martat-lehti - kesä 2016

1 | Martat 1 • 2010

3 20

16

MARTTAJÄRJESTÖ 117 VUOTTA | 1899–2016

44 kummimartta on melkein kuin mummi

ww

w.m

ar

tat.

fi

36 porukallakameruniSSa

KOKE

ILE T

ÄTÄ KO

TONA

Tarinoita rosvopaistin

ääressä

18

www.martanpuoti.fi

www.martanpuoti.fi

Aarikka on suunnitellut

Martoille korut itsenäisyytemme satavuotisjuhlan

kunniaksi. Korut ovat kotimaista käsityötä

ja värit supi-suomalaiset.

»Materiaaleina ovat puu, muovi, korumetalli ja hopeakoukut. Kaula-

korussa on vahattu puuvilla-nauha, papukaijalukko ja jat-koketju. Kaulakorun pituus on 47 cm.

»Juhlakorut ovat nyt myyn-nissä ja Martat saavat korut jäsen-etuhintaan. Hintoihin lisätään postituskulut (noin 4,50–6,90 € postitustavan mukaan).

KorupaKKaus 11 kaulakoru, 2 rannekorua (sininen ja valkea), 2 korva-korut (siniset ja valkeat)Marttahinta 86,40 €(ovh. 108 €)

KorupaKKaus 21 kaulakoru, 2 rannekorua (sininen ja valkea)Marttahinta 58,40 €(ovh. 73 €)

KorupaKKaus 31 kaulakoru, 2 korva-korut (siniset ja val-keat). Marttahinta 61,60 € (ovh. 77 €)

ITsENÄIsEN NaIsEN KoruTKolmE

ErIlaIsTa paKKausTa

Ryhdy kotifloristiksi! Luonto tarjoaa materiaalia, ja muutamalla perusvälineellä saat asetelman aikaiseksi.

SAR

I TA

MM

IKA

RI

KRIS

TIIN

A K

ON

TON

IEM

I

SiSältö

3/2016 5 Pääkirjoitus7 Martoissa on…8 Kaisa kerää keskikesän aarteet14 Lomalautasille18 Tänään on aikaa tarinoille22 Rautaisannos: Rauta24 Maku, koko ja kestävyys ratkaisevat28 Muutakin kuin kimppuja30 Kaunista kukilla: Kestipöydän komistus32 Tunne taloutesi, tutustu itseesi34 Tarkan markan hengessä36 Marttamatka Kameruniin40 Kesäkassi aina mukana42 Kylmää ja kuumaa käytetylle44 Kummimartta, melkein kuin mummi48 Missä mennään?50 Keskustellaan, väitellään52 ”Olkaamme edelläkävijöitä”54 Terveisin hallitus55 Täällä Lea56 Elämänmeno58 Monessa mukana64 Marttakahvioissa ollaan kesämielellä66 Marttaristikko67 Uusi alku

KANNEN KUvA REETTA PASANEN

AIN

O H

UO

vIO

REE

TTA

PA

SAN

EN

farkkukangaS kestää kassina.

Ohje sivulla 40–41.

Minne rahat karka avat?

Tee budjetti ja seuraa menojasi, sivut 32–33.

kuMMiMarttaon toivottu vieras.

Irja Lamberg on mukana Kohtaamisia

-hankkeessa.Sivut 44–47. 28

Tervetuloa kesäaterialle – aluksi otetaan puna-herukka-minttujuomat. Ohjeet sivulta 14 alkaen.

SHU

TTER

STO

CK

Suuria tunteita! Jenny Salmela (2. vas.) valittiin Marttaliiton hallitukseen, Tuula Kähkönen (vas.), Liisa Kontturi ja Katja Kolehmainen tuulettavat.

52

TUE TYÖTÄMME Lahjoita Suomessa ja Afrikassa tehtävään kotitalousneuvontaan

Kerä

yslu

pa P

OL-

2015

-751

2. L

upa

on v

oim

assa

12.8

.20

15 –

1.8.

2017

kok

o Su

omen

alu

eella

Ahv

enan

maa

ta lu

kuun

ott

amat

ta.

KOTIMAA

KERÄYSTILI Nordea FI49 1243 3000 0854 63/Marttojen kotimaan kotitalousneuvonta. Viite: 2053

Edullisen ja ravitsevan kotiruoan valmistaminen, kotitöiden osaaminen ja oman rahankäytön hallinta ovat itsenäisen elämän perusta. Marttojen ammatillisella kotitalousneuvonnalla tuetaan nuorten omatoimisuutta

ja selviytymistä arjen askareissa sekä ehkäistään syrjäytymistä.

LAHJOITA VERKOSSA martat.fi/

kertalahjoitus

HYVInVOInTIA JA TOIMEEnTULOA KÖYHILLE nAISILLE JA TYTÖILLE KAMERUnISSA JA ETIOpIASSA

Keräystili: Danske Bank FI15 8000 1570 4855 90 /Marttojen kehitysyhteistyö, viite 2066

Lisätiedot: [email protected], p. 050 516 9412.

15€ 25€ 40€ 80€

Viikon koti-talouskoulutus vähävaraiselle perheenäidille

20 tuntia henkilökohtaista

ohjausta yrittäjäksi aikovalle naiselle

Tyttöjen kerho-toiminnan ohjaa-

minen ja materiaa-lit kuukaudeksi

Naisyrittäjän starttiraha

raaka-aineita varten

TESTAMEnTTI- ja MERKKI-pÄIVÄLAHJOITUS

Lisätiedot: [email protected], p. 050 302 1533.

KATSO LISÄÄ www.MARTAT.fI/

InfO/TUE-TYOTAMME/

PÄ ÄKIRJOITUS 23 . 5 . 2016

Teemakausi 2014 –2016 MARTOISSA ON ARJEN

MAHDOLLISUUSMartat on kotitalousneuvontajärjes-tö, joka edistää kotien ja perheiden

hyvinvointia ja kotitalouden arvostus-ta. Järjestö antaa jäsenilleen taitoja ja valmiuksia vaikuttaa omassa elinympä-ristössään ja yhteiskunnassa. Martta-

liittoon kuuluu 15 piiriä, joissa kotitalo-usasiantuntijat järjestävät opetusta ja kursseja. Marttayhdistyksiä ja toimin-

taryhmiä on 1 200, ja niissä on 46 600 jäsentä.

MARTAT 3 / 2016

114. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2016.

Toimitus | Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki,

[email protected], www.martat.fi

Julkaisija | Marttaliitto ry vaihde 050 511 8002,

fax 010 838 5601

Päätoimittaja | toiminnan-johtaja Marianne Heikkilä

p. 050 375 1195

Toimituspäällikkö Helena Kokkonen p. 050 374 3192

Ulkoasu | Katja Kuittinen

Asiantuntijat | Pirkko Elomaa-Vahteristo, järjestöasiat | Arja

Hopsu-Neuvonen ja Kaisa Här-mälä, ravitsemus ja ruoka | Teija Jerkku, kodin talous | Asta Kuos-manen, kotipuutarha | Terhi Lind-qvist, kansainväliset asiat | Marja-helena Salonen, opinto-, koulu-

tus- ja järjestöasiat

Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@

media-q.fi, p. 040 523 8813

Levikki 42 936 (LT 2014)

Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, [email protected]. Lehti kuuluu jäsen-maksuun. Muille kestotilaus koti-maahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6

numeroa 50 €, 3 numeroa 30 €.Marttayhdistyksen lahjatilaus

yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkki-

noinnissa.

Painopaikka

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiISSN 1798-4068

LApsuuden kesien hartaimpia hetkiä olivat ne, kun istuimme veljeni kanssa isovanhempien sylissä saunan terassilla juomassa marjamehua. Vaari oli lämmittänyt kiuasta kauan. Hän otti mei-dät mukaan lempipuuhaansa ja opetti, miten sanomalehti asetel-laan oikeaoppisesti sytykkeeksi puiden väliin. Mummi piti huo-len siitä, että pyyheliinat olivat puhtaan karheita, saunan kuisti lakaistu ja löylyjen jälkeiset eväät mukana. Parhaalta maistuivat nokkosletut ja sienipiirakka. Katsoimme veljen kanssa hämäläis-tä järvenselkää ja kuuntelimme kesäkuikan laulua. Aika pysäh-tyi. En ole kokenut sellaista rauhaa ja turvaa missään muualla. Lapsuuden muistot kantavat pitkälle.

MARTTojen peRinTeeseen kuuluu kyky elää täydesti sekä arkea että juhlaa. Mart-taillen opimme taitoja, joita tarvitaan niin viikolla kuin viikonloppuna, sekä työ- että pyhäpäivinä.

Vuotuisjuhlat, kuten koulun päättäjäiset, juhannus tai merkkipäivät, kartuttavat pe-rinteitä ja yhteisiä muistoja. Juhlat antavat syyn kiittää elämästä ja läheisistä. Ruoka-perinteet ja tapakulttuuri nivoutuvat henkilökohtaiseen historiaamme.

Ihminen tarvitsee välillä pysähtyneitä arjen hetkiä, jolloin ei näennäisesti tapah-du mitään. Ne voivat jopa nousta suurten juhlien yläpuolelle, ja niihin tiivistyy jotain olennaista elämästä.

HeHkein kesäk Ausi lähestyy, ja Vihervuosi 2016 -kampanja on vauhdissa. Martat ovat mukana tunnuksella Kaunis hyötykasvi pihassa ja puistossa. Tavoitteenamme on istuttaa tänä vuonna 1 000 hedelmäpuuta ja marjapensasta, ja haastamme kaikki yh-distyksemme lahjoittamaan ja istuttamaan hyötykasveja omalle paikkakunnalle: päi-väkodin, vanhainkodin tai palvelutalon pihalle, puistoon, leikkipuistoon tai muuhun sopivaan paikkaan. Tehdään elinpiiristämme viihtyisä, ollaan mukana kehittämässä ja elävöittämässä lähiympäristöämme. Istutustalkoilla voimme ottaa kantaa lähiruo-an ja kaupunkiviljelyn puolesta. Puun tai pensaan taimi on myös erinomainen merk-kipäivälahja tai tuliainen. Entä voisiko Vihervuoden tavoitteet liittää Martan päivän viettoon?

TäMä LeHden mukana saat Marttaliiton vuosikertomuksen 2015. Marttailu on vuo-rovaikutusta, sen kertovat tilastotkin: Viime vuonna nettisivuillamme oli 6 miljoonaa kävijää. Erilaisissa neuvontatilaisuuksissa kohtasimme 112 000 kansalaista. Vapaaeh-toistoimintaan martat käyttivät yhteensä 320 000 tuntia. Marttoihin liittyi 4 119 hen-kilöä, ja jäsenmäärämme on nyt 46 640. Tervetuloa kaikki mukaan, ottakaa järjes-tömme omaksenne! Ensi vuoden ohjelmaa suunnitellaan jo. Juhlimme itsenäistä Suo-mea ainakin hyvän ruoan ääressä, yhteisillä aterioilla.

Istuta vielä se omenapuu

Marianne Heikkilä, [email protected] MarttaManna mannamarianne

Martat4/2016

ilmestyy 22.8.

Ympäristömerkitty painotuote,

441 619

PEFC/02-31-151Kestävän metsätalouden

edistämiseksi.Lisätietoja www.pefc.org

PEFC/02-31-151

Osallistu VuOsisataMME VERKKOON -KaMpaNjaaN

Lahjoita Marttojen arvokas kulttuuri-perintö tuleville sukupolville – osallistu

Vuosisatamme verkkoon -kampanjaan.Kansalliskirjasto kerää varoja Suomen

itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi rakennettavaan verkkokirjastoon. Mar-tat – Martha -nimikkorahastoon lahjoite-tut varat ohjataan Marttojen julkaisujen digitointiin.

Kyseessä on hanke, johon toivomme kaikkia mukaan. Työn valmistuttua Mart-tojen vuosina 1899–1944 julkaisemat op-paat ja kirjat sekä Emäntälehden vuosi-kerrat ovat verkossa kaikkien luettavissa.

Martat – Martha -nimikkorahasto on osa Helsingin yliopiston rahastoja.

NÄiN laHjOitat »Maksa haluamasi summa Helsingin

yliopiston rahastojen tilille Nordea FI32 157230 000 30072. Merkit-se viestikenttään ”Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahasto, Martat – Martha -rahasto” sekä nimesi.

»Kansalliskirjasto julkaisee lahjoitta-jien nimet verkkosivuillaan. Mikäli et halua nimeäsi esiin, kirjoita ”anonyy-mi”. Yli 500 euron lahjoituksista kir-joitamme erillisen lahjakirjan.

KYsY lisÄ Ä [email protected]@martat.fi

VOit laHjOitta a MYÖs VERKOssa

»Mene osoitteeseen https://onlinedonation.helsinki.fi/ Onlinedonation/

»Täytä lahjoittajalomake »Kohdassa ”Lahjoituskohde” valitse

Rahastolahjoitukset »Kohdassa ”Rahasto” valitse Kansallis-

kirjaston kulttuuriperintärahasto »Kohtaan ”Viesti” kirjoita Martat –

Martha -rahasto

Lahjoitukset tieteen ja kulttuuriperin-nön hyväksi ovat yrityksille ja yhteisöille verovähennyskelpoisia 850–250 000 euron suuruisista summista vuodessa.

Poliisihallitus on myöntänyt Helsingin yliopistolle rahankeruuluvan vuosille 2015–2019 (POL-2014-11778).

MARTAT 3 | 2016 | 7

64

MARTTAKARTTA

JÄRJE ST YSMIE S

Kilpailuta säh-kö-, vakuutus- ja nettisopi-mukset.

KOKEILE TÄTÄ MARTTA-ILLASSAHelpotetaan tinttien asuntopulaa:yle.fi/miljoonaponttoaTwitityy! Tutustutaan Marttoihin Twitterissä: @marttaliitto, @arkisujuvaksi, @lapsiperhearki

Maaselän Martat tekivät ja rekisteröivät 110 linnunpönttöä, saman verran kuin yhdistyksessä on jäseniä.

SAL AINEN HY VEMarttaliiton hallituksen

jäsen kertoo, kuinka ilahduttaa.

”Halu auttaa elää sinussa vah-vana”, sanoi työkaverini. Mie-lelläni ilahdutan ystäviäni, per-hettäni ja ihan tuntemattomia-kin pienillä hyvillä teoilla päivit-täin. Oli se muuttoapua, kuk-kien ostamista, lahjoitus hy-väntekeväisyyteen, murheiden kuuntelua tai naapurin koiran ulkoiluttamista. Pienet hyvät teot muuttavat maailman.Anna Koivisto

M ARTAN PÄIVÄ ÄN ON

AIN

O H

UO

VIOem ä n tä lehti n:o 7 1971

Miehet kokkinaMitäs tuumisitte, jos aviomiehenne illalla vuoteeseen käydessänne alkai-si kertoa, miten perunajauhoilla suu-rustetaan? Entäpä jos hän jonakin päivänä toisi teille lahjaksi kotiin-tullessaan ostamansa ohukaislastan tai terässakset? Tai jos hän lauantain päivällispöytään oma-aloitteisesti valmistaisi herkullisen tuoresalaatin? Varmaankin luulisitte jonkin tunte-mattoman viruksen iskeneen häneen.

Hämeenlinnassa tämä on tavallis-ta, ainakin niissä viidessätoista per-heessä, joiden pää on ollut Kaurialan marttojen järjestämillä kahden illan ruokakursseilla. Kuuden tunnin ai-kana miehet valmistivat aterian vii-kon jokaiselle päivälle. Ruokalajit ei-vät suinkaan olleet mitään herkutte-levien herrojen erikoisherkkuja, vaan terveellistä ja ravitsevaa perheruokaa, lisäksi nopeasti valmistuvaa. Aterioi-den yhteydessä käsiteltiin päivän eri ateriat varhaisaamiaisesta päivälli-seen, niiden ravintoarvo-, valkuaisai-ne-, C-vitamiini- ja rautapitoisuus se-kä hinnat ja kcal-määrät. Lisäksi ope-teltiin kahvin valmistus ja leivottiin äitienpäiväkakku. Kaikki työt tehtiin ryhmätyönä.

MA

RTT

ALI

ITO

N K

UV

A-A

RKI

STO

MA

TTI P

IKKU

JÄM

SÄ

PÄIVÄN KUVAMUK ANA MIL JOONA L INNUN-PÖNT TÖÄ -K A MPANJA SS A

Elimäen Teuroisten Martat järjestivät pönttötalkoot kyläläisille. Porukalla ra-kennettiin 27 pönttöä, paistettiin mak-karat, juotiin kahvit ja vaihdettiin kuulu-miset.

pä i vä ä

8 | MARTAT 3 | 2016

HENKILÖ

8 | MARTAT 3 | 2016

»

Suomalainen luonto on oikea aarreaitta luonnonkosmetiikan

tekijälle. Metsästä ja pientareelta nousee aineksia ihon ja hiusten hoitoon. Nokkosta

tukkaan, siankärsämöä kuivalle naamalle!

MARTAT 3 | 2016 | 9 MARTAT 3 | 2016 | 9

Kaisa kerää keskikesän aarteet ANU VALLINKOSKI //KUVAT WILMA HURSKAINEN

– Kukissa on paljon vaikuttavia aineita,

tietää Kaisa Vermas-heinä.

»

10 | MARTAT 3 | 2016

Puiden ja pensaiden vihreän eri vi-vahteet sulautuvat yhdeksi syväksi sävyksi. On rehevää, on kukkaisaa – on keskikesä. Mutta miksi tuo nai-

nen hortoilee pärekorinsa kanssa tuolla, mis-sä mökkipiha villiintyy metsäksi? Hän poi-mii koriinsa lehtiä ja kukkia pieniksi keoiksi.

– Keski- ja loppukesä ovat parhaita ajan-kohtia kerätä raaka-aineita luonnonkosme-tiikkaan. Silloin monet kasvit kukkivat, ja juuri kukissa on paljon vaikuttavia aineita. Villivihannesten aika taas on keväällä ja al-kukesällä.

Juuri sadonkorjuun aika on merkittävin asia, joka erottaa kosmetiikkaan tarkoitet-tujen ja syötävien villivihannesten keruun.

Näin valistaa martta ja luonnontuotekou-luttaja Kaisa Vermasheinä. Häneltä ilmestyi tänä keväänä kirja Lempeää kauneutta luon-nosta.

Kerättävät kasvit pitää tuntea ja ne kannat-taa poimia puhtailta kasvupaikoilta. Puiden osien keruuta varten pitää olla lupa maan-omistajalta.

– Tavallista on, että monet villivihanneksista sopivat myös kosmetiikkaan, kuten nokkonen ja siankärsämö. Tosin kosmetiikkaan ja ruu-anlaittoon saatetaan käyttää kasvin eri osia. Kosmetiikan tekoon tarvittavat määrät ovat myös paljon pienempiä, Kaisa pohtii.

SAIPPUAA JA SALVAA Synteettisiä raaka-aineita karttavaa luonnonkosmetiikkaa on jo vuosien ajan voinut ostaa kaupoista, mut-ta monenmoisia ihon- ja hiustenhoitotuot-teita voi valmistaa myös kotikonstein.

– Hiustenhoitoaineet, kylpysuolat, saip-puat, salvat ja emulsiovoiteetkin on suhteel-lisen helppo tehdä itse. Sen sijaan meikkien tekeminen vaatisi jo paljon paneutumista se-kä erityisiä välineitä ja raaka-aineita, Kaisa toteaa.

Kun Kaisa alkaa valmistella kosmetiikka-työpajaa, hän käväisee ensin ruokakaupassa. Tavanomaiset raaka-aineet – sokerit, suolat ja erilaiset kasviöljyt kuten oliivi- ja manteliöl-jyt – löytyvät sieltä. Myös hedelmiä, marjoja ja yrttejä voi hyödyntää kotitekoisessa kos-metiikassa.

– Järjestötoiminnan ja vaikuttamisen pitää olla hauskaa! Ei kukaan jaksa olla mukana po-litiikassa tai järjestöis-sä, jos ei saa siitä iloa itselleen. Silloin tulee vahvoja verkostoja,

kun on hauskaa.

HENKILÖ

Luontaistuote- tai ekokaupoista saa muun muassa eteerisiä öljyjä ja salvoihin tai voitei-siin käytettävää mehiläisvahaa. Alan netti-kaupoista voi tilata emulgointi- ja säilöntä-aineita.

– Ja täältä ulkoa löytyy niitä vaikuttavia aineita. Suomalainen luonto on kosmetii-kan tekijälle varsinainen aarreaitta, Kaisa toteaa.

VIHTA PUHDISTAA Kaisa taivuttaa pihan reunamalla kasvavan koivun oksaa yltääk-seen riipimään lehtiä.

– Koivulla on puhdistavia vaikutuksia. Ei-vät ihmiset ole itseään vihtoneet vuosisato-jen ajan turhaan. Koivua voi laittaa vaikka-pa kylpysuolaan tai hiustenhoitoaineeseen, hän neuvoo.

Koivun lisäksi muita kosmetiikan kotoi-sia superkasveja ovat siankärsämö, pihara-tamo ja nokkonen.

Siankärsämön kukissa on paljon eteeristä öljyä, jolla on antiseptisia vaikutuksia. Kär-sämö on hyvä etenkin kuivalle iholle. Nok-konen puolestaan saa hiukset kiiltämään. Pi-haratamo tyrehdyttää verenvuotoa, poistaa kutinaa ja hillitsee aknea.

– Törmäsin nuorten keskustelupalstal-la varsinaiseen piharatamo-ilmiöön. Tytöt keskustelivat ratamoveden käytöstä aknen hoitoon, Kaisa naurahtaa tyytyväisenä.

Luonnonkasvien vaikuttavuutta on tutkit-tu tieteellisesti varsin vähän. Monet kosme-tiikassa käytetyistä kasveista ovat perinteisiä rohdoskasveja. Tieto vaikutuksista on kulke-nut perimätietona.

– Mutta ravintonakin käytettyjen kasviöl-jyjen kemiallinen koostumus tunnetaan hy-vin. Niissä on esimerkiksi ihoa ravitsevaa E-vitamiinia.

Entä se teho?Kaisa vakuuttaa olevansa tyytyväinen kei-

toksiinsa.– Siirryin suoraan tavanomaisesta kos-

metiikasta itse tehtyyn. Kotitekoinen salva todella imeytyy ihoon. Tavanomaisen kos-metiikan logiikkahan on se, että iholle le-vitetään suojaava kalvo, joka sitten pestään toisella aineella pois .

Termit tutuiksiETEERINEN ÖLJYJoissakin kasveissa on niin sanottuja haihtuvia öljyjä. Öljy eristetään kasvinosis-ta höyrytislauksen avulla. Voimakkaasti tuoksuvissa eteerisissä öljyissä on pal-jon vaikuttavia aineita. Tis-laus ei onnistu kotikonstein.

KASVIÖLJYTTavallisia ruokaöljyjä ja -ras-voja. Eri rasvat sopivat eri tarkoituksiin. Monikäyttöi-nen oliiviöljy sopii voitei-siin ja hiustenhoitoainei-siin. Tuoksuton manteliöljy käy esimerkiksi emulsio-voiteisiin ja kuorinta-ainei-siin. Kaakaovoi ja karitevoi sopivat jähmeisiin salvoi-hin. Rypsiöljy ja pellavaöl-jy härskiintyvät helposti, mutta toimivat esimerkiksi saippuoissa.

KASVIUUTEKasvien vaikuttavia aineita voi uuttaa veteen tai öl-jyyn. Vesiuute syntyy hau-duttamalla kasvinosia noin 30 minuutin ajan. Öljyyn uutettaessa kasvinosia ja öljyä kuumennetaan vesi-hauteessa 1–2 tunnin ajan. Kasvinosat siivilöidään uut-teesta pois.

»

MARTAT 3 | 2016 | 11

SÄILYVYYS VAIHTELEE Koriin on kerty-nyt pieni keko pinkkinä hohtavia kurttu-ruusun terälehtiä, poimulehtiä, koivun leh-tiä ja siankärsämön kukintoja. On aika ryh-tyä valmistamaan käsivoidetta, kylpysuolaa ja kuorinta-ainetta.

Kaisa nostelee pöydälle välineitä. Kattila, metallikulho, dekantteri, vaaka…

– Yksinkertaisimmillaan riittävät jonkin-lainen kulho ja vaikkapa lusikka sekoitta-mista varten. Esimerkiksi kylpysuola ja kuo-rinta-aine valmistuvat näillä välineillä, Kai-sa kertoo.

Salvan tekijä tarvitsee jo tarkan vaa’an mittasuhteiden tarkistamiseen, kuumuutta kestävän lasisen tai metallisen astian ja katti-lan öljyjen ja kasvien kuumentamista varten.

Emulsiovoiteiden valmistamiseen tar-vitaan edellisten lisäksi myös digitaalinen lämpömittari. Saippuan teossa sauvasekoi-tin on hyvä.

HENKILÖ

»

Säilytystä varten voi ostaa kosmetiikal-le tarkoitettuja purkkeja ja pumppupulloja. Myös vanhoja lasipurkkeja voi käyttää, kun-han kuumentaa ne samaan tapaan kuin hil-lopurkit.

– Puhtaus on tärkeää. Käsien, välineiden ja valmistusympäristön pitää olla puhtaita etenkin pitkään säilytettäviä tuotteita teh-dessä. Purkkeihin ei saa livahtaa bakteereja.

Luonnonkosmetiikan säilyvyys vaihtelee. Säilöntäaineettomat tuotteet, joissa on vettä, säilyvät jääkaapissa vajaan viikon. Säilöntä-aine kasvattaa käyttöaikaa kuukausiin, jopa vuoteen. Vedettömät tuotteet säilyvät vielä pidempään. Jos tuotteessa on kasviöljyä mut-tei vettä, voi säilyvyyden tarkistaa öljyn vii-meisestä käyttöpäivästä.

”ILMAN MUUTA MARTTAILUA” Luonnon-varatuottajan tutkinnon suorittanut Kaisa järjestää erilaisia kursseja ja työpajoja luon-

HUOMA A! »Luonnonkasvit voivat

aiheuttaa joillekin aller-gisia reaktioita. Aloita kosmetiikan valmistus ja käyttö tunnustellen. Tarkkaile, miten iho-si reagoi tuotteisiin ja testaa valmisteita en-sin pienelle ihoalueelle. Herkkäihoisen on hyvä käyttää käsineitä, kun kerää ja käsittelee kas-veja vaikkapa vain kuk-kakimppua varten.

