Ministeri Risikko kannustaa yhteistyöhön

Kuka hyötyy Kela-korvauksista?

Yksityis-HUS – erikoista elinkeinopolitiikkaa

Lääkäripalveluyritykset ry:n lehti 2/2011

LPY

Palveluseteleistä hyviä kokemuksia

Hallitusohjelma asiantuntijoiden puntarissa

Turvataanterveyspalvelut

3

Kuinka jakselet?

Tieto on tuottanut terveyden-huoltoa tukevia it-ratkaisuja jo 40 vuotta. Helpotamme muutenkin myös jokapäiväistä elämää koko Suomessa.

tieto.fi

Knowledge. Passion. Results.

Autamme hoitamaan sinunkin terveyttäsi.

huoltoa tukevia it-ratkaisuja jo 40 vuotta. Helpotamme muutenkin myös jokapäiväistä elämää koko Suomessa.

tieto.fi

Knowledge. Passion. Results.

Kansainvälinen talous- ja rahoi-tuskriisi heijastusvaikutuksineen aiheuttaa vähintäänkin riittävästi haasteita alkaneelle hallituskau-delle. Juhannuksen alla kirjoitet-tu hallitusohjelma hyväksyttiin epävarmoissa olosuhteissa. Kenel-läkään ei ollut selkeää näkemystä siitä, mitä kansainvälisessä talou-

dessa lähivuosina tapahtuu. Asioista oli kuitenkin sovittava ja toimeen tartuttava.

Hallitusohjelman tavoitteet hyvinvointiyhteis-kunnan turvaamiseksi ja julkisen talouden va-kauttamiseksi ovat laajasti hyväksyttyjä. Keinoista ja toimenpiteistä asetettujen tavoitteiden saavut-tamiseksi vallitsee hyvinkin erilaisia näkemyksiä. Parlamentaariseen demokratiaan kuuluu, että hallitus esittää omat keinonsa ja toteuttaa ohjel-mansa mukaiset toimenpiteet.

Hallitusohjelma sisältää kaksi suurta lainsää-däntökokonaisuutta, joilla on merkittävä vaikutus suomalaiseen terveyspalvelujärjestelmään. Toi-nen niistä on sosiaali- ja terveyspalvelujen jär-jestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa käsittelevä lainsäädäntö ja toinen kunta- ja palve-lurakenteita ohjaava lainsäädäntö. Näiden isojen kokonaisuuksien valmistelussa riittää töitä.

Lääkäripalveluyritykset ry, LPY, on aina tuonut avoimesti esille omat näkemyksensä suomalaisen terveyspalvelujärjestelmän kehittämisestä. Missi-omme on toimivien terveyspalvelumarkkinoiden luominen Suomeen. Me uskomme, että siten voidaan turvata laadukkaiden terveyspalvelujen riittävä ja oikeudenmukainen saatavuus sekä paras vaikuttavuus.

Pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa lakisääteisten terveyspalvelujen järjestämisvastuu kuuluu sataprosenttisesti julkiselle sektorille, Suo-messa lähinnä kunnille. Veroihin ja lakisääteisiin vakuutuksiin pääosin perustuvalla terveydenhuol-lon rahoitusjärjestelmällä turvataan oikeuden-

mukaisuus. Niin sanottu monituottajamalli, jossa tuottajat kilpailevat asiakkaiden luottamuksesta, taas varmistaa palvelutuotannon tehokkuuden ja resurssien oikean kohdentumisen sekä kannustaa toimijoita laadun kehittämiseen.

Valmisteltaessa päätöksiä, joilla on vaikutusta kaikkien suomalaisten elämään pitkälle tulevai-suuteen, on tärkeää kuulla ja hyödyntää alan kaik-kien toimijoiden asiantuntemusta ja kokemusta. Kyseisten päätösten vaikutusarviot on myös syytä tehdä huolellisesti.

Tässä lehdessä käsitellään laajasti suomalaisen terveyspalvelujärjestelmän kehittämisen haas-teita ja tavoitteita sekä keinoja näiden tavoittei-den saavuttamiseksi. Keskusteluun osallistuvat

muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sekä LPY:n hallituksen jäsen, Pohjoismaiden suurimman yksityisen terveys- ja sosiaalipalvelukonserni Ambea Ab:n toimitus-johtaja Matti Bergendahl. Yhteistyön merkitys ja avoimuus sekä rohkeus tehdä päätöksiä ja tarttua työhön korostuvat kaikkien puheenvuoroissa.

Myös LPY pitää näitä asioita tärkeinä. Haluam-me olla mukana tässä keskustelussa sekä terveys-palvelualaa koskevien päätösten valmistelussa.Olemme valmiita rakentavaan yhteistyöhön.

Toivotan Sinulle mielenkiintoisia sekä ajatuksia herättäviä lukuhetkiä LPY-lehden parissa.

Pääkirjoitus

Ratkaistaan haasteet yhdessä

” Kaikkien toimijoiden asiantuntemus ja kokemus

kannattaa hyödyntää. ”

3

Ismo PartanenToImInnanjohTaja

Kuinka jakselet?

Tieto on tuottanut terveyden-huoltoa tukevia it-ratkaisuja jo 40 vuotta. Helpotamme muutenkin myös jokapäiväistä elämää koko Suomessa.

tieto.fi

Knowledge. Passion. Results.

Autamme hoitamaan sinunkin terveyttäsi.

huoltoa tukevia it-ratkaisuja jo 40 vuotta. Helpotamme muutenkin myös jokapäiväistä elämää koko Suomessa.

tieto.fi

Knowledge. Passion. Results.

Lääkäriasema Pulssi • Humalistonkatu 9–11 • TurkuP-halliin ajo Rauhankadulta

Kaikki palvelut saman katon alta. Pulssista.• Lääkäripalvelut• Laboratoriopalvelut• Kuvantamispalvelut

Tutustu palveluihimme osoitteessa www.pulssi.fiVaihde p. (02) 26 161

www.pulssi.fi

• Sairaalapalvelut• Työterveyspalvelut

Tässä numerossa:

Jyväskylän kokemuksia palveluseteleistä

Ensihoidon kustannukset nousevat

eResepti yleistyy vauhdilla.

Tietojärjestelmiä kannattaa hyödyntää

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma: Kunnat odottavat kunnon uudistuksia

Näköalapaikalla: matti Bergendahl

Ministeri Risikko tulkitsee hallitusohjelmaa

Miksi HUS haluaa markkinoille?

Uusi näkemys elinkeinopolitiikkaan

Kuka hyötyy Kela-korvauksista?

Yhteistyö vapauttaa julkisen sektorin resursseja

Hyvinvointikeskus Kamppiin

6

8

9

10

12

16

18

22

25

26

28

30

18

Kataisen hallitusohjelma

puntarissa.

28

12

Sisältö 2/11

Julkaisija: LPY Lääkäripalveluyritykset ry, www.lpy.fi | Päätoimittaja: Ismo Partanen, ismo.partanen@lpy.fi, mäkelänkatu 2 a, 00500 helsinki, puh. 040 518 5799 | Toimitus ja taitto: Kumppania oy, www.kumppania.fi, info@kumppania.fi, tuottaja: Leena Roskala 040 508 1100, tässä numerossa: Susanna alanen, julia hannula, Virpi hautamäki, Pia hirvonen, Susanna Kallama, nina Toivola | Kannen kuva: ScandinavianStockPhoto | Muut kuvapankit: Futureimagebank, Dreamstime, iStockPhoto | ISSN 1799-9782LPY

5

6 LPY 2/11

Sensori

Sitran toteuttaman palveluseteli-selvityksen tuloksista ilmenee, että palvelusetelin käyttö on tulossa hiljalleen tutuksi. Perinteisesti kunnat käyttävät palveluseteleitä omaishoidossa, kotipalvelussa ja tukipalveluissa. nyt myös palvelu-asuminen ja terveyspalvelut ovat tulossa palvelusetelin käyttökoh-teiksi.

Palveluseteleiden hyödyntämi-nen on kuitenkin edelleen vaihte-levaa ja vieläkin on suuri joukko kuntia, joilla palveluseteleitä ei ole käytössä lainkaan, vaikka laki palvelusetelistä on ollut voimassa jo yli kaksi vuotta. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelujen palve-lusetelit ovat käytössä hieman yli sadalla kunnalla. Satakaksikym-mentä kuntaa joko suunnittelee niiden käyttöönottoa tai käytön laajentamista.

Terveyspalveluissa palvelu-seteleiden hyödyntäminen on vähäisempää ja edennyt vielä hitaammin. Suomen 336 kunnasta vain noin kolmekymmentä käyttää palveluseteliä perusterveyden-

huollossa. Erikoissairaanhoidossa palveluseteleitä käyttää alle kym-menen sekä hammashoidossa ja kuntoutuksessa alle viisi kuntaa.

Kunnilla hyviä kokemuksiaKunnat, jotka hyödyntävät palve-lusetelijärjestelmää, ovat saaneet positiivista palautetta sekä käyt-täjiltä että palveluja tuottavilta yrityksiltä. jyväskylän kaupungilla sosiaalipalvelujen palveluseteli on ollut käytössä vuodesta 2004 – siis huomattavasti ennen nykyisen lain voimaantuloa.

– aluksi lähdimme kokeilemaan palveluseteleitä pienimuotoisesti sosiaalipalveluissa, mutta positii-visten kokemusten myötä niiden käyttö on laajentunut. mielestäni palvelusetelin tärkein hyöty on sen asiakkaalle tarjoama valinnanva-paus. asiakas löytää palveluntuot-tajat sähköisestä rekisteristä, voi tutustua niihin rauhassa ja valita itselleen sopivan palvelun, kertoo jyväskylän apulaiskaupunginjohta-ja Pekka Utriainen.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Palveluseteli yleistyy - hitaastiVasta sata kuntaa hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluseteleitä ja vain sata kuntaa suunnittelee sitä, vaikka hyviä

kokemuksia on runsaasti. Jyväskylän kaupungissa palveluseteli on ollut arkea jo vuosia.

