terramare oy:n tiedotuslehti nro 01 / kesÄ …...toimiva royal boskalis westminster n.v....
TRANSCRIPT
TER
RA
MA
RE
OY:N
TIE
DO
TUSL
EHTI
NR
O 0
1 /
KES
Ä 2
01
5
KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.TERRAMARE.FI
TERRAMARE OyLaurinmäenkuja 3A, 00440 HelsinkiVaihde: (09) 613 621Faksi: (09) 6136 2700www.terramare.fi
Terramaren emoyhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva Royal Boskalis Westminster N.V. Pörssinoteerattu yhtiö toimii 75 maassa ja kuudella eri mantereella.
TERRAMARE —TÄNÄÄNNRO 01 / KESÄ 2015 | 19. VUOSIKERTA
Päätoimittaja: Henrik HolmbergP. (09) 6136 2622, F. (09) 6136 [email protected]
NORDIC ECOLABEL 4041 0750
Ecolabelled Printing Paper
01
03
04
08
12
14
15
16
KANSIKUVASCHWEDEN SPLITT AB:N LOUHOSSATAMANTYÖMAA | ELLEHOLM, ETELÄ-RUOTSI
TOIMITUSJOHTAJAN PALSTAUUDISTUSTEN SIETÄMÄTÖN VAIKEUS
NORJAN KYSTVERKET & POLARBASE AS:N VÄYLÄURAKKA HAMMERFESTISSÄPOLARBASE AS:N VÄYLÄURAKAN ESITTELY JA TILAAJAN EDUSTAJAN VICTORIA WINDSTADIN HAASTATTELU
KALUSTOKESKUKSEN MONIOSAAJATTERRAMAREN KALUSTOKESKUKSEN KUULU-MISIA. HAASTATTELUSSA KALUSTOPÄÄLLIKKÖ TIMO SOIKKELI
SATAMATYÖMAA LUONNON HELMASSASCHWEDEN SPLITT AB:N LOUHOSSATAMA-HANKE | ELLEHOLM, ETELÄ-RUOTSI
UUTISETUUDENKAUPUNGIN SATAMAN JUNA-• LAUTTAPAIKKA MUUTOSKORJATAAN RO-RO-RAMPIKSILASTIALUKSET TERRA 1 JA TERRA 2• TERRAMAREN UUSITUT KOTISIVUT•
TERRAMAREN TYÖMAAT | KESÄ 2015
TAKAKANNEN KUVALAITURIROMANTIIKKA,VALOKUVA: MARKKU SALONEN
SISÄLTÖ
08
12
04
KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.TERRAMARE.FI
sa allekirjoitettu sopimus Metsä Board Sverige AB:n kanssa Husumin tehtaiden sataman laajentamisesta. Suomen tilanne on vielä aika lohduton, mutta jotakin positiivista kehitystä on kuitenkin nähtävissä. Kesäkuussa allekirjoitimme sopimuksen Metsä Fibre Oy:n kanssa Äänekoskelle rakennettavasta uudes-ta biotuotetehtaan savupiipusta, joka alueen maamerkkinä tu-lee ulottumaan lähes 120 metrin korkeuteen. Nämä molemmat Metsä-konsernille tehtävät urakat työllistävät ison määrän am-mattilaisiamme vuoden loppuun saakka. Lisäksi olemme aloit-taneet kesäkuussa seitsemän vuoden tauon jälkeen urakoinnin myös Norjassa, jossa syvennämme Hammerfestissä Polarba-sen huoltosatamaan tulevaa vesiväylää louhimalla ja ruoppaa-malla noin 130 000 m3 kalliota. Työympäristö ja olosuhteet ovat Hammerfestissä tähän aikaan vuodesta eksoottiset, sillä täydellä kapasiteetilla toteutettavaa työtä tehdään Pohjolan yöttömässä yössä. Kerromme lisää Polarbasen projektista tä-män lehden numerossamme.
Näkymät tuleville vuosille Pohjoismaissa ja Itämeren markki-noilla ovat lupauksia antavat. Alueellemme on suunnitteilla mit-tavia vesiväylä- ja satamahankkeita, joiden aloitusajankohdat riippuvat pitkälti lupaprosessien läpimenoajoista. Jotkut näistä hankkeista ovat olleet valmistelun alla jo yli 10 vuotta. Uudis-tusten toivelistalla on myös hallituksen pyrkimys lyhentää inves-tointiprojektien lupaprosessien käsittelyaikoja, johon on helppo yhtyä.
Leppoisia lukuhetkiä ja rentouttavaa sekä turvallista kesää kaikille!
Jarmo Yletyinen Toimitusjohtaja, Terramare Oy
Uusi hallituksemme on luvannut uudistaa monia asioita ja saada yhteiskunnan rattaat pyörimään ilman, että niitä jarrutetaan turhalla byrokratialla ja menneiden
vuosikymmenien aikana kasatulla työelämän säännöstöviida-kolla. Hallitus on ottanut määrätietoisen otteen, mutta on sel-vää, kun keskustelu itse konkreettisista asioista aloitetaan, että niiden käsittely ei tule olemaan helppoa. On useaan otteeseen tuotu esille tärkeä kysymys siitä, olemmeko me kaikki suomalai-set todella kriisitietoisia yhteiskunnallisesta tilanteestamme ja valmiit tekemään oman osuutemme paljon puhutun Suomen kil-pailukyvyn nostamiseksi. Yhtenä osoituksena hyvälle yhteishen-gelle oli maltillisen palkkasovun syntyminen. Tämä palkkasopu takaa ainakin yhden vuoden työrauhan, jonka aikana pääs-tään keskustelemaan varsinaisista strategisen hallitusohjelman kipukohdista.
