Matkalla PohjoisessaUtsjoki - Inari - Sodankylä

Kulta-Lapin

2014KESÄKESÄ

Poimimukaan!

2

POHJOIS-LAPISSA TAPAHTUU

Näyttelyitä

Tankavaaran Kultamuseo 20.6.-31.12. Kulta sarjakuvissa

Kauppakeskus Siula, Saariselkä, Jäämerta kohti -näyttely, vapaa pääsy

Koilliskaran Luontokeskus, Tankavaara 16.4.-31.7. Löytöretki vih-reälle vyöhykkeelle –näyttely

Siida, 13.6.-21.9. Gállok Protest Art – Protestitaidetta Kallakista

Siida, 21.2.-28.9.2014 Laineilla ja latvavesillä –näyttely

Koilliskairan luontokeskus, Tankavaara,1.8.-28.9 Pohjolan värejä, ajan valoa – Séverine Cuénodin maalauksia Taidenäyttely

Siida 26.9.-18.1. Löytöretki Vihreälle Vyöhykkeelle

Siida Ealli Biras –Elävä ympäristö 12.10. saakka

Siida 10.10.2014-8.2.2015 Veden kuvia –Inarinsaamelainen sie-lunmaisema valokuvassa

Siida 1.11.2014-1.2.2015 Iria Čiekča Schmidt taidenäyttely, Siida

Museo-galleria Alariesto, Kati Tenhulan eläinaiheisia taideteok-sia, syyskuulle saakka.

Kesäkuu 5.6. Linturetki Sompiojärvelle, järj. Koilliskaran luontokeskus5.6. Life of wonders & Russian radio tour6.-8.6.2014 Kolttakulttuuriviikko Nellimissä5.-8.6. Tanhukansan kesäjuhlat Ivalo6.-8.6. Pohjois-Lapin koirakerhon Agility kisat Saariselkä, ta-pahtumatori7.6. Avoimet ovet ylämaankarjatiloilla, Kieringin Highland7.6. Pyssykyläuistelu Vajualtaalla7.6. Anglo American Exploration - AA Sakatti Mining Oy, avoin-ten ovien päivä osoitteessa Tuohiaavantie 28.6. Maailman ympäristöpäivän linturetki, SIIDA, Inari8.6. Kitisen Kirmaus, Sodankylä9.6. Kolttakulttuuriviikko Keväjärvellä9.-10.6. Markkinat Sodankylän torilla10.6. Sirkus Finlandia Aleksanteri Kenan koulun pihalla, Sodankylä11.6. Midnight Sun Track Race. Kilpailutoimisto liikuntahal-li, Sodankylä11.6. Luovuus Elokuvapedagogiikassa- seminaari. Luennoitsijana Alain Bergala. Elokuvateatteri Lapinsuu, Sodankylä11.-.15.6 Midnight Sun Film Festival, Sodankylä12.-.13.6. Tankavaaran kultamölkkykisat Kultakylässä13.-14.6. Taiga festivaali, Tankavaaran kultakylä15.6. Pohjolan luonnonkukkien päivä, SIIDA, Inari14.6. Taiga festivaalien Lasten Lauantai, Tankavaaran kultakylä15.6. Pohjolan luonnonkukkapäivän retki, Koilliskaran luonto-keskus20.6. Juhannustanssit, Tan-kavaaran kultakylä

20.6. Juhannustanssit ja kokko, Ivalon Kultahippu, Ivalo20.6. Kieringin juhannus20.6. Retkisuunnistustapahtuma Midnight Sun Rogaining Py-hä-Luosto20.-21.6. Juutua Midsummer Night, Inari30.6.-2.7. Ystävien kesken –onnellisuutta etsimässä leiri, Suo-men Latu Kiilopää

Heinäkuu1.7.-15.8. Sajoksen käsityöpajat klo 11-17, Sajos, Inari2.-4.7. Yhdessä Paremmin –parisuhdeleiri, Suomen Latu Kiilopää3.7. Luonnonyön retki, järj. Metsähallitus, Suomen Latu Kiilopää4.7. Kultakurkkujen karaokelauluilta klo 16, Savottakahvila5.7. Yöttömän yön ravit, Sodankylä5.7. Koko kaupungin V – teatteriesitys, Kotiseutumuseo, So-dankylä5.-12.7. Sokosti Challenge vaellus, Suomen Latu Kiilopää10.-12.7.2014 Kolttakulttuuriviikko Sevettijärvellä10.-13.7. International H-DCF Harley Davidson Rally, Saariselkä12.7. Hipun Onkikisat, Hotelli Kultahippu, Ivalo12.-13.7. Kultamölkky, Pohjoiskalotin avoin mestaruuskisa, Tan-kavaaran kultakylä15.7. Teatteriesitys Ahmatti Sodankylän kotiseutumuseolla17.-17.7. Inariviikot: lisätietoja www.inariviikot.fi 18.7. Kultakurkkujen karaokelauluilta klo 16, Savottakahvila

18.-20.7. Kiilopää Wolley, Suomen Latu Kiilopää19.7. Teno Maraton, Utsjoki20.7. Kultakurkkujen karaokelauluilta klo 16, Savottakahvila23.7. Savottakahvilan pihamarkkinat ja kultakisat.23.7. Stand up –ilta, Antti Haapala ja Matti Patronen, Ivalo Ri-ver Camping25.7. Kultakurkkujen karaokelauluilta klo 16, Savottakahvila26.-27.7. Katiskakeisarikilpailu, Riipi25.-26.7. Ivalo Rock –festarit, Ivalo River Camping25.-27.7. Kieringin teatterifestivaalit31.7.-3.8. Kullanhuuhdonnan SM 2014, Tankavaaran kultakylä31.7.-3.8. Kiilopää Summer Camp, Suomen Latu Kiilopää

Elokuu2.8. Watercross, Sodankylä3.8. Kultakurkkujen karaokelauluilta klo 16, Savottakahvila7.-10.8. LuostoClassic9.8. Naufraghi Teatro – katuteatteria Luostolla10.8. Kultakurkkujen karaokelauluilta klo 16, Savottakahvila14.8. Kairan Kulkijat, musiikkiteatteriesitys klo 19, Savottakahvila15.-16.8. Ijahis Idja -alkuperäiskansojen musiikkifestivaali, Saa-melaiskulttuurikeskus Sajos, Inari30.8. Suomen luonnon päivän retki Saariselällä, järj. Metsähallitus30.8.-6.9. Elämäni kunnossa –hyvinvointiviikko, Suomen La-tu Kiilopää4.9. Retkipäivä Koilliskarassa, järj. Metsähallitus12.7. Utsjoen Lohirieha19.7. Inarin uistelukisa14-17.8. Jänkhällä Jytisee Saariselkä22.-24.8. Rautaa rajalle, Saariselkä29.-31.8. Kieringin maalaismarkkinat.29.-31.8. Trifon Petsamolaisen Pyhiinvaellus kulkee Keväjärveltä Nellimin kautta Sevettijärvelle ja Norjan Neideniin30.8. Suomen luonnonpäivä SIIDA, Inari30.8. Porttipahtauistelu30-31.8. Saariselkä MTB

Syyskuu4.9. Retkipäivä Koilliskairassa7.9. Pyhä XC, Kaikki ISM-matkat, N/M8, N/Mkilpa/elite sekä harrastesarja11.9. Luontopäivä Kiehisessä, Saariselän kauppakeskus Siula12.9. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien retki Laanilan kulta-reitille, järj. Metsähallitus12.-13.9. Euroopan kulttuuriympäristöpäivä SIIDA, Inari 13.-20.9. Kiilopään Latu Legendat, ruskaviikon tarinankertojat, Suomen Latu Kiilopää

3

Luirojärvi on UKK-puiston vaeltajan suosituimpia kohteita. Lue mitä kesätekemistä paikalliset suositte-levat Lapissa. Kuvaaja: Inga-Briitta Magga

Tervetuloa Kulta-Lapin kesään!Pääkirjoitus

39

Siidan ulkomuseossa esitellään erilaisia saamelaisia asuinmuotoja sekä pyyntitapoja. Kuvaaja: Siida.

Puistomestari Timo Reinvuo pyöräytti Ukko-Luoston rinteellä ihka oikean lumipallon, vaikka hellettä on lä-hes 30 astetta.

Kuva

: Suo

men

Latu

ry

Puhelin 020 710 9050, 010 666 4140Päätoimittaja: Jari Haavisto 050 - 5599 813Toimittaja: Inga-Briitta Magga 020 710 9053Tarja Karjalainen 050 - 55 99 815Myynti: inarilainen@inarilainen.fi, ilmoitukset@sompio.fiLaskutus: 020 710 90 50Kannen kuvat: Iso kuva: Antti Rikkilä ja hillakuva Pert-ti Turunen.

Postiosoite: Piiskuntie 1, PL 61, 99800 IvaloPainos: 27 000 kplVerkkolehti luettavissa osoitteessa: www.lehtiluukku.fiKustantaja: Lapin Lehtikustannus OyISSN 1456-0844, kahdeksastoista vuosikertaPainopaikka: Suomalainen Lehtipaino, KajaaniJakelu: lehtitelineissä

Tina Kiviniemi (oik.) alkoi puolikymmentä vuotta sitten kehitel-lä omaa rocktapahtumaa Ivaloon. Tänä vuonna Ivalo Rock järjes-tetään jo viidettä kertaa, mukana festareita puuhaa-massa myös Sinikka Niskanen. Inariviikot loppuhui-pentuvat päätöskonserttiin, jossa esiintyvät paikalli-nen räppäri Amoc ja päätähtenä Elastinen.

Pohjois-Lapissa on kesäl-lä paljon nähtävää ja ko-

ettavaa. Tähän lehteen, Kul-ta-Lapin Kesä 2014, on koot-tu Sodankylän, Inarin ja Uts-joen kuntien taustatietoja, ta-pahtumia ja aktiviteetteja ke-sän 2014 aikana.

Lehteen ei ole varmasti saa-tu koottua kaikkia tapahtumia mutta varmaankin keskeisim-mät ja näkyvimmät. Sodanky-lä, Inari ja Utsjoki muodos-tavat yhdessä Pohjois-Lapin Seutukunnan, joka on koko Euroopan Unionin pohjoisin

seutukunta ja ainoa, jolla on yhteinen raja sekä Norjan et-tä Venäjän kanssa.

Seutukunta on monessa mielessä erikoisuus Euroo-pan Unionissa, kolmen kun-nan pinta-ala on 35 109 neliö-kilometriä ja alueella asuu noin 17 000 asukasta, pinta-alaltaan Seutukunta on suurempi kuin moni Euroopan valtio.

Etäisyys seutukunnan ete-läkolkasta Nuorgamiin on 420 kilometriä eli sama kuin Hel-singistä Vaasaan. Asukastihe-ys on maamme harvin, vain 0,5

asukasta neliökilometrillä. Jos ihmiset sijoitettaisiin alueelle tasaisin välein, olisi jokaisella matkaa lähimpään naapuriin noin 1,6 km. Pohjois-Lapissa asuu kolme neljäsosaa maam-me saamenkielisestä väestös-tä. Kaikki kolme Suomessa pu-huttua saamenkieltä löytyvät myös tältä alueelta.

Matkailu on seutukun-nan tärkein elinkeino.

Matkailun menestys perus-tuu upeaan luontoon, moni-puoliseen kulttuuriin ja hy-

vään palveluun. Alueemme hakee moni-

muotoisuudessa ja tapahtu-mien rikkaudessa vertaansa. Pohjoisessa virtaa Euroopan mahtavin lohijoki Teno. Ke-von luonnonpuisto ja mahta-vat erämaa-alueet takaavat lä-hes koskemattoman luonnon sitä haluaville.

Inari on Saamelaisalueen keskus missä sijaitsee saame-laisten parlamenttirakennus Sajos ja museo Siida, jota ei kerta kaikkiaan voi ohittaa. Inarinjärvi lumoaa kauneu-

dellaan siellä liikkuvan. Lemmenjoki, Ivalojoki ja

Tankavaara ovat kaikkien kul-lankaivajien mielessä ensim-mäisenä kun puhutaan tästä jalosta metallista. Saariselän ja Kiilopään alueilta on hyvä aloittaa tutustumismatka Ur-ho Kekkosen kansallispuis-toon, Euroopan mahtavim-paan luonnonpuistoon. Eu-roopan suurimpien tekojärvi-en Porttipahdan ja Lokan jäl-keen saavutaan Sodankylään, joka on erityisen tunnettu Elo-kuvajuhlista, Jääkäriprikaatis-

ta ja Tähtelän tiedeyhteisös-tä. Luosto ja Pyhätunturi ovat Pohjois-Suomen eteläisimpiä tunturikeskuksia missä riit-tää tekemistä kaikkina vuo-denaikoina.

Pohjois-Lapissa riittää mie-lenkiintoista tekemistä läpi ke-sän. Saat hyvän kuvan alueem-me tapahtumista ja palvelu-tarjonnasta lehtemme kautta. Omasta puolestani toivotan si-nut tervetulleeksi Kulta-Lapin Kesään 2014.Jari HaavistoPäätoimittaja

6

28 25

SisällysluetteloTapahtumia Pohjois-Lapissa .....................................................2Päätoimittajalta ............................................................................3

Alueen kartta ...................................................................... 20-21

SodankyläVilkas kasvukeskus .......................................................................4Mitä tehdä Sodankylässä ............................................................5Maailman ihmiset mahtuisivat Sodankylään ........................5Puistomestarilla riittää huollettavaa .........................................6Mitä tehdä Etelä-Sodankylässä .................................................6Ametisti, mettälappalaisten jalokivi ........................................6325-vuotias kirkko henkii historiaa ..........................................8Kylmänen keskiössä Sodankylässä ......................................... 10Kieringin kesä on kulttuuria ................................................... 12Mitä tehdä Järvikylissä ............................................................. 13Taimenet viekottelevat Untoa ................................................. 13Mitä tehdä Pohjois-Sodankylässä .......................................... 14Andreas Alarieston taide kotimaisemiin .............................. 14Kiilopää juhlii ............................................................................. 15

SaariselkäInari on kansainvälinen matkailukunta ................................ 16Mitä tehdä Saariselällä ............................................................. 17Retkeile turvallisesti ................................................................. 18

IvaloRetkeile turvallisesti .................................................................. 18Mitä tehdä Ivalossa .................................................................. 19Taitajat kesämielellä ................................................................. 22Inariviikoilla tapahtuu .............................................................. 24Ivalo rokkaa ................................................................................ 25

NellimMitä tehdä Nellimissä .............................................................. 25

InariErämaan mies Terva-Pekka ..................................................... 26Mitä tehdä Inarissa .................................................................. 27Sajoksessa jälleen käsitöiden työpajoja ............................... 28Saamelaista käsityötä arvostetaan ......................................... 28Elämyksiä yhdellä lipulla .......................................................... 28Mari Boine Ijahis Idjassa ......................................................... 29Talkooleiri kultahistoriallisilla rakennuksilla ...................... 29

LemmenjokiRavadasköngäs-luonnonkauneutta parhaimmillaan ......... 30Mitä tehdä Lemmenjoella........................................................ 30

KaamanenMitä tehdä Kaamasessa ........................................................... 32

SevettijärviMitä tehdä Sevettijärvellä ....................................................... 33

NäätämöMitä tehdä Näätämössä .......................................................... 33

UtsjokiSaamelaisenemmistö asuu Utsjoella ..................................... 34Mitä tehdä Utsjoella ................................................................. 35Lohensoutajan matkassa .......................................................... 36

NuorgamMitä tehdä Nuorgamissa.......................................................... 37Heinäkuussa ratkeaa lohikuninkuus...................................... 37

KarigasniemiMitä tehdä Karigasniemellä .................................................... 38Lapissa riittää tekemistä-paikalliset suosittelevat .............. 39

4

Pinta-alaltaan Suomen toi-seksi suurin kunta Sodan-

kylä on Keski-Lapin vilkas kasvukeskus kaupunkitasoisi-ne palveluineen. Viime vuosi-na Sodankylä on lähtenyt kas-vuun kaivosten luotua paik-kakunnalle satoja uusia työ-paikkoja.

Maailmankuuluista Sodan-kylän Elokuvajuhlistaan tun-

netun kunnan keskustasta löy-tyy useiden ruokamarkettien lisäksi koko joukko erikoista-varaliikkeitä. Myös paikallisia tuotteita tarjoavia putiikkeja on useampia.

Sodankylä on perustettu vuonna 1893. Pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurimman kunnan kokonaispinta-ala on 12.415,22 neliökilometriä, jos-

ta maa- pinta-alaa on 11 696,51 neliökilometriä ja vesistöjä 718,71 neliökilometriä. Vesis-tön pinta-alasta suurin osa on Lokan ja Porttipahdan tekojär-viä. Sodankylän asukasluku on vajaa 9.000.

Sodankylän naapurikunnat ovat Inari, Kemijärvi, Kittilä, Pelkosenniemi, Rovaniemi ja Savukoski.

Sodankylän kunnan väkilu-ku on lähtenyt nousuun kaivos-teollisuuden synnyttämien työ-paikkojen ansiosta. 1970-lu-vulla Sodankylästä muutettiin työn perässä Ruotsiin ja Etelä-Suomeen.

Sodankylä on yksi Suomen neljästä saamelaiskunnasta ja saamelaisia kunnassa asuu noin 300 henkilöä, mikä on reilu kolme prosenttia väestös-tä. Sodankylän kunnassa sijait-seva Vuotson kylä on Suomen eteläisin saamelaiskylä.

Kunta suurintyöllistäjä

Kunta on Sodankylän suurin työllistäjä yli 700 työpaikalla. Kevitsan kaivos työllistää noin 350 ihmistä ( 2/2014). Suuri työllistäjä on myös Sodanky-län Varuskunta, myös Metsä-hallituksella on noin 100 työ-paikkaa Sodankylässä. Oulun

Sodankylä on Suomen toiseksi suurin kunta

Maailmankuuluilla, kansain-välisillä Sodankylän Eloku-vajuhlilla katsotaan elokuvia vuorokauden ympäri. Juhlilla on vieraillut mm. ohjaaja Fran-cis Ford Coppola. Tänä vuonna juhlat järjestetään 11.-15.6.

yliopiston alaisuudessa toimi-vasta Tähtelän tiedeyhteisöstä löytyy noin 75 työpaikka, jotka jakaantuvat Sodankylän geo-fysiikan observatorion 45 työ-paikkaan Lapin ilmatieteelli-sen tutkimuskeskuksen 30 työ-paikkaan.

Kaunis ja ainut-laatuinen luonto

Sodankylä on tunnettu kau-niista luonnostaan. Kunnan maapinta-alasta on valtion maata 72 prosenttia. Kunnan alueella sijaitsee osa ainutlaa-

Nattaset eli Nattastunturit on Sodankylän kunnassa Itä-Lapissa sijaitseva tunturiryhmä. Se koostuu useasta tunturista, jotka si-jaitsevat kokonaisuudessaan vuonna 1956 perustetun Sompion luonnonpuiston alueella.

KÄYNTIKOHTEITA

TAPAHTUMIA

Matkailuneuvonta | Jäämerentie 3 | 99600 Sodankylä | puh. 040 74 69 776 | info@sodankyla.fi | www.sodankyla.fi

Kulttuurin ja tapahtumienSodankylä 2014

Museo-Galleria Alariestossa esitellään tai-de-maalari Andreas Alarieston elämäntyötä ja tuotantoa.Sodankylän vanha kirkko vuodelta 1689 on Suomen vanhimpia puukirkkoja.Kotiseutumuseossa tutustut entisajan elä-mään Sompion kairoissa.Revontulikota Pohjan Kruunun revontuli-esitys johdattaa vierailijan vanhoista usko-

muksista viimeisimpiin tieteellisiin totuuksiin revontulista.Tankavaaran kultamuseo on maailman ai-noa kansainvälinen kullanhuuhdonnan histo-riaa ja nykypäivää esittelevä museo.Urho Kekkosen ja Pyhä-Luoston kansallis-puistot luontokeskuksineen esittelevät alu-een monipuolista luontoa, eläimistöä ja kas-villisuutta sekä saamelaisuutta, poronhoitoa ja retkeilyn historiaa.

Ametistikaivos on Euroopan ainoa yleisölle avoin ametistikaivos, jossa kävijä perehtyy tä-män mystisen kiven saloihin ja voi itse kaivaa muistoksi oman onnenkivensä.Pyhä-Luosto - kahden tunturikeskuksen mo-nipuolinen kokonaisuus.Maaseutukohteet - loistavat metsästys-, ka-lastus-, retkeily- ja majoitusmahdollisuudet.

Kesäkuu 2014 Pyssykyläuistelu 7.6.Kitisen kirmaus 8.6.Kesämarkkinat 9.-10.6.Sirkus Finlandia 10.6.Midnight Sun Film Festival 11.-15.6.TAIGA festivaali Tankavaara 13.-15.6.Midnight Sun Rogaining 20.6.Juhannusjuhla Tankavaara 20.6.Kieringin juhannus 20.6.

Heinäkuu 2014 Yöttömän yön ravit 5.7.Tankavaaran Kultamölkky 12.-13.7.Kieringin Teatterifestivaalit 25.-27.7.Sata Seivästä 26.7.Riipin katiskakeisari 26.-27.7.Nuorten kansainvälinen leiri 26.7.-2.8.Elokuu 2014Kullanhuuhdonnan SM-kisat 31.7.-3.8.

Watercross 2.8.Luosto Classic 7.-10.8.Kieringin maalaismarkkinat 29.-31.8.Porttipahta uistelu 30.8. Lisää tapahtumia: www.sodankyla.fi/tapahtumatOikeudet muutoksiin pidätetään!

Tervetuloa!

5

KirkkopuistoSodankylän vanha kirkko on yksi Suomen vanhim-mista puukirkoista. Kirkko on rakennettu vuonna 1689. Kirkko oli yksi seitsemäs-tä rakennuksesta, jotka jäi-vät saksalaisilta polttamat-ta Lapin Sodan aikana. So-dankylän uusi kirkko on ra-kennettu vuonna 1859 ja se on Seurakunnan pääkirkko. Sodankylän hautausmaa si-jaitsee Kitinen joen rannal-la kirkkojen välisellä alueel-la, hautausmaan eteläpääs-sä sijaitsevat sankarihaudat. Vanhassa kirkossa on esit-telijä, joka tarvittaessa ker-too kirkon historiasta lisää. KävelyreittiKirkkopuistosta lähtee mu-kava kävelyreitti Pappilan-niemeen. Kävelyreitti etenee Kitisen joen rantaa kohtaan, missä Jeesiöjoki yhtyy Kiti-seen. Sodankylä on aikanaan syntynyt näiden kahden jo-en risteykseen. Pappilannie-messä on kota, jossa on mah-dollisuus syödä retkieväät tai vaikka paistaa makkarat. Kä-velyreitti etenee jokien yhty-mäkohdasta Jeesiöjoen vart-ta nelostielle. Kävelyreitin pi-tuus on noin 2,5 km.

KotiseutumuseoKotiseutumuseo sijaitsee Ki-tisen ja Jeesiön risteyskoh-dassa, joen länsirannalla. Kotiseutumuseolle johtava tie lähtee Kittilän tien riste-yksestä. Sodankylän Koti-seutumuseon päärakennus on vuonna 1906 rakennettu Kuukkelin talo Rieston ky-lästä, nykyisen Lokan teko-järven alueelta, mistä se tal-koovoimin siirrettiin museo-alueelle 60-luvulla. Museo-alueelle on lisäksi siirretty lukuisia muita Sodankylän perinteisiin elinkeinoihin liittyneitä rakennuksia mm. paja, lapintalo, vasotuskota, kesänavetta, aittoja ja poro-aidan osa eli kirnu. Museo-kierroksella saa hyvän käsi-tyksen Sodankylän alueen vanhasta koti-, kylä- ja elin-keinokulttuurista.

www.lapinmuseot.fi/sodankyla

Midnight Sun Film Festival Sodankylän Elokuvajuhlat perustettiin vuonna 1986. Perustajina olivat Sodanky-län kunta sekä suomalaiset elokuvantekijät Anssi Mänt-täri, Aki Kaurismäki ja Mika Kaurismäki. Festivaalijohta-jana on alusta asti toiminut Peter von Bagh. Sodankylän Elokuvajuhlat on yksi maailman ainutlaa-tuisimmista festivaaleista: keskiyön auringon alla koh-taavat maailman kuuluisim-mat elokuvaohjaajat, uuden elokuvan nousevat nimet, kansainvälinen yleisö ja ta-vallinen kadunmies välittö-mässä ja lämpimässä ilma-piirissä.

www.msfilmfestival.fi

Yöttömän yön ravitYöttömän yön ravit ravataan ek-soottisissa merkeissä, sillä ta-pahtuma alkaa klo 21 ja jatkuu aina aamuyön puolelle. Nauti Lapin yöttömästä yöstä ja ra-viurheilun huumasta.

WatercrossMoottorikelkkailu ei lopu kesäl-läkään! Vauhdikas kiihdytysajo Kitisellä, Nilimellan rannassa.

www.sodmk.com

KullanhuuhdonnanSM-kisat

Kullanhuuhtojat ja heidän ystä-vänsä kokoontuvat Tankavaa-ran perinteisiin Kullanhuuh-donnan SM-kisoihin. Tapahtu-massa valitaan myös Tankavaa-ran teräshenkilö. Kultatanssit ja karaoke kuuluvat viihdyttävään ohjelmaan.

www.tankavaara.fi

Tankavaaran KultamölkkykisatTankavaarassa kisataan Pohjois-kalotin mestaruudesta Mölkyn-heiton jalossa kilvassa kaksimie-hisin joukkuein.

www.tankavaara.fi

Luosto ClassicLuostoClassic on erilainen klas-sisen musiikin tapahtuma. Se tuo taidemusiikin ja maailman huippuorkesterit ulos tunturi-luontoon ihmisen aidoksi koke-mukseksi. Ukko-Luoston tuntu-risalissa kahdeksan esiintymis-lavaa on yleisön ympärillä ja kuulija istuu musiikin sylissä. Aittakurun teatterissa jääkauti-sen joen muovaaman syvän ku-run pohjalla lammen rannassa huippumuusikot soittavat kym-meniä metrejä korkeammalla is-tuvalle yleisölle. Ahvenlammel-la kirkas vesi, jota vain uteliaat kalat satunnaisesti läikyttävät, kantaa pienimmänkin soinnun rantatöyräällä istuvan yleisön nautittavaksi, ”älä jätä tätä ta-pahtumaa väliin”.

www.luostoclassic.fi

Museo-Galleria AlariestoMuseo-Galleria Alariesto sijait-see aivan Sodankylän keskustas-sa, Vanhan Kirkon ja Poropat-saan välittömässä läheisyydessä, Sodankylä-talossa. Museo-Gal-leria avattiin heinäkuussa 1986 ja siellä esitellään pysyvästi tai-demaalari Andreas Alarieston (1900-1989) elämäntyötä ja tuo-tantoa. Museo-Galleriaa ylläpi-tää Riikka ja Andreas Alarieston Lapinkuvat -säätiö ja Sodanky-län kunta. Säätiön tehtävänä on huolehtia Alarieston taideko-koelmasta sekä vaalia erityisesti vanhan Sompion omaleimaista kulttuuriperintöä. Museo-Gal-lerian yhteydessä on myös vaih-tuvien näyttelyiden tila.

www.sodankyla.fi/alariestogalleria

Poro ja lappalainen -patsas Kirkonkylän keskustassa ole-va Ensio Seppäsen pronssiteos vuodelta 1970, kuvaa yhtä pe-ruselinkeinoista, poronhoitoa. Poronhoito antaa nykyäänkin elannon usealle sodankyläläisel-

le perheelle ja on hyvin tärkeä harjoittajalleen, sillä sen kautta yhteys luonnon kiertokulkuun säilyy edelleen elävänä.

Keskusurheilupuisto

Sodankylän keskusurheilupuis-tossa on mahdollisuus harras-taa liikuntaa monipuolisesti. 400 metrin rata on päällystetty spurtan-pinnoitteella. Jalkapal-loilijoita varten on tekonurmi, tennistä voi pelata kolmella eri kentällä ja myös katukoripallo-alue löytyy. Sodankylän liikun-tahallissa on iso Sali, joka voi-daan jakaa kolmeksi kentäksi, painisali ja judosali, pieni kun-tosali, kiipeilyseinä ja 42 m pitkä juoksurata. Keskusurheilupuis-toa kiertää noin 1 km:n purura-ta, jonka varrella on kuntolait-teita. Myös lasten leikkikenttä löytyy urheilupuistosta.

Kommattivaaran hiihtokeskusKommattivaaran hiihtokeskus tarjoaa kesäaikana monipuoli-sen kuntorataverkoston. Voit suorittaa lenkkisi erimittaisil-la pururadoilla. Kommattivaa-rassa on rata myös frisbeegolfia harrastaville, Kommattivaaran maja, kota ja sauna ovat vuok-rattavissa.

Muita urheilun suorituspaikkoja

Sodankyläläiset käyvät uimas-sa Jääkäriprikaatin Siilashallin uimahallissa. Tasokas kuntosa-limahdollisuus löytyy PolarGy-miltä kunnan keskustasta. Ui-maranta löytyy Nilimellan lei-rintäalueelta Kitisen sillan lä-heisyydestä, samalla alueella voi pelata myös beach volleyta.

KylpyläänAktiviteettien jälkeen on hy-vä rentoutua Luoston Ametis-tikylpylässä. Riekonmuotoisen monitoimialtaan hellivät aallot ja erilaiset hierontapisteet sekä ametistiluolan poreallas tuovat tropiikin lämmön vaikka kes-kelle talvea.

Pyöräily ja maastopyöräilyPyöräily on hieno tapa tutus-tua Lapin luontoon ja paikalli-siin kyliin. Pyöräilijöille löytyy haastetta niin maantieltä kuin maastostakin.

MarjastusLoppukesällä täyttyvät luon-non aarrearkut. Puhdas met-sä on täynnä herkullisia ja ter-veellisiä luonnonantimia. Soi-den keltaisen kullan, hillan jäl-keen kypsyvät mustikka, puo-lukka ja kaarnikka. Erittäin vi-tamiinipitoinen karpalo mehus-tuu entisestään ensimmäisten yöpakkasten jälkeen.

SienestysKangasmetsät notkuvat rous-kuista, haperoista, tateista ja löytyvätpä täältä japanilaisten arvostamaa matsutakeakin. Sie-

Mitä tehdä Sodankylässä?nenpoimijan kannattaa olla nopea, sillä myös porot pi-tävät sienistä ja hakeutuvat samoille apajille.

Vaeltaminen ja retkeily

Suuret erämaat ja upeat kan-sallispuistot mahdollistavat eräelämykset kaikkina vuo-denaikoina. Tee vaellus tai retki Pyhä-Luoston kansal-lispuistoon tai Urho Kekko-sen kansallispuistoon.

Luontopolkuja löydät muun muassa:• Ilmakkiaavan soidensuo-jelualue• Kieringin kyläkävelyreitti• Lokan luontopolku• Luoston vaelluspolku• Pappilanniemen luonto-polku• Peurasuvannon lintureitti• Pyhä-Luoston kansallis-puiston reitit• Ruijan polku• Tankavaaran luontopolut • Ukko-Luoston tunturi-polku• Unarin luontopolku• Urho Kekkosen kansallis-puiston reitit• Viiankiaavan luontopolku

Sodankylän kartta sivulla 20

tuista Urho Kekkosen kansal-lispuistoa, lisäksi Sompio luon-nonpuisto, Koitelaiskairan suo-jeluvaraus, useita soidensuo-jelualueita, Luoston vanhojen metsien suojelualue ja mui-ta vanhojen metsien suojelu-alueita.

Koko kunnan valtavasta pin-ta-alasta on suojeltuja alueita yli 30 prosenttia.

Keskilämpötila on tammi-kuussa –14 astetta ja heinä-kuussa + 15 astetta. Sodanky-

län pakkasennätys on -49,5 as-tetta ja korkein mitattu lämpö-tila +30,9 astetta.

Kunnan alueella vietetään yötöntä yötä, jolloin aurinko ei laske horisontin alle 30.5. – 15.7. välisenä aikana.

Kaamosaikaa, jolloin aurin-ko ei nouse horisontin yläpuo-lelle on vain viisi päivää ajoit-tuen 19. – 25.12. väliseksi ajak-si. Pitkä aikavälin tarkastelus-sa pysyvä lumipeite on 30.10 – 15.5. välisenä aikana.

Kaikki maailman ihmisetmahtuisivatSodankylään

Luosto

Luosto on Sodankylän tuntu-rikeskus, josta löytyvät mo-nipuoliset majoitus- ja har-rastusmahdollisuudet. Ak-tiviteetteja löytyy kaikki-na vuodenaikoina. Käy tu-tustumassa ainutlaatuiseen Ametistikaivokseen. Vaella ja liiku selkeästi opastetuilla Luoston reiteillä ja käy val-loittamassa Luoston huip-pu, Luoston päällä sijaitse-van säätutkan alueelta avau-tuvat upeat Lapin maisemat. Majoitu viihtyisissä kelomö-keissä tai alueen hotelleissa.

www.luosto.fi .

Revontulen taikaa Revontuliin voi tutustua myös kesällä revontulikota Pohjan Kruunussa, joka si-jaitsee Askan kylän ja Port-tikosken padon pohjoispuo-lella. Revontulikota on avoin-na tilauksesta vähintään nel-jän hengen ryhmille. Esityk-sen aikana osallistujat saavat suuren määrän tietoa revon-tulista, miten ne syntyvät ja miten ne vaikuttavat meidän elämäämme. Esityksen ovat laatineet Sodankylän geofy-siikan observatorion revon-tulitutkijat.

Tiesitkö, että kaikki maailman ihmiset mahtuisivat Sodanky-lään yhteen kerrokseen ja jokaiselle maailman asukkaalle jäi-

si 130 cm x 130 cm tila.Maailmassa arvoitiin vuonna 2010 olevan noin 6,8 miljardia asu-kasta. Sodankylän kunnan maapinta-ala on 11 696 neliökilomet-riä ja jakamalla maailman väestö tasaisesti koko kunnan maa-alu-eelle tulisi yhdelle neliölle 0,58 asukasta.Tästä voimme päätellä, että Sodankylän pinta-ala on valtaisia.

6

Vihreäpukuinen mies tähyilee lappilais-ta sielunmaisemaa Uk-ko-Luoston huipulta. Myrskyä muistuttava helteinen etelätuuli ujel-taa kivikossa ja antaa tukkapöllyä Pyhä-Luos-ton tunturijonon har-voille hapsille, komeille kanerville ja vihreälehti-sille varvuille.

”Ei täällä sentään tavallisesti tämmöinen keli ole. Pitää toi-voa, että kukaan ei sytytä nuo-tiota, muuten on maastopalo edessä”, sanoo Pyhä-Luoston kansallispuiston puistomestari Timo Reinvuo Metsähallituk-sen luontopalveluista.

Ukko-Luoston paljas laki kohoaa 514 metriä meren pin-nan yläpuolelle. Reinvuo luet-telee huippuja, johon silmä yl-tää sinisen autereen läpi.

”Kaakossa siintävät Pyhä-tunturin laet ja Mairivaara.

Kumputunturi ja Kaarestun-turi näkyvät kirkkaalla säällä luoteen puolella samoin kuin Oratunturi pohjoisessa.”

Mikäpä kauas katselles-sa, kun ympärillä avautuvat

400-vuotiaat ikimetsät.”Näihin ei ole kirves koske-

nut, pystymetsää on ja komeaa sellaista”, Reinvuo muotoilee.

Huollettavaa riittää rutkasti Puiston vuotuinen käyntimää-

rä on lähes 120 000. Rakentei-den huoltotarve on melkoinen, samoin kuin polttopuun kulu-tus tulipaikoilla.

”Puita kuluu 120–130 pino-mottia vuodessa. Laskin, että

Harianna Souvenirs @ Luosto

# LAHJAT & TULIAISET / GIFTS & SOUVENIRS

# OMAN PAJAN KORUT / OWN WORKSHOP JEWELRY# NEULEET & TEKSTIILIT / CARDIGANS & TEXTILES

AVOINNA MA‐PE / OPEN MON‐FRI 10‐18

Puh / Tel +358 400 449 648Meiltä myös mökkimajoitusta Luostolla

MelomaanHienoja melontareittejä löytyy esimerkiksi Seipä-järvestä Raudanjokeen laskevalta Seipäjoelta, Seipäjoki on erinomainen melontajoki. Toinen hyvä melontareitti on välillä Vaiskojoki – Raudanjoki.

MuistomerkitRaudanjoella E4 tien varrel-la on ”Venäläisten sotilaiden hauta”, mikä löytyy myös Sei-päjärveltä. Seipäjärven ky-lästä löytyy myös ”Seipäjoen metsätyömaan muistolaatta”. Torvisen kylän mäellä sijait-see ”Raivaajapatsas”.