Smartum Oy on tehnyt yhteistyötä jyväskylän kaupungin kanssa vuo-desta 2008. Samalla kun kaupunki on lisännyt palvelusetelin käyttöä, on huolehdittu siitä, että palvelusetelin hallinnointimalli pysyy linjakkaana ja kustannustehokkaana. Erityisesti palvelusetelin käytettävyys eri ikäryh-missä on ollut tärkeä asia. jyväskylän kaupungin palveluseteliasiakkaiden

ikähaitari on 1–101-vuotta.– Kuntien luottamushenkilöillä ja

virkamiehillä on yhteinen näkemys kasvavasta sosiaali- ja terveyspalve-lujen tarpeesta. miten haasteisiin vastataan nyt ja tulevaisuudessa, on ydinkysymys, johon on etsittävä us-kottavia ja kestäviä ratkaisuja. Kunnil-la ja seuduilla, joissa on paneuduttu turvaamaan palvelut kuntalaisten

hyväksi, on löydetty hedelmällistä yhteistyötä yksityisten palveluntuot-tajien kanssa. Usein palveluseteli on haluttu malli palvelujen saatavuuden ja kustannustehokkuuden parantami-seen. Palvelusetelijärjestelmällä on myös mahdollista kehittää sosiaali- ja terveysalojen palvelumarkkinoita, sanoo Smartum oy:n palveluseteli-asiantuntija Mareena Löfgren.

Hedelmällistä yhteistyötä

ESPOO • HELSINKI / EIRAN SAIRAALA • HÄMEENLINNA • JYVÄSKYLÄ • KOTKA • KUOPIO • LAHTI • PORI • SEINÄJOKI • TAMPERE • TURKU • VANTAA

Näe elämä uusin silminlaser-, kaihi- ja linssileikkauksella!

Medilaser Oy on kotimainen, Suomen suurin vaativaan silmäkirurgiaan keskittynyt yksityinen klinikka. Viimeisen yli 10 vuoden aikana huippukirurgimme ovat auttaneet jo yli 60 000 tyytyväistä asiakasta nauttimaan elämästä uusin silmin.

Varaa aika

klinikaltamme

www.medilaser.�

Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan vastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspal-veluja. Palveluseteli on kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen hoidon piiriin kuuluvalle asiakkaalle myöntämä sitoumus, jolla hän voi korvata osan palvelusta aiheutuneista kustannuksista. Kunta määrittelee ennalta palvelusetelin arvon ja asiakas päättää, hyödyntääkö hän sitä vai ei. Palvelusetelin käyttäjällä on vapaus valita palvelun tuottaja hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta.

aiheuttavat yli 50 prosenttia kuntien menoista, joten toiminnan kustan-nustehokkuus on kunnille tärkeää.

– Palvelusetelin myötä tulee ikään kuin itsestään paljon myöntei-siä ilmiöitä: asiakkaiden jonotusajat lyhenevät, seteli edesauttaa pien-yritysten pärjäämistä markkinoilla ja innostaa synnyttämään uutta liiketoimintaa, ehkäisee mono-polien syntymistä sekä vähentää kunnan omaa investointitarvetta. Kaiken kaikkiaan kustannustehok-kuus paranee sekä yksityisellä että kunnallisella sektorilla, toteaa Pekka Utriainen tyytyväisenä.

jyväskylän kokemuksen mukaan uudet palvelujen järjestämistavat parantavat myös asiakastyytyväi-syyttä.

– ja tyytyväinen kuntalainen on kunnan paras markkinointivaltti, tiivistää Pekka Utriainen.

Joustavasti hoitoonjyväskyläläisellä Jarmo Pylkkäsellä on hyviä kokemuksia palvelusetelin käytöstä terveyspalveluissa. Kun miehen katkennut etuhammas vaati nopeaa hoitoa, hän hakeutui kunnallisen hoidon piiriin ja kuuli palvelusetelistä.

– hyödynsin palveluseteliä yksityisessä hammaslääkärissä. aika hoitoon järjestyi nopeasti. hammas juurihoidettiin ja kruunutettiin. hoidon yhteydessä hammaslääkäri löysi hampaastani ison reiän, joka vaati myös hoitoa. Tämäkin hoito järjestyi joustavasti palvelusetelin avulla. Kaikki hoitui todella kä-tevästi ja hammaskalusto saatiin kuntoon. jatkossa käyn säännöl-lisissä tarkistuksissa ja varmasti hyödynnän palveluseteliä aina, kun se on mahdollista, kertoo jarmo Pylkkänen.

Palveluseteli pähkinänkuoressa

Tiesitkö, että...STM:n Muutosjohtamisen tuki -hankkeessa selvisi,

että sosiaali- ja terveydenhuollon onnistunut toiminnallinen uudistaminen edellyttää avoimuutta,

vuorovaikutusta ja viestintää.

Sensori

Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireil-le vuoden 2013 alusta. Tavoitteena on parantaa ensihoidon koordi-naatiota, palvelujen saatavuutta ja laatua sekä kehittää ja tehostaa toimintaa. Suomen Sairaankulje-tusliitto SSK ry teetti selvityksen siitä, miten lakimuutos vaikuttaa ensihoidon kustannuksiin.

– Uuden lain mukaan sairaan-hoitopiirit tuottavat palvelun joko itse, tekevät sen yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa tai osta-vat yksityisiltä palveluntuottajilta. Valitettavasti näyttää siltä, että kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa saavat sairaanhoitopiireiltä suu-rimman kannatuksen, kertoo SSK ry:n puheenjohtaja Teuvo Kontio.

Suomen Sairaankuljetusliiton toiminnanjohtaja Mikael Söder-lundin mukaan sairaanhoitopiireil-le keskitetty ensihoitopalvelujen järjestämisvastuu on sinänsä perusteltu ja kannatettava uudis-tus, mutta lakiin kirjattu mahdol-lisuus suosia sairaanhoitopiirin

omaa tuotantoa ja yhteistyötä pelastuslaitosten kanssa johtaa ensihoitokustannusten merkittä-vään kasvuun. SSK ry:n teettämän selvityksen mukaan on arvioitu, että kunnille tulevat lisäkustannuk-set olisivat yli 60 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset aiheutu-vat lain vaatimista valmiusajoista sekä julkisen sektorin oman palve-lutuotannon lisäämisestä.

Ensihoidon saatavuusheikkenee– Kustannusten nousun myötä on vaarana, että palveluja karsitaan sieltä, missä suoritteita on niukasti. alle kymmenen tuhannen asukkaan kunnat sekä isojen kaupunkien reuna-alueet ovat todennäköisesti suurimpia kärsijöitä. Sieltä palvelut näivettyvät, kun massa-alueiden palveluja tehostetaan, Teuvo Kontio toteaa.

Selvitysraportti luettavissa kokonai-suudessaan SSK ry:n kotisivuilta: www.sairaankuljetusliitto.fi

Kelan uusi matkakustannusten suorakorva-usjärjestelmä on käytössä jo useiden sairaan-hoitopiirien alueella. Suorakorvausjärjestelmä tarkoittaa sitä, että asiakas saa Kela-korttinsa esittämällä matkakorvauksen heti taksissa.

– asiakas maksaa matkastaan vain omavas-tuuosuuden, joka on 9,25 euroa yhdensuun-taiselta matkalta, eikä hänen tarvitse hakea korvausta Kelalta jälkikäteen. Lisäksi järjes-telmä vähentää taksiyrittäjien paperityötä, kertoo Kelan sairaanhoitokorvausryhmän pääsuunnittelija Anne Giss.

Tällä hetkellä matkakustannusten suorakor-vausjärjestelmä on käytössä Keski-Suomessa,

Pohjois-Savossa, Kanta-hämeessä, Pirkan-maalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Vuoden loppuun mennessä mukaan tulee kolme uutta sairaanhoitopiiriä ja vuonna 2013 järjestelmän pitäisi olla käytössä koko maassa.

– Sairaanhoitopiireissä on käytössä yksi keskitetty puhelinnumero, josta matkat tilataan. Tilaukset välitetään asiakasta lähin-nä olevalle vapaalle taksille. Taksikeskus voi myös yhdistää samasta suunnasta tulevien asiakkaiden matkoja. asiakkaalla on kuiten-kin mahdollisuus pyytää oman kotikuntansa taksia, anne Giss korostaa.

8 LPY 2/11

Uusi terveydenhuoltolaki nostaa ensihoidon kustannuksia

Kela-korvaus jo taksissa

Tiesitkö, että...sairaanhoitovakuutuksen korvaustaksoja

korotettiin viimeksi vuonna 1989.

T I E D O S T A M E N E S T Y S

eResepti on sähköinen lääke-määräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti sekä tallentaa sen Kansaneläkelai-toksen ylläpitämään tietokan-taan, jota kutsutaan Resepti-keskukseksi. Sähköinen resepti tekee paperireseptin turhaksi ja mahdollistaa asiakkaalle lääkkeen hankkimisen mistä tahansa apteekista. järjes-telmällä parannetaan lääke-turvallisuutta ja se helpottaa lääkkeiden käytön tilastointia ja seurantaa.

Sähköinen resepti on käytössä kaikissa apteekeissa 1.4.2012 mennessä. julkinen terveydenhuolto on sitoutu-nut ottamaan sen käyttöönsä

huhtikuuhun 2013 mennessä ja yksityinen sektori vuotta myöhemmin.

Vuonna 2010 Kelan korvaa-mia reseptejä kirjoitettiin 39,9 miljoonaa kappaletta. Tämän vuoden syyskuun puolivälissä eReseptejä oli kirjoitettu jo 137 000 kappaletta Turussa ja Kotkassa sekä Itä-Savon ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopii-rien alueilla. Tämän jälkeen kokeilualue laajeni 210 000 asukkaalla, kun eResepti otettiin käyttöön myös Päijät-hämeen terveydenhuollossa ja apteekeissa. marraskuussa mukaan liittyy Kanta-hämeen alue. eReseptin käyttöönotto laajenee nyt ripeään tahtiin.

eResepti käyttöön vuonna 2013?

”Suomessa toteutuu tällä hetkellä pahimmillaan oikeus hoito-jonoon, ei oikeus hoitoon. on kaikkien suomalaisten etu, että terveydenhuoltojärjestelmäämme kehitetään nykyistä asiakas-lähtöisempään suuntaan ja siten varmistetaan laadukkaiden ja tehokkaiden palvelujen saatavuus sekä potilaan valinnanvapaus.”

toimitusjohtaja Yrjö Närhinen, Suomen Terveystalo

Muualla sanottua

Sensori

www.mehilainen.fi

Mehiläinen-konserni on tunnetuin ja arvostetuin yksityinen

terveyden huolto- ja sosiaalipalveluiden tuottaja Suomessa.

Valtakunnallinen palveluverkostomme tarjoaa monipuoliset

sosiaali- ja terveyspalvelut yksityis-, yritys- ja kunta-asiakkaille.

tutustu laajaan palvelutarjontaamme osoitteessa www.mehilainen.fi ja ota yhteyttä p. 010 414 0112

huolenpitoa 360°

Asiakas kokee tietojärjestel-mäsovellusten tuoman hyödyn etenkin yksityisen terveyden-huollon puolella. Vastaanot-toajan varaaminen halutulle lääkärille käy helposti lääkäriase-man nettisivuilla.

