1

KESÄ-LEHTI 2009

Pikkukaupunki LOVIISA I PERNAJA I LAPINJÄRVI I LILJENDAL I RUOTSINPYHTÄÄ

Country living

UUDEN LOVIISAN uudet ulottuvuudetTerveisiä viemäripalvelusta

k k k YRITTÄJÄ EXTRA: Kuinka käy kauppa Slow cityssä k k k k k k k k k k k k k k

KESÄILTA Laivasillalla

ANNA HUHTA trivs i Lovisa

Eija Klaucken IHANA PUUTARHA

Airi Kallio ja Kappelin loistava tulevaisuus

www.loviisa.fi

www.lovisa.fi

Kodin paikka on Loviisassa Hemma i Lovisa

Löydä oma pikkukaupunkisi – 1.1.2010 esittelyssä entistäkin ehompi Loviisa!

Upptäck småstaden Lovisa – 1.1.2010 är den bättre än någonsin!

Pääkirjoitus

Pisaroita. Minne mennä, mitä tehdä ja kaikkea muuta mielenkiintoista pientä. Smått och gott, passa på!

Elämänlaatua etsimässä: Anna Huhta

Wanhassa Wara Parempi & Avoimet puutarhat

Kulttuuripisaroita. Haastattelussa valokuvataitei-lija Janne Lehtinen ja egyptologi Jaana Toivari-Viitala.

Kesäilta Laivasillalla. Pikkukaupunki vietti iltaa kesäisen elämänmenon kohtaamispaikalla.

Arjen sankarit: 24/7 Viemäritukos ei tule kello kaulassa.

Eija Klaucke är en inbiten trädgårdsentusiast.

Minun reseptini: Kevyttä kesäruokaa á la Janne Lepola

Tanssi kuuluu kaikille. Osallistuimme Loviisanseudun tanssiopiston ja sirkuskoulun tunneille.

YRITTÄJÄ EXTRAKuinka käy kauppa Slow cityssä? Pien-tä pörinää Pikkukaupungissa. Hoitoa ja hemmottelua. Apua yrittäjille.

Yrittäjägallup

LOVIISA 2010Uuden Loviisan sielua etsimässä. På söket efter nya Lovisas själ.

Country living - ihanaa maalaiselämää

Ratsastuksen voi aloittaa myös aikuisiällä

Palveluksessanne

INDEX

Merellistä pikkukaupunkielämää 87 kilometriä Helsingistä Småstadsliv med havsutsikt 87 km från Helsingfors

5

6

12

18

20

26

34

38

42

44

50

54

58

70

75

76

Loviisa-LovisaPäätoimittaja Päivi Ahvonen

Toimituspäällikkö Seppo Iisalo

Art DirectorPäivi AhvonenGraafinen suunnittelu & taittoMilla KetolainenKuvitusSanna Nylen

peak pressLaivurinkatu 207920 Loviisa(019) 535 552www.peakpress.nettoimitus@peakpress.net

ToimittajatNoora Lintukangas, Reija Kokkola

Tämän lehden muut kirjoittajat Susa Heiska, Eeva Kangas, Ulla Ora, Hanna Stringer

Tämän lehden kuvaajatPäivi Ahvonen, Susa Heiska, Eeva Kangas, Janne Lehtinen, Virpi Lehtinen, Arto Wiikari

Julkaisijapeak press & productions oy

IlmoitusmyyntiEssi Niemelä(019) 535 552essi.niemela@peakpress.net

PainoArt-Print OyISSN 1796-4466

Kannen kuvaVirpi Lehtinen

Pikkukaupunki

26

EGYPTI! EGYPTEN! EGYPT!-erikoisnäyttely Loviisan museossa 15.5.–13.9.2009.

24

70

Laivasilta kutsuu

1

kesä-lehti 2009

Pikkukaupunki LOVIISA I PERNAJA I LAPINJÄRVI I LILJENDAL I RUOTSINPYHTÄÄ

Country living

uuden loviisan uudet ulottuvuudetTerveisiä viemäripalvelusta

k k k yrittäjä extra: Kuinka käy kauppa Slow cityssä k k k k k k k k k k k k k k

kesäilta laivasillalla

AnnA HuHtA trivs i lovisa

Eija Klaucken ihana puuTarha

airi Kallio ja Kappelin loistava tulevaisuus

Porvoon SeudunOP-Kiinteistökeskus Oy LKV

OP-Kiinteistökeskuksessa saat luotettavaa ja asiantuntevaa palvelua kodin vaihdossasi ja me autamme sinua löytämään unelmiesi kodin. Käy osoitteessa www.opkk.fi ja löydä uusi kotisi!

På OP-Fastighetscentral får du pålitlig och sakkunnig betjäning vid bostadsbyte och vi hjälper dig att finna din drömbostad. Gå in på www.opkk.fi och finn ditt nya hem!

Borgå Nejdens OP-Fastighetscentral Ab AFF - Porvoon Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Tfn/puh. 010 256 3160

5

PÄÄKIRJOITUSLEDAREN

Oletko nähnyt tämän härvelin Loviisanlahdella? Etkö? Loviisassa tapahtuu paljon muutakin, joka voi yllättää jopa pitkään kaupungissa asuneen. Viihdy kesälehtemme parissa, ja tiedät taas vähän enemmän Loviisasta.

Päivi Ahvonenpäätoimittaja

PS: Se härveli on kaislaleikkuri, jonka valokuvaajamme ja AD:mme Eeva Kangas kuvasi viime kesänä Tullisillan laiturilta.

Har du sett den här manicken på Lovisaviken? Inte? I Lovisa händer mycket spännande som får till och med de mest garvade lovisaborna att höja på ögonbrynen. Trivs i sällskap med vår sommartidning och lär dig ännu mer om Lovisa! Päivi Ahvonenchefredaktör P.S. Manicken är en vassklippare som vår fotograf och AD Eeva Kangas spanade in vid Skeppsbron förra sommaren.

Pökköä pesään!

Valkon asukkaat ja yhdistykset järjestävät elo-kuussa suositun Höyryllä Walkoon -kesätapah-tuman. Tämä leppoisa tapahtuma tarjoaa mie-lenkiintoista nähtävää kaikille ja aivan erityises-ti niille, jotka ovat kiinnostuneita historiasta ja höyryllä kulkevista menopeleistä.

Loviisasta Valkoon pääsee ikimuistoisella kyy-dillä: aidolla Haapamäen museoveturiyhdistyk-sen höyryveturilla. Tänä vuonna tapahtumaa halutaan laajentaa merellisempään suuntaan ja järjestäjien tavoitteena onkin saada paikalle

myös vanhoja höyryaluksia. Päätapahtuma-alue on Valkon telakka-alue,

jossa on luvassa markkinatunnelmaa, pienoisrau-tatie ja näyttelyitä. Paikalla on myös veteraani-kuorma-autoja ja muuta raskasta kalustoa histo-riallisten kulkuvälineiden ystäville.

Pilli viheltää, veturi puhkuu lähtövalmiina ja höyrypilvi on sakea - tätä wanhan ajan sym-paattista kyytiä ei kannata jättää väliin.Höyryllä Walkoon 22.–23.8.2009.www.hoyryllawalkoon.suntuubi.com

Kuva: Eeva Kangas

6

7

SommarskojFolkhälsans lägergård i Lappnor ligger vid en havsvik i Pernå, 10 km från Lovisa. Det är ett otroligt fint ställe med en gammal villa, strandbastu och bungalows för inkvartering. Under hela sommaren finns det flera olika läger för barn i olika åldrar: Robinsonläger, sommarläger, paddlingsläger, fiskeläger etc. Dessa läger kan faktiskt rekommenderas. Mera information www.folkhälsan.fi

Kesätorit Ringborgissa18.6. Iltatori klo 1827.6. Kesätori klo 109.7. Iltatori klo 1823.7. Iltatori klo 188.8. Kesätori klo 10

Purjehtiminen on kivaa Kun asuu meren äärellä, on mahtavaa voida harrastaa veneilyä. Turvallisen venei-lyn alkeet oppii parhaiten kurssilla. Pursiseura Östra Nylands Segelsällskap, tut-tavallisemmin önssi eli ÖNS järjestää purjehduskurssin junioreille 16.6., 17.6. ja 18.6. klo 18 pursiseuran paviljongilla. Omaa venettä ei tarvita, koska seura tarjoaa veneet, ja kaiken kukkuraksi kurssi on maksuton. Ja jos purjehduskärpänen puree, saa seuran optareita ja zoomeja lainata. Tiistaisin on myös ohjattua harrastamista. Nyt junnut kaikki seilaamaan, se on mahtava harrastus. Mielellään oma pelastuslii-vi ja vaihtovaattet mukaan. Ilmoittautumiset 12.6. mennessä Jens Sjöblomille, puh. 040 509 3470, jesjoblo@gmail.com.

Maksuton juniorikurssi

Muista myös nämä:Kuningas saapuu Loviisaan 4.–5.7.Österstjernanin yleisöpurjehdukset 4.7., 18.7. & 29.8.Svartholman merilinnoitus Ehrensvärdin polku

Sandöfesten, fiskarfesten, båtfesten - rakkaalla lap-sella on monta nimeä ja se virallinen kuuluu Pernå fiskargillets sommarfest. Sitä vietetään taas 1.8.2009 venekilpailun, tanssin ja rennon yhdessäolon mer-keissä. Be there! www.fiskarfesten.com

Elokuun ensimmäisenä lauantaina ota suunnaksi N 60”19’200 E 26”15’900

pisaroitaKoonneet: Päivi Ahvonen, Eeva Kangas, Noora Lintukangas

Savikurssi koululaisilleKaisa Korpelan vetämät lasten taideleirit jatkuvat. Tänä vuonna on vuorossa kolmipäivänen savikurssi koululaisille. Tiistai 16.6. ja keskiviikko 17.6. on omistettu muotoilulle, kolmas kurssipäivä eli lasituspäivä sovitaan erikseen. Hinta 45 e / lapsi, sisarukset 35 e.

Kuva & Tanssi = KuvatanssiNyt ala-asteikäisille lapsille on tarjolla aivan uusi kesäkurssi nimeltä Kuvatanssi. Kurssilla perehdytetään molempiin taidelajeihin ilon ja elämysten kautta. Opiskeltavia asioita käsitellään kuvan ja tanssin keinoin. Kurssin vetäjinä toimivat Kaisa Korpela ja Kati Kivilahti-Fagerudd. Kurssi pidetään 23.–24.6. kello 10–14. Ryhmät jaetaan 1–3 -luokkalaisiin ja 4–6 -luokkalaisiin. Hinta 55 e / lapsi.

Ilmoittautumiset Kaisa Korpela 040-769 3353

Kesäleirit ja liikunta! Pikkukaupunki-lehden nettiselailuversiossa on kattava koostelasten kesäleireistä ja kesän liikuntamahdollisuuksista. www.peakpress.net

8

Lovely

droppar

9

Oma maa omenaWildemansin tilan pihalla tulee hieraisseek-si silmiään. Vanha puinen tuulimylly kohoaa kohti taivasta pihan korkeimmalla kohdalla. Eikä siinä vielä kaikki: vaikka mylly on raken-nettu vuonna 1896, on se käytännössä toi-mintavalmiudessa.

”Viritämme siipien päälle lähiaikoina kan-kaat, sitten se toimii”, huikkaa Wildemans-gårdin isäntä Vesa Aitokari. ”Koillistuulella se tosin nytkin jo pyörii itsestään”, hän jatkaa.

Olemme Pernajassa, Isnäsin kylässä, Wilde-mansgårdin tilalla, jossa viljellään luomuome-naa. Kuinka tuulimylly tilan pääelinkeinoon liittyy? No ei sitten mitenkään, mutta siitä on tullut paikallinen nähtävyys ja tonttupolun eh-doton vetonaula. ”Kunnostimme tuulimyllyn ensimmäisenä tänne muutettuamme”, Aitoka-ri hymyilee. ”Se vain tuntui tärkeältä.”

LUOMUA, TOTTA KAIAitokarin perhe muutti Isnäsiin reilu kymme-nen vuotta sitten. He ihastuivat Wildemans-gårdiin kun ensimmäistä kertaa parkkeerasivat autonsa pihaan. Päätös oli selvä, vaikka talo ei vastannut nykyaikaisia asumisstandardeja.

Ensimmäiset vuodet kylvettiin saunassa ja käytettiin ulkovessaa. Juokseva vesi tuli ensin pihalle styroksista rakennettuun lämpökop-

piin. Vettä haettiin ämpärillä. ”Silloin meillä oli juokseva Vesa”, isäntä muistelee nauraen.

Tämän jälkeen on tapahtunut paljon. 2,7 hehtaarin tila on kasvanut kuuden hehtaarin kokoiseksi. Vesa Aitokari on rakentanut piha-piiriin oman mehustamon ja istuttanut noin 800 omenapuuta. Ennestään niitä oli Wilde-mansgårdilla viitisenkymmentä.

Vanhaan navettahalliin on kohonnut myös ihka oikea karkkitehdas, ja tällä hetkellä Ve-sa Aitokari panostaa täysillä omenanviljelyyn sekä luomumehun ja luomukarkkien tekemi-seen. Tuotteita myydään esimerkiksi Helsin-gissä Hakaniemen hallissa sekä ekokauppa Ruohonjuuressa. Tilauksia olisi enemmän kun yhden miehen tehdas ehtii tuottaa.

Wildemansille voi syksyllä mennä oman omenasadon kanssa ja tehdä oman puun he-delmistä mehua. Aitokari kertoo, että omenoi-ta kannattaa olla vähintään 30 kilon verran.

Omenamehun ja karamellien valmistuksessa vannotaan lisäaineettomuuden ja luomun ni-meen. Samoin tehdään Aitokarien omassa ruo-kapöydässä. ”Minulle on täysin käsittämätön ajatus, että ostaisin kaupasta espanjalaisia to-maatteja. Mieluummin jätän tomaatit talvella ostamatta kuin syön sellaisen määrän torjunta-aineita”, Aitokari toteaa.

”Luomun kalliimpi hinta näkyy pienempinä terveysmenoina.”

TAVALLISTA MAALAISELÄMÄÄJoulunalusviikolla Aitokarin perhe pukee ko-ko tilan joulumaaksi. Silloin järjestetään tont-tupolku, johon kaikki halukkaat voivat osallis-tua. Kesällä pihan perällä on pieni kioski, jos-sa toimii myös kirpputori.

Wildemansgård pursuaa elämää: elävää maalaiselämää. Tilan emäntä Mia Aitokari toimii Itä-Uudenmaan kyläasiamiehenä. Ai-tokareilla järjestetään paljon juhlia ja pide-tään kiinni yhteisöllisyydestä sukulaisten, ys-tävien ja kylänmiesten kesken. ”Pääsiäisenä järjestämme pääsiäislounaan ja tapaninpäi-vänä joululounaan. Laskiaisena täällä tarjoil-laan hernekeittoa ja punssia”, isäntä kertaa.

Tavallaan nämä ovat perinteitä, mutta isän-täväki ei halua puhua ”perinteiden vaalimi-sesta”, sillä se tuntuu jotenkin jäykältä. Kysy-mys ei myöskään ole idealismista, vaan taval-lisesta maaseudun elämästä, omin käsin teke-misestä, maalaisjärjen käytöstä ja yksinkertai-sista asioista nauttimisesta.

Jonakin kesäisenä iltana, lintujen laulaessa, omaa omenamehua lasiverannalla nautties-sa, voisi kuitenkin kenties puhua idyllistä.

Teksti ja kuvat: Noora Lintukangas

10

pisaroita

VILJARIISIN PAULOISSA

Teksti ja kuva: Päivi Ahvonen

Malmgårdin kartano siirtyi 13 vuotta sitten ekologiseen viljelyyn. Siitä alkoi ”kartanoyrit-täjien” tie kohti uusia haasteita. Tämän hetken kova sana on – suuren maailman malliin – kuoritut viljanjyvät. Malmgårdilla niitä kutsutaan viljariiseiksi.

Viljariiseistä ainakin speltin hyvistä vaikutuksista on tiedetty jo ammoisista ajoista lähtien. Välillä speltti-sana olikin kaikkien huulilla kunnes se taas osittain unohdettiin. Malmgårdin kartanon emäntä kreivitär Kristina Creutz on paneutunut viljariisiin ja sen monipuolisiin käyttömahdollisuuksiin tavallista huolellisemmin.

”Ihmisiä kiinnostaa yhä enemmän, mitä he suuhunsa laittavat. Terveellinen ruoka, mielellään ekologisesti ja lähellä tuotettu, on nousemassa arvostuksessaan oikealle pai-kalleen.”

Kristina Creutz seuraa maailman trendejä. Hän on vakuuttunut siitä, että suunta on oikea. ”Slow food vahvistuu fast foodin rinnalla. Yhä useammat ovat valmiita paneutumaan

ruoanlaittoon. Ihmiset haluavat syödä hyvin ja terveellisesti. Viljariisin eri lajit maistuvat hyvinkin erilaisille. Ne ovat monikäyttöisiä ja terveellisiä”, hän toteaa.

Kartanon puodista löytyy tilan viljasta ja muista antimista jalostettuja herkkuja: mehu-ja, hilloja, viljariisiä, jauhoja ja niin edelleen. Tänä vuonna kartanon puoti on päätetty pitää auki päivittäin sunnuntaita lukuun ottamatta.

”Lisäksi opastetuille ryhmävierailuille voi tulla muutenkin kuin matkatoimiston kaut-ta. Ennakkoilmoitus on kuitenkin tarpeellinen.”

Panimon ohella uutta tarjontaa edustavat kartanossa järjestettävät ruoanlaittokurssit. Pääosaa näyttelee luonnollisesti viljariisi.

”Linnankeittiö on vastikään remontoitu niin, että voimme järjestää kursseja joihin voi osallistua kerralla kymmenisen ihmistä. Nyt vedän kursseja itse ja opetan kuinka viljarii-siä voi käyttää monipuolisesti ja maukkaasti ruoanlaitossa. Tulevaisuudessa kokit voivat pitää vaikka riistaruokakursseja, etnisten ruokien kursseja tai mitä nyt ikinä halutaankin.”

Malmgårdin linna sijaitsee keskellä uskomattoman hienoa kulttuurimaisemaa. Opas-tettu kiertokävely linnassa on todellinen elämys. Kartanon puoti ja sen riistapasteijat vie-vät kielen mennessään. Aivan kuten korkealle rankattu Malmgård Dinkel olut – se aito ja lisäaineeton luomuolut. www.malmgard.fi

Malmgårds övergång till ekologisk odling för 13 år sedan inledde ”gårdsföretagar-nas” färd mot nya utmaningar. Det som gäl-ler idag, både i Finland och utomlands, är skalade sädeskorn för vilka Malmgård har myntat benämningen sädesris.

Spelten, vars positiva hälsoeffekter är kän-da sedan urminnes tider, har ibland varit på allas läppar och ibland fallit i glömska. Vär-dinnan på Malmgård, grevinnan Kristina Creutz, har satt sig in i sädesriset och dess många användningsmöjligheter. En kokbok är på gång och i sommar ordnas matlag-ningskurser i gårdens, eller rättare sagt, slot-tets kök. Sädesriset har en framskjuten plats i dessa kurser.

”Människor vill idag veta vad de äter. In-tresset för hälsosamma, gärna ekologiskt och lokalt producerade livsmedel, ökar sta-digt. Många förhåller sig skeptiskt till till-satsämnen, konserveringsmedel, surhets-reglerare och livsmedelsfärger”, konstate-rar grevinnan Kristina Creutz.

Kristina Creutz, som noga följer med trenderna i världen, är övertygad om att utvecklingen går i rätt riktning.

”Snabbmaten förlorar terräng till så kall-lad slow food och allt fler väljer att satsa på matlagningen. Man vill helt enkelt äta gott och hälsosamt. De olika slagen av sädesris smakar olika, men de är alla hälsosamma och kan användas för olika ändamål”, be-rättar Kristina Creutz.

Gårdsbutiken säljer delikatesser som är gjorda på gårdens egna råvaror: bland an-nat saft, sylt, sädesris och mjöl. I år är buti-ken öppen alla dagar utom söndag.

”Gården tar emot även andra besöks-grupper än de som kommer via resebyrå-erna. Förhandsanmälan bör dock alltid gö-ras. I sommar öppnar gården ett bryggeri, som kan besökas av intresserade.”

Utöver besök på slottet erbjuder gården sina besökare matlagningskurser, där sä-desriset naturligtvis innehar huvudrollen.

Gårdsbutikens viltpastejer smeker gom-men, liksom det högt rankade aromatiska ölet Malmgård Dinkel, som är ett ofiltrerat öl utan tillsatsämnen.

Sädesris

11

PALJON VARTIJA Puolitoista vuotta sitten Valkon kansalaisopiston ja Medborgar-institutenin rehtorien tehtävät laitettiin yhteen. Vakanssia hoita-maan palkattiin hankolainen kasvatustieteiden tohtori Eija Tem-mes-Silvonen.

Peruskoulun opettajana pitkän uran tehnyt Temmes-Silvonen oli miettinyt elämänmuutosta jo jonkin aikaa. ”Olin heti valmis lähtemään Loviisaan, kun työ tuli tarjolle”, hän kertoo.

”Loviisaan tuloa helpotti, että täällä on sukulaisia, rannikko lä-hellä, ja paikkakunta on kaunis”, Temmes-Silvonen toteaa. Työmat-ka bussilla Hangosta Loviisaan on ”aika pitkä, muttei mahdoton”. Hän viettää viikot Loviisassa ja viikonloput Hangossa. ”Konkreet-tinen etäisyys auttaa siihen, että työt jäävät työpaikalle.”

Työssään Temmes-Silvonen vaalii kaksikielistä perinnettä. ”Ha-luan kehittää kummankin opiston erityislaatua, mutta samalla li-sätä yhteistyötä soveltuvilta osin.”

Yhteistyöllä hän tarkoittaa muun muassa yhteisiä tiloja, tunti-opettajia tai kurssikokonaisuuksia. Yhteinen kestävän kehityksen ohjelman suunnittelu alkaa toukokuussa.

”Perimmäinen syy kaksikielisyyteen ovat opettajien ja kurssi-laisten valmiudet. Tietyllä tavalla kieli on yhtä kuin kulttuuri”, hän kertoo haastavasta tehtäväkentästään.

Kansalaisopiston rehtori on paljon vartija. Laki määrittää toi-mintaa niin, että opisto vastaa paikallisiin sivistystarpeisiin.

”Näen kansalaisopintojen tehtävän hyvin monitahoisessa ver-kostossa toimimisena. Vakituisella henkilökunnalla on todella suuri merkitys siihen, kuinka hyvin pys-tymme vastaamaan paikallisiin tar-peisiin. Verkoston ylläpito, lujitus ja laajennus on hyvin tärkeää.”

Myös kuntaorganisaatio on oma verkostonsa. ”Loviisan kunnalliseen toimintaan on ollut helppo tulla. Olen iloinen siitä.”

Teksti: Noora Lintukangas Kuva: Eeva Kangas

För ett och ett halvt år sedan sammanslogs rektorstjänsterna vid Medborgarinstitutet och Val-kon kansalaisopisto. Till ny rektor valdes pedagogie doktor Eija Temmes-Silvonen från Hangö.