RetkeilyreititPyhä-Luoston alueelta löy-tyy paljon merkittyjä retkei-lyreittejä. Luoston retkeily-reiteistä lisätietoa Interne-tistä www.luosto.fi. Askan ja Torvisen väliltä Käyräsvaa-rasta lähtee Luostolle ja Py-hätunturille menevä vaellus-reitti, jonka pituus on 15 km. Reitin varrella sijaitsee autio-tupa ja pitkospuita, reitti kul-kee osin Pyhä-Luoston kan-sallispuistoa. Reittiä ylläpi-

tää Metsähallitus.

NähtävyyksiäLuoston tienhaaraa Torvi-sessa vartioivat kuvanveis-täjä Erkki Alajärven suun-nittelemat yli kymmenmet-riset kurjet, jotka ohjaavat matkailijoita suuntaamaan kulkunsa Luostolle ja Pyhä-tunturille. Porttikoski sijaitsee Askan kylän pohjoispuolella, jylhi-en kallioiden huipulla sijait-see Porttikosken tanssila-va, jossa järjestetään nykyi-sin varsin harvoin tansseja.

Käsityökauppojaja taidettaAskan kylässä ja koululla on useampia paikkoja joissa kä-sityöharrastajien ja taitees-ta kiinnostuneiden kannat-taa pysähtyä. Taidemaala-ri Helena Junttila on kotoi-sin Askasta. Kädentaito- ja kulttuuriseura Askare, lah-japutiikki Antinmerja sekä muut taiteilijat ja käden tai-tajat kauppaavat myös omia tuotteitaan Askan kylässä.

Mitä tehdäEtelä-Sodankylässä?

”Ukko-Luoston huipulta näkyvät Perä-Pohjolan suot ja komeat pystymetsät”, kertoo puistomestari Timo Reinvuo Pyhä-Luoston kansallispuistosta.

Luostolla ontaivas kattona

Lampivaaran ametisti on kiehtova kivi Lampivaaran ametistikai-

voksen laelta kaikuu ha-kun kopse. Hollantilaiset tu-ristit etsivät kiireettömyy-den violettia jalokiveä. Heitä opastaa kaivoksen isäntä Ti-mo Seppälä.

Lampivaaran ametistikaivos sijaitsee Pyhä-Luoston kan-sallispuistossa noin 400 met-riä meren pinnan yläpuolella. Kyseessä on tiettävästi maail-man vanhin ametistiesiintymä. Lampivaaran ametistien ikä on

puolet maapallon iästä, noin 2 000 miljoonaa vuotta.

”Ametistit ovat syntyneet vuorten uumenissa kovassa paineessa. Luosto on ollut ai-koinaan samanlainen terävä-huippuinen vuoristo kuin Al-pit ovat nykyään. Yhtä vanhaa peruskalliota kuin Luostolla on, esiintyy vain Kanadassa ja Australiassa. Kallioperän ikä on täällä noin 3 000 miljoonaa vuotta”, kertoo Timo Seppälä.

Hän sanoo, että Lampivaa-

rassa kiviä etsitään maan uu-menien sijasta vaaran laelta.

”Aarteen etsijälle avautuvat komeat näköalat kansallispuis-toon ja ympärillä oleville tun-tureille.”

Shamaanien taikakivi

Lampivaaran ametistiesiin-tymä tuli kaiken kansan tie-toon vuonna 1985. Paikka on ollut kuitenkin alueella elänei-den metsälappalaisten tiedos-

sa jo pitkään. ”He ovat löytäneet Lampi-

vaarasta shamaanikiviä. Sii-nä on edustettuna shamanis-tisen maailmankuvan alinen, keskinen ja ylinen maailma. Ki-vessä on mustaa savukvartsia, valkeaa lumikvartsia ja violet-tia ametistia.”

Ametisti on henkisyyden ki-vi, joka välittää korkeaa ener-giaa ylhäältä. Lumikvartsi ta-sapainottaa, se on kivessä kes-kimmäisenä. Savukvartsi taas

Lampivaaran ametistikaivoksella vierailee vuosittain noin 20 000 vierasta, joista puolet on ulkomaalaisia.

POTKURIPARKISSA TAPAHTUU KESÄN

AIKANA!

Seipäjärventie 5, Raudanjoki

puh.0400-904 902 www.potkuriparkki.fi

Pe 13.6. Moottoripyörä-

tapahtuma! Ohjelmassa mm.

karaokea

La 12.7. Trio Majuri,

kesän huipentuma lomalaisille! Klo 21-1.30

Taatusti aina hyvää palvelua!

ETELÄ-SODANKYLÄ

7

Lampivaaran ametisti on kiehtova kivi

yksi klapi maksaa tulipaikalle tuotuna 0,60 euroa. Se on kal-lista tavaraa.”

Puistossa on muun muassa neljä päivätupaa, kaksi vuokra-tupaa, laavuja ja keittokatoksia sekä 150 kilometriä hoidettu-ja polkuja. Reinvuo toivoo, et-tä kansallispuistojen rahoitus riittäisi ja palvelurakenne olisi turvattu jatkossakin.

”Retkeilijät tarvitsevat puis-ton palveluita. Vaeltaminen ja retkeily ovat parhaita liikun-tamuotoja. Liikkuminen pitää kansalaiset kunnossa ja ter-veempinä”, hän toteaa.

Puistomestarin topparoik-ka liikkuu laajalla alueella. Py-

hä-Luoston kansallispuiston li-säksi huollettavaa riittää muun muassa Sallassa, Kemijärvellä, Pelkosenniemellä.

”Huollamme myös puiston ulkopuolisia kohteita, kuten Sallatunturia. Oman työtiimi-ni alueella on noin 150 huol-tokohdetta. Itseni lisäksi huol-totöissä paiskii kolme luonto-valvojaa.”

Roskatonta retkeilyä Metsä-hallitus haluaa vähentää luon-non roskaantumista ja jättei-den maastokuljetusten aihe-uttamia haittoja sekä lisätä la-jittelumahdollisuuksia ja kom-postointia. Teeman nimenä on roskaton retkeily.

”Kansallispuiston taukopai-koilla ei ole keräyspisteitä se-kajätteelle. Retkeilijöiden on tuotava jätteensä maastosta ekopisteisiin”, Reinvuo sanoo.

Retkimuonat kannattaa-kin pakata rasioihin. Ruoan-tähteet ja biojätteet voi jättää taukopaikan kompostikäymä-lään tai kompostiin. Kansal-lipuiston matkailusesonki al-kaa heinäkuussa. Reinvuo sa-noo, että talvikausi oli taval-lista hiljaisempi, kun lunta oli etelässikin.

”Pyhä-Luostolla vilkkain ai-ka on käsillä syyskuussa, kun tunturissa on ruska.”

saa voimansa maasta. Seppä-lä sanoo, että ametistia käy-tetään hoitavana kivenä kivi-terapiassa.

”Saksalainen nunna Hilde-gard Bingeniläinen, joka oli keskiajalla tunnettu yrttien ja kivien tuntija, mainitsi ametis-tin resepteissään. Tippa ame-tistivettä tekee ihosta ikuises-ti nuoren.”

Ametistivettä tehdään pitä-mällä kiveä vesihöyryssä, sen pinnalle tiivistyvät pisarat ote-taan talteen.

”Ametisti sisältää kvartsin, hapen, raudan ja alumiinin li-säksi myös piitä, joka on tär-keä ainesosa kauneudenhoi-totuotteissa.”

Hengenmiesten jalokivi

Ametisti mainitaan jo raa-matun teksteissä, muun muas-sa Johanneksen ilmestyksessä.

”Kaupungin muurin perus-tukset olivat kaunistetut kaik-kinaisilla kalliilla kivillä. En-simmäinen perustus oli jas-pis, toinen safiiri, kolmas kal-kedon, neljäs smaragdi, vii-des sardonyks, kuudes sardi-on, seitsemäs krysoliitti, kah-deksas berylli, yhdeksäs topaa-si, kymmenes krysopraasi, yh-destoista hyasintti, kahdestois-ta ametisti.”

Katolisessa kirkossa ame-tistia kutsuttiin piispankivek-si, sillä piispat ovat kantaneet niitä sormuksissaan. Leonardo Da Vinci piti ametistia työpöy-dällään, sillä hän uskoi kiven kirkastavan älyä ja nopeutta-

van ajattelua. Seppälä kertoo, että ametistien vartijana on Lampivaaran haltijatar.

”Kaksi täällä vieraillutta asi-akasta on piirtänyt kuvan kai-voksella näkemästään pieni-kokoisesta naishahmosta. Mo-lemmat kuvat on piirretty eri kerroilla, mutta ne selvästi esit-tävät samaa naista.”

Ei mineraalejavaan elämyksiä

Ametistikaivoksella vierailee vuosittain noin 20 000 kävijää. Lampivaara on eräs harvoista kaivoksista maailmalla, jonne voi tehdä retkiä.

”Kerromme vieraille ametis-tin syntyhistoriasta ja muista-kin mineraaleista. Kaivupai-kalla vieraat saavat kaivaa it-selleen aarteen, oman onnen ametistin, jonka he voivat ot-taa mukaansa.”

Seppälä sanoo, että kaivok-sen toimintaperiaatteeseen ei

kuulu mahdollisimman suu-ren ametistimäärän kaivami-nen. Kaivinkoneen sijasta kiviä kaivetaankin lapiolla ja hakulla.

”Meille elämysten tarjoami-nen on tärkeää. Tällä tavoin toimien kaivoksella on ame-tisteja vielä satojen vuosien päästäkin.”

Kaivosyhtiö jalostaa ame-tisteja koruiksi. Paikalliset kä-sityöläiset valmistavat niistä tuotteita, joita myydään muun muassa kaivoksen puodissa.

”Paikallisuus on meille tär-keä arvo. Emme myy ametis-teja raaka-ainemarkkinoille.”

Kaivosyhtiön muita arvoja ovat muun muassa luonnon ja ihmisten kunnioitus sekä eko-loginen kestävyys.

”Ekologinen kestävyys tar-koittaa yhtiön tekemiä valin-toja, jotka edistävät luontoar-vojen vaalimista.”

Lampivaaran ametistikaivos sai kaivospiirioikeudet vuon-na 1998.

Hemmottele itseäsi Ametistikylpylän lämmössä

KOKO LOMA YHDEN OVEN TAKAA

LEVI | YLLÄS | ROVANIEMI | OLOS | PALLAS | HETTA | KILPISJÄRVI | SAARISELKÄ | LUOSTO

Luostontie 1, 99555 Luosto. p. 016 620 400luostotunturi@laplandhotels.com | www.laplandhotels.com

Tervetuloa

ravintolamaailmaamme

herkuttelemaan ja viihtymään

BISTRO 14.00–21.00

Lappilainen a´la carte,

maukkaat burgerit ja pizzat.

===============================

Ruskan aikana tähtiesiintyjiä

Tulossa mm.

• Souvarit

• ABBA-show

• Eini• A.Aallon Rytmiorkesteri

Tarkemmat tiedot internet-sivuiltamme

===============================

Tekemistä

säällä kuin säällä

• Maastopyörät

• Polkuautot

• Minigolf

• Tunturinvalloitus

• Ametistikaivosseikkailu

• Nuotioretki

• Kotaillallinen

ja paljon muuta…

Avoinna 1.6. alkaen

klo 12.00–20.00

Aikuiset14¤ Lapset8¤

WELLNESS AMETHYSTPuolihieronta 45 min ......................40¤ Kokohieronta 90 min ......................65¤

Varaukset puh. 016 620 400

MAJOITUSTA

JOKAISEEN MAKUUN

HOTELLIHUONE

alk. 78¤/vrk

max 2 aik.

Sis. aamiainen, kylpylän ja

kuntosalin käyttö.

KELOMÖKKI

alk. 100¤/vrk

max 2 aik. + 2 lasta.

Sis. aamiainen

Tilausajo- ja taksiliikennettä

040 180 4433www.luostontaksipalvelu.fi

Linja-autot 1+16 -ja 1+49 -paikkaiset Taksi 1+6 -paikkainen

Pyhä-Luosto MatkaiLu oyLaukotie 1, 99555 Luosto, puh. 0207 3030 20, pyha-luostomatkailu.fi

Mikäpä sen parempaa, kuin mökkilöylyt, vatsa täynnä ruokaa ja ihanat kesäunet 85 €/vrkHinta sisältää 2-4 hengen yhden vuorokauden ma-joittumisen 1-2 makuuhuoneen loma-asunnoissa ja Ra-vintola kerttulin perhekäristyksen joko ravintolassa tai loma-asunnolle noudettuna. kaikissa loma-asunnoissa on oma sauna, takka, tV sekä hyvin varusteltu keittiö. siivous ja liinavaatteet erillisellä veloituksella.lisäVUOROKaUsi 50 € (norm 55 €). tarjouspaketti on voimassa kampanja-ajan ma-la 2.6.-31.8.2014.

VaRaUKset ja tiedUstelUt Pyhä-Luosto Matkailu oy:n myyntipalvelusta ma-pe klo 12-17, puh. 0207 3030 20

Päivi HannulaToimitusjohtaja

Puh./Phone +358 (0)40 588 4248Puh./Phone +358 (0)207 3030 20

paivi.hannula@pyha-luostomatkailu.fi

www.pyha-luostomatkailu.fi

Laukotie 1FIN-99555 LUOSTOFINLANDlappi@pyha-luostomatkailu.fiFax +358 (0)207 30 30 22

www.pyha-luostomatkailu.fi

Laukotie 1FIN-99555 LUOSTOFINLANDPuh./Phone +358 (0)207 3030 20Fax +358 (0)207 30 30 22lappi@pyha-luostomatkailu.fi

www.pyha-luostomatkailu.fi

Laukotie 1FIN-99555 LUOSTOFINLANDPuh./Phone +358 (0)207 3030 20Fax +358 (0)207 30 30 22lappi@pyha-luostomatkailu.fi

Laukotie 1FIN-99555 LUOSTOFINLAND

www.pyha-luostomatkailu.fi

Puh./Phone +358 (0)207 3030 20Fax +358 (0)207 30 30 22email. lappi@pyha-luostomatkailu.fi

Taustan väric 100 m 40 y 0 k 0siitä 5%:n opasiteetti

Viivan väric 100 m 40 y 0 k 0

Taustan väric 100 m 40 y 0 k 0fontti: Gill Sans MT

Logon väritpunainenc 0 m 70,5 y 100 k 0keltainenc 0 m 2,94 y 100 k 0

C5 kuori

E4 kuori

Kirjepaperi A4Käyntikortti

PERUSOHJEISTO- VÄRIT- FONTIT- ASETTELUMALLIT

”Ametisti on mettälappalaisten jalokivi”, tietää Lampivaaran ametistikaivoksen isäntä Timo Seppälä.

044 3242122 tai 0400 590237info@kotitunturi.fi www.kotitunturi.fi

Koe aito Lapin taika Pyhä-Luostolla

Viihtyisät ja hyvin varustellut Kotitunturin lomamökit

Hukka ● Karhunkainalo ● Tunturin Taika ● Tunturituuli

8

Sodankylän vanha puukirk-ko sijaitsee kirkonkylän

keskustan tuntumassa Kitisen joen törmällä.

Vanhan kirkon ympärillä on vanha hautausmaa. Kirk-ko on yksi Suomen vanhim-mista ja parhaiten säilyneis-tä puukirkoista. Se valmistui vuonna 1689, eli kirkko on 325-vuotias.

Kirkko rakennettiin Kunin-gas Kaarle XI:n rahoituksel-la Sodankylän, Kittilän, Pel-kosenniemen ja Savukosken asukkaille, jotta kirkkomat-kat lyhenisivät. Talvella kirk-komatkat taittuivat porokyy-dillä ja kesäisin jokea pitkin veneillä.

Kahta vuotta ennen kir-kon valmistumista lappalai-set myönsivät kirkon sijoitus-paikaksi Skaitma-nimisen pai-kan, joka on hiekkakangas Ki-tisen ja Jeesiöjoen välisen nie-men itärannalla.

Kirkko rakennettiin keskiai-kaisten kirkonrakennusperin-teiden mukaan. Saarnastuoli ja alttari ovat oletettavasti torni-olaisten puuseppien taidokas-ta käsialaa.

Kirkkoa on restauroitu Mu-seoviraston toimeksiannos-ta useampaan otteeseen. Vii-meisin restaurointi valmistui vuonna 1995.

Painoarvoa annettiin kir-kon huolelliselle tutkimuksel-le ja töiden yksityiskohtaisel-le suunnittelulle. Materiaa-lit ja työntekijät löytyivät So-dankylästä.

Esimerkiksi lattia ja paanu-katto on kunnostettu. Uudet paanut ja naulat valmistettiin käsin. Naulat takoi perinteisin menetelmin Kelujärven kylä-seppä Pauli Postila.

Aluskatteeksi laitettiin tuoh-ta varhaisempien korjausvai-heiden kattohuovan sijaan. Kirkon kattoa varten valmis-tettiin yhteensä liki 5 000 paa-nua, jotka käsiteltiin aidolla täystervalla.

Sodankylä perustettiin kap-pelikunnaksi Kemin Lapin

kirkkoherrakuntaan vuonna 1688. Sodankylä itsenäistyi omaksi seurakunnaksi vuon-na 1747.

Vanha kirkko jäi pois vaki-naisesta käytöstä Sodankylän uuden kivikirkon valmistuttua vuonna 1859.

Kirkon lankkulattian alle on haudattu 1700-luvulla ar-

vokkaita henkilöitä, muun mu-assa kirkkoherra Sakari Cajan-der perheineen. Muumioista parhaiten on säilynyt vain pa-rin viikon ikäisenä menehty-nyt kirkkoherran poika.

Historiansa aikana vanhas-sa kirkossa on ollut yhdeksän kirkkoherraa. Ensimmäisenä kirkkoherrana toimi Henric

Wegelius. Viimeinen vanhan kirkon kirkkoherra oli Jacob Liljeblad vuosina 1854–1862.

Kirkon alttaritaulu kuvaa Pyhää Ehtoollista. Sen maa-lasi tuohon aikaan Torniossa vaikuttanut ruotsalainen tai-teilija Petter Bergström 1739.

Vuoraamaton ja maalama-ton kirkko on saanut nykyi-sen värinsä tervaamisesta ja vanhenemisesta.

Talvisin kirkko pidetään sul-jettuna, koska siellä ei ole läm-mitystä.

Kirkkoon mahtuu reilut 200 ihmistä, vaikka kirkon istuin-tilat ovat ahtaat. Sodankylän vanha kirkko on suosittu ke-sähäiden vihkimispaikka sekä pienien tilaisuuksien järjestä-mispaikka.

Kirkossa vierailee vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä.

Kirkko kiinnostaa etenkin Sak-sasta, Tanskasta ja Ranskasta tulevia matkailijoita. Myös yk-sittäisiä suomalaisia käy ihas-telemassa kirkkoa.

Avoinna 2.6.2014 alkaen, ma-su klo 9-18.

Muina aikoina sopimuksesta.Pääsymaksu on vapaaehtoinen.

Sodankylässä yksi Suomen vanhimmista kirkoista

1689 valmistunut vanha kirkko henkii historiaa monelta vuosisadalta. Värinsä kirkko saa ter-vaamisesta.

Puukirkon pientä alttaria koristaa Petter Bergströmin maalama alttaritaulu.

SODANKYLÄkirkonkylä keskusta

MIDNIGHT SUN FILM FESTIVALSODANKYLÄ - LAPLAND - FINLAND 11.–15.6.2014

www.msfilmfestival.fi

Ennakkoesityksessä "Palsan" tekijän Pekka Lehdon uusi puheenaihe: ULVILAN MURHAMYSTEERI (Anneli Auer -dokumentti).

Kotimaisissa ENNAKOISSA myös Peter von Baghin, Anssi Mänttärin, Juha Wuolijoen, Leena Kilpeläisen uutuudet.

Lisäksi muut vuoden PARHAAT SUOMALAISET.CANNESIN GRAND PRIX -voittajaelokuva

The Wonders & ohjaaja Alice Rohrwacher.Tekijävieraissa myös 70- & 80-luvun

NEUVOSTOELOKUVAN YKKÖSOHJAAJA Gleb Panfilov.Ranskasta OLIVER ASSAYAS tuoreen Cannes-kilpailufilminsä kanssa.

Plus AFRIKAN tämän hetken KÄRKIOHJAAJA Mahamat-Saleh Haroun.Näyttelijävieraina SAMPO SARKOLA ja MARIA SID.

Greta Garboa, Chaplinia ja Lappia SÄESTETYISSÄ MYKISSÄ.Hulvattomissa KARAOKENÄYTÖKSISSÄ

Blues Brothers ja 60-luvun suomi-iskelmien Lauantaileikit.YÖNÄYTÖKSISSÄ myös komediaa, vetävää toimintaa ja kauhua.

MESTARILUOKILLA klassikoita esittelemässä alan gurut.

Festivaaliklubi Hotelli Sodankylä 2nd floor

Unarintie 15, 99600 Sodankylä

Keskiviikko 11.6. klo 22-04Black Corner • DJ olenko • DJ wolle • DJ Lapinmies

French magician Nicolas Rey klo 22-24 Liput 5,-

Torstai 12.6. klo 22-04Cleaning Women • DJ olenko • DJ Lapinmies

Liput 10,-

Perjantai 13.6. klo 22-04Herra Ylppö & Ihmiset • DJ olenko

Liput 15,-

Lauantai 14.6. klo 22-04Reino Nordin • Stepa • Talonpoika Lalli • DJ Herkules

Liput 10,-

Festareil la muun muassa:

9

Yhteystiedot:040-8671786045-6769274info@nilimella.fiwww.nilimella.fi

LAADUKASTA, MONIPUOLISTAJA EDULLISTA MAJOITUSTASODANKYLÄN KESKUSTASTA

PALVELUIDEN LÄHEISYYDESTÄ-SAUNALLISET HUONEISTOTKITISEN JOEN VARRELLA

-LEIRINTÄALUEELTA MÖKIT JA ASUNTOVAUNUPAIKAT

-LYHYEEN TAI PIDEMPÄÄNKINMAJOITUSTARPEESEEN-KYSY TARJOUSTA-KYSY TARJOUSTA

PaikkakunnanKalaa, lihaa,

leipää ja jalosteita

-5%-10% KAUPPIAS HOITAA HOMMAN

SODANKYLÄIvalontie 2, 99600 Sodankylä | puh. 016-612123ari.penttinen@k-market.com | www.k-market.com

Meillä myös Veikkauspiste

ark. 8-21, la 9-18, su 12-18

- Kaikki tuoreet kesän herkut

- helppo ja nopea asiointi

- myös pientarvikkeita

- Edulliset hinnat!

Tervetuloa aina edulliseen k-market sodankylään!

Meiltä tuoreet kesän kasvikset ja vihannekset

Parhaisiin hetkiin aitoja makuja

•paikkakunnanparastaporoa

•lihojameiltäjamaailmalta

•säilykkeet•jalosteet•hillotjamehut•HAUKKUeläinruoat

tehtaanmyymäläSeitatie 6, Sodankylä

Puh. 016 613 121Avoinna ma-pe 9-17www.kylmanen.fi

Vuokrattavana hinattava palju!

040 867 1786

Puulämmitteinen palju on ehdoton tunnelman luoja kaikkiin tilaisuuksiin vuodenajasta riippumatta! Mahtuu jopa 6-8 henkilöä!- Kahdenkesken, ystävien kanssa- Juhliin ja polttareihin- Häihin ja synttäreille- Mökille- Talkoisiin

Siirtämiseen tarvitset vain tavallisen henkilöauton, jossa on vetokoukku. Vaivaton vaihtoehto: Tilaa kuljetus suoraan meiltä. Tuomme ja haemme paljun sovittuna ajankohtana!

Hinnasto:1 vrk (ma-to) 90 €1 vrk (pe-su) 120 €Viikonloppu (pe-su) 160 €

Kysy lisää ja varaa!

040 867 1786 vuontistuvat@gmail.com

Kesälukemista!Humoristisia novelleja pohojosen murtheella

Nouda niteesi paikallislehtien toimituksista.Sompio-lehti: Unarintie 23, 99600 SodankyläInarilainen: Piiskuntie 1, 99800 IvaloKäteismaksu. Mahdollista tilata myös ulkopaikkakunnalle.Lisätietoa tilauksista: www.sompio.fi | p. 010 666 4140

Hommaa taattu lomaviilis tai vie hulvaton tuliainen!

Tynnyrintappi

HimmuSodankyläläisen

suositun kirjoittajan, sattuneesta syystä

salanimellä toimivan Himmun novelli-

kokoelmaTynnyrintappi

20€

10

Kylmänen Food Oy on yksi-maailman pohjoisimmista li-hanjalostustehtaista, tehtaan-myymälät sijaitsevat Sodan-kylässä, Rantsilassa sekä Pu-dasjärvellä, joista kaksi ensin mainittua ovat myös tuotan-tolaitoksia.

1900-luvun alusta pieni-muotoista lihanjalostusta har-joittaneesta perheyrityksestä on vuosikymmenten saatossa kasvanut pohjoisen ruokata-lo, joka panostaa tuotekehityk-seen ja laadukkaisiin tuottei-siin. Esimerkiksi poronlihan-lämminsavustus aloitettiin Rantsilassa vuonna 1959. Ko-kolihatuotteet, säilykkeet, ei-nekset ja tuore liha ovat yrityk-sen tärkeimpiä tuoteryhmiä.

Yritys valmistaa lihatuottei-den lisäksi myös hilloja ja hyy-telöitä, joihin raaka-aineet tu-levat Sodankylästä ja Pudas-järveltä, tuotteet valmistetaan loppuun Rantsilassa.

Poronlihatuotteetsuosituimpia

Viime vuonna yrityksellä tuli täyteen 50 vuotta säilykkeiden valmistuksessa. Kylmäsellä on 60 tuotteen säilykevalikoima, ja toimitusjohtaja Antti Kyl-mäsen mukaan poroon liit-

tyvät tuotteet, esimerkiksi sa-vuporokeitto, on tällä hetkellä kasvavimpia tuotteita.

Sodankylässä menee aina kunkin sesongin mukaan pe-rinteisiä tuotteita, kuten kui-valihatuotteita.

”Turistiaikana ja esimerkiksi jouluna kylmäsavuporo on eh-dottomasti ykkönen. Paikalli-sille menee kunkin sesongin mukaan hyvinkin perinteistä tuotetta. Porosta keittolihat ja käristys tietysti liikkuu aina”, kertoo Eija Ikonen Sodanky-län myymälästä.

Sodankylänmerkitys kasvaa

Tuotteissa käytetään ainoas-taan suomalaista poronlihaa, ja Antti Kylmäsen mukaan So-dankylä on paras paikka po-ronlihan jalostukselle. Yritys tekee sopimuskauppaa palis-kuntien kanssa, sillä tuottei-den ympärivuotinen saatavuus täytyy pystyä takaamaan kau-pan ketjuille.

”Tämän talon tuotanto lepää kokonaan paikallisten / lappi-laisten raaka-aineiden varassa, Sodankylä on parasta poron-hoitoaluetta, olemme keskiös-sä. Jakelu taas täältä on haasta-vaa, joten hoidamme lähettä-

misen Rantsilan ja Vantaan lä-hettämöistä, päivittäin tuottei-tamme menee noin 1100 kaup-paan”, kertoo Antti Kylmänen.

Uusi liiketoiminta-alue So-dankylässä on lemmikkieläin-ruokatehdas. Haukku, jonka valikoimasta löytyy muun mu-assa poron putki-, sääri- ja la-paluuta sekä raakalihatuottei-ta. Tulevaisuudessa myös pal-

jon muuta.”Meillä jalostetaan koko

poron ruho, joten kaikki kyl-lä menee”, Kylmänen toteaa.

Poron ohelle Sodankylään on kehitetty lampaanlihan tuo-tantoa ja jalostusta, joka Kyl-mäsen mukaan tukee yritystä poroteurastamon ja lemmik-kieläinruokatehtaan käyttö-asteen nousussa.

Kylmänen panostaakorkeaan laatuun

LP AUTOHUOLTO OY Rovaniementie 3, Sodankylä PUH. 040 658 0988 | www.seomaki.fiArk. 6.30-22, la 8-22, su 9-22

Helppo online autovuokraus: www.scandiarent.fi

Luotettava, kotimainen autonvuokrausketju.

Hyvää matkaa!

ma-pe klo 9-17 Puh. 0400 714488

Nautinnollisia hetkiä

rauhallisessa ympäristössä!

Konditoria Kahvio

Keskellä Sodankylää

Sodankylän keskusta, OP:n yläkerta

Kesällä mökkeillään,mennään eikä meinata ja otetaan

vapaa-ajasta kaikki irti.S-marketista saat kaikki mitä kesään

tarvitset pysyvästi edulliseen hintaan.

Pysyvästi edullisten hintojen lisäksi kartutat Bonuksia myös lomaillessa.

Totta se on - Bonukset karttuvat myös lomaillessa, kunhan pakkaat reppuusi S-Etukortin.

Saat Bonusta S-marketeista ja kaikista muista Arinan bonustoimipaikoista jopa 5%.

Lisäksi S-Etukortilla maksaessasi maksutapaetua 0,5 %.

Tervetuloa edulliseen kesäkauppaan!

Enemmän kuin edullinen

SODANKYLÄJäämerentie 8 puh. myymälä 044-788 4961, 044-788 4962kassat 044-788 4963, 044-788 4964ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-21

Omistajalle parhaat hyödyt

Kylmäsellä on 60 tuotteen säilykevalikoima. ”Porosta keittolihat ja käristys liikkuu aina”, kertoo Sodankylän Kylmäsen myymälä-päällikkö Eija Ikonen.

11

Keski-Lapin parhaat:

Sodankylä on virkeä kylä Suomi-neidon sydämessä.

Pysähdy ja nauti palveluistamme!

* Palvelunumeroihimme soittaminen maksaa 8,28 snt/puh + 7 snt/min lanka-verkosta tai 8,28 snt/puh + 17 snt/min matkapuhelinverkosta.

LAPIN KODINTEKNIIKKA OYJäämerentie 16, SODANKYLÄp. 010 420 2280 | sodankyla@expert.fima-pe 9-17, to 9-18, la 10-14

www.expert.fi

Kylän laajin valikoima!

Aukioloajat ma-pe 10.00-17.00, la 10.00-14.00p. 040-569 8099, Jäämerentie 10, SODANKYLÄ

Lahjat ● Vaatteet ● Astiat ● Kankaat

Palvelemmema-pe 6.30 - 17.30 (la 9-16)

Linja-autoasema | Jäämerenti e 28, Sodankylä | p. 0400 325 185

Kahvila-ravintolasta:Lounas arkisin 9,00€Sämpylät, pullat ja muut herkut parhaaseen kahvihetkeen

Konditoriasta:• kakut• pullat• piirakat

• suolaiset• rieskat• leivät

• ym. leivon-naiset

Jäämerentie 12, Sodankylä, puh. 016 611 340kirjakauppapukstaavi@co.inet.fi

Infosta arkeen ja lomaan!

...sadepäivän iloksi...

Kirjakauppa Pukstaavi KyJäämerentie 12, Sodankylä, puh. 016 611 340, fax. 016 614 240, kirjakauppapukstaavi@co.inet.fi

...ajankulua automatkalle...

...pokkarit...

...puuhaa......pelejä...

...jännitystä & romantiikkaa...

Ajatonta tyyliä

Made in Sodankylä

Unarintie 13, Sodankylä puh. 040 543 5268 www.pirita.fi

Pirita design pellava-neuleet on suun-niteltu ajatonta tyyliä arvostavalle naiselle. Mallisto on selkeä ja naisellinen.

Ompelimo Kaijan Pisto

Jäämerenti e 25 99600 Sodankylä

040 701 0730 Kaija Riipi Ompelija

A����������M�-P� 9-17L� 10-15

Jäämerentie 20, Sodankylä, Puh. 016-611 055

KELLO- JA KORUKAMARI

KELLOT ~ KORUT ~ KIHLAT ~ LAHJAT ~ PARISTOT PALKINNOT ~ KAIVERRUKSET ~ KORJAUSTYÖT

POHJOIS-SUOMEN KAIVERRUSPALVELU

ma-pe 9-17, myös la 10-14

Toimitukset myös postitse!Huom. ”KESÄN JUHLIIN” tarjouslehtemme netissä:

www.kellojakorukamari.fi

I L K K A MA R T T I I N I TE R Ä S K O R U T

Porot :: Vaskoolit :: Seitakorut

Palvelemme:ma, ti, ke, pe klo 9 - 17, to klo 9 - 19, la klo 9 - 14

1000m2:n palveleva

muodin ja vapaa-ajan erikoisliike

Jäämerentie 19, 99600 SodankyläVapaa-ajan osasto 0207 342 390

Muotiosasto 0207 342 392

Palveluksessanne / At Your Service:Hotelli Sodankylä

info@sodankylahotel.fipuh 016-617 121

www.sodankylahotel.fiFacebook: Hotelli Sodankylä

HOTELLI SODANKYLÄ

Aqualan Lperusvoide200 g (ovh 11,-) 8,-Sebamed pesuneste 1000 ml täyttöpussi (ovh 21,-) 17,60

SUPERTARJOUS!

Palvelemme elokuvajuhlien ajan joka päivä:ma-ke 9-18, to-pe 9-19, la 9-18 ja su 12-15

TE

RVETULOA!

Jäämerentie 10, 99600 Sodankylä, puh. 016 612 044Palvelemme 9-18 maanantai-perjantai, 9-15 lauantai

UUTUUSSARJAVALIKOIMIIMME

-10%Esittelytarjouksia, loppuviikon ajan IDUN MINERALS -sarjan tuotteet

Esittely pe 16.5. klo 10-16Ilmainen meikkiopastusnopeimmille etukäteen ajan varanneille (apteekista tai puh. 016-612 044)

TERVETULOA!

IDUN MINERALS on uusi puhdas, luonnonmukainen mineraalimeikkisarja.

12

Juhannuksena tanssitaan Kieringin kylän rannalle ra-kennetulla tanssilavalla juhan-nuskokon loisteessa juhannus-aaton yönä.

Eino Leinon päivänä, Runon ja Suven päivänä 6.7. on vuoros-sa Hietalan samppanjapiknik. Ohjelmassa on Eino Leinon ru-noja lausuttuna sekä musiikkia Leinon runoihin sävellettynä. Päivän erikoisuutena on Leinon julkaisemattoman runon ensi-esitys. Tyylin mukaisesti hei-näkuun sunnuntaihin pukeu-dutaan kesäjuhlapukuun kera hatun tai päivänvarjon. Samp-panjapiknik nautitaan Hietalan pihanurmikolla kauniissa maa-laisidyllissä.

Kieringin Teatterifestivaa-lit kokoavat teatterin ystävät eri puolilta Suomea Kierinkiin kolmen päivän ajaksi 25. – 27.7. Festivaalien ohjelma painottuu tänä vuonna Rovaniemen kau-punginteatterin ohjelmistoon. 25.7. ohjelma käynnistyy ava-jaisissa klo 19 Hietalan pihapii-rissä. Ilta jatkuu Kieringin Teat-

teri- ja kongressiladossa Muu-kalainen esityksellä. Perjantai-illan myöhäisnäytöksenä on Huvisen jutut, monologi, Teu-vo Viljakainen. Lauantain oh-jelmassa on lasten päiväesityk-senä Karhukirjeitä karhumä-estä. Lauantai-illan päänäytös on Mielensäpahoittaja ja poika. Lauantai-illan päättää Välitilin-päätös klo 22 Hietalan lavalta.

Kuvataideseura Palas jär-

jestää taidesymposiumin Kie-ringissä 28.7. – 1.8. Ohjelma-na on taiteilijoiden tutustumi-nen perinnekylään ja maalaus-ten työstäminen paikan päällä suomalais-tanskalaisen taide-opettaja Pia Mesterton-Graa-en ohjaamana. Viikon aikana pohditaan myös taustoja erilai-sille kulttuuri-ilmiöille. Sympo-siumissa on mukana kulttuuri-antropologian emeritusprofes-

sori Jukka Pennanen Oulun yli-opistosta. Symposiumin aikana työstetyistä taideteoksista koo-taan näyttely.

Kieringin Maalaismarkki-nat on vakiinnuttanut paik-kansa lappilaisessa markkina-perinteessä. Tänä vuonna 29. – 31.8. järjestettävä tapahtuma esittelee maaseudun työtä run-sain työnäytöksin koko viikon-lopun ajan.

Tervetuloa tutustumaanKierinki Highland -ylämaankarjatilaan!

Suomen Highland Cattle ClubinAvoimet ovet -päivä Kieringissälauantaina 7.6.2014.

* Ounasjoen Eräratsujen opastetut eräratsastukset ja maastoretket* Latotanssit Kultainen harmonikka -voittaja Jukka Lampelan siivittämänä

* Virvokkeita, maisemia, raitista ilmaa ja ohjelmaa koko perheelle

Tuirantie 4, 97390 Kierinki, SodankyläMajoitukset ja yhteystiedot:

www.kieringinloma.Fi

UUDET Kierinki Highland “POHJOISEN LAUMASTA” -tuotteET myynnissä Kieringin KaupALLA klo 9-16. PAIKALLA Lihamestari Pentti HietaniemI. Hietalan perinneravintolassa Highland-annoksia á la Pekka Hakola.

