terramare tänään kesä 2004560 kb

TIEDOTUSLEHTI KESÄKUU 2004

Vuosaa r iMaar i anhaminaHerne saa r i

Vuosaa r iMaar i anhaminaHerne saa r i

TIEDOTUSLEHTI kesäkuu 20042

PÄÄTOIMITTAJA

Henrik Holmbergpuh. 09-6136 2622,fax 09-6136 2700e-mail [email protected]äenkuja 3 A,00440 HELSINKI

Kansi:Nordic Giant Vuosaaressa

Vuosaari s. 4

Maarianhamina s. 5-6

Sisällysluettelo

Kansainvälinenmaa- ja

vesirakentaja

Terramare Oy on maa- ja vesira-kennusurakoitsija, joka on eri-koistunut ruoppaukseen, veden-alaiseen louhintaan sekä ranta-ja laiturirakentamiseen.

Boskalis Nordic Oy on TerramareOy:n suomalainen emoyhtiö, jokaomistaa urakointitoiminnassa käy-tettävät koneet ja kaluston sekävastaa myös niiden huollosta jakunnossapidosta ja tarvittavistakorjaamotoiminnoista.

Henkilökuntayhteensä 30.4.2004 266

Liikevaihtovuonna 2003 51,7 milj. euroa

Boskalis-yhtiöiden emoyhtiö onhollantilainen Amsterdamin pörs-sissä noteerattu Royal BoskalisWestminster nv.

Koko Boskalis-konsernin maail-manlaajuisen liiketoiminnan liike-vaihto oli 1046 miljoonaa euroavuonna 2003.

TERRAMARE OY:n TIEDOTUSLEHTI JULKAISU 1 - 2004 - 7. VUOSIKERTA

Toimitusjohtajanpalsta

Vuosaaren satamanruoppaukset

Maarianhamina,Västerhamnin laituri

HernesaarenRisteilijälaiturin jatko

Työturvallisuus-palkinto

Työmaat

Sarahuhdanpakina

Terramaren henkilöstönyhteystiedot

3

4

5-6

7-8

9

10

10

11

KESÄKUU 2004

Lyhyesti 8-9

Hernesaari s. 7-8

3TIEDOTUSLEHTI kesäkuu 2004

STRATEGIAN TARKISTUS

uonna 2003 alkanut maailmanlaa-juinen epävarmuus ruoppausmarkki-noilla on aiheuttanut sen, että kansain-väliset, alalla toimivat suuryrityksetovat joutuneet tarkastelemaan uudel-leen toimintojensa strategioita. Mer-kittävimpinä epävarmuustekijöinäalalla pidetään Euroopan talouksienhidasta toipumista, alhaista Yhdysval-tain dollaria sekä Indonesiassa ja Ma-lesiassa syntyneitä merihiekan lupaon-gelmia, jotka vaikeuttavat suurestiSingaporessa käynnissä olevia mitta-via täyttöurakoita.

Terramare Oy on osa maailman joh-tavaa ruoppausalan yhtiöryhmää: Bos-kalis – konsernia, jossa viime vuodenmarraskuussa aloitettiin laaja selvitysnykyisen toimintastrategian toimivuu-desta ja eri tuoteryhmien markkina- jakannattavuusnäkymistä tulevaisuu-dessa. Kuluvan vuoden maaliskuussaBoskalis julkaisi tavoiteohjelman, jokamuuttaa koko konsernin toimintastra-tegian ja parantaa konsernin tulostapitkällä tähtäimellä. Ydinajatuksenaon keskittyä tulevaisuudessa pelkäs-tään ruoppaukseen mukaan lukienvedenalainen louhinta ja ruoppaustatukeva satama- ja laiturirakentaminen.Valittujen ydintoimintojen kilpailuky-kyä parannetaan optimoimalla nykyi-set kalusto- ja henkilöstöresurssit. Ko-ko Boskalis -konsernissa asetetuntavoitteen saavuttaminen edellyttäänoin 450 henkilön vähentämistä javanhentuneen ruoppauskaluston pois-tamista sekä ydintoimintoihin kuulu-mattomien koneiden ja kaluston myy-mistä.