Eija Temmes-Silvonen, som hade en lång karriär som grundskollärare bakom sig, ha-de redan en tid funderat på att sadla om. ”Då jag fick erbjudandet tvekade jag inte en se-kund, utan tackade genast ja till jobbet i Lovisa”, berättar hon.

”Omställningen underlättades av att Lovisa är en vacker kuststad och av att jag har släktingar här”, konstaterar medborgarinstitutens rektor. Resan med buss från Hangö till Lovisa är ”ganska lång, men inte omöjlig”. Hon tillbringar arbetsveckan i Lovisa och veckosluten i Hangö. ”Det fysiska avståndet gör att arbetet hålls på arbetsplatsen.”

I sitt jobb försörjer Eija Temmes-Silvonen den tvåspråkiga traditionen. ”Jag vill utveckla båda institutens särdrag, men samtidigt öka samarbetet mellan

dem i lämplig omfattning.” Med samarbete avser hon bland annat gemensamma utrymmen, timlärare och kur-

shelheter. Planeringen av ett gemensamt program för hållbar utveckling inleds i maj. ”Tvåspråkigheten sammanhänger med lärarnas och elevernas bakgrund och be-

redskap. Språket är på sätt och vis detsamma som kultur”, kommenterar hon sina ut-manande arbetsuppgifter.

Medborgarinstitutens rektor har något av en väktaruppgift. Lagen är utformad så att verk-samheten skall svara mot det lokala bildningsbehovet.

”Jag ser medborgarinstituten som en del av ett omfattande nätverk. Upprätthållandet, förstärkningen och utvidgningen av nätverket är mycket viktiga för vår verksamhet. Den or-dinarie personalen har stor betydelse för hur väl vi lyckas tillgodose det lokala behovet.”

Även kommunorganisationen är ett nätverk. ”Det har varit lätt att smälta in i den kommu-nala verksamheten, vilket jag är mycket glad över.”

Rektorn övervakar

12

Elämänlaatua etsimässä

T

Det är lättare att cykla i PampasDet finns många backar i östra Nyland, säger Anna Huhta. Cykeln är nämligen hennes fortskaffningmedel nummer ett. Men Anna gillar sin nya hemstad Lovisa. Närheten till naturen och huvudstaden är ett stort plus.

Textilformgivare Anna Huhta njuter av sol-strålarna vid huset på Backgränd. Bakom henne hopar sig stora stenbumlingar. De bil-dar en bastant mur mot åsen. Pricken på i:et är jättestenen som under kriget fungerade som bombskydd för skolelever.

– Det är en kulturchock för en österbott-ning, säger Anna om steninvasionen.

Anna och sambon Patrik Hellsten köpte det charmiga huset för två år sedan. De bor i lägenhet tills huset är inflyttningsklart.

Anna föll pladask för det idylliska kvarte-ret med de smala lummiga gränderna och de pittoreska trähusen. Huset ligger några hund-ra meter från torget men lagom undangömt i gamla stans grönska. Paret har renoverat hu-set några år och struntar blankt i frågor om när de tänker flytta in.

– Vi gillar att påta och pyssla och anser >>

Text: Hanna StringerBilder: Eeva Kangas

13

14

>> att allting inte behöver bli snabbt färdigt. Vi kunde förstås också valt att bygga ett nytt hus, vilket antagligen hade varit enklare, men då hade vi aldrig fått lika intressant tomt. Det-här är vår fritidssysselsättning, vi jobbar hellre med huset än tittar på tv, säger Anna.

Bekantar sig med närmiljön på cykel

Anna Huhta är född och uppvuxen i Krono-by, som finns i Österbotten 100 km norr om Vasa. Studierna förde henne via Åbo till Hel-singfors, där hon tog sin konstmagisterexa-men vid Konstindustriella högskolan för fem år sedan. Lovisabo blev hon för ett år sedan.

Anna gillar den nya hemstaden. Närheten till naturen och huvudstaden är ett stort plus, servicen är det inget större fel på och huspro-jektet är en livsstil. Helsingforsbesöken har ofta anknytning till Annas jobb.

– Jag är snabb i Hesa och vill fort tillba-ka till Lovisa.

Men visst finns det sådant hon saknar i Lovisa.– Jag saknar den brutala humorn jag är van

med från Österbotten. Jag får vara försiktig med hur jag uttrycker mig...

Många som besöker Lovisa charmas av när-heten till havet, men det gör inte Anna.

– Närheten till havet har inte varit viktig då vi valde att bo på Backgränd. För mig har alltid öppna landskap och åkrar varit viktiga-re än havsutsikt. Då jag drabbas av hemläng-tan och saknar de platta österbottniska slätt-terna tar jag mig en cykeltur mot Kuggom-hållet, där jag hittat samma flacka landskap jag är van med hemmifrån.

Cykeln är Annas fortskaffningmedel num-mer ett. Hon tar sig fram med en svart mo-dern Jopo och en grön mormorscykel – den ena passar i stadstrafiken, den andra för läng-re utflykter.

– Jag har alltid bott centralt och uppskat-tar att man kan cykla dit man är på väg. Det finns bara för många backar i Östra Nyland. Det är lättare att cykla i Pampas.

Alltid gillat tyg

Redan som liten gillade Anna tyg.– Det vanligaste är att man hittar det här

yrket genom att rita och måla, men i mitt fall är det så att jag tyckte om att sy och pyss-la med tyg.

Textilformgivaren har inga speciella favo-ritmotiv, men hon tycker om den skandina-

viska textiltraditionen. Anna gillar skandina-vers sätt att använda tyg och mönster.

– Det är praktiskt och vackert!Bomullstyger, alltså vanligt lakanstyg är hon

speciellt förtjust i. Vilken Annas favoritfärg är beror på sammanhanget. Yrkesmässigt har hon inte råd med att hålla sig till favoritfärger, men hon påverkas av aktuella färger.

– Jag kan tycka att vissa färger är snygga trots att jag inte skulle ha dem hemma eller klä mig i dem. När jag jobbar för Finlayson utgår jag från deras färgkartor som tas fram varje säsong. När jag planerar ett mönster har det oftast litet annorlunda färger än det slutli-ga tyget. Färgkartor justeras och planer änd-ras under arbetets gång.

I dag designar Anna för Finlayson på free-lance-basis. Samarbetet har varat i flera år.

– Vi känner varandra så det är lätt att få det

rätt utan för mycket krångel. Vi har möten och byter tankar inför varje säsong. Mönstren föds utifrån deras behov och mina färdiga idéer.

Häftig ås

Trädgårdsarbete är nyttig motvikt till skapan-det och ruljangsen med renoveringen. På den sjuhundra kvadratmeter stora tomten har tidi-gare husägare odlat, så gott det går, mångåri-ga växter. Anna har tagit sig an att rädda dem.

– Jag har flyttat på perenner och det är ett större projekt än man tror från början. An-nan växtlighet och stenar är i vägen, men än-då känns det som en belöning när jag för göra någonting som är roligt ibland, säger Anna.

Anna drömmer om en liten bastu uppe på kullen, men husrenoveringen är viktiga-re. Huset totalrenoveras grundligt. I princip är endast ytterväggarna och de bärande kon-

Då jag drabbas av hemlängtan tar jag mig en cykeltur mot Kuggomhållet. Där jag hittat samma flacka landskap jag är van med hemmifrån.

15

struktionerna kvar. Till först byggdes om ut-huset, där själva husets tekniska funktioner kommer att finnas. I uthuset finns rinnande vatten och toalett som naturligtvis är till stor nytta under renoveringen.

Arbetsfördelningen är solklar. Och litet skojig. Anna utför kroppsligt och enformigt arbete och Patrik sköter om de bitar som krä-ver kunskap. Anna ledde arbetet då ett nytt filttak byggdes på utehuset.

– Ibland bråkar vi om olika lösningar, där-för har vi skilda projekt och ”råddar” inte i varandras arbeten.

Det gulmålade huset är hundra kvadratme-ter stort och då vinden byggts ut har paret ett härligt hem. Men hur länge huset är gult vet ingen. De har hunnit testa olika gröna färg-kombinationer vid köksfönstret.

Om Anna har en ledig stund vet hon pre-cis vilka platser hon visar vänner som besöker Lovisa första gången.

– Åsen är häftig. Den representerar olika vegetationer, där finns både tallskog och lum-miga områden. Kuckustenen visar jag åt alla! Allén från kyrkan ner till busstationen är en-ligt henne värda att uppleva.

Cykeln är Annas fortskaffningmedel nummer ett.

16

Anna Huhdan suunnittelemat mallit

syntyvät sanojen kautta

Loviisassa syntyy huipputekstiilejä

Loviisalainen Anna Huhta on

suunnitellut yli sata tekstiilimallia

yrityksille. Tuorein keväällä valmis-

tunut työ on Finlaysonin keittiö-

tekstiilimallisto nimeltään Kaari.

Teksti: Ulla Ora Kuvat: Eeva Kangas

17

Huhta opiskeli tekstiilialan artenomiksi Tu-russa ja jatkoi opintoja tekstiilitaiteen mais-teriksi Taideteollisessa korkeakoulussa Hel-singissä. Freelancertyöt yrityksille hän aloit-ti vuonna 2002.

Finlayson on hänen tärkein työnantajansa. Huhta on myynyt mallistoja myös Anttilaan,

Ruotsinkielinen Huhta on kotoisin

Pohjanmaalta, Kruunupyystä. So-

peutuminen Loviisaan on vienyt ai-

kaa, koska kulttuurieroja Pohjan-

maan ja Itä-Uusimaan väliltä löytyy.

– Loviisassa ihmiset ovat ujoja ja

varovaisempia kuin Pohjanmaalla,

missä on totuttu pienyrittäjiin.

Ennen Loviisaan muuttoaan Huh-

ta asui poikaystävänsä kanssa Hel-

singissä. Loviisaan muuton jälkeen

hänen sosiaalinen elämänsä on vil-

kastunut.

– Täällä näkee tuttuja joka päi-

vä. Helsingissä saattoi mennä usei-

ta päiviä niin, että näki vain poi-

kaystävää.

Huhta on lähtöisin pienyrittäjä-

suvusta. Taiteilijaksi ryhtyminen ei

ole hänen tavoitteensa.

– Olen muotoilija ja tekstiilisuun-

nittelija, en tee taidetta, eikä sen

tekeminen edes kiinnosta.

Yrittäjätausta on antanut Huh-

dalle rohkeutta uskoa omiin töi-

hinsä.

– Sen minkä osaa hyvin, voi myös

myydä, ja asiakaskuntana voi olla

koko maailma. Jos tuote ei myy, se

ei mielestäni ole tarpeeksi hyvä.

Hemtexille Ruotsiin sekä muutamille pie-nemmille yrityksille.

Hän esittelee sateenvarjoa, jossa koirat seisovat rivissä ja haukkuvat.

– Tämä on suunniteltu koiranystäviä varten porvoolaiselle yritykselle Design Delille. Halusin, että kuosi erottuu selke-ästi jo olemassa olevista.

Kirppareilta ideoita

Huhta saa töihinsä jatkuvasti uusia ideoita, ja keräilee niitä. Luonnoskirjat ovat teksti-muodossa. Lopulliset tekstiilit syntyvät sa-nojen kautta.

– Seuraan, mitä yhteiskunnassa tapah-tuu, mitkä asiat ovat pinnalla. Itseäni käy-tän harvoin miettiessäni mallistoja.

Retrobuumin aikaan Huhta kiersi paljon kirpputoreja ja löysi uusia ideoita.

– Kerran näin vanhanaikaisia kalenteri-pyyhkeitä. Niistä sain idean suunnitella ka-lenteripyyhkeen, jossa oli jokaisen kuukau-den kohdalla syötäväksi suositeltavia vihan-neksia ja hedelmiä. Ihmiset eivät välttämät-tä muista, mitä vihanneksia saa mihinkin vuodenaikaan edullisesti.

Yksinkertainen vaikeaa

Huhta haluaa, että hänen mallistonsa ovat moderneja, hauskoja ja myyviä.

– Kaunis kukka on vaikea myydä. Sen kaikki osaavat tehdä, pitää olla jotain uutta. Yksinkertaisimmat kuosit ovat vaikeimpia.

Huhdan mukaan kangas rajoittaa suun-nittelua. Esimerkiksi vaakaraitaa on lähes mahdoton liittää verhokankaaseen, kos-ka se näyttäisi seinässä vinolta. Mallistoa suunniteltaessa on tärkeä ottaa huomioon tuotteen koko. Esimerkiksi patalappuun ei voi suunnitella kovin isoa kuviota. Pussi- lakanoissa pakkauksen koko tulee ottaa tar-koin huomioon.

Sesonkien ulkopuolella Huhta valmiste-lee omia tuotteita, kuten kangaskasseja.

– Käsin on mukava tehdä välillä. Olen opetellut painotekniikan opiskeluaikana, ja voisin painaa kotona, jos laitteet olisi-vat olemassa. Ehkä saan hankittua sellaiset joskus uuden kotini ulkorakennukseen.

– Idea tähän Silmu-nimiseen kankaaseen löytyi oksista, jotka keräsin Loviisan

harjulta, Anna kertoo.

18

wanhassa wara parempi. loviisan viidennet valtakunnalliset perinne -ja korjausrakentamisen päivät: vanhoja taloja, ihania koteja, antiikkia & taidetta. 29.–30.8.2009

Kuvanveistäjä Jukka Vikbergin kakkosasunto ja ateljee sijaitsevat Pernajan Skinnarbyssä. Kuusi vuotta paikkakunnalla työskennellyt ja asunut kuvanveistäjä alkoi miettiä, miten hän voisi tuoda lisänsä WWP-tapahtumaan. Yhteistyö Suomen Taiteilijaseura ry:n kuraat-torin, taiteilija Petri Hytösen kanssa poiki idean tuoda WWP-koteihin myös tunnettu-jen huipputaiteilijoiden luomuksia.

– Ajattelin, että gallerioiden ja ateljeiden aarteet saataisiin mukavasti näkyville WWP-kodeissa. Tunnettujen taiteilijoiden työt he-rättävät kiinnostusta kävijöissä. Tapahtuma saa lisäarvoa ja lisää kävijöitä niin Loviisan seudulta kuin muuaaltakin maasta, Vikberg sanoo.

Vastaanotto on ollut innostunut niin WWP-kotien kuin taiteilijoidenkin suunnalla.

– Kaikki taiteilijat lupautuivat heti mukaan projektiin. Onhan tämä mielenkiintoinen, innostava ja ennen kaikkea uudenlainen näyttelymuoto. Tässä saavutetaan monenlai-sia myönteisiä asioita, Vikberg toteaa.

Minkälaista taidetta vierailijat sitten pääsevät ihailemaan? Nykytaidehan voi olla melkein mitä tahansa.

– Maalauksia, videoesityksiä, kenties veistoksia. Koska usein kodeissa on jo val-miiksi esillä taidetta, tarjoamme toisenlaista, tavallisesta poikkeavaa taidenautintoa.

NYKYTAIDEGOES WWPRuoho on vihreämpää

...aidan toisella puolellaWWP:stä muutama vuosi sitten poikinut

Avoimet puutarhat -tapahtuma on ker-

rassaan valoittava oivallus.

– Kaikkiahan meitä sormet mullassa

viihtyviä kiinnostavat toisiemme puu-

tarhat ja kokemukset. Tästä lähti idea

avata puutarhat yleisölle, kertoo tapah-

tumaa koordinoiva Vesa Leivo. Vesal-

le ja hänen vaimolleen Elselle puutar-

ha on paitsi elämäntapa myös elinkeino.

Heidän Villi Niitty -nettikauppansa

tuo maahan mm. hollantilaisia puutar-

hatyökaluja, historiallisia sipuleita ja

persoonallisia sisustustuotteita.

Vesa ja Else Leivon Leivonpesä on

luonnollisesti mukana avoimien yksi-

tyispuutarhojen joukossa.

LEIVONPESÄ, Kungattarenkatu 8 b

VILLA AALTONEN, Pitkäkuja 12

LIISANTALO, Mariankatu 2 c

VILLA ILENNA, Tinanvalajankuja 7

KUNINKAANLAPI, Kuhleeltinkatu 8

MUUTARHA, Rantatie 6

PIRKONPIHA, Vallikatu 7

TALLMO, Snyggiksentie 23, Kuggom

Pernaja (etäkohde)

Puutarhat ovat auki alkukesällä sun-

nuntaisin: 10.5., 17.5., 24.5., 31.5., 7.6.

ja 14.6. kello 12–16.

Lisätietoa (ja ihanaa puutarhatilpehöö-

riä) osoitteesta: www.villiniitty.fi

Renovera ger Mera. De femte riksomfattande traditionsbyggnads- och

renoveringsdagarna i Lovisa: gamla hus,

härliga hem, antikviteter & konst.

29.–30.8.2009

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Eeva Kangas

19

wanhassa wara parempi. loviisan viidennet valtakunnalliset perinne -ja korjausrakentamisen päivät: vanhoja taloja, ihania koteja, antiikkia & taidetta. 29.–30.8.2009

Ovesta sisään, ikkunasta ulos Leena ja Taisto Huttunen ovat avanneet joka vuosi Liisantalonsa ovet WWP-kävijöille. Lii-santalo on ollut auki WWP-päivillä syksyl-lä ja jouluna. Tänä kesänä vierailijat saavat nauttia myös puutarhaloistosta Avoimet puu-tarhat -teeman aikana. Huttusille on selvää, että portit ja ovet ovat auki vieraille.

– Tunnelma on aina ollut välitön ja muka-va, Huttuset sanovat.

Kauempaakin tullaan yhä uudestaan käy-mään Leenan ja Taiston luona. Eivätkä aino-astaan WWP-päivinä.

– Olemme vastaanottaneet erillisestä pyynnöstä pieniä ryhmiä, jotka tulevat poik-keamaan kahville.

Nämä vierailut ovat tarjonneet tärkeää tietoa myös talon nykyisille omistajille. Kä-vijöissä on nimittäin talon asukkaita suku-polvien takaa. He ovat tarjonneet Huttusille muistojen aarteita.

– Olemme kuulleet monta kiinnostavaa ta-rinaa. Aikoinaan talomme oli pilkottu viiteen eri asuntoon. Tarinat ovat avanneet nämä ovet yksi kerrallaan. Mielestämme vierailijat

ovat liikkeellä vähän kuin jokamiehen oikeu-della, Leena Huttunen kuvailee.

WWP-aktiivi Tuula Felin ja hänen miehen-sä Heikki Salonen Riemumaisterin talosta ovat myös konkareita tapahtuman ”kotina”. Felinin mielestä on tärkeintä edistää Loviisan tunnettuutta ja arvostusta vanhoja rakennuk-sia kunnioittavana kaupunkina. Yleinen kiin-nostus vanhojen rakennusten säilyttämiseen on ollut palkitsevaa. Siksi he haluavat avata kotinsa kävijöille tänäkin syksynä.

– Oman kodin esitteleminen ei ole pää-asia, Felin painottaa.

VALTAKUNNALLISTA HUOMIOTAAlusta asti mukana olleet ovat saaneet seu-rata WWP-tapahtuman suosion kasvua vuo-desta toiseen.

– Loviisa on noteerattu valtakunnallisesti mediassa. WWP:n tiedotus ja markkinointi on toiminut hyvin, Felin toteaa.

Moni kuitenkin edelleen ihmettelee, miksi antaa vieraiden kuljeksia omissa huoneissaan.

– Tunnelma on aina kunnioittava. Mitään

ei ole kadonnut, eikä mitään häiriöitä ole ollut. Ja ainahan sisällä valokuvaamisen voi halutessaan kieltää.

Kaisa ja Tuomo Korpela Mariankatu 7:n kohteessa ovat samaa mieltä kävijöiden laa-dusta. Varkaita tai rähinöitsijöitä ei ole ollut.

– Ihmiset ovat erittäin hienotunteisia. Jos oven takana on lapsi päiväunilla, vieraat pahoittelevat häiriötä. Kun me aterioimme, moni kysyy, ovatko he tulleet väärään aikaan. Minä sanon heille, että me olemme kutsuneet teidät kaikki tänne, Kaisa Korpela naurahtaa.

Leivonpesä-talon isäntä Vesa Leivo yllättyi pinkopahvityönäytöksen suosiosta viime ke-sänä. 12 neliön huoneeseen ei millään mah-tunut yhtaikaa tuhatta kävijää.

– Ihmiset jonottivat sisään. Meidän piti avata lopulta ikkuna ja ohjata ihmiset sitä kautta ulos, Leivo nauraa.

Pinkopahvin liimaaminen ei kuumissa ja kosteissa olosuhteissa sujunutkaan suunni-telmien mukaan.

– Sekin oli ihan hyvä opetus. Lopulta sekä liimasimme että naulasimme pahvia.

Monet Wanhassa Wara Parempi -tapahtuman kodeista ovat olleet mukana alusta alkaen. Vuosien varrella WWP:läiset ovat saaneet uusia ystäviä, ja talotkin ovat

saaneet tarinansa. Mutta silti, avaisitko sinä ovesi tuhansille ventovieraille?

Lisätietoa ja kohde-esittelyjä www.wanhassa-wara-parempi.fi

20

KulttuuripisaroitaTeksti: Noora LintukangasKuvat: Virpi Lehtinen

Valokuva rajaa sisäl-leen sen, mitä kuvan ottaja haluaa näyttää. Va-lokuvaaja Janne Lehtinen näyttää itsestään henkilö-kohtaisia asioita ja kertoo ku-villa miten opetteli lentämään. Kuvien ulkopuolelle hän rajaa tavallisen lapsiperheen arjen.

21

”Minun Loviisani on tämä talo ja sen ympä-ristö: metsät, pellot, sumu ja maisema”, Jan-ne Lehtinen kertoo.

Hän on asunut Loviisassa perheineen kuusi vuotta. Kyseessä on ”se tavallinen tarina”: Lo-viisasta löytyi talo, joka sai helsinkiläisperheen lumoihinsa. Edessä oli siis melkoinen remontti ja muutto Köpbackan vanhaan kansakouluun.

”Halusin pois Helsingistä, jotta voin olla irrallaan. Täällä voi keskittyä työskentelyyn ja on tilaa hengittää”, Lehtinen toteaa. ”Ja joutilaisuutta.”

Tilaa taiteilijaperheellä on nyt paljon. Si-tä tarvitaan paitsi kolmen lapsen leikeille, myös Janne Lehtisen valokuvien työstämi-seen ja härveleiden rakentamiseen. Kun ih-minen lähtee lentoon, ovat apuvälineet luon-nollisesti tarpeen.

Opiskeluajoista lähtien Lehtinen on työs-tänyt lentämiseen liittyvää teemaa, jota voi seurata muun muassa hänen Pyhä Lintu -kir-jassaan.

Sopivan surkea harmaa

Epäonnistumisen idea on Janne Lehtisen töissä vahvasti esillä. Se on visuaalinen ja hengellinen elementti. Varsinkin lentämiseen

liittyvät kuvat ovat lakonisia yrityksiä irrota maan pinnasta. Ne on otettu mahdollisim-man ankeaan aikaan vuodesta. Lehtinen itse kutsuu tätä surkeaksi harmaaksi.

”Valokuvan perusolemus on hetki. Mitä ta-pahtui ennen tai jälkeen on mysteeri. Kukaan ei tiedä, ovatko kuvani oikeasti totta”, Janne Lehtinen pohtii ja lisää saman liittyvän myös muistojen perusolemukseen.

