martat-lehti - kesä 2015

1 | Martat 1 • 2010

4–5

2015

MARTTAJÄRJESTÖ 116 VUOTTA | 1899–2015

28 | KANOJA KOTIIN?Hinta 10 €

Kokeile tä

tä koton

a

8Kolmen polven puutarhapalsta | 8

Lähde liikkeelle leivästä | 14

USKOISITKO KORVIASI, JOS PÖYTÄLIINA EHDOTTAISI

SINULLE RESEPTEJÄ?

Hyödynnä Marttojen jäsenetu Finlayson-verkkokaupassa.

Todennäköisesti ensimmäinen keittiötekstiili, jossa on Marttojen tekemiä iltapalareseptejä.

Katso lisätiedot: martat.fi

SAR

I TA

MM

IKA

RI

aromien kuningatar kesyyntyy kiisselissä huu-

maavasta hurmaavaksi.SiVu 13

Sisältö5 Pääkirjoitus

7 Martoissa on…8 Siskon kanssa kasvimaalla

13 Aromien kuningatar14 Lähde liikkeelle leivästä

20 Heinäsirkkoja herkkusuille23 Martat kokkaavat kotiloita

24 Huljuva vesi oikeisiin uomiin28 Kot kot kotona

33 Hyttysmyrkyt testissä34 Virkkaa kesä akkunaan

36 Isän kotiinpaluu40 Pienin askelin eteenpäin

42 Taantuma on riski tasa-arvolle45 Kesäkeitaat

46 Vuoden tärkein kokous48 Vuosikokouksen kannanotto

50 Elämänmeno53 Ansiomerkit54 Sanavalmis

56 Monessa mukana61 Marttaristikko

63 Kaunista kukilla

63K

AN

NEN

KU

VA R

EETT

A P

ASA

NEN

martat 4–5/2015IR

A H

ON

KON

EN

Annen kanalassa tepastelee myös kukko.

Kimpussa kauneus tiivistyy. Sido yhteen luonnonkasve-

ja ja kukkapenkin antimia.

Näin lehtokotilot päätyvät pataan ja lautaselle: kerää, puhdista, keitä ja valmista.

Viljelypalstalla ahke-ruus palkitaan. Sato-kausi ulottuu raparpe-rista maa-artisokkaan.

28

8keSäkäSityö

kulkee muka-na. Virkkaa ver-

hoon 91 palaa. S iVu 34

rankkaSa-teen SattueS-Sa vesi ohjataan

oikeaan suun-taan. S iVu 24

kun kahVi oli kortilla, juo-

ma säästettiin juhlahetkiin S iVu 36

SAR

I TA

MM

IKA

RI

HEL

MI S

IRO

LA

23

ESSUKILPAILU MARTOILLE

VAnhASTA UUSI | KILPAILUAIKA 8.6.–30.9. |

hUOMAAMartoilla nyt oma osasto Kädentaidot-messuilla!

OSALLISTU nÄIn1. Kuvaa tuotteet, joista aiot tehdä essun.2. Kuvaa valmis tuote, kirjoita lyhyt kuvaus ideastasi ja anna kilpailutyöllesi nimi.3. Lähetä kuvat ja teksti, yhteystietosi ja marttayhdistyksesi sekä piirisi nimi osoit-teeseen [email protected]

RAATI VALITSEE, YLEISÖ ÄÄnESTÄÄ Raati valitsee 10 työtä, jotka laitetaan esil-le Marttojen osastolle Suomen Kädentai-dot -messuilla Tampereella. Yleisö äänes-tää näistä 3 parasta essua. Äänestysaikaa on pe 13.11. klo 10–18 ja la 14.11. klo 10–15.

VOITTAJAT julkistetaan messujen Idea-lavalla (C-halli) lauantaina 14.11. klo 16.

PALKInnOT1. Pfaff Passport 2.0 ompelukone. (arvo 595 €).2. Helsinki–Tukholma-risteily luksusluo-kan hytissä kahdelle. Risteilyn arvo lähtö-päivän mukaan 240–420 €.3. 100 €:n lahjakortti lankakauppa Snur-reen (myymälä tai verkkokauppa).Lisäksi: Yleisöäänestykseen valittujen es-sujen tekijät (10 henkilöä) saavat Tampe-reen Messuilta pääsyliput tapahtumaan.

Raatiin kuuluvat Aija Rouhiainen (suunnittelija, ri-saineri, tv:stä tuttu), Mervi Oksanen (Tampereen Messut/Suomen Kädentaidot), Kirsi Peltola (Pai-melan Martat, Itä-Hämeen Martat) ja Tanja Ranta-nen (Kädentaitomartat, Uudenmaan Martat).

LISÄTIETOJA [email protected]

Tee kierrätysessu martalle;naiselle, miehelle tai lapselle! Essu suojaa vaatteita lialta ja

vähentää pyykkäämisen tarvetta. Tee essu tuunaten ja kierrättäen. Toteutustapa, tyyli ja malli ovat vapaat. Hyödynnä esimerkiksi

vanhoja kodintekstiilejä tai vaatteita; verhoja, farkkuja, paitoja... Voit tehdä

essun rinnalle vaikka pipon, huivin tai muun päähineen, mutta sen

tekeminen ei ole edellytys kilpailuun osallistumiselle.

Vanhan mekon uusi elämäKesäisin mummolan mökillä annettiin aikaa vanhalle: maalasin veljeni kanssa ränsisty-neen leikkimökin, vaari korjasi katiskoja ja mummi kunnosti verhoja, pöytäliinoja ja mek-koja. Jännittävintä oli päästä tutkimaan isovanhempien vaatekomeroa. Sieltä sai ottaa esil-le yhden vaatteen ja muunnella sitä mielensä mukaisesti.

Mummilla oli marja- ja sienimetsässä sekä koiraa ulkoiluttaessaan aina sään mukaiset va-rusteet saappaista päähuiviin. Muotialan ihmisenä hän pukeutui ajatuksella yhteisiin ate-ria- ja ajanviettohetkiin. Mummin yritys valmisti muun muassa pitkiä oloasumekkoja. Nii-tä käytettiin meillä kotonakin ja korjattiin vuosikymmenestä toiseen, tarpeiden mukaisesti.

Koska minulla on tällainen ”tuunaustausta”, nautin Marttojen Garderobi-neuvonnasta, jo-ka innostaa harkitsevaan kuluttamiseen. Heinäkuussa Garderobi on isosti esillä Porin Suo-miAreenalla. Satakunnan Martat järjestää paneelin, jossa pohditaan tekstiilien tuotantoa ja kulutusta, sekä Rätei ja lumpui -muotinäytönksen.

olin äsKettäin tuomarina nuorten Garderobi-kilpailussa, jossa muo-kattiin vanhoja t-paitoja. Kilpailutöitä tuli monta sataa. Mukana oli poi-kien ja tyttöjen taidokkaita ja kekseliäitä tekniikkakokeiluja, joita olisin voinut laittaa heti kesäpaidaksi päälle. Voittajien valinta ei ollut helppoa.

Uusi sukupolvi kasvaa jakamiskuluttuuriin, jossa tärkeintä ei ole omis-taminen vaan jakaminen. Kiertotalousajattelun mukaisesti voit lainata toisille asuntoasi, kulkuvälinettäsi tai työkalujasi, tai antaa vaatteesi ja

huonekalusi eteenpäin, kun et enää tarvitse niitä. Kierrättäminen on kuluttajalle kätevää ja taloudellista, mutta sillä on merkitystä myös luonnonvarojen ja kansantalouden kannalta.

Aiemmassa työssäni olen matkustanut Bangladeshissa ja nähnyt alaikäisiä tyttöjä, jotka tekevät meille vaatteita. Pari vuotta sitten yli tuhat ihmistä kuoli Rana Plazan vaatetehtaan romahtaessa. Onnettomuuden jälkeen osapuolet allekirjoittivat Accord-sopimuksen, jonka tavoitteena on parantaa työturvallisuutta ja työntekijöiden oikeuksia. Tekstiiliteollisuus on tärkeää köyhän maan kehittymiselle. Meidän kuluttajien on vaadittava valmistajilta ja kau-poilta tietoja, millaisissa oloissa vaatteemme valmistetaan. Siitä muistuttaa Vaatevallanku-mous-tapahtuma, johon martatkin osallistuivat.

Kesä on otollista aikaa katsoa vanhoja rojuja ja hylättyjä asioita uudelleen. Muokataan, korjataan, kierrätetään, harkitaan. Pysähdytään arvioimaan, mikä on kestävää: omistami-nen vai jakaminen.

maRtat 4–5 / 2015

113. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 8 numeroa vuonna 2015

(yksi kaksoisnumero).

Toimitus | Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki,

[email protected], www.martat.fi

Julkaisija | Marttaliitto ry vaihde 050 511 8002,

fax 010 838 5601

Päätoimittaja | toiminnan-johtaja Marianne Heikkilä

p. 050 375 1195

Toimituspäällikkö Helena Kokkonen p. 050 374 3192

Ulkoasu | Katja Kuittinen

Asiantuntijat | Pirkko Elomaa-Vah-teristo, järjestöasiat | Arja Hopsu-Neuvonen ja Kaisa Härmälä, ravit-semus ja ruoka | Teija Jerkku, kodin talous | Asta Kuosmanen, kotipuu-tarha | Terhi Lindqvist, kansainväli-

set asiat | Marjahelena Salonen,opinto-, koulutus- ja järjestöasiat

Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@

media-q.fi, p. 040 523 8813

Levikki 41 173 (LT 2013)

Tilaukset Marja-Liisa Alhonsalo, p. 050 511 8099, marja-liisa.al-

[email protected]. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Bal-tian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 8 numeroa 50 €, 4 numeroa 30 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoin-

nissa.

Painopaikka

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiISSN 1798-4068

PÄÄKIRJOITUS 8.6.2015

m a R tat 6/2015i l m e s t y y

24.8.

Teemakausi 2014 –2016 MARTOISSA ON ARJEN

MAHDOLLISUUSMartat on kotitalousneuvontajärjes-tö, joka edistää kotien ja perheiden

hyvinvointia ja kotitalouden arvostus-ta. Järjestö antaa jäsenilleen taitoja ja valmiuksia vaikuttaa omassa elinympä-ristössään ja yhteiskunnassa. Martta-liittoon kuuluu 16 piiriä, joissa kotita-

lous- ja puutarhaneuvonnan ammatti-laiset järjestävät opetusta ja kursseja. Marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä

on 1 200, ja niissä on yli 48 000 jäsentä.

PsMarttojen kah-viot ovat kesän

keitaita. Katso osoit-teet ja aukioloajat s. 45.

Marianne Heikkilä | Marttaliiton toiminnanjohtaja, päätoimittaja | [email protected]

JAN

I LAU

KKA

NEN

SHU

TTERSTO

CK

Ympäristömerkitty painotuote,

441 619

PEFC/02-31-151Kestävän metsätalouden

edistämiseksi.Lisätietoja www.pefc.org

PEFC/02-31-151

6 | MARTAT 7 | 2014

Yhteistyö-kumppanit:

PA K K AU K S E S S A

lahjakortti Marttojen kurssille Penninvenyt-täjän keittokirja leipäohjemagneetti vil-lasukat Omaan kotiin -opas palovaroitin tiskiharja ja sieniliinoja lahjakortti Kulutta-

ja-lehden näytenumeroihin

www.martanpuoti.fiHinta 90 €,

sis. postikulut.

Aik

uisp

akka

us o

n re

kist

eröi

ty ta

vara

mer

kki

AIKUISpakkausAskel omaan elämään

Tilaa täältä:

MARTAT 1 | 2014 | 7

Martoissa on... M ART TA JÄRJESTÖ 116 V UOT TA 1899–2015

JÄRJE ST YSMIE S

Hanki kodin tärkeille pa-pereille oma lokero, kansio tai laatikko.

34 nımeäEM ÄNTÄLE HTI

n:o 6/1970

matkustamisen tekniikkaJos hyvät ystävät tai tuttavat ta-

paavat toisiaan raitiovaunuissa tai busseissa, ei pidä osoittaa ylitse-

pursuavasti iloaan tapahtumasta. Ei ole soveliasta myöskään huutaa

asianomaisia nimeltä, jos nämä eivät ole sattuneet huomaamaan tai kertoa perhesalaisuuksiaan,

joita lähelläolijat voivat kuunnel-la. Entäpä, jos nämä tuntevatkin

puheena olevat henkilöt tai sattu-vat itse olemaan skandaaliuutisen

päähenkilö?maija kauppinen

KOKEILE TÄTÄ MARTTAILLASSAKäpylehmä, ulpukkapossu, lummekoru, kaarnalaiva… Ohjeita linnunpöntöstä lumi-

linnaan. Elina Koskelainen & Heikki Saure: Perinnetaidot, käsikirja kaikille. SKS.

Naistenviikolle osuu 34 nimen nimipäivä. Siinä on syitä juhliin!

PÄIVÄN KUVA Tolkkila-Värälän

Martat piti jokakeväiset siivoustalkoot

Värälän rauhankiven ympäristössä.

Värälän rauhan solmimisesta on 225

vuotta ja juhlapäivää vietetään 14.8.

Haravanvarressa huhkivat Marja-Lee-

na Heinola, Tuula Suuronen, Mirja Vir-

tanen, Liisa Saari ja Eeva Komu.

SAM

I REP

O

ER

KKI T

ALV

ILA

Kalenterissa26.7.MARTAN PÄIVÄ

18.–24.7.NAISTENVIIKKO

SAL AINEN HY VEMarttaliiton hallituksen

jäsen kertoo, kuinka ilahduttaa.

»Veljentyttäreni Pinja ihmetteli hiljan, miten toisen kotona siivoamisella voi olla terapeuttinen vaikutus, kun taas oman kodin siivous on täyttä tuskaa.

Salainen hyveeni on samaa sukua. Ko-tini ei tosiaankaan ole marttamaisen

siisti, mutta kodin ulkopuolella suoritan salasiivousta. Kaupoissa järjestelen hyl-lyjä ja palautan toisten jättämiä tava-

roita oikeille paikoille, mikäli nämä osu-vat reittini varrelle. Jos löydän vanhen-tuneita tai pilaantuneita tuotteita, py-rin kertomaan niistä henkilökunnalle. »En kuulu Roska päivässä -liikkeeseen, mutta enemmän kuin yksi roska tu-

lee joka päivä kerättyä. Varsinkin lasi, muovi ja alumiinitölkit saavat sorme-ni syyhyämään. Roska-astioiden puu-te tai niiden liian pitkät tyhjennysvälit

harmittavat. »Toinen hyveeni liittyy ajatusmaail-

maani: uskon ihmisen hyvyyteen. Ih-minen ei ole ihmiselle susi! Mielem-me pahoittavat sanat tai teot johtu-

vat useammin ajattelemattomuudesta tai luonteiden eroista kuin tahallisesta

loukkaamisen halusta.Riitta Leinonen

MAT

TI P

IKKU

JÄM

SÄ

8 | MARTAT 4–5 | 2015

viljelyn iloA vuokRApAlsTAllAYhteinen harrastus

Marttasisarukset Hanna ja Pia kesyttivät villiintyneen puutarhapalstan ja loivat siitä kolmen

sukupolven kohtaamispaikan.MeRjA FoRsMAn //KUVAT sARi TAMMikARi

Siskon kanssa kAsvi-MAAllA

«

MARTAT 4–5 | 2015 | 9

10 | MARTAT 4–5 | 2015


Paras puutarha on sellainen, jossa hyö-tykasvit, kukat ja sukupolvet kasvavat rinta rinnan. Pia Kukkosen ja Han-na Koskenheimon puutarhapalstal-

la lapset, aikuiset ja appivanhemmat kokei-levat, oppivat ja nauttivat toistensa seurasta.

Viljely on aina kuulunut sisarusten suvun yhteisiin harrastuksiin.

– Isovanhempien kesäpaikalla kasvatettiin perunat myös lapsille ja lastenlapsille. Syksyi-sin oli perunannostotalkoot. Vanhemmat pi-tivät palstaa pihalla, ja minä viljelin salaattia pupulleni, Pia muistelee.

– Opimme siihen, että itse kasvatettua sa-toa on aina tarjolla. Olen itsekin kasvattanut jotain pientä vaikka rivitalon pihalla, Han-na lisää.

Varsinainen viljelyinto leimahti liekkeihin toukokuussa 2013, kun sisaruksille siunautui oma palsta Helsingin Lassilasta, Hannan ap-pivanhempien, Pekka ja Maikki Koskenhei-mon, palstan läheltä. Hanna asui Tanskassa, ja Pia oli silloin vierailulla hänen luonaan, jo-ten palstan valitseminen jäi appiukon har-teille.

– Hyvän palstan valitsikin! Esimerkiksi ve-sipiste on aivan vieressä, ja maassa oli paljon kasveja valmiina, Hanna kiittelee.

kunnosTAMinen kovAA TyÖTÄ Kymme-nen neliömetrin palsta rehotti rikkaruohois-ta. Appivanhemmat ja Pia aloittivat raivaa-misen, ja pian Tanskasta palannut Hanna lapsineen liittyi mukaan. Sisarukset viet-tivät joka illan palstalla perustöitä tehden. Appivanhempien neuvot ja apu olivat kullan arvoisia, jotta maa saatiin viljeltävään kun-toon ja istutukset käyntiin.

Ideoita etsittiin ja taitoja kartutettiin Mart-tojen puutarhakursseilla ja kirjallisuutta tankkaamalla; marttailemalla, kuten Pia pro-sessia kutsuu. Vertaistukea saatiin omalta yh-distykseltä, Siperian Martoilta.

Ilman apua innostus olisi saattanut jää-dä lähtökuoppiinsa ja viherpeukalo keskel-le kämmentä. Palstaviljelyn alkuhankaluuk-

aluksi maassa rehottivat vain rikkaruohot. ilman apua innostus olisi saattanut tyssätä alkuunsa.

sipeRiAn MARTAT (siMA) on Helsinkiin muutta-neiden turkulaisten vuonna 2005 perustama yh-distys. Hannan Koskenheimo ja Pia Kukkonen ovat perustajajäseniä.

Simalaisten intohimoja ovat eväsretket, taidemu-seot, kastikekurssit, politiikka, tasa-arvo, hauskan-pito ja joulukoristeet. Toiminta perustuu yhdessä ideoimiseen ja tekemiseen.

Pia, Anni ja Lauri ihailevat aterian ainek-

sia.

«

MARTAT 4–5 | 2015 | 11

sista kertoo muun muassa viljelijöiden no-pea vaihtuvuus. Vaikka puutarhaharrastus on suosittua ja jonot palstoille pitkät, maa-tilkkuja vapautuu vuosittain.

– Osa viljelijöistä on iäkkäitä, eivätkä he pysty enää pitämään huolta viljelmistään. Eniten palstoja taitaa kuitenkin vapautua uu-silta viljelijöiltä. Innostus riittää pari vuotta, ja sitten palstasta luovutaan, Pia uumoilee.

– Kunnostaminen on kovaa työtä. Uudet viljelijät saavat palstan, joka on yleensä ollut muutaman vuoden huonolla hoidolla. Maa re-hottaa rikkaruohoista ja on kova homma saa-da se viljeltävään kuntoon, Hanna selvittää.

Kevään jälkeen sisarusten palsta alkoi olla hyvässä kunnossa. Pekka lahjoitti raparpe-rin juurakon ja Hanna toi esikasvattamiaan taimia. Multaan päätyi mansikoita, perunoi-ta, herneitä, maa-artisokkaa ja viinimarja-pensaita. Ajatus omasta sadosta, lähituote-tusta luomuruoasta, oli osa sisarusten ide-ologiaa.

– Ostettuna viinimarjat ovat kalliita, eikä pakasteita voi käyttää huoletta. Itse kasvatet-tuja marjoja napostellessa ei tarvitse kantaa huolta listeriasta. Arvostan puhdasta lähivil-jeltyä ruokaa, jossa vitamiinit säilyvät, sai-raanhoitajana työskentelevä Pia selittää.

Hyötyviljelmien lisäksi palstalle istutettiin silmänruokaa, säästäväisyys mielessä.

– Suosikkikukkani pioni maksaa kahdek-san euroa kukkakaupasta ostettuna. Nyt mi-nulle kasvoi pioneja ilmaiseksi, Pia hehkuttaa.

RApARpeRisTA MAA-ARTisokkAAn Vähi-tellen maa alkoi tuottaa satoa. Toukokuussa satokauden aloitti raparperi, lokakuussa sen lopetti maa-artisokka. Hannan rakastamaa kurpitsaakin sai napsia pitkälle syksyyn as-ti, pupujen kanssa kilpaa.

– Kesäkurpitsaa ja Halloween-kurpitsoja! Huolena on, että puput käyvät syömässä sa-don ennen pyhäinpäivää. Edellisvuonna talt-tahampaat napsivat osan kesäkurpitsasados-ta, Hanna harmittelee.

Jänisten lisäksi satoa verottivat muun mu-

aluksi maassa rehottivat vain rikkaruohot. ilman apua innostus olisi saattanut tyssätä alkuunsa.

Palstalla viljel-lään sekä hyö-tykasveja että

silmäniloa.

Tekemällä tai-dot karttuvat

ja uskallus kas-vaa. Muilta vil-jelijöiltä tulee hyviä neuvoja.

Lauri korjaa satoa.

Pia Kukkonen (vas.) ja Hanna Koskenheimo kuuluvat Sipe-rian Marttoi-

hin.

«

12 | MARTAT 4–5 | 2015

assa viime kesän helteet ja epätietoisuus.– Joku oli kitkenyt viime keväänä istut-

tamani yrtit ja heittänyt kompostiin, Pia moittii.

– Ja joku toinen kitki pois minun istut-tamani auringonkukan alut, Hanna vas-taa samalla mitalla.

On siis tärkeää tietää, mitä viljelee, ja erottaa rikkaruohot viljeltävistä kasveis-ta. Varsinkin kukkapenkissä tämä voi olla haasteellista, summaavat sisarukset.

Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta muun muassa kesäkurpitsaa ja raparpe-ria saatiin muillekin jaettavaksi. Kurpit-sat kaavittiin lyhdyiksi ja sisuksesta teh-tiin keittoa ja piirakkaa.

– Itse kasvatettu ruoka maistuu par-haalta, Hanna kehaisee.

TAlkoopÄivÄT kAlenTeRiin Viime ke-sänä viljelysten äärellä paiskittiin puu-tarhatöitä, vietettiin eväsretkiä ja nautit-tiin rakkaiden seurasta. Appiukko aut-toi muun muassa työkalulaatikon kor-jaamisessa: talvella hiiri oli tehnyt sinne pesän, kesällä laatikkoa asuttivat ampi-aiset. Anni (4) ja Lauri (5) hoitivat omia punaherukkapensaitaan ja istuttivat sie-meniä multaan.

– Lapset ovat aina innoissaan tulossa mukaan. Leivän päältäkin nypitään au-ringonkukan siemenet, että ne saadaan multaan, Hanna naurahtaa.

Palstalla tavattiin samanhenkistä vä-keä. Jutut lensivät palstarajojen yli, vesi-pisteellä vaihtuivat vinkit ja taukopaikal-la taimet.

Helteillä lähisuku valjastettiin kastelu-hommiin. Myös perheen pienimmät otti-vat kannut käsiinsä. Yleensä palstailu oli kuitenkin siskojen yhteinen juttu.

– Siskon kanssa viljeleminen on muka-vampaa. Jaamme palstan hommat, kitke-miset ja kastelut, ja sadon tietenkin, Pia virnistää.

– Tässä yhteishuoltajuudessa on tullut mukavasti jaettua viljelyn iloja ja suruja, Hanna lisää.

Kiireenkin keskellä sisarukset pitivät

huolta siitä, että palstaviljely hoidetaan. Talkoopäivät kirjoitettiin vaikka kalen-teriin, että löytyi yhteistä aikaa.

– Palstaviljely on marttailua parhaalla mahdollisella tavalla, Pia toteaa.

piTkÄn TÄHTÄiMen suunniTelMiA Tänä kesänä Pia hoitaa palstaa yksin, sil-lä Hanna lähti taas perheineen maail-malle, tällä kertaa Australiaan.

– Täällä on siskoa ja palstaviljelyä ikävä, Hanna suree toisella puolen maapalloa.