Monet kosmetii-kassa käytetyistä kasveista ovat pe-rinteisiä rohdos-

kasveja. Tieto vai-kutuksista on kul-kenut perimätie-

tona.

12 | MARTAT 3 | 2016

nonantimien hyödyntämisestä. Hän tuntee paitsi kosmetiikan, myös villi-vihannesten ja sienten salat. Kaisa pi-tää myös omaa Juuret maassa -blogia.

– Tietoa on paljon saatavilla, mut-ta sen soveltaminen voi jäädä puolitie-hen. Kun saa jonkun ohjaamana koke-muksen tietyn asian tekemisestä, las-kee kynnys tarttua myöhemmin itse toimeen, Kaisa selittää.

Kaisa Vermasheinä kuuluu Anarkis-timarttoihin Helsingissä. Hänen työn-sä on tavallaan jatkuvaa marttailua.

– Minulle marttana oleminen ki-teytyy itse tekemiseen. Kosmetiikan teko on ilman muuta marttailua. Ei tämä ole sen kummempaa kuin se, että kutoo sukkaa tai opettelee teke-mään itse ruisleipää. Itse tekemistä voi laajentaa ihan rajattomasti, Kai-sa summaa.

HENKILÖ

RUUSUINEN VARTALOKUORINTA

pieni kourallinen ruusun terälehtiäpieni kourallinen poimulehden lehtiä

1 dl hienoa sokeria2–4 rkl manteliöljyä

»Hienonna tuoreet kasvit terävällä veitsellä tai saksilla. Mittaa sokeri pie-neen kulhoon ja sekoita kasvit jouk-

koon. Lisää manteliöljyä, kunnes seos on levittyvän tahnamaista. Hiero var-talolle peseytymisen jälkeen kevyin

liikkein ja huuhdo pois haalealla vedel-lä. Anna öljyn imeytyä ihoon.

TUOKSUVA JALKAKYLPYSUOLA

2–4 rkl voimakkaantuoksuisia kukkia tai lehtiä (esim. koivun lehdet,

ruusun terälehdet, puna-apilan ja mesiangervon kukat)

n. 1 dl karkeaa merisuolaa

»Kerää kukat tai lehdet. Nypi kukkien terälehdet erikseen, jos kukat ovat suu-

ria. Mittaa tarvitsemasi suolan määrä valitsemallasi lasipurkilla: täytä purk-

ki suolalla, mutta jätä vähän tilaa, jotta kasvit mahtuvat mukaan. Kumoa suola

kulhoon ja sekoita kasvit joukkoon. Laita seos takaisin purkkiin. Anna purkin olla valoisalla ikkunalla parista päivästä viik-koon. Käytä jalkakylpyä varten pari ruo-

kalusikallista kerrallaan.

OH

JEET SIANKÄRSÄMÖSALVA KUIVILLE

JALOILLE JA KÄSILLE

pari kourallista siankärsämön kukkian. 120 g auringonkukkaöljyä

n. 10 g mehiläisvahaa

»Salvan valmistusta varten tarvitset keittiövaa’an ja keittolevyn. Laita si-ankärsämön kukat ja öljy kuumuutta kestävässä astiassa kuumaa vettä si-sältävään kattilaan. Hauduta öljyä lie-dellä ilman kantta kuumassa vesihau-teessa ½–2 tuntia. Huolehdi, että öljy ei kuumene liikaa tai kiehu. Öljyn se-kaan ei saa joutua vettä. Siivilöi hau-dutuksen jälkeen siankärsämöt öljyn

joukosta siivilän ja harsokankaan avul-la. Ota öljy talteen, siankärsämöt voit heittää pois. Mittaa joukkoon mehi-

läisvaha, kuumenna seos vesihautees-sa uudelleen ja sekoita, kunnes me-hiläisvaha on sulanut tasaisesti öljyn joukkoon. Purkita seos ja anna sen jäähtyä ja jähmettyä salvaksi ennen

kannen laittamista.

Kaisa on suorittanut luonnonvaratuotta-jan tutkinnon. Hän järjestää luonnon-antimien käyttöön liittyviä kursseja ja

työpajoja.

»

MARTAT 6 | 2014 | 13

OHJE ANJA AALTO //KUVA SARI TAMMIKARI

MARTAT 3 | 2016 | 13

APILOIDEN PLANEETTA Ikuista langalla ja pistoilla suloinen puna-apila tauluksi tai kortiksi. Ideoita kirjontakuvioihin löydät kasvioppaista, värityskirjoista tai suoraan luonnosta.

TARVIKKEET »Pala puuvilla- tai pellavakangasta,

käytetty kangas sopii hyvin. »Muliinilankoja: apilan kukan sävyjä

2–3 eri tummuusastetta, lehden vihreitä sävyjä kahta erilaista.

»Kirjontaneula ja sakset.

TEE NÄIN »Piirrä puna-apilan kuva. Siirrä

se kalkeeripaperin tai silityskynän avulla kankaalle.

»Kirjo kukat käyttämällä linnun- silmäpistoja ja laakapistoja.

»Kirjo varret varsipistoin ja lehdet häivepistoin ja laakapistoin.

»Höyrytä valmis työ nurjalta.

KOKEILE TÄTÄ KOTONA

HEI!

Puna-apila on

vuoden yrtti 2016.

14 | MARTAT 3 | 2016

RuokA

»Uusia porkkanoita

& perunoita, kantarelleja ja persiljaöljyä

14 | MARTAT 3 | 2016

LoMALAuTASILLERapsakka salaatti, uusia pottuja ja hyvin marinoitua lihaa.

Kesäkeittiössä on selkeät sävelet.ARJA HoPSu-NEuVoNEN JA MARJo RANTA //KUVAT REETTA PASANEN

MARTAT 3 | 2016 | 15

Punaherukka-minttujuoma

»

16 | MARTAT 3 | 2016

PuNAHERukkA-MINTTuJuoMA

»Mausta punaherukkamehua hiukan vaniljasokerilla.

»Laimenna mehu sopivan vahvuiseksi.

»Lisää joukkoon runsaasti tuoretta minttua, sitruunan tai limen viipaleita ja jääpa-loja.

»Laita lasien pohjalle tuorei-ta marjoja.

MARJAVINAIgRETTEKauniin punainen vinaigret-te sopii salaattikastikkeeksi ja maistuu myös pariloidun lihan kanssa. Jo tilkka riittää anta-maan marjan vivahdetta ruo-kaan. Tunnetuin on vadelma-vinaigrette, mutta muitakin marjoja voi käyttää.

1 salottisipuli1 dl ruokaöljyä1/4 tl suolaa1/4 tl mustapippuria½ dl balsamiviinietikkaa (val-koista)3 rkl hunajaa1 1/2 dl kotimaisia vadelmia (tai puolukoita, lakkoja tai tyrniä)

»Kuori ja hienonna sipuli, kuullota hetki kattilassa öljy-tilkassa, rouhi päälle suolaa ja pippuria. Ota kulho ja kaada siihen loput öljystä, balsami-viinietikka, hunaja, vadelmat (tai muut marjat). Lisää jouk-koon kuullotetut sipulit. So-seuta tasaiseksi sauvasekoit-timella ja purkita. Kastike säi-lyy kylmässä noin kuukauden.

CoLESLAw1 keskikokoinen varhaiskaali2 porkkanaa2 kevätsipulia1 fenkolimuutama retiisi1 dl majoneesia1 1/2 dl ranskankermaa1 rkl omenaviinietikkaa1 rkl Dijon-sinappia1 tl sokeria¼ tl suolaa

»Kuori kaalista pari ulointa kerrosta. Halkaise kaali, leik-kaa kanta pois ja suikaloi kaali

mahdollisimman ohuiksi vii-paleiksi. Kauli suikaleita pyyh-keen tai talouspaperin sisällä, jotta rakenne pehmenee.

Kuori porkkanat ja raas-ta karkeaksi raasteeksi. Hie-nonna kevätsipulit. Leikkaa fenkoli ja retiisit ohuiksi vii-paleiksi.

Sekoita majoneesi, rans-kankerma, omenaviinietikka, sinappi, sokeri ja suola. Kas-tikkeen kuuluu olla voimak-kaan makuinen, makea ja ha-pokas, sillä kasvikset imevät itseensä paljon makua.

Nosta kasvikset isoon kul-hoon, kaada päälle kastike ja sekoita hyvin. Peitä kulho tuorekelmulla tai kannella ja nosta jääkaappiin maustu-maan vähintään muutamak-si tunniksi, mieluiten yön yli. Salaattia kannattaa tehdä kerralla reilusti, sillä se säilyy jääkaapissa hyvin muutamia päiviä.

uuSIA PoRkkANoITA & PERuNoITA, kANTARELLEJA JA PERSILJAöLJyäKeitä perunat tai kypsennä pannulla tai grillissä, samoin porkkanat. Paista sienet pan-nulla. Tarjoa persiljaöljyn kans-sa.

Persiljaöljy2 ruukkua persiljaa2 dl oliiviöljyä1 tl suolaa

»Leikkaa persiljat karkeak-si rouheeksi ja laita kapeaan, korkeareunaiseen kulhoon, lisää öljy ja suola. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi. Tehosekoittimella saat sile-ämpää kastiketta.

Jos haluat varmistaa, että persiljaöljy säilyy pitempään jääkaapissa, käytä persiljan-varret lehtineen kiehuvas-sa vedessä, noin 15 sekuntia. Nosta persiljat nopeasti rei-käkauhalla kylmään veteen, anna jäähtyä. Puristele persil-jat mahdollisimman kuivaksi, pieneksi palloksi. Leikkaa pal-lo rouheeksi ja laita kulhoon. Jatka kuten edellä.

Grillatun lihan ja rosvopaistin kanssa maistu-vat uudet perunat, kasvikset ja sienet. Nuoret perunat voi kypsentää muurinpohjapannulla tai grillissä. Sienistä esimerkiksi tatit ja kanta-

rellit kypsyvät pannulla nopeasti, samoin porkkanat ja muut sesongin kasvikset.

Jos yrtin taimet ovat jo päässeet hyvään kasvuun, napsaistaan latvasta tai oksasta tuoretta tuoksuvaa mausteeksi. Esimerkiksi kirveli on kokeilemisen arvoi-nen kasvisten pinnalla. Yrttiöljy sopii erinomaisesti niin lihalle kuin lämpimille kasviksillekin.

bALSAMIMARINAdI½ dl rypsiöljyä 1 rkl balsamiviinietikkaa ½ tl mustapippurirouhetta1 murskattu valkosipulinkynsi½ tl suolaa

»Sekoita kaikki ainekset kes-kenään. Marinadi sopii erityi-sesti broilerille, kalkkunalle ja sianlihalle.

SoIJAkASTIkE-MARINAdI1 dl rypsiöljyä2 rkl soijakastiketta2 rkl balsamiviinietikkaa2 rkl fariinisokeria1 tl tuoretta tai kuivattua inkivääriä1 laakerinlehti

»Raasta inkivääri ja hie-nonna laakerinlehti. Sekoi-ta kaikki ainekset keske-nään.

HAPANIMELä MARINAdI2 rkl öljyä½ dl chilikastiketta2 rkl tomaattipyreetä 1 rkl sinappia1 rkl fariinisokeria2 tl valkosipulisuolaa½ tl mustapippuria

»Sekoita marinadin ainek-set keskenään.

TuLINEN CHILIMARINAdI3 chilipaprikaa1 sipuli4 valkosipulinkynttä1 dl sitruunamehua½ dl öljyä½ dl vettä3 rkl kasvisfondia1 tl mustapippuria rouhit-tuna

»Halkaise chilipaprikat ja poista siemenet. Hienon-na chilit, sipuli ja valkosi-pulinkynnet. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Mari-nadi sopii sekä lihalle että kalalle.

MARINAdEJA LIHALLEGrilli- tai rosvopaistilihat voi marinoida ennen kypsen-nystä. Marinadi tuo makua ja myös mureuttaa lihaa jonkin verran. Marinadin happamuus, joka tulee esi-merkiksi etikasta tai sitruu-nasta, edistää mureutumis-ta. Lopputulokseen vaikut-taa marinointiin käytetty aika. Prosessi on hidas: ma-rinointiliemi imeytyy lihan pinnasta sisemmälle noin yhden senttimetrin vuoro-kaudessa, liemen aromiai-neet tätäkin hitaammin.

Lihan marinointi käy kä-tevästi tukevan pakastus-pussin avulla. Sekoita mari-nadi erillisessä astiassa. Lai-ta lihat pussiin, kaada liemi päälle ja sulje pussi. Käänte-le lihoja pussissa niin, että marinadia tulee joka puolel-le. Laita pussi astiaan, ettei liemi valu jääkaappiin. An-na maustua jääkaapissa ja kääntele aika ajoin.

Jos marinoimiseen on vain vähän aikaa, liha maus-tuu tehokkaimmin, kun hie-rot marinadia käsin hetken aikaa lihan pintaan.

»

Coleslaw ja marja-

vinaigrette

RuokA

18 | MARTAT 3 | 2016

Venäjän rajan pinnassa, Ilo-mantsin Mutalahdessa, asuu Maija-Liisa Jeskanen. Tuonne hän kiepsahtaa, täs-

tä pyörähtää, sirkeä ilme silmissä, nau-ru huulilla.

– Se on varmaan geeneissä. Vanha sanonta on, ettei vierivä kivi samma-loidu. En osaa istuskella sohvalla ja tuijotella telkkaria. Lähteä pitää, niin kauan kuin jalat kantavat, Maija-Liisa Jeskanen (75) sanoo.

Syrjäisestä Mutalahden kylästä on saanutkin monta kertaa lähteä, sillä jo puolen vuosisataa on Jeskasen sy-dämenasiana ollut marttatyö, joka on vienyt Helsinkiä myöten.

Mutta tänään ollaan punaisessa ta-lossa ihan kotosalla. Vuorossa on jo-kakesäinen perinne: rosvopaistin val-mistus.

– Kimmokkeen saimme ortodoksi-selta papilta Raimo Hutulta, joka hai-kaili, miten kiva olisi tehdä rosvopais-tia. Olemme tehneet sitä 1990-luvulta asti, kertoo Pekka Jeskanen.

Mikään karjalainen perinneruoka rosvopaisti ei ole, vaan on lähtenyt le-viämään Veikko Huovisen Lampaan-syöjät-kirjan myötä.

Jeskasten apuna häärii hyvä ystävä ja naapuri Kari Karhapää.

Vienot savukiehkurat leijuvat mäen alta nuotiopaikalta. Hetki sitten on

TäNääN oN AIkAA TARINoILLE

hehkuvan hiilloksen ja turpeiden alle saateltu kypsymään rautaverkolla vyö-tetyissä kääröissään neljää eri sorttia lihoja: mullia, hirveä, lammasta ja kar-hua. Karhunliha on peräisin Jeskasten pojan, Ari-Pekka Jeskasen, ravintolas-ta Joensuusta.

Aamusta alkaen on aherrettu, mutta nyt kun lihat muhivat, ehtii tarinoida paikalle saapuvien vieraiden kanssa.

MALJA kESäLLE Maija-Liisa Jeska-nen kiidättää vieraille punaherukka–minttu-tervetuliaisdrinkit.

– Kesälle!Kesteihin ovat saapuneet martta-

työstä tutut ystävät Irene Korhonen,

Liisa Kontturi kurottaa

paistilautasta.

MARTAT 3 | 2016 | 19

Rosvopaistin valmistus on Jeskasilla kesäperinne. Aamusta alkaen on aherrettu, mutta kun lihat on saatu muhimaan, ehtii tarinoida. Pöydän ääreen kertyy perhettä, naapureita ja marttaystäviä.HELENA RoMPPANEN //KUVAT EIJA IRENE HILTuNEN

Terttu Kontturi, Liisa Kontturi ja Mikko Rautiainen.

Paikalla on myös Jeskasten tytär Anu Mustonen sekä hänen tyttären-sä Nina Mustonen ja Irinja Musto-nen. Mummolassa kirmaavat myös Ninan ja Irinjan lapset, kolmevuoti-as Siiri Karhu ja yksivuotias Tuukka Stranden.

– Neljä sukupolvea marttoja! esitte-lee Maija-Liisa Jeskanen ylpeänä.

Savosta, Lapinlahdelta, lähtöisin oleva Maija-Liisa Jeskanen tuli vuon-na 1965 Pohjois-Karjalan Marttapiirin kotitalousneuvojaksi Ilomantsiin.

Nuori neuvoja asui aluksi romantti-sesti Parppeinvaaran Runopirtin shar-

dakassa eli neidonkamarissa, mutta pi-an hänet koppasi mukaansa maanvilje-lijä ja metsuri Pekka Jeskanen.

Vuonna 1971 Maija-Liisa Jeskanen siirtyi Ilomantsin evankelisluterilaisen seurakunnan emännäksi. Tässä työssä hän oli 32 vuotta. Marttatyö jatkui tii-viisti, mutta nyt harrastuksena.

uuTEEN kuLTTuuRIIN Ilomantsis-sa savolaistyttö joutui uuteen kulttuu-riin. Mutalahdessa uskontokin oli eri, sillä vanhan karjalaiskylän asukkaista enemmistö oli ortodokseja.

– Pekka on ortodoksi ja minä lute-rilainen, mutta mitään ristiriitaa us-konnosta ei ole koskaan ollut, vakuut-

taa Maija-Liisa Jeskanen.Uskontojen sopuisuutta Ilomant-

sissa kuvaa se, että martat ovat vuo-sikausia toimineet muonittajina Iljan praasniekoilla sekä valmistaneet orto-doksisen seurakunnan tarjoaman pää-siäisaterian.

Karjalaiset ruuat ja tavat tulivat tu-tuiksi, mutta yksi ei oikein suju vie-läkään.

– Savolaisen tekemät karjalanpiira-kat ovat semmoisia luahkanaveneitä. Pekka tekee pieniä ja sieviä, Maija-Lii-sa Jeskanen naurahtaa.

Jeskaset rakensivat Mutalahteen 1980-luvulla arkkitehti Erkki Helas-vuon piirtämän niin sanotun karja-

RuokA

Nyt syödään! Aterian ääressä Kari Karhapää (vas.), Eero Tuomisto,

Maija-Liisa Jeskanen ja Pekka Jeskanen.

»

20 | MARTAT 3 | 2016

laistalon korkean vaaran laelle, jossa luonto eläimineen aukeaa heti rappusilta.

– Keväällä pyöri kolmekin kar-hua tässä pihan ympärillä, tarinoi Pekka Jeskanen.

Mutalahden kylässä on enää noin 50 asukasta ja hekin ikään-tyneitä, mutta talkoohenki on Jes-kasten ja Kari Karhapään mukaan ollut loistavaa.

– Entinen koulu kunnostettiin yhdessä kylätaloksi ja siellä pide-tään kansalaisopiston piirejä.

Joka kevät ennen palmusunnuntai-ta järjestetään kylätalolla virpovitsa-talkoot. Naiset näpräävät kreppipape-rista ruusuja virpovitsoihin ja miehet paistavat tsupukoita, kylälle ominaisia perinneleivonnaisia.

Kylän elämää rytmittävät myös jo-kasyksyiset praasniekat Mutalahden tsasounalla.

kuSkINA JA kuoRMAkAMELINAMarttatyöstä on jäänyt mieleen muun muassa 1970-luvulla järjestetyt Pitkän iän pidot, jotka liittyivät Pohjois-Kar-

jala-projektiin, ”Puska-projektiin”. Näitä vähärasvaisia pitoja Jeskanen oli puuhaamassa kymmeniä kertoja Ilomantsissa ja lähipitäjissä.

Tie vei valtakunnallisiinkin luotta-mustehtäviin. Marttaliiton hallituk-sessa Maija-Liisa Jeskanen vaikutti kahdeksan vuotta. Nyt riittää toimin-ta Ilomantsin Marttayhdistyksessä.

Marttariennot ovat tahdittaneet myös puolison ja lastenkin elämää. Menemistä on piisannut perheen mielestä joskus liiaksikin asti: muo-nituksia maatalousnäyttelyistä Kare-lia-soutuun ja monenlaisia marttata-pahtumia.

– Pekka on saanut toimia kuorma-kamelina ja kuskina. Mies välillä ky-syy, että ainako on mentävä. Mutta ai-na on mentävä, jos on luvannut, Mai-ja-Liisa Jeskanen napauttaa.

Tytär Anu Mustonen naurahtaa martta-aatteen hitsautuneen nuorem-piin polviinkin.

– Tuo mummo pitää meidät kyllä kaikki mukana. Talkoot ovat tulleet hyvin tutuiksi – lupaa meidät niihin ihan kyselemättä, hän naurahtaa.

Anu on osaltaan siirtänyt aatetta eteenpäin.

– Omatkin tyttäreni olivat aikanaan pikkukokeissa mukana.

Pikkumarttoja on seuraavakin pol-vi: Ninan tytär Siiri oli talkoissa jo puolivuotiaana.

”kyLLä MINuA kANNETTIIN” Mai-ja-Liisa Jeskasen mukaan harrastus on ollut antoisa.

– Marttatyön kautta aukeaa ovia, jotka eivät muuten aukeaisi, saa suh-teita ja kokemuksia, taitoja ja tietoja. Sitä on aina ikään kuin pikkuisen ai-kaansa edellä!

Ro

SVo

-PA

ISTI

N T

Eko

1 Noin 30 cm syvässä kuopas-sa pidetään tulta noin kolmen tunnin ajan. Paras puulaji on lämpöarvoltaan hyvä koivu.

3 Nyytin ympärille kääritään märkää sano-malehteä. Päät taitellaan kuin paketissa. Sit-ten kääritään uusi kerros paperia toisin päin, ja vielä kolmas kerros jälleen toisin päin.

2 Lihat ja mahdolliset mausteet, kuten sipuli, kääritään märän voipaperin si-sään. Paperia tulee 4–5 kerrosta. Lei-vinpaperi ei käy tarkoitukseen.

»

MARTAT 3 | 2016 | 21

Vaikeista sairauksista toipunut Jes-kanen kiittää marttayhteisöä tuesta vaikeuksien tullessa.

– Kyllä minua silloin kannettiin.Yhteisöllisyyden Jeskanen näkee en-

tistä tärkeämmäksi nykymaailmassa.– Monta kertaa olen miettinyt, et-

tä kuka tämänkin tekisi, ellei martat.Miten harrastukseen saataisiin mu-

kaan uusia ihmisiä? Siihen on Jeska-sella niksi.

– Kannattaa vaan reippaasti mennä kysymään. On ihmisiä, joita ei kukaan kysy minnekään. Voi aloittaa pyytä-mällä heitä vaikka piirakkatalkoisiin.

Tarinoinnin aikana on rosvopaisti ehtinyt valmistua. Se kannetaan juh-lasaatossa ylös mäkeä.

Ihana tuoksu leviää, kun miehet au-koilevat paketteja.

– Tätähän syö hampaattomat mum-motkin! ihastelee Pekka Jeskanen juu-ri sopivan pehmeäksi hautunutta hir-vipaistia.

Onnistunut rosvopaisti tarjotaan kauniisti katetussa juhlapöydässä. Jut-tu luistaa ja nauru helkkää marttays-tävysten pidoissa.

gRILLA AJAN MuISTILISTA

Ritilällä tirisee! Malttia! Anna grillin lämmetä tai hiilien hiillostua kunnolla, ennen kuin aloitat kypsentämisen. Liekeis-sä pinta palaa ja sisus jää raa’aksi.Valmistele! Ota liha ainakin puo-li tuntia aikaisemmin jääkaapista lämpenemään. Pyyhi liiat marinadit pois ennen kypsennystä. Pitkää kypsennystä vaativat raaka-aineet voi esikypsentää.Kypsennä! Kypsennä porsaan- ja kanaliha läpikotaisin. Naudanliha saa jäädä punertavaksi. Kalakin sopii grilliin. Etenkin vähärasvaiset kalat on hyvä grillata nahkoineen tai foli-onyytissä, ettei saalis kuivu.Siisti jäljet! Puhdista grilli aterian jälkeen. Näin laite pysyy hyvänä ja ruoanvalmistus on mukava aloittaa

seuraavalla kerralla.Opettele! Jokaisessa grillissä on omat nik-sinsä, olipa kyseessä sitten hiili-, kaasu- tai sähkögrilli. Opette-

le tuntemaan oma lait-teesi.Huomaa! Nuotiollakin voi grillata.

»Jeskaset tekevät rosvopais-tia silloin, kun on sopiva ystä-väpiiri koolla viettämässä kii-reettömästi aikaa. Rosvopais-tia varten heillä on valmistettu vakituinen nuotiopaikka. Poh-jana on tulenkestäviä vuoluki-vilaattoja, seinämiä ei ole vuo-rattu mitenkään. Pohjan vuo-raaminen ei ole välttämätön-tä, mutta tulenkestävät tiilet tai litteät luonnonkivet anta-vat pidemmän lämmön.

»Tällä kertaa Jeskasten rosvo-paistissa kypsennettiin kerralla yhdeksän kiloa lihaa. Nyyteis-sä oli mullia, lammasta, hirveä ja karhua. Karhuun ei laitet-tu muita mausteita kuin suola, pippuri ja sipuli. Lampaassa on valkosipulia.

»Lihat olivat olleet marinadis-sa pari vuorokautta. Kari Kar-hapää maustoi hirvenlihan näppituntumalla, maustekas-tikepurnukoiden loppuja tyh-jennellen. Ainakin soija- ja worchester-kastiketta lorahti joukkoon.

kuoPASSA LIHA MuHII MuREAkSI

6 Kuoppa peitetään multaisilla nur-miturpeilla. Päällimmäiseksi pannaan pellinpala. Lihojen annetaan muhia 3–4 tuntia, jolloin ne kypsyvät pehmeiksi.

5 Hiilet lapioidaan kuopasta pellin päälle. Lihanyytit ladotaan kuopan pohjalle ja hiilet laite-taan lihojen päälle.

4 Nyytin ympärille pyöritetään tukevaa foliota mahdollisimman tiukkaan. Tavallinen kotitalousfolio ei tahdo kestää. Nyytti kiedotaan tiukasti niin sanot-tuun rappiverkkoon, jota saa rautakaupasta.