Toimintaamme Suomessa uusi lin-jaus vaikuttaa konkreettisemmin siten,että lopetamme pohjarakennustoimin-nan sekä kuivalla maalla tapahtuvatrakennustekniset työt kokonaisuudes-saan ja sopeutamme myös omat kor-jaamotoimintomme vastaamaan uut-ta strategiaa. Kokonaisvaikutuksel-taan tämä merkitsee Terramaressa noin60 henkilön vähennystä. Kalustomää-rän vähennys koskee pohjarakennus-kaluston lisäksi myös korjaamoa ja ve-sirakennuskalustoa. Maaliskuussaalkaneet YT-neuvottelut on saatu kon-

sernissamme päätökseen ja suunnitel-man täytäntöönpano henkilöstön jakalustomäärän vähentämiseksi onaloitettu. Tulevan kesän aikana tapah-tuu myös Terramaren organisoitumi-nen Boskaliksessa perustettuun uu-teen North West alueeseen, jonka tar-koituksena on aikaisempaa läheisem-pi yhteistyö konserniyhtiöiden keskensuurien vesirakennushankkeiden to-teutuksessa. Sovitut henkilöstövä-hennykset sisältävät myös tämän or-ganisaatiorakenteen muutoksen vai-kutukset.

Keskittyessämme tulevaisuudessaentistä enempi pelkästään vesiraken-tamiseen toimintamme painopiste siir-tyy aikaisempaa enemmän ulkomaantoimintoihin. Suomen ja sen lähialu-eiden toiminnat tulevat kuitenkin lä-hivuosinakin olemaan yli puolet toi-minnan volyymista. Tätä tukevat jo nyttiedossa olevat vesirakentamisen hy-vät markkinanäkymät. Suomessa on joaloitettu Vuosaaren satamahanke jalisäksi ministerityöryhmä on esittänytvesiväylien syvennyshankkeet lähi-vuosille. Lisäksi kuntien ja kaupunki-en systemaattinen satsaus satamapal-velujen kehittämiseksi teollisuudenlogististen tarpeiden edellyttämällätavalla, tulee lisäämään satamainves-tointeja. Viron ja Venäjän markkinoi-den merkitys vesirakennusvolyymiintulee myös olemaan lähivuosina mer-kittävä.

Yhtiömme toiminta on tullut mer-kittävään kulminaatiopisteeseen, kuntoiminnasta poistuu sellaisia toiminto-ja, jotka ovat olleet erikoisammattitai-toa vaativia osa-alueita. Terramare onaikaisemmin ollut tunnettu vaativienpohja- ja vesirakennuskohteiden tote-uttajana sekä lisäksi lukuisten teolli-suuden investointihankkeiden tekijänä.

Nyt perinteikkään pohjarakentami-sen jäädessä historiaan katoaa samal-la merkittävä osa suomalaisen pohja-rakentamisen yrityskulttuuria, jokaalkoi jo yli 50 vuotta sitten kun Pohja-vahvistus Oy perustettiin toteutta-maan pohjarakennustöitä ja erityises-

ti kehittämään kaivinpaalutusta, jollaon ollut suuri merkitys sekä paperite-ollisuuden että sillanrakennuksen vaa-tivimpien rakennuskohteiden perusta-misessa. Suuri osa pohjarakentajis-tamme on siirtynyt tai siirtymässä hy-vin ansaitulle eläkkeelle. Myös pitkäänkestäneissä työsuhteissa olleita am-mattitaitoisia henkilöitä jää kuitenkintyötä vaille nyt toteutettavissa toimin-tojen muutoksissa. Haluan vielä tässäyhteydessä monien vaiherikkaidenvuosien saattelemana kiittää kaikkiaasianomaisia henkilöitä pitkästä ja lo-jaalista työpanoksesta yhtiössämme.Ruorimme suunta on yhtiömme toi-minnassa muuttunut, seuraten entistäselvemmin vahvinta tukijalkaammevesirakentamista.