”En mieti muita ihmisiä, nämä ovat minul-le itselleni tärkeitä teemoja. Tätä kautta saan niitä etäännytettyä”, Lehtinen sanoo. ”Mitä yksityisempää, sitä yleisempää”, hän toteaa.

Valokuvaaja ei halua mystifioida teoksiaan liikaa. ”Nuorena sitä tietysti miettii, ’mitä mi-nä olen’. Lentämisestä ja Pyhän Linnun tee-moista on tullut jatkuva juttu, jonka tiimoil-ta pidän paljon näyttelyitä.”

Janne Lehtisen vaimo Virpi Lehtinen on niin ikään valokuvaaja. ”On hedelmällistä kes-kustella hänen kanssaan asioista. Itse olen anka-ran kriittinen omille töilleni”, Lehtinen kertoo.

Kaikessa tinkimättömyydessään kuvaa-minen on melko rajua puuhaa. Hakeutu-minen kuvauspaikalle vie oman aikansa, ei-kä sumu kestä kauan. Kun sopiva harmaus laskeutuu pelloille, on lähdettävä. ”Se, et-

tä nämä maisemat ovat niin lähellä, on luk-susta”, kuvaaja miettii.

Aika ja muisti

Juuri maisemat ja historia inspiroivat Janne Lehtistä. Tällä hetkellä hänellä on työn al-la maisemasarjoja, jotka ovat vähemmän do-kumentaarisia kuin hänen aiemmat työnsä.

Viimeiset kaksi vuotta hän on työstänyt myös Viron historiaan liittyvää kirjaprojek-tia. Tämä sisältää taas henkilökohtaisia ele-menttejä, nimittäin kirjeitä, joita on löytynyt hänen lapsuudenkodistaan Karhulasta.

”Kiinnostukseni historiaan on vahvaa, joten on ollut luontevaa hakea menneistä ajoista ins-piraatiota. Minua kiinnostavat aika ja muisti.”

Taiteilijan työ on hyvin kausittaista. Dead-linen paine auttaa valmiiksi saamisessa. ”On aika raskasta kantaa mukanaan tekeillä ole-vaa työtä”, Lehtinen huokaa. Välillä tarvitaan taukoja, kuten missä tahansa työssä.

Tällä hetkellä valokuvaajan perhe puuhaa myös talon suursiivouksen parissa. ”Tuntuu sille, että on siivottava saadakseen ajatuksil-leen tilaa. Tavoitteena on puhtaaseen tilaan pääseminen. Se tapahtuu silloin, kun saa rai-vattua henkisen tilan ulos arjesta.”

Janne Lehtinen (1970) on opiskellut valokuvausta Lahden muotoiluinstituutissa ja Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä. Hän nauttii valtion viisivuotista taiteilija-apurahaa.

TULEVAT NÄYTTELYT 2009Gallery Taik, BerlinStadtMuseum ULM, GermanyMusée Malraux, Le Havre - France

PALKINNOTGerman Photobook Award 2005BMW Competition - nomination - Paris photo 2008

KIRJAT”Night Shift”, Hatje Cantz 2009”The Descendants”, Hatje Cantz 2007”Sacred Bird”, Hatje Cantz 2005

TEOKSIA KOKOELMISSASuomen ValtioSuomen valokuvataiteen museoEMMA - Espoon modernin taiteen museoHelsingin kaupungin taidemuseo

Saastamoisen säätiöTampereen nyky-taiteen museoKuopion taidemuseoPentti Kourin kokoelmat, New YorkLe Cháteau d´Eau, ToulouseFRAC Haute-NormandieYksityiset kokoelmat Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Sveitsissä

22

Airi Kallio, Loviisan Kappelin uusi omistaja ja kunnostaja1. Millaiseksi luonnehdit hyppyä Porvoosta Loviisaan?– Oli korkea aika vaihtaa nurkkia. Olen ollut Porvoossa 30 vuot-ta. Se aika on mennyt Wanhan Porvoon markkinointiin valovoi-maisena matkailukohteena.

2. Olet kuvaillut Kappelia sanoilla Loviisan Helmi, perustele miksi.– Aika luontevaa, koska kohde on HELMI, sijainniltaan ja histo-rialtaan.

3. Missä vaiheessa restaurointi- ja korjaustyöt ovat?– Tervetuloa katsomaan. WWP:n aikana ovet ovat auki ja järjestämme työnäytöksen ja taidenäyttelyn. Nyt selvitetään eri kunnostusavustajia ja etsitään työmiehiä. Kaikki puretaan ensin sisältäpäin ja sitten laitetaan vanhat ovet ja ikkunat paikalleen. Lattiat avataan ja hirsirunkoon vaihdetaan tukihirsiä, vasoja mätien tilalle. Sitten vasta pudotetaan nykyinen, vuodelta 1946 oleva julkisivu alas. Uusivanha ulkoasu tulee olemaan vuodelta 1880. Se on hurmaava! 4. Onko vastaan tullut mukavia / ikäviä yllätyksiä?– Haaste on niin suuri, että kaikki on yhtä mysteeriota. Onneksi olen hyvin inhorealistinen ja talonpoikaisjärjen omaava ihminen. Kappeli ei ole heikkohermoisen paikka. Ihan oikeasti, kaupungin

olisi pitänyt se korjata tai valtion. Tontti on kaupungin ja kun saan sen kuntoon, alkaa varmaankin kaupungilta löytyä

kiinnostusta Kappeliin.

5. Milloin saamme nauttia täysin rinnoin kun-nostetusta Kappelista?

– Kappelista voi mennä vaikka heti nautti-maan täysin rinnoin. Sen ihanasta puistos-

ta ja rauhasta – muutkin kuin puistoke-mistit! Alukesästä on avajaiset, mutten kerro minä vuonna. 6. Mitä toivot tältä kesältä?– Toivon talven aikana työstämieni asioiden loksahtavan paikoilleen. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Onneksi sain parhaat mahdolliset suunnittelijat Kap-pelille, Maaria Mäntysaaren ja Oskari Oreniuksen. Nyt löytyi Carlsson, hyvä kir-vesmies ja saatiin vihreää valoa Euroopan Sosiaali-rahaston työtaitoa yllä-pitävältä projektilta.

Kuka

Lisätietoa Loviisan Sanomien nettisivuilta www.lovari.fi, joilla Airi Kallio pitää blogia.

Haastattelu: Päivi AhvonenKuva: Eeva Kangas

23

PKN LOVIISA - luovuus liikkeelle! PECHA KUCHA NIGHT on Tokiosta lähtöisin oleva luovien toimialojen

verkostoitumiskonsepti, jossa ei tarvitse pelätä nukahtavansa syvään

seminaariuneen. Pecha Kucha Nightissä jokaisella esittelijällä on aikaa

näyttää 20 kuvaa kutakin tasan 20 sekuntia, yksi puhe eli esitys kestää

näin tasan 6 minuuttia 40 sekuntia. Esitellä voi mitä vain; omia töitään,

viime kesän lomamatkaa tai tulevaisuudenvisioitaan. Tilaisuudet ovat

valtavan suosittuja, ja niitä järjestetään maailmanlaajuisesti yli 190 kau-

pungissa – nyt myös Loviisassa. Jos haluat varmistaa paikkasi ensimmäi-

seen Loviisan PKN iltaan lähiaikoina lähetä viesti

paivi.ahvonen@peakpress.net. Lisätietoja www.pecha-kucha.org.

Svenskfinlands äldsta sommarteater Lurens i Pernå uppför denna sommaren nydramatisering av den älskade sagan Pelle Svanslös. Pjäsen som riktar sig till såväl gammal som ung dramatiseras och regisseras av Christian Lindroos. Premiären är den 26.6. För mera information se www.lurens.fi

Koonnut: Päivi Ahvonen, Noora Lintukangas

Sibeliuspäivät 20 v. Loviisan Sibeliuspäivien taiteellinen johtaja Jan-Erik Gustafsson on va-

linnut juhlavuoden teemaksi Haydn (200 v. kuolemasta) – Mendels-

sohn (200 v. syntymästä). Tämän vuoden esiintyjien joukosta löytyy

mm. mielenkiintoinen Arvid Engegård -kvartetten Norjasta. Sibelius-

päivien konsertteja on yhteensä kahdeksan. Loviisan kirkon lisäksi mu-

siikki soi myös Pernajan kirkossa sekä tietysti Bongan linnan Riitta Ne-

limarkka -galleriassa, jossa konsertit ovat aina olleet loppuunmyytyjä,

aivan kuten Loviisan raatihuoneellakin. Lisätietoja www.loviisa.fi.

Haydnin ja Mendelssonin maisemissa

Engegard kvartetten

I år svansas det på Lurens

Valkon Kansalaisopisto järjesti lokakuussa 2008 pyhän laulun viikon-loppukurssin. Musiikin maisteri, äänipedagogi Pia Skibdahl opetti 15-henkiselle joukolle vanhaa laulutapaa Valkon kirkossa. Kurssilai-set etsivät – ja löysivät – äänensä ja luovuutensa ikiaikaisella tavalla, yläsävel-harjoitteiden, alkuäänien, improvisaation ja äänen tuntemi-sen avulla. Joukossa oli myös itseään laulutaidottomina pitäneitä ih-misiä, jotka yllättyivät iloisesti oman äänensä kauneudesta. VAKOsta luvataan, että kurssi saa jatkoa seuraavalla toimintakaudella. Lisätie-toja www.viriditas.fi

Löydä kaunis äänesi

Lisätietoa Loviisan Sanomien nettisivuilta www.lovari.fi, joilla Airi Kallio pitää blogia.

Lov is a ...Loppukesän ”pakko nähdä ”taidepläjäyksiin kuuluu Mar-kus Fageruddin, Henrik Bertlinin, Kati Kivilahti-Fageruddin, Markku Veijonsuon ja Martina Roosin poikkitaiteellinen Lov is a ... -esitys. Show esitetään Loviisan tanssiopiston uusissa tiloissa meijerillä Loviisan päivän tienoolla. Tarkempaa tietoa ajankohdasta lähempänä h-hetkeä paikallislehdistä ja tanssi-opiston nettisivuilta www.loviisantanssiopisto.fi.

Kulttuuria ja kaupankäyntiäViimeiset viisi vuotta Loviisan Suomi-Venäjä-Seu-ran puheenjohtajana toimineella Maarit Hämä-läisellä on syytä hymyyn.

– Loviisan osasto sai huhtikuussa Etelä-Suo-men Suomi-Venäjä-Seuran piirikokouksessa kunniamaininnan ja kunniakirjan uudentyyp-pisestä luovasta tavasta edistää Suomi-Venä-jä-Seuran toimintaa Itä-Uudellamaalla.

Viime vuonna Loviisan Small Ships´ Race -tapahtumaan tuli vieraaksi 40 venäläis-nuorta, ja muutenkin vierailu Suomen ja Venäjän välillä on ollut vilkasta. Matkailun, kulttuurin ja kieliopintojen lisäksi Loviisan Suomi-Venäjä-Seura on saavuttanut jäse-nilleen hyötyä myös kaupallisessa mielessä, sillä vieraan kulttuurin tuntemus edesauttaa kaupankäyntiä.

– Loviisan osastossa on noin 60 jäsentä. Seuran uudeksi pu-heenjohtajaksi valittiin Jarmo Holopainen ja varapuheenjoh-tajana toimii Kaarina Liljeström, Hämäläinen kertoo.

Kulttuuripisaroita

24

Huhtikuisena perjantaina Jaana Toivari-Viitalan aamu alkaa poikkeuksellisesti Loviisan museossa. Poikkeuk-sellisesti siksi, että tavallisesti egyptologi istuu bussissa jo hieman seitsemän jälkeen matkalla Helsinkiin.

Päivätyö Helsingin yliopiston egyptologian dosentti-na tekee akatemiatutkijan aamuista aikaisia. ”Mutta ei niin aikaisia kuin muutama vuosi sitten, jolloin liikuin Ledenin ja Loviisan välillä”, hän viittaa huippuyksikkö-tutkijan virkaan Hollannissa.

Koska Toivari-Viitalan Luxorissa johtamilla kaiva-uksilla tehdään 60-tuntista työviikkoa, kertyy hänelle Egyptin reissuilta vapaapäiviä. Vapaapäivät taas kulu-vat, noh, missäs muualla kuin Suomen Egyptologisen seuran puheenjohtajan tehtäviä hoitaessa, tässä tapauk-sessa 40-vuotisjuhlanäyttelyä pystyttäessä.

Ikiaikaista arkea Jaana Toivari-Viitalan eräs unelma täyttyi viime vuon-na, kun Suomen Akatemia käynnisti viisivuotisen arke-ologisen dokumentoinnin ja konservointiprojektin Lu-xorin Kuninkaiden laaksossa Egyptissä.

Tutkimuksen kohteena on kuninkaallisten haudan-rakentajien yhteisö, toisin sanoen Kuninkaiden laakson hautoja rakentaneiden tavallisten työläisten olot. Tämä on Toivari-Viitalan erityisalaa.

Tutkija lukee uskomattomia kieliä, kuten vanhan val-takunnan hieroglyfejä, klassista egyptiä, ptolemajolais- ja koptinkieltä. Hän tutkii erityisesti uuden valtakun-nan kieltä, jota puhuttiin ja kirjoitettiin Egyptissä noin 1500–1000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

Egyptologin tutkimuskohteina ovat tavallisesti teks-tinpätkät. Tuhansia vuosia vanhoja pesulakuitteja, oikeu-

den pöytäkirjoja ja rakkauskirjeitä riittää edelleen tul-kittavaksi, muistokirjoituksista puhumattakaan.

”On koskettavaa nähdä, miten vähän ihminen on 4000 vuodessa muuttunut. Rakkaus, ystävyys, viha, ar-vovalta tai vaikkapa onni puutarhanhoidosta ovat olleet yhtä suuria asioita silloin kuin nyt”, egyptologi kertoo. Tällainen historiantutkimus jos mikä, antaa aikapers-pektiiviä oman lajimme kehitykseen.

Länsimaisen kulttuurin, ja sitä kautta myös meidän suomalaisten, juuret juontavat Egyptin ja Lähi-idän alu-eelle, muun muassa koptikristittyjen ja luostarilaitoksen kehityksen kautta. Tämä on osa meille kaikille yhteis-tä kulttuuriperintöä.

Tänään teemme historiaaLoviisan muinaisegyptiläisen näyttelyn esineet ovat ai-nutlaatuisia. Vaikka niiden siirtäminen on vaikeaa ja kallista puuhaa, on se sen arvoista.

”Mikä idea näiden esineiden konservoinnissa on, jos niitä ei voida näyttää? Nyt jokainen näyttelyssä vierai-lija voi saada aivan konkreettisesti tuntumaa juuriin-sa”, Toivari-Viitala painottaa. ”Humanistisia tieteitä ei kannata väheksyä. Historiamme vaikuttaa siihen, mitä olemme tänään.”

Tämän päivän digitaalisuus huolestuttaa tutkijaa hie-man. ”Tietomäärä saattaa köyhtyä. Googlaaminen on helppoa, mutta samalla saa käsiinsä vain yksipuolista tietoa”, Toivari-Viitala toteaa.

Tallennusmuotojen muuttuessa myös osa valokuvis-ta, sähköposteista ja kirjeistä häviää.

Millaisia näyttelyitä meidän ajastamme tuhansien vuosien päästä pidetään?

Ihminen on ihminen vuosituhannesta riippumatta

Teksti: Noora LintukangasIso kuva: Eeva Kangas

Loviisan museolla on tänä kesänä isännöitävänään merkittävä egyptologinen näyttely. Tapahtuman syntyyn ovat vaikuttaneet huomattavasti loviisalaisen egyptologi

Jaana Toivari-Viitalan henkilökohtaiset suhteet sekä vapaa-ajallekin levinnyt innostus muinaista Egyptiä kohtaan.

Kulttuuripisaroita

”Rikkinäisten tekstien tulkitseminen, vastausten löytäminen ja palapelin loksahtaminen kohdalleen ovat tässä työssä kaikkein palkitsevinta.”

EGYPTI! EGYPTEN! EGYPT!Suomen Egyptologisen seuran 40-vuotisjuhlanäyttely järjestetään Lo-

viisan museossa 15.5.–13.9.2009. Esillä on ainutlaatuinen kokoelma

muinaisegyptiläisiä esineitä, kuten maalattuja sarkofageja, patsaita,

ruukkuja ja erilaisia käyttöesineitä sekä esimerkkejä kirjoitustaidon

kehityksestä. Esineet ovat peräisin Suomen Kansallismuseosta, Prahan

Národni Muzeumista ja Tukholman Medelhavsmuseetista.

Museon kellariin rakennetaan kopio hautakammiosta, joka kuului

Kuninkaiden laaksossa sijaitsevien kuninkaallisten hautarakennusten

työnjohtaja Inherkhawylle. Maalausten toteutuksesta vastaavat Lovisa

Gymnasietin valinnaisen kuvaamataidon kurssin oppilaat.

Aukioloajat: ti–pe klo 11.00–17.00 / la-su klo 11.00–16.00 / (suljettu 19.–

21.6.) Pääsymaksu: Aikuiset: 8 e / Opiskelijat: 6 e / Lapset (7–17 v.): 4 e

Kesäilta Laivasillalla

Loviisan kaunis Laivasilta herää eloon kevättuulten mukana. Se tarjoaa kävijöilleen ruokaa, juomaa, kulttuuria ja iloista yhteiseloa. Laivasillan tapahtumiin tullaan läheltä ja kaukaa. Hyvällä säällä terasseilla voi istua pitkäänkin ilta-auringon lämmössä.

Teksti: Reija KokkolaKuvat: Susa Heiska

>>

26

27

28

LKevään raikas merituuli puhaltaa eloon myös Loviisan Laivasillan, joka muutamaa talvita-pahtumaa lukuun ottamatta on nukkunut si-keää talviunta.

Toukokuussa Laivasillan toimijat valmis-tautuvat ottamaan vastaan kesän kuuman sesongin. Merenkulkumuseo ja vierasvene-satama Laivasilta aloittavat kesäkauden uu-sin tuulin. Mustalakkinen Dierk Kühn il-mestyy tuttuun tapaan isännöimänsä ravin-tola Saltbodanin terassille jo aamusta luke-maan lehteä. Kahvila-Ravintola Laivasillassa hiotaan kesän ruokalistaa uusiksi. Ravinto-loiden huoltotyöt ja perusteellinen siivous on tehty jo aiemmin.

Loviisalaisten, kesäasukkaiden ja turistien iloksi on myös hyvissä ajoin suunniteltu lu-kuisia tapahtumia, näyttelyitä ja konsertteja, joista osa vetää Laivasillalle tuhansia kävijöi-

tä tänäkin kesänä. Ravintolaelämä alkaa Laivasillalla ”viral-

lisesti” vappua juhlimalla. Pian Loviisa on-kin jo herännyt täysin talviunestaan. Aamui-sin lomalaiset ilmestyvät Laivasillalle aurin-gon mukana juomaan kupin kahvia, tai ai-nakin nauttimaan kauniista merimaisemasta, jota Laivasilta tarjoaa ylen määrin.

Paljon suomalaisia satamia veneellään ko-lunnut loviisalainen arkkitehti Kai Anders-son pistäytyy Laivasillalla lähes päivittäin. Hä-nen mielestään ranta kahviloineen on ainutlaa-tuinen kauneudeltaan ja tunnelmaltaan.

– Ehkä Nauvossa voi aistia hieman samaa tunnelmaa, hän arvioi.

Kaunista tosiaan on. Sininen meri, hyvin hoidettu nurmikko istutuksineen, mukulaki-vet, punaruskeat aitat sekä siisti parkkialue. Kai Andersson kertoo, ettei satama aina ole

Kai Andersson on kolunnut monet satamat. – Loviisan satama on ehdottomasti yksi kauneimmista.

29

ollut näin viehättävässä kunnossa.– Vielä 70-luvulla parkkialue oli vesijättö-

maata, korkeaa kaislaa kasvoi kaikkialla. Nykyään alue on siisti ja elämä kesäisin

on vilkasta. Kai kiittelee Laivasillan runsas-ta kulttuuri- ja musiikkitarjontaa.

– Isot tapahtumat, kuten Östra Nylandin lukijajuhla sekä Small Ships´ Race -purjeh-dusfestivaali keräävät kävijöitä todella paljon.

HELLETTÄ, KIITOS!

Laivasillan alueella oli aikoinaan 50 suola-ait-taa, joiden rivistö kulki aina Suolatorille saak-ka tien kummallakin puolella. Kun satama-toiminta lopetettiin, hävisivät aitatkin. Dierk Kühn ja Kai Andersson muistelevat Laivasil-lan elvytystoimia yli kahdenkymmenen vuo-den takaa. Aittoja pystytettiin yhteisvoimin.

– Dierk aloitti ensimmäisenä ravintolatoi-

minnan vuonna 1986, Kai kertoo.Lukuisia kieliä, vaikkakaan ei suomea, su-

juvasti puhuva saksalainen saapui Loviisaan seilattuaan vuosia pitkin maailman meriä suuren kolmimastoisen purjealuksen kippa-rina. Ruotsissa alus oli suorastaan kuuluisuus.

– Laivalla on kuvattu muun muassa Peppi Pitkätossu -elokuvia, Dierk kertoo.

Kyseisellä aluksella Dierk ja suomalainen Marja löysivät toisensa. Pariskunnan van-hin poika kasvoi merellä, mutta toisen lap-sen synnyttyä he päättivät asettua aloilleen.

– Halusin, että tuleva kotikaupunkini si-jaitsee meren äärellä ja että siellä asuu ruot-sinkielistä väkeä. Loviisa sopii minulle siis hy-vin, Dierk hymyilee.

Laivasilta-ravintolan isäntä Klas Holm-berg toteaakin kuulevansa Laivasillalla voit-topuolisesti ruotsin kieltä.

– Kyllä suomenkieliset tuntuvat olevan vä-hemmistönä, mistä se sitten johtuukin, hän pohtii.

Ei auta edes ruotsin kieli, jos kesä on vii-mainen ja sateinen. Ravintolayrittäjä tun-tee nahoissaan kylmän sään. Viime kesä oli sateinen, joten kaikki yrittäjät toivovat säi-den haltian olevan tänä vuonna suosiollisem-pi. Dierk toivoo auringonvaloa myös muista kuin kaupallisista syistä.

– Masennun talvella. Kylmyys ei minua haittaa, ja lumikin on kaunista. Mutta pimeys, se käy mielen päälle.

MERKILLINEN MÖLYTOOSA

Loviisan Laivasilta tarjoaa kävijälle myös hen-genravintoa. Ulkoapäin katsottuna ei arvaa-kaan, millaisen historiallisen maailman lai-turin kupeessa sijaitseva Merenkulkumuseo >>

Melih Özdek ja Klas Holmberg toivovat aurinkoista kesää. Dierk Kühn herää itsekin eloon kesän myötä.

>> kätkee sisäänsä. Ikkunoista avautuu muka-vasti nykyaikainen venesatama, kun mieli vaeltaa menneissä ajoissa. Merenkulkumuseo tarjoaa kävijöille joka kesä jotain uutta, ja tee-maa tuetaan kirjallisuudella ja muilla julkai-suilla. Museon vuosikävijämäärä on vakiintu-nut 2 500 kävijän pintaan.

