mahdollisuus onnistua on kasvattaa liike-toimintaa, eikä silloin oma työpanos enää yksin riitä. Yksin ei voi olla kaksin. Mutta henkilöstökulut ovat Suomessa täysin sietämättömät. Olen ajatellut, että henkilöstökulut ovat suurin kompastuskivi siksi, että työllistäminen on liian kallista.

Grahnin palkkalistoilla oli parhaimmillaan kah-deksan ompelija-leikkaajaa yrittämisen alkutaipa-leella, mutta se ei ollut yrittäjälle kestävää. Hän on

»¾ Lastenvaatteiden lisäksi Grahn on suunnitellut ja toteuttanut sisustusmaa-lauksia tilaustyönä mm. Lääkärikeskus Mehiläiseen Tikkurilaan, sisäseikkailu-puisto Hoplopiin ja mm. päiväkoteihin.

YRITTÄJÄ 3/2011

32

koulutukseltaan rakennusmestari. Ehkä siksi hän vertaakin toimintamalliaan talon rakennukseen.

− Taloa rakennettaessa ostat palveluja ja tuet yrittäjyyttä, joka pyörii talonrakenta-misen ympärillä. Olen ulkoistanut kaiken ja sitä kautta tuen muita naisyrittäjiä. En puhu työllistämistä vastaan, mutta tukiessani naisyrittäjyyttä ostamalla alihankintaa tuen samanlaista yrittäjyyttä, jota itse edustan.

Grahn haluaa kannustaa muita naisyrit-täjiä ajattelemaan riittävän isosti.

KASVuHALuInen VISIOnÄÄRI

Nykyisin verkkokauppoja, joissa myydään itse suunniteltuja lasten vaatteita, putkah-telee esiin yhä enemmän. Usein kyseessä on äitiyslomalla oleva pienen lapsen äiti ja tavallisesti homma jää pienimuotoiseksi.

Tinttu.comin ”äiti” Petronella Grahn alkoi vuonna 2007 kasvattaa liiketoimin-taansa.

− Pari vuotta sitten meillä oli yhteensä 60 aliurakoitsijaa ympäri Suomen. Ompe-lijat olivat entisiä Marimekon ja Finlayso-nin ompelijoita. Koko tuotantomme oli ri-poteltu ympäriinsä ja sen hallinnointi oli aika haastavaa.

Osa tuotannosta tehdään edelleen Suo-messa, kuten hatut. Grahnin mukaan Suo-mesta ei kuitenkaan edes löydy välineis-töä eikä ammattilaisia sisävaatteiden teol-liseen tuotantoon.

− Rättiteollisuuden alas ajaminen alkoi pikku hiljaa 1970-luvulla, lopullinen niitti tuli 1990-luvulla, ammattitaitoisia tekijöitä ei yksinkertaisesti enää ole.

1,5 vuoden ajan tuotantoa on ollut myös Intiassa. Nyt olemme saaneet ensimmäistä kertaa pelivälineet käteen, sillä olemme ra-kentaneet tuotannon tarpeeksi isoksi, yrit-täjä selittää.

− Homma ei toimi niin, että menet juh-limaan yhden bodyn kanssa. Sitten saat yh-den ison tilauksen ja kaadut sen tilauksen alle tai tuotannon yskiessä isommat tekijät

Ainoa mahdollisuus onnistua, on kasvattaa liiketoimintaa, eikä silloin oma työpanos enää yksin riitä. Yksin ei voi olla kaksin. Mutta henkilöstökulut ovat Suomessa täysin sietämättömät.

Vaatteet tukevat mielikuvitustaLapsilta ei tänä päivänä puutu leluja. design by petro-nella -mallistossa suunnittelun lähtökohtana on vapaasti leik-kivä lapsi ja hänen luova mieli-kuvituksensa, jonka lentoon lähtöä haluan tukea, suunnit-telija ja tinttu.comin perustaja Petronella Grahn kertoo.

− kun pienelle tytölle laite-taan pupuhattu päälle, hän käyttää sitä koko päivän, sisällä ja ulkona. yhdistämällä rooli-vaate tavalliseen vaatteeseen annetaan alkusysäys leikille, jossa lapsen mielikuvitus lähtee lentämään.

33

varastavat ideasi.Pitkällisten kokeilujen jälkeen Tinttu.

com löysi Intiasta laadukasta vaatetta tekevän tehtaan, joka valmistaa vain Grahnin suunnittelemia lasten vaat-teita. Mallistosta löytyy tuotteita vasta-syntyneistä kokoon 140 asti. Myös aikui-sille tulee syksyllä 2011 oma lapsellinen vaatemallistonsa.

Jatkossa Grahn keskittyy vaatteiden lisäksi lastenhuoneiden sisustusratkai-suihin, kuten tapetteihin ja sisustustar-roihin.

eI KeRTARYSÄYKSeLLÄ

Venäjä näyttäytyy naisyrittäjälle suu-rena mahdollisuutena. Suuren kiinnos-tuksen puolesta puhuu myös Tinttu.co-min fanimäärä Facebookia vastaavassa V-kontakte-palvelussa. Faneja on hui-keat 40 000. Suomalaisilla Facebook-si-vuilla taasen 7 000.

− Sosiaalinen media on ihana väline, parasta markkinointia on tuote onnelli-sen ja leikkivän lapsen päällä.

Vaatesuunnittelijalla on Venäjällä useampia kontakteja. Hiljattain aloi-timme yhteistyön yrittäjän kanssa, joka ostaa tilausten perusteella ja pitää pieni-muotoista varastoa Pietarissa.

− Jos Venäjältä tulee yksi iso tilaus, se on monta kertaa isompi kuin Suomessa. Sieltä tulee viikoittain kyselyjä. Kasvat-taminen on nyt siitä kiinni, kenet valit-semme kumppaniksemme.

Tinttu.comin verkkokauppa valmis-tuu venäjäksi lähikuukausina. Nykyis-ten suomen- ja englanninkielisten sivu-jen lisäksi käännöstyöt ovat käynnissä saksan ja ruotsin kielille.

VAPAASTI LeIKKIVÄ LAPSI

Pyhtääläisen Grahnin liiketoiminnassa paistaa kirkkaasti esiin hänen arvomaa-ilmansa; malliston kantavana ajatuksena on vapaasti leikkivä lapsi. Hän alkoi ai-

koinaan suunnitella ulkovaatteita ja hat-tuja siksi, että lapset viettävät paljon ai-kaa sisällä. Vaatesuunnittelija halusi tu-kea ulkoilua.

− Kun lapsilla on erilaiset eläinha-tut päässä, alkaa leikki automaattisesti. Minusta on melkein kuin pyhäinhäväis-tys, että lasten vaatteet ovat aikuisvaat-teiden miniatyyreja sekä pitkälti mustia, harmaita, valkoisia tai pinkkejä. Nyt on onneksi tullut jonkun verran värikästä retroa myyntiin.

Tinttu.comin viestintävastaava teki taannoin kyselyn yrityksen Facebook-si-vuilla siitä, millaiset julkiset kohteet kai-paisivat Grahnin siveltimen jälkeä piris-tystä tuomaan. Ajatus sai alkunsa, kun yrittäjällä välähti, että hän voisi tehdä ja

»» Kuluvan vuoden arvioitu liikevaihto on 3,5 miljoonaa euroa, Tinttu.comin yrittäjä kertoo. Tähän asti se on pyörinyt 300 000–500 000 euron paikkeilla.

lahjoittaa esimerkiksi sairaalan lasten-osastoille näkyvää hyvää satumaisten maalausten muodossa. Nyt on sovittu Jorvin ja Lohjan sekä pian myös Kotkan lastenosastojen maalauksista.

− Lapsen silmä vaeltaa seinämaala-uksessa, ja tutkiessaan kokonaisvaltaista kuvaa hän keksii tarinan. //

34

YRITTÄJÄ 3/2011

»½ ”Sämpyläksi” nimetty bussi on vielä olemassa.

YRITTÄJÄ 3/2011

35YRITTÄJÄT » Korsisaari-yhtiöissä pyörät pyörivät

Elettiin vuotta 1927, kun 20-vuotias nurmijärveläinen Emil Kor-sisaari osti itselleen kuorma-auton. Kuorma-auton lavalla nuori yrittäjä kul-jetti paikallisten maanviljelijöiden mai-topöniköitä Helsinkiin.

Maitotönkkien rahtaaminen oli kui-tenkin raskasta, sillä tiet olivat huonoja ja tonkat piti pahimpien töyssyjen ajaksi nostaa lavalta pois. Niinpä Emil vaihtoi vuonna 1929 kuormurinsa linja-autoon, ja Helsinkiin alkoikin matkustaa mai-don sijasta ihmisiä. Näin Korsisaari-yh-tiöiden tarina sai alkunsa.

– Vapunpäivänä yritykselle tulee ikää mittariin 82 vuotta, Korsisaari-yhtiöi-den hallituksen puheenjohtaja, Emilin poika, Timo Korsisaari kertoo.

KASVun STRATeGIA

82 vuoteen mahtuukin monenlaista, mutta Korsisaarilla on aina ollut halu

kasvattaa liiketoimintaansa.– Meille hankittiin isoja uusia au-

toja, ja isä osti kilpailijat pois. Meillä on ollut kovan kasvun strategia koko ajan. Vuonna 1989 rakensimme uuden pää-konttorin Alhoniittyyn, muistelee Timo Korsisaari, joka eläköityi yhtiön toimi-tusjohtajan paikalta muutama vuosi sit-ten.

Vuonna 1992 yhtiöllä oli sata isoa linja-autoa ja yrityksen liikevaihdosta 80 prosenttia koostui bussiliikenteestä. Vuosikausia jatkuneet leppoisat kasvun vuodet kuitenkin päättyivät. Ulkomai-sella lainarahalla rakennettu pääkont-tori oli valmistunut laman kynnykselle. Markka devalvoitiin, ja Korsisaarillekin koitti huonot ajat.

– Lama alkoi. Nurmijärveä koet-teli työttömyys, ja väki väheni autosta. Me reagoimme tilanteeseen aivan liian myöhään. Pääkonttori oli juuri raken-nettu. Olimme aika moisessa piukurissa.

Sattuma puuttui kuitenkin peliin,

kyytiin!

TeKSTI JA HenKILöKuVA lotta tammelin, KuVAT korsisaari-yhtiöt

KORSISAARI-YHTIöIDEN TARINA ALKOI YHDESTä KUORMA-AUTOSTA. SITTEMMIN LIIKETOIMINTA ON LAAjENTUNUT REIppAASTI, jA YHTIööN KULUU 13 ERI LIIKENNöINTIpALVE-LUITA TARjOAVAA YRITYSTä.

Hypätkää

YRITTÄJÄ 3/2011

36

Korsisaari yhtiöt OyKorsisaari yhtiöiden toimitus- johtajana toimii Antti Korsisaari, Timo Korsisaaren veljenpoika.

yhtiöön kuuluu 13 eri yritystä: e. korsisaari-yhtymä ky, korsisaari oy, nurmijärven linja oy, taxirapidi oy, oy taxiring ab, rapiditaxi oy, etelä-suomen ensihoito oy, Helsingin ambulanssipalvelu oy, leppävaaran ambulanssi oy, Medi-lance oy, lohjan sairaankuljetus oy, konne veden sairaankuljetus oy, ja transmation Helsinki oy.

kun vuonna 92 Korsisaaret ostivat inva-taksiyrityksen.

– Siitä alkoi seuraavan 20 vuoden kasvu.

BISneKSeT uuSIKSI

Invataksitoiminnan kautta Korsisaari yhtiöt pääsi mukaan EU-kutsuliiken-neprojekti SAMPOon.

– Kehittelimme projektin myötä kut-suliikenneohjelmistoja. Meillä oli iso matkojenvarauskeskus ja toistakym-mentä ihmistä töissä. Olimme alalla Suomen edelläkävijöitä. Se oli meille isoa liiketoimintaa, Timo Korsisaari kertoo.

SAMPO-projekti päättyi kuitenkin viimeisimpään lamaan, kun kunnilta loppuivat rahat. Hätä ei kuitenkaan ol-lut tällä kertaa yhtä suuri, sillä yritys oli viime vuosien aikana laajentanut toi-mialaansa reippaasti. Uusin tulokas on sairaankuljetustoiminta. Nykypäivänä Korsisaari-yhtiöihin kuuluukin 13 eri yritystä.

– Ulkoinen olemuksemme onkin ko-konaan muuttunut siitä, mitä se jos-kus oli. Nyt meidän liikevaihdosta tulee 32 prosenttia linja-autoliikenteestä, 31 prosenttia taksiliikenteestä, 16 prosent-tia ambulanssiliikenteestä ja 12 pro-senttia tilausajoliikenteestä.

– Isoja linja-autoja meillä on tänä

päivänä 50 kappaletta, pikkubusseja 30, takseja 24 ja ambulansseja 12.

ePÄVARmuuTTA ILmASSA

Uusi joukkoliikennelaki astui voimaan muutama vuosi sitten. Timo Korsisaarta asia huolestuttaa.

– Tämä on epävarmuustekijä. Meillä on siirtymäajan sopimukset voimassa vuoden 2014 loppuun, emmekä tiedä sen jälkeisestä ajasta mitään. Nyt mie-timme, mitä uusi laki käytännössä oi-kein tulee tarkoittamaan. Mekään emme osaa sanoa, onko meillä 2015 vuoden jälkeen linjaliikennettä enää ollenkaan. Se on aika moinen epävarmuustekijä, kun omilla rahoilla bisnes pyörii.

Timo Korsisaari kertookin, että yhtiö on panostanut taksiliikenteeseen linja-puolen epäselvän tilanteen takia.

– Ihmiset tarvitsevat taksia, eikä siellä ole vastaavaa myllerrystä.

Korsisaaren kaikki taksit ovat ns. in-vataksivarusteltuja – kaikkiin siis pää-see pyörätuolin kanssa. Yhtiö onkin alalla Suomen suurimpien toimijoiden joukossa.

TuKeA eI TIPu

Kun Emil Korsisaari ajoi ensimmäi-sen kerran linja-autonsa Nurmijärveltä

»¾ Korsisaari-yhtiöllä on tällä hetkellä käytössään 12 ambulanssia.

»½ Timo Korsisaari toimii vielä Korsisaari-yhtiöiden hallituksen puheenjohtajana. Veljenpoika Antti on noussut sukupolven-vaihdoksen myötä toimitusjoh-tajaksi.

37

Helsinkiin vuonna 1929, oli samana päi-vänä vuoroja kaksi. Nykyään Korsisaa-ren valkokylkiset ja leijoin koristellut au-tot huristavat 250 vuoroa päivittäin. Vä-keäkin on siis pitänyt palkata lisää.

– Meillä on töissä noin 240 henkilöä, Timo Korsisaari kertoo.

Yrityksen linja-autot viilettävät pää-osin vain Etelä-Suomen teillä, ja pohjoi-sin päätepysäkki on Hyvinkää.

– Ajamme Vihdin tietä sekä Hämeen-linnan ja Tuusulan moottoritietä Helsin-kiin. Päätoimi on Nurmijärveltä Helsin-kiin.

Aiemmin reittejä oli enemmänkin, mutta niitä on jonkin verran jouduttu supistamaan.

– Mehän emme saa mitään tukea tä-hän toimintaan. Yhteiskunta subven-toi ainoastaan asiakasta. Yrittäjät eivät saa yhteiskunnalta tämän järjestelmän ylläpitämiseen yhtään apua. Se tarkoit-taakin sitä, että jos syrjäkulmilla ei ole kysyntää, joudumme lopettamaan lin-jan, vaikka se tekisi kuinka kipeää, Timo Korsisaari harmittelee.

uuSI mATKAKORTTI

Yhtiön suurin kilpailija löytyy läheltä – monilta omasta autotallista.

