Tietohallinto tänään | kesä 2016

TAITEKOHTA30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 1 2.6.2016 15.59

Muutos on vakio. Samalla se on mahdollisuus kehitty-miselle, luovuudelle ja uuden syntymiselle. Edessäsi on uunituore tietohallinnon muutoksista, trendeistä, tut-kimuksista ja ajankohtaisista teemoista kertova julkaisu. Teemme tämän kaksi kertaa vuodessa asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. Tavoitteenamme on avata tietohallinnon mysteereitä ja kehityssuuntia ja antaa vinkkejä siitä miten tietohallinnosta tehdään liike-toimintasi menestystekijä.

Tietohallinnon muutos

Tekninen kehitys vaatekaapin kokoisista tietokoneista, point-to-point yhteyksistä ja eräajoista nykyisin hyö-dynnettäviin teknologioihin ja reaaliaikaisuuteen on ollut valtava ja vauhdikas. Tietohallinnon palveluissa hajaut-tamisen ja keskittämisen trendit ovat vuorotelleet eri aikoina teknologisen kehityksen johdattamana. Tänään olemme menossa kohti globaaleja pilvipalveluita, mutta samaan aikaan paikalliset ratkaisut tuntuvat pitävän tiu-kasti pintansa ja olemme hybridiratkaisujen ajassa.

Teknologian kehittymisen myötä maailma on kutis-tunut, tietoisuus lisääntynyt ja hyödynnettävissä oleva

tietomäärä on kasvanut ihmisen hahmottamiskyvyn yli. Tietohallinnossa muutos teknologian hallinnasta tie- toturvalliseen tiedonhallintaan, jalostamiseen ja sen sisältämän informaation hyödyntämiseen on tätä päivää. Muutos, joka tulee yhä enenevässä määrin muuttamaan tietohallinnon roolia ja osaamisvaatimuksia.

Tietohallintopalveluiden muutos

Konsultti- ja asiantuntijapalvelut, tietoliikennepalve-lut, osa- tai kokonaisulkoistus, konesalipalvelut, ylläpi-to- ja huoltopalvelut ovat termejä, jotka sitkeästi elävät erimuodoissaan tietohallintopalveluissa vai pitäisikö sanoa vielä ATK –palveluissa. Termeistä huolimatta toimintaympäristön jatkuva muutos on pakottanut ja pa-kottaa palvelujen tuottajat jatkuvasti kehittämään ja so-peuttamaan palvelujaan.

Teknologian, automaation ja tiedonhallinnan kehitty-misen myötä on tekniseen ympäristöön liittyvien tieto- hallintopalvelujen merkitys ollut laskeva viime vuosina mm. pilvipalvelujen yleistymisen ja monien ratkaisu-jen helpohkon korvattavuuden tai pidemmälle viedyn tuotteistamisen johdosta.

Tietohallinnon palvelutuottajan muutos ja tulevaisuus

Pääkirjoitus Jari Ängeslevä / Net Man OyHallituksen puheenjohtaja ja tietohallinnon pioneeri, jonka uran alkupuolella ei puhuttu vielä edes ATK:sta.

2

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 2 2.6.2016 15.59

Tietohallinnon integrointi liiketoiminnan prosesseihin, muutoksen ja kehittämisen hallinnan tukeminen sekä koko tietohallintokokonaisuuden hallinta läpi organisaa-tion on tätä päivää. Tietoturvallisuuden hallinnollinen ja tekninen hallinta, hajallaan olevan tietomassan hyö- dyntäminen liiketoiminnassa, reaaliaikaisen ja jalostetun tiedon tuottaminen liiketoiminnan päätösten tueksi ovat mm. niitä asioita, joihin tämän päivän tietohallintopalve-luiden tuottajan palvelutuotteiden tulee kyetä. Yrityksen tietohallinto ei ole enää osastoitu erillisratkai-suja tuottava ja hallinnoiva pakollinen nörttilinnake, joka teknisellä osaamisellaan ja täydentävillä kohdennetuilla palveluostoillaan pitää liiketoiminnan tarvitsemat tek- niset ratkaisut pyörimässä. Tietohallinnon palvelut ovat muuttuneet oleelliseksi osaksi liiketoimintaa ja tietohal-linnon tulee olla vahvasti läsnä liiketoiminnassa.

Net Man Oy

Missiomme ”Tietohallinto asiakkaamme liiketoimin-nan menestystekijäksi” merkitsee meille kumppanuu- den lisäksi jatkuvaa kehittymistä ja oman toimintamme riman kohottamista. Vain näin voimme vastata mur- rosten ja muutosten asiakkaillemme tuomiin tietohal-linnon haasteisiin. Viime vuosina tehty määrätietoinen työ tietoturvapalveluihin sekä tietohallinnon ja liike- toimintaprosessien integrointiin ovat esimerkkejä meidän uudistumisesta. Sen enempää kehumatta, tutustuminen Information Security Manager ja Business Technology Coach –palveluihin kannattaa.

Hyviä lukuhetkiä

PS. Kannattaa säilyttää tämä julkaisu, koska siitä tulee harvinainen ja arvokas keräilykappale.

SISÄLLYS-LUETTELOPääkirjoitus ............................................. 2–3

Tietohallintopäällikön monet kasvot ............ 4–7

BigData tietohallinnon palvelukseen .......... 8–13

Palautus- ja varmistustoiminta ............... 14–17

Tulevaisuudessa on vain yksi laite, joka tekee kaiken ................................. 18–21

Tietosuojavastaava - mitä sillä oikeasti tavoitellaan? ............................ 22–25

Ulkoistaminen uuteen firmaan antoi tilaisuuden päästä kehittymään .............. 26–27

Työkaluilla tehokkuutta vai tehot työkaluihin – teknisen hallinnan puu ja kuori ......................................... 28–30

Netman lyhyesti ......................................... 31

3

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 3 2.6.2016 15.59

Tietohallintopäällikkö heijastaa tietohallinnon kypsyyttä

Tietohallintopäällikkö on erikoinen tehtävä. Tähän tehtävään pätevöidytään ja kasvetaan monenlaisilla taustoilla, mutta myös se, mitä tietohallintopäälliköltä odotetaan, vaihtelee organisaatioittain. Tietohallintopääl-likön tehtävänkuva kertoo paljon organisaation tietohal-linnon kypsyydestä – myös tehtävänkuvan puuttuminen. Tietohallinto, jonka suurimmat murheet ja kehittämisen painopisteet ovat infrastruktuurissa ja järjestelmien toiminnassa on kypsyydeltään matala ja vastaavasti toi-sessa ääripäässä on liiketoimintaprosessien kehittämi-seen ja tukemiseen keskittyvä toiminto.

Tietohallintopäälliköksi ei pätevöidytä koulussa vaan siihen kasvetaan kokemuksen kautta. Toki jos koulussa on ollut tapana viitata, se auttaa tehtävässä menesty-miseen. Tietohallintopäälliköllä voi lukea käyntikortissaan myös IT-Manager tai ICT-Manager, kuten meillä Lontoon versiossa. Tittelistä riippumatta sisällön pitäisi olla suun-nilleen samaa ja käytännössä tehtävänkuvan sisältöön vaikuttaa merkittävästi, onko organisaatiossa lisäksi tietohallintojohtaja tai Business IT-Manager. Isommissa organisaatioissa leikissä voi olla mukana myös tietoturva-johtaja tai -päällikkö. Hyvin usein tietohallintopäällikön tehtävänkuva on koostumus näitä kaikkia. Joku voisi sanoa että liian laaja paketti, mutta fakta on kuitenkin, että kun tiukoilla resursseilla mennään, niin vastuuta

joudutaan keskittämään ja valitsemaan ne tärkeimmät asiat – epätäydellisen maailman ongelmia.

Teknologiakeskeinen tietohallintopäällikkö – unohtuiko jotain?

Tietohallintopäällikkö johtaa painopistealueellaan tietohallintoa ja on myös tietohallinnon edustaja orga-nisaation johdossa. Se edellyttää kykyä hahmottaa isoja kokonaisuuksia, päätöksentekokykyä sekä ennen kaikkea liiketoimintaymmärrystä. IT-managerien kirjavassa jou-kossa tulee hyvin usein vastaan ihmisiä, jotka ovat enemmänkin teknisiä asiantuntijoita kuin päälliköitä. Tällä on äärimmäisen suuri vaikutus koko tietohallintoon ja tietohallinnon painopisteisiin.