– Aktiivinen matkailija suunnittelee tark-kaan reittinsä. Hamina tattoo -tapahtuman kävijät pistäytyvät meillä meno- tai tulomat-kallaan. Svartholman-kävijät tulevat myös usein meille. Keväisin on koululaisryhmiä. Onni-nimiset pojat ostavat Onni-laivakortte-ja, neljättä vuotta merimuseon vastaanotossa työskentelevä Marita Skog-Kukkola kertoo.

Tarvittaessa museon johtajan Tapio Leh-muskallion lisäksi pari muuta opasta kier-rättää porukkaa kertoen kiinnostavia tari-

noita. Merenkulkumuseossa on lukuisia hie-noja valokuvia, jänniä yksityiskohtia men-neiden aikojen laivaelämästä sekä runsaasti tietoa. Peltinen pelastuslautta hymyilyttää, ja hetki vanhassa kapteenin yksityissalon-gissa saa mielikuvituksen liitämään. Lähti-essään satunnainen matkailija voi ostaa mu-kaan muistoesineitä, tietokirjallisuutta ja lo-viisalaisten kotien kirjahyllyistä peräisin ole-via teoksia.

– Veneilijät hakevat divari-hyllystä luke-mista muutamalla eurolla, Tapio Lehmuskal-lio kertoo.

Palatessamme eteiseen kierroksen jälkeen sisään astuu mies mukanaan matkalaukkua muistuttava laatikko. Matkalaukku osoittau-tuu äänekkääksi, kun Tapio Lehmuskallio kä-sittelee sitä. Käy ilmi, että kyseessä on ääni-

Menovettä veneelle.

30

31

Kesäisenä perjantai-iltana Laivasilta täyt-tyy monenlaisista kävijöistä. Pukukoodia ei ole, väki vaeltelee lomatamineissa, vain yksi bisnesmies pukuineen kulkee raitilla. Hanna Kallio istuu ilta-auringossa 6-vuotiaan Ans-si-poikansa kanssa edessään iso lasillinen café lattea. Anssi nauttii antaumuksella jäätelöä ja banaanilimua. Viereisessä pöydässä suun-nitellaan innokkaasti veneilyretkeä Svarthol-maan. Oluelle pistäytynyt rouva on asetta-nut pienen pyyhkeen suojaamaan koiransa päätä auringolta. Koiralle on tietenkin tarjol-la vettä.

– Lemmikit ovat tervetulleita terassille. Vain variksista on harmia. Viime kesänä laitoimme markiisin ulkoterassille, sen alle ne eivät lennä häiritsemään ruokailijoita. Samalla tupakoitsi-jat saivat suojan sadesäällä, Melih keroo.

Laivasillalla hyväntuulisuus tarttuu, ja tu-

Dierk Kühn on puolestaan huomannut vuosien varrella Laivasillan kävijöiden muut-taneen sekä ruoka- että juomatottumuksiaan.

– Saltbodanissa syödään nykyään usein pit-kän kaavan mukaan. Pääruoan lisäksi tilataan myös alku- ja jälkiruoka. Merellinen ruoka-listamme on saanut kiitosta. Juomista suo-situimpiin kuuluu lonkero, ja viiniäkin on opittu juomaan. Suomalaiset ovat selvästi kansainvälistyneet tavoiltaan, Dierk kiittelee.

Enää ei vuonna -89 hankittu espressokei-tinkään nökötä nurkassa turhan panttina.

– Erityisesti nuoret osaavat vaatia muuta-kin kuin tavallista kahvia.

Ravintola Laivasillassa moni nauttii ateri-ansa lasitetun terassin suojissa merta ihaillen. Saltbodanin ravintolapuolella tunnelmoidaan kynttilävalaistuksessa. Kummankin ravinto-lan ulkoterasseilla juhlitaan riehakkaammin. >>

merkinantolaite helsinkiläisestä lohialukses-ta vuosisadan alulta. Tänä kesänä mölytoosaa voi käydä ihmettelemässä museon yläkerran näyttelyssä. Siellä voi myös eläytyä merimies-ten arkeen, heidän harrastuksiinsa ja puhde-töihinsä.

OLUTTA JA VIINIÄ

Ilta on vielä nuori, kun Laivasillalle tulee uut-ta väkeä Svartholman-lautan saavuttua lai-turiin. Porukka on hilpeällä tuulella, moni suuntaa kohti Laivasillan uusia vessoja. Näyt-tää siltä, että laivalla on keikuttanut. Ravinto-la Laivasillassa sekä Saltbodanissa alkaa vipi-nä, kun terassit täyttyvät janoisista ja nälkäi-sistä seilaajista.

– Olutta menee eniten. Kanaruokien suosio on ollut kasvussa, toteaa Melih Öz-dek keittiöstä.

Kesä tuo Niclas Mattssonin Loviisaan.– Talvet asun Helsingissä.

Aurinko lämmittää Hanna ja Anssi Kalliota aitan edustalla.

32

tut morjenstavat toisiaan. Pari juhlijaa – var-maankin satunnaisia kävijöitä – nuokkuu jo väsähtäneinä. Illan vanhetessa kuulokin heik-kenee, terasseilla keskustellaan jo kovaan ää-neen. Niin suomeksi kuin ruotsiksikin.

PALKITTUA PALVELUA

Hetken ihailtuamme laiturissa tyynenä lepää-vää kaunotarta, Österstjernania, pistäydym-me vielä Niclas Mattssonin isännöimään ve-nesataman info-kioskiin. Meidät vastaanot-taa iloinen pelle, joka edustaa suosittua jää-telömerkkiä. Tiskin takana tervehtii itse sa-tamaisäntä kiireisen oloisena. Tulevan kesän hän arvelee olevan normaalin vilkas. Loviisan palkittu vierasvenesatama tarjoaa täydet pal-velut, mutta myös ainutlaatuisen tunnelman.

– Satamaa on kehitetty vuosien varrella. Nykyään Loviisassa on yhteensä 70 venepaik-

kaa, joita käyttää vuosittain noin 1500 kävi-jää, Niclas kertoo.

Hänen kokemuksensa mukaan satamatoi-minta hiljenee melkein hetkessä, kun lomase-sonki on ohi.

– Sitten Loviisasta tulee aavekaupunki. Itse asun talvisin Helsingissä.

Niclas muistuttaa, ettei edes kesälomatun-nelmissa pidä mennä veneeseen alkoholia nauttineena. Kerron kuulleeni, että joku lii-an keikkuvassa kunnossa ollut veneilijä päät-ti jäädä rantaan humpsahdettuaan kasseineen päivineen laiturilta mereen. Niclas ei vahvis-ta tarinaa todeksi.

– Yleensä veneilijät ovat aika varovaista po-rukkaa. Joskus tosin on tullut hankituksi niin suuri vene, ettei sitä hallita rantautuessa, Nic-las naurahtaa.

Millainen mahtaa olla vierasvenesataman

T>>

Maailma on pieni. Amerikkalainen Michael Sabarese on tullut Loviisaan sukujuhliin. Myös hänen kalifornialaisen ystävänsä äiti on alun perin loviisalainen.

ihanneasiakas? Vastaus on hieman yllättävä.– Näen muutamassa minuutissa, jos on tul-

lut ostetuksi liian mahtava vene, eikä rahaa ole jäänyt muuhun. Kurja sää korostaa asiak-kaan huonotuulisuutta. Ihanneasiakas on hy-väntuulinen lomailija, Niclas kuvailee.

Tänä iltana ei huonotuulisia näy missään. Muutaman nuoren venekunta pistäytyy tank-kaamassa venettään, ja amerikkalaismies ky-syy puhuuko Niclas englantia. Tietenkin pu-huu. Jokakesäinen purjehtijavieras, helsinki-läinen muusikko Jarmo Julkunen ylistää Lai-vasillan ja Loviisan kauneutta.

– Olisi kiva tulla tänne joskus soittamaan. Laiturilla iloinen porukka irrottelee köy-

siä. Kai Andersson, Dierk Kühn ja heidän ruotsalaisvieraansa lähtevät Kain Androsina-veneellä kohti Svartholmaa Dierk kippariaan.

– Stig ombord, kaikuu kesäillassa.

Tervetuloa terassille tai salin puolelle.

erassilla voi istua pitkään ilta-auringon lämmössä.

33

1.5. Kesäkauden avajaiset – Öppning av sommarsäsongen 13.6. Loviisa-soutu – Lovisa Rodden18.6. Juhannussalon nosto – Midsommarstångens resning19.6. Juhannustanssit – Midsommardans27.6. Östra Nylandin lukijajuhlat – Östra Nylands Läsarfest18.–19.7. Small Ships´ Race29.8. Muinaistulien yö – Forneldarnas natt29.–30.8. Syys- ja käsityöläismarkkinat – Höst- och hantverksmarknad12.12. Joulumarkkinat – Julmarknad

Tapahtumat Laivasillalla

Kai Andersson ja kaverit. Stig ombord!

Österstjernan yleisöpurjehdukset 4.7., 18.7. ja 29.7. Österstjernans seglatser för allmänheten är den 4.7, 18.7 och 29.7

Händelser på Skeppsbron

arjen sankaritTeksti: Reija KokkolaKuvat: Virpi Lehtinen

34

24/7Vältä viemärikatastrofi. Niinkin vaaraton esine kuin tulitikku saa putket pulppuamaan. Kumisaappaista nyt puhumattakaan. Viemäri ei niele mitä tahansa.

Loviisan viemäripalvelun perustaja Tom Aal-to on ehkä ainoa loviisalainen, joka on tu-tustunut perusteellisesti kaupunkimme ja sen lähialueiden maanalaiseen elämään. Ai-ka harva miettii viemäriasioita, ellei ole pak-ko. Mutta silloin iskee paniikki, kun lavuaari pulputtaa tai kylppäri täyttyy vedestä. Yleen-sä Tomin kännykästä kuuluukin ensimmäi-seksi hätääntynyt ääni ”herranjestas, arvaa mitä meillä tapahtuu?”

– Joskus kestää tovin, ennen kuin saa selville soittajan, hänen osoitteen-

sa ja mikä mahtaa olla hä-tänä, Tom kertoo.

Ja taas puhelin soi. – Onko iso hätä? Heti vai huomenna,

Tom kysyy.Vahinko ei kulje kello kaulassa eikä hätä

lue lakia. Siksi viemäripalvelun täytyy toimia 24 tuntia vuorokaudessa. On tärkeää, että joku vastaa aina. Liikkeelle lähdetään mel-kein palomiestyyliin. Vesivahingot ja viemä-riongelmat eivät ole pikkujuttu, eikä mitään halpaa lystiä. Viemäriyrittäjän välineet eivät myöskään ole hankittavissa pikkurahalla. Lo-viisan Johtajantiellä sijaitsevan hallin pihaan on parkkeerattu Loviisan katukuvasta tuttu, musta ja kiiltävä Kombi-Scania.

– Siinä hyrrää 350 000, Tom sanoo, eikä puhu litroista vaan euroista. Loviisan katu-kuvassa kuljeksii kahden luksustalon verran viemäripalvelua.

– Nämä vehkeet ovat todella kalliita. On-neksi meidän alallamme ei lama vaikuta. Ih-minen kun ei lakkaa toimimasta, oli taantu-ma tai ei. Ehkä laman voi nähdä siinä, mi-tä viemärissä on. Säästökuurilla syödään eri tavalla, Tom nauraa.

Huumoria viemärityössä kuulema viljel-lään runsaasti.

– Tässä työssä ei tarvitse puhua paskaa!

35

>>

36

Loviisa on vanha kaupunki, ja sen infra-struktuuria korjaillaan ja parannellaan tar-peen mukaan. Viemäreiden tekninen ikä on 50 vuotta, mutta raja venyy ja paukkuu. Ta-paamme Jari Karhun Lahden Putkistokuva-us Oy:sta Loviisan Määrlahdessa.

– Loviisankin alueella pohjavedet ovat vaa-rassa viemäriverkoston huonon kunnon ta-kia, Karhu huomauttaa.

ISÄLTÄ POJILLE

Tom Aalto ryhtyi viemäriyrittäjäksi sattumal-ta edellisen taantuman aikaan, vuonna 1992. Hän oli tehnyt pitkän uran ihan toisenlaises-sa ammatissa. Itsenäiseksi yrittäjäksi hän pää-tyi ostettuaan kaksi loka-autoa. Yksi Tomin pojista, Jani, alkoi heti isänsä avuksi. Seurasi 14 hullua vuotta, jolloin yrittäjää vietiin niin, että lopulta tuli stoppi, vaikka toinenkin poi-ka, Jarkko, lähti remmiin. Nyt Tom on eläk-keellä, mutta hän on edelleen mukana toi-minnassa. Ritva-vaimo hoitaa oman työnsä ohella maksuliikennettä. Tomin puhelin tun-tuu soivan vähän väliä. Hän ei kirjoita ylös nimiä, osoitteita, ei mitään.

– Muistan kyllä puhelut. Käyn ne läpi illalla.Hän on hiljalleen kuitenkin opetellut elä-

mään eläkeläisen arkea. Eikä hän enää kaipaa niitä aikoja, jolloin hän yritti päästä saunaan kolme kertaa illan aikana, mutta joka kerta piti äkkiä heittää vaatteet niskaan ja painua lokahommiin. Tuolloin ei ollut harvinaista, että Tom teki toista vuorokautta työtä – kir-jaimellisesti – putkeen.

– Aluksi oli vaikeaa luopua työstä. Onneksi Jani ja Jarkko ovat ottaneet homman haltuun, ja he vielä pitävätkin tästä työstä.

Viemäripalvelussa tarvitaan paitsi jatku-vaa päivystystä niin myös mitä erilaisimpia vempaimia. Kamera on tärkeä laite, kun et-

Isältä pojille. Tomin pojat

ahkeroivat hänen jäätyä

eläkkeelle.

– Luopuminen työelämästä

otti koville, mutta

terveyssyistä oli pakko

jäädä eläkkeelle.

nissä, sillä kynnys esti veden pääsyn olohuo-neeseen. Jälkeenpäin saimme vielä haukut sii-tä, että matto oli mennyt pilalle.

TUHOISAT TOPS-PUIKOT

Tom neuvoo mielellään, miten voi estää vessan tai muun viemäristön tukkeutumisen. Niinkin viaton, ja usein vessassa käytetty esine, kuten tulitikku voi aiheuttaa mittavat vahingot. Se kun jää poikittain putkeen, on vahinko valmis ajan saatossa. Puhumattakaan tops-puikoista, joiden takia viemäripalvelu kutsutaan hyvin useasti apuun. Ja eihän nyt kukaan kai kissan-hiekkaa vessanpönttöön heitä, eihän?

– Kyllä heittää, ja se on sama kuin valaisi putkiin betonia, Tom toteaa.

Viemäreistä löytyy aivan uskomattomia asioita. Lasten lelut ja tutit ovat aika tavallis-ta putkentukkijatavaraa. Pikku-Joonas ja Jen-ni saavatkin usein nolon asiakkaan syytteet niskaansa, oli sitten putkissa kahvin sump-pia, akvaariokala tai pesujauhetta. Yksi ylei-simmistä tukkijoista on wc-pöntön raikastin.

– Pöntön raikastimet pitäisi aina teipata ul-kopuolelta kiinni, sillä ne putoavat helposti. Pudotessaan ne avautuvat ja keräävät nopeas-ti kaiken töhnän, mikä lopulta tukkii putken, Tom huomauttaa.

Jokainen nainen on varmasti nähnyt ylei-sissä vessoissa ohjeen olla heittämättä terveys-siteitä pönttöön, mutta Tomin mukaan viesti ei ole kovin hyvin mennyt perille. Tekoham-paiden päätymisen wc-pönttöön voi vielä jo-tenkin kuvitella, mutta kumisaappaat vaati-vat jo vilkkaamman mielikuvituksen.

– Olemme poistaneet viemäristä kumisaap-paat, sellaiset lyhytvartiset aikuisten kokoa, Tom vakuuttaa.

Maaseudulla juodaan mielellään hanave-den sijasta oman kaivon vettä. Hiiri tai rotta pääsee puikahtamaan melkein miten pienes-tä kolosta tahansa. Sehän voi helposti pudo-ta kaivoonkin!

Tom neuvoo keinon, jolla varmistua rotat-tomasta juomavedestä.

– Vesi alkaa haista tunkkaiselta kiehumis-pisteessä. Kaivo täytyy tyhjentää ja puhdis-taa. Verkoilla voi yrittää estää jyrsijöiden pää-syn kaivoon, mutta silti kannattaa tutkituttaa kaivovesi säännöllisesti, hän neuvoo.

Tai ehkä sittenkin kannattaa juoda hana-vettä. Ja pitää ne kumisaappaat jalassa tai ken-kätelineellä.

sitään putken tukkijaa. Dvd-levylle tallentuu jos jonkinlaista katsottavaa.

– Laatu on niin hyvä, että sitä voi katsoa kuin kokoillan elokuvaa, Tom sanoo.

Siis mitä siellä putkissa oikein näkyy, pait-si sitä itseään?

– Kaikkea mahdollista, Tom sanoo.

KALLIS SIPULI

Olenkohan tehnyt kardinaalimokan jouluna, kun kaadoin kinkun rasvat lavuaariin?

– Et suinkaan, meillehän se tietää hommia, Tom lohduttaa.

Ja sitten alkaakin palopuhe jymy-ytyjen putkien puhdistusaineiden vaaroista. Ne ni-mittäin polttavat reiän putkeen hyvin nope-asti. Isot juhlapyhät näkyvät Tomin firman työtilanteessa. Jouluna kinkut, mutta myös kynttilät näkyvät työajopäiväkirjassa.

– Pienikin määrä kynttilän vahaa aiheut-taa tukkeuman. Yleisohje olisi, että vain lä-hestulkoon juoksevaa ainetta voi kaataa vaik-kapa vessanpönttöön. Keittojen jämätkin sel-laisina, ettei niissä ole kiinteitä aineita. Ker-ran meiltä kului kokonainen työpäivä, kun ir-rotimme viemäriputkesta yhtä sipulia. Se tu-li muuten kalliiksi, Tom varoittaa.

Ja sitten seuraa muutama kauhutarina. Vie-märityössä ei voi heittäytyä ajattelemaan si-tä, mitä edessä on. On vain painettava eteen-päin. Viemärityö ei sovi ainakaan emetofoo-bikoille, eli oksennuskammoisille. Eikä kyllä monelle muullekaan.

– Tyhjillään olleeseen kerrostaloasuntoon oli päässyt kertymään postia sen verran, et-tä se tukki ovenkarmit tiiviiksi. Kun tulimme paikalle, tukkeutuneesta vessasta oli ehtinyt kertyä tavaraa niin paljon, että saimme kah-lata. Ei siinä voi ajatella, missä sitä kahlailee.

Pahalta haisevien tilanteiden lisäksi viemä-rityöntekijät ovat kohdanneet myös surullisia tilanteita. Eräänä viikonloppuiltana tuli häly-tys, kun vettä valui purona talon kolmannes-ta kerroksesta. Tämä asunto ei ollut tyhjil-lään, päinvastoin.

– Varustauduimme vaativaan vesikeikkaan. Asunnosta valui vettä alempiin kerroksiin vir-tanaan. Musiikki pauhasi, kun koputtelimme ovea. Päästyämme sisälle ällistynyt juoppo-remmi ihmetteli, mitä oikein tapahtuu. Suih-kutilassa istui kaksi pienokaista valuttaen vet-tä riemuissaan. Humalaiset aikuiset eivät ol-leet huomanneet, että vesivahinko oli käyn-

>>

37

Jarkko Aalto on tuttu näky

ison kombi-scanian ratissa.

– Sateiset ilmat tietävät

meille kiireisiä päiviä.

Text: Reija KokkolaBilder: Virpi Lehtinen

INBITEN trädgårdsentusiast

38

39

EEija`s Garden, som är ett paradis för den träd-gårdsintresserade, bjuder på bland annat en karpdamm, en groddamm, en enkulle, en ro-sengård, en ängelträdgård, en japansk trädgård, ett glaspalats, flera stämningsfulla stilträdgår-dar, ett sommarkök, en nyttoträdgård och en fantasieggande hemlig trädgård. Eija Klauckes upplevelseträdgård, som är som ett stort hus med flera rum, gör minsann skäl för namnet.

– Varje trädgård är en distinkt, avgränsad helhet - ett rum med egen prägel och stäm-ning, beskriver Eija Klaucke.

Och visst tilltalas ögat av de tydliga grän-serna som utgörs av sand, mull, gräsmattor och träd. Vattnet, fiskarna och springbrun-narna, som är naturliga delar av en engelsk trädgård, förstärker känslan av frid och ro. I trädgården finns även granna höns, vars ägg säljs i trädgårdsaffären.

Eija Klaucke, som är född i Kotka, har rest mycket, men trots alla sina intryck från sto-ra världen har hon alltid känt varmt för na-tursköna Strömfors. Efter diverse stickspår hittade hon sitt lilla röda torp på Elimäkivä-gen, där hon slog sig ned år 2005. Eija upp-levde att det var dags att lämna skilsmässans tunga börda bakom sig och leva ut som träd-

gårdsföretagare och husmor i sitt underba-ra röda torp. Eija strålar av belåtenhet, ba-lans och kärlek.

– Trots det trista vädret förra sommaren ha-de trädgården gott om besökare. Responsen har varit enbart positiv, vilket naturligtvis spor-rar till att fortsätta verksamheten. Jag är mer än nöjd om jag kan dela med mig av den glädje som trädgårdens skönhet skänker. Eija`s Gar-den slog upp sina dörrar ifjol och avsikten är att förstora och utveckla trädgården, säger Eija.

Jag kan redan se hur perenner och rankor i framtiden omger den stora, men ännu obe-vuxna pelarträdgården.

– Mina engelska kolleger uppmanade mig att öppna trädgården för besökare redan från början. Ingen trädgård är ju färdig när den anläggs, om ens någonsin, säger Eija leende.

FRÅN SNÅRSKOG TILL PARADIS

Eija tillbringade bokstavligt talat hela förra våren och försommaren med fingrarna djupt i mullen. Man får en uppfattning om arbets-insatsen då man ser snåren som omger Eija`s Garden. Då Eija kom till sitt torp år 2005 tog hon sig en ordentlig, men intresserad titt på marken i snårskogen. Endast en liten del av

Eija Klauckes hjärta klappar varmt för trädgårdar. För ett år sedan anlade hon upplevelse-trädgården Eija`s Garden i Abborrfors i Strömfors, där besökaren kan undersöka, begrunda och hänföras. Alla är välkomna att rycka Eija i ärmen och be om råd eller ställa frågor.

>>

40

torpets omgivning var rensad. – Marken är rätt stenig, men stenar kom-

mer ju väl till pass i en trädgård. En del av trä-den har fått stå kvar.

Invid glaspalatset, som står i närheten av torpet, finns ett stämningsfullt och bördigt almbestånd som har bildats av blixten.

– Den ursprungliga gamla almen strök med i ett kraftigt åskvädret och de här träden är moderplantas rotskott.

Trots att Eija föreläser om trädgårdsplanering och planerar trädgårdar för andra, låter hon fan-tasin och intuitionen flöda fritt i sin egen träd-gård där delarna blir till nästan av egen kraft.

– Jag vet inte om det här blir en japansk el-ler en cottage-inspirerad trädgård, säger Eija om ett ännu oplanterat område.