– Erilaiset itsepalveluratkaisut ja tekstiviestien hyödyntäminen monella tapaa ovat varsinkin yk-sityisellä puolella jo tätä päivää. Itsekin ilmoittaudun lääkäriase-malla aina itseilmoittautumispis-teellä, Tieto oyj:n johtaja Heikki Veinola kertoo.

hyvä esimerkki tämän päivän tietojärjestelmäsovelluksesta on

omahoitopalvelu eli eräänlainen henkilökohtainen terveyssivus-to. Sivuston kautta voi olla yh-teydessä hoitohenkilökuntaan, lukea laboratoriotulokset, kirjata kotimittauksia sekä ylläpitää ravinto- ja liikuntapäiväkirjaa.

– omahoitopalvelu on osoit-tautunut hyväksi työkaluksi erityisesti diabeteksen seuran-taan ja hoitoon.

myös terveyskeskuspäivys-tyksen jonotuspalvelu on yleis-tymässä.

– asiakas voi odottaa vas-taanottoaikaa kotonaan virtu-aalijonossa ja tekstiviestikutsun

saatuaan saapua päivystykseen. Palvelu on suorassa yhteydessä ajanvarausjärjestelmään.

Yhteensopimattomuus iso myyttialuetietojärjestelmät, sähköi-sesti organisaatiosta toiseen matkaavat lähetteet sekä sähköiset laboratorio- ja ku-vantamistulokset ovat jo hyvin yleisiä. Keski-Suomen sairaan-hoitopiirin alueella on jo lähes koko alueen kattava potilastie-tojärjestelmä. Yksityissektorilla on jopa koko valtakunnan laajuisia järjestelmiä.

– Suomessa on käytössä kourallinen keskeisiä terveys-palveluille suunnattuja tietojär-jestelmiä, jotka toimivat hyvin ja turvallisesti. Toki olemassa on pieniä erityislaatuisia sovel-lusalueita, joita ei välttämättä kannatakaan integroida, Veinola täsmentää.

Käyttöönotto on yksi tieto-järjestelmähankkeiden tärkeim-mistä osa-alueista. Prosessien uudistaminen ja uuden oppi-minen voi olla haastavaa, jos käyttöönottokoulutus on jäänyt puutteelliseksi.

– huoli hoitohenkilökunnan

Tietojärjestelmät ovat terveydenhuollon voimavaraTietojärjestelmätoimittajat kehittävät entistä käyttäjäystävällisempiä sovelluksia, jotka vapauttavat

terveydenhoitohenkilökunnan palvelemaan asiakkaita.

Toimipaikat Raumantie 1 00350 HELSINKI

Albertinkatu 16 90100 OULU

Nihtisillankuja 1 Vaihde (09) 52 561 02630 ESPOO

Höyläämötie 14 00380 HELSINKI

Sumeliuksenkatu 18 B (2.krs) 33100 TAMPERE

Laboratoriopalveluita tarjoava johtavasuomalainen keskuslaboratorio.

Laboratoriopalvelumme kattavat kaikki merkittävimmät kliinisen laboratorioalan osa-alueet:

UUTUUS!

Doping-, huumausaine- ja lääkeaineanalytiikkaKliininen genetiikkaKliininen kemiaKliininen mikrobiologiaPatologiaVierianalytiikkapalvelut MediPOC-järjestelmällä

VAIVATTOMAT LABORATORIOPALVELUT – ASIAKKAASI PARHAAKSIWWW.YML.FI

Tiesitkö, että... Kunnan rooli on tulevaisuudessa entistä enemmän resurssien organisoijana

ja managerina, joka huolehtii palvelukokonaisuuksien toimivuudesta.

neuvotteleva virkamies mikko martikainen, Työ- ja elinkeinoministeriön

innovaatio-osasto

LPY-lehti selvittää syksyn aikana lukijoidensa mieli-piteitä lehdestä. haluamme lukijoiden palautteen avulla kehittää lehteämme edelleen. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan viisi kappaletta LPY:n piknik-reppuja. Reppu sisältää teräksisen termospul-lon ja retkiastiat kahdelle.

Vastaaminen kestää muutaman minuutin – palautteesi on arvokas.Osallistu kyselyyn osoitteessa www.lpy.fi.

asiakasdokumentointiin käyttä-män ajan lisääntymisestä tulee ottaa tosissaan. Tietojärjestelmi-en on tarkoitus helpottaa työtä eikä päinvastoin.

Tilastoitu tieto käyttöönKosketusnäyttö- ja puheentunnis-tustekniikka tekee tuloaan osaksi tutkimus-, hoito- ja dokumentoin-tityötä. jo nyt on olemassa sovel-luksia, jotka muuttavat lääkärin sanelun suoraan kirjoitettuun muotoon. Kosketusnäytölliset käyttöliittymät ovat nekin kohta saatavilla.

myös dokumen-toitujen asiakastie-tojen hyödyntäminen erilaisten raporttien muodossa tulee Veino-lan mukaan lisääntymään.

Esimerkiksi työterveyshuolto voi kerätä työnantajalle tärkeää tilastotietoa henkilökunnan hyvinvoinnista ja tyypillisimmistä työperäisistä terveysongelmis-ta jo nykyisin käytössä olevilla sovelluksilla.

Lukijatutkimus –osallistu ja voita

Hallituksen tavoitteena on toteuttaa kuntalain

kokonaisuudistus sekä uudistaa sosiaali- ja

terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta,

kehittämistä ja valvontaa koskeva lainsäädäntö.

Kuntakentällä uudistuksilta odotetaan paljon.

Tavoitteena aito uudistus

Hallitus haluaa edistää palveluiden järjestämis- ja tuo-tantovastuun selkeyttämistä ja eriyttämistä kunnissa.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toivoo, että järjestämis-, rahoitus- ja koordinointivastuu säily-tetään edelleen kunnilla. Kunnat voivat hyödyntää palvelujen tuotannossa erilaisia palveluntuottajia ja tuotantotapoja.

– Eri alueilla voidaan käyttää erilaisia ratkaisuja. Markki-noita voidaan hyödyntää silloin, kun ne toimivat järkevästi. Jotta yhteistyötä pystytään hyödyntämään, täytyy kunnalla olla hyvä markkinaymmärrys.

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma arvioi, että kunnissa voisi olla nykyistä parempi käsitys palveluiden kustannuksista.

– Kuntaliitossa olemmekin esittäneet kunnille toiveita, että asiakkaalle kerrotaan hänen käyttämänsä palvelun tuottami-sesta aiheutuneet kustannukset. Tämä lisäisi kustannustietoi-suutta ja parantaisi julkisten palveluiden arvostusta.

Kunnilla on merkittävä rooli palvelumarkkinoiden kehit-tämisessä. Tämä edellyttää kunnalta suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

– Kunnan olisi hyvä kartoittaa markkinatilanne ja hankkia kokemuksia ostopalveluista myös terveyspalvelujen osalta. Toisaalta niissäkin tapauksissa, joissa ulkoistetaan paljon, täytyy pitää tietty osaaminen toiminnasta itsellä, jotta koko-naisuus on luonteva.

Hallitus aikoo selkeyttää julkisen sektorin harjoittaman elinkeinotoiminnan pelisääntöjä. Mikä on kunnan asema palvelumarkkinoilla?

– Tähän on vaikea antaa yleispätevää ohjetta. Markkinoille lähtö edellyttää kuitenkin osaamista. Oma käsitykseni on, että synnyttämällä luovan jännitteen julkisen ja yksityisen sekto-rin välille pystytään oman toiminnan ohella hyödyntämään

12 LPY 2/11

Kuntaliitto:

13

Kuinka löydämme keinot tuottaa suomalaisten odotusten mukaisia terveyspalveluita nosta-matta enää verorasitusta?

LPY:n varapuheenjohtaja, Koskiklinikan toi-mitusjohtaja Kari Varkila arvioi, että parhaiten keinot löytyvät tavoitteiden kautta. Kysytään ensin, mitkä ovat suurimmat haasteet. ne löytyvät tällä hetkellä koko kuntataloudesta.

– Kaikkia palveluita ei voida kaikkialla tuot-taa. jos meillä olisi rajattomasti rahaa, osaajia ja työvoimaa, toiminta onnistuisi hyvin pie-nissäkin kantimissa. mutta väestömäärältään pienenä ja pinta-alaltaan laajana maana mei-dän on hyväksyttävä, että näin ei ole. Pyrki-mykset kasvattaa yksiköitä oikeissa kohdissa ovat ymmärrettäviä. Sitä kautta tulee kaikille säästöjä, hän sanoo.

Palveluita ei voida tuottaa liian keskitetysti, sillä se ei ole tasapuolista. Toisaalta liian ha-jautettu tuotanto ei enää ole riittävän hyvää. mutta mitä muuta voimme tehdä kuin raken-taa suuria yksiköitä?

– on tärkeää, että rakenteet ja toiminta ovat joustavia. Terveydenhuollossa moni-tuottajamalli ja asiakkaan riittävä vapausaste johtavat siihen, että laadukkain ja kustan-nustehokkain vaihtoehto tulee valituksi, Kari Varkila sanoo.

Kun ratkaisuja tehdään, on otettava huo-mioon laatu, kustannukset ja asiakkaan näkö-kulma.

– oikea vastaus löytyy, kun asiaa pohditaan näiden edellytysten pohjalta.

hallitusohjelmaan on kirjattu pyrkimys tehostaa kuntatalouden kustannuslaskentaa. Kari Varkila toivoo, että tavoite toteutetaan myös terveydenhuollossa.

– Tarvitsemme keinoja, joilla eri osapuo-let pystyvät tekemään luotettavia vertailuja. Usein väitetään, että julkisen terveyden-huollon kustannukset ja kustannusrakenne ovat tiedossa. Valitettavasti näin ei ole edes kokonaiskustannusten osalta. julkisen sekto-rin terveydenhuollon kokonaiskustannukset

rahoitetaan osin tai kokonaan muilta mo-menteilta. Kun vertailukelpoista aineistoa ei ole saatavilla, ei pystytä vastaamaan, missä yksikössä palvelu olisi paras tuottaa. Tällöin ei tiedetä, kannattaako tuottaa palvelut omana työnä vai ostaa ulkoa.