Teknisen asiantuntijan uran kehittyminen tietohal-lintopäälliköksi ei ole useinkaan optimaalisin kasvupolku – hyvän tietohallintopäällikön ja hyvän teknisen asiantunti-jan osaamisprofiilit ja psykologisten testien tulokset ovat aivan erilaisia. Käytännössä tekniset asiantuntijat joutu-vat kuitenkin välillä tahtomattaan venymään ja mukau-tumaan myös tietohallintopäällikön rooliin – ilman että tekniset tehtävät poistuvat. Viimeistään siinä vaiheessa voi olla varma, että päivät ovat erilaisia. Aamulla käyttä-jätukea, lounaan jälkeen projektipäällikkötyötä, välissä työasema-asennus ja loppuiltapäiväksi investointiesitys verkkomuutoksista. Ennen kotiin lähtöä älypuhelinongel-man ratkaisu. Eihän tuosta mitään tulee. Ei ainakaan

Tietohallintopäällikön monet kasvot

Kolumni Harri Takala / Net Man OyKokenut tietohallintojohtamisen moniosaaja ja yhtiön myynti- ja kehitysjohtaja.

4

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 4 2.6.2016 15.59

Tulevaisuuteen katsova

tietohallintopäällikkö on tietohallinnon tärkein tekijä.

5

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 5 2.6.2016 15.59

suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista tietohallintopäällik-kötyötä. Jos tietohallintopäällikkötyön ydinosaaminen ja fokus on teknologiassa, tämä usein johtaa siihen, että liiketoimintaprosessit irtaantuvat tietohallinnosta. Sitten intoudutaan vielä tietoturvallisuudesta ja tietohallinnosta onkin yhtäkkiä tullut liiketoiminnan jarrumies.

Digitalisaation lähettiläs vai nörttien kuningas

Tietohallinnon tehtävä on tukea liiketoimintaa ja tieto-hallintopäällikön tärkein fokus on siellä. Tietohallintopääl-likkö on keskustelukumppani eri liiketoiminta-alueiden johdolle ja hänen tulee olla vahvasti mukana liike- toiminnan kehittämisessä. Parhaimmillaan tietohallinto on saatu vietyä niin pitkälle, että se puskee liiketoimin- taprosesseja eteenpäin ja tuo teknologiaa liiketoiminnan hyödynnettäväksi.

Tietohallintopäällikkö tekee laajaa yhteistyötä koko or-ganisaation johdon kanssa ja huolehtii, että hänellä on ymmärrystä ja tietoa kaikkien keskeisten liiketoiminta-alueiden tilanteesta, tarpeista ja suunnitelmista. Tämän avulla varmistetaan, että tietohallinto on perillä organi-saation toiminnasta ja ennen kaikkea että tietohallinnon perusedellytykset tärkeimmälle funktiolle, liiketoiminnan tukemiselle toteutuvat. Tietohallintopäällikkö, joka linnoittautuu IT-osaston ovien taakse ja puhuu IT:n salakieltä business-johdolle, huomaa hyvin nopeasti olevansa ongelmissa. Business tekeekin asioita itsenäisesti ja tietohallintopäällikkö kiu-kuttelee kun tieto ei kulje ja häneltä ei kysytä tai kysytään liian myöhään. Tällöin on aika aloittaa tutkimusmatka or-ganisaation liiketoimintaan, löydöt voivat hämmästyttää: älykästä elämää löytyy myös IT-osaston ulkopuolel-ta. Johto ja busineksen avainhenkilöt ovat sitoutuneita huolehtimaan omista prosesseistaan, oli heillä tietohal-linnon tuki tai ei.

Suunnitelmallisuus on tärkeää, mutta valmistakin pitää tulla

Tietohallintopäällikön tärkein tehtävä on tuoda jäntevyys ja suunnitelmallisuus tietohallintoon sekä operatiivinen jämäkkä johtaminen. Vastuiden on oltava selvät ja kun johonkin asiaan on tarvetta puuttua, siihen puututaan ja varmistetaan että homma hoituu. Tietohallintopäällikkö katsoo kokonaisuutta teknistä asiantuntijaa korkeam-masta perspektiivistä ja tärkeää on myös varmistaa että

katsotaan riittävän kauas. Tietohallinnolla tulee olla vuo-sisuunnitelma, joka lähtee liiketoiminnan tarpeista. Hyvin suunniteltu on kuitenkin vain puoliksi tehty ja tärkeää onkin että tietohallintopäällikkö huolehtii suunnitelman toteuttamisesta. Me tiedämme kaikki ihmisiä, joilla on reppu täynnä toinen toistaan hienompia suunnitelmia ja piha täynnä keskeneräisiä hankkeita. Sellainen kaveri kun löytyy tietohallinnon operatiivisesta johdosta, neu-votteluhuoneet täyttyvät teknisistä vaikeuksista, resurs-siongelmista, kolmansien osapuolten ongelmista ja lukui-sista muista selityksistä miksi toteuttaminen ei hyvästä suunnitelmasta huolimatta ole onnistunut - vielä.

Tietohallintopäälliköstä tietohallintotiimiin

Tietohallintopäällikkö elää tiedosta ja tietohallinnon toimivuudesta ja tehokkuudesta kertoo tiedonhallintaan liittyvän prosessin painopiste, onko se tiedonkeruussa vai analysoinnissa. Mikäli ensimmäisessä, tietohallinnol-ta puuttuvat modernit työkalut ja todennäköisesti myös osa keskeisistä prosesseista on ongelmissa. Tietohallinto ja tiedonhallinta eivät ole synonyymeja, mutta jälkim-mäinen on keskeinen osa toimivaan tietohallintoa.

Yhä enemmän ollaan myös siirtymässä tilanteeseen, että tietohallintopäällikkötyö ei ole enää yhden miehen show. Tekniset asiantuntijat ovat luonnollisesti oma lukunsa, mutta myös hallinnollisella puolella eri asioiden kirjo on niin moninainen ja toisaalta tehokkuusvaatimuk-set muodostuneet niin koviksi, ettei yksilösuorittaminen enää riitä.

Tehokas tietohallintopäällikkötyö voi edellyttää jo sitä, että tietohallintopäällikön lisäksi työkuormaa jaetaan, osaamista täydennetään ja pakettiin tuodaan tehokkuut-ta tietohallintokoordinaattorin tai tietohallinnonassis-tentin tai muiden vastaavien tukevien tehtävien avulla, unohtamatta tietoturva ja business IT-asiantuntijoita. Luonnollisesti tässä pitää olla jo volyymia ja pitkälle mietityt prosessit. Tietohallinnon vaativuus kasvaa kuitenkin yhä enemmän hallinnollisilla osa-alueilla. Tässä on käymässä kuten muutoksessa nykyhetkeen ajasta, jolloin tietohal-lintoa kutsuttiin ATK:ksi. Silloin yksi ihminen tiesi kaiken tarvittavan – nyt vastaavalla sektorilla yksi mies ei tiedä edes sitä mitä ei tiedä. Tietohallinnossa eletään taite-kohtia ja tietohallintopäällikkötyö on muutoksen veturi.

6

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 6 2.6.2016 15.59

ei ole enää yhden miehen show?

7

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 7 2.6.2016 15.59

Big data – mitä se nyt olikaan?

Big data on termi, jolta tietotekniikkaa niin töissään kun arjessaankin käyttävä on tuskin voinut välttyä viime vuosien aikana. Tietoverkoista, järjestelmistä ja palve-luista kerätään kaiken aikaa kasvavia ja monipuolistuvia datamassoja. Tämä synnyttää jatkuvasti uusia mahdolli-suuksia hyödyntää olennaista informaatiota niin yritysten liiketoiminnassa kuin muillakin elämän osa-alueilla. Sa-malla kuitenkin kasvavat myös haasteet liittyen data-virtojen käsittelyyn ja hallintaan, eivätkä tarpeet kehit-tää uusia metodeja, prosesseja sekä teknologioita osoita hiipumisen merkkejä. Vaikka moni on saattanutkin jo kyllästyä big datan ympärillä vellovaan ”hypeen”, ala on siis yhä tärkeä ja ajankohtainen.

Mitä big data sitten tarkalleen ottaen pitää sisällään? Yhtä yleisesti hyväksyttyä ja vakiintunutta määritystä termille ei ole. Esimerkiksi Wikipedian mukaan big data on ”suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvi-en tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen”. Yleisesti tunnistetut kolme keskeistä big datan ominaisuutta ovat datan koko, no-peus sekä vaihtelevuus. Datan koon suhteen big datassa tyypillistä on, että datamassat taltioidaan sellaisenaan. Tämä vaatii suurta tallennuskapasiteettia sekä kykyä löytää ”neulat heinäsuovasta”. Datan nopeus muodostuu haasteeksi, kun dataa kerätään yhä nopeammin reaa-liaikaisuusvaatimusten kasvaessa. Datan vaihtelevuus

hankaloittaa informaation ymmärtämistä ja yhdistelyä eri läheistä kerättävän datan ollessa monimuotoista ja rakenteellisuudeltaan vaihtelevaa. Näiden lisäksi myös useat muut datan ominaisuudet tuovat omat haasteet, esimerkkeinä muun muassa datan luotettavuus, laatu ja yksityisyyteen liittyvät tekijät.