Grunden till trädgårdens hänförande pe-rennhav lades förra hösten då lökarna sat-tes. Det spelar ju egentligen ingen roll, men

många undrar säkert hur många arter som växer i Eija`s Garden.

– Jag har faktiskt inte räknat arterna, men det handlar nog om flera hundra, uppskat-tar Eija.

MEDFÖTT INTRESSE FÖR ENGLAND

Eija Klaucke har redan under ett par decen-nier vurmat för den engelska trädgårdsstilen. Intresset för England, landets historia och den engelska landsbygden med dess herr- gårdar och trädgårdar vaknade redan långt innan Eija satte sin fot i England.

– Jag kände varmt för England redan tidigt och då jag äntligen fick resa dit blev jag helt betagen av landets skönhet. Innan jag reste till England fick jag höra att London är en ful stad och att jag nog kommer att bli besviken. Men England börjar ju där London slutar, sä-ger Eija med ett skratt. På den tiden arbetade

Eija inom reklam- och marknadsföringsbran-schen, men år 1995 beslöt hon sig för att sad-la om och började studera till trädgårdsmästa-re. Praktikavsnittet i Snowshill Manor i mel-lersta England var mycket lärorikt.

– Jag har krupit längs trädgårdsgångar med all världens redskap i mina händer för att an-sa gränser och rensa ogräs.

Krypandet och grävandet lade inte sordin på Eijas trädgårdsintresse. Hon började foto-grafera allt det vackra hon såg och bildmate-rialet gav upphov till två böcker. Eija är även välbekant från TV-programmet Pioni.

Under sommaren tar Eija själv emot träd-gårds- och butiksbesökarna, som även får kli-va in på torpets gård.

– Ställ gärna frågor, jag svarar så gott jag kan. Fotografering för eget bruk är naturligt-vis tillåten, säger Eija inbjudande.

Eija Klaucke har redan under ett par decennier vurmat för den engelska trädgårdsstilen.

>>

41

EEija’s garden on Eija Klaucken elämyspuutarha, joka on avoinna keväästä syksyyn. Täällä voi tehdä löytöjä puutarhamyy-mälässä, ja Eija järjestää myös erilaisia puutarha-aiheisia kursseja.

Eija’s Garden sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kymijoen leveän haa-ran suulla, ja hehtaarin tontilla on vuonna 1880 rakennettu hirsirunkoinen torppa. Työsuunitelmas-saan Eija on kunnioittanyt vanhaa piha-aluetta ja Ahvenkoskella vallitsevaa historiallista ilmapiriä.

Puutarhaan on sisälly-tetty tiukasti rakennet-tuja, kurinalaisia osioita, luonnontila-alueita sekä pienempiä puutarhoja. Eijan mielestä puutarhan ei pidä olla kertasilmäyk-sellä nähtävissä. Se pitää kokea huoneina, jotka avautuvat kävijälle yksi kerrallaan. Puutarhassa täytyy ehdottomasti olla tutkittavaa, muuten elä-mys jää kokematta. Avoinna:ma-pe 10-18, la-su 10-16www.pihalla.net

42

Jannen Keittiössä

KEVYTTÄ KESÄRUOKAA!

Pernajassa asuva Janne Lepola on

monelle loviisalaiselle tuttu lääkäri.

Vapaa-aikanaan Lepola kokkaa

mielellään. Vanhan maalaistalon

keittiössä on kunnon leivinuuni,

puuhella uuneineen sekä moderni,

mutta muotoilultaan kaunista, van-

haa puuhellaa muistuttava sähkö-

uuni–kaasuhella-yhdistelmä.

“Hyvän ruoan tärkein tekijä ovat

puhtaat, mahdollisimman luonnon-

mukaiset raaka-aineet. Esimerkiksi

voissa on vähemmän lisäaineita

kuin margariinissa, ja parasta lihaa

saa ostamalla suoraan tuottajalta.

Paras lämmönlähde ruoan valmis-

tuksessa on elävä tuli.”

Pikkukaupungille Lepola valitsi

reseptin, jonka mukaan valmistet-

tua ruokaa tarjottiin hänen omissa,

vain lähimpien kesken vietetyissä

häissään Pyhätunturin Pessin pii-

lossa: Poro á la Erkki. Ohje ei ole

monimutkainen, mutta vaatii pitkän

hauduttamisen – valmistaminen on

parasta aloittaa hyvissä ajoin ennen

huutavaa nälkää.

Teksti ja kuvat: Susa Heiska

43 Onko sinulla resepti jonka voisit jakaa muiden kanssa? Kerro meille: toimitus@peakpress.net

1. Poista kalvot ja riko paistin pinta rapsuttamalla sitä haarukalla.

2. Ripottele pinnalle 2 rkl maldon-suolaa, levitä pehmeä voi hunnuk-si ja mausta katajanmarjoilla ja mustapippurirouheella.

3. Laita paisti uuniin reiluun 200 °C asteeseen n. 15 minuutiksi, eli kunnes voi on sulanut.

4. Ota uunista ja kaada paistiasti-aan n. 1 l vettä, sekä lisää paloitel-lut porkkanat ja sipulit.

5. Anna hautua uunissa n. 1,5 h. Lisää sitten kokonaiset kuoritut tai kuorimattomat perunat. Valele välillä astiassa olevalla nesteellä. Voit halutessasi käyttää paistimit-taria. Kypsän paistin sisälämpötila on n. 75 °C.

6. Kun perunat ovat kypsät, ruoka on valmis tarjottavaksi. Tarjoile pu-naviinin tai oluen kera, lisukkeeksi sopii erinomaisesti pihlajanmarja- tai karpalohyytelö.

Tarvitset näitä: * n. 2 kg poronpaistia* muutama sipuli* 5–6 porkkanaa* puikulaperunoita* maldon-suolaa* mustapippurirouhetta* katajanmarjoja* 400 g kirnuvoita* 1 l vettä

Viinisuosituksia:Beringer Clear Lake, ZinfandelPenfolds Rawson’s Retreat, Shiraz CabernetWyndham Estate Bin 444, Cabernet Sauvignon

Teksti: Reija KokkolaKuvat: Arto Wiikari, Päivi Ahvonen, Janne Lehtinen

44

Tanssi- ja sirkus-harrastus on muutakin

kuin liikuntaa. Se on myös taide- ja tapakasvatusta.

On tärkeää, että harrastus tarjoaa positiivisia elämyksiä ja

onnistumisen tunnetta. ”Sen lisäksi tarkoitus on herättää lapsissa laajempi, aito kiinnostus lajiin. Että nuorista tulisi kulttuu-

rin kuluttajia”, Loviisanseudun tanssiopiston ja sirkuskou-

lun rehtori Kati Kivilahti-Fagerudd sanoo.

tanssi

>>

kuuluu kaikille

45

Tärkeintä on utelias ja avoin mieli.

Sofia Borup on harrastanut balettia jo yli seitsemän vuot-ta ja on vihdoin päässyt treenaamaan kärkitossuilla. Break-opettajat vauhdissa. Lasse Häggblom ja Alexander Evatt.

Kati Kivilahti-Fagerudd ohjaa-massa lastentanssin ryhmää. Anni, Iina, Jemina, Emilia, Vera ja Olivia. Hauskaa saa olla.

Anni Vaennerberg ja Paula Rimpilä.Etualalla vauhdissa Anni Engberg.

46

Loviisan seudun tanssiopisto ja sirkus-koulu liikuttaa ja leikittää loviisalaisnuoria ja aikuisiakin. Meneillään on tanssi- ja sir-kusopiston avointen ovien viikko, joten pää-sen kurkistamaan loviisalaislasten harjoituk-sia. Itseni lisäksi tunnen muitakin aikuisia laiskamatoja, joiden on vaikea lähteä liikkeel-le kotisohvalta työpäivän päätteeksi. Pienillä tytöillä tuntuu energiaa kuitenkin riittävän, kun kysyn miltä tanssitunnit tuntuvat pime-änä talvi-iltana koulupäivän jälkeen.

– Kivalta, kuuluu yhdestä suusta. Vaikka lasten ja nuorten liikunnan pitää ol-

la hauskaa, innostavaa ja sosiaalisesti palkitse-vaa, on tärkeää myös kehittyä ja oppia uutta.

– Kivointa on, kun joka tunti päästään tanssisarjassa vähän eteenpäin, sanovat 11–12 -vuotiaat nykytanssitytöt odotellessaan pää-syään jumppasaliin. Pienempien nykytanssia harrastavien tyttöjen ryhmä harjoittelee salissa kevätjuhlaesitystään. Lopuksi rehtori ja tans-sinopettaja Kati Kivilahti-Fagerudd aloittaa loppuvenyttelyn. Hän valvoo, ettei kukaan loukkaa itseään virheellisellä asennolla. Venyt-

tely ei taida olla pienten tanssijoiden mieleen. – Se on tylsää. Selkään sattuu, sanoo tome-

ra Jasmine, ja muut ovat osittain samaa mieltä.– On tärkeää venytellä, mutta kivointa on

tietenkin tanssia.Avointen ovien -päivinä sirkus- ja tanssitree-

neissä on paljon aikuisia katsomassa. Siskoja ja veljiäkin on mukana.

– Mielestäni on tärkeää, että vanhemmat näkevät miten me harjoittelemme. On myös hyvä tottua yleisöön, Kati sanoo.

PUHE JA LIIKE YHDISTETÄÄN

Työväentalon eteinen täyttyy vaatemytyistä, kun pienet tanssijat kuoriutuvat ulkotami-neistaan. Kati toivottaa eteisessä uuden ryh-män ja heidän vanhempansa tervetulleiksi.

– Tervetuloa, välkommen!Yksi tytöistä kuorii vielä banaania ja muu-

tama kiinnittää pitkiä hiuksiaan ponnaril-le. Tanssiopiston sääntöihin kuuluu paitsi asianmukainen pukeutuminen myös pitkien hiusten kiinnittäminen. 11–12 -vuotiaiden nykytanssiryhmän tytöt ovat pukeutuneet

asianmukaisesti joustaviin jumppa-asuihin, mukaviin paitoihin ja pöksyihin, jollaisia löytyy joka kodin vaatekaapista. Paljaat ja-lat läpsyvät iloisesti työväentalon puulattial-la, kun tytöt ampaisevat alkuverryttelyleik-kiin, tanssihippaan. Jalat ovat joko paljaat tai niissä on jumppatossut, sillä sukkasillaan voi liukastua. Alkuhipassa ei saa kävellä ei-kä juosta. Kaikki keksivät oman tanssiaske-leen, jota muut matkivat. Leikki jatkuu pii-rissä, jossa jokainen tekee nimensä tavuista liikesarjan jaloillaan, käsillään tai koko ke-hollaan. Me katsojat ihmettelemme, miten he oppivat helposti kymmenen tytön nimes-tä koostuvan liikesarjan.

Ka-ti, Fan-ni, Ma-si, El-la… ja Re-bek-ka keksii tietenkin kolmen liikkeen sarjan. Nea pääsee helpommalla.

Kati neuvoo ja opastaa. Mielikuvat ovat tärkeitä. ”Jalat ristiin vähän kuin olisi pissa-hätä”.

– Nimileikit ryhmäyttävät. Jotkuthan ta-paavat vain harjoituksissa. Liikesarjat opitaan eri aisteja yhdistämällä. Nimileikissä puhe ja >>

”Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuuri-elämään.” YK:n lasten oikeuksien yleissopimus, 31. artikla

Hauskaa saa olla.

Ella-Roosa, Senni, Matleena, Anni, Mirva & muut ryhmän tytöt hiovat esitysnumeroa.

47

>> liike yhdistetään, jolloin nimen muistaessaan tietää miltä liike näyttää, Kati selittää.

JÄÄKIEKKOILIJAT BALETTITUNNILLE

Tanssi- ja sirkusharrastus on muutakin kuin lii-kuntaa. Se on myös taide- ja tapakasvatusta.

– Lajikohtaiseen tapakasvatukseen kuuluu osana se, miten tunnille pukeudutaan. Myös tunnin struktuuri on tärkeä, eli tiettyjen osi-oiden toistuminen samassa järjestyksessä. Se on lajikulttuurin juurruttamista alusta alka-en, Kati toteaa.

Hui, tehtaillaanko Loviisassa ammattilaisia sirkukseen ja tanssiareenoille?

– Tarkoitus on tarjota lapsille ja nuorille kiva harrastus. Jos siitä tulee jollekin enem-män, se on tietenkin vain plussaa. Kaikkein tärkeintä on olla utelias ja avoin, erityisosaa-mista me emme vaadi, Kati hymyilee.

On tärkeää, että harrastus tarjoaa positii-visia elämyksiä, onnistumisen tunnetta.

– Sen lisäksi tarkoitus on herättää lapsis-sa laajempi, aito kiinnostus lajiin. Että nuo-rista tulisi kulttuurin kuluttajia, hän sanoo.

Katia kuunnellessani huomaan, että kä-sitykseni tanssista on liian kapea. Se ei ole pelkkää viihdyttämistä, jos lainkaan. Se on myös kovaa treeniä, itsensä ja kehonsa hal-lintaa. Liian usein ajatellaan, että tanssija on nätti ja laiha. Ja yleensä hiljaa.

– Tanssija saa olla ruma ja raskas. Ääntäkin saa lähteä, Kati sanoo.

Hermosto vaatii toistoja ke-hittyäkseen. Siksi olisi hyvä osallistua vähintään kah-delle tunnille viikossa. Ei-hän kukaan ihmettele sitä, että lätkätreenit ovat kolme kertaa viikossa ja pelit päälle.

– Eri lajit tukevat toisiaan. Niitä kannattaakin vaihdella, Kati sanoo.

Venäjällä huippujääkiekkoilijoita valmennetaan baletin avulla.

– Baletissa oppii loistavasti jalka-tekniikkaa. Baletti on rankkaa duu-nia, ei mitään tyllit päällä piiperrystä.

ERILAISUUS ON RIKKAUS

Loviisan balettitytöt ovat sievän näköi-siä sipsuttaessaan tunnille. Eritoten bale-tissa pukukoodi on tiukka, ja ihan syystä.

– Puvun pitää olla vartalonmyötäinen, jot-

ta opettaja näkee nivelet. Alusta alkaen on tärkeää nähdä liikkeet tarkasti, ettei tanssijal-le tule vääriä tottumuksia.

Kati kuvailee balettia taideliikuntamuotojen viulun soitoksi. Se on vaativaa ja kurinalaista.

– Mutta myös palkitsevaa. Yhtäkkiä huo-maan, että osaan!

Tanssikoulun baletti ei ole pelkkää nilkan ojennusta tangon äärellä. Notkeus ja lihas-kunto ovat tärkeitä, mutta yksistään harjoi-tettuna puuduttavia, tylsiäkin.

– Tämä on lapsilähtöistä toimintaa, usein tunneilla myös improvisoidaan, Kati sanoo.

Tanssiryhmissä käy enimmäkseen tyttöjä. Mutta on Kati saanut poikiakin narratuksi tanssimaan.

Erään päiväko-tiryhmän pojat olivat olleet ensin naama nurinpäin. Tanssiminen oli kai

heidän mielestään tyttöjen hommaa.

Mutta lopputunnista he olivat innoissaan ei-

vätkä edes huomanneet tanssivansa.

– Käsitteenä tanssi sisäl-tää hyvin monenlaista liik-kumista.

Kati muistelee erästä van-taalaista 5-vuotiaitten poiki-en ryhmää, joka päätti kokeil-la open kestävyyttä.

– Yksi pojista laski housun-sa alas. Päätin olla huomaa-matta asiaa, ja pian hän nos-ti pöksyt paikoilleen. Mut-ta kaikki muutkin pojat kek-sivät kokeilla pippelinnäyttö-temppua. Lopulta kysyin, ovat-ko kaikki jo näyttäneet pippe-linsä, ja voimmeko jatkaa, Ka-ti nauraa.

Tanssikoulun ryhmissä on paljon erilaisia persoonallisuuk-

sia. Joku haluaisi kertoa Katille mummon uudesta kissasta. Toi-nen haluaa, että opettaja huomaa hänen hienon paitansa.

– Erilaisuus on rikkaus. En kui-tenkaan voi keskittyä yhden oppi-

laan juttuihin liian pitkäksi aikaa.

Myös oppilaiden ikä vaikuttaa tuntien kul-kuun. Kun pikkuiset pulputtavat innoissaan, teinien joukossa saattaa syntyä hysteeristä ki-katusta.

– Nauraminen on ok, kunhan se ei mene överiksi. Teini-iässä suhde omaan kehoon on luonnollisesti erilainen kuin ala-asteikäisenä. Käytän erilaisia mielikuvia eri-ikäisten kanssa.

LENTOKONEELLA BULGARIAAN

Sirkuskoulussa on mukana myös poikia. Opettaja Sasu Peistola harjoituttaa sirkus-mineillä akrobatian lisäksi lihaksia. Jokainen tekee kymmenen vatsalihasliikettä. Lopuksi lähdetään lentokoneella Bulgariaan.

– Yritä olla ihan hiljaa, hän sanoo oppilaal-le, joka pulputtaa kuin papupata.

Kuusivuotias Oliver pärjäilee hienosti sir-kustunnilla. Hänen äitinsä Tytti Eriksson mittailee Länsiharjun koulun käytäviä. Ka-ti taisikin mainita, että kaikki eivät suinkaan halua vanhempiaan yleisöksi.

– Oliver ei halunnut minua katsomaan keskeneräistä suoritusta, Tytti hymyilee.

Seuraava sirkusryhmä osoittaa selkeäs-ti lempi- ja inhokkiharjoituksensa. Päällä-seisontakuperkeikka aiheuttaa ”ei pliis”-huu-toja, mutta vauhtikärrynpyörä saa porukan innostumaan. He ovatkin jo oikein taitavia. Päästyään vauhtiin Fanni on kuin vaaleanpu-nainen hattara ja Vili taas pyörii väkkäränä muiden edellä. Joku joukosta turhautuu epä-onnistuttuaan, mutta Sasu jaksaa kannustaa.

– Ihan hyvin se meni! Yritä vielä uudestaan.Hauskinta on seurata, kun lopulta jokai-

nen pääsee vuorollaan kokeilemaan eri tai-tolajeja. On flower stickiä, akrobatiapalloja, vanteita, pallon päällä tasapainoilua ja kan-kaan avulla kiipeämistä. Jos jossain lajis-sa epäonnistuu, voi toisessa olla haka. Hen-not tytöt osoittavat, että kiipeäminenkin on enemmän tekniikka- kuin voimalaji. Haus-kalta näyttää, tekisi mieli itsekin kokeilla.

48

49

© J

anne

Leh

tinen

Treenikausi huipentuu kevään

oppilasnäytökseen, jossa

jokainen pääse esiintymään.

Kuvassa Elli Uotinen

sirkustaiteen edistyneitten

ryhmästä esittää ilma-

akrobatiaa kankaalla Loviisan

liikuntahallissa 26.4. lähes

500 katsojan silmien edessä.

50

YRITTÄ

JÄ E

XTRA

Teksti: Seppo IisaloKuvat: Susa Heiska

KUINKA KÄY KAUPPASLOW CITYSSÄ

51

Kymmenen kilometrin säteellä Loviisan keskustasta asuu noin 10 000 ihmistä ja uudessa Loviisassa yhteensä melkein 16 000. Onko ostovoima riittävä ylläpitämään hyviä palveluja? – Kyllä, se on riittävä, vastaa erikoiskaupan tutkija. >>

52

Tutkija Tuomas Santasalo esitteli hiljattain ar-vionsa Loviisan naupurikaupungin Porvoon keskustan kauppapalveluista. Santasalon ra-portti oli kriittinen: Porvoon keskusta on kaup-papaikkana melko hankala ja liikkeet hajallaan.

Loviisassa tilanne ei hänen mukaansa ole ihan vastaava.

– Loviisan keskusta muodostaa varsin kom-paktin kaupan ja palveluiden kokonaisuuden, mutta keskustan ilme saisi olla selkeämpi. Nyt kaupallinen keskus häviää liikaa kaupunkiku-vaan, kun keskustassa ei ole kävelykatua tai vahvailmeistä kauppakatua, Santasalo sanoo.

Kaikki kävelymatkan päässä

Erikoiskauppoja on useita kymmeniä, vä-hän joka lähtöön. Liikennevaloissa ei tarvit-se roikkua. Parkkipaikka löytyy helposti, ei-vätkä yli-innokkaat parkkipirkot lymyä nur-kan takana, kuten Porvoossa. Lyhyen kävely-matkan päässä Loviisan torilta on päivittäista-varakauppoja, parturi-kampaamoita, apteek-ki, posti, pankkeja, kioskeja, elokuvateatteri, kuntosali, kirjasto-mediateekki, Alko, ulos-

10 km

5 km

Valko

Tesjoki

Sarvlax

Loviisakeskusta

Skinnarby

otto, poliisi, suutari, ompelupalvelu, lukko-liike, huoltoasema, palvelutalo, kirpputoreja, ravintola-, kahvila- ja terveyspalveluja...

– Loviisan keskustan palvelutarjonta ei eroa kovin paljon muista samankokoisista kau-pungeista. Väestöpohja mahdollistaa koh-tuullisen monipuolisen palveluvarustuksen myös jatkossa, Tuomas Santasalo arvioi.

Puuttuuko Loviisasta erikoiskaupan tutkijan näkökulmasta joitain palveluita?

– Sitä on vähän vaikea sanoa, puuttuuko jokin palvelu kokonaan. Pikemminkin ky-se on erilaisten vaihtoehtojen puuttumises-ta, jos esimerkiksi on vain yksi kirjakauppa, yksi rautakauppa tai yksi huonekalukauppa. Kuluttajat kaipaavat enemmän vaihtoehtoja. Toisaalta, jos näin pienessä kaupungissa olisi monta saman alan yritystä, asiakkaita ei oli-si riittävästi yrittäjän näkökulmasta. Tämä on kaikkialla pienten markkinoiden ongelma.

Miksi merta edemmäksi kalaan

Loviisalaiset saattavat lähteä oikein perheen voimalla viikonloppuna shoppailemaan

LOVIISAN KESKUSTAN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET+ Pikkukaupungin miljöö kauppa-alueena on kiinnostava+ Melko paljon erikoisliikkeitä+ Palvelu yleensä ystävällistä ja kiireetöntä+ Palvelun saa molemmilla kotimaisilla+ Kaikki kävelymatkan päässä

– Urautuminen vanhaan palvelukulttuuriin– Vaihtoehtoja liian vähän– Yrittäjät eivät aina tunnista asiakkaiden toiveita– Kuluttajat eivät aina arvosta kotikaupunkinsa palveluja– Keskustasta puuttuu kävelykatu tai vahvailmeinen kauppakatu

muualle “elämyksiä hakemaan” tai “vaihte-lun vuoksi” tai siksi, että Loviisassa kaupat menevät niin aikaisin kiinni.

Jotkut selittävät syyksi isommat alennuk-set kuin loviisalaisliikkeissä ja sen, että suurissa kauppakeskuksissa on enemmän tunnelmaa. “Loviisan kaupat on jo nähty.”

Vastauksia gallupiimme tuli laidasta laitaan.“Välillä tekee yksinkertaisesti mieli ostaa

jotain erikoista, esimerkiksi sellaisia vaattei-ta, joita Loviisan liikkeistä ei välttämättä löy-dy.” “Haluan päälleni jotain, mitä muilla lo-viisalaisilla ei ole.”