Työehtosopimusten toimivuutta on pidetty yhtenä yksittäise-nä asiana, jolle on toivottu saatavan joustavuutta, kun neu-votellaan tulevaisuuden palkkaratkaisuista. UPM-Kymmenen vaneriliiketoiminnan johtaja Mika Sillanpää kirjoitti taannoin Talouselämä-lehdessä, että osa keskeytymättömään kolmi-vuorotyöhön liittyvistä työehtosopimusten määräyksistä jäy-kistää yritysten toimintaa ja tekee sekä kysynnän vaihteluun että asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin reagoimisesta vaikeaa. Jotkut ehdot, kuten keskeytymättömän kolmivuorotyöhön liitty-vät ylimääräiset työvoimakustannukset, rapauttavat yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja rasittavat siten taloudellisesti koko yhteiskuntaa. Mielenkiintoista on, että viikonlopputyöhön liittyvien lisäkustannusten historia pohjautuu ajatukseen, että viikonloppuna työskentely on jollakin tavalla poikkeuksellista. Se on totta monissa ammateissa, mutta keskeytymättömässä vuorotyössä näin ei ole koskaan ollut. Työvuoro sattuu viikon-loppuun ja vapaapäivät arkipäiville jokaiselle työntekijälle säännönmukaisesti. Sillanpää tähdentää, että voimakkaasti kehittyvissä ja eteenpäin pyrkivissä talouksissa viikonloppuun sijoittuva työ onkin aivan normaali osa työelämää. Merkittävä osa keskeytymättömän kolmivuorotyön kustannuksista johtuu lakisääteisten viikonloppukorvausten lisäksi kilpailijamaita ly-hyemmästä työajasta. Vertailun vuoksi Suomessa on palkallisia vapaapäiviä Saksaan verrattuna 12 ja Viroon verrattuna 24 työpäivää enemmän joka vuosi.
Tässä yksi esimerkki siitä, millaisia ovat teollisuuden lääkkeet paremman kilpailukyvyn saavuttamiseksi. Jokainen ymmärtää, että keskusteluissa tarvitaan kriisitietoisuuden lisäksi avointa ja samalla uudenlaista, ennakkoluulotonta lähestymiskulmaa kai-kilta neuvotteluosapuolilta, jotta saavutettaisiin edes asiallinen keskusteluilmapiiri työantajien ja työntekijöiden kesken.
Terramaren osalta kuluva vuosi on edelleen haasteellinen, vaik-ka rakentamisessa ollaan pääsemässä viime vuoden rajusta pudotuksesta pikku hiljaa ylöspäin. Työtilanteemme Ruotsissa jatkuu edelleen hyvänä, ja siitä osoituksena on kesäkuun alus-
UUDISTUSTEN SIETÄMÄTÖN VAIKEUS
TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA
03
04
0101
ASIAKKAAN KUULUMISIA | KYSTVERKETIN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ VICTORIA WINDSTAD:
0101
Pohjois-Norjassa sijaitseva rannik-kokaupunki Hammerfest on yksi maailman pohjoisimpia kaupunke-
ja. Yöttömästä yöstä ja keskiyön aurin-gosta saadaan näillä seuduilla nauttia yli kaksi kuukautta, toukokuusta heinäkuun loppuun. Niinpä Terramaren työmaalla, logistiikkakeskus Polarbase AS:n sata-massa, väylän syvennys- ja levennystöitä
voidaan toteuttaa ympärivuorokautisessa valaistuksessa.
Polarbasen satama on keskittynyt Barent-sinmerellä sijaitsevien arktisten kaasu- ja öljykenttien huolto- ja varusteliikenteeseen. Satamaan saapuu suurempia rahtilaivoja, joista rahti puretaan ja lastataan vuoros-taan pienempiin huoltoaluksiin. Sataman suhteellisen kapeaa sisääntuloväylää sy-
vennetään ja levennetään parhaillaan. Tämä mahdollistaa suurempien rahtialus-ten liikennöinnin, ja samalla väylän turval-lisuus sekä toimivuus tehostuvat. Väylän haasteena on vuorovesi, jonka aiheuttamat voimakkaat virtaukset ovat tehneet aikai-semmalla kapealla väylällä liikennöinnin haasteelliseksi.
Polarbasen sataman väylähankkeen tilaaja on Norjassa paikallista merenkul-kulaitosta vastaava Kystverket. Laitoksen projektipäällikkö Victoria Windstad on tyytyväinen hankkeen joutuisaan etenemi-seen.
– Olen ollut oikein tyytyväinen Polarba-sen sataman väyläprojektin etenemiseen, ja tyytyväinen myös työmaan toimivaan kommunikaatioon, jota pidän erityisessä arvossa, Windstad kertoo iloisena.
RANTAVIIVAA 2,5 KERTAA MAAPALLON YMPÄRINorjan upea ja paikoin jylhä rannikko on erittäin koukeroinen. Viimeisten mittausten mukaan rannikkoviivaa, tuhannet saaret ja luodot mukaan lukien, on yhteensä 103 000 km. Suorana linjana se yltäisi kiertä-
0202
HAMMERFESTHAMMERFEST
VÄLTTÄMÄTÖN TARVE ON KAIKKIEN KEKSINTÖJEN ÄITI’
‘
05TERRAMARE TOTEUTTAA NORJALAISEN
KYSTVERKETIN TILAAMANA HAMMERFESTISSÄ
POLARBASE AS:N HUOLTOSATAMAN
VÄYLÄHANKETTA.
01
0303
mään maapallon kaksi ja puoli kertaa. Se on aika paljon, kun ottaa vielä huomioon, että Norjan pituus etelästä pohjoiseen on alle 1800 km.
– Rannikkomme on hyvin poikkeuksel-linen, ja myös merelliset olosuhteet ovat suojaisiin meriin verrattuna haasteellisem-mat. Erityisesti vuoroveden vaihtelut ja sen aiheuttamat voimakkaat virtaukset aset-tavat omat ehtonsa sekä laivaliikenteelle että vesirakentamiselle, Windstad toteaa.