Pelisäännöt tarvitaanUusi hallitus haluaa selkeyttää julkisen sek-torin harjoittaman elinkeinotoiminnan peli-sääntöjä. Kuntien, kuntayhtymien, kuntien liikelaitosten ja muiden kuntien omistamien toimintayksiköiden harjoittamalle ja markki-noilla yritysten kanssa kilpailevalle elinkeino-toiminnalle halutaan määrittää selkeät raamit.

– Periaatteessa en pidä lainkaan mahdotto-mana sitä, että julkinen sektori olisi osakkaana yhtiöissä, jotka toimivat kilpailevilla markki-noilla. Se kuitenkin edellyttää kilpailuneutrali-teetin toteutumista. on voitava vedenpitävästi osoittaa, ettei näillä yhtiöillä ole verorahoin aikaansaatuja kilpailuetuja muihin markki-noilla toimiviin nähden. Tällä hetkellä läpi-näkyvyyden edellytys ei täyty. Valitettavana esimerkkinä voidaan pitää hUS:n yksityissai-raalasuunnitelmaa, jossa markkinoille pyrkivä sairaanhoitopiirin yhtiö nauttii merkittävistä kilpailueduista. on turha luoda monimutkaisia rakennelmia, jotka aiheuttavat kilpailuvääris-tymiä ja estävät tehokkaasti palvelumarkkinoi-den kehittämisen. Perusteet julkisen sektorin toimijan siirtymiselle avoimille markkinoille eivät ole kovin vahvoja, toteaa Kari Varkila.

Tavoitteet ohjaamaan ratkaisuja

kolmatta sektoria. Näin saavutetaan parempi palvelukoko-naisuus. Tällöin syntyy enemmän vaihtoehtoja sekä vertailu-mahdollisuus oman ja ulkopuolisen toiminnan välille. Samalla saamme aikaan uusia toimintatapoja. Tämä edellyttää osto-osaamista, markkinatuntemusta ja palveluiden tuotteistamista.

Rahoitus läpinäkyväksiUudella hallituksella on halu vähentää monikanavaisen rahoi-tusjärjestelmän ongelmia. Tavoitteena on lisätä rahoituksen läpinäkyvyyttä ja parantaa sen vaikuttavuutta. Rahoituksen läpinäkyvyys on etu kuntasektorinkin näkökulmasta. Kunnat koordinoivat verorahoitusta, joka muodostaa terveydenhuol-lon rahoituksesta valtaosan.

– Kuntasektorilla haluamme, että verorahoitus kohdentuu kuntalaisten käyttöön oikeudenmukaisesti. Toivon, että nykyi-sen hallituksen aikana todella syntyisi enemmän koordinaatio-ta terveydenhuollon rahoituskanavien suhteen. Ainakin tieto asiakkaista voisi keskittyä yhteen paikkaan.

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mielestä eri hyvinvointipal-velujen asiakkuudet täytyy saada nykyistä kokonaisvaltaisem-min hallintaan.

– Tämä antaisi kenties myös mahdollisuuden hyödyntää luontevammin palvelusetelijärjestelmiä. Uskon, että pit-

källä aikavälillä syntyisi mielenkiintoinen tapa etsiä uusia ratkaisuja palvelutuotantojärjestelmään.

Kokonaisuudistuksella on merkitystäKunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen on kuntalain kokonaisuudistuksen keskiössä. Kuntaliiton toimitusjohtaja haluaa, että terveydenhuolto on osa kuntauudistuksen koko-naisuutta.

– Suurin haaste lienee se, kuinka pystytään varmistamaan maltillinen kustannuskehitys. Meille tärkeitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyys sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumattomat hoitoketjut. Toivon, että keskustelut lähtevät liikkeelle olemassa olevien tehtävien uudelleen arvioinnista.

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma arvioi, että uusi hallitus jatkaa edellisen linjoilla kannustaen kuntia lisäämään valinnanva-

Kun haluat luotettavan kumppanin sosiaali- ja terveydenhuollon auditointeihin ja laadunhallinnan koulutuksiin – Qualitor Oy

• laadunhallintajärjestelmiensertifiointi(ISO9001:2008,ISO14001)

• SHQS-laatuohjelma• sädeturva-auditoinnit• patologianlaatutunnus• kliinisentutkijanhenkilösertifiointi• laadunhallinnankoulutus.

Syksyn 2011 ja kevään 2012 koulutuksiaSHQS-Sisäistenauditoijien pe14.10jape18.11. Kuopiokoulutus(SAKO45)SHQS-Menetelmäkoulutus pe4.11.jape2.12. Oulu(MEKO31)Sisäinenauditointi– ke9.11.jato15.12. Turkuaktiivinenkehittämisväline(ISO9001–standardi)SHQS-Sisäistenauditoijien pe11.11. Helsinkitäydennyskoulutus(SAKOTK15)Sisäinenauditointi– to26.1.jato15.3.2012 Rovaniemiaktiivinenkehittämisväline(ISO9001–standardi)Laadunhallinnanperusteet pe10.2.2012, Helsinki

Labquality-päivienyhteydessä

LabqualityGroup

Ratamestarinkatu11A,00520HELSINKIp.(09)85668260,f.(09)85668280www.qualitor.fi,info@qualitor.fi

LisätietojasekämaksutonQualitor-lehtiosoitteessawww.qualitor.fi.Kysymyösorganisaatiokohtaisiavalmennuksia!

Kerava, Citymarket, Nikonkatu 1, Lahti, Kauppakeskus Trio, Aleksanterinkatu 18, Helsinki, Tapuli Apteekki, Ajurinaukio 5

www.laastari.fi

Haluamme olla mukana tuomassa laadukkaita terveydenhuoltopalveluita jokaisen ulottuville. Laastari Lähiklinikka turvaa nopean hoitoon pääsyn ja tarjoaa

edullisia lähipalveluita kuntalaisille.

Hoitoon ilman ajanvarausta arkisin 10 - 20, viikonloppuisin 12 -18

100 % ASIAKKAISTAMME SUOSITTELEE MEITÄ

pautta ja kuntarajat ylittävää palvelutuotantoa.– Tärkeää mielestäni on, että kokonaisuus toimii siten, ettei

ratkaisuja tehdä sektorikohtaisesti, vaan että päätökset tehdään kokonaisvaltaisesti, hän sanoo.

Mäki-Lohiluoma toivoo hallitukselta entistä enemmän satsa-usta sosiaali- ja terveyspuoleen.

– Terveydenhuollon kustannusten kehitys on jo sellainen, että meidän pitää pystyä tekemään asioita uudella tavalla. Sa-malla tavalla jatkamalla henkilöstö- ja talousresurssit eivät tule riittämään. Hallitusohjelmaan on mielestäni kirjattu aika vähän sellaisia elementtejä, jotka mahdollistavat asiakkaiden palve-lemisen uudella tavalla. Palvelujen tuotantojärjestelmää pitää pystyä uudistamaan ja antamaan kunnille nykyistä enemmän vapausasteita.

Terveydenhuollon kustannusten kehitys pakottaa tekemään asioita uudella tavalla. ”

”

Kuntaliiton toimi-tusjohtaja Kari-Pek-ka Mäki-Lohiluoma haluaa, että tervey-denhuolto on osa kuntauudistuksen kokonaisuutta.

Paraskin terveydenhuolto voi oppia lisääMatti Bergendahlin toivomuslistalla on kuntien

hankintaosaamisen parantaminen ja terveydenhuollon

työn arvostuksen lisääminen. Mitä muuta listalta löytyy?

Matti Bergendahl on toiminut am-bea ab:n toimitusjohtajana vuodes-ta 2010 ja ambean tytäryhtiö mehi-läinen-konsernin toimitusjohtajana 2005–2011. hän on myös EK:n Ter-veyspalvelualan Liiton hallituksen puheenjohtaja sekä Palvelualat ry:n ja Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) hallituksen jäsen. matti Bergendahl on lääketieteen tohtori, dosentti, lastentautien erikoislääkäri ja mBa.

17

Suomessa usein unohdetaan, että meillä on yksi maailman parhaiten toimivista terveydenhuollon järjestelmistä.

Järjestelmää tulisi mieluummin kehittää evoluution kuin revoluution kautta. En näe suurta tarvetta muokata toimintaa rahoituksen tai järjestämisvastuiden, mutta kylläkin palvelu-tuotannon pohjalta, toteaa Matti Bergendahl.

Pohjoismaiden suurimman yksityisen terveys- ja sosiaali-palvelukonserni Ambea Ab:n toimitusjohtaja ja sen tytäryhti-ön Mehiläinen-konsernin hallituksen puheenjohtajan mielipi-de pohjautuu pitkään ja monipuoliseen kokemukseen alalta.

Oppia Ruotsista?Pohjoismaisen Ambea-konsernin toimitusjohtajana Matti Bergendahlilla on näköalapaikka myös Ruotsin terveyden-huoltojärjestelmään. Hän toivoo suomalaisten ottavan mallia Ruotsissa hyviksi havaituista käytännöistä.

– Vaikka ruotsalaiset koetaan usein kilpailijoiksi kentällä kuin kentällä, kannattaisi meidän silti ottaa oppia heiltä. Suomenkin terveydenhuoltojärjestelmässä tilaaja- ja tuottaja-roolit kannattaa selkeästi erottaa toisistaan. Kuntiin ja kunta-yhtymiin tarvitaan hankintaosaamista, jossa hankintapäätös perustuu siihen, kuka on paras palvelun laadussa, tuotantote-hokkuudessa, nopeudessa ja hinnassa. Ruotsissa tässä ollaan selvästi meitä edistyksellisempiä.

Hän muistuttaa, että sosiaalipalveluissa yksityisen sekto-rin osuus on sekä Ruotsissa että Suomessa noin kolmannes. Suomen terveyspalvelumarkkinoilla yksityisten osuus on 3–4 prosenttia, Ruotsissa merkittävästi suurempi.

– Miksi näin? Syynä lienee se, että Suomessa kunnat eivät juurikaan hanki palveluita yksityisiltä eivätkä sairaanhoito-piirit näe tarvetta kilpailuttamiseen. Veronmaksajina meidän pitäisi nousta barrikadeille vaatimaan julkiselta sektorilta tulosvastuuta ja tehokkuutta verorahojemme käyttämises-sä. Palveluiden järjestämisvastuu kuuluu kunnille, mutta tuottaminen pitää avoimesti kilpailuttaa. On tutkittu, että esimerkiksi vanhustenhuollossa ja perusterveydenhuollossa ulkoistaminen parantaa sekä asiakastyytyväisyyttä että henki-löstön työhyvinvointia ja -motivaatiota samalla kun toiminta tehostuu ja palvelu on edullisempaa. Meidän kannattaisi omaksua positiivinen ja oppiva suhtautuminen palveluiden ulkoistamiseen. Ulkoistaminen ei ole yksityistämistä.