– Meidän suurin kilpailijamme on henkilöauto, Timo Korsisaari sanoo.

– Kyllä me muiden kilpailijoiden kanssa pärjäämme. Heillä on samat on-gelmat kuin meillä.

Nurmijärvellä eletään linja-autoliik-kumisen suhteen mielenkiintoisia ai-koja, sillä toukokuun alusta paikalliset voivat ostaa käyttöönsä uuden matka-kortin.

– Kortilla kuukauden matkat Nurmi-järveltä Helsinkiin ja toisin päin maksa-vat 100 euroa. Luotamme siihen, että sai-simme lisää matkustajia, koska kortti on niin halpa, ettei omalla autolla kannata enää väliä kulkea.

Parhaimmillaan matkakortti tiputtaa nurmijärveläisten matkakuluja kuussa

150 euron arvosta. Aiemmin matkan hinta perustui kilometriveloitukseen. Nurmijärven kunta ja alueen ELY-kes-kus joutuvat matkojen erotuksen mak-sumiehiksi.

mIeLenKIInTOInen KeHÄRATA

Vuonna 2014 Vantaan Kivistöön valmis-tuva Kehäradan asema on linja-autoyh-tiön omistajille myös mielenkiintoinen kysymys.

– Kivistön asema tulee Kehä III:n ris-teykseen. Sillä tulee ihan varmasti ole-maan merkitystä siihen, että menevätkö kaikki autot enää täältä Helsinkiin ja Kamppiin asti.

Lama alkoi. Me reagoimme tilanteeseen aivan liian myöhään. Pääkonttori oli juuri rakennettu. Olimme aika moisessa piukurissa.

– Kehä III:n risteyksestä eteenpäin ajaminen hidastuu ratkaisevasti. Kam-pin pään ajaminen Mannerheimintiellä on aika hidasta. Matka joutuisi paljon nopeammin, jos me esimerkiksi vaikka Klaukkalasta ajaisimme vain Kivistön asemalle saakka.

Järjestely edellyttäisi kuitenkin Timo Korsisaaren mukaan sitä, että matka-korttijärjestelmät ovat kunnossa ja toi-mivat.

– Samalla maksuvälineellä, jolla bussi maksetaan, pitäisi päästä myös junaan.

– Jos järjestely saadaan toimimaan, se tulee olemaan nurmijärveläisille iso asia. Se, miten se tulee vaikuttamaan meidän yritykseemme, on vielä arvoitus, Timo Korsisaari miettii. //

YRITTÄJÄ 3/2011

38 TeKSTI santeri pakkanen, KuVAT pentti Vänskä

YRITTÄJÄ 3/2011

39YRITTÄJÄT » Hyvää bisnestä vai surkeaa liiketoimintaaa?

Talven ”paluu” Pohjo-laan aiheutti sen, että toissa tal-vena kaupoista hävisivät lumi-lapiot. Viime eli menneenä tal-vena loppuivat kuivat poltto-puut. Tällä hetkellä tarjolla on etupäässä juuri kaadettua ja halkaistua tuoretta puuta, jolla saunan lämmittämiseen viikon-loppu ei riitä. Kilpailun tärkein väline ei kuitenkaan ole klapi vaan alvi.

Etelä- ja Keski-Suomessa monien klapiyrittäjien varas-tot hupenivat jo syksyllä. Ou-lun seudulta kuiva puu loppui tammikuun pakkasiin. Kuopion halkotarhan pihalla Harri Hil-tunen kertoo, että kysynnän kasvu näkyy halkotarhan tuo-tanto- ja myyntivolyymeissa.

Aikaisempina vuosina tahti on ollut tasainen, 2 000 mottia erilaista polttopuuta vuodessa.

Myynti aktivoitui ensimmäis-ten lumisateiden mukana ja vil-kastui muutaman kerran vuo-dessa esimerkiksi lomien tai grillikauden alkamisen yhte-ydessä. Viime vuonna meni jo 3 000 mottia, Hiltunen sanoo.

– Myynnin piikki tuli jo elo-kuussa, ja muutamassa kuukau-dessa edellisen talven koulimat asiakkaat ostivat varastot tyh-jiksi.

jA KLApIYRITTäjISTä ON pULAAKAKSI pERäKKäISTä ”OIKEAA” TALVEA OVAT YLLäTTäNEET ILMASTON LäMpENEMISpROpAgANDAAN TUUDITTAUTUNEET SUOMALAISET.

Klapeista

YRITTÄJÄ 3/2011

40

SuRKeAA LIIKeTOImInTAA?

Puu loppui kesken, koska päätoimisesti klapikauppaa tekeviä yrittäjiä on liian vähän. Miksi? Yrittäjien mukaan vaikka kunnon kilpailua ei alalla vielä ole ja ky-syntä on hyvä, klapibisnes ei ole mitään kullan vuolemista. Monet suurista alan toimijoista ovat kieltäytyneet haastatte-lusta ja kertoneet aikovansa lopettaa sur-kean liiketoimen. Kilpailun rajaviiva ei kuljekaan ammattimaisesti polttopuita tekevien yrittäjien kesken, vaan heidän ja sivutyönä pieniä määriä klapeja usein pol-kuhintaan myyvien ”amatöörien” välillä.

Jyväskylässä ammattimaisesti, mutta sivutoimena klapeja tuottava Timo Sal-minen pitää hintakilpailun tärkeimpänä rasitteena itselleen alvia. Kaikki päätoi-misesti polttopuuta myyvät ja useat sivu-toimisetkin yrittäjät ovat arvonlisävero-velvollisia. Monille pienille sivutoimisille alvittomuus tarjoaa suuren edun.

Kilpailu ei ole reilua, jos toisilla on yli

viidenneksen etu, Pohjois-Savon metsä-keskuksen hankepäällikkö Markku Re-mes toteaa. Puuta myydään paljon ilmoi-tuksilla, jolloin ei varmasti oletetakaan, että siitä pyydetään tai kirjoitetaan kuit-tia, Harri Hiltunen kuvaa.

KLAPIYRITTÄJÄ VALmIS VenYmÄÄn

Hintaan vaikuttaa eniten raaka-aine. Omasta tai sukulaisten metsästä raaka-ainetta saa halvalla. Kun omat metsät al-kavat ehtyä ja puuta on hankittava mark-kinoilta, yrittäjä huomaa, että katteesta ei ole jäljellä mitään. Kuopion halkotar-haa Kumpusaaressa vuodesta 2 000 isän-nöinyt Harri Hiltunen on edullisessa ase-massa verrattuna monen muuhun kla-piyrittäjään, sillä raaka-aineen saanti on turvattu Kuopion kaupungin metsien harvennushakkuista. Hinta on sama kuin vapailla markkinoilla, mutta pääomia ei tarvitse sitoa raaka-aineen hankintaan.

Kaupunki omistaa halkotarhan maaperän ja raaka-aineen. Hiltunen jalostaa raaka-aineen omalla kalustolla, hoitaa myynnin ja kuljetukset, tilittää myyntitulot kau-pungille ja laskuttaa omasta työstä.

Kysynnän ja puutteellisen tarjonnan vuoksi hinnat ovat hieman nousseet. Ete-lässä hinnat ovat nousseet eniten. Hil-tusen mielestä päätoimisesti toimivien yrittäjien hinnoissa ei ole ilmaa. Salmi-nen kertoo, että hintojen nousu on jäänyt maltilliseksi, koska yrittäjät pyrkivät ven-ymään asiakassuhteen säilyttämiseksi.

– Kun asiakas, jolle toimitin puuta syk-syllä, soittaa ja kysyy, että tuotko niitä li-sää, ei häneltä voi pyytä kiskurihintaa, koska hän ei enää soita ensi syksynä.

KLAPI nOuSee neTTIIn

Metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan polttopuuta käytetään Suomen pienta-loissa vuosittain vajaat seitsemän miljoo-

Yli puolet puista tilataan internetin kautta ja käyrä näyttää jyrkästi ylöspäin.

YRITTÄJÄ 3/2011

41

puu kuivuu keväälläHarri Hiltusen halkotarha kuo-piossa on avoinna torstaisin 12–18. Muina aikoina tilauksia otetaan vas-taan kuopion teknisen viraston asia-kaspalvelussa, internetissä sähköisellä tilauslomakkeella tai puhelimella. Hiltunen kuljettaa asiakkaille puuta tiistaisin ja perjantaisin.

ostajista merkittävin on puolus-tusvoimat. toimitusasiakkaita eli niitä, joille puut viedään kotiin asti, on 300–400. Monille heistä Hiltunen on toi-mittanut polttopuita vuosien ajan. sylillisen ja puolen kuution hakijaa on lukematon määrä.

SeKAPuuTA JA KOIVuKLAPIA

klapiyrittäjän artikkeleita ovat seka-puu, joka koostuu lepästä, haavasta ja koivusta. sitten on koivuklapi. kesällä menee enemmän sekapuuta ja tal-vella koivua. Myydyin on 33-sent tinen klapi, mutta pakkastalvet ovat nosta-neet myös 50 senttiä pitkien halkojen kysyntää.

Hiltunen tekee klapeja huomat-tavasti järeämmästä puusta kuin kil-pailijansa, koska kaupungissa erilaisia intohimoja synnyttävät harvennus-hakkuut pyritään siirtämään mahdol-lisimman kauas, jolloin puut kasva-vat isoiksi.

naa kiintokuutiometriä. Kaupan volyymi on 30 miljoonaa euroa vuodessa. Puut haetaan yrittäjän varastolta tai tilataan kotiin. Helpoin tapa saada talven poltto-puut kotipihalle on sähköposti.

Harri Hiltunen kertoo, että yli puolet puista tilataan nykyään internetin kautta ja nettimyynnin käyrä osoittaa jyrkästi ylöspäin. Halkotarhalla on oma netti-sivu, ja yritys on mukana myös Mot-tiNettissä, johon kuluu puolitoista sa-taa yritystä Kaakkois- ja Itä-Suomesta. MottiNetti on Suomen vanhin poltto-puun myyntipaikka netissä, ja sen ovat perustaneet vuonna 1998 Kymppivoima-sähköyhtiöt. Projektipäällikkö Anu Kos-kenkorva kertoo, että MottiNetin ky-syntä kasvaa.

– Viime vuonna sivuilla oli yli 75 000 kävijää ja kasvua edellisvuodesta hui-mat 30 prosenttia.

Myös etelä- ja länsisuomalaisille polttopuun ostajille tarkoitetun Met-säkeskuksen Halkoliiteri.com-sivuston kävijämäärät ovat kasvaneet roimasti. Metsäkeskuksen bioenergianeuvoja Perttu Ojakoski kehuu, että pakkaspäi-vinä sivuilla oli yli 1 000 kävijää päi-vässä. Halkoliiteri auttaa kuluttajaa ver-

tailemaan lähes 400 yrittäjän tarjontaa ja hintoja. Sekä MottiNetistä että Hal-koliiteristä löytyvät myös ohjeet poltto-puun varastointiin, laatuun ja lämmit-tämiseen sekä energialaskuri, jolla voi laskea, paljonko puulla lämmittäminen maksaa.

Yrittäjät uskovat klapin tulevaisuu-teen. Vaikka talvet tästä lauhtuisivat, kysyntää ruokkii uusiutuvien energia-lähteiden puolelle kallistuva yleinen il-mapiiri. Elävänä hohkaava tuli on ai-van eri asia kuin keskuslämmitys. Kla-pikauppaa tukee myös uudistunut lainsäädäntö, joka vaatii, että uudisra-kennuksissa pitää olla tulisija. Parhail-laan klapiyrityksissä on kiihkeimmil-lään ensi lämmityskauden polttopui-den teko. Timo Salminen valmistautuu seuraavan kauden myyntiin hankki-malla uuden automatisoidun klapiko-neen. Hänen mielestään hyvä ratkaisu ammattimaiselle klapikauppiaalle olisi kuivuri, jolla kysyntään pystytään vas-taamaan sydäntalvellakin. Vaikka välit-tömät tuotantokustannukset ovat kor-keampia, suuremmalla volyymillä kla-pikuution kokonaiskustannukset saat-tavat parhaimmillaan laskea. //

»½ Helpoin tapa saada polttopuut kotipihalle on sähköposti, kertoo Kuopion halkotarhan yrittäjä Harri Hiltunen (oik.) kertoo vierellään Pohjois-Savon metsäkeskuksen hankepäällikkö Markku Remes.

YRITTÄJÄ 3/2011

42

TeKSTI Mirka Moilanen, KuVAT Heli Hirvelä

Entinen huippulumilautailija, juontajanakin tunnettu Laidback Pro-ductions Oy:n toimitusjohtaja Aleksi Litovaara on ehtinyt olla niin mo-nessa mukana, että mies itsekin muis-taa hommistaan vain pienen osan.

– Yritykseni on oikeastaan pieni tuo-tantoyhtiö: mediasisältöä, tv-tuotan-toa, videopätkiä, yritysvideoita, telkka-rimainoksia, telkkariohjelmia. Lisäksi toimin urheilumanagerina, olen ollut tuottamassa tapahtumia, järjestämässä lumilautailuleirejä, mies listaa.

Litovaara on viettänyt elämästään seitsemän vuotta ammattilaislumilau-tailijana, tehnyt omaa Aleksi Litovaara Snowboarding -lumilautailuohjelmaa ja työskennellyt muun muassa Ennä-tystehdas-ohjelman juontajana.

Viime syksystä lähtien Litovaaran firma on kuitenkin lähtenyt uuteen suuntaan, kun toimitusjohtaja on kou-luttanut itseään. Nyt firman uusia tuu-

lia ovat muun muassa yritysvalmennus, esimiesvalmennus ja henkisen puolen urheiluvalmennus. Lisäksi aktiivinen Litovaara on pitänyt Speakers Foru-min kautta luentoja ja ollut juontajana tapahtumissa. Ja voihan olla, että mies nähdään vielä televisiossakin.

PÄÄmÄÄRÄT VIeVÄT eTeenPÄIn

Nuori yrittäjä rullailee ajatuksiaan aina 17-vuotiaaksi asti, jolloin mies kokeili yrittämistä ensimmäistä kertaa.

– Olin lukion tokalla ja aloin kisata lumilautailun Suomi-cupia. Siitä seu-raavana talvena olinkin jo kiertämässä maailmancupia ja siitä lähdin am-mattilaiseksi aika nopeasti. Tavallaan olin yrittäjä jo silloin, mutta oman fir-man perustin 1999, kun haluttiin kave-rin kanssa pitää lumilautaleirejä, mies muistelee.

Litovaara lopetti lumilautailun am-mattilaisuran 2001, jolloin siirtymi-nen lumilautailusta tv-hommien pa-riin sujui tomeralta nuorukaiselta jou-hevasti. Kun lautailija oli saanut omat laskunsa laskettua, kipaisi mies re-pulle, haki videokameran ja haastat-teli laskijakaverit.

– Mulla on ollut selkeä kuva siitä, mitä haluan tehdä ja sitten olen kat-sonut ne stepit, jotka pitää kulkea, että pääsee sinne.

Litovaaran päämäärätietoisuudesta kertoo paljon se, että kun mies alkoi tehdä omaa lumilautailuohjelmaa, oli hän vasta puoli vuotta aiemmin hank-kinut videokameran eikä tiennyt tv-oh-jelmien teosta yhtään mitään.

– Halusin vain kovasti tehdä lumilau-tailuohjelmaa. Olen aina uskonut, että kun vain haluaa tehdä jotain tarpeeksi kovasti, niin kyllä ne keinot löytyvät ja matkalla päämäärään oppii lisää.