22 | MARTAT 3 | 2016

RAUTAISANNOS

MIKSI TARVITA AN?Rauta kuljettaa happea keuhkoista kudoksiin ve-

ren hemoglobiinissa. Lihas-soluissa myoglobiini siirtää happea lihaksiin. Raudan puut-teen aiheuttama väsymys on helppo ymmärtää, kun tietää, että silloin elimistö ei saa riit-tävästi happea.

Lisäksi rautaa tarvitaan kym-menien entsyymien osana eri puolilla elimistöä.

Raudan puute johtaa ane-miaan. Raudanpuutosanemiaa esiintyy erityisesti lapsilla en-nen kahden vuoden ikää ja nai-silla raskauden aikana ja ennen vaihdevuosia. Anemia saattaa myös liittyä sairauksiin, jois-sa on verenvuotoa esimerkiksi suolistossa.

MITÄ ERITYISTÄ?Rauta vaikuttaa keskit-tymiskykyyn ja kestä-

vyyteen sekä hiusten, ihon ja kynsien kuntoon. Raudanpuu-toksella voi olla osuutta myös alakulossa, sillä rauta osallistuu aivojen dopamiiniaineenvaih-duntaan, joka vaikuttaa mieli-alaan.

Raudan puutteessa elimistö ei saa riittävästi happea.

RAUTAFaktaa ravitsemuksesta

KAISA HÄRMÄLÄ

SHU

TTER

STO

CK

SHU

TTER

STO

CK

SAR

I TAM

MIK

AR

I

1 ARVOT KUNNOSSA?Veren hemoglobiinipitoi-suus kertoo rautatasa-

painosta ja seerumin ferritiini-pitoisuus rautavarastojen suu-ruudesta.

Naisen hemoglobiiniarvo on kunnossa, kun se on vähintään 117 mg litrassa. Miehillä hyvä hemoglobiini on yli 134.

Rauta varastoituu pernaan, luuytimeen ja maksaan. Rautaa on varastossa yleensä 2–3 kuu-kaudeksi, mikäli ruoasta saa-daan sitä yli päivittäisen kulu-tuksen. Naisen kehossa on rau-taa yhteensä noin 2,3 g ja mie-hillä 3,8 g.

Kun hemoglobiini on alle 100 mg/l, raudan puute heikentää työkykyä. Kun anemia todetaan verikokeessa, rautavarastot ovat jo lopussa ja rautalisää tar-vitaan heti. Lievästi matalaan hemoglobiiniin riittää ruokava-lion korjaus.

Suomalaiset saavat rautaa yleensä riittävästi. Anemiaa esiintyy noin 6 prosentilla nai-sista. Naiset, joilla on hyvin run-saat kuukautiset, saattavat tar-vita ajoittain rautavalmisteita.

Lisärautaa ei pidä syödä varmuuden vuoksi eikä sum-mittaisesti. Ensin mennään lääkärille tai terveydenhoita-jalle ja selvitetään hemoglo-biiniarvo.

Liika raudan saanti vauri-oittaa maksaa ja munuaisia. Rautavalmisteiden yliannos-tus voi aiheuttaa rautamyr-

kytyksen, jonka oireita ovat vatsakipu, oksentelu ja ri-puli. Oireita saattaa esiin-tyä jo rauta-annoksilla, jotka ovat 20 mg/painoki-

lo. Tappava kerta-annos on 250 mg/painokilo.

Rautatabletit on säily-tettävä lasten ulottumat-

tomissa.

MISTÄ SA A?Punaisesta lihasta rauta imeytyy hyvin.

Muita lähteitä ovat maksa ja täysjyvävilja.

Lihan, kalan, maksan ja veriruokien rauta on hyvin imeytyvää hemirautaa. Vil-jan ja kasvisten ei-hemirauta imeytyy huonommin. Arvioi-daan, että hemirauta imeytyy 2–3 kertaa paremmin kuin ei-hemirauta. Raudasta imey-tyy keskimäärin 15 %. Raudan puutoksessa imeytymiste-hokkuus nousee.

C-vitamiini parantaa ei-hemiraudan imeytymisen jopa nelinkertaiseksi. Kasvik-set, marjat ja hedelmät nosta-vat aterioiden C-vitamiinipitoi-suutta. Tee, kaakao sekä mai-don ja juuston kalsium estävät raudan imeytymistä. Jos käyt-tää kalsiumlisiä, ne kannattaa ottaa aterioiden välillä.

MITEN PALJON? »Naiset 15 mg/vrk »Miehet, nuoret tytöt,

vaihdevuodet ohittaneet nai-set 9 mg/vrk

13 kärjessä Parhaat raudan lähteet

mg/100 g

Veri 41 mgPorsaanmaksa 31 mgVeriohukainen 21 mg

Vehnänlese 20 mgKurpitsansiemen 15 mg

Aamiaismurot (vitaminoitu) 11 mg

Maksamakkara 9,7 mgRuislese 9,5 mg

Munuainen 8,4 mgBroilerinmaksa 8,3 mg

Poronliha 6,8 mgHirvenliha 4,8 mg

Naudanpaisti 4,4 mg2

3 4

5LÄHDE: Fineli®, elintarvikkei-den koostumustietopankki, Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitos

TIESITKö? Pinaatti on hyvän raudanlähteen maineessa. Tosiasiassa rauta ei imeydy hyvin pinaatista sen sisältämän oksaalihapon takia. Pinaatissa on rautaa 1,3 mg/100 g, eli ei sen enempää kuin muissakaan vihreissä kasviksissa.

valio.fi /maustettu-rahkaMUISTA MUUTKIN RAHKARESEPTIT:

JUHLIENODOTETUIN HETKI

KAKKUPOHJA

5 munaa2 dl sokeria1 1/2 dl vehnäjauhoja1 dl perunajauhoja1 tl leivinjauhetta

KOSTUTUKSEEN

1 1/2 dl Valio maitoa1 tl vaniljasokeria

TÄYTE JA KORISTELU

4 dl Valio vispikermaa3 prk (à 200 g) Valio maustettua rahkaa minttu-suklaa750 g tuoreita mansikoita2 dl mansikkamarmeladia minttutäytteisiä suklaamakeisia mintunlehtiä


rahkaa minttu-suklaa750 g tuoreita mansikoita2 dl mansikkamarmeladia

Vaahdota munat ja sokeri paksuksi vaaleaksi vaahdoksi. Sihtaa joukkoon keskenään sekoi-tetut kuivat aineet. Nostele varovasti tasaiseksi. Kaada leivinpaperilla pohjustettuun irtopohja-vuokaan (ø 23 cm). Paista uunin alaosassa175 asteessa 45 min. Kumoa hiukan jäähtynyt kakku ritilän päälle. Anna jäähtyä hyvin. Leikkaa vaakasuoraan kolmeen yhtä paksuun osaan. Vaahdota vispikerma. Yhdistä se rahkan kanssa. Kuutioi 2/3 mansikoista. Nosta alin pohja tarjoilu-vadille. Kostuta vaniljasokerilla maustetulla maidolla. Levitä levylle puolet mansikkamarmela-dista, puolet mansikkakuutioista ja noin 1 cm:npaksuudelta kermarahkaseosta. Nosta päälle keskimmäinen kakkulevy, kostuta. Täytä kuten edellinen väli. Nosta päällimmäinen levy kakun päälle. Kostuta. Levitä loppu kermarahkaseos kakun pinnalle ja reunoille. Tasoita lastalla. Asettele kakun pinnalle loput mansikat puoli-tettuina, minttu-suklaamakeisia ja mintunlehtiä.

MANSIKKA-MINTTUSUKLAAKAKKU

valio.fi /maustettu-rahkavalio.fi /maustettu-rahka

maidolla. Levitä levylle puolet mansikkamarmela-

edellinen väli. Nosta päällimmäinen levy kakun

tettuina, minttu-suklaamakeisia ja mintunlehtiä.

Tarjoa juhlavieraillesi hetki, jota muistellaan

vielä juhlien jälkeenkin. Uusi Valio maustettu

rahka minttu-suklaa sopii erinomaisesti sekä

herkulliseen mansikka-minttusuklaakakkuun

että ihan sellaisenaankin nautittavaksi.

12–15 ANNOSTA

Valio_Minttusuklaa_215x280.indd 1 22.4.2016 12.42


JUHLIENODOTETUIN HETKI

KAKKUPOHJA

5 munaa2 dl sokeria1 1/2 dl vehnäjauhoja1 dl perunajauhoja1 tl leivinjauhetta

KOSTUTUKSEEN

1 1/2 dl Valio maitoa1 tl vaniljasokeria

TÄYTE JA KORISTELU

4 dl Valio vispikermaa3 prk (à 200 g) Valio maustettua rahkaa minttu-suklaa750 g tuoreita mansikoita2 dl mansikkamarmeladia minttutäytteisiä suklaamakeisia mintunlehtiä


rahkaa minttu-suklaa750 g tuoreita mansikoita2 dl mansikkamarmeladia

Vaahdota munat ja sokeri paksuksi vaaleaksi vaahdoksi. Sihtaa joukkoon keskenään sekoi-tetut kuivat aineet. Nostele varovasti tasaiseksi. Kaada leivinpaperilla pohjustettuun irtopohja-vuokaan (ø 23 cm). Paista uunin alaosassa175 asteessa 45 min. Kumoa hiukan jäähtynyt kakku ritilän päälle. Anna jäähtyä hyvin. Leikkaa vaakasuoraan kolmeen yhtä paksuun osaan. Vaahdota vispikerma. Yhdistä se rahkan kanssa. Kuutioi 2/3 mansikoista. Nosta alin pohja tarjoilu-vadille. Kostuta vaniljasokerilla maustetulla maidolla. Levitä levylle puolet mansikkamarmela-dista, puolet mansikkakuutioista ja noin 1 cm:npaksuudelta kermarahkaseosta. Nosta päälle keskimmäinen kakkulevy, kostuta. Täytä kuten edellinen väli. Nosta päällimmäinen levy kakun päälle. Kostuta. Levitä loppu kermarahkaseos kakun pinnalle ja reunoille. Tasoita lastalla. Asettele kakun pinnalle loput mansikat puoli-tettuina, minttu-suklaamakeisia ja mintunlehtiä.

MANSIKKA-MINTTUSUKLAAKAKKU

valio.fi /maustettu-rahkavalio.fi /maustettu-rahka

maidolla. Levitä levylle puolet mansikkamarmela-

edellinen väli. Nosta päällimmäinen levy kakun

tettuina, minttu-suklaamakeisia ja mintunlehtiä.

Tarjoa juhlavieraillesi hetki, jota muistellaan

vielä juhlien jälkeenkin. Uusi Valio maustettu

rahka minttu-suklaa sopii erinomaisesti sekä

herkulliseen mansikka-minttusuklaakakkuun

että ihan sellaisenaankin nautittavaksi.

12–15 ANNOSTA

Valio_Minttusuklaa_215x280.indd 1 22.4.2016 12.42

24 | MARTAT 3 | 2016

puuTARhA

»

MARTAT 3 | 2016 | 25

Hedelmäpuut kasvavat pääsään-töisesti Etelä- ja Keski-Suo-messa, mutta viime aikoina omenaa on istutettu yhä poh-

joisemmaksi. Valikoima on laajentunut, kun vanhat, kestävät lajikkeet on löydet-ty uudelleen. Myös kotipuutarhureiden kiinnostus kokeilla uusia kasveja on li-sääntynyt.

Omenapuuostoksille lähtiessä on hyvä katsoa istutuspaikkaa vielä kerran: Pal-jonko on tilaa? Kasvaako ympärillä pö-lyttäjiksi sopivia omenapuita? Entä ha-luatko syödä kaikki omenat tuoreena vai keittää osan sadosta soseeksi?

Pieneen pihaan istutetaan hillittykas-vuinen puu, isossa puutarhassa ja puis-tossa on tilaa leveäkasvuiselle lajikkeelle.

Kaikki lajikkeet tuottavat enemmän ja isompia omenoita, kun samassa pihassa tai lähinaapurissa kasvaa samaan aikaan kukkiva puu. Marjaomenapuutkin ovat hyviä pölyttäjiä. Jos on tilaa, kannattaa istuttaa 3–4 eri lajiketta. Pieneen pihaan voi istuttaa perheomenapuun, jossa on muutama lajike samassa yksilössä.

Myös lajikkeen taudinkestävyyteen on hyvä kiinnittää huomiota. Esimer-kiksi omenarupi rikkoo hedelmän pin-nan ja raivaa tietä muumiotaudille, joka levitessään vie ison osan kotipuutarhan omenasadosta.

Kun olet käyttänyt hetken edellä mai-nittujen asioiden pohtimiseen, taimi-myymälästä löytyy todennäköisesti so-piva puu.

Kukkiva omenapuu on kotipihan kaunistus ja lupaus syksyn herkuista. Kun suunnittelet puun ostamista, lajik-keen valintaan vaikuttavat pihan koko, puun talvenkestävyys ja omenoiden maku. Mieti myös, milloin haluat satoa: loppu-kesällä vai talven kynnyksellä. ASTA KuOSMANEN //KUVAT ELLIN SIVELLIN

VINK VINK! »Hedelmäpuun tai

marjapensaan taimi on erinomainen syntymä-päivälahja. Kysy päi-vänsankarin toiveita, ja hahmota, millainen kasvi hänen pihalleen mahtuu. Marttayhdis-tys voi onnitella jäsen-tään taimella, ja lah-jaan liitetään myös tai-men istutustalkoot.

»Viettäkää Martan päivää 26.7. istutus-tapahtuman ja Viher-vuoden merkeissä.

MAKu, KOKO & KESTÄVYYS RATKAISEVAT

»

26 | MARTAT 3 | 2016

TuNNE TAIMI »Omenapuun taimi koostuu kahdesta

osasta. Puun juuristo ja tyvi ovat pe-rusrunkoa, johon jaloverso eli ome-nalajike on vartettu.

»Perheomenapuuhun on vartettu useita eri lajikkeita. Puu leikataan niin, että kaikki lajikkeet saavat kasvutilaa.

»Sekä perusrungon että lajikkeen ominaisuudet vaikuttavat puun kas-vuun ja kokoon. Esimerkiksi voimakas-kasvuiseen perusrunkoon vartettu, luontaisesti isoksi kasvava Kaneli tai Åkerö tarvitsee kasvuunsa alan, joka on halkaisijaltaan jopa 5 metriä. Kun sama lajike vartetaan hillittykasvui-seen perusrunkoon, kasvutilaa tarvi-taan 3–4 metriä.

»Pienelle pihalle kannattaa valita hil-littykasvuiselle perusrungolle vartet-tu pienikokoinen lajike, jolloin puut voi istuttaa parin metrin välein. Perusrun-ko on merkitty taimen nimilappuun. Hillittykasvuisia ovat B9, MTT1, MTT2 ja MTT3.

TuE, KASTELE JA TAIVuTA »Hillittykasvuisten puiden hoito on

toisenlaista kuin perinteisten voimak-kaasti kasvavien lajikkeiden. Hillitty-kasvuiset tarvitsevat aina tuen, sil-lä juuristo jää pieneksi. Kun puu alkaa tuottaa satoa, myös oksat on tuettava. Puita on kasteltava säännöllisesti etenkin ensimmäisinä kasvuvuosina.

»Hillittykasvuisia puita leikataan mahdol-lisimman vähän. Leikkauksen sijaan oksat taivutetaan vaaka-asentoon alkukesällä.

»Nämä puut tulevat satoikään nuorina. Jo taimissa saattaa olla kukkia ja raaki-leita. Raakileet kannattaa harventaa tai poistaa kokonaan. Puusta tulee tukevam-pi, jos se ei tuhlaa voimiaan hedelmien tuotantoon ensimmäisinä kasvuvuosi-naan.

MILLOIN SYÖDÄ ÄN? »Varhaisimmat hedelmälajikkeet kypsy-

vät heinä-elokuun vaihteessa ja satoai-ka jatkuu elokuun loppuun. Ohutkuoriset kesäomenat säilyvät pari viikkoa poimi-misen jälkeen.

»Syyslajikkeet ovat syöntikunnossa syys-kuun alusta lokakuun puoliväliin ja säily-vät käyttökelpoisina muutamia viikkoja.

»Talviomenat sopivat säilöntään ja jou-luomeniksi. Ne kerätään poimintakypsinä lokakuun puolivälissä. Omenat kypsyvät syöntikuntoon parissa viikossa ja säilyvät viileässä 2–3 kuukautta, hyvässä varas-tossa jopa maaliskuulle.

hY VÄ TIETÄ Ä »Astiataimi tarkoittaa taimea, joka myy-

dään esimerkiksi ruukussa. Taimi on juur-tunut ja lähtenyt jo kasvuun, ja juuripaak-ku pysyy koossa, kun suoja poistetaan. Astiataimia voi istuttaa läpi kesän. Taimea tosin täytyy kastella ahkerasti, jos kesä on sateeton.

»Paljasjuuriset taimet istutetaan kevääl-lä tai syksyllä, kun maassa on kosteutta. Juuret ovat näkyvissä, eikä niiden ym-pärillä ole kiinteää multapaakkua. Taimet juurtuvat vasta kun ne on istutettu maa-han.

»FinE-kasvit lisätään testatuista emokas-veista, jotka on puhdistettu yleisimmistä kasvitaudeista ja tuhoojista. Kasvi kestää Suomen ilmastoa. FinE-taimia on saata-villa koristekasvi-, hedelmä- ja marjalajik-keista.

puuTARhA-MARTAN pARhA AT

Ritva Luotonen Uuden-kaupungin Marttayhdis-

tyksestä on suorittanut Puu-tarhaosaajapassin. Hänen

erikoistumistehtävänsä liittyi omenapuihin. Tässä Ritvan

vinkit:

1Omenapuun istutuspaikan

täytyy olla halkaisijaltaan vähin-tään 1,5–2 metrin laajuinen.

2Astiataimelle kaivetaan noin 50 cm syvä istutuskuoppa.

Puu istutetaan samaa syvyyteen, kuin missä se on ollut taimiasti-assaan, tai hiukan syvemmälle.

Kuoppaan lisätään hyvää ruokamultaa. Ihanteellinen

on kohopenkki.

3Salaojitus on tärkeää

myös omenatarhassa.

4Omenapuut tarvitsevat ravintei-ta, mutta liiallista lannoittamista on vältettävä. Oma kokemus on,

että hyvin kompostoitunut ruohojäte riittää.

5Muumiotautia ehkäistään har-

ventamalla raakileita alkukesästä. Muumioituneet hedelmät hävi-tetään heti, kun niitä ilmaantuu.

6Omenakääriäisen, pihlajamarja-

koin ja lehtikirvat voi hävittää kylmällä vesisuihkutuksella.

7Rungosta kannattaa harjata

irtoava kaarna ja sammal pois, koska tuholaiset viihtyvät niissä.

»

MARTAT 3 | 2016 | 27

LOppuKESÄN MEhuKKA AT » ’Pirja’ FinE® I–V (VI) on aikainen, tal-

venkestävä kesälajike. Hillittykasvuinen puu kukkii aikaisin keväällä, tulee nuo-rena satoikään ja tuottaa runsaasti he-delmiä. Makeahkot, miedon aromikkaat omenat kypsyvät elokuun alussa ja säi-lyvät pari viikkoa. ’Pirja’ voi saada rupi-tartunnan, mutta useimmiten omenat kypsyvät, ennen kuin tauti ehtii aiheut-taa isoa vahinkoa. Suositellaan luomuvil-jelyyn. Suomalainen MTT/Piikkiö-jaloste.

» ’Petteri’ I–III (IV) on erittäin makea kesäomena. Puu on kaunismuotoinen, lajike kukkii kevätkesällä ja sato on run-sas. Omenat kypsyvät syyskuun alussa ja säilyvät useita viikkoja. Lajike kestää melko hyvin omenarupea ja muumio-tautia. Suomalainen MTT/Piikkiö-jaloste.

» ’Huvitus’ I–IV on aikainen, makea, mie-dosti happoinen kesälajike. Hillittykas-vuinen puu kukkii aikaisin keväällä ja on hyvä pölyttäjä. Tulee aikaisin satoikään ja tuottaa runsaan sadon. Hedelmät kypsyvät elokuussa ja säilyvät pari viik-koa. Hieman altis omenaruvelle. Lajike on peräisin Huvituksen kartanosta vuo-delta 1895.

SY YSKuuN SATOA » ’Heta’ I–V on makeanhappoinen, mie-

don aromikas myöhäinen syyslajike. Runsaan sadon tuottava puu kasvaa voimakkaasti ja sillä on leveä latvus. He-delmät poimitaan syyskuun puolivälissä, ne ovat syötäviä parin viikon kypsytyk-sen jälkeen ja säilyvät kuukauden. Heta kestää melko hyvin omenarupea ja hy-vin muumiotautia. Suomalainen MTT/Piikkiö jaloste.

» ’Pekka’ FinE® I–V on makea ja aromi-kas herkkuomena. Pienikokoinen puu on hyvä pölyttäjä monille kesä- ja syysla-jikkeille. Mustanpunaiset hedelmät kyp-syvät syyskuun puolivälissä ja säilyvät kuukauden. Kestää melko hyvin omena-rupea eikä saa herkästi muumiotautia. Suomalainen MTT/Piikkiö jaloste.

» ’Samo’ FinE® I–III on raikkaan happoi-nen ja miellyttävän makuinen syyslaji-ke. Reheväkasvuinen, leveä, matala puu kukkii keväällä ensimmäisten joukossa. Hedelmät kypsyvät syyskuun alkupuo-lella ja säilyvät kuukauden. Kestää mel-ko hyvin omenarupea ja muumiotautia. Suomalainen MTT/Piikkiö jaloste.

» ’Punakaneli’ I–V on imelä, miedosti happoinen, kanelilta maistuva syyslaji-ke. Puu on voimakaskasvuinen. Jyrkäs-ti ylöspäin suuntautuvat oksat vaativat taivutusta. Tulee myöhään satoikään mutta tuottaa sen jälkeen runsaan sa-

don. Hedelmät kypsyvät syyskuun puo-livälin jälkeen ja säilyvät muutamia viik-koja. Kestää kohtalaisesti omenarupea. Erinomainen yleispölyttäjä. Kotoisin Ve-näjältä, viljelty Mustialassa jo 120 vuotta sitten. Suositellaan luomuviljelyyn.

» ’Sandra’ FinE® I–III(IV) on miellyttä-vän makuinen syysomena. Puu on mel-ko voimakaskasvuinen. Sato on kohta-lainen. Hedelmät poimitaan syyskuun puolivälissä. Ne ovat syöntikypsiä syys-kuun lopussa ja säilyvät varastossa noin kuukauden. Kestää melko hyvin omena-rupea ja hyvin muumiotautia. Suositel-laan luomuviljelyyn. Suomalainen MTT/Piikkiö-jaloste.

SÄILYKKEEKSI JA pIIRAKKA AN » ’Konsta’ FinE® I–V on säilöntään so-

piva hapan ja mietoarominen talvilaji-ke. Melko voimakaskasvuisella puulla on leveä latvus. Hedelmät poimitaan syys-kuun loppupuolella. Ne kypsyvät parissa viikossa ja säilyvät jouluun. Kestää hyvin omenarupea ja melko hyvin muumio-tautia. Suomalainen MTT/Piikkiö jaloste.

» ’Juuso’ I–V on aromikkaan happoinen, päärynämäinen lajike. Puu on hillittykas-vuinen. Sato jää usein pieneksi. Hedel-mät poimitaan syyskuun lopussa, niitä kypsytetään pari viikkoa ja ne säilyvät useita viikkoja. Kestää melko hyvin ome-narupea ja hyvin muumiotautia. Suoma-lainen MTT/Piikkiö-jaloste.

LAJIKKEISSA VARAA VALITA

TIEDONJANOON Satojen omenalajikkeiden joukossa on paljon hyviä kotipuutarhaan sopivia lajikkeita, vanhoja perinteisiä ja uudempia lajikkeita.Lue lisää: omenapuu.com | fruticetum.fi | blomqvistintaimisto.com

KASVuV YÖhYKKEET »Taimen nimilapussa, lajikkeen ni-men jäljessä, ilmoitetaan kasvu-vyöhyke, esim. ’Petteri’ I–III (IV).

Numero kertoo, millä alueella puu menestyy.

»Kasvuvyöhykkeen lisäksi pienil-mastolla on ratkaiseva merkitys

talvenkestävyyteen. Kestävimmät omenalajikkeet menestyvät lämpi-millä paikoilla jopa Peräpohjolassa.

28 | MARTAT 3 | 2016

KOTIFLORISTI

KATE-MATERIA ALI

Sammal, jäkälä, meriheinä, kookoskuitu, orkideamulta ja erilaiset valmiit koriste-

katteet tuovat ilmettä istu-tuksiin. Kate syntyy myös

männyn neulasista tai pienistä kävyistä.

VEITSI Lyhytteräinen

vihannesveitsi käy hyvin. Veitsellä leikataan varsiin

imupinnat, muotoillaan kuk-kasieniä, poistetaan ruusun

piikkejä ja ylimääräisiä lehtiä. Pidä veitsi terävänä, jotta

et litistä kukkavarren solukkoa.

SEKATÖÖRIT sopivat puumaisten

varsien leikkaamiseen. Sekatööreillä tai sivu-leikkureilla voi myös

katkoa metallista sidontalankaa.

SAKSET tarvitaan nau-

hojen ja narujen leikkaamiseen.

KUKKASIENI eli oasis on vettä imevää

materiaalia, johon voi kiin-nittää kukkia varsineen.

Kuiva sieni laitetaan kellu-maan veteen, ja se saa imeä itsensä täyteen kosteutta.

Asetelma tehdään kasteltuun sieneen.

PEHMEÄ NARUNiini- ja juuttinarut sopivat kimppujen

sitomiseen, koska ne eivät vaurioita herkkiä

varsia.

Niini-naru

Spiraali-lanka

Oasis-sientä kostutetaan säännöllises-ti, että se ei pääse kuivu-maan. Kuivakukka- tai ha-vukoristeiden pohjalle so-pivat SEC-kuivasienituot-teet, joita saa kransseina,

palloina tai tiilinä.

MUISTA jOKAMIEHEN-OIKEUdET jA KOHTUULLISUUS, KUN KERÄÄT MATERIAALIA LUONNOSTA.