Datatieteily ei ole yksilösuoritus

Big datan käsittely ei rajoitu pelkästään datan analysoin-tiin, vaan on välttämätöntä pystyä hallitsemaan datan kulku läpi sen koko elinkaaren. Tämä käsittää useita vai-heita datan keräämisestä, valmistelusta ja varastoinnista analyysin kautta olennaisen informaation esittämiseen loppukäyttäjälle. Kyseisen kokonaisuuden hallinta vaatii useiden perinteisten tieteenalojen yhdistämistä. Tämä tarve on synnyttänyt nousussa olevan alan Data Science, suomalaisittain datatieteily, jossa tietotekniikan eri osa-alueet yhdistyvät mm. matematiikkaan, tilastotieteeseen sekä datan visualisointiin. Datatieteily löytyy tänä päivänä jo usean yliopiston ja korkeakoulun opetusohjelmista. Datatieteilyn ohella oma osa-alueensa on myös Data Engineering, eli datainsinöörityö, joka keskittyy big datan tietoteknisten haasteiden hallintaan.

Datatieteilijät ja -insinöörit hallitsevat siis datamassojen käsittelyyn vaadittavat teknologiat, teorian, algoritmit sekä visualisoinnin. Big datan valjastamisessa yrityk-sen liiketoimintaa hyödyttämään ovat kuitenkin olennai-sissa rooleissa myös toimialan syvällinen tuntemus ja

BigData tietohallinnon palvelukseen

Artikkeli Mikko Nieminen / VTTKokenut erikoistutkija Intelligent Data -tiimistä ja BigDatan huippuosaaja.

8

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 8 2.6.2016 15.59

loppukäyttäjien sekä bisneksen asettamat vaatimukset. Useimmissa tapauksissa onnistunut lisäarvon luominen datasta vaatiikin tiivistä yhteistyötä datatieteilijöiden, ohjelmistokehittäjien, loppukäyttäjien, hallinnon sekä liiketoiminnan tuntijoiden kanssa.

Big data vuonna 2016 – mikä on paras keino hyödyntämiseen?

Big datan tutkimus, kehitys ja hyödyntäminen ovat kasvaneet räjähdysmäisesti vuosituhannen vaihtees-ta tähän päivään. Suuntauksen voi katsoa vakiintuneen osaksi ICT-kenttää ja alalla on lukemattomia aktiivisia toimijoita suuryrityksistä avoimen lähdekoodin yhteisöi-hin sekä tutkimuslaitoksiin. Jatkuvan kehityksen ansiosta myös saatavilla olevien teknologioiden kirjo on valtava. Tarjolla on lähes loputtomasti erilaisia työkaluja koko big data -prosessin kattavista analyysipaketeista yksittäisiin komponentteihin ja kaupallisista tuotteista avoimen läh-dekoodin kirjastoihin.

Datan hyödyntäjä onkin usein valintojen edessä: Onko paras vaihtoehto avoin arkkitehtuuri, joka on helpos-ti muokattava mutta vaatii omaa työtä ja ylläpitoa, vai kaupallinen avaimet käteen -tyylinen paketti, jonka toimintaan voi kenties vain rajallisesti vaikuttaa? Jos yksi ratkaisu on oikea nyt, toimiiko se myös tulevaisuudessa yrityksen tavoitteiden tai datan muuttuessa? Yhtä oikeaa vastausta ei näihin kysymyksiin ole. Olennaista on osata valita omaan käyttötapaukseen, bisnestarpeisiin, dataan sekä ICT-ympäristöön parhaiten sopivat teknologiat.

Big datan trendejä – ymmärryksestä ennustamiseen

Googlen julkistettua hajautetun datankäsittelyn standar-diksi muodostuneen MapReduce -mallin vuonna 2004, eivät tutkimus ja kehitys alan ongelmien ratkaisuun ole suinkaan pysähtyneet. Viime aikoina pinnalla olleista big datan trendeistä yksi kenties merkittävimmistä on siirty-minen eräpohjaisesta analyysistä kohti reaaliaikaista analyysiä. Dataa syntyy yhä nopeammin ja sitä pystytään keräämään entistä tehokkaammin. Tämä mahdollistaa reagoinnin datasta löytyvään informaatioon entistä no-peammin, mutta luo myös teknisiä haasteita pysyä no- peiden tietovirtojen vauhdissa. Datan reaaliaikaiseen ke- ruuseen, tallennukseen, analysointiin sekä esittämiseen onkin kehitetty runsaasti uusia ratkaisuja viime vuosina.

9

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 9 2.6.2016 15.59

Toinen kehityssuunta, jolta odotetaan paljon tulevai-suudessa, on siirtyminen deskriptiivisestä ja prediktiivi-sestä analytiikasta kohti presktiptiivistä analytiikkaa. Sen sijaan että pyrkisimme datan pohjalta ainoastaan ym-märtämään mitä on tapahtunut (deskriptiivinen analytiik-ka), tai ennustamaan mitä todennäköisesti tapahtuu tu-levaisuudessa (prediktiivinen analytiikka), voimme myös tuottaa analyysin pohjalta ratkaisumalleja ja vaihtoehto-ja siihen, miten havaittuihin tapahtumiin tulisi reagoida. Preskriptiivinen analytiikka mahdollistaa tämän, tarjoten mahdollisuuksia eri toimialojen prosessien ja toimintojen automaattiseen optimointiin. Kyseinen big datan osa-alue on kuitenkin vielä kehityksen alla ja nähtäväksi jää, lu-nastetaanko siihen kohdistetut odotukset tulevaisuudes-sa.

Koneoppiminen oli uutinen eilen – syväoppiminen huomenna

Koneoppimisen hyödyntäminen big datassa on puoles- taan vahvasti vakiintunut trendi ja yksi viime aikoina eni-ten huomiota keränneistä big datan hyödyntämisen osa-

alueista. Vaikka koneoppiminen onkin saanut alkunsa vuosikymmeniä ennen nykypäivän big datana tunnet-tua suuntausta, ovat mahdollisuudet kerätä, tallentaa ja hallita massiivisia datamääriä luoneet valtavasti mah-dollisuuksia hyödyntää kyseistä tieteenalaa ja sen me-netelmiä eri toimialoilla.

Koneoppiminen on tekoälyn osa-alue, jonka tavoittee-na on saada ohjelmisto oppimaan itsenäisesti saatavil-la olevasta datasta ja syötteestä parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi sen sijaan, että ihmiskäyttäjä määritteli-si toimintamenetelmät eri vaiheisiin. Koneoppimisen ylei-simpiin tyyppeihin lukeutuvat ohjattu oppiminen, jossa järjestelmälle opetetaan etukäteen syötteet ja halutut tulokset, sekä ohjaamaton oppiminen, jossa ohjelmisto pyrkii tunnistamaan rakenteen datasta ilman käyttäjän tekemää luokittelua.

Koneoppiminen tarjoaa laajan kirjon erilaisia tekniikoita, algoritmeja ja lähestymistapoja oppia datasta sen mu-kaan, mikä lopputulos halutaan saavuttaa. Esimerkkejä tavoitteista ovat mm. trendien löytäminen ja ennustami-

10

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 10 2.6.2016 15.59

nen regressioanalyysin keinoin, datan luokittelu ja ryh-mittely, sekä poikkeamien löytäminen eri menetelmin. Viime aikoina koneoppimisen trendeistä on kenties eniten pinnalla ollut niin sanottu syväoppiminen (deep learning), joka keskittyy erityisen haastavien ongelmien ratkomi-seen neuroverkkoja hyödyntäen.

Big data tietoturvallisuuden palveluksessa

Tietoturvallisuus on esimerkki alasta, jossa kasvavan datan määrä on luonut sekä uusia haasteita että mah-dollisuuksia. Datamäärän kasvaessa voidaan entistä paremmin tunnistaa normaali käytös ja ei-haluttuja tapahtumia kuvaavat poikkeamat. Lisäksi erilaisten da-talähteiden lisääntyessä käytettävissä on perinteisen verkkoliikennedatan ohella myös esimerkiksi erilaisten palveluiden ja järjestelmien käyttöön liittyvää tietoa. Näitä datalähteitä hyödyntäen voidaan muodostaa en-tistä tarkempi kokonaiskuva käyttäjien toiminnasta ja mahdollisista uhkatilanteista.