– Lapsetkin juttelevat viljelemisestä ja siitä, kuinka paljon heidän pensaansa kas-vavat sillä aikaa, kun olemme täällä.

Tuhansien kilometrienkin takaa voi laa-tia suunnitelmia ja haaveilla. Kun perhe palaa Suomeen, palstalle istutetaan aina-kin pensasmustikoita, marjoja, tomaat-tia, punajuurta, laventelia ja lisää juurek-sia. Aina jätetään tilaa uusille kokeiluille.

– Minusta tuntuu, että pitäisi opiskella enemmän palstaviljelystä ja eri lajikkeis-ta. Mahdollisuuksia on niin monia, Han-na huokaa.

Muutaman vuoden kokemuksella us-kallus on kasvanut ja taidot karttuneet. Pitkän tähtäimen suunnitelmat ovat hahmottuneet ja innostus kasvanut. En-si vuonna palstalla touhutaan taas isolla porukalla. l

piAn jA HAnnAn vinkiTpalstaviljelystä kiinnostu-neille.

1 Älä anna periksi, vaikka palstoille on jonoa. Vaihtu-

vuus on nopeaa, ja jonot voi-vat liikkua reippaasti.

2Tee perustustyöt kunnol-la, se helpottaa palstan

hoitoa.

3Valitse lajit sen mukaan, kuinka usein ehdit käy-

mään paikalla. Jotkut lajit vaativat jatkuvaa kastelua, toisten kanssa pääsee hel-pommalla.

4Valitse kasviyhdistelmä, joka antaa satoa pitkin

kesää. Raparperit touko-kuussa tuntuvat luksukselta pitkän talven jälkeen, ja maa-artisokat korjataan myöhään syksyllä – tai vasta keväällä.

5Kysy roh-keasti apua

kanssaviljelijöil-tä.

6Älä istuta palstaa heti täyteen. Jätä tilaa ideoille

ja kasvien luonnolliselle leviä-miselle.

7Ole säästäväinen. Kasvata rönsyillä, itse keräämilläsi

siemenillä ja jakamillasi juuri-paakuilla.

8Istuta alkukesästä viikon välein salaattia, porkka-

naa ja retiisejä useaan ot-teeseen. Näin saat jatkuvaa satoa.

9Merkitse selkeästi, mitä istutit mihinkin.

10Tee villiintyneen kas-vimaan kitkemistyöt

huolella. Älä heitä rikka-ruohoja suoraan kompostiin vaan kuivata ne ensin. Näin ne eivät ala kasvaa kompos-tissa.

kurpitsasta tehtiin lyhtyjä, keittoa ja piirakkaa.

«


MARTAT 4–5 | 2015 | 13

VUODEN 2015 YRTTI MESIANGERVOVuoden yrtin valitsee Arktiset Aromit

NIITYN kUNINGATTAREN VANIljAkIISSElI

0,5 l maitoa4 mesiangervon kukintoa1 muna0,5 dl maissi-tärkkelystä2 rkl sokeria1 tl vaniljasokeria

esiangervon aromikkaita kukkia on perinteisesti käy-tetty viinin, oluen, sahdin ja siman mausteena. Edel-leen angervon kukilla maustetaan juomia ja jälkiruo-kia. Tuoreita kukkia ja lehtiä voidaan lisätä salaatteihin

ja keittoihin. Kun tehdään teetä, lehdet kannattaa ensin hiostaa.Mesiangervo sisältää salisylaattia, joten kasvi saattaa aiheut-

taa allergisia oireita. Kasvia onkin käytettävä varovasti. Suuret määrät voivat aiheuttaa pahoinvointia ja huimausta.

Lehdet kerätään ennen kukkimista ja kukat heti mykeröiden avauduttua. Kasvinosien pitää olla puhtaita, nuoria, terveitä ja vahingoittumattomia. Lehtien alimmaiset lehdykät riivitään ja kärkiosa otetaan mukaan kokonaisena. Varren paloja tai lehti-ruoteja ei oteta mukaan. Kukinto katkaistaan kokonaisena alim-man haaran tyvestä.

kUIVAAMINEN Paras kuivauslämpötila on noin 35 astet-ta. Lehdet kuivataan ohuena kerroksena, ilmavasti ja auringol-ta suojassa. Kukinnot kuivataan kasvikuivurissa tai ripustetaan kimppuina sisätiloihin. Lehti on kuiva, kun se taivutettaessa kat-keaa rapsahtaen. Kasvit säilytetään ilmatiivisti ja valolta suojat-tuna lasi- tai peltipurkeissa, lehdet myös paperipussissa, jonka päälle voi laittaa muovipussin. Oikein varastoituna lehdet ja ku-kat säilyvät seuraavaan satokauteen.

HIOSTAMINEN Lehtien hiostaminen tuo esille kasvin aromit ja vähentää kitkeryyttä. Kerää lehdet ja anna niiden nahistua huo-neenlämmössä muutama tunti tai yön yli. Ota lehtiä kämmen-ten väliin ja rutistele. Lehdet tummuvat ja niiden solukko rikkou-tuu. Pyörittele lehdistä peukalonpään kokoisia palloja ja laita ne lasipurkkiin ilmavasti, älä painele tiiviiksi. Sulje kansi löyhästi, niin että purkkiin pääsee ilmaa. Laita purkit 40-asteiseen uuniin 1–2 tunniksi, kunnes lehdet ovat ruskeita. Avaa pallot, levitä lehdet kuivumaan ja jatka edellä olevan kuivatusohjeen mukaan.

Aromien kuningatar »Lämmitä maito miltei kiehuvaksi ja lisää mesi-

angervon kukinnot. Ota kattila liedeltä ja anna maidon maustua 15 minuuttia. Siivilöi maito ja anna jäähtyä. Sekoita jäähtynyt maito, muna ja maissitärkkelys kattilassa. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes seos kiehuu. Vähennä läm-pöä ja keitä 3–4 minuuttia. Mausta sokerilla ja vaniljasokerilla. Kaada kiisseli annoskulhoihin ja anna jäähtyä. Koristele marjoilla.

Kiisselissä villi-yrtti kesyyntyy huumaavasta hurmaavaksi.

MARTAT 4–5 | 2015 | 13

leivän monet mahdollisuudetHelppoa ja kesäistä

Kesädillat

leivästäLähde liikkeelle

aRJa hoPsu-neuvonen Ja Kaisa häRmälä //KUVAT Reetta Pasanen

14 | maRtat 4–5 | 2015

maRtat 4–5 | 2015 | 15

Porkkana-rakuunaleivät,

punajuuri-timja-mileivät ja Katan

rucolaleivät

Leivän varaan voit koota oikean aterian tai makeita makueLämyksiä.

Lähde liikkeelle

«

16 | maRtat 4–5 | 2015

KantaRellileiPä3–4 viipaletta vaaleaa vuoka-leipääleipärasvaa200–250 g kantarelleja tai muita tuoreita sieniä2–3 rkl voita tai margariinia2–3 kevätsipulia2 rkl hienonnettua ruohosipuliasuolaa ja mustapippuria100 g siian, muikun tai kirjolohen mätiä100 g (kevyt)ranskankermaa

»Paahda leipäviipaleet paistin-pannulla tai grillissä. voitele vii-paleet. Puhdista sienet ja viipa-loi sipulit. Paista sieniä voissa tai margariinissa noin 5 minuuttia. Lisää sipuli ja ruohosipuli juuri ennen tarjoilua. mausta suolalla ja mustapippurilla. Levitä sienet leiville. Pursota tai nostele lusi-kalla päälle mäti ja ranskankerma.

sillileivät4 viipaletta tummaa leipääleipärasvaa2–3 keitettyä perunaa2 keitettyä kananmunaa100 g matjessilliä1 dl kevytranskankermaatilliä

Marinoitu punasipuli:1–2 punasipulia0,5 dl punaviinietikkaa1 rkl sokeria0,5 tl suolaa

»valmista marinoitu punasipu-li. kuori sipulit ja leikkaa ohuiksi renkaiksi. siirrä viipaleet kulhoon ja valuta päälle punaviinietikka. Lisää sokeri ja suola. sekoita ja anna maustua vähintään 10 mi-nuuttia.

valuta marinadi pois sipuli-renkaista. voitele leivät. kuori ja viipaloi perunat ja kananmunat. nostele perunaa, munaa, silliä ja sipulirenkaita leiville. Lusikoi tai pursota päälle nokare ranskan-

kermaa. koristele tillillä.vinKKi: Laita ranskankerma pa-kastuspussiin, leikkaa pussista kulma pois ja pursota.

täYtettY leiPä1 tai 2 vaaleaa leipää

Kastike:4 rkl oliiviöljyä2 rkl viinietikkaa1 rkl sokeria0,5 tl suolaa1/3 tl mustapippurirouhettaripaus chilijauhetta

Täyte:2 punasipulia2 paprikaa1 kesäkurpitsanoin 200 g mausteista makkaraa, esim. bratwurstiaripaus suolaa ja valkopippuriaöljyä1–2 valkosipulinkynttä1 rasia kirsikkatomaatteja1 dl mustia oliiveja1/2 ruukkua basilikaa(paahdettuja seesaminsiemeniä)

»Leikkaa leivästä kansi ja kover-ra sisusta pois. Leikkaa sisus kuu-tioiksi.

sekoita kastikkeen aineet kes-kenään. kuori ja halkaise puna-sipulit. Leikkaa sipulinpuolikkaat ohuiksi suikaleiksi ja laita kastik-keeseen marinoitumaan.

Halkaise paprikat ja poista sie-menet. Leikkaa puolikkaat muu-tamaksi lohkoksi. kuumenna paistinpannulla öljyä, laita lohkot siihen ja kypsennä niin, että pap-rikan kuori tummuu. nosta loh-kot muovipussiin hetkeksi, että kuoret irtoavat. vedät paprikois-ta kuoret pois ja kuutioi lohkot.

Leikkaa kesäkurpitsa ohuik-si viipaleiksi. Paahda öljytyt vii-paleet grillissä tai paista pannul-la öljytilkassa. ripottele pinnalle aavistus suolaa ja pippuria. Leik-kaa jäähtyneet viipaleet neljään

Herkullisia makuparejauudet Perunat & siLLi

savukaLa & raejuustokantareLLit & mari-

noidut siPuLirenkaat

Kantarelli-leipä

Sillileipä

Mausteiset lihapullatja salsa-kastike

kun kehittelet tarjottavaa kekkereihin, illanistujaisiin tai kotoiselle aterialle, lähde liikkeelle leivästä. Se on käy-tännöllinen, terveellinen ja monipuolinen aterian pe-ruselementti.

ResePtit Valitse tarvittaessa leiväksi gluteeniton vaihtoehto.

säilYtä oiKein »Leipää säilytetään huoneenlämmössä. Leipä säilyy hyvä-

nä 1–3 päivää, leipätyypistä riippuen. Parhaiten säilyy juu-reen tehty leipä, niin ruisleipä kuin vaaleakin.

»kesällä leipä saattaa homehtua tavallista herkemmin. Helteellä leipää voi pitää jääkaapissa. maku ja rakenne voi-vat hieman muuttua, mutta säilyvyys paranee.

16 | maRtat 4–5 | 2015

«

«

maRtat 4–5 | 2015 | 17

Täytetty leipä


Illanistujaisiintäytetty LeiPä sisäL-tää kasviksia, maus-teista makkaraa ja

LeiPäkrutonkeja.

maRtat 4–5 | 2015 | 17

Rakastunut leipä


KESÄ MAISTUU LEIVÄN PÄÄLLÄ

Upeita värejä:päällystä leipä juuressoseilla

Makeaa & suolaista:Jyväleipää, briejuustoa ja kirsikkahilloketta.

Pinkkiä aterian päällesiemenLeivänmuruja,

mascarPonea & kotimaisia vadeLmia

18 | maRtat 4–5 | 2015

maRtat 4–5 | 2015 | 19

osaan. Grillaa makkarat tai leik-kaa ne paloiksi ja paahda kevy-esti pannulla. Paista leipäkuu-tiot paistinpannulla, jossa on tilkka öljyä ja 1–2 hienonnettua valkosipulinkynttä. Halkaise kir-sikkatomaatit. Leikkaa basili-kanlehdet karkeaksi rouheeksi.

sekoita kaikki täytteen ai-neet keskenään. täytä leipä. tarjoa loput täytteestä salaat-tikulhosta tai täytä toinen lei-pä. tarjoa leipä esimerkiksi leik-kuulaudalta. ottimiksi sopivat terävä veitsi ja salaattiottimet.

Kesädillat6 isoa pyöreää, ohutta rieskaa

Täyte:200 g ruodotonta savukalaa1 omena1 prk (200 g) raejuustoan. 2 tl punaista pestoa2 rkl maustamatonta jogurttia, esim. kreikkalaista1 tl sokeria12 viipaletta (120 g) juustoa

»kuori tarvittaessa omena ja poista siemenkota. Leikkaa omena pieniksi kuutioiksi.Hienonna kala kulhossa haaru-kalla. Lisää omenakuutiot, rae-juusto, pesto, jogurtti ja sokeri. sekoita.

aseta 3 rieskaa työlaudal-le. Laita jokaiselle rieskalle 4 juustoviipaletta. Lusikoi juus-ton päälle kalaseos. nosta kun-kin rieskan päälle toinen rieska. taputtele päältä kädellä, jotta täyte tiivistyy hiukan.

kuumenna pinnoitettu pais-tinpannu keittämällä siinä hetki vettä. kaada vesi pois ja kuivaa pannu talouspaperilla.nosta leivät pannulle. Paine-le lastalla. alenna levyn lämpö puoleen. Paista 2–3 minuuttia. käännä lastalla. Paista toiselta puolelta sen verran, että leivät kuumenevat, noin 3 minuuttia.

Leikkaa leivät veitsellä tai saksilla neljään osaan. tarjoa sa-laatin kera.

PoRKKana-RaKuuna-leivätruisleipäviipaleita500 g kuorittuja, keitettyjä porkkanoita200 g valkosipulituorejuustoatuoretta rakuunaasuolaa ja mustapippuria

»soseuta keitetyt porkkanat tehosekoittimessa tai sauva-sekoittimella. anna soseen jäähtyä. Lisää joukkoon tuore-juusto ja hienonnettua rakuu-naa. sekoita tasaiseksi. maus-ta suolalla ja pippurilla. Levitä tahnaa leipäviipaleille. koriste-le tuoreilla yrteillä.

PunaJuuRi-timJami-leivätruisleipäviipaleita500 g keitettyjä punajuuria200 g tuorejuustoatuoretta timjamia ja kirveliä (1–2 oksaa)suolaa ja mustapippuria

»Laita punajuuret kuorineen kattilaan kylmään veteen, jos-sa on suolaa. kuumenna ve-si kiehuvaksi ja keitä punajuu-ret kypsiksi. anna punajuurien jäähtyä hieman, kuori ja soseu-ta tehosekoittimessa tai sau-vasekoittimella. anna soseen jäähtyä. Lisää joukkoon tuo-rejuusto ja hienonnettuja yrt-tejä. sekoita tasaiseksi. maus-ta suolalla ja pippurilla. Levitä tahnaa leipäviipaleille ja koris-tele yrteillä.

Katan RuColaleivät4–6 viipaletta leipääpuoli ruukkua rucolaa100 g maustamatonta kevyttuorejuustoapinnalle esim. kirsikka-tomaatteja

»Hienonna rucola monitoimi-koneessa tai sauvasekoittimel-la. sekoita rucolasilppu tuore-juuston joukkoon. Levitä tahna leipäviipaleille. koristele kirsik-katomaateilla.

Makean-suolaiset

kirsikkaleivät


maKeansuolaiset KiRsiKKaleivät4–6 viipaletta jyväistä leipää200 g brie-juustoakirsikkahillokettacashewpähkinöitä

»Paahda cashewpähkinöi-tä kuivalla ja kuumalla pais-tinpannulla sen verran, että pinta saa vähän väriä. sekoi-ta välillä. rouhi paahdettuja pähkinöitä hieman. aseta lei-päviipaleille siivuiksi leikattua brie-juustoa. nosta päälle kirsikkahilloketta ja koristele pähkinärouheella.

Kirsikkahilloke:500 g kirsikoita3,5 dl hillosokeria0,5 dl vettä1 vaniljatanko1 kanelitanko

»Huuhtele kirsikat ja poista kivet. Laita kirsikat kattilaan. mittaa joukkoon vesi ja kie-hauta. Halkaise vaniljatanko ja raaputa siemenet tangos-ta. Lisää vaniljatanko, sieme-net ja kanelitanko kattilaan. Lisää sokeri koko ajan sekoit-taen. anna kiehua hiljalleen noin 10 minuuttia. kuori pin-nalle muodostuva vaahto pois. kaada hilloke kuumiin purkkeihin. anna purkkien jäähtyä huoneenlämmössä. säilytä jääkaapissa.

RaKastunut leiPä

Pohja:noin 200 g siemenleipää, esim. Fazer Real Ruis75 g voita0,5 dl fariinisokeria

Vadelma-mascarponevaahto:250 g mascarpone-juustoa1 dl ranskankermaa tai kreik-kalaista jogurttia0,5 dl tomusokeria2–3 dl kotimaisia vadelmia

Strösseli:2 hapankorppua tai 1 viipale siemenleipää25 g voita2 rkl fariinisokeria

»valmista pohja: Hienonna leipäviipaleet leipäveitsellä tai monitoimikoneessa. sekoi-ta sulatettu voi ja fariinisoke-ri joukkoon. Levitä leipämas-sa piirakkavuoan pohjalle. Lai-ta vuoka jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi.sekoita mascarpone-juusto, ranskankerma tai jogurtti, to-musokeri ja vadelmat keske-nään. säästä muutama vadel-ma koristeluun.

Hienonna hapankorput tai leipäviipale monitoimikonees-sa. sekoita joukkoon strösselin muut aineet. Paista strösseliä paistinpannulla sen verran, et-tä se saa väriä. anna jäähtyä.

ota vuoka jääkaapista ja nostele vadelma-mascarpone-vaahto päälle. koristele strös-selillä ja tuoreilla vadelmilla.

osa

ohj

eist

a on

Faz

erin

ja m

artt

ojen

näe

leip

ä uu

sin

silm

in -

vihk

oses

ta.

ResePtit Valitse tarvittaessa leiväksi gluteeniton vaihtoehto.

PaKasta tuoReena »jos leipää tulee ostettua tai

leivottua yli oman tarpeen, ylimääräiset kannattaa pa-kastaa tuoreena. Pakasteessa leipä pysyy hyvänä 2–3 kuu-kautta.

»jäiset viipaleet sulatat no-peasti leivänpaahtimessa, paistinpannulla tai uunilla. mikrouuni sitkistää leivän.

«

20 | MARTAT 4–5 | 2015

öTökäT RAvinnoksiProteiinia hyönteisistä

Myyntikojut pur-suavat paahdet-

tuja heinäsirkkoja Oaxaca de Juárez-in kuuluisilla ruo-kamarkkinoilla.

MARTAT 4–5 | 2015 | 21

Suomessa vasta totutellaan ajatukseen hyönteisten syö-misestä, mutta Meksikossa niitä on käytetty ravinnok-si jo vuosituhansia. Meksikon eteläisen osavaltion, Oa-xacan, keittiön erikoisuus on chapulínes eli paahdetut heinäsirkat.

Oaxacan osavaltiossa asuu lähes parikymmentä alkuperäis-kansaa, joista jokaisella on oma kielensä ja pukeutumistyylinsä. He vaalivat rikasta kulttuuriperintöään ja siirtävät ruoanvalmis-tustapansa sukupolvelta toiselle. Näin myös hyönteiset ovat py-syneet ruokalistalla nykypäivään saakka.

Ainutlaatuinen keittiö perustuu yhteisöllisyyteen ja ikiaikai-siin traditioihin. Peltotilkkujen viljelyyn ja sadonkorjuuseen osallistuu koko kylän väki, ja aterioille valmistetaan monivai-heisia ruokalajeja, joilla on usein myös rituaalinen merkitys.

LisäTULoJA PiEnviLJELiJöiLLE Pienviljelijät keräävät hei-näsirkkoja myytäviksi maissipelloiltaan ja saavat näin tuiki tär-keitä lisätuloja. Eniten sirkkoja esiintyy alkukesästä syksyyn, kun kasvit ovat sateiden jäljiltä vehreimmillään. Suuret kaupal-liset yritykset pyydystävät sirkkoja verkoilla sinimailasviljel-miltä.

Heinäsirkat pestään huolellisesti ja niitä keitetään kiehuvassa vedessä muutaman minuutin ajan, kunnes ne muuttuvat väril-tään punertaviksi. Sen jälkeen ne paahdetaan keraamisella tai valurautaisella comal-pannulla murskatun valkosipulin, limet-timehun ja suolan kanssa. Sirkat voidaan maustaa myös ripauk-sella chilipippuria.

HEinä-siRkkoJA HERkkU-sUiLLE

Meksikossa hyönteisiä syödään niin kansankuppiloissa kuin

huippuravintoloissakin; alkupaloina, välipaloina ja mausteena.TEKSTI & KUVAT MARi RoMPPAnEn

22 | MARTAT 4–5 | 2015

Vähärasvaiset heinäsirkat ovat osa oaxacalais-ten ruokaval-

iota.

Kuivattuja chilipaprikoi-ta käytetään

lukuisiin perin-neruokiin.

Paahdettuja heinä-sirkkoja tarjotaan oluen tai drinkin

kanssa niin baare-issa kuin kodeis-

sakin.

Oaxacalaiset nauttivat perinne-herkkunsa yleisimmin välipalana pähkinöiden tapaan. Chapulineja myydään osavaltion pääkaupungin Oaxaca de Juárezin ruokamarkki-noilla, katukojuissa ja monenlaisis-sa tapahtumissa. Niitä myös napos-tellaan cantina-baareissa paikallisen mezcal-juoman kylkiäisenä.

Proteiinipitoiset hyönteiset ovat löytäneet tiensä kaupungin huippu-kokkien resepteihin meksikolaisen kaakaon ja vaniljan rinnalle. Hei-näsirkkoja käytetään ainesosana esi-merkiksi kastikkeisiin ja keittoihin, ja niitä laitetaan tlayuda-pizzoihin pa-pujen ja sianlihan seuraksi. Paikalli-sella juustolla ja heinäsirkoilla täyte-tyt paprikat, chiles rellenos, on mo-nen oaxacalaisen suosikkiannos.

Täällä tortilla-maissileivät saa-vat täytteekseen avokadotahnaa eli guacamolea ja heinäsirkkoja. Sirkat maustavat myös sipulisilpulla ja vih-reällä salsalla täytettyjä tacoja. Niin kansan- kuin gurmeeravintolatkin tarjoavat alkupaloina paahdettuja heinäsirkkoja, joiden pähkinäinen ja hieman karvas aromi sopii juustojen, chorizo-makkaran ja rapean chichar-rón-pekonin kera.

MAToJA JA MUURAHAisiA Hei-näsirkat ovat Oaxacan tunnetuim-pia syötäviä hyönteisiä, mutta pai-kalliselle ruokalistalle kuuluu myös chicatana-lentomuurahaisia. Niitä pyydystetään kesäkuussa sadekau-den alkaessa. Muurahaiset jättävät tuolloin pesänsä – monet niistä vain päätyäkseen tuota hetkeä odottanei-den paikallisten haaveihin.

Pyydystämisessä täytyy olla tark-kana, sillä ärhäköiden hyönteisten pisto on melko kivulias. Vaivannä-kö kuitenkin palkitaan herkullisen

chicatana-salsan muodossa. Lento-muurahaisetkin huuhdellaan vedel-lä ja paahdetaan comal-pannulla, jol-loin ne menettävät siipensä.

Paahdetut muurahaiset jauhetaan tahnaksi huhmareessa kuivattujen chilipaprikoiden, suolan ja valko-sipulin kanssa. Kirpeän paahteista salsaa levitetään sellaisenaan tuorei-den maissileipien päälle. Toisinaan tahnan joukkoon jauhetaan sipulia ja tomaattia. Mehevä salsa sopii mai-niosti vaikkapa kyljysten ja pihvien kastikkeeksi.