Orkidea-multa

MARTAT 3 | 2016 | 29

MUUTAKIN KUIN KIMPPUjA

Kauniiden asetelmien teke-miseen riittää, kun hallitset muutaman perusniksin. Ko-keillessa harjaantuu nopeasti ja ideoita alkaa syntyä.

Omatekoisen asetelman voi antaa lahjaksi. Kukat ovat hy-vä tuliainen: ne ilahduttavat, mutta niistä ei kerry kaappei-hin roinaa.

Alkuun pääsee muutamalla työkalulla. Kokemuksen kart-tuessa voi erikoistarvikkeita hankkia nettikaupoista tai as-karteluliikkeistä. Huolellisesti tehty asetelma kestää käsitte-lyä ja säilyy kauniina pitkään.

KOTIFLORISTIN PERUSVÄLINEET

»veitsi »sekatöörit »sakset »metallilankaa »kukkasieni »pehmeää narua »katemateriaali

ERIKOIS-TARVIKKEITA

»kukkateippi »kuumaliimapistooli »kukkasiili »valmiit kimppu- tai sep-

pelepohjat »spiraalilanka »seppelhakaset

Kukka-asetelmien teko on helppoa ja hauskaa. Monet tarvikkeet löytyvät valmiiksi kotoa.

TEKSTI JA KUVAT SARI TAMMIKARI ASIANTUNTIJA HEIdI SAARINEN/KUKKAHUONE LINNEA

ASTIAT Asetelman voi

rakentaa maljakkoon, lau-taselle, koriin, säilyketölk-kiin, paperipussiin, kahvi-

kuppiin…Kori pitää kosteutta, kun se vuorataan sellofaanilla. Korin sisälle laitetaan kas-

teltu kukkasieni.

Paperipussin sisälle sujautetaan lasinen säilykepurkki, johon kukat

asetellaan.Jos asetelman astia ei ole vedenpitävä, se laitetaan tarjottimen päälle. Näin kasteluvesi ei vahingoita

pöydän pintaa.

KORISTEETKoristeita voi etsiä kotoa ja pihalta. Kävyt, jäkäläi-set oksat, siemenkodat ja monet muut luonnonma-

teriaalit inspiroivat ko-tifloristia. Löytöjä voi ja-

lostaa kimalteella tai maalilla.

Tuohesta tai paperista leikatun koriste-kuvion voi liimata grillitik-kuun ja painaa jouluistu-

tukseen.Koristeeksi sopi-vat muoviset pikkueläimet, nauhat, helmet, korunosat, joulupallot... Anna kuiten-

kin kukkien ollapääosassa!

KUKKATEIPPIVahapintainen ja ve-

nyvä kukkateippi sopii keinovarsien päällystä-miseen, sidoskohtien naamioimiseen ja tu-kikehikkojen rakenta-

miseen.

SPIRA ALILANKA on seittimäistä ja venyvää

metallilankaa, joka so-pii sammalpallojen sito-miseen sekä asetelmien ja kimppujen somistami-seen. Spiraalilankaa saa

eri sävyissä.

METALLILANKAErivahvuisia metalli-

lankoja (Ø 0,30–1 mm) tarvitaan kukkien ja koris-

teiden kiinnittämiseen sekä kiinnityslenkkien, keinovarsien tai vaikka

tiaran tekemiseen.

Myrttilanka on ohutta puolattua

metallilankaa, joka on päällystetty ruostumatto-maksi. Kukkalanka on suo-raa metallilankaa, joka on

pätkitty 30–40 cm:n pitui-seksi ja jota myydään

nippuina.

Myrtti-lanka

Kukka-lanka

Metallilanka

30 | MARTAT 3 | 2016

KAUNISTA KUKILLA

»

KESTIPÖYDÄN KOMISTUSKevätkesän juhlapöytään tehdään asetelma oman puutarhan ja kukkakaupan antimia yhdistellen. Jujuna ovat orvokki ja mehi-kasvit, jotka voi myöhemmin siirtää pihalle jatkamaan kasvua.TOTEUTUS HEIDI SAARINEN/KUKKAHUONE LINNEA KUVAT SARI TAMMIKARI

Voit vaihtaa asetelmaan tuoreita kukkia, kun entiset kuihtuvat. Orvokki vain ter-histyy, kun alusta pidetään kosteana. Nypi kuihtuneet kukat orvokista ja varo yli-

kastelua.

MARTAT 3 | 2016 | 31

KASVIT Kirjopikarililjoja » Tulppaa-ni sipuleineen » Mehikasviruusukkei-ta » Jouluruusun kukkia » Lumipal-loheisien kukintoja » Hiirenkorvaisia oksia » Ruusuja (pieni- ja isokukkai-sia) » Hortensian kukintoja » Kärhön (Clematis) kukkivia oksia » Vihreitä lehväksiä (Eukalyptus, Salal)

1Anna Oasis-sienen imeä itsensä täyteen vettä vadissa. Muotoile alaosa asetelman astiaan sopivaksi. Leikkaa

tiili keskeltä poikki. Leikkaa tiilien keskelle aukko, johon orvokki multapaakkuineen mahtuu.

2Aseta Oasis-sienen palat orvokkeineen astiaan. Muotoile Oasiksen yläosa kauniiksi.

4Langoita tulppaani: Työnnä rautalanka sipulin läpi. Kierrä langan lyhyempi pää sipulin tyvessä pidemmän

pään ympärille. Pistä tulppaani sopivaan paikkaan asetel-massa.

5Leikkaa kukkien varret sopivan pituisiksi ja työnnä ku-kat sieneen siten, kuin silmääsi viehättää. Asettele kir-

jopikarililjat ikään kuin kasvamaan asetelman päälle. Vii-meistele hiirenkorvaisilla oksilla ja nauharusetilla.

3Pistele vihreitä lehväksiä tasaisesti alustaan.

TAR

VIT

SET VÄLINEET Oasis-tiili »

Vedenpitävä istutusastia » Terävä veitsi » Ohutta rautalankaa tai val-miita kukkalankoja » Leikkurit rau-talangan leikkaamiseen » Nauhaa rusettiin.

VINKKI Tee mehikasville rautalanka-varsi, jolla kiinnität kasvin asetelmaan: Työnnä rautalanka kasvin keskeltä läpi. Taita ulostuleva rautalangan pää U-kir-jaimen muotoon ja vedä lankaa takaisin päin, kunnes koukku kiinnittyy mehi-kasvin keskelle. Kiinnitä kasvi varren avulla Oasikseen.

32 | MARTAT 3 | 2016

TALOUS

»

Kuvitteletko, että budjetointi ja kirjanpito ovat tylsää ja vanhanaikaista näpertelyä? Kaikkea muuta! Talouttasi seuraamalla voit lisätä itsetuntemustasi, muuttaa elämäntapojasi ja parantaa hyvinvointiasi. MINNA MATTILA

TUNNE TALOUTESITUTUSTU ITSEESI

KOKEILE PENNOA »Maksuttomalla Pen-

no-palvelulla voit seu-rata menojasi ja aset-taa säästötavoitteita. Sovellus toimii puheli-mella, tabletilla ja tie-tokoneella. Saat mer-kittyä ostoksesi muis-tiin heti ja missä vain. Pennon on tuottanut Takuu-Säätiö yhteis-työkumppaneinaan Marttaliitto, Nuoriso-säätiö, Nuorisoasun-toliitto ja Ehyt ry.

Kirjaudu ja kokeile: www.penno.fi

€

Oman voinnin mittaaminen ja seuraaminen erilaisilla sovel-luksilla ja testeillä on suosittua. Ohjelmat ja laitteet kertovat

unemme laadusta, tunteistamme, stressis-tämme, askelistamme tai ajankäytöstäm-me. Jopa geenikartan voi tilata netistä. Mo-net saavat testien tuottamasta tiedosta pot-kua parempien elämäntapojen opetteluun ja elämänmuutokseen.

Tulojen, menojen ja arkikulutuksen tarkas-telu konkreettisesti paperilla tai jollakin säh-köisellä välineellä on vähän sama kuin geeni-karttaansa tutkisi. Geenit kertovat alttiudesta sairastua, mutta omilla valinnoillaan voi lisä-tä riskiä tai vähentää sitä. Sama pätee talou-denhallintaan.

RAHA PALJASTAA ARVOT Geenikarttaa ei voi laatia itse, mutta talouskartan voi, kun-han käytössä on tiedot tuloista, kiinteistä menoista ja arkisista kuluista. Talouskar-tasta voi tarkastella omaa elämäänsä kuin pelistä, sillä taloudellisen liikkumavaran li-säksi se näyttää paljon muuta.

Mieti, mitä kaikkea tiliotteesi sinusta pal-jastaa: missä kaupoissa käyt ja kuinka usein, miten maksat laskusi, säästätkö vai elätkö yli varojesi, mitä harrastat, asutko vuokralla vai omistusasunnossa ja niin edelleen.

Raha ei ole niin pinnallista, kuin äkki-seltään ajattelisi. Se on arvon mitta. Siispä rahankäyttömme kertoo jotakin siitä, mitä arvostamme, esimerkiksi suosimmeko eko-logisia valintoja tai käytämmekö aikamme shoppailuun vai kulttuuriin. Rahankäyt-tömme voi juoruta senkin, ettemme ole ar-vojamme paljon viitsineet miettiä.

RAIVAA JA JÄRJESTELE Taloudenhallin-nassa voi nähdä yhtäläisyyksiä trendikkää-seen kodin raivaamiseen ja järjestelyyn. Ja-panilaisen järjestelijän Mari Kondon mu-kaan kodin järjestely heijastuu kaikkeen elämään ja voi jopa mullistaa sen.

Mari Kondon ajatuksena on, että turhista tavaroista (= menoista) luopuminen ja jär-jestetty koti (= budjetoidut tulot ja menot) tuo seesteisen mielen ja vapauttaa energiaa, kun elämään jäävät vain tärkeimmät ja mie-luisimmat asiat. Järjestetty koti (= talous) on helppo pitää siistinä (= tasapainossa).

Luopuessamme tavaroista (= menoista) joudumme tekemään valintoja. Mitä enem-män valintoja teemme, sitä enemmän itse-tuntemuksemme kasvaa ja sitä itsevarmem-pia meistä tulee.

Voi vain kuvitella, mitä taloudenhallin-ta yhdistettynä kodin järjestelyyn saisikaan elämässä aikaan!

Kirjoittaja on Takuu-säätiön viestintä-päällikkö.

MARTAT 3 | 2016 | 33

Löydä oma tapasi

On tärkeää löytää omaan tarpeeseen soveltuva ja riittävä keino suunnitella ja seurata talouttaan. Sinkku saa valita ja päättää kokonaan itse, mutta parisuhteessa voi

joutua myöntymään kompromisseihin. Jos puoliso ei ole ollenkaan kiinnostunut, on tyydyttävä oman osuutensa suunnitteluun ja seuraamiseen. Ehkä puoliso innostuu myöhemmin.

1Kuittien keräily ja laskeminen ei ole

välttämätöntä. Jos käytät ostok-siin korttia, saat tilitiedoistasi kar-

kean käsityksen ruokamenoista, laskuista, verkko-ostoksista ja niin edelleen. Laskeminen helpottuu, jos

verkkopankissasi on mahdollista ryhmitellä menot tapahtumatyypin tai ostopaikan mukaan. Kopioimalla tilitiedot Exceliin voit ryhmitellä ja laskea helposti vaikka koko vuoden

menot kategorioittain.

3Valitse budjetointi- ja seuranta-väline, joka tuntuu mukavimmal-ta: se voi olla vaikka paperi ja ky-nä, puhelin- tai verkkosovellus tai Excel-taulukko. Myös vanha kirje-kuorimalli toimii: nosta käteistä ja jaa rahat ruoka-, vaate-, matka-

ynnä muihin kirjekuoriin.

4 On tärkeää budjetoida ja seurata itse nimeämiään menoluokkia eli kulutuskategorioita. Ilman vuosi-

budjetointiakin pärjää. Pari–kolme kuukautta eteenpäin on hyvä, reilu kuukausikin riittää. Merkitse muis-tiin kuukaudet, jolloin tuloissa tai

menoissa on jotakin poikkeuksellis-ta, jotta varaudut niihin ajoissa.

5Jatkuva seuranta ei ole aina

välttämätöntä. Kun olet kehittänyt itsellesi kulutusrutiinit, karkeam-pikin numeroseuranta voi riittää. Suunnittele ja seuraa tarkemmin

lomia, juhlapyhiä ja muita poikke-uksellisia ajanjaksoja.

2Pidä kynnys matalana.

Budjetoi ja seuraa aluksi vaikka vain yhtä kulutusmenoasi, jota

haluat muuttaa, tai ota kohtuullinen säästötavoite pariksi kuukaudeksi.

Onnistuminen pienessä tavoitteessa innostaa jatkamaan.

6Menojen seurantaa ja

kulutuksen hillintää voi auttaa kuukausimenojen pilkkominen

viikkoja päiväkohtaisiksi.

7Etsi sparrauskavereita. Keskus-

tele kokemuksistasi puolison, ys-tävän tai lapsesi kanssa. Se aut-taa pitämään intoasi yllä ja voi innostaa keskustelukumppanisi-kin aloittamaan. Netistä löydät näistä aiheista kertovia blogeja

ja Facebook-ryhmiä.

8Jos väsähdät, aloita jonkin

ajan päästä uudestaan. Ehkä löydät uutta puhtia kokeilemal-

la toisenlaista välinettä tai menetelmää.

Kirjoittaja on Takuu-säätiön viestintä-päällikkö.

THE

NO

UN

PR

OJE

CT

LIPUT 38/35/32 € (PERUS/ELÄK./OPISK.) • MYYNTIPALVELU 02 262 0030 • TEATTERI.TURKU.FIE N S I - I L T A L O G O M O - T E A T T E R I S S A 9 . 9 . 2 0 1 6

OSTALIPPUSI

NYT!

mm. Keila-Joen, Padisen, Suure-Lähtrun, Atlan kartanot, Haapsalu ja Pärnu. 1 illallinen, 2 lounasta

• 1. – 3.7. ..................................................................................................................325,–• 19. – 21.8. ....................................................................................................320,–

Länsi- ja Keski-Vironkartanoita

• HELSINKI, Teollisuuskatu 21 • JOENSUU, Kirkkokatu 20 • PORVOO, Lundinkatu 16 • TURKU, Linnankatu 8 E • VAPAA-AJAN MATKAT puh. 010 321 2800Puhelut 8,28 snt//min (+alv 24%). VARAA MATKASI 24 H www.matka-agentit.fi

Matkaagentit

Martat matkustavat jäsenetuhinnalla!Katso lisää: www.martat.fi/marttailu/liity-jaseneksi/jasenedut

ja varaa linkin kautta kaikki opastetut matkamme – 5% alennuksella!

Täysihoito, retki- ja kulttuuriohjelmaa. Laivalla konsertoi Eija Sinikka, laulaja ja Vihtijärven Marttojen puheenjohtaja.

• 3. – 8.7. alk. ......................................................................................... 695,–

Laatokan jaÄänisen risteily

Kesän ihanin matkaelämys!

Skotlannin ylämaan maisematEdinburgh, Britannia-laiva, Glamis Castlen linna,Loch Ness... 3 illallista.

• 7. – 10.7. • 8. – 11.9. ..........................1.195,–

Viron puutarhojaKauneimmat pihat ja kotipuutarhat, kärhö- ja ruusutarhat. 1 illallinen, 2 lounasta.

• 14. – 16.7. ...................................................................285,–• 25. – 27.8. ..................................................................275,–

Xianissa mm. vanhakaupunki, Villihanhen Pagodi, terrakotta-armeija, Pekingissä mm. Kiellettykaupunki ja Kiinan muuri.

• 14. – 22.10. .................................................................................... 1.795,–

Xian ja PekingVallettan kierros ja satamaristeily, Gozon retki, Marsaxlokkin kalastajakyläPuolihoito.

• 14. – 20.10. .................................................................................... 1.150,–

Kiehtova Malta

– enää muutama paikka!

Katso kaikki matkammewww.matka-agentit.fi- paljon vaihtoehtoja

myös ryhmille!

Kerää oma marttaryhmämaailmalle – pyydä [email protected]

Martat ryhtyivät 1930-luvulla neu-vomaan ja opastamaan naisia kodin taloudenpidossa. Ruoka-,

puutarha- ja kodinhoitoneuvonta oli jo tuttua. Nyt perheenemäntiä haluttiin oh-jata järkevään taloudelliseen ajatteluun, sillä ”epätaloudellinen elämäntapa ja hyö-dytön kulutus missä muodossa tahansa on kotien onnen ja hyvinvoinnin tuholainen” (Emäntälehti 5, 1939).

Talousneuvontaan liittyen pidettiin maalaisemännän kirjanpitokursseja, ja pii-riliitot aloittivat kirjanpidon neuvonnan maalaistaloissa vuonna 1933. Martoille pi-dettiin ruokatalousbudjettikursseja, jois-sa käsiteltiin raha- ja ravintoainelaskel-mia. Laskelmien perusteella saatiin tietää, millainen ruoan koostumus oli ja mitä se maksoi, mitä perheen vaatevarasto tuli maksamaan, ja missä siis voitaisiin säästää.

Myös puutarhataloutta seurattiin, ja sel-vitettiin, mitä oli edullisinta viljellä. Jopa perheenemännän ajankäyttöä seurattiin ja tutkittiin väitöskirjaksi asti.

Talous oli valittu toiminnan vuositee-maksi 1940, mutta sodan sytyttyä tilalle tulivat pitkäksi aikaa sodan jälkeenkin pu-lantorjuntaan liittyvät aiheet. Toki suurel-ta osin tuolloinkin oli kyse talousasioista. Niukkuuden oloissa neuvonnassa koros-tettiin omavaraisuutta, mikä oli luontevaa tuolloisessa agraari-Suomessa.

KEKSELIÄÄT KILPAILUT Martto-jen neuvontatyö ei ollut pelkästään oh-jeiden antamista, vaan todella mietit-tiin, miten neuvot saadaan käytännök-si. Upea innovaatio oli kilpailut. Ne järjes-tettiin systemaattisesti ja perusteellises-ti suunnitellen. Martta ei olisi ollut mart-

ta ja neuvonnan ammattilainen, ellei kil-pailujen järjestämisestäkin olisi järjestet-ty neuvontaa. Marttaliitto julkaisi kirjasen "100 kilpailua kotitaloudessa", jonka esi-puheessa todetaan: ”Kotitaloudelliset kil-pailut ovat viime vuosina saavuttaneet yhä suurempaa suosiota. Ilmiö on ilah-duttava. Neuvontatyössä se tietää suo-rastaan työn keskittymistä ja syventy-mistä. Sen takia on käynyt välttämättö-mäksi laatia yhteinen kotitalouskilpailuo-pas kilpailujen yhtenäistämisen vuoksi.”

Tuntuu, että aivan kaikesta kodinhoi-toon liittyvästä järjestettiin kilpailuja – se-kä vaativampia, raportointiin perustuvia pitkäkestoisia kilpailuja että lyhyitä työte-homittauksia. Esimerkiksi kodin taloutta koskevilla kilpailuilla perheenäitejä pyrittiin kannustamaan järkevään taloudenpitoon. Ne kestivät ½–2 vuotta ja perustuivat ta-

”Hyödytön kulutus on hyvinvoinnin tuholainen”, totesivat Martat 1930-luvulla. Nykyinen globaali maailmankylä tarvitsee edelleen Marttojen neuvoja. SINIKKA SALO

TARKAN MARKAN HENgESSÄ

MARTTAHISTORIA

LIPUT 38/35/32 € (PERUS/ELÄK./OPISK.) • MYYNTIPALVELU 02 262 0030 • TEATTERI.TURKU.FIE N S I - I L T A L O G O M O - T E A T T E R I S S A 9 . 9 . 2 0 1 6

OSTALIPPUSI

NYT!

loudellisiin laskelmiin. Oppaassa valiste-taan, että ”ne on erotettava täydelleen kotitaloutta koskevista hoitokilpailuista”.

Kilpailujen arvostelemiseksi annetaan napakat neuvot: on kiinnitettävä huomi-ota merkintöjen asiallisuuteen ja täsmäl-lisyyteen ja ennen kaikkea taloudelliseen tulokseen, ja ”sellaiset ulkopuoliset seikat kuin kaunis käsiala ja epäasiallinen turhan-tarkkuus eivät kohota pistemääriä.”

Eri talouskilpailuille oli yksilöidyt ohjeet. Oli muun muassa maalaisemännän kirjan-pitokilpailu, palkannauttijan kirjanpitokil-pailu, ruokatalouskirjanpitokilpailu, säilyke-talouskilpailu, kodin vaatetalouskilpailu ja puutarhatalouskilpailu.

PERINNE VELVOITTAA Marttajärjes-tö tunnetaan ennen kaikkea kotitalouksi-en parissa tehdystä arjen neuvontatyös-tä. Taustalla on kuitenkin ollut aina muka-na järjestön perustajan Lucina Hagma-nin kiteytys työn liittymisestä osaksi nais-ten yhteiskunnallista vastuuta, joka ulottuu kattamaan koko maailman: ”On laajempi, isompi koti kuin perhekoti. On kylä, pitäjä, yhteiskunta, isänmaa, maailma.”

Tämä perinne kantaa ja velvoittaa mart-

toja tämän päivän globaalissa maailman-kylässä, jossa väestön nopea kasvu ja kas-vava kulutus ovat johtaneet kestävyys-kriisiin; luonnonvarojen hupenemiseen ja ilmastonmuutokseen.

Onneksi olemme havahtumassa siihen, että kriisin syventyessä katoaa pohja kai-kelta muulta: taloudelta, hyvinvoinnilta ja turvallisuudelta. Alussa siteerattu Emän-tälehden viittaus epätaloudelliseen elä-mäntapaan hyvinvoinnin tuholaisena on ajankohtainen. Kestävyyskriisin torjumi-seen on ryhdyttävä pikaisesti.

Sitra on tehnyt selvityksen "Kiertotalou-den mahdollisuudet Suomelle." Sen sano-ma on, että kestävyyskriisissä piilee mah-dollisuus uudenlaiselle kestävälle, maapal-lon kantokyvyn rajoissa tapahtuvalle kas-vulle. Kriisin torjuminen kiertotalouteen siirtymällä, eli järkevöittämällä raaka-ainei-den käyttöä ja energiankulutusta, tarjoaa edelläkävijämaille suuria mahdollisuuksia. Resurssien viisas käyttö on nousemassa kansainväliseksi kilpailuvaltiksi, jota pyri-tään kannustein edistämään. Suomen kan-santaloudelle kiertotalous tarjoaa varovas-ti arvioiden jopa 2,5 miljardin euron arvo-potentiaalin vuoteen 2030 mennessä.

Kiertotalouteen siirtyminen vaatii mo-nen tasoisia toimia, mutta välttämätön asennemuutos täytyy synnyttää ruo-honjuuritasolla, käytännössä ja arjessa. Avainsana on resurssiviisaus. Se tarkoit-taa kokeiluja ja pilottihankkeita, jotka liit-tyvät uusiutuvaan lähienergiaan, asumi-sen energiansäästöön, tilankäytön ja ma-teriaalikierron tehokkuuteen, liikkumisen korvaamiseen virtuaaliratkaisuilla, julkisen ja kevyen liikenteen kehittämiseen, lähi-ruokaan ja kaupunkiviljelyyn, ruokajätteen vähentämiseen ja jakamistalouteen eli re-surssien yhteiskäyttöön.

Marttojen talousoppaat, säästöniksit, ruoanlaitto- ja siivousneuvonta ja puutar-haoppaat yhdistettynä kekseliäisyyteen, joilla ohjeet saatiin viedyksi käytäntöön, ovat nykyaikaan päivitettyinä edelleen kovaa valuuttaa. Ne ovat arvokkaita pait-si yksittäisille kotitalouksille, laajemminkin koko kiertotalousidean viemiseksi mah-dollisimman laajalle – Lucina Hagmanin vi-sioiman globaalin vastuun hengessä.

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori ja Kansalliskirjaston kummi.LÄ

HTE

ITÄ

: Kie

rtot

alou

den

mah

dolli

suud

et S

uom

elle

. Sit

ran

selv

ityk

siä

84

, 20

14. |

Koh

ti r

esur

ssiv

ii-sa

utta

. Sit

ra ja

Jyv

äsky

län

kaup

unki

20

15 |

ww

w.m

arta

t.fi

| 1

00

kilp

ailu

a ko

tita

loud

essa

. Mar

ttal

iit-

to. N

:o 7

1935

36 | MARTAT 3 | 2016

KehiTysyhTeisTyÖ

MARTTAMATKA KAMeRUNiiN 2.-11.3.2016

ToRsTAi 3.3.2016

”Ensimmäisenä Kamerun-päivänä vierailimme paikallisessa päivä-kodissa. Päiväkoteja on harvassa. Turvallinen hoitopaikka, jossa 25 lasta kohden on kolme hoitajaa, on todella etuoikeus – ja toki maksul-linen. Tavallisesti nuori äiti, joka haluaa jatkaa töissä kodin ulkopuo-lella tai mennä opinnoissa eteenpäin, käy hakemassa kotikylästä su-kulaistytön tai naapurin tytön hoitajaksi.

Koulunsa aloittaa suunnilleen yhtä monta tyttöä kuin poikaakin, mutta jo yläasteiässä koululaisista enemmistö on poikia. Minne tytöt katoavat? Lapsenlikoiksi tai omia lapsiaan kaitsemaan. Jos perheellä ei ole varaa koulupukuihin kaikille lapsille, poikien koulunkäyntiin satsataan enemmän.”

peRjANTAi 4.3.

”Bafoussamissa vierailimme am-mattikoulussa, jonka kotitalous-opiskelijat ovat mukana Marttojen hankkeessa. Opiskelijoilla on koti-talouskerho, jossa pohditaan tule-vaisuudensuunnitelmia ja keinoja niiden toteuttamiseksi. Haaveissa on valmistua lääkäriksi, vanhus-tenhoitajaksi tai ravitsemustietei-lijäksi.