Haluan myös esittää parhaat kiitok-seni kaikille pohjarakentamisemmeasiakkaille ja sidosryhmille niistä lu-kuisista projekteista, jotka olemmeteidän kanssanne yhdessä voineet vuo-sikausien kuluessa toteuttaa. Uskon,että keskittymällä tulevaisuudessa ai-noastaan vesirakentamisen osa-aluei-siin, pystymme täyttämään entistä sup-peamman asiakaskuntamme tulevattarpeet tehokkaasti ja laadukkaasti.Tämän tekevät mahdolliseksi kokenutja ammattitaitoinen henkilöstömmesekä jatkuva panostus kalustoresurs-siemme uudistamiseksi samalla hyödyn-täen emoyhtiömme erikoisosaamista.

Toivotan kaikille lehtemme lukijoil-le hyvää ja rentouttavaa kesää vaikkakesäpäivän seisaus jo jäikin taakse.

Jarmo Yletyinen

V


Terramaren uusin kuokkakauharuoppaaja Nordic Giant on tehnyt ensimmäisen urakkansaSuomessa. Lyhyen vierailunsa aikana ruoppaaja kaivoi Vuosaaren sataman tulevan laiturialueenalta pääosin savea 13 metrin syvyydeltä. Kesäkuun 10. päivänä Nordic Giant oli jo siirtohinauksessakohti Kronstadtin ruoppaustyömaata.

nnen tuloaan VuosaareenNordic Giant ruoppasi Göteborgintuloväylää, josta maata ja kalliotaruopattiin yhteensä yli 1,6 miljoo-naa kuutiometriä. Vuosaaressaruopattavaa oli ”vain” 311 000 m3.

Tässä Vuosaaren osaurakassa:RU 3a:ssa käytetty kalustomääräon mittava. Nordic Giantin lisäksikäytössä on ruoppaaja Kahmari,joka tulee jatkamaan saven kaivua–13 metrin tasosta kovaan poh-jaan. Työssä näitä ruoppaajia avus-taa useita lastialusta. Tämän lisäksiruoppauslaivastoon kuuluu hinaa-jia ja mitta-aluksia.

Lastialusten suuri määrä johtuusiitä, että ruoppausmassojen läji-tysalue sijaitsee niin kaukana ettäalusten edestakainen matka kestäänoin 3 tuntia. Lastialuksen täyttä-minen vie lyhimmillään vain puolituntia. Työssä käytetyt sisaryh-tiömme Boskalis Swedenin lasti-alukset Frigg ja Rind kuljettavatlastitilassaan noin 700 m3 ja Terra-maren Jupiter ja Uranus 550 m3.

Nordic Giantin ruoppausosuuskesti huhtikuun lopusta kesäkuun

E

EUROOPAN SUURIN KUOKKA-KAUHARUOPPAAJA VUOSAARESSA

Lastialukset Frigg ja Rind valmistau-tuvat Kronstadtin matkaa varten

Nordic Giant kaivaaurakan viimeisellä

kaistalla

alkuun ja tämän työvaiheen aika-na työmaapäällikkö Jarmo Lindinjohtamalla työmaalla työskenteli33 henkilöä. Kesäkuun alusta läh-tien, kun ruoppaustöitä on jatket-tu Kahmarilla, on työmaan henki-lömäärä ollut 19. Kahmarilla ruo-pataan noin 170 000 m3 pehmeitämaamassoja ja tämä urakka valmis-tuu heinäkuun puolen välin jälkeen.