•Pörhö-partnerkorjaamo•Merkkihuollot:VW,AUDI,SEAT•Huollotjakorjauksetkaikkiinautomerkkeihin•Meiltämyösilmastointilaitteidenhuollottäysinautomaattisellahuoltolaitteella!

AUTOHUOLTO J. SOKEROJäämerentie30|puh.(016)615600

Avoinna:ma-to8-16,pe8-14

Varaaaikasihuoltoonajoissa!

Handmade raku ceramicsRakukeramiikkaa käsityönä

Avoinna ma-pe 10-17www.maari.fiJäämerentie 3 B | Poropatsaan vieressä

Maalaus TapetointiMatotus Laatoitus

jaakko.karhu@pp3.inet.fi

VTT:n märkätila-asentaja henkilösertifikaatti

Kotitalousvähennys

0400 199 811

Mixtion oy

Sodankylästä käsin

Vapaa-ajan asunnot, taloyhtiöt, omakotitalot

TV-HUOLTO PUL JUOpintie 1, Sodankylä P. 040 583 2196

Eurosolar aurinkopaneelijärjestelmät ja -tarvikkeet

Pyydä tarjous!

Valtuutettu antenniasentaja | Canal Digital, Viasat, Digita Pro

www.tvasennus.fi

Aurinkopaneeli-järjestelmäPaketti sisältää asennustarvikkeet 1040,-

90W

100W

849,-

Paljon uusiaLED-polttimoita ja valaisimia alk. 8,-

HelpottavaHerman

www.helpottavaherman.fi

Muista kotitalous-vähennys- kodin huolto-/korjaustyöt, - myös remontit, - kosteiden tilojen märkätila-asentaja

VuokrattaVana asuntoVaunu

Soita niin sovitaan jatkosta!Jouni Ollila p. 0400-211 841

Kieringin kesä on kulttuuria

Meillä voit maksaa TUOHELLA – kysy lisää myymälästä

SUOMALAISTEN PUOLELLA

SODANKYLÄArk. 9–17, la10–14

Jäämerentie 7, 99600 Sodankylä. Puh. 020 152 0330

UUSINTA TEKNIIKKAA

&PARASTA PALVELUA

SUOMALAISELTA

Saunalahden liittymät nyt Teknisiltä!Tule valitsemaan itsellesi sopivin liittymä ja säästä selvää rahaa!

Kysy lisää myymälästä.Saunalahti toimii

Elisan nopeassa ja kattavassa verkossa*

vertaaverkkoja.�

DNA SONERA

Saunalahti on osa Elisaa.

13

Koski kohisee ja pärskii. Unarinkön-gäs ajattaa Meltausjoen vesiä vauh-

dilla kohti Ounasjokea Sodankylän ja Ro-vaniemen rajaseudulla.

Rantakallion ja kuohuvan veden yl-lä viuhuu keltainen perhosiima. Unarin-könkään taimenia tavoittelee innokas ka-lamies, Unto Penttinen Sodankylästä.

”Tämä on kalastajalle hyvinkin mielui-nen kohde. Tykkään siitä, että tässä on sekä voimakasta että tasaisempaa virtaa. Alue on myös riittävän pitkä. Vajaan kol-men kilometrin mittaisessa könkäässä voi kalastaa helposti vaikka koko päivän”, ker-too Penttinen.

Hän sanoo, että Meltausjoki on myös melojien suosiossa. Unarinjärvestä kertyy päivän tai kahden mittainen kanoottimat-ka Meltauksen kylään Ounasjoelle. Välil-le mahtuu useampi koski. Joki on noin 50 kilometrin mittainen.

Meltausjoen järvitaimenenkannan tur-vana ovat istutukset. Lisäksi joesta löytyy kookasta harjusta, siikaa ja tietysti haukea ja ahventa. Myös Unarinjärven taimenet karkaavat jokeen toisinaan.

”Tämä ei ole ihan perhokalastusta aloittelevan paikka. Köngäs sopii varsin-kin heille, jotka haluavat tutkia jokea tar-kemmin.”

Uppoperhot, larvat ja pupat sekä kalan-poikasjäljitelmät toimivat perhoina Mel-tausjoella koko kesän. Syksyllä, kun illat pimenevät, ovat vaaleat pintaperhot ko-va sana.

”Perhokalastus on siitä mukava harras-tus, että se ei tyssää talven tuloon. Silloin sidotaan tulevan kesän ottiperhot.”

Penttinen opastaa virvelikalastajia käyt-tämään etenkin kuparinväristä Meppsiä tai Lottoa.

”Joki soveltuu hyvin kaikkeen heitto-kalastukseen. Vettä on riittävästi myös keskikesällä.”

Unarinkönkään pohjalla on salakavalia monttuja. Pohjakivet ovat liettyneitä, jo-ten kahlaavan kalastajan kannattaa varoa liukastumista.

”Köngäs oli aikaisemmin perhokalastus-kohde, kuten alempana jokivarressa sijait-seva Marivaaran alue on nyt. Tällä hetkel-lä könkäässä saa kalastaa kaikilla sallituil-la vapavälineillä.”

Vaalajärven ja Meltauksen väliseltä kantatieltä on Unarinkönkäälle mat-

kaa noin kahdeksan kilometriä. Joelle joh-tava soratie könkäälle kääntyy Rovanie-men puolelta. ”Sodankylästä matkaa könkään parkki-paikalle kertyy noin 85 kilometriä. Siitä on noin 400 metrin kävely portaita alas jokivarteen. Joen yli kulkee riippusilta.”Penttinen tarjoaa valistuneen suosituksen-sa lomailijan kalaretkien pohjaksi.

”Unarinkönkäältä kannattaa siirtyä ku-hanuisteluun Unarinjärvelle. Seuraavaksi menisin Jeesiöjoelle, missä on hyvä har-juskanta. Sen jälkeen lähtisin kyllä Port-tipahdan tai Lokan tekoaltaalle hauen ja ahvenen pyyntiin. Samalla voisin piipah-taa Luirolla, missä on harjuksia ja lisäksi hyvä haukikanta.”

Jos matkailijan suuntana on itä, kehottaa Penttinen ajelemaan seuraavaksi Kairijo-elle ja siirtymään sieltä Kuusamon vesille.

Meltausjoki on suureksi osaksi valtion vesialuetta. Jokivarressa on myös

yksityisvesiä. Könkään rannalla on Met-sähallituksen ylläpitämiä tulistelupaikkoja sekä entinen uiton pirtti, jota vuokrataan kalastajien ja retkeilijöiden tukikohdaksi. Meltausjoen varrella vuokrakämppiä on yhteensä viisi. Metsähallitus myy valtion vesialueille kolmen tunnin, vuorokauden, viikon tai koko kauden lupia. Luvat joelle voi hankkia myös matkapuhelimella. Oh-jeet lupien hankintaan löytyvät muun mu-assa Unarinkönkään parkkipaikalta sekä Villipohjolan verkkosivuilta.

”Lupakiemurat tulisi saada Lapin ve-sialueilla nykyistä selkeämmäksi. Se olisi helpotus matkailukalastajalle. Olisi hyvä, jos koko matkailualueella pärjäisi yhdellä tai kahdella luvalla.”

Hyvä esimerkki mallikkaasta lupa-asioi-den järjestämisestä on Penttisen mukaan uusi Kitisen yhteislupa, jolla jokea voi ka-lastaa noin 160 kilometrin matkalta ai-na Kohkosen altaasta Pelkosenniemeltä Porttipahdan tekojärven patoon saakka.

”Kitisellä on runsas ja suurikokoinen hauki- ja ahvenkanta sekä vuosi vuodel-ta vahvistuva järvitaimenkanta. Siellä-kin kannattaa käydä”, vinkkaa Penttinen.

LÄNSI -SODANKYLÄ

Järvikylät

Perinnekylä KierinkiKieringin kylä on läpi kesän täynnä tapahtumia. Juhannusaatto Jänesni-van rannassa 20.6 klo:18 alkaen, mukana menossa yllätysesiintyjä. Kieringin Teatterifestarit järjestetään 25–27.7. Räväsojan Känsä-kourat esiintyy Kyläseuran talolla 23.8 klo 18 alkaen ja ohjelmana on esitys ”Vastapallo”. Kieringin Maa-laismarkkinat järjestetään 29–31.8.

Matti Paavonpoika Riipin muistomerkkiRiipin kylässä sijaitsee Mat-ti Paavonpoika Riipin muis-tomerkki, hän oli Lapin en-simmäinen valtiopäivämies. Hän edusti talonpoikia Tuk-holman säätyvaltiopäivillä 1760–1765.

Unarin-Luusuanmonipuoliset palvelutUnarin-Luusuassa on pal-jon nähtävää. Käy katsomas-sa Unarin kylämuseo, Uima-niemen Ulingasojan entisöi-ty mylly tai vapaana kuohu-va Unarinköngäs. Unaris-ta on saatavissa monenlaisia majoitus- ja ateriapalvelui-ta, kalaretkiä ammattikalas-tajien kanssa tai lähde vaik-ka saunalautalla saunoen ka-

lastusretkelle.

MelontareittejäJärvikylät nimitys tulee useis-ta vesistöistä ja niitä yhdistä-vistä joista, melontamahdol-lisuudet ovat monipuoliset. Hyviä melontareittejä ovat esimerkiksi Unari – Uligas-joki – Moulusjoki – Meltaus-joki reitti. Riipin kylän lähel-lä virtaava Riipijoki on mu-kava melontajoki, lähde liik-keelle vaikka Vuomakodalta, joka sijaitsee Meltauksentiel-lä Riipijoen sillan kupeessa. Vaalajärveltä löytyy melon-tareitti Vaalajärvi – Vaalajo-ki – Jeesiöjoki – Kitinen se-kä Jeesiön kylästä Jeesiöjoen melontareitit.

Unarin kappeliUnarin kappeli vuodelta 1983 toimii ”järvikylien” kirkkona ja siunauskappelina. Kappe-li sijaitsee osoitteessa Mel-tauksentie 3857 ja sinne on matkaa kirkolta noin 57 ki-lometriä.

UimarannatJärvikylien alueelta löytyy paljon hyviä uimarantoja. Unarinjärven hiekkarannat virkistävät kesäisiä kulkijoita. Merkittyjä uimarantoja löytyy lähes jokaisesta järvikylästä.

Mitä tehdäJärvikylissä?

Taimenet viekottelevat Unton Unarinkönkäälle

Unarinköngäs on kalamiesten, retkeilijöi-den ja melojien suosikkikohde Sodanky-län ja Rovaniemen rajamailla. Könkäällä on muun muassa riippusilta, tulipaikkoja ja majoitusta varten vanha uiton kämppä, jo-ka on Metsähallituksen ja vuokrattavissa.

”Uppoperhot, larvat ja pupat sekä kalanpoikasjäljitelmät toimivat perhoina Meltausjoella koko kesän. Syksyllä, kun illat pimenevät, ovat vaaleat pintaperhot kova sana”, kertoo Unarinkönkäällä perhosteleva Unto Penttinen Sodankylästä.

Kieringin kesätapahtumat käynnistyvät 7.6. Highland kasvattajien avointen ovien päivänä, jolloin voi tutustua Highland-karjan kasvatuk-seen ja Kieringin Lomaky-län toimintaan. Tarjolla on Hietalan perinneravintolas-sa keittiömestari Pekka Ha-kolan, joka myös Ylläksen pihvikeisarina tunnetaan, valmistamia Highland-kar-jan pihvejä ravintola-annok-sina. Hietalan ladossa tanssi-taan lauantai-iltana kultaisen harmonikan voittajan Jukka Lampelan harmonikkamu-siikin tahdittamana. Kieringin kaupalla High-land-karjan lihaa on myy-tävänä tuoreena, joko suur-

pakkauksin tai lihamesta-ri Pentti Hietaniemen juuri asiakkaan toivomuksen mu-kaisesti leikkaamana. Myös ratsastusta voi kokeilla. Ou-nasjoen Eräratsut on tapah-tumassa mukana ja järjestää koko päivän lyhyitä opastet-tuja eräratsastuksia Kierin-gin kauniilla harjulla, keskellä perinnemaisemaa. Mahdolli-suus on myös pidempiin rat-sastuksiin maastossa. Aikai-sempaa ratsastuskokemusta ei välttämättä tarvita, vaan opas ohjaa hevosen ja rat-sastajan yhteistyöhön pai-kan päällä.

Ohjelmaa on koko per-heelle koko päivän ajan.

Kieringin kylä edustaa lappilaista perinnemaisemaa.

Kieringin kesätapahtumat

14

OhjelmaTorstai 31.7.

klo 11.00 Kullankaivajain mestaruuskilpailut,

Kulta-cupin loppukilpailuPerjantai 1.8.

klo 10.00 Perinnevakooli-sarjat, joukkuekilpailu

Lauantai 2.8. klo 10.00 Karsinta eriä,

Jokeri-sarjaSunnuntai 3.8.

klo 10.00 Loppukilpailujaklo 15.00 Palkintojen jako,

päättäjäiset

POHJOIS-SODANKYLÄ

Pyöräily, juoksu, rullaluistelu ja -hiihto

Sodankylän ja Sattasen välil-lä oleva 10 km pitkä pyörä-tie mahdollistaa turvallisen ja hyvän lenkkeilytien pyörä-, kävely- tai juoksulenkkiin, rullaluisteluun ja –hiihtoon.

KalastusPohjois-Sodankylä on täyn-nä kalastusmahdollisuuksia. Kitisen joella, altailla, Lokan ja Porttipahdan alueilla ja lu-kuisilla pienillä joilla ja järvil-lä on hyvä kalastaa. Muistat-han hankkia asianmukaiset kalastusluvat.

MelontaMelominen on mahdollista Kitisellä ja sen altailla. Sat-tasjoki ja Kelujoki ovat hy-viä melontareittejä. Lokkaan ja Porttipahtaan laskee useita pieniä jokia jotka mahdollis-tavat melonnan kauniissa La-pin maisemissa, Luiro, Pos-tojoet, Tankajoki.

UintiUimapaikkoja löytyy useita, lähes joka kylästä löytyy ui-mapaikka.

TekojärvetPorttipahdan ja Lokan teko-järvet ovat EU:n suurimmat tekojärvet. Järvillä on hy-vät kalastusmahdollisuudet, myös ohjelmapalveluita on saatavissa. Käy katsomassa Lokan kylää, vieraile E4 tiel-lä Porttipahdan levähdyspai-kalla, katso myös Vuotson kylän kohdalla Vuotson ka-navaa, joka yhdistää Portti-pahdan ja Lokan altaat.

Tankavaaran

kultamuseo ja kultakylä

Tankavaaran kultamuseo hurmaa ainutlaatuisuudel-laan. Kultamuseoon on koot-tu kultaan liittyvää histori-aa niin Suomesta kuin ulko-mailtakin, museo on ainut-laatuinen ja ehdottomasti vierailun arvoinen. Tanka-vaaran kultakylässä voit ais-tia kullanhuuhdonnan tun-nelmaa ja myös itse kokeil-la vaskoolin käyttöä.

www.kultamuseo.fi

Viiankiaavan luontopolkuKersilön kylästä on opastus Viiankiaavan luontopolulle. E4 tieltä ylitetään Matarakos-ken pato ja jatketaan vähän matkaa Moskuvaaran suun-taan ja siirrytään opastuksen polun lähtöpaikalle. Viianki-aavan luontopolku on mer-kitty hyvin maastoon, soil-le on rakennettu mukavat ja helppokulkuiset pitkospuut, pysähdy levähdyspaikoille ja käy lintutornissa tarkkaile-massa alueen lintuja.

Urho KekkosenkansallispuistoUrho Kekkosen kansallis-puisto on läntisen Euroopan merkittävin luonnonsuoje-lualue. Aloita tutustuminen kansallispuistoon vieraile-malla Tankavaarassa Koil-liskairan luontokeskukses-sa. Luonnonpuisto pitää si-sällään erittäin laajan opas-tetun reitistön, autiomajo-ja ja varaustupia. Tee use-amman päivän vaellus puis-toon ja nauti uskomattoman kauniista luonnosta. Lisätie-toa puistosta saat osoitteesta

www.luontoon.fi

Vuotso – Saamenmaan porttiSodankylä, Inari ja Utsjoki ovat kolme neljästä Suomen saamelaiskunnasta. Saame-laisalueen eteläisin kylä si-jaitsee Vuotsossa. Vuotsoon saavuttaessa E4-tiellä ovat Saamenmaan portit, olet nyt saapunut virallisesti saame-laisalueelle.

Lintujen tarkkailuaPohjois-Sodankylän luon-to on ainutlaatuinen. Lintu-jen ”bongausta” voi suorit-taa useita lintutorneista, joi-ta löytyy Siurunmaan Hanhi-aavalta, Viiankiaavan luonto-reitiltä Kersilöstä tai Siurun-maasta, Petkulan kohdalta valtatie 4:n varresta Ilmak-kijärven rannasta, Lokasta padon läheltä, Peurasuvan-nosta, Pikku-Tankavaaras-ta, Sompiojärveltä ja Vuot-son Tervamaasta.

Pomokairanerämaa-aluePomokairan erämaa-alue kuuluu pohjoisen Peräpoh-jolan erämaa- ja aapasuo-alueisiin. Pomokaira on erin-omaista aluetta kalastuk-seen, marjastukseen ja met-sästykseen.

Partisaani-iskujen muistomerkitNeuvostopartisaanit teki-vät jatkosodan aikana vuo-sina 1941–1944 yhteensä 45 iskua kyliin sekä yksittäi-siä siviilihenkilöitä vastaan. Pohjois-Sodankylän tuhoi-sin isku tehtiin Lokan ky-lään 14.7.1944, 70 vuotta sit-ten. Lokassa on tapahtumas-ta muistokivi. Laanilassa teh-tiin 14.7.1943 partisaani-isku missä silloinen Oulun piispa Yrjö Wallinmaa sai surman-sa, tästä tapahtumasta myös muistuttaa muistomerkki 4-tien varressa. Myös Yli-Luirolle tehtiin partisaani-isku 19.8.1943.

Mäntypää – Lokka tieNelostieltä on avattu kak-si vuotta sitten uusi tieyhte-ys Lokan kylään. Tie lähtee Mäntypäästä, noin 70 km ne-lostietä pohjoiseen. Uusi tie on sorapäällysteinen mut-ta hyvin läpikuljettava. Uusi tieyhteys antaa uuden mah-dollisuuden loma-, marjas-tus- tai kalastusmatkan reit-tisuunnitteluun.

Mitä tehdä Pohjois-Sodankylässä

Toukokuussa Andreas Ala-rieston taide palasi het-

keksi kotimaisemiin Sompi-oon, Lokan ja Vuotson ky-liin. Sieltä se tulee Tankavaa-raan Kultamuseolle ajalle 2.6.-3.8.2014. Tämän pop-up näyt-telyn tiimoilta järjestetään myös työpaja.

Andreas Alariesto syntyi vuon-na 1900 Sompion Rieston ky-lässä. Julkisuuteen Alaries-to nousi 76-vuotiaana, jolloin WSOY julkaisi ensimmäisen Alarieston Lapin kuvat –teok-sen ja Helsingin taidehallissa järjestettiin laaja Alarieston taiteen näyttely. Vuosien aika-na Andreas Alarieston vahvas-ti paikallinen taide on matkan-nut laajasti maailmalla. Viimei-sin Alarieston näyttelykiertue vei Venäjältä Grönlantiin. So-dankylässä Alarieston taidetta on ollut pysyvästi esillä Museo-Galleria Alariestossa vuodesta 1986 saakka.

Syksyllä Alarieston taiteen esit-tely Sodankylässä jatkuu. Tai-denäyttelyt järjestetään Luos-tolla ja Hannuksenkartanos-sa. Marraskuussa järjestetään foorumi, jonka tavoitteena on koota yhteen Andreas Alaries-ton taiteen tuntijat, Museo-Galleria Alarieston toiminnas-sa vuosien varrella työskennel-leet sekä myös Alarieston hen-

kilökohtaisesti tunteneet.

Käsi ylös, kuka muistaa Roope Ankan ja Klondi-

ken? Tai Roopen ensimmäis-tä kultakolikkoa vaanivan Mil-la Magian? Sarjakuvista tämä onkin helpoin yhdistää kul-taan ja kultamaihin. Myös ko-timaiset piirtäjät ovat ikuis-taneet Roopea kultahenkisis-sä kuvissa. On kultaa käsitel-ty monissa muissakin sarja-kuvissa: Tintti, Asterix, Lucky

Luke, Tex Willer, Hopeanuoli, Mustanaamio jne. tunnetum-pia julkaisuja mainittaessa. Li-säksi löytyy monia vähemmäl-le huomiolle jääneitä.

Kultamuseon kesän näyttelys-sä pääset astumaan kynnyksen yli sisään kulta-aiheisiin sarja-kuviin, hahmoihin, piirroksiin ja itse sarjakuviin. Näyttelys-sä on esillä myös Mauri Kun-naksen Kultamuseolle piirtä-mä kultahuuhtomoa ja sen toi-mintaa käsittelevä Koiramä-ki-henkinen kuva sekä muse-

on kausityöntekijöiden piir-tämä Tankavaara-sarjakuva. Charles Chaplinin Kultakuu-me-sarjakuvan vuodelta 1974 näet myös.

Leppoisassa lukunurkkauk-sessa voit halutessasi tutustua kultahenkisiin sarjakuviin. Tai-teilijasieluiset saavat näyttelyn innoittamana piirtää tai hah-motella kuvan, miksei sarja-kuvastripinkin. Näyttelyn ai-kana järjestetään myös sarja-kuva-aiheinen työpaja, jossa osallistujat pääsevät tutum-maksi sarjakuvanteon kanssa. ”Kulta sarjakuvissa” näyttely on Kultamuseolla ajalla 20.6.-31.12.2014.

Museon väki päätti tänä kesänä ja syksynä huo-

mioida myös moottoripyörien ystävät. Vaihtuvassa näyttelys-sä on esillä ns. kullankaivajan moottoripyörä, joka on tuunat-tu vanhasta turkoosiin vivahta-vasta Uralista. Halukkaat voi-vat kuvata itsensä tämän me-nopelin päällä. Kultamuseon perusnäyttelyssä puolestaan on kesä- ja syyskauden ajan esillä toisen maailmansodan aikai-nen moottoripyörä NSU mal-lia 250 OSL (1939). Molemmat kaksipyöräiset on museolle lai-nannut Kimmo Mansikka, jol-le erilaiset moottoripyörät ovat pitkäaikainen harrastus.

Andreas Alariestontaide tulee Tankavaaraan

Kultamuseon kesäs-sä Andreas Alaries-ton taidetta, kultaisia sarjakuvia ja moottoripyöriä

Vuotsolaisia Alariestojensa kera. Museo-Galleria Alariestoa ylläpitävä Riikka ja Andreas Alarieston Lapin kuvat –säätiö sai vuodelle 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen museotoiminnan kehittämiseen. Toukokuussa Andreas Alarieston taide palasi hetkeksi kotimaisemiin Sompioon, Lo-kan ja Vuotson kyliin. Sieltä se tulee Tankavaaraan Kultamuseolle ajalle 2.6.-3.8.2014.

Kersilön kylän pohjoispäästä pääsee Viiankiaavan rengasmai-sille luontopoluille. Lyhyemmän pituus on 4,3 km ja pidemmän pituus on 7,1 km. Luontopoluilla on opastetauluja, jotka ker-tovat luonnontilaisesta aapasuoluonnosta; arvokkaista letois-ta ja lähteistä, uhanalaisista kasvi- ja lintulajeista. Opastetau-luista saa myös ohjeita alueella liikkumiseen ympäristöystä-vällisesti. Luontopolut on pääsääntöisesti pitkostettu.

15

13-14.6. Taiga -FestivalKesän ohjelmaa:

20.6. Juhannustanssit12-13.7. Kultamölkky-turnaus

31.7-3.8. Kullanhuuhdonnan SM -kisat

Wanhan Waskoolimiehenravintola, sekä Wild West -Saluuna palvelevat vuoden

jokaisena päivänäklo 9:00 - 23:00

Tankavaaran KultakyläTankavaarantie 11 C99695 Tankavaarainfo@tankavaara.fiPuh. +358 16 626158

Avoinna: ma-to 9.00 – 23.00pe-la 9.00 – 02.00su 9.00 – 23.00

Vain 30 km Nelostietä Saariselältä etelään!

MajoituspalvelutMini-hotelli Korundi, Kullankaivajien mökit

RavintolapalvelutWanhan Waskoolimiehen RavintolaVillin Lännen Saluuna, Bar & Grill

Nugget –kesäravintola

KullanhuuhdontaUlko- ja sisähuuhtomot (kesä, talvi)

Luonto- ja retkeilyaktiviteetit

Kansainvälinen Kultamuseo

UKK – kansallispuiston palvelut

Cafe Harianna @ Yläpostojoki# TUOREET HILLALÄTYT /

FRESH PANCAKES WITH CLOUDBERRIES# KOTITEKOISET LEIVONNAISET /

HOME BAKED GOODS# LAHJAT & TULIAISET / GIFTS & SOUVENIRS

AVOINNA JOKA PÄIVÄ / OPEN DAILY 9‐194‐tien varrella 38 km Sodankylästä pohjoiseen /

38 km north of Sodankylä by the route 4Puh / Tel +358 400 449 648

Meiltä myös mökkimajoitusta Luostolla

Vuonna 1964 perustettu Suomen Latu Kiilopää

täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Suomen Latu Kiilopää tarjoaa monentyyppistä majoitusta, liikunnallisia luontoelämyksiä ja hyvää ruokaa kaikkina vuo-denaikoina.

Suomen Latu Kiilopään omistaa Suomen Latu ry, joka on yli 77 000 ulkoilijan ja retkeilijän kes-kusjärjestö. Tavoitteena on suo-malaisten liikuntaharrastuksen lisääminen sekä luonto-, kunto- ja virkistysliikunnan edellytys-ten kehittäminen.Juhlavuoden kunniaksi Kii-lopäällä järjestetään tavallis-ta enemmän tapahtumia. Yksi näistä on neljän päivän liikun-tapainotteinen, koko perheel-le suunnattu Kiilopää Summer Camp heinäkuun lopulla. Ta-pahtuma on jatkoa viime kesänä järjestetylle tapahtumalle, joka kokosi väkeä viikoksi Kiilopääl-le liikkumaan ja viettämään ai-

kaa yhdessä. Kiilopää Summer Camp -tapahtumassa on paljon ohjelmaa, kuten maastopyöräi-lyä, tunturijuoksua, purouintia, savusauna, Kiilopään yöhuipu-tus, Yukigassen-pallosotaa, pa-tikointia, suunnistusta ja fris-beegolfia.-Sama rento meininki jatkuu tänäkin vuonna, mutta tänä vuonna luontoliikkumiseen keskitytään vieläkin enemmän, kertoo tapahtumapäällikkö Jen-ni Kääriäinen.Lapsille on omaa ohjelmaa, ku-ten suunnistusta, pihapelejä, luontopolku sekä uutuutena Muumien retkeilykoulu.Illalla päivän hiet voi pestä pois savusaunassa ja pulahtaa vie-lä virkistävään tunturipuroon. Lauantaina tunturipurossa ki-sataan purouinnin mestaruus.

Koko perheen liikuntatapahtuma Summer Camp Kiilopäällä

31.7.-3.8.2014.

Kiilopään juhlavuosiPurouinnin mestaruuskilpailussa on kuntosarja ja hassuttelusar-ja. Kuva: Suomen Latu

Sodankylä - Kersilö - Jussinvaarantie 13

Tilauksesta ateria- ja juhlapalvelut.

•Majoitusta•Kokouksia•Juhlia

Varaukset ja tiedustelut: 0400 689 998 / Teija0400 291 736 / Seppo

Majoitusta maaseudulla – matkalla pohjoiseen

Löydä Vihreä VyöhykeKoilliskairan luontokes-

kuksessa Tankavaarassa on 31.7.2014 saakka esillä Löytö-retki Vihreälle Vyöhykkeelle! –kiertonäyttely. Näyttely kertoo

Fennoskandian Vihreästä Vyö-hykkeestä eli luonnonsuojelu-alueiden helminauhasta Nor-jan, Venäjän ja Suomen rajalla.

Löytöretki Vihreälle Vyö-hykkeelle kiertää luontokes-kuksissa, kouluilla ja kirjas-

toissa Norjassa, Venäjällä ja Suomessa.

16

Suomen suurin kunta on kansainvälinen matkailukuntaInari on Suomen suurin kunta.

Se on myös yksi suurimmista ja kansainvälisimmistä matkailu-kunnista. Inari sijaitsee Euroopan unionin pohjoisimmassa kulma-uksessa, keskellä Pohjoiskalottia. Se on laajuudeltaan viisi prosent-tia Suomen pinta-alasta.

Inarin rajanaapureina ovat Norja ja Venäjä ja tiiviistä yhteis-työtä tehdään rajakuntien kanssa. Kautta aikojen Inari on ollut kes-keisen sijaintinsa takia kulttuuri-en kohtauspaikka ja luonnollinen kulkureitti Jäämerelle sekä Kuo-lan niemimaalle. Vuosittain noin 140 000 matkustajaa palveleva kansainvälinen Ivalon lentokent-tä tarjoaa nopeat yhteydet muu-alle maailmaan.

Kunnassa asuu 6 788 ihmistä ja sen pinta-ala on 17 333,54 neliö-kilometriä. Väestötiheys on 0,45 asukasta neliökilometrillä.

Inarin naapurikunnat ovat ete-lässä Enontekiö, Kittilä ja Sodan-kylä, pohjoisessa Utsjoki.

Inarilaisista vajaa kolmannes on saamelaisia. Kunnassa käy-tetään suomen kielen lisäksi vi-rallisesti kolmea eri saamen kiel-tä; pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Inarin kunnan väestöstä kaksi kolmasosaa asuu keskustaajamassa, Ivalossa, joka on kunnan suurin kylä.

Vetovoimainenluonto

Kunnan asutus on keskittynyt suurelta osin Inarijärven länsiran-nalle, jossa sijaitsevat suurimmat taajamat, Ivalo ja Inarin kirkon-kylä. Muu osa kunnan aluetta on suurelta osin lähes asumatonta, ja siellä on myös laajoja kansallis-puistoja sekä Inarijärven itäpuo-lella Kessin erämaa

Inarin luonto tekee Inarista La-pin vetovoimaisimman matkailu-kohteen. Inarissa on yli 100 nimet-tyä tunturia. Kunnan eteläosien erämaissa kulkee pohjoinen kuu-simetsän raja ja pohjoisessa saa-vutetaan mäntyraja. Inarin met-sä- ja tunturimaisemia halkovat lukuisat vesistöt, jotka virtaavat koilliseen Jäämereen. Inarin alu-eella on yli 10 000 järveä. Suo-men toiseksi suurin järvi on Ina-rijärvi, jonka pituus on noin 100 km, keskisyvyys 14 metriä ja sy-vimmät kohdat lähes 100 metriä. Inarijärvessä on yli 3 300 saarta.

Alueella vierailee vuosittain sa-tojatuhansia matkailijoita ja se-songit vaihtelevat sujuvasti nel-jän upean vuodenajan mukaises-ti. Saariselkä on Suomen johtava hiihtokeskus, jonne tullaan koke-maan myös syksyn ruskaa ja tal-ven kaamosta. Kesäisin Inariin

saavutaan yöttömään kesäyöhön; retkeilemään, vaeltamaan ja seik-kailemaan laajoihin erämaihin tai kalastamaan. Lisäksi Inari on so-pivasti pysähdyspaikkana, kun matkailijat matkaavat Euroopan pohjoisimpaan paikkaan, Nord-kappiin. Inarin kunta panostaa merkittävästi matkailun kehit-tämiseen.

Monipuoliset elinkeinot

Alueen keskeisiä elinkeinoja ovat metsätalous, poronhoito, ka-lastus, matkailu, koulutustoimin-ta sekä muut yksityiset palvelutoi-minnot. Uutena toimialana pe-rinteisten elinkeinojen joukkoon on reilun kymmenen vuoden ai-kana noussut kylmäteknologia ja erityisesti auto- ja rengastestaus.

Tulevina vuosina Inari panos-taa elinkeinojen kehittämises-sä erityisesti arktiseen luonto-matkailuun, jossa tavoitteena on nousta johtavaksi alueeksi Eu-roopassa. Toinen panostusalue on teknologiaosaaminen ja erityi-sesti kylmäteknologia ja tietotyön alueellistamiseen liittyvä ICT-tek-nologia. Kolmantena tullaan pa-nostamaan alueen luonnonvaro-jen hyödyntämiseen ja jatkoja-lostamiseen.

lähde: www.inari.fi

Lisätietoja kaavasta ja tonteista:

Tekninen johtaja Arto Leppälä 0400 692 363 arto.leppala@inari.fi

Elinkeinojohtaja Janne Seurujärvi 050 512 2518 janne.seurujarvi@inari.fi

Myyntineuvottelija Ulla-Maija Kaltiokumpu 040 510 3194 ulla-maija.kaltiokumpu@metsa.fi inari.fi laatumaa.fi

Saariselän rinnealueen uusi asemakaava tarjoaa

rakennuspaikkoja mökeille, lomahuoneistoille,

hotelleille ja ravintoloille sekä muille yritystiloille.

Hanki oma unelmapaikkasi keskeltä Saariselkää

upeista tunturimaisemista laskettelurinteiden,

hiihtolatujen ja muiden aktiviteettien ääreltä!

Tontteja Saariselän rinnealueella

PyhänPaavalinkappeli

Saariselkä

Kaunispää

Alarinteentie

17

Mitä tehdä Saariselällä?Matkalla pohjoiseen

Nelostien varrelta pohjoi-seen tullessa löytyy useita mahtavia pysähdyspaikko-ja luonnonkauniissa maise-massa. Löysää kaasujalkaa ja tutustu saamenmaan ra-jan kahvittelu- ja ruokapaik-koihin, käsitöihin ja matka-muistoihin.

VaellusmahdollisuudetUrho Kekkosen kansallipuis-to on maamme mahtavinta

vaellusmaastoa. Puistosta löy-tyy reittejä monenlaisiin vael-lustarpeisiin: lähireittejä lap-siperheille, päiväretkikohtei-ta sekä mahdollisuus jopa viik-kojen mittaisille patikointireis-suille. Puiston tupaverkosto on erinomainen. Tietoa reiteistä ja puiston palveluista saa esimer-kiksi Metsähallituksen palvelu-pisteestä, Kiehisestä, joka sijait-see Siulassa.

Linnut

Kansallispuiston alueella pesii säännöllisesti noin 110 lintula-jia. Eniten kuulee järripeipon, pajulinnun ja urpiaisen laulua, mutta puistossa on hyvin mah-dollista nähdä esimerkiksi maa-kotka, puiston tunnuslintu.

SiulaNelostiellekin näkyvä kauppa-keskus, jossa on muun muassa erilaisia matkamuistoja myyviä liikkeitä, elintarvikekauppa, se-

SAARISELKÄ

Portti vie Urho Kekkosen kansallispuistoon.

Angry Birds löytyy myös Lapista.

Laanilan SavottaKahvila

MUSEO & RETKEILYMAJATule ja koe uudenlainen elämys Savottaympäristössä, josta

on helppo lähteä Saariselän tuntureille nauttimaan kesän valoisista öistä ja luonnonrauhasta!

Avoinna kesäpäivinä klo 9–20

Kesätarjous:

Kahvi ja munkki 3 € Päivän keitto ja leipä 7 €

Majoitus savottakämpässä 15 € / hlö / vrk sis. saunan

Asuntovaunu- tai autopaikka 10 € / hlö / vrk sis. sauna

Hyvä tukikohtasi onLaanilan SavottaKahvila

joka sijaitsee nelostien varrella 4 km Saariselän eteläpuolella.

99830 Saariselkä, puhelin 0400 603 903savotta@kahvila.inet.fi www.savottakahvila.fi

Onko juhlia tiedossa? Ohjelmallisia iltoja tilauksesta tai pitopalvelua mökille. Pyydä tarjous!

Meiltä löytyy:Murua nälkäisille, juomia ja-noon, jäätelöä, leivonnaisia ym.Sänkyjä väsyneille, saunaja pyykinpesumahdollisuus.Kullankaivuvälineitä – neuvontaa ja kultaa!