Tutustuimme paikallisiin nähtä-vyyksiin. Metchén putous on pai-kallisten luonnonuskojen tärkeä paikka, johon tuodaan ruokaa ja muuta tavaraa uhrilahjana. Heimo-päällikön asuinkylässä kuulimme heimon historiasta. Illalla juhlim-me paikallisten ACESF-CA-järjes-tön naisten kanssa Marttakurssien alkamista Bafoussamissa.”

KUVATEKSTIT OTTEITA MATKABLOGISTA. BLOGIA KIRJOITTIVAT TeRhi LiNdqvisT, sALLA MyyRy, johANNA péRez, KATjA RippsTeiN, ReeTA RÖNKKÖ jA sARi sAARiNeN //KUVAT MARjAheLeNA sALoNeN

Tietoa, elämyksiä, kohtaamisia, ystäviä. Marttojen työ Afrikassa avautui uudella tavalla jäsenmatkalaisille. Lue myös Katja ja Kiisa Rippsteinin haastattelu

s. 50.

MARTAT 3 | 2016 | 37

MARTTAMATKA KAMeRUNiiN 2.-11.3.2016

LAUANTAi 5.3.

”Bamendassa Ravintola Milanon takapiha oli katettu valkoisil-la teltoilla, musiikki soi ja kaasuhella sekä sähköuuni oli kan-nettu ulos. Marjahelena asettui essussaan hellan taakse ja nos-teli esiin kaalilaatikon, lihapullien, perunamuusin ja marja-piirakan ainekset. Myös Kamerunin emännät järjestelivät omia pisteitään. Ruoka keitettiin ulkona katoksessa, maassa oli tu-lentekopaikkoja, polttopuita, lukemattomia kattiloita ja pieniä puupenkkejä. Morttelilla jauhaminen oli kovaa työtä, joka vaa-ti koko kehon käyttämistä. Juuresten ja lihan keittäminen kir-veli silmiä, koska se tapahtui katoksessa savun keskellä. Ruokaa tehtiin ilolla yhdessä ja tunnelmaa tallensivat myös valtakun-nallisen TV-kanavan kamerat.”

MA ANANTAi 7.3.

”Tutustumassa ACESF-CA:n ja Marttojen yhteistyöhön Go-verment Technical High School NKWEN:issa. Koulussa on 13 eri opintolinjaa, yksi niistä kotitalo-uslinja. Marttojen hanke tukee ko-titalouskerhojen toimintaa. Ker-holaiset esittivät meille tanssia, laulua ja näytelmän. Tutustuim-me koululuokkaan, jossa opiskel-tiin kotitaloutta ja lastenhoitoa. Suomalainen äitiyspakkaus olisi melkoinen lisä välineistöön, eikä Marttojen Aikuispakkauskaan oli-si huono juttu.

Illalla lähdimme torille kangas-ostoksille. Muutama pakka kan-kaita siirtyy suomalaisen sisustuk-sen väriläiskiksi tai Kattilamatka Kameruniin -marttailtojen iloksi.”

sUNNUNTAi 6.3.

”Presbyteerisen kirkon seremoniaa johti seura-kunnan ensimmäinen nuori naispappi. Jumalan-palvelus oli iloinen, positiivinen ja voimaannutta-va. Kolehtikin koottiin tanssien. Kolmen tunnin jälkeen jatkoimme matkaa Bafutiin, paikallisen heimopäällikön vieraaksi. Lisäksi tutustuimme kasvitieteelliseen puutarhaan, Savanna Botanik Gardeniin.”

»

38 | MARTAT 3 | 2016

TiisTAi 8.3.

”Naistenpäivän marssille puim-me päälle meille ommellut me-kot. Me martat marssimme yh-dessä ACESF-CA:n kanssa. Salla, Leena-Sisko ja Kiisa kan-toivat ylväinä lakanaa, jossa oli kerrottu keitä olemme ja jo-hon oli painettu Martta-logo.

Kamerunilaisille naisille tä-mä oli 31. naistenpäivän mars-si, meille suomalaisille ainutlaa-tuinen, huikea kokemus. Marssi-maan pääsi lähes 20 000 naista.”

KesKiviiKKo 9.3.

”Balin kylässä tutustuimme tyttöjen kotitalousker-hoon ja heidän kouluunsa. Loppupäivän vietim-me Marttojen hankkeen paikallisten edunsaaja-naisten seurassa. Naiset osallistuvat kahden viikon koulutukseen. Ensimmäisen viikon teemana on ra-vitsemustietous ja toisen viikon aikana paneudu-taan yrittäjyyteen ja oman yrityksen kehittämiseen. Naisilla on pieniä kauppapuoteja, ruoanvalmistus-ta, ompelua ja vihannesten kasvatusta. Vierailimme muutamassa yrityksessä. Sitä kautta sai kunnolla käsityksen pienten yritysten käytännön toiminnas-ta. Moni edunsaajista oli leskiä ja elätti yrityksensä avulla lapsiaan ja lastenlapsiaankin. Marttojen apu ja hankkeen myöntämät mikrolainat saivat runsaas-ti kiitosta. Moni ei olisi ilman koulutusta ja lainaa pystynyt viemään yrityksen toimintaa eteenpäin.”

ToRsTAi 10.3.

”Kahdeksan tunnin ajomatka pääkaupunkiin Yaoundeen.

Viikon aikana olemme pohtineet yhdessä erilaisia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Marttojen perinteinen kotitalousneu-vonta pystyy antamaan tukea myös eri puolille maailmaa ja erilaisiin kulttuureihin.

Monelle tämä matka Kameruniin on ensim-mäinen tutustuminen Afrikkaan. Olemme kiinnittäneet huomiota ympäristöön. Pohdim-me muun muassa jätejärjestelmän toimivuutta ja sen merkitystä terveyteen ja hyvinvointiin. Jos jätehuoltoon ei ole olemassa kunnon jär-jestelmiä, miten se vaikuttaa hygieniaan ja hy-vinvointiin? Jälleen meillä on enemmän hyviä kysymyksiä kuin valmiita vastauksia.”

KoKo BLoGi osoiTTeessA www.martatkamerunissa.wordpress.com

KehiTysyhTeisTyÖ

»

MARTAT 3 | 2016 | 39

MARTTAMATKA KAMeRUNiiN – MiTÄ, KUKA jA MiKsi?

»Martoilla on ollut yhteistyöhanke Kamerunissa vuodesta 2012 alkaen. Tuemme köyhien naisten ravitse-mus- ja yrittäjyyskoulutusta ja tyt-töjen kerhotoimintaa kuudessa kau-pungissa. Hanke tähtää parempaan terveyteen, hyvään toimeentuloon ja naisten oikeuteen päättää itse omista asioistaan.

»Maaliskuinen jäsenmatka järjestet-tiin, jotta joka puolella Suomea olisi marttoja, jotka tuntevat toiminnan omakohtaisesti ja voivat käydä sii-tä kertomassa paikallisissa yhdistyk-sissä. Matkalle osallistui 15 marttaa. Heidät valittiin hakemusten perus-teella. Tavoitteena oli saada mukaan henkilöitä tasaisesti eri puolilta maa-ta. Matkan vetäjinä oli Terhi Lind-qvist ja Marjahelena Salonen Mart-taliitosta.

Kysy piiRisTÄsi tai Marttaliitosta oman alueen kv-marttojen ja mart-tamatkalaisten yhteystietoja ja kutsu heidät marttailtaan.

KATTiLAMATKA KAMeRUNiiN -ruokakurssiaineistolla voit toteut-taa oman makumatkan Yaoundé-hen, Bamendaan ja Bafoussamiin.

peRjANTAi 11.3.

”Tapaamme Hélène Nguinan, joka on saapunut Keski-Afrikan tasavallas-ta pakolaisena Kameruniin ja saanut yritystoimintansa aloittamiseen tu-kea ACESF-CA:lta. Häneltä koululaiset käyvät ostamassa ruokaa ja välipalaa. Hélène valmistaa sokeroituja maapähkinöitä ja pakkaa ne pieniksi annosmy-tyiksi. Kauppa käy hyvin ja kaikki välipalat on usein myyty jo aamupäivän ai-kana. Nainen pystyy elättämään itsensä ja viisi lastaan bisneksensä turvin.

Vanessa Akwon valmistaa kotonaan lounasruokaa ja myy sen kadun varres-sa. Keittiö on maassa paljaalla savipohjalla ja liesi on kolme kiveä nuotion ym-pärillä. Tämä leskinainen pystyy elättämään lounasbisneksellään itsensä li-säksi kolme lastaan. Nainen kertoo meille oppineensa yrittäjyyskoulutuksessa muun muassa kirjanpitoa ja säästämistä.

Naiset ovat syystä ylpeitä bisneksistään, ja siitä, että voivat seistä omilla ja-loillaan. Haaveet vaihtelevat uudesta kattilasta oman kaupan perustamiseen.”

-”On hyvä katsoa joskus maailmaa omaa napaa kauempaa. Meillä olisi ehkä syytä ottaa hieman opiksi kamerunilaisten rennommasta elämäntavasta. Pai-kalliset naiset kävelevät suoraryhtisinä ja katse eteenpäin luotuina banaani-terttu pään päällä.”

-”Voimme kamerunilaisten uusien ystäviemme kanssa yhtyä kiitoksiin: kii-tos Martat, että tuette hanketta Köyhien naisten ja tyttöjen oikeus omaan tu-loon ja ruokaturvaan. Kamerunilaisille naisille toivomme voimia naisten ase-man parantamiseksi vanhan sanonnan turvin: Kouluta mies, koulutat yksilön. Kouluta nainen, koulutat koko yhteisön. Muutos vaatii aikaa, ja pitkäjäntei-syyttä toivomme hankkeen puuhanaisille Kamerunissa.”

yAoUNdeBAMeNdA

BAFUT

BALiBAFoUssAM

KAMeRUN

iNFo Yhteistyökumppanimme Ka-merunissa: ACESF-CA, l’Association des Conseillers en Economie Sociale et Familiale du Cameroun

40 | MARTAT 3 | 2016

»

KÄSITYÖ

KESÄ-KASSI AINA MUKANAOmpele kassi käytetyistä farkuista ja puuvillakan-kaasta, taskuja ja saumoja hyödyntäen. Farkkukangas tekee pohjasta tukevan ja kestävän, joten kassilla on hyvä kantaa vaikka pino lomalukemista kirjastosta kotiin. TEKSTI JA OHJE ANJA AALTOKUVAT SARI TAMMIKARI

TARVIKKEET »puuvillakangasta 40 cm

x 65 cm:n kokoinen pala »vanhat farkut »ompelulankaa »D-rengas

40 | MARTAT 3 | 2016

MARTAT 3 | 2016 | 41

1Leikkaa farkkujen lahje halki pituussuunnassa. Jätä toiseen reunaan tikattu sauma ja 1 cm sauman-

varaa sauman viereen.

2Leikkaa lahkeesta kassikappaleen levyinen (65 cm) ja noin 15 cm korkea kappale. Leikkaa farkusta kantimet

(2 kpl), koko 10 cm x 55 cm.

3Leikkaa farkkujen tasku irti niin, että jätät taskun reu-nan viereen joka puolelle 1 cm:n saumanvarat.

4Leikkaa avainlenkiksi esim. pätkä tikattua farkun sau-maa. Siisti sauma purkamalla muutama lanka pois

reunasta. Pujota D-lenkki nauhaan, taita kaksin kerroin ja ompele suora ommel lenkin alapuolelle.

5Taita pohjakappaleesta (farkku) sauman vierestä sau-manvara nurjalle, jätä pari milliä ompeluvaraa. Ase-

ta farkku kassikappaleen päälle alareunat tasan, ompele. Käytä apuna…. vetoketjupaininjalkaa, jolloin pääset om-pelemaan läheltä reunaa. Jos ompelu tuntuu hankalalta, voit jättää saumavaran suoraksi ja ommella reunan pariin kertaan suoralla ompeleella pohjakankaaseen. Ompele tasku kiinni kassiin samoin.

6Ompele kassin sivusauma ja pohja, huolittele siksakil-la. Taita ja silitä kantimien kappaleet ensin reunat kes-

kelle ja taita vielä kaksin kerroin. Tikkaa molemmat reu-nat.

7Taita kassin suusta kaksitaitteinen päärme nurjalle, aseta avainlenkin päät päärmeen alle, ompele.

8Mittaa kassin molemmista sivuista keskelle 8 cm, ase-ta kantimet paikalleen. Ompele kantimet päärmeen

päälle suoralla neliömäisellä ompeleella, vahvista vielä päät tiheällä siksakilla.

9Käännä kassi nurin, taita kulmissa pohja ja sivu vastak-kain, ompele kulma. Leikkaa kulmasta ylimääräinen

kangas pois ja huolittele siksakilla.

Millaisen teit? Kuvaa ompele-masi kesäkassi

ja jaa kuva Insta-gramissa. Lisää

tunniste #omakesakassi.

Taskun reunaa ei ole taitettu

nurjalle.

Pohjakappaleen saumanvara on

taitettu nurjalle.

Kulmasta leikataan ylimää-

räinen kolmio pois.

Ompele kantimet päärmeen

päälle,kassin

oikealle puolelle

Farkkujen lahje

Avainlenkki ja D-rengas

Laukun kantimet

Puuvilla-kangas

Osallistu kilpailuun -palkintoja!

42 | MARTAT 3 | 2016

KODINHOITO

KYLMÄÄ&KUUMAA Tarkista kirpputori-ostokset, ennen kuin otat ne käyttöön. ELINA TEERIJOKI

Kirpputorilta ostetussa nojatuolissa tai villakangastakissa saattaa olla eläin-pölyä tai jopa kutsumattomia vierai-ta. Niistä pääsee kuitenkin useimmi-ten eroon.

Kylmä ja kuuma ovat kirppisharras-tajan parhaat siivousvälineet. Konepe-suun soveltumattomat tuotteet voi sau-nottaa tai pakastaa.

HY VÄ TIETÄ Ä »Homeinen esine voi levittää ym-

päristöön mm. itiöitä ja hajuina tunnistettavia yhdisteitä. Aktiivi-nen homekasvu ei kuitenkaan jat-ku kuivissa olosuhteissa. Homeel-le altistuneet esineet on monessa tapauksessa mahdollista puhdistaa, mutta aina se ei onnistu.

»Homeenpoistoaineet ovat vah-voja kemikaaleja, joista voi jäädä jäämiä tekstiiliin pesun jälkeenkin. Siksi niiden käyttöä esimerkiksi las-tenvaunujen tekstiileihin kannattaa harkita huolellisesti.

»Allergia- ja astmaliitto suositte-lee, ettei allergikko hanki kotiinsa käytettyjä tekstiileitä. Käytännös-sä jotkut tulevat toimeen lievien eläinpölyjäämien kanssa. Jos olet ostamassa tuotetta toiselle henki-lölle, etkä tiedä saajan allergisuu-desta, kysy asiasta häneltä ennen kuin ostat. Kissakodista tullut teks-tiili saattaa aiheuttaa allergikolle jopa sairaalahoitoa vaativan koh-tauksen.

1

2

ELÄINPÖLY »Eläinpöly tarttuu hanakasti tekstii-

leihin. Sitä voi olla mahdotonta poistaa esimerkiksi nojatuolista verhoilua purka-matta. Pesukoneeseen mahtuvat tuotteet ovat helpompia puhdistaa.

»Konepesu ja rumpukuivaus, tarvittaessa parikin kierrosta, poistaa tehokkaasti suu-rimman osan eläinpölystä.

TUHOLAISET »Luonnonkuituisissa tekstiileissä voi

olla koita tai turkiskuoriaisia. Pese kuumaa pesua kestävät tekstiilit 60 asteessa.

»Kun villa- ja silkkitekstiilejä pidetään viik-ko vähintään –20 asteen kylmyydessä, tu-holaisten kaikki kehitysvaiheet kuolevat. On olemassa myös eri tekstiilityypeille suunniteltuja torjunta-aineita.

»Tuholaisen villaan jättämiä reikiä voi pii-lottaa nyppimällä neulalla kuituja reiän päälle huovuttamisen tapaan.

»Huonekalujen puuosissa on joskus tupa-jumin jättämiä jälkiä. Vie huonekalu viile-ään saunaan ja anna lämpötilan nousta yli 100 asteeseen. Näin tuholaiset kuolevat.

HOME »Vanhaa hometahraa voi olla mahdo-

ton poistaa. »Home saattaa lähteä tekstiileistä pese-

mällä. Pese mahdollisimman kuumalla ve-dellä ja silitä.

»Pintapese kovat esineet, kuten huone-kalut.

»Homeesta voi jäädä pilkkumaisia tah-roja. Piimäkäsittely saattaa auttaa: Hiero tahroihin piimää ja anna vaikuttaa vähin-tään yön yli. Huuhtele ja konepese tekstiili mahdollisimman kuumassa.

KELLARIN HAJU »Jos tavara haisee kellarilta tai ”van-

halta”, haju voi johtua tetrakloorianisoli-yhdisteestä. Se tarttuu ja levittää hajuaan hanakasti jopa maalattuun seinäpintaan.

»Kokeile ensin tuotteen pesua ja sitten kuumennusta saunassa. Pieneen tuottee-seen voi käyttää lämpöpuhallinta tai teho-kasta hiustenkuivaajaa. Maalatussa huo-nekalussa maalikerrosten poistaminen saattaa auttaa.

»Jos haju ei lähde, varminta on hävittää tuote. Otsonointikaan ei tähän yhdistee-seen tepsi.

3

4

HUOMA A! Kirppu-torihankintojen etu on se, että käyte-tyissä tuotteissa ei ole kemikaaleja, joilla uudet tekstiilit käsi-tellään.

Tuholaiset iskevät

luonnnonkuituihin.

Haa

stat

telu

t: V

TT:n

ser

tifi

oim

a ra

kenn

uste

rvey

sasi

antu

ntija

Han

nele

Räm

ö A

sum

iste

rvey

sliit

osta

ja a

llerg

iane

uvoj

a A

nne

Vuo

renm

aa A

llerg

ia-

ja a

stm

aliit

osta

.Lä

htee

nä k

äyte

tty

myö

s H

elsi

ngin

kau

pung

in y

mpä

rist

ökes

kuks

en s

ivus

toa

http

://si

sati

loje

ntuh

olai

set.

fi/

käytetylle

MARTAT 6 | 2014 | 43MARTAT 3 | 2016 | 43

MAkkARA AGRILLA AMAssA vuonnA 1959.

MARTTAILU jäsenen sIvuT

44 | MARTAT 3 | 2016

KODINHOITO

»

Irja Lambergin sy-li täyttyy hetkessä, kun hän ehdottaa

lapsille lukuhetkeä. Kirjan äärellä Enna-vauva, Helka (oik.) ja

Maija.

MARTAT 3 | 2016 | 45

Kuka tuli?" huikkaa Rauni Heikura pöy-dän ääressä värittäville lapsilleen.

Irkku-mummohan se siellä kopis-telee. Irja Lamberg halaa Tildaa (3),

Helkaa (4) ja Maijaa (5), joiden kasvoille toivo-tun vieraan saapuminen on nostanut leveän hy-myn. Puolitoistavuotias Antto tarkkailee tilan-netta syöttötuolistaan.

– Oletko kasvanut? Irja tiedustelee Tildalta. Hä-nen edellisestä käynnistään on ehtinyt hurahtaa viikkoja, koska Heikuroiden kymmenhenkinen perhe on vasta toipunut sitkeästä kuumetaudista.

Irjan katse kiinnittyy ikkunapöydällä oleviin ruukkuihin.

– Ja herneet ovat kasvaneet, kun myö ne vii-meksi lasten kanssa kylvettiin! Nuohan täytyy jo leikata salaattiin.

– Voiko niitä syödä, ihmettelevät lapset – ja maistavat saman tien, kun Irjakin maistaa.

Karjalaislähtöinen Irja on Toivakassa asuvien Heikuroiden kummimartta, joka vierailee per-heessä kerran tai kahdesti kuussa. Kummisuhde alkoi viime syksynä, jolloin Rauni ja Markus Hei-kuran perheeseen oli juuri syntynyt Enna-vauva.

Kummimartta, melkein kuin mummiIrja Lamberg lähti mukaan Keski-Suomen Marttojen hankkeeseen, jossa kokeneet martat toimivat vauvaperheiden kummeina. Toivakkalaisessa suurperheessä Irja pääsee vuoroin leikkimään, vuoroin auttamaan vanhempia kotitöissä.MINNA KURVINEN //KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI

Irja on parinkymmenen muun keskisuomalai-sen martan tavoin mukana Kohtaamisia-hank-keessa, joka auttaa ikäihmisiä ja vauvaperheitä ar-jen askareissa. Irjasta tuntui luonnolliselta lähteä kummiperhetoimintaan, sillä hän on kasvattanut neljä omaa lasta ja toiminut vuosia perhepäivä-hoitajana. Myös lähihoitajaopinnoissaan hän eri-koistui lapsiin.

– On aina ilo nähdä, kuinka lapset kasvavat. Kummiperhetoiminta tuo minulle hyvän mielen ja vaihtelua arkeen.

TILANTEEN MUKAAN Näin keskipäivällä per-heen vanhimmat lapset, tokaluokkalainen Vil-ho, ekaluokkalainen Niilo ja eskarilainen Hem-mo, ovat vielä koulussa. Irja vetää jalkaansa tos-sut ja kääntyy perheen pienimpien puoleen.

– Onko äiti kertonut, mitä myö tehdään tä-nään?

– Palapeliä ja pullaa!Äidin alustama pullataikina on sopivasti ko-

honnut, joten Irja passittaa pienet leipurit käsi-pesulle ja ryhtyy valmistelemaan yhteistä leivon-tatuokiota. »

46 | MARTAT 3 | 2016

Rauni hyödyntää tilaisuuden ja istah-taa sohvannurkkaan imettämään En-naa. Käsi etsiytyy sukankudelmaan. Suurperheen äidillä ei liiemmin ole vapaahetkiä, joten Raunilla on tapana neuloa samalla, kun vauva ruokailee.

Astiassaan pullisteleva taikina kiin-nostaa Helkaa ja Tildaa, joille isosisko Maija yrittää pitää jöötä.

– Ei sormia sinne. Ei! Irja, nämä nyp-pivät pullataikinaa…

– Me vain maistettiin, puolustautuvat pikkusisarukset.

Irja jakaa jokaiselle palan taikinaa ja neuvoo, kuinka siitä saa pyöritettyä pal-lon. Häntä hymyilyttää, kun Antto kes-kittyy lähinnä taikinan syömiseen.

Toivakan kirkonkylän Marttoihin kuuluva Irja viipyy Heikuroilla pari tuntia kerrallaan. Hän sopii visiiteis-tään Raunin kanssa puhelimitse päi-vää tai paria ennen.

– Meillä ei ole etukäteen sovittuja käytäntöjä, vaan toimimme tilanteen mukaan. Eniten kaipaan sitä, että Ir-ja on lasten kanssa. Joskus tuntuu, että

saisi olla toinen käsipari, Rauni kertoo.Perheen isä Markus tekee pitkää päi-

vää kirvesmiehenä, joten Rauni kantaa suurimman vastuun lastenhoidosta ja arjen sujumisesta. Irjan touhutessa pik-kuväen kanssa Rauni ehtii rauhassa esi-merkiksi lajitella pyykkejä.

Kotiäidistä on mukavaa saada Irjasta aikuista juttuseuraa.

– Jokainen ihmissuhde on rikkaus. Juttelemme esimerkiksi sienestyksestä tai vaihtelemme ideoita kesäkurpitsojen käytöstä. Sellaista käytännön elämää.

HENKISTÄ KASVUA Lapset voitelevat ja sokeroivat pullat, ja pelti toisensa jäl-keen sujahtaa paistumaan. Huomaa, että Irkku-mummolla on hallussaan sekä marttojen niksit että pikkuleipu-rien ohjaaminen.

Harlusta Sortavalan läheltä kotoi-sin oleva Irja liittyi Marttoihin pari-kymppisenä, kun hänen työkaverinsa houkutteli hänet marttailtaan. Mart-tailuun tuli seitsemän vuoden tauko 1960–70-luvuilla, jolloin nuori perhe

asui Ruotsissa, mutta Suomeen palat-tuaan Irja liittyi uudelleen jäseneksi.

Rauniin Irja tutustui jo ennen kum-misuhteen alkamista, koska he asuvat samalla asuinalueella. Kun Irja ehdot-ti kummiperhetoimintaan lähtemistä Raunille, tämä epäröi.

– Olen tottunut pärjäämään itsekseni. Mietin, miten osaan ottaa apua vastaan.

Aluksi Rauni teki kotitöitä jo ennen Irjan tuloa, mutta vähitellen hän oivalsi, että Irja tulee heille auttamaan eikä olei-lemaan. Nyt suurperheen äiti sanoo op-pineensa, ettei hänen tarvitse olla niin tarkka reviiristään.

– Irjan käynneistä on käytännön hyö-tyä, mutta olen myös kasvanut henki-sesti ja ymmärtänyt, ettei minun tar-vitse tehdä kaikkea itse.

Äitien pärjäämiskulttuuri elää Rau-nin mielestä Suomessa niin vahvana, että sen lieventämiseksi tarvittaisiin isoa asennemuutosta. Hän arvelee, et-tä kummiperhetoiminnan kaltainen työ saattaa osaltaan juurruttaa ihmi-siin uutta ajattelumallia.

Irja saa Tildalta riemukkaan vas-

taanoton. Maija ja Antto seuraavat

vieressä.

Pullat kiinnostavat

Helkaa.

»

MARTAT 3 | 2016 | 47

FAKTA

Kohtaamisia ikäihmisille ja vauvaperheille

»Keski-Suomen Marttojen vii-me vuonna alkanut hanke auttaa ikäihmisiä ja vauvaperheitä Jyväs-kylässä, Toivakassa, Äänekosken seudulla ja Saarijärvellä.

Toimintaan osallistuvat va-paaehtoiset ovat yli 60-vuotiai-ta. Ideana on tukea ikääntyvien marttojen hyvinvointia, siirtää perinteitä ja lujittaa sukupolvien välistä yhteisöllisyyttä.

Toimintamuotoja on kaksi: kou-lutetut vapaaehtoiset vierailevat joko ikäihmisten tai vauvaperhei-den luona.

Kummiperhetoiminnassa yh-distykset ”adoptoivat” alueeltaan muutaman vauvaperheen, joita vapaaehtoinen kummi käy autta-massa arkisissa askareissa, kuten ruoanlaitossa ja siivoamisessa. Kummisuhde kestää kuukaudesta puoleen vuoteen.