Osa perusteista on Santasalon mukaan ihan ymmärrettäviä. Tosin hän ei usko siihen, et-tä kovin moni loviisalainen matkaisi suuriin kauppakeskuksiin shoppailemaan pelkästään halvempien hintojen, pitempien aukioloaiko-jen tai erikoistarjousten perässä.

– Kyllä ihmiset lähtevät nimenomaan isompien valikoimien perässä, siinä on se pe-russyy. Kauppakeskuksissa on paljon enem-män merkkiliikkeitä kuin Loviisassa. Kuvi-telma halvemmista hinnoista käy eräänlaises-

>>

Bedrettin Kacmaz myy Nevrozin pizzoja. Loviisassa on yli 70 vähittäiskaupan liikettä. Ne työllistävät noin 300 henkilöä.

5 kilomet-rin säteellä Loviisan keskustasta asuu runsaat

6500 ihmistä ja 10 kilometrin

säteellä lähes 10 000 ihmistä.

Uuden Loviisan asukasluku on noin 15 600.

Janne Lepola, Loviisan seudun yrittäjien puheenjohtaja

1. Investoijien kiinnostus Lo-

viisaan on kasvanut. Se näkyy

monessa hankkeessa.

2. Yrittäjät ja kauppiaat pa-

nostavat aikaisempaa enem-

män palvelun tasoon.

3. Loviisaan on perustettu pie-

niä erikoisliikkeitä. Ne moni-

puolistavat tuotevariaatiota.

4. Terveyspalvelujen tarjonta

on laajentunut.

5. Loviisassa asioivan ei jat-

kossakaan tarvitse jonottaa

liikennevaloissa. Palvelun saa

luontevasti molemmilla koti-

maisilla.

Olavi Kaleva, kaupunginjohtaja

1. Lidlin ja Tokmannin suunni-

telmat. Ne lisäävät toteutues-

saan kaupan kilpailua, josta

asiakkaat hyötyvät.

2. Seudun kuntien ylijäämäi-

set tilinpäätökset antavat hy-

vän alun uudelle Loviisalle.

3. Vanhakylän ABC-huoltoase-

mainvestoinnit 7-tien varrella

tuovat palveluja 24 h vuoro-

kaudessa.

4. Vuoden Shell-kauppias va-

littiin Loviisasta.

5. Ruotsinpyhtään alueelle

suunniteltu kylpylä- ja harras-

teinvestointi lisää uuden Lovii-

san vetovoimaa.

Tiina Keskimäki, elinkeinopäällikkö

1. Uusi Loviisa elinvoimaisine

kylineen vahvistaa positiivista

pikkukaupungin imagoa. Kiin-

nostus maaseutuelinkeinoihin

ja luomu- ja lähiruokaan kasvaa.

2. Tutkimusten mukaan yhä

useampi haaveilee paremmas-

ta elämänlaadusta. Moni harkit-

see muuttamista ruuhkien kes-

keltä Loviisaan, “Slow cityyn”.

3. E-18 -valtatien rakentami-

nen moottoritieksi on varmis-

tunut. Se lisää Loviisan tavoi-

tettavuutta. Samalla liittymien

yhteyteen suunnitellut kau-

pan- ja logistiikan palvelujen

keskukset vahvistavat Lovii-

san elinkeinorakennetta.

4. Robin Hoodin, Lidlin ja

ST1:n suunnitelmien toteutu-

minen monipuolistaa kaupan

palveluja.

5. Loviisaan on perustettu uu-

sia pieniä erikoisliikkeitä, jot-

ka elävöittävät keskustaa: tyh-

jiä näyteikkunoita ei enää ole.

YRITTÄJÄ EXTRA

Pyysimme kolmea Loviisan keskeistä elinkeinovaikuttajaa nimeämään viisi positiivista talousuutista

ja perustelemaan lyhyesti valintansa.

PIENTÄ PÖRINÄÄ PIKKUKAUPUNGISSA

ta alibista, joka sallii itselleen lähtemisen vä-hän kauemmaksikin.

Puhallettaisiinko yhteen hiileen?

Moni loviisalainen ei tule edes ajatelleeksi, mitä kaikkia vaikutuksia shoppailureissuilla on – bensan hinnan ja oman kukkaron lisäk-si esimerkiksi kotikaupungin palvelutarjon-nan kannalta.

Onhan selvää, että ne eurot, jotka pannaan palamaan Helsingin Itäkeskuksessa, Kehä III:n, Porvoon, Kotka-Haminan tai Kouvolan kaup-pakeskuksissa, jäävät Loviisasta puuttumaan.

Kaupan ala on toiseksi suurin elinkeino-ala Loviisassa. Jos lasketaan yhteen koko seudun päivittäis- ja erikoiskauppa, myyn-ti nousee nykyisellään vähän yli 100 miljoo-naan euroon. Palveluelinkeinot työllistävät noin 2000 henkilöä, ja uuden Loviisan alu-eella puhutaan jo 4000–5000 työpaikasta. Li-säksi mukaan voidaan laskea yritysten kautta tulevat verot, joiden tarkkaa määrää on vä-hän vaikeampi laskea, mutta yhteensä kyse on useista kymmenistä miljoonista euroista.

Kymppi kuussa lisää?

Entä mitä seuraisi, jos asukkaat keskittäisi-vät ostoksensa nykyistä enemmän loviisalais-liikkeisiin?

– Jos jokainen uuden Loviisan asukas käyt-täisi 10 euroa kuukaudessa nykyistä enem-män paikallisiin palveluihin, tietäisi se koko seudulle noin 1,9 miljoonan euron lisätuloa. Sillä saataisiin noin 60 uutta työpaikkaa, kau-punginjohtaja Olavi Kaleva arvioi.

Bedrettin Kacmaz myy Nevrozin pizzoja. Loviisassa on yli 70 vähittäiskaupan liikettä. Ne työllistävät noin 300 henkilöä.

53

54

PikkukaupunginYRITTÄJÄGALLUP

1. Millä liikkeesi profiloituu?2. Mitä se merkitsee käytännössä?3. Mikä on tärkein kilpailuvalttisi?4. Millä tavoin olet kehittämässä palvelujasi?5. Kerro yksi syy, miksi uusien asiakkaiden kannattaa käyttää palvelujasi.

Koonnut: Seppo Iisalo Kuvat: Virpi Lehtinen

Macu’s Music

Musiikkiliike

Aleksanterinkatu 4

Perustamisvuosi: 1994

Henkilökuntaa: 1

Vastaajana Marcus ”Macu”

Johansson, yrittäjä

1. Macu’s Music on loviisalai-

nen musiikin erikoisliike, joka

myy cd-levyjä, soittimia, vahvis-

timia, nuotteja ja tarvikkeita.

2. Meillä on laaja valikoima,

palvelemme henkilökohtaises-

ti ja huolehdimme myös siitä,

että huolto pelaa. Tavoittee-

namme on tyytyväinen asia-

kas, joka tulee mielellään uu-

destaan ostoksille.

3. Läheisyys ja hyvä palvelu

omalla äidinkielellä.

4. Pyrin edelleen laajentamaan

valikoimaa ja parantamaan

liikkeen tiloja.

5. Hyvä palvelu ja oikea hinta!

Moniall

Lelu- ja toimistotarvikeliike

Kuningattarenkatu 16

Perustamisvuosi: 1988

Henkilökuntaa: 1

Vastaajana Leena Töyrylä,

yrittäjä

1. Meillä on laajat valikoimat

leluja, pelejä ja kortteja sekä

toimistotarvikkeita.

2. Koska emme kuulu mihin-

kään ketjuun, voimme tilata

tuotteet paikallisten kulutta-

jien toivomusten mukaisesti.

Yritykset voivat toimia lasku-

tusasiakkainamme.

3. Pyrin ystävälliseen ja mut-

kattomaan palveluun.

4. Uudistan tuotevalikoimaa

jatkuvasti.

5. Vaikka tilamme ovat pienet,

meillä on paljon kivoja tuot-

teita.

Farkkustore

Vaateliike

Kuningattarenkatu 9

Perustamisvuosi: 2007

Henkilökuntaa: 4

Vastaajana Aki Ketonen,

myymäläpäällikkö

1. Farkkustoren valikoimas-

sa on eri merkkisiä farkkuja ja

muita trendituotteita, joita ei

muualta lähialueelta saa. Liik-

keemme on avoinna perjantai-

sin ja lauantaisin, muuten se

toimii nettikauppana osittees-

sa www.farkkustore.fi.

2. Asiakkaiden ei tarvitse enää

ajaa pääkaupunkiseudulle,

kun samat merkkivaatteet löy-

tyvät Loviisasta.

3. Laaja tuotevalikoima ja

edulliset hinnat. Valikoimiin

voi tutustua etukäteen verk-

kokaupassa.

4. Laajennamme koko ajan va-

likoimaamme, tulossa on uusia

tunnettuja vaatemerkkejä.

5. Meiltä löytyy noin 100 farkku-

mallia, tervetuloa tutustumaan.

Pikku Pingviini

Lastentarvikeliike

Karlskronabulevardi 6

Perustamisvuosi: 2004

Henkilökuntaa: 1,5

Vastaajana Jaana Weissman,

yrittäjä

1. Meillä on kattava valikoi-

ma lastentarvikkeita ja lelu-

ja. Samat tuotteet löytyvät se-

kä myymälästämme että verk-

kokaupasta www.pikkuping-

viini.fi.

2. Verkkokaupan ansiosta hin-

tamme ovat edulliset ja vali-

koimat perinteistä lastentarvi-

keliikettä laajemmat. Myymä-

län edessä on hyvin pysäköin-

titilaa, ja sisällä mahtuu liikku-

maan lastenvaunujen kanssa.

3. Selkeät ja helppokäyttöiset

nettisivut ja nopea toimitus.

4. Olemme lisäämässä valikoi-

miimme Nintendo ja Wii -pelit

ja pelikoneet.

5. Oman maahantuontimme

ansiosta pystymme pitämään

hinnat edullisina.

Loviisan värikauppa

Värikauppa

Kuningattarenkatu 3

Perustamisvuosi: 1928

Henkilökuntaa: 5

Vastaajana Robert

Hällfors, yrittäjä

1. Olemme Suomen toi-

seksi vanhin värikauppa.

Erotumme palvelulla, asi-

antuntemuksella ja hy-

vällä tuotesortimentilla.

2. Asiakas saa tinkimätöntä,

yksilöllistä palvelua sekä räätä-

löityjä ratkaisuja niin maalaa-

miseen kuin sisustamiseenkin.

3. Sehän lukee jo yrityslogos-

samme: Laatu, palvelu, osaa-

minen.

4. Värisilmäketjun paikallis-

liikkeenä olemme sitoutuneet

henkilökunta- ja tuotekoulu-

tukseen.

5. Yllä luetellut argumentit!

1 2

2

1

3

3

4

45

5

1

2

34

5

6

10

YRITTÄ

JÄ E

XTRA

55

Degerby Hotel-Restaurant

Majoitus-, ravitsemus- ja

kokouspalveluita

Brandensteininkatu 17

Perustamisvuosi: 1992

Henkilökuntaa: 26

Vastaajana Kari Junnila,

asiakaspalvelupäällikkö

1. Pystymme tarjoamaan laa-

dukkaita palveluita niin yksi-

tyishenkilöille kuin isompien

organisaatioiden tarpeisiin.

2. Toimimme globaalisti pai-

kallisin voimin. Olemme kehit-

täneet menestyksellisesti pal-

veluita vaativan asiakaskun-

tamme toiveiden suuntaan.

3. Vahvuutemme on kyky rää-

tälöidä palveluitamme hyvin-

kin erilaisiin ja erikokoisiin ti-

laisuuksiin.

4. Kehitämme henkilökuntam-

me osaamista ja tuotantopro-

sesseja sekä laajennamme ja

modernisoimme asiakastilo-

ja. Olemme myös uusimassa

ilta- ja viihderavintolatoimin-

taamme.

5. Ravintola Styrbordin herkul-

liset á la carte -listan annokset,

perheille suunnatut tuotteet.

Shell Loviisa ja

Scandia Rent Loviisa

Huoltamo & autonvuokraus

Mannerheiminkatu 24

Perustamisvuosi: 1992

Henkilömäärä: 9

Vastaajana Stefan Möller,

yrittäjä

1. “Vaikka harmaan kiven lä-

pi” -mentaliteetti sekä vuosien

varrella hankittu tieto siitä, et-

tä asiakas maksaa palkkamme.

2. Niin ystävällistä palvelua kuin

vain voimme antaa joka tilan-

teessa ja halu auttaa asiakasta.

3. Ystävällinen palvelu = si-

toutuminen asiakaslähtöiseen

ajattelutapaan.

4. Käytössämme on erilai-

sia palvelun ja laadun

tarkkailun työkaluja,

joiden avulla käym-

me kehityskeskuste-

luja säännöllisen vä-

liajoin.

5. Tarjoamme jokai-

selle asiakkaalle ys-

tävällistä palvelua ja

tietenkin alan parhaim-

pia tuotteita.

Nallentassu

Lastenvaateliike

Aleksanterinkatu 10

Perustamisvuosi: 2008

Henkilökuntaa: 1

Vastaajana Laura Pesonen,

yrittäjä

1. Lastenvaatteiden erikoisliik-

keenä meiltä saa lähes kaikkia

mahdollisia lastenvaatteita

vastasyntyneille ja siitä eteen-

päin aina noin kymmeneen

ikävuoteen asti.

2. Tarjontamme ulottuu kes-

kosvaatteista lasten alusasui-

hin, yöpukuihin ja ulko- ja juh-

lapukuihin, myös lahjaksi sopi-

via vaatteita.

3. Ehkäpä se, että yritän py-

syä mahdollisimman hyvin täs-

sä ajassa ja olla palveluhenki-

nen. Myös palautus- ja vaihto-

oikeus ovat pikkukaupungissa

plussaa.

4. Olen suunnittelemassa asia-

kasiltoja, joihin lapsetkin voi-

vat tulla mukaan.

5. Pyrin palvelemaan jousta-

vasti niin, että asiakas on var-

masti tyytyväinen.

Optikko Jarmo Laine

Optikkoliike

Kuningattarenkatu 11 Galleria

Perustettu 1986

Henkilökunta: 4

Vastaajana Jarmo Laine,

optikko

1. Koko henkilökunnalla on

vankka osaaminen ja pitkä ko-

kemus. Valikoimamme ovat

jopa älyttömän suuret tämän

kokoisessa kaupungissa.

2. Meillä on kaikki, mitä mo-

nipuoliselta optikkoliikkeeltä

voi odottaa silmälääkäripalve-

lut mukaan lukien.

3. Liiketilamme on esteetön ja

tyylikäs. Toimimme joustavas-

ti, ja lasien toimitusaika on to-

della lyhyt.

4. Olemme lisäämässä asiakas-

iltatapahtumia, ja suunnitte-

lemme netin kautta tapahtu-

vaa suoramarkkinointia.

5. Kyllä kai tärkein syy on

osaamisemme ja se, että suh-

taudumme jokaisen asiakkaan

tarpeisiin huolellisesti.

Lähivakuutus

Vakuutusalan liike

Brandensteininkatu 19

Perustamisvuosi: 1892,

Loviisan uusi konttori avattu

huhtikuussa 2009

Henkilökuntaa: 3 (Loviisan

toimipiste)

Vastaajana Ingmar Karlsson,

myyntijohtaja

1. Tarjoamme vakuutusalan

palveluja paikallisesti, Loviisan

seudulla myös Lapinjärvellä ja

Liljendalissa.

2. Korostamme paikallisten

olosuhteiden tuntemusta ja

asiakaslähtöistä kokonaispal-

velua: riskienhallintaa, myyn-

tiä ja vahinkojen tarkastusta

sekä korvauksia.

3. Henkilökohtainen palvelu,

oman lähiseudun tuntemus ja

sen hyödyntäminen.

4. Kun monet muut lakkautta-

vat konttoreita, me haluamme

olla paikan päällä läsnä ja ke-

hittää palveluja.

5. Meiltä löydät henkilön, jon-

ka kanssa voit keskustella va-

kuutusasioista ja jolta saat vas-

tauksia kysymyksiisi.

6

6

7

78

9

9

8

10

10

7

9

8

Osaaminen näkyväksi - näyttötutkinnoilla!

Syksyllä alkavia:• merkonomi• myynnin ammattitutkinto• yrittäjän ammattitutkinto

www.pkol.fi/yp (019) 574 0700

YRITTÄ

JÄ E

XTRA

Loviisaan Aleksanterinkadulle avattiin hel-mikuussa uusi kampaamo, meikki- ja kynsi-studio Spoil me. Yrittäjiksi lähtivät S-mar-ketin kupeesta Kampaamo 5th doorista Saa-ra Nordman, Tiina Somersuo ja Pia Ovas-kainen.

– Halusimme Loviisan keskustaan. Spoil me -nimi viestittää, että tänne voi tulla hem-mottelemaan itseään kiireen keskellä, Nord-man kertoo.

Perinteisen kampaamotoiminnan lisäksi mo-net haluavat rakennekynsiä ja juhlameikkejä.

– Nykyään myös miehet panostavat enem-män hiuksiin kuin aiemmin, Ovaskainen to-teaa.Spoil Me, Aleksanterinkatu 2

SUOLAA JA SIELUNHOITOAPirkko Kaukiaisen uusi yritys Loviisan Suo-lahuone tarjoaa terveydenhoitoa, jolla on sa-tojen vuosien perinteet. Terveysvaikutusten lisäksi sielukin lepää Suolahuoneen syleilyssä.

– Hoito auttaa muun muassa astmaan, al-lergioihin, poskiontelotulehduksiin, psori-asikseen ja atooppiseen ihoon. Myös lapset ovat saaneet hoidosta monenlaista hyötyä, Pirkko Kaukiainen kertoo.Loviisan Suolahuone, Sibeliuksenkatu 3

KANELIPUUN KATVEESSAKoulutettu hieroja ja kosketuspedagogi Hen-na Lamberg opiskeli itselleen uuden amma-tin omien hartioiden jumittaessa jatkuvasti tietokoneen ääressä työskennellessä. Klassisen hieronnan lisäksi Hoitohuone Kanelipuussa saa suosittua kuumakivihierontaa sekä ko-konaisvaltaisesti rentouttavaa taktiili-stimu-lointia. Kosketuspedagogi on koulutettu an-tamaan kosketushoitoa, jonka vaikutus pe-

rustuu oksitosiinin parantavaan vaikutukseen kehossa. Kosketuspedagogi on perehtynyt ih-miskehon toimintaan ja osaa erilaisilla koske-tustekniikoilla parantaa elämänlaatua. Kane-lipuussa hoitoja antaa myös toinen kosketus-pedagogi Sinikka Rytkönen.

– Asiakkaat ovat kiinnostuneet erilaisista hoitomuodoista usein tultuaan ensin perin-teiseen hierontaan, Lamberg kertoo.Hoitohuone Kanelipuu, Mariankatu 12.

Henna Lamberg on vaihtanut tietokonetyöt hyvinvointialaan. Päätöstään hän ei ole katunut.

HYVINVOINTI ON TRENDIKÄSTÄHyvinvoinnille läheisiä käsitteitä ovat elämänlaatu ja terveys. Hyvinvointialan yritysten kasvavasta määrästä voi päätellä, että ihmisten yleinen kiinnostus omaan elämänlaatuun ja terveyteen on lisääntymässä. Tässä esittäytyy kolme Loviisan seudun 108:sta hyvinvointialan yrityksestä.

Tiina Whiley, Itä-Uudenmaan yrityshautomon vetäjä 050 512 3515, tiina.whiley@posintra.fi

Anne Peisa, Itä-Uudenmaan aluekeskus-ohjelman palveluyrittäjyysprojektin päällikkö 050 366 0125, anne.peisa@posintra.fi

Astaterhikki Salonen, Hyvinvointiyritysten aktivointihanke HAI:n vetäjä 050 5947967, astaterhikki.salonen@posintra.fi

Antti Vaittinen, Liljendalin ja Lapinjärven TTT-hankkeen kehittämispäällikkö050 355 1195, antti.vaittinen@lapinjarvi.fi

Alpo Kervinen, Loviisanseudun TTT-kehittämishankkeen projektipäällikkö050 3631 003, alpo.kervinen@pp.sonera.fi

Kiinnostaako sinua kehittää yrityksesi toimintaa, markkinointia, viestintää, tuotteita?Etsitkö yrityksellesi yhteistyökumppaneita?Haluatko verkostoitua alueellisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti?Tarvitsetko tietoa yritystoiminnan rahoitusmahdollisuuksista?Kaipaatko muuten vaan rohkaisua yritystoimintaasi?

Jos vastaat yhteenkin kohtaan kyllä, me olemme käytettävissäsi. Kilauta kenelle tahansa meistä! Ohjaamme sitten oikeaan osoitteeseen.

Yrittäjä, yrittäjäksi aikova

Tarvitsetko tukea?

Me voimme auttaa

Astaterhikki Salonen (vas) vetää hyvinvointiyritysten aktivointihanketta ja Anne Peisa Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelman palveluyrittäjyysprojektia. Tiina Whiley (oik) toimii Itä-Uudenmaan yrityshautomon vetäjänä. Riitta Vesala (edessä) on aluekeskuohjelman puikoissa.Alpo Kervinen (vas) ja Antti Vaittinen kyntävät TTT-hankkeen sarkaa. Kirjaimet tulevat sanoista Tahto, Taito ja Tilaisuus.

”Puhallamme yhteen hiileen”

RAFAEL WESTERLUND:“Yrittäjän ei tarvitse olla yksin”

Rafael Westerlund isännöi Pernajan kun-

nassa kauniissa maalaismaisemassa sijaitse-

vaa Nykullan tilaa ja kehittää sen toiminto-

ja palveluhenkisesti. Nykulla on ollut mu-

kana muun muassa Loviisan wanhassa wa-

ra parempi -tapahtumassa sekä Porvoon ja

Loviisan joulussa. Uusi idea on jo jonkin ai-

kaa muhinut Westerlundin päässä, ja kohta

se on toteutumassa.

“Yrityshautomosta olen saanut apua ide-

an jalostamisessa toteuttamiskelpoiseksi.

Olemme yhdessä selvittäneet muun muas-

sa rahoitusasioita, mistä ja minkälaisia tukia

yrittäjä voi hakea”, hän kertoo.

Westerlund tietää kokemuksesta, että

hyväkään liikeidea ei yksin riitä.

“Aloittava yrittäjä tarvitsee asiantuntija-

apua esimerkiksi budjetointiin, verkostoi-

tumiseen, viranomaisten vaatimien pape-

reiden setvimiseen, potentitaalisen asiakas-

kunnan kartoittamiseen sekä kilpailutilan-

teen arviointiin.”

Yrityshautomosta ja kehitysyhtiö Posint-

ralta saamaansa avun merkitystä Wester-

lund luonnehtii näin:

“Matkan varrella olen

oppinut todella paljon,

löytänyt yhteistyökump-

paneita ja ratkaissut mon-

ta ongelmaa, joiden ole-

massaolosta en aiem-

min edes tiennyt mi-

tään. On hienoa, että

yrittäjän ei tarvit-

se kamppail-

la yksin, vaan

apua on saa-

tavilla.”