Tavoitteet todeksi

YRITTÄJÄT » Aleksi Litovaara siirsi urheiluvuosien draivin yrittäjyyteen

”MITä RAKASTAISIN TEHDä TäNääN?” KYSYY ALEKSI LITOVAARA ITSELTääN. MIES ASETTAA ITSELLEEN TAVOITTEET jA SAAVUTTAA NE URHEILUVUOSILTA pERäISIN OLEVALLA pERIKSIANTAMATTOMUUDELLA jA SUUNNITELMALLISUUDELLA. NYKYääN ENTINEN AMMATTILAISLUMILAUTAILIjA LUENNOIKIN URHEILUMAAILMASSA OppIMISTAAN ASIOISTA, jOITA HäN ON SOVELTANUT YRITYSMAAILMAAN.

askel kerrallaan

43YRITTÄJÄT » Aleksi Litovaara siirsi urheiluvuosien draivin yrittäjyyteen

Itse ainakin ison firman toimitusjohtajana palkkaisin entisiä huippu-urheilijoita.

Joogaava lumilautailijanimi: aleksi litovaaraIkä: 35Kotikaupunki: HelsinkiKoulutus: ylioppilastutkinto, erilaisia lisenssikoulutuksia, suomen Coaching –yhdistyksen jäsenHarrastukset: Monipuolinen liikunta lumilautailusta joogaan

YRITTÄJÄ 3/2011

YRITTÄJÄ 3/2011

44

dRAIVILLA TAVOITTeISIIn

Litovaara pitää omaa lumilautailutaus-taansa hyödyllisenä, sillä se erottaa mie-hen muista kouluttajista ja tekee hänestä mielenkiintoisen puhujan.

– Kenelläkään muulla kouluttajalla ei ole samanlaista taustaa, ja lumilautai-lun arvostus Suomessa on menestyksen myötä korkea.

Ura huippu-urheilijana opetti Lito-vaaralle sitkeyttä, periksiantamatto-muutta ja suunnitelmallisuutta. Urhei-luvuosina omaksutut hyvä draivi ja mo-tivaatio pätevät millä elämänalueella ta-hansa. Nykyään Litovaara luennoikin juuri niistä asioista, joita hän on itse oi-valtanut urheilumaailmassa ja sovelta-nut muualle elämään.

– Itse ainakin ison firman toimitusjoh-tajana palkkaisin entisiä huippu-urheili-joita. Huippu-urheilusta peräisin olevat kunnianhimo ja tahtotila on helppo siir-tää mihin tahansa elämän osa-alueeseen, myös yrittämiseen. Pitää olla tavoitteet, motivaatio ja suunnitelmat kohdallaan ja pitää olla hyvässä fyysisessä ja hen-kisessä kondiksessa, että jaksaa painaa eteenpäin ja pääsee tavoitteisiin.

Kun Litovaara vietti nuoruusvuotensa maailman mäkiä laskien, olivat kaverit ehtineet käydä koulut loppuun ja siirtyä palkkatöihin. Ammattilaislumilautailija oli kuitenkin ehtinyt oppia maailmalla jo-tain, mitä ei korkeakouluissa opita. Urhei-lijauransa aikana Litovaara hoiti itse asi-ansa ja teki itse kaiken sponsorisopimuk-sista aikataulujen suunnittelemiseen.

– Olin ehtinyt tehdä yhteistyötä kan-sainvälisten firmojen kanssa, tavannut merkittäviä ihmisiä ja nähnyt markki-nointi- ja mainoskenttää laajalti. Kun on pienestä pitäen huolehtinut itsestään tuolla maailmalla ja istunut isoissakin neuvottelupöydissä, niin samalla lailla sitä yrittäjänäkin puskee eteenpäin.

OPI ITSeÄSI PARemmILTA

Litovaara kertoo, että lumilautailussa keskitytään hyvään meininkiin, siihen että on innostunut siitä mitä tekee.

– Lumilautailussa kaikki menee into-himon ja hauskuuden kautta ja palkin-topalli on ikään kuin sivutuote. Temp-pujen tekeminen ja kehittyminen on hauskaa, ja oman itsensä voittaminen ja kavereiden arvostuksen saaminen on lo-puton motivaation mylly.

Yhteisöllisissä lumilautailuporu-koissa kannustetaan toisia ja kaverin menestys on mahtava juttu, josta koko laskuporukka saa voimaa. Litovaara toi-vookin, että työpaikkojen yhteisöt voisi-vat toimia samalla tavalla: ei olisi työn-tekijöiden välistä kilpailua, vaan toisten menestys pystyttäisiin kääntämään po-sitiiviseksi voimavaraksi. Kilpailulla ja itsensä vertailulla on turha raastaa it-seään.

Omat tavoitteensa korkealle asettava mies kertoo itse pyrkineensä laskemaan itseään parempien lumilautailijoiden kanssa, koska siten pystyy itse parhaiten kehittymään.

– Ei sitä tarvitse katsoa kateellisena vierestä, että onpas toinen taitava. Päin-vastoin, voi ihailla toisen suoristusta, treenata ja ehkä myöhemmin tehdä sa-man jutun yhtä hyvin tai vielä parem-min. Se on paras koulu, että menee gu-rujen pakeille, Litovaara heittää ja vink-kaa, että sama sääntö pätee myös yritys-maailmassa.

InnOSTuS PITÄÄ LIeKIn eLOSSA

Nuoresta iästään huolimatta Litovaara on ehtinyt touhuta paljon. Takana on seitsemän vuotta lumilautakisoja kier-täen ja yhdeksän vuotta omaa nimeä kantavan lumilautailuohjelman teke-mistä. Nyt tuntuu, että on aika tehdä jo-tain muuta.

– Se on hyvä kysyä itseltään, että mitä rakastaisin tehdä juuri tänään, ja sitten mennä siihen suuntaan. Kun muistaa, miksi on lähtenyt tekemään jotain, niin ei tapa liekkiä.

Litovaara onkin aina keskittynyt sii-hen, että työnteko on hauskaa. Lumilau-taohjelman teossakin mies halusi, että ohjelman tekeminen olisi kivaa, ja uskoo tunnelman välittyneen myös katsojille.

– Päämääräni on ollut se, että saan ih-miset nauttimaan elämästä. Telkkarioh-jelmien ja uusien valmennuskuvioiden kautta olen päässyt luomaan jengille in-nostusta ja motivaatiota. Valmennusku-viot, luennot ja juontohommat ovat uu-sia juttuja ja keskityn nyt niihin. Jonkun ajan päästä voi taas katsella, että mitä seuraavaksi keksitään, hymyilevä mies toteaa. //

Aleksi Litovaaran vinkit

nuorelle yrittäjällenauti!

kun nautit siitä mitä teet, jaksat painaa pitkiäkin päiviä eikä yrittäminen tunnu työltä.

usko itseesi! kun uskot itseesi, pystyt saavut-

tamaan mitä vain. Meissä on loputtomasti potentiaalia!

Verkostoidu! uuden asian äärellä mieti,

ketkä ovat alan parhaat ihmiset, ja ota heihin yhteyttä.

Älä luovuta! jos usko meinaa loppua, ota

vaikeudet oppina ja tee seuraavalla kerralla jotain eri tavalla.

YSTÄVÄKIRJA » Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa 45

Nimeni on

YRITTÄJÄ 3/2011ROD

EO.f

I

Ystäväkirja

Et ehkä tiennyt, mutta minäkin

olen yrittäjä. Yritykseni on…

Ruokastailaukseen erikoistunut

yritys. Lisäksi teemme kaikkea

ruokaan liittyvää, yritystapahtumia

ja yksityiskeikkoja. Sloganini on

Food & Stuff.

Ensimmäinen työpaikkani oli…

Maustetehtaan varastomies

(-poika)

Tähän ammattiin ryhdyin,

ajauduin, jouduin…

Äiti pakotti ja siitä iso kiitos.

Haastavinta tässä työssä on…

Uuden luominen ja ideointi.

Hauskinta sen sijaan on..

Monipuolinen työympäristö.

Inspiraatiota ammennan…

Nukkumalla.

Ikonini on.. 

Etsin vielä.

Salainen paheeni on…

Cherry Coke -juoma ja

Taco Bell -pikaruokaravintolat.

Viimeisin hankintani on… 

Mac-sushiveitsi toispuoleisella

teroituksella.

 Keksintö, jota ilman en pärjää, on...

Pekoni ja tekstari.

Jos uskaltaisin… 

Pyrkisin eduskuntaan.

Sinulle yrittäjäkollegani tahdon kertoa…

Muista huilata välillä.

Yhdistykseni on… 

UNiCEF.

Harri Syrjänen

TeKSTI Mirka Moilanen, KuVA Marjo tokkari

YRITTÄJÄ 3/2011YRITTÄJÄ 3/2011

TeKSTI JA KuVAT juha-pekka Honkanen

VAPAA AIKA » Pyöräilystä virtaa pitkään päivään46

YRITTÄJÄ 3/2011

47

YRITTÄJÄ 3/2011

Vapautta olla vapaalla

pOLKUpYöRäILY HARRASTUKSENA YLEISTYY, EIKä IHME: pYöRIEN KEHITYKSEN jA MIELENKIINTOISTEN ALALAjIEN ANSIOSTA AIEMpAA USEAMMAN TARpEISIIN jA TAVOITTEISIIN LöYTYY SOpIVA MENOpELI.

Polkupyöräilyn har-rastajamäärien kasvu näkyy pyö-räilyseurojen paisuneina jäsenmää-rinä. Tamperelaiset freelance-toi-mittaja-juontaja Anne Karppinen ja tekstiilitehtaiden agentti Pekka Kukkonen löytävät Kaupin kanuu-noiden letkasta sosiaalisuutta ja seuraa yksinyrittäjän päivien vasta-painoksi.

On tärkeää, että on joku porukka johon kuuluu. Jos yhteislenkkien vakiokävijää ei näy muutamaan vii-konloppuun, kyllä siellä ruvetaan kyselemään, että mitä sille kuuluu,

Anne Karppinen tietää.– Ja kun uusia pyöräilijöitä tulee

mukaan, heidät otetaan messiin, au-tetaan ja neuvotaan. Yhdessä teke-misen henki ja halu on kasvamassa,

Seuraporukoiden maantielen-keillä hurahtaa useampi tunti. Pekka Kukkonen hymähtää, että tutuissa kyläpaikoissa ollaan harvoin puol-tatoista tuntia, mutta pyörälenkillä vietetään tuntemattomien kanssa helposti neljä tuntia.

– Esittelemme aina toisemme, kun lähdemme yhteislenkille. Eikä lenkeillä olla vain pyörän selässä,

vaan yksi tai kaksi kahvitaukoa on aina reitin varrella. Niiden takia minä harrastan pyöräilyä.

PYöRÄILYÄ HYVÄSTÄ SYYSTÄ

Kumpikaan ei pyöräile pelkäs-tään munkkikahvien perässä. Anne Karppinen nousi pyörän selkään ke-väällä 2002, henkisesti ja fyysisesti vereslihalla.

– Olin 20 vuotta raatanut töitä yksin ja väsyttänyt itseni totaali-sesti. Sitten tuli seinä vastaan. Pyörä

YRITTÄJÄ 3/2011

48

oli hyvä tapa lähteä liikkeelle. Valehtelematta olen ensimmäi-senä kesänä itkemällä itkenyt kaupungin rengastiet läpi.

Sitten tapahtui jotain yllättä-vää. Epäliikunnallisena itseään pitäneen Anne Karppisen kunto kohosi, kun pyöräilykesää seu-rasi kirjautuminen kuntosalille ja spinningvuoroille.

– Se meni vuorotahtiin: mieli ja keho, mieli ja keho. Kahden vuoden aikana kokosin itseni uudestaan ja samalla narahti lii-kunta niin päälle, ettei siitä ole ollut paluuta. Pyöräily antoi mi-nulle toisen elämän.

Kukkosen arkeen pyöräily on kuulunut pidempään. Vaa-tivammaksi – joskaan ei vaka-vammaksi – lajiin suhtautumi-nen muuttui, kun Finlaysonilla markkinointijohtajana työsken-nelleen Kukkosen esimiehiksi tuli olympiaurheilija. Sapporon olympiakisoissa Suomea luiste-lijana edustanut Jouko Salakka työskentelee edelleen Finlayso-nin toimitusjohtajana.

Salakka sai Kukkosen innos-tumaan maantiepyöräilystä ja tutustutti hänet myös suoma-laisen maantiepyöräilyn kärki-seuraan, Helsinki cycle clubiin. Tukea ja neuvoja sai yhtäkkiä maan huipulta.

Ura Finlaysonilla jäi Venä-jän kangaskaupan hiipuessa 1990-luvun alussa, mutta pyö-räily sai samalla uudet siivet.

– Olin sitä ennen koko elä-mäni vaatetusteollisuuden pa-rissa. Minulla oli valmiit asiak-kaat ja ammattitaito olemassa, kun ryhdyin yrittäjäksi. Ja olin pirun aktiivinen.

YRITTÄJÄVAPAuTTA KAuneImmILLAAn

Agentin vuoden kiivaimmat ajat ovat keväällä ja syksyllä. Kun Kukkosen maastoauto nielee kymmeniä tuhansia kilomet-riä asiakastapaamisten perässä, vaatenäytteiden päällä tutisee hiilikuituinen maantiepyörä. Oulun, Joensuun ja Kuopion reitit ovat tulleet vuosien aikana tutuiksi.

Kukkosen pyöräilyhistoria maalaa yrittäjävapautta kau-neimmillaan. Sesongin ulko-puolellakin hän välittää suo-malaisten asiakkaiden tilauksia ympäri Eurooppaa – juuri niille nurkille, missä hänkin sillä het-kellä voi olla.

– Ennen vanhaan Mallorcalla pyöräilymatkalla minulla oli pu-helin, kynä ja paperia aina mu-kana. Aina kun mun puhelin soi, pyöräletkassa joku huusi, että nyt pysähdytään, Pekalle tulee tilaus.

pitkään päivään virtaa Jos Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus saa päättää, päivä alkaa työmatkan taittamisella pyörällä. yhdeksän kilometrin pikataipaleen järventaus on pyö-räillyt ympärivuotisesti muutaman vuoden ajan, satoi tai paistoi.

kun lunta tulee, pyöräilystä tulee uusi laji ja lumen paljoudesta ylitettävä haaste, järventaus yllättää. polkupyöräily on ollut hänelle mieluinen liikkkumismuoto jo pitkään.

– Motivaatio-ongelmia työmatkapyöräi-lyyn ei ole ollut. ennemmin se harmittaa, jos päivällä tarvitsee autoa tai menen aamulla autolla lentokentälle ja pyörä jää kotiin.

– taitan matkaa mieluummin pyörällä kuin autolla tai jalan – kutsun tätä hyötypyöräi-lyksi.

opiskeluaikana tein myös muutaman pidemmän retkipyörämatkan, pisimmillään pohjois-saksasta italiaan, järventaus sanoo.

työmatkan taittamista paukkupakkasilla-kin ihmetteleville järventaus kommentoi tot-tuneesti, että kyse on vaatteiden määrästä. Hän muistuttaa, että polkeminen lämmit-tää jo itsessään. Hyvä aluskerrasto, tuulenpi-tävät päällysvaatteet ja nastarenkaat pitävät miehen liikkeellä purevalla-kin kelillä.

– kerran lunta oli tul-lut oikein reilusti ja rapa-kaarien välistä pöllysi lunta kaarella. auto ajoi vierel-leni, hidasti vauhtia ja kun katsoin sivulle, näin miten autosta kuvattiin videoka-meralla menoani. kyllähän se varmasti hullun hom-malta näytti.

parhaat elämykset työ-matkan varrelta löyty-vät kuitenkin muualta kuin nietoksista. järventaus sanoo, että pitkänkin päivän jälkeen kotiin suuntaaminen pyörällä on mukavaa.