23.7. Inarviikon ohjelmaa aamusta iltaan!

Lisätietoja www.savottakahvila.fi

ja sivulta 10

tarinoina ja hippuinaLAPIN KULTAALAPIN KULTAA

Uutisia kultamailta. Katso www.kultahippu.fiLähetä omia juttujasi

Kivenhakkaajantie 3, Kerava Puh 040 5454 833

Kymmeniä uusia kullankaivuuvälineitä varastossa. Katso ja tilaa www.hipputeos.fi

Jälleenmyyjämme Lapissa: Kaunispään Huippu, Kuukkeli, Savottakahvila, Kuttrantien Kultakioski, Kiehinen, Siida, Inarilainen (osassa vain kirjat)

KULLANKAIVAJAN OPASTäydennetyssä painoksessa on uuden kaivoslain vaikutukset kullanhuuhdontaan sekä huuhdontaluvan hakuohjeita, lisäksi on paljon uusia kuvia ja uutuuksia.Jokaisen kullankaivajan perusopas histo-riasta, huuhdontaluvan hakemisesta, vas-kauksesta ja rännityksestä sekä rännin ja saunan rakentamisesta aina vesipumpun moottorin huoltoon.

kä Metsähallituksen palvelupis-te Kiehinen. Lisäksi upea Jääme-rta kohti-näyttely.

Kappeli Saariselän tunturikappeli on suosittu vihkikirkko. Kappelin erikoisuus on sen ”alttaritau-lu”: lähes koko seinän mittai-nen ikkuna, josta avautuu nä-kymä luontoon.

MaastopyöräilySaariselän lähimaastoihin voi tutustua myös pyöräillen. Pyö-riä ja varusteita voi vuokrata paikan päältä.

Angry Birds Activity Park

Holiday Club Saariselkä hotel-lin yhteydessä sijaitseva puisto, jossa laitteet eivät liikuta ihmisiä vaan ihmiset laitteita. Teemoi-na ovat avaruus ja Lapin tun-nelma. Avoinna päivittäin klo 12–19, 26.5.-22.6. välisellä ajal-la avoinna ke-su klo 12-19, ma-ti suljettu. 23.6. alkaen avoinna päivittäin klo 12-19.

Kiilopää Saariselän eteläpuolella sijait-seva tunturikeskus. Kiilopää on kätevästi tavoitettava tunturin huippu 546 metriä merenpin-

nasta. Keskus on Suomen La-dun omistuksessa. Kiilopääl-lä voi harrastaa myös geokät-köilyä, petanqueta, suopun-ginheittoa, mölkkyä sekä fris-beegolfia. Harrastamisen hiet

pesee pois tunturikeskuksen savusauna.

Kuvat: Inga-Briitta Magga

Saariselän kartta sivulla 21

18

INARIN

PALVELEE KESKUSTASSAINARINTIE 51 INARI

puh. 016 871 500 044 363 6912kuukkeli.lappi.fi inarinkuukkeli@luukku.com

SUOMALAISET PIRKKA MAIDOT EDULLISEMMIN

SAARISELÄN TAVARATALO

Saariseläntie 1 99830 Saariselkäpuh. (016) 668 741 fax. 668 680

kuukkeli.lappi.fi kuukkeli@saariselka.fi

JOKA PÄIVÄEVERY DAY

9–21PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA

•SUPERMARKET•RAVINTOLA–PIZZAT•HAMPURILAISET MYÖS MUKAAN•KOTIKEITTIÖ–TAKEAWAY•KOTILEIPOMO•BAKERY•SAARISELÄNSUURIN LAHJA-,TULIAIS-JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ•TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA•MAJOITUS•RECEPTION•POSTI•ALKO•TAXI

RAVINTOLA KUUKKELISTA*AAMIAINENKLO8–10.3012€*PÄIVÄLLINEN9,90€*PIZZOJA,HAMPURILAISIA

SISÄLTÄÄ– SALAATTIPÖYDÄN– LEIVÄT– JUOMAT

MAITO,PIIMÄ,VESI– JÄLKIRUOKAKAHVI

KUUKKELIN KUULUISA PORONKÄRISTYS

1490ANNOS

KUUKKELIN KOTILEIPOMOLEIPOO JOKA PÄIVÄ AAMUSTA ILTAAN

UUNITUORETTAOMAN LEIPOMON TUOTTEITA–PERUNA-JA

SAVUPORORIESKAT–ISOTPORONLIHA-JA

LIHAPIIRAKAT–MUNKITRINKELI,JÄTTI,

LAKKA,VADELMA

EDULLISET KESÄYÖT SAARISELÄLLÄ ALKAEN24,50€/HLÖ

KUUKKELI MAJATALOSSA TAILOMAHUONEISTOISSASAARISELÄN YDINKESKUSTASSA

INARI-SAARISELKÄVUOKRAHUONEISTOTKAUPPAKESKUS KUUKKELI/POSTISAARISELÄNTIE199830SAARISELKÄPUH.0443636972

RECEPTIONVARAUKSET NETISSÄ WWW.KUUKKELI.LAPPI.FI

JOKA PÄIVÄ KLO9–21

ALKAEN50€/HUONEISTO330€/VKO/HUONEISTOSIS.LOPPUSIIVOUS

APARTMENTSKUUKKELI1–6HENGELLE

HINNATALKAEN70€SIS.LOPPUSIIVOUKSEN390€/VKO

APARTMENTSKUUKKELITOKKA1–6HENGELLEALK70€/VRK/HUONEISTO

HINNATALKAEN75€/VRK/2HENGENHUONESIS.LIINAVAATTEETJALÄHTÖSIIVOUS

MAJATALOKUUKKELINTEERENPESÄALK75€/VRK/2HLÖLAPPIHENKISIÄKELOHUONEITA1–2HENGELLE

9–21JOKA PÄIVÄEVERY DAY

PLUSSAA KAIKISTA MAJOITUKSISTA

APARTMENTSKUUKKELITOKKAHIRVASALK49€/VRK/2HENGENHUONE/LAPPIHENKINENKELOTALOHUONEISTO2–6HENGELLEOMAN LEIPOMON TUOTTEET INARIN

KUUKKELISSAMYYNNISSÄMA–PEKLO11.30

10%ALENNUS VÄHINT.100€ TEKSTIILI-OSTOISTA

NOSTOPIKA PANKKI 24h

AAMUPALA RAVINTOLA KUUKKELISSA JOKA PÄIVÄ KLO8–10.30/12€/HLÖ

ISOKELOHUONEISTOTUPA+2MH80M2,6HENGELLE190€/VRK990€/VKO/HUONEISTO

TUPLAPLUSSATYLI100€ OSTOISTA KOKOKESÄN30.9.SAAKKA

•K-KAUPANTUOTTEET•BAKERYSTÄUUNITUORETTALEIPÄÄ

AAMUSTA ILTAAN•MYYMÄLÄGRILLI•UUDISTUNUTHEDELMÄ-JA

VIHANNESTISKI•IP-POLTTOAINEPISTE•POSTIPALVELEEMA–PEKLO9–17•VEIKKAUS•LÄÄKEKAAPPI

Hyvä tukikohtasi onLaanilan SavottaKahvila

joka sijaitsee nelostien varrella 4 km Saariselän eteläpuolella.99830 Saariselkä, puhelin 0400 603 903

savotta@kahvila.inet.fi

Inariviikot Savottakahvilassa

23.7.2014Klo 10 Pihamarkkinat ja kirpputori-myyntipaikat ilmaiset-päivän eväänä paistettuja Inarijärven muikkuja, uusia perunoita, sipuli-voisulaa ja porokeittoa.klo 14 Kultakisat, järj. Kultaperinne ry. Posetiivari koko päivän Vapaa pääsy!

Lisätietoja päivän ohjelmasta: www.savottakahvila.fi

Kairan Kulkijat:musiikkiteatteriesitys14.8. klo 19Liput 20€ ennakkoon Savottakahvilastapuh. 0400-603 903

Kultakurkkujen karaokelauluillat :Heinäkuussa4., 18., 20., ja 25.7 klo 16-20Elokuussa3. ja 10.8 klo 16-20Yleisömenestys

Retkeillessä tapahtuu har-voin vakavia onnetto-

muuksia tai tapaturmia. Vaa-ratilanteisiin kannattaa kuiten-kin varautua –ihan vain oman turvallisuuden vuoksi.

Tärkeää on osata arvioida,

mitä riskejä tulevaan retkeen voi sisältyä, ja toimia niin, et-tei joudu vaaratilanteeseen. On hallittava monenlaisia retkeilytaitoja , kuten luotet-tavaa suunnistamista, tulen-tekoa, vesistöjen ylitystä, en-

siapua ja suojan, esimerkiksi hätämajoitteiden rakentamis-ta. Lisäksi retkelle on osattava ottaa mukaan tarpeellisia tur-vallisuuteen liittyviä varusteita sekä vararuokaa ja –juomaa.

Omaa kuntoa ei kannata yli-arvioida. Matkapuhelin, GPS-paikannin tai liiallinen luotta-minen omiin kykyihin voi tuu-dittaa retkellä väärään turval-

lisuudentunteeseen.Varsinkin Lapissa on paljon

paikkoja, joissa ei saa yhteyt-tä matkapuhelinverkostoon. Jos kenttää ei ole, yritä nous-ta ylemmäs. Tunturissa kent-tä useimmiten toimii.

Eksyminen on yksi yleisim-mistä vaaratilanteista. Jos ek-syt maastossa, totea tilanne, rauhoitu ja pidä tauko. Syö.

Merkitse kartalle viimeinen varma paikannus ja muiste-le, milloin olit siellä. Muiste-le viimeisiä kulkusuuntia, jol-loin epämääräinen alue piene-nee. Yritä löytää itsesi kartal-ta maastomerkkien avulla. Jos paikanmääritys ei vieläkään onnistu, lähde kulkemaan koh-ti lähintä suurta kiintopistettä: tunturia, jokea, tietä. Älä läh-

de liikkeelle huonossa säässä. Jos olet pidempään ollut tie-tymättömissä, tee itsesi näky-väksi parhaalla mahdollisella tavalla: maanpintaa rikkomal-la, merkkitulia käyttämällä tai laittamalla jotain suurta ja vä-rikästä näkyville.

Lähde: www.luontoon.fi

Retkeileturvallisesti

+358 40 535 8774 | info@jaakot.fi | www.jaakot.fi

CampStation 995 € CampStation PRO 1 295 €

K

L

S S

L

K

Katso CampStation-telttojen tarkat tuotetiedot ja kuvat verkossa www.jaakot.fi

ERÄ-lehden testivoittaja!

www.jaakot.fiFor the Insiders of the Outdoors

CS Pro -mallissa on perusmallin lisäksi 1,8m etukatos ja veto-ketjullinen hyönteis- verkko ulko-ovessa.

Koko: L 3,6 m, S 2,7 m, K 2,45 m ja 1,8 m syvä etukatos

Teltassa on seisomakorkeus kauttaaltaan. Teltta on valmistettu laadukkaista materiaaleista: vesi- ja homesuojattu puuvilla-kanvaasi ja rungossa anodisoitu T6 alumiini.

Koko: L 3,6 m, S 2,7 m, K 2,45 m

Teltanpinta-ala n. 10m2

+358 40 535 8774 | info@jaakot.fi | www.jaakot.fi

CampStation 995 € CampStation PRO 1 295 €

K

L

S S

L

K

Katso CampStation-telttojen tarkat tuotetiedot ja kuvat verkossa www.jaakot.fi

ERÄ-lehden testivoittaja!

www.jaakot.fiFor the Insiders of the Outdoors

CS Pro -mallissa on perusmallin lisäksi 1,8m etukatos ja veto-ketjullinen hyönteis- verkko ulko-ovessa.

Koko: L 3,6 m, S 2,7 m, K 2,45 m ja 1,8 m syvä etukatos

Teltassa on seisomakorkeus kauttaaltaan. Teltta on valmistettu laadukkaista materiaaleista: vesi- ja homesuojattu puuvilla-kanvaasi ja rungossa anodisoitu T6 alumiini.

Koko: L 3,6 m, S 2,7 m, K 2,45 m

Teltanpinta-ala n. 10m2

+358 40 535 8774 | info@jaakot.fi | www.jaakot.fi

CampStation 995 € CampStation PRO 1 295 €

K

L

S S

L

K

Katso CampStation-telttojen tarkat tuotetiedot ja kuvat verkossa www.jaakot.fi

ERÄ-lehden testivoittaja!

www.jaakot.fiFor the Insiders of the Outdoors

CS Pro -mallissa on perusmallin lisäksi 1,8m etukatos ja veto-ketjullinen hyönteis- verkko ulko-ovessa.

Koko: L 3,6 m, S 2,7 m, K 2,45 m ja 1,8 m syvä etukatos

Teltassa on seisomakorkeus kauttaaltaan. Teltta on valmistettu laadukkaista materiaaleista: vesi- ja homesuojattu puuvilla-kanvaasi ja rungossa anodisoitu T6 alumiini.

Koko: L 3,6 m, S 2,7 m, K 2,45 m

Teltanpinta-ala n. 10m2

19

Pohjoisen mahtavin uimarantaIvalon keskustasta löytyy pohjoisen mahtavin hiekkaranta. Ranta löytyy, kun kääntyy Ivalon pohjoisimmasta liikenneym-pyrästä sairaalan suuntaan ja vielä kerrostalojen takaa, uima-rantakyltin kohdalta oikealle. Ivalojoen rannassa hienoa hiek-kaa on satojen metrien matkalla. Ranta syvenee vähitellen, jo-ten paikka sopii hyvin myös lapsille.

KävelyreittiMukkavuopajan kävelyreitti on mukava lenkkimaasto keskus-tassa jokaiselle happihyppelyä kaipaavalle. Opastekylttien avul-la tutustuu samalla alueen luontoon ja kulttuuriin. Reitiltä pää-see lisäksi puikahtamaan pulikoimaan suojaiselle uimarannalle.

KoirapuistoPitkän matkaa autossa matkustettuaan koiratkin kaipaavat ja-loittelua. Mukkavuopajan kävelyreitin alkupäässä – jonne pää-see Sudentien päästä – on koirapuisto.

LeikkipuistojaLapset pääsevät verryttelemään jäseniään Ivalon keskustan leik-kipuistoissa. Helpoiten päässee Hevosmiehentien leikkikentäl-le, jonne käännytään kirjaston takaa. Hyvä leikkipuisto lähel-lä keskustaa on myös Ivalon ala-asteen pihalla, pohjoispuolel-la jokea, heti Koppelontien alussa.

RetrovaatekauppaYhdystiellä sijaitsee Kenkä-Asu, kauppa josta saa vaatteita, ken-kiä ja asusteita 1960-luvulta lähtien. Retrovaatteet ovat aivan uusia ja valikoima suuri.

Kirjaston välinelainaamoKirjastosta Piiskuntieltä voi lainata tarvikkeita, joita ei jaksa lomamatkalle muutoin raahata, kuten käsipainoja, kävelysau-voja tai kahvakuulia.

RatsastamaanKamisakilla, noin kymmenen kilometriä Ivalosta etelään voi käydä ratsastamassa joko maastossa tai kentällä. Samalla voi rapsutella husky-koiria.

KirkkoIvalojoen kupeessa kohoava, erikoisen arkkitehtuurin omaava kirkko on rakennettu vuonna 1966.

KäsityömyyntinäyttelyTaitajat –Crafters löytyy Ivalon keskustasta, nelostien varrelta.

Arktisia eläimiäIvalosta muutama kilometrin pohjoiseen sijaitsee Wild Spirit Park, arktisten eläinten eläinpuisto.

SovintovaaraKymmenisen kilometriä Ivalosta pohjoiseen kohoaa Sovinto-vaara. Näköalavaaran päälle vie jyrkkä serpentiinitie, ja sieltä

löytyy ravintola ja valokuvanäyttely.

KarhunpesäkiviMyössäjärvellä, 25 kilometriä Ivalosta pohjoiseen sijaitseva ont-to siirtolohkare ja matkailunähtävyys. Karhunmetsästäjän ker-rotaan etsineen yösijaa kiviluolasta, ja aamulla herätessä vie-ressä oli nukkunut karhu. Tästä nimi.

IvalojokiIvalon läpi kulkee Ivalojoki. Joki on mahtavaa retkeilymaastoa, varsinkin kauempana yläjuoksulla. Esimerkiksi Kutturan kyläs-tä voi lähteä kanoottiretkelle tai vaellukselle jokea alas. Matkan varrella kuljetaan läpi alueiden, joilta vuonna 1868 löydettiin Ivalojoen kulta. Joelta, keskeltä erämaata löytyy entisöitynä Kultalan Kruununstatiooni, paikka jonka valtio rakensi vuon-na 1870 pystyäkseen valvomaan kullan kaivamista ja myymis-tä paremmin. Kultalassa on Metsähallituksen autio- ja vuok-ratuvat. Kulta ei ole pelkästään historiaa, vaan yhä edelleen jo-ella kaivetaan ja imuroidaan kultaa kesäisin.

VuopajatIvalojoen erikoisuuksia ovat vuopajat, aikoinaan serpentiini-mäisestä jokiväylästä erkaantuneet mutkat.

InfopisteKunnan infopiste sijaitsee Metsähallituksella, aivan Ivalon kes-kustassa. Infoon ohjaa liikennemerkki kylän ensimmäisen lii-kenneympyrän jälkeen vasemmalle kääntyvästä risteyksestä.

Mitä tehdäIvalossa?

Ivalon kartta sivulla 21

IVALOKULTAA GOLD

TEL +358 - (0)400 -142 308ylkk@netti.fi

Saariselkä

1,5 km

1,5 km3410

KÄVELYREITTI

KULLANKAIVUUPALVELUJA TARJOLLA!4–8 tunnin kullankaivuuta kokeilijoilleKultapalstoja vuokralleKulta ja jalokivet rajoituksetta löytäjälleHinnat sisältävät opastuksen ja ALV:n

Urban nomad goes wildArcticQueen®

Made by adults

Design Center SaariselkäSaariseläntie 5+358 40 7179987

Séverine CuénodinmaalauksialuontokeskuksessaTankavaarassa

Lukuisten graafisten ja taiteellisten kokeilujen jälkeen sveit-siläinen Séverine Cuénod on viimeiset seitsemän vuotta ha-kenut innoituksensa Lapin, erityisesti Inarin ja Sevettijärven alueen maisemista tarjotakseen meille erilaisen näkökulman.

Värien kirjosta ja poikkeuksellisista valotiloista pulppuaa vuodenaikojen myötä Pohjolan kauneuden sopusointu. Hä-nen tauluistaan ilmenee erittäin henkilökohtainen visio tästä maagisesta luonnosta. Värit ja valot, intiimiys ja mielialat vä-reilevät moninaisten yksityiskohtien ansiosta ja vievät meidät kohti runoutta ja kauneutta. Luonnon rikkaus ja monimuo-toisuus antaa meille tilaisuuden tunkeutua hänen piirrosten-sa sisimpään. Yksityiskohtien vaihtelut ja moninaisuus joh-dattavat meidät kohti omia tunnetilojamme.

Taidenäyttely 1.8.-28.9.2014 Koilliskairan luontokeskus, Tankavaara

Ivalon keskustasta löytyy pohjoisen mahtavin hiekkaranta. Ranta löytyy, kun kääntyy Ivalon pohjoisimmasta liikenneympyrästä sairaalan suuntaan ja vielä kerrostalojen takaa, uimarantakyltin kohdalta oikealle.

Ivalojoen kupeessa kohoava, erikoisen arkkitehtuurin omaava kirkko on rakennettu vuonna 1966.

20

Välimatkoja Sodankylästä

•Nordkapp580km•Murmansk465km•Inari200km•Ivalo161km•Tankavaara100km•Kittilä86km•Kemijärvi110•Luosto43km•Pyhä62km•Rovaniemi130km•Oulu336km•Helsinki944km

Välimatkoja Ylä-Lapissa•Vuotso-Saariselkä40km•Saariselkä-Ivalo30km•Ivalo-Nellim40km•Ivalo-Inari39km•Inari-Lemmenjoki45km•Inari-Kaamanen32km•Inari-Karigasniemi98km•Inari-Näätämö145km•Inari-Utsjoki125km

•Utsjoki-Nuorgam43km•Näätämö-Kirkkoniemi,Norja57km

•Nuorgam-TanaBru,Norja23km•Karigasniemi-Nordkapp,Norja253km

•Raja-Jooseppi-Murmansk,Venäjä250km

Sodankylä

29

115

20 22

3

132

6

9

81617

7

18

23

14

15

24

19

10

25

InariUtsjokiKarigasniemi

Hautausmaa

Rovaniemi 295 km

1

IVALO

Lentoasema 10 kmautovuokraamot lentokentälläAutovuokraamo Hertz Ivaloja Europcar

27

21

29

29

4

26

26

26 28

27

14

14

1. Inarilainen 2. Nordea-pankki Ivalon Kiinteistömaailma Pubi.fi, Anjan Pizza3. Apteekki Metsähallitus / Info Poliisi 4. Käsityökauppa5. Nutukas Petsamolaispatsas 6. Ivalojoen silta 7. Ivalon ev.lut. kirkko 8. Taksiasema Ivalon tori9. Hotelli-Ravintola Kultahippu 10. Hotelli Ivalo 11. S-Market Vaskooli Posti Cafe Stop, Alko12. Maanmittaustoimisto 13. K-Market Ivalo 14. Kirpputori15. Ivalon Autokoulu Valokuvaamo Autovuokraamo: - Hertz Ivalo16. Kirjasto 17. Inarin kunnanvirasto18. Terveyskeskus 19. Pyhän Nikolauksen Ortodoksinen kirkko 20. Osuuspankki 21. Linja-autoasema, kahvila, Siwa22. Lahjatavaraliike Näkkäläjärvi23.Uimaranta 24. Ivalon Urheilukeskus - Jäähalli, urheilukenttä - Liikuntasali, kuntosali - Nuorisotila Stönö 25. Rajavartiosto, uimahalli 26. Mukkavuopajan ulkoilureitti27. Lauran Grilli, Extra-Piste28. Koirapuisto29. Leikkipuisto

Ivalo

KITTILÄN RATSUTIE

PETRONE

LLANTIEKU

LTA

MIE

HEN

TIE RAN

TA-A

NTI

NTI

E

JUU

TUAN

VAARAN

TIE

LEHTO

LANTIE

POSTIMATINTIE

SIULATIE

KATEKEETANTIE

PAHTAJU

UTUANTIE

SAARIKOSKENTIE

TAM

MU

KKAT

IE

HUUTOKALLIONTIE

PAPPILANTIE

PAANNETIE

ITKOSENTIEURUVAARANTIE

HO

NKA

NIEM

ENTI

E

UR

UN

IEM

ENTI

E

RAUMALANTIE

KALASATAMANTIE

KITTILÄNTIE

INARINTIE

IVALOON

UTSJOKI, KARIGASNIEMI, NÄÄTÄMÖ

SAAMELAISMUSEO

HAUTAUSMAA

1

23

4

5

6

78

9

1011

12

13

14

15

16

Inarijärvi

Juutuanjoki

Nukkumajoki

Otsamon reittiJuutuan polku

Juutuan polku

Pielpajärven polun lähtöpaikka

18

19

20

1. Uruniemi Camping2. Toivasen Rantamökit,3. Lomakylä Inari 4. Saamelaiskirkko 5. Lake & Snow Inari6. Samekki – taidekäsityöt 7. Nativa – Café Wine Bar Lanca Käsityötori 8. K-Kuukkeli -lääkekaappi9. Hotelli Inari -Ravintola Ranta-Mari - Näköalalennot 10. Inarin Lahjatalo Ky 11. Pankkiautomaatti, Sámi Duodji myymälä12. Inarin veneilykeskus 13. SIIDA - Saamelaismuseo - Ylä-Lapin luontokeskus 14. Souvenirshop Inarijärven risteilyt 15. Inarin Kultahovi -hotelli 16. Juutuanvaaran hiihtokeskus, urheilukenttä17. Sajos, Saamelaiskulttuurikeskus Sámi Duodji -saamelaiskäsityömyynti Saamelaiskirjasto18. Neste-huoltoasema, ravintola 19. Inarin Hopea 20. Vasatokka, Angelintietä 11km21. Kullankaivajien haudat - Pyrkyreiden palsta22. Siwa -ruokakauppa / Matkahuolto23. Juutuan polku24. Grilli-kahvio

17

21

22

- Poropirtit- Inarin Porofarmi13 km Solojärvelle- Lemmenjoki 40 km

23

23

24

Inari

Saariselkä

Porokolarin sattuessaPorokolareita tapahtuu jatkuvasti, lähes 4000 kappaletta vuodessa. Eniten vahinkoja sattuu marras-tammikuussa ja heinä-elokuussa. Kesäl-lä poroja on teillä erityisen paljon, koska ne tule-vat mielellään aukealle ajotielle räkkää eli verta imeviä hyönteisiä pakoon. Maantiellä käy ilmavir-taus autojen takia, joka ajaa hyttyset pois. Lapissa poroja voi tavata kesällä ihan missä vain; maanteillä, hotellien pihoissa, bensatankkien läheisyydessä, keskellä liikenneympyrää, uima-rannalla, - ihan missä vain. Kesäisin vasonnan jälkeen luonnossa voi laiduntaa jopa 340 000 poroa.

VaroitusmerkitVaroittava poro liikennemerkki kilometrimääri-neen pitää yleensä paikkansa. Niitä ei huvikseen ripotella tien poskeen varoittamaan. Ongelmana on ollut, että varoitusmerkkejä katoaa tienvar-silta sesonkiaikana matkailijoiden mukaan mat-kamuistoksi. Varoitusmerkit maksavat paljon ja suotavaa olisi, että niiden annettaisiin olla niiden alkuperäisessä käytössään. Tieosuuksilla, joilla varoitetaan porovaarasta liikennemerkein, kan-nattaa olla erityisen tarkkana.Tieosuus Saariselkä – Ivalo on suuren porokola-rivaaran aluetta kesäaikaan. Tämä johtuu siitä, että alue on Ivalon paliskunnan kesälaidunalu-etta. Tällä tieosuudella näkee myös toukokuussa syntyneitä pikkuvasoja, jotka voivat käyttäytyä ja poukkoilla liikenteessä arvaamattomasti. Tähän kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota ajaes-saan tällä välillä.

Vahingon sattuessaJos näet poron tie sivussa, hidasta vauhtia ajois-sa. Vaikka poro näyttäisi ruokailevan tienpienta-reella rauhassa, se voi käyttäytyä yllättävästi ja hypätä tielle. Jos kuitenkin törmäät poroon, py-säytä auto ja totea tilanne. Aseta varoituskolmio tielle varoittamaan muita kulkijoita. Jos joku kyy-tiläisistä tarvitsee ensiapua, auta häntä tai soita hätäkeskukseen 112. Jos poro on loukkaantunut, se täytyy lopettaa vä-littömästi. Jos et itse pysty sitä tekemään, soita hätäkeskukseen ja pyydä sieltä apua. Sen jäl-keen kuollut poro on siirrettävä pientareelle, pois ajokaistalta. Vaikka vain auto vain tönäisi poroa ja poro jatkaa matkaa, sille on voinut tulla sisäi-siä vammoja ja ruhjeita, eli ilmoita pelkästä tö-näisystäkin. Porokolariarviomiehet käyvät katso-massa, miten porolle kävi. Kolaripaikka on hyvä merkitä vaikka värikkäällä muovipussilla palis-kunnan porokolariarviomiestä varten. Kuollutta poroa ei koskaan saa ottaa mukaan. Muista aina ilmoittaa vahingosta hätäkeskukseen!

KorvauksetAutonkuljettaja- tai omistaja ei ole korvausvelvol-linen loukkaantuneesta tai kuolleesta porosta. Vahingosta pitää ilmoittaa vakuutusyhtiölle. Po-rokolareissa sattuneet henkilövahingot korvaa liikennevakuutus ja omalle ajoneuvolle sattuneet vauriot korvaa hirvivahinkovakuutus, joka sisältyy vapaa-ehtoisen autovakuutuksen Kasko-yhdistel-miin. Korvauksesta vähennetään vakuutuskir-jaan merkitty omavastuu. Korvaukset eivät vai-kuta bonuksiin. Poronomistaja saa korvauksen paliskuntansa kautta. Maanteillä liikkuville poroille ei mahda mitään. Itse asiassa poro oli Lapissa ennen kuin autot edes keksittiin. Maantiet ja reitit ovat alun perin rakennettu porojen perinteisten laidunten halki. Poro kuuluu Lapin luontoon!

Lähteenä käytetty: Liikenneturvan Poro liikenteessä-esite

IBM

Tieosuudella Saariselkä – Ivalo näkee myös tou-kokuussa syntyneitä pikkuvasoja, jotka voivat käyttäytyä liikenteessä arvaamattomasti.

Pyhä-Luosto

Tankavaara

Saariselkä

Kuttura Kiilopää

VuotsoPorttiPahdan tekojärvi

Lokantekojärvi

Lokka

TorvinenKierinki

Raudanjoki

Aska

Sodankylä

Inari

Sevettijärvi

Näätämö

Nuorgam

Karigasniemi

Kaamanen

Raja-Jooseppi

Utsjoki

InarIjärvI

IvaloNellim

Kersilö

Unarin-Luusua

21

Välimatkoja Sodankylästä

•Nordkapp580km•Murmansk465km•Inari200km•Ivalo161km•Tankavaara100km•Kittilä86km•Kemijärvi110•Luosto43km•Pyhä62km•Rovaniemi130km•Oulu336km•Helsinki944km

Välimatkoja Ylä-Lapissa•Vuotso-Saariselkä40km•Saariselkä-Ivalo30km•Ivalo-Nellim40km•Ivalo-Inari39km•Inari-Lemmenjoki45km•Inari-Kaamanen32km•Inari-Karigasniemi98km•Inari-Näätämö145km•Inari-Utsjoki125km

•Utsjoki-Nuorgam43km•Näätämö-Kirkkoniemi,Norja57km

•Nuorgam-TanaBru,Norja23km•Karigasniemi-Nordkapp,Norja253km

•Raja-Jooseppi-Murmansk,Venäjä250km

Sodankylä

29

115

20 22

3

132

6

9

81617

7

18

23

14

15

24

19

10

25

InariUtsjokiKarigasniemi

Hautausmaa

Rovaniemi 295 km

1

IVALO

Lentoasema 10 kmautovuokraamot lentokentälläAutovuokraamo Hertz Ivaloja Europcar

27

21

29

29

4

26

26

26 28

27

14

14

1. Inarilainen 2. Nordea-pankki Ivalon Kiinteistömaailma Pubi.fi, Anjan Pizza3. Apteekki Metsähallitus / Info Poliisi 4. Käsityökauppa5. Nutukas Petsamolaispatsas 6. Ivalojoen silta 7. Ivalon ev.lut. kirkko 8. Taksiasema Ivalon tori9. Hotelli-Ravintola Kultahippu 10. Hotelli Ivalo 11. S-Market Vaskooli Posti Cafe Stop, Alko12. Maanmittaustoimisto 13. K-Market Ivalo 14. Kirpputori15. Ivalon Autokoulu Valokuvaamo Autovuokraamo: - Hertz Ivalo16. Kirjasto 17. Inarin kunnanvirasto18. Terveyskeskus 19. Pyhän Nikolauksen Ortodoksinen kirkko 20. Osuuspankki 21. Linja-autoasema, kahvila, Siwa22. Lahjatavaraliike Näkkäläjärvi23.Uimaranta 24. Ivalon Urheilukeskus - Jäähalli, urheilukenttä - Liikuntasali, kuntosali - Nuorisotila Stönö 25. Rajavartiosto, uimahalli 26. Mukkavuopajan ulkoilureitti27. Lauran Grilli, Extra-Piste28. Koirapuisto29. Leikkipuisto

Ivalo

KITTILÄN RATSUTIE

PETRONE

LLANTIEKU

LTA

MIE

HEN

TIE RAN

TA-A

NTI

NTI

E

JUU

TUAN

VAARAN

TIE

LEHTO

LANTIE

POSTIMATINTIE

SIULATIE

KATEKEETANTIE

PAHTAJU

UTUANTIE

SAARIKOSKENTIE

TAM

MU

KKAT

IE

HUUTOKALLIONTIE

PAPPILANTIE

PAANNETIE

ITKOSENTIEURUVAARANTIE

HO

NKA

NIEM

ENTI

E

UR

UN

IEM

ENTI

E

RAUMALANTIE

KALASATAMANTIE

KITTILÄNTIE

INARINTIE

IVALOON

UTSJOKI, KARIGASNIEMI, NÄÄTÄMÖ

SAAMELAISMUSEO

HAUTAUSMAA

1

23

4

5

6

78

9

1011

12

13

14

15

16

Inarijärvi

Juutuanjoki

Nukkumajoki

Otsamon reittiJuutuan polku

Juutuan polku

Pielpajärven polun lähtöpaikka

18

19

20

1. Uruniemi Camping2. Toivasen Rantamökit,3. Lomakylä Inari 4. Saamelaiskirkko 5. Lake & Snow Inari6. Samekki – taidekäsityöt 7. Nativa – Café Wine Bar Lanca Käsityötori 8. K-Kuukkeli -lääkekaappi9. Hotelli Inari -Ravintola Ranta-Mari - Näköalalennot 10. Inarin Lahjatalo Ky 11. Pankkiautomaatti, Sámi Duodji myymälä12. Inarin veneilykeskus 13. SIIDA - Saamelaismuseo - Ylä-Lapin luontokeskus 14. Souvenirshop Inarijärven risteilyt 15. Inarin Kultahovi -hotelli 16. Juutuanvaaran hiihtokeskus, urheilukenttä17. Sajos, Saamelaiskulttuurikeskus Sámi Duodji -saamelaiskäsityömyynti Saamelaiskirjasto18. Neste-huoltoasema, ravintola 19. Inarin Hopea 20. Vasatokka, Angelintietä 11km21. Kullankaivajien haudat - Pyrkyreiden palsta22. Siwa -ruokakauppa / Matkahuolto23. Juutuan polku24. Grilli-kahvio

17

21

22

- Poropirtit- Inarin Porofarmi13 km Solojärvelle- Lemmenjoki 40 km

23

23

24

Inari

Saariselkä

Porokolarin sattuessaPorokolareita tapahtuu jatkuvasti, lähes 4000 kappaletta vuodessa. Eniten vahinkoja sattuu marras-tammikuussa ja heinä-elokuussa. Kesäl-lä poroja on teillä erityisen paljon, koska ne tule-vat mielellään aukealle ajotielle räkkää eli verta imeviä hyönteisiä pakoon. Maantiellä käy ilmavir-taus autojen takia, joka ajaa hyttyset pois. Lapissa poroja voi tavata kesällä ihan missä vain; maanteillä, hotellien pihoissa, bensatankkien läheisyydessä, keskellä liikenneympyrää, uima-rannalla, - ihan missä vain. Kesäisin vasonnan jälkeen luonnossa voi laiduntaa jopa 340 000 poroa.

VaroitusmerkitVaroittava poro liikennemerkki kilometrimääri-neen pitää yleensä paikkansa. Niitä ei huvikseen ripotella tien poskeen varoittamaan. Ongelmana on ollut, että varoitusmerkkejä katoaa tienvar-silta sesonkiaikana matkailijoiden mukaan mat-kamuistoksi. Varoitusmerkit maksavat paljon ja suotavaa olisi, että niiden annettaisiin olla niiden alkuperäisessä käytössään. Tieosuuksilla, joilla varoitetaan porovaarasta liikennemerkein, kan-nattaa olla erityisen tarkkana.Tieosuus Saariselkä – Ivalo on suuren porokola-rivaaran aluetta kesäaikaan. Tämä johtuu siitä, että alue on Ivalon paliskunnan kesälaidunalu-etta. Tällä tieosuudella näkee myös toukokuussa syntyneitä pikkuvasoja, jotka voivat käyttäytyä ja poukkoilla liikenteessä arvaamattomasti. Tähän kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota ajaes-saan tällä välillä.

Vahingon sattuessaJos näet poron tie sivussa, hidasta vauhtia ajois-sa. Vaikka poro näyttäisi ruokailevan tienpienta-reella rauhassa, se voi käyttäytyä yllättävästi ja hypätä tielle. Jos kuitenkin törmäät poroon, py-säytä auto ja totea tilanne. Aseta varoituskolmio tielle varoittamaan muita kulkijoita. Jos joku kyy-tiläisistä tarvitsee ensiapua, auta häntä tai soita hätäkeskukseen 112. Jos poro on loukkaantunut, se täytyy lopettaa vä-littömästi. Jos et itse pysty sitä tekemään, soita hätäkeskukseen ja pyydä sieltä apua. Sen jäl-keen kuollut poro on siirrettävä pientareelle, pois ajokaistalta. Vaikka vain auto vain tönäisi poroa ja poro jatkaa matkaa, sille on voinut tulla sisäi-siä vammoja ja ruhjeita, eli ilmoita pelkästä tö-näisystäkin. Porokolariarviomiehet käyvät katso-massa, miten porolle kävi. Kolaripaikka on hyvä merkitä vaikka värikkäällä muovipussilla palis-kunnan porokolariarviomiestä varten. Kuollutta poroa ei koskaan saa ottaa mukaan. Muista aina ilmoittaa vahingosta hätäkeskukseen!