57

11.6.2008Liljendalin, Loviisan, Pernajan ja Ruotsinpyhtään valtuustot hyväksyvät yhdistymissopimuksen ja päättävät esittää kuntajaon muuttamista.. Fullmäktige i Liljendal, Lovisa, Pernå och Strömfors godkänner samgångsavtalet och beslutar göra en framställning om ändring i kommunindelningen.

4.8.2008Liljendalin, Loviisan, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntien yhdistymissopimus allekirjoitetaan.Samgångsavtalet mellan Liljendal, Lovisa, Pernå och Strömfors undertecknas.

VUODENVAIHDE 2008 - 2009 ÅRSSKIFTETUuden kunnan organisaatiomalli valmistuu.Den nya kommunens organisationsmodell är färdig.

MAALISKUU 2009 MARSInfolehti kuntaliitoksesta jaetaan joka kotiin uuden Loviisan alueella.Valmisteluvaiheen internetsivut www.loviisa2010.fi avataan.Infotidning om kommunfusionen delas ut till alla hushåll på nya Lovisas område.Beredningsskedets webbsidor www.lovisa2010.fi öppnas.

MAALIS-HUHTIKUU 2009 MARS-APRILInformaatio- ja keskustelutilaisuuksia kuntalaisille järjestetään eri puolella uutta Loviisaa.Informations- och diskussionsmöten för kommuninvånarna ordnas på olika ställen i nya Lovisa.

23.4.2009Valtioneuvosto päättää kuntajaon muutoksesta.Statsrådet beslutar om ändring i kommunindelningen.

VIIMEISTÄÄN 30.4.2009 SENASTKuntien ja kuntayhtymän nykyinen, vakinainen henkilöstö tietää, mitä työtehtävää hoitaa uudessa kunnassa.Kommunernas och samkommunens nuvarande, ordinarie personal vet vilka arbetsuppgifter de kommer att sköta i den nya kommunen.

KESÄ 2009 SOMMARENLoviisa 2010 lähtee kesäkiertueelle.Lovisa 2010 åker på sommarturné.

SYYSKUU 2009 SEPTEMBERInfolehti kuntaliitoksesta jaetaan joka kotiin uuden Loviisan alueella.Infotidning om kommunfusionen delas ut till alla hushåll på nya Lovisas område.

25.10.2009Ylimääräiset kuntavaalit, joissa valitaan uuden Loviisan valtuusto.Extra kommunalval då man väljer fullmäktige för nya Lovisa.

MARRASKUU 2009 NOVEMBERUuden Loviisan valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran ja päättää mm. talousarviosta ja vaakunasta.Nya Lovisas fullmäktige sammanträder första gången och beslutar bl.a. om budgeten och vapnet.

31.12.2009Nykyinen Loviisan kaupunki, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kunnat sekä Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymä lakkautetaan.Den nuvarande staden Lovisa och kommunerna Liljendal, Pernå och Strömfors samt Samkommunen för hälsovården i Lovisanejden upphör att verka.

1.1.2010Uusi Loviisan kaupunki aloittaa toimintansa.Nya Lovisa stad inleder sin verksamhet.

AikatauluTidtabell

www.loviisa2010.fi

Cirkusskola

LOVIISA 2010

>>

Teksti & kuvat: Susa Heiska

59

Vain hetkeä aikaisemmin Maskeryn Johanna kaarsi pihaan ostamaan pattereita.

Gulf-baari, Ruotsinkylä, 17.4.2009

Gulf-baren, Svenskby 17.4.2009 Endast en stund innan kurvade Maskerys Johanna till parkeringsplatsen för att köpa batterier.

60

Tjusterbyn suora 18.4.2009 klo 21.20Odotan ja odotan. Haluaisin kuvata hitaalla valotusajalla kun auto ajaa ohi. Yhtään autoa ei tullut. Loppujen lopuksi ajoin itse ja annoin kameran kuvata autosta.

Tjusterby 18.4.2009 kl. 21.20Jag väntade och väntade. Jag ville fotografera med lång exponeringstid då en bil kör förbi. Det kom inga bilar. Slutligen körde jag själv och lät kameran filma ur bilen. >>

61

Mickelspiltomin kosken levähdyspaikka. Teen tulet ja suojaudun viimalta. Näkymä

kosken alajuoksulta.

Rastplatsen i Mickelspiltom. Jag tänder eld och skyddar mig mot vinden. Utsikt över

forsens nedre lopp.

Hiidenkirnut Hopomin itärannalla. Py-sähtynyt hetki uimakauden ulkopuolella. Täällä voisin istua tuntikausia ja ihailla pystysuoraa kallioseinämää. Mikä paikka!

Jättegrytor vid Hopom träsks östra sida. En stilla stund utanför simsäsongen. Här skulle man kunna sitta i evigheter och beundra den vertikala väggen. Vilket ställe!

62

Bombergsgrottan Eskilomin tien varrella. Jätän ryömimättä onkaloon. Pojille paikka oli jännittävä seikkailulaakso.

Bombergsgrottan vid vägen mot Eskilom. Jag låter bli att krypa in i hålet. För småpojkarna är stället ett fantastiskt äventyrsland. >>

63

Koskikalastajien ja melojien Kvarnfors. Paikka kutsuu leväh-tämään, haluan viipyä. Soitan paikalta löytyvään maanomista-jan numeroon, ja sekä yösija laavussa että nuotiopaikka ovat käytössäni. Jään.

Fiskarnas och paddlarnas Kvarnfors. Stäl-let lockar till en vilopaus, jag vill stanna. Jag ringer till markägarens nummer som jag hittar vid rast-platsen. Över-nattningsstället i vindskyddet samt eldplatsen är i mitt bruk. Jag stannar.

Kallen kierrosMaisemia silmänkantomattomiin. Lähdejärvi Tenan houkuttelee pulahta-maan vaellettuani reitin, kylmä sää ja mukavuudenhalu veivät voiton.

Kalles rundaGränslöst landskap. Källsjön Tenan lockar till ett dopp efter vandringen. Men vädret är kallt och jag för bekväm.

64

18.4.2009 Hopomin uimarannalla. Järvi on vielä jäässä ja kalliot kylmät. Viime vuonna 25. toukoukuuta heitettiin talviturkit samassa paikassa. Kesä!Hopom träsk 18.4.2009. Ungar är inte rädda för det kalla vattnet. Det här stället kommer att vara skrivet i deras barndomsminne. Hopptornet vid den djupa sjön undgår förhoppningsvis EU:s själlösheter.

Jokelan kotiseutumuseo. Miten jossain voi olla kaikki näin hyvässä järjestyksessä? Hallissa jossa traktoreja korjataan olisi vaikka voinut ruokailla lattialta. Mieletön elämäntyö! Jokaisen uuden loviisalaisen must-käyntikohde. Jokela hembygdsmuseum. Hur kan det vara så rent och prydligt? I hallen där traktorerna fixas skulle man kunna äta på golvet. Ett fantastiskt livsarbete! Ett must-besöksobjekt för alla nya Lovisabor.

Korsvikin kivikirkko Valkossa. Osasimme ottaa puut mukaan, tehdä tulet ja paistaa makkaraa. Uitan varpaita merivedessä. Ihanaa.

Stenkyrkan i Korsvik, Valkom. Vi visste att man skulle ta ved med så att man kan tända eld och grilla korv. Jag doppar tårna i havsvattnet. Skönt. >>

65

66

un Liljendal, Loviisa, Pernaja ja Ruotsinpyhtää vuoden 2010 alussa lakkaavat ja uusi Loviisa syntyy, jokin muuttuu. Mutta mikä ja mi-hin suuntaan?

Andersby, Köpbacka, Isnäs, Ruotsinkylä ja monet muut säilyvät ennallaan. Yhteisössä on voimaa – kyläyhteisössä. Itä-Uudellamaalla, ku-ten Suomessa ylipäänsä on poikkeuksellisen vilkasta kylätoimintaa. EU:n alueella olemme esimerkinomainen kyläyhteisöjen rakentaja, josta ote-taan mallia. Aika erikoista juroille suomalaisille, eikö?

Jurous lienee tosin myytti, jota toistamme ulkomaalaisille ja jonka vie-raspaikkakuntalaiset helposti kohtaavat. Oman väen kesken on ai-na osattu ottaa ilo irti ja toisaalta pitää yhtä. Kaveria ei ole tapa-na jättää.

Tämän huomaa pienessä yhteisössä hyvin nopeasti. Muutettu-aan paikkakunnalle on saman tien ”omaa väkeä”. Naapurit esit-täytyvät mielellään, lainaavat työkaluja tarvitsevalle ja ottavat osaa talkoisiin. Suuremmassa kaupungissa ei talkoita voisi edes jär-jestää – kenelläkään ei olisi aikaa. Helsingin keskustassa saattaa asua seinänaapurina jonkun kanssa vuosikausia ilman, että tie-tää tästä postiluukussa lukevaa nimeä ja myöhäisillan musiikki-makua enempää.

Yhteenkuuluvuus ja rakkaus kuuluvat ihmisen perustarpeisiin. Johonkin kuuluminen on perusasia. Siksi yhteisöllisyys on niin tärkeää.

Moni mainitsee perheen tärkeimmäksi asiaksi ja suurimmak-si ilon, onnen ja energian lähteeksi elämässään. Kun lapsia saadaan entistä vanhempana ja omat vanhemmat saat-tavat asua aivan toisella paikkakunnalla, muodostuu entisaikojen suurperheen kaltainen yhteisö kenties jostakin muusta kuin laajasta suvusta. Kaikki tar-vitsevat ystäviä, juurtumista ja identiteettiä.

Maaseutu kiehtoo, yhteisöllisyys kiehtoo, oma rauha, tila, puutarha, talo ja piha kiehtovat ihmi-siä mahdollisesti enemmän kuin aikoihin. Terveys, perheet, suku ja naapurit, kaikki lähellä ja tekemisissä keskenään, töiden tekeminen kohtuudella, lasten kasvusta naut-timinen, lemmikkieläinten hoitaminen: nämähän ovat elämän perus-asioita, joista suurkaupungeissa vain haaveillaan.

Mistä lähtien on edes puhuttu yhteisöllisyydestä? Ennen yhteen kuuluminen oli itsestään selvää.

Kaupunki muuttuu, kylät säilyvät. Tämä nostaa varmasti kylä-läisten identiteettiä, tekee meistä ylpeitä loviisalaisia ja oman yh-teisömme edustajia. Eikä se ole keneltäkään pois.

Kaikki ovat arvokkaita, jopa kylähullu.

Noora Lintukangas

Kirjoittaja on muuttanut Loviisaan puolisentoista vuotta sitten. Hän pitää pikkukaupungin tunnelmasta.

Yhteisössä on voimaa

67

Loviisa 2010 lähtee kesäkiertueelle! Kesän aikana voit tulla

Loviisa 2010 -telttaan keskustelemaan kuntaliitokseen liittyvistä

asioista seuraavissa tapahtumissa:

Sunnuntaina 7.6. Pernajapäivä, Pernajan kirkonkylä

Tiistaina 9.6. Juhannusmarkkinat, Loviisan tori

Lauantaina 13.6. Liljendalpäivät, Sävträsk

Lauantaina 1.8. Kymijokipäivä, Strömforsin ruukki

Tiistaina 25.8. Loviisan päivän markkinat, Loviisan tori

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Lovisa 2010 åker på sommarturné. Under sommaren kan du

i samband med följande evenemang komma till Lovisa 2010

-tältet och diskutera frågor gällande kommunfusionen:

Söndag 7.6 Pernådagen, Pernå kyrkoby

Tisdag 9.6 Midsommarmarknad, Lovisa torg

Lördag 13.6 Liljendaldagarna, Sävträsk

Lördag 1.8 Kymijokidagen, Strömfors bruk

Tisdag 25.8 Lovisadagsmarknad, Lovisa torg

Kesäkiertue - SommarturnéStark gemenskap

Kysy, osallistu ja vaikuta!Valitse itsellesi sopivin tapa:

• Täytä palautelomake kuntaliitoksen kotisivuilla

www.loviisa2010.fi

• Lähetä kysymyksesi tai palautteesi sähköpostitse

loviisa2010@loviisa.fi

• Lähetä kysymyksesi tai palautteesi postitse

Loviisa 2010

PL 77

07901 LOVIISA

Fråga, delta och påverka!Välj det sätt som passar dig bäst:

• Fyll i responsblanketten på kommunfusionens webbplats

www.lovisa2010.fi

• Sänd din fråga eller respons per e-post

lovisa2010@loviisa.fi

• Sänd din fråga eller respons per post till adressen

Lovisa 2010

PB 77

07901 LOVISA

Då Liljendal, Lovisa, Pernå och Strömfors går samman i det nya Lovisa i början av år 2010 förändras något. Men vad och hur?

Andersby, Köpbacka, Isnäs, Svenskby och många andra orter med stark bygemenskap förändras inte alls. Byaktivi-teten är synnerligen livlig i Östra Nyland, liksom i resten av Finland och vi är faktiskt föregångare ifråga om bygemen-skap inom EU. Ganska intressant med tanke på finländar-nas inbundenhet, inte sant?

Utlänningar och främlingar stöter ibland på finländarnas inbundenhet, som nog delvis är en myt. Bland sina egna kan finländaren vara öppen, visa glädje och hålla samman.

Detta märks snabbt då man flyttar till en mindre ort. Man tas genast upp i gemenskapen där grannarna gärna presen-terar sig, lånar ut verktyg och deltar i gemensamma eve-nemang och arbeten. På större orter är gemensamma an-strängningar mer eller mindre uteslutna eftersom ingen har tid. I till exempel Helsingfors kan man bo granne med nå-gon i åratal utan att känna till mer om personen än namnet på brevinkastet och personens nattliga musiksmak.

Närhet och kärlek hör till människans grundbehov. Al-la måste få vara en del av något och därför är gemenska-perna så viktiga.

Många upplever familjen som den viktigaste källan till glädje, lycka och energi. Idag kommer barnen i allmänhet i rätt sen ålder och de egna föräldrarna bor ofta på annan ort, vilket leder till att den forna familjegemenskapen er-sätts av någon annan gemenskap. Alla behöver vänner, röt-ter och en identitet.

Landsbygden och bygemenskapen fascinerar. Lugnet, ut-rymmet, trädgården, det egna huset och närheten till natu-ren lockar allt fler människor. God hälsa, ett lugnare arbets-tempo, deltagande i barnens uppväxt, husdjur samt nära samvaro med familjen, släkten och grannarna berikar livet. På stora orter förblir detta tyvärr ofta en dröm.

När började man tala om gemenskap? Tidigare var ju ge-menskapen en självklarhet.

Städerna förändras ständigt, men byarna och de mindre orterna består. Lovisabor-na har i allmänhet en stark identitet som representanter för sin egen gemenskap -

utöver allt annat. Alla är värdefulla, även byfånen!

Noora Lintukangas

Skribenten har flyttat till Lovisa för ett drygt år sedan och gillar stämmingen i den lilla staden.

68

rita bergman

Rita Bergman, Pernaja“Yhteisöllisyys on hyvin tärkeää. Nukkumalähiöt ovat kauheita. Kun pari vuotta sitten muutin aika ryminällä Pitkäpäähän, laitoin naapureiden postilaatikoihin kutsuja juhlimaan. Meillä soitti torvisoittokunta, oli ruokaa ja juomaa. Samassa päätettiin perustaa kyläyhdistys. Se oli fantastista.

Järjestimme myös kolmepäiväiset juhannusjuhlat. Naiset istuivat kalliolla sitomassa kukkaseppeleitä. Se oli aivan kuin jostakin Edelfeltin maalauksesta. Juhannuspäivänä rannassa oli seurakunnan virallinen jumalanpalvelus, jota seurasi piknik.

Olen käytännössä lopettanut valkoisen jauhon ja sokerin käytön. Se oli railakas muutos, joka antoi paljon ener-giaa. Nyt tuntuu sille, että kaikki on mahdollista. Kevät toi mukanaan kirkkauden, ja ilmassa leijuu aavistuksia, joihin sisältyy uuden aloituksen mahdollisuus. Olen juuri myynyt taloni ja etsin uutta pientä torppaa. Minulla on sairaalloinen rakkaus raunioihin. Flyygeli meni jo, mutten tiedä vielä minne muutan. I love adventure.”Rita Bergman on Pernajan seurakunnan kanttori ja oopperalaulaja sekä kulttuuriyhdistys Korkea C:n perustaja.

Miltä maistuu elämä kasvavassa pikkukaupungissa? Uudet ja vanhat loviisalaiset pysähtyivät hetkeksi miettimään suhdettaan uuteen kotikaupunkiinsa sekä pohtimaan kesän tuloa ja elämän pieniä onnellisia asioita.

Mikko Harma, Liljendal

”Elämäni on vielä suurelta osin Helsingissä, sillä teen siellä paljon töitä. Haluaisin viettää enemmän aikaa kotonani Hommansbyssä. Täällä on helpompi keskittyä siihen, mistä saan energiaa ja mikä toisaalta hajottaa sitä. Luonnonrauha ja juurtuminen, sormien työntäminen syvälle mustaan multaan tai kivien siirtäminen pihalla ovat niin konkreettisia asioita, että luonnon ja siinä samassa itsensä kuulee paremmin.

Aistihavainnot ovat minulle tärkeitä: ei pelkästään valoku-vaajan kyky nähdä, vaan myös hajut, maut ja äänet. Kiinni-tän niihin paljon huomiota. Ihminen turtuu kaikkeen, joten vaihtelu tekee hyvää. Tarvitsen kontrasteja: maaseudun ja paikallaan olon vastapainoksi kaupunkia ja matkustamista ja toisinpäin. Osasin etsiä maaseutua, sillä olen viettänyt kesäni Sipoon saaristossa. Hommansbyssä tajusin heti löytäneeni tunnelman, jota olin hakenut. Yhteisö on lämmin ja naapurini Hasse on aivan lottovoitto.”Mikko Harma on Liljendalissa asuva valokuvaaja, jonka kädenjälkeä voi ihastella muun muassa Image-lehtien kansissa ja sivuilla www.mikkoharma.com.

Teksti: Noora Lintukangas

Elämänlaatuaetsimässä

69

Laura Malmivaara, Ruotsinpyhtää“Vanhempani asuvat kesäpaikassamme nykyään ympäri vuoden. Minä pyrin olemaan siellä niin usein kuin mahdollista: koko kesäloman ja mielellään kesäviikonloputkin. Odotan kesää. Tämän kesän retki-tavoitteet meidän perheelle ovat Svartholma ja Kaunissaari. Olen varsinainen maakrapu, mutta pienen put-put-veneen ostaminen on avannut eteeni uuden maailman.

Mökille mennessämme pistäydymme aina Vaherkylässä kahvilla, sieltä saa aivan ihania kakkuja. Käymme paljon Loviisan torilla hakemassa tuoreita vihanneksia ja kalaa.

Kesään suhtautuu näin aikuisena eri tavalla kuin lapsena. On ihana huomata, miten vaikkapa mökkipolun kasvit ja mansikkapaikat muuttuvat tutuiksi. Ruotsinpyhtäästä tulee omien lasteni ’lapsuuden mökkimaise-ma’, joka on hyvin arvokas muisto tuoksuissa ja tunteissa. Lasten naurut ja höpsötykset sekä kiireettömät viileän kosteat aamut, yöpuku, paljaat varpaat ja aamukahvi mökin rappusilla ovat parasta kesää.”Laura Malmivaara on helsinkiläinen näyttelijä, jonka perheellä on kesäasunto Ruotsinpyhtäällä.

Miltä maistuu elämä kasvavassa pikkukaupungissa? Uudet ja vanhat loviisalaiset pysähtyivät hetkeksi miettimään suhdettaan uuteen kotikaupunkiinsa sekä pohtimaan kesän tuloa ja elämän pieniä onnellisia asioita.

Daniel Katz, Loviisa

”Helsinki muuttui minulle liian isoksi ja asunto liian pieneksi yli 20 vuotta sitten. Siirtyminen rauhalliseen kotielämään oli tuolloin ajankohtaista. Siitä lähtien olen matkannut kohti itää: Isnäsin kautta Andersbyhyn ja sitten Loviisaan. Lapseni ovat juurtuneet tänne. Omana tavoitteenani on Sävträskin hautausmaa Liljendalissa. Se on todella kaunis paikka.

Olen tutustunut Loviisaan suunnitelmallisesti täällä asuessani muun muassa kävellen ja pyöräillen. Tässä iässä olen onnellinen, että pystyn tekemään kaikkea monipuolisesti. Tämä on luopumisen aikaa: erilaisista asioista tulee tärkeitä. Ei pidä surra sitä mitä ei pysty, vaan iloita siitä mihin pystyy. Vaikken voi kävellä enää käsilläni, olen iloinen että voin kävellä jaloillani. Vuosien varrella myös itsekritiikkiä on tullut lisää. Ennen olin sitä miel-tä, että minulla on oivalluksia, mielipiteitä ja jaettavaa. Nykyään teen vähemmän ja hitaammin.

Saan inspiraatioita pääni sisällä, paikasta sen kummemmin riippumatta. En kirjoita juuri luonnosta, joten se ei erityisesti inspiroi minua. Fyysinen tekeminen, liikkuminen ja kättentyöt taas inspiroivat. Rauhaa tarvitsen itse kirjoittamiseen. Hauskat, viisaat ja hullut lapsenlapseni tekevät minut onnelliseksi. Lapset ovat niin pöh-köjä ja vahvoja. Lasten leikkien seuraaminen on valtavan hienoa. Pitäisikin kirjoittaa enemmän lapsista.”Daniel Katz on loviisalainen kirjailija, joka sai toukokuussa kirjallisuuden valtionpalkinnon.

Elina Mieskolainen, Pernaja

”Minun Loviisaani liittyy jooga. Se tulee jäämään keinutuolimuisteloihini. Loviisas-sa aloitin joogan opettamisen, se tapahtui alkuun olosuhteiden pakosta, kun kansa-laisopiston joogaohjaaja yllättäen lopetti tuntien vetämisen. Saan joogasta valtavasti energiaa ja se opettaa tuntemaan armoa itseäni kohtaan – vastapainona luterilaiselle työmoraalilleni.

Jooga on lähellä luontoa ja hyvä yhteys luonnontilaan. Olen joskus joogannut rajulla uk-kosella. Se on hieno elämys. Joogan avulla voi manipuloida itseään ja vaikuttaa ongelmiin.

Myös kokeminen ja eläminen lataavat minun akkujani. Kun joku tekee jonkin asian niin, että takana on paljon energiaa ja ajatusta, kun osaaminen ikään kuin tiivistyy, on se vaikuttavaa.

Olen huolissani siitä, miten ihmiset kaipaavat ympärilleen ääntä. Olen ääniherkis-tynyt: noteeraan äänet helposti. Monella on televisio jatkuvasti auki. Ihmiseen uppoaa huomaamatta hyvin paljon informaatiota, jota ei suodateta lainkaan. Erityisen huolissani olen lasten hyvinvoinnista. Ennen kaikkea lapset kaipaavat aktiivista tekemistä, ei passiivista. Aktiivisuutta pitäisi tukea.

Riken kylän rauhassa voin kuunnella hiljaisuutta, sitä muusikko kaipaa. Täydellistä hiljaisuutta ei ole Rikessäkään, mutta hiljaisuuden hetkiä, ilman teknologisia ääniä kyllä. Olen aina asunut lähellä merta, rakas Itämeri-parkamme on minulle tärkeä.” Elina Mieskolainen on Riken kylässä asuva muusikko, joka ohjaa myös joogatunteja.

