Kansikuva:

Kuokkaruoppaaja Nordic Giant

lähdössä Raaheen Naantalin

kuivatelakalta.

Toimitusjohtajan palsta.

Uudet työturvallisuusasetukset

kitkevät turhia riskejä työmailla.

Raahen mittava ruoppausprojekti

etenee kansainvälisissä

tunnelmissa.

Tuulet ovat suotuisia niille, jotka

tietävät mihin ovat menossa.

Terramaren arvot.

Uusi Kahmari 2 valmiina

monenlaisiin vesirakennuskohteisiin.

Terramaren työmaat.

Terramare Oy

Laurinmäenkuja 3A

00440 Helsinki

Vaihde

Faksi

www.terramare.fi

Vesirakennusurakoinnin

kansainvälinen ammattilainen

Ruoppaus

Satamarakentaminen

Vedenalainen louhinta

Ympäristörakentaminen

Liukuvalukohteet

Erikoiskohteet

Henkilökunta 31.5.2009: 267

Liikevaihto 2008: 93,3 milj. €

Terramaren emoyhtiö on

maailmanlaajuisesti toimiva

Royal Boskalis Westminster nv.

Pörssinoteerattu yhtiö toimii yli

50 maassa.

TERRAMARE TÄNÄÄN | KESÄ 2009 | 12. VUOSIKERTAPäätoimittaja: Henrik Holmberg

Puh. (09) 6136 2622, Fax (09) 6136 2700 | e-mail: henrik.holmberg@terramare.fi

Tervetuloa kotisivuillemme:www.terramare.fi

SISÄLTÖ

(09) 613 621

(09) 6136 2700

1

3

4

6

9

10

11 9

6

4

2

3

Infrarakentaminen purjehtiikansainvälisessä taloustaantumassa

Olemme palanneet Suomessa sata-marakentamisen osalta Vuosaaren jälkeiseen aikaan, mitä voi myös

hyvällä syyllä kutsua alan normaaliksi markkinatilanteeksi. Raahen ja Haminan meriväylähankkeiden lisäksi olemme aloittamassa kolmea laiturihanketta, Kok-kolassa, Raumalla ja Hangossa, mitkä antavat työtä osalle laiturirakentamisen ammattilaisista. Edellisten lisäksi olem-me sopineet myös Naantalin väylän sy-ventämisen loppuunsaattamisesta Meren-kulkulaitoksen ja Naantalin kaupungin kanssa. Tilauskantamme on tällä hetkellä reilut 20 % pienempi verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Tämä johtuu ra-kennusteknisten töiden selvästi pienenty-neestä volyymista. Liikevaihtomme pai-nopiste tulee siirtymään kuluvana vuonna selvästi laiturirakentamisesta ruoppaus- ja louhintatöiden suuntaan. Kalustomme käyttöaste tulee siis säilymään hyvällä tasolla. Lisäksi käynnissä olevat kaluston kehittämiseen tähtäävät investointipro-jektimme antavat valmistuttuaan positii-visen ruiskeen hankkeidemme toteutuk-seen vuoden toisella vuosipuoliskolla.

Viime vuoden lopulla heikentynyt kan-sainvälinen suhdannetilanne vaikuttaa tunnetusti myös rakennusalalla. Brutto-kansantuotteen kasvu jäi viime vuon-na olemattomaksi koko EU-alueella ja Suomessakin päästiin hiukan nollan yläpuolelle 0,9 prosenttiin. Jos jotakin valoisaa rakentamisen alalla tässä talous-tilanteessa voidaan nähdä, niin infra- ja korjausrakentaminen näyttäisi säilyttävän kohtuullisen työkannan lähivuosien aika-na. Viime vuoden lopun valtion myön-

tämä lisäelvytyspaketti nopeutti useiden tie- ja ratahankkeiden liikkeellelähtöä. Vesirakentaminenkin huomioitiin Porin Mäntyluodon väylähankkeen osalta. Sen käynnistäminen vie kuitenkin aikansa suunnitteluprosessin ja muiden syiden takia. Hankkeen aikaistaminen on sinän-sä tervetullut toimenpide, sillä nykyisen kymmenen metrin väylän syventämis-projektin ohella Porin kaupunki investoi samaan aikaan satama-altaan syventämi-seen sekä uusien laiturikohteiden raken-tamiseen.