KorvauksetAutonkuljettaja- tai omistaja ei ole korvausvelvol-linen loukkaantuneesta tai kuolleesta porosta. Vahingosta pitää ilmoittaa vakuutusyhtiölle. Po-rokolareissa sattuneet henkilövahingot korvaa liikennevakuutus ja omalle ajoneuvolle sattuneet vauriot korvaa hirvivahinkovakuutus, joka sisältyy vapaa-ehtoisen autovakuutuksen Kasko-yhdistel-miin. Korvauksesta vähennetään vakuutuskir-jaan merkitty omavastuu. Korvaukset eivät vai-kuta bonuksiin. Poronomistaja saa korvauksen paliskuntansa kautta. Maanteillä liikkuville poroille ei mahda mitään. Itse asiassa poro oli Lapissa ennen kuin autot edes keksittiin. Maantiet ja reitit ovat alun perin rakennettu porojen perinteisten laidunten halki. Poro kuuluu Lapin luontoon!

Lähteenä käytetty: Liikenneturvan Poro liikenteessä-esite

IBM

Tieosuudella Saariselkä – Ivalo näkee myös tou-kokuussa syntyneitä pikkuvasoja, jotka voivat käyttäytyä liikenteessä arvaamattomasti.

Pyhä-Luosto

Tankavaara

Saariselkä

Kuttura Kiilopää

VuotsoPorttiPahdan tekojärvi

Lokantekojärvi

Lokka

TorvinenKierinki

Raudanjoki

Aska

Sodankylä

Inari

Sevettijärvi

Näätämö

Nuorgam

Karigasniemi

Kaamanen

Raja-Jooseppi

Utsjoki

InarIjärvI

IvaloNellim

Kersilö

Unarin-Luusua

22

Käsitöiden myyntinäyttely Taitajat kesämielelläEntinen Tee kesä käsin – käsityömyyntinäyttely vaihtoi nimen. Taitajat –Crafters myyntinäytte-ly löytyy Ivalon keskus-tasta, nelostien varrelta. Kolme rohkeaa käsityö-läisnaista Arja Nousi-ainen, Katja Simonen ja Tytti Bräysy saivat nyt oman, ympärivuotisen tilan.

–Näin saatiin varmuutta ja pysyvyyttä omaan yrittämi-seen ja harrastamiseen, naiset sanovat yhteen ääneen.

Käsityömyyntinäyttelyn pi-täjät ovat kaikki käyneet Saa-melaisalueen koulutuskeskuk-sen käsityölinjan. Jokaisella on jokin oma juttunsa, mitä tehdä ja jatkojalostaa. Arja sitoo kau-niita kirjoja, vihkoja ja kortte-ja. Katja sanoo olevansa vapaa-lankahuovuttaja ja Tytti on ho-peatyön ammattilainen. Nais-ten osaamiset täydentävät toi-siaan ja kun taidot laitetaan yk-sien seinien sisään, saadaan

idyllinen, laadukas ja värikäs käsityömyyntinäyttely Taita-jat. Tiloissa on myös monen muun käsityöläisten käden-taitoja nähtävänä ja myytävä-nä. Valikoima koostuu koruis-ta, kierrätysmateriaaliompe-lutöistä, huovutustöistä, nah-ka- ja kalannahkatöistä, puu-, luu-, sarvi- ja pahkatöistä, kir-jansidonnasta, akvarellimaala-uksista ja perhoista. Jokainen kuukausi tuo esille uusia taita-jia ja tekniikoita. On ollut sor-vaustöitä, kirjoneuleita, puuk-koja ja käsinvalmistettua po-ronnahkaa.

-Viime kesät olivat onnistu-neita ja asiakkaat löysivät mei-dät, vaikka sijaintimme oli vii-me kesinä syrjemmässä Kop-pelontien varressa. Halusim-me jatkaa ympärivuotisesti tällaisen myymälän pitämistä.

Käsityömyyntinäyttelyn eri-koisuutena on se, että käsitöi-tä tekeviä ammattilaisia on ko-ko ajan paikalla liikkeessä. Jos vapaahetkiä tulee, pyritään samalla tekemään omia töi-

tä ja tällöin asiakas voi myös seurata niiden valmistumista. Nykyisessä paikassa työtila on kuitenkin rajallinen.

-Kun asiakas kuulee tai nä-kee tuotteen työvaiheet, sen hintakaan ei enää ihmetytä.

Taitajat –myyntinäyttelyssä on kuukausittain vaihtuvia kä-sityöläisten tuotteita teemoit-tain. Kesäkuussa Leena Aiki-on sisnat valtaavat liikkeen ja eräs perhontekijä tuo tuotok-sensa myyntiin. Silloin on ka-lastus nostettu pääteemak-si muidenkin tekijöiden myö-tä. Yksi mielenkiintoisimmis-ta teemoista on heinäkuun kullankaivuseen liittyvä. Sil-loin liikkeeseen saapuu vitrii-ninäyttely, jossa on esillä Suo-men suurimmista kultahippu-

löydöistä aidonnäköiset ja -ko-koiset kopiot. Myös paikallis-ten kullankaivajien hippuko-ruja tulee tällöin myyntinäyt-telyn tarjontaan. Lapin Kullan-kaivajain Liitolle kokoelman on lahjoittanut Geologian tut-kimuslaitos, jonka hallussa on toinen vastaavanlainen koko-elma. Vitriini on ollut näytillä erinäisillä messuilla ja muissa tapahtumissa. Lisäksi osaa ko-koelman suurimmista hipuis-ta lainattiin aikoinaan Veik-kaus Oy:n promokuvauksiin.

Kesäkuukausina on paikal-lisilla käsityöläisillä mahdolli-suus tulla Taitajien pihatorille myymään tuotteitaan.

-Pihatoripaikka kannat-taa ottaa perjantaisin tai lau-antaisin, jolloin sään salliessa

myös paikallinen kahvilayrit-täjä Kuuputti tulee myymään pihaan kahvia ja muuta suu-hun pantavaa.

Mukavia, pieniä käsityö-markkinoita olisi siis tiedos-

sa, mikäli osaajia löytyy mu-kaan. On mukava saada tar-jota paikallisille ja turisteille oman alueen osaajien itseteh-tyjä töitä. Pihatoripaikkaa voi kysyä suoraan Taitajilta! IBM

Arja Nousiainen ja Katja Simonen esittelevät ylpeänä tuotevali-koimaansa.

Kuva

: Inga

-Brii

tta M

agga

Kultahippunäyttely esillä heinäkuussa Taitaja-käsityöliikkeessä.

Kuva

: Pirj

o La

ines

alo

• Lääkärin lähetteellä SV-lain mukaisia korvattavia hoitoja

• Nikama- ja nivelkäsittelyt• Akupunktiohoidot• Kehon koostumusanalyysi• Neurologinen fysioterapia• Lämpö-/kylmähoidot• Työfysioterapia• Sähköhoidot• Hieronta• Kuntotestaukset• Kinesio-/urheiluteippaukset

Piiskuntie 5, Ivalo puh. 016 661 388, 0400 188 732, ilv.ari-jukka@co.inet.fi

Tervetuloa!T: Ari-Jukka, Minna, Erja ja Melina

Sari Pehkonen Diplomin suorittanut

kynsi- ja ripsimuotoilija

045 670 7195Kumputie 1, IVALO

T:mi Sarin KoristeGeelirakennekynnet

RipsipidennyksetPosliinikellojaKellokoneistoja

Lahjakortit arkeen ja juhlaan!

TmiSarinKoriste

Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Inarissa–majoitusta mökeissä ja huoneistoissa–rantasauna–ruokailut (min 10 hlö)–välinevuokrausta –leirejä, kokouksia, juhlia

Mökki alk. 72€/ vrk

Yhteystiedot: Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Vasatokka

Angelintie 696, 99870 Inaripuh. 016 670 7960, mail. vasatokka@inari.fi

www.vasatokka.fi

Vasatokka

TAKSIIVALO, IVALON LENTOASEMA

P. 0100 87 888www.ivalontaksit.com

Sairaalantie 1, Pienyritystalo, Ivalo

Shiatsu-hierontaRenate Winter

  Laser- akupunktio  Saila   Huotari

P. 040 854 9602arcticshiatsu@gmail.com

P. 0400 453 706sailahuotari@gmail.com

23

LOUNASPIZZA 6,20 € ma–pe klo 11–14

SOITA, TILAA, NOUDA JA NAUTI!Ivalontie 12, 99800 Ivalo

Avoinna: Ma–La 11–21, Su 12–21Kesäaikana: Ma–La 11–22, Su 12–22Puh. 016 661 909

JOKAISELLE JOTAKINExtra

Puh. 016 662 095 Ivalontie 15, IVALO

18 90

595 00895 00

59 00

KOTAKEITTIÖ Biolan KOMPOSTI­KÄYMÄLÄ

KATISKA

Preco SÄHKÖ­SAVUSTIN

OFF CRC MASTON X1R

Verkko­merkit

10 901m

12 901,5m

18 903m

80cmØ

Piiskuntie 5, Ivalo www.hammaspojat.com

Puh. 050 544 0431

Erikoishammasteknikon vastaanotto Ivalossa

!"#$!%! !&'()*+,-.+,+ ,./*0

(#"11!!)2)3#43##)2)1'!)-)&#3#1(##)2)5445('')2)(#$!"'!,,,

!"#$%&'&(%)*+&,-&+-".+-$+#+//"0

1"2+.%"+#+$,-3/$4)(/+&5,/&#%".%&'&(%)*+&5,

*&2--+.6+.%&5,%62+()/+.&&5,-6.#"2%%"4&5,

%"&%%"2+"#+%3-#+$5,78&/6.,1"/+*&..+".,

9:;8)6%+#4)(/&%&'&(%)*+&5,78&/6,<6=-,

;>"#%&2+%,()+'')?$.@"+."".,#"-$,%+"%3#%+,

A&%"2B26##;-"/--&-+#&%,>"#%&2"+."".C

D"28"%)/6&,E)6*".,#))2+**&.,4&,-&)."+**&.,-)..&.,

-"#$%&'&(%)*++.0,!&%#6,6(4"/*&F,!!!"#$%&#'##()*"+C

36789)7::9;<=>?<@A9966?)!BCD>

?)=6AEC<9><9C)

*F)GH)12I98=>A96DDC)*J)G)<@=:

)

367787CDB@D8<9C)KL.HF/)GM,

!?CA6B66==>E@?)7::9;<=>?<@A96?)7::@<66?9NE:?:)IDC<96?@?

.+,+,

!BCD>)$>O=P)QQ,)(R@)ST)IN@<)EC)I2(N7@

.F,+,

U@D6QC??67:6B6@?)E8>?9CEC?C)5@6==6)&CR6DC

*T,+,

VC9@AWA><<2=@D==C=6<C9)EC)#6=C=>?@

.S,+,

3C<9@??:N9@DQ:)&>=>)=C878?X6?)R@?=6D;)%

*Y,+,

#BCEC6<@9P)%C<=>>D67C96==C)=D>)*Y)EC)#BCEC6<9C?<<69)=D>).*

*+,+,

!?CA6B66=>9

Z!?CA6B66=>9)[6?CA6B66=>9

IVALON APTEEKKI Palvelemme Ivalossama-pe 9-17la 10-14

IVALONTIE 1099800 IvaloPuh 010 281 7215Fax 010 296 0305ivalon.apteekki@apteekit.net

PALVELUPISTEETSAARISELKÄ Saariselän Kuukkeli p. 016 668 741INARI Inarin Kuukkeli p. 016 671 500UTSJOKI K-Market Hillajänkä p. 0400 347 009NUORGAM Samimootor p. 016 321 8800KARIGASNIEMI K-market Karigasniemi p. 016 676 241SEVETTIJÄRVI Sevetin Mini-Shop 016-672265palvelupiste avataan kesäkuussa 2014

Avoinna koko kesän ma–la 10–15Kahvia ja pullaa, myös telttakirppisKesälauantaisin pihakirppis, säävaraus.

Ivalon TyöttömienKIRPPISVasantie 3, IVALOwww.facebook.com/ivalon.tyottomatrypuh. 046 613 7055

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Tervetuloa!

045 673 5810Metsätie 5, IvaloAjanvaraukset

Kärsitkö lonkka-, polvi-, iskias- tai olkapäävaivoista?

Juho JumiskoHieroja

Varaa käsittelyaika minulle, niin räätälöin

juuri sinulle sopivan hoitosuunnitelman!

Vaivaako sinua jatkuvasti niska-hartiaseutu tai purentalihakset?

Tuntuuko, että mikään ei auta?

Leivomme joka aamu tuoreet munkit ja pullat!

HYVÄÄ KOTIRUOKAA PAIKALLISISTA RAAKA-AINEISTA

•Buffet-lounasma–peklo11–15

•Huoneistomajoitusta

•Pitopalvelua•Anniskeluoikeudet•Àlacarte

Ivalontie 2, 99800 IVALO asiakaspalvelu@nutukas.fi, P. 040 162 2599, www.nutukas.fi

SOVINTOVAARANHUIPPU

www.ivalonmaahiset.fi

Ukonjärventie 20, IvaloHuikeat näkymät &

paljon nähtävääAvoinna joka päivä 4.6.—20.9.

Maahantuojien valtuuttama kodinkonehuoltoliike:* Täydellinen varaosapalvelu* Ilmalämpöpumput* KylmälaitteetTyölle ja vaihdetulle varaosalle 3kk takuu!

Myymälä* Kodinkoneet* Pienkodinkoneet* Valaisimet

•ASENNUS-JAHUOLTOPALVELUTSEKÄPÄIVYSTYS•URAKOINTI,REMONTITJATARVIKEMYYNTI•KIINTEISTÖHUOLTO

Päivystys 0400 695 115

Täyden palvelun kodinkoneliike

Puh. 016 662 120Avoinnama–pe9–17Piiskuntie7,99800Ivalowww.ivalonkodinkone.com

Puh.016662800Avoinnama–pe8–17Yhdystie8,99800Ivalo www.yla-lapinlvi.fi

LVI MYYNTI,ASENNUS,HUOLTOJAKORJAUSIvalon kylmäkonehuolto

Jäämerentien kesämatkailu-kohteillayhteinen brändi

Jäämerentien palveluja ja kohteita markkinoidaan yhtei-sen E75 Lapland –markkinoin-ti-ilmeen ja nimen alla. E75 Lap-land -brändinimi yhdessä palve-lulupauksen ”Best Spots” (par-haat pysähdykset / kohteet) kanssa esittelee yli 60 kohdetta Jäämerentien varrella ja sen lä-heisyydessä, välillä Rovaniemi - Utsjoki; palveluja, nähtävyyksiä, aktiviteetteja, retkeilijän kohtei-ta, kansallispuistoja ja matkaili-jan infopisteitä.

Jäämerentien kesämatkai-luhanke yhdistää merkittävän määrän reitin varteen sijoittu-via yrityksiä ja organisaatioi-ta. Tavoitteena on tuoda esille kesän helmet ja aktivoida mat-kailijaa käyttämään mahdolli-simman monipuolisesti alueen matkailupalveluja.

24

Lastenpäivä aloitetaan kello 13 kalakisoilla, jossa lapset pää-sevät onkimaan kilpaa Inarin kunnantalon puistoalueella. Ivalon Erämiehet tarjoavat jälleen tapahtumaan vavat ja ma-dot. Tapahtuma on aina ollut suosittu. Aikaisempina kesinä vavat ovat loppuneet kesken, joten kannattaa ottaa oma vapa mukaan, jos vain sellaisen omistaa. Aarre Seurujärvi Ivalon Erämiehistä kertoo, että kisakalaa vielä mietitään, mitä kalaa tänä vuonna kisakalaksi istutetaan.-Se on lapsille yllätys, tuleeko sieltä rautua vai ahventa. Saat-taa sieltä haukiakin tulla…Tapahtumaan ei ole osallistumismaksua. Kisa on leikkimie-linen kisa ja kaikki osallistujat palkitaan pienellä lahjalla. Ki-sassa on myös mehutarjoilu. Lisäksi lapsille on elokuvateatteri Aslakissa lastenelokuvia. Ja päivän päätteeksi Hotelli Kultahipun kellarissa on limudisco, jossa musiikkitarjonnasta vastaa Dj. Myös ohjattuja leikkejä.

Lasten onkitapahtuma kunnantalon vuopajalla ti 22.7. klo:13 alk.Lastenelokuvia kello 15:00 alkaen elokuvateatteri Aslakissa.

Päivänpäätteksi limudisco Hotelli Kultahipun kellarissa. Erämiehet eivät tänä vuonna järjestä aikuisten onkitapahtumaa.

Lastenpäivä

Viime vuoden Inariviikot ke-räsivät tapahtumissa ja taide-

näyttelyissä yhteensä 13 300 kävijää.

Inariviikkoja 2014 ovat toteut-tamassa Inarin kunta sekä pai-kalliset yhdistykset, yritykset sekä yksityiset voimamiehet ja -naiset.

Inariviikkojen avajaisia vie-tetään 17.heinäkuuta Vaskoo-lipatikan merkeissä Mukka-vuopajan virkistysreitillä, jon-ne saa tulla liikkumaan kävel-len, sauvakävellen tai juos-

ten. Tapahtuma alkaa kello 18. Matkan varrella on myös mehutarjoilu. Yhteislähtö- ja maalialue ovat S-marketin parkkipaikalla, jossa kuullaan myös elävää musiikkia. Kaikki-en osallistuneiden kesken ar-votaan mm. polkupyörä, he-ti patikan päätyttyä. Illalla lii-kutaan vielä tanssien merkeis-sä Inariviikot-teltassa kello 21.

Perinteiset tapahtumat ku-ten kyläjuhlat tuntuvat kasvat-tavan suosiotaan vuosi vuodel-ta. Tänä kesänäkin Koppelos-sa järjestetään kyläjuhlat Kop-pelon kylätalolla ja Nellimis-sä Rännijuhlat. Tapahtumissa toteutuu ”koko kylä yhdessä” ajattelu hienolla tavalla, joten ei ihme että niissä viihtyvät se-kä kuntalaiset että matkailijat.

Inariviikoille on toivottu li-sää luontoelämyksiä, lapsiper-heille suunnattuja tapahtumia sekä kirkkokonsertteja. Ja nii-tä tänä kesänä onkin Inariviik-kojen tarjonnassa. Tapahtumia on runsaasti ja niitä järjeste-tään eri puolella kuntaa, eikä tämän lehden sivu riitä kerto-maan niistä kaikista.

Inariviikot 17.-27.7.2014

Inariviikot kokoavat väen yhteen

Inariviikot huipentuvat sunnuntaina 27.7. Inarin kunnan ja Ivalo River Campingin järjestämään ulkoilmapäätöskonsert-tiin, jonne on tänäkin vuonna saatu nimekäs esiintyjä. Juhla-kansaa saapuu Ivalo River Campingin festivaalialueelle villit-semään hip hopin taitaja Elastinen. Hän on tuttu muun mu-assa The Voice of Finland –laulukilpailun tuomaristosta. Ina-rin kunnan omapoika, inarinsaameksi räppäävä Amoc aloittaa yleisön lämmittelemisen kello 16.00. Päätöskonserttiin odo-tetaan 1300 kuulijaa.Elastisen konserttiin on jo lippuja myynnissä Lippupalvelussa. Lippuja voi ostaa ennakkoon myös Ivalon pääkirjastosta kesä-kuun alusta alkaen kirjaston aukioloaikoina. Maksuvälineenä käy ainoastaan käteinen.Lippujen hinnat ovat 15 euroa ja S-Etukortilla 13 euroa. Kon-sertti on ikärajaton.

Elastinen su 27.7. klo 16:00 Ivalo River Campingissa.

Elastinen päättää Inariviikot

-Vuonna 1974 Ahti Similä tiedusteli isältäni Reino Huhtamellalta kiinnostuksesta perus-taa Ivalon pelimannit ry. Perustava kokous pi-dettiinkin melkeinpä heti samana vuonna. Pe-rustavassa kokouksessa olivat läsnä Ahti Si-milä, Reino Huhtamella, Kalle Taali ja Aimo Vähärautio. Jukka Huhtamella nykyinen Iva-lon pelimannien jäsen kertoo syntyhistoriasta. Inariviikkojen yhteydessä järjestetään viikon-lopun kestävät Pelimannipäivät, joiden juon-tajaksi ja vieraaksi saapuu pelimannien kans-sa 1980-luvulla yhteistyötä tehnyt legendaari-nen tv-kasvo- ja ääni Heikki Kahila.

Pelimannipäiville tulee esiintyjiä ympäri Suo-mea mm. Sodankylän pelimannit, Putaan pe-limannit, Harmonikkamaestro Seppo Leino,

Kultaisen harmonikan Suomen mestari Seija Väärälä, Niiles-Jouni Aikio ja pelimanniyhtye Norjan Lakselvista. Pelimannipäivät huipen-tuvat Ivalon pelimannien 40-vuotisjuhlavuo-sikonserttiin sunnuntaina. -Emme keikkaile juurikaan tätä nykyä. Par-haillaan on tekeillä pelimannien historiikki, jo-ta kirjoittaa Usko Luostarinen. Kirjassa paljas-tuu pelimannien huippuvuodet, jolloin keikkaa tehtiin paljon. Juhlavuoden kunniaksi julkiste-taan myös DVD, jossa on Vimpelissä 2010 tal-tioitu kevätkonserttimme, levy tulee myyntiin heinäkuun aikana.

Heikki Kahila esittelee uutta kirjaansa la 19.7 klo 12 Ivalon kirjastossa.

Ivalon pelimannien 40-vuotisjuhlavuosi

Elastinen. Kuva: Sami Siilin / Rähinä Records Oy

Kuva

: Rei

ja H

irvik

oski

Koko kaupungin henkilö V ” -teatteriesitys

Aapelin lastenkirjojen rakastettu keskushahmo Vinski kiertää Suomea kesällä 2014. Tämä itsenäinen veijari valloittaa lasten ja aikuisten sydämet Teatteri Nahkiaisen näytelmässä Koko kaupungin henkilö V. Koko kaupungin Vinski muuntautuu tänä kesänä salaperäiseksi henkilö V:ksi. Nyt 2000-luvulla tämä valloittava punatukkainen lapsi ei enää väistämättä ole pikkupoika, vaan Henkilö V:nä jek-kuilevat ja juoksentelevat myös tytöt. Näkymättömyyden, yk-sityisyyden ja oman mielikuvitustilan kaipuu kun ei ole suku-puolisidonnainen asia.Henkilö V, Apteekkari C ja harvinainen ”Päin seiniä” -näkymät-tömyyspulveri ovat erinomaisen lyömätön yhdistelmä. Miten käy Lutikkalinnan laiskojen äijien? Kuka kummittelee neiti Na-ranterin kahvikesteillä? Ja kenet henkilö V pelastaa kellotapu-lista? -Teatteri Nahkiaisen esitys kertoo vastaukset.

Koko kaupungin henkilö V pe 18.7. klo 14 Sajoksessa, Inarissaja samana päivänä klo 18 kunnantalon puistoalueella, Ivalossa

Paikallinen, harrastajateatteri Ivaloiset esittää riemukkaan ke-säteatteriesityksen, joka kertoo asenteista ja ennakkoluuloista kaikkea erilaisuutta kohtaan sekä taajaman asukkaiden oman käden oikeuksista oman elinpiirin turvaamisessa. Näytelmän on kirjoittanut Liisa Heiskanen.

Afrikan morsian ke 23.7. klo:19 Hotelli Kultahipun pihassa

Afrikan morsian –teatteriesitys

Kulttuurisihteeri Riitta Maukonen on saanut arkiston hel-miä Elokuvateatteri Aslakkiin esitettäväksi yleisölle Inariviik-kojen aikaan.

-Toivon, että ihmiset löytävät nämä kaksi mustavalkoklas-sikkoa Inariviikkojen ohjelmatarjonnasta ja tulevat sankoin jou-koin nauttimaan elokuvatarjonnasta. Elokuviin on vapaa pääsy.

Kaikki rakastavat on Valentin Vaalan ohjaama suomalainen mustavalkoinen komediaelokuva vuodelta 1935. Kesäinen te-os on ensimmäinen Ansa Ikosen ja Tauno Palon kahdestatois-ta yhteiselokuvasta. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat saariston täysihoitolaan, jossa rakastavaisten Sirkka Mareksen ja Arvo Lähteen onnea uhkaavat juonittelut, ja lisäksi molempien äidit ovat mitättömästä syystä verivihollisia keskenään.

Su 20.7. Elokuvateatteri Aslakissa klo 16

Ihmiset suviyössä (Människor i sommarnatten) on Valentin Vaalan ohjaama Frans Eemil Sillanpään romaaniin Ihmiset su-viyössä perustuva suomalainen elokuva vuodelta 1948. Palki-tussa elokuvassa maalaillaan kohtaloita kesäyötä kokeville ih-misille erään maalaispitäjän alueella.

Ihmiset suviyössä kertoo tietyn tapahtuman aina kahdesta eri näkökulmasta. Elokuvassa synnytään ja kuollaan, rakastetaan ja vihataan. Sillanpääläiseen tyyliin suomalainen luonto kuva-taan romanttisena uljaiden metsien ja hopeisten järvien runo-na, jota rytmittää päivän ja yön herkän vähäeleinen vuorottelu.

Su 20.7. Elokuvateatteri Aslakissa klo 20

Klassikkoja mustavalkoelokuvia

Inariviikot ovat jälleen täynnä mitä mielenkiin-toisempia tapahtumia ja juhlia, kuten perintei-siä kyläjuhlia, lastentapahtumia, markkinoita, to-ritapahtumia, katusählyä, festareita, konsertteja, teatteriesityksiä, Ivalon Pelimannien 40-vuotisjuhla-tapahtumia, huippuesiintyjiä meiltä ja muualta sekä tietysti WaterCross-kelkkakisat.

Pelimannitanssit pe 18.7. klo 21 Hotelli Ivalossa . Pelimannit Raitilla la 19.7 klo 13 alk. Ivalon kylällä mm. S-marketissa, K-Marketissa Pelimannitanssit la 19.7. klo 21 Hotelli Ivalossa.Ivalon Pelimannien 40-vuotisjuhlakonsertti su 20.7. klo 13 Ivalon lukiolla.

Koko kaupungin henkilö V valloittaa lasten ja aikuisten sydämet.

Tarkka ohjelma osoitteesta

www.inariviikot.fi

Kuva

: Juh

a Pe

riniv

a

25

Tina Kiviniemi on rohkea nainen. Hän alkoi puolikym-mentä vuotta sitten kehitel-lä omaa rocktapahtumaa Iva-loon. Tänä vuonna hän puu-haa jo viidettä Ivalo Rock – festaria kasaan nuorella nais-voimalla Sinikka Niskasen ja Inka Saijan kanssa.

Kuumia nimiä ja VIP-aluetta

Ivalo Rock järjestetään hei-näkuun viimeisellä viikon-lopulla, jolloin on myös Iva-lon Watercross. Tänä kesä-nä lavalla nähdään Suomen

ja Pohjoismaittenkin kuumia, nimekkäitä artisteja ja bän-dejä mm. E-type, The 69 Ey-es, Mamba, Turo´s hevi Gee, Jaakko Laitinen ja Väärä ra-ha, Timo Rautiainen ja Jussi Lampi Duo, Marttina Feat Dj. Amara, Overtake ja Iskupo-rakone. Kiviniemi haluaa, et-

tä rokkitapahtumassa on jo-kaiselle jotakin.

- Uusia esiintyjiä pitää ol-la joka vuosi, ettei porukka kyllästy.

Inariviikot loppuhuipentu-vat sunnuntaina 27.7. järjestet-tävään päätöskonserttiin, jossa esiintyvät paikallinen räppäri

Amoc ja päätähtenä Elastinen. Päätöskonsertti pidetään myös Ivalo River Campingin tapah-tuma-alueella ja järjestetään yhdessä Inarin kunnan kanssa.

Tapahtuman järjestäjät odot-tavat viikonlopulle yli 3000 kä-vijää. Elastiselle on oma odo-tus, yli 1300 kuuntelijaa.

-Uutena juttuna meille on tulossa tämän kesän rokkivii-konloppuun VIP-alue, joka on pääasiallisesti suunnattu yri-tyksille ja kaveriporukoille, jot-ka haluavat panostaa niin sa-nottuun omaan rauhaan. VIP-alueella on 90 asiakaspaikka, A-oikeudet, omat vessat ja ennen kaikkea hyvä näkyvyys päälavalle. VIP-alueen vierais-ta huolehtii Henna Peltonen.

-Alueelle on varattu paik-koja jo mukavaan tahtiin, Ki-viniemi paljastaa.

Saariselkä apuun

Valitettava tosiasia on, että Ivalossa on myös majoituska-pasiteetista pula, jos suurem-paa, useamman päivän tapah-tumaa suunnitellaan kylälle.

Niinpä Ivalo River Camping ja Saariselän Santa´s Hotel Tun-turi ovat lyöneet hynttyyt yh-teen ja tarjoavat edullista ma-joituspakettia rokkiviikonlo-puksi Saariselälle. Ja kaiken lisäksi Ivalo Rockin viralliset jatkobileet järjestetään ilto-jen päätteeksi Saariselällä Lu-tossa, Santa´s Hotel Tunturin yökerhossa, jossa Dj:na toimii Skandinavian Hunkseista tut-tu, Esko Eerikäinen.

Kiviniemi aloittaa aina uu-den Ivalo Rock-tapahtuman suunnittelut ja valmistelutyöt silloin jo kun vanhaa festari-paikkaa loppusiivotaan. Aiko-muksena on myös kehittää ta-pahtumaa. Ivalo Rock alkaa ol-la jo siinä laajuudessaan mega-tapahtuma, että sen voi laittaa muiden kesäfestariviikonlop-pujen listaan aivan huoletta. Ivalo ei tule kalpenemaan mui-den rockfestareiden rinnalla.

-Joka vuosi on saatava pa-remmat ja paremmat Rockit, naiset tuumaavat yhdestä suus-ta.Inga-Briitta Magga

Lippuja saa Ivalo River Campingista ja Lippupalvelusta.

Ivalo Rock 25.-26.7.2014

NELLIM Mitä tehdä Nellimissä?Kolme kulttuuria

Nellim on kolmen kulttuu-rin kylä. Alkuperäiset asuk-kaat ovat inarinsaamelai-sia, 1920-luvun jälkeen ky-lään muutti suomalaisväes-töä ja sodan jälkeen koltta-saamelaiset.

Ortodoksinen kirkkoPyhälle kolminaisuudelle ja Trifon Petsamolaiselle py-hitetty kirkko on rakennettu vuonna 1987. Kirkon suun-nittelussa on käytetty esi-kuvana rajan taakse jääneen Petsamon yläluostarin kirkon vanhaa osaa. Kirkon vieres-sä on ortodoksinen hautaus-maa. Kirkon parkkipaikka on uusittu kesän alussa; nyt sin-ne mahtuvat juhlavieraiden autot ja bussitkin kunnol-la. Kirkkoon kokoontuu pal-jon ihmisiä ainakin elokuun lopun Trifon Petsamolaisen pyhiinvaelluksella.

JärvelleNellimistä pääsee käteväs-ti Inarijärvelle, joko vuokra-veneellä tai matkailuyrittäji-en kautta.

Paatsjoen silta

Itäinen naapurimme Venäjä on ihan siinä vieressä. Paats-joen sillalta aukeavat hienot jokimaisemat sekä näkymät kummankin valtion rajavar-tiotorneille.

ErähotelliNellimin Erähotelli tarjoaa matkailijoille ja paikallisil-lekin monenlaisia palvelui-ta, muun muassa majoitus-ta, ruokaa, kanootteja, ve-neitä, opastettuja veneret-kiä, saunan ja pitopalvelua. Erähotelli avaa ovensa ke-sään 20.6. Erähotellilla jär-jestetään juhannustanssit ju-hannusaattona.

Ränni Nellimin uittoränni on ra-kennettu seudun suurten savottojen alkaessa vuonna 1929. Se on hyvä päiväretki-kohde koko perheelle. Perin-teinen rännijuhla järjestetään perjantaina 25.7. klo 14 alka-en. Siellä voi tutustua ränniin, sen historiaan, tavata tuttu-ja, syödä ja juoda hyvin se-kä nauttia Nellimin tunnel-

masta. Lisäksi tapahtumas-sa on näytelmä, kilpailuja ja arpajaiset.

KalastusNellimin uistelukisat pide-

tään 11.-12.7. Kaksipäiväis-ten kisojen ensimmäinen päivä on varattu siikauiste-luun, toinen varsinaiseen uisteluun.

TieNellimin tien kunto ja sen ra-kentaminen ovat ikuisuusky-symys, josta riittää puhutta-vaa kyläläisten kanssa. Saa-daanko tietä ikinä korjattua, jää nähtäväksi.

Satamasta pääsee helposti Inarijärvelle.

Nellimin ortodoksinen kirkko on kesällä avoinna arkipäivisin.

Onnistuneen loman edellytykset:

Inarijärvi, Nellim ja Safari Service!

Tervetuloa kylään!

Safari Service Nellimintie 4204 99860 Nellimwww.safariservice.fi P. +358 40 773 9142

Viime vuoden Ivalo Rock keräsi noin 2300 kävijää. Kuvassa Ba-sic Element viihdyttää yleisöä.

Kuva

: Ival

o Ri

ver C

ampi

ng

Ivalo rokkaa

26

Erämaassa ikänsä asunut mies ei ai-van helpolla opi kortteeraamaan

kaikilla mukavuuksilla varustetussa rivitaloasunnossa. Moni asia on opit-tava kantapään kautta.

Pekka Tervaniemi kuunteli aikansa pakastearkun surinaa Nellimin asun-nossaan ja ajatteli, että piruako tuon jatkuvasti tarvitsee olla sähköä kulut-tamassa. Hän vetäisi töpselin pois - seuraavana aamuna lattia lainehti vettä ja Pekka sai kuivailla sitä rättien kans-sa aivan tosissaan.

Pekka muutti muutama vuosi sitten pois Tsurnulta, jossa hän ehti viettää elämästään lähemmäs 70 vuotta. Elä-män ensi vuodet vierähtivät Petsa-mon Salmijärvellä, jonne hänen isänsä Fransin suku oli aikoinaan kulkeutunut Kittilästä. Pekan Elli-äiti oli Pannen su-kua. Pekka arvelee, että Pannet ovat alkujaan Norjan tunturisaamelaisia.

Pekka pistää kahvin kiehumaan. Muutaman viikon takaista 80-vuotis-päiväkakkuakin löytyy. Pekka kaivelee jääkaappia ja huomaa samalla kerma-täytteessä homepilkkuja.

- Unohtuiko tämä pöyvälle pitem-mäksi aikaa.

Keräilytalouden harjoittaminen oli Pekalle Tsurnulla elinehto. Samalla hän oppi, ettei mitään ruokaa heite-tä hukkaan, eikä pieni home haittaa. Ja makealtahan kakku vielä maistuu-kin. Tsurnulla oli poltetut tupakan natsatkin kerättävä talteen, sillä hätä-tilanteen sattuessa niistä sai vielä ko-koiltua kasaan sätkän tai pari. Kaup-paanhan ei Tsurnulta hetken mielijoh-teesta lähdetty.

Pekan huushollissa paikat kiiltelevät puhtauttaan ja kaikki on järjestykses-sä. Vain makaukset sängyllä ovat ry-pyssä, koska siinä Pekka pötkötteli päi-väunilla juuri ennen vieraiden tuloa.

- Siistiähän se on, kun yksin asuu, hän perustelee.

Pekka tunnettiin tarkkana miehenä Tsrnullakin. Pihakentästä ei löytynyt yhtään poronpapanaa, kun Pekka ke-räili ne isoon peltiseen kurkkupurk-kiin ja lannoitti niillä perunamaata.

Toki kodinhoitajakin käy huushol-lissa säännöllisesti. Hän käy joskus Pe-kan puolesta kaupassa Ivalossa ja tuo ostokset tullessaan. Joskus nellimiläi-nen Onni Tarrimaa ottaa Pekan kyy-tiinsä ja käyttää Ivalossa ostoksilla.

- Käyn Ivalossa aina kun asiaa tulee, mutta tässä menee nykyisin viikko ja toinenkin, ennen kuin siellä tarttee käydä. Eipä tuonne enää haluta. Mei-käläinen ei liikepaikoista perusta. Ja Ivalossa ottaa meteli korviin.

Jos Pekan aika käy pitkäksi Nelli-min asunnossa, niin hän saattaa käve-leskellä Nellimin Erähotelliin ja ottaa siellä konjakkipaukun. Jos paikalla on muita nellimiläisiä, niin juttukavereita kyllä löytyy. Pekanhan tuntevat kaikki.

Pekka sanoo, että hyvinpä tuo aika näyttää kuluvan neljän seinän sisällä-kin. Puhekavereita hänellä ei ole kos-kaan ollutkaan liian kanssa.

- Meikäläinenhän oli jo poikasena yksinäinen penikka. Minähän oli isän ja äitin ainoa lapsi. Tai olihan niitä si-saruksia ollut, mutta ne kaikki kuoli-vat pois pienenä. Niinhän siihen ai-kaan oli, että luonto korjasi asioita ot-tamalla heikot pois.