MAARIANHAMINAN SATAMANLAAJENNUS, UUSI LAUTTAPAIKKALÄNSISATAMAAN, FÄRJELÄGE 6Maarianhaminan satamanyhä vilkastuva lauttaliikenneja uudistuvat laivatyypit vaa-tivat lisää laituri- ja terminaa-likapasiteettia.

luskäyntien määrä satamassaon nyt 26 käyntiä vuorokaudessaja alukset käyttävät nykyistä viittälaituripaikkaa, joista kolme on va-rustettu perärampilla. Liikennekoostuu pääasiassa Suomen jaRuotsin välisestä lauttaliikentees-tä ja lisäksi tänä vuonna alkoivatmyös Tallinnan laivat poiketa sa-tamassa. Ahvenanmaalla on EU:nsisäisen liikenteen tullisäännöksis-sä erivapaus, joka mahdollistaatax-free kaupankäynnin määrä-tyissä tuotteissa.

Uusin laituripaikka, kaj 6, raken-netaan ulommaiseksi vanhan ns.lotkaj-laiturin kohdalle, joka ontoiminut viime vuosisadan alustaluotsilaiturina ja viimeisimpinävuosina pienvenesatamana. Van-han laiturin varusteet purettiinmuseoitaviksi ja dokumentoitiinjälkipolville tiedoksi menneistärakenteista.

Laiturityömme sisältää uuden160 metriä pitkän laivapaikan ja 30metriä leveän perärampin rakenta-misen kaikkine varusteineen ja al-taan ruoppauksen sekä louhinnan.

Ruoppaustyöt aloitettiin jäättö-mässä satama-altaassa maaliskuus-sa poistamalla pintakerros, jokasisälsi lievästi saastunutta maata.Massat kaivettiin Boskaliksen “ym-päristökrapilla” koko ruopattaval-ta alueelta (6800 m2) välivarastoonproomuihin. Poistettavan lievästisaastuneen maakerroksen paksuusvaihteli alueella 0,3 – 0,8 metrin vä-

A

lillä. Lievästi saastuneet massatstabiloidaan sementillä ja käyte-tään laiturikentän taustatäyttöön.Massamäärä oli noin 1400 m3.

Puhtaat pehmeät massat (savi ja

siltti) oli tarkoitus kaivaa ja läjit-tää laiturin edustalle alle 100 met-rin etäisyydellä olevaan 24 metrinsyvänteeseen, mutta neljän vasta-rannan kiinteistön valitus läjityk-sestä hyväksyttiin ja tuomioistui-

Satama-altaan pintakerroksen ruoppaus

Laiturin ponttiseinän lyönti käynnissä


men päätöksen mukaan mitäänmassoja ei saanut läjittää mereen.Ahvenanmaalta ei löytynyt maa-kaatopaikkaa, jolla olisi lupa ottaavastaan tällainen massamäärä(~ 12.500 m3) puhdasta maata. Lä-hin mahdollinen kaatopaikka si-jaitsi Raisiossa, på fastlandet. Puh-taat ruoppausmassat kuljetettiinNaantalin sataman kautta Raisionmaakaatopaikalle. Merikuljetuk-sessa käytettiin kahta itsekulkevaaPena-proomua (~400m3) ja kahtahinaajaa sekä SCG-proomuja(~500m3). Läjitysmatka lienee Ter-ramaren Suomessa toteuttamientöiden pisin, noin 90 mpk yhteensuuntaan. Maakuljetus Naantalis-ta Raisioon tehtiin korkealavaisil-la kuorma-autoilla, siirtomatkanollessa 12 km. Tämä siirtotyö teh-tiin huhtikuun alussa juuri auen-neessa jäärännissä ja saatiin val-miiksi kolmessa viikossa, vaikkaaloituspäivä oli aprillipäivä.

Louhintatyöt päästiin aloitta-maan huhtikuun puolenvälin jäl-keen puhdistetulta alueelta ja tou-kokuun loppupuolella yli neljä-tuhatta kuutiota kiveä oli jo mais-sa. Louhinta tehtiin osittain kah-dessa vuorossa, porauslauttana oliPora-Pekka 5.