Kansainvälisenä vesirakentajana kat-seemme kohdistuu luonnollisesti myös ulkomaille. Lähialueillamme suurimmat odotukset kohdistuvat Ruotsin satama-kohteiden kehittämiseen. Siellä julkinen taho on ilmaissut selkeästi investointi-halukkuutensa. Baltian maiden talou-dellinen ahdinko taas aiheuttaa sen, että kuluvan vuoden investoinnit jäävät sel-västi alemmalle tasolle viime vuosiin ver-rattuna. Emoyhtiömme toiminta lähinnä Euroopan markkinoilla helpottaa omalta osaltaan näkymiä. Hankkeet Isossa-Bri-tanniassa ja Italiassa työllistävät joukon suomalaisia vesirakentamisen ammatti-laisia myös kuluvan vuoden aikana.

Tapaturmataajuuden pienentäminen on tänäkin vuonna yksi tärkeimmistä tavoit-teistamme. Tapaturmataajuuslukumme (tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden) oli 23,3 vuonna 2008, minkä taustalla oli yhteensä 40 yhtiössämme tapahtunutta tapaturmaa. Tapaturmataajuuslukumme kestää hyvinkin vertailun kotimaisten rakentajien kesken, sillä yleinen alan keskiarvo on Suomessa noin 80. Tänä vuonna kesäkuun alussa voimaan tullut uusi valtioneuvoston työturvallisuutta kos-keva asetus määrää muun muassa, että rakennustyömailla on kypärän, silmäsuo-jaimien, turvajalkineiden ja heijastavan vaatetuksen käyttö pakollista. Tilaajien sitoutuminen tapaturmien ehkäisemiseen on myös parantumassa, koska rakennutta-jan on nimettävä jokaiseen rakennushank-keeseen turvallisuuskoordinaattori, joka toimii yhteistyössä päätoteuttajan kanssa. Nämä ja muut asetuksessa mainitut uudis-tukset ovat osaltaan edesauttamassa työ-turvallisuuskulttuurin kehittymistä kohti pohjoismaista tasoa. Silti yritysten itse on tehtävä se suurin työ. Niinpä meidän Terramarelaisten, alansa suunnannäyttä-jinä, tulee toimia myös itse esimerkkinä työturvallisuutta koskevissa asioissa.

Toivotan kaikille turvallista ja leppoisaa kesää

Jarmo Yletyinen, toimitusjohtaja

Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet

4

Uudenmaan työsuojelupiirin työ-suojeluinsinöörille, Jukka Hie-tavirralle, uusien työturvallisuus-

asetusten voimaantulo on kaivattu askel asennemuutoksen ja rakentavan keskus-telun herättämiseen. Tiukentuneet mää-räykset esimerkiksi suojavarusteiden käytöstä ja yleisestä vastuunkannosta ja valvonnasta ovat puhuttaneet työmailla, mutta pääasiassa ollaan lopulta sitä miel-tä, että ohjeiston selkeys ei jätä tulkinnan varaa tilanteissa ja olosuhteissa, joissa se ei ole suotavaa.

Kuinka uusien asetusten toimeenpano työmailla on sujunut ja mitkä asiat ovat nyt erityisen huomion kohteena?

- Ennen kaikkea uusilla asetuksilla pyri-tään nyt entistä tehokkaammin kitkemään pois turha riskinotto sellaisista päätöksis-tä ja työmenetelmistä, joista johtuen suu-

rin osa tapaturmista tapahtuu. Tähän liit-tyy oleellisesti myös työmaa-aikataulujen suunnittelu; kiire tappaa, Jukka Hietavirta toteaa.

- Työturvallisuuden parantamisella pyri-tään käytännön tasolla suojaamaan työn-tekijät loukkaantumisilta ja kuolemilta, mutta myös kustannuspuolesta päättäville tahoille on ollut syytä painottaa, että työ-turvallisuustekijät on otettava asiallisesti huomioon. Tämä koskee niin tilaajaa kuin urakoitsijaa, Hietavirta painottaa.