Erämaassaei voi nirsoilla

Keittiön pöytänsä takana sätkää tup-rutteleva Pekka Tervaniemi näyttää siltä kuin ikänsä erämaassa eläneen miehen pitääkin. Sarkahousut jalas-

sa, mutta vanha tuttu harmaa sarka-takki tällä kertaa naulassa. Ylimää-räiset rasvat ja nesteet on Pekan jän-tevästä varresta puristettu pois ja sil-mät tarkkailevat valppaina toimittajaa sätkän savun takaa.

- Ei ole täällä möhömahoja sairas-teltu, eikä ruuvan kans kummiteltu, Pekka nauraa.

Pekka söi luomu- ja lähiruokaa en-nen kuin niitä oli edes keksitty. Po-ronliha ja kala, muodossa tai toises-sa, kuuluivat jokapäiväiseen ruokava-lioon. Joskus nosteltiin hetteestä hil-loja jälkiruuaksi.

Poron kuivaliha oli hyvä ravinto ke-väisin ja kesäisin, mutta kun puruka-lusto vanheni, ei kuivalihan pureskelu oikein onnistunut. Pekka oppi silloin purkittamaan keitettyä poronlihaa la-sipurkkeihin. Aina lihaa ei ehtinyt pur-kittaa ja se ehti vähän homehtua. Tsur-nulla, keskellä Vätsärin erämaata, ei ol-lut varaa nyrpistellä nokkaa, vaikka li-ha olisi vähän haiskahdellut.

- Vanha liha pitää liottaa etikassa, niin siitä tulee syömäkelpoista. Ei-kä sieltä aina lähdetty tuoreen leivän ostoon. Vanha leipäkin sai kelvata. Ja paljonhan siellä tuli leipää leivottua-kin, kun oli pakko. Jos vaihtelua ha-lusi, niin silloin paistettiin räiskäleitä.

Inka oli oppinut työhön

Pekka Tervaniemen pitkäaikainen elä-mäntoveri Inka Valle haudattiin syk-syllä 2003 Ivalon hautuumaalle. In-kan lähtö oli Pekalle kova pala, vaik-ka ei tämä enää viime vuosina Tsur-nulla asunutkaan, vaan Männikön van-hainkodissa.

- Inkahan oli melkein satavuotias kuollessaan. Se oli kans oppinut työ-tä tekemään. Lähtenyt jo nuorena ko-toaan Kapperijoelta piikomaan. Po-rohommissa se oli kulkenut ikänsä ja viimein se tuli isälle ja äitille piiak-si. Kun olimme sitten jääneet kahes-taan, niin sanoin, että saat mennä jos haluat, mutta saat jäähäkin, jos halu-at. Sehän jäi siihen. Inkalta meni lo-pulta terveys, kun syöpä tuli ja sen pi-ti muuttaa Ivaloon.

Pekka sanoo, että ei Inka vanhain-kodissa viihtynyt. Jo talon “kasvisruu-at” olivat outoja ikänsä poroa ja kalaa syöneelle erämaan asujalle.

Ne olivat Pekalle ja Inkalle juhlahet-kiä, kun Pekka varhaisena kesäpäivän aamuna hyrskäytti keskimoottorin-sa käyntiin ja sadan kilometrin vene-matka kohti Ivaloa alkoi. Mitään kii-rettä ei noilla reissuilla tunnettu. Jos Inarilla puhkesi myrsky, niin ajettiin vene maalle ja nukuttiin kajuutassa yö jos toinenkin. Ivalossa vene ajettiin Ta-ka-Lapin rantaan. Asiat hoidettiin ja kylästeltiin. Jos Pekka kävi Haarikas-sa, jäi Inka veneeseen ja keräsi ajan-kulukseen kenkäheinää jokirannasta.

- Joskus tuotiin Ivaloon myyntiin hil-laa. Niistähän sai hyvän hinnan ja mo-nena vuonna hilla olikin ainoa rahan-tulo. Kevytmarjoista minä en koskaan perustanut. Joskus ennen vanhaan pyydettiin vene täyteen isoa ahventa ja myytiin ne heinäntekoaikaan Ivalo-jokivarren ihmisille. Eihän heillä ollut heinähommilta silloin aikaa kalastuk-seen. Nythän ei isoa ahventa metsäjär-vissä olekaan. Niihin on istutettu sii-kaa ja siika on syönyt ahvenen pois.

Pekan kasvoille nousee hymy, kun hän muistelee Inkan hyvää pilkkituu-ria. Kevättalven aurinkoisina päivinä oli Surnulla aikaa pilkkimiseenkin. In-ka nosteli avannosta isoja harreja, ei-

kä syöttinä aina ollut sen kummempaa kuin pala appelsiininkuorta.

- Siika säilyy parhaiten suolakala-na, mutta kyllä harrinkin voi suola-ta. Harrista pitää vain ottaa suomut pois ennen suolausta, niin se suolau-tuu tönkkiin.

Oma järki oli elinehto

Pekka Tervaniemi muistelee, kuinka hänen isänsä suunnitteli Tsurnulla leh-mänostoa. Pekka pisti jyrkästi vastaan ja sanoi, että asiahan on niin, että sinä kanssa niität, jos lehmä hommataan.

- Lehmähän syö pirun paljon tal-ven mittaan ja tiesin, että se niittämi-nen jäisi pitkälti minun kontolle. Isä-hän oli vähän semmoinen työnlaista-ja. Niin se lehmä jäi hommaamatta.

Koulua Pekka kävi katekeetta Laura Lehtolan pitämässä kiertokoulussa. Si-tä hän ei vain enää muista, pidettiinkö tuota koulua hänen kotona vai kenties Kapperijoella.

- Porolla Laura kuitenkin koulun-pitoon tuli. Milläpä hän muulla olisi tullut ja sen ajan nainenhan kyllä osasi porolla kulkia. Sen ajan kouluopetus-han ei tosin muuta ollut kuin uskon-nonopetusta. Jumalasta siellä enim-mäkseen puhuttiin.

Pekka kävi nuorena miehenä Tsur-nulta monet kerrat kauppareissuil-la Reisivuonossa. Hän ajeli ensin po-rolla Neideniin Sivertsenin talon pi-halle. Siitä sai aina kyydin kuorma-autolla tunturin yli Kunnarin Onnin kauppaan.

- Ei sinne kalaa viety koskaan, mutta riekko oli vaihtotavaraa, samoin met-sot ja porot. Eikä tavaran hinta ollut paha inarilaisten kannalta. Nythän riekot jäävät kiinni tuohon valtakun-tien väliseen verkkoaitaan. Eivät ne pi-meässä näe lankaa, vaan juuttuvat sii-hen. Siellä onkin ketuilla ketunpäivät.

Pekka Tervaniemelle erämaassa vie-tetyt vuosikymmenet ovat opettaneet sitkeyttä ja selviytymiskykyä. Hän on mies, jonka käsissä vanhat keskimoot-torit, Albinit ja Wikströmit hyrähtivät käyntiin talven jäljiltä. Aitassa Pekal-la oli pieni pajakin, jossa hän tarvitta-essa valmisti uudet osat kelkan ja ve-

neen moottoreihin.- Veneethän piti tehhä itte, jos mei-

nasi järvelle päästä. Tein niitä isän kanssa ja lopulta yksin. Isä osti ve-neen moottorin ja sanoi, että sinähän se hallitset koneita. Itte sitä piti reis-tata aina käyntiin. Äijähän ei ollut ko-nemies ensinnäkään.

Pekka ei syö vielä vitamiineja kum-mempia lääkkeitä. Lääkärissä hän kävi jokin aika sitten, kun kalanruoto juut-tui kurkkuun, eikä sieltä omin avuin ir-ronnut. Muutoin Pekka ei ole lääkärin vastaanotolla rampannut.

- Eihän sitä ennen vanhaan edes tie-detty missä lääkärit ovatkaan. Ei niis-tä tiedetty mitään, eikä sitä juuri sai-rasteltukaan. Ja joka sairastui, syöpään ja muihin tauteihin, ei se tiennyt mi-tä sairastaa. Se sairasti ja kuoli pois.

Kelkkaa ei voi syödä

Pekka Tervaniemi ehti poromiesvuosi-naan nähdä elinkeinon huikean muu-toksen. 40-luvulla hän hiihteli poro-metsällä suksilla ja 60-luvulla suksi-peli vaihtui moottorikelkkaan. Pekka pitää selvänä, että vanha aika oli po-romiehille parempi.

- Suksihommissa ei ollut kuluja ja kun poromies hiihteli mettässä, niin porot tulivat paimennetuiksi ja pe-dot pysyivät kauempana. Nyt moot-torikelkka- ja helikopteriaikana kulut ovat kauheat. Ja rikki mennyt kelkka pitää vaihtaa uuteen. Ennen vanhaan kuljettiin porolla ja kun poro heitti kul-kemasta, se syötiin.

Pekka muistaa, että hiihtäminen umpisessa oli taitolaji. Suksen poh-jiin piti vedellä kynttilää, että sukset edes lipsuisivat eikä lumi takertuisi niihin kiinni.

- Se pitää osata voijella oikein. Ei au-ta vejellä kynttilää koko suksen poh-jiin. Jos oli oikein huono keli, niin sil-loin ei tehty mitään. Lyötiin vain laavu pystyyn ja tehtiin roitotulet.

Ahmat ja karhut olivat porojen kim-pussa silloinkin, mutta silloin ahmo-ja sai tosin tappaa ja niistä maksettiin tapporahaa. Pekka ihmettelee, että nyt poromiehen pitää maksaa, jos hän tap-paa ahman.

- Eikä ahmoja ja karhuja niin vain ammuta, nehän ovat viisaita elukoi-ta. Karhuhan tekee monet valejäljet pesälle mennessään, on se niin ovela elukka. Pienellä vasalla on aina mon-ta ottajaa. Jopa korppi saattaa tulla si-tä nokkimaan, jos emä jättää sen het-keksi vartioimatta.

Lapsuutensa talvipäiviltä Pekka muistaa alituisen pumpuliverkkojen korjaamisen.

- Kyllä sitä perkele sai pirtissä istua aamusta iltaan verkkojen kanssa. Sii-nä talvipäivä hurahti äkkiä. Ja kun pi-meä tuli pirttiin, lyötiin maata. Eikä se verkkohomma ollut sillä hyvä. Ne-hän piti itte värjätäkin. Musta väri pyy-si parhaiten. Nuottahommaa meillä ei koskaan ollut, koska ei ollut tarpeeksi nuottaporukkaa. Muutama verkko oli pyynnissä talvisinkin ja kalaa tuli aina. Eihän Surnulla silloin kalastajia liikku-nut toisin kuin nyt.

Nelllimin kodissaan Pekka tutkii tar-koin lehdet joita postin mukana tulee ja kuuntelee radiota. Ja mikäs on ra-diota nyt kuunnellessa, kun ei tarvit-se pelätä patterien loppumista. Passaa siitä kuunnella muutakin kuin uutiset.

Nellimin huushollissa ei voi tehdä käsillä mitään askareita toisin Tsur-nulla, mutta sitäkään Pekka ei valita. Asiat ovat nyt näin ja sen pitää kelva-ta mitä tarjolla on. Televisiokin asun-nosta löytyy, mutta sitä Pekka ei ole oikein tottunut katsomaan.

- Eipä meikäläinen tarvitte niitä tie-toja mitä sieltä tulee, hän sanoo hyvän-tuulisesti ja kääräisee uuden sätkän.

Jaakko Peltomaa

Terva-Pekka ei liikepaikoista perusta

Terva-Pekan keskimoottori on osa Inarijärven historiaa ja karusta ulko-näöstään huolimatta se on vielä täy-sin kulkukelpoinen. Veneen kohtalo-na on kuitenkin museoitua ja lahota paikalleen. Kuva Sauli Koskelo.

Pekka Tervaniemi on elämänsä aikana viettänyt monet yöt Inarin saarissa tuulen panttina. Joskus kevätkeleillä jää petti kelkan alta ja mies kastui kaulaa myöten. Nyt kelpaa poltella sätkää ja nauttia keskuslämmityksen antamasta lämmöstä.

27

INARI Mitä tehdä Inarissa?Nimet

Inari on Suomen suurimman kunnan nimi. Ivalo on Ina-rin kunnan päätaajama, jos-sa sijaitsevat esimerkiksi vi-rastot. Inarin kirkonkylä (tai vain Inari) on kunnan entinen hallinnollinen keskus, joka si-jaitsee Ivalosta noin 40 kilo-metriä pohjoiseen.

SajosKirkonkylälle avattiin vuon-na 2012 uusi, upea saame-laiskulttuurin keskus, Sajos. Sajoksessa muun muassa kokoontuu saamelaiskärä-jät, siellä on saamelaiskirjas-to, saamentuotekauppa Sá-mi Duodji, ravintola, Saame-laisalueen koulutuskeskuksen luokkia sekä saamelaisarkisto.

Siida

Saamelaismuseo Siidasta saa kattavan tietoannoksen saa-melaiskulttuurista. Siidas-sa sijaitsee myös Metsähal-lituksen Ylä-Lapin luonto-keskus ja sen näyttelyt, jot-ka kertovat pohjoisesta luon-nosta. Siidan museokaupasta saa monenlaisia, laadukkaita pohjoisen tuotteita, ja siellä on myös ravintola.

Inarijärvi

Inarijärvi on Inarin kunnan helmi, maamme kolmannek-si suurin erämainen järvi. Sy-vin kohta, 95 metriä, sijaitsee Vasikkaselällä. Järven keski-syvyys on 15 metriä. Inari-järvi laskee Paatsjokea pit-kin Barentsinmeren Varan-ginvuonoon.

Järvessä on 3318 saar-ta, joista monet ovat nähtä-vyyksiä. Ukonkivi on erikoi-sen muotoinen, korkea saa-ri, joka näkyy Kirkonkylälle saakka. Saari on saamelais-ten pyhä paikka, jonne ai-koinaan uhrattiin jumalille. Ukolle järjestetään Kirkon-kylältä risteilyjä.

Ukolta näkyy Hautuumaa-saareen, jonne haudattiin Ina-rin vainajia 1700-luvlla. Peto-jen takia kuolleet piti haudata saareen. Vuonna 1793 vaina-jia alettiin haudata läheiseen Hiekkasaareen, jonne viimei-nen hautaus tehtiin vuonna 1904. Sodan jälkeen matkai-

lijat eivät kunnioittaneet hau-tarauhaa, vaan veivät hiekan alta paljastuneita luita mu-kanaan. Nykyisin näille saa-rille ei saa rantautua lainkaan.

Korkia-Mauran saarella si-jaitsee Jääluola, luola josta jää ei kesälläkään sula. Jään pak-suudeksi on arvioitu jopa 15 metriä. Luolassa kannattaa olla varovainen; jääreikiin on vuosituhansien aikana tippu-nut ja menehtynyt useita ih-misiä. Rannasta löytyy Met-sähallituksen laituri ja tulen-tekopaikka.

Monella järven paikois-ta on mielikuvitusta herättä-vä nimi. Yksi niistä on Sigga-nitkemäsalmi. Salmi on ta-run mukaan saanut nimen-sä Sigga-neitosen rakkaus-ongelmista. Siggalla oli kak-si kosijaa, joiden välillä hän ei osannut valita. Seurakun-nanvanhimmat keksivät käte-vän keinon: kosijat pistetään kapean salmen vastarannoil-le, he ampuvat toisiaan jousi-pyssyllä, ja kumpi jää henkiin, saa Siggan omakseen. Jousi-miehet surmasivat toinen toi-sensa, mikä sai Siggan loput-tomaan itkuun. Salmi nimet-tiin tapahtuman mukaan. Ki-veä, jolta Sigga seurasi ampu-mista, alettiin kutsua Morsia-menkiveksi.

Kuuvan salmi on Matti Kuuva -nimisen henkilön kai-vama salmi. Hän teki kaivu-työtä sata vuotta sitten, työ-kalunaan lapio. Kanava kul-kee järven koillisosassa si-jaitsevan niemen läpi. Pari sa-taa metriä pitkän ja pari met-

riä leveän kanavan kaivami-seen meni kymmenen vuot-ta, mutta tämän jälkeen Kuu-van vene matka kylille lyhe-ni 30 kilometrin verran. Kai-vaja peri myöhemmin muil-ta veneilijöiltä maksua kana-van käytöstä.

Täyssinän rauhan raja-pyykki on merkkinä saman-nimisestä rauhasta. Täyssi-nän rauha solmittiin vuon-na 1595 Ruotsin ja Venä-jän välille, ja valtioiden vä-linen raja vedettiin aina Jää-merelle saakka. Kaamassaa-rella suuren siirtolohkareen päällä olevaa kivipyykkiä pi-detään rauhan rajamerkkinä. Kaamassaaressa on myös ve-neenlaskupaikka.

Inarijärvi on veneilijän pa-ratiisi, ja sieltä löytyy loput-tomasti reittivaihtoehtoja. Reitistä riippuen voi mennä päiviäkin, ettei veneilijä ta-paa muita ihmisiä. Veneellä liikkujan kannattaa kuiten-kin muistaa, että järvi on syr-jäinen eikä sieltä mahdollisen hädän tullessa pääse helposti sivistyksen pariin. Kelit voivat vaihtua pikaisestikin. Huonoa säätä ei kannata lähteä uh-maamaan vaan parempi on jäädä odottelemaan poutaa.

Inarijärvessä on paljon lo-hikalaa.

Pielpajärvenerämaakirkko

Pielpajärvellä sijaitsi aikoi-naan Inarin talvikylä, jonne rakennettiin Inarin ensim-mäinen kirkko vuonna 1646.

Nykyään paikalla oleva kirk-ko on sekin vanha, rakennet-tu vuonna 1760. Pielpajärvelle pääsee 4,5 kilometrin pituista luontopolkua pitkin. Inarijär-ven risteilyltä on myös mah-dollista jäädä Pielpalle vievän polun varteen.

Saamelaiskäsitöitä

Inarin kirkonkylää pidetään saamenkäsitöiden luvattuna paikkakuntana. Aivan kes-kustasta löytyy monia saame-laistaiteilijoiden töitä myyviä liikkeitä. Sámi Duodji ry:llä on myymälä Sajoksessa, jossa on laaja valikoima uniikkeja saamenkäsitöitä. Myymäläs-tä löytyy Suomen laajin saa-melaisen käsityön, musiikin ja kirjallisuuden valikoima.

Saamelaiskirkko

Vuonna 1951 rakennettiin Inarin saamelaiskirkko vuo-den 1940 pommituksessa tu-houtuneen kirkon raunioille.

Otsamo

Yhdeksän kilometrin päässä kylältä kohoaa Otsamo-tun-turi, jolta on mahtavat näkö-alat lähiympäristöön. Tuntu-rille vie merkitty polku kes-kustasta. Lähtöpiste on Siidaa vastapäätä, Nelostien toisel-la puolella. Huipulta voi jat-kaa matkaa myös Riutulaan, jonne matkaa on kymmenen kilometriä tai oikaista Ro-vajärvelle, kolmen kilomet-rin päähän.Juutuanjoki. 7,5 kilometrin pituinen Oi Juutua! -luonto-polku lähtee samasta paikas-ta kuin Otsamon reitti. Luon-topolulle on koottu tarinoita Juutuan kulkijoista, tapahtu-mista ja kalastuksesta. Lähi-luontoon on helppo päästä.

Koskenlaskua

Luonto-Lomilta voi tilata koskenlaskua kumilautalla Juutuanjoen koskissa. Sopii koko perheelle.

Sajos on saamelaiskulttuurin keskus.

Sámi Duodji ry:n myymälässä on Suomen laajin saamelaisen käsityön, musiikin ja kirjallisuuden valikoima.

Kuva: Mika Aleksandroff

Kuva

: Mar

ja M

änni

stö

Kesät talvet Inarissa!Tervetuloa ympärivuotisesti saamelaiskyläämme! Majoitusta Juutuan rannalla, mahtava Aanaar-ravintolamme ja ympäristön monet tekemiset.Tiervâpuáttim!

Saarikoskentie 299870 InariPuhelin 016-511 7100inarin.kultahovi@co.inet.fiwww.hotelkultahovi.fi

Inarijärven rannalla

p. +358 50 341 2365e-mail: maija.toivanen@pp1.inet.fi

URUNIEMENTIE 5, 99870 INARI

Rauhallinen paikka

Mökkejä – Sauna

TOIVASEN RANTAMÖKIT

www.toivanencottages.com

Varaukset ja tiedustelut:inari@visitinari.fiP. 040-179 6069 facebook.com/VisitInari

RISTEILYJÄ INARIJÄRVELLE JA

UKONKIVELLE Lähdöt Siidan rannasta joka päivä: klo 13 (7.6.-21.9.) klo 13 & klo 17 (21.6.-10.8.) Liput: 22€/aik, 11€ lapset 4-12v M/Y Inari III (max. 120 henkeä). A-oikeudet. Ryhmille tilauksesta

MAJOITUSTA INARIJÄRVEN RANNALLA:• UUSI Inari Aurora Resort – saunallisia hotellihuoneita• Lomakylä Inari – mökit ja camping

TEKEMISTÄ INARISSA:• Kalastusohjelmat• Kesän viikko-ohjelmat• Välinevuokrausta

YHTEISLIPPUSIIDA + RISTEILY29€/aik, 14€/lapsi

Inarin kartta sivulla 20

28

Saamen käsitöiden työpajoja SajoksessaInarin kylällä sijaitsevassa

saamelaiskulttuurikeskus Sajo-ksessa toteutetaan jo toista ke-sää perinteisten ja vähän mo-dernienkin saamen käsitöiden työpajoja tänä kesänä.

Työpajoissa perinteistä kiin-nostuneet matkailijat pääsevät itse tekemään saamen käsitöi-tä matkamuistokseen ja samal-la oppimaan saamen käsitöi-den historiasta ja perinteistä.

Käsityöpajassa asiakkaat saavat valita eri käsityövaihto-ehdoista mieleisensä ja tehdä käsityön ohjaajan avustamana itselleen matkamuistoksi. Kä-sitöiden teon lomassa käsityö-ohjaaja kertoo saamen käsitöi-den historiasta ja perinteistä sekä omista käsityötavoistaan.

Käsityöpajat ovat osa Sajo-ksen kulttuurillisen sisällön-

tuotannon kehittämistä. Kä-sityöpajojen tarkoitus on lisä-tä saamen käsitöiden tunnet-tavuutta ja levittää sitä kaut-ta tietoa saamelaisista alkupe-räiskansana. Käsityöpajat to-teutetaan yhteistyössä Sajok-sessa sijaitsevan saamen kä-sitöiden kaupan, Duodji Sho-pin kanssa.

Käsityötarpeen mukaan

Saamen käsitöillä on pit-kät perinteet ja yleisesti saa-men käsitöiksi ymmärretään käyttötarvikkeet, kuten vaat-teet, työvälineet, taloustava-rat, pyyntivälineet ja korut, jotka on tehty käsin. Myös ny-kyaikana käsitöiden perinteet ovat luonnonmateriaaleissa, käsityöt tehdään vanhan pe-rinteen mukaan soveltaen uu-siin työmenetelmiin ja uuteen käyttöön alueittain.

Sajoksessa asiakas voi tehdä kesän aikana oman aikataulun-sa puitteissa tina- tai helmiran-nerenkaan, tiuhtanauhan, ve-rasta tehdyn kantopussin tai laukun ja poronahkaisen pus-sukan eli sisnapussin. Käsi-työpajat toteutetaan Sajoksen valoisassa pääaulassa maksua vastaan. Ryhmien tulee varata oma työpaja-aika, jotta heille voidaan järjestää tarvittaessa lisäohjaajia.

Sajoksen käsityöpajat ajalla 1.7. - 15.8.2014

arkisin klo 11-17.

Jokainen voi tehdä haluaman-sa saamenkäsityön.

Kuv

a: M

arja

Män

nist

ö

Tulevana kesänä on jäl-leen mahdollista nauttia Siidan upeasta näytte-lytarjonnasta sekä Ina-rijärven ainutlaatuisis-ta maisemista yhdellä ja samalla lipulla.

Kaksi Inarin kirkonkylän vetovoimaista nähtävyyttä on nyt helppo yhdistää kesän reissuun, sillä samalla lipulla pääsee sekä Siidan näyttelyi-hin että Inarijärven risteilylle. Monet kesälomalaiset halua-vat nauttia molemmista, joten Saamelaismuseo ja luontokes-

kus Siida sekä VisitInari.fi ovat yhteistuumin luoneet yhteis-lippupaketin palvelemaan ke-sän matkailijoita.

Lipun hinta on aikuisilta 29 euroa ja 4 – 11-vuotiailta lap-silta 14 euroa. Alle neljävuoti-aat pääsevät veloituksetta. Lip-puja voi ostaa Siidasta, laivalta noin puolituntia ennen lähtöä, Lomakylä Inarista sekä VisitI-nari.fi:n toimistolta. Lippu on voimassa vuorokauden osto-hetkestä, eli vierailut voi jakaa peräkkäisille päiville.

Inarijärven risteilijä M/S Inari III liikennöi kesäkauden

alussa 7.6. – 21.6. ja lopussa 11.8. – 21.9. kerran päivässä, lähtö Siidan rannassa olevas-ta satamasta tapahtuu kello 13. Keskikesällä 22.6. – 10.8. ris-teilyjä tehdään kaksi päiväs-sä, lähdöt ovat kello 13 ja 17. Risteilyn kesto on noin kaksi tuntia ja sen aikana käydään maissa Ukonkivellä, vanhalla saamelaisten pyhällä paikal-la. Risteilyltä on myös mah-dollista jäädä Pielpavuonoon, ja jatkaa matkaa kävellen Piel-pajärven erämaakirkolle. Erä-maakirkolta tulee yhteensä viiden kilometrin kävelymat-

ka takaisin Siidaan. Jääminen Pielpavuonoon onnistuu ai-noastaan kello 13 risteilyllä ja siitä on ilmoitettava henkilö-kunnalle laivaan saavuttaessa. Risteilijä pysähtyy Pielpavuo-nossa ainoastaan tarvittaessa.

Kesäkaudella, 1.6. – 19.9. Siida on avoinna päivittäin kello 9 – 20. Tulevana kesä-nä näyttelytarjonta on jälleen monipuolista, pysyvien näyt-telyiden lisäksi tarjolla on ve-siretkeilyvinkkejä tarjoava se-kä veden kierrosta kertova Lai-neilla ja latvavesillä –näyttely sekä Ealli Biras – Elävä ympä-

ristö –näyttely, joka avaa saa-melaista kulttuuriympäristöä saamelaisten kotiseutualueen eri osista. Yläkertaan johtaval-le rampille avataan 13.6. pro-testitaidetta Gallokista –näyt-tely, jossa esillä on esimerkik-si Jokkmokkin kaivosvastaisis-sa mielenosoituksissa mukana olleita banderolleja. Alkukesän nähtävillä on Pohjois-Lapin kameraseuran Mustavalkoi-nen maailmani -valokuvanäyt-tely. Kesän ajan näyttelytarjon-taa täydentää myös 51-vuoti-as ulkomuseoalue, jossa pää-see tutustumaan esimerkiksi

Kultamiehen kämppään sekä Tirron tilan pihapiiriin.

Siidan aukioloaikojen mu-kaisesti avoinna on joka päivä myös ravintola Sarrit. Toises-sa kerroksessa olevasta ravin-tolasta saa joka päivä lounas-ta, pienemmän nälän yllättä-essä tarjolla on myös voileipiä tai kahvihetkeä varten tuorei-ta, itseleivottuja pullia.

Lisätietoja yhteislipusta saa Siidan asiakaspalvelusta siida(at)samimuse-

um.fi, 0400 898 212 tai VisitInari.fi:stä inari@visitinari.fi, 040 1796069

Yhteislipulla Siidan näyttelyihinja Inarijärvelle risteilemään

Kuva

: Sám

i Duo

djiSámi Duodji ry on Suo-

men saamelaisten kä-sityöntekijöiden yhdis-tys, joka perustettiin Inarissa 1975. Yhdistys on saamenkäsityönte-kijöiden etujärjestö, jo-ka järjestää näyttelyitä, neuvontaa ja myyntitoi-mintaa.

Saamelaiskäsityöksi (Sá-mi Duodji) ymmärretään saa-men kielessä käyttötarvik-keet, kuten vaatteet, työväli-neet, taloustavarat, pyyntivä-lineet ja korut, jotka on tehty käsin. Käsityöllä on pitkät pe-rinteet. Myös nykyajan käsi-työn perinteet ovat luonnon-materiaaleissa.

Saamenkäsityöt tehdään vanhan perinteen mukaan, mutta sovellettuna uusiin työ-menetelmiin ja uuteen käyt-töön alueittain.

Tuotteita, jotka on tarkoi-tettu matkamuistoksi ja joilla ei ole perinteistä käyttötarkoi-

tusta, ei merkitä Sámi Duodji – merkillä.

Saamelainen käsityö on arvostettua

Saamelaisella käsityöllä on pitkät perinteet.

- on saamelaiskäsityön tava-ramerkki- osoittaa ostajille, että tava-ran valmistaja on saamelainen- suojella saamenkäsityön laatua- olla merkkinä siitä että saa-menkäsityö on elävä perinne.lähde: www.samiduodji.com

29

Nils Henrik Magga 040 195 6066

Taksipalvelua Inarissa

•VuokrataankumiteloillaMINIKAIVURIkuljettajankanssataiilman. Koneenpaino1,7tonnia.•MyydäänPOLTTOPUITA

0400 982 477

INARIN TAKSIPALVELUArrelan taksit / Soili ja Markku

1 + 6 henkilöauto1 + 8 INVA, MB Vito1 + 8 INVA, MB Sprinter

24 hvrk

Tee oma saamen käsityö...muistoksi, ajankuluksi, elämykseksi.Koko perheelle sopivia käsitöitä.Hinta tehtävän työn mukaan.

Avoinna: Ma-pe klo 11–17 (1.7.–15.8.)Opetuskielet: suomi, englanti, saameRyhmille ennakkovarauksella

Sajoksen kesä:Duodji Shop ma-pe klo 10-17Info ma-pe klo 9-17

16.6.–15.8. arkisin klo 12 (suomenkielinen)ja klo 15 (engl. kielinen)Kesto n. 30 minHinta: 5 eur/hlö

sajos@samediggi.�puh. 010 839 3109www.sajos.fi

Ryhmäopastukset etukäteisvarauksesta

Sajos opastukset

Saamelaiskulttuurikeskus | SámekulturguovddášSäämi kulttuurkuávdáš | Sää´mkulttuurkõõskõs

www.siida.fi

Avoinna joka päivä klo 9–20

Saamelaismuseo & Luontokeskus Inarintie 46, Inari, puh. 0400 898 212

Ravintola Sarrit puh. 040 700 6485

Inarin Matkailuinfo puh. 040 168 9668

Ikkuna saamelaiseen kulttuuriin ja pohjoiseen luontoon

Majoitus-, Caravan- ja Leirintäpalveluja luonnonkauniilla paikalla Inarijärven rannalla

www.uruniemi.fi P. +358 50 371 8826

Uruniementie 7, 99870 INARIE-mail: pentti.kangasniemi@uruniemi.fi

Ijahis idja jo yhdettätoista kertaa

Alkuperäiskansojen musiik-kitapahtuma Ijahis idja järjes-tetään sille vakiintuneena ajan-kohtana elokuun puolessa vä-lissä Inarissa, Saamelaiskult-tuurikeskus Sajoksessa. Tapah-tuman tämän vuotinen teema on “Jávrebiekkat”. Jo yhdettä-toista kertaa järjestettävässä tapahtumassa nostetaan esiin pienet saamelaisvähemmistöt eli koltta- ja inarinsaamelaiset sekä heidän musiikki- ja tans-siperinteensä, kuten kolttakat-rilli, livđe ja leu´dd.

Tämänvuotinen pääesiinty-jä on norjansaamelainen Ma-ri Boine yhtyeineen. Maailman tunnetuimmaksi saamelaiseksi kutsuttu Boine esiintyy tapah-tumassa reilun tunnin mittai-sessa ulkoilmakonsertissa lau-antai-iltana 16.8. Boine yhdis-tää musiikissaan vahvalla ja ainutlaatuisella tavalla jazzia, folkia, bluesia, maailmanmu-siikkia sekä joikua. Lauluil-laan Boine ottaa kantaa poli-tiikkaan sekä yhteiskunnan il-miöihin, ja käsittelee lauluis-saan saamelaisten tärkeiksi ko-kemia asioita.

Tapahtuman alkuperäiskan-savieraat tulevat tänä vuonna

Chukotkasta, Siperiasta, jon-ka lisäksi festivaali tutustut-taa kävijänsä myös Länsi-Af-rikkalaiseen musiikki- ja tans-siperinteeseen.

Ijahis idja on ainoa saame-laismusiikkifestivaali Suomes-sa ja siitä on hiljalleen muodos-tunut yksi merkittävimmis-tä Pohjois-Lapin kesätapah-tumista. Viime vuonna kym-menvuotista taivaltaan juhli-neeseen festivaaliin sekä sen oheistapahtumiin osallistui kahden päivän aikana yhteen-sä ennätykselliset 2800 kävijää. Ijahis idjan ohjelmaan kuuluu niin perinteisen saamelaismu-siikin taitajien esityksiä, nou-sevien saamelaisartistien kon-sertteja, lasten ohjelmaa, alku-peräiskansavieraiden musiik-kiesityksiä sekä saamelaismu-siikkiin keskittyvät klubi-illat. Yksi festivaalin konserteis-ta tullaan järjestämään Sajok-sen auditoriossa, mutta muu-ten tapahtuma toteutetaan pe-rinteiseen tapaan ulkoilmafes-tivaalina.

Festivaalin ohjelma vahvis-tuu alkukesästä ja se julkais-taan kokonaisuudessaan ke-säkuun aikana tapahtuman

omilla nettisivuilla osoittees-sa www.ijahisidja.fi

Ijahis idjan järjestävät yhteistyössä Anára Sámisearvi ry, Saamelaiskärä-

jät, Saamelaisalueen koulutuskeskus, YLE Sápmi, Inarin kunta, Taiteen edis-

tämiskeskuksen Lapin toimipiste ja Ho-telli Kultahovi.

Ijahis Idja 15. – 17.8.2014.

Mari Boine on Ijahis Idjan pääesiintyjä.

Kuva

: Tin

e Po

ppe

Kultamuseon ja Metsähallituksen talkoisiin Ivalojoen kultakämpille haetaan talkoolaisia

Tankavaaran Kultamuseo ja Metsähallituksen luontopalve-lut järjestää tänä vuonna vielä yhden talkooleirin Inarin Iva-lojoen kultahistoriallisilla ra-kennuksilla Pahaojalla Ham-mastunturin erämaa-alueel-la. Talkoisiin haetaan nyt va-paaehtoisia.

Ivalojoen kultarakennuk-set on rakennettu 1900-lu-vun alussa kullankaivajien tu-kikohdiksi, ja nykyään ne toi-mivat nähtävyyksinä ja retkei-

lijöiden yöpymis- ja levähdys-paikkoina. Kunnostamalla näi-tä arvokkaita rakennusperin-tökohteita turvataan niiden säilyminen ja mahdolliste-taan tupien retkeilykäytön jat-kuminen.

Pahaojan raivaustalkoissa 1.-4.9. raivataan ja siistitään vuokra-/autiotuvan pihapiiriä ja tehdään muita ympäristön-hoitotöitä. Pahaojalle haetaan 7 talkoolaista.

Talkoolaisille tarjotaan mak-

suton ruokailu ja majoitus kunnostuskohteilla erämai-sissa oloissa. Pahaojalle pää-see myös omalla autolla, jo-ten myös muut omatoimiset majoitusjärjestelyt ovat mah-dollisia. Työnohjauksesta vas-taa Metsähallituksen luonto-palvelut. Osallistujia pyyde-tään saapumaan omalla kyy-dillä kokoontumispaikalle Ina-riin Kutturantien varteen maa-nantaiaamuna, josta siirrytään yhdessä talkookohteelle. Paluu

on torstaina työpäivän jälkeen.Lisätietoja ja ilmoittautumi-

set: Kultamuseon johtaja He-li Heinäaho: heli.heinaaho(at)kultamuseo.fi

Ilmoittaudu Pahaojan tal-koisiin viimeistään viimeis-tään pe 15.8. klo 16. Lisätietoja Hammastunturin erämaa-alu-eesta: www.luontoon.fi/ham-mastunturi

30

Lemmenjoen kansallis-puistossa, Inarin kun-nassa sijaitsee Poh-jois-Lapin näyttävin ja tunnetuin kaksiosai-nen vesiputous Rava-dasköngäs. Putous si-jaitsee Lemmenjokeen laskevassa Ravadasjo-essa, vajaat 30 kilomet-riä Lemmenjoen suulta lounaaseen.

Putouksesta on tullut pai-kallinen nähtävyys. Jos aikoo vierailla Ravadaskönkäällä, on huomioitava se, että putous si-jaitsee Lemmenjoen kansal-lispuiston rajoitusosassa, jos-sa liikkuminen on sallittu vain merkityillä poluilla.