Norjan rannikolla on vesiväyliä kaikki-aan noin 20 000 km. Laivaliikenne on ol-lut voimakkaassa kasvussa useammastakin syystä. Yhtenä syynä tähän on vuoristoissa mutkittelevien maanteiden ja tunneleiden sekä siltojen haasteellinen ja kallis korjaus-rakentaminen.
– Meillä Norjassa pyritään yhä kasva-vammissa määrin siirtämään rahtia pois kumipyörien päältä laivoihin varsinkin sil-loin, kun rahtia kuljetetaan etelästä pohjoi-seen, Windstad kertoo.
MERENPOHJA PÄÄOSIN KOVAA KALLIOTANorjan rannikon läheisyydessä väylien laajentaminen vaatii lähes aina veden-alaista louhintaa, sillä merenpohja on pääosin kalliota.
– Kystverketillä oli aikoinaan oma vesira-kennusyksikkö, joka vastasi pääosin väylä-hankkeiden toteutuksesta. Mutta nykyisin tämä yksikkö on myyty, ja projektit ovat nyt avoimia kilpailulle. Erityispiirteenä mai-nittakoon kuitenkin se, että kaikissa veden-alaiseen louhintaan liittyvissä projekteissa tulee työnjohdossa olla mukana näissä asioissa Norjan lainsäädäntöön perehty-nyt ja valtuutettu vastuuhenkilö, Windstad kertoo.
Kystverket huolehtii väylähankkeista keskitetysti. Laitos sekä suunnittelee tilatut hankkeet että laatii tarjousten dokumentit Norjan aluehallinnoille, jotka lopulta suo-rittavat itse tarjouskilpailun ja urakoitsijan arvioinnin. Kystverket myös valvoo projek-tien etenemistä.
01
02
03
HAMMERFESTISSÄ SIJAITSEVA POLARBASE AS:N HUOLTO-
ja varustesatama on rakennettu luonnon niemekkeiden ja luotojen
päälle. Satamaa laajennetaan edelleen, sillä kasvunäkymät alueen
arktisilla kaasu- ja öljykentillä ovat lupaavat.
POLARBASE AS:N SATAMAN VÄYLÄN SYVENTÄMINEN
ja leventäminen antaa tilaa suuremmille aluksille. Tilavampi väylä
helpottaa myös vuoroveden aiheuttamia haasteita.
KYSTVERKETIN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ VICTORIA WINDSTAD
toivoo nykyistä aktiivisempaa mielipiteiden vaihtoa merenkulusta
vastaavien Pohjoismaisten laitosten kesken.
TERR
AM
ARE
TÄ
NÄ
ÄN
NRO
1 /
KES
Ä 2
01
5
| T
EKST
I: M
ARK
KU
SA
LON
EN,
KU
VAT:
TER
RAM
ARE
N K
UVA
-ARK
ISTO
, IL
MA
KU
VA:
POLA
RBA
SE A
S
>
06
– Meillä Kystverketissä toimii kaikkiaan kymmenen projektipäällikköä ja kolme valvojaa, joista kukin, tosin toimivassa yhteistyössä, vastaa omasta alueestaan. Tällaisessa jaetussa ja keskitetyssä toimin-tamallissa säilyy hyvä kokonaiskuva siitä, mitä rannikollamme tapahtuu, Windstad toteaa.
Vaikka Norjan rannikko on väylähank-keissa haasteellinen ympäristö, näkee Victoria Windstad siinä myönteisenkin puolen.
– Haasteellinen työympäristö ja laiva-liikenteen kasvun asettamat vaateet ovat osoittaneet, että välttämätön tarve on kaik-kien keksintöjen äiti. Tarkoitan sillä sitä, että ongelmalliseen tilanteeseen löydetään kyllä aina lopulta ratkaisu, ja se tekee täs-tä työstä erittäin mielenkiintoisen, Wind-
stad kertoo.Kansainvälisestikin yhä kasvava ja ke-
hittyvä laivaliikenne luo paineita yhä sy-vempään yhteistyöhön eri maiden meren-kulkulaitosten välillä. Victoria Windstad on asiasta samaa mieltä.
– Toivoisin yhä aktiivisempaa yhteistyötä esimerkiksi Pohjoismaiden merenkulusta vastaavien laitosten välillä nimenomaan mielipidevaihdon merkeissä. Uskon, että tällainen foorumi toisi mukanaan paljon hyviä ajatuksia merenkulun edelleen kehit-tämisessä, Windstad toivoo.
Toimeensa motivoitunut projektipäällikkö ei emmi, kun puheeksi otetaan työtä siivit-tävä ohjenuora ja motto.
– Kohtele muita kuten toivot itseäsikin kohdeltavan! Jokaisen työpanosta arvos-taen sekä yhteisymmärryksessä että vuoro-
vaikutteisessa kommunikaatiossa tehdään laadukasta jälkeä, Victoria Windstad muistuttaa.
TERRAMARE KAUKANA POHJOISESSAKun Terramare saapui kalustoineen Ham-merfestiin kesäkuun alussa, tehtiin siinä samalla yhtiön historiaa. Onnistuneessa siirrossa kalustoa hinattiin noin 1 800 me-rimailia eli noin 3 300 km.
– Kyllähän Terramaren kalustoa on siir-retty aina Välimerelle tai Islantiinkin asti, mutta silloin kalusto on laivattu. Tällä ker-taa kalusto hinattiin, mikä on Terramarelle tähän asti pisin hinauksella suoritettu siirto, kertoo Terramaren työmaapäällikkö Reijo Kultalahti.