– pääsen ajamaan meren rantaa pitkin ja kun iltahä-märässä näkee kaupungin valojen loistavan, elämys on todella hieno.

»» Satulassa kesät talvet! Suomen yrittäjien toimitus- johtaja Jussi Järventaus taittaa työmatkansa pyöräillen.

49

PYöRÄILYn AnTAmIA OPeTuKSIA

Yrittäjä on tavallista pal-kansaajaa usein vapaampi päättämään, milloin on va-paalla. Pyöräily ottaa siitä aimo osan, jos lajista innos-tuu. Karppinen huomauttaa, että satulassa vietetyt tun-nit eivät ole hukkaan heitet-tyjä: hyväkuntoinen ihminen pystyy keskittymään tekemi-seensä.

Hän muistelee, että pit-kien matkojen pyöräilyt opettivat hänelle, mikä ero todella on kevyellä ja ras-kaalla. Oppi on, että suuret saavutukset eivät aina vaadi suurta tuskaa, Anne Karppi-nen kertoo.

– Mennään tuolla isoilla välityksillä, syke on aika kor-

kealla, mennään lujaa, mutta se ei tunnu raskaalta. Pyö-ritys on kevyttä, matka ete-nee ja olo on todella vapau-tunut. Sitten ajattelin, että ehkä voisin vähän höllätä siitä pingottamisesta työssä ja arjessakin. Voisiko saada parempaa lopputulosta, kun pikkuisen hölläisi? Sen on pyöräily mulle opettanut.

Kun sepeli on siivottu as-faltilta, sisähallivuorot vaih-tuvat odotetuiksi maantie-lenkeiksi. Samalla touko-kuussa alkaa Pekka Kukko-sen uusi ura.

– Jään eläkkeelle hyvä-kuntoisena, ja se on liikun-nan ansiota. Jatkossa olen ammattilainen maantiepyö-räilijä ja talvisin hiihtäjä, jota yritykseni Pietrocco Oy sponsoroi. //

»½ Sisähallivuorot vaihtuvat maantielenkeiksi, kun sepeli on siivottu asfaltilta.

YRITTÄJÄ 3/2011

50 VAPAA-AIKA » Kesäpuuhaa museoissa

TeKSTI kirsti sergejeff

museoonMONI MUSEO ON SAANUT ALKUNSA INTOHIMOISESTA KERäILYHARRASTUKSESTA. OSA LAAjENEE jA SAA jULKISTA RAHOITUSTA, OSAA pYöRITTää MUSEONpITäjä OMIN KEINOIN. YRITTäjäLLE MUSEO ON OIVA pAIKKA HANKKIA TAUSTATIETOjA OMASTA TOIMIALASTA.

Kesällä mennään

YRITTÄJÄ 3/2011

51

»» Maatalousmuseo Sarkassa seisoo nykyaikainen rakennus keskellä perinnemaisemaa.

»» Peltilehmää on lupa lypsää maatalousmuseossa.

Suomen maatalousmuseo Sarka ilot-telee vastakohdilla: nykyaikainen rakennus seisoo keskellä perinnemaisemaa. Takapi-halla lampaat määkivät ja possut röhkivät ke-säisin, mutta toisaalta paikan ehdoton suo-sikki on museon sisätiloissa oleva Pellikki, peltilehmä, jota on lupa lypsää.

Museossa perinteiset esineet ja nyky-tekniikan keinoin elävöitetyt tarinat kulke-vat rinta rinnan. Sarka avasi ovensa yleisölle vuonna 2005, valtakunnallinen maatalous-alan erikoismuseo se on ollut vuodesta 2010.

Kokoelmiinsa museo kerää maatalou-dessa, sen sivuelinkeinoissa sekä yleisemmin maaseutuyhteisössä käytettyä esineistöä val-mistus-, käyttö- ja omistustietoineen.

Suomen maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383, 32200 loimaa, puh. 02 763 7700, www.sarka.fi

Keskellä perinnemaisemaa

Jos vain yhden voisin säästää, se olisi Ski-Doo. Se oli Suomessa ensim-mäinen, jota moottorikelkaksi voitiin nimittää. Toki erilaisia virityksiä oli en-nen sitäkin, kertoo Esa Kuha, yksi mu-seon aktiiveista.

– Ski-Doo nimen arvellaan johtuneen painovirheestä. Sen piti olla Ski-Dog. Tarua vai totta, tiedä häntä.

Museoidea syntyi pubikeskustelun pohjalta. Aluksi oli kymmenkunta in-nostunutta.

– Talkoilla entisöitiin kelkkoja. Niitä säilytettiin milloin missäkin.

Puskaradio levitti tietoa museosta ja kelkkoja alkoi tulla lahjoituksina. Vih-doin löytyivät tilat vanhasta varasto- ja kauppakiinteistöstä. Kuhaa moottori-kelkat ovat kiinnostaneet lapsesta asti. Museotoimintaan ajoi pelko, että niiden historia häviää.

Jonkunlainen sairaushan se on, että into jää päälle, eikä pääse eroon, Kuha naurahtaa.

Moottorikelkkamuseossaon yli 160 laitetta

Kemijärven moottorikelkkamuseo, Varastotie 11, 98100 kemijärvi, puh. 0400 290 751/0400 308 680, www.moottorikelkkamuseo.fi

»½ Carl Eliason ja ensimmäinen moottorikelkka.

YRITTÄJÄ 3/2011

52

Suomu-Sallan patikkareitin varrella olevan Isäntä Matin Museon isännöijä Seppo Leinonen ottaa vieraat vastaan hymyssä suin.

Maalaistalossa työ ei lopu koskaan. Lampaat-kin joutuvat täällä töihin. Syötän nurmikon niille.

Museo on perustettu vuonna 1948 tehtyyn Ta-salan taloon, jonka ovat rakentaneet Leinosen isovanhemmat Edla ja Matti Niemelä. Leino-nen osti tilan 13 vuotta sitten.

– Jouduin ostamaan, sillä äiti halusi, ettei paikka joudu pois suvusta. Kun ostin, en edes

tiennyt, mitä liiketoimintaa harjoittaisin.Tilan ostosta alkoi uusi lehti Leinosen elä-

mässä. Siitä tuli elämäntapa. Museo, kokoustilat ja rantasauna palvelevat

ryhmiä. Kesäisin yleisöpäivinä voi käydä tutus-tumassa 1950-luvun sallalaiseen elämään. Uutta-kin hän ideoi, sillä vihreä keittiö kiinnostaa ruo-kamestarina uraa tehnyttä Leinosta.

– Nokkonen on pohjoisen ravintorikkain kasvi. Korpikulinarismia, mutta ei liikaa eikä liian rankasti.

1950-luvun

Maalaistalossa työ ei lopu koskaan. Lampaatkin joutuvat täällä töihin.

Isäntä matin museo, lapajärventie 122, 98600 kursu, puh. 0400 011 312, www.lapajarvi.fi/museo

sallalaista elämää

YRITTÄJÄ 3/2011

53

Sveitsistä kotoisin oleva Erwin Stämpfli sai ensimmäisen junaratansa viisivuotiaana. Tus-kin hän tuohon aikaan vielä aavisti päätyvänsä Kouvolaan museonpitä-jäksi. Vuosien varrella pienoisrau-tatiemaailma karttui ja oma asunto säilytyspaikkana kävi pieneksi. Halu saada aarteet muiden nähtä-väksi määräsi suunnan: museo on perustettava. Miksi Kouvolaan, se selviää kun raottaa museoraken-nuksen ovea. Vastaan tulvahtaa ko-toinen kahvin tuoksu; museon yh-teydessä on Kahvitupa Onkapannu, jossa vaimo Marja-Leena kestit-see vieraita. Museo on luonnolli-sesti lasten mieleen, mutta yllättä-vää kyllä suurin osa vieraista on ai-kuisia.

Kouvolaan»» Maalaismuseo

on Seppo Leinosen elämäntapa.

»¾ Erwin Stämpflin aarteet ovat esillä Kouvolassa.

RautateilleKouvolan Pienoisrautatiemuseo, asemakatu 2, 45100 kouvola, puh. 0400 711 607, www.elisanet.fi/pienoisrautatiemuseo

»¾ Kouvolan pienoisrautatiemuseo on lasten mieleen.

YRITTÄJÄ 3/2011

54

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät

SEINÄJOKI21.–23.10.2011

www.yrittajapaivat.fi

»½ Vesa Harsin elämä on esillä putkiradiomuseossa.

Vesa Harsi on harrasta nut putkiradioiden keräämistä 1960-lu-vulta lähtien. Aluksi hän keräsi niitä Kouvolassa Kauppalankadulla sijaitsevan omakotitalonsa kella-riin, sittemmin muihinkin tiloi-hin talossaan. Nykyään 78-vuoti-aan Harsin elämäntyö, monituhat-lukuinen kokoelma on nähtävissä säätiön ylläpitämässä Putkiradio-museossa. Hyllyiltä löytyy 1950-lu-

vun meikkiradio, baarikaappiradio ja paljon muita erikoisuuksia. Tun-nelmaa luovat eri aikakauden esi-neistöjen yhdistäminen radioiden kanssa aikakautta kuvaavaksi ko-konaisuudeksi. Kiinnostuneita käy Venäjältä asti.

Kerran venäläinen koululais-ryhmä intoutui tanssimaan The Yellow Rose of Texas - laulun tah-dissa, Harsi muistelee.

Putkiradiomies

Hiki kirpoaa Matti Jaskarin otsalle, kun ky-syn minkä hän ottaisi, jos saisi valita vain yhden traktoreistaan. Olisi se häijy paikka! Kun on ensin pelastanut minkä mistäkin ja miettinyt, miksi se on jäänyt kartanon taakse nokkospuskaan. Sitten hinannut auton lavalle, kuljettanut pajaan, put-sannut savet ja miettinyt, mikähän tätäkin vaivaa.

Jaskari on kerännyt 30 vuoden aikana 150 traktoria eri puolilta Suomea. Jotkut ovat mat-kanneet pitkältäkin, kuten sodassa tykin veturina toiminut traktorivanhus, joka löytyi Suomussal-melta.

Kun traktori saapuu verstaalle, Jaskari etsii vian ja korjaa sen. Keinot löytyvät myös vaikeam-mille vioille. 72-vuoden ikään mennessä toimeen-tulo on tullut aina traktoreista. Jo 13-vuotiaana Jaskari kävi traktorin huolto- ja käyttökurssin. Muutamia vuosia myöhemmin hän ajoi naapu-rien rahtia perheen traktorilla. Sittemmin hän siirtyi Hankkijan leipiin.

veturina

Keski-Pohjanmaan traktorimuseo, keski-nurmontie 79, 60550 nurmo, puh. 0400 165 568, www.traktorimuseo.fi

Tykin

»¼ Matti Jaskari korjaa traktorin kuin traktorin hetkessä.

Putkiradiomuseo, pajaraitti 1, 45100 kouvola, puh. 0400 550 459 / Vesa Harsi, www.putkiradiomuseo.fi

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät

SEINÄJOKI21.–23.10.2011

www.yrittajapaivat.fi

56

TeKSTI JA HenKILöKuVA anne lampinen, KuVAT pyhäniemen kartano oy

KULTTUURI » Kulttuurin hienostunut kehto

Puistokonsertit:dallapé – lauantai 23.7. klo 20:00Tango Argentino – tiistai 26.7. klo 20:00Viva Opera! – lauantai 30.7. klo 20:00Jazzin All Stars – keskiviikko 3.8. klo 20:00Sinfoninen picnic – lauantai 6.8. klo 14:00

Pyhäniemen kesän ohjelmistoaKamarimusiikkikonsertit: (Hollolan keskiaikeisessa kivikirkossa)Slaavilainen ilta – torstai 7.7. klo 18:00Tulevaisuuden Tähti: Hanna Rantala – tiistai 12.7. klo 18:00Tunteen paloa – torstai 14.7. klo 18:00Romantiikan taiturit – torstai 21.7. klo 18:00Auringon musiikkia – torstai 28.7. klo 18:00

puistokonserteissa on ruoka- ja drinkkibuffet. puistossa on jokaiselle istumapaikat. konserttilipun hintaan sisältyy pääsy kuvataidenäyttelyyn konserttipäivänä. taidenäyttely on avoinna 2.7.–14.8.2011. aukioloajat klo 11.00–18.00. lisätietoja: www.pyhäniemi.fi

YRITTÄJÄ 3/2011

57

Kartano herää eloon, kun täällä on paljon ihmisiä, pu-heen sorinaa, lupaa Pyhäniemen kartanon toiminnanjohtaja Sari Pihlström. Flyygelistä kantautuu klassisia sävelmiä ja avonaisista ik-kunoista tulvii lintujen laulua. Sil-loin miljöö on parhaimmillaan.

Pyhäniemen kartanosta on jäl-leen tullut kulttuurin hienostu-nut kehto. Nimittäin korkeatasoi-set kuvataidenäyttelyt loppuivat vuonna 2003, joita edellinen omis-taja Heikki Tuominen oli järjestä-nyt vuodesta 1982 asti.

Ostaessaan kartanon vuonna 2009 uusi kartanonherra Mika Lehto sitoutui jatkamaan taide-näyttelytoimintaa. Hän on ottanut kulttuurimesenaatin tehtävän var-sin tunnollisesti, sillä Pyhäniemen kartanoa kehitetään systemaatti-sesti ja pitkäjänteisesti kuvataide- ja konserttikartanona. Osoituk-sena tästä jo heti ensimmäisen toi-mintakesän jälkeen kartano sai

Aukusti-palkinnon. Sen myöntää maakuntalehti Etelä-Suomen Sa-nomat esimerkillisestä kulttuuri-teosta.

KIeHTOVA HISTORIA

Lahden kupeessa Hollolan Pyhä-niemen kylässä sijaitsee keskiai-kainen herraskartano, jossa ovat vaikuttaneet niin aateliset, papit, sotilaat kuin filmitähdetkin. Em-piretyylinen puukartano on hyvin linnamainen.

Ensimmäiset maininnat karta-nosta ovat vuodelta 1467. Ratsuti-lan arvon se sai vuonna 1630. Sa-malla vuosisadalla papit ryhtyivät isännöimään kartanoa. Noin sadan vuoden ajan siellä asustivat seura-kunnan kirkkoherrat kappalaisi-neen.

Varsinainen kukoistuskausi ajoittuu aikaan 1780–1912, jolloin aatelissuvut ryhtyivät taloksi. Kus-

taa III rakennutti kartanon nykyi-sen ensimmäisen kerroksen palk-kioksi uskollisuudesta kenraalima-juri Carl Johan Schmiedelfeltille. Myöhemmin tulivat aatelissuvut Ammondtit ja Collinit. Parhaim-millaan maata oli 10 000 hehtaaria ja lypsäviä lehmiä 250.

edISTYKSeLLISTÄ TOImInTAA

Kartanossa on aina oltu hyvin edis-tyksellisiä, sillä sen mailla on suo-ritettu ensimmäinen koneellinen kyntö ja pankkitoimintaa on har-joitettu kirjastossa. Kartanon juus-tomestarien Sweizer-juustoa vie-tiin Pietariin asti. Kasvihuoneen tuotokset, kuten viinirypäleet ja persikat, päätyivät peräti Pietarin hoviin. Kartanossa viljeltiin myös niin sanottuja lemmenomenoita, joita myytiin Lahden torilla. Ku-kaan ei arvannut ostaa, silloin uu-sia, nykyisin tomaatteina tunnet-

pyhäniemen kartanossa pYHäNIEMEN KARTANO ON KUNNOSTAUTUNUT TAIDEKARTANONA VUOSIEN pAUSSIN jäLKEEN. KESäOHjELMISTOSSA ON NYT MUKANA MYöS KORKEALAATUISIA KONSERTTEjA AIKUISEEN MAKUUN. pYHäNIEMI ON ELEgANTTI VAIHTOEHTO MUSIIKKIfESTAREILLE.

sivistyneestiRennon

YRITTÄJÄ 3/2011

58

tuja vihanneksia, vaan ne jouduttiin ja-kamaan ilmaiseksi, kertoilee Pihlström.