Putouksista on erotettavissa kaksi suurempaa pääputousta, joista alempi ja suurempi sijait-see paikassa, jossa Lemmenjo-ki ja Ravadasjoki risteävät. Jyr-kemmässä putouksessa vesi kuohuu jyrkän kallion yli pu-

doten lyhyellä matkalla aina-kin kymmenen metriä. Alueel-le on rakennettu portaat ja kä-velysillat, helpottamaan kulke-mista ja niiden ansiosta Rava-dasjoen voi ylittää myös ilman jalkojen kastelemista. Raken-nelmat tuovat vierailijalle myös turvallisuuden tunnetta, tietää mihin astuu ja minne mennä.

Ravadasköngäs sijaitsee erä-maassa, kaukana ajoteistä, jo-ten se on helpoiten saavutet-tavissa venekuljetuksella. Ke-säisin putoukselle järjeste-

tään maksullisia jokiretkiä, joi-den lähtöpiste on Lemmenjo-en Njurkulahdessa. Paikalliset yrittäjät järjestävät useita ret-kiä kesäaikaan vuoropäivinä. Paikanpäällä kannattaa kuiten-kin tarkistaa aikataulut ja kul-jetusten tarkka lähtöpiste. Ha-luttaessaan putoukselle pää-see myös patikoiden maateit-se, mutta tämä edellyttää use-an päivän taivaltamista.

Vajaan kilometrin päässä putouksesta sijaitsee Rava-dasjärven autiotupa, jossa voi yöpyä. Metsähallituksen hy-vin hoidetut ja ylläpitämät tu-listelupaikat mahdollistavat helpon ruokailu- ja evästys-hetken. Polttopuutkin löyty-vät tulipaikoilta valmiina. Jär-jestyssääntöihin kannattaa ai-na tutustua ja kesäaikana alu-een maastopalovaroitukset pi-tää ottaa huomioon.

Jokivenekyytikin on hie-no kokemus sinänsä. Kuljet-taja tuntee joen pohjan kivi-neen kuin omat taskunsa. Vä-lillä veneen moottori sammuu ja kuljettaja nostaa moottorin vedestä. Vene liukuu kuin kos-kelo sulavasti ja äänettömästi joen pintaa. Ei yksikään kivi edes rasahda pohjaan, vaikka koko ajan sitä odottaa, koska joki on paikoin matala ja kivet

Mitä tehdä Lemmenjoella?KultaLemmenjoen - kulta löydet-tiin vuonna 1945. Sitä ennen kultaryntäys oli nähty jo Iva-lojoella, ja kultaa oli löydet-ty Tankavaarasta sekä Laa-nilan alueelta. 1900-luvun alussa useampikin toivorikas oli etsinyt kultaa Lemmen-joelta, mutta mitään suuria löytöjä sieltä ei silloin saatu. Lemmenjoen kulta löydettiin myöhemmin kuin muut osak-si siitä syystä, että se on paljon syvemmässä tuottamattomi-en maakerrosten alla.Ranttilan veljekset Uula, Nii-lo ja Veikko Inarijoen varrel-ta olivat kuulleet Lemmenjo-elta löydetystä kullasta ja läh-tivät sodasta päästyään etsi-mään sitä. Kultaa löytyikin joen pohjoisrannalta, Mor-gamojalta. Ensimmäinen hip-pu löytyi syyskuussa, kolmi-grammainen. Kerrotaan, että metallia tunnistaessaan Niilo oli puraissut siihen hampaan-jäljet. Muutaman päivän ai-kana, ennen kylmän syksyn laskeutumista Ranttilat löy-sivät kultaa kolmekymmen-tä grammaa.Seuraavan kesän aikana vel-jekset palasivat. Ja löysivät lisää kultaa. Tieto kulta-alu-eesta levisi nopeasti. Vuon-

na 1949 alueella oli kaiva-jia jo 200.”Niitä alkoi tulla jos jonkin-laista kulkijaa. Kellä pesuva-ti kainalossa, kellä tyhjä lim-sapullo patenttikorkilla tas-kussa kullan poiskuljettamis-ta varten. Eiköhän niitä pari-sensataa kulkijaa näitä joki-varsia silloin kierrellyt”, ker-too Niilo Ranttila kesän 1948 tapahtumista.Vuosien varrella sadat ja taas sadat kullasta kiinnostuneet ovat seuranneet Ranttiloiden jälkiä. Lemmenjoen kultahis-toria on pitkä, jännittävä – ja ennen kaikkea työntäyteinen.Lämmin. Lemmenjoki ei tar-koita rakkauden jokea, vaan nimi on muokattu pohjois-saamenkielisestä Leammijoh-ka-nimestä. Se tarkoittaa läm-mintä jokea; joella paikallisil-masto on muuta aluetta läm-pimämpi.

KyläNjurgalahti sijaitsee Lem-menjoen rannalla, noin 50 kilometrin päässä Inarin kir-konkylältä. Kylästä löytyy matkailijoille ruokaa, majoi-tusta, veneenvuokrausta, ve-neretkiä, kullankaivuretkiä.

LuontotupaLemmenjoen luontotupa ja-kaa infoa, karttoja ja kalastus-lupia alueelle. Tuvalta löytyy myös Lemmenjoesta kertova näyttely sekä kansallispuistos-ta kertova kuvaesitys. Luon-totupa on kesäaikana avoin-na päivittäin.

VaelluksetLemmenjoen kansallispuisto on Suomen suurin kansallis-puisto. Alueelta löytyy eripi-tuisia merkittyjä reittejä mut-ta myös koskematonta luon-toa omin päin vaellettavak-si. Vanhat kultapaikat, kuten Morgamin Kultala ja Kulta-hamina, sijaitsevat nykyään merkityn retkeilyreitin varrel-la. Morgamojalta löytyy muis-tomerkki Lemmenjoelta löy-detyn ensimmäisen kultahi-pun muistoksi.

JoenkielinenJoenkielinen-tunturi sijait-see noin yhdeksän kilomet-rin päässä Njurgalahden ky-lästä. Tunturille pääsee mer-kittyä polkua pitkin, ja sieltä avautuvat mahtavat näköalat.Luontopolku. Jos et ehdi läh-teä pitkälle vaellukselle kai-raan, voit kulkea noin neljän kilometrin pituisen luonto-

polun vanhassa mäntymet-sässä.

JokiveneretketLemmenjokea pitkin pääsee tutustumaan Ravadaskön-kääseen, Kultahaminaan ja alueen muuhun mahtavaan luontoon.Melomaan Paikallisilta yrittä-jiltä voi vuokrata kanootteja,

joilla pääsee joelle.

Kullanhuuhdonta Yrittäjät järjestävät tutustu-misretkiä kultavaltauksille.

AteljeeKuuluisan huovutustaiteili-jan, Kaija Palton ateljee sijait-see Lemmenjoella.

BussiretkiLemmenjoelle pääsee käte-västi bussiretkellä, joka lähtee Kiilopäältä ja kulkee kohtee-seen Saariselän, Ivalon, Inarin ja Korpikartanon kautta. Päi-väretkellä tutustutaan kylään ja käydään jokiveneellä Rava-das-putouksilla.

LEMMENJOKI

VENEAIKATAULU LEMMENJOELLA 2014

TIMETABLE-FAHRPLAN

07.06.–16.06. vain iltavuorot, evenings only, nur abends17.06.–16.08. aamu- ja iltavuorot, both mornings and evenings, morgens und abends17.08.–17.09. vain iltavuorot, only evenings, nur abends

Njurguilahti–Ravadas 15 eur/hlö yksi suunta, one way.Njurguilahti – Kultalan Hamina 20 eur/hlö yksi suunta, one wayLapset alle 12 v –50 %, children under 12 year –50 %Hinnat sitoumuksetta.

Pyydämme varaamaan paikat. Please book beforehand.Platzreservierung voraus, bitte.

AHKUN TUPA/LEMMENJOEN LOMAMAJAT . . .016 673 435 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 040 755 4306LEMMENJOEN MATKAILUPALVELUT OY . . . . .040 484 4511VEIKKO JOMPPANEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0400 137 090OLAVI JOMPPANEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 040 770 5201HEIKKI PALTTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 016 673 413 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 040 756 9075

NJURGUILAHTI 10.00 13.00 17.00 20.00RAVADAS 10.40 12.00 17.40 19 00KULTALAN HAMINA 11.30 11.40 18.30 18.40

AAMU ILTA

Njurgalahdesta pääsee joelle monen yrittäjän avulla.

Ravadasköngäs – luonnonkauneutta parhaimmillaan

Jokivenekyyti Ravadaskön-käälle on todellinen kuljetta-jan taidonnäyte.

31

näkyvät paikoin pinnalla. Ei voi kuin ihailla venemiehen ajotai-toa matalikossa.

Veneenkuljettajat ovat pää-asiallisesti paikallisia poromie-hiä ja asuneet joen äärellä koko ikänsä. Vanhemmat veneenkul-jettajat siirtävät taitonsa mie-luusti nuoremmalle sukupolvel-leen, jotta veneen käsittelytaito jatkuu suvussa ja onhan venea-jelut hyvää lisätienestiä kesäisin.

Luonnon kaunista joenrantaa on rentouttavaa seurata matkan taittuessa. Sielu lepää. Erilaiset vesilinnut tervehtivät retkeilijöi-tä uidessaan, eivätkä edes näy-tä pelkäävän lähestyvää venettä ollenkaan. Pieni sukellus ja ta-kaisin pintaan. Ehkä linnutkin ovat jo tottuneet säännölliseen vesiliikenteeseen. Joessa näyttää olevan myös kalaa. Harjukset hyppivät maikahtaen ruokail-lessaan joen mutkassa.

Perillä pääsee tutustumaan myös kultahistoriaan Lem-menjoen kansallispuiston alu-eella. Kullankaivua on harjoi-tettu alueella ammattimaises-ti jo 130 vuotta. Lemmenjoel-la on harjoitettu erityisesti ko-neellista kullankaivua. Siellä toi-mii 24 kaivospiiriä, joissa on yh-teensä 75 osakasta. Muutama vuosi sitten tuli voimaan uusi kaivoslaki, joka määrää kaivos-piirit lakkautettavaksi vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoit-taa käytännössä sitä, että Lem-menjoen kansallispuiston am-mattimainen konekaivu loppuu kokonaan.

Lapiokaivajat jatkavat edel-leen kullan etsimistä. Kesäkau-della Lemmenjoella oleilee sa-takunta henkeä kullankaivun merkeissä.

LEMMENJOKI KUTSUUNAUTTIMAAN LUONNON RAUHASTA

Päivittäinen, aikataulun mukainen jokiveneliikenne kullanhuuhdonta-alueilleJokiveneretket, kysy päivän lähdöt!Pienristeily Lemmenjoella, käynti vanhassa saamelaisessa pihapiirissä Kaapin-Jouninkentällä, kullanhuudontaretki Jomppapirtille (7 t)Mukavuuksilla varustettuja 2-4 hengen mökkejä 60-80€/vrk, erähenkiset mökit 50€/vrkKahvila-Ravintola Ahkun Tuvasta kotileivonnaisia sekä lähiruokaa porosta jakalasta. A-oikeudet.

TERVETULOA!AHKUN TUPA/LEMMENJOEN LOMAMAJAT OYLemmenjoentie 1030 99885 LEMMENJOKITEL. + 358 (0)40 7554306 www.ahkuntupa.fi

JOKIVENERETKI RAVADAS-PUTOUKSILLE (3 t)Lähtö jokiveneretkelle Ahkun Tuvan rannastaNUOLI-veneet kuljettavat sinut Lemmenjoen kansallis-puiston upeisiin joki- ja tunturimaisemiin. Perillä tutustu-taan valkoisena vaahtoavaan Ravadas-putoukseen, jonka jälkeen nautimme keittolounaan nokipannukahvien kera avotulilla isäntiemme kanssa. Hyvä päiväretki myös ryh-mille, kysy tarjous

NUOLI –veneet liikennöineet jo vuodesta 1946

Saamelainen perheyrityksemme sijaitsee Lemmenjoen rannalla

Ahkun Tuvalla myynnissä paikallista käsityötä.

Saamelaiskulttuuriohjelmat historiaa ja nykypäivää.

30eur/hlö

Jokiveneretki Ravadas-

putouksille (3 t)

7.6.-16.6. vain iltavuorot - evenings only -nur Abends17.6.-16.8. aamu- ja iltavuorot - both mornings and evenings Morgens und Abends.17.8.-17.9. vain iltavuorot - evenings only - nur Abends

AAMU ILTANjurgalahti 10.00 13.00 17.00 20.00Ravadas 10.40 12.00 17.40 19.00Kultalan Hamina 11.30 11.40 18.30 18.40

VENEAIKATAULULEMMENJOELLA 2014TIMETABLE – FAHRPLAN

Ei minimihenkilömäärää

Ravadas 15€/suunta, Kultalan Hamina 20€/suunta, lapset alle 12v -50%

min. hinta 120€

Lapin lomasi kohokohtaLEMMENJOELLA!

hinta . • min. 2henk. 65€/henkilö• min. 4henk. 45€/henkilö+ lounas 15€/henkilöretki sopii myös isoillekin ryhmille, pyydä tarjous!

PALTTO/ELÄMYSRETKET LEMMENJOELLAATELJEE HUOPAPIRTTI

Lemmenjoen kylätie 100 puh. 0400-287544, 040-7569075

www.lemmenjoki.org

Jokiveneretki Ravadasputouksille Lemmenjoen kansallispuistoon

Vakiolähdöt MA, KE, LA klo 10.30 kesto 4 tuntia• sis.-kahvistelu tai lounas• tarinoita poromiehen arjesta• joikua• tutustu poroihin • vierailu Kaija Palton Ateljee Huopapirtissä

Uutta kesällä

2014

• Järjestämme kullanhuuhdontaretkiä omalle valtaukselle kesto 6tuntia• Mökki majoitusta Lemmenjoen rauhallisella rannalla,

mökit alk. 55e/vrk sis. sauna ja soutuvene.Ateljee Huopapirtti auki päivittäin klo 10-18

TERVETULOA!

Vakiolähdöt ajalla 7.6.-23.6. ja 16.7-1.9.2014

Ravadasköngäs – luonnonkauneutta parhaimmillaan

Varsinkin alemman putouksen ympärillä on paljon hienoja valokuvaus- ja näköalapaikkoja.

Tulistelupaikat mahdollistavat helpon ruokailuhetken kau-niissa maisemassa.

Kesälukemista!Humoristisia novelleja pohojosen murtheella

Nouda niteesi paikallislehtien toimituksista.Sompio-lehti: Unarintie 23, 99600 SodankyläInarilainen: Piiskuntie 1, 99800 IvaloKäteismaksu. Mahdollista tilata myös ulkopaikkakunnalle.Lisätietoa tilauksista: www.sompio.fi | p. 010 666 4140

Hommaa taattu lomaviilis tai vie hulvaton tuliainen!

Tynnyrintappi

HimmuSodankyläläisen

suositun kirjoittajan, sattuneesta syystä

salanimellä toimivan Himmun novelli-

kokoelmaTynnyrintappi

20€

Teksti ja kuvat:Inga-Briitta Magga

32

KAAMANEN Mitä tehdä Kaamasessa?

KaamanenKaamanen on noin 150 asuk-kaan kylä Nelostien varressa Muddusjärveen laskevan Kaamasjoen rannalla. Poh-joissaameksi kylän nimi on Gámas, mikä tarkoittaa po-ron koipinahkaa.

LuontoKaamasesta löytyy naavai-sia, ikivanhoja hongikoita se-kä valoisia joenrantakoivi-koita. Tunturitkaan eivät ole

Kaamasen luontopolulla luppo on merkki metsien puhtaudesta.

Kalevalaista jäsenkorjausta

ja sisnaa www.sisnakka.fi

Leena Aikiopuh. 040-733 8258

040 7796 527 • Kaamasentie 3831, Kaamanenwww.neljantuulentupa.com

Lämpimästi tervetuloa!

Viihtyisä ja rauhallinen lomanviettopaikkaHyvä palvelu ja edullinen majoitus alkaen 30 ePerinteinen savusauna

LAPPIA PARHAIMMILLAAN

Hei mökkiläinen ja paikkakuntalainen

Mikara Oy tarjoaa:

P. 0400 471 082eMail: mika6900@gmail.com

• Maanrakennustyöt• Viemäröintikaivaukset• Vesijohtotyöt• Talojen pohjatyöt• Sora-ainesten toimitukset• Vaihtolavatyöt

GIELLAJOHKAAN LOMALLE TAI KALALLEAVOINNA JOKA PÄIVÄ KESÄKUUN ALUSTA RUSKAN LOISTOONtilauksesta avoinna myös talvella

LOMAKYLÄ JOKITÖRMÄKaamasentie 2709a 99910 Kaamanen

N 69°05,482 E 027°11,056

Kelomökkejä ja Huoneita ympäri vuoden.– W-lan päärakennuksessa

Caravan alue auki 1.6.–15.9.– caravan- ja telttapaikkoja – wc- ja suihkutilat– mökkejä – leirikeittiö– lasten leikkipaikka – grillikatos– koirille 2 × aitaus – soutuveneitä

Rantasauna myös ohikulkijoille.

www.jokitorma.net info@jokitorma.net +358 (0)40 520 5963

kaukana. Muddusjärvi, Vas-tusjärvi, Vuontisjärvi ja Kaa-masjoki sekä hiekkaiset har-jut lyövät oman leimansa alu-een luontoon.

LintutorniKaamasjokisuun lintutorni on Suomen pohjoisin. Tornille ei ole opasteita, mutta sinne on helppo löytää. Nelostieltä kääntyy vasemmalle risteys, jossa on kyltti Saamelaisalu-een koulutuskeskus. Sen jäl-keen tie kääntyy Haapalah-dentielle, josta torni jo näkyy-

kin tien vieressä. Sieltä avau-tuu näköala yli koko Kaamas-joen suistoalueen. Kaamanen on muutenkin lintubongarei-den suosiossa, koska alueelta löytyy sekä etelän että poh-joisen harvinaisia lintuja. Eri luontoseurat ovat laittaneet alueelle paljon linnunpönt-töjä, ja Neljän Tuulen tuvalla ruokitaan lintuja, mikä edes-auttaa siivekkäiden pysymis-tä seudulla.

LuontopolkuNelostieltä, noin 1–2 kilomet-riä kyliltä Utsjoelle päin men-nessä, Tuuruharjulta lähtee noin kolmen kilometrin pi-tuinen luontopolku. Polku kulkee osittain Tuurukosken rantaa, nousee Tuuruharjulle ja palaa taas lähtöpaikkaansa. Polku on merkitty.Luontopolku II. Haapalah-dentieltä, pari kilometriä Ne-lostien risteyksestä on hyvin merkitty parkkipaikka ja luontopolun kyltti. Parkkipaikalta lähtevä pol-ku kulkee osin Muddusjär-ven rantaa, osin vaaramai-semassa vanhojen saksalais-ten leirikenttien läpi Kenttä-niemen laavulle Kaamasjoki-suuhun ja sieltä takaisin Toi-voniementielle. Reitti on ne-lisen kilometriä pitkä.Luontopolku III. Vastusjär-ven parkkipaikalta, jossa on

myös lettukota, lähtee parin kilometrin pituinen polku lä-heisen vaaran ympäri.

LaavuNälkäjärven ja Pikkujärven väliin, kirkasvetisen lammen rannalla on laavu retkeilijöi-tä varten. Toivoniemeen vie-vältä Haapalahdentieltä läh-tee kilometrin mittainen pol-ku hyvin varusteltuun leväh-dyspaikkaan.

KevoLäheisellä Kevon reitillä kul-kijat voivat hyvin käyttää Kaa-masen palveluita hyväkseen.

KalastusRunsaiden vesistöjen vuoksi kalastus on Kaamasessa suo-sittu harrastus.

SotamuistojaKaamasessa käytiin sodan aikana paljon taisteluita, ja maastosta on korjattu pois paljon sotaromua. Kaksi ki-lometriä Kaamasen Kievaris-ta pohjoiseen, aivan Nelos-tien varressa on patsas Lapin sodan muistoksi.

ToivoniemiSaamelaisalueen koulutus-keskuksen luontaistalousyk-sikkö käy opintonsa läpi Toi-voniemessä.

Suomen pohjoisin frisbeegolfrataSaamelaisalueen koulutuskes-kuksen omistama Toivonnie-men frisbeegolfrata on avoin-na kesäisin.

Porontutkimuslaitos Toivoniemessä on myös RKTL:n porontutkimuslai-tos, joka järjestää vuosittain, keväisin porontutkimukseen liittyvät poropäivät.

LentokenttäKaamasen lentokenttä on ve-näläisten sotavankien sak-salaisten komennuksessa ai-koinaan rakentama. Saksa-laiset pommittivat lähties-sään kentän useasta kohtaa poikki, mutta kentän entinen omistaja Eino Sistonen korja-si sen käyttökuntoon. Nyky-ään kenttä toimii pienkone-kenttänä, ja sen omistaa Ina-rin kunta.

KulttuuriKaamasen kotitarveorkeste-ri on huumorimusiikkiin ja revyy-tuotantoon keskittyvä poppoo Kaamasesta.

Matkalla pohjoiseenKauheat mutkat on Kaama-sen tiellä,/ paljolti liikennepai-netta. Nuorgamin Jouni kun myymässä siellä/ on kuulua potenssiainetta. Juha ”Watt” Vainion laulun sankari, Jou-ni Nuorgam pitää yhä mat-kamuistokojuaan Kaamases-sa. Jouni itse on siirtymässä syrjään busineksen hoitami-sesta, mutta hänen poikansa jatkaa myymälää.

MökkiläisetKylän väkiluku kaksinkertais-tuu kesäisin. Alueella on pari-sataa mökkiä.

Kansallispuku Kelkkahaalaria sanotaan Ina-rissa Kaamasen kansallispu-vuksi. (Etelä-Suomessa kelk-kahaalaria sanotaan pilkki-haalariksi.)

TulevaisuusKirkkoherra J. Fellman perus-ti Kaamasen vuonna 1822, ja historiaa ollaan kirjoittamassa pitkälle tulevaisuuteen. Kaa-manen on kokoonsa näh-den harvinaisen elinvoimai-nen kylä.

33

RAJAMOTELLI NÄÄTÄMÖTasokasta majoitusta Norjan rajan tuntumassa

Ivalo

Inari

Kaamanen

Utsjoki

Sevettijärvi

NÄÄTÄMÖ

•Huoneita•Lounaatjapäivälliset•Kahvio•Vaunupaikkoja•Sauna•KalastusluvatNäätämöjoellejaerämaaalueelle•Desinfiointipiste

Bussimatkalaisetennakkoilmoitus

Tiedustelutjavaraukset+358 45 871 2408rajamotelli@gmail.com

Sevettijärventie12245,Näätämö

Mitä tehdäSevettijärvellä?

Mitä tehdäNäätämössä?

Kolttakeskus

Sevettijärvi on nauhamainen kylä Inarista Näätämöön vie-vän tien varressa. Petsamossa asuville koltille annettiin so-dan jälkeen mahdollisuus jo-ko jäädä uuden rajan taakse tai muuttaa Suomeen. Suu-rin osa lähti Suomeen. Suo-nikylän koltat asettuivat Se-vettijärvelle, josta he saivat kolttatilan. Niitä rakennet-tiin yhteensä 52. Myöhem-min, vuoden 1973 kolttalain jälkeen koltille kustannettiin valtion avustuksella uudet ti-lat moderneine mukavuuk-sineen. Uudistusten myötä useimmat vanhat tilat jäivät kylmilleen.Sevettijärvellä asuu tällä het-kellä noin 350 ihmistä, joista suurin osa on sodan jälkeen tänne muuttaneiden kolttien jälkeläisiä. Yhteensä kolt-tia asuu Suomessa noin 600.

Ortodoksinen kirkkoKoltat ovat uskonnoltaan ortodokseja. Sevettijärven ortodoksinen rukoushuone eli tsasouna on vihitty käyt-töön vuonna 195. Se perus-korjattiin vuonna 1991, jon-ka jälkeen rukoushuone vi-hittiin kirkoksi. Hautausmaa on myös kaunis ja hyvin hoi-dettu. Ortodoksinen kirkko on omalta osaltaan edesaut-tanut koltan kielen ja kult-tuurin säilyttämisessä mm. kirkkotekstien osalta, joita on käännetty ja käännetään koko ajan koltaksi.

PerinnetaloKirakkajärveltä 1990-luvulla siirretyssä vanhassa perinne-talossa toimii kolttamuseo. Kolttien perinnetalon esi-neet, filmit, valokuvat ja teks-tit kertovat alueen kolttasaa-melaisten historiasta. Perin-netaloon on vapaa pääsy, ja siellä on pieni museomyy-mälä. Ryhmiä pyydetään il-moittautumaan ennakkoon.

Kolttatalo

Kolttatalo on Sevettijärven entinen terveystalo. Siellä sijaitsee myös Kolttien kylä-kokouksen toimistotilat. Ta-lo toimii eri kolttaprojektien toimistoina, sieltä saa tietoa kolttakulttuurista. Käytös-sä on myös maksuton inter-net-yhteys.

Kulttuurisevettijärvi sijaitsee syrjässä keskuksista, mutta se on silti elävä kylä. Kylään on paluu-muuttanut lapsiperheitä, ja koltan kielen elvyttämisek-si tehdään paljon töitä. Kolt-takulttuuri on saanut elvyttä-jikseen paljon nuoria.

PyhiinvaellusjuhlaPerinteinen Trifon Petsa-molaisen pyhiinvaellusjuhla

järjestetään elokuun lopus-sa. Ortodoksipappeja, seura-kuntalaisia sekä muita kiin-nostuneita kokoontuu yh-teen seuraamaan Pyhittäjäi-sä Trifonin jalanjälkiä. Tri-fonia juhlitaan Nellimissä ja Keväjärvellä, Sevettijärvel-lä sekä Neidenissä, Norjassa.

PirunpellotKylä on rakennettu jääkau-den aikaiselle merenpohjal-le. Muinaisen merenpohjan suuria kiviä kutsutaan pi-runpelloiksi.

TieSevettijärven tie rakennettiin vasta 1960-luvulla.

LuontoSevettijärvi sopii kulttuuri-matkailun lisäksi erittäin hy-vin luontomatkailukohteek-si. Kylän kautta kulkee kau-niita retkeilyreittejä.

Kuvat: Tuomas Semenoff

Tämän nähdessäsi, tiedät olevasi Sevettijärvellä.

SEVETTIJÄRVINÄÄTÄMÖ

Sevettijärven ortodoksinen kirkko

Rajakylä

Näätämö on kylä ja rajany-lityspaikka Suomen ja Nor-jan välillä. Kylän nimi on koltansaameksi Njauddâm, pohjoissaameksi Njávdán, inarinsaameksi Njiävđám ja norjaksi Neiden. Näätä-möstä on Jäämeren rannal-le linnuntietä vain noin 12 kilometriä.

KalaNäätämön suurin vetovoi-matekijä on Näätämöjoki ja sen kala. Näätämöjoki on Suomen puolella noin 50 ki-lometrin pituinen vesireitti, joka lähtee Iijärvestä ja las-kee lopulta Norjan Jääme-reen. Suomen puolella Nää-tämöjoelta löytyy erämaata ja kalastettavaa noin kym-

menen kilometrin matkal-ta. Joesta löytyy niin koskia kuin suvantoja ja matalikko-jakin, joita myöten pääsee kahlaamaan rannalta toisel-le. Näätämöjoesta saa lohta, taimenta, harjusta ja siikoja. Yleisin saaliskala on harjus. Joesta saatava lohi on useim-miten pientä, mutta ennätys-kala on venyttänyt vaakaa jo-pa 17,6 kilon mittaan - jos kalajuttuihin on uskominen.

VaeltajalleNäätämön seutu sopii vael-tajalle niin päiväretkiin kuin pidempiinkin retkiin. Alu-eella on pieniä erämaisiä jär-viä, sekametsää, mäntykan-gasta, tunturikoivikkoa se-kä avotunturia. Joki sovel-tuu myös melomiseen. Ja

Näätämössä käy matkailijoi-ta. Parhaimman kesäseson-gin aikaan paikallinen kaup-pa myy nälkäisille kulkijoille päivässä 150 kiloa kuuluisaa grillikylkeään.

NorjaNeidenin kylä sijaitsee heti rajan toisella puolella, Ete-lä-Varangin kunnassa. Sen nähtävyyksiä ovat esimer-kiksi Kolttaköngäs, jossa har-joitetaan paikallista kalastus-muotoa, ns. käpäläkalastus-ta. Ortodoksinen Pyhän Ge-orgioksen kappeli on Norjan pienin kirkkorakennus. Se si-jaitsee kolttien vanhalla yh-teismaalla Ala-Näätämössä. Neidenin luterilainen kirk-ko on myös vierailemisen arvoinen.

Unarintie 23 A1 99600 SODANKYLÄPuh. 050 5599 817, 0400 397 400 | www.painopinta.fi

•Opasteet•Suurkuva-

tulosteet•Mainos-

teippaukset

•Tarrat•Messuille

standitjaroll-upit

•Väritulosteet

•Skannaukset•Asiakas-ja

ohjelmalehdet•Mainonnan

suunnittelu

34

Utsjoki on Suomen poh-joisin kunta, jossa asuu

1 268 ihmistä. Utsjoen väes-tötiheys on vain 0,25 asukas-ta neliökilometrillä. Utsjoki on Suomen kolmanneksi har-vimpaan asuttu Savukosken ja Enontekiön kuntien jälkeen.

Utsjoki on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kun-ta.

Utsjoen ainoa suomalainen naapurikunta on Inari. Poh-joisessa Utsjoki rajoittuu Nor-jaan, missä rajakuntina ovat Kaarasjoki, Teno ja Uuniemi.

Pääasiassa kunnan asutus on keskittynyt Suomen ja Nor-jan välisen rajajoen Tenon var-relle. Kunnan kylät ovat Nuor-gam, Utsjoen kirkonkylä, Nu-vvus, Dalvadas, Outakoski, Rovisuvanto, Karigasniemi ja Kaamasmukka. Utsjoen kun-nan kolmesta kyläkeskukses-ta löytyy kaikki elämisen pe-ruspalvelut. Ylä-Tenolla si-jaitsee Karigasniemi. Inarijo-ki laskee Tenojokeen Karigas-niemen kylässä tarjoten hyvät mahdollisuudet erähenkiselle retkeilykalastukselle sekä pie-nemmän joen myös perhoka-lastukselle.

Suomen pohjoisin kylä on Nuorgam ja sieltä löytyy myös Euroopan Unionin pohjoisin kohta. Jäämeren läheisyyden

voi aistia kylässä ja matka ark-tisen meren rantaan on jylhi-ne kallioineen mieleenpainu-va elämys.

Lohta ja poroa

Tenojoki sivujokineen on Eu-roopan parasta Atlantin lohen luonnonvaraista elinaluetta.

Utsjoen tärkeimmät elin-keinot ovat rajakauppa, po-ronhoito, luontaistalous sekä matkailu. Norjalaiset naapu-rista ovat merkittävä asiakas-kunta alueen yrityksille. Suo-malaisen lihan ja lihatuottei-den kauppa rajan taakse käy vilkkaasti. Utsjoella on mon-ta lomakylää, suurin osa niis-tä on perheyrityksiä.

Utsjoen kunnan alueella on kaksi paliskuntaa, Kaldoaivi idässä ja Paistunturi lännessä. Poro antaa monelle ihmiselle elinkeinon. Touko- kesäkuul-la vasomisen aikaan on maas-tossa liikuttava varoen, jottei-vat vaatimet ja vastasyntyneet vasat häiriinny.

Utsjoen kunnan kaksi erä-maa-aluetta, Paistunturi ja Kaldoaivi tarjoavat kävijälle karua, luonnon kaunista tun-turimaisemaa ja äärettömyy-den tunnetta. Kaldoaivin erä-maa-alue on myös Suomen laajin erämaa-alue.

Yötön yö

Utsjoella talvi on pitkä, pimeä ja kylmä. Lyhyen kesän aikana Utsjoella on noin kaksi kuu-kautta kestävä yötön yö.

Kesämatkailija saa nauttia luonnon valohoidosta koko vuorokauden ympäri. Kesät ovat muuhun Suomeen näh-den viileitä, helteitä ei ole jo-ka vuosi.

Utsjoella sijaitsee Kevon luonnonpuisto, jossa on kuu-

luisa Kevon syvä kanjoni ja sen vartta kulkeva runsaan 50 ki-lometrin mittainen retkeily-polku, jota luonnonpuistossa täytyy rajoitusaikana käyttää.

Saamen siltaa pitkin Nor-jaan

Saamen silta on Tenojoen

ylittävä maantiesilta, joka yh-distää Utsjoen kuntakeskuk-sen Suomessa ja Tenon kun-taan kuuluvan Roavvegied-din Norjassa. Silta on pituu-deltaan 300 metriä ja se avat-tiin vuonna 1993.

Utsjoki on Suomen ainoasaamelaisenemmistöinen kunta

Utsjoen kunnassa Kevon reitillä sijaitseva Kevon kanjoni on upea.

Kuva

: Pen

tti P

iesk

i

Utsjoen saamelaiskylissä on luontevaa hiljentää tahtia. Luonto ja kulttuuri tarjoavat kehon ja mielen ravintoa joka vuoden­aikana eri tavoin. Alueen sympaattisten perhe yritysten vieraan­varaisuuteen voit aina luottaa. Tervetuloa nautti maan Suomen pohjoisimmista palveluista!

saamivillage.fi

Utsjoki Tourist Information

UTsjokIkarIgasnIemI

nUorgamSlow Down in Saami Village

Kesätapahtumia Utsjoella

Teno Maraton 19.7.2014

Unohtumaton juoksuelämys Utsjoella Tenojokivartta pitkin. Täysmaraton, puolimaraton,varttimaratonille vai lasten minimaraton? Valitse matkasi ja juokse huippuaikaan Suomen huipulla, tervetuloa!

Lisätietoja: www.facebook.com/ Saamivillage.fi

Utsjoen Lohirieha 12.7.2014

Tenon lohikuninkuus ratkaistaan Utsjoella perinteikkäin menoin parhaaseen lohenkalastus-aikaan heinäkuussa. Utsjoen Eränkävijöiden järjestämässä tapahtumassa tarjoillaan niin ruumiin kuin sielunkin ravintoa, lohiherk-kuja ja kulttuurielämyksiä Onnelantörmälle rakennet-tavassa saamelaiskylässä.

35

UTSJOKI Mitä tehdä Utsjoella?

Avoinna joka päivä 9–21

Hotelli PoHjantuliutsjoki

Rauhallinen järvenrantapaikkaHUONEET ALK. 60 € sis. aamupalan

P. +358 40 416 9993Hietaniementie 40, 99980 Utsjokiwww.pohjantuli.fi

ElintarvikkeetKalastusvälineetTekstiilit TaloustavaratMatkamuistot

Tervetuloa hyvinvarusteltuun

tavarataloon Utsjoen

keskustaan!

Uulan Säästö UTSJOKIPuh: 016 677 105

www.uulansaasto.fi

TAXI OSSI GUTTORM

Puh. 040 748 9415

1 + 4 henkilöauto1 + 14 pikkubussi

Utsjoki-Karigasniemi-alueellaMyös lentokenttäkuljetukset Ivaloon!

Utsjoen keskustassa

P. 0400 347 009

Avoinna 16.6.–9.8.Ark. 9–20La 9–18Su 10–18

Avoinna muulloinArk. 9–18La 9–15

•Monipuolinenelintarvikemyymälä•Apteekin palvelupiste

•Veikkaus

•Polttoainejakelu•Käteisnosto- palvelu

Teno

Tenojoki on 250 km pitkä ra-jajoki Suomen ja Norjan välil-lä. Joki on kuuluisa ensinnäkin lohestaan, mutta Teno on suo-sittu myös retkeilijöiden kes-kuudessa. Sen varrella on kau-niit maastot, ja Teno soveltuu myös melojalle.

Kala Lohi leimaa koko Utsjoen ke-säkautta. Sitä tullaan pyytä-mään ulkomailta asti.Saamen silta. Tenojoki yli-tetään Norjaan hienoa Saa-men siltaa pitkin. Silta avat-tiin vuonna 1993. Se on 300 metriä pitkä.

KirkkoUtsjoen nykyinen kirkko si-jaitsee Mantojärven rinteessä, Nelostien varressa, noin kuu-den kilometrin päässä Utsjo-en keskustasta. Kirkko on ra-kennettu vuosina 1850-1853, ja sen on suunnitellut Ernst B. Lohrman. Kirkon rakennuski-vet ovat todennäköisesti kir-kon yläpuolisen tunturin irto-lohkareista louhittuja, ja tiilet ovat peräisin Norjan Sirmas-ta. Alttaritaulun on maalan-nut August Koivisto. Kirkos-sa on istumapaikkoja 250 hen-kilölle. Tämän kirkon edeltäjä, Pyhän Ulriikan kirkko oli ra-kennettu nykyisen pappilan lähelle vuonna 1700. Silloi-nen puukirkko oli sata vuot-ta myöhemmin niin heikossa kunnossa, ettei sen korjaami-nen kannattanut. Pyhän Ulrii-kan kirkon sakasti seisoo edel-leen paikallaan pappilan pel-lon laidalla.