Laiturityöt aloitettiin touko-kuussa teräsponttiseinän tekemi-

sellä. Peräporttipaikka ja laituris-ta 105 metriä tehdään teräspontti-perusteisena. Ponttien alapäätankkuroidaan kallioon pystyta-peilla ja yläpään vinoankkurit sa-moin kallioon. Laiturin ulkopäätehdään teräsputkipaaluperustei-sena, pituus 50 metriä ja leveys 20metriä.

Uuden laivapaikan vesisyvyy-deksi tulee – 9.20 metriä ja laiturivarustellaan sähkö- vesi- ja viemä-riliitännöillä. Laiturille tulee mat-kustajien kulkusillakkeet, joiden

perustukset kuuluvat urakkaan.Laiturikenttä asfaltoidaan koko-naan ja varustetaan valomastoilla.

Uusi laiva valmistu lokakuunlopulla, jolloin myös urakkammetulee olla valmiina liikenteen aloit-tamista varten.

Työmaalla vetovastuussa onMarkku Sollo, ruoppausvastuussaoli Marko Saarelma ja louhintaex-perttinä hääri Jouko Kärkkäinen.

Seppo Ajanko

SCG-proomu lähdössä Naantaliin.

Vedenalainen louhintatyö käynnissä


HERNESAARENRISTEILIJÄLAITURINJATKO

erimatkailun nopea kasvuHelsingin satamissa on jatkunutyhtäjaksoisesti koko viime vuosi-kymmenen, jonka aikana matkus-tajien määrä on kaksinkertaistu-nut. Tällä hetkellä matkustajienvuosittainen määrä on vakiintunutlinjaliikenteen osalta 8,5 – 9,0 mil-joonaan. Säännölliset, Tallinnaan,Ruotsiin ja Saksaan suuntautuvatlähdöt sitovat olemassa olevat lai-turit käyttöönsä, jolloin muille ti-lapäisille risteilijöille on ollut vai-

keuksia järjestää laituripaikkoja.Helsinkiin odotetaan tänä vuonnayli 200 risteilyvierailua jolloin lai-vat tuovat mukanaan 212 000 tu-ristia ihailemaan pääkaupunkiam-me. Vilkkaimpina risteilypäivinäsatamissa on yhtä aikaa viisi ris-teilijää.

Näiden vierailujen palvelutasonparantamiseksi Helsingin Satamaon ottanut käyttöönsä uuden lai-turin Hernesaaressa 1.6.2004 alka-

en. Ennen Hernesaareen laituriinmahtui vain yksi alus kerrallaan,mutta nyt Terramaren urakoiman156 m:n jatkon ansiosta sinne mah-tuu kaksi suurta risteilyalusta yhtäaikaa.

Laituri on rakenteeltaan teräs-putkiponttiseinä, joka on ankku-roitu teräsponteista rakennettuunankkuriseinään. Laiturin haraussy-vyys on – 9,00 m. Taustatäyttöma-teriaali on louhetta. Yläosan laitu-rirakenne on teräsbetoninen reu-napalkki, johon on kiinnitetty pol-larit, reunaraudat, suojaparrut, tik-kaat sekä kumifenderit. Laituri onvarusteltu nykyaikaisin vesi- ja vie-märipalveluin, jotta risteilyalukset

M


voidaan huoltaa joustavasti lyhy-enkin vierailun aikana. Laituri-kentällä on linja-autoille pysä-köintitilat ja koko laiturialue onsuojattu uusien turvallisuusmää-räysten mukaisin aitauksin.

Jotta urakka voitiin toteuttaamahdollisimman lyhyessä ajassa,oli tilaaja hankkinut etukäteen lai-turia varten putkiponttipaalut, vä-lipontit, fenderit ja pollarit.