Paikan päälle hinattu kalusto käsitti po-
POLARBASE AS:N HUOLTOSATAMAN VÄYLÄHANKE | HAMMERFEST, POHJOIS-NORJA
0404
0505 www.polarbaseas.comwww.polarbaseas.com
TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ
>
TUTUSTU POLARBASE AS:N TUTUSTU POLARBASE AS:N TOIMINTAAN:TOIMINTAAN:
07
ralautta Playmaten, kuokkaruoppaaja Attilan sekä hinattavat 500 m3:n proomut SCG 4:n ja 5:n. Kohteen mittaukset toteutti luotausalus Luoti.
– Matka kesti reilut 20 vuorokautta mel-ko tuulisissa ja poikkeuksellisen huonois-sa olosuhteissa. Kovasta merenkäynnistä huolimatta vaurioilta vältyttiin, ainoastaan muutamia fenderirenkaita irtosi, siinä kaik-ki, Kultalahti kommentoi.
LOUHINTAA VUOROVEDEN VIRTAUKSISSATerramare syventää ja laajentaa Polarba-sen huoltosataman sisääntuloväylää. Koh-teessa louhitaan ja ruopataan kaikkiaan 130 000 m3 vedenalaista kalliota noin 335 metrin pituudelta ja noin 160 metrin leveydeltä, työskentelysyvyys on parhaim-millaan –17,3 metriä. Proomukuutioissa ruoppausmäärät tulevat olemaan noin 200 000 m3. Ruopattu louhe läjitetään laajenevan sataman rantarakenteisiin.
– Vuorovedenvaihtelussa ylä- ja alave-den ero on täällä kolmisen metriä, joten virtaukset ovat todella voimakkaat. Se vai-kuttaa sekä panostustöihin että ruoppauk-seen, mutta ajallaan tapahtuvan luonnon-ilmiön kanssa on opittu tulemaan toimeen, Kultalahti kertoo.
Vaikka vuorovesi asettaa kohteessa omat rajoitteensa, voidaan louhintaa kuitenkin tehdä ympäri vuorokauden.
– Työn edistymisen kannalta on erittäin myönteistä, että kohteen lähistöllä ei ole asutusta. Näin ollen voimme louhia kallio-ta 24/7. Ja yötä päiväähän se aurinkokin täällä paistaa, joten näkyvyys on kohdal-laan. Ja vaikka luonnon olosuhteet ovat-kin täällä omiin rannikoihimme verrattuna poikkeavat, on kyseessä kuitenkin perintei-nen vedenalainen louhintatyö ja louheen ruoppaus – jylhissä maisemissa tosin, Kul-talahti toteaa.
Urakka kestää 12 viikkoa ja työllistää noin kolmekymmentä terramarelaista. Po-larbase AS kehittää satamaansa jatkuvasti, sillä sekä kaasu- että öljynäkymät arktisel-la alueella näyttävät lupaavilta. Kaasu- ja öljytoiminta on kohentanut Hammerfestin taloudellista tilaa ja odotukset paremmas-ta huomisesta ovat korkealla.
04
0606
04
05
06
TERRAMAREN KALUSTO KULJETETTIIN HAMMERFESTIIN
hinaamalla. Matkaa kertyi 1800 merimailia eli noin 3300 km.
Kuvassa kuokkaruoppaaja Attila ja poralautta Playmate.
VEDENALAISTA LOUHINTAA TEHDÄÄN YÖTTÖMÄSSÄ YÖSSÄ.
Louhintaurakkaa voidaan toteuttaa kellon ympäri, sillä työmaa-alueen
lähistöllä ei ole asutusta.
KUVASSA PORALAUTTA PLAYMATEN PORATORNI.
Vedenalaisessa louhinnassa käytetään Terramaren kehittämää neste-
mäistä räjähdysainetta, jonka käyttö on sekä tehokasta että turvallista.
KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.TERRAMARE.FI
08 TERRAMAREN KALUSTOKESKUKSEN KUULUMISIA | HAASTATTELUSSA KALUSTOPÄÄLLIKKÖ TIMO SOIKKELI
KALUSTOKESKUKSENMONIOSAAJAT
0101
Terramaren kalustokeskus on aikojen saatossa kehittynyt poikkeuksellisen monitaitoiseksi korjaus- ja suunnitte-
lukeskukseksi. Siellä ei ainoastaan hoide-ta vesirakennuskaluston huoltoja ja kor-jauksia, vaan kalustoa myös uusitaan ja kehitetään yhä suorituskykyisemmäksi ja turvallisemmaksi. Uutta ja vanhaa tekniik-kaa sovelletaan yhteen, ja samalla inno-voidaan täysin uudenlaisia ratkaisuja.
Kalustokeskuksesta vastaava kalustopääl-likkö Timo Soikkeli on ollut Terramaren palveluksessa jo pitkään. Niinpä hän, ku-
ten muukin kalustokeskuksen henkilöstö, tuntee Terramaren alusten tekniset salat kuin omat taskunsa.
– Terramarella on yli 30 uivaa vesiraken-nusyksikköä, joista jokainen on oma yksi-lönsä. Niinpä täällä kalustokeskuksessa ei samanlaista päivää ole, vaan jokaiselle riittää vaihtelevia haasteita ja teknistä in-novointia jokaiselle työpäivälle. Työsuhteet ovat olleet meillä poikkeuksellisen pitkiä – se kai kertoo siitä, että tästä työstä vähän tykätäänkin, Soikkeli kertoo hymyillen.
Kalustokeskuksessa työskentelee kaik-
kiaan 15 ammattilaista niin konepajalla, suunnittelussa kuin työjohdossa. Heidän li-säkseen kalustokeskuksessa käy myös alus-henkilöstöä huoltamassa ja korjaamassa aluksia.