Oaxacassa madotkin voivat päätyä pannulle ja tortilla-leivän täytteeksi. Yleisimmin gusano de maguey -ma-doista valmistetaan kuitenkin suo-laa. Maguey-agaaven pinnalla kas-vavat perhosen toukat paahdetaan pannulla ja murskataan huhmarees-sa. Matojauhe lisätään suolalla maus-tetun chilitahnan joukkoon, minkä jälkeen seosta jauhetaan edelleen si-leäksi huhmareessa. Agaavematosuo-laa käytetään ruokasuolan tapaan ja sillä maustetaan myös muita paah-dettavia hyönteisiä.l

RUoAnvAL-MisTUsTAvAT siiRTyväT sUkU-PoLvELTA ToisELLE.

kAsTikkEEsEEn JA kEiTToon. PAPRikAn, ToRiLLAn JA TAco-JEn TäyTTEEksi.

MARTAT 4–5 | 2015 | 23

Martat kokkaavat kotiloitaMARToiLLA Ei vielä ole hyönteiskeittokirjaa eikä -ruokakurssia, mutta ainakin kokeiluja nilviäisillä, nimittäin lehtokotiloilla, on tehty: Uudenmaan Martoissa on kokattu kotiloita ja tehty aiheesta videokin.

– Kotilot voivat jatkossa olla osana villivihannesruokakursseja. Olemme pakas-taneet esikäsiteltyjä kotiloita valmiiksi kursseja varten, kertoo toiminnanjohtaja Pirkko Haikkala.

1LEHTokoTiLoiDEn kERää-MinEn JA EsivALMisTELU

»Kerää kotilot puhtaalta alueelta, jossa ei ole käytetty kasvinsuojeluaineita tai tuholaisten tor-junta-aineita, ja yli 50 metrin päästä autotiestä.

»Kerää isokokoisia, sukukypsiä yksilöitä, joiden kuoren reunassa on huuli tai lippa.

»Laita kotilot kannelliseen astiaan, esim. isoon, läpinäkyvään muovilaatikkoon.

»Laita laatikon pohjalle talouspaperia ja sen pääl-le kasoihin kauralesettä.

»Ota kotilot kerran päivässä lävikköön ja huuhdo haalealla juoksevalla vedellä hyvin.

»Puhdista samalla laatikko, vaihda talouspaperi ja laita uutta lesettä.

»Kotilot ovat puhdistuneet, kun niiden uloste muuttuu valkoiseksi. Tähän menee 4–5 päivää.

»Ennen keittämistä tarkista, että kotilot elävät. Vain elävät kotilot valmistetaan ruoaksi.

2koTiLoiDEn kEiTTäMinEn »Kuumenna kiehuvaksi 4 litraa

vettä, johon on sekoitettu 1 dl väkivii-naetikkaa.

»Pudota kotilot veteen pienissä eris-sä, jotta vesi pysyy kiehuvana.

»Keitä vähintään 8 minuuttia. Kuo-ri vaahtoa pois keittämisen aikana. Vaahtoa tulee sitä vähemmän, mitä huolellisemmin kotiloita on huuhdel-tu kauraleseruokinnan aikana.

»Huuhdo keitetyt kotilot lävikössä kylmällä vedellä.

»Poista kotilot kuoristaan hammas-tikulla kuoren kierteiden suuntaan ja laita suolapedille, karkean suolan päälle.

»Pyöritä kotilot varovasti suolassa. Huuhtele suola pois huolellisesti kyl-mällä vedellä.

»Keitä kotiloita puoli tuntia mauste-liemessä.

MAUsTELiEMi koTiLoiDEn kEiTTäMisEEn1 l vettä0,5 dl härkäfondia1 dl sherryä6–8 valkosipulin kynttämuutama mustapippurilipstikkaa

»Keitetyt kotilot valmistetaan ruoak-si etanoiden tapaan. Voit esimerkiksi laittaa kotilot annosastioihin ja kuor-ruttaa uunissa.

vUoHEnPUTkikUoRRUTEvoitakeitettyjä, silputtuja vuohenputkiasilputtuja siankärsämönlehtiäDijon-sinappiarakuunaa, suolaa, valkopippuria

»Sekoita ainekset tasaiseksi massak-si. Levitä sitä kotiloiden päälle kuor-rutteeksi. Kuumenna 250-asteisessa uunissa, kunnes kuorrute kuumenee ja kuplii.

LEHTokoTiLoiDEn vALMisTAMinEn OHJE: UUDENMAAN MARTAT

Kotilokokkausta osoitteessa www.youtube.com/watch?v=_vX6xtfkXjc

LUonnon PALETTi »Luonnon väriaineet so-

pii lähdeteokseksi ja op-pikirjaksi. Kirjoittajat ovat alansa asiantuntijoita, jotka lähestyvät aihetta moni-tieteisesti. Kirjassa tutus-tutaan värin lähteisiin, eli kasveihin, sieniin ja leviin.

Mukana on käytännön ohjeita värjäämiseen ja kankaanpainantaan. Myös väriaineiden tekno-logiaa, ympäristövaikutuksia ja yritystoimin-taa käsitellään. Kuvitus on houkutteleva, mutta värjäystuloksista ei ole varsinaisia värikarttoja kuvina.

Räisänen, Primetta, Niinimäki: Luonnon väri-aineet. Maahenki 2015.

TEKSTIT AnJA AALTo, AsTA kUosMAnEn, HELEnA kokkonEn

kiRJA AinA

käsiLLä

Mökki-iHMisiLLE »Kesämökki vaatii kunnos-

tamista, korjaamista, huolta-mista. Perinnemestari kun-nioittaa alkuperäisen raken-nuksen henkeä ja tyyliä. Kun-nostus kestää kauan, mutta maksaa vaivan. ”Vanha talo on ikuinen harrastus”, mää-

rittelee eräskin kirjaan haastateltu asiantuntija.

Hannu Rinne: Perinnemestarin kesämökki. WSOY 2015.

PUUsTA PiTkään »Tietopaketti kaikille pi-

han puista ja puun käytöstä kiinnostuneille sisältää mm. tietoa eri puulajien poltto-ominaisuuksista, puukaupan termeistä ja sahatavaran mitoista. Nikkaroija oppii valitsemaan sopivan puula-

jin soppakauhaan tai aidanseipääseen, askarteli-ja saa ohjeita oksien ja havujen käytöstä. Toinen puoli kirjasta sisältää asiaa kotipihan hyöty- ja koristepuista sekä istutus-ja hoito-ohjeita.

Heli Plattonen: Pientalon puukirja. Tietoa puista ja puun käytöstä. Moreeni 2015.

24 | MARTAT 4–5 | 2015

Mihin sAdevedeT kulkeuTuvAT?Pihat, puistot, asvaltoidut alueet

24 | MARTAT 4–5 | 2015

MARTAT 4–5 | 2015 | 25

Tulevaisuudessa sademäärän olete-taan kasvavan ja rankkasateiden li-sääntyvän. Vaikka nämä ennusteet on laadittu vuosikymmenien pää-

hän, tuntuvat jo nykyiset sadekuurot ran-koilta ja lätäköt suurilta. Ei ole yhdenteke-vää, mihin pinta- ja valumavedet kulkeu-tuvat.

Rakennusten katoilla ja maan pinnalla liikkuvaa sadevettä ja lumen sulamisesta syntyvää vettä kutsutaan osuvasti huleve-deksi. Hulevedelle on omat pykälänsä vesi-huoltolaissa. Rakennusvalvonta kysyy myös hulevesisuunnitelmaa, kun myöntää lupia. Hulevesistä ei saa aiheutua haittaa naapu-reille, kun tontin maaperää myllerretään niin, että veden luontainen kulkusuunta muuttuu.

HULJUVA VESI OIKEISIIN UOMIIN

Sateella katolta tulviva vesi on hulevettä. Se pitää ohjata oikeaan suuntaan, ettei rakennuksille aiheudu vahinkoa eikä pihalle jää lätäköitä. AsTA kuOsMAnen //KUVAT seiJA hÄnninen

Varsinkin ukkoskuu-

roissa vettä voi tulla pal-jon lyhyessä

ajassa.

Tiedossa rankkaa ropi-naa tänäkin

kesänä.

TUU

LA R

OO

S/VASTA

VALO

AU

NE VA

LLIUS/VA

STAVA

LO

«

26 | MARTAT 4–5 | 2015

SADEPUUTARHA MATALIMPAANKOHTAAN

»Sadepuutarha syntyy, kun hulevedet ohja-taan tontin alavimpaan kohtaan kaivettuun painanteeseen. Sateen jälkeen vesi viipyy pai-nanteessa. Poutajak-soina sadepuutarhakin on kuiva.

Ennen puutarhan perustamista on var-mistettava kunnan rakentamisjärjestykses-tä, että sadepuutarhan rakentaminen aiot-tuun paikkaan on luvallista.

Sadepuutarha sijoitetaan vähintään vii-den metrin päähän ympäröivistä rakennuk-sista ja niitä matalammalle, jotta kosteus ei valu rakennuksiin päin.

Sadepuutarhassa on paikka sekä koste-utta että kuivuutta kestäville kasveille. Ala-vimpaan kohtaan istutetaan esimerkiksi rentukoita, iiriksiä, ranta-alpia, rantakuk-kia ja muita veden äärellä viihtyviä kasve-ja. Kuivemmilla reuna-alueilla kasvavat mm. tädykkeet, kuismat ja apilat. Puuvartisista kasveista parhaita ovat laajajuuriset lepät ja erilaiset pajut.

KALTEVALLA PINNALLA

»Tontin peruskuivatus hoidetaan ojituksella. Hulevesiä ohjataan pihan pintojen muotoi-lulla. Sokkeli pysyy kuivana, kun maan pin-nan kaltevuus on 5 prosenttia vähintään 3 metrin matkalla seinästä. Tämä tarkoittaa si-tä, että maan pinta on kolmen metrin pääs-sä seinästä 15 cm matalammalla kuin seinän vieressä. Myös istutukset on hyvä sijoittaa metrin päähän seinästä. Muuten se vesi-määrä, joka pinnan muotoilun avulla johde-taan pois seinän viereltä, kannetaan kastelu-vetenä takaisin.

Myös pihateiden ja -käytävien pinnan on oltava pituussuunnas-sa ja reunoille päin sen verran kalteva, että vesi valuu pois asvaltin tai vieri viereen ladottujen pihakivien päältä vie-ressä olevalle nurmikol-le. Vesi voidaan ohjata myös käytävän reunalla kulkevan vesikou-run kautta istutusalueille, hulevesiviemäriin tai avo-ojaan.

Jos laattojen välissä on hiekka- tai nur-misaumat, tai jos pihatie on rakennettu rei-käkivistä, vesi imeytyy maahan ja alla oleviin salaojiin. Samoin kivituhkalla ja soralla ka-tetut käytävät läpäisevät vettä. Mitä röpe-löisempi käytävän pinta on, sitä enemmän vettä haihtuu myös ilmaan.

Kouru ohjaa vedet pois

kulkureiteil-tä.

Kattove-si kulkeutuu

kourua pitkin hulevesiuo-

maan.

Ämpäri ja kouru valmii-na sadevettä

varten.

kivipesä on pieni-muotoinen imey-

tyskaivanto.

iiris

Rentukka

Rantakukka

SHU

TTERSTO

CK

SHU

TTERSTO

CK

«

MARTAT 4–5 | 2015 | 27

Mihin vedeT kulkeuTuvAT?Pihat, puistot, asvaltoidut alueet

TiedOn lÄhTeeT »Lisätietoa hulevesiasioista saat oman

kuntasi rakennusvalvonnasta. »Jutun lähteenä on hortonomi AMK Seija

Hännisen Ammattikorkeakoulun opinnäy-tetyö Vesi puutarhassa. Seija teki ansiok-kaan työnsä Marttaliiton toimeksiannos-ta aineistoksi Marttojen puutarhaneuvon-taan.

»Opinnäytetyö on luettavissa osoitteessa www.theseus.fi/handle/10024/85514

Viherkatto kiinnostaa kaupungeissa

Viherkatto on elävän kasvillisuuden, esimerkiksi kanervan tai sammaleen,

peittämä katto. Se sitoo tehokkaasti sade-vettä. Rankkasateen jälkeen katolta valu-van veden määrä pienenee, ja maan pin-nalla tarvitaan vähemmän veden ohjausta.

Oikein rakennetut viherkatot vähentä-vät sadevesiviemäreitä kuormittavia hu-levesiä jopa 50–80 prosenttia. Ei siis ih-me, että viherkattojen suosio on lisäänty-nyt tiheästi rakennetuissa kaupungeissa.

Suomessa ensimmäisiä viherkattoja oli-vat esivanhempiemme mökkien turve-katot, jotka rakennettiin perimätietona kulkevilla ohjeilla. Kun nykyään ryhdy-tään suunnittelemaan viherkattoa, en-simmäiseksi tarkistetaan katon raken-teiden kestävyys ja harjan kaltevuus. Rakentaminen kannattaa aloittaa mal-tillisesti. Ensimmäiseksi kohteeksi sopii esimerkiksi roskakatos, kesämökin puu-cee tai puuvaja, joka katetaan maksaruo-hoilla, sammaleella tai varvuilla. Heinä ei ole hyvä, koska pitkällä poudalla hei-nä kuivuu ja kellastuu rumaksi tuppaak-si. Heinää pitäisi lisäksi niittää säännöl-lisesti – ellei sitten katolla tepastele vuo-hi, joka hoitaa nurmen lyhennyksen.

KASVIT SITOVAT VETTÄ

»Nurmikko ja istutusten alla olevat mullos-alueet imevät tehokkaasti sadevettä. Iso osa vedestä päätyy kasvien käyttöön. Pou-takausien varalle kasteluvettä kannattaa ke-rätä katolta rännin alle asetettuun astiaan.

Myös itse kasveilla on tärkeä merkitys hu-levesien hallinnassa. Mitä enemmän puu-tarhassa on puita, pensaita, kukkia, vihan-nesmaata ja nurmikkoa, sitä tehokkaam-min ne sitovat ja haihduttavat vettä. Juuret puolestaan kuohkeuttavat maata, jolloin se imee paremmin vettä.

Puutarhaan voi rakentaa vesialtaita tai kasvillisuuden peittämiä sadepuutarhoja, joihin katolta tuleva sadevesi ohjataan vesi-kouruja, puroja ja ojia pitkin. Huleveden vir-tausta hidastamalla saadaan mielenkiintoi-sia ja kauniita yksityiskohtia ja vesi jää kas-vien hyödyksi. Kun purojen ja ojien pohjat päällystetään kivillä, ne ovat näyttäviä myös poutakausina.

Viherkatot parantavat hulevesien hallin-taa erityisesti tiheästi rakennetuilla alueilla, missä maan pinta on suurelta osin asfaltin peitossa. Kasvillisuus vähentää vuoden ai-kana katolta tulevan sade- ja sulamisveden määrän puoleen. Viherkatto imee myös sadeveden mukana tulevia ja kattopinnoit-teista liukenevia epäpuhtauksia, joten hyöty on kaksinkertainen. Rankkasateen aiheutta-ma veden tulviminen vähenee ja vesistöihin virtaa puhtaampaa vettä.

Sadepuutarha Annalassa

Helsingissä.

Ota sadeve-si talteen ja käytä pou-dalla kaste-

luun.

Sade-puutarha

Viherkatot vähentävät hulevesiä jopa 50–80%

AU

NE VA

LLIUS/VA

STAVA

LO

28 | MARTAT 4–5 | 2015

KOT KOT KOTONA

MARTAT 4–5 | 2015 | 29

hARRAsTuKseNA KANANKAsvATusKukko kiekuu pihalla

KOT KOT KOTONA

Joensuulainen Anne Airaksi-nen innostui kanankasvatuk-sesta pari vuotta sitten, ja nyt koko perhe on täysillä harras-tuksessa mukana. Kanat ovat poikineet myös pienen tienes-timahdollisuuden, kun ylimää-räiset munat myydään. Kana-aihe on päätynyt myös Annen valmistamiin koruihin.

ensimmäiset kanat tulivat Airaksisen perheeseen kesällä 2013. Alkukanat – kaksi Orpingtonia ja kaksi Brahmasekoitusta – ovat kanailulle tyypil-lisesti saaneet hyvää vauhtia lisää uusia jäseniä parveensa.

Ennen omien kanojen hankkimista Airaksiset kävivät tu-tustumassa lähellä olleen kasvattajan kanoihin ja tiloihin.

– Etsin tietoa roduista myös netistä, ja varsinkin kana-harrastajien foorumi Munanetti oli suureksi avuksi alkuun pääsylle. Haussa oli muhkea ja rauhallinen kana, joten pää-dyimme Buff-orpingtoniin, jonka ulkomuoto on varsin pal-leroinen, Anne Airaksinen kertoo.

TEKSTI JA KUVA IRA hONKONeN //PIIRROKSET KATI vuOReNTO

30 | MARTAT 4–5 | 2015

"ON IhANA KATsOA, KuINKA eMO hOITAA pOIKAsIAAN.""Kysytään useinkin: mi-kä on hyvän kanan tun-tomerkki? Tuntomerkke-jä on monta, mutta yksi varmimmista tuntomer-keistä on ahkeruus. Hyvä kana ei ole sellainen, jo-ka aina istuu laiskana le-popuulla! Ei. Hyvä kana häärää ja pyörii, raaput-taa maata ja nokkii.Emäntälehti 1908

Jättirotuihin lukeutuva Orpington eli kotoisemmin orppi olikin rotuna koko perheen suosikki. Nyt kanalas-sa on jättien lisäksi myös kääpiöitä; Mille Fleureja ja pie-nien rotujen sekoituksia.

– Roduissa on paljon eroja. Tärkeintä on hyvä luonne, muninta ei ole pääasia. Toki munia kaikilta kanoilta tulee jo sen verran, että niitä jää yli oman tarpeenkin.

MAuKKAITA MuNIA Anne on ilmoittautunut alkutuot-tajaksi, joten hän voi myydä munia. Myyntiä varten on myös kuuluttava salmonellavalvontaan. Tilatunnus An-nella oli ennestään, ja kanojen myötä hän vain ilmoitti maaseutuviranomaiselle, että talossa on nyt myös kano-ja lampaiden lisäksi.

– Salmonellanäytteet meillä otettaisiin joka ta-pauksessa vuosittain, joten en katso sitä rasit-

teeksi, hän toteaa.Harrastekanalassa, jos missä, munitaan

onnellisen kanan munia. Tehotuotetut mu-nat eivät pärjää niille vertailussa.– On sanottu, että meidän munat ovat mauk-

kaampia kuin kaupan munat. Varmasti siihen vaikuttaa monipuolinen ruoka ja virikkeelli-

nen asuinympäristö. Meillä kanat saavat hie-man munitusrehua ja sen rinnalla kauraa, vehnää, rouhemelassia, Progutia, kalk-kia, kaikki ruuantähteet ja kuivattua lei-pää sekä vitamiineja tarpeen mukaan.

Ida käsittelee kano-ja tottuneesti. An-ne-äiti seuraa vie-restä. Anne kuuluu Joensuun Martta-

yhdistyksen.

MARTAT 4–5 | 2015 | 31


hARRAsTus MAKsAA Totta puhuen kananmunien os-taminen kaupasta olisi halvempaa kuin omien kano-jen pitäminen, mutta kanaharrastajien motiivit ovat useimmiten muualla kuin rahassa. Harrastaja haluaa tarjota kanoilleen kanamaiset olosuhteet toteuttaa it-seään. Kanalassa on tarpeeksi tilaa ja virikkeitä, ja ka-naparvessa yleensä kukko, niin että kanat voivat myös hautoa omia jälkeläisiä.

Osa harrastajista haluaa tarjota paremmat olosuh-teet tehotuotannon poistokanoille, joita saakin yleen-sä edulliseen muutaman euron kappalehintaan. Moni kuitenkin valitsee itselleen mieluisen rodun ja on sii-tä valmis myös maksamaan. Rotukanan hankintahin-ta on 30–60 euroa, ja monesti linnut joutuu hakemaan pitkän matkan päästä

– Tämä on harrastus, eikä sille lasketa hintaa. Enkä edes uskaltaisikaan laskea, paljonko munat näin mak-savat, kun miettii sähköt ja kaikki eläinten pitoon liit-tyvät rakentamiset.

TIpuTeRApIAA KOTIsOhvALLA Kanailu antaa paljon niiden maukkaiden ja eettisesti tuotettujen munien li-säksi. Kuten kaikki eläinharrastukset, on kanojenkin kanssa touhuaminen mieltä virkistävää ja opettavais-ta puuhaa.

Anne ja Ida-tytär nauttivat tiputerapiasta kotisoh-vallaan. Pienimmät konehaudotut tiput asustavat olo-huoneen nurkassa terraariossa, josta ne pääsevät hoita-jiensa syliin vaikka televisiota katsomaan. Kun tipuja käsitellään paljon, ne ovat helpompia hoitaa isompina-kin lintuina.

Ida (7) on jo tottunut kanojen käsittelijä. Mille-kana Taika on tytön seuralaisena kanalassa. Pieni, karvajal-kainen ja kovin juttelevainen kana keikkuu milloin ol-kapäällä, milloin päälaella. Isot orpitkin Ida ohjaa tot-tuneesti käytävälle, ja kasaa niille oikean juhla-aterian, joka tulee pian nokituksi. Myös Idan kaverit ovat käy-neet tutustumassa kanoihin, mutta lapset pääsevät ka-nojen hoitopuuhiin vain aikuisten valvonnassa.

– Kanojen kanssa touhuaminen on lapsille elämys, ja olen onnellinen, että saan tarjota sen omalle lapselleni. Seurasimme ja dokumentoimme Idan kanssa tarkkaan, kuinka tiput kuoriutuivat hautomakoneessa. On ihanaa tarkkailla myös, kuinka kanaemo hoitaa poikasiaan.

KAveRIpIIRI LAAJeNee Osa kanaharrasta-jista kasvattaa kukot lihoiksi, mutta Anne ei ole siihen vielä valmis.

– Onneksi kukoille on ollut ottajia – omaan pataan niitä ei ole vielä laitettu. It-se asiassa meiltä loppui kananlihan syönti omien kanojen myötä. On hienoa, että osa harrastajista kasvattaa oman lihan, mutta minusta ei vielä ole siihen!

Kanaharrastus on tuonut myös uusia tut-tavuuksia. Lähellä asuvien kanaharrastajien kanssa vaihdetaan tiiviisti kokemuksia ja myös siitosmunia.

– Meitä on tässä Enon alueella puolenkym-mentä kanailijaa, joiden kanssa vaihdamme säännöllisesti kuulumisia ja tietoa. Myös Munane-tin Facebook-ryhmä on hyvä paikka, josta saa nopeasti apua ongelmatilanteisiin. Kanoja harvemmin viedään eläinlääkäriin, mutta kanat ovat minulle lemmikkejä ja olisin kyllä valmis käyttämään niitä eläinlääkärillä, jos tiedossa olisi hyvä ja linnut tunteva lääkäri.

MAALLA KuKKO sAA KIeKuA Anne Airaksinen myöntää olevansa hiukan höpsähtänyt kanoihin.

– Olen kyllä seonnut kanoihin lopullisesti. Teen ka-nakoruja ja pakkaan munat pastellinvärisiin rasioihin. Olen onnellinen, kun saan pitää kanoja. Muutin maal-le kymmenen vuotta sitten, enkä enää lähtisi kaupun-kiin. Kaupunkiasumisen tiiviys ahdistaa. Täällä saa kukkokin kiekua rauhassa, kun naapureita ei ole nä-köpiirissä!

"ON IhANA KATsOA, KuINKA eMO hOITAA pOIKAsIAAN."

"Aikasin aamusilla on se jo ruuan etsinnässä ja myöhään illalla menee se levolle." Emäntälehti 1908

32 | MARTAT 4–5 | 2015

Kun kanakärpänen pääsee puraisemaan, on sen vaikutus hyvin laaja-alainen. Moni kesäkanoilla aloittanut huomaa pi-an suunnittelevansa kanoille myös talviasumusta. Muutama kana ja kukko on hyvin pian kaksi kanaparvea kukkoineen. Kanojen rinnalle voi lyhyessä ajassa ilmaantua myös muita lintulajeja, kuten ankkoja tai kalkkunoita.

Annen kanarepertuaariin ei juuri tällä haavaa ole tulossa täydennystä, sillä tämän jutun ilmestyessä hänellä on hoi-dettavanaan omaa uunituoretta jälkikasvua.