Tietoturvallisuuden saralla yleisiä lähestymistapoja ovat olleet muun muassa sääntöpohjaiset ja heuristiset järjestelmät. Kuten muillakin toimialoilla, perinteiset keinot eivät kuitenkaan enää välttämättä sovellu parhai- ten tämän päivän monimuotoiseen, valtavaan ja nopeasti kertyvään dataan. Tästä johtuen big data -menetelmien sekä koneoppimisen hyödyntäminen on jatkuvasti lisääntynyt myös tietoturvallisuuden puolella. Sovellus-kohteita ovat esimerkiksi verkkohyökkäysten tunnista-minen (intrusion detection) sekä erilaisten petosten ja väärinkäytösten havaitseminen (fraud detection).

IAM Awareness – ohituskaista pääsynhallinnan turvallisuuteen

Esimerkkinä suurten datamäärien hyödyntämisestä tieto-turvallisuuden käyttötapauksessa toimii Net Manin, VTT:n ja Flo Appsin yhdessä kansainvälisen ITEA2-CAP -tutki-mushankkeen puitteissa kehittämä IAM Awareness -rat-kaisu.

Yrityksen tietoturvallisuuden merkittäviin haasteisiin lukeutuu se, että yhä useampi hyökkäys tehdään hiljaa taustalla, hankkimalla käyttäjätunnus ja pääsemällä sitä kautta käsiksi tietoon tai palveluihin. Tällaista käytöstä

on kuitenkin hankala havaita, sillä kokonaiskuvan muo-dostaminen yritysten käyttäjän käyttämistä palveluista on haastavaa hajautettujen ICT-järjestelmien sekä lu-kuisten eri päätelaitteiden käytön ansiosta. Mahdollisten väärinkäytösten havaitsemiseen saattaakin kulua kuu-kausia. Lisäksi moniasiakasympäristöt asettavat omat haasteensa, eikä kaupan hyllyltä ole helppo löytää tuo-tetta joka soveltuisi eri asiakkaille samanaikaisesti.Tavoitteenamme oli kehittää järjestelmä, joka tuottaisi moniasiakasympäristön ylläpitäjille sekä muille toimi-joille kokonaiskuvan käyttäjien toiminnasta sekä mah-dollisista väärinkäyttötilanteista, hyödyntäen yritysten palvelimien, laitteiden ja järjestelmien tuottamia da- tavirtoja. Halusimme havaita poikkeuksia siinä, mistä, koska ja miten käyttäjät kirjautuvat eri palveluihin. Tämän ohella halusimme myös seurata muutoksia yrityksen järjestelmissä liittyen päätelaitteiden käyttöön sekä käyttäjäoikeuksien hallintaan. Eri lähteistä kerät-tyä käyttäjätietoa sekä järjestelmämuutosten tietoja oli myös pystyttävä tarvittaessa yhdistelemään koko- naiskuvan luomiseksi. Kaiken tämän tuli myös toimia moniasiakasympäristössä, jossa lukuisilta asiakkailta kerätään dataa arviolta n. 50 gigatavun päivävauhtia.

Yksittäisesti lokitapahtumasta kokonaiskuvan ymmärrykseen

Kehitetty järjestelmä kerää lokidataa laitteista sekä palvelimista, hyödyntäen olemassa olevia hallintatyökalu-ja. Tieto siirretään salattuna keskitetylle lokipalvelimelle,

11

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 11 2.6.2016 15.59

jossa se tallennetaan sovitettuna yhtenäiseen data-malliin, sekä rikastettuna esimerkiksi paikkatiedolla. Kerätystä datasta pyritään havaitsemaan poikkeamia hyödyntäen useita erilaisia algoritmeja sekä koneoppi-mismenetelmiä. Yhteenveto eri asiakkaiden käyttäjien aktiviteeteista sekä havaitusta poikkeuksista tarjotaan web-pohjaisen rajapinnan kautta interaktiiviseen lop-pukäyttäjän näkymään, jossa tieto visualisoidaan ym-märrettävään muotoon. Datan käsittelyyn ja hallintaan on toteutettu oma web-pohjainen näkymänsä.

Järjestelmän datankäsittely- ja analyysikomponen-tit toteutettiin VTT:llä hyödyntäen vapaasti saatavilla olevia avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Analyysi to-teutettiin käyttäen sekä ohjattuja että ohjaamattomia menetelmiä, jolloin mahdollistimme sekä tunnettujen ei-haluttujen tapahtumien havaitsemien, että ennal-ta määrittelemättömien poikkeamien tunnistamisen. Suurten datamäärien käsittelyyn käytimme modernia NoSQL -tietokantaa sekä hajautettua laskentaa, joiden ansiosta poikkeaminen raportointi onnistuu tarvittaessa lähes reaaliaikaisesti. Ratkaisussa on kiinnitetty huo-miota siihen, että järjestelmän toiminta on helposti hallittavissa ja muokattavissa. Uusia datalähteitä, analyysimenetelmiä ja algoritmeja on myös helppo tuoda järjestelmään. Loppukäyttäjän näkymän toteut-tamiseen Flo Apps hyödynsi state of the art -visuali-sointityökaluja kuten react.js ja d3.js.

Kuva kertoo enemmän kuin 50 miljoonaa tapahtumaa

Testatessamme ratkaisua todellisista järjestelmistä kerätyllä anonymisoidulla datalla pystyimme havaitse-maan sekä visualisoimaan useita poikkeamia käyttäjien normaalissa käytöksessä, sekä ohjattuja että ohjaamat-tomia menetelmiä käyttäen. Näiden poikkeuksien löytäminen kymmenien miljoonien lokitapahtumi-en joukosta perinteisin sääntöpohjaisin menetelmin tai manuaalisesti olisi ollut vaikeaa, ellei mahdoton-ta. Hankkeen edetessä pystyimme myös toteamaan,

miten kerätyn datan kasvaessa havainnot tarkentuivat järjestelmän oppiessa enemmän käyttäjien normaalis-ta toiminnasta. Haasteita ratkottiin muun muassa eri lähteistä kerätyn monentyyppisen datan mallintami-seen, laskennan hajauttamiseen sekä merkityksellis-ten mallien luomiseen analyysiä varten. Tiivis yhteistyö Net Manin ja VTT:n välillä mahdollisti loppukäyttäjän tarpeiden ymmärtämisen ja auttoi olennaisten ominai-suuksien kaivamisen monimuotoisesta datasta. Datan visualisointi ymmärrettävään muotoon loppukäyttäjän näkymässä Flo Appsin toimesta oli myös olennaisessa asemassa onnistuneen kokonaisuuden luomisessa.

Net Man Oy tuo IAM Awarenessin palveluvalikoimaan syksyn 2016 aikana ja nostaa asiakkaiden pääsynhal-linnan tietoturvallisuuden uudelle tasolle.

BigData on tietohallinnon tulevaisuutta.

12

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 12 2.6.2016 15.59

Mitä big data pitää sisällään?

13

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 13 2.6.2016 15.59

Palautuminen ennen varmistusta

Liiketoiminnan kannalta varmistamista tärkeämpää on ainoastaan palautuminen. Pilveen siirretyt pelkät tie-dostot ovat aika laiha lohtu kun aletaan palauttamaan virtuaalialustaa, josta on koko levyjärjestelmä korrup-toitunut. Ensin asennetaan palvelimet, sitten sovellukset ja lopuksi palautetaan toivottavasti kaikki tiedot, liitetään koneet uudelleen toimialueeseen ja luodaan mahdollises-ti käyttäjäobjektitkin uudelleen. Palautumisaikaa mitata-an kalenterilla, ei sekuntikellolla. Halpaa ja hyvää ei ole olemassa, tässäkään mielessä.

Ihan ajatuksena, jos nyt jokaiselta työntekijältä otetaan tietokone pois tai sammutetaan ERP, kuinka kauan yri-tys voi toimia ilman että järkevällä aikataululla saadaan tilauskanta, kirjanpito, varastosaldot yms. ajan tasal-le? Tästä saadaan hieno englanninkielinen termi RTO (Recovery Time Object), kuinka kauan toiminnan pa-lautuminen saa kestää esim. palvelinrikon sattuessa? Toinen vastaava termi on RPO (Recovery Point Object), kuinka paljon dataa voidaan menettää jonkin vakavan rikon sattuessa, eli mihin ajanhetkeen pitää pystyä pa-laamaan. Esimerkiksi pientavaran verkkokaupalla on ihan eri vaatimukset kuin perinteisellä varastolla, josta toi- mitetaan isoja eriä muutama päivässä.