OMA SATAMA VALKOSSAKalustokeskus sijaitsee Valkossa Loviisan sataman yhteydessä. Sillä on sataman ete-läosassa kaikkiaan 2,5 hehtaaria omaa maa-alaa. Alueella sijaitsevat mm. kone-paja, varastotilat ja -kentät sekä omat lai-turit. Varsinaisen korjaamoalueen ohessa
TERR
AM
ARE
TÄ
NÄ
ÄN
NRO
1 /
KES
Ä 2
01
5
| T
EKST
I JA
KU
VAT:
MA
RKK
U S
ALO
NEN
, IL
MA
KU
VA:
TERR
AM
ARE
N K
UVA
-ARK
ISTO
TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ
0202
0303
´
09
01
MEILLÄ ON OLLUT HIENONA PERINTEENÄ SE, ETTÄ TERRAMARELLA ON OLLUT
ALUSTA LÄHTIEN SEKÄ OMA KALUSTO ETTÄ SIIHEN LIITTYVÄ SUUNNITTELU JA
HUOLTO. TÄLLAINEN OMAVARAISUUS ON OLLUT VAHVA KILPAILUTEKIJÄ.´
01
02
03
KALUSTOPÄÄLLIKKÖ TIMO SOIKKELI TYÖMAALLE LÄHDÖSSÄ
olevan lastialus Georgen kannella, taustalla lastialus Hans.
Kummallakin lastikapasiteettia 500 m3.
ILMAKUVA KALUSTOKESKUKSEN ALUEESTA VUODELTA 2008.
Nykyisin kenttäalueet ovat asfaltoitu, ja rantaan on rakennettu
omat huoltolaiturit satama-altaineen.
KALUSTOKESKUKSEN MUUTETTUA MASALASTA VALKOON
rakennettiin huoltosatamaan laiturilinjaa yhteensä 120 metriä
sisältäen tukimuuri- ja pistolaiturit.
sijaitsee myös kalustokeskuksen toimisto, joka käsittää työnjohdon, suunnittelun sekä henkilöstön pukeutumis- ja peseytymistilat.
– Muutimme tänne Valkoon vuonna 2007. Sitä ennen toimimme Kirkkonum-men Masalassa, eli sisämaassa. Niinpä muutto tänne hyvien vesiyhteyksien äärelle tehosti toimintaamme tuntuvasti. Voimme nyt tuoda alukset suoraan korjaukseen tai säilytykseen omaan satamaan, tai voimme uudistaa ja rakentaa niitä paikan päällä. Lisäksi käytössämme on laituripaikkoja myös Turussa ja Malmössä, joten kaikkien työmailta kotiutuvien työalusten ei ihan tänne asti tarvitse seilata, Soikkeli kertoo.
OMAVARAISTA TOIMINTAATerramaren vesirakennuskalusto on erittäin monipuolista. Se käsittää useita ruoppaa-jia, lastialuksia, pora- ja työlauttoja, paa-lutusyksiköitä, uivia nostureita, hinaajia ja myös maakalustoa.
– Meillä on ollut hienona perinteenä se, että Terramarella on ollut alusta lähtien sekä oma kalusto että siihen liittyvä suun-nittelu ja huolto. Tällainen omavaraisuus on ollut vahva kilpailutekijä, sillä voimme itse huolehtia yksiköittemme toimintavar-muudesta ja kehitystyöstä. Lisäksi se takaa tehokkaan ajanhallinnan projektien, huol-tojen ja erilaisten toimenpiteiden toteutuk-sissa, Soikkeli kertoo.
Korjaus- ja huoltotoimet käsittävät sekä välittömät vauriokorjaukset, muutoskorja-ukset sekä aikataulutetut määräaikaishuol-lot että katsastuksiin liittyvät tarkastukset ja tarvittavat toimenpiteet.
– Alustyypistä riippuen kalustomme run-kokatsastukset tehdään 2,5 – 5 vuoden välein. Runkotarkastamme kalustomme esimerkiksi Turun korjaustelakalla, jol-loin pääsemme tutkimaan alusten veden-alaisten runko-osien ja laitteiden kunnon. Vuosikatsastuksissa tarkastetaan alusten hallintalaitteet, radiot ja varusteet sekä turvallisuuteen liittyvät asiat, Soikkeli täs-mentää.
KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.TERRAMARE.FI
>
10
TERRAMAREN KALUSTO | YLI 30 UIVAA YKSIKKÖÄ
KUOKKARUOPPAAJAT
Kuokkaruoppaajia: 4
Kauhakoot: 2 – 12 m3
Ympäristökauhat: 2 – 8 m3
Ruoppaussyvyys: > 19 m Optio: > 25 m
KAHMARIRUOPPAAJAT
Kahmariruoppaajia: 2
Kauhakoot: 8 – 11 m3
Ympäristökauha: 16 m3
Ruoppaussyvyys: > 40 m Optio: Ruoppaussyvyysvoi olla suurempi erityis-sovellutuksin.
LASTIALUKSET
Itsekulkevat: 8Hinattavat: 9
Lastikapasiteetit:150 m3, 270 m3, 300 m3,500 m3 ja 660 m3 (max.)
PAALUTUYKSIKÖT
Ø 500 – 1500 mm:n teräsputki-paaluille tehokkaat hydrauliset Junttan-paalutuslaitteet, jotka voidaan asentaa työlautalle tai maille.
0404
TEHOKAS TIEDONSIIRTO PROJEKTIEN TUKENATerramaren raskas vesirakennuskalusto toimii työmailla erittäin haasteellisissa olo-suhteissa. Merten tuulet, aallokot, virtauk-set, kosteus sekä kylminä aikoina jäät ja paikoin myös vuorovedet alistavat alukset koville rasituksille. Näissä olosuhteissa on huollon pelattava myös paikan päällä.