HOLLOLAn HOLLYwOOd

Ei ole legendaa, että entisaikaan karta-not vaihtoivat omistajaa korttipöydässä, niin kävi Pyhänimen kartanollekin. Os-kar Collin hävisi omansa Monte Carlon kasinolla vastapelurilleen Hollanin kon-suli Hendrik Max Gilse van der Pal-sille vuonna 1912. Sinänsä siunaus kar-tanolle, sillä 1912–1919 kartanon lippu-tangossa liehui Hollannin lippu, eivätkä ensimmäisen maailmansodan tuhot yl-täneet kartanoon siinä määrin kuin muuten olisi voinut käydä.

Talvisodassa kartanoa käytettiin lä-histöllä sijaitsevan ilmavoimien yksikön huolto- ja majoitustilana.

1919 agronomi Paavo Pätiälän myötä Pyhäniemen kartanosta sukeutui Hol-lolan Hollywood. Suomi Filmi kuvasi monta elokuvaa kauniissa kartanomil-jöössä, kuten Kaivopuiston kaunis Re-gina ja Siltalan pehtoori. Kylkiäisenä saapuivat tuon ajan kuumimmat su-pertähdet, kuten Ansa Ikonen, Tauno Palo ja Siiri Angerkoski.

dALLAPéeSTA AARIOIHIn

Sari Pihlström lupailee nautinnollisia musiikkielämyksiä tulevalle kesälle, sillä kartanon puistossa ja läheisessä Hollo-

lan keskiaikaisessa kivikirkossa kuul-laan kymmenen laadukkaan konsertin sarja. Ohjelmistossa on muun muassa kamarimusiikkia, oopperaa, argentiina-laista tangoa, big band jazzia ja kesän loppuhuipentumana suuri ulkoilmakon-sertti Sinfoninen picnic.

– Legendaarinen tanssiorkesteri Dal-lapé esiintyy 23.7. Orkesterista huokuu menneen maailman glamouri. Sinä il-tana siirrymme Hollolan Hollywoodin kulta-aikaan.

– Paikalle saapuvat myös Helsingin Automobiiliklubin herrasmiehet ajok-keineen ja ajanmukaisine asuineen. Ha-lutessaan yleisö voi pukeutua teeman mukaisesti. Ikivihreiden siivittämänä voi pistää jalalla koreasti kartanopuis-tossa vanhojen lehmusten katveessa.

Tosin ensisijaisesti Pyhäniemi niit-tää mainetta klassisen musiikin tyyssi-jana. Konserttitarjonnasta vastaa lahte-laistaustainen oopperalaulaja Lilli Paa-sikivi taiteellisena johtajana.

TAIdeTTA SISÄLLÄ JA uLKOnA

Kesän 2011 kuvataidenäyttelyssä on mu-kana noin 20 mainetta niittänyttä taitei-lijaa, joukossa muun muassa Hannu Pa-losuo ja Nanna Susi.

Tänä vuonna Klassikkotaiteilijaksi on valittu ympäristötaiteestaan kansainvä-lisestikin tunnettu lahtelainen kuvan-veistäjä, professori Olavi Lanu. Hänen töitään on esillä muun muassa taide- ja

»½ Pyhäniemen kartanon toiminnanjoh-taja Sari Pihlström lupaa tulevalle kesälle mahtavia taide- ja musiikkielämyksiä.

VIP-elämää yrityksilleYritykset voivat kestitä vieraitaan varsin elegantisti kesäisin puistokonserttien Vip-aitioissa. konsertti-illan voi aloittaa samppanjalla, katsoa kuvataidenäyttelyn ja siirtyä aitioon illalliselle seuraamaan konserttia. konsertteihin myydään neljä aitiota per konsertti, ja yhteen aitioon mahtuu enintään 12 henkilöä, selvittää pihlström.

toki yrityksille voidaan räätälöidä aivan oman-laisiakin tilaisuuksia, sillä pyhäniemen kartanossa riittää atmosfääriä.

näköalapolun varrella.Kuvataidenäyttelyssä nähdään laa-

jasti sekä kartanon ympäristössä että si-sätiloissa teoksia muiltakin taitelijoilta, kuten Pekka Jylhältä, Kaisu Koivis-tolta ja Jussi Valtakarilta. Näyttelyssä on esillä maalauksia, veistoksia, instal-laatioita ja valokuvia. Myyntinäytte-lyssä on vain uniikkiteoksia, korostaa Pihlström.

Pyhäniemi 2011 -kuvataidenäyttelyn kuraattoreina toimivat kuva- ja lasitai-teilija Riikka Latva-Somppi ja tutkija-kirjailija Sam Inkinen. //

FORD FIESTA VAN - Taloudellisin, vähäpäästöisin ja tyylikkäin hyötyajoneuvo.

ford.fi /hyotyajoneuvot

Kovia lupauksia pakettiautolle, mutta uskomme kattavamme ne:• Malliston yhdistetty kulutus alkaen 3,7 l/100 km• CO2 päästöt alkaen 98g/km• Ford Fiesta RedDot Design Award winner 2009• Monikäyttöinen 1 m3 tavaratila• Ajettavuus luokkansa ehdotonta parhaimmistoa.• 3 v / 100 000 km takuu.

Jos et vieläkään usko meitä - tervetuloa tutustumaan ja kokemaan Ford Fiesta Van.

Ford Fiesta Van alkaen 13.308,25 € (+ toim. kulut 600 €)

Ford Fiesta Van hinta alk. 13.308,25 € (Autoveroton suositushinta 10.740 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 129 g/km 2.568,25 €). Hintaan lisätään toimituskulut 600 €. Ford Fiesta Van CO2-päästöt 98-129 g/km, EU-yhdistetty kulutus 3,7-5,6 l/100km. Kuvan auto erikoisvarustein.

ford.fi /hyotyajoneuvot

Ford Fiesta Van.

Ford Fiesta Van alkaen 13.308,25 € (+ toim. kulut 600 €)

NYT FORD HYÖTYAJONEUVOIHIN 3 v / 3 HUOLTOA -HUOLTOSOPIMUS KAUPAN PÄÄLLE!Ford Fiesta Van, Transit Connect, Transit ja Ranger -malleihin Ford Protect 3 v / 3 määräaikaishuoltoa -huoltosopimus veloituksetta. Tarjous koskee uusia tilaussopimuksia 30.6.2011 asti.

FiestaVan_216x280_v4.indd 1 21.4.2011 10.22

YRITTÄJÄ 3/2011

60 ULKOMAAT » Kerää kokemusta ennen Y-uraa

Aladin on pieni, mutta sym-paattinen kahvila Kapkaupungin Sea Pointin kaupunginosassa Etelä-Afri-kassa. Pöydillä on punaiset pöytäliinat ja kukkia. Pitkä ja hyväntuulinen mies harppoo paikalle. Taitoluistelija Oula Jääskeläinen, kahvilan toinen omis-taja tervehtii vakioasiakkaitaan, istah-taa terassipöytään ja tilaa kupin kah-via. Kaksi ja puoli vuotta kahvilaa yh-dessä brittiläisen bisneskumppaninsa Matthew Bryanin kanssa pyörittänyt Jääskeläinen teki päätöksen kahvilan ostosta nopeasti.

– Tulimme Matthew’n kanssa tänne aamiaiselle ja omistaja rupesi valittamaan, että haluaa muuttaa ta-kaisin Kreikkaan, että miten olisi, os-taisimmeko kahvilan. Seuraavana päi-vänä rupesimme miettimään ostoa.

Kun kahvilan hinnasta päästiin so-puun, sujui paperityö vaivattomasti paikallisen asianajan avulla. Oula oli innoissaan uudesta haasteesta. Työ-jako bisneskumppaneiden kesken so-vittiin niin, että ravintola-alalla pit-kään työskennellyt Matthew ottaisi vastuun keittiöstä ja Oula hoitaisi pa-peri- ja raha-asiat. Ensimmäisenä työ-päivänä kaksikon motivaatio tippui kuitenkin pohjalukemiin. Edellisen omistajan jäljiltä keittiö oli lattiasta kattoon täynnä rasvaa ja jääkapissa oli kerros hometta. Edellisinä vuosina kahvilan asiakaskuntakin oli hu-vennut. Silloin mietin hetken, että mihin olin ryhtynyt, Jääs-keläinen nau-raa nyt.

TeKSTI JA KuVAT laura Meriläinen

tuntemattomaanMILLä EVäILLä SUOMALAINEN TAITOLUISTELIjA päRjää KAHVILA-bISNEKSESSä AfRIKASSA? ETELä-AfRIKKAAN ASETTUNUT OULA jääSKELäINEN LUOTTAA jOUSTAVAAN ASIAKASpALVELUUN. jOSKUS SE TARKOITTAA pEKONIN pIILOTTAMISTA jUUTALAISTEN ANNOKSIIN.

Piruettihyppy

YRITTÄJÄ 3/2011

61

Mielestäni kohdemaassa pitää asua vähintään pari vuotta ennen yrityksen perustamista.

eRIKOISIA TILAuKSIA

Yrityksen perustaminen on aina riski, ja ulkomailla onneaan kokei-levan on tunnettava maa ja toimin-tatavat hyvin ennen aloitusta, uskoo Oula Jääskeläinen.

– Ihmiset ajattelevat usein, että minäpä avaan kahvilan vaikka Thai-maahan. Se ei ole niin helppoa. Mie-lestäni kohdemaassa pitää asua vä-hintään pari vuotta ennen yrityksen perustamista.

– Onneksi Matthew’lla oli vankka kokemus alasta. Ilman häntä en olisi tähän ryhtynytkään.

Jääskeläinen hoksasi nopeasti, että vanha asiakaskunta oli hou-kuteltava takaisin. Kahvilan asiak-kaat olivat aina koostuneet pääosin alueen suuresta juutalaisväestöstä. Pikku hiljaa sana uusista omistajista levisi, ja ihmiset tulivat katsomaan, mitä suomalais-brittikaksikko oli saanut aikaan.

– Asiakaskuntamme koostuu 90-

prosenttisesti juutalaisista. He ovat erittäin vaativia asiakkaita. Kaikki sanoivatkin meille, että jos pärjäätte tässä, pärjäätte missä vain.

Aladinin uusi ilme, monipuolinen ruokalista ja hyvä palvelu alkoivat tuottaa tulosta. Hyvin pian Oula ja Matthew tuplasivat edellisen omis-tajan päivittäisen myynnin. Menes-tyksen salaisuus on Jääskeläisen mielestä joustava palvelu.

– Esimerkiksi juutalaisethan ei-vät uskontonsa takia saisi syödä pe-konia, mutta joskus he pyytävät pe-konia ruuan joukkoon pieninä mu-rusina niin, että muut juutalaisasiak-kaat eivät huomaa sitä. Sellaistakin tapahtuu, ja totta kai sen teemme.

– Missä tahansa bisneksessä on tärkeää muodostaa hyvä ystävyys-suhde asiakkaisiin, sen olen oppinut. Sea Pointissa on niin pienet piirit, että huono asiakaspalvelu johtaa no-peasti kahvilan sulkeutumiseen, jo-ten välillä täytyy vain joustaa, purra hammasta ja hymyillä.

YRITTÄJÄ 3/2011

62

AHKeRAT zImBABweLAISeT

Etelä-Afrikassa ulkomaalaisen yrittäjän ensimmäinen haaste on saada työlupa. Maan työttömyysprosentti on korkea, yli 25 prosenttia. Työlupia myöntävä sisä-asianministeriö syynää tarkkaan työlu-pahakemukset, sillä maassa halutaan en-sisijaisesti pitää huolta siitä, etteivät ul-komaalaiset vie paikallisten työpaikkoja. Pitkään maassa oleskellut Oula Jääske-läinen oli onnellisessa asemassa, sillä hän sai pysyvän oleskeluluvan, eikä hä-nen siksi tarvinnut hakea erikseen työ-lupaa kahvilan avaamiseen. Maan lakien mukaan ulkomaalaisen yrittäjän pitää myös työllistää tietty määrä paikallisia työntekijöitä. Oula ja Matthew palkka-sivat aluksi eteläafrikkalaisia, mutta ei-vät olleet tyytyväisiä heidän työsuori-tukseensa.

– Tämä ei ole rasismia, mutta etelä-afrikkalaiset ovat hitusen laiskoja. Nyt meillä on yksi eteläafrikkalainen ja kaksi zimbabwelaista työntekijää. Zimbabwe-laiset ovat kovia tekemään töitä.

KORRuPTIO KuKOISTAA

Suurin haaste on Jääskeläisen mukaan ollut alkoholimyyntiluvan saanti. Etelä-Afrikassa on tiukka lainsäädäntö, ja alko-holin myyntilupia on hankala saada.

– Viranomaiset mittailivat kahvilan ti-loja ja kyselivät, missä alkoholia pidettäi-siin. Poliisin ja palokunnankin piti tulla tarkistamaan tilat. Olimme aivan ihmeis-sämme koko hommasta.

Prosessin aikana Oulalle vihjailtiin, että mikäli hän maksaisi 10 000 randia (n. 1 000 euroa) pöydän alta, saisi hän lu-

van heti. Korruptio on yleistä Etelä-Af-rikassa, ja moni suostuu siihen, koska muuten asiat eivät etene. Oula ei lahjuk-sen maksamiseen suostunut. Lopulta yli vuoden odottelun jälkeen kärsivällisyys palkittiin, kun lupa myönnettiin.

Kahvilaan alkaa virrata asiakkaita. Naapurin kynsisalongin työntekijä, keski-ikäinen nainen viilettää ohi ja valittaa ko-vaäänisesti Oulalle haluavansa aamupa-lansa kiireellisesti. Mene McDonald’siin, Oula huikkaa ilkikurisesti.

Nainen tuhahtaa, mutta hymyilee lem-peästi. Ystävykset ovat tottuneita tois-tensa leikkimielisiin naljailuihin.

– Meillä on tällainen oma Desperate Housewives -meininki naapuriyrittäjien kesken. Tällaisen bisneksen pyörittämi-sessä on ensisijaisen tärkeää tulla toi-meen erilaisten ihmisten kanssa. Mieles-täni minulla on se taito. //

Luisteluvalmentajan valintoja1990-luvun taitoluistelun huippunimi Oula Jääskeläinen matkusti kuusi vuotta sitten kapkaupunkiin lomalle ja jäi sille tielle. englannissa ja kanadassa koreografina show-luistelun alalla työskennellyt mies kaipasi muutosta elämäänsä. kapkaupungin-loma osui saumaan, jolloin jääskeläisen elämässä oli henkisesti rankka vaihe.

– tein töitä kuin hullu ja sitten ystäväni ja mummoni kuolivat. se muutti arvojärjestystäni.länsimaailman oravanpyörään väsynyt jääskeläinen ihastui kapkaupungin rentoon ilmapiiriin. pian hän sai töitä

luisteluvalmentajana ja valmentaa nyt eteläafrikkalaisia noviisi- ja senioriluistelijoita. kun oula jääskeläinen ei ole töissä kahvilassaan, valmentaa hän köyhistä perheistä kotoisin olevia mustia ja värillisiä lapsia, joilla ei ole aina varaa luistelu-maksuihin. silloin sanon, että ei se mitään. Maksavat sitten, kun voittavat lotossa.