- Työmailta tullut palaute uusien asetus-ten toimeenpanosta on ollut odotetusti kaksijakoista. Valvontapuolella ollaan tyytyväisiä määräysten selkeyteen, mut-ta esimerkiksi suojavarusteiden käyttö-pakosta kuuluu jonkin verran vastaan purnausta. Syyt jälkimmäiseen löytyvät kyllä mielestäni vääränlaisista tottumuk-sista, asenteista ja vastuuttomasta muka-

vuudenhalusta, Hietavirta ojentaa.

Työturvallisuuden taso on hyvää vauh-tia kohentunut Suomessa, mutta mille tasolle kansainvälisessä vertailussa olemme päässeet?

- Vaikka näin kotimaisella tasolla voi-daan kehitykseen olla tyytyväisiä, niin valitettavasti esimerkiksi Euroopassa suomalainen työturvallisuuskulttuuri ei saa täyttä luottamusta. Tästä on ollut ikäviä ilmentymiä esimerkiksi tarjous-kilpailuissa, joissa tarjouksen hylkäämi-seen on ollut nimenomaan syynä epäily työturvallisuuden huonosta tasosta. Tä-mä esimerkki korostaa hyvin työturval-lisuuden merkitystä myös talouteen ja työllisyyteen, Hietavirta kertoo.

- Omakohtaisesti olen tavattoman häm-mentynyt suomalaiseen mentaliteettiin liittyvästä turvallisuuden vähättelystä.

Kesäkuun alussa voimaan astuneiden uusien työturvallisuusasetusten tavoitteena on sekä selkeyttää määräyk-siä että helpottaa vastuunkantoa työmailla. Niillä tehostetaan työturvallisuuden toteutumista niin päätöksen-teossa, työnjohdon valvonnassa kuin henkilöstön toiminnassa. Uusilla konkreettisilla määräyksillä halutaan kitkeä pois turha riskinotto urakoiden toteutustavoista, työmenetelmistä ja mikä haasteellisinta, kiireestä ja asenteista.

Uudet työturvallisuusasetukset

kitkevät turhaa riskinottoa työmaillaHaastattelussa Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojeluinsinööri Jukka Hietavirta | Teksti: Markku Salonen

5

www.terramare.fi

TERRAMARE TÄNÄÄN | TIEDOTUSLEHTI KESÄ 2009

Otetaanpa vertailukohdaksi mistä tahan-sa maailman kolkasta työmaa, niin siellä lähes poikkeuksetta turvallisuuden vaa-limista pidetään itsestään selvänä asiana. Ehkä suomalaisessa työkulttuurin histo-riassa löytyy niin yhteiskunnallisia kuin taloudellisia syitä, joista on muodostunut käsitys, että työturvallisuus olisi ylimää-räinen rasite tai kulu. Kuitenkin voimme osoittaa, että hyvin suunniteltu ja järjes-tetty työmaa, jossa työntekijät on koulu-tettu ja suojattu, työt sujuvat tehokkaasti ja kannattavasti, Hietavirta täsmentää.

Mitkä sitten ovat niitä riskitilanteita tai -ryhmiä, jotka aiheuttavat suoma-laisilla työmailla turhia tapaturmia ja kuolemantapauksia?

- Ensimmäinen riskinotto tapahtuu sil-loin, jos työturvallisuudesta tingitään ta-loudellisesti. Tämä on selkeästi tilaajan ja urakoitsijan vastuualuetta, ja johon kuuluu myös valvonta, jolla varmistetaan päätettyjen turvallisuustoimenpiteiden ja -määräysten käytännön toteutuminen. Uudet asetukset antavat tähän hyvän oh-jeistuksen ja toimivallan, Hietavirta ko-rostaa.

- Mutta erikseen rakennustyömaan hen-kilöstön riskiryhmiä analysoitaessa nk. riskinottajan profi ili ei ilmene esimer-kiksi iän, kokemuksen tai sukupuolen mukaan. Tapaturmia siis tapahtuu kai-ken tyyppisille henkilöille. Tämä on tärkeä havainto siksi, että emme voi tuu-dittautua sellaiseen harhauttavaan mieli-kuvaan, että tapaturmia tapahtuisi vain joillekin mutta ei itselleen. Ja pitää muis-taa, että huolimattomalla asenteella voi aiheuttaa tapaturman myös työtoverille. Tästä on surullisia esimerkkejä paljon, Hietavirta huokaa.