– Työmailla alusten huollosta vastaa aluk-sen projektihenkilöstö. Toimintavarma ka-luston hallinta perustuu projektihenkilöstön koulutukseen, tehokkaaseen tiedonsiirtoon
ja selkeään raportointiin. On tärkeää, että kaikki avainhenkilöt niin kalustokeskukses-sa kuin työmailla ovat tiiviissä yhteistyössä silloin, kun huolto- tai korjaustarpeita ilme-nee. Tarkasta raportoinnista saamme myös arvokasta tietoa alusten kehitystyöhön, Soikkeli kertoo.
INNOVAATIOITA JA KEHITYSTYÖTÄTerramaren kalustokeskus suunnittelee ja kehittää kalustoaan määrätietoisesti. Vaik-ka joillakin aluksilla saattaa olla jo ikääkin, ovat ne muutostöiden myötä nykyaikaistu-
neet ja tekniikaltaan uuden veroisia.– Alusten modernisointi ei välttämättä ole
päätavoitteemme, mutta niiden suoritusky-vyn, toimintavarmuuden ja turvallisuuden päivittäminen ovat. Toisaalta nykyteknii-kan kehittyessä sovellamme toki kaiken tarkoituksenmukaisen ja kilpailukykyä tehostavan tekniikan aluksiimme, Soikkeli painottaa. Määräajoin joitakin aluksia saatetaan muutoskorjata myös laajemmin. Tällai-nen investointi oli esimerkiksi poralautta Playmaten muutos, jossa lautta ja paalut
TUTUSTU TERRAMAREN KALUSTOESITTEISIIN UUSITUILLA KOTISIVUILLAMME: WWW.TERRAMARE.FI > YHTIÖ > KALUSTO !
>
11
UIVAT NOSTURIT
Ponttoni- ja lauttojen kansinosturit
Nostokapasiteetti: > 200 tnOptio: Työlautoille asennet-tavat projektikohtaiset nos-turit esim. offshore-tuulivoima-loiden asennukseen.
PORA- JA TYÖLAUTAT
Poralauttoja: 4Työlauttoja: 3
Poralauttojen vedenalaisen louhinnan työsyvyydet: 2 – 26 m
Työlautoille voidaan asentaapaalutus-, nosturi- ja kaivuri-yksiköitä.
HINAAJAT
Hinaajia: 4
Pääkoneitten tehot: 142 – 372 kW
Hinausvoima: 1,3 – 2,1 – 2,5 – 6,7 tn
MUU KALUSTO
Lanat, luotausalukset, yhteysveneet ja ankkurilautat.
Maakalustoon kuuluvat mm. kaivinkoneet, jotka voidaan muuntaa myös paalutusyksiköiksi.
Maakalustoon kuuluu oleellisesti myös Terramaren erikoisosaami-seen liittyvä liukuvalukalusto.
TERRAMAREN KALUSTOKESKUKSEN KUULUMISIA | HAASTATTELUSSA KALUSTOPÄÄLLIKKÖ TIMO SOIKKELI
0504
vahvistettiin, hydrauliikka, sähköt sekä paaluvinssit uusittiin. Nyt alus voi toimia vedenalaisen louhintatyön lisäksi myös suurikokoisten nosturien alustana. Tuorei-siin investointeihin kuuluu myös kahmari-ruoppaaja Meri-Pekan pääkoneen uusi-minen, jolloin ruoppaaja voi toimia myös paalutusyksikkönä tai nosturina. Tuorein in-vestointi on kahden 660 m3:n lastialuksen, Terra 1:n ja Terra 2:n, hankinnat ja niiden muutostyöt vaativiin lastikuljetuksiin.
– Teemme aluksiimme myös projektikoh-taisia suunnittelu- ja muutostöitä, joissa vahvistamme tai muutamme alusten laittei-den rakennetta työkohteeseen paremmin soveltuviksi esimerkiksi silloin, jos veden-alaiset ruoppauskohteet ovat poikkeuksel-lisen haastavia tai silloin, kun alukselta vaaditaan lisäominaisuuksia vaikkapa offshore-tuulivoimaloiden asentamisessa, Soikkeli kertoo.
AVAINTEKIJÄNÄ AIKATAULUTUSKun kyseessä on kymmeniä erilaisia aluk-sia, niiden huollot ja katsastukset sekä työ-maille siirrot ja sieltä poistumiset on koor-dinoitava tarkkaan.
– Tällaisen kalustoryhmän aikataulutus on ihan oma työ sinänsä. Kaikkeen on myös varauduttava ja virheetön ja välitön tie-donkulku on tässäkin avainasemassa. On tärkeää, että työmaalta pois siirtyvä alus
04
05
KALUSTOKESKUS KEHITTÄÄ
ja muutoskorjaa kalustoaan määrä-
tietoisesti. Kuvassa meneillään
ruoppaaja Kahmari 2:n lautan
peruskorjauksen viimeistely omassa
huoltosatamassa.
HAASTAVAT TYÖMAAT
saattavat vaatia projektikohtaisia
muutostöitä työalusten laitteisiin.
Kuvassa suunnitelma ruoppaajan
puomin muutoksesta ja vahvistuk-
sesta.
on täydessä iskussa taas seuraavassa koh-teessa. Aikataulujen ylläpidossa on huo-mioitava myös sää ja talven tuomat jäät. Jälkimmäinen tulee ottaa huomioon myös huoltosatamassamme, Soikkeli kertoo ja katsahtaa aurinkoiselle kesätaivaalle.
– Mutta talven jäihin on onneksi vielä rei-lusti aikaa. Kesä se on paras vuodenaika vesirakentajalle, Soikkeli kuittaa.
KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.TERRAMARE.FI
12 SCHWEDEN SPLITT AB:N LOUHOSSATAMAHANKE | ELLEHOLM, ETELÄ-RUOTSI
SATAMATYÖMAALUONNON HELMASSA
0101
Schweden Splitt AB louhii ja murskaa Etelä-Ruotsin rannikol-la laadukasta vaalean harmaata graniittigneissiä. Louhos sijaitsee Elleholmissa, Karlshamnin kunnassa. Graniitti-
gneissiä käytetään laajasti rakennuskivenä. Sille on suurta kysyn-tää etenkin Itämeren etelärannikolla, josta vastaavaa kivilajia ei löydy. Graniittigneissiä viedään mm. Tanskaan, Saksaan, Puolaan, Venäjälle ja Baltian maihin.
Elleholmin louhos sijaitsee kohdemaiden ja laivaväylien suhteen ihanteellisella paikalla. Aikaisemmin louhe kuljetettiin noin 10 kilo-metrin päähän Karlshamnin satamaan, mutta vuonna 2013 yhtiö sai ympäristöluvan vanhentuneen louhossataman ja väylän kun-nostukseen. Täksi kesäksi uudistettu ja laajennettu satama sijaitsee aivan louhoksen vieressä vain puolen kilometrin päässä tehostaen näin tuntuvasti tuotantoa ja logistiikkaa.
Uudistetussa satamassa säilytettiin kaareva satamakentän profi i-li, jolta louhekuljetin yltää lastaamaan 110-metrisen lastialuksen kokonaisuudessaan. Satamakentän kansirakenteet ja rannan myö-täiset kulmatukimuurilaiturit rakennettiin uudelleen. Laivapaikka
toteutettiin kahdella terässillakkein varustetulla tihtaalilla, joiden väliin uusittiin myös rantamuurilta tihtaalien ulkoreunan tasolle yl-tävä pistolaituri.
Terramare aloitti sataman ja väylän kunnostustyöt vuoden 2014 lopulla vedenalaisella louhinnalla ja ruoppauksilla. Ruoppausvai-heesta vastannut työnjohtaja Samu Mustonen piti hanketta kom-paktina, mutta monipuolisena projektina.
– Vaikka kohteessa oli kyse yhden laivapaikan satamasta ja laiturista, se käsitti työvaiheiden osalta kuitenkin kaiken sen, mitä laajemmassakin satamahankkeessa toteutetaan. Oman erityisluon-teensa projektille tarjosi luonnon läheisyys, sillä louhoksen ympä-
TERR
AM
ARE
TÄ
NÄ
ÄN
NRO
1 /
KES
Ä 2
01
5
| T
EKST
I: M
ARK
KU
SA
LON
EN,
KU
VAT:
TER
RAM
ARE
N K
UVA
-ARK
ISTO
TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ
01 KAAREVA SATAMAKENTTÄ ON SUUNNITELTU
louhekuljettimelle, jolla rahtialus voidaan täyttää kokonaisuu-
dessaan. Kuvassa näkyy etualalla rakennusvaiheessa olevat
tihtaalit, joiden välissä uusittu pistolaituri.
saman tien jo tänä kesänä. Satamassa voivat asioida maksimis-saan 110 metriä pitkät ja syvyydeltään 5,5 metriset alukset.
1313
01
0202
02
03
04
KUVAN TAUSTALLA NÄKYVÄLTÄ ELLEHOLMIN LOUHOKSELTA
on matkaa uusittuun satamaan vain puoli kilometriä.
UUSITTU PISTOLAITURI TÄYDELLISIN VARUSTEIN,
sisältäen fenderit, reunateräkset ja pelastustikkaat.
RAKENNETUILLE TIHTAALEILLE ASENNETTIIN TERÄKSISET
ja suomalaisvalmisteiset kulkusillat.
0303 0404
ristöhän on luonnonsuojelualuetta, Mustonen kertoo.Ennen ruoppaustöitä kohde eristettiin tarkasti 250 metriä pitkäl-
lä silttiverhouksella, joka esti sameuden leviämisen ympäröivään vesistöön. Kuokkaruoppaaja Kuokka-Pekka 2 ahkeroi satama- ja kääntöaltaasta sekä osin väylältä kaikkiaan 40 000 m3 pääosin silttiä ja hiekkaa. Lastialukset Erik ja Fredrik kuljettivat ruoppaus-massat vanhalle laituripaikalle dumpattavaksi ja edelleen kuormat-tavaksi louhosalueelle, missä ne koteloitiin maaperään. Vedenalai-sesta louhinnasta vastasi poralautta Rockbuster.
Ruoppaustöiden valmistuttua aloitettiin helmikuussa 2015 laitu-rien, tihtaalien ja satamakentän ja kansielementtien rakentaminen. Työmaapäällikkö Markku Sollo oli niin ikään mielissään luonnon läsnäolosta, ja sen myötä myös rauhallisesta työmaa-alueesta.
– Harvoinhan sitä saa näin luonnon keskellä ja rauhaisalla alu-eella laiturihankkeita toteuttaa. Eräs konekuskikin bongasi lähis-töllä uineen delfi inin! Säätkin suosivat, joten työt sujuivat oikein joutuisasti, Sollo kertoo tyytyväisenä.
Kulmatukimuuri- ja pistolaiturin sekä tihtaalien rakentaminen sisäl-si sekä porapaalutus-, muotti-, raudoitus ja valutöitä. Kulmatukimuu-ri ankkuroitiin satamakenttään ja rantakallioon, jonka jälkeen to-teutettiin taustatäytöt ja satamakentän pintarakenteet. Pistolaiturin ja kahden viisi metriä leveän tihtaalin porapaalutustyöt käsittivät kaikkiaan 17 teräsputkipaalua. Paalut olivat halkaisijaltaan 320 mm, pituudeltaan pisimmät 18 metriä.
– Hanke oli mukava aloittaa, sillä tilaajan toimesta vanhat lai-turirakenteet olivat valmiiksi purettu. Niinpä saimme aloittaa työt ikään kuin puhtaalta pöydältä, Mustonen toteaa.