– Mammalomalla on ollut hyvää aikaa näperrellä koruja ja etsiä tietoja uusista kanaroduista. Eri rotujen ja harraste-lintulajien ominaisuudet ja luonne-erot kiinnostavat, joten niistä lueskelen ja kyselen, aina kun lintuharrastajien luok-se pääsen kyläilemään.

– Haaveissa olisi myös saada tälle suunnalle enemmän yh-teistä toimintaa lintuharrastajien kesken, ja sitä varten olen peräänkuuluttanutkin innokkaita ja aktiivisia ihmisiä so-messa.

»Monelle kanaharrastajalle tulee ehkä yllätyksenä, että martat ovat olleet kotikanaloiden alkuunpane-va voima Suomessa. Kananhoidolla haluttiin emännille omaa rahaa, jo-hon isäntien niukat käyttövarat ei-vät riittäneet.

Everstinna Alma Forsténin joh-tama Sippolan Marttayhdistys oli edelläkävijä tässä, kuten monessa muussakin marttatoimintaan liit-tyvässä asiassa. Sippolaan perus-tettiin vuonna 1905 kolme pientä mallikanalaa, joiden menestymisen innoittamana ja kurssituksen myö-tä kotikanaloiden määrä lähti pik-kuhiljaa koko maassa kasvuun.

Marttajärjestö sai oman kanan-hoidonneuvojan 1909, jolloin opet-taja Olga Autere matkusti Tans-kaan opintomatkalle. Ensimmäise-nä toimintavuotenaan neiti Autere esitelmöi kananhoidosta eri puo-lilla Suomea. Seuraavana vuonna hän piti esitelmien lisäksi noin vii-kon pituisia kananhoitokursseja se-kä vieraili kanaloissa antaen paran-nusehdotuksia.

Munaosuuskuntien ja kanaloi-den määrä kasvoi hyvää vauhtia.

Kun vuonna 1911 kanaloita oli 250, oli Martta-yhdistyksen toimesta perus-tettujen pienkanaloiden lukumäärä vuonna 1914 jo 1 462.

Emäntälehdessä annettiin neuvoja kanojen hoidosta ja etenkin ruokin-nasta. Lehden mukaan kanojen ruoan

piti olla vaihtelevaista – ei yksinomaan jyviä. Vihantaa tuli olla runsaasti tar-jolla, myös talvella. Sen ohella kala, li-ha ja luut edistävät munimista.

Erittäin hyviä ohjeita, joita koti-kanaloissa kannattaa noudattaa tänä-kin päivänä! IRA HONKONEN

Ahkera kana -jutun kuvitusta Emäntäleh-dessä vuodelta 1911.

MARTAT TOIvAT KOTIKANALAT suOMeeN

"Se on iloinen jatyytyväinen, se on aina toimeliaan näköinen. Kuta ahkerampi kana, sitä paremmin se munii." Lainaukset jutusta "Mikä on hyvänkanan tuntomerkki". Emäntälehti N:o 5,toukokuu 1908.


testiKun itikat tulevat...

Hyttyskarkotteissa isot erotMitä hyttyskarkotetta kannattaa ostaa

juhannuksena mökille? Mahdolli-simman voimakasta DEET-tuotetta, ku-ten 25–50-prosenttista Off!-tuotetta.

Näin kerrotaan uudessa Kuluttajassa, jossa testattiin seitsemää Suomessa myy-tävää hyttyskarkotetta.

Karkotteen tehoa ei ratkaise merkki, vaan käytetty tehoaine ja sen määrä. DEE-Tin lisäksi karkotteissa käytetään muun muassa ikaridiinia ja IR3535-nimistä ai-netta.

Hajuttomat IR3535-tuotteet, kuten suo-malaisen Bernerin Free ja ruotsalainen ap-teekkimerkki Aco, pitivät itikoita loitolla muita huonommin. Allergisen kannattaa etsiä mahdollisimman vahvoja IR3535-tuotteita.

Testissä oli mukana myös eteerisillä öl-jyillä höystetty hyttysranneke ja piipittä-viä kännykkäohjelmia, jotka lupaavat kar-kottaa hyttysiä. Ne ovat täyttä huijausta.

Kännykkäohjelmassa on lisäksi niin är-syttävä ääni, että se karkottaa korkeintaan iloisen juhannustunnelman.

Hyttyssuihkeiden tehon ratkaisee se, mitä kemikaalia purkissa on ja kuinka paljon. Tehokkain on mahdollisimman vahva DEET-tuote.MeRVi itKONeN/KULUttAJA //KUVA PAsi PARKKiNeN /VAstAVALO

7 €

70«««««

7

8 8

3 t

4 t 15 min

100 mlDEET15 %Aerosoli

4 tuntia

Yli 2 v.

HintaKokonais-arvosana (1-100)

Tehokkuus PA 60 %*

Kemikaali-altistuminen PA 30 %*

Pakkausmerkinnät PA 10 %*

Torjunta-aika, Aedes-hyttysetTorjunta-aika, Culex-hyttyset

PakkauskokoTehoaineTehoaineen pitoisuusTuotetyyppiIlmoitettu vaikutusaikaMerkinnät sopivuudesta lapsille

7 €

85«««««

9

98

5 t 8 min

5 t 30 min

100 mlDEET25 % Aerosoli

8 tuntia

Yli 2 v

14 €

70«««««

7

78

4 t 45 min

3 t 38 min

100 mlIkaridiini20 %Spray

8 tuntia

Yli 3 v

Testi on julkaistu kokonaisuudessaan Kuluttajassa 4/2015 ja osoitteessa Kuluttaja.fi. Testi tehtiin hyttysillä ja koehenkilöillä laboratoriossa.*PA=painoarvo

Labo

rato

rio-

mitt

auks

etVa

lmist

ajan

ilm

oitt

amat

tied

otA

rvos

anat

(1-

10)

Off! Teho pehmeä tehosuihke

Autan Protection plus

Off! Pehmeä hyttyssuihke

Katso myös video

testauksesta osoitteessa Kuluttaja.fi!

Katso Kuluttaja-lehden tarjous s. 60.Tutustu ja tilaa osoitteessa: Kuluttaja.fi/martat

HUOM! Autan ja Off ovat jaetulla kakkossijalla, sama piste-

määrä.

PARAs

sininen tuo raikkaan tuulah-duksen Väriksi käy myös valkoinen tai jokin herkullinen kausiväri.

34 | MARTAT 4–5 | 2015

MARTAT 4–5 | 2015 | 35

KÄSITYÖ91 palaa

KESÄVERHOMalli: lankava oy, Marjukka tyrväinenKoko: n. 84 x 156 cmTarvikkeet: 520 g sinistä (9052) lankavan esito-virk-kuulankaa (100 % puuvilla, 200 g = n. 675 m).Virkkuukoukku: nro 2,5 tai käsialan mukaan.

Työohje: Virkkaa 91 palaa: 55 keskuspalaa, 32 reuna-palaa ja 4 kulmapalaa. Palat poikkeavat toisistaan vain 6. krs:n osalta. tee lenkkialoitus näin: kierrä lanka kahdesti etusormen ympäri, vie kouk-ku lenkin läpi, ota juokseva lanka koukulle ja vedä se len-kin läpi eteen, ota taas lanka koukulle ja vedä se koukulla olevan s:n läpi.

1. krs: virkkaa renkaseen 4 kjs, *1 p, 1 kjs*, toista *-* vielä 14 kertaa, 1 ps 3. kjs:n = 16 p.

2. krs: siirry yhdellä ps:lla kjs-kaareen ja virkkaa sihen 3 kjs+1 p, 3 p seuraavaan kjs-kaareen, 2 p seur. kjs-kaareen (= 7 p), 3 kjs, jätä 1 kjs-kaari väliin, **2 p kjs-kaa-reen, 3 p seur. kjs-kaareen, 2 p seur. kjs-kaareen*, 3 kjs**, toista **-** vielä 2 kertaa, 1 ps 3. kjs:an.

3. krs: *2 kjs, 1 p edellisen krs:n 2. ja 3. pylvään väliin, 2 kjs, 1 p edellisen krs:n 5. ja 6. p:n väliin, 2 kjs, 1 ks viimei-seen p:een, 2 kjs, 1 p+3 kjs+1

kesäverhossa on kukkia, väriä ja tunnelmaa. käsityö kulkee helposti mukana reissuilla ja rannalla. Paloista voit koota juuri omaan ikkunaasi mitoitetun verhon. ANJA AALTO //KUVA SARI TAMMIKARI

VIRKKAA KESÄ AKKUNAANp kjs-kaareen (= kulma), 2 kjs, 1 ks seuraavan p-ryhmän 1. p:een*, toista *-* mutta lo-peta viimeinen toisto 2 kjs ja virkkaa 1 ps 1. ps:an.

4. krs: siirry 3 ps:lla seuraa-vaan pylvääseen ja tee 1. ris-tipylväs näin: 2 kjs, 1 p seu-raavaan p:een, 4 kjs ja 1 p sakaroiden risteyskohtaan, jatka virkkaamalla 3 kjs, tee 1 ristipylväs kulman 1. p:een ja kjs-kaaren 2. s:aan näin: kier-rä lanka kahdesti koukulle, *vie koukku edellisen krs:n s:an ja vedä lanka sen läpi, ota taas lanka koukulle ja ve-dä se koukulla olevien 2 s:n läpi (eli virkkaa pitkä pylväs puoliväliin saakka), ota taas lanka koukulle, jätä 1 s vä-liin ja toista *-* vielä kerran, *ota lanka koukulle ja vedä se koukulla olevien 2 s:n lä-pi*, toista *-* kunnes koukul-la on 1 s, virkaa lopuksi 2 kjs ja 1 p pylväiden risteyskoh-taan, jatka virkkaamalla 7 kjs, 1 ristipylväs edellisen pylvään kanssa samaan kjs:aan ja seuraavaan p:een (= kulma), *3 kjs, 1 ristipylväs seuraaviin kahteen p:een, 3 kjs, 1 risti-pylväs kulman 1. p:een ja kjs-kaaren 2. s:aan, 7 kjs, 1 risti-pylväs kjs-kaaren 2. kjs:an ja seur. p:een*, toista *-* vielä 2 kertaa, 3 kjs, 1 ps 2. kjs:an.

5. krs: 5 kjs, *jätä kjs-kaari väliin, 1 p p:een, 3 p kjs-kaa-reen (vie koukku kaaren ali), 1 p p:een, 2 kjs, jätä kjs-kaari

väliin, 1 p p:een, 4 p+3 kjs+4 p kjs-kaareen, 1 p p:een (= kulma), 2 kjs, jätä kjs-kaari väliin, 1 p p:een, 3 p kjs-kaa-reen, 1 p p:een, 2 kjs*, tois-ta *-* vielä 3 kertaa mutta lopeta viimeinen toisto 3 p kjs-kaareen, 1 ps 3. kjs:an.

6. krs, keskipala: 3 kjs, **2 p kjs-kaareen (vie koukku kjs:n läpi), 1 p p:een, 5 kjs, jätä 3 p väliin, 1 p p:een*, toista **-* vielä kerran, 1 p kulman 1. kjs:an, 1 p+5 kjs+1 p kulman 2. kjs:an, 1 p kulman 3. kjs:an, 1 p p:een, 5 kjs, jätä 3 p vä-liin, 1 p p:een, toista **-* vielä 2 kertaa**, toista sitten **-** vielä 3 kertaa mutta lope-ta viimeinen toisto 5 kjs, 1 ps 3. kjs:an. 6. krs, reunapala: tee kuten keskipala mutta virkkaa vii-meiselle suoralle sivulle 3 kjs

pylväsryhmien väliin. näin saat verhon ulkoreunoista suorat.6. krs, kulmapala: tee kuten keskipala mutta virkkaa kah-delle viimeiselle sivulle 3 kjs pylväsryhmien väliin.

Viimeistely: Yhdistä palat ensin vaakasuunnassa. aloi-ta kulmasta. ota 2 palaa (= 1 kulmapala ja 1 reunapala) ja aseta niiden np:t vastakkain. tarkista, että lyhyet kjs-kaa-ret (= 3 kjs) tulevat verhon ulkoreunoiksi. Virkkaa ensin 1 ps kulman 3. kjs:an, **6 kjs, 1 ps 3. kjs:an niin, että viet koukun molempien palojen s:iden läpi*, toista **-* vielä 3 kertaa, 6 kjs, 1 ps kulman 3. kjs:an**, toista **-** vielä 4 kertaa. Yhdistä näin saa-dut nauhat vastaavasti pys-tysuunnassa. laita palojen np:t vastakkain ja virkkaa en-sin 1 ps kulman 3. kjs:an, **6 kjs, 1 ps molempien palojen 3. kjs:aa*, toista **-* vielä 3 kertaa, 6 kjs, 1 ps vaakasuun-taisen yhdistämisen ympä-ri (venytä silmukkaa, jotta risteyskohdasta ei tule liian tiukka)**, toista **-** vielä 8 kertaa.

Päättele langat neulalla s:iden sisään. höyrytä ver-ho nurjalta. Virkkaa lopuk-si koko verhon ympäri 1 krs piilosilmukoita.

lanka- Ja ohJetiedustelut: lankava oy, (06) 4345 500, www.lankava.fi

keVYt Verho henkii kesÄÄ

36 | MARTAT 4–5 | 2015

niukAn AjAn juhlAAteriasuunnittelua säännöstelyn oloissa

alvisota päättyi 75 vuotta sitten 13. maaliskuuta 1940 Moskovan rauhaan.

Rauhanehdot olivat Suomelle kovat, mut-

ta maa säilytti itsenäisyy-tensä. Vaikka maatalouden kevättyöt lähestyivät, tal-visodan sotilaita ei heti ha-luttu päästää kotiin: Euroo-passa sota jatkui yhä. Suurin osa sotilaista pääsikin kotiin

vasta huhti–toukokuun aikana. Silloinkin puhuttiin lomauttamisesta, jotta joukot olisi tarvittaessa voitu kutsua takaisin aseisiin.

Minkälainen olisi ollut sodasta kotiin palaavan so-tilaan, talvisodan sankarin, vastaanotto? Perheen isä, reservin vänrikki ja siviiliammatiltaan oppikoulun nuorempi lehtori, lomautettiin huhtikuun lopussa. Perheellisenä ja opettajana hän oli onnekkaasti en-simmäisten joukossa. Vaimolle ja perheen kahdelle lapselle kotiinpaluusta oli kerrottu kirjeitse ja ilo ja onni oli tietenkin suurta. Nyt kotona piti keksiä, mi-tä sankarille tarjottaisiin; jonkinlainen juhla-ateria sen pitäisi olla.

alvisodan päätyttyä elintarvikkeis-ta ainoastaan kahvi ja sokeri olivat säännösteltyjä. Tuontikahvin saan-ti hankaloitui jo ennen sotaa, kun

kansainvälinen tilanne oli kiristynyt. Sen säännöstely tapahtui porrastetusti.

Markkinoille tuotiin kahvinkorvike, josta kolme neljännestä oli viljaa. Aitoa kahvia kyllä sai kaupois-ta vielä vuoden 1939 lopussa, mutta hintaan oli lisät-ty suuri lisävero. Sokerin säännöstelyn alkuperäi-nen tarkoitus ei niinkään ollut kerätä varastoja, vaan säästää valuuttaa tärkeämpään ulkomaankauppaan. Sokerin säännöstely hoidettiin ostokorttien avulla. Ensimmäiset sokeria varten jaetut ostokortit muut-tuivat säännöstelyn lisääntyessä yleisostokorteiksi. Alkuun sokeria sai kukin kansalainen yhden kilon kuukaudessa, myöhemmin annos pieneni vähitel-len 250 grammaan.

Vaikka säännöstely koski vain kahvia ja soke-ria, muitakin elintarvikkeita oli saatavilla niukem-min kuin ennen talvisotaa. Ulkomaankauppa kär-si Euroopan epävakaista oloista, joten tuontitava-roita oli vähemmän. Kotimaisten elintarvikkeiden saanti varsinkin kaupungeissa vaikeutui, koska so-

ta hankaloitti kuljetuk-sia. Jatkosodan aikana ongelmiksi muodos-tuneet mustanpörssin kauppa ja hamstraa-minen eivät vielä han-kaloittaneet elintarvik-keiden laillista saantia. Tuollainen toiminta ei ollut talvisodan aikai-sen vahvan yhteishen-gen mukaista.

Tuontitavaroita oli vähemmän ja kotimais-tenkin elintarvikkeiden saanti vaikeutui.

Isän kotiinpaluuTT

PEkkA RÄSÄnEn //KUVAT hElMi SiROlA

MARTAT 4–5 | 2015 | 37

Talvisodan päättymisestä on tänä vuonna ku-lunut 75 vuotta. Sotilaiden paluu rintamalta oli suuri ilonaihe. Jutussa eläydymme kaupunkilaisen opettajaperheen paluujuhlaan.

Yleinen niukkuus ei kuitenkaan saanut häiritä näin tärkeää päivällistä. Harva juhlan aihe oli sen todelli-sempi kuin nyt isän kotiinpaluu! Läheskään kaikilla ei ollut näin hyvä onni. Lukuisiin perheisiin isät jäivät palaamatta tai palasivat vammautuneina. Perheen äiti oli Marttojen talouskoulun käynyt nainen ja halusi toi-mia säästäväisesti. Herkkuja ostettaisiin, mutta myös talven jäljiltä ylijääneet säästössä olleet elintarvikkeet hyödynnettäisiin tarkasti.

erheellä oli pieni siir-tolapuutarhatontti, jossa viljeltiin juu-reksia ja muita hyö-

tykasveja. Normaa-lina talvena tontil-

ta saadut kasvikset olivat mukava lisä ostoelintarvikkeil-le, mutta kuluneena sotatalvena

niistä oli ollut isompi ilo. Maakellarin hiekkalaareihin haudatut juurekset olivat läpi talven olleet keskeinen osa perheen ruokavaliota. Suurin osa juureksista oli to-ki jo tässä vaiheessa kevättä syöty, mutta jäljellä oli vie-lä jonkin verran punajuuria ja lanttua. Maakellarista löytyi myös viime syyskuulta veteen säilöttyä puoluk-kaa. Muita kotoa löytyviä aineksia olivat isän toivot-tua kotiinpaluuta varten säästetyt sokeri ja aito kahvi. Perheen suuri herkku, ruotsalainen anjovissäilyke, oli myös säästetty tätä hetkeä varten. ”Johan näistä saisi aterian rungon”, äiti tuumi. Käyttämällä raaka-aineita harkitusti voisi pääruuan ja jälkiruuan ohella tarjota alkuun voileipiä suuren maailman tyyliin. Jotain toki piti käydä ostamassakin.

Alkupalana äiti päätti tarjota omalta äidiltään peri-mänsä keittokirjan ohjeen mukaisesti Muna- ja ansho-

Isän kotiinpaluu

P

«

38 | MARTAT 4–5 | 2015

niukAn AjAn juhlAAteriasuunnittelua säännöstelyn oloissa

visvoileipiä. Leipiin tuli sopivasti anjovista ja punajuurta, lisäksi niihin piti ostaa voita ja kananmunia. Leipää oli jo leivottu aikaisem-min. Pääruokaankin olisi hyvä laittaa puna-juurta, kun sitä kerran oli. Ruoaksi valikoi-tui Sianliha punajuurten kera. Pataan tar-vitsisi hankkia vain jonkin verran sianlapaa ja sipulia. Jälkiruoka sai äidin mielestä olla jo useampien ostotarvikkeiden varassa, koska muuten oli osattu valita ruoat niin järkevästi. Pappilan hätävara oli äidille tuttu jo lapsuudesta, olihan hän viettänyt sen isänsä pappilas-sa. Samalla sai lasten riemuksi hyvän syyn leipoa vehnäs-tä. Nyt pitäisi hankkia maitoa, hiivaa ja kermaa. Puoluk-ka ja sokeri onneksi löytyivät kotoa.

Äiti suuntasi ostoksille kauppahalliin, josta pienen et-simisen jälkeen tarvittavat ainekset löytyivät, vaikka ko-vin kovaan hintaan. Mutta ei kai sopinut valittaa, myös kauppiailla oli ollut vaikea talvi.

I

Huonolta maailman ja Suomen tilanne näytti, mutta ainakin hetken aikaa kaikki oli hyvin.

Läh

teet

: Jaa

tine

n Sa

tu: K

orti

lla k

orvi

kett

a –

Sään

nöst

elyä

ja s

elvi

tym

istä

pul

a-aj

an S

uom

essa

. Hel

sink

i: M

ulti

kust

annu

s, 2

00

4.

Silla

npää

, Mer

ja: h

appa

mas

ta

mak

eaan

– S

uom

alai

sen

ruok

a- ja

tap

akul

ttuu

rin

kehi

tys.

Jyv

äsky

lä: G

umm

erus

Kir-

japa

ino

Oy,

1999

. So

tati

etee

n la

itos

: tal

viso

dan

hist

oria

. Por

voo:

Wer

ner

Söde

r-st

röm

Osa

keyh

tiö,

1991

.sä saapui silloin kun oli luvannut.

Tuliaisiksi hän oli onnistunut löy-tämään nekkukaramellit lapsille, äi-dille hän oli poiminut kimpun ke-

vään ensimmäisistä valkovuokoista. Ateria syötiin suurella hartaudella, isä

erityisesti kiitteli äitiä järkevästä talouden-pidosta ja säästetystä kahvista, joka nautittiin pul-lan kera myöhemmin illalla. Huonolta maailman ja Suomen tilanne näytti, mutta ainakin hetken aikaa kaikki oli hyvin.

«

Reseptit ovat alkuperäises-sä muodos-saan.

MunA- jA AnShOviS-lEivÄT.

Ranskanleipää,voita,anshovista,kov. keitettyä munaa,keitettyä punajuurta.

»Kovaksi keitetyn munan keltuainen painellaan veit-sellä hienoksi ja vähän vettä sekoitetaan joukkoon; mu-nanvalkuainen hienonne-taan samoin ja hiukan ker-maa lisätään. (Vesi ja kerma tekee munankoristeen pa-remmin koossapysyväksi.) Voileivät juovitetaan ansho-vispuoliskoilla, munankel-tuaisilla ja valkuaisella sekä punajuurisuikaleilla.

YkSinkERTAinEn vEhnÄlEiPÄ [jutussa vehnänen].

30 gr. hiivaa,1 muna,2dl. sokeria,½ ltr. haaleata maitoa,1 tl. suolaa,1 dl. sulatettua voita,1 kg. vehnäjauhoja.Voitelemiseen:1 muna,3 rkl. kristallisokeria.

»Hiiva liuotetaan tilkkaseen haaleaa vettä: vehnäjauho-ja sekoitetaan niin paljon, että saadaan paksu velli-mäinen seos, joka pannaan nousemaan. Muna ja soke-ri vatkataan, haalea maito, suola, osa vehnäjauhoista ja noussut hiiva lisätään, jon-ka jälkeen sulattu voi ja lo-put jauhot sotketaan taiki-naan; alustamista jatketaan

kunnes taikina käy notke-aksi. Kun taikina on noussut kooltaan kaksinkertaiseksi, vanutetaan se hyväksi lei-vinpöydällä ja leivotaan pit-kiksi leiviksi tahi palmikoiksi. Kun ovat kohonneet, voi-dellaan ne vatkatulla munal-la, sokeri sirotellaan päälle, ja leivät kypsennetään hy-vässä uuninlämmössä.

PAPPilAn hÄTÄvARA.(6 hengelle.)

½ ltr. hyvää kermaa,2–3 dl. puolukkahilloa,½ ltr. vehnäkorppupalo-ja tahi pienien leipien täh-teitä,maitoa tahi marjamehua,(sokeria).

»Vispilöityyn kermavaah-toon sekoitetaan puoluk-kahillo ja maitoon tahi me-huun kastetut leivät. Jälki-ruoka maustetaan sokerilla ja kaadetaan lasimaljaan.

SiAnlihA PunAjuuRTEn kERA.

»Sianliha leikataan ohuiksi viipaleiksi. Raa'at punajuuret kuoritaan ja leikataan myös ohuiksi viipaleiksi. Liha- ja punajuuriviipaleet ladotaan pataan kerroksittain, vä-liin ripotellaan hienonnet-tua valkopippuria, sipulia (ja suolaa). Ruoka saa kannen alla hautua pehmeäksi joko uunissa tai hellalla hiljaisel-la tulella.