Nämä kaksi termiä olisi hyvä miettiä ja niitä verrata ny- kyiseen palvelin ja varmistusratkaisuun. Esimerkiksi jos RTO on 48h ja RPO 24h, melkein mikä vaan oikein tehty ratkaisu toimii. Jos palvelut ovat alhaalla viisi minuuttia

ja dataa saa menettää vain kaksi minuuttia, vaaditaan jo aivan eri luokan ratkaisuja.

Yleensä näissä joudutaan hakemaan jonkinlainen kultainen keskitie, kaikkeen ei voi kustannustehokkaasti varautua. Esimerkiksi ison tulipalon sattuessa ei yleensä IT:n palautumisessakaan ole niin kiire, kun ei ole tuotantoakaan. Tuotantohalleja tosin on paljon vapaana, mutta palvelinsalia, jossa on valmiina juuri sinun ERP ja muut palvelut, ei ole ainoatakaan, jos ei sellaista tee jo etukäteen.

Toteutukseen löytyy vaihtoehtoja varmistusten replikoin-nista koko palvelinratkaisun kahdennukseen. Tärkeintä on, että riskit arvioidaan ja niihin varaudutaan. Osaavan tietohallintokumppanin tai IT-henkilöstön kanssa on help-po viedä ympäristöä tarvittavaan suuntaan kun tahtotila on molemmilla selvillä.

Onko nauha jo kuopattu?

Nauha tuo toisaalla rakastettu ja toisaalla vihattu media. Mikä on sen tilanne tänään? Nauha on lyömatön kaveri, kun dataa pitää säilöä useaksi palautuspisteeksi pitkältä ajalta. Jos vaikkapa projekti pitää olla sellaisenaan avat-tavissa 10 vuoden päästä, nauhalle vaan ja sieltä se löytyy. Toki ensisijaisesti pyritään säilyttämään kaikki data esimerkiksi halvemmalle levypinnalle tai arkistointi-järjestelmään, mistä se on ilman ylläpidon toimenpiteitä saatavilla.

Palautus- ja varmistustoiminta

Kolumni Tomi Miettunen / Net Man OyTeknologiapäällikkö, joka on lukemattomissa liemissä kovaksi keitetty tekninen asiantuntija.

14

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 14 2.6.2016 15.59

Varmistus- ja palautustoiminta

on paljon muutakin kuin tekniikkaa.

15

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 15 2.6.2016 15.59

Virtuaaliympäristöt mahdollistavat myös koko ympäristön varmistamisen nauhalle siten, että esim. koko CRM saadaan palautettua eriytettyyn ympäristöön tiet-tyyn ajanhetkeen. Vuosien varmistuspisteiden säilömi- nen levylle on aika resursseja kuluttavaa ja nekin pitäisi varmistaa jonnekin. Se varmistuspalvelinkin kun voi rik-koontua. Pelkät levyvarmistukset ovat aika arkoja myös erilai- sille viruksille. Pitääkin olla tarkkana, millä tunnuksil-la on oikeudet varmistuspalvelinten levyille, jotta esim. Cryptolocker virus ei pääse kryptaamaan kaikkia tiedos-toja mukaan lukien varmistukset. Nauhalle, joka on kas-sakaapissa, ei kirjoita kehittyneinkään virus.Nauhan ainoana miinuspuolena näen sen ylimääräisen vaivan, minkä joku joutuu näkemään nauhoja vaihtaes-saan. Nauha on nykyään myös erittäin luotettava media ja Ultrium 6 tai 7 ovat jo todella nopeitakin. Ensijaisena kohteena tietenkin on aina järkevää olla levypintaa, tiedostojen ja palvelinten palauttaminen sieltä on nopeaa eikä tarvitse metsästää oikeaa nauhaa ja aukoa kassakaappeja. Mutta varmistusten arkistointiin ja siirtämiseen pois yrityksen tiloista nauha on hyvä ja kustannustehokas ratkaisu.

Mikä varmistuksissa on tärkeintä?

Varmistussisältöjen ja palautusaikojen pitää vastata liike-toiminnan tarpeisiin olemassa olevan budjetin puitteis-sa. Täydellistä ei useinkaan saada, mutta kompromissin sisältö tulee olla tiedostettu.Tuotantoympäristössä ei saisi olla yksittäistä kom-ponenttia, joka rikkoutuessaan lamauttaa koko palvelinympäristön. Lisäksi kun rakennetaan riittävän tiheä ja koko palvelinympäristön nopean palauttamisen mahdollistava varmistusympäristö, ollaan jo pitkällä. Varmistuspalvelimen varmistaminen ja siirto toiseen ti-laan tai konesaliin on sitten toinen tarina, joka on järke- vää rakentaa sitten kun pohja on kunnossa. Mutta se optio kannattaa ottaa huomioon ainakin varmistusohjelmis-toa hankkiessa, jotkut ohjelmistot tukevat esimerkiksi replikointia paljon toisia paremmin.

16

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 16 2.6.2016 15.59

Mikä varmistuksissa on tärkeintä?

17

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 17 2.6.2016 15.59

Milleniaalien nousu työmaailmaan

Yritysmaailmassa on tapahtumassa isoja muutoksia, sillä työn tekemisen tavoissa ja käyttäytymismalleissa näkyy ja on odotettavissa muutoksia suurenevissa määrin. Uusi sukupolvi nousee työmaailmaan ja tätä porukkaa kutsutaan milleniaaleiksi. “He ovat millenium aikakauden lapsia, jotka haluavat työskennellä vapaammin. Rajat ovat murtuneet jo aikoja sitten”, kertoo Mika Arhi Hewlett Packardilta. “Töitä halutaan tehdä ja tullaan tekemään kaikenlaisissa paikoissa - ei pelkästään työpaikalla. Laite kulkee aina menossa mukana ja sen pitää mukautua käyttöön ja kaikkiin käyttöympäristöihin.” Milleniaaneilla on tietynlaiset intressit käyttää tekniikkaa työssään, koska he ovat tottuneet ja kasvaneet erilaisen tekniikan parissa. Kysyntä on uudentyyppisille ratkaisuille. Teknologia mahdollistaa uusia ratkaisuja ja antaa vastauksia ajan trendeihin.

Tulevaisuuden laite

Tulevaisuus on enemmän sitä, että käytössä on vain yksi laite, joka tekee kaiken minkä tällä hetkellä tekee läppäri, tabletti sekä puhelin. Käytännössä on siis yksi laite, jonka sisällön pystyy heijastamaan tyhjille näytöille. Kaikki kulkee mukana yhdessä välineessä. Pienten laitteiden teho on viime vuosina kasvanut

merkittävästi ja on jo nyt hyvin lähellä toimisto-läppärin suorituskykyä. Jatkossa ei enää tarvita isoja kiintolevyjä, joihin tallennetaan dataa vaan kaikki on pilvessä. Laite kommunikoi pilven kanssa kaikilla laitteilla. Piuhoja laitteisiin ei tarvita, eikä niitä kohta ole enää olemassakaan.

Katoaako perinteinen läppäri?

Vastaus on, että ei katoa, mutta rinnalle tulee uusia ratkaisuja. “Perinteinen läppäri on tullut kasvunsa päähän. Suosio läppäristä siirtyy tablettiin, erityisesti uusiin hybridi-laitteisiin”, kertoo Mika. Näissä laitteissa on erikseen tabletti johon on kiinitetty näppäimistö. Näppäimistön saa kokonaan vedettyä irti tabletista jolloin sitä voi käyttää normaalin tabletin tapaan. Näppäimistön kanssa taas pystyy tekemään töitä kuten läppärilläkin. Näillä laitteilla on suuri suosio yritysmaailmassa ja kouluissa.

Perinteisessä läppärissä ihmiset arvostavat erityisesti pitkää akun kestoa, kevyttä ja ohutta olemusta sekä siistiä designia. Yrityslaitteet ovat ennen olleet aika karun näköisiä. Tilanne on muuttunut ja nyt niiden pitää olla myös näyttää hyvältä, koska niitä käytetään muuallakin kuin työpaikalla.

Tulevaisuudessa on vain yksi laite, joka tekee kaiken.

Anette Siili / Net Man OyViestintäkoordinaattori, joka huolehtii että tieto liikkuu niin paperilla kuin somessakin.

Haastattelu: Mika Arhi

18

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 18 2.6.2016 15.59

Mika Arhi, HP:n Category Manager, on työskennellyt HP:lla yhteensä 11 vuotta. Hän aloitti mobiilialueen parissa ja aloitti työnsä alunperin kannettavien tuotepäällikkönä. Työnkuvaan on ehtinyt sisältyä kaikenlaista aiheeseen liittyvää, laidasta laitaan. Nyt Mikan vastuulla on Commercial Mobility & Computing Services. Kyseessä on alue, joka keskityy trendeihin ja tulevaisuuden suuntiin.