Mikä sitten olisi hyvä kannustin työ-turvallisuuden ja asenteiden edelleen kehittämiseen Suomessa?

- Täytyy muistaa, että Suomessa on paljon isoja ja pienempiäkin rakennus-yhtiöitä ja tilaajatahoja, joissa työtur-vallisuus hoidetaan kiitettävästi. Näiden tahojen esimerkki on parasta kannustin-ta edistymään pyrkiville yhtiöille. Työ-turvallisuuden asiallisesti hoitavat yhtiöt saavat parhaat työntekijät, asiakkaat ja suurten omavastuukorvausten lankeami-nen tapaturmatilanteista on siellä myös vähäisintä, Hietavirta kertoo.

- Kun mennään työntekijän vastuu-tasolle, parhaiten motivaatiota tarjoaa asianmukainen koulutus ja työnjohdon opastus ja valvonta. Esimerkiksi tehos-tetun suojavarustuksen käyttö ei ole kiusantekoa työntekijälle, vaan se on hänen terveydestään huolehtimista ja yh-tiön talouden turvaamista. Pikemminkin kiusantekoa on se, että suojavarusteita ei käytetä. Se asettaa työnjohdon ja valvon-nan ikävään välikäteen, kun selviin asi-oihin on puututtava. Tämä saattaa johtaa työilmapiirin tulehtumiseen ja taas ovat riskit otollisessa kasvusuunnassa, Hieta-virta muistuttaa.

Onko Suomen työturvallisuuden tason parantamiselle asetettu selkeitä tavoitteita?

- Kyllä on. Aivan tarkkoja lukutavoit-teita ei uusien asetusten myötä ole vie-lä asetettu, mutta puhumme kuitenkin tapaturmien ehkäisyn ja vähentämisen osalta kymmenistä prosenteista. Siis to-

della tuntuvista tavoitteista on kyse. Pi-tää muistaa, että juuri voimaan tulleiden asetusmuutosten lisäksi esimerkiksi ensi vuonna on tulossa uudistuksia myös lou-hinta- ja räjäytystyömaille, kehitystyö on siis edelleen käynnissä ja sen myötä ta-voitteet tarkentuvat, Hietavirta toteaa.

Jukka Hietavirta, mikä on mottosi työturvallisuusasioissa?

- Enpä tiedä motoista, mutta tervet-tä järkeä soisin itse kunkin käyttöön. Työssäni törmään hyvin hoidettujen työmaiden lisäksi myös mitä merkilli-simpiin laiminlyöntitapauksiin, jotka pis-tävät vakavoitumaan. Itsensä ja kaikkien parhaaksi kun jokainen näissä asioissa toimisi, niin monilta murhenäytelmiltä vältyttäisiin, Jukka Hietavirta kiteyttää lopuksi.

Lisätietoa: www.tyosuojelu.fi

Työsuojeluinsinööri Jukka Hietavirran tehtäviin kuuluu mm. rakennusalan työtur-vallisuussäännösten valvonta ja suuronnettomuuksien estäminen.

Koulutus on oleellinen osa työturvallisuuden tehostamista. Kuvassa Terramaren henkilöstöä Basic Safety Training kurssilla. Elintärkeää oppia vesirakennusalalla.

6

Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet

Raahen mittavan satama- ja väyläruoppaushankkeen tar-koituksena on tarjota tilaa

suuremmille rahtialuksille sekä jään-murtajille ja mahdollistaa näin entistä tehokkaampi ympärivuotinen palve-lu. Maata ruopataan satama-altaasta ja 26 kilometrin pituiselta väyläosuu-delta peräti 3,4 miljoonaa kuutiota. Vastaavan kuutiomäärän kertakul-jetukseen maakalustossa vaadittai-siin peräti 200 000 maansiirtoautoa; kuormajono yltäisi läpi Suomen ja takaisin.

Kansainvälistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta– Raahen sataman ruoppausprojekti on kokoluokkansa lisäksi hyvin mo-nipuolinen ja poikkeuksellisen kan-sainvälinen urakka näin kotivesillä,

Alkuvuodesta 2008 aloitettu Raahen sataman ruoppausurakka keskittyy kesällä ja loppuvuodesta kautta ai-

kojen laajempiin kuuluvaan yhtäjaksoiseen väyläruoppaukseen Perämerellä. Suomen kuudenneksi suurimman

sataman satama-allas ja yli 20 kilometrin pituiset väyläyhteydet ruopataan kahdeksasta metristä kymmenen

metrin syvyyteen. Satama-alueen työt ovat lähes valmiit, mutta kauempana merellä väylätyömaa kasvaa sekä

laajuudeltaan että kalustoltaan tällä hetkellä suurimmaksi pohjoisilla merialueilla toteutettavaksi ruoppaus-

projektiksi. Hanke valmistuu loppuvuoteen 2009 mennessä.

työmaapäällikkö Juhani Naukkari-nen kertoo.

Pääosin Terramaren kalustolla ja henkilöstöllä toteutettavan projektin lisävoimiksi on työmaalle saapunut emoyhtiön Boskalis -konsernin kalus-toa, miehistöä ja työnjohtoa monista eri maista. Kansainvälisen yhteistyön kohteita ovat olleet mm. luotaus- ja mittaustoiminta sekä satama-altaassa suoritetut imuruoppaukset.

– Emoyhtiön osallistuminen pro-jektiin on tarjonnut ainutlaatuista ja antoisaa kansainvälisen yhteistyön kokemusta koko henkilöstölle ja vuorovaikutteisesti kokemusta myös ulospäin pohjoisen meremme olo-suhteista, kovan moreenimaan ruop-pauksesta ja vedenalaisesta louhin-nasta, kuvailee Juhani Naukkarinen työmaan tunnelmia.Mittausalus Norse Maid.

Raahen mittava ruoppausprojekti etenee kansainvälisissä tunnelmissa

Teksti: Markku Salonen | Kuvat: Terramare Oy:n kuva-arkisto

7

www.terramare.fi

TERRAMARE TÄNÄÄN | TIEDOTUSLEHTI KESÄ 2009

Perämeren haastavat sääolosuhteetRaahen sataman ruoppausprojek-ti etenee aikataulussaan haastavista Perämeren olosuhteista huolimatta. Viime vuonna aloitettu ja nyt valmis-tunut laaja pehmeän maan läjitysallas 2,5 kilometrin penkereineen sekä kit-kamaan läjityskohteet ovat viimeiste-lyä vaille valmiita. Ruoppausmassoil-la täytetyille alueille satama rakentaa 20 hehtaaria uutta ja 20 hehtaaria tu-levaisuudessa käyttöön otettavaa va-rastokenttää. Sataman ulkopuoliselta väyläosuudelta ruoppausmassojen lä-jitys suoritetaan tarkkaan määriteltyi-hin pisteisiin merelle.

Ruoppaus ja maansiirto vaatii me-rellä tehokkaan kaluston. Ruop-paukseen osallistuvat tällä hetkellä tehokkuudellaan mainetta niittäneet kuokkaruoppaajat Nordic Giant ja viime vuonna valmistunut Koura. Satama-altaan syventämistä toteutta-nut kuokkaruoppaaja Attila viimeis-telee urakkaa tällä hetkellä puhdis-tusruoppauksilla. Laaja ruoppausalue väylillä vaatii myös suorituskykyisen proomukaluston. Alueella toimii ker-ralla kuudesta yhdeksään proomua. Erikokoisilla maansiirtoproomuilla voidaan kuljettaa ruoppausmassaa 150-750 kuutiota kerrallaan, joten lii-kenne on väylällä vilkasta. ›

Kokoluokassaan vaikuttava kuokkaruoppaaja Nordic Giant lähdössä Raaheen Naantalin kuivatelakalta.

Tyynellä säällä ruoppaus on turvallista ja joutuisaa.

Pehmeällä ruoppausmassalla täytettävä maaläjitysallas.

8

– Näkymät kuluvan vuoden loppuun saatettavista ruoppauksista ja urakkaan kuuluvasta satama-alueen luiskaver-hoilusta näyttävät oikein hyviltä, toteaa Juhani Naukkarinen

– Haastetta kylläkin tarjoili loppuke-vään erikoinen jäätilanne. Yleensä län-teen, Ruotsin rannikkoalueelle, ahtau-tuva keväinen jäämassa päättikin nyt kuin kiusaksi jäädä Raahen merialu-eelle, mutta onneksemme satama-allas kuitenkin pysyi sulana. Siellä työ eteni joutuisasti, Naukkarinen kuvailee.