Paalutustyöt aloitettiin vuoden-vaihteessa ja niitä tehtiin talvenkylmimpänä ajankohtana. Jään,lumisateen ja ajoittaisten talvi-myrskyjen kourissa tehty paalu-tustyö asetti niin kalustolle kuinmiehistöllekin tavallista kovem-mat haasteet sekä teknisen toteu-

tuksen että työturvallisuuden suh-teen. Hankalien sääolosuhteidenlisäksi putkiponttipaalujen ja väli-ponttien lyönti sujui odotettua hi-taammin yllättävän vaikeiden poh-jaolosuhteiden vuoksi. Sitä vastoinankkurointi, täyttötyöt ja reunapal-kin rakentaminen sujuivat kevääl-lä niin hyvin, että saimme kurottuapaalutustyössä syntyneet viiveetkiinni ja risteilijälaituri oli luovu-tuskunnossa juuri sovitussa ajassa.

Työn aikataulullista etenemistäauttoi myös kaikkien hankkeeseensitoutuneiden osapuolten ammat-titaito ja yhteistyöhalukkuus, jostaesitän vilpittömät kiitokseni.

Pekka Arppe

Laiturin päämassat:

Putkiponttielementtejä58 kpl 800 m

Välipontteja58 kpl 700 m

Gewi-ankkureita58 kpl 1250 m

Betonia1 100 m3

Betoniterästä50 000 kg

Taustatäyttöä20 000 m3

Rakennekerroksia1 300 m3

Kesäkuun alussa saapuivat Suomeen Boskaliksen lastialuk-set Avon ja Test Singaporesta. Laivat kiinnittyivät Herttonie-men rantaan 50 vuorokauden merimatkan jälkeen. Nämä las-tialukset tulevat toimimaan yhdessä Terramaren suurimmankuokkakauharuoppaajan (Nordic Giant) kanssa Kronstadtinja Muugan ruoppausurakoissa. Ennen siirtymistä kylmemmillevesille alukset työskentelivät kolme vuotta Indonesiassa.

Nämä sisaralukset ovat vuonna 1978 rakennettuja 73 met-riä pitkiä ”palkoproomuja”, joiden lastiruuman vetoisuus on1650 m3. Kummallakin aluksella on 7 hengen miehistö.

Vierailu Suomessa jäi tällä kertaa lyhyeksi ja alukset suunta-sivat kohti Kronstadtia 10. kesäkuuta. Kronstadtin urakassa kul-jetettavia ruoppausmassoja tulee olemaan yli 1,1 miljoonaa m3.

RUOPPAUSMASSOJEN TEHOKKAASEENKULJETUKSEEN TARVITAANSUUREMPIA LASTIALUKSA

Avon ja Test Herttoniemen laiturissa.

Lyhyesti ROCKBUSTER HAMMERFESTISSA

Terramare Oy on tehnyt vedenalaisen louhintaurakannorjalaiselle rakennusyhtiölle AFS-Phil Group ANS:lleSnöhvitin kaasukentän tuotantolaituria varten. Työ käsit-ti kallion louhintaa ja maan ruoppausta 30 000 m3 noin 15hehtaarin alueella.

Työmaapäällikkö Jarmo Siimoksen johtamalla työmaal-la poraukset vedenalaista louhintaa varten tehtiin pora-lautta Rockbusterilla ja louhe ruopattiin Boskalis SwedenAB:n kuokkakauharuoppaaja Rockylla. Kalusto hinattiinhuhtikuun alussa Göteborgista pitkin Norjan rannikkoaHammerfestiin ja työt paikalla aloitettiin 13.4.2004.

Mielenkiintoiseksi työmaan teki 2,5 metrin vuorovesi-vaihtelu ja louhinta-alueelta 10 metrin etäisyydellä raken-teilla oleva tuotantolaituri, jonka rakenteisiin siirtyvän lou-hintatärinän heilahdusnopeuden suurin sallittu arvo oli 14mm/s. Oman mausteensa työhön antoi norjalainen byro-kratia.

Töiden toteuttamista tiukassa aikataulussa hankaloittise että, Norjassa on mahdotonta käytännössä tehdä töitäpyhäpäivisin eikä ruoppausalalla tavallista työaikaa ’’24tuntia vuorokaudessa, 7 päivänä viikossa’’ voitu toteuttaa.Tästä huolimatta työ valmistui 16.6.2004 ja kalusto jäi odot-tamaan pitkää siirtohinausta etelää kohti.