70

Lifestyle

livingCountry

Teksti: Päivi Ahvonen Kuvat: Virpi Lehtinen, Päivi Ahvonen

71

Parasta ovat maaston erilaiset tuoksut, kun tulee metsästä pellolle tai usvasta aurinkoon. On ihana viettää aikaa ulkona, elämä maistuu paremmalta. >>

72

HHevosen selässä murheet haihtuvat, koska on keskityttävä vuorovaikutukseen eläimen kanssa. Symbioosin löytyminen on haastavaa, mutta palkitsevaa. Tuntuu hyvältä, kun eläin on tyytyväinen elämäänsä.

L

Country Living on aina muodissa. Siinä yhdistyy ihmisen kaipuu johonkin juurevaan, kuten maaseutuun, mutta toisaalta myös estetiikkaan.

Mukana Minerva O´Connorin tilalla “Poikaa” ratsastamassa olivat Julia Lindh ja Sanna Nylén.

Vaatteet, jalkineet ja hevosvarusteet: www.horze.fi

Kartanopuoti on avoinna toukokuusta syyskuuhun

Gårdsbutiken är öppen från maj till september 2009

maanantai-torstai/måndag-torsdag12–18perjantai/fredag 12–19lauantai/lördag 10–16

sunnuntaina suljettu /söndag stängt

Opastetut kierrokset yksittäisille matkailijoille

Slottsvisningar för samlingsgrupper

* Ruoanlaittokurssi ”Viljariisien mahdollisuudet”* Matlagningskurser ”Sädesrisets möjligheter”

Tämän vuoden uutuutena Ruoanlaittokurssi linnan keittiössä kreivitär Kristina Creutzin johdolla.

Kurssin nimi ”Viljariisien mahdollisuudet”. Kurssi alkaa klo 14 ja kestää noin kaksi tuntia.Nyhet för i år är matlagningskurser i slottsköket

med grevinnan Kristina Creutz. Kursen går under namnet ”Sädesrisets möjligheter”.

Kursen börjar kl. 14 och tar ca två timmar.

Huom! Opastetulle kierrokselle ja ruoanlaittokurssille on paikkoja rajoitettu määrä. Ennakko-

ilmoittautumiset ja lisätietoja antaa Kristina Creutz puh. 019-638 050 tai 040-590 4331.

Obs! Platserna till slottsvisningarna och mat-lagning-skusrserna är begränsade. Endast förhandsanmälnin-

gar och mera information från Kristina Creutz tel: 019-638 050 eller 040-590 4331.

Kahvila auki päivinä jolloin järjestetään opastettuja kierroksia.

Caféet öppet under slottsvisningsdagarna.

TERVETULOA MALMGÅRDIIN!Kartanopuoti – Opastetut kierrokset

Ruoanlaittokurssit – Kahvila

VÄLKOMMEN TILL MALMGÅRD!

Gårdsbutik – Slottsvisningar Matlagningskurser – Café

la/la 6.6. 11.00 la/lö 13.6. 11.00 * la/lö 27.6. 11.00 la/lö 4.7. 11.00 *la/lö 25.7. 11.00

la/lö 1.8. 11.00 *su/sö 9.8. 11.00 la/lö 15.8. 11.00 *la/lö 22.8. 11.00 la/lö 29.8. 11.00 *

WWW.MALMGARD.FI

• MALMGÅRD •

>>

Läheiseltä tilalta voi hakea maidon, toiselta lihan ja kolmannelta vihannekset. Ihan kuin olisi omavarainen vaikkei olekaan. Aikaahan tässä kuluu, mutta mihinkäs muuhun sitä tarvitsee kuin elämiseen.

74

KKun ilta-aurinko heittää viimeisiä säteitään talliin, alkaa raukeus tuntua jäsenissä. Huomenna on tulossa ystäviä kaupungista tallitalkoisiin ja ratsastamaan. Aika ajoin maalla on yksinäistäkin, joten on kiva tehdä pitkästä aikaa ruokaa ulkotulilla ja nauttia hyvästä seurasta.

75

Vuoden alusta Itä-Uudenmaan Ratsastajat ry:tä johtanut Mia Grönstrand innostui ko-keilemaan ratsastusta, kun työporukka nelisen vuotta sitten ilmoittautui ratsastuskurssille. Mia sai lajista itselleen pysyvän harrastuksen.

– Ratsastus on erinomaista liikuntaa, siinä ei todellakaan vain istuskella maisemia ihai-lemassa, Mia naurahtaa.

Ratsastus on monipuolinen harrastus. He-vosella kun pääsee kulkemaan vähän siellä sun täällä: käyntiä, laukkaa ja ravia. Ulkoil-ma tekee terää, menee sitten hissukseen met-säpolulla tai laukkaa puuterilumen pöllytes-sä ympärillä. Lajin parissa voi olla yksin tai yhdessä. Talleilla tutustuu uusiin ihmisiin ja seuratoiminta on vilkasta. Eikä ratsastaminen ole pelkkää ratsastamista.

– Harrastukseen kuuluu hevosen kanssa työskentelyä myös tallissa. Harjaamista, suit-semista, satuloimista.

Moni harrastus vaatii elottoman välineen, mutta hevonenpa on elävä ja tunteva olio. Ehkä se jopa hieman ajatteleekin. Ainakin sil-lä on vaistot pinnassa. Mia on oppinut kuun-telemaan hevosta. Isoa eläintä voikin liikuttaa melko pienin elein.

– Ja onhan se mukavaa, kun hevonen hie-roo turpaansa olkapäätä vasten.

Loviisan seudulla hyvät harrastusmahdollisuudet

Hevosharrastus on suosittua Loviisan seudul-la. Yksityisiä hevosenomistajia on paljon, ja muut ratsastavat pääosin ratsastuskouluissa. Mian mielestä Loviisassa ja lähitienoilla on melko hyvin tarjolla erilaisia ratsastusmah-dollisuuksia kohtuullisella hinnalla. Harras-taa voi laidasta laitaan, perusratsastuksesta

lännentyyliseen menoon. – Välineisiin ei ainakaan alkuvaiheessa tar-

vitse satsata kovin paljon. Ratsastuskoulussa harrastaminen on aloittelijalle turvallista. He-vosia on myös kokemattomille, Mia toteaa. Pudotessa selviää yleensä mustelmilla, mutta putoamisesta voi jäädä pelko.

– Heti vaan takaisin selkään, Mia huo-mauttaa.

Jäseniä Itä-Uudenmaan Ratsastajat ry:ssä on tällä hetkellä 172, joista senioreita ja junioreita on lähestulkoon yhtä paljon. Usein käy niin, että ratsastava tytär innostaa myös äitinsä lajin pariin. Ja miksei myös isänsä.

– Valitettavasti miesten ja poikien osuus on vähäinen, mutta olem-me ylpeitä niistä muutamista-kin aktiiveista, joita seuras-samme on, Mia hymyilee.

Ratsastamisen tekee hyvää sekä fyysiselle että henkiselle kunnolle.

– Irti arjesta pääsee var-masti, sillä laji vaatii kes-kittymistä.

Itä-Uudenmaan Ratsastajat ry:n puheenjohtaja Mia Grönstrand hurahti heppoihin jo nuorena.

Hevosen selkään hän kuitenkin kapusi vasta ”tätiratsastusiässä” neljä vuotta sitten.

Teksti: Reija KokkolaKuvat: Päivi Ahvonen

Mia Grönstrand on pudonnut hevosen

selästä.– Pitää kiivetä heti takaisin, ettei jää tur-haa pelkoa.

Ratsastuksen voi aloittaamyös aikuisiällä

TÄÄLLÄ PÄÄSET HEPAN SELKÄÄN:• Anninan ratsastus- ja ajotalli www.anninantalli.com, Valko• Esman ratsastuskoulu www.esma.fi, Kuggom• Stall Hagelund Sarfbacka, stall_hagelund@luukku.com, Sarvilahti• Scanarab Millcreek Ranch, Heinlahti www.scaranab.net• www.perriertalli.fi, Koskenkylä, Rike• Suurpyölin talli, Pyhtää www.suurpyöli.fi• Malmhagen Icelandic Horses www.malmhagen.com

viestintä-, suunnittelu- ja mainostoimistolaivurinkatu 2 | 07920 loviisa

(019) 535 552 | www.peakpress.net

*oikeat työkalut viestintäänne

KESÄTEKEMISTÄ KAIKILLE!

Koonnut: Sini Korhonen

LIIKUNTAMaajoukkueen jalkapallokoulu8.–10.6. Loviisan keskuskentällä klo 13.30–15.30 1996–2005 syntyneille lapsille. Hinta 30 €, sis. Maajoukkueen jalkapallo-koulu –pelaajapaketin, johon kuuluu Suomi-peliasu, jalkapallo, diplomi sekä yllätys. Ilmoittaudu 26.5. mennessä Sjöblomin Urheiluliikkeeseen, Loviisan vapaa-aikatoimeen tai niclas.mattsson@fcloviisa.fi, puh. 040 740 7308. Lisätietoja www.fcloviisa.fi

Lapinjärven pallojunnujen kesä 2009Uudet ikäryhmät aloittavat harjoittelut ulkona 12.5.–09.Uudet ikäryhmät ovat: 03–04, 01–02 tytöt, 01–02 pojat, 99–00 pojat, 98–00 tytöt, 97–98 ja 95–96.Harjoitukset kaksi kertaa viikossa, paitsi 03–04 kerran viikossa.Harjoitukset Mariebergin kentällä tiistaisin klo 17–19.30, torstaisin klo 17–20 ja sunnuntaisin 17–18.30.Harjoitusajat ja ohjaajat tarkemmin nettisivuilla: www.pallojunnut.suntuubi.comKotkan korttelisarjaan osallistuvat 01–02 tytöt ja pojat, 99–00 pojat ja 98–00 tytöt97–98 osallistuu erilaisiin turnauksiin.95–96 osallistuu Pernajan sarjaan.27.–28.6. Futisherruus 2009, yritys/yhdistys jalkapalloturnaus Mariebergissä.3.–5.7. Pallojunnujen Futisleiri Joutsenon Muukonsaaressa.Vuokrataan tutka heinäkuun puolivälissä ja testataan potkunopeudet.97–98 Järjestää kotiturnauksen heinäkuun aikana.15.8. perinteinen 16 joukkueen kotiturnaus.Vanhemmat vastaan lapset pelit 25. ja 27.8.Ulkoharjoitukset lopetetaan 30.8.2009.Kesäkauden päättäjäiset 13.9.2009 Vasargårdin nuorisoseuraintalolla.Saliharjoitukset alkavat lokakuun alussa.Yhteystiedot:Sauli Silfvast 0400 436 720, www.pallojunnut.suntuubi.com

Lgfs summerbic onsdagar kl. 19.30–20.45 i juni och juli i idrottshallen i Lovisa.Olika ledare, aerobic, bodygym. Avgift 4 €/ggr eller säsongkort 28 € (9 ggr).

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA

Kesällä on aikaa leireillä, liikkua ja tehdä muutakin mukavaa. Olemme koonneet sinulle kattavan listan Loviisan seudun mahdollisuuksista, poimi täältä omat kesävinkkisi. Tekemistä ja tapahtumia riittää.

Loviisan liikunta-seuran kesäjumpat maanantaisin 1.6.–3.8. klo 19–20 Loviisan uimarannalla, Plagenilla. 2 €/kerta maksetaan paikan päällä.

Tenniskurssit Casinopuiston kentälläAlkeiskurssit 8–12-vuotiaille 1.–5.6. ja 3.–7.8. ma klo 9–11, ti–pe klo 9–10.30. Hinta 30 €, ilmoittautumiset ja lisätietoja Seija Rouhiainen, puh. 040 589 5626Minitenniskurssit 5–8-vuotiaille1.–5.6. klo 9.15–10.30. ilmoittau-tumiset ja lisätietoja Anders Nordström, puh. 040 577 52913.–7.8. klo 9.15–10.30. ilmoittautumiset ja lisätietoja Joni Wallén, puh. 044 2582 076Ilmoittautua voi myös paikan päällä. Hinta 25 €Aikuisten peruskurssi viikoilla 24–25. Ilmoittautumiset ja lisätietoja Seija Rouhiainen, puh. 040 589 5626

Loviisan kaupunkiAlkeis- ja jatkouimakoulu palvelutalo Esplanadissa 8.–12.6. klo 9.00–12.30Uimakoulu Valkon uimarannalla ja Plagenilla 29.6.–10.7.Uimakoulu Källassa kesämökki-läisille ja saaristolaisille 20.–24.7.Urheilukoulu 7–12-vuotiaille 1.–5.6. Valkossa klo 10.–11.30, Keskusurheilukentällä klo 14.30–16.Loviisan kulttuuri- ja vapaa-aikatoimisto puh. 019 5551, vapaa-aika@loviisa.fi

Ruotsinpyhtään kuntaUimakoulu 6.–10.7. Riissalmella ja AntinniemessäUimakoulu 20.–24.7. Särkjärvellä sekä Källassa saaristolaisille ja mökkivierailioille Uimakoulu 27.–31.7. KiramollaKoko perheen tapahtuma 21.5. Kukuljärvellä helatorstaina klo. 13-16. Vaellus, melontaa, tikanheittoa, luolassa käynti, metsäinen seikkailurata, makkaranpaistoa.Tiedustelut Ruotsinpyhtään kunta, Karolina Hovi p. (019) 5577 231 tai 050 3827 554

Pesäpalloa Vastilan urheilukentällä viikottain. Lisätiedot Kari Salo puh. 050 549 5097.Ruotsinpyhtään Riennon kotiottelut Vastilassa:29.5. klo 18.30 RuRi-Karhukopla KouvolaViikko 24 RuRi-Pyhällön PyryViikko 28 RuRi-Jaalan VoimaViikko 30 RuRi- Pyhällön PyryViikko 32 RuRi-Karhukopla Kouvola

RETKETLoviisan kaupunkiRetki Visulahden huvipuistoon 24.6.Loviisan kulttuuri- ja vapaa-aikatoimisto puh. 019 5551, vapaa-aika@loviisa.fi

LEIRIT NEXT STEP -leiri 27.–30.7. Suvirannassa Valkea-lassa 9–16-vuotiaille. Mönkkärit, uintia, kilpailuja ym. mukavaa yh-dessä tekemistä. Hinta 30 €. Il-moittautumiset 15.7. mennessä ja lisätietoja Jarmo Sihvonen, puh. 040 048 5803, www.alfaomega.fi.

Loviisan kaupunkiKällan kesäleiri 7–12-vuotiaille 15.–18.6.Loviisan kulttuuri- ja vapaa-aikatoimisto puh. 019 5551, vapaa-aika@loviisa.fi

Loviisan suom. srk nuorisotyöLasten kesäleiri 3–6 luokkalaisille Mäntyharjulla 1.–3.7. Leirimaksu 15 €

Ruotsinpyhtään kuntaKesäleiri 29.6.–1. 7. 7–9 vuotiaat Hietoinrannassa AnjalankoskellaKesäleiri 1.–4.7. 10–13 -vuotiaat Hietoinrannassa AnjalankoskellaTiedustelut Ruotsinpyhtään kunta, Karolina Hovi p. (019) 5577 231 tai 050 3827 554

4H4H Traktorläger hålls 30.6-2.7. för deltagare i ålder 10+. Barnen får träna att köra traktor, backa med släpvagn och byta olja. Lägret hålls i Liljendal hos Micke Nygård, inkvarteringen vid Pilvilinna föreningslokal i tält. 4H Hästskötarlägret hålls hos Möller-Nygårds i Liljendal 30.6–2.7. Inkvartering vid Pilvilinna föreningslokal i egna tält. 4H Distriktläger 30.7–1.8.

för ungdomar i åldern 11+ på Kvarnudden i Pernå. Lägret heter Expedition Svartholm, www.fs4h.fi/ostnyland

VAPAA-AIKALoviisan kaupunkiLoviisan Sibeliuspäivät 3.–6.6.Loviisan päivä Liikuntahallissa 25.8.Loviisan kulttuuri- ja vapaa-aikatoimisto puh. 019 5551, vapaa-aika@loviisa.fi

Loviisan suom. srk nuorisotyöLasten kesäkerho, hoitoparkki 1–3 luokkalaisille lapsille kesäkuun ajan ma–pe klo 9–17 seurakuntakeskuksessa nuortentiloissa. 50 € / kk. Toimintakausi 1.9-6.12Ma klo 14–17.30 Olohuone 3-6-luokkalaisille srk.keskus nuortentilaTi klo 14–18 Olohuone 3-6-luokkalaisille Valkon kirkollaTo klo 14–18 Olohuone 7-luokkalaisille srk.keskus nuortentilaPe klo 17–20 Avoimet ovet 8-luokkalaisille ja sitä vanhemmille srk.keskus nuortentila

XVI Degerby-KuhanuisteluSahaniemessä 4.7. klo 13–23. Tiedustelut 0400 788 523, www.meriuistelijat.fi

Loviisan ilmailijat 20 vuotta16. ja 17.5. Taitolento F3A Sport ja Nordic Suomen Cup23. ja 24.5. Ironworks F3B SM 1/3 Loviisa13.6. Juhlavuoden päätapahtuma Ruotsinpyhtään lennokkikentällä klo 12–16, lennätysnäytös sekä kalustoesittely.8.8. 2 m RC Silmukkamalja9.8. 2 m RC Suomen Cup29. ja 30.8. F3B SM 3/3 Loviisa12. ja 13.9. F3J SM 3/3 LoviisaLisäksi tiistailennätykset kesän ajan Ruotsinpyhtään lennokkikentällä. Lisätietoja http://kotisivu.dnainternet.net/iloviisa, Ralf Koivula puh. 050 515 1148.

4HEn 4H:dag i Källa, Lovisa, ordnas för Östnylands 4H:s egna barn tisdagen den 23.6. Bastu, simning, pinnbröd, korv, lekar och tävlingar står på programmet. Föräldrar är också välkomna! www.fs4h.fi/ostnyland

Liljendalpäivät 12.–14.6.Pe klo 19. Konsertti kirkollaLa Musiikkia paviljongilla, kirppis ja Professori Bluffo Liljendalgårdenilla, markkinat Bagarstuganilla, jippo Osuuspankilla, melontaa, klimppisoppaa, liljendalpeikot, kahvila ja makeismyynti Tallissa, kilpailuja (LIK), yrittäjien ohjelmateltta, pomppulinna, kasvomaalausta, ongintaa, eläinnäyttely mm. lampaita ja poneja, kirjastossa Backmanin teoksia, näyttely ”Alster & Anekdoter”, Bagastugan ja museot ovat aukiLauttailukilpailu: Ilmoittautuminen viimeistään 29.5. Lisätietoja Johanilta puh. 040 592 4927, Illalla Rantatanssit (LUF)Su 14.6. klo 10.00 Jumalan-palvelus Mariagårdenin pihallaLisätietoja Liljendal-päivistä Melissa Longhurst, puh. 040 828 5811

Ruotsinpyhtään kunta1.8. Kymijokipäivä RuukkialueellaTiedustelut Ruotsinpyhtään kunta, Karolina Hovi p. (019) 5577 231 tai 050 3827 554

20-vuotis -juhlaregatta 11.7. Vastilasta Ruukkiin, lähtö Baarin rannasta klo 12. Lisätietoja Tarja Koskinen puh. 0500 902 773.

Toritapahtuma ja Ahvion soittokunnan kesäkonsertti 4.7. Vastilan seuratalon pihalla alkaen klo 10.

Kesätorit Ringborgissa18.6. Iltatori klo 1827.6. Kesätori klo 109.7. Iltatori klo 1823.7. Iltatori klo 188.8. Kesätori klo 10

Kesäjumppaan!

Retkelle Visulahteen!

LOVIISA10.4. Pergolesi: Stabat Mater –konsertti Loviisan kirkossa klo 1812.4. Soli Deo Gloria! Pääsiäis-konsertti Loviisan kirkossa klo 18 25.4. Soiva talo - musiikkiopis-ton avoimet ovet Sibeliustalossa klo 11–1328.4. PUH! Puhaltajien konsertti Kino Marilynissä klo 18.301.5. Jippu & Gospel Girls -kon-sertti Loviisan kirkossa klo 15 1.5. Laivasillan kesän avajaiset12.5. Itä-Uudenmaan juoksu16.5. Suomi, Ruotsi, Venäjä - Suomen Valtiopäivät 200 v. –kon-sertti Loviisan kirkossa klo 1817.5. Loviisan seudun III Kuoro-maraton Loviisan kirkossa klo 1823.5. Haydn: Teresia-messu Loviisan kirkossa klo 16 24.5. Ungern Car Show Bastion Ungernilla25.5. Loviisan ravit klo 18.3031.5. Häämusiikkikonsertti Lovii-san kirkossa klo 182.6. Kuorokonsertti Loviisan kirkossa klo 193.–6.6. Loviisan Sibeliuspäivät13.6. Loviisan soutu klo 1319.6. Laivasillan juhannustanssit21.6. Urkukonsertti Loviisan kirkossa klo 18 22.6. Loviisan ravit klo 18.3027.6. Östra Nylandin lukijajuhla Laivasillalla4.–5.7. Kuningas saapuu Lovii-saan – viikonloppu 1700-luvun

hengessä5.7. Sellokonsertti Loviisan kir-kossa klo 18 6.7. Loviisan ravit klo 18.3018.–19.7. Small Ships’ Race –venefestivaali20.7. Loviisan ravit klo 18.3024.–25.7. Backyardrock Bastion Ungernilla ja ravintola Ziltonissa27.7. Loviisan ravit klo 18.306.8. Rauhanlauluja Laivasillalla klo 21 6.–9.8. Loviisan Rauhanfoorumi8.8. Rauhankonsertti Loviisan kirkossa klo 18 16.8. Itä-Uudenmaan pyöräily, 30-vuotisjuhlapyöräily22.–23.8. Höyryllä Walkoon22.8. Ihana iskelmäilta Bastion Ungernilla25.8. Loviisan päivä 29.8. Ihana iskelmäilta Bastion Ungernilla29.8. Muinaistulien yö Laivasillalla

29.–30.8. Wanhassa Wara Parem-pi –valtakunnalliset perinne- ja korjausrakentamisen päivät 29.–30.8. Syys- ja käsityöläis-markkinat Laivasillalla6.11. Ruotsalaisuuden päivän juhla6.12. Itsenäisyyspäivän juhla12.12. Joulumarkkinat Laivasillalla13.12. Lucian päivän juhla Lovii-san torilla ja kirkossa

PERNAJA7.6. Pernajapäivä 1.8. Sandön kalastajajuhla

26.6.–1.8. Lurensin kesäteat-terissa “Pelle Svanslös”, www.lurens.fi

LILJENDAL12.–14.6. Liljendalpäivät2.8. Liljendalvisan –laulutapahtuma

RUOTSINPYHTÄÄ13.5. lähtien: Motoristi-illat joka toinen keskiviikko Ravintola Ruu-kinmyllyn edustalla29.–30.5. Myllynranta Rock5.–7.6. Rootsinpyhtää Bluegrass & Rendezvous 20094.7. Ruukki PICNIC1.8. Kymijokipäivä29.–30.8. Vanhan ajan päivät Jokelan kotiseutumuseossa

TAPAHTUMIA