– Jäistä johtuen ruoppaustoiminta saatiin käyntiin vasta toukokuun lopul-la, mutta tehokkaasti, joten aikataulus-sa ollaan. Nyt vain toivotaan suotuisia tuulia ja matalia aaltoja, jotta proomut pystyisivät toimimaan turvallisesti ja tehokkaasti niin ruoppaajien kyljissä kuin läjitysreiteillään.

Monipuolinen ja laajaruoppausprojekti

Mittavaan ruoppausprojektiin kuuluvat kuluvana vuonna myös satama-alueen luiskaverhoilu, aallonmurtajan puhkai-su uuden väyläosuuden tieltä sekä maa-läjityskohteiden viimeistely.

– Monipuolinen projekti on tarjonnut töitä monelle vesirakentamisen ammat-tilaiselle ja kaikki ovat olleet miehiä paikallaan, Juhani Naukkarinen kehai-see.

– Myös ainutlaatuinen työturvalli-suuteen panostaminen on liittynyt mo-nimuotoiseen projektiimme. Työmaalla toimii täysipäiväinen työturvallisuus-koordinaattori, Eetu Pajala, joka so-veltaa ja valvoo uudistuneita asetuksia laajalla ja haastavalla työmaallamme yhdessä työnjohdon kanssa, Naukkari-nen kertoo tyytyväisenä.

Raahen sataman ruoppausten myö-tä pohjoisen sataman merkitys kasvaa entisestään. Hyvät kulkuyhteydet tuon-tiin ja vientiin paranevat vuodenaikaan katsomatta. Sataman kautta kuljetetaan erilaisia raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja, projek-tiluontoisia laivauksia ja pian ehkä kultaakin orastavien Lapin kaivoshank-keiden myötä.

Kuokkaruoppaaja Attila satama-altaassa.

Ruoppausmassan kuormausta proomuun.

Poralautta Pora-Eero.

Emoyhtiön imuruoppaaja Jokra.

Haasteellista maaläjitysaltaan täyttöä.

Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet

TILAAJATRaahen satama-alue: Raahen kaupunkiMeriväylät: Merenkulkulaitos

YHTEISTYÖKUMPPANITPengerryskohteessa Terramaren kone- ja aliurakoitsijana on toiminut Maanrakennusliike Kyösti Kaihu Oy. Kokonaisurakkaan tarvittava maansiirtokalusto on vuokrattu Reijo Mehtälä Oy:ltä.

KOHTEESSA KÄYTETTÄVÄÄ KALUSTOA:

KuokkaruoppaajatNordic Giant (Boskalis-konserni)• Koura (Terramare)• Attila (Terramare)• Marika (Terramare)• MP 27 (Möbius)•

ImuruoppaajaJokra (Boskalis-konserni)•

KetjuruoppaajaAjax (Rohde Nielsen As)•

ProomutErik ja Fredrik (Terramare)• Adam ja David (Terramare)• Uranus ja Jupiter (Terramare)• Frigg ja Rind (Boskalis-konserni)• Pena IV (Terramare)•

Hydrauliset ja mekaaniset koneetManitowoc (Terramare)•

Vedenalainen louhinta, poralautatPora-Eero (Terramare)•

Paalutus- ja huoltolauttaPaalu (Terramare)•

MittausalusNorse Maid (Boskalis-konserni)•

HinaajatHalli (Terramare)• Lenne (R-Towing)•

YhteysalusBetty (• R-Towing))

Tervetuloa tutustumaan laajaan vesirakennuskalustoomme koti-sivuillemme: www.terramare.fi

9

www.terramare.fi

Terramaren arvoprosessi toteutettiin työpajakeskusteluina eri henkilöstö-ryhmissä. Keskusteluihin osallistui-

vat johdon lisäksi hallinnon, työnjohdon ja työntekijöiden edustajat.