Kuva: Anette Siili

19

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 19 2.6.2016 15.59

miten minä osaan sitä käyttää?

20

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 20 2.6.2016 15.59

HP tuo myyntiin syksyllä 2016 Elite X3 -mallin, jossa yhdistyvät puhelin, läppäri ja tabletti.

Kuinka kaukana tulevaisuus on?

HP:n visioita kuunnellessa ajatukset pyörivät ja tieteis-elokuvien käyttöliittymät ja hologrammit nousevat mieleen.

Samaan aikaan kännykän akku piiputtaa ja työkaverin pöydällä oleva laturi on väärän merkkinen. Meillä on saman merkkiset läppärit, mutta erilaiset telakat. Neukkarissa on neljä erilaista näyttökaapelia ja kukaan ei tiedä millä logiikalla kuva näytölle tulee kun kaapelin kytkee. Joskus heti ja joskus vasta tuskastumisen jälkeen. Sitten on se hieno langaton järjestelmä, johon pitää jokainen kerta vain asentaa ohjelma, että kuva näkyy – vaivatonta? Ja on siinäkin USB:n päässä lyhyt lanka ja nappula. Jos kytket neuvottelupuhelimen, niin sitten ei enää mahdu se toinen USB. Onhan siinä se Bluetooth-yhteyskin, mutta kukaan ei ole sitä saanut koskaan toimimaan. Bluetooth kuulokkeet sekoilevat puhelimen ja läppärin välillä, asiakas soittaa mutta kuulokkeista kuuluu vain Spotify vaikka aktivoin juuri puhelimen.

Ja minulla pitäisi olla vain yksi laite, joka on langattomasti yhteydessä kaikkialle.

Jos tulevaisuudessa on vain yksi laite niin miten kaikki valmistajat saavat sovittua yhteiset standardit? Mitä tämä tarkoittaa tietoturvallisuuden näkökulmasta? Ja miten minä osaan sitä käyttää?

Ai niin ja miltä se tulevaisuuden laite näyttää? HP väläyttää, että heiltä tuli juuri kullattu ja timantein upotettu läppäri huutokaupattavaksi (limited edition erä). Milloin tavallisen kuluttajan on mahdollista saada muotitalon suunnittelema tabletti? Voinko minä ostaa tulevaisuudessa Guccin muotoileman käyttöliittymän sen perinteisen tylsän peltilaatikon ympärille? Ja osaako se vaihtaa väriä käsilaukun mukaan?

Teknologian aallonharjalla kaikki

ei ole kultaa mikä kiiltää.

21

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 21 2.6.2016 15.59

Tietosuojavastaava - mitä sillä oikeasti tavoitellaan?

Kolumni Timo Kälkäinen / Net Man OyTietoturvapäällikkö, joka on sertifioitu tietoturvallisuuden puolestapuhuja ja hakkerin pahin vihollinen.

Tietosuoja on ollut mediassa paljon esillä viimeaikoina. Puhetta on ollut myös EU:n uudesta tietosuoja-asetuk-sesta ja direktiivistä, joiden yhteydessä putkahtaa esiin sanat henkilörekisteri ja tietosuojavastaava. Asetuksen ja direktiivin tarkoitus on parantaa koko Euroopan alueella luottamusta online-palveluihin ja varmistaa, että yritysten henkilörekistereitä käsitellään oikein ja että re-kisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tietää mitä tietoja hänestä on kirjattu rekisteriin sekä kuka tietoja käyttää. Lisäksi henkilöllä on oikeus vaatia tietojensa siirtämistä toiseen rekisteriin tai poistamista.

Tietosuojavastaavan työnkuva

Tietosuojavastaava on nimitetty vastuullinen hen-kilö, joka vastaa, että rekisteriä käytetään oikein. Hän varmistaa, että ylipäätään yrityksessä tiedetään mitä tietosuoja tarkoittaa. Tietosuojavastaavan tehtävänä on varmistaa, että rekisterissä oleva henkilö saa halutes-saan omat tietonsa rekisteristä itselleen ja valvoa, että rekisterin käyttö seuraa EU:n yhtenäisiä periaatteita. Mikäli tietosuojavastaava havaitsee väärinkäytöksiä, hän on velvollinen ilmoittamaan väärinkäytöksistä henkilöre-kisterin edustajalle ja nostamaan asian tiimoilta ”kis-san pöydälle”. Lisäksi hänen tulee olla valmis etenemään asian kanssa tarvittaessa viranomaistaholle asti. Tieto-suojavastaava toimii lisäksi yrityksen henkilöstön tukena

ja oppaana muihin tietosuojaan liittyvissä asioissa. Usealle yritykselle uusi tietosuoja-asetus ja direktiivi voivat alkuun tuntua taas uudelta EU:n säätelemältä lisäkustannukselta, mutta käytännössä näin ei ole. Kun asetukseen ja direktiiviin perehtyy tarkemmin alkaa koko homma kuulostamaan järkevämmältä. Kun yri-tyksen johto nimeää tietosuojavastaavan, joka on kykeneväinen ja halukas hoitamaan tehtävänsä, se lisää turvaa ja vähentää mahdollisia rekisteriin ja tieto-suojaan liittyviä väärinkäytösriskejä. Jos tietosuojavas-taava pystyy toimillaan estämään yhdenkin isomman väärinkäytöksen, on koko homma maksanut itsensä takaisin jo moninkertaisesti.Tietosuojavastaavan tehtäväkenttään kuuluu asioita, jotka käytännössä edellyttävät organisaatiota kiinnit-tämään vahvemmin huomiota hallitsemiinsa tietoihin sekä erilaisten järjestelmien ja sovellusten hallintaan liittyviin prosesseihin. Nämä pitäisi ja kannattaisi tehdä ihan ilman tietosuojavastaavaakin. Tietosuojavastaava saadaan onnelliseksi ihan bonuksena.

Lisää liksaa ja hieno titteli?

Olet työkaverin kanssa kahvitauolla ja pomo vinkkaa että olisi yksi pieni juttu... Otat kahvikupin mukaan ja istahdat pomon huoneeseen. Pomo kertoo että koska olet hoitanut hommasi mallikkaasti saat pienen nimel-

22

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 22 2.6.2016 15.59

Mitä tietosuoja tarkoittaa?

23

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 23 2.6.2016 15.59

lisen palkankorotuksen ja samalla pienen lisävastuullisen homman. Saat uuden hienon tietosuojavastaava tittelin, jossa raportoit suoraan yrityksen johdolle. Kiität luotta-muksesta ja kun olet lähtemästä huoneesta, pomo vielä huikkaa että vastaisitko yhteen tehtävään liittyvään säh-köpostiin tämän päivän aikana. Kun pääset työpisteelle sinua odottaa poliisin tieto- ja yhteydenottopyyntö hen-kilörekisteristä vuotaneiden luottamuksellisten tietojen osalta.

Tämä voisi olla nykyisellään käytännön tapaus yrityk-sestä, jossa ei ole osattu ottaa ajoissa huomioon tieto-suojaa. Hyvässä yrityksessä otetaan tietosuoja huomio-on viimeistään NYT. Tietosuoja on asia jonka kanssa ei ole leikkimistä, tietosuojarikkomuksissa ja sanktioissa puhutaan mahdollisesti korvaussummista, jotka voivat kaataa isommankin yrityksen talouden hetkessä. Lisäksi mahdollisessa tietovuototapauksessa on kyseessä yrityk-sen maine, jonka menettäminen on todella helppoa ja palauttaminen vaikeaa.

Hyvän tietosuojavastaavan edellytykset – voiko sen ulkoistaa?

Hyvä tietosuojavastaava seuraa alan uutisia ja pitää osaamistaan jatkuvasti ajan tasalla. Hyvällä tietosuoja-vastaavalla on rohkeutta ja kykyä puuttua havaittuihin epäkohtiin ja viedä asiat loppuun asti.

Lisäksi hyvä tietosuojavastaava on henkilönä sellainen, jota on helppo lähestyä ja jolle on helppo kertoa tietosuo-jaan liittyviä murheita ja huolia. Ei mikään tietokonekieltä puhuva IT-heppu.

Nykyisissä yrityksissä resurssit on jo mitoitettu usein tappiin ja aina ei välttämättä löydy sopivaa henkilöä ot-tamaan vastuuta tietosuojapuolesta. Tällöin yrityksen olisi hyvä miettiä vaihtoehtoja. Asian voi hoitaa niin että puolittain pakolla nimetään joku hommaan ja pidetään sormet ristissä, että mikään ei menisi vikaan. Tai sitten tämänkin asian voi ulkoistaa niin kuin monen muunkin asian nykyään.