Laiturit, satamakenttä ja tihtaalit valmistuivat toukokuuhun men-nessä sujuvasti sovittuun aikatauluun. Viimeisessä työvaiheessa asennettiin paikoilleen tihtaaleille johtavat teräksiset ja punaiset kulkusillat. Kulkusillat on valmistanut Ilmajokelainen Botnia-Korro Oy. Päätteeksi asennettiin paikoilleen vielä laiturien ja tihtaalien varusteet, eli pollarit, fenderit ja pelastustikkaat.
Daniel Holm -nimiseksi ristitty louhossatama aloittaa toimintansa
HARVOINHAN SITÄ SAA NÄIN LUONNON KESKELLÄ JA RAUHAISALLA ALUEELLA LAITURIHANKKEITA TOTEUTTAA. ERÄS KONEKUSKIKIN BONGASI LÄHISTÖLLÄ UINEEN DELFIININ.´
´
14 UUTISET
UUDENKAUPUNGIN SATAMAN JUNALAUTTAPAIKKA MUUTOSKORJATAAN RO-RO-RAMPIKSI
0101
Uudenkaupungin Hepokarin sataman junalauttapaikkaa muutoskorjataan kiinteäksi rampiksi. Investointi täydentää sataman RO-RO-alusten laituriosuutta ja tarjoaa paikan
isommille aluksille. RO-RO-alukset kuormataan sivusta, perästä tai keulasta rullaten, joten lastaamisessa ei käytetä nosturia. Uuden rampin kautta lastataan mm. Valmet Automotiven A-sarjan Merce-des-Benz autoja sekä muita teollisuuden tuotteita.
Terramare aloitti muutostyöt huhtikuussa, ja hanke valmistuu tänä kesänä elokuuhun mennessä. Vanha kaksikerroksinen junalautta-
paikka on purettu. Purkutöissä käytettiin Terramaren uivaa nosturia Nosto-Pekkaa, jolla on nostokapasiteettia 200 tn.
Uusi ramppipaikka käsittää kiinteän kulkusillakkeen ja teräsput-kipaaluille rakennettavat kaksi tihtaalia fendereineen ja varustei-neen.
TERRA 1 JA TERRA 2 VALMIINA RASKAAN SARJAN LASTIKULJETUKSIIN
Terramaren uusilla yli 500 bruttorekisteritonnin lastialuksilla, Terra 1:llä ja Terra 2:lla, on kummallakin lastikapasiteettia 660 m3, joka vastaa painomäärältään noin sadan kuorma-
auton kertalastia.Nämä 60-metriset alukset on varustettu 400 hevosvoiman
pääkoneilla ja Aquamaster-perävetolaitteilla, jotka kääntyvät 360 astetta.
Terra 1 ja Terra 2 ovat kummatkin peruskorjattu ja päivitetty ajanmukaisella tekniikalla sekä hallinta- ja navigointijärjestelmillä.
Tutustu Terra 1:n ja Terra 2:n kalustoesitteeseen kotisivuillamme:
WWW.TERRAMARE.FI > YHTIÖ > KALUSTO
01 MENEILLÄÄN TERÄSPUTKIPAALUILLE RAKENNETTAVIEN
tihtaalien muotti- ja raudoitustyöt. Kuva toukokuun lopulta.
15
TERRAMAREN TYÖMAAT | KESÄ 2015
TYÖMAA TYÖPÄÄLLIKKÖ TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ
Sataman laajennus, vaihe 2, Kapellskär, Ruotsi
Marieholmstunneln, Göteborg, Ruotsi
Vanhan junalauttapaikan muutos, Uusikaupunki
Savupiipun perustus ja liukuvalu, Äänekoski
Innseiling Polarbase, Hammerfest, Norja
Viking Hamn, Husum, Ruotsi
Hanhikiven pohjatutkimukset, Pyhäjoki
Luulajan väylän koeruoppaukset, Luulaja, Ruotsi
Baltic 2 Cable, Rostock, Saksa
Caland Canal, ruoppaus, Rotterdam, Hollanti
AVAINLUVUTHENKILÖKUNTA 30.6.2015: 178
LIIKEVAIHTO 2014: 26,5 MILJ. EUROA
Marko Saarelma
Jouko Sederholm
Seppo Ajanko
Esa Kunnassaari
Sami Soikkeli
Seppo Ajanko
Sami Soikkeli
Sami Soikkeli
Seppo Ajanko
Sami Soikkeli
Christian Gamerdinger
Juhani Naukkarinen
Hannu Mäkelä
Pertti Sukanen
Reijo Kultalahti
Samu Mustonen
Juhani Hartikainen
Jarmo Siimos
Markku Pöyhönen
K.Leskinen / J.Eilola
Terramarella on laatustandardin ISO 9001 ja ympäristöstandardin ISO 14001 mukaisesti sertifi oitu toimintajärjestelmä. Työturvallisuus täyttää OHSAS 18001:n vaatimukset.
TERVETULOA TERRAMAREN UUSITUILLE KOTISIVUILLE!
Olemme uusineet kotisivujemme ulkoasun ja valikkorakenteen. Muutos liittyy emoyh-tiömme Royal Boskalis Westminster N.V.:n lanseeraamaan kansainvälisen yri-tysilmeen ja tietoverkon yhtenäistämiseen.
Uusituilta kotisivuiltamme löydät edelleen kaiken aikaisemman sekä päivitetyn tiedon että liitetiedostot.
www.terramare.fi
www.terramare.boskalis.com
www.terramare.fi
Rentouttavaa ja turvallista kesää!
LAIT
URI
ROM
AN
TIIK
KAA
(TA
UST
ALL
A K
ASK
ISTE
N J
A E
SKIL
SÖN
VÄ
LIN
EN L
OSS
I) |
VA
LOKU
VA:
M S
ALO
NEN