Asiakasvalintainen malliYhtenä kehittämiskohteena Matti Bergendahl nostaa esiin asiakasvalintaisen mallin, jossa asiakas saa halutessaan vaih-taa terveyskeskusta vaikka päivittäin. Ruotsissa perustervey-denhuolto muuttui asiakkaan valintaan perustuvaksi vuoden 2010 alusta. Malli on tulossa Suomeen vuonna 2013.

– Asiakkaan tehdessä valintaa hänen saamallaan palvelulla on suuri merkitys. Terveyskeskuksia täytyisi jo tässä vaiheessa ryhtyä kouluttamaan palvelumentaliteetin uudistamiseen. En ole lainkaan varma, onko laajemmin mietitty sitä, mitä mallin

muuttaminen Suomessa käytännössä edellyttää ja tarkoittaa.

Palvelutyön arvostusta on lisättäväSuomella on 7–10 vuoden kuluttua kyseenalainen kunnia olla Japanin jälkeen maailman toiseksi iäkkäin kansa. Jo nykyisel-lään kuntien käyttömenoista vähintään puolet on sosiaali- ja terveyspuolen menoja.

– Veroja ei voida jatkuvasti nostaa, joten tarvitsemme raikkaita uusia tuulia sekä yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken. On yhdessä mietittävä, miten tulevaisuuden hoiva- ja hoitosektoreiden tarpeet tyydyte-tään. Mielestäni ensisijainen lääke on terveydenhuollon työn arvostuksen lisääminen. Ellei näiden palveluammattien arvostusta saada nostettua, uhkaa meitä varmasti tekijöiden loppuminen.

Suomalaisen järjestelmän rikkauksiaSuomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä toimii yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

– Valopilkkuja on monta. Sairausvakuutus- eli Kela-kor-vausjärjestelmä on kustannustehokas varsinkin julkisen talouden näkökulmasta. Suomalainen työterveyshuolto on erittäin toimiva ja tehokas työssä olevien terveydenhuolto-järjestelmä. Usein unohtuu, että työterveyshuolto on täysin työntekijöiden ja työnantajien rahoittama. Suomessa lääkärit saavat työskennellä samanaikaisesti yksityisellä ja julkisella sektorilla, jolloin lääkäriresurssit ovat tehokkaassa käytössä ja auttavat julkisen terveydenhuollon kehittymistä.

Hallitukselta odotetaan selkeitä päätöksiäMatti Bergendahl odottaa Kataisen hallitukselta suuria pää-töksiä.

– Tällä vaalikaudella pitää ratkaista, miten hyvinvointi-palvelujen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus pystytään turvaa-maan tulevaisuuden haasteissa. Nyt tarvitaan isoja linjauksia työvoiman saatavuuden ja terveydenhuollon palvelutuotan-non kuntoon saattamiseksi. Kansalaisten tyytyväisyys pitää toteutua. Päätöksenteko vaatii sekä reippaita vetoja että kaikki toimijat saman pöydän ääreen.

Veroja ei voida jatkuvasti nostaa – tarvitsemme raikkaita uusia tuulia

sekä yhteistyötä.”

”

18 LPY 2/11

Ministeri Risikko korostaa yhteistyön merkitystä

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko uskoo yksityisen

ja kolmannen sektorin osuuden olevan tulevaisuudessakin

noin neljännes tarjottavista sosiaali- ja terveyspalveluista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeet lisääntyvät jatku-vasti. Yksityistä terveydenhoitoa tarvitaan jatkossakin täyden-

tämään julkisen sektorin palvelutuotantoa. – Roolituksen osalta on mietittävä todella tarkkaan, kuka tekee

ja mitä tekee, sanoo ministeri Risikko.

Potilaan paras tärkeintäYhteistyön puolestapuhujana ministeri Risikko perusti jo peruspal-veluministerinä toimiessaan STM:n yhteyteen yksityisten sosiaa-li- ja terveyspalvelujen neuvottelukunnan. Neuvottelukunta jatkaa toimintaansa ja sen puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Vesa Rantahalvari. Neuvottelukunnan tehtävänä on pohtia, miten julkinen ja yksityinen terveydenhoito voivat yhdessä valmistautua tulevaisuuden haasteisiin. LPY:n edustajana neuvottelukunnassa ovat puheenjohtaja Anni Vepsäläinen ja toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

– Jotta kumppanuus ja yhdessä tekeminen näiden asioiden tiimoilta toteutuu, tarvitaan pöydän ääreen asiantuntemusta niin

Ministeri Paula Risikko haluaa kiittää LPY:tä ak-tiivisen kumppanuuden

rakentamisessa. – Tässä yhteistyössä

ei näy vastakkainasette-lua. LPY on sitoutunut moniin toimiin yhden-vertaisten palveluiden

luomiseksi ja alan palveluiden kehittämi-seksi. Vain yhteistyöllä

onnistutaan.

19

Ministeri Risikko korostaa yhteistyön merkitystä

julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta. Näen tärkeänä nimen-omaan sen, että julkinen ja yksityinen sektori ovat toistensa kumppaneita – eivät vastinpareja.

Ministeri Risikko painottaa, että yksityinen terveydenhuol-to ei ole, eikä saa olla mikään peikko.

– On yleisesti tiedossa, että tulemme vastaisuudessakin tarvitsemaan yksityisiä palveluntarjoajia täydentämään jul-kisen sektorin tarjontaa. On järkevämpää toimia rinta rinnan kuin nokitella, kumpi on parempi ja tarpeellisempi. Molempia tarvitaan, turha tästä asiasta on kiistellä. Mitä paremman kumppanuuden pystymme yhdessä rakentamaan, sitä enem-män potilas yhteistyöstä hyötyy. Potilasta ei kiinnosta, kuka hänen käyttämänsä terveyspalvelut on tuottanut, kunhan hän saa hyvää hoitoa. Ja hyvästä hoidosta meidän on huolehdittava. Onhan jo perustuslaillinen oikeus, että meillä on yhdenvertai-set palvelut kaikkialla Suomessa. Suomi on pinta-alaltaan iso maa ja palvelutarpeet vaihtelevat alueittain. Tämä tuo haasteita perustuslain velvoitteen täyttämiseksi. Ratkaisu lain kirjaimen noudattamiseen löytyy yhteistyöstä eri toimijoiden kesken.

Tavoitteena läpinäkyvyysMinisteri Risikko on käynnistämässä useita uudistuksia omalla hallinnonalallaan. Näistä tärkein on terveyspalvelujen rahoitus-, järjestämis-, valvonta- ja kehittämisvastuun selkeyt-täminen osana kuntauudistusta. Myös Kela-korvausten läpinä-kyvyyden lisääminen kuuluu ministerin tavoitteisiin.

– Yksityisten terveyspalvelujen käytöstä maksetaan Kela-korvaus. Tavoitteena on, että palveluita järjestävän tahon eli kunnan vastuuhenkilö tietää, kuinka paljon rahaa kunnalla on käytössä ja mistä raha tulee. Monikanavarahoitusta pide-tään valitettavan usein hankalana ja sen taakse piiloudutaan. Kaikkia ongelmia ei voida kuitenkaan monikanavarahoituksen syyksi laittaa. Monikanavarahoituksella on hyvät puolensa tässä yhteiskunnassa – ja hyvinhän Suomi näyttää monika-navarahoituksella selvinneen. Näkisin, että kunnilla tulee olla nykyistä parempi kustannustietoisuus ja kokonaiskustannus-ten hallinta. Terävöittämistä kaivataan myös kuntien osto-osaamisessa ja palveluiden tuotteistamisessa.

Kuntiin lisää osaamista ja päätöksentekokykyäKuntien ja kuntaomisteisten toimijoiden elinkeinotoiminta on lisääntynyt viime vuosina. Ministeri Risikon mukaan yksityi-sen terveydenhuollon osuus tuotannosta säilynee ennallaan, prosenttiosuuden vaihdellessa eri puolilla maata. Kuntien tilanteet ja tarpeet vaihtelevat. Valtiovalta ei voi määritellä, miten kukin kunta toimii.

– Suomessa kunnat ovat itsenäisiä, joten nyt ja jatkossa päätökset tehdään kunnissa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu säilyy edelleen kunnilla. Hallituksen tavoit-teena ovat entistä vahvemmat peruskunnat, joilla on kapa-siteettia järjestää tarvittavat palvelut. Tämä vaatii kunnilta päätöksentekokykyä.

” Kela-korvausten puuttuminen voisi pahimmillaan nostaa kynnystä varhaiseen hoitoon hakeutumiseen. ”

Kohti toimivia ratkaisuja

Hallitusohjelma 2011–2015

Hallitusohjelma sisäl-tää useita kirjauksia, jotka tukevat LPY:n tavoitetta ja näke-myksiä toimivien terveyspalvelumark-kinoiden luomisesta – tai ne voidaan ainakin sellaisiksi tulkita.

LPY:n puheenjohtaja Anni Vepsäläinen pitää positiivisena, että suomalaista terveydenhoitoa kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin tiiviissä yhteistyössä. aito yhteistyö mahdollistaa toimivien ratkaisujen löytämisen. Yksityisen terveydenhuollon rooli yhteiskunnassa on merkittävä. Siksi on tärke-ää, että myös yksityisiä palveluntuottajia edustavat tahot pääsevät mukaan jo asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa.

– olennaista on, miltä osin nykyjärjestelmää uudistetaan ja miten. Palvelustrategian laatimisella kuntia velvoitetaan kehittämään kokonaisuuksia pitkäjänteisesti, kommentoi anni Vepsäläinen halli-tusohjelmaa yksityisten terveyspalveluiden näkökul-masta.

LPY:n tavoitteena on olla mukana lainsäädännön valmistelutyössä sen alkumetreiltä lähtien ja tuoda selkeästi esille omat ratkaisuehdotuksensa tulevai-suuden haasteiden voittamiseksi.

Plussat Palveluiden tuotanto- ja järjestämisvastuun eriyttäminen

on hyvä ja selkeä. mahdollinen kuntapalveluiden avaaminen lisää yhteis-

työmahdollisuuksia yksityisen ja julkisen terveyden- huollon välille. Palveluseteli on hyvä esimerkki. on jo aika hyödyntää laajamittaisesti ne investoinnit ja se työ, jota on palvelusetelin kehittämiseksi tehty. näin kansalaisille annetaan oikeasti valinnanvapautta.

hallitusohjelmassa korostuvat tavoitteet kilpailu- neutraliteetin ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. hallitus aikoo selkeyttää julkisen sektorin harjoittaman elin- keinotoiminnan pelisääntöjä ja määritellä selkeät raamit kuntien, kuntayhtymien, kuntien liikelaitosten ja muiden kuntien omistamien toimintayksiköiden harjoittamalle ja markkinoilla yritysten kanssa kilpailevalle elinkeino- toiminnalle.