»» Oula Jääskeläisen yrityksessä työskentelee tällä hetkellä yksi etelä-afrikkalainen ja kaksi zimbabwelaista.

YRITTÄJÄ 3/2011

63MAAILMANPYÖRÄ » Ajankohtaista maailmalta

KOKOAJA m-brain, KuVA rodeo.fi

Ylimääräisen bonuksen ääriviivat Ranskan presidentti nicolas sarkozy kaavailee työntekijöille ylimääräistä tuhannen euron bonusta. koska työn-tekijöiltä vaaditaan palkkajoustoa heik-koina aikoina, heitä täytyy hyvinä aikoina sitouttaa palkitsemalla. sarkozyn mukaan vuonna 2010 ranskassa jaettiin osinkoja 86 miljardia euroa, joten työntekijöitäkin pitäisi muistaa. Bonusvelvollisuus koskisi vain suurimpia yrityksiä. pk-yrityksien ei ole pakko maksaa bonuksia, mutta jos ne niitä maksavat, ne saavat helpotuksia sosiaalimaksuista.

Yritysilmapiiriä on parannettavaRuotsin yrittäjien raportin mukaan ruotsalaiset pienyrittäjät tekevät 20 % enemmän töitä kuin palkansaajat keski-määrin. kuitenkin palkansaajat tienaavat keskimäärin 30–34 % enemmän työtuntia kohden. järjestön mielestä tulos kertoo ruotsin huonosta yritys-ilmapiiristä. pienyrittäjät ovat kuitenkin ruotsin kansantalouden kannalta avain-asemassa, sillä yhdeksän kymmenestä uudesta työpaikasta syntyy pienyrityk-seen.

Valinta on hakijantalouskriisin aikaan monien saksa-laisyritysten täytyi karsia oppisopi-muspaikkoja. nyt tilanne on muut-tunut, joskin alueellisia vaihteluja on. nuorten kannattaa hakea vapaita paik-koja varsinkin idästä. joillain aloilla haki-joista on pulaa. Viime vuonna jäi tuhansia oppisopimuspaikkoja täyttämättä, monet niistä idässä, mutta jonkun verran jopa Münchenissä.

Hintojen nousu huolestuttaaRanskassa julkaistun kyselyn mu kaan 65 prosenttia pienten ja keski-suurten yritysten johtajista pitää tällä hetkellä suurimpana vaikeutena kustan-nusten nousua ja toimittajien hintojen nousua. kolme neljännestä heistä on huolissaan raaka-aineiden hintojen noususta. toinen johtajien mainitsema ongelma on liikevaihdon lasku, joka koskee yhä 40:ää prosenttia pk-yrityk-sistä.

Etsivät vientimahdollisuuksiaHannoverin yritysmessuille osal-listui ranskalaisyrityksiä, jotka pyrkivät tuomaan itseään esiin vientimarkkinoilla. ranskalaisia yrityksiä ulkomailla opas-tavan ubifrancen johtajan Christophe lecourtierin mukaan pienten ja keski-suurten ranskalaisten vientiyritysten määrä on naurettavan pieni.

Työnantajat vastustavat Ranskan sisäministeri Clauce Guéant on ehdottanut laillisen maahanmuuton supistamista 20 000 vuosittaiseen maahanmuuttajaan. ranskan työnantajien järjestön Medefin puheenjohtajan laurence pari-sotin mukaan laillisesta maahanmuutosta ei ole syytä tehdä ongelmaa.

EU jakaa 408,6 miljardia euroa

Vuoden 2007 jälkeen eu on kartuttanut pienyrityksille suunnattuja tukiaan. eu:n tukirahoista yhteensä 1,7 miljardia euroa on suunnattu ruotsiin. seBin yrityseko-nomi ingela Hemming kehottaa pienyri-tyksiä olemaan yhteydessä maan viran-omaisiin tukia hakiessaan, koska niillä on parempaa tietoa eu:n tukijärjestelmistä.

Matkalla miljoonaan sähköautoon Yhdysvaltojen energiaministeriön david sandalowin mukaan presidentti Barack obaman tavoite saada miljoona sähköautoa maan kaduille vuoteen 2015 mennessä ollaan saavuttamassa. sandalow kertoo teollisuuden innovaati-onopeuden olevan alalla poikkeuksellista ja muistuttaa, että maan kyky saavuttaa tiukka tavoite nojaa vahvasti amerikkalai-seen yrittäjyyteen ja kekseliäi-syyteen.

YRITTÄJÄ 3/2011

64 ULKOMAAT » Demokraattinen Arabimaa on olemassa

Marokolla on suuret ongel-mansa ja uudistustarpeensa, mutta poh-jana on vertailukelpoisen kulttuurialu-een ainoa jossain määrin demokraat-tinen valtiojärjestelmä, suhteellisen vapaa markkinatalous ja suhteellisen va-paa media, joiden puitteissa paineita on voitu purkaa, kun ne on naapurimaissa padottu räjähdykseen saakka.

Marokon yhteiskunta on islamilai-seksi varsin salliva ja kosmopoliittinen. Vierailijan kannalta se muistuttaa kult-tuuri- ja ruokamaana, jopa viinimaana, Etelä-Eurooppaa. Myös Saharan etelä-

puolelta tulevan laittoman maahanmuu-ton ongelma on yhteinen. Puliukkojen, kassialmojen ja kerjäläisten määrä suu-rissa kaupungeissa ei nykyään olennai-sesti eroa Helsingistä. Havainto on hie-man surullinen kummankin maan kan-nalta. Globalisaatio tunnetusti tasoittaa eroja.

SuOmALAISfIRmAT mAROKOSSA

Casablancan jättisataman nosturikan-taa huoltavat ja kehittävät Konecranesin

paikalta ostama Techniplus sekä Cargo-tecin Maghrepic. Muutenkin Marokko on valtava rakennustyömaa täynnä nos-tureita. Kysymys ei ole kiinteistökup-lan puhaltamisesta, vaan infran nosta-misesta eurooppalaiselle tasolle sekä laajasta sosiaalisesta asuntotuotannosta kaupungistuvalle kansalle, josta puolet on alle 26-vuotiaita.

Muita suomalaisia ei paljon näy, vaikka infra- ja ympäristöosaamiselle olisi tarvetta. Nokia Siemens Network-silla on sentään konttorit Rabatissa ja Ca-sablancassa.

Marokko

TeKSTI JA KuVAT jukka keitele

pOHjOIS-AfRIKAN jA LäHI-IDäN KRIISIN AIKANA ON MAROKOSSA OLLUT SUHTEELLISEN RAUHALLISTA.

on toista maata

YRITTÄJÄ 3/2011

65

Suomalaisia ei myöskään näy EU:n rahoittamissa hallinnon kehittämis- ja trans parenssihankkeissa. Rabatin-suur-lähettiläs Antti Rytövuori toteaa syyksi, että Suomesta ei löydy ranskaa osaavia ih-misiä. Ranskahan on Marokon hallinnon ja liike-elämän kieli. Samoin Tunisian ja puolen Afrikan. Vaihdamme Marokossa kartonkia ja kännyköitä appelsiineihin ja fosfaattiin, mutta muuhunkin olisi mah-dollisuuksia.

POLIITTInen mAISemA

Kuningas Mohammed VI aloitti valta-kautensa perustamalla totuuskomission setvimään isänsä aikaiset ihmisoikeus-loukkaukset. Tuhansille on maksettu kor-vauksia. Systeemiä on avattu ja demokra-tialiike vaatii lisää, mutta Marokko ei ole koskaan ollut todellinen diktatuurimaa.

Monipuoluejärjestelmä on vanha. Vaikka vaaleja on vasta 2000-luvulla sa-nottu todella vapaiksi, niillä oli jo ennen

vaikutusta hallituspohjaan ja politiik-kaan. Puoluekenttä on kuitenkin pirsta-leinen – alahuoneessa on 17 puoluetta ja lisäksi riippumattomia. Viime vaaleissa vain 37 % kansasta vaivautui äänestä-mään. Havaintoja ääriliikkeiden kanna-tuksen kasvusta ei ole, vaikka sellaista on ennustettu vuosikymmenet.

Hallituksessa on sateenkaarikoalitio. Ammattiliitot ovat ranskalaisittain lakko-herkkiä, mutta työmarkkinajärjestöt ovat integroituneet poliittiseen järjestelmään jopa syvemmälle kuin Suomessa ja muun muassa valitsevat kolmasosan parlamen-tin ylähuoneen jäsenistä. Kaikkeen ulot-tuva kolmikantainen neuvotteluprosessi tekee päätöksenteosta hidasta, ja kadun radikaalit pitävät sitäkin yhtenä korrup-tion lähteenä.

PeRuSTuSLAIn KORJAILuA

Viime talven mielenosoituksiin nopeasti reagoinut kuningas asetti perustuslaki-

MaatietojaAla: 447 000 km2 poislukien länsi-sahara.

Väki: 33 miljoonaa, valtaosa sunnimuslimeja.

Viralliset kielet: ranska ja arabia, puhekielet darija (sekakieli) ja berberikielet.

Valtiojärjestys: perustuslaillinen monarkia, kaksikamarinen parlamentti, suhteelliset vaalit, ranskalaismallinen oikeuslaitos ja aluehallinto.

Maatalous- ja palveluvaltainen talous, vähäiset luonnonvarat. talouskasvu 2000-luvulla keski-määrin 5 % vuodessa (väestön-kasvu 1 %). rakennustoiminta voi-mallista. ostovoimakorjattu Bktl/asukas 4 500 usd (suomi 35 000 usd). olutpullon hinta kansanka-pakassa 1 euro, hotellissa 4 euroa.

Valuuttavaranto on suurempi kuin ulkomaanvelka. Varannosta kolmannes on peräisin viennistä, kolmannes turismista ja kolmannes ulkomarokkolaisten kotiuttamista rahoista. ulkomarokkolaisia on kolme miljoonaa. ranska, eu ja usa ovat antaneet paljon kehitysapua. ranska ja usa maksavat pääosan asevoimien hankinnoista.

Vienti: tekstiili-, vaatetus- ja trikootavarat, fosfaatti, elintarvik-keet, matkailupalvelut.

Tuonti: öljy, koneet, laitteet ja ajo-neuvot, elektroniikka, raaka-aineet, vilja, kartonki ja puutavara.

tärkeimmät kauppakumppanit ranska ja espanja. Viennistä 77 % menee eurooppaan, 11 % aasiaan. tuonnista 65 % on peräisin euroo-pasta, 19 % aasiasta. afrikan merki-tys ulkomaankaupassa marginaa-linen. Marokolla on eu:n kanssa assosiointisopimus. suomen osuus 0,5 % ulkomaankaupasta.

suomella on pysyvä ylijäämä Marokon kaupasta, 40 miljoonaa euroa vuonna 2010. päävienti-tuotteet metsäteollisuustuotteet ja kännykät.

suomen tuonnissa tutut kolme ryh-mää pitivät asemansa. Hedelmien ja kasvisten tuonti hallitsee, vaat-teiden tuonti kasvoi ja elektronisten komponenttien tuonti supistui.

»» Tulevaisuuden tekijät: Nokian kännyköitä näpläävät nuoret taustal-laan Atlantti ja kaikkialla läsnäolevat nostokurjet Casablancassa.

»¾ Rabatin kunnianhimoisen arkki-tehtuurin ja Casablancan köyhälistön rivitalon väliin mahtuu monenlaista todellisuutta.

YRITTÄJÄ 3/2011

Fes on miljoonakaupunki ja Maro-kon kulttuuripääkaupunki. sen vanha medina on maailman suurin keskiaikainen kaupunki.

300 000 asukasta elää fesissä unes-Con suojeluksessa perinteisiä porva-risammatteja harjoittaen.

nahkurit, värjärit ja tevenake-käsityö-läiset ovat medinan selkäranka. Moot-toriajoneuvot ovat labyrintissa kiellet-tyjä, mutta tietokoneita on. Vuodat tule-vat aasin selässä. aasi tuo myös nahan-käsittelyyn kemikaaleja ja väriaineita, joita ostetaan suomesta, värjäri kertoo.

– ottakaa tästä mintunoksa kaasu-naamariksi. parkinta-altaissa on virtsaa ja pulunpaskaa. noin. niin, sukuni on tehnyt tätä 1100-luvulta saakka, eikä minultakaan paljon kyselty haluanko. olen kahlannut tuossa vellissä kymmenvuotiaasta.

– kun valtio aikaisemmin ohjasi elin-keinoa, motivaatio ei ollut häävi, mutta nyt meillä on oma osuuskunta katto-organisaationa ja tunnemme taas teke-vämme töitä itsellemme, kun rahaakin jää. tällaista ei ole enää missään muualla, joten olen ylpeä hajustani.

1390-luvulla rakennetussa kiinteis-tössä toimii nahkatavaraliike. isäntä asui nuorena vuosikaudet kööpenhami-nassa, mutta palasi sitten kotiin ja palkkasi modernisti koulutettuja suunnittelijoita. tavara tehdään itse paikan päällä.

takkien kashmirvuorit tulevat itali-asta, muu on kotimaista, kertoo kaup-pias ja pitää luennon eri eläinten nahkojen ominaisuuksista.

– Vaikka työvoima on täällä eurooppa-laisittain halpaa, emme pysty kilpailemaan kiinalaisten kanssa hinnoilla. laadulla kyllä.

olen ollut sen verran tekemisissä vaate- ja nahka-alan kanssa, että pystyn toteamaan laatuväitteet tässä firmassa tosiksi. käypäläisen on tiedettävä, että tinkiminen kuuluu rituaaliin ja todellinen hinta, jolla yrittäjä saa vielä katteensa, on alle puolet alussa pyydetystä.

– Viime vuosissa ei ole kehumista. ensin lama ja nyt naapurimaiden levotto-muudet ovat karsineet sekä turismia että vientiä.

orsilla

66

komission, jota johtaa entinen pu-nainen opiskelija-aktiivi, nykyinen valtiosääntöprofessori. Prosessiin on kytketty puolueet, ammattiliitot, kauppakamarit, naisjärjestötkin. Vanha perustuslaki on samanlainen kuin melkein kaikissa maissa ja vah-vistettu 2006. Norjassa on voimassa vuoden 1814 valtiosääntö, USA:ssa 1783. Perustuslain korjailu on hy-vää terapiatyötä, mutta todellinen korjattava on hallinnon ja tuomio-istuinten käytännössä sekä kansa-laistenkin toimintatavoissa ja asen-teissa. Antaahan reformiprosessi tietenkin signaaleja.

Kuningas toivoo englantilais-tyyppistä parlamentarismia. Suur-lähettiläs Rytövuori on skeptinen.

– Puolueet ja poliitikot eivät vai-kuta halukkailta ottamaan päävas-tuuta hallituspolitiikasta.

Sillä välin erilaiset turhautuneet ryhmät osoittavat mieltään muun muassa parlamenttitalon edessä. Tämän kirjoittaja istui huhtikui-

sen päivän vastakkaisen hotellin pi-haravintolassa, jossa toimittajan on mukava seurata tapahtumia, ja päi-vän aikana pidettiin invalidien pyö-rätuolimielenosoitus sekä yhden ammattiliiton vaatimustilaisuus. Yhtään poliisia ei näkynyt, ainut-kaan kansanedustaja ei tullut ulos, eikä muu yleisö osoittanut vähäsin-täkään kiinnostusta, vaan joi kaljaa. Myös suuret joukkokokoukset ovat sujuneet rauhallisemmin kuin esi-merkiksi Kreikassa tai Englannissa. Samaan aikaan naapurimaissa pi-nottiin ruumiita tankit kadunkul-missa.

KYmmenen LeImAA

Suurlähettiläs Antti Rytövuori ha-kee autoaan tullista.