TERRAMARE VOITTIVUODEN 2003TYÖTURVALLISUUSKILPAILUN

erramare Oy osallistui jälleenviime vuonna Uudenmaan alu-een rakennusyrityksille tarkoi-tettuun Turvallisesti 2000-luvul-la -työturvallisuuskilpailuun.Maa- ja vesirakennusalan yritys-ten sarjaan otti osaa kuusi yhtiö-tä. Terramare selvisi voittajaksihyvätasoisessa kilpailussa ja toi-mitusjohtaja Jarmo Yletyinen saivastaanottaa Uudenmaan työ-suojelupiirin lahjoittaman kier-topalkinnon.

Kilpailuun osallistuneet työ-maat arvioitiin MVR-mittarillaja yrityksessä sattuneiden työta-paturmien kokonaismäärän pe-rusteella. Sen lisäksi arvioitiinmyös kaivu- ja kaivantotöidensuunnittelua ja rakennuttajanohjausta.

Terramare Oy:n työturvalli-suuspäällikkö Pekka Arppe, jokapitkään ja menestyksekkäästi ontehnyt työtä työmaiden turvalli-suuden parantamiseksi, vastaan-otti yhtiön puolesta kilpailunvoittotaulun. Kilpailussa arvioi-tiin Alpo Asikaisen vetämä Hel-singin yliopiston tunnelityömaa,jossa pieni ja ahdas talotekniik-katunneli laajennetaan niin, että

myös Yliopiston päärakennuk-sen ja Porthanian välinen sisäi-nen huoltoliikenne saadaan toi-mimaan joustavasti maan alla.Toinen arviointikohde oli Ström-bergin puiston pato- ja siltatyö-maa. Työmaapäällikkö TuomoEtulan johdolla rakennettiin gra-niitilla päällystetty patorakennepuiston puron pinnan säätämi-seksi. Padon eteen rakennettiin

teräsrakenteinen kevyen liiken-teen silta. Molemmat työmaat yl-sivät arvioinnissa huippupisteille.

Kiitokset tästä tärkeästä kunni-anosoituksesta kuuluvat kaikilleTerramaren työntekijöille ja toimi-henkilöille, jotka omilla työpanok-sillaan pyrkivät ennaltaehkäise-mään työtapaturmia ja paranta-maan työskentelyolosuhteita.

T

Pekka Arppe, Jarmo Yletyinen ja palkintosato


TYÖMAATTyöpäällikkö Työmaapäällikkö

Espoon Portti,ankkurointi, Espoo Henrik Holmberg Kimmo Tikka

Lapin syväsatama, Kemi Pekka Keskitalo Heikki Porrasmaa

Hietasen Ro-Ro paikka, Kotka Pekka Arppe Veikko Passi

Wattkastin sillan välituet, Korppoo Mikko Latikka Markku Sollo

Rankin laituri, Kotka Pekka Arppe Jukka Sippola

Vuosaaren satama, Ruoppausurakka 1, Helsinki Paavo Kolari Jarmo Lind

Porthanian huoltotunnelin rakennustyöt, Helsinki Henrik Holmberg Alpo Asikainen

Upinniemen S9:n palokorjaus, Kirkkonummi Pekka Arppe Jukka Sippola

Vuosaaren satama, Ruoppausurakka RU 3a, Helsinki Paavo Kolari Jarmo Lind

Västerhamn Kaj 6, Maarianhamina Seppo Ajanko Markku Sollo

Sillamäe Sadam, Laiturin paalutus, Estonia Seppo Ajanko Marko Saarelma

Fortum, Laiturin SB3 laajennus, Naantali Seppo Ajanko Hannu Mäkelä

Muuga Coalterminal, dredging and reclamation, Estonia Jouko Sederholm Chris van denBoogaard

Kronstadt, dredging, St.Petersburg, Russia Osmo Kupila Ari Väinämö

Holyhead Outfall, dredging, UK Jouko Sederholm Harri Rajala

Työmaat

Kiitos!Rauno Honkanen kiittää työtovereitaan ja työnantajaansa merkkipäivän muistamisen johdosta

Kesällä kuuden ällän oppilas

L a i s k o t t e l e e

L e m m i s k e l e e

L i i o i t t e l e e

L u e s k e l e e

L y s t ä i l e e

L ö h ö i l e e

KUUSI ÄLLÄÄSyksyllä kaikki onkin jo toisin.Niin ainakin vanhemmat luulevat.