Työterveyshuollon kehittämiseen on sitouduttu.

Miinukset Rahoitus- ja sairausvakuutusjärjestelmän yhteen-

sovittamiseen liittyvä kirjaus on tulkinnanvarainen ja jopa epäselvä.

myös hankintalakiin liittyvät kirjaukset ovat tulkinnan- varaisia.

Piilevään arvonlisäveroon liittyviin ongelmiin hallitus- ohjelma ei ota kantaa.

hallitusohjelma sisältää paljon hyviä pyrkimyksiä ja tavoitteita, mutta ei uskottavia keinoja niiden saavuttamiseksi.

20 LPY 2/11

Terveystalossapaikkoja osaajilleTerveystalo on yksi Suomen johtavista terveyspalveluyrityksistä. Tarjoamme monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Asiakkaitamme ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt sekä julkinen sektori. Terveystalossa työskentelee 2 800 työntekijän lisäksi yli 2 300 itsenäistä ammatinharjoittajaa. Tutustu meihin tarkemmin osoitteessa: www.terveystalo.com.

Terveystalossapaikkoja osaajilleTerveystalossapaikkoja osaajilleTerveystalossa

Terveystalo on yksi Suomen johtavista terveyspalveluyrityksistä. Tarjoamme monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Asiakkaitamme ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt sekä julkinen sektori. Terveystalossa työskentelee 2 800 työntekijän lisäksi yli 2 300 itsenäistä

Kuntien tehtävä on varmistaa palveluiden saatavuus. Niillä on vapaus päättää, millä tavoin se tehdään. Lähtötilanteet ja tulevaisuuden haasteet vaihtelevat kunnittain. Kehityssuunta tulee varmasti olemaan erilainen eri alueilla.

– Viime kaudella voimaan astunut kotikuntalaki saattaa tuoda oman lisänsä haasteisiin. Jos jokin kunta koetaan niin valtavan ihanaksi, että kaikki ryntäävät sinne asumaan, niin tuohan se halutulle kunnalle haasteita tarvittavien palveluiden järjestämiseksi.

Sairausvakuutuskorvaukset eivät siirry kunnilleVaalien alla julkistettu sosiaali- ja terveysministeriön alaisen työryhmän esitys rahoitusmallista, jossa sairausvakuutus-järjestelmän korvaukset siirrettäisiin kunnille, saa ministeri

Risikolta täystyrmäyksen. – Sellaista ei tehdä. Tällä hetkellä kunnat eivät missään

nimessä pystyisi järjestämään niitä palveluja, joita Kela-kor-vauksia saaneet asiakkaat ovat yksityisellä puolella käyttäneet. Jos koko tämä valtava joukko ihmisiä siirtyisi yhdellä kertaa julkisen terveydenhuollon piiriin, olisi soppa valmis. Tällä het-kellä sairausvakuutusjärjestelmän kautta korvataan yksityisten terveyspalveluiden käytöstä 73 miljoonaa euroa. Sillä raha-summalla ei mitenkään pystytä tuottamaan samoja palveluja julkisessa terveydenhuollossa.

Ministeri Risikko nostaa esiin kolme käytännön esimerkkiä. – Julkisella sektorilla gynekologille ei pääse, ellei sinulla

ole tähän erikoisalaan liittyvää sairautta. Valitettavasti tällä hetkellä julkinen terveydenhuolto ei pysty tarjoamaan kyseisen erikoisalan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluja. Silmä- ja hammaslääkäripalvelujen osalta tilanne on pitkälti samankaltainen. Kela-korvausten puuttuminen voi pahim-millaan nostaa kynnystä varhaiseen hoitoon hakeutumiseen. Tällöin potilaan tilanne vain pahenee. Vaikka Kela-korvauksen tasoa ei ole pystytty nostamaan, joillekin korvaukset ovat kuitenkin suuri apu ja keino saada heidät hakeutumaan ajoissa tarvitsemaansa hoitoon.

on mietittävä tarkkaan, kuka tekee ja mitä tekee. ””

22 LPY 2/11

Miksi HUS markkinoille?

HUS:n suunnittelema yhtiö hyödyntäisi verorahoituksella hankittuja sairaanhoitopiirin resursseja täysimääräisesti

kilpaillessaan alan yksityisten yritysten kanssa. Tällainen epä-terve kilpailu aiheuttaa vaikeuksia liike-elämän pelisäännöillä toimiville ja yhteiskunnalliset velvoitteensa suorittaville yrityk-sille. Lääkäripalveluyritykset ry:n mielestä suunnitelmat eivät toteuta sairaanhoitopiirin omistajakuntien elinkeinopoliittisia strategioita ja niissä asetettuja tavoitteita yritysten toimintaym-päristön sekä palvelumarkkinoiden kehittämisestä. Suunnitel-mat eivät myöskään ole linjassa hallitusohjelman kanssa.

– Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus haluaa kehittää suomalaisia palvelumarkkinoita, selkeyttää yksityisen ja jul-kisen sektorin välistä työnjakoa ja turvata siten laadukkaiden hyvinvointipalvelujen saatavuuden myös tulevaisuudessa. Valitettavasti käytännön toimet kunnissa eivät tue hallituksen tavoitteiden toteutumista, huomauttaa Ismo Partanen.

Reilu kilpailu kunniaanYksityinen sektori tuottaa laadukkaita terveyspalveluja jous-tavasti ja kustannustehokkaasti. Yksityisen sektorin myötä asiakkaille on syntynyt vaihtoehtoja. Reilu kilpailu tehostaa toimintaa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Yksityinen terveyspalveluala tuottaa yli 20 prosenttia Suomen terveyspalveluista. Työterveydenhuollossa, hammas-hoidossa ja fysikaalisessa kuntoutuksessa yksityisen sektorin tuotanto-osuus on jopa yli 50 prosenttia. Terveyspalveluyritys-ten yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna yli 2,5 miljardia euroa ja ne työllistivät yli 22 000 työntekijää. Uudellamaalla toimivat terveyspalveluyritykset tuottivat viime vuonna yli kol-manneksen koko Suomen yksityissektorin palvelutuotannosta.

Yritykset maksavat henkilöstön palkat sivukuluineen, ve-roa tuloksestaan sekä kiinteistöveroa. Lisäksi niiden kautta tuloutuu hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi merkittävästi niin sanottua piilevää arvonlisäveroa. Terveys-palvelujen myynti on arvonlisäverotonta eivätkä yritykset siten voi vähentää esimerkiksi kone- ja laitehankintoihinsa sisältyviä

Helsingin ja Uudenmaan kuntien yhdessä omistama sairaanhoitopiiri hUS suunnittelee yksityissairaalan perustamista tytäryhti-ökseen. Yhtiön on tarkoitus toimia hUS:n tiloissa ja hyödyntää palvelutuotannossaan sairaanhoitopiirin tila-, laite ja henkilöstö-resursseja. Yksityissairaalan asiakaskunta muodostuu vakuutusyhtiöistä, ulkomaisis-ta asiakkaista, palveluseteliasiakkaista, yk-sityisasiakkaista ja muiden sairaanhoito-piirien asiakkaista. myös hUS itse aikoo hankkia palveluja yksityissairaalaltaan.

Helsingin ja Uudenmaan kuntien omistama sairaanhoitopiiri on perustamassa verorahojen turvin toimivaa

yksityissairaalaa, joka aikoo kilpailla markkinoilla muiden yritysten kanssa.

– Kilpailu kuuluu yritystoiminnan luonteeseen. Se on merkittävä yritysten toimintaa ja markkinoita kehittävä voima.

Mutta epäterve kilpailu on myrkkyä markkinoiden toimivuudelle, toteaa LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Taustalla

Kunnallisen markkinahäirikön perustamiselle ei löydy asiallisia perusteluita. ”

”

arvonlisäveroja. Kunnallisen markkinahäirikön perustamiselle ei löydy asial-

lisia toiminnallisia eikä taloudellisia perusteluita.– Kuntien strategioissa korostetut ja kuntapäättäjien juh-

lapuheissa toistetut näkemykset yritysten toimintaympäristön ja palvelumarkkinoiden kehittämisestä sekä yritysten kasvun edistämisestä jäävät HUS:n suunnitelmien myötä sanahelinäk-si, väittää Partanen.

Erikoista elinkeinopolitiikkaa

1. Kuuluuko yritystoiminta kuntien omistaman sairaanhoitopiirin toimialaan?2. Saavatko kunnat kilpailla verovaroin yksityisten yritysten kanssa avoimilla markkinoilla? 3. Suunniteltu yhtiö aikoo toimia pääsääntöisesti ns. virka-ajan ulkopuolella. mikä on virka-aika 24/7 päivystävässä yliopistollisessa keskussairaalassa?4. EU on toistuvasti huomauttanut Suomea julkisen sektorin elinkeinotoiminnan aiheuttamista kilpailuvääristymistä. miksi hUS:lla on kiire perustaa yhtiö, jonka tosiasiallisena tarkoituksena on harjoittaa elinkeinotoimintaa ja osallistua kilpailijana avoimille markkinoille?

HUS:n suunnitelma kummastuttaa

MAN

DATU

M H

ENKI

VAKU

UTU

SOSA

KEYH

TIÖ

Viisas yrittäjä varautuu. Ja vaurastuu.

Menestyvä ja kaukaa viisas yrittäjä varautuu kaikkeen.Ja käyttää asiantuntijaa, joka muuttaa varautumisen vaurastumiseksi.

Mandatum Life on rahan ja hengen asiantuntija.Kumppani, joka auttaa yrittäjää menestymään niin hyvinä

kuin huonoina aikoina. www.mandatumlife.fi

Erikoislääkäripalveluiden huippuklinikka• kattava erikoislääkärikirjo, 34 erikoisalaa ja yli 200 lääkäriä• erikoislääkäripalvelut nopeasti ja jonottamatta• kertakonsultaatio tai konsultaatiopaketti• nopea palaute tutkimuksesta ja hoidosta• polikliiniset tutkimukset ja toimenpiteet maksusitoumuksella• laajat kuvantamis- ja laboratoritutkimusmahdollisuudet• kliinisfysiologiset tutkimukset nopeasti• päiväkirurgiset toimenpiteet Koskisairaalassa

Asiakkaan hyvän palvelukokemuksentiennäyttäjä

Hatanpään valtatie 1, Koskikeskus, TamperePuh. (03) 2506 506 • ma - pe 8 - 19 • la - su 10 - 16www.koskiklinikka.