KirkkotuvatKirkon vieressä on 14 vanhaa kirkkotupaa, jotka on raken-nettu 1700–1800-luvuilla sen ajan kirkossakävijöiden yöpy-mistä varten. Kesäisin tuvilla on opastusta ja kahvila.

KuntoonJos ulkona on liian kylmä ui-makeli, polskimaan pääsee Utsjoen uimahalliin. Ja uima-

hallin kuntosalissa voi bodata itsensä lomakuntoon.

LuontotupaMetsähallituksen luontotuval-ta saa tietoa alueen luonnosta sekä retkeilymahdollisuuksis-ta. Luontotuvalta voi hankkia kalastusluvat, ja siellä on li-säksi esillä pieni näyttely se-kä multivisioesitys.

Kevon luonnonpuistoKevon luonnonpuisto on

maan pohjoisin suojelualue. 63 kilometrin pituinen mer-kitty reitti kulkee Kevon ainut-laatuisen kanjonin läpi. Reitti on maastoltaan haasteellinen. Reitin pohjoinen piste on Ke-nesjärvellä, Kaamanen-Utsjo-ki -tien varressa ja eteläinen piste Sulaojalla, Kaamanen-Karigasniemi -tiellä.

JääurutKenespahdan jääurut sijaitse-vat Kevon reitillä. Jääurut ovat 150 metrin korkuinen pysty-

Tenojoki on kuuluisa lohestaan. Puiden katveessa näkyy myös Saamen siltaLoma- liike ja asuntotonttejaMetsähallitus Laatumaa myy ja vuokraa tontteja upeiden maisemien ja harrastusten ääreltä

Pyhä-Luoston ja Saariselän alueella kunnallis-tekniikalla varustettuja tontteja Luostolla, Orreso-kassa, Pyhätunturilla ja Saariselällä. Laskettelurin-teiden, latujen, Pyhä-Luoston ja Urho Kekkosen kansallispuistojen vieressä.Erästäjän ja luonnonharrastajan unelmapaikkojaSodankylä, Lokka-Koitelainen-Kevitsa yleiskaa-va-asuntotontteja Petkulassa ja lomatontteja Kurit-tukosken altaan (Armosaari yläpuoli) tuntumassa ja Lokan tekojärven rannalla Kalinamaa/Vuollosvaara.Sodankylä, Kitisen tuntumassa tuollopalossa lomatonttejaSavukoski-Kairijoki-Leukkuhamara Kemijoen tuntumassa, Martinkylän pohjoispuolella.Savukoski-Pykäläinen-Kuttusoja Kemijoen latvoilla, Kemihaaran tuntumassaSalla Naruskajärvi jossa liikkumisen piiriä ovat laajat kairat, Naruska-tuntsan alue ja koilliskaira.Laatumaalla paljon tontteja kautta koko Suomen. Katso www.laatumaa.fi tai kysy myyjältämme

Ulla-Maija Kaltiokumpu puh. 0205 64 7682ulla-maija.kaltiokumpu@metsa.fi

suora tunturinseinämä, joka talvella jäätyy ja kesällä sulaa Kenesjärveen.

AiligasUtsjoen kunnassa sijaitsee kol-me Ailigas-nimistä tunturia. Yksi niistä sijaitsee Karigas-niemellä, niillä main missä ra-jajoki muuttuu Suomen puo-lella Tenoksi. Karigasniemen

Ailigas kohoaa 620 metrin korkeuteen. Nuvvus-Ailigas nousee myös Tenon rannasta, Nuvvus-kylän kohdalta, ja on korkeudeltaan 535-metrinen. Kolmas Ailigas sijaitsee Utsjo-en kirkonkylällä. Sen korkeus on 342 metriä.

MaratonTeno Maraton juostaan vuo-sittain Tenon mahtavissa mai-semissa. Tänä vuonna EU:n pohjoisin maraton pidetään 19. heinäkuuta.

www.inarilainen.fi

www.sompio.fi

36

Lohensoutajan matkassaLuonnonkiharainen tukka

hulmuaa tuulessa, kun Jo-han Erik Valle, Eetu näin kave-reitten kesken, viilettää Tenon rannalla. Eetu on kotoisin Uts-joelta ja on soutanut Tenolla jo 16 vuotiaasta lähtien.

Eetun tavatessa ilo suoras-taan tarttuu, kun hän on niin nauravainen nuori mies. Heti ensimmäiseksi olen kysymäs-sä tarvitseeko lohensoutajan treenata talvella kesän soutu-ja varten. Eetu vastaa nopeas-ti, että hän treenaa talvet sou-tulaitteella kolme kertaa vii-kossa, jotta ojentajat vahvis-

tuvat. Sitten Eetu nauraa ma-keat naurut päälle ja sanoo, et-tä nyt hän ei puhu totta.

Tosiasiassa Eetu on poro-mies varsinaiselta ammatil-taan, joka on kaikin puolin raskas, ruumiillinen työ. Pit-kän talven, fyysisen urakan jäl-keen, ei treeniä tarvita kesäksi. Kroppa on kunnossa souduille jo automaattisesti. Eetun kesä-valmisteluihin kuuluu joen lä-pikäynti talven jälkeen.

-Joka vuosi käyn joen läpi pohjamutia myöten talven jäl-keen ja skannaan kivet omaan pääkoppaan. Talvi liikuttaa ki-

vien paikkaa. Tämä on pak-ko tehdä.

Lohensoutaja Eetu on sosi-aalinen ja se heijastuu heti ta-vatessamme. Hän kertoo, että kesällä tapaa paljon erilaisia ih-misiä ja saa paljon uusia kave-reita ympäri maailmaa. Vaikka yhteistä kieltä ei kaikkien ul-komaalaisten kanssa ole, osaa Eetu elekielen vaikkapa ita-lialaisten kanssa samassa ve-neessä. Kerran hän olikin pa-rin italialaisen miehen kanssa lohestamassa.

Eetu muistelee hauskaa ja koomista tilannetta.

-Elekielellä kommunikoitiin koko päivä. Onneksi miehillä oli hallussa veneturvallisuus-asiat, niitä ei tarvinnut käsi-merkein selvittää. Joella sou-dettiin ja sitten heillä jäi viehe pohjaan kiinni. Yritin sitä siinä sitten elekielellä selvittää, että nyt se on kiinni pohjassa. He ymmärsivätkin, että nyt siel-lä on napannut iso lohi. No ei siinä mitään, saapasjalkamaan pojat alkoivatkin väsyttämään kalaa innokkaasti ja sitten vie-he pääsi oksan karahkasta irti. Italian pojat luulivat, että kala oli ollut kiinni ja olivat erittäin tyytyväisiä päivään Tenolla.

Tenolla ei ole soutajilla omia reviireitä, vaan jo-

kainen saa soutaa missä ha-luaa. Eetukin on vapaa kulke-maan missä vain.

Eetun vene lähtee yleensä Aittisuvannosta kahden kilo-metrin päästä Utsjoelta, hä-nen perheensä matkailuyri-

tyksen Lomakylä Vallen ran-nasta. Mutta asiakkaan toi-veita kuunnellaan ja vene läh-tee tarvittaessa Aittisuvannos-ta 20 kilometriä alavirtaan päin olevalta alueelta. Eli miehellä on laaja jokituntemus ja ka-lastusalue.

Vapaa-aikana Eetu tykkää myös kalastaa, mutta silloin hän ei lähde soutamaan Ten-olle. Silloin hän lähtee sivujoil-le kavereiden kanssa kalasta-maan. Siellä yleensä tulistel-laan ja paistetaan tikkukalaa.

-Siellä on oma rauha. Se oma juttunsa.

Ensimmäistä soutuansa Tenolla Eetu ei unohda

koskaan. Isä Petteri oli vihjais-sut 13- ja 15-vuotiaille veljek-sille, että kyllä heidänkin pitäi-si alkaa jo soutamaan ja tutus-tumaan kotijokeen. Aikaisem-min pojat olivat kulkeneet ve-neessä ukkinsa ja isänsä mu-kana. Saamelaiskulttuuris-sa taidot periytyvät sukupol-velta toiselle ja sitä pidetään tärkeänä.

-Sinä kesänä mentiin Hen-kan kanssa kaksi viikkoa aa-musta iltaan, jopa nukuttiinkin

veneessä. Kun kerta isä käski soutaa, me pojat soudettiin.

Isä oli antanut pojille vie-hepakillisen erilaisia vaappuja mitä oudoimman merkkisiä ja näköisiä. Niillä ei nuoret sou-tajat saaneet yhtään kalaa kah-den viikon aikana, vaikka kaik-kia kokeiltiin. Pojat tulivat sur-keana isälleen kertomaan, ettei näillä vaapuilla saa yhtään ka-laa. Siltä istumalta isä oli etsi-nyt sille päivälle sopivan vaa-pun ja antanut sen saalistajille.

-Emme soutaneet kuin vart-titunnin, niin ensimmäinen 11,5 kilon lohemme oli kiinni. Se oli Eetun ja veljensä Henkan ensimmäinen itse pyydetty lo-hi, jonka he saivat Emma-ni-miselä vaapulla.

Johan Erikin eli Eetun mat-kaan pääsee joelle tänäkin ke-sänä. Kaikki on valmiina ve-neessä odottamassa; vavat ja vaaput. Ei tarvitse kuin saa-da itsensä rannalle niin Eetu vie joelle. Jokaisen Lapin kä-vijän pitää nähdä Teno ja ko-kea lohestus ainakin kerran elämässään.

Inga-Briitta Magga

Johan Erik Valle on Tenon lohensoutaja. Kuva: Johan Erik Valle albumi.

Kuvateksti: Eetun ja Henkan ensimmäinen lohi. Kuva: Johan Erik Valle Albumi

Vaikka yhteistäkieltä ei kaikkienulkomaalaisten kanssa ole, osaa Eetu elekielenvaikkapa italialaisten kanssa samassa veneessä.

Ensimmäistä soutuansa Tenolla Eetu ei unohda koskaan.

37

KyläNuorgam – pohjoissaamek-si Njuorggán – on Suomen pohjoisin kylä. Sieltä on mat-kaa Jäämeren rannalle vain noin 30 kilometriä. Utsjoel-ta Nuorgamiin on matkaa 47 kilometriä. Utsjoelta tuleva tie 970 kulkee Tenon rantaa, ja sieltä avautuvat mahtavat maisemat. Rovaniemelle, jos-sa sijaitsee muun muassa lä-hin keskussairaala, on mat-kaa 510 kilometriä. Brysse-liin matkaa kertyy 2655 ki-lometriä. Nuorgamissa asuu noin 170 ihmistä.

RajaNuorgamissa on valtakun-nanraja Suomen ja Norjan välillä. Varsinaista rajavartio-asemaa ei enää ole, vain valta-kunnanraja – ja EU:n pohjoi-sin rajapyykki. Yhteinen tulli-asema sijaitsee Polmakin ky-lässä Norjan puolella.

PalvelutKylässä on kokoonsa nähden todella paljon palveluita: mo-nipuolista majoitusta, tekstii-likauppa, kaksi rautakauppaa sekä kaksi ruokakauppaa. Li-säksi kylässä on kaksi poltto-aineasemaa, joissa toisessa on uutuutena automaatti. Se hel-pottaa kyläläisten ja matkaili-joiden elämää. Kauppa rajan yli ja matkailu pitävät kylän elinvoimaisena.

AlkoNuorgamissa on Suomen pohjoisin Alko. Suuri osa asi-akkaista tulee Norjan puolel-ta, jossa alkoholi on huomat-tavasti kalliimpaa kuin rajan tällä puolella.

ErämaataKaldoaivin erämaa-alue au-keaa kylän eteläpuolella. Nuorgamin ja Sevettijärven välillä kulkevat hyvät retkei-lyreitit. Kesän patikointireit-ti on noin 60 kilometriä pit-kä, ja sen varrelta löytyy au-tiotupia kymmenen kilomet-rin välein.

PulmankijärviRetkeilyreitit kulkevat Pul-mankijärven ohi. Pulmanki-järvi on Suomen pohjoisin järvi, joka on muodostunut aikoinaan vanhasta Jääme-ren vuonosta. Pulmankijärvi sijaitsee 20 kilometriä Nuor-gamista etelään.

AlaköngäsAlaköngäs on Tenon kuului-sa lohestusalue.

MuseotieAla-jalve on noin viiden kilo-metrin pituinen museotie, jo-ka on rakennettu Alakönkään kosken ohittamista varten.

KuninkaankiviStrömstadin rajankäynnin aikainen rajamerkki vuodel-ta 1766. Kivet ovat Tenojo-en rannassa merkkinä 1751 solmitusta Tanska-Norjan ja Ruotsi-Suomen välisestä Strömstadin rajasopimuk-sesta. Rajakivet on merkitty kuningas Adolf Fredrikin ai-kana, merkkikivissä on hal-litsijan kruunumonogram-mi ja vuosiluku 1766.

SaamelaistaloVälimaan kenttä sijaitsee Uts-joelta Nuorgamiin vievän tien puolivälissä. Vanha saame-laistalo on kalastajalappalais-ten tila 1800-luvulta. Museo-

virasto on entisöinyt asuin-ryhmän sen ajan kulttuurin muistomerkiksi.

KeskipisteNuorgam on portti Jäämerel-le; sieltä voi retkeillä eri puo-lille Pohjois-Suomea ja Nor-jaa. Esimerkiksi karavaanarit pysähtyvät mielellään Nuor-gamiin, pitävät sitä tukikoh-tanaan ja kulkevat päiväret-kiä eri kohteisiin. Pulmanki-järvi on lintu- ja kasviharras-tajien suosiossa. Erittäin mo-nia Nuorgamissa pysähtyviä kiinnostaa myös Teno ja sen lohi. Maastopyöräilyyn kan-nustaa kolme MTB-maasto-pyöräreittiä. Jäämeren kalas-tusmahdollisuudet ovat lähel-lä. Myös esimerkiksi vaelta-mista, moottoripyöräilyä se-kä ihan vain lomailua ja le-päilyä voi harrastaa alueella kätevästi.

NUORGAM Mitä tehdä Nuorgamissa?

Nuorgamin-matkailijoita kiinnostaa lohi – muiden aktiviteettien lisäksi.

19.07.2014

maraton

Unohtumaton juoksuelämys Utsjoella – Tenojokivartta pitkin 19.7.2014

Ennakkoilmoittautuminen päättyy 15.6.2014.Jälki-ilmoittautuminen päättyy 19.7.2014 klo 10.Lisätietoja puh. +358 40 550 5840heidi.keskitalo@utsjoki.fi, www.utsjoki.fi/maraton

Uusittu ja virallisesti

mitattu reitti

Kuva: Marjatta Holmberg

Tenojoella käy noin 900 kalastusmatkailijaa vuosittain. Tenojokivarren kalastusmatkailijan keskimääräinen kalas-tusaika on 4 vuorokautta.

Suomen puolella paikkakuntalaiset lunastivat 770 kalas-tuslupaa Tenojoelle. Paikkakuntalaisilla on oikeus kalastaa myös perinteisillä pyyntitavoilla: kulkutusverkoilla, seiso-villa lohiverkoilla ja –padoilla.

Tenojoen lohisaalis on keskimäärin 130 tonnia vuodessa.

Tenon kalastus numeroina

Tenonlohikuninkuus ratkaistaanheinäkuussa

Vuonna 1999 Lohiriehan voittokalan kanssa joutui uimasille toi-nen Kylmäahon veljeksistä. Kuva: Tuula Porsanger

Kuva: Minna Saastamoinen

Heinäkuussa järjestetään Utsjoen Lohirieha jo 34. ker-ran. Lohikuninkuuskilpailussa on tavalliseen tapaan soutuka-lastussarja ja perhojuniorisarja rannalta kalastajille.

Tapahtumapaikka on perin-teisesti kylän keskellä sijaitse-va Onnelantörmä, joka tänä

vuonna rakennetaan saame-laiskyläksi, jonne myös myy-jät ja markkinamiehet tulevat myymään tuotteitaan.

Onnelantörmällä on tarjol-la pikkupurtavaa, erilaisia lo-hiherkkuja ja monipuolista elävää musiikkia. Tarkkuutta voi kokeilla perinteisissä kent-

Keskiyön aurinko ja nokipannukahvit, myös rannalla olija viihtyy.

täkisoissa kuten Tenon tikas-sa ja uistimen tarkkuushei-

tossa. Myös voittokalan pai-noa voi arvuutella paikan pääl-

lä. Tapahtumapaikalle on va-paa pääsy. Utsjoen lohirieha Utsjoella 12.7.

38

Laaja tuotevalikoima ja mahtava lihatiski!

K-Market HärkönenYLÄTENONTIE 2499950 KARIGASNIEMI

+358 16 676 241seppo.harkonen@k-market.com

Palvelemmeark 9-20, la 9-19, su 11-18

TERVETULOA HYVILLE KAUPOILLE!TERVEISIN KAUPPIASSEPPO HÄRKÖNEN VOIMASSA 26.8.2010 SAAKKA

KAUPPIAS HOITAA HOMMAN

palvelemme joka päivä!

000pkt(xx/kg) 000

2 kpl(xx/kg)

Valmistaja tai tuotemerkkiTUOTE lisätiedot

Valmistaja tai tuotemerkkiTUOTE lisätiedot

VOIMASSA SU 6.2.2011 VOIMASSA SU 6.2.2011

000pkt(xx/kg)

Valmistaja tai merkkiTUOTE lisätiedot

000pkt(xx/kg)

Valmistaja tai merkkiTUOTE lisätiedot

000pkt(xx/kg)

Valmistaja tai merkkiTUOTE lisätiedot

000pkt(xx/kg)

Valmistaja tai merkkiTUOTE lisätiedot

000pkt(xx/kg)

Valmistaja tai merkkiTUOTE lisätiedot

2 kpl!

000-xx %

Etu K-Plussa-kortilla

2 kpl(xx/kg)

Valmistaja tai merkkiTUOTE lisätiedot

Ilman K-Plussa-korttia yksittäinxx kpl (xx/kg)

2 kpl!

Tarjoukset voimassa ma-ke 7.-9.2.2011 ellei toisin mainita

tervetuloamyös sunnuntaisin! palvelemmeklo 12-18.

www.k-market.com

KAUPAN NIMIOsoite ja puhelin

Palvelemmeark. 8–21, la 8–18, su 12–21

VOIMASSA 26.8.2010 SAAKKA

KAUPPIAS HOITAA HOMMAN

palvelemme joka päivä!

000pkt(xx/kg) 000

2 kpl(xx/kg)

Valmistaja tai tuotemerkkiTUOTE lisätiedot

Valmistaja tai tuotemerkkiTUOTE lisätiedot

VOIMASSA SU 6.2.2011 VOIMASSA SU 6.2.2011

000pkt(xx/kg)

Valmistaja tai merkkiTUOTE lisätiedot

000pkt(xx/kg)

Valmistaja tai merkkiTUOTE lisätiedot

000pkt(xx/kg)

Valmistaja tai merkkiTUOTE lisätiedot

000pkt(xx/kg)

Valmistaja tai merkkiTUOTE lisätiedot

000pkt(xx/kg)

Valmistaja tai merkkiTUOTE lisätiedot

2 kpl!

000-xx %

Etu K-Plussa-kortilla

2 kpl(xx/kg)

Valmistaja tai merkkiTUOTE lisätiedot

Ilman K-Plussa-korttia yksittäinxx kpl (xx/kg)

2 kpl!

Tarjoukset voimassa ma-ke 7.-9.2.2011 ellei toisin mainita

tervetuloamyös sunnuntaisin! palvelemmeklo 12-18.

www.k-market.com

KAUPAN NIMIOsoite ja puhelin

Palvelemmeark. 8–21, la 8–18, su 12–21

KARIGASNIEMI

Majoitus, venevuokraus, perämoottorinvuokraus, lohensoutupalvelu,

opaspalvelut ja sauna Tenon rannalla

Lomakylä Reisti ky0400 250 220

99950 Karigasniemi www.lomakylareisti.fi

Kaivinkone tela-alusta, kuokkakauha, luiskakauha, kaapelikauha ja kallistuva liitin

Likakaivojen tyhjennykset ym. Vaihtolavapalvelut

Tilausajot

Hinauspalvelu

Kari Guttorm

Kari G. Oy0400 871 550 0400 250 220

TENONERÄKIEVARI

Tervetuloa! Avoinna 15.6.–29.9.2014

Veneitä ja kanootteja

Ottipaikkoja lohen kalastajille

Marjastusta ja sienestystä

Metsästys­mahdollisuuksia

TENON ERÄKIEVARI Rovisuvanto

99950 KarigasniemiP. 016 676 088, 040 590 0015

tenon.erakievari@co.inet.fi, www.tenonerakievari.fi

TARJOAMME VIIHTYISÄÄ ASUMISTA 2–4 hlö:n huoneissa/mökeissä sekä erämaa- ja tunturimökeissä. Saunat sekä sisällä että ulkona takkatupineen.MAUKASTA RUOKAA porosta, lohesta, riistasta ja muista Lapin herkuista.

YRITYKSILLE hyvät tilat koulutus-tilaisuuksiin. Perheille ja ryhmille rauhallinen lomailuympäristö.OPASTETTUJA RETKIÄ, ohjelmapalveluja sekä kalastukseen soutajia/veneitä. Voit tilata varauksen yhteydessä.

Mitä tehdä Karigasniemellä?

KARIGASNIEMI

RajaKarigasniemi on kolmen kie-len ja kulttuurin kylä, joka si-jaitsee Utsjoen kunnassa Suo-men ja Norjan rajalla. Kyläs-sä ja sen lähialueella asuu noin 500 asukasta. Rajan lä-heisyyden vuoksi Karigasnie-mi on kokoonsa nähden erit-täin vilkas paikka, josta löy-tyy kauppoja, ravintoloita ja baareja. Myös poronhoito, poronlihan jalostus ja maa-talous ovat tärkeitä työllis-täjiä. Perinteisesti perheissä on harjoitettu useita elinkei-nomuotoja rinnakkain. Tänä keväänä kylällä on avattu uu-si lounaskahvila Cafe 70° N. Nimi kertoo kahvilan sijain-nin maamme pohjoisimman leveyspiirin lähellä.

SáivuKarigasniemen keskus on ky-lätalo Sáivu. Kylätalo Sáivun avaa ovet 9.6. Kylätalo on auki arkipäivisin kello 9–18.Kesäkautena kylätalolta löy-tyy kunnan matkailuneuvon-ta, josta saa tietoa niin Ka-rigasniemen, muun pohjoi-simman Suomen kuin Nor-jankin tapahtumista ja pal-veluista. Kylätalon kahviossa saa täytettyä vatsansa, ja ta-

lolta voi ostaa myös paikalli-sia käsitöitä. Talolla voi lisäksi käydä internetissä sekä käyt-tää kopiointipalveluja Kalas-tajia kiinnostanee mahdolli-suus seurata taulutelevision kuvaa Inarijokeen asenne-tusta kalakamerasta. Kylätalon pihassa on laavu ja nuotiopaikka, lasten leik-kipaikka, lentopallokenttä sekä Tenojoen rannassa pa-ri vaunupaikkaa karavaana-reille. Inva- sekä karavaana-ripalveluita ollaan kehittä-mässä. Inarijoen rannalle ra-kennettu sauna on ollut sekä paikallisten että karavaanari-en suosiossa.Kesäkauden päättäjäisiä vie-tetään kylätalolla kalakau-den lopulla, elokuun puo-lessavälissä. Kylätalo sulkeu-tuu talveksi 30.8. puh. +358 40728 6822

MuistomerkkiKylätalo Sáivun pihamaal-ta löytyy Lapin sodan muis-tomerkkinä terässillan kap-pale. Karigasniemeen tule-van tien rakentaminen aloi-tettiin 1930-luvulla Kaama-sesta, mutta työmaa keskey-tyi Luomusjoelle, kymme-nen kilometriä ennen kylää.

Syynä oli toisen maailman-sodan syttyminen. Sodan ai-kana, vuonna 1943 saksalai-set sotilaat rakennuttivat tien Karigasniemelle asti. Samal-la tehtiin myös ensimmäinen silta Inarijoen ylitse sekä tie Norjan puolella Karasjoelle ja sieltä aina Jäämeren rantaan, Lakselviin saakka.Kun saksalaiset vetäytyivät vuonna 1944 Suomesta Nor-jaan, he räjäyttivät sillan läh-tiessään. Rajanaapurien väli-nen liikenne lamaantui vuo-siksi, kunnes nykyinen silta valmistui vuonna 1958. Kor-jausrakentamisen yhteydes-sä saunarannasta löydettiin vanhan sillan kappale, ja se muistuttaa Sáivun pihalla vie-railijoita sodan tapahtumista.

KalastusSijainti Tenojoen ja Inarinjo-en risteyskohdassa varmistaa sen, että kalastusmatkailu on alueella ykkönen.

SulaojaSuomen suurin lähde ja saa-melaisten pyhä paikka. Su-laojalla kulkee myös muu-taman kilometrin pituinen luontopolku.

39

-Olen töissä täällä Lähi-Tapio-lalla.  Vapaa-aikana teen raken-nushommia koko kesän. Alan tekemään pientä kesämökkiä Inarin järven rannalle. Mei-naan saada sen myös valmiik-si tänä kesänä.

- Suosittelen käymään ehdot-tomasti Inarin järvellä. Sinne minä veisin turistin. Toinen käymisen ja kokemisen arvoi-nen kohde on Kutturasta To-loseen Ivalojokea pitkin joko kanootilla tai kumilautalla. It-

se olen mennyt sen kumilautal-la. Näissä kohteissa näkee La-pin luontoa kauneimmillaan.

- Kesätapahtumista tietenkin heinäkuussa pidettävät Ivalon Water Crossit. Se sopii koko perheelle. Siellä riittää vauh-tia ja vaarallisia tilanteita. Ja tietenkin kaikkein suurimpana tapahtumana Rock Ivalo-festa-rit, mikä kruunaa koko kesän.

– Olen kesällä suuren osan ajasta kotosalla, mutta vähem-män sisällä. Tekemistä riittää. Lapin kesä on tunnetusti lyhyt ja vähäluminen, joten sen va-loisuudesta täytyy osata naut-

tia. Teemme ehkä yhden pi-demmän reissun koko perheen kanssa etelämmäs ja käydään Pohjois-Norjassa.

-Minun mielestä Inarissa täy-tyy ehdottomasti käydä saa-melaismuseo Siidassa ja kult-tuurikeskus Sajoksessa. Ja tie-tenkin Sámi Duodjissa kannat-taa käydä tekemässä ostoksia. Sieltä löytyy aitoa saamelaista käsityötä. Inarijärven ristei-ly on myös leppoisaa ajanvie-tettä ja helppo tapa päästä jär-velle. Matkaa Ylä-Lappiin kan-nattaa pysähtyä suunnittele-maan Vuotson seudulle, josta itse olen kotoisin. Esimerkiksi Koilliskairan luontokeskus on nykyään auki ainoastaan ke-säisin. Siellä voi jaloitella, käy-dä kiertämässä luontopolun tai tutustua alueen muihin pal-

veluihin. Vaikka varsinaiselle vaellukselle ei olisi menossa-kaan, Sompion luonnonpuis-tossa pääsee merkittyjä reitte-jä pitkin helposti ihastelemaan tunturimaisemaa.

-Kesätapahtumista ehdoton on täällä Inarissa elokuussa jär-jestettävä alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Ijahis Idja. Se poikkeaa edukseen muis-ta musiikkifestareista ja se on suunnattu kaiken ikäisille. Tä-män vuoden pääesiintyjä on kaiken lisäksi kansainvälises-ti menestynyt saamelaisartisti Mari Boine. Joten sinne men-nään satoi tai paistoi! Myös ke-säkuun puolivälissä on Tan-kavaaran Taiga festivaali, jon-ka ohjelmassa on musiikin ja suopunginheiton lisäksi las-ten sirkus.

Mitä kesätekemistä suosittelet Ylä-Lapissa?Paikalliset ja matkailijat antavat omat vinkkinsä siihen, mitä pohjoisessa kannattaa lomalla tehdä.

Kulta-Lapissa riittää tekemistä ko-ko loman ajaksi. Tänne matkustavan kannattaa muistaa myös se, että tääl-tä pääsee myös helposti ”ulkomaille” kuten Norjaan tai Venäjälle. Paikalli-

set antavat omat vinkkinsä siihen, mitä pohjoisessa kannattaa lomalla tehdä. Saimme monipuolisesti koko Ylä-La-pin kattavia vinkkejä myös kesän ta-pahtumista ja juhlista.

Uin, marjastan , sienestän ja ylipäänsä liikun luonnossa yleensä koirieni kanssa. Li-säksi harrastan agilityä myös koiran kanssa. Pitkästä aikaa aion harrastaa myös puutar-hanhoitoa. Olen perustamas-sa juuri laatikkopuutarhaa pi-halle. Ylipäätänsä nautin eni-ten ihan loppukeväästä, jol-loin on vielä viileää ja raikas-ta ja samoista syistä loppuke-sästä. Kovia helteitä kaipaan

lähinnä matonpesua varten.-Minä suosittelisin turisteille nimenomaan loppukevättä ja loppukesää, koska silloin erot Etelä-Suomeen ovat suurim-millaan. Keskikesällä ei juuri-kaan ole mitään poikkeavaa, ehkä paikalliset ihmiset ovat silloin seurallisimmillaan. Ja suosittelisin nimenomaan luonnossa liikkumista, pati-kointia yms. Vasanmerkintä juhannuksen tienoilla voisi

olla mielenkiintoinen koke-mus sääskineen ja yöllä pais-tavine aurinkoineen.-Sodankylässähän on muka-via tapahtumia kesällä. Yk-kösenä tietysti Midnight Sun Festival kesäkuussa ja Luosto Classic elokuussa. Kesäkuus-sa on myös Saariselällä koi-rien agilitykisat, jotka ovat hauskaa katsottavaa ei-niin-aktiivisillekin koiraihmisille.

Annukka Ylihannu, Sodankylä

Sara ja Sini Suonnansalo, Ivalo-Meillä on vähän samat teke-miset, kun olemme siskoksia. Me olemme kesällä mökillä Nanguvuonossa, Jänislahdel-la. Aiotaan myös uida paljon Sairaalantien rannalla. Siellä on hyvä hiekkapohjakin. Ai-komuksena on käydä ainakin Rovaniemellä ja ehkä Raahes-sa. Ja tietenkin olemme kave-reiden kanssa.-Täällä on pakko käydä uima-rannoilla. Täällä Ivalossa on mahtavat uimarannat, hieno-hiekkaiset pohjat ja lämmin, puhdas vesi. Sitten täällä on uusi, hieno urheilukenttä, jos-sa voi käydä pelaamassa kai-kenlaisia pelejä. Se on arkipäi-

visin avoinna kaikille. Ja pallo-jakin löytyy kentältä. Täällä on myös uusi vaateliike Midnight Fashion, josta löytyy ihan kivoja vaatteita. Ja samal-la kadulla on paras ruokapaik-ka Pubi.fi , jossa kannattaa käy-dä syömässä. Meidän lempian-nos on Double Cheese-burger. -Tapahtumista tietenkin Ivalo River Campingin kesätapahtu-mat ja Inariviikot. Silloin täällä on paljon tapahtumia.

Anni Simonen, Ivalo-Teen kesätöitä S-marketis-sa ainakin Inariviikkojen ai-kaan. Juhannuksen jälkeen lähden Anitta Kuusisen johta-man partioporukan kanssa in-

tereilaamaan kahdeksi viikoksi Eurooppaan. Aikomuksena on käydä ainakin Saksassa Berlii-nin muurilla, Pariisin EuroDis-neylandissa ja Eiffeltornissa se-kä Itävallan alppikylissä. Loppukesästä olen kavereiden kanssa. Pelataan jalkapalloa. Ja käyn sukulaisten luona. -Minusta Ivalossa vierailevan kannattaa käydä ainakin Tai-tajat –käsityömyyntinäyttelys-sä tässä Ivalon keskustassa. Ja tietysti uimarannoilla. -Inariviikoilta itse odotan eni-ten Elastisen konserttia ja Wa-ter Crossia. Näitä tapahtumia suosittelisin muillekin!

Anni Simonen (vas.), Sara ja Sini Suonnansalo, Ivalo

Saara Tervaniemi, Inari

Antti Heikkuri, Ivalo

-Itse olen töissä Sodanky-län Tojoautossa autonmyyjä-nä myös kesällä ja näin ollen kesä menee työn merkeissä. Nimittäin kesäaika on myös kuumaa autokauppa-aikaa. Pyrin kuitenkin harrasta-maan suunnistusta aina ker-ran viikossa. Samalla pääsee päästelemään höyryjä pihalle.

Kesällä myös kalastan ja syk-symmällä alkaa metsästys-hommat. Lapin kesä on lyhyt ja menee nopeasti ohi.

-Suosittelisin patikka- ja vael-lusretkiä Pyhä-Luoston ja Ur-ho Kekkosen kansallispuis-toihin. Näissä Sodankylän kunnan puistossa on mahta-va, koskematon luonto, jotka kannattaa kokea.-Kesätapahtumaksi suositte-len loppukesäksi 2.8.2014 jär-jestettävää Sodankylän Water Cross-tapahtumaa, jossa aje-taan kilpaa moottorikelkoil-la veden päällä. Tämä sopii erityisesti moottoriurheilus-ta ja vauhdista pitäville lo-malaisille.Olli Tarsa, Sodankylä

-Kesällä meinaan kalastella ko-tirannassa Inarijoella ja Jääme-rellä. Muutenkin kalastelen ja retkeilen paljon kesäaikaan luonnossa. Vasanmerkityksis-säkin meinaan vierailla ”turis-tina” Suomen ja Norjan puolel-la. Kevolla käyn myös kiikaroi-massa omia poroja, kuinka niil-le on syntynyt vasoja ja kuinka ne kesällä voivat.

-Turistinkin kannattaisi taval-la tai toisella käydä katsomas-sa Tenojokea. Ja tottakai kan-

nattaa tutustua Kevon luon-nonpuistoon, jonne matkailija pääsee menemään merkityillä reiteillä. Kevon luonnonpuis-tossa voi kokea Lapin luonnon jylhimmillään.

-Tenojoki itsessään on tapah-tumaa koko kesäksi. Utsjoen Lohiriehassa kannattaa myös käydä. Mielenkiinnolla odo-tellaan myös tietoa, mihin päin Kontioralli tänä vuonna kokoontuu. Jonnekin tänne pohjoiseen rallit ovat tulossa.Sampo Niittyvuopio,

Karigasniemi

40

Kahvi+munkki2€

Aito poronkäristysjoka päivä klo 11–19(sis. muusi, puolukka, leipä, voi, kahvi/lapsille mehu)

Yksi Lapin suosituimmista nähtävyyksistä

Outolintu Oy

TervetuloaKarhunpesäkivelle!

Tule tapaamaan

puhuvaa

Otto-karhua!

10€

AVOINNA20.5.–15.6. klo 8.30–19.0016.6.–10.8. klo 8.00–21.0011.8.–30.9. klo 8.30–19.00P. 0400 965 341salopi@outolintu.inet.fi

Savulohiannos 8€Poropannu 8€Tervetuloa tutustumaan UUDISTUNEESEEN kesäkeittiöömme!

Tervetuloa myös juuri avattuun Suomi-kauppaamme (Finland shop), Inarissa, PaPaNan rakennuksessa.

Runsaasti matkamuistoja ja käsitöitä

Satoja tarjous-t-paitoja Lemmenjoen kultaa

Vaatteita, pehmoja, puukkoja, koruja, turkiksia Ym. Ym.

Näköalapaikalta näkymä Inarijärvelle

Suomen suurin tafoni

Meiltä myös

cappuccinoa ja

espressoa!

Lasten käristys 6€

Hillolettu kermavaahdolla +kahvi 4,50€

Lomaile keskelläkauneinta Lappia!

www.vaartinkammi.com p. 050 5599813

Tule lomalle hyvin varusteltuun lomamökkiin Luostolle

VarusTus3 makuuhuonetta, iso olohuone - keittiö ja yläkerran aula, saunaosasto, 2 x WC, monipuolinen ruokailuvälineistö, jääkaappi - pakastin, mikroaaltouuni, astianpesukone, pyykinpesukone ja kuivauskaappi, 2 x LED-TV, vahvistin + kotiteatterilaitteisto (Blu-ray), karaoke, tietokone, internet - yhteys (WLAN), Palystation 3 + XBox - peli, välineet myös kokouksiin (valkokangas, piirtokuvaheitin...), lautapelejä, kirjahylly...

rentoudu saariselän keskustassa (150m kylpylästä)

VarusTus48 m2 huoneisto 2-4 henkilölle. Mh, oh, kk, sauna, pesuhuone, WC. Huoneisto on hyvin varusteltu; hyvä astiasto, kuivaus-kaappi, pesukone, TV, Internet ja tietokone, karaoke/ kotiteatteri ja hyvät kodinkoneet.

10 – 15 hlö

WLaN

2 – 4 hlö

WLaN