– Keskustelujen tavoitteena oli muodostaa yhteinen näkemys niistä asioista, jotka ko-ettiin Terramaressa tärkeiksi. Itsestään sel-vyyksienkin äänen sanominen oli rakenta-vaa, sillä siten päästiin sisään näihin, usein vaikeaksi koettuihin käsitteisiin. Arvot voi-vat ohjata toimintaa vain, kun ne ymmär-retään ja niille on yhteisesti hyväksytty si-sältö, tutkija ja työyhteisöjen kehittäjä Teija Heroja Vivate Oy:stä kertoo.

– Arvot koetaan usein ihanteina, joita juh-lallisesti esitellään yrityksen tilaisuuksissa. Jalat maassa ja kyynärpäät savessa -mal-li toimii kuitenkin parhaiten. Todeksi ne muuttuvat vasta, kun arvot tukevat ihmisiä heidän arjen työssään, auttavat heitä teke-mään valintoja ja päätöksiä, hän painottaa.

– Yrityksen kannattaa tuoda omia arvojaan esiin. Tällöin niistä muodostuu toimiva ja varmuutta rakentava työväline jokapäiväi-

sessä toiminnassa. Arvot luovat johdonmu-kaisuutta ja rohkeutta yrityksen toimintaan, tavoitteisiin ja päämääriin. Ne pitävät yllä myös sisäistä luottamusta yritykseen, hän korostaa.

Terramaren arvot perustuvat sen pitkään historiaan ja yrityskulttuuriin. Nyt ne sa-noitettiin ja määriteltiin yhdessä mahdolli-simman konkreettisiksi ja ymmärrettäviksi käsitteiksi, joilla voi kuvata yrityksen peri-aatteita ja ajatuksia.

– Mielenkiintoista tässä Terramaren arvo-prosessissa oli se, että yrityksen arvot löy-tyivät suhteellisen helposti ja yksimielises-ti. Eihän yritys ole tähänkään asti toiminut arvotyhjiössä, vaan sillä on pitkä historia ja ainutlaatuinen toimiala. Terramarelaisuu-den ydin löytyi historiasta, mutta näiden arvojen varassa on tarkoitus vastata myös tulevaisuuden haasteisiin, Teija Heroja ku-vailee.

– Yritys, joka toimii ilman yhteisesti mää-riteltyä arvopohjaa, on kuin laiva ilman kompassia. Kun päätökset ovat ristiriitaisia, meno on harhailevaa. Yhteisesti ymmärret-

Tuulet ovat suotuisia niille jotka tietävät mihin ovat menossa

Keväällä valmistuneen perehdytysmateriaalin yhteydessä Terramaressa käytiin kes-

kustelu yhtiön arvomaailmasta. Prosessin toteutti työyhteisöjen tutkimus- ja koulu-

tusyritys Vivate Oy.

Avoin ja reilu toiminta

Kerralla kuntoon

Tehdään yhdessä

Kansainvälisyys

Erikoisosaaminen

Innovatiivisuus

Haastattelussa Terramaren arvoprosessin toteuttanut Teija Heroja | Teksti: Markku Salonen

tyjen arvojen pohjalta toiminnan suunta ja päämäärä tarkentuu. Tiedetään minne halu-taan mennä ja miksi. Sen on taipumus silloin myös toteutua, hän lisää.

– Myös henkilöstön motivaatio ja itseoh-jautuvuus paranee. Samalla myös ulkoiset asiakas- ja yhteistyötahot, tai vaikkapa työnhakijat, ymmärtävät yhtiön edustaman ajatusmaailman paremmin, Teija Heroja kuvaa arvojen mukanaan tuomia hyötyjä.

– Oli ilo havaita, että tässä arvoprosessis-sa näkyi Terramaren arvot. Työskentely oli elämän makuista ja yhdessä edustetuista ar-voista oltiin ylpeitä. Arvot ovat merkittävä ja rikastuttava voimavara, kunhan ne muis-tetaan pitää esillä ja niitä vaalitaan. Arvot kehittyvät yrityksen matkatessa eteenpäin, ja niinpä niistä on hyvä aika ajoin keskustel-la uudelleen; päivittää tunnot ajan hengessä, Teija Heroja kiteyttää.