»Samaan tapaan valmis-tamalla saa perunoista tai lantuista sianlihan kera erin-omaisen ruoan.

ReSeptit KiRJoiSta:Reinilä, edit, Calonius, Valma Krank (toim.): Kotiruoka. Kustan-nusosakeyhtiö Otava, 1911.Maatalousnaisten julkaisu: Keit-to-opas. Helsingin Uusi Kirjapaino Osakeyhtiö 1940.

Maatalousnaisten julkaisu:

Reseptit

Nuori Ida emännöi Albert Edelfeltin

ateljeeta 1900-luvun alun Helsingissä ja kokee intohimoisen romanssin.

Elämänmakuinen suosikkisarja jatkuu.lue myös pokkarit

lapsenpiika ja paimentyttö.

Veitsenterävä salapoliisi Karl Axel

Björk jäljittää pirullisen älykästä murhaajaa

1920-luvun Helsingissä. Murhamysteeri Agatha

Christien hengessä.lue myös pokkari

yön sydän on jäätä.

Hyvä kirja on nautinto.

SWAZIMAAKotitalouskoulutusta ja -välineitä

Pistävä chilin ja inkiväärin tuok-su kulkeutuu kylätalon ikku-noista ja saa vieraat yskimään jo ulko-ovella. Tänään talon

on valloittanut kymmenpäinen joukko naisia, jotka tottunein ottein vispaavat käsin pyöritettäviä chilimyllyjä ja silp-puavat valkosipulia.

Makhondolwanen kylässä läntisessä Swazimaassa toimiva Nyambo support group on tukiryhmä HIV-positiivisille ja heidän perheenjäsenilleen. Ryhmä on perustettu vuonna 2004, ja nyt siihen kuuluu 21 naista. He kokoontuvat ker-ran viikossa valmistamaan säilykkeitä

Pienin askelin eteenpäin

Nonophile Ma-sina majoittaa talossaan seit-semänhenki-

sen perheensä lisäksi myös sis-koaan ja hänen

lastaan.

sekä palasaippuaa ja muita puhdistusai-neita, joita he myyvät naapurustossaan ovelta ovelle tai viereiselle ala-asteelle.

Marttaliiton yhteistyöprojektin myö-tä Nyambo-ryhmä on saanut kaasulie-den, leikkuuvälineitä ja suurtalousasti-oita. Aiemmin naiset joutuivat tuomaan omat tarvikkeensa kotoa, ja keittämi-seen käytettiin pientä kaasupoltinta.

Uudet välineet helpottavat työtä. Kat-tiloita ei enää tarvitse kantaa kilomet-rien päästä paahtavassa kuumuudessa – Makhondolwane on maan kuumim-pia seutuja. Myös tuotanto on kasvanut: kun ennen ryhmä valmisti chilikasti-

ketta viisi litraa päivässä, tänään kastike täyttää 20 litran kattilan.

TOIMEENTULO MONESTA LÄHTEESTÄ Nonophile Masina on yksi ryhmän HIV-positiivisista jäsenistä. Swazimaassa HIV/AIDS-epidemia on maailman vaka-vimpia. Joka neljäs swazimaalainen kan-taa tautia ja vieläkin useampi kärsii välil-lisesti perheenjäsenen sairauden vuoksi.

Sekä HIV-testi että oireita lievittävät lääkkeet ovat ilmaisia. Nyambon ryhmä on esimerkki siitä, että taudin kanssa elä-minen on mahdollista.

Nonophile Masinan talossa asuu yhdek-

MARTAT 4–5 | 2015 | 41

Pienin askelin eteenpäinSwazimaassa on kolmisenkymmen-

tä kotitalousneuvojaa. He työskente-levät maatalousministeriön alaisuu-dessa. Neuvontatyö on kovin erilaista kuin Suomessa, sillä jopa neljänä päi-vänä viidestä neuvojat vierailevat ohjaa-miensa ryhmien luona, usein maaseu-dulla, kuoppaisten hiekkateiden päässä.

Yksi neuvojista on Bongekile Jele, jo-ka ohjaa Nonophile Masinan ryhmää. Hänen mukaansa Marttaliiton projekti on tuonut neuvojille sekä kaivattua päi-vitystä ammattitaitoon että iloa ryhmi-en edistymisestä.

– Olemme kaikki todella innoissam-me, sillä kukaan meistä ei ole tainnut saada lisäkoulutusta valmistumisensa jälkeen. Tuotannon kasvun näkeminen projektiryhmissä on koskettavaa. Ryh-millä on aina ollut motivaatiota, mutta materiaalipakettien ansiosta tämä ener-gia saadaan todella hyötykäyttöön, sa-noo Bongekile Jele.

HAAVEENA LASIPURKIT Nyambo-ryh-mä on työskennellyt uusilla välineil-lään neljä kuukautta. Tällä hetkellä myynti tuo Nonophile Masinalle noin 300 emalangenia (noin 23 euroa) kuus-sa, mikä on jo hieman enemmän kuin puoli vuotta sitten.

Bongekile Jele toivoo, että ryhmä saa tulevaisuudessa lisätukea, jos Martta-liiton hanketta päädytään jatkamaan.

– Tämä on harvinaisen yhteistyöky-kyinen ryhmä, ja he ovat ehdottomas-ti osoittaneet motivaationsa saamien-sa välineiden ja lisäkoulutuksen myö-tä. Seuraavaksi kylätaloon tulisi saada kunnolliset lukot ja ikkunat varkaiden varalta, ja tuotteet tarvitsisivat jonkin-laiset etiketit, Bongekile kertoo.

Nonophile uskaltaa ajatella jo pidem-mälle.

– Lasipurkit. Jos joskus haluaisimme tuotteemme supermarkettiin, meillä tu-lisi olla lasipurkit heiveröisten muovira-sioiden sijaan.

Todellisuudessa supermarkettien hyl-lyt ovat kaukana. Jo lasipurkit olisivat tällä hetkellä liian suuri menoerä, mut-ta tuotteet eivät edes läpäisisi tiukkoja elintarvikehygienian standardeja. Li-säksi ryhmällä ei ole varaa kuljettaa tuotteitaan kaupunkiin asti.

Seuraava realistinen askel on muuta-man kilometrin päässä sijaitseva kylä-keskittymä, jonne ryhmä toivoo pääse-vänsä myymään tuotteitaan. Jos projek-tin myötä kylään saadaan tulostin, ehkä Nyambon rasioiden kylkeen ilmestyvät jonakin päivänä myös oikeat etiketit.

Maaseudun kylätalolla Swazimaassa tehdään chilisäilykettä. Tuotanto on tehostunut ja myytävää valmistuu enemmän kuin ennen. Marttojen tuella naisryhmä on hankkinut kaasulieden ja isompia kattiloita. TEKSTI JA KUVAT TUULI ORASMA

sän henkilöä: viisi lasta, iältään 4–16-vuo-tiaita, vanhemmat ja Nonophilen sisko lapsineen. Nuorinta lukuun ottamatta kaikki Nonophilen lapset ovat koulus-sa, mikä ei ole maaseudulla itsestäänsel-vyys. Seitsemän vuotta kestävä ala-aste on ilmainen, mutta yläasteen koulumak-sut ovat monelle perheelle liian raskas taakka. Vain alle kuusi prosenttia väes-töstä on käynyt yläasteen loppuun.

Nonophilen tulot tulevat monesta eri lähteestä, mikä on perheissä hyvin ta-vallista. Talonsa takana Nonophile vil-jelee maissia ja puuvillaa. Satokaute-na pihan hedelmät viedään naapurus-toon myytäväksi. Viimeiset kymmenen vuotta säilykkeet ja siivoustarvikkeet ovat tuoneet pienen lisän perheen tu-loihin.

Vaihtelevissa olosuhteissa kaikki lisä-tienesti on tarpeen. Tänä vuonna kui-vuus on kutistanut maissisadon niukak-si, joten perhe joutuu ostamaan ruokaa markkinoilta yhä enemmän. Tulevai-suudessa säilykemyynnin toivotaan kasvavan niin, että huonoinakin sato-kausina rahat riittävät maissipuuron li-säksi vihanneksiin ja lihaan.

INNOISSAAN LISÄKOULUTUKSESTAMarttaliitto on tehnyt yhteistyötä Swa-zimaan yliopiston kanssa vuodesta 2013 alkaen, ja ensimmäinen hanke saadaan pian päätökseen. Toimintamalli on yli-opiston itsensä ehdottama: kotitalous-neuvojat saavat täydennyskoulutusta kuluttajatieteiden laitoksella ja vievät asiantuntemustaan naisten ja nuorten pienyrittäjäryhmille. Ryhmiä on yh-teensä 24, ja ne valmistavat säilykkeitä, puhdistusaineita ja koulupukuja. Ryh-mät ovat myös saaneet uusia työvälinei-tä ja raaka-ainepaketteja suurempaa ja laadukkaampaa tuotantoa varten.

INFO

»Marttaliiton kehitysyhteistyöprojek-tissa Swazimaassa koulutetaan kotita-lousneuvojia, jotka vievät osaamistaan eteenpäin kotitaloustuotteita valmista-ville nais- ja nuorisoryhmille. Yhteensä 24 ryhmää on saanut myös uusia välinei-tä tuotantonsa tehostamiseen.

»Lisätiedot: Marttaliiton kehittämispääl-likkö Terhi Lindqvist, [email protected], p. 050 516 9412.

»Keräystili: Danske Bank FI15 8000 1570 4855 90 /Marttojen kehitysyhteis-työ.Keräyslupa: 2020/2013/2590 on voi-massa 1.8.2015 saakka. Uusi keräyslupa haetaan nykyisen jatkeeksi.

»Ottakaa piirin kautta yhteyttä oman alueenne vapaaehtoiseen kv-marttaan. Suunnitelkaa ja toteuttakaa Syödään ku-ten Swazimaassa -teemainen marttailta, jossa kuulette hankkeesta lisää ja pääset-te valmistamaan paikallisia herkkuja. Uusi kurssiaineisto on juuri valmistunut.

42 | MARTAT 4–5 | 2015

Kun talous sakkaa, rahapuhe täyttää ilma-tilan, ja muut aiheet, tasa-arvo niiden jou-kossa, väistyvät syrjemmälle. Talouskrii-sit eivät kuitenkaan kohtele miehiä ja nai-

sia samalla tavalla. Tämän tietäen Naisjärjestöjen Keskusliitto nosti eurot ja sukupuolten eriarvoi-suuden keskustelutilaisuutensa keskiöön.

– Ajat ovat vaativat, mutta naisten oikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä ei tule unohtaa tai jättää huomiotta, pohjusti NJKL:n pu-heenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila tilaisuutta.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Il-makunnas totesi, että talouden taantuma on ai-na riskialtista aikaa naisten talouden ja tasa-arvon kannalta: katse kääntyy julkisiin menoihin ja nii-tä halutaan leikata.

– Kun puhutaan julkisen talouden menoista, puhutaan naisten töistä – esimerkiksi hoitoalasta, huomautti Ilmakunnas.

Toimivat julkiset palvelut ovat myös naisten työssäkäynnin edellytys, esimerkkinä vaikka päi-vähoito.

NAINEN PYSYY TÖISSÄ – Tässä nykyisessä talous-kriisissä on yksi huomionarvoinen seikka: näyttää siltä, että euroalueella naiset pysyvät työmarkki-noilla huonoinakin aikoina. Naiset eivät ole enää puskurityövoimaa, jota heilutellaan sinne tänne, selvitti Ilmakunnas.

– Ennen naiset vetäytyivät kotiin, kun tuli huo-not ajat. Nyt työmarkkinoihin osallistuminen on kasvanut myös kriisiaikoina. Naisten merkitys per-heiden elatuksessa on kasvanut.

Toinen kehityssuunta on se, että ikääntyneiden työllisyysaste on jopa kohonnut euroalueella. Sy-vimmät kolhut taantumassa kokee nuoriso, joka ei pääse kiinni työelämään.

Seija Ilmakunnas listasi yhteneväisyyksiä ny-kytilanteen ja 1990-luvun alun laman välillä: Kun

vienti romahtaa, ensimmäisenä kärsii erityses-ti miesten työllisyys. Teollisuus, rakentaminen ja kuljetusala notkahtavat. Julkisen talouden niuk-kuus leviää hitaammin mutta kestää pitkään. Kun työttömyys kerran pääsee nousemaan, se laskee hyvin hitaasti. Osa työttömyydestä ”kovettuu”, suhdannetyöttömyys muuttuu pitkäaikais-työttömyydeksi.

– Tällä hetkellä Euroopan taloudessa puhaltavat myönteisemmät tuulet, mut-ta eurokriisi ei ole ohi, kuului Seija Ilma-kunnaksen yhteenveto.

LÄPÄISYPERIAATTEELLA Naisjärjestö-jen Keskusliiton puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila painotti, että tasa-arvokysy-myksiä ei voi jättää yksittäisten ministeriöi-den vastuulle.

– Talouden, työllisyyden, velkaantumisen ja meille naisille tärkeiden samapalkkaisuus-asioiden ja perhevapaakustannusten ongel-mat on ratkaistava yhteistyöllä. Sukupuol-ten välistä tasa-arvoa pitää tarkastella laaja-alaisesti koko valtionhallinnossa.

– Puolueiden johto on suuresti miesten käsissä. On tärkeää, että puolueet yli rajojen, niin naiset kuin miehetkin, tekevät yhteis-työtä tasa-arvokysymyksissä.

– Tasa-arvotyötä tekevien viranomais-ten ja naisjärjestöjen resurssit on turvatta-va, sanoi Anttila.

Tilaisuuteen liittyvässä paneelissa keskus-telivat Seija Estlander Suomen Yrittäjänaisis-ta, Batulo Essak African Care -järjestöstä ja Ter-hi Lindqvist Marttaliitosta. Paneelin vetäjä, Eu-rooppanaisten Kati Kalliomäki, kysyi heiltä, mikä on naisen talouden paras ystävä.

Trio oli yksimielinen: koulutus, koulutus ja kou-lutus. Hyvinvointiyhteiskunta.

Taantuma on riski tasa-arvolle

»NJKL:n kokouksen kannanotto ja paljon muuta osoitteessa www.naisjarjestot.fi/tasa-arvouutisia

KU

VA

sh

Utt

erst

oc

K, K

UV

AN

Kä

sitt

eLy

KA

tJA

KU

itti

NeN

Talouskriisit kohtelevat miehiä ja naisia eri tavalla. Julkisen talouden leikkaukset osuvat erityisesti naisten töihin: hoito- ja opetusalaan. HELENA KOKKONEN

EU, NAISET JA TALOUS Eu, naiset ja talous -keskustelutilaisuuden järjestivät Naisjärjestö-

jen Keskusliitto, Eurooppanaiset ja

Tehy ry NJKL:n kevät-kokouksen yhteydessä.

44 | MARTAT 4–5 | 2015

GARDEROBI – HARKITSE, KORJAA, KIERRÄTÄAihe Tekstiilien kulutus, kierrätys, eetti-syys, jäteAika ti 14.7. klo 10.30–11.45Paikka Satakunnan Martat, Valtakatu 7, PoriMukana: Erikoistutkija Helena Dahlbo, Suomen Ympäristökeskus SYKE, toimin-nanjohtaja Sonja Vartiala, FinnWatch ry, kansanedustaja Jani Toivola, toimitusjoh-taja Seija Lukkala, Globe Hope Oy, tras-hionista, suunnittelija Outi Pyy, toimitus-johtaja Tuula Loikkanen, Muotikaupan Liitto ry, juontaja Marianne Heikkilä

RÄTEI JA LUMPUI – MARTTOJEn TOISEnLAInEn MUOTInÄyTöSRetroa, fantasiaa, kierrätettyä, vanhasta uuttaAika ke 15.7. klo 16–16.30Paikka Porin tori, uusi torilava Sata-kieliJuontajat Jani Toivola ja Saimi HoyerMukana mm. Glope Hope, Eilen De-sign, Outi Pyy, Porin Nuorten työ-paja, SPR Kontti Pori, Marttojen & 4H:n t-paitakisan parhaatMusiikki Nuorten työpajan bändiLisätiedot: [email protected]/marttailu

GARDEROBI-TyöPAJATAika 13.–17.7., ma, ti, to, pe klo 11–17, ke klo 11–15.30Paikka Satakunnan Martat, Valtakatu 7, PoriMitä? Tule tuunaamaan t-paita uuteen uskoon tai tee vanhoista t-paidoista pipo, kassi tai panta. Martat neuvovat ja opastavat, ter-vetuloa luomaan vanhasta uutta! Mukana myös Porin Nuorten työ-pajan nuoria omilla tuotteillaan ja työnäytöksillä.

GARDEROBI ESILLÄ SUOMI-

AREEnALLA


AREEnALLAPAnEELIKESKUSTELU MUOTInÄyTöS TyöPAJAT

MARTAT 4–5 | 2015 | 45

MARTTAKAHVIOTToreilla ja tapahtumissa

Kattovesien ohjausta vi-herkaton ja

kourujen läpi hulevesiuo-

maan.

ETELÄ-KARJALAn MARTAT »Vohvelikioski, Lappeenrannan

satama, Kipparinkatu 1. Avoinna 30.8. saakka klo 10–22. Säävara-us. Vohveleita makeilla ja ruokai-silla täytteillä, kahvia, teetä, me-huja. Martta-alennus 10 % jäsen-kortilla. Ryhmävaraukset p. 050 461 1025. Viikottain neuvonta-vinkkejä, mm. Mennään matto-pyykille, Etanoista eroon, Musta-torvisieni.

ETELÄ-SAVOn MARTAT »Mikkelin satamakahvila, Laituri-

katu 1. Avoinna 16.8. saakka ark. klo 7.30–18, vkonloppuna klo 9–18. Markkinoiden ja tapahtumi-en aikaan pidennetyt aukioloajat. Lapsille maistuvia herkkuja, suo-laista ja makeaa kahvileipää, voh-veleita, hedelmäannoksia ja jää-telöä.

»www.martat.fi/etela-savo/Pal-velut ja tuotteet/Satamakahvila

KESKI- JA ETELÄ-POHJAn-MAAn MARTAT

»Torikahvila, Kokkolan tori, p. 044 3363 218 ja piiri ark. klo 9–12 p. 06 8313 127. Avoinna 3.–13.6. ja 10.–30.8. ke klo 8–21, pe ja la 8–15 sekä 15.6.–8.8. ma–la klo 8–15, ke klo 8–21. Säävaraus.

»Suolaisia ja makeita leivonnaisia, kahvia, teetä, kaakaota, lähilim-saa, irtojäätelöä.

KyMEnLAAKSOn MARTAT »Marttakahvio, Kouvolan kaup-

patori, Kivimiehenkatu 8. Avoin-na 5.9. saakka ma–pe klo 7.30–14, la 8–14. Kahvia, teetä, virvokkei-ta, marttapullia, makeita ja suo-laisia piirakoita. Martta-alennus kahvista jäsenkortilla. Keskiviikon kesävinkit klo 10–13, ajankohtaista kotitalousneuvontaa. Yli 10 hlön ryhmät: ilmoitattehan tulostanne etukäteen p. 040 759 6647.

POHJOIS-KARJALAn MARTAT

»Marttakahvio, Joensuun tori, p. 050 300 0502. Avoinna 12.9. saakka, säävaraus. 1.6.–18.6. se-

kä 15.–30.8. klo 7–17, 22.6.–14.8. klo 7–18. La klo 8–15, su 28.6.–6.8. klo 10–15.30. Lasten piirak-kakoulut piirakkapajassa heinä-kuussa. Keittolounas klo 11–14.

POHJOIS-SAVOn MARTAT »Marttakahvio, Kuopion kaup-

patori, p. 050 339 4258. Kesä–heinäkuu ma–pe klo 7–15.30, la klo 7–15, elokuu ma–la klo 8–15. Säävaraus.

SATAKUnnAn MARTAT »Vohvelikioski Porin Jazzviikol-

la 13.–18.7. klo 11–21. Vohvelit makealla ja suolaisella täytteel-lä. Muurinpohjalettuja 13.–14.7. klo 9–12 SuomiAreenalla, Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue.

»Martta-lounaskahvio ark. klo 11–14, Jazzviikolla klo 11–16. Sul-jettu 20.7.–9.8.

RAUMAn MARTTAyHDIS-TyS

»Perinneruokaa Taidemuseon pihalla, Kuninkaankatu 37, Rau-ma. Lapskoussia, pankakkoa, topseilvellinkiä ja mallassämpy-lää 20.–24.7 klo 11–14, niin kau-an kuin riittää. Käsityönäytte-ly 19.–23.7. klo 10–18 ja 24.7. klo 10–20, Marttapirtti, Luostarin-katu 4.

RAUMAn LÄnnEn MARTAT »Pitsiviikolla 18.–26.7. Mart-

takahvila, henkilöstöravintola Kerttu Pruutmestarska, Kanalin-ranta 3. Avoinna ark. klo 10–18, Mustan pitsin yönä (pe) klo 10–22, la ja su klo 10–15. Munkke-ja, wienereitä, kakkoja, limppuja, Rauman pipareita myös kotiin. Käsityönäyttely. Tied. Eeva Nie-melä p. 040 574 6566.

KAUHAVAn MARTAT »Martta-kahvila Kauhavan

Puukko- ja käsityöfestivaaleilla 12.–13.6. Lankava Oy:n pihapii-rissä. Festareilla paljon kiinnos-tavaa ohjelmaa kädentaitajille, mm. työnäytöksiä ja Puukko-koulu. www.puukkofestivaalit.fi

»Martan nimipäivänä moni yhdistys viettää kekkereitä, retkeilee tai toteuttaa tempauksen. Vielä ennättää järjes-tää ja suunnitella!

»Marttaliitto kokoaa tietoja paikallisista menoista. Kerto-kaa tiedot yhdistyksenne tapahtumasta viimeistään 23.6. mennessä osoitteessa www.martat.fi./marttailu/tapahtu-mat/martan-paiva/ilmoita-tapahtumastasi-1/

nÄIn VARSInAIS-SUOMESSA »Turun Marttayhdistys ja Naisten vaateliike Kaunolenin-

ki järjestävät Martan päivän muotinäytöksen 26.7. klo 12. Marttamannekiinit esittelevät Ilona Pellin asuja Kaarina-teatterissa, Viipurintie 118.

»Liput (10 €) ovelta, sisältää salaattilounaan, kahvit ja näytöksen.

»Ennakkoilmoittautuminen [email protected] tai [email protected]. Tervetuloa!

TAPAHTUU KOKKOLASSA »Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martat retkeilee Kokkolan

edustalla olevalle Tankkarin majakkasaarelle. Risteily lai-valla kestää 1,5 tuntia suuntaansa. Saarella syödään lohi-keittoa ja majakkaan pääsee tutustumaan. Ilmoittautumi-set piiriin, nopeimmat ehtivät mukaan. Matkan kokonais-hinta ruokailuineen ja majakkavierailuineen noin 40 €/hlö.


AREEnALLA


AREEnALLA

Kesäkeitaat

Marttojen oma päivä 26.7.

Ohjeita tapah-tuman jär-

jestämiseen: www.martat.fi/marttailu/ta-

pahtumat/mar-tan-paiva

46 | MARTAT 4–5 | 2015

Marttaliiton vuosikokous pi-dettiin 18.4. Suomen ympä-ristökeskuksessa Helsingis-sä. Marttaliitossa on luovut-

tu erillisistä kevät- ja syyskokouksista ja siirrytty yhden kokouksen malliin, joten esityslista oli pitkä ja painava. Käsiteltiin menneet ja tulevat: toimintakertomus ja tilinpäätös 2014 sekä toimintasuunnitel-ma ja talousarvio 2016. Puheenjohtajan nuijaa napautteli Helena Korkea-aho Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martoista.

Hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat Sari Granni, Maija Lepistö, Pia Rättyä ja Airi Väänänen. Lepistöllä tu-li kahdeksan vuoden hallitusrupeama täyteen, ja Rättyä ei asettunut ehdolle. Marttaliiton hallitukseen kaudelle 2015–2017 valittiin Sari Granni Harjavallasta, Hanna Heikkilä Hämeenlinnasta, Päi-vi Kukkola Kouvolasta ja Mirja Stålna-cke Rovaniemeltä. Hallituksessa jatkavat puheenjohtaja Lea Sairanen Savonlin-nasta ja jäsenet Riitta Leinonen Turus-ta, Ulla Keski-Sämpi Kannuksesta, He-lena Puhakka-Tarvainen Joensuusta ja Riikka Vacker Espoosta.

JÄSENHANKINTA TUOTTI TULOSTA Viime vuonna marttajärjestössä vie-tiin läpi jäsenhankintakampanja. Toi-minnanjohtaja Marianne Heikkilä ker-toi kokousväelle, että uusia jäseniä liit-tyi lähes 5 500.

– Meille on haasteena jäsenet, jotka ovat pari vuotta mukana ja eroavat sit-ten. He liittyvät innoissaan, mutta toi-minta ei vastaa heidän odotuksiaan. Meidän pitää analysoida, miten saadaan ihmiset pysymään mukana.

Jäsentyytyväisyyttä selvitetäänkin ky-selyllä ensi vuonna. Muita sattumia tu-levan vuoden toimintakalenterista ovat marttamatka Kameruniin, Marttaliiton verkkosivujen uudistaminen ja Kansal-liskirjaston järjestämä Vuosisatamme verkkoon -kansalaiskeräys, jolla hanki-taan varoja Marttojen neuvonta-aineis-ton digitaaliseen tallentamiseen.

Uusi kolmivuotinen strategiakausi al-kaa 2017. Sitä ryhdytään valmistelemaan yhdessä piirien kanssa.

VALOA TALOUDESSA Hallinto- ja ta-lousjohtaja Reijo Petrellillä oli huojen-tavaa kerrottavaa tilinpäätöksen tii-moilta. Kiikkerien vuosien jälkeen ta-lous on vakautettu, kiitos säästötoi-mien ja suhdanteiden. Sijoitustoimin-ta onnistui viime vuonna, koska arvo-papereiden kurssinousu oli suurta. Silti omaisuutta piti myydä kulujen ja velko-jen kattamiseksi. Velkaa Marttaliitolle syntyi menneinä vuosina tilahankinto-jen vuoksi.

– Velan maksaminen heikentää liiton taloutta vielä tulevina vuosina, muistut-ti Petrell.

Marttaliiton vuosikokousta värittivät henkilö-valinnat ja keskustelu järjestön rakenneuudistuksesta. HELENA KOKKONEN //KUVA ANTTI VETTENRANTA

Vuoden tärkein kokous

MARTTAILU

Marttaliitto tähtää hankerahoituksen ja varainhankinnan lisäämiseen. Uusia rahoituskanavia ja kumppanuuksia hae-taan.

– Ja vaikka tiedämme valtiontalou-den tilan, luotamme edelleen siihen, et-tä neuvontajärjestöille ohjataan valtion-apua, huomautti Petrell.

Martta-arpajaisten tuotto oli lähes 80 000 euroa. Tulot käytetään nuorten tu-keen, eli järjestetään kotitalouskursseja ja jaetaan Aikuispakkausta.

VUOROPUHELU KUNNIAAN Uuden-maan Martat oli osoittanut vuosikoko-

MARTAT 4–5 | 2015 | 47

MARTTAILU

ukselle kirjeen, jossa piiri ilmaisi huo-lensa marttajärjestön tietojärjestelmä- ja tietohallinto-osaamisen suhteen.

Marttaliiton hallitus oli valmistellut suunnitelman, joilla ongelmia ryhdy-tään purkamaan: Viestintää ja vuoro-puhelua yhdistysten, piirien ja liiton vä-lillä kohennetaan. Järjestötoiminnan ja neuvonnan kehittämistä varten perus-tetaan tarpeen mukaan työ-, suunnit-telu- ja ohjausryhmiä. Hallintotyöryh-mälle tulee entistä keskeisempi rooli tietohallinnon kehittämisessä. Jatkos-sa varmistetaan, että tietohallinnon ke-hittämishankkeisiin sisältyy myös vies-

tintä, testaus, kokeilu, koulutus ja tuki, ja että aikataulut ovat realistisia.

Vuosikokous hyväksyi kannanoton ”Uusi jätelaki ja tekstiilien kierrätys kunnissa”. Läsnä oli yhtä vaille täys-määräinen joukko edustajia eli 55 hen-kilöä. Kokoukseen osallistuivat kunnia-jäsenet Kaija Hasunen, Liisa Kupias ja Birgitta Bröckl. Mukana oli myös seit-semän Marttaliiton hallituksen jäsentä sekä piirien toiminnanjohtajia ja Mart-taliiton toimihenkilöitä.

Kokous vietti hiljaisen hetken edes-menneiden kunniajäsenten Kerttu Hui-tun ja Kerttu Peltoniemen muistoksi.

Vuosikokoukseen osallistui 55 piirien edustajaa. Läsnä oli myös piirien toimin-nanjohtajia ja Mart-taliiton hallitus sekä toimihenkilöitä.

48 | MARTAT 4–5 | 2015

Suomalaiset hankkivat uusia vaatteita ja kodintekstiilejä noin 13 kiloa henkilöä kohti vuodessa. Suomessa syntyy vuodessa

miljoonia kiloja tekstiilijätettä, noin 10 kg henkeä kohden. Kaato-paikoille päätyy edelleen paljon myös kierrätyskelpoista vaatetta. 1.1.2016 alkaen orgaanista jätettä, muun muassa tekstiilijätettä, ei saa enää viedä kaatopaikalle. Rajoitus on osa 1.6.2013 voimaan tullutta valtioneuvoston asetusta kaatopaikoista. Rajoituksen to-teuttamiseksi on monilla alueilla otettu käyttöön jätteen hyödyn-täminen energiana. Tekstiilijätteessä on kuitenkin runsaasti mate-riaalia, joka tulisi saada kierrätykseen polton sijaan.

Jätelain keskeisenä viestinä on etusijajärjestys kaiken jätteen, myös tekstiilijätteen käsittelyssä. Ensisijaisesti jätteen määrää tu-lee vähentää. Tekstiilijätteen määrän vähentämisessä oleellisessa osassa ovat kulutusvalinnat: uusien hankintojen harkittu tekemi-nen sekä tekstiilien oikea huoltaminen ja korjaaminen. Mahdolli-suuksien mukaan tekstiilit myös käytetään uudelleen sellaisenaan. Toissijaisesti tekstiilit tulee kierrättää materiaalina ja vasta sen jälkeen hyödyntää energiantuotannossa eli viedä poltettavaksi.

Tehokkaan kierrätyksen kannalta on olennaista, että tekstiili-materiaali olisi mahdollisimman tasalaatuista ja toisaalta, että sen määrä olisi riittävä. Tekstiilin laadun tunnistaminen ei kui-tenkaan ole helppoa. Kuluttajatutkimuskeskuksen tuoreen selvi-

Millaisella rakenteella eteenpäin?

Kokouksen tunteita nostattava osuus oli kysymys järjestörakenteen uudistuk-

sesta. Asia tuotiin kokoukseen hallituksen esittämänä asiana.

Marttajärjestöllä on kolmiportainen ra-kenne, jossa on keskusjärjestö Marttaliit-to, 16 piiriä ja paikallisyhdistykset.

– Jos järjestö perustettaisiin nyt, tulisiko sille tällainen organisaatio? En usko, pohti liiton puheenjohtaja Lea Sairanen.

– Meidän pitää varautua tulevaisuuteen tehokkaammalla organisaatiolla. Pitää ha-kea uusia toimintamalleja, yhteistyötä ja työnjakoa.

Muutospaineita tuo erityisesti talous. Sairasen mukaan valtionavun pienenemi-nen on koko järjestön ongelma. Ratkaisuja täytyy etsiä omaehtoisesti ja tulevaa en-nakoiden.

Järjestörakenteesta on tehty kysely-jä ja laskelmia. On kuultu eri näkökulmia, selvitetty vaihtoehtoja. Liiton hallitus on laatinut esityksen järjestön uudeksi ra-kenteeksi.

– Muutoksille nähdään monissa pii-reissä tarvetta, ja muutokseen on val-miutta. Mitään konkreettista ei kuiten-kaan ole tapahtunut, kuvaili puheenjoh-taja asetelmia.

Tanja Rantanen Uudenmaan Martois-ta ilmaisi piirinsä tuen asian edistämisel-le.

– Nyt tarvitaan konkreettisia toimia. On paras tehdä päätöksiä silloin, kun nii-tä ei vielä ole pakko tehdä.

Anna Koivisto Varsinais-Suomen Mar-toista peräsi päätösten pohjaksi tarkkoja tietoja piirien varoista ja suunnitelmista.

Lea Sairanen vastasi, että piirien pitää käydä vuoropuhelua keskenään.

– Marttaliitosta käsin on mahdotonta tietää, miten asiat organisoidaan paikal-lisesti, kun piirejä on 16. Alueellinen kes-kustelu ja yhteistyö ovat ratkaisevassa asemassa, totesi Sairanen.

– Toivomme että piiri, joka toivoo apua, pyytää sitä itse, sanoi Tuula Kähkönen Pohjois-Karjalan Martoista.

Keski-Suomen Marttojen edustajan Annikki Mikkosen mielestä ei riitä, että nykyinen toiminta pannaan uuteen muot-tiin. Muutos koskee koko toimintaa ja stra-tegiaa.

– Piirien pitää miettiä, onko nykyinen toiminnan malli oikea. Ensin mietimme, miten muutamme toimintaa, ja sitten rat-kaisemme, miten teemme siihen hyvän hallinnon.

Liisa Kontturi Pohjois-Karjalan Martois-ta muistutti, että toimipisteiden välimat-kat eivät saa muodostua liian suuriksi. Tar-vitaan ihmisten välisiä tapaamisia ja koh-taamisia.

– Vai tuleeko meistä kaikista virtuaali-marttoja? kysyi Kontturi.

Lea Sairanen toivoi keskustelun jatku-van.

– Evästäkää hallitusta muulloinkin kuin virallisten kyselyjen kautta.

Rakenneuudistuksen käsittely jatkuu syyskuussa järjestön strategiapäivässä.

tyksen mukaan suomalaisten suhtautuminen tekstiilien kierrätykseen osana omia arkirutiineja on hyvin myönteistä, kunhan se tehdään ko-titalouksille helpoksi.

Tekstiilijätteen järjestelmällinen kierrätys vähentäisi tekstiilien tuo-tantoon liittyvää energian, veden ja kemikaalien kulutusta sekä näihin liittyviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Myönteiset vaikutukset ilmas-tonmuutoksen ja rehevöitymisen hillitsemiseen ulottuvat maamme ra-jojen ulkopuolelle saakka.

Kuluttaja- ja neuvontajärjestöt tekevät pitkäjänteistä työtä sen eteen, että suomalaisilla olisi riittävät tiedot tehdä harkittuja valintoja ja tai-dot vaatteiden huoltamiseen ja korjaamiseen. Kotitalouksien jätteiden keräyksestä, hyödyntämisestä ja loppusijoituksesta vastaa kuitenkin jul-kinen sektori, jonka tulee tarjota kansalaisille arkeen sopivat mahdolli-suudet kierrättämiseen tasapuolisesti koko maassa.

Vaadimme, että kunnat luovat etusijajärjestyksen toteutumista tuke-vat puitteet tekstiilijätteiden käsittelyyn koko maassa. Erityisesti uudel-leenkäyttöön kelpaamattomien tekstiilien materiaalikierrätykseen tar-vitaan lisää keinoja. Parasta olisi, että kaikki kierrätykseen tai uudel-leenkäyttöön soveltuvat tekstiilit voisi palauttaa yhteen paikkaan.

18.4.2015 Helsingissä Marttaliitto ry | Finlands svenska Marthaför-bund rf | Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry | Luonto-Liitto

VUOSIKOKOUKSEN KANNANOTTO

Kuntien on mahdollistettava kotitalouksille jätelain etusija-järjestyksen mukainen tekstiilien uudelleenkäyttö ja kierrätys

Lähde: Aalto, Kristiina: Kuluttajien halukkuus ja toimintatavat tekstiilien kierrätyksessä. Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä 12/2014.

MARTTAILU

48 | MARTAT 4–5 | 2015

Tekstiilijätettä syntyy 10 kg/henkilö/vuosi.

• HELSINKI, Teollisuuskatu 21 • JOENSUU, Kirkkokatu 20 • PORVOO, Lundinkatu 16 • TURKU, Linnankatu 8 E • VAPAA-AJAN MATKAT puh. 010 321 2800Puhelut 8,28 snt/puh + lankaverk. 5,95 snt/min, matkapuhelimesta + 17,04 snt/min (+ alv). VARAA MATKASI 24 H www.matka-agentit.fi

Matkaagentit

Kerää omaMARTTARYHMÄMAAILMALLEPyydä tarjous puh. 010 321 2800tai [email protected] matkustakaa minne vain haluatte!

Paliveren käsityöseura, Haapsalun käsityökeskus, Haapsalu Disain, Pitsikeskus, Puisen maatila ja Lihulan kartano, jossa toimii Lihulan kukkakirjontaseura. Tiinan luento.

HAAPSALUUNKäsityömatka

Tiina Erkkilä-Wahteran (Tikkurilan marttojen jäsen) johdolla

• 4. – 6.8. ...................................................................... 460,–

Toivottu kesämatka! TEEMA- JA KIERTOMATKAT

Agatha Christien ENGLANTI• 2. – 6.9. ......................................................................1.295,–BASKIMAAN vaellus ”Camino Norte” • 4. – 12.9.................................................................. 1.495,–ALBANIA, KOSOVO ja MAKEDONIA• 4. – 10.10. ............................................................. 1.195,–Kiehtova MALTA• 8. – 12.10. .................................................................... 995,–Kiinan suuret ihmeet XIAN ja PEKING• 16. – 24.10. .........................................................1.595,–Pitkä lomaAURINKORANNIKOLLA• 31.10. – 27.11. alk. .................................1.040,–

PEKING ja Kiinan muuri• 7. – 14.11. .................................................................1.295,–

Liikuntaloma TENERIFFALLA• 17.11. – 1.12. .......................................................1.256,–

DUBAIN jouluostosristeily• 13. – 21.12. alk. ............................................1.895,–

Katso lisää: www.martat.fi/Marttailu/LiityMarttoihin/Jäsenedut/Matka-Agentitja varaa linkin kautta opastetut matkamme

– 5 % alennuksella!

Sipulitietä SETUMAALLE• 1. – 4.7. .................................................................................365,–TARTTO ja hansapäivät • 10. – 12.7. .........................................................................220,–Patikointia POHJOIS-VIROSSA • 14. – 17.7. ........................................................................320,–LÄNSI- JA KESKI-VIRON kartanot• 17. – 19.7. .........................................................................320,–• 21. – 23.8. .......................................................................315,–SAARENMAAN oopperapäivät • 23. – 26.7. alk. ......................................................545,–Teatro di Milano, Sevillan Parturi sekä Bella Italia –oopperagaala, solistina Soile Isokoski.

VIROLAISIA puutarhoja• 23. – 25.7. ......................................................................260,–• 20. – 22.8. ....................................................................250,–TÜRIN syysmarkkinat• 4. – 5.9. ...............................................................................175,–PAUNVEREN syysmarkkinat• 18. – 20.9. .....................................................................215,–LIETTUAN kiertomatka• 24. – 29.9. .................................................................495,–

TEEMA- JA KIERTOMATKAT

TALLINNAAN

• 24.10. LÄHTÖ Helsingistä ........... 120,–sis. bussikuljetus Ruotsinpyhtää/Loviisa/Porvoo/Helsinki ........................................150,-

Käsityöristeily

Tiinan luento hyvää tekevästä neulomisesta,neulevinkit ja ohjeet, vierailu Karnaluksissa.Buffetlounas ruokajuomineen laivalla.

Tiina Erkkilä-Wahteran (Tikkurilan marttojen jäsen) johdolla

NAZARÉPortugalin helmi

Sisko Vuorenmaan (Kalevan marttojen jäsen) johdollaHistoriallisia nähtävyyksiä, kulttuurikohteita,herkkuja ja viinejä, Atlantin rantamaisemiaja Lissabon, tasokas hotelli ja hienostunutmerivesikylpylä. Puolihoito, viininmaistajaiset, fadoesitys.

• 4. – 11.10. ....................................................... 1.365,–

Martat matkustavat

nyt entistä edullisemmin!

MARTTAMATKA KAMERUNIIN

Marttaliitto järjestää jäsenmatkan kehitysyh-teistyöhankkeeseemme Kameruniin 2.–12.3.2016. Tutustumme ACESF-CA-järjestön toimintaan ja Kamerunin kulttuuriin ja arkielämään sekä juhlim-me Kansainvälistä nais-ten päivää.

Matkan omakustannus-hinta on noin 1 500 eu-roa, joka kattaa lennot ja viisumin. Marttaliitto tukee matkakuluja Kame-runissa. Toivomme mat-kalle lähtijöiltä kiinnos-tusta kehitysyhteistyötä kohtaan ja valmiutta jakaa tietoa Suomessa matkan jälkeen. Tarkempi matka-aikataulu ja hakuohjeet elokuun lehdessä sekä netissä www.martat.fi/marttailu/kv-marttailu/

2.–12.3.2016.

50 | MARTAT 4–5 | 2015

ONNITTELEMME

90 VUOTTA | Elli Pulkkinen 8.1. Karjasillan Martat • Hilkka Rantasuomela 22.1. Karja-sillan Martat • Rakel Vuorinen 3.3 Uuden-kaupungin My • Kaisu Huopaniemi 23.3. Suolahden Martat • Annikki Inkilä 5.6. Pahloisten-Lensulan My • Hanna Lehto-nen 12.6. Pihlavan Martat • Helka Karinen 1.8. Saarenkylän Martat • Ritva Mäkelä 2.8. Pirkkalan My

85 VUOTTA | Else Saarinen 19.12.2014 Uudenkaupungin My • Aili Myllyntausta 20.3. Hausjärven Erkylän Martat • Marjatta Alatalo 11.5. Savitaipaleen Hyrkkälän Mar-tat • Pirkko Riikonen 15.6. Tainionkosken Martat • Armi Mäkinen 1.7. Virtain Mar-tat • Laina Musakka 16.7. Huittisten Martat • Kaarina Viitanen 17.7. Siltamäen Martat •Helinä Yliskylä 19.8. Forssan Martat

80 VUOTTA | Pirkko Salmi 3.1. Siltamäen Martat •Kaarina Nirola 2.3. Siltamäen Mar-tat • Aira Turkka 18.5. Poukkusillan Martat • Martta Salminen 28.5. Pihlavan Martat • Anja Väänänen 15.6. Parsiaisen Martat • Oili Niemi 17.6. Aitomäen Martat • Eeva Kontio 23.6. Puistolan Martat • Anneli Ne-valainen 24.6. Karsturannan Martat • Eeva Suoniemi 29.6. Porvoon Karjalaiset Mar-tat • Eira Korpinen 2.7. Tainionkosken Mar-tat • Kirsti Kohonen 3.7. Siltamäen Martat • Kaija Pekkonen 12.7. Juankosken Martat • Helga Manninen 13.7. Hankasalmen kk:n My • Maire Väänänen 24.7. Outokummun ympäristön Martat • Sanni Hintsala 29.7. Saarenkylän Martat • Airi Pellinen 29.7. Imatran My • Maire Nummi 1.8. Askisto-Hämeenkylän Martat • Raili Karvinen 17.8. Kouvolan My • Henni Kasakkamäki 17.8. Kasakkamäen Martat • Hilja Valkeapää-Po-ro-oja 17.8. Paavolan Martat

75 VUOTTA | Marja Karttunen 6.2. Sil-tamäen Martat • Mirja Lehtisalo 27.2 Uu-denkaupungin My • Sinikka Helenius 22.4. Hautjärven Martat • Anna-Liisa Frantsi 10.6. Pyhtään kk:n Martat • Asta Salomä-ki 12.6. Pirkkalan My • Kirsti Haukka 19.6. Vihtavuoren Martat • Ilmi Paulamäki 20.6. Forssan Martat • Orvokki Käsnänen 28.6. Hallin My • Maija Haapanen 7.7. Paavolan Martat • Anna-Liisa Korttonen 11.7. Silta-mäen Martat • Kaija Karvinen 14.7. Kes-

MARTTAILU

Elämänmenokikaupungin Martat Savonlinna • Elvi Kau-ria 23.7. Laihalan-Rapattilan Martat • Kaisa Arponen 24.7. Nummelan Martat • Marja Karola 25.7. Paason Martat • Brygida Anti-kainen 26.7. Siltamäen Martat • Eila Kalpio 26.7. Puntalan Martat • Salme Järvinen 28.7. Paavolan Martat • Helena Lehtola 30.7. Kes-ki-Lahden Martat • Ritva Hämäläinen 16.8. Keskikaupungin Martat Savonlinna • Hilkka Tirkkonen 22.9. Keski-Jyväskylän Martat • Pirkko Torikka 21.8 Keski-Lahden Martat

70 VUOTTA | Satu Katina 6.12.2014 Uu-denkaupungin My • Paula Purhonen 1.2. Sil-tamäen Martat • Sirkka Liisa Pesonen 2.4. Liperin Vaivion My • Raija Keinänen 1.5. Kokkokankaan Martat •Irja Vasara 12.5. Ää-nekosken Martat • Sirkka Matikainen 31.5. Kiteen Säyneenkylän Martat • Helka-Liisa Hintsa 2.6. Pähkinä Martat • Maija-Liisa Si-pilä 7.6. Lennokkaat Martat • Outi Grön-holm 11.6. Karsturannan Martat • Anneli Virtanen 13.6. Kaasmarkun Martat • Anneli Pazurek 16.6. Enäjärven Martat • Veli Raati-kainen 16.6. Launeen Martat •Raili Ihanto-la 23.6. Juankosken Martat •Raija Keinänen 29.6. Maaningan Martat • Helena Korpela 1.7. Toijalan Martat • Hilkka Ollikainen 4.7. Ali-Juhakkalan Martat • Marja-Leena Venä-läinen 7.7. Naarajärven My • Hilkka Molarius 12.7. Keskikaupungin Martat Savonlinna • Tuija Saralinna-Tiainen 15.7. Keskikaupungin Martat Savonlinna • Aino-Maria Rahkonen 19.7. Tervakosken Martat • Ritva Tuominen 31.7. Pirkkalan My • Ulla Penkkala 31.7. Lo-kalahden Martat • Irma Niinistö 6.8. Num-melan Martat • Pirkko Mäkilä 20.8. Nakkilan Nykymartat • Anne Jalonen 15.8. Laitilan My

65 VUOTTA | Sinikka Väestö 30.4. Kiteen Säyneenkylän Martat • Anna-Liisa Mati-kainen 9.6. Naantalin My • Sirpa Tukiainen 11.6. Ali-Juhakkalan Martat • Tuula Levanie-mi 20.6. Paavolan Martat • Marita Laahanen 29.6. Paavolan Martat • Ritva Juvonen 12.7. Keski-Jyväskylän Martat • Marianne Hur-me 16.7. Turun My, Keskimartat tr. • Anna-Liisa Niemelä 21.7. Siltamäen Martat • An-ne-Christine Heinrichen 2.8. Karsturannan Martat • Liisa Kaasinen 2.8. Keski-Jyväsky-län Martat • Ritva Kuula 5.8. Keski-Jyväsky-län Martat • Erja Haimi 20.8. Pyhtään kk:n Martat

60 VUOTTA | Päivi Koivusipilä 28.3. Uudenkaupungin My • Aulikki Kaasa-lainen 15.6.Keskikaupungin Martat Sa-vonlinna • Ulla Patronen 15.6. Hallin My • Merja Salminen 20.6. Karjalan tl Laa-joen My • Mervi Korhonen 29.6. Pu-kinmäen Martat • Mervi Heikkilä 25.7. Keski-Jyväskylän Martat • Maija Pouhu-la 14.8. Outokummun ympäristön Mar-tat • Helena Vainio-Pekka 18.8. Nakki-lan Nykymartat • Seija Häkkinen 23.8. Tainionkosken Martat

55 VUOTTA | Tuula Oikarinen 14.7. Patelan Martat • Matti Parviainen 15.7. Maaningan Martat • Marita Sirkka 24.7. Maaningan Martat • Kaisa Nykänen 5.8. Naarajärven Martat

50 VUOTTA | Marja Pitkänen 10.4. Tampereen Härmälän Martat • So-li Kouhi 17.6. Kämmenniemen Martat • Jos Helmich 6.7. Forssan Martat • Ritva H Niemi 9.7. Tervakosken Martat • Sari Tekokoski 9.7. Outokummun ympäris-tön Martat

juhlakorua saa vielä

Kalevala Korun hopeista Loviisan solkea vielä

saatavana rajoitettu erä. Hinta 97 €. Loviisan

solki oli juhlavuoden koru 2014, kun marttajärjestö

täytti 115 vuotta.Tilaa osoitteesta www.martanpuoti.fi

MARTAT 4–5 | 2015 | 51

MARTTAILU

Elämänmeno

»Sonkajärven Martat kävi rotinoilla Murtolan perheen luona.