(Tänä vuonna on kulunut 100 vuotta runoilija Harry Martinsoninsyntymästä. Hän näki ihmiskunnan pelastuskeinoksi sen, että lapsetkaikissa kulttuureissa pääsevät vapaiksi vanhempiensa tyranniasta.)

Sarahuhta

Viereiseltä sivulta löydät nykyisten kiinteiden toimihenkilöiden yhteystiedot.


Rakennus- ja työpäälliköt

Seppo [email protected]

Pekka [email protected]

Pekka [email protected]

Paavo [email protected]

Mikko [email protected]

Osmo [email protected]

Jouko [email protected]

puhelin gsm telefax

02 - 211 6523

09 - 6136 2617

09 - 6136 2633

09 - 6136 2634

02 - 211 6522

09 - 6136 2652

09 - 6136 2619

0400 - 211 335

0400 - 813 078

040 - 5126 833

0400 - 619 178

040 - 5803 048

0400 - 424 009

040 - 5460 061

02 - 211 6550

09 - 6136 2700

09 - 6136 2700

09 - 6136 2700

02 - 211 6550

09 - 6136 2700

09 - 6136 2700

Tarjouslaskenta

Ari Lå[email protected] 09 - 6136 2661 040 - 7549 385 09 - 6136 2700

Johto ja hallinto

Toimitusjohtaja Jarmo Yletyinen [email protected]

Johtaja Tapio Leinonen [email protected]

Laatu ja tiedotus Henrik Holmberg [email protected]

Talouspäällikkö Lasse Kaijala [email protected]

Controller Heikki Tuovinen [email protected]

Hallinnon muut tehtävät:

Marja Hytö[email protected]

Minna [email protected]

Tuula [email protected]

Eija [email protected]

Johanna [email protected]

09 - 6136 2613

09 - 6136 2625

09 - 6136 2622

09 - 6136 2658

09 - 6136 2614

09 - 6136 2663

09 - 6136 2647

09 - 6136 2656

09 - 6136 2662

02 - 2116 520

0400 - 469 439

040 - 5036 719

040 - 5026 383

0400 - 7159 550

040 - 7307 298

040 - 7051 407

0400 - 761 978

040 - 7305 930

09 - 6136 2702

09 - 6136 2700

09 - 6136 2700

09 - 6136 2701

09 - 6136 2701

09 - 6136 2701

09 - 6136 2701

09 - 6136 2701

09 - 6136 2701

02 - 211 6550

Korjaamotoiminnat (Boskalis Nordic Oy)

Korjaamopäällikkö Timo Soikkeli [email protected]

Koneryhmäpäällikkö Heikki Nikki [email protected]

Muut korjaamotehtävät:

Esko Hautamä[email protected]

Aimo [email protected]

Erkki [email protected]

Matti [email protected]

Sami [email protected]

Toivo [email protected]

09 - 2219 6335

09 - 2219 6336

09 - 2219 6337

09 - 2219 6326

09 - 2219 6315

09 - 2219 6333

09 - 2219 6334

09 - 2219 6322

040 - 5023 783

0400 - 443 416

0400 - 650 186

040 - 7226 044

0400 - 746 726

040 - 5756 515

09 - 2219 6221

09 - 2219 6221

09 - 2219 6221

09 - 2219 6221

09 - 2219 6221

09 - 2219 6221

09 - 2219 6221

09 - 2219 6221

terramare tänään kesä 2004560 kb

Documents