Osassa perheistä vierailee myös piirin kotitalousneuvoja, jo-ka antaa vinkkejä arjen hallintaan.

Hanke on saanut innostuneen vastaanoton. Alkuvaiheessa mu-kana on ollut runsaat kaksikym-mentä vapaaehtoista, mutta toi-mintaa on tarkoitus laajentaa tä-nä vuonna.

Kolmevuotista hanketta rahoit-taa Raha-automaattiyhdistys.

PERHEEN EHDOILLA Irjan mieles-tä on valitettavaa, että perheiden on nykyään niin vaikea saada kotiapua. Synnyttänyt äiti sai hänen nuoruu-dessaan kodinhoitajan viikoksi, jos vain tahtoi.

Irjalle on tärkeää, että hän pystyy Marttojen vapaaehtoisena pitämään yl-lä yhteisöllistä huolehtimiskulttuuria.

– Ennen tunnettiin naapurit ja autet-tiin heitä. Meillä karjalaisilla oli tapana viedä vauvaperheeseen rotinat. Tänne-kin toin pullarinkelin.

Irja ihailee sitä, kuinka hyvin Rauni pärjää lapsikatraansa kanssa. Itse hän haluaa olla ”tavallinen martta”, joka auttaa perhettä tämän omilla ehdoil-la. Yhteistyö edellyttää hänen mukaan-sa sosiaalisuutta ja sopeutumiskykyä.

Rauni arvostaa sitä, kuinka hyvin Irja tulee juttuun lasten kanssa. Hän luonnehtii Irjaa toimeliaaksi ihmisek-si, joka suhtautuu lapsiin luontevasti ja uskaltaa tarvittaessa myös kieltää näi-tä. Lapset ovat hänen mukaansa tykäs-tyneet Irkku-mummoon tosissaan.

LUONTEVA YHTEISTYÖ Uunista al-kaa leijailla houkuttelevaa pullantuok-sua. Maija tiedustelee nuoren emännän arvokkuudella, ottavatko vieraat kah-via, ja ryhtyy kahvinkeittoon viisivuo-tiaan tomeruudella. Tilda kattaa pöy-tään juomalasit.

Kasvaakohan näistä tytöistä uusia marttoja?

Siltä näyttää, Irja naurahtaa. Hän ei koskaan tuputa martta-aatetta perheel-le, mutta kertoo järjestöstä, jos joku siitä kysyy. Esimerkiksi tällä vierailulla lap-sia on kiinnostanut, miksi hänen puse-ronsa rintamuksessa on jänniä merk-kejä eli marttojen vuosimerkki ja taito-avain.

Lämpimäisiä maistellessaan Rauni miettii, että yhteistyö Irjan kanssa on osoittautunut hänen alkuarastelunsa haihduttua helpoksi ja luontevaksi.

– Avun vastaanottamiseen kannattaa suhtautua avoimin mielin, hän pohtii.

Hän on jo vinkannut kummiperhe-työstä lapsiperhearjen väsyttämälle tu-tulleen.

Maija ja Tilda osallistuvat mielel-lään pyykkien viikkaamiseen.

48 | MARTAT 3 | 2016

Missä Mennään?

Muistathan, että Marttojen jäsenenä saat monia etuja. Piireillä on lisäksi omia jäsenetujaan.

LisäTieTOJA: Vihervuosi: www.martat.fi/marttailu/tapahtumat/toimintavinkkeja/vihervuosi-2016/Valtakunnalliset jäsenedut: martat.fi/marttailu/liity-jaseneksi/jasenedut/Ilmoita Martan päivän tapahtumat: www.martat.fi/marttailu/tapahtumat/martan-paiva/ilmoita-tapahtumastasi-1/

PALKinTOsUMA »Martoille satoi tunnustusta, kun

Jaakko Kolmosen rahasto jakoi tun-nustuspalkinnot suomalaisen ruoka-kulttuurin edistämisestä.

»Tunnustuspalkinnon sai Marttaliiton kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neu-vonen työstään ruoanvalmistustaito-jen, ruokakulttuurin ja luonnontuot-teiden asiantuntijana sekä neuvonnan kehittäjänä. Palkinnon sai myös Pip-purimylly-radio-ohjelma, jota Lapin Martat ja YLE Lapin Radio tekevät yh-dessä. Viikoittainen ajankohtaisohjel-ma tukee lappilaisen ruokaperinteen säilymistä ja uudistumista.

»Lisäksi palkinnon sai Suomen Kokki-maajoukkue.

Kuvassa Eeva-Maija Laurila (vas.) La-pin Martoista, Jaakko Kolmonen ja Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitosta. Pal-kinnot jaettiin Gastro-messuilla Hel-singissä.

KiiTOs PALAUTTeesTA »Martat-lehden 1/2016 suosituin juttu

oli Äidin kanssa loppuun saakka. Kaik-kien palautteen lähettäneiden kes-ken arvottiin 5 kpl Satoisa palstapuu-tarha -kirjaa. Sen saivat Eila Jansson Espoosta, Kaija Nieminen Kausalas-ta, Riitta Ryyti Suomussalmelta, Jen-na Yli-Knuuttila Tampereelta ja Liisa Åkerman Nummelasta.

8 | MARTAT 1 | 2016

MARTAT 1 | 2016 | 9

HENKILÖ

Mali Soininen oli äitinsä omais-

hoitaja viisi vuotta. Kolme sisa-

rusta huolehti vuorollaan äidistä

tämän kotona. Se oli vaativaa

aikaa, mutta nyt päällimmäisenä

mielessä on kiitollisuuden tunne.

IITA KETTUNEN //KUVAT PAULA MYÖHÄNEN

Äidin kanssa loppuun

saakka

− On arvokasta, että uskaltaa tulla tärkeäk-

si jollekin ihmiselle ja antaa toisen tul-

la itselleen erityisen tärkeäksi, sanoo Mali

Soininen.

8 | MARTAT 1 | 2016

MARTAT 1 | 2016 | 9

»

isTUTA PUU TAi PensAs »Vihervuonna Marttojen tavoittee-

na on istuttaa 1 000 hedelmäpuuta tai marjapensasta. Marttaliitto haas-taa marttayhdistykset lahjoittamaan ja istuttamaan hedelmäpuita tai mar-japensaita yhteistyössä oman kunnan kanssa päiväkodin, vanhainkodin tai palvelutalon pihalle, puistoon, leikki-puistoon tai muuhun sopivaan paik-kaan.

sieniä ODOTeLLA An »Marttojen valtakunnallista sienipäi-

vää vietetään 27.8., yhtä aikaa Suo-men luonnon päivän kanssa. Piirit jär-jestävät sienineuvontatapahtumia, ja yhdistykset voivat osallistua piirin ta-pahtumiin tai järjestää oman, jos po-rukassa on koulutettuja sieniosaajia. Tai mentäisiinkö yhdessä sieniretkelle? Yhdistys voi myös pyytää apua sieni-en tunnistamiseen esimerkiksi sieni-seurasta.

JäsenReKisTeRin PäiViTYKseT »On tärkeää, että yhdistysten tie-

dot ovat aina ajan tasalla Marttojen jäsenrekisterissä. Tämä koskee eri-tyisesti yhdistysten toimihenkilöiden yhteystietoja sekä yhdistysten pank-kitilinumeroita. Näin asioiden hoi-taminen yhdistysten ja Marttaliiton välillä on nopeaa ja helppoa. Muu-tokset voi tehdä järjestöportaalissa tai ilmoittaa osoitteeseen [email protected].

Y-TUnnUKsen KäYTTÖ »Yhdistykset eivät saa omassa toi-

minnassaan käyttää Marttaliiton Y-tunnusta. Sitä ei voi ilmoittaa esi-merkiksi yhdistysten omille sopi-muskumppaneille. Tunnuksen käy-töstä seuraa aiheettomia laskuja väärään osoitteeseen.

Vastaus: Männynleppärousku

AIN

O H

UO

VIO

SHU

TTER

STO

CK

HYÖTYÄJA ILOAJÄSEN-

EDUISTA

TUNNETKO SIENEN?

MARTAT 3 | 2016 | 49

MISSÄ MENNÄÄN?

»11.–15.7. SuomiAreena »26.7. Martan päivä, Marttagolf

»22.8. Martat 4/2016 ilmestyy »27.8. Valtakunnallinen sienipäivä

muistiinpanoja:

MUISTILISTA

Yhdistyksessä NYT

KESÄ

KUU

HEI

NÄ

KUU

ELOK

UU

-------------------------------------------------------------

----------------------------------------- ----

-------------------------------------------------------------

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

---

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

---

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

-

-

----

----

----

--

OTA

TA

LTEE

N

MARTAT MUKANA SUOMIAREENALLA

»Martat ovat mukana Porin SuomiAreenalla heinäkuussa. Nostamme esiin työllistymisen, kotoutumisen ja hyvän arjen kysymyksiä yh-teistyössä Suomen Punaisen Ristin, Skanskan ja OpTeamin kanssa.

»Tule seuraamaan paneelikeskusteluamme maanantaina 11.7. klo 13.30-14.45 kauppakes-kus Puuvillaan ja piipahda Kansalaistorin kan-sainvälisessä kahvilassa, jota Martat ja Pu-nainen Risti pyörittävät yhdessä paikallisten turvapaikanhakijoiden kanssa tapahtumavii-kon aikana.

»Marttaliiton toiminnanjohtaja on mukana myös mm. KansalaisAreenan, Väestöliiton ja Vihervuoden paneeleissa.

»Lisätietoja: www.mar-tat.fi, fb martatvinkkaa, #SuomiAreena ja #ko-toutumisreseptit, [email protected]

TÄNÄ ÄN MARTTAILLA AN! » Martan nimipäivänä juhlitaan

omalle yhdistykselle mieleisellä ta-valla: kahvikutsuilla, retkellä, tal-koissa… Mikä vain parhaiten istuu omaan toimintasuunnitelmaan. Marttaliitto tiedottaa päivän vie-tosta valtakunnallisesti. Kaikki yh-distykset voivat ilmoittaa tapahtu-mansa Marttaliiton sivuilla (katso lisätiedot viereisellä sivulla).

SHU

TTER

STO

CK

MARTAT 3 | 2016 | 49 MARTAT 3 | 2016 | 49

MISSÄ MENNÄÄN?

»11.–15.7. SuomiAreena »26.7. Martan päivä, Marttagolf

»22.8. Martat 4/2016 ilmestyy »27.8. Valtakunnallinen sienipäivä

muistiinpanoja:

MUISTILISTA

Yhdistyksessä NYTKE

SÄKU

UH

EIN

ÄKU

UEL

OKU

U

-------------------------------------------------------------

----------------------------------------- ----

-------------------------------------------------------------

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

---

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

---

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

-

-

----

----

----

--

OTA

TA

LTEE

N

MARTAT MUKANA SUOMIAREENALLA

»Martat ovat mukana Porin SuomiAreenalla heinäkuussa. Nostamme esiin työllistymisen, kotoutumisen ja hyvän arjen kysymyksiä yh-teistyössä Suomen Punaisen Ristin, Skanskan ja OpTeamin kanssa.

»Tule seuraamaan paneelikeskusteluamme maanantaina 11.7. klo 13.30-14.45 kauppakes-kus Puuvillaan ja piipahda Kansalaistorin kan-sainvälisessä kahvilassa, jota Martat ja Pu-nainen Risti pyörittävät yhdessä paikallisten turvapaikanhakijoiden kanssa tapahtumavii-kon aikana.

»Marttaliiton toiminnanjohtaja on mukana myös mm. KansalaisAreenan, Väestöliiton ja Vihervuoden paneeleissa.

»Lisätietoja: www.mar-tat.fi, fb martatvinkkaa, #SuomiAreena ja #ko-toutumisreseptit, [email protected]

TÄNÄ ÄN MARTTAILLA AN! » Martan nimipäivänä juhlitaan

omalle yhdistykselle mieleisellä ta-valla: kahvikutsuilla, retkellä, tal-koissa… Mikä vain parhaiten istuu omaan toimintasuunnitelmaan. Marttaliitto tiedottaa päivän vie-tosta valtakunnallisesti. Kaikki yh-distykset voivat ilmoittaa tapahtu-mansa Marttaliiton sivuilla (katso lisätiedot viereisellä sivulla).

SHU

TTER

STO

CK

50 | MARTAT 3 | 2016

SUKUPOLVET

Tässä on martta, joka ei osaa kutoa eikä leipoa", Kat-ja Rippstein (40) vitsailee.

Vielä kymmenen vuotta sitten hän luuli, että naisella, joka ostaa donitsit valmiina, ei ole asiaa Marttoihin. Kävi-kin niin, että Katjaa pyydettiin mukaan. Hän on toiminut Mynämäen Wirmon Martoissa vuodesta 2007.

Katja työskentelee Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin järjestöpäällikkönä ja häärii va-paalla useissa yhdistyksissä.

– Järjestöt ovat minulle henki ja elä-mä. Toimin lasten puolesta myös vapaa-aikana vanhempana.

– Martoissa näkökulma on laajempi, mikä on tuonut elämään paljon uutta. Haluamme Wirmon Martoissa edistää paikallista yhteisöllisyyttä. Siihen liit-tyy piilosuunnitelma, Mynämäen elä-vöittäminen. Porukka on niin hieno, että kun joku saa idean, kaikki ryhty-vät sitä toteuttamaan.

Kiisa Rippstein (16) aloitti Martois-sa äitinsä vanavedessä pikkumarttana. Hän on viime aikoina alkanut löytää omaa marttaidentiteettiään.

– Tapahtumat ovat hauskoja. Olem-me olleet kavereiden kanssa mukana muun muassa myyjäisissä. Kokouk-siinkin olen joskus osallistunut, mutta ne eivät ole niin kiinnostavia.

ANNETAAN NUORTEN TEHDÄ ITSEÄidin ja tyttären mielestä yhteinen har-rastus lähentää ja yhdistää. Avustus- ja kehitysyhteistyö kiinnostaa molempia, ja on monen keskustelun, joskus väitte-

Keskustellaan, väitellään

Katja ja Kiisa Rippsteinista on hauskaa järjestää tapahtumia koko kylälle. Kehitysyhteistyö kiinnostaa äitiä ja tytärtä, ja he lähtivätkin yhdessä Marttamatkalle Kameruniin. ULLA WILLBERG //KUVAT LAURA VESA

lynkin aihe. Maaliskuussa Katja ja Kii-sa osallistuivat Marttojen Kamerunin matkalle, mitä on puitu yhdessä pitkään. Katjaa innosti Marttojen tuella tapahtu-va naisten yrittäjyyskasvatus, Kiisa pe-rehtyi tyttöjen koulutukseen.

– Marttailu on yhä hiukan vitsi nuor-ten keskuudessa. Mummot kutovat pii-rissä, eikä muuta. Ei tiedetä kansainväli-sestä toiminnasta ja kehitysyhteistyöstä. Kun kerroin Kamerunin matkasta, kaik-ki olivat, että ei voi olla totta! Kv-toimin-taan kannattaa panostaa, se varmasti tuo lisää nuoria Marttoihin, Kiisa sanoo.

Hän ei kaipaa nuorille omaa yhdistys-tä, vaan pitää siitä, että Wirmon Mar-toissa toimitaan perheinä: aikuisia on 44 ja lisäksi on 17 alle 16-vuotiasta pik-kumarttaa, tyttöjä ja poikia.

– Pääasia, että nuorten annetaan teh-dä itsekin. Nuoret voivat tuoda uutta näkökulmaa. Se houkuttelee lisää nuo-ria mukaan ja sitouttaa toimintaan.

Katja myöntää, että liian helposti nuoria vain pyydetään tekemään val-miiksi suunniteltua.

– Pitäisi sanoa, että tehkää te ja pyy-täkää apua, jos tarvitsette.

TÄRKEÄ OSA PAIKKAKUNTAA Kat-ja on kotoisin Raumalta, mistä opis-kelut veivät Rovaniemelle. Sieltä löy-tyi puoliso, ja työn ja omakotitalon pe-rässä päädyttiin Mynämäelle. Katja ar-velee mynämäkeläistyneensä viimeis-tään Martoissa.

– Martat ovat tärkeä, näkyvä osa My-nämäkeä. Osa vaalii perinteitä, kuten ikivanhaa ruisleivän tekoa. Lisäksi on

vaikka mitä muuta toimintaa. On hie-noa, että Marttojen sateenvarjon alle mahtuu niin monenlaista. Jos haluat saada jotain tapahtumaan, se onnistuu Martoissa. Siksi itsekin läksin mukaan.

Wirmon Martat tapaavat retkien ja tapahtumien merkeissä noin kerran kuukaudessa. Viime kesänä keksittiin Wirmon kuutamoillallinen -piknik tuomaan säpinää torille.

– Järjestimme pöydät, valkeat liinat ja ohjelmaa. Odotimme 100 osallistu-jaa, tulikin 200. Mottomme on, että mi-kä onnistuu suurkaupungissa, onnistuu myös Mynämäellä, Katja nauraa.

Täksi kesäksi ideoitiin Aamupuhallus Avoimet kylät -tapahtumaan: paikalli-nen puhallinpumppu töräyttää aamu-tervehdyksen, jonka jälkeen seuraa eku-meeninen aamujumppa.

– Emmepä juuri tee enää mitään yk-sin, vaan pyydämme mukaan muita yh-distyksiä, seurakuntaa tai Mynämäen kuntaa. Idea pop up -marttailusta on myös hyvä. Kun ihmiset saavat valita, mihin osallistuvat, saadaan taas lisää innostuneita mukaan.

HAUSKAA JA HYÖDYLLISTÄ Kiisa on huomannut marttatoiminnan paitsi hauskaksi, myös hyödylliseksi.

– En olisi mitenkään muutoin voinut päästä Kameruniin. Matka oli huikea, näin miten apu menee perille ja opin ly-hyessä ajassa enemmän kuin mistään tähän asti. Kuinka paljon se määrää-kään, mihin satut syntymään. Olen Fa-cebookin kautta yhteyksissä Kameru-niin jatkossakin.

MARTAT 3 | 2016 | 51

Keskustellaan, väitellään

KATJA JA KIISA KERTOVAT MATKASTAAN KATTILAMATKA KAMERUNIIN -ILLOISSA LOUNAIS-SUOMESSA. – PUHUN SIITÄ, MITÄ NÄIN JA KOIN, SANOO KIISA.

Katja (vas.) miettii, että yhteiskunta perää

nuorilta suorituksia. – Marttatoiminta on

yksi tapa näyttää, että on tehnyt jotakin.

Itse tekemällä oppii parhaiten.

Tapahtumien järjestäminen on hyö-

dyllistä Kiisalle.– Siinä oppii sietämään epävarmuutta. Jos pai-kalle tuleekin vain kak-si, tai 20 ylimääräistä, niin aina silti selvitään.

52 | MARTAT 3 | 2016

JÄRJESTÖ

Marttaliiton varsinainen ko-kous pidettiin 16.4. Yleisra-dion Isossa Pajassa Helsin-gissä. Yleisradion puolesta

martat toivotti tervetulleeksi uutistoi-mittaja Jussi-Pekka Rantanen, joka sai raikuvat suosionosoitukset kerrottu-aan, että hänen kummitätinsä on mart-ta. Rantanen muistutti, että Martoilla ja Ylellä on samankaltainen yhteiskunnal-linen tehtävä tiedon välittäjänä ja keski-näisen ymmärryksen lisääjänä.

Liiton puheenjohtaja Lea Sairanen muistutti avauspuheessaan, että mart-tajärjestön perustajajäsenet olivat edel-läkävijöitä.

– Tänä päivänäkin meidän tulee ol-la edelläkävijöitä eikä perässähiihtäjiä, onpa kyseessä sitten järjestörakenne, neuvonta tai järjestötyö.

– Osaava henkilöstö, 46 600 jäsentä ja 117 vuoden kokemus kotitalouden neu-vonta- ja kehittämistyöstä ovat niitä yli-voimatekijöitä, joilla erotumme muista. Tämä potentiaali tulee ottaa kokonais-valtaisesti käyttöön, kannusti Sairanen.

Kokouksen alussa vietettiin hiljainen hetki Marttaliiton kunniajäsenen Leila Rautalahden muistoksi.

KOHTI ITSENÄISYYDEN JUHLA-VUOTTA – Vuosi 2015 oli sekä hyvä et-tä haasteellinen, summasi toiminnan-johtaja Marianne Heikkilä esitelles-sään toimintakertomusta.

Marttoihin liitetty mielikuva on ke-hittynyt myönteisesti ja olemme kuu-detta vuotta neuvontajärjestöjen yk-kösiä. Tällä Heikkilä viittasi Talous-

tutkimuksen tuoreeseen Suomi tänään -tutkimusraporttiin, joka käsitteli neu-vontajärjestöjä.

Heikkilä puntaroi, että erityisesti Mart-tojen sähköinen viestintä tavoittaa laajasti kansalaiset. Toisaalta iso työ on siinä, että jäsenmäärä saadaan jatkossa kasvamaan. Perinteisen yhdistystoiminnan rinnalle on luotava malleja heille, jotka haluavat osallistua projektiluontoisesti, tapahtuma kerrallaan. Raskaalle rakenteelle ja byro-kratialle on tehtävä jotakin.

Kokous hyväksyi järjestön strategian vuosille 2017–2019. Sen mukaan mart-tajärjestö on johtava arjen asiantunti-ja, kasvava kotitalousneuvontajärjestö ja näkyvä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Kehittämishankkeita ensi vuodelle ovat muun muassa järjestön rakennemuutok-sen tukeminen, sähköiset neuvontapal-velut ja uusien valtakunnallisten hank-keiden saaminen.

Martat osallistuvat Suomen itsenäi-syyden satavuotisjuhlintaan Elo-sääti-ön vetämässä kampanjassa Suomi 100 – Syödään yhdessä. Mukana on monia ruoan parissa toimivia tahoja. Lisäk-si Martat tekevät vauvanpeittoja uuden Lastensairaalan potilaille. Ohjeet jul-kaistaan tämän vuoden loppupuolella.

TALOUDELLA MONTA KIVIJALKAA Taloudessa päästiin viime vuonna lä-helle nollatulosta, kuten oli tavoittee-nakin.

– Alijäämä, 14 000 euroa, on kohtuul-linen, ja se syntyi rahastosiirroista, tote-si hallinto- ja talousjohtaja Reijo Petrell.

Omaisuutta jouduttiin myymään toi-

mitilojen hankintaa varten otetun velan maksamiseksi. Toisaalta sijoitustoimin-ta onnistui.

– Järjestön taloudella on onneksi mon-ta eri kivijalkaa: varainhankinta, sijoi-tus- ja rahoitustoiminta, hankerahoitus ja valtionapu. Taloutta hoidettiin hyvin kurinalaisesti ja toimintakulut alittivat budjetoidun. Myös Marttatalon kiinteis-tön talous on tasapainossa, ja hoitokulut alittavat tuotot, totesi Petrell.

Koska Marttaliitolla on vain yksi var-sinainen kokous keväällä, liitos talous-arvio tehdään reippaasti etuajassa var-sinaiseen toimintakauteen nähden. Ta-lousarviot osuvat hyvin kohdalleen, mutta jos haetaan toiminnalle kette-ryyttä, lähtökohta ei ole helppo.

– Kun joudutaan reagoimaan nope-asti ja joustamaan, ei lähes pari vuotta etukäteen tehty budjetti ole paras mah-dollinen lähtökohta, huomautti Petrell.

Hän muistutti, että Marttojen kaltai-selle yleishyödylliselle järjestölle koh-distuu valtavasti tarpeita ja paineita eri asioiden hoitamiseen ja kuntoon saat-tamiseen.

– Välillä tuntuu, että koko maailma pitäisi pelastaa. Kaikkia toiveita ei pys-tytä täyttämään.

Kokousedustajat keskustelivat vilk-kaasti esityksestä, joka koski hallituk-sen puheenjohtajan ja jäsenten kokous-palkkioiden nostamista. Kyseltiin, onko taloudellisia perusteita kasvattaa hallin-tokuluja. Puheenvuoroissa todettiin, et-tä kustannusten korvaaminen on asial-lista. Toisaalta muistutettiin, että luotta-mushenkilöt eivät osallistu toimintaan

”OLKAAMME EDELLÄKÄVIJ ÖITÄ”

Mielikuva kunnossa, talous tasapainossa, kolme uutta jäsentä hallituksessa. Näillä asetuksilla mennään eteenpäin Marttaliiton varsinaisesta kokouksesta. HELENA KOKKONEN

MARTAT 3 | 2016 | 53

”OLKAAMME EDELLÄKÄVIJ ÖITÄ”

MARTTALIITON VARSINAISEN KOKOUKSEN K ANNANOTTO

HY VÄ JA TURVALLINEN ARKI KUULUU KAIKILLE

Marttajärjestö sanoutuu irti rasismis-

ta ja syrjinnästä ja haluaa edistää rau-

hallista ja tietoihin perustuvaa keskus-

teluilmapiiriä. Suomen tulevaisuuden

menestystekijä tulee olemaan yh-

teiskuntamme kyky kohdata erilaisia

ihmisiä yksilöinä ja monimuotoisina

perheinä ja tukea kaikkien osaamisen

käyttöönottoa. Koulutus ja kotitalo-

ustaidot ylläpitävät yhteiskuntarauhaa

erilaisissa elämäntilanteissa. Martta-

liitto vaatii, että nämä taidot on tur-

vattava kaikille.

Marttaliitto muistuttaa, että hy-

vä arki kuuluu Suomessa kaikille. Pe-

rustuslain mukaan ketään ei saa Suo-

messa asettaa eri asemaan sukupuo-

len, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

vakaumuksen, mielipiteen, tervey-

dentilan tai vammaisuuden perus-

teella. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo-

lait sisältävät tasa-arvon edistämistä

sekä syrjinnän kieltoja koskevia sään-

nöksiä. Tasa-arvolain voimaan astu-

misesta tulee tänä vuonna kuluneeksi

30 vuotta.Olemme edelleen yksi maailman

vauraimmista yhteiskunnista. Martta-

järjestö on 117-vuotisen historiansa ai-

kana korostanut yleissivistyksen ja ar-

jen taitojen merkitystä. Yksi Suomen

historian merkkinaisista, järjestömme

perustaja Lucina Hagman, on toden-

nut: ”Sellaiseksi kuin kansa kasvate-

taan, sellainen se on.”