Mitä ulkoistuksella sitten saavutetaan? Yritys saa ulkoistet-tuna asiantuntevaa tietosuojapalvelua, joka osaa taatu-sti puuttua mahdollisiin havaittuihin epäkohtiin ja toimii tehtävissään objektiivisesti (koska ei ole yrityksen vakio henkilökuntaa, eikä kuulu yrityksen mahdollisiin ”hyvä veli” piireihin). Lisäksi alansa ammattilaisena ulkoistettu tietosuojavastaava osaa toimia vaadituissa tehtävissä ja tilanteissa korrektisti.

Ostettuna ulkoisena palveluna yritykselle tulee jatkuvia kustannuksia asiantuntijan palveluksista, mutta var-sinkin pienemmässä organisaatiossa oman tietosuoja-vastaavan kouluttaminen ja osaamisen pitäminen ajan tasalla kustannustehokkaasti kohtuullisen haastavassa ympäristössä on vaikea yhtälö. On myös ymmärrettävä että tietosuojavastaava on kuitenkin ”vain” katalyytti, joka koordinoi toimintaa ja huolehtii että asiat tulevat tehdyksi. Työ tehdään paljon laajemmalla organisaatios-sa.

Kerrankin EU-vaatimus, joka ohjaa oikeasti parempaan tietohallinnon laatuun ja kiinnittää huomion oikeisiin asioihin.

24

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 24 2.6.2016 15.59

Lisää liksaa ja hieno titteli?

Tietosuoja-vastaavasta saadaan kustannustehokasta

lisäarvoa myös pienelle organi-

saatiolle.

25

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 25 2.6.2016 15.59

Ulkoistaminen uuteen firmaan antoi tilaisuuden päästä kehittymäänSauli Manninen on Nivalasta kotoisin oleva maatilan kas-vatti. Maansiirtoalan työt veivät 90-luvulla Saulin töihin ympäri Suomea, milloin minnekin. Asuinpaikkana Niva-la on kuitenkin pysynyt siitä huolimatta. Laman aikaan maansiirtoalan töitä ei kuitenkaan enää riittänyt. Sauli päätti suunnata työvoimatoimiston järjestämään puolen vuoden koulutukseen, joka oli ATK-alan peruskurssi nuo-rille. Sieltä kiinnostus IT-alaan sitten lähti ja vei miehen mennessään.

ATK-alan innoittama Sauli päätti jatkaa matkaansa vuoden kestävään mikrotukihenkilökoulutukseen, jonka jälkeen työllistyi alalla. Kokemusta karttui erilaisista IT-alan tehtävistä vuosien varrelta. Seitsemän vuoden työ internet operaattorin palveluksessa alkoi hahmottaa Saulin erityisosaamisalueeksi tietoliikenteen ja verkkojen tietoturvan.

Tämän jälkeen kiinnostus veti vuodeksi ulkomaille, rauhanturvaoperaatioon Kosovoon, ja sen jälkeen työura johti suuntansa Tiivin IT-tukihenkilöksi. Vastaan tuli tilanne, jossa Tiivi päätti yhdistyä Inwidon kanssa ja Inwidon IT-palvelut päätettiin ulkoistaa kokonaan Net Manille vuonna 2012. Tämä tarkoitti sitä, että Sauli ulkoistettaisiin myös osaksi Net Manin työntekijöitä ja työt Inwidolla loppuisivat.

Ulkoistaminen hyödytti kaikkia osapuolia

Sauli kertoo, että työpaikan muutos oli iso asia, joka ei tuntunut hyvältä siinä vaiheessa. “Minkäänlaista muu-tosvastarintaa minulla ei kuitenkaan ollut, avoimin mielin lähdin mukaan”, sanoo Sauli. Kotiutuminen Net Manille olikin nopeaa sillä jo parin kuukauden kuluttua Saulista tuntui, että muutos olikin todella hyvä asia.

“Työnkuvani muuttui oleellisesti. Olen oppinut Net Ma-nilla paljon ja päässyt samalla tutustumaan laajalti uu-siin tekniikoihin. Myös Inwidon ympäristö on kehittynyt ulkoistuksen myötä huomattavasti. Tätä ei olisi välttämättä tapahtunut tässä laajuudessa, jos ulkoista-mista ei olisi tehty”, kertoo Sauli. Ulkoistaminen hyödyt-ti siis molempia osapuolia. Saulilla on edelleen System Administrator vastuu Inwidosta. Siirtyminen Net Manille tapahtui rauhallisesti, ensin Saulin vastuulla oli vain Inwido ja sitten muita firmoja lisättiin työnkuvaan, pikkuhiljaa. Saulin mielestä on mukavaa, että vastuu vanhasta tutusta työpaikasta jätettiin hänelle muutoksen jälkeen.

Henkilökuva: Sauli Manninen Teksti:Anette Siili

26

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 26 2.6.2016 15.59

Omassa työssään Sauli mainitsee haasteina olleen van-hoista ajatusmaailmoista ja työtavoista poisoppiminen. Ja se on ollut hyvä asia, sillä se on auttanut katsomaan asioita uusin silmin. Näin työt pystyy tekemään aiempaa kustannustehokkaammin niin eri asiakkaille kuin meille sisäisestikin. Net Manilla työskentelyssä Sauli korostaa monipuolisia työtehtäviä ja hyviä työkavereita. “Net Man on työnantajana hyvin joustava. On myös mukavaa, että mitään hirveää byrokratiaporrasta ei ole vaan voi esimerkiksi soittaa johdolle ja kertoa suoraan jos kenkä puristaa ja myös kun asiat menee erityisen hyvin.” Har-voissa firmoissa on näin matala kynnys johtoon.

Vapaa-ajalla ajatukset ovat muualla kuin tietotekniikassa

Vapaa-ajallaan Sauli jättää tietotekniikan omaan rau-haansa ja lähtee moottoripyöräilemään. Myös geokätköi-lystä on tullut Saulille tärkeä harrastus. Moottoripyöräilyn ja geogätköilyn yhdistäminen on ollut toimiva ratkaisu. Sauli kertookin, että hän menee mielellään etsimään geokätköjä taajamien ulkopuolelle, sellaisiin paikkoihin, jotka sisältävät hieman historiaa tai ovat osa jotakin nähtävyyttä. Kätköille Saulin kuljettaa näppärästi oma Enduro -pyörä.

Asiantuntija kasvaa asiantuntijoiden joukossa.27

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 27 2.6.2016 15.59

Automaation autuus

Automaation hyödyntäminen on kaikille tuttu asia ja myös siihen liittyvät haasteet. Usein siitä muodostuu se paratiisimainen unelma, jota kohti edetään askel askel-eelta – välillä kuin ravihevonen vetolaput silmillä. Maa-lia kohti mennään määrätietoisesti kuten kaikki muutkin edelläkävijät – näin tekevät muutkin ammattilaiset, tämä on kuuminta hottia ja pari trendikästä englanninkielistä termiä pisteeksi i:n päälle. Vuosi on 2016 ja käsityön aikakausi on päättynyt. Niinhän?Automaatio on tietohallinnossa, siinä toiminnossa jonka pitäisi olla edelläkävijä ja esimerkki asiassa, hyvin usein kuitenkin rajoittunutta. Toki sitä hyödynnetään monella sektorilla eri tavoin, mutta erityisesti PK-sektorin yrityk-sissä automaation hyödyt ovat rajalliset. Automaation hyödyntäminen vaatii volyymia ja ponnistelut automaa-tion rakentamiseksi ovat usein hyvin mittavia ja kalliita-kin.

Nappia painamalla, mutta älä kysy paljonko nappi maksaa

Esimerkkinä image-asennusjärjestelmä, joka parhaim-millaan asentaa työaseman lähes valmiiksi muutamalla napin painamisella, säästää jokaisella asennuskerralla tekijästä riippuen jopa tunnin aktiivista tekemisaikaa. Tai jopa kolme tuntia, jos surffaat kaiken sen ajan kun

tiimalasi pyörii. Jotta asennusjärjestelmä pysyy ajan-tasaisena ja toimivana, se voi kuitenkin edellyttää jopa päivän kuukaudessa erilaisia ylläpitotoimia. Siihen tar-vitaan palvelinkapasiteettia, lisenssejä ja ennen kaik-kea osaamista. Normaalia ylläpitokuormaa tulee helposti 100 tuntia vuodessa ja lisäksi järjestelmän käyttöönot-to ja suuremmat uudistukset ovat aina isompia projek-teja. Kun tämä pitäisi säästää asennusajassa, niin kuu-kausitasolla pitää lähteä käytännössä vähintään 10–15 työasemaa, että päästään edes nolla-hyötyyn. Jos organ-isaatiossa ei ole yli 400 työasemaa kolmen vuoden uud-istussyklillä, ei image-asennusjärjestelmä kannata? Joku varmaan laskee paremmin tai omistaa helpommin ylläpi-dettävän järjestelmän, mutta fakta on että hyvin usein automaation todelliset kustannukset jäävät lopputulosten ihastelun varjoon.