LAATU-

SERTIFIOITU

Diacor tarjoaa ensiluokkaisia terveyspalveluja pääkaupunkiseudulla. Yksityis-

asiakkaillemme tarjoamme kattavat lääkäri- ja tutkimuspalvelut ja vastaamme

lisäksi yli 100 000 ihmisen työterveyshuollosta. Yli 600 lääkäriämme takaavat

sen, että tarjolla on aina parasta mahdollista hoitoa.

Lääkäriasemamme palvelevat sinua pääkaupunkiseudun keskeisimmillä liike-

paikoilla. Ketjuumme kuuluu myös moderni päiväkirurginen sairaala, jossa on

yöpymismahdollisuus.

Lue lisää osoitteesta www.diacor.fi

Täyden palvelun lääkäriasemat ja moderni sairaala

Varaa aika www.diacor.fi tai 09 775 0800

ALppikAtu | FLAMiNGO | HerttONieMi | isO OMeNA | itäkeskus | keskustA | kirkkONuMMi

LeppävAArA | pAsiLA | pitäjäNMäki | ruOHOLAHti | tApiOLA | tikkuriLA | sAirAALA

Suomen Yrittäjien keskeinen strateginen painopiste on pai-kallisen elinkeinovaikuttamisen vahvistaminen. Haluamme kuntien tekevän tehokkaampaa ja aidosti yrittäjälähtöisempää elinkeinopolitiikkaa. Vaikuttajaverkostomme, paikallisyhdistys jokaisessa suomalaisessa kunnassa sekä yli 1000 yrittäjäval-tuutettua, antavat erinomaiset edellytykset. Tavoitteemme on vahvistaa verkostoa vuoden 2012 kunnallisvaaleissa.

Tärkeä kunnallisen elinkeinopolitiikan kysymys liittyy siihen, mitkä asiat mielletään kunnalliseksi elinkeinopolitiikaksi. Klassinen elinkeinopolitiikka infrastruktuuri- ja maankäyttö-painotuksineen on tärkeää, mutta elinkeinopolitiikan käsitteen tulisi pitää sisällään myös tätä laajempia asiakokonaisuuksia. Kuinka kunta hoitaa tavara- ja palveluhankintojaan, missä määrin kunta toimii itse eri muodoissa markkinoilla ja kuinka joustavasti kunta pystyy kokonai-suudessaan pal-velutarjontansa tulevaisuudessa järjestämään? Nämä ovat keskei-siä kunnalliseen elinkeinopolitiik-kaan tänä päivänä lukeutuvia kysymyksiä.

Mikäli kunnat aikovat taata nykyisenkaltaiset hyvinvointi-palvelut, nyt on siirryttävä kiihtyvällä vauhdilla yhteistyö-hön erityisesti yritysten kanssa. Kuntasektori ei yksin pysty tuottamaan tarvittavia palveluita. Kuntien mahdollisuudet lisätä merkittävästi omaa palvelutuotantoaan ovat rajalliset jo pelkästään henkilöstönäkökulmasta: noin kolmannes henki-löstöstä siirtyy lähivuosina eläkkeelle. Ikääntymisestä johtuva luonnollinen rakennemuutos tarjoaa kunnille ainutlaatuisen mahdollisuuden palvelutuotannon tapojen hallittuun muutta-miseen.

Tämä edellyttää kuntien palvelujen tuotteistamista ja kustan-nustenlaskujärjestelmän kehittämistä. Julkisesti tuotettujen palvelujen kustannukset on saatava vertailukelpoisiksi yritys-ten tuottamien palvelujen kustannusten kanssa. Tuolloin myös päätökset tuottamistavoista tehdään oikealta pohjalta.

Elinkeinopoliittisesti painava kysymys on kunnallisten toi-mijoiden markkinoilla olo. Onko olemassa kestäviä perusteita sille, että kunta verorahoitteisena ja vahvan lakisääteisen kysyntäaseman omaavana toimijana operoi markkinarajapin-nassa yksityisten yritysten kanssa kilpaillen? Yksiselitteinen vastaus on ”ei”. Yritysten kanssa markkinoilla kilpaileva kunnallinen toiminta on huonoa elinkeinopolitiikkaa.

Hyvä tai oikeammin sanottuna huono esimerkki julkisen sektorin markkinoilla touhuamisesta on Helsingin ja Uuden-maan sairaanhoitopiirin, HUS:n aikomus perustaa verorahoi-tuksen turvin toimiva yksityissairaala. Uusi toimija kilpailisi riskirahoitteisen yksityisen sektorin kanssa avoimilla terveys-palvelumarkkinoille. Suomen Yrittäjät ei hyväksy suunnitel-maa ja on kirjelmöinyt asiasta yhdessä aluejärjestöjen kanssa sairaanhoitopiirin omistajakunnille jo keväällä. Oikea linjaus ei ole, että julkinen sektori vähentäisi yrityksiltä ostettavia hyvinvointipalveluita tai lisäisi omaa tuotantoaan. Järkevä ratkaisu – tai oikea signaali vastuullisille yrittäjille – ei voi olla markkinoiden ja kilpailun supistaminen entisestään.

Suomen Yrittäjät sai Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjauksen julkisen sektorin elinkeinotoiminnan pelisääntö-jen määrittämisestä. Nyt lainsäädännöllistä raamia esimer-kiksi kuntien osakeyhtiöiden toiminnan rajoittamiseksi ei ole. Hallituskaudella tähän on ohjelman mukaisesti tultava muu-tos. Hallitusohjelmassa kuntia ”pakotetaan” laatimaan palve-lustrategia. Ei pitäisi olla kyse pakosta. Jokaisella kunnalla pi-tää olla palvelustrategia, jossa linjataan, mitä palveluja kunta tuottaa itse, mitä tuotetaan yhdessä muiden kuntien kanssa sekä miten ja mitä yritysten tuottamia palveluita ostetaan.

”

Anssi KujalavaratoimitusjohtajaSuomen Yrittäjät ry

Elinkeinopolitiikassa riittää töitä

Yritysten kanssa kilpaileva kunnallinen

toiminta on huonoa elinkeinopolitiikkaa.”

Kuva: Sini Pennanen

25

Vuonna 2010 Kela maksoi

sairaanhoitokorvauksia

4,2 miljoonalle henkilölle

yhteensä 1 742 miljoonaa

euroa.

Ketkä saavat sairaanhoi tokorvauksia?

Sairaanhoitokorvauksia maksetaan esimerkiksi

lääkekustannuksista, lääkä-rinpalkkioista, hammashoi-dosta ja matkakuluista. Eni-ten sairaanhoitokorvauksia saivat vanhimmat ikäryh-mät. Suurimmat korvaukset maksettiin 80–84-vuotiaille, keskimäärin 825 euroa kul-lekin saajalle. Sairaanhoi-tokorvauksista suurin osa maksettiin lääke- ja matka-kustannusten korvauksina. Lääkärinpalkkiokorvaukset olivat 4,2 prosenttia ja tutki-mus- ja hoitokustannusten korvaukset 4,1 prosenttia sairaanhoitokorvauksista.

Terveydenhuollon ongel-missa kyse on ensisijaisesti rakenteellisista ongelmista ja rahoituspohjan riittä-mättömyydestä. Yksityiseen sairauskuluvakuutukseen ei kaikilla ole varaa, mutta Kelan sairausvakuutus sen sijaan korvaa kaikille varal-lisuudesta riippumatta.

Sairaanhoitovakuutusjär-jestelmää kehittämällä yksi-tyinen terveydenhuolto voisi nykyistä paremmin tukea julkista terveydenhuoltoa. Jälkeenjäänyttä korvaus-tasoa tulisi merkittävästi nostaa ja korvausperusteita yksinkertaistaa.

Lääkkeet

Matkat

Hoidon korvauksista hyötyy potilas

Lääkärinpalkkiot

Hammashoito

Tutkimus ja hoito

1,6miljoonaa henkilöä

1miljoonaa henkilöä

1miljoonaa henkilöä

3,7miljoonaa henkilöä

0,7miljoonaa henkilöä

26 LPY 2/11

Miten sairausvakuutus rahoitetaan?

12% 25%

25%

palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu

valtion rahoitus vähimmäis- määräisistä päivärahoista ja osa yrittäjien työ-terveyshuollosta

työnantajan sairausvakuutusmaksu

palkansaajien, yrittäjien ja etuudensaajien sairaanhoitomaksu

valtion sairaanhoitovakuutus

korkotuottoja ja muita korvauksia

3%

Se, joka väittää sairaanhoitovakuutus- korvausta yritystueksi, ei tunne yritystukia.”- Ismo Partanen, Lääkäripalveluyritykset ry

”

34%1%

%

Ketkä saavat sairaanhoi tokorvauksia?Toiminnanohjaustalääkärikeskukseen•sairaalaan•työterveyshuoltoon•fysioterapiaanja•kuntoutukseen

työterveyshuoltoon•fysioterapiaan ja•kuntoutukseen

A C U T E

www.acute.fi

Matkat

Lääkärin-palkkiot

Lääkkeet

Hammas- hoito

Tutkimus ja hoito

Työterveyden kustannusten rahoittajat

Korvausten jakautuminen

27%

73%työnantaja

vakuutettu eli Kela-kortin haltija

73 miljoonaa

euroa

1225 miljoonaa

euroa

250 miljoonaa

euroa

72 miljoonaa

euroa

120 miljoonaa

euroa

%

28 LPY 2/11

Sensori

• Perustettu 1990, laajentui Lappeenrantaan 1999.• Vuosittain yli 1 500 lapsettomuushoitoa• henkilökuntaa 35• helsingissä samoissa tiloissa toimii miesten tutkimuksiin ja hoitoihin erikoistunut Lääkäriasema mies sekä vuonna 1957 perustettu miehen hedelmällisyyttä ja miehestä johtuvan lapsettomuuden syitä tutkiva erikoisalan laboratorio Bulevardin androloginen Laboratorio.

Erikoisaloilla on tilaa yhteistyölleYksityiset klinikat tuottavat suurimman osan lapsettomuushoidoista Suomessa. Felicitas-klinikan toimitusjohtaja Henri Kurunmäki painottaa, että julkisen sektorin olisi aika ha-vahtua siihen, että myös yksityiseltä puolelta on mahdollista saada laadukasta lapsetto-muushoitoa kilpailukykyiseen hintaan.