»Sievin Sievien Marttojen hallituksessa on juhlittu vauvoja. Sihteeri Paula Huhtamä-en (oik.) Helmi-tyttö syntyi 12.2.2015, rahastonhoitaja Elina Huhtamäen Aleksi-poika syntyi 28.9.2014 ja puheenjohtaja Reija Aspforsin Friida-tyttö syntyi 24.1.2015. Jo-kaisella vauvalla on Sievin Marttojen kutomat villasukat. Sellaiset on lahjoitettu kaikille muillekin sieviläisille vauvoille neuvolan kautta.

VAUVOJA

YHDISTYKSET JUHLIVAT

»Sauvon Ruonalla 60 vuotta sitten kokoontui viisitoista naista Marikessa perusta-maan marttayhdistystä. Heistä kaksi oli mukana myös 9.4.2015, Kalles Backa 55:ssä pidetyssä juhlatilaisuudessa: Kerttu Kossa (tänä vuonna 95-vuotias) ja Eila Valkavaara. Liisa Nuotiokin kuuluu vanhimpiin jäseniin. Nuorimman ja vanhimman juhlijan ikäero oli noin 90 vuotta. Kuvassa Eila Valkavaara marttapuvussa, vasemmalla Kerttu Kossa ja oikealla Liisa Nuotio iloiset martat ympärillään. Useammassakin perheessä marttailu on peritty äidiltä, tai mukaan on tultu anopin kanssa sukupolvesta toiseen. Jatketaan perinnettä edelleen, toivoo Ruonan Martat!

»Nuorekas Keihäskosken Martat Ylä-neeltä täytti 100 vuotta 10.5.2014. Juh-lassa palkittiin ansioituneita marttoja: Terttu Peltola (vas.), Marjatta Salo, Lee-na Mattila, Satu Maanpää, Merja Rouva-li, Sari Lehtinen, Liisa Juhannusvuori ja Eveliina Hämäläinen-Onnela.

»Kuvassa mikkeliläisen Anttolan Marttojen sih-teeri Suvi Salonranta ja pieni Alpo-poika. Yhdistys onnittelee koko perhettä.

52 | MARTAT 4–5 | 2015

ton kultainen ansiomerkki hänelle myön-nettiin vuonna 1970. Kerttu kutsuttiin Marttaliiton kunniajäseneksi vuonna 1999 marttajärjestön täyttäessä 100 vuotta.

»Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Lee-na Porkka nukkui pois 24.3. täytettyään 75 vuotta 13.3. Leena liittyi Marttoihin vuonna 1973. Hän oli sihteerinä 7 vuotta ja toimi hallituksessa viimeiset 9 vuotta, mistä jäi pois tämän vuoden alussa. Lee-na muistetaan monessa mukana olleena, aktiivisena marttana. Martta-ystäväämme lämmöllä muistaen Kannusjärven Alapään Martat.

»Yhdistyksemme jäsen Marjatta Vetten-ranta on saanut iäisyyskutsun 22.2.2015. Muistamme Marjatan tarmokkaana jä-senenä. Viimeisinä vuosina hän ei voinut sairautensa vuoksi enää osallistua toimin-taan. Lämpimästi muistaen Tainionkosken Martat

»Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Mir-ja-Sisko Oijala nukkui pois 93-vuotiaana 31.3.2015. Hän oli syntynyt Nastolan Im-milässä 16.10.1922. Hän toimi ansiokkaasti yhdistyksemme puheenjohtajana vuosina 1966–2000 muutamia taukoja lukuun ot-tamatta, sekä sihteerinä, ennen kuin lo-petti aktiivisen marttailun. Elämäntyön-sä hän teki Orimattilan Kotitalousopiston rehtorina. Hänen rakkaimpia harrastuksi-aan olivat hevoset ja koirat, joita hän kas-vatti. Hän oli kasvattaja ja opastaja elä-mänsä ajan ja käynnisti monia ansiokkaita hankkeita. Hän johti edestä tehden ensin itse ja saaden muut seuraamaan esimerk-kiään. Muistamme Mirja-Siskoa lämmöllä ja kaipauksella, ja kiitollisina muistamme hä-nen tekemäänsä työtä yhteisömme hyväksi. Orimattilan Marttayhdistys

»Kerttu Peltoniemi, Keski- ja Etelä-Pohjan-maan Martat ry:n kun-niapuheenjohtaja, Mart-taliiton kunniajäsen ja oman yhdistyksensä Kokkolan Marttayhdis-tyksen kunniajäsen kuoli 2.7.2014 Kokkolassa. Hän

oli syntynyt Lohtajalla 20.12.1918.Kerttu liittyi Marttoihin vuonna 1958.

Hän oli toimelias martta sekä alueellinen vaikuttaja ja tekijä, joka oli monessa muka-na. Aktiivivuosinaan hän oli marttapiirilii-ton hallituksen ja valtuuston puheenjohta-juuden lisäksi mukana perustamassa Kok-kolan Talouskoulua ja pelastamassa mart-tajärjestön perustajan Lucina Hagmanin kotitaloa Kälviällä. Kumpaankin tarvittiin kannatusyhdistys, joita Kerttu johti. Lu-cinan kotitalo, nykyinen Marttakoti, siir-tyi kannatusyhdistyksen kautta nykyisen omistajansa Kälviän Marttojen haltuun. Marttatoiminnan lisäksi Kerttu osallistui paikalliseen päätöksentekoon kaupungin-valtuutettuna, eri lautakuntien ja koulujen johtokunnan jäsenenä sekä seurakunnan luottamustehtävissä. Hän toimi sota-ai-kana lottana ja vaikutti alueellisen lotta-perinneyhdistyksen perustamiseen Kok-kolassa.

Kertulle on myönnetty useita korkeita ansiomerkkejä, kuten SVR I luokan mitali, talvi- ja jatkosodan muistomitali. Marttalii-

OSANOTTOMME

»Yhdistyksemme aktiivinen jäsen Lea Hakala nukkui pois keskuudestamme 83-vuotiaana 29.10.2014. Lea liittyi mart-tayhdistykseemme 1982 ja toimi hallituk-sen jäsenenä, sihteerinä, varapuheenjoh-tajana ja puheenjohtajana. Hän oli suorit-tanut I-, II- ja III-taitoavaimet. Marttaliiton hopeinen ansiomerkki hänelle myönnet-tiin yhdistyksen 70-vuotisjuhlassa 2005 ja liiton 25-vuotismerkki 2007.

»Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Sirkka Kallio nukkui pois 92-vuotiaa-na 3.3.2015. Sirkka oli liittynyt Loimaan Marttoihin 1956 ja siirtyi Salon Marttayh-distykseen 1957. Sirkka toimi hallituksessa, rahastonhoitajana, varapuheenjohtajana ja tilintarkastajana. Hänelle myönnettiin 50-vuotismerkki 2006 ja liiton pronssinen ansiomerkki 2007. Yhdistyksen 75-vuo-tis-juhlassa vuonna 2010 hänet nimitettiin kunniajäseneksi. Leaa ja Sirkkaa lämmöl-lä muistaen ja heidän työtään kunnioittaen Salon Marttayhdistys

»Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen El-li Arponen nukkui pois 88-vuotiaana 23.3.2015. Lämmöllä muistaen Pyhtään kir-konkylän Martat.

»Savonlinnan Mertalan Marttojen perus-tajajäsen Ritva Korpela kuoli 79-vuotiaana 14.4.2015 Savonlinnassa. Marttatoimin-taan hän osallistui yli 50 vuoden ajan ol-len hyvin aktiivinen martta. Yhdistyksen perustamisen aikoihin Ritva toimi muuta-man vuoden sihteerinä, puheenjohtajana 1998–2005 ja sen jälkeen varapuheenjoh-tajana kuolemaansa asti. Hän oli suoritta-nut kaikki kolme taitoavainta. Ritva oli mo-nipuolinen yhdistysihminen ja hänellä oli laaja ystäväpiiri.”Siell’ on kauan jo kukkineet omenapuut,siell’ on siintävät seljät ja salmien suut,siell’ on vihreät metsät ja mäet,siell’ on vilposet illat ja varjokas koi,siell’ on kaihoja kukkuvat käet”.Ritvaa lämmöllä muistaen Mertalan Martat

»Naarajärven Marttayhdistyksen jäsen Terttu Liukkonen (synt. 27.3.1946) nukkui pois 12.3.2015. Terttu oli liittynyt Marttoi-hin vuonna 1962. Hän oli yhdistyksen enti-nen puheenjohtaja.

MARTTAILU

Elämänmeno

Postia ElämänmEnoonElämänmeno-sivuilla julkaisemme marttojen onnitteluja osanottoilmoituksia sekä vauva-uutisia. Syntymäpäiväsankareita juhlitaan ta-savuosin, mutta yli satavuotiaita vaikka joka vuosi! Yhdistykset ja yksittäiset martat voivat lähettää ilmoituksia. Jos lähetät onnitteluja yh-distyksenne jäsenten puolesta, pyydä päivän-sankareilta lupa nimien julkaisemiseen. HUOM! Martat-lehti ei ota tietoja jäsenrekisteristä. Kaikki palstalle tulevat tiedot ovat yhdistysten tai marttojen itsensä lähettämiä. Syntymäpäiväilmoitukset julkaistaan siinä leh-dessä, joka ilmestyy lähimpänä merkkipäivää, ellei lähettäjä toisin toivo. Jos haluat ilmoituk-sen johonkin tiettyyn numeroon, ilmoituksen pitää olla toimituksessa vähintään kuukautta ennen ilmestymispäivää. Osanottoilmoitukset ja vauvauutiset pyrimme julkaisemaan seuraa-vassa mahdollisessa lehdessä, kun tiedot ovat saapuneet toimitukseen. Kuvia julkaisemme lähinnä vauvauutisten yhteydessä.Lähetä posti osoitteeseen [email protected] tai Martat/Elämänmeno, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

MARTAT 4–5 | 2015 | 53

Marttaliitto myönsi vuonna 2014 seu-raavat ansiomerkit:

ETELÄ-HÄMEEN MARTATPronssinen Saarinen Eija, Taavitsainen Mirja, Vasara Pirkko

ETELÄ-SAVON MARTATHopeinen Häkkinen RailiPronssinen Juuti Riitta , Kaiponen Mirja, Laukkanen Aulikki, Lavikainen Aini, Sinkkonen Kerttu, Vertainen Pirkko-Liisa

ITÄ-HÄMEEN MARTATHopeinen Rosi MarjaleenaPronssinen Forss Leila, Lehtimäki Erja,Paavola Marita

KESKI- JA ETELÄ-POHJANMAAN MARTATHopeinen Erkkola AnsaPronssinen Jylhä Majlis, Kauppinen Meeri, Niemelä Sinikka

KYMENLAAKSON MARTATHopeinen Kouki Sirkka-Liisa, Leino HeleenaPronssinen Juntura Arja, Koho Eija,Koho Marjukka, Mattila Maarit, Matti-la-Tähtinen Sirpa, Peltola Ritva, Ran-nanjärvi Marjo, Rantala Liisa, Suni Tai-ja, Tähtinen Marjo, Uutela Arja-Liisa

LAPIN MARTATHopeinen Lappalainen IrmaPronssinen Alakorpi Satu, Jauhola Sai-ni, Kaisanlahti Irma, Kallio Ulla, Kylmä-aho Ulla, Lampela Ritva, Maijala Sinik-ka, Pirnes Arja, Räsänen Helga, Vih-riälä Riitta, Väisänen Elvi, Välikangas Marketta

PIRKANMAAN MARTATHopeinen Jokinen Marjo, Järvinen Raija, Mäkelä Terttu, Papinsaari Pirjo, Vilkko HilkkaPronssinen Arponen Leila, Harjunta-usta Riitta, Holmroos Kaarina, Jylli-lä Eija, Kaasalainen Ritva, Lahdensuu Elisa, Lahtinen Anna-Maija, Mattila Ulla-Maija, Mäkelä Vuokko, Mäkinen Eeva-Liisa, Ojala Kirsti, Palva Seija, Ra-jala Marianne, Rantala Eila, Salo Marja, Salomaa Sirkku , Talli Tuula, Varjolah-ti Sinikka

POHJOIS-KARJALAN MARTATHopeinen Kotilainen Lea

POHJOIS-POHJANMAAN MARTATPronssinen Anttonen Ritva, Heikkinen Lah-ja, Ihme Liisa, Järvinen Eeva-Liisa, Karhu Sirkka, Kela Tarja, Kemppainen Tanja, Leino-nen Sirkka, Niva Liisa, Uusitalo Sisko

POHJOIS-SAVON MARTATHopeinen Jokinen UllaPronssinen Havu Anna-Riitta , Heikkinen Marja-Liisa, Heinonen Laina, Heinonen Maarit, Häkkinen Liisa, Häyrynen Terttu, Ihantola Raili, Innanen Kaisa, Kervinen Pirjo, Komulainen Elvi, Kotilainen Pirjo, Kotilainen Ritva, Kärkkäinen Maija, Kärkkäinen Tuija, Laajalahti Kaisu, Lipponen Pirjo M, Miet-tinen Riitta, Mikkonen Eila, Niskanen Eija, Nivalainen Irja, Pirhonen Leena, Pitkäkoski Raija, Randelin Aila, Ruotsalainen Mirja, Ru-tonen Alli, Rönkkö Aino, Saharinen Vuokko, Savolainen Elina, Toivonen Pirjo, Vartiainen Anita, Virkkunen Toini, Väisänen Eija

SATAKUNNAN MARTATHopeinen Vesterbacka Kirsi

Pronssinen Huppunen Maire, Huuhka Aino, Huuhka Liisa, Kaivola Anneli, Lind Heli, Raja-halme Laila, Roininen Taija, Uusitalo Sinikka, Vidqvist Raili

UUDENMAAN MARTATHopeinen Pajamo Leena, Rantanen Tanja, Suontaka Marjaliisa, Vitikka-Lahtinen Annu, Wuolijoki HilkkaPronssinen Anttila Johanna, Castren Ar-mi, Heikkinen-Korri Kaija, Kraft Pirkko, Lauk-kanen Anna-Maria, Lumatjärvi-Laajarinne Eva, Lähteenmäki Anna Lisa, Mannila Mar-ja-Leena, Orava Irja, Palin Pirjo, Pajari Mirja, Röholm Sinikka, Sipinen Kerttu, Weckström Sirkka

VARSINAIS-SUOMEN MARTATPronssinen Lehtinen Sari, Mattila Leena, Peltola Terttu, Salo Marjatta, Lassila Taru, Määttä Kristiina

MARTTALIITTOKultainen Alhonsalo Marja-LiisaHopeinen Jerkku Teija, Salonen Marjahelena

MARTTOJEN ANSIOMERKIT »Ansiomerkin voi saada toimittuaan vastuullisissa tehtävissä marttajärjestössä. Jos yhdistys

haluaa anoa ansiomerkkiä jollekin jäsenelleen, se lähettää anomuksen omaan piiriinsä. Piirin hallitus käsittelee asian ja lähettää anomuksen edelleen Marttaliittoon. Ansiomerkit myön-tää Marttaliiton hallitus. Tarkempaa tietoa myöntämiskriteereistä saat omasta piiristäsi.

»Pirkkalan Marttayhdistyksen 80-vuotisjuhlassa jaettiin ansiomerkkejä ja vuosimerk-kejä. Merkit luovutti Pirkanmaan Marttojen toiminnanjohtaja Marja Kuuteri-Kallio (ta-kana). Kuvassa Kaarina Holmroos (vas.), Sirkku Salomaa, Anna-Maija Lahtinen, Vuokko Mäkelä, Kirsti Ojala, Raija Niemi (40-vuotismerkki), Eira Kauppinen (50-vuotismerkki), Sinikka Varjolahti ja Raija Järvinen. Kuvasta puuttuu Seija Palva.

MARTTAILU

Ansiomerkit

54 | MARTAT 4–5 | 2015

SANAVALMISHaluatko antaa palautetta, keventää mieltäsi tai jakaa ilonaiheesi? Kirjoita lyhyesti osoitteeseen Martat-lehti,

Sanavalmis, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki tai [email protected]

54 | MARTAT 4–5 | 2015

HyVä pääToIMITTAjA »Sain tuttavaltani Martat-

lehden numeron 2014/8. Sii-nä kerrottiin, että Irja Asko-lalla on ikoni, joka kuvaa Py-hää Annaa Jeesuksen äitiä. Sama kuva oli myös lehden kannessa. Koska kuvaa sa-nottiin ikoniksi katson, että vastine olisi aiheellinen. Olen ortodoksi ja ikonimaalari ja olen opiskellut ikoninmaala-usta Kreikassa.

Ikoni kuuluu erottamatto-mana ortodoksiseen traditi-oon. Ikoni kertoo kuvallises-sa muodossa sen mitä pyhät kirjoitukset ja liturgian (juma-lanpalvelus) tekstit sanallises-ti kuvaavat. Ikoni ei ole pelk-kää pyhien kirjoitusten kuvi-tusta, vaan ikonin kuvamaail-man tulee vastata Raamatun ja liturgiantekstien, ja muiden pyhien tekstien sisältöä.

Ikonien kuvakieli on kautta ortodoksisen maailman aina sama. Ortodoksinen kirkko on globaalikirkko, n. 300 mil-joonaa jäsentä. Nikean kirkol-liskokouksessa v. 787 mää-rättiin mitä aiheita ikonissa on lupa kuvata, ja miten ne on kuvattava. Tällöin luotiin ikonien kuvakielen säännöt; kanonit. Tämä on kieli, jonka pohjalta ortodoksi ymmär-tää ikonin sanoman. Hän lu-kee ikonia oikein olipa hänen äidinkielensä mikä tahansa. Kaikki ortodoksit siis tulkitse-vat ikonin sanoman samalla tavoin.

Myös tekniikalla, miten iko-ni maalataan, on omat kano-ninsa, jotka maalarin tulee tuntea (bysantilainen tra-ditio). Maalari ei voi ikonis-sa kuvata omaa henkilökoh-taista näkemystään, tunto-jaan tai käsityksiään. Hän ei voi muuttaa ikonissa mitään. Maalari ei voi lisätä omasta päästään ikoniin mitään, saa-ti suunnitella itse uutta iko-nia! Maalattavan ikonin tu-lee mahdollisimman tarkoin

muistuttaa alkukuvaansa.Apostoli Luukas maalasi

ensimmäiset ikonit Jumalan Äidistä (Neitsyt Maria) sekä ikonit Pietarista ja Paavalista. Nämä ikonit ovat Kreikassa. Pyhä Anna kuvataan, oikea-oppisesti, kanonien mukaan, vanhana naisena. Hän pitää sylissään pientä naishahmoa, Jumalan Äitiä, jolla on kädes-sään valkoinen kukka, puh-tauden ja viattomuuden ver-tauskuva, koska hän oli neit-syt ennen Kristuksen synty-mää, syntymän aikana, ja syn-tymän jälkeen. Annan kasvot maalataan siten, että nii-hin piirretään tietyllä tavalla juonteet osoittamaan hänen korkeaa ikäänsä kun hän tuli raskaaksi. Ikoneissa ei kuvata vauvoja, joten Pyhän Annan sylissä oleva Jumalan Äiti esi-tetään aina pienikokoisena ai-kuisena, puettuna sellaiseen vaateparteen mikä Jumalan Äidillä ikoneissa on yllään.

Pyhien hahmot ovat jo al-kukirkon aikana vakiintuneet prototyypeiksi, joiden tarkka toistaminen on säilynyt or-todoksisessa kirkossa vuosi-sadasta toiseen, riippumat-ta siitä, missä ortodoksises-sa maassa ikoni on maalattu. Tämän vuoksi voimme tietää miltä näyttivät esim. Pietari, Paavali ja Johannes Kastaja.

Martat-lehdessä oleva ku-va Pyhä Anna ei ole Pyhän Annan ikoni, vaan se on teki-jänsä itse keksimä aihe. Ku-vaan on koottu ikonityyp-pistä kuva-ainesta, jotta se antaisi vaikutelman ikonista. Uskonnollisesta kuvasta ei myöskään tee ikonia se, et-tä se on maalattu puulevylle. Pyhä Anna maalaus Martat-lehdessä ei täytä ikonille ase-tettavia vaatimuksia. Vain or-todoksinen kirkko voi hyväk-syä ikonin kanonien mukai-seksi, eli oikein maalatuksi.

Ystävällisin terveisin Marri Penna

Pohjois-Karjalan Martoille Sulka-palkinto

»Pohjois-Karjalan Journalistiyhdistys on palkinnut Pohjois-Karjalan Martat Sulka-palkinnolla, joka myönnetään vuosittain hyvästä tiedottamisesta. Palkitsemisperusteluissa sanotaan mm. näin: ”Yhteistyö Marttojen kanssa sujuu mutkattomasti ja hyvässä aikataulussa. Martat ovat aina valmiita esiintymään ju-tuissa, ja heillä on laaja asiantuntemus sekä hyvä ulosanti. Poh-jois-Karjalan Martat järjestää mielenkiintoisia kursseja ja tem-pauksia, jotka kiinnostavat myös mediaa. Martat ovat olleet hyvin yhteistyökykyisiä toimitusten kanssa, ja haastattelu- tai kuvauspyyntöön on aina vastattu ja suostuttu.”

Kädet täynnä toimintaa »Keski-Suomen Marttojen

90-vuotishistoriikki, Kädet täyn-nä toimintaa, on valmistunut. Sen on kirjoittanut maa- ja metsätalo-ustieteiden maisteri Eila Partanen. Aineistona on käytetty maakunta-arkistoa ja marttojen arkistoja sekä haastatteluja. Mukana on runsaasti aikalaiskuvia. Kirja kertoo yhdes-sä oppimisesta, tekemisen ilosta, vaikuttamisesta ja tapahtumista,

joissa martat ovat olleet edelläkävijöinä. Kirja on kovakanti-nen, sivuja 208. Sitä voi ostaa Keski-Suomen Marttojen toi-mistolta hintaan 25 euroa.

30 | MARTAT 2 | 2015

MARTAT 2 | 2015 | 31

VA

STA

VA

LO/

EER

O J

LA

AM

AN

EN

OIKEA KASVI OIKEAAN PAIKKAANMarjoja, hedelmiä vai ikivihreää?

Kotikuusi tai pihapihlaja porraspieleen – mikä ihana ajatus. Ennen kuin

istutat puun, selvitä, minkä kokoiseksi se kasvaa. Hentoinen taimi saattaa

vuosien vierittyä täyttää pienen tontin kokonaan. ASTA KUOSM ANEN

Pienessä pihassa puun ko-ko rajoittaa valintaa. Ome-napuut, koivut, vaahterat ja metsäkuuset ovat isoja

puita täydessä mitassaan. Parempi valinta on vaikkapa kirsikka, luu-mu tai maltillisesti kasvava pihla-ja. Kuusista vähiten tilaa veivät ka-pea serbiankuusi ja riippuvaoksai-nen surukuusi.

Kun pihalle mahtuu yksi tai kor-keintaan kaksi puuta, arvostukset ja mieltymykset joutuvat puntariin. Kaunis kukinta, värikkäät marjat, maukkaat hedelmät, upea syysväri vai ympärivuotinen vihreys? Mikä viehättää eniten ja mistä voi tinkiä?