– Vaikka olin siellä suurlähetti-lään ominaisuudessa, jouduin jo-nottamaan ja odottamaan kymme-nen eri leimaa allekirjoituksineen

»½ Casablancan satamassa toimivat Cargotec ja Konecranes. Casaportin uuden rautatieaseman ja metron työmaata on koetellut tulva.

»» Suurlähettiläs Antti Rytövuori on valmis auttamaan yrityksiä, jotka tietävät mitä haluavat.

»¼ Keskiaikainen värjäämö Fesin medinassa.

Nahkurin

YRITTÄJÄ 3/2011

67

kymmeneen eri paperiin kymmeneltä eri luukulta. Koko päivä meni.

Ehkä prosessi olisi nopeutunut pikku lahjuksin, mutta niitä Rytövuori ei tarjonnut.

Tässä kiteytyy kehitysmaabyrokra-tia. Se hidastaa ulkomaankauppaa ja kotimaista yritystoimintaa. Hallin-non haarat eivät kommunikoi. Samaa-han sanotaan Suomen julkisesta ter-veydenhuollosta tietojärjestelmineen. Mutta tulli ja kaupparekisteri toimi-vat meillä tehokkaasti. Ja verottaja ennustettavasti. Kuitenkin sääntelyä on viime vuosina purettu roimasti.

Marokko haluaisi teollistua ma-quiladoratyyppisesti, kuten Mek-siko, ja esimerkiksi Renaultilla on suuri kokoonpanotehdas Tangerissa, kertoo Rytövuori. Noin 40 prosent-tia Marokon työvoimasta on edelleen maatalou dessa ja kalastuksessa. Teol-lisuuden osuus on vain 15 prosent-tia, vaikka tuotanto on paljon työval-taisempaa kuin Euroopassa. Työttö-myysaste on yli 10 prosenttia.

eROOn SLummeISTA

Marokossa on toteutettu laajoja hank-keita, rahoitussyistä hitaasti, mutta samalla laadukkaasti. Rautatiet on uu-distettu. Moottoritiet yhdistävät suu-ret keskukset. Liikenneinfra toimii. Teollisuus on monipuolistunut hil-jalleen. Asuntotuotanto on häkellyt-tävän laajamittaista, slummeista yri-tetään tosissaan päästä eroon. Mutta koululaitos on jäljessä, maalaiset ei-vät päästä tyttöjä kouluun, lukutai-dottomia on vielä paljon, ammattikou-luja vähän, ja 33 miljoonan asukkaan maassa on ainoastaan kuusi yliopis-toa, joista vain kaksi on länsimaista ta-soa. Eliitin lapset koulutetaan ulko-mailla. Kuningaskin on väitellyt toh-toriksi Sophia Antipolisissa Rans-kassa. Fysiikasta.

Maan puhekielestä darijasta ei ru-vettu kehittämään kirjakieltä, vaan 1950-luvulla päätettiin, että viralli-set kielet ovat ranska ja klassinen ara-bia, joka on arabimaiden latinaa. Eng-

lanninopetukseen ei ole panostettu, mutta ranskankin hallitsee kunnolla vain ylempien luokkien väestö, sanoo Rytövuori.

Harvalla on siis pääsyä maailman tietovirtoihin ja businessmaailmaan, joiden kieli on englanti. Millainen pääsy suomalaisella yrityksellä sitten on Marokkoon, suurlähettiläs Rytö-vuori?

– Yrityksellä pitäisi olla jo koke-musta ulkomaankaupasta muualta. Ranskantaitoa on oltava. Kulttuuri-eroista on syytä olla valmiiksi perillä. Lähetystö voi auttaa vain yrityksiä, jotka tietävät mitä haluavat. Finprolla ei tällä hetkellä ole Marokossa edusta-jaa.”

Monet suomalaisten osaamisalueet ovat Marokossa vasta lapsenkengissä, esimerkiksi ympäristötekniikka ja ter-veyssektori. Kumpikin kuuluu halli-tuksen seuraaviin painopistealueisiin, ja muutos voi olla varsin nopea, kuten infrastruktuurin uudistamisessa on jo ollut. //

YRITTÄJÄ 3/2011

68 HISTORIA » Korkeakoulutasoinen yrittäjyysopetus aloitettiin 1980-luvulla

Ensimmäinen yrittäjyyden professuuri perustettiin Suomessa Hel-singin kauppakorkeakouluun 1980-lu-vun alkupuolella, kun professori Veikko Leivo astui uuteen virkaansa. Tämän jäl-keen yrittäjäprofessuureja on perustettu parisen kymmentä eri puolille maata eri yliopistoihin. Yhteistä yrittäjyy-den oppituoleille akateemisessa maail-massa on ollut se, että ne ovat syntyneet usein elinkeinoelämältä saadun tuen va-raan. Professori Veikko Leivo muistelee 1980-luvun pioneeri aikoja näin.

– Olin havainnut toimiessani liike-taloustieteen professorina Helsingin kauppakorkeakoulussa, miten Suomen talouden kehittämisen kannalta keskei-set asiat, kuten yrittäjyys, oman yrityk-sen perustaminen ja pienyritysten joh-taminen, olivat aivan liian vähäisessä asemassa koulutuksessa ja tutkimuk-sessa.

– Kun tulin valituksi rehtoriksi vuonna 1980, niin jo syyslukukauden avajaispuheenvuorossani toin esille tar-peen saada yrittäjyyden ja pienyritysten johtamisen professuuri Helsingin kaup-pakorkeakouluun.

Nyt 30 vuotta myöhemmin Veikko Leivo toteaa, että saattoi rehtorina mer-kittävästi edistää yrittäjyyttä ja pienyri-tysten johtamisen koulutusta kauppa-korkeakoulussa. Myös keskustelut kans-leri Jaakko Hongon kanssa vaikuttivat oleellisesti opetusalan lopulliseen mää-rittelyyn, hän toteaa.

JOnOn OHI mInISTeRIön KAuTTA

Koska yrittämisen professuuri olisi il-meisesti virka, jonka perustamista ns. lahjoitusvirkamenettelynä elinkeino-

elämä saattaisi olla valmis tukemaan, ryhdyttiin tätä mahdollisuutta myös selvittämään. Veikko Leivon mukaan haasteellista tuohon aikaan oli kuiten-kin se, että kaikki oppiaineet halusivat pitää tiiviisti kiinni jo aikaisemmin pää-tetyistä uusista professuureista. Käy-tännössä tämä tarkoitti, että kauppa-korkeakoulun päättävät elimet olivat valmiit yrittäjyyden professuurin pe-rustamiseen vasta vuosien jälkeen

– Kuitenkin tuolloin ymmärsin, että ratkaisevassa asemassa viran perusta-miseksi oli opetusministeriö ja toiminta lahjoitusvarojen avulla. Niinpä kään-nyin ministeriön puoleen.

– Tapaamisessa sain myönteisen vas-tauksen. Yrittämisen professuuria pi-dettiin tärkeänä. Lisäksi luvattiin, että jos lahjoitusvarat löytyvät, niin profes-suuri voidaan perustaa jo ennen sen hetkistä uusien virkojen jonoa.

VIRKA PuHeLInKeRÄYKSeLLÄ

Seuraavana toimenpiteenäni oli kerätä varat virkaan, Veikko Leivo jatkaa.

TeKSTI jouko lantto, HenKILöKuVA lehtikuva/sari poijärvi

korkeakouluun tuotiinYRITTäjYYDEN OppIA HALUTAAN NYKYISIN LEVITTää KAIKEN KANSAN KESKUUTEEN. TULOKSIAKIN SYNTYY, MUTTA ON MUISTETTAVA, ETTä ESIMERKIKSI MAAMME YLIOpISTOISSA jA KORKEAKOULUISSA YRITTäjYYDEN OpETUS ON VIELä SUHTEELLISEN NUORTA, EMERITUSpROfESSORI VEIKKO LEIVO SANOO.

Yrittämisen professori Veikko Leivo vastasi pienyritysten johtamisen kokonaisvaltaisesta opetusohjelmasta ja alan erikoistutkimuksesta.

KuN YRittäJYYSoPPiA

»½ Veikko Leivo

69

– Puhelinsoittojeni avulla on-nistuin saamaan kahdessa viikossa lahjoitusvarat yhteen professuu-riin ja assistentuuriin viiden vuo-den ajaksi. Se oli ministeriön vaa-timus.

Näiden tietojen saattelemana Leivo vei asian uudelleen kauppa-korkeakoulun hallituksen käsitte-lyyn. Siellä voitiinkin todeta, että Kesko Oy, Tukkukauppojen Oy, Suomen Vakuutusyhtiöiden Kes-kusliitto, Teollisuuden Keskus-liitto ja Suomen Työnantajien Kes-kusliitto sekä Kansallis-Osake-Pankki ja Osuuspankkien Keskus-pankki olivat antaneet Helsingin kauppakorkeakoululle 1 250 000 markan lahjoituskirjan.

Maaliskuussa 1981 korkea-koulun hallitus päätti ottaa lah-joituksen vastaan ja esittää ope-tusministeriölle, että Helsingin kauppakorkeakouluun perustet-taisiin 1.9.1982 lukien liiketalous-tieteen, erityisesti yrittäjyyden ja pienyritysten johtamisen profes-sorin virka ja vastaavan assisten-tin toimi.

KuKA HOITAmAAn VIRKAA?

Professorin viran täyttämisen al-kuvaiheessa luokseni tuli lähetystö, joka ensin tiedusteli, aionko hakea virkaa. Ilmoitin heille kielteisen kantani.

– Keskustelun jälkeen he kui-tenkin esittivät toivomuksensa, että hakisin virkaa. En suostunut.

Mutta jo muutaman viikon päästä tuli taas lähetystö Leivoa ta-paamaan ja tiedustelemaan, olisiko hän valmis tulla kutsutuksi liiketa-loustieteen, erityisesti yrittäjyyden ja pienyritysten johtamisen profes-sorin virkaan.

– Samalla he vetosivat voimak-kaasti siihen, että olin hankkinut ko. viran kauppakorkeakouluun, jo-ten olisin myös velvollinen vastaa-maan sen sisäänajosta. Mietin asi-oita jonkin aikaa.

– Ajattelin, että taisteltuani en-simmäisen yrittäjyyden professorin viran Suomeen ja kauppakorkea-kouluun, olisin velvollinen huoleh-timaan myös sen sisäänajosta, joten annoin myöntävän vastaukseni. //

Historian infoikkunaLainaus Helsingin kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkimusneuvoston kokouksen pöytäkirjasta 26.2.1982:

1 § Yrittäjyyden ja pienyritysten johtamisen professorin viran täyttölahjoitusvaroin 1.8.1982 lukien perustet-tavan liiketaloustieteen, erityisesti yrit-täjyyden ja pienyritysten johtamisen professorin viran perustamisasetus on valmistumisvaiheessa.

täyttämisprosessin välitöntä käynnis-tämistä puoltavat erityisesti viran tarkoitus ja lahjoittajien toivomukset sekä myös se, että virkaan kuuluvan opetuksen suunnit-telu ja tarkoituksenmukainen niveltäminen muuhun opetukseen jo lukuvuoden 1982–83 opetusohjelmassa edellyttäisi viran haltijan tiedossa oloa ennen kevät kauden päättymistä.

Viran täyttämistapaa koskeneissa keskusteluissa onkin päädytty siihen, että kutsumismenettely on asetettava tässä tapauksessa hakumenettelyn edelle, koska se on nopeampi ja koska sitä käyttäen on virkaan varmimmin saatavissa henkilö, joka tieteelliseltä tasoltaan ja viran alaan keskeisesti liittyvän yritystoiminnan käytännön tuntemuksen kannalta on paras mahdollinen.esitys: päätettäneen tehdä kanslerille esitys korkeakoulun väliaikaisesta hallin-nosta annetun asetuksen 42 §:n mukai-seen menettelyyn ryhtymisestä professori Veikko leivon kutsumiseksi liiketaloustie-teen, erityisesti yrittäjyyden ja pienyritys-ten johtamisen professorin virkaan 1.8.1982 lukien.

Päätös: Hyväksyttiin tehty esitys.

tasavallan presidentti nimitti Veikko leivon ensimmäiseen yrittäjyyden ja pienyritysten johtamisen professorin virkaan suomessa. Hän aloitti viran hoidon 1.8.1982.

YRITTÄJÄ 3/2011

YRITTÄJÄ 3/2011

70 HISTORIA » Gotlieb Daimler ja Karl Benz aloittivat autoilun

Kummajaisia kulkevia – varhaiset autot

TeKSTI erkki niiranen, KuVAT damler/Benz

HARVASTA LAITTEESTA VOIDAAN OSOITTAA SE AIVAN ENSIMMäINEN KEKSIjä. NYKYAUTON TAKANA ON 100 000 pATENTTIA, KUN AUTO YMMäRRETääN ”AUTO-MObIILIKSI” ELI ”OMALLA VOIMALäHTEELLä LIIKKUVAKSI AjONEUVOKSI”.

Ennen koneita laitteiden liikuttamista kokeiltiin 1500-luvulla vaunuihin laitetuilla purjeilla. Myö-hemmin kokeiltiin polkuvoimaisia vau-nuja ja haaveiltiin kellokoneistoa moot-toriksi. Teollinen vallankumous syntyi höyrykoneesta, eikä kulunut kauaa, kun kaivoksen vedennostossa käytetty män-nän liike siirtyi maan päälle pyörille.

Ensimmäisen höyrykonevoimaisen kulkuneuvon rakensi ranskalainen so-tilasinsinööri Nicolas-Joseph Cug-not (1725–1804). Gugnot’n laitteella piti siirtää tykkejä. Vuonna 1770 hän sai val-

miiksi höyrykonelaitteen, joka painoi kaksi tonnia ja sen piti kantaa neljän tonnin paino neljän kilometrin nopeu-della kahdeksan kilometrin matka. Käy-tännössä kone ei tähän pystynyt, koska sen höyrypannu oli liian pieni ja raskas höyrykone sai tasapainon keikkuvaksi.

TöRmÄYS ASeVARASTOn SeInÄÄn

Seuraavana vuonna hän rakensi uuden version, mutta ei paremman. Epävakaus sai ajokin pois hallinnasta, ja kone tör-

mäsi asevaraston seinään. Se oli maail-man ensimmäinen auto-onnettomuus. Ranskan armeija peruutti rahoituksen.

Sittemmin 1800-luvulla rakennettiin yksityiskäyttöön paljon höyryautoja, joilla saavutettiin jo 20 km/h. Kuului-sin näistä oli ranskalaisen Amédée-Er-nest Bolléen (1844–1917) La Mancelle joka oli ensimmäinen sarjavalmisteinen auto. Niitä valmistettiin vuodesta 1878 yhteensä 50 kappaletta.

Höyrykäyttöisiä autoja valmistettiin 1920-luvun alkuun saakka. Sittemmin kokeiluautoja rakennettiin 1970-luvun

YRITTÄJÄ 3/2011

öljykriisin aikaan. Höyryturbiineja käyt-tävä auto saavutti vuonna 2009 nopeu-den 225 km/h, edellinen ennätys vuo-delta 1906 oli 206 km/h.

Suomen sota-aikaiset puukaasuautot toimivat hiilimonoksidikaasulla eli hä-käpitoisella kaasulla. Siitä nimitys ”hä-käpöntöt”. Kaasu saatiin vaillinaisella puun polttamisella. Niitä rakennetaan edelleen harrastajaryhmissä.

SeuRAAVAKSI SÄHKöAuTO

Seuraavaksi 1800-luvulla kokeiltiin säh-köautoja. Vuosikymmeninä 1820–40 kokeiltiin ensin pienoismalleilla. En-simmäisen sähköllä toimivan vaunun rakensi Robert Anderson Skotlannissa 1838. Sillä pääsi 6 km/h. Myytävistä ko-neista tosin ei ollut puhettakaan.