Yhteiskuntamme elää suuressa

muutoksessa, ja siksi on tärkeää pi-

tää huolta siitä, että jokainen kokee

kuuluvansa yhteisöön. Suomalainen

identiteetti perustuu pitkälti työnte-

koon. Myös heidän, joilla ei ole työ-

paikkaa eläköitymisen, työttömyy-

den, pakolaisuuden tai muun syyn

vuoksi, on koettava elämä mielek-

kääksi. Elämän mielekkyys kasvaa,

kun omia taitoja voi käyttää sekä

omaksi että muiden hyödyksi. Koke-

mus hyödyllisyydestä on edellytys

kotoutumiselle; sille, että ihminen

arvostaa uutta kotimaataan ja sitou-

tuu siihen. Tämän päivän autettava

on usein huomisen auttaja.

Tulevaisuuden Suomi on monikult-

tuurinen. Menestyksemme avain

tulee olemaan kyky kohdata erilaisia

ihmisiä yksilöinä ja arvostaa heidän

taustaansa. Marttajärjestö tukee

kaikkia perheitä ja koteja. Kun arki

sujuu, kaikki hyötyvät. Järjestömme

kotitalouden asiantuntijoiden anta-

ma neuvonta auttaa myös erityisen

tuen tarvitsijoita selviytymään elä-

män eri tilanteissa. Yhdessä oppimi-

nen on tehokasta ja vahvistaa sosi-

aalista pääomaa.

Kohdatessamme toisiamme yhdis-

tyksissä, vapaaehtoistoiminnassa ja

yleisötapahtumisissa rakennamme

tukiverkostoa sekä turvallista ja viih-

tyisää arkea kaikille.

Yhteiskuntarauhaa voi edistää

villasukka ja pullapelti kerrallaan.

palkan takia, vaan heille se on harrastus.Kokouksen päätökseksi tuli, että hal-

lituksen puheenjohtajalle suoritetaan 400 euron ja varapuheenjohtajalle 210 euron kuukausipalkkio. Lisäksi pu-heenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 150 euroa kokoukselta.

KANNATUSJÄSENIÄKIN TOIVO-TAAN MUKAAN Hallituksen puheen-johtajan vaalissa ei Lea Sairaselle ollut vastaehdokkaita, ja Sairanen jatkaa pu-heenjohtajana seuraavat kaksi vuotta.

Hallituksen erovuoroisista jäsenis-tä Helena Puhakka-Tarvainen ja va-rapuheenjohtaja Riitta Leinonen eivät asettuneet ehdolle. Erovuoroisista uu-delleen valittiin Riikka Vacker. Uusi-na jäseninä hallitukseen valittiin Anna Koivisto, Jenny Salmela ja Sirpa Pieti-käinen. Kokousta seuranneessa järjes-täytymiskokouksessa hallituksen vara-puheenjohtajaksi valittiin Sirpa Pieti-käinen.

Kokous hyväksyi kannatusjäsenyyttä koskevan sääntömuutoksen. Kannatus-jäsenen jäsenmaksu on 50 euroa. Kan-natusjäseneksi voi liittyä yksityishen-kilö, yhteisö tai yritys. Kannatusjäsen saa Martat-lehden, mutta jäsenyyteen ei liity samoja oikeuksia kuin varsinai-sella jäsenellä.

Kokous hyväksyi kannanoton Hyvä ja turvallinen arki kuuluu kaikille.

Marttaliiton varsinaisen kokouksen puheenjohtajana toimi Helena Sink-konen. Läsnä oli 53 virallista kokous-edustajaa. Lisäksi paikalla olivat liiton kunniapuheenjohtaja Salme Holma, kunniajäsenet Birgitta Bröckl ja Liisa Kupias, hallitukseen ehdolla ollut Sirpa Pietikäinen, Marttaliiton hallitus koko-naisuudessaan sekä piirien ja Marttalii-ton henkilökuntaa.

Helsingissä 16.4.2016, Marttaliitto ry

54 | MARTAT 2 | 2016

TeRveisin HALLiTUs

pj Lea SairanenEtelä-Karjalan Martat

Vuoksenniskan Martat(Punkaharjun Martat)

vpj Sirpa PietikäinenEtelä-Hämeen Martat

Vanajan Martat

Sari GranniLounais-Suomen Martat

Harjavallan Martat

Anna KoivistoLounais-Suomen Martat

Varsinaiset Martat

Hanna HeikkiläEtelä-Hämeen Martat

Tuomelan Marttayhdistys

Riikka VackerUudenmaan Martat

Laaksolahden Martat

Päivi KukkolaKymenlaakson MartatKouvolan Nykymartat

Jenny SalmelaPohjois-Karjalan Martat

Ilomantsin Marttayhdistys

Mirja StålnackeLapin Martat

Napapiirin Martat

MARTTALiiTOn HALLiTUs 2016

nimipiiri

yhdistys

yHdessä MARTTAjäRjesTöä keHiTTäMä än! jOs HALUAT OTTA A yHTeyTTä MARTTA-AsiOissA, HALLiTUksen säHköpOsTiT OvAT MUOTOA [email protected]

MARTAT 3 | 2016 | 55

eLäMMe infORMA ATiOTULvAssA, joka ei hiljene hetkeksikään, ellei sitä itse välillä vai-menna. Viestejä tulee kaikkialta, koko ajan, ja niiden joukosta pyrimme suodattamaan ne meille tärkeimmät ja vaikuttavimmat sanomat esiin. Toisaalta samaan aikaan kuuluu arvos-telua siitä, että tieto ei enää kulje.

Miten siis saada viestit perille tai vastaanotettua; miten pysyä pinnalla tietotulvassa? Ai-nakin on tärkeää pitää omat yhteystiedot ajan tasalla. Monessa yhdistyksessä tuskaillaan, että kun jäsenille lähetetään sähköpostia, valtavasti viestejä palautuu, koska osoite on vää-rä. Muistathan ilmoittaa aina muutokset yhteystiedoissasi, niin sähköisissä kuin posti-osoitteissakin.

nykyä än pUHUTA An yleisemmin viestinnästä kuin tiedottamisesta. Viestintä onkin osuvampi termi ainakin järjestöelämässä, sillä viestintään osallistuvat kaikki ja se on mo-nisuuntaista. Itse asiassa jokainen martta on järjestömme käyntikortti ja viestinviejä. Mei-dän tulee rohkeasti kertoa järjestöstämme ympäröivään yhteiskuntaan. Vain yhdessä teh-den voimme toteuttaa järjestömme kasvun, vaikuttavuuden ja edelläkävijyyden strategiaa.

Viereisellä sivulla on Marttaliiton hallituksen jäsenten kuvat ja yhteystiedot. Toivomme vilkasta viestintää! Otathan rohkeasti meihin yhteyttä, jos haluat vaikka antaa ruusuja tai risuja, tai jos sinulla on kehittämisideoita.

MARTTAjäRjesTössä TApAHTUU paljon myös kesäaikaan. Ilmoittakaa tapahtumistan-ne paikallisissa ja alueellisissa tapahtumakalentereissa esimerkiksi netissä. Moni lomalai-nen etsii vapaa-ajan tekemistä, ja jos teidän yhdistyksessänne tapahtuu, niin kertokaa kai-kille! Muuten, marttailustakin voi välillä pitää lomaa, jos siltä tuntuu! Voi olla, että kesä-paussin jälkeen yhdistyselämä maistuu entistä paremmalta, kun syyskausi alkaa.

Minulle tärkeintä on viettää aikaa läheisten kesken. Kesä on yritykseni sesonkiaikaa, mutta aion silti ehtiä katsomaan esikoiseni ja keskimmäisen poikani jalkapallo-otteluita, nuorimmaiseni kanssa ongelle sekä mieheni kanssa tanssilavalle. Kyllä kesällä jaksaa, kun joka-aamuinen pulahdus järveen auringon noustessa antaa energiaa.

Antoisinta viestintää on kasvokkain tapaaminen. Nykäisethän hihasta, jos kohtaamme!

TääLLä LeA

Toivommevilkasta viestintää

Marttaliiton puheenjohtaja | [email protected] | +358 50 322 1726MarttaMamma marttamamma/

marttamamma.blogspot.fiMarttaliitto, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki

56 | MARTAT 3 | 2016

EläMänMEno

Onnittelemme95 VUoTTA | Inkeri Nyyssönen 25.1. Leppävirran Martat • Hilkka-Liisa Hirvi-kallio 29.5. Kouvolan My • Anja Roos 16.6. Karjalan tl Laajoen Martat • Eine Similä 25.6. Toijalan My

90 VUoTTA | Aino Velin 13.3. Karkki-lan Martat • Sirkka-Liisa Hiltunen 22.3. Leppävirran Martat • Helena Arponen 1.4. Karsturannan Martat • Saara Nikola 2.6. Kouvolan My • Kirsti Leppänen 28.6. Paason Martat • Leena Seuri 23.7. Lep-pävirran Martat • Sylvi Jokela 8.8. Virtain Martat

85 VUoTTA | Maria Keinänen 13.3. In-kilänmäen Martat • Hilkka Kuusisto 12.6. Suopellon Martat • Salme Lehtoranta 13.7. Jalkarannan Martat • Kyllikki Simos 15.7. Pyhtään kirkonkylän Martat • An-ja Haaranen 8.8. Keskikaupungin Martat Savonlinna

80 VUoTTA | Pirkko Kiiski 20.3. Uuden-kaupungin My • Kaisa Imeläinen 5.5. Tai-nionkosken Martat • Anja Ahola 7.5. Van-järven Martat • Anni Puurtinen 7.5. Pouk-kusillan Martat • Taina Sääskilahti 24.5. Saarenkylän Martat • Raili Hietikko 30.5. Teuvan Martat • Anna-Liisa Lehto 18.6. Nummelan Martat • Toini Turunen 25.6. Tainionkosken Martat • Aino Ranne 29.6. Nakkilan Nykymartat • Sinikka Taramaa 30.6. Tornion Martat • Terttu Suoninen 16.7. Kiteen Säyneenkylän Martat • Kirs-ti Ojala 22.7. Paavolan Martat • Toini Sis-tonen 2.8. Tohmajärven Kemien Mar-tat • Lilja Spring-Ollila 20.8. Saarenkylän Martat

75 VUoTTA | Anja Valo 22.12.2015 Uu-denkaupungin My • Tuula Salminen 30.12.2015 Uudenkaupungin My • Eila Mäkinen 1.1. Uudenkaupungin My • Han-na-Leena Laiho 11.2. Uudenkaupungin My • Sinikka Virtanen 21.4. Vihtavuo-ren Martat • Lea Akkanen 2.5. Karkkilan Martat • Liisa Kortelainen 8.5. Parsiaisen Martat • Marjatta Havu 14.5. Leppävaa-ran Martat • Marja-Leena Puhakainen 17.5. Karsturannan Martat • Elsa Niemelä 18.5. Vihtavuoren Martat • Maija Klemet-tinen 22.5. Tainionkosken Martat • Sirpa Saari 27.5. Hallin Martat • Matti Hytö-nen 4.6. Liimattalan Martat • Ritva Sirviö 11.6. Korpilahden Martat • Marja-Terttu Valkeinen 11.6. Lokalahden Martat • Raili Miikki 13.6. Tainionkosken Martat • Tais-

to Hakulinen 28.6. Kiteen Säyneenkylän Martat • Kirsti Kirveskallio 28.6. Num-melan Martat • Marja-Leena Wallian-der-Lampila 1.7. Forssan Martat • Kaari-na Aarnos 12.7. Korpilahden Martat • Liisa Karppinen 12.7. Perttula-Uotilan Martat • Tuula Hakala 14.7. Teuvan Martat • Pirk-ko Toropainen 14.7. Kiteen Juurikan My • Irma Allila 18.7. Teuvan Martat • Kaarina Välimaa 20.7. Saarenkylän Martat • Ul-la Koski 25.7. Laitilan My • Arja Leinonen 28.7. Keskikaupungin Martat Savonlinna • Kaarina Luukkonen 1.8. Karsturannan Martat • Irma Tuomainen 9.8. Kuusankos-ken Herttamartat • Raija Kaarina Alek-sejev 10.8. Keskikaupungin Martat Sa-vonlinna • Lea Lotti 16.8. Perttula-Uoti-lan Martat • Ulla-Maija Korvenranta 17.8. Nummelan Martat

70 VUoTTA | Tuulikki Heikkinen 19.10.2015 Uudenkaupungin My • An-neli Reinikainen 26.11.2015 Uudenkau-pungin My • Marjatta Hellsten 8.1. Uu-denkaupungin My • Helena Lomppi 13.1. Uudenkaupungin My • Sirkku Konttinen 22.1. Herttoniemenranna Martat • Soi-le Ensio 16.3. Karjasillan Martat • Marja Saara Vainio-Kaila 21.3. Vanjärven Mar-tat • Raija Komi 25.3. Karsturannan Mar-tat • Salme Santavuori-Brander 8.4. Tu-run Uittamon Martat • Mirva Nurmi 11.5.

Turun Uittamon Martat • Sirpa Suome-la 17.5. Karjasillan Martat • Eila Pyhäjär-vi 30.5. Alakorkalon Martat • Anneli Ah-tola 2.6. Linnan Martat • Tarja Aittakorpi 2.6. Perttula-Uotilan Martat • Soile Neu-vonen 3.6. Imatran My • Aila Kauppi 4.6. Savitaipaleen Kirkonseudun Martat • As-ta Repo 6.6. Saarenkylän Martat • Mirja Tuuva 6.6. Imatran My • Sirkka Gröhn 9.6. Kiteen Juurikan My • Eeva Raatikainen 9.6. Launeen Martat • Kerttu Kilo 11.6. Laihalan-Rapattilan Martat • Eija Fröberg 13.6. Porvoon Karjalaiset Martat • Hei-di Kubierske 14.6. Lauttasaaren Martat • Raila Toivanen 15.6. Kuusankosken Hert-tamartat • Leena Räsänen 28.6. Imat-ran My • Raili Hulkoo 29.6. Linnan Mar-tat • Kyllikki Reponen 6.7. Nakkilan Nyky-martat • Eila Rantsi 7.7. Launeen Martat • Ritva Venäläinen 10.7. Lapinlahden Mar-tat • Eija Patrakka 21.7. Niinisalon Mar-tat • Marjatta Rinne 28.7. Linnan Martat • Karin Glader 29.7. Turun Uittamon Mar-tat • Hellevi Piiroinen 1.8. Imatran My • Pirjo Lankinen 2.8. Imatran My • Suoma Lappalainen 6.8. Puttaan Martat • Maire Luhtala 11.8. Teuvan Martat • Irene Vää-täinen 14.8. Pitkälahden Martat • Virpi-Riitta Kumlander 15.8. Niinisalon Martat • Senja Hämäläinen 20.8. Kiteen Säyneen-kylän Martat

65 VUoTTA | Ritvaleena Kangaspunta 5.3. Karsturannan Martat • Raila Räkkö-läinen 10.3. Karsturannan Martat • Risto Venäläinen 14.3. Karsturannan Martat • Pirjo Saarnio 22.4. Karsturannan Martat • Anja Kuivala 20.5. Äänesalon Martat • Liisa Aaltola-Viljanen 26.5. Jalkarannan Martat • Anni Hokkanen 26.5. Keski-Jy-väskylän Martat • Leena Kärhä 26.5. Kes-ki-Jyväskylän Martat • Sirpa Rahikainen 26.5. Tainionkosken Martat • Helena Lap-palainen 30.5. Pyhtään kirkonkylän Mar-tat • Katri Turunen 3.6. Parsiaisen Martat • Kirsti Seppälä 22.6. Karkkilan Martat • Eva Berglund-Kostamo 6.8. Pitkälahden Martat

60 VUoTTA | Anna Heikkinen 6.3. Kars-turannan Martat • Sirpa Annala 28.3. La-puan Martat • Marja-Leena Lahti 31.3. Karkkilan Martat • Pirjo Kesti 17.4. Kar-jasillan Martat • Airi Alatalo 15.5. Kokko-kankaan Martat • Tuulikki Leikas 24.5. Teuvan Martat • Kirsi Siljamäki 29.5. Teu-van Martat • Anja Janhonen 3.6. Karkki-

Vauvoja »Vaivion Marttojen jäsen Reetta

Huikuri ja puolisonsa Mikko Huikuri saivat Helvi-tytön 2.2.2015. Yhdis-tys kävi tuomassa rotinoita ja onnit-telemassa perhettä.

MARTAT 3 | 2016 | 57

PosTiA EläMänMEnoon Elämänmeno-sivuilla julkaisemme marttojen onnitteluja osanottoilmoituksia sekä vauvauutisia. Syntymäpäiväsankareita juh-litaan tasavuosin, mutta yli satavuotiaita vaikka joka vuosi. Yhdistykset ja yksittäiset martat voivat lähettää ilmoituksia. Jos lähetät onnitteluja yhdistyksenne jäsenten puolesta, pyydä päivänsankareilta lupa nimien julkaisemiseen. HUOM! Martat-lehti ei ota tietoja jäsenrekisteristä. Kaikki palstalle tulevat tiedot ovat yhdistysten tai marttojen itsensä lähettämiä. Syntymäpäiväilmoitukset julkaistaan siinä lehdessä, joka ilmestyy lähimpänä merkkipäivää, ellei lähettäjä toisin toivo. Jos haluat ilmoituksen johonkin tiettyyn numeroon, ilmoituksen pitää olla toimituksessa vähintään kuukautta ennen ilmestymispäivää. Osanottoilmoi-tukset ja vauvauutiset pyrimme julkaisemaan seuraavassa mahdollisessa lehdessä, kun tiedot ovat saapuneet toimitukseen. Kuvia julkaisemme lähinnä vauva-uutisten yhteydessä. Lähetä posti osoitteeseen [email protected] tai Martat/Elämänmeno, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

lan Martat • Hannele Helminen 5.6. Lin-nan Martat • Irene Himanen 8.6. Saksalan Martat • Ritva Kemppainen 9.6. Saksalan Martat • Ritva Pasanen 9.6. Pukinmäen Martat • Seija Inkinen 12.6. Paavolan Mar-tat • Paula Laakso 22.6. Pyhtään kirkon-kylän Martat • Marja Runtti 29.6. Karjasil-lan Martat • Sisko Väisänen 6.7. Lapinlah-den Martat • Paula Smal 15.7. Karjasillan Martat • Eva Vilpponen 16.7. Lapinlahden Martat • Tarja Merivirta 3.8. Hautjärven Martat • Gundel Rantalainen 3.8. Por-voon Karjalaiset Martat • Soili Mäkelä 4.8. Keski-Jyväskylän Martat • Erja Koskinen 5.8. Linnan Martat • Ritva Tuokkola 11.8. Launeen Martat

55 VUoTTA | Tiina-Riitta Virrantaka 28.3. Karsturannan Martat • Pirkko Viik-kilä 27.5. Keski-Jyväskylän Martat • Ei-li Jalonen 1.6. Karjalan tl Laajoen Martat • Pirkko Rantaiso 9.6. Patelan Martat • Riit-ta Kivelä 10.6. Keski-Jyväskylän Martat • Anne Minkkinen 10.7. Keski-Jyväskylän Martat • Helena Partanen 10.8. Tohma-järven Kemien Martat • Outi Linqvist 12.8. Forssan Martat

50 VUoTTA | Anu Nurmela-Tulp 20.1. Herttoniemenranna Martat • Päivi Kar-jalainen 2.4. Tahiniemen Martat • Kir-si Rieppo 1.6. Pitkälahden Martat • Elina Uusikartano-Järvi 2.6. Herttoniemenran-na Martat • Päivi Kiveinen 1.7. Laitilan My • Tarja Nuutinen 9.7. Imatran My • Riitta Hakulinen 1.8. Tahiniemen Martat

40 VUoTTA | Katri Raeske 12.2. Karkki-lan Martat

30 VUoTTA | Sanna Ojalehto 2.8. Karja-sillan Martat

Osanottomme »Pitkäaikainen jäsenemme Aune Hala-

va nukkui pois 98-vuotiaana 11.3.2016. Hän oli syntynyt 1.3.1918 Koiviston Tiurin saaressa. Marttoihin Aune liittyi Paraisil-la vuonna 1952. Kiitollisuudella elämän-myönteistä Aunea muistaen Paraisten Marttayhdistys

»Aino Koponen (o.s. Naumanen, s. 28.6.1927) nukkui ikiuneen 21.10.2015 ly-hyen sairastelun jälkeen 88 vuoden ikäi-senä. Siunaustilaisuus pidettiin Vangasnie-men kappelissa Pieksämäellä 29.11.2015.

»Tarkkolan Marttojen pitkäaikainen jäsen Laura Hikipää poistui keskuudestamme 87-vuotiaana 1.4.2016. Hän oli yhdistyk-semme aktiivinen jäsen 62 vuoden ajan ja toimi muun muassa hallituksessa ja ta-loudenhoitajana. Lauralla oli joka tilaisuu-dessa runo hallussa. Lauraa lämpimästi muistaen Tarkkolan Martat

»Nastolan kirkonkylän Marttojen jäsen Raija Marjatta Hölttä nukkui pois 70-vuo-tiaana 25.3.2016. Ahkeraa marttaa ja sihteeriä lämmöllä muistaen Nastolan kk:n Martat

»Hautjärven Marttojen pitkäaikainen jä-sen Anja Jokinen nukkui pois 86 vuoden ikäisenä 3.4.2016.

»Kunnioitettavan pitkät jäsenyydet päät-tyivät, kun toimintaryhmämme kunniajä-senet Sirkka-Liisa Seppälä (94 v.) ja Ester Ahti (108 v.) menehtyivät viime vuoden lopulla.

Joukostamme poistui myös Turun Marttayhdistyksen kunniajäsen, Keski-marttojen toimintaryhmässä aktiivisena loppuun asti toiminut Talvikki Kaski (87 v.). Opimme tuntemaan hänet elämän-myönteisenä, toiset huomioonottavana ja lämminhenkisenä marttana.

He kaikki antoivat aikanaan arvokkaan panoksensa Keskimartoille. Kiitollisina ja lämmöllä muistaen Turun Marttayhdis-tys, Keskimartat toimintaryhmä.

»Muistoissamme Leena Pennanen:Tiistaisten martta-jäseniltojen hy-väntuulinen ja itseironinen hauskuut-taja on poissa. Vahvasti elämässä ja toiminnassa mukana ollut yhdistyk-semme kunniamartta sai kutsun ja siirtyi ajattomuuteen 83-vuotiaana 14.3.2016, varmaankin toivomallaan tavalla, omassa kodissaan ja valmiina tulevaan arkiseen päivään.

Jäämme häntä kaipaamaan, erityi-sesti hänen huumoriaan ja sanaval-miuttaan. Leena oli Pirkkalan Martta-yhdistyksen jäsen vuodesta 1981 ja oli vahvasti yksi meistä. Vastuutehtävistä hän ei ollut kiinnostunut, vaan suoritti innostuneena taitoavaimia ja osallis-tui jäseniltoihin tuoden niihin rentoa ja iloista mieltä. Iloitsimme jokaisella kerralla, kun hän jaksoi lähteä jäsen-il-taan mukaan.

Leena Pennanen teki elämäntyönsä kirkollisessa elämässä tunnetun ro-vastin puolisona, neljän lapsen äitinä ja toimenhaltijana seurakunnassa. Ei varmaankaan ollut aina kovin helppoa toimia kirjanpitäjänä seurakunnassa, jonka kirkkoherra oli oma aviopuoliso. Kotiasiat tahtoivat joskus heijastua ja kuulua myös seurakunnan virastossa. Eläkevuosien alkuun sijoittui aviomie-hen omaishoitajana toimiminen. Vii-meiset kaksikymmentä vuotta Leena eli vahvasti omaa elämäänsä ja oli var-sin toimelias. Leena-mummo oli kor-vaamattoman rakas ja tärkeä lapsille ja lapsenlapsille.

Leenan elämänasenne oli myöntei-nen, hän oli vahva ja määrätietoinen. Vanhoihin asioihin ei saanut jumittua ja anteeksiantamus, armo kannatteli. Sairauksistaan hän totesi, että ”mul-la on ne kaikki” ja silti elämä oli hänel-le ihme ja suuri ilo! Leenasta jäi meille valoisa muisto. Denise Gauffin-Kos-tilainen, Pirkkalan Marttayhdistyk-sen puheenjohtaja

KoRJA AMME Tähteen Marttojen jäsenen, Helga Kekin, muistokirjoitus oli lehdessä 2/2016, ja siinä oli väärä päivämäärä. Helga Kekki nukkui pois 26.12.2015.

58 | MARTAT 3 | 2016

MOnessA MukAnA

HYPIsTeLY-MuHVeJA

Martat ottivat omakseen idean hypiste-lymuhvista. Niitä on valmistettu yhdis-

tyksissä ja lahjoitettu paikallisiin hoitolai-toksiin. Muhviin kiinnitetään esimerkik-si nappeja, tupsuja ja virkattuja kuvioita. Muhvi lämmittää ja antaa tekemistä kä-sille, mikä saattaa rauhoittaa esimerkiksi

muistisairasta henkilöä.

1Pielaveden Rannankylän Martat neuloivat junasukkia ja hypistely-

muhveja. Sukat jaetaan vauvoille neu-volan kautta ja muhvit lahjoitettiin vanhustyönkeskukseen ja palvelukoti Elorantaan.

3Laajoen Martat kutoivat muhve-ja Mynämäen vanhainkotiin ja de-

mentiakotiin. Kuvassa Marjut Urho-nen (vas.), Satu Haanperä, Raili Rau-vola, Anneli Vieno ja Lea Eklund.

5Nelimartat valmistivat 85 muhvia ja villasukkia Alajärven seitsemään

hoivakotiin.

2Pohjois-Juvan Martat neuloivat pinon muhveja Juva-kodin senio-

reille.

4Rovaniemen Marttayhdistys lah-joitti hypistelymuhveja Lapin

Muistiyhdistykselle.

9Karelian Martat ja MM-Martat neuloivat 150 hypistelymuhvia

muistisairaille ja erityislapsille. Kuvassa ahkerat neulojat Maili Vähäniitty (vas.), Aila Lundgren, Eeva Mikkola, Ritva Hä-mäläinen ja Sirkka-Liisa Vänskä.