Puiden ulkonäkö on tärkeä valin-taperuste. Runko, joka ei jää oksien peittoon, kiinnittää katseen. Kau-nis lehtimuoto pääsee oikeuksiinsa, kun kukkien terälehdet ovat tippu-neet maahan. Kasvutavallakin on väliä. Kapea, korkea puu mahtuu kurottumaan ylöspäin, kun taas matala ja leveäoksainen valtaa ton-tilta tilaa.

Kirsikoiden kukkapilvi Kirsikoiden suvussa on monta pientä, kau-

niisti kukkivaa puuta. Kirsikkapuilla on myös

upea punainen tai keltainen syysväri. Puut

kasvavat 3–6 metrin korkuiseksi.

Vaaleanpunaiset RUSOKIRSIKAT (Pru-nus sargentii) sekä KURILLIENKIRSIKKA

(Prunus nipponica var. kuriliensis) tuovat

toukokuussa tuulahduksen japanilaisesta

kirsikankukkajuhlasta. Rusokirsikka menes-

tyy I–III kasvuvyöhykkeillä, hennompi kuril-

lienkirsikka on I–II vyöhykkeen kasvi. Ker-

rannaiskukkaiset japaninkirsikat viihtyvät

vain eteläisimmässä Suomessa.

Kapealatvuksinen, kaunisrunkoinen PILVI-

KIRSIKKA (Prunus pensylvanica) on saa-

nut nimensä kukista, jotka toukokuun lop-

pupuolella peittävät puun valkoisen pilven

tavoin. Syksyllä puuta koristavat kirkkaan-

punaiset pienet luumarjat, jotka kirpeydes-

tään huolimatta kelpaavat linnuille. Talven-

kestävä pilvikirsikka menestyy eteläiseen

Lappiin saakka.

HAPANKIRSIKAN (Prunus cerasus) kes-

tävimmät lajikkeet menestyvät maamme

etelä- ja keskiosissa, imeläkirsikat (Prunus

avium) eteläisimmässä Suomessa. Kevääl-

lä hapankirsikka on kukkineen upea koris-

tepuu, eivätkä alkusyksyllä kypsyvät luu-marjat ole ihan niin happamia, kuin nimestä

saattaisi olettaa. Pieneen pihaan kannattaa

valita itsepölytteinen morellikirsikka. Ama-

rellit eli kuulasmarjat tarvitsevat pölyttäjän.

PUU PIENELLE PIHALLE

Pilvikirsikka Rusokirsikka

Kurillienkirsikka

Luumupuu on pihapui-den parhaimmistoa.

Leikkaamalla puu pide-tään sopivan muotoi-

sena.

Hapan-kirsikka

VA

STA

VA

LO/

AN

NE

SAA

RIN

EN

VA

STA

VA

LO/G

EOR

G F

AG

ERLU

ND

A

STA

KU

OSM

AN

EN

KIIToS pALAUTTEESTA »Lukijoiden mielestä numeron 2

kiinnostavin juttu oli Oikea puu pieneen pihaan. Palautteen lä-hettäneiden kesken arvottiin 5 kpl Marttaneuvoja – kotitalouden moniosaaja -kirjaa. Sen saivat Riit-ta Hiltunen Rovaniemeltä, Anne Hosio Jyväskylästä, Raija Koivisto Kemijärveltä, Karoliina Suoniemi Tampereelta ja Anna-Liisa Toro-painen Oulusta.

& 010 289 8100 (Tampere) & 010 289 8101 ryhmät & 010 289 8102 (Helsinki) Puhelut 8,35 snt/puh +17,17 snt/min. Palvelumaksu 19€/varaus.

Nauti kesäisestä merimatkasta ja vietä päivä VISBYN KESKIAIKAVIIKKOJEN tunnelmassa tai Gotlannin muihin kohteisiin tutustuen. Elämyksiä koko perheelle!Ryhmänjohtaja Pirkanmaan Martat ry:n toiminnanjohtaja Marja Kuuteri-Kallio.

Ruusujen Visby 2.–4.8.2015

Ammattitaidolla ja sydämellä räätälöityjä matkoja jo 38 vuotta - suomalainen perheyritys 24 h verkkokaupasta lomalinja.fi

MatkaohjelmaSU 2.8.16.30 Kokoontuminen Helsingin Länsiterminaalissa, Lomalinjan lähtöselvitys. 18.00 Tallink Siljan Baltic Queen lähtee kohti Visbytä. Buffetillallinen ruokajuomineen valitussa kattauksessa*. MA 3.8.7–11 Meriaamiainen.11.00 Saapuminen Visbyhyn.21.00 Lähtö Visbystä. Buffetillallinen ruokajuomineen**.TI 4.8.7–11 Meriaamiainen. Laivalla monipuolista ohjelmaa.16.00 Paluu Helsinkiin.

Hintaan sisältyy• risteily valitussa hyttiluokassa• 2 x buffetillallinen ja 2 x meriaamiainen laivalla• Marttojen ryhmänjohtaja mukana koko matkan ajan *2.8. 17.15, 19.30 tai 21.45.**3.8. 17.00, 19.15 tai 21.30

Lissabon12.–16.9., 17.–21.10.Värikäs kokonaisuus vanhankaupungin pieniä kujia, löytöretkiä lähialueen upeisiin kohteisiin; Sintran palatsikaupunki, Setubalin ja Sesimbran kalastajakyliin unohtamatta Portugalin kuuluisia viinitiloja.Asiantuntijaopas Eija Mäkinen.1098 €

Ikuinen Rooma 25.–28.9., 15.–18.10.sis. suorat reittilennot, keskustahotelli, puolihoito, runsas retkiohjelma Asiantuntijaopas Päivi Romu.995 €1395 € /23.–28.12. joulumatka

Lutherin ja Bachin jäljillä27.–31.8.2015Eisleben, Erfurt, Eisenach, Leipzig, Wittenberg, Potsdam.Matkanjohtaja emerituspiispa Wille Riekkinen.Asiantuntijaopas Terttu Busse-Lunkka.1435 €

MARTTOJEN MATKASSA

Matkan hinta/hlö B4 ............238 €B3 ............268 €B2 ............288 €A4 .............268 €A3 .............308 €A2 .............348 €

Kuva

Elis

abet

h Ed

én/im

ageb

ank.

swed

en.s

e

Martat_4-5_2015_215x140.indd 1 15.5.2015 12.03

Palvelu

ntarjo

ajat: LähiT

apiola

Kesk

inäin

en Vakuutu

syhtiö, L

ähiT

apio

la K

esk

inäi

nen

Hen

kiv

aku

utu

syh

tiö,

Läh

iTapio

la alueyhtiöt ja Dextra.

LähiTapiolan henkilövakuutusasiakkaana voit soittaa maksutta TerveysHelppiin, jossa Lääkärikeskus Dextran ammattilaiset

tarjoavat apua kaikenlaisiin vaivoihin flunssasta luunmurtumiin, kaikkialla Suomessa. Tarvittaessa

saat heti ajan erikoislääkärille ja korvausasiasi vireille. Kuntoudut nopeammin, kun

hoito hoidetaan alusta asti oikein.

lahitapiola.fi/terveyshelppi

SAIRAUDEN TAI TAPATURMAN SATTUESSA, SOITA

PARANET PIAN

TerveysHelppi_Martat_182x125.indd 1 17.2.2015 11.56

56 | MARTAT 4–5 | 2015

Torilla, laavulla, puutarhassa

MARTTAILUMonessa mukana

5Harvialan Martat Turengista taiteili asetelmia luonnon-kukista.

2Heinola Kaupungin Martat osallistui is-tutustalkoihin Heinolan Lintuhoitolassa,

laulavan puutarhurin Mikko Lagerströmin johdolla.

1Anjalan Riitamaan Martat kokoontuivat Garderobin merkeissä ja ompelivat pipot

vanhoista t-paidoista.

4Kälviän Martat järjesti retken Salamajärven kansallispuistoon Koirajärville. Mukaan kutsuttiin muitakin Kokkolan marttayh-

distyksiä, ja Makijat Martat sekä Kirkonmäen Martat ottivat kut-sun vastaan. Erämaamaisemissa patikoitiin pitkospuitakin pitkin ja laavulla maistui eväs.

3Ruoanvalmistuskurssi Vienan Kalevalan Jyskyjärvellä onnistui, kun toimeen tart-

tui 17 kainuulaista marttaa. Paikallisille koke-mus oli uusi ja ainutlaatuinen. Tällaista lisää, oli iloisten ja vieraanvaraisten karjalaisnais-ten toivomus. Neuvontasarkaa riittäisi mo-lemmin puolin, totesivat martat, jotka saivat opastusta jyskyjärveläisten tavoista hyödyn-tää marjoja ja sieniä.

MARTAT 4–5 | 2015 | 57

7Kiikalan Martat hoiti kahvi-tuksen Kiikala-päivänä, jos-

sa oli teemana evakkojen tulo paikkakunnalle. Museon kesä-näyttelyssä oli marttayhdis-tyksen 65-vuotista toimintaa esittelevä osuus. Kanneljärvel-tä muuttaneet emännät perus-tivat marttayhdistyksen vuon-na 1949. Kuvassa sihteeri Tuula Kuusinen (vas.) ja varapuheen-johtaja Eija Wallden ovat valmii-na tarjoilun aloittamiseen.

9Koskenpään Martat ja ystävät pitivät vastatalkoot. Pertti Uuttana opetti, kuinka vasta tehdään.

10Virtuaalimarttojen vuosikokouksessa valittiin puheenjohtajaksi edelleen Päivi Grönqvist (al-

haalla oik.). Yhdistys toimi pääasiassa verkossa, mutta suunnittelee muun muassa jäsenmatkoja.

6Karkkilan Martat tutustui Hilkka Ravantin kukkivaan puu-tarhaan.

11Tornion Martat kävi kesäretkellä nukkenäyt-telyssä Simon Simoniemessä. Näyttelyssä oli

esillä 2 340 nukkea. Retkeläisten joukossa oli myös oikea Barbi.

8Eräjärven Martta-yhdistys paistoi pe-

rinteisesti heinäkuun viimeisenä lauantaina lättyjä satamäärin Erä-järven markkinoilla. Kuvassa puheenjohtaja Ulla Hirtolahti ja mart-taäitiään tuuraava Kari Solala.

58 | MARTAT 4–5 | 2015

»Marttayhdistysten tapahtumista kertovat kuvat teksteineen voi lähettää osoitteella Martat, Monessa mukana, Lapinlahdenka-tu 3 A, 00180 Helsinki tai [email protected]. Julkaisemme painokelpoisia digi- ja paperikuvia, emme kuitenkaan lehdestä leikattu-ja tai tavalliselle paperille tulostettuja kuvia. Kun otat kuvia, valitse mahdollisimman suuri tallennusmuoto. Kuvien vähimmäiskoko on 500 x 500 px, kun resoluutio on 300 dpi. Emme palauta palstalle lähetettyjä kuvia. Niiden käyttöoikeus siirtyy Marttaliitolle.

12Kivitaipaleen Martat Rovaniemeltä vietti heinäkuisen viikonlopun värjäämäl-lä lankoja luonnontuotteilla. Mukana oli yhdistyksen marttoja, perheenjäse-

niä ja värjäämisestä innostuneita lähikylien osaajia. Kasvit kerättiin lähiseuduilta ja lankaa värjättiin yhdeksän kiloa. Värjäyksen ohella nautittiin hienosta säästä ja hy-västä seurasta.

15Martan päivänä kokeiltiin ku-mihimoilua Hennan Puodin

edustalla Oravikoskella. Kumihimo on käsityötekniikka, jossa punotaan tai letitetään nauhoja ja nyörejä. Tempauksen toteuttivat Pohjois-Sa-von Martat ja Oravikosken Martat.

17Ryhmä Lapuan Mart-toja ja lapualaisia

opettajia vieraili Droghe-dassa, Irlannissa. Suomalai-set tutustuivat An Griana -naisjärjestöön, jonka kurs-sit muistuttavat Marttojen toimintaa. Kuvassa Lapuan Marttojen sihteeri Wilhel-miina Kukkamo ja An Gria-nan presidentti Liz Walli.

16Levänomaisten Mar-tat Juvalta harjoit-

teli paikallisella lammasti-lalla luonnonvärien käyttöä lankojen värjäyksessä. Kii-tos ohjaaja Kirsi Vertaiselle, eväistä huolehtineille ja kai-kille päivään osallistuneille.

13Sonkajärven Martoilla oli viime vuon-na vilkas kesä: Reilun kaupan aamupa-

la tarjottiin naisille äitienpäivän aattona. Las-ten leiripäivää vietettiin heinäkuussa. Martan päivänä kokoonnuttiin Eukonkantoareenal-le. Retkiporukka risteili Iisalmesta Kuopioon, ja kesän päätteeksi tehtiin vielä retki Ranuan eläinpuistoon.

14Itä-Hämeen Marttojen Vaate-vallankumous -tapahtuma pidet-

tiin Lahden pääkirjastossa. Kaikki kiin-nostuneet pääsivät ompelemaan pi-pon, joiden materiaalina oli käytöstä poistettuja t-paitoja. Työpisteillä tutus-tuttiin parsintaan, nappien ompeluun ja korjausompeluun. Martat neuvoivat ja opastivat sekä kertoivat marttailusta.

MARTAT 4–5 | 2015 | 59

20Paltamon Martat puolisoineen teki te-

atteriretken Vaalan Vene-heittoon. Ohjelmassa oli Il-mari Kiannon elämästä ker-tova musiikkiteatteriesitys Rämsänrannan rapsodia.

21Rannankylän ja Säviän Martat viettivät viime kesänä Martan päivää toritapahtuman merkeissä. Perinteistä

ohraryynipuuroa ja mansikkasoppaa tarjottiin 300 henkilölle. Martat paistoivat muurinpohjalettuja ja toivat maisteltavak-si horsmankukkajuomaa ja Marskin juomaa. Puutarhamartat esittelivät yrttejä, pidettiin arpajaiset ja myytiin leivonnaisia.

18Pohjois-Savon Mar-toilla Martan päivän

perinteisiin kuuluu Sisko-ty-tön pesu ja kukitus. Viime vuonna siitä huolehtivat Tar-ja Lång, Sonja Haapakoski ja Hanna Tossavainen Pitkälah-den Martoista.

19Vuoksenniskan Martat antaa kan-

gasvuokolla koristellut sukat tapahtumissaan naispuolisille luennoitsi-joille. Kangasvuokko on Etelä-Karjalan maakunta-kukka. Miesluennoitsijat saavat ahvenen kuvalla koristellut sukat.

22Muurolan Martat kokoontui Martan päivän kutsuille jalkahoidon merkeissä.

23Lokalahden Marttojen puheenjohtaja ja sih-teeri vierailivat perhekerhossa seurakuntako-

ti Paanulassa. Martat kertoivat toiminnastaan ja äi-dit lapsiperheen arjesta. Se sai vierailijat pohtimaan, kuinka Martat voisivat tukea nuoria perheitä.

25Suonsalmen Martat kokosi ja julkaisi kotikylänsä Hirvensalmen Suonsalmen seudulta kyläkirjan.

Lähes 300-sivuiseen kirjaan kerättiin arkistoaineistoa, kirjoituksia, valokuvia ja muisteluja. Toimituskuntaa veti yhdistyksen kesämartta Hilkka Aitlahti. Parin vuoden ajan kirjahanke oli marttailtojen vakioaihe, ja iso urakka saatiin hienosti maaliin. Julkistusjuhlasssa ensimmäisen kirjan sai Suonsalmen Marttojen kunniajäsen, vuonna 1967 perustetun yhdistyksen ensimmäinen puheenjoh-taja Helvi Liukkonen. Kuvassa toimituskunnan vetäjä Hilk-ka Aitlahti (vas.) ja yhdistyk-sen puheenjohtaja Anja Ru-hanen.

24Kouvolan Kukko-Martat kokosi nel-

jän kukkoasentajan voimin kymmenen uutta kahvi-pöytää Marttakahvioon Kouvolan torille.

Kuluttaja-lehdenjäsenetu vain Sinulle!

*Tutustumistilaus jatkuu kestotilauksena, ellei tilaaja irtisano tilausta ennen kestotilausjakson alkamista.**Kestotilaus laskutetaan kerran vuodessa, ja se jatkuu ilman eri tilausta, kunnes tilaaja toisin ilmoittaa asiakaspalveluumme. Ks. tilausehdot sivuilta Kuluttaja.fi/Martat. Kuluttajaa kustantaa Kuluttajaliiton perustama ja täysin riippumaton Kuluttajatietoisuuden edistämisyhdistys ry. Osoite Kuluttaja-lehti, Malminrinne 1 B, 00180 HELSINKI. Asiakaspalvelu Tampereen Laserma Oy, Kuoppamäentie 3A, 33800 TAMPERE, puh. 0800 188 210. Sähköposti [email protected]

Yhteistyökumppaneina Martat ja Kuluttajaliitto.

Tilaa Kuluttaja • Tutustumistilauksena* 9,50 € 2 lehteä tai • kestotilauksena** jäsenetuhintaan 8 lehteä 33 €

Saat kaikki nämä!• Saat täysin puolueetonta ja luotettavaa tietoa ostopäätösten ja muiden valintojen tueksi• Tiedät ensimmäisten joukossa ongelma-tuotteista ja terveydelle haitallisista aineista• Saat verkkopalvelumme Kuluttaja.fin tuhannet testitulokset koko perheesi käyttöön ja pääset lukemaan myös näköislehteä.• Näet mitkä yritykset kuuluvat Mustalle listalle, eivätkä ole maksaneet kuluttajariitalautakunnan suosittelemia korvauksia• Saat tilaajalahjana myös kestävän ostoskassin.

Tilaa ja tutustu tilausehtoihin osoitteessaKuluttaja.fi/martat tai soita maksuttomaan asiakaspalvelunumeroomme 0800 188 210 (24 h/vrk), muista mainita tilaajatunnus MARTAT.

BoschMFQ4020

Snellman Kunnon kuoretonnakkimakkara

Kuluttaja

Kuluttaja-lehden vinkkien avulla voit säästää lehden tilaus-maksun moninkertaisesti!

3/2015

Numeron 4/15testeissä

hyttysmyrkyt,kapeat

pyykinpesukoneet ja lasten vaipat.

Ilmestyy kesäkuussa!

Uutta!

Testivoittaja

Maistajien suosikki Vertailu 3/2015

Verkkosivumme uudistuivat! Tutustu Kuluttaja.fi

MARTAT 4–5 | 2015 | 61

MARTTAILU

Marttaristikko

RISTIKON RATKAISU S. 60

62 | MARTAT 4-5 | 2015

KUPONgiT

Marttaliitto ry

Tunnus 500

1880

00

00

3 Vastauslähetys

Marttaliitto ry

maksaa

postimaksun

M i Tä M i e lTä M A R TAT- l e h d e s Tä 4–5/2015?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla

Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla

Muita terveisiä

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Vastaukset myös sähköpostilla ([email protected]) tai postikortilla (Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki).

Marttaliitto ry

Tunnus 500

1880

00003 Vastauslähetys

Marttaliitto ry

maksaa

postimaksun

»Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl Kodin hyvä arki -kirjaa.

PA lv e lU KO R T Ti

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta nume-rosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

Osoitteenmuutos alkaen / 2015

Asiakasnumero osoitelipusta

Vanha osoite / tilauksen maksaja:Nimi LähiosoitePostinumero ja -toimipaikkaPäiväys ja allekirjoitus

Uusi osoite / lahjatilauksen saaja:NimiLähiosoitePostinumero ja -toimipaikkaPäiväys ja allekirjoitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös [email protected] tai p. 050 511 8099

Hotelli Haikon Kartano & Spa, Porvoo, p. 019 576 01www.haikko.fi

Marttaliiton jäsenedut Haikon Kartanossa 2015

MAJOITUS Kylpylähotellissa• 120 €/Standard-huone/vrk (198 €)• 150 €/Superior-huone/vrk (238 €)

sis. kahdelle kartanoaamiainen ja kylpylän käyttö

MAJOITUS Kartanohotellissa• 170 €-/Classic-huone/vrk (258 €)

sis. kahdelle erikoisaamiainen Kartanossa, kylpylän käyttö ja Butler Service

Kylpyläetuna yksilöhoidoista ma–pe -10 %

Edut ovat henkilökohtaisia ja voimassa kahdelle henkilölle/varaus.Edut eivät koske juhlapyhiä ja ryhmävarauksia.

Mainitse varausta tehtäessä varauskoodi: ”MARTTALIITTO”ja esitä jäsenkorttisi vastaanotossa hotelliin saapuessasi.

TERVEYTTÄ, MAKUA, RUOKAILOA, KESTÄVIÄ VALINTOJA, ASIAA, RENTOA OTETTA, TIETOA. Syö hyvää on kaikkea tätä. www.syohyvaa.fi –sivuilta löydät artikkeleita, videoita ja muuta ravitsemukseen liittyvää materiaalia.

Leikkokukat asettuvat kauniisti maLjakkoon,

kun ne sidotaan spiraa-Lin muotoon. Yhdiste-

Le kimppuun oman pihan kukkia ja Luonnonkas-

veja sekä kaupan Leikko-kukkia.

ToTeuTus Heidi Saarinen kukkakauppa Linnea

//kuvaT Sari Tammikari

kaUniSTa kUkiLLaIdeoita kukka-asetelmiin ja istutuksiin.

1asettele kukat ja täy-dennysvihreät lajeittain

työpöydälle. näin niitä on helppo valita sidonnan edistyessä.

2aloita kimpun sitomi-nen laittamalla keskelle

tulevat kukat ristiin ja pys-tyyn. jatka lisäämällä vuo-roin kukkia, vuoroin vihreää siten, että asetat varret ai-na vinoon ja edellisen var-ren alle. etene myötäpäi-vään. pidä kimpusta kiinni napakalla otteella.

3sido valmis kimppu si-dontanauhalla ja leik-

kaa terävällä veitsellä imu-pinnat varsiin. älä leikkaa imupintaa saksilla, sillä se nopeuttaa kukkien lakas-tumista.

TarVikkeeT kukkaveitsi niinestä tehtyä sidonta-nauhaa pienet sakset kukkia täydennysvihreitä

kUVaSSa kuvan kimpussa on pioneja, valkoista sinisarjaa, in-kaliljaa, tädykettä, leukoijaa, vä-rililjaa, tertturuusua, ritarinkan-nusta. täydennysvihreinä mm. karhunheinää, parsanleh-tiä ja vuorenkilven lehtiä.

eSiVaLmiSTeLUT »Leikkaa kukat ja vihreät mah-

dollisimman tasapituisiksi. pois-ta alimmat lehdet ja ruusujen piikit.

Vinkki!Sopivia heiniä

kimppuun ovat kosteilla paikoilla kasvavat sarat. Ne kestävät kauniin taipuisina eivätkä kuivu kuten

niittyheinät.

marTaT 4–5 | 2015 | 63

Spiraalikimppu

PIILOPAIKKA KAHVILLESIKahdeksas Juhla Mokka -kahvirasia syntyi yhteistyössä Arabian ja kuvittaja Piia Kedon kanssa.

Kahvirasian kuvitus kertoo tarinaa pienestä metsässä seikkailevasta tytöstä, jolle metsä on hieman pelottava, mutta samalla kiehtova paikka monine piilopaikkoineen.

Hanki kahvillesikin ajaton ja tyylikäs piilopaikka, joka säilyttää kahvinautinnon tuoreuden.

Katso lisää juhlamokka.fi

Kahvirasia sisältää Juhla Mokka -suodatinkahvia sekä bambukahvimitan.

Piilopaikka Arabia / Piia Keto

PAULIG_KAHVIRASIA_MARTAT_2015_215x255.indd 1 4.5.2015 13.58

MARTAT KESÄLUKEMISTO 2015 | 65

KesälukemistoAikaa lukea & puuhata

VAIN DIGILEHDESSÄ

66Rinkka selkään & seikkailemaan

Junalla Euroopassa

73Matkavinkit kädentaitajien

AhvenanmaalleLähellä mutta erilainen

80Syö hyvää ympäri maailman

Ruoka vaikuttaa

82Ruukkupuutarha

Ideoita kukka-asetelmiin ja istutuksiin

86Kesämuistot talteen

Kirjontaa ja kuvansiirtoa

92Novelli martalle

Suvun historiaa

INTERRAILJunalla Euroopassa

66 | MARTAT KESÄLUKEMISTO