Ratkaiseva etu saatiin, kun vuosina 1840–1860 kehitettiin toimivat ladatta-vat lyijyakut. Niiden kanssa päästiin ly-hyille rautateille, kuten hiilikaivoksiin, kun niillä ei ollut räjähdysvaaraa.

Kun akut sijoitettiin 1880-luvun vaihteesta myös autoihin, ilmeni sama ongelma kuin nykyisin: käytännöllis-ten akkujen puute. Akut riittivät vain noin 25 kilometrin matkaan. Silti vielä 1900-luvun alussa sähköauto oli yleisin autotyyppi.

Hitaus ei sähköautoja vaivannut. En-simmäinen 100 km/h rajan 1899 ylit-tänyt auto oli sähköauto. Autojen val-mistusmäärät olivat kuitenkin pienet eivätkä 1900-luvun edistyessä voineet kilpailla massavalmisteisten poltto-moottorien kanssa. Tai ainakin niin on ollut tähän asti.

enSImmÄInen POLTTOmOOTTORI

Ensimmäinen polttomoottorilla varus-tettu kulkuneuvo oli itävaltalaisen kek-sijä Siegfried Marcuksen (1831–1898)

maalatkaa, minkä väriseksi haluatte, kunhan se on musta

vasta Henry Fordin (1863–1947) t-malli fordin kohdalla voidaan pu-hua massatuotannosta. auto valmis-tettiin 93 minuutissa. tuotanto aloi-tettiin 1908 ja lopetettiin 1927, kun mallia oli valmistettu 15 miljoonaa.

t-malli ei ollut pelkkä auto. sillä oli pysyvä vaikutus amerikkalaiseen liikkuvaan kulttuuriin, niin muut-toihin yhdysvaltain sisällä kuin vaikutus tavarankuljetukseen ja teollisuustuotantoon.

melkein auto vuodelta 1864. Siinä oli kaasulla toimiva yksisylinterinen polt-tomoottori, alkeellinen kaasutin, säh-kömagneettinen sytytys, vetävät pyörät, muut osat lainattiin kärryistä. Se kulki yhtäjaksoisesti melkein 200 metriä.

Toisessa versiossa vuodelta 1870 oli enemmän auton näköisyyttä. Siinä oli kaasutinmoottori, kehittyneempi mag-neettosytytys, tasauspyörästö ja kenkä-jarrut. Kolmannessa versiossa vuodelta 1875 oli kaksitahtimoottori, jolla saavu-tettiin 12 km/h, sekin toimi kaasulla.

KARL Benz

Myös Karl Benzia (1844–1929) pide-tään ensimmäisen polttomoottoriauton rakentajana, koska nyt polttoaineena oli tehokkaampi bensiini. Aluksi muuta-man huonosti menneen yhtiön jälkeen, jolloin Benzillä ei ollut aikaa eikä mah-dollisuutta todentaa unelmaansa ”he-vosittomista vaunuista”, Benzin ensim-mäinen kolmipyöräinen auto valmistui vuonna 1885.

Autoon hän toi joukon innovaati-oita, kuten kaasun, sytytystulpan, kytki-men, vaihdetangon ja vesijäähdyttimen. Moottori oli 0,8 hevosvoimaa (0,6 KW), jolla saavutettiin 15 km/h nopeus.

Benz paranteli autoaan kahtena seu-raavana vuonna ja teollisesti niitä alet-tiin valmistaa 1888. Seuraavan viiden vuoden aikana autoja valmistui 25 kap-paletta. Vuosikymmen 1890 lopulla hän perusti Benz -yhtiön ja 1902 luotiin tuo-tenimi Mercedes, joka tuli liikekump-panin tyttären nimen mukaan.

GOTTLIeB dAImLeR

Gottlieb Daimler (1834–1900) kiinnos-tui liikenteestä korkeakoulussa ja työs-kenteli eri tekniikan tehtävissä Rans-kassa ja Saksassa, kunnes tuli tekniseksi

johtajaksi Nikolaus Otton (1832 –1891) polttomoottoritehtaaseen (ns. ”otto-moottorit”).

Itsepäinen Daimler riitaantui moot-torien kehittämisen suunnasta ja ryhtyi itse bensiinimoottorien valmistajaksi 1880-luvun alusta. Tietämättä Karl Benzin työstä Daimler asensi bensii-nimoottorin ensin nelipyöräiseen vau-nuun ja sitten nykyautoa muistuttavaan alustaan vuonna 1889.

Daimlerin autotehdas myi ensim-mäisen autonsa 1893. Nykyään yhti-öllä on työntekijöitä 260 000 ja yksi sen myymistä tuotemerkeistä on Mercedes-Benz. //

Epävakaus sai ajokin pois hallinnasta, ja kone törmäsi asevaraston seinään. Se oli maailman ensimmäinen auto-onnettomuus.

71

YRITTÄJÄ 3/2011

72 UUTISMAAILMA » Poimintoja72 UUTISMAAILMA » Poimintoja

painaako askel?Kevään uusi Cloudrunner-kenkämalli on suunniteltu raskasrakenteiselle juoksijalle. jopa 60 prosenttia juoksijoista kokee rasitusta alaselässä, polvissa tai nilkoissa. on running -juoksukengän Cloudrunner-malli on suunniteltu vähentämään juuri näiden alueiden rasitusta.

Vaimentava vaikutus perustuu juoksujalkineen pohjaan sijoitettuihin 13 ovaalin muotoiseen iskuvaimentimeen, patentoituun on Cloudtec -pohjaan.

pohja vaimentaa pystysuuntaisen iskun lisäksi myös vaakasuuntaista iskua. niveliin kohdistuva isku vähenee noin 30 prosenttia. pohja myös

lisää eteenpäin suuntautuvaa ponnistusvoimaa noin 10 prosenttia.Cloudrunner-malli on suunniteltu erityisesti yli 90 kiloa painaville

juoksijoille. kyseistä juoksukenkää ei suositella kuitenkaan voimak-kaasta ylipronaatiosta kärsiville juoksijoille.

Cloudrunner on saatavana sinisenä, miesten koossa 41–47.

Kun yrittäjiltä kysyttiin, millaiseen verkostoimistilaisuuteen he haluaisi-vat osallistua, ehdotuksia tuli arvatenkin monenlaisia. suomen yrittäjien ja fonec-tan järjestämän kilpailun voittoon kipusi kuitenkin Zokko-verkostoitumistilaisuus, jonka kantava ajatus on, että tärkeät kon-taktit luodaan kasvotusten.

onnistunut verkostoitumistilaisuus luo pohjan jatkoverkostoitumiselle ja sosiaalisen median hyödyntämiselle, kil-pailun voittaja, espoolainen viidennen polven yrittäjä Carita Mattsson sanoo.

kilpailun voittajasuunnitelma Zokosta syntyi muutamassa päivässä. kilpailun ja tapahtuman suunnittelun tarkoituksena on tuoda uusia tuulia yrittäjien väliseen

verkostoitumiseen sekä innostaa yrittä-jiä osallistumaan tapahtumaan, josta voi syntyä pitkäaikaisia verkostokumppa-nuuksia ja yhteistyömahdollisuuksia.

TÄRKeÄT KOnTAKTIT KASVOTuSTen

Voittajatilaisuus toteutetaan touko-kuussa jyväskylässä osana suomen yrit-täjien valtakunnallista nuorten yrittäjien tapahtumaa.

– tiesin heti kilpailun ajatuksen näh-tyäni, miten tapahtuma pitäisi toteuttaa. yrittäjänä olen huomannut, että kaikesta verkostoitumisesta on hyötyä. ainahan kontakteja on hyödynnetty, mutta säh-

köiset välineet helpottavat verkostojen ylläpitämistä, Mattsson kertoo.

Mattsson maahantuo Cocoi yrityk-sessään ekologisia käyttö- ja lahjatava-roita sekä kosmetiikkaa.

– Zokon tavoite on luoda nykyajasta puuttuvaa me-henkeä. tavoite on myös antaa osallistujille mahdollisuus tunnis-taa ja löytää toinen yrittäjä ajasta ja pai-kasta riippumatta, Mattsson kuvailee. //

Me-henkeä

Rahaa ja markkinointiapujavoittajatilaisuus toteutetaan toukokuussa jyväskylässä osana suomen yrittäjien valtakunnallista nuorten yrittäjien tapahtumaa. Verkostoitumisillan suunnittelukilpailuun johdateltiin seuraavanlaisilla kysymyksillä: Millainen sinun mielestäsi on hyvä ja toimiva verkostoitumistapahtuma? rennot juhlat vai seminaari täynnä tiukkaa asiaa? Mikä saa yrittäjät liikkeelle ja kuka innostaa puhujana?

Carita mattsson palkitaan parhaasta verkostoitumisideastaan 5 000 euron arvoisella palkinnolla. palkintopaketti koostuu erilaisista markkinointitoimenpiteistä, kuten hakukonemarkkinoinnin ja B2B- kontaktirekisterin suunnittelusta ja toteutuksesta. yhdessä ne antavat arvokasta näkyvyyttä yritykselle.

»¾ Zokon tavoite on luoda nykyajasta puuttuvaa me-henkeä, kilpailun voittaneen verkos-toitumistilaisuuden suunnitellut Carita Mattsson kertoo.

yrittäjien keskuuteen

YRITTÄJÄ 3/2011

73UUTISMAAILMA

PULJU

Asiakaspalvelun pikku jättiläinentom Lundbergin & Juhani töytärin ”asiakaspalvelun pikku-jättiläinen” tarjoaa tulevaisuu-teensa vakavasti suhtautuvalle ihmisille, yrityksille ja palveluntarjoajille tietoa, neuvoja, vinkkejä, inspi-raatiota ja käytännöllisiä ohjeita.

tarjoamme hätkähdyttäviä asiakaskokemuksia hyvässä ja pahassa; esimerkin ja kokemuksen voima havainnollistaa sen, mistä palvelussa pohjimmiltaan on kysymys, juhani töytäri kommentoi.

– Haluamme luovuttaa eväitä ja työkaluja onnistumisiin ja pitkäkestoiseen, jatkuvaan menestykseen. teoksen luettuasi toimintaympäristösi alkaa näyttää erilaiselta ja huomaat tekeväsi työtäsi entistä paremmin ja kokonaan uudella tavalla.

Uusi näkemys puukengästä

Myrskyläläinen puunkenkäverstas talla ja lahtelaiset muotoilijat ovat rakentaneet

nykypäivän puukengän. yhteistyön tuloksena syntyneen flip flop -sandaalin lähtökohtana on

puisen lattian tuntu paljaissa jaloissa, kerto-vat iam design oy:n muotoilijat Mikko Murto-

nen ja isko lappalainen. flip flopin litteä muoto mahdollistaa sen pakkaamisen pakkaukseen,

jonka voi lähettää suoraan asiakkaalle ”maksi-kirjeenä”. talla on tällä hetkellä ainoa puuken-

kiä valmistava yritys suomessa.

pakkaus ei ole pelkkää pintaaPakkaus- ja brändimuotoiluun eri-koistunut packlab partners suunnitte-lee pakkauksia sekä kotimaisille mark-kinoille että muun muassa Britanniaan, Venäjälle ja lähi-itään.

yrityksen kanniston leipomolle suunnitelema piparkakkutuote ja -pak-kaus on herättänyt kiittävää huomiota. tuote voitti arvostetussa Grafian Vuoden Huiput -kilpailussa kultahuipun ja on ehdolla etl:n Vuoden tähtituot-teeksi. aiemmin yrityksen suunnittele-mia pakkauksia on palkittu ruotsissa ja englannissa.

packlab partners on maailman ensimmäinen kokonaan pakkausmuo-toilukoulutettu suunnittelutoimisto Helsingin lauttasaaressa.

lisätietoja www.packdesign.com

7474 KOLUMNI

Kun armollinen pöly on laskeutunut äskeisen vaalikamppailun ylle, voimme todeta kansan saaneen juuri sellaiset kansanedustajat kuin on ansainnut.

Vaalien ydinviestinä oli, että nyt tapahtuu muutos. Mikä muutos, jäi kyllä välillä epä-selväksi. samaa vanhaa ja höttöistä unelmaa, kuin kaikkien vaalien alla: verot puoleen, eläkkeet tuplaan, palkat triplaan. rahoitus tulee budjetista, tuet kelasta ja setelit seinästä; siinä tiivistettynä ehdokkaiden ilosanoma. taivasosuutta ja iankaikkista elämää en vielä huomannut kenenkään ehdokkaan luvanneen, mutta eipä paljoa puuttunut.

Sitten realismiin. kuvitellaan, että vaikka kurkun käyryydestä ja banaanien suoruu-desta annettua direktiiviä pitäisi muuttaa. Mennäänkö siis vain Brysseliin ja sanotaan niille suorat sanat? ei, eipä se niin helppoa ole.

Muutos lähtee yksilöstä, niin meille on opetettu. ensin henkilö a muuttaa ajatteluaan. kurkkudirektiivin on muututtava. lähtee kansalainen a seuraavaksi oman kansanedusta-jansa B luo, joka antaa sitkeän väsytyksen jälkeen kannassaan periksi ja muutattaa näkemystään.  puoli vuotta kulunut lisää.

sattuupa niin somasti, että muutkin poliitikkohenkilöt kallistavat korvansa tälle asialle. Muutosta tarvitaan! päästään samalla käymään ns. poliittista keskustelua. lätisemään läheisyysperiaatetta, maahanmuuttopolitiikkaa, ilmastonmuutosta, Berlusconia, tulvia, nälänhätiä ja eu:n perustamissopimusta, ja mitä muita vitsauksia maailmassa nyt onkaan. oivallista. tärkeät vaikuttajat antavat periksi ja muutatuttavat näkemystään. kaksi vuotta kulunut lisää.

sitten alkaa varsinaisen taistelun, väsytyksen, vedätyksen, viivätyksen ja v-tuksen aika. suomalainen virkamieskunta on saatava kääntymään. sitkeän lobbauksen jälkeen todelliset päättäjät eli valtaapitävimmät virkamiehet (ääntämisohje: ’valtio-varain-minis-teeriö’) vihdoin antavat muutatetuttaa kantaansa. kymmenen vuotta kulunut lisää.

direktiiveissä saa olla aloitteellinen vain euroopan komissio. siispä sinne. tuhansien tapaa-misten ja työtuntien jälkeen urakka on valmis. Mielet on käännetty ja eu-virkamiesten mielet on muutatetutettu. sukupolven verran aikaa eli kolmekymmentä vuotta kulunut lisää.

Eipä hätiä mitiä. kyllä noin oivallisella valmistelulla asioita saadaan aikaiseksi. Vain satojen muistioiden, ehdotusten, lisä- ja välikierrosten, lepäämisten ja virvoittelujen jälkeen kurkku- ja banaaniasia on valmis. Mieliä on muutatetutatetuttu niin moneen kertaan, että sopu on löytynyt. ihmisiän se on kestänyt. Mutta hyvää ei koskaan odota liian kauan. //

Muutatettakoon

YRITTÄJÄ 3/2011

pEKK

A S

IpO

LA

kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja.

ouniorhonen

Yrittäjä on lajissaan Suomen suurin. Se on lehti yrittäjälle,

yrittäjäperheelle, jokaiselle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä ja sen

toimintaympäristöstä.

www.yrittajat.fi/tilaa tai p. (09) 2292 2946

Tilaa Yrittäjä-lehti SY:n jäsenmaksun maksamisen yhteydessä.

34 € / 6 nroatilausmaksu on verotuksessa

vähennyskelpoinen.

Kovan lajin lukemisto.

muista tilata!