8Lapinlahden Martat veivät hypis-telymuhvit terveyskeskuksen de-

mentiayksikkö Jukolan asukkaille.

10Lemin Mukavat Martat valmisti-vat havukransseja Pirkko Sihvon

johdolla ja ahkeroivat hypistelymuh-veja Palola-kodin asukkaille.

6Hyvän Tuulen Martat pitivät muh-vitalkoot. Käsityöt lahjoitettiin kah-

teen muistisairaiden hoitokotiin. Ku-vassa Tuula Rötsä ja Tarja Kilpeläinen vierailulla hoitokoti Lieksan Kotipirtis-sä.

7Kiimingin Martat ja Punaisen Ristin Kiimingin ystävätoiminta veivät hy-

pistelymuhveja Palvelukeskus Jaaran-kartanon asukkaille. Mukana martat Liisa Ketola, Jaana Karjalainen, Leena Mikkonen ja Sisko Jaakola sekä Punai-sesta Rististä Päivi Selin ja Aila Berg.

MARTAT 3 | 2016 | 59

kÄsITÖITÄ, PeRInTeITÄ

11Alajärven Nelimartat virkkasivat vihanneksia kaupungin päiväko-

teihin.

13Lapuan Martat veivät virkkaami-aan vihanneksia paikallisiin päivä-

koteihin. Kuvassa Ritva Vilpakka (vas.), Kirsti Nyrhilä ja Arja Karjalainen.

17Airi Väänänen sai valmiik-si Marttaryijyt. Polku-ryijy me-

nee tyttärelle, Retki-ryijylle on paikka katsottuna omassa kodissa.

14Kouvolan Kukko-Marttojen sau-navihtatalkoot pidettiin Jokelan

myllyllä, Kouvolan Valkealassa, sauna- ja myllyperinteitä kunnioittaen.

19Puistolan Martat pitävät syys-myyjäiset Puistola-päivien ai-

kaan. Marttalassa voi nauttia munk-kikahvit ja puuroa, myynnissä on lei-vonnaisia, hilloja ja käsitöitä ja tarjolla myös arpajaiset, kirpputori ja taimitori.

15Ylä-Valtimon Martat tekivät kep-pihevosia myyjäisiin. Illan vetivät

nuorisojäsenet Kiira (11) ja Laura (13), kuvassa edessä.

16Lokalahden Martat lahjoittivat rannelämmittimiä Salmenkar-

tanon palvelukeskuksen asukkaille ja ohjaajille.

12Toivakan Martat luovuttivat Toi-vakan seurakunnalle 45 paria

vauvatöppösiä kastekoteihin annetta-vaksi.

18Kären Martat lahjoittivat neu-lomansa peiton Etelä-Karjalan

sairaanhoitopiirin Armilan saattohoi-to-osastolle.

60 | MARTAT 3 | 2016

MOnessA MukAnA

TALkOITA JA HYVÄÄ MIeLTÄ

keITTIÖssÄ

20Eija Tuukkanen piti Sepänkylän Martoille kurssin Suolaiset tar-

jottavat juhlaan.

21Keihäskosken Martat valmistivat sosekeittoja Maarit Rantakarin

opastuksella.

22Sipuli-ilta Itä-Porin Marttojen tapaan.

23Kiteen Säyneenkylän Martat neuvoivat Somalian ja Eritrean

pojille karjalanpiirakoiden ja perunakak-karoiden tekoa.

27SPR:n Savitaipaleen osasto jär-jesti Marttojen kanssa tapahtu-

man Wirkistystä Wanhuksille Wappu-na Wapaaehtoisvoimin. Savitaipaleen Kirkonseudun Martat ja Hyrkkälän Martat leipoivat munkit ja tekivät si-man.

24Kittilän Martat osallistuivat Uskon yö -tapahtumaan ja jär-

jestivät Kittilän seurakuntatalolle Sen seittemän sortin kahvilan. Esillä oli malliannokset, joiden perusteella asi-akkaat tekivät tilauksensa.

29Luvian Martat järjestivät Garderobin merkeissä tuunat-

tujen vaatteiden muotinäytöksen. Ti-laisuudessa oli myös tuunattujen vaat-teiden myyntiä, kirpputori ja Kello vii-den tee.

26Vauhtimartat järjestivät Tam-pereen Hämeenkadulla hyvän

mielen tempauksen ja jakoivat ohikul-kijoille ilmaisia muurikkalättyjä.

25Tornion Martat järjestivät ke-säjuhlan Marjaluodossa, mu-

kana olivat myös Karungin Martat ja Kokkokankaan Martat.

28Keski-Suomen Martat olivat mukana järjestämässä seniorita-

pahtuma Vertaishässäkkää, jossa tutus-tuttiin eri kulttuureihin. Marttojen pis-teellä maisteltiin Swazimaan herkkuja. Kuvassa Maire Korhonen (vas.) Keljon-kankaan Martoista käsityöpisteellä.

MARTAT 3 | 2016 | 61

»Marttayhdistysten tapahtumista kertovat kuvat teksteineen voi lähettää osoitteella Martat, Monessa mukana, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki tai [email protected]. Julkaisemme painokelpoisia digi- ja paperikuvia, emme kuitenkaan lehdestä leikattuja tai tavalliselle paperille tulostettuja kuvia. Kun otat kuvia, valitse mahdollisimman suuri tallennusmuoto. Kuvien vähimmäiskoko on 500 x 500 px, kun resoluutio on 300 dpi. Emme palauta palstalle lähetettyjä kuvia. Niiden käyttöoikeus siirtyy Marttaliitolle.

ReTkeLLÄ

34Iida Kon-tunen on

kolmannen pol-ven martta. Hän oli Rehulan Mart-tojen mukana ke-sätorin kahvituk-sessa.

30Kempeleen Martat järjestivät Lakeuden marttayhdistysten

kokoontumisen ja oman yhdistyksen vuosijuhlan. Kakku koristeltiin Martat-logolla. Tilaisuudessa 40-vuotismer-kin saivat Airi Huovinen ja Helinä Lilja-mo, pronssisen ansiomerkin Raili Kaveri, Raija Rumpunen ja Salme Meriläinen.

33Lokalahden Martat lahjoittivat jäsenilleen Martta-logolla va-

rustetut turvaliivit. Kyllä martta näkyy!

31Suomen Merimieskirkko viet-ti 140-vuotisjuhlaa Meri-Porissa.

Pihlavan Martat hoitivat juhlan muoni-tuksen ja kahvitukset Heli Rämön joh-dolla. Pääjuhlassa apuna olivat myös Meri-Porin Martat.

35Muurolan Martat Rovaniemel-tä lahjoittivat paikkakunnalla

asuville myanmarilaisnuorille stipen-din musiikkiopintoja varten.

32Puotilan Martat esittelivät muotinäytöksessään kotimai-

sen Sataneuleen mallistoa.

36Valkeakosken Uudet Martat järjestivät näyttelyn ja tuunaus-

tempauksen Valkeakosken kirjastossa. TV 1 oli kuvaamassa, ja martat päätyi-vät televisioon.

38Ihamaniemen Martat ja Enon-kosken Martat tekivät kesäret-

ken Joensuuhun ja Lieksaan, kohtei-na Kahvila Houkutus, Eeva Ryynäsen ateljee, Ravintola Isäntärenki, Pielisen museo ja Lieksan kirkko.

39Jurvan Martat tekivät kesäret-ken Vaasaan ja Mustasaareen.

Käytiin mm. Strömsön kuvauspaikoil-la, käsityöpuodeissa, Tikanojan taide-kodissa ja Michael Lutherin ruusutar-hassa.

40Hildan Martat ja Taavetin Martat kävivät kesäretkellä

Suomenlinnassa, Tamminiemessä ja Seurasaaressa.

37Kuusankosken Hert-tamartat tekivät vir-

kistysretken Vierumäen urheiluopistolle.

1. Muista myös palvi- ja kasvishernekeitot

S

STäydellinen maku – nauti!Tuoppi Kotikalja 0,75 lUUTUUS - Valmis kotikalja maistuu niin yksin kuin ystävienkin seurassa.

Kesäkauden herkkuRantasen Talkkunajauho 1 kgNauti viilin, jugurtin, piimän tai rahkan kanssa – Hämäläinen talkkuna-jauho on kypsä viljatuote.

Nopeasti isollekin porukallePerinteinen hernekeitto 435 gSäilyvä ja helppo kesäruoka, joka maistuu kaikille. Maista myös Kasvis (435 g)- ja Palvihernekeitto (450 g).

Uunituoretta helposti mökillä, veneessä, karavaanareille... Mallasmestarin Saaristolaisleipä 420 gPakkauksessa on jauhoseoksen lisäksi kuivahiiva ja paistovuoka.

Matkalle maistuvaan Suomen suveen – ota mukaasi nämä vaivattomat kesäherkut

Valmistuohje

1. Lisää lämmitetty vesi jauhoseoksen joukkoon.

2. Sekoita taikina hyvin ja kaada se voideltuun vuokaan.

3. Anna leivän nousta tunnin ajan.4. Paista 175 asteessa 50-60 minuuttia.

5 vinkkiä helppoon kesään

www.facebook.com/kymppi-maukkaatwww.facebook.com/laihianmallas

www.laihianmallas.fiwww.tuoppi.fi

Aromikasta ja kirkasta kotikaljaaTuoppi Kotikaljauute 3 x 35 gVähällä vaivalla kotikaljaa kotiin ja juhliin. Sisältää ohra- ja ruismallasta. Valmista juomaa 9 l

1

3

S

5

2

4

Kajaanissa 6.-10.7.2016

www.runoviikko.fi

Marttojen toimintaa on seurattu viimeisten kuuden vuoden ajan Taloustutkimuksen Neu-vontajärjestöt Suomi Tänään -tutkimuksessa. Martat sijoittuivat kolmatta kertaa kärkeen tutkimuksessa, jossa olivat mukana Liikenneturva, Kuluttajaliitto, Maa- ja kotitalousnaiset, Ruokatieto, Veronmaksajain Keskusliitto, ProAgria, Työtehoseura, Taitoliitto sekä Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto.

Liikenneturva, Martat ja Veronmaksajain Keskusliitto olivat tutkituista järjestöistä tunne-tuimmat. Niiden toimintaa tai tarkoitusta tuntee 30–37 % suomalaisista 15–79-vuotiaista. Eri järjestöjen toimintaa tuntevien osuudet ovat kasvaneet kahden vuoden aikana.

Neuvontajärjestöjen ulkoista kuvaa mitattiin kouluarvosanan (4–10) ja seitsemän eri omi-naisuuden avulla, jotka liittyvät neuvonnan tai avun saatavuuteen ja järjestön toimintaan. Martat oli paras kokonaismielikuvaltaan ja seitsemän mielikuvatekijän yhteisvaikutuksessa. Arvosanalla 8,18 Martat sijoittui kaikkien 10 järjestön yhteisen keskiarvon yläpuolelle.

Marttojen toimintaa tai toiminnan tarkoitusta tuntee hyvin 5 % ja jonkin verran 26 %, eli yhteensä 31 % suomalaisista. Järjestökuvamme vahvuuksia ovat neuvonnan tai avun saata-vuus henkilökohtaisesti tai ryhmänä, toiminnan asiantuntemus ja tehokkuus sekä lähesty-misen helppous. Näissä ominaisuuksissa Martat on järjestöjen kärjessä. Kokonaismieliku-va Martoista sekä neuvonnan saatavuus puhelimitse ja netin välityksellä ovat kehittyneet myönteisesti 2014–2015. Henkilökohtaisen neuvonnan tai ryhmäneuvonnan saatavuu-dessa on myönteistä kehitystä pitemmällä aikavälillä.

Parantamisen varaakin löytyy: On syytä lisätä viestinnän näkyvyyttä ja avoimuutta eri-tyisesti yhdistyksissä sekä sähköisen neuvonnan ja puhelinneuvonnan saatavuutta. Näissä osioissa sijoituimme neljänneksi.

Kehitetään kaikki yhdessä marttatoimintaa ja viestitään siitä avoimesti omilla paikkakun-nillamme. Näin pysymme jatkossakin järjestöjen kärjessä! MARIANNE HEIKKILÄ

TUTKITUSTI YKKÖSIÄ

Lähde: Taloustutkimus Oy, Merja Tuominen. Neuvontajärjestöt Suomi Tänään tammi–helmikuu 2016. Manner-Suomen 15–79-vuotias väestö, kirjekysely, vastaajia 3 648, ajankohta 12.1.–16.2.2016.

1. Muista myös palvi- ja kasvishernekeitot

S

STäydellinen maku – nauti!Tuoppi Kotikalja 0,75 lUUTUUS - Valmis kotikalja maistuu niin yksin kuin ystävienkin seurassa.

Kesäkauden herkkuRantasen Talkkunajauho 1 kgNauti viilin, jugurtin, piimän tai rahkan kanssa – Hämäläinen talkkuna-jauho on kypsä viljatuote.

Nopeasti isollekin porukallePerinteinen hernekeitto 435 gSäilyvä ja helppo kesäruoka, joka maistuu kaikille. Maista myös Kasvis (435 g)- ja Palvihernekeitto (450 g).

Uunituoretta helposti mökillä, veneessä, karavaanareille... Mallasmestarin Saaristolaisleipä 420 gPakkauksessa on jauhoseoksen lisäksi kuivahiiva ja paistovuoka.

Matkalle maistuvaan Suomen suveen – ota mukaasi nämä vaivattomat kesäherkut

Valmistuohje

1. Lisää lämmitetty vesi jauhoseoksen joukkoon.

2. Sekoita taikina hyvin ja kaada se voideltuun vuokaan.

3. Anna leivän nousta tunnin ajan.4. Paista 175 asteessa 50-60 minuuttia.

5 vinkkiä helppoon kesään

www.facebook.com/kymppi-maukkaatwww.facebook.com/laihianmallas

www.laihianmallas.fiwww.tuoppi.fi

Aromikasta ja kirkasta kotikaljaaTuoppi Kotikaljauute 3 x 35 gVähällä vaivalla kotikaljaa kotiin ja juhliin. Sisältää ohra- ja ruismallasta. Valmista juomaa 9 l

1

3

S

5

2

4

OTA YHTEYTTÄ JA VARAA LOMASI I 24H VERKKOKAUPASTA LOMALINJA.FI TAMPERE p. 010 289 8100 I HELSINKI p. 010 289 8102 I RYHMÄT p. 010 289 8101

Puhelut 8,35 snt/puh +17,17 snt/min. Palvelumaksu 23 €/varaus. Verkkokaupassa palvelumaksua ei peritä.

ATEENA JA SANTORINI 17. – 24.10. ı 1 493 €Sivistyksen, kulttuurin ja kauneuden lähteillä Kreikassa.Asiantuntijaopas Pirjo Fragkopoulos

MAALAISJUHANNUS SAARENMAALLA 23. – 25.6. ı 398 €Juhannuskokko, tanssiesitykset ja musiikki takaavat tunnelmallisen keskikesän juhlan kauniilla Saarenmaalla.Asiantuntijaopas Riitta-Liisa Niemenmaa

IRLANNIN KIERTOMATKA 19. – 26.8. ı 1 658 €Limerick, Galway, Westport, Sligo, DublinVihreän saaren kierros kuljetaan osin “Wild Atlantic Way” -reittiä pitkin. Nähdään luonnonihmeitä, ihastellaan värikkäitä kaupunkeja ja kuullaan tarinoita Irlannin historiasta.Asiantuntijaopas Anu Vikevainen-O’Byrne

4. – 9.10., 11. – 16.10. ja 18. – 23.10.2016

RANSKAN JA ITALIAN RIVIERA

Riviera valloittaa - vuoret ja meri, ylellisyys ja yksinkertaisuus.

Nizza, taiteilijoiden Eze ja Saint Paul de Vence, hajuvesiteollisuuden Grasse, Cannes, Italian Ventimiglia ja rento San Remo, lisämausteena ruhtinaiden Monaco.

Asiantuntijaopas Leila Rajander

HINTAAN SISÄLTYY• Norwegianin reittilennot turistiluokassa• majoitus kahden hengen huoneessa• ohjelman mukaiset kuljetukset• ohjelman mukaiset retket ja sisäänpääsymaksut• ohjelman mukaiset ateriat 5 x aamiainen, 3 x lounas• suomalaisen asiantuntijaoppaan palvelut perillä

HINTA 1 096 €

RANSKA

ITALIA

Nizza Eze

MonacoMenton

Cannes

Ventimiglia

San Remo

Martat_toukokuu_2016_215x140.indd 1 29.4.2016 14.02

KeSÄKeITaaT

eTeLÄ-KaRJaLaN MaRTaTMarttojen vohvelikioski, Satamatori 9, LappeenrantaPuh. 050 461 1025 (myös ryhmävaraukset). Avoinna 31.8. saakka päivittäin klo 10–22. Säävaraus.

»Vohveleita makeilla ja ruo-kaisilla täytteillä. Uutuus Marttarella-vohveli (mozza-rellajuustoa, pestoa, tomaat-tia). Kahvia, teetä, mehua.

»Martta-alennus –10 % jäsen-kortilla.

»Viikoittain ajankohtaisia koti-talousneuvontavinkkejä, mm. Vuoden kasvisvalinnat, Vartis-sa valmista, Mennään matto-pyykille, Kesän parhaat gril-lausvinkit.

eTeLÄ-SaVON MaRTaTMikkelin Satamakahvila, Laiturikatu 1Fb Satamakahvila MikkeliAvoinna 1.6.–21.8. arkisin klo 7.30–18, viikonloppuisin 9–18. Pidennetyt aukioloajat mark-kinoiden ja tapahtumien ai-kaan.

»Suolaista ja makeaa kahvilei-pää, vohveleita, irtojäätelöä, C-oikeudet

»Martta-alennus kahvista jä-senkortilla. 26.7. muurinpohja-letut jäsenhintaan.

KeSKI- Ja eTeLÄ-POH-JaNMa aN MaRTaTTorikahvila, Kokkolan toriPuh. 044 3363 210. Tieduste-lut myös piiristä, puh. 06 8313 127 (ark. klo 9–12)Avoinna (säävaraus): 1.–18.6. ja 15.–31.8. ke klo 8–21, pe ja la 8–15.20.6.–13.8. ma, ti, to, pe ja la klo 8–15, ke klo 8–21.

»Suolaista ja makeaa; Martto-jen keittiöllä lähiraaka-aineista leivottuja leivonnaisia. Kahvia, teetä, kaakaota, lähilimsaa, ir-tojäätelöä. Kotipullaa. Keski-viikkoisin tuoreita munkkirin-kilöitä!

KYMeNLa aKSON MaRTaTMarttakahvio, Kouvolan tori, Kivimiehenkatu 8Puh. 040 759 6647. Avoinna 3.9. saakka ma–pe 7.30–14 ja la 8–14.

»Kahvia, teetä ja virvokkei-ta, marttapullia, kahvikakkua, makeita ja suolaisia piirakoita, lohivoileipiä.

»Martta-alennus kahvista jä-senkortilla.

»Keskiviikon kesävinkit klo 10–12, ajankohtaista kotitalo-usneuvontaa.

»Yli 10 hlön ryhmät: ilmoit-takaa tulostanne puh. 040 759 6647.

LOUNaIS-SUOMeN MaRTaTVohvelikioski, Antinkadun ja Valtakadun kulma, PoriJazz -viikolla 11.–16.7. klo 10–22

»Kuumia vohveleita makealla ja suolaisella täytteellä, kah-via ja virvokkeita.

POHJOIS-KaRJaLaN MaRTaTMarttakahvio, Joensuun toripuh. 050 300 05 02Avoinna 31.8. saakka. Lasten piirakkakoulut heinäkuussa.29.4.–31.5. ma–pe 7.30–16.30, la 8–15, su 29.5. 10–156.6.–24.6. ma–pe 7–17, la 8–15, su alk. 5.6. 10–1527.6.–14.8. ma–pe 7–18, la 8–15, su 10–1515.8. alk. ma–pe 7.30–16.30, la 8–15, su 21.8. 10–15

»Lasten piirakkakoulut piirak-kapajalla 5.7., 7.7., 12.7., 14.7., 19.7., 21.7., 26.7. ja 28.7. Tilauk-sesta myös ryhmille.

»Marttakahvio on Joensuun torin sydän! Tervetuloa naut-timaan kesän parhaista het-kistä kahvikupposen, uuni-tuoreiden karjalanpiirakoiden ja herkullisten kotitekoisten kahvileipien ääreen.

Marttakahvioissaollaan kesämielellä

Pienen lapsen äidin Ida Erikssonin täysihoitolassa vierailevat kulttuuri-

persoonat Eino Leinosta L. Onervaan.

Elämänmakuisessa suosikkisarjassa pääset kurkistamaan suomalaisten

merkkihenkilöiden arkielämään kuin Downton Abbeyssa ikään. Lue myös

Paimentyttö, Lapsenpiika ja Emännöitsijä.

Facebook.com/SyrjastakatsojanTarinoita

Menneiden aikojen lumoa

Kaupoissa 26.5.

KUPONgIT

POHJOIS-SaVON MaRTaTMarttakahvio, Kuopion Kaup-patoriPuh. 050 339 4258 (myös ryhmävaraukset). Avoinna 31.8.saakka, touko- ja elo-kuussa klo 8–15, kesä- ja hei-näkuussa klo 7–15.30. Sääva-raus: sateella olemme kiinni.

»Kahvia, teetä, pullia, makeita ja suolaisia piirakoita, sämpy-löitä, pannurieskaa, maakun-nan maistuvimmat Ämmät.

»Martta-alennus –10 % kah-vista ja leivonnaisista jäsen-kortilla.

»Martan päivänä pe 26.7. tar-jolla martan marjapiirakkaa, santsikuppi kaupan päälle.

RaUMaN MaRTTaYHDISTYSPerinneruokaa Taidemuse-on pihalla, Kuninkaankatu 37, Rauma. Lapskoussia, pankak-

koa, topseilvellinkiä ja mallas-sämpylää 25.–29.7. klo 11–14 ruoan riittoisuuden mukaan.Monipuolinen harrastekä-sitöiden näyttely 24.–28.7. klo 10–18 ja 29.7. klo 10–20, Marttapirtti, Luostarinkatu 4.

RIIHIMÄeN MaRTaTKesäkahvila Pesutupa, Kau-punginmuseon pihapiiri, Öl-lerinkatu 3, RiihimäkiAvoinna 5.6. alkaen kesäsun-nuntaisin klo 12–16 (ei juhan-nussunnuntaina) syyskuul-le asti.

»Reilun kaupan kahvia ja tee-tä, makeita ja suolaisia lei-vonnaisia, myös gluteeniton vaihtoehto.

»Yhteistyössä kaupunginmu-seon kanssa mm. kirpputori-päiviä, neuvontapäiviä, piha-tansseja.www.riihimaenmartat.fi

Marttaliitto ry

Tunnus 500

1880

00

00

3 Vastauslähetys

Marttaliitto ry

maksaa

postimaksun

MITÄ MIeLTÄ MaRTaT-LeHDeSTÄ 3/2016?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla

Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla

Muita terveisiä

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Vastaukset myös sähköpostilla ([email protected]) tai postikortilla (Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki).

Marttaliitto ry

Tunnus 500

1880

00003 Vastauslähetys

Marttaliitto ry

maksaa

postimaksun

»Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl Marttojen kangaskassia.

PaLVeLUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta nume-rosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

Osoitteenmuutos alkaen / 2016

Asiakasnumero osoitelipusta

Vanha osoite / tilauksen maksaja:Nimi LähiosoitePostinumero ja -toimipaikkaPäiväys ja allekirjoitus

Uusi osoite / lahjatilauksen saaja:NimiLähiosoitePostinumero ja -toimipaikkaPäiväys ja allekirjoitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös [email protected] tai p. 050 511 8099

»Yksi pelisarja, Martat, pelimuotona pistebogey, naiset punainen tee, mie-het keltainen tee.

»Pelivaatimus Green Card, maksimi pelitasoi-tus 36.

»Kilpailu on vain martoille. »Osallistumismaksu 65

€ sisältää kilpailuja peli-maksun, rangepallot, aa-mukahvin, Arskan letut taukokioskilla ja ruokailun pelin jälkeen.

KILPaILUKUTSU MaRTTagOLFIIN

aIKaTaULU » Ilmoittautuminen klo

7.30 alkaen »Aamukahvi klo 8 »Kisojen avaus ja info

8.40, jonka jälkeen siirty-minen teepaikoille.

ILMOITTaUDU 11.7. men-nessä Annilan golfkeskuk-seen [email protected] tai p. (015) 335 518. Ilmoittautuessasi kerro marttayhdistyksesi, golfseurasi ja tarkka tasoi-tuksesi.

Marttojen golfmestaruuskilpailut 2016 järjestetään perinteisesti Martan päivänä 26.7. Annilan golfkeskuksessa Mikkelissä yhteislähtökilpailuna.

LISÄTIeDOT: Muonion Martat, Antero Lehtinen p. 040 720 1084, Tapani Kivimäki p. 0400 312 500www.annilangolfkeskus.fi

Par on parasta

itse tehtynä!

66 | MARTAT 3 | 2016

Ristikon ratkaisu s. 63.

MARTTARISTIKKO

MARTAT 2 | 2016 | 67

uusi Alku

kesäkuu HeiNäkuu elOkuu

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

Sääpäiväkirja

Kiitos valinnastasi.

Suomalainen Dansukker Taloussokeri valmistetaan sokerijuurikkaasta,

jota viljelee maassamme noin 800 sopimusviljelijää. Viljelijöiden

lisäksi Suomen sokeriteollisuus työllistää maassamme satoja henkilöitä. Valitsemalla markkinoiden ainoan täysin suomalaisen sokerin tuet arvokasta suomalaista työtä.

Muistathan, että suomalaiset marjat ansaitsevat arvoistaan

seuraa – täysin suomalaista sokeria!

Nyt etsitään Suomenkansallisherkkua!

Osallistu kisaan kehittämällä oma reseptisi ja jakamalla kuva valmiista

ehdotuksestasi Instagramissa #KANSALLISHERKKU

Lisätietoja: dansukker.fi

Kisaan voi osallistua 23.6.–31.8.2016.

martat-lehti - kesä 2016

Documents