Pikkunäppäristä työkaluista korvaamattomaksi henkilöksi

Automaatiolla on paikka myös pienen tietohallinnon työkalupakissa, mutta mallia ei välttämättä pidä katsoa isommilta. Maailma on täynnä erilaisia pieniä helpottavia työkaluja ja kun sieltä löytää sopivia omaan ympäristöön soveltuvia ratkaisuja kymmenminuuttisia voi säästyä siellä ja täällä. Kolikon kääntöpuolella on kuitenkin kokonaisuuden hallittavuus ja joskus voikin käydä siten, että ympäristössä on erilaisia pieniä helpottavia puolivil-

Työkaluilla tehokkuutta vai tehot työkaluihin – teknisen hallinnan puu ja kuori

KolumniHarri Takala / Net Man Oy:Myynti- ja kehitysjohtaja sekä tietohallinnon työkalujen vankkumaton puolestapuhuja, jonka omat työkalut ovat muita useammin rikki.

28

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 28 2.6.2016 15.59

Tekniset työkalut ovat tärkeitä, mutta kaikkia ei kannata

hankkia itse.

29

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 29 2.6.2016 15.59

laisesti käyttöönotettuja ratkaisuja, joita ei ole sen kum-memmin dokumentoitu. Kun tämä jonain päivänä menee rikki tai IT-asiantuntija todellakin jää sen paljon pelätyn auton alle, niin vyyhdin purkaminen ja riippuvuuksien ymmärtäminen voi sitten vaatia melkoista salapoliisi-työtä. Joskus nämä ovat kuin aikapommeja, jota laukea-vat vasta kuukausien päästä kun kaikki luulivat että tilanne on jo selvä.

Tekemisen tehostamisen kannalta työkaluja tärkeämpi ovat kuitenkin rakenteet ja ratkaisuvalinnat. Tehosta-misen rooli ylläpidossa on pienempi, jos ylläpitotarpeet ovat vähäisempiä. Pilvipalveluiden voimakas yleistyminen kertoo juuri tästä. Ne ovat tietohallinnon kannalta ylläpi-dollisesti usein paikallisia ratkaisuja tehokkaampia ja madaltavat usein myös asiantuntemustarvetta ratkaisun hyödyntämiseen. Office365:n myötä yhden miehen re-monttifirmallakin on web-neuvotteluratkaisut ulottuvil-laan – vielä viisi vuotta sitten ne olivat vain suurempien yritysten mahdollisuuksia.

Löytääkö joku muu jakoavaimesi?

Teknisessä hallinnassa uuden rakentamisen innossa unohtuu joskus vanhan siivoaminen ja tällä on merkit-tävä vaikutus myös tehokkuuteen. Jokainen, joka tietää minkälaista on työskennellä sekaisessa autotallissa, ja-koavain ei ole työkalupakissa vaan lattialla ruohonleik-kurin vieressä, jonka terän sait melkein vaihdettua. Ruuvikärjet ovat hyllynreunalla, johon ne viimeksi väli-aikaisesti jäivät odottamaan pidempien ruuvien hankkim-ista ja kahden viimeisen hyllyn kiinnitystä. Niille kahdelle hyllylle ei saa myöskään vielä laittaa mitään. Sekainen tekninen ympäristö on samanlainen. Työ on saatu päätök-seen ja uusi ratkaisu toimii tai toimii melkein, mutta van-hat työkalut ovat edelleen käytössä tietyin rajoittein. Ne kuormittavat, muodostavat virhetilanteita, kuluttavat lisenssejä ja ennen kaikkea tekevät tietohallinnon pöy-dän sekaiseksi. Sekainen tekninen ympäristö on avain myös sankarikulttuurille, kukaan muu ei voi tietää mikä järjestelmässä on vikana – aivan kuten kukaan muu ei voi löytää sitä jakariakaan sekaisesta autotallistani.

Dokumentti vai palaveri – kumpi on tehokkaampi tapa tiedonjakoon?

Tehostamiseen ja siivoamiseen liittyvänä keskeisenä asi-ana on dokumentointi tai konfiguraationhallinta kuten ITIL:n hienoissa oppaissa kerrotaan. Malleja, ratkai-suja ja niitä työkalujakin on monia. Oleellista kokonai-suudessa on, että ne eivät ole nahkakantisessa, vaan myös muiden katselmoitavissa ja käsiteltävissä. On huomattavasti tehokkaampaa antaa dokumentti, kuin pitää palaveri, jossa kerrotaan mitä dokumentissa pitäi-si lukea. Dokumentointi tai konfiguraationhallinta ei ole myöskään ennen lomia tehtävä kolme vuotta siirretty projekti vaan osa laadukasta ja ammattitaitoista jatku-vaa työtä. Homma ei ole valmis ennen kuin paperityöt on tehty. Dokumentointiin liittyvien työkaluvaatimusten rooli on noussut ja se kuuluisa Excel on tässä yhtä hyvä kuin toiminnanohjauksessa: tiettyyn rajaan asti toimii, mutta ei vastaa oikeita työkaluja. Myös dokumentoinnissa au-tomaatiolla on suuri merkitys.

Rima nousee

Tietohallinnon tekninen suorituskyky on noussut vuosi vuodelta ja suorituskyky vaatimukset nousevat edelleen. Avainroolissa ovat ratkaisuvalinnat käytettävissä teknolo-gioissa sekä tehokkaat prosessit. Teknisen asiantunti-jatyön ytimessä on kuitenkin edelleen ihminen. Tämän ihmisen tehokkaan työn tukemisen, hallittavuuden sekä mielekkyyden varmistamiseksi tietohallinnon työkalupa-kissa pitää tänä päivänä olla monenlaisia työkaluja ja yhä enemmän myös sopimuksia oikein kohdennettuihin palveluihin. Kysymys ei ole enää siitä, että kaikkea ei kannata tehdä itse vaan siitä, että kaikkea ei voi tehdä itse. Se ruohonleikkurikin olisi kannattanut suoraan viedä huoltoliikkeeseen. Vai pitäisikö koko ruohonleikkaus ulkoistaa postimiehelle?

30

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 30 2.6.2016 15.59

Business Technology Coachyhdistää tietohallinnon liiketoimintaan ja auttaa sovellusympäristön hallinnassa

Information Security Managerhuolehtii tietoturvan hallinnasta, kehittämisestä ja tason mittaamisesta

IT Managertekee jatkuvaa operatiivista tietohallintopäällik-kötyötä ja varmistaa tulevaisuuteen katsovan suunnitelmallisen tietohallinnon

Service Deskpalvelupiste tai helpdesk on ensimmäinen rajapinta käyttäjille ongelmatilanteissa ilman jonotusaikoja – tehtävänä on ratkaista ei siirrellä ongelmia

Technical Support vastaa asiakkaan teknisen ympäristöstä. Huolehtii toimintavarmuudesta, valvonnasta, teknisestä tietoturvallisuudesta, vaativammasta käyttäjätuesta, ongelmatilanteiden hallinnasta, asennuksista, päivityksistä

CIOtäydentää ja sparraa tietohallintopäällikkötyötä vaikeissa murrospaikoissa ja mittaa tietohallinnon tilanteen

Net Man Oy on valtakunnallinnen 1992 perustettu hen-kilökuntamme omistama, vakavarainen ICT- ja liiketoi-mintateknologiapalveluja tuottava yritys. Tänään olemme kasvava, kokenut, vahvan tuotekehityksen ja korkean asiakastyytyväisyyden omaava uuden ajan palvelutalo.

Hallitsemme tietohallinnon kokonaisuudessaan ja pystym-me räätälöimään asiakkaan tarpeita vastaamaan juuri oi-keanlaiset ratkaisut. Tuomme asiakkaamme hyödyksi mo-dernit työkalut ja järjestelmät sekä prosessit tietohallinnon ylläpitoon ja kehittämiseen.

Palveluvalikoimamme kattaa kaikki keskeiset tietohallinnon tarpeet ja sieltä poimimme juuri asiakkaan tarpeita vastaa-vat komponentit. Valmiita ratkaisuja tietohallinnon tarpeisiin, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.

Net Man ICT-palvelut

lyhyesti

Paras ICT-osasto kehittyvälle

organisaatiolle.31

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 31 2.6.2016 15.59

www.netman.fi

Teemme tietohallinnosta asiakkaan liiketoiminnan menestystekijän

30200369_NetMan_asiakaslehti.indd 30 2.6.2016 15.59