– Yhteistyö vapauttaisi julkisen sektorin resursseja muihin toimintoihin ja niiden kehittämiseen. Toivon julkisilta päättäjiltä rohkeutta ja halua lähteä yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa. Tällä alalla myös kustannus-hyötyanalyysin tekeminen on helppoa.

Monipuolinen palvelukenttäFelicitas-klinikka tarjoaa kaikkia toimiviksi todettuja lapsettomuustutkimuksia ja -hoito-ja. nykyaikainen lapsettomuuden hoito vaatii

huipputiimin, jossa on mukana viimeisin tieto niin lapsettomuuden hoidosta, ravitse-mustieteestä, pari- ja perheterapiasta kuin raskauden seurannastakin.

– Seuraamme jatkuvasti, mitä maailmalla tapahtuu, jotta voimme ottaa käyttöön po-tilasta hyödyttävät uudet tutkimus- ja hoito-menetelmät. ala kehittyy koko ajan, kertoo henri Kurunmäki.

Viime aikojen läpimurtoja tutkimus- ja kehityspuolella on ollut siittiöiden dna:n pilkkoutumistestin kehittäminen.

– otimme sen pari vuotta sitten käyttöön ensimmäisinä Suomessa. Testin avulla on pystytty ratkaisemaan sellaisiakin tapauksia, joissa lapsettomuudelle ei ole aiemmin löyty-nyt mitään selitystä.

Suomessa lapsettomuushoidot ovat korkealaatuisia ja turvallisia. Koeputkihe-

delmöitys ja siitä johdetut menetelmät ovat tuloksekkaimpia ja eniten käytettyjä lapsettomuushoitoja. Suomi on ollut edellä-kävijä muun muassa yhden alkion siirrossa. Solujen ja alkioiden viljelymenetelmät ovat niin hyviä, että on mahdollista valita siirtoon oikea alkio. Tällöin yksi alkio riittää eikä synny monisikiöisen raskauden riskiä.

helsingissä ja Lappeenrannassa toimivalla lapsettomuushoitoihin erikoistuneella yksi-tyisellä Felicitas-klinikalla yli 80 prosenttia siirroista on yhden alkion siirtoja.

– olemme aina pitäneet raskaustulokset julkisina, jotta pariskunnat näkevät hoitojen onnistumismahdollisuuden jo harkintavai-heessa. on hienoa, että pystymme tarjoa-maan potilaille hyvää ja tuloksekasta palve-lua, sanoo Felicitas-klinikan toimitusjohtaja henri Kurunmäki.

Felicitas-klinikka

Sydämellisesti

Tasapainoa kassanhallintaan

Helsinki•SastamalaPuh. (09) 4242 3080myynti@svea.fi • www.svea.fi

Ulkoistamalla saataviesi hallinnoinnin Svealle säästät hallinnointikustannuksissa, nopeutat kassan kiertoa

ja pienennät luottotappioriskiä.Tarjoamme joustavat ja tehokkaat ratkaisut

liiketoimintasi parhaaksi.Palvelemme Sinua ja asiakkaitasi sydämellisesti

ja ammattitaidolla.Ota yhteyttä, niin kerromme lisää.

Ruka elää täysillä kaikki vuodenajat ja aivan sen sydämessäsykkii monipuolinen tunturihotelli Rantasipi Rukahovi, jonkailtaelämässä tapahtuu joka ilta isänpäivästä vappuun.

ELÄMYSKESKUS RANTASIPI RUKAHOVI

VARAUKSET JA LISÄTIEDOT WWW.RANTASIPI.FI TAI 020 055 055KATSO TAPAHTUMAT JA TÄHTIARTISTIT WWW.RANTASIPI.FIRANTASIPI RUKAHOVIRukankyläntie 15, puh. 08-85 910ruka.rantasipi@restel.fi

Hinnat voimassa YkkösBonus- ja K-Plussa-korteilla, ilman korttia 121-256,-

TALVEN LOMAYÖT alk. 89,-Sis. majoituksen 2 hengen standard-huoneessa, runsaan buffet-aamiaisenja saunan. Talven parhaat hinnat saatavilla nyt www.hotellimaailma.fi.

/huone

3 YÖN SKIMBALOMA alk. 234,-50

Sis. 3 yötä/henkilö/2 hengen standard-huoneessa,runsaan buffet-aamiaisen, saunan ja 3 päivän hissiliput.

/hlö

Helsingin yliopisto luovutti 20 000 euron suuruisen medix-palkinnon akatemiaprofessori Kari Alitalon johtamalle tutkimusryhmälle. Ryhmä on kehittänyt vasta-aineen, joka estää kahden samanlaisen kasvutekijäreseptorin yhdistymisen. Sen seurauksena kasvainten verisuonitus tyrehtyy ja kasvain joko pienenee tai häviää.

Palkinnon lahjoittaja on oy medix ab. medix-yhtiöihin kuuluvat johtava yksityinen kliininen keskuslaboratorio Yhtyneet medix Labo-ratoriot oy, lääkäriasema oy Femeda ab sekä maailmanlaajuisesti monoklonaalisia vasta-aineita ja diagnostisia testejä vievä oy medix Biochemica ab.

Tiesitkö, että...LPY:n syysseminaari pidetään 3.–4.11.2011

hotelli haikon Kartanossa. Seminaarin keskiössä on terveydenhuollon tulevaisuus.

Oral Hammaslääkärit Oyj osti joensuulaisen Teräskulman ham-maslääkäriasema oy:n. Yritys siirtyi osaksi oral hammaslääkärit -konsernia syyskuun alussa. oralin mukaan tavoitteena on vahvistaa erityisesti erikoishammaslääkäripalveluiden tarjontaa.

Teräskulman hammaslääkäriaseman omistaja, hammaslääkäri Sari Lomu kertoo jatkavansa työtään hammaslääkärinä myös aseman siirtyessä osaksi oral-ketjua.

– Yrityskaupan tavoitteena on saada lisää kapasiteettia potilastyöhön. oral tarjo-aa hammaslääkäreidemme työhön hyvän taustatuen, jonka avulla voimme hoitaa entistä useampia

potilaita sekä tarjota heille aiempaakin kat-tavampia erikoisham-

maslääkäripalveluita, sanoo Sari Lomu.

oral laajeni

medix-palkinto kasvaimia hillitsevästä menetelmästä

Lääkärikeskus-konserni rakentaa helsingin ydinkeskustaan Kamppiin Suomen suurim-man yksityisen terveyden ja hyvinvoinnin keskuksen. Sairaala valmistuu vuonna 2012 ja lääkärivastaanotot ja tukipalvelut aloittavat toimintansa vuonna 2013.

– Keskus tulee valmistuttuaan työllistä-mään yli 200 lääkäriä. Se rakennetaan perus-korjattavaan 7-kerroksiseen rakennukseen

ja tilaa on paljon. Vaikka on kyse suuresta keskuksesta, tullaan kerrokset ja palvelut räätälöimään siten, että sopiva pienuuden tunne sekä yksilöllinen ja sujuva palvelu säi-lyvät. niitä asiakkaamme arvostavat, kertoo Lääkärikeskus-Yhtymän toimitusjohtaja Tero Silvola.

Kampin huipuksi nimetty 5000 neliön suu-ruinen keskus tarjoaa muun muassa erikois-

lääkäri- ja työterveyspalveluita, huipputason ortopedisen leikkausosaston, uusinta tek-nologiaa hyödyntävät diagnostiikkapalvelut, lasten ja nuorten sairaalan sekä modernin lääketieteen tutkimuskeskuksen.

Konseptisuunnittelu valmistuu vuoden loppuun mennessä. Keskuksen kaikki palvelut ravintolapalveluista lähtien konseptoidaan liit-tymään läheisesti hyvinvointiin ja terveyteen.

Kampin uuden sairaa-lan ja lääkärikeskuksen suunnittelussa tärkein-tä on asiakkaan koke-mus. Tavoitteena on saada suuri tila tuntu-maan henkilökohtaisel-ta ja helposti lähestyt-tävältä. Suunnitelman on tehnyt arkkitehtitoi-misto Huttunen- Pakkanen-Lipasti.

Sensori

hyvinvointikeskus Kamppiin

Tiesitkö, että...Lääkärikeskus Dextralle on myönnetty Suomen

terveydenhuoltoalan ensimmäinen, kansainvälinen Investors In People -sertifikaatti. IIP-sertifikaatti on

merkki hyvästä johtamisesta ja siitä, että henkilöstöön panostetaan ja heitä kuunnellaan.

TEL. 019 5211 500 BISKOPSGATAN 22, 06100 BORGÅ

PUH. 019 5211 500 PIISPANKATU 22, 06100 PORVOO

Työterveystoimija Diacor sekä maan suurimpiin työikäisten kuntoutuspal-velujen tuottajiin kuuluvat Siuntion hyvinvointikeskus ja Kuntoutuskeskus Petrea ovat yhdistäneet voimiaan työ-terveydenhuollon kehittämiseksi.

– Kuntoutuksen ja työterveyspalvelu-jen kysyntä on voimakkaassa kasvussa. Uudessa toimintamallissa kuntoutus-palvelut on integroitu Diacorin työter-veyspalveluihin, kertoo Diacorin työ-hyvinvointipalvelujen päällikkö Susan Kallio.

aiemmin kuntoutus ja työterveys-huolto ovat toimineet erillään, mikä on vaikeuttanut kuntoutuksen vaikuttavuu-den seurantaa.

– Kuntoutuksen näkökulmasta toi-minta on tuloksellista vasta, kun työter-veyspalvelut ja kuntoutus integroituvat yhdeksi kokonaisuudeksi, jota työterve-ys koordinoi, sanoo Siuntion hyvinvoin-

tikeskuksen työhyvinvoin-ti- ja kuntoutuspalvelu-jen johtaja Marjut Rantanen.

Työnantajat voivat saada palvelut keskitetysti yhdeltä toimijalta ja he pystyvät reagoimaan henkilökuntansa työkykyongelmiin nopeasti ja oikea-aikaisesti. Työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain noin 25 000 suomalaista eli lähes 100 ihmistä jokaista työpäivää kohden. Kustannukset näistä lasketaan kymmenissä miljoonissa euroissa. Kaksi kolmesta työkyvyttömyyseläkkeestä johtuu mielenterveys- tai tuki- ja liikun-taelinongelmista.

– Yhteistyömallimme toiminnan pääpaino onkin tuki- ja liikuntaelin- sekä mielenterveysongelmista johtu-vien työkykyriskien hallinnassa, sanoo marjut Rantanen.

Kuntoutus osaksi työterveyttä