Terramaren arvot

Arvomme toimivat päätöksenteon pohjana ja antavat selkeät perustelut valinnoille. Arvomme ilmaisevat yhteisen tahtotilan ja tuovat koko organisaatioon itseohjautuvuutta ja rohkeutta tavoitteelliseen toimintaan. Seuraamme ar-vojen toteutumista osana toimintajärjestelmän tavoitteiden seurantaa. Arvojemme laajemman esittelyn löydät kotisivuiltamme: www.terramare.fi | Yritysesittely

10

Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet

Elokuussa valmistuva kahmariruoppaaja Kahmari 2 on suorituskykyinen ja monipuolinen yksikkö. Entisen Pulterin lauttapohjalle rakennettu ruoppaaja voidaan varustaa myös paalutus- ja nosturikäyttöön.

Terramaren kalustokeskuksessa Loviisassa on toteutettu laajoja investointeja. Näistä yksi merkittävimpiä on kahmariruoppaaja Kahmari 2:n kehitystyö ja rakentami-

nen. Yksikkö valmistuu elokuuhun mennessä, jolloin se pää-see näyttämään kykynsä ensimmäisessä ruoppauskohtees-saan Haminassa.

– Tavoitteenamme on kaikessa kalustorakentamisessa moni-puolisuus ja soveltuvuus, sillä työkohteet ovat hyvin vaihtele-via, Loviisan kalustokeskuksen kalustopäällikkö Timo Soikkeli kertoo.

– Kahmari 2 on hyvä esimerkki juuri sellaisesta yksiköstä, joka voidaan työkohteesta riippuen varustaa monella eri ta-valla. Pääsääntöisesti kuitenkin kahmariruoppaamiseen käy-tettävän Kahmari 2:n erityisvahvuus on sen ruoppausulot-tuvuus, jolloin erittäin syvätkin kohteet onnistuvat siltä hyvin, Soikkeli toteaa.

Kahmari 2 varustetaan Liebherr HS 895 HD-nosturilla, jonka paino teloineen on 168 tonnia. Lautalle asennettuna nosturin telat luonnollisesti poistetaan. Tehokas nosturiyksikkö saapuu asennettavaksi kesäkuussa. Nostovoimaa yksiköllä on peräti 100 tonnia, joten hyvinkin suuret kauhat tai raskaat nostot soveltuvat tälle uudelle alukselle erinomaisesti. Esimerkiksi 16 kuution ympäristökauha, jolla voidaan yhdellä kauhaisulla kuoria peräti 40 m2 saastunutta maata, kuuluu Kahmari 2:n varustuksiin.

Kahmari 2 varustetaan sekä tukijaloilla että ankkurivin-seillä, joten lauttaa voidaan siirrellä ja käyttää haastavissakin

Uusi Kahmari 2 valmiina monenlaisiin vesirakennuskohteisiin

Monikäyttöinen Kahmari 2 voidaan varustaa mm. 16 m3

ympäristöruoppauskauhalla.

Mik

a M

äki

ne

n

kohteissa ja olosuhteissa. – Tästä merkittävästä investoinnista tulee vielä tuttu näky

monissa vesirakennuskohteissa, Timo Soikkeli toteaa tyyty-väisenä.

Kahmari 2:n laajaan palvelutarjontaan kuuluvat mm.

kahmariruoppaukset•

syvät ruoppauskohteet•

ympäristöruoppaukset•

laiturirakenteiden pohjatyöt•

nosto- ja kuljetustyöt•

paalutuskohteet•

vedenalaiset syvätiivistykset•

11

Terramaren työmaatTyömaapäällikköTyöpäällikköTyömaat

www.terramare.fi

RO-RO 4 korjaus, Rauma

Raahen väylän ja sataman ruoppaus

Haminan väylä

Kokkolan syvälaiturin jatko 09

Peterhead blasting, UK

Förbyn laiturin korjaus

Konecranesin laituri, Hanko

Pekka Arppe

Jouko Sederholm

Jouko Sederholm

Esa Kunnassaari

Sami Soikkeli

Mikko Latikka

Mikko Latikka

Jukka Sippola

Juhani Naukkarinen

Gert-Jan Peters/Jarmo Siimos

Markku Latikka

Juha Hänninen

Markku Sollo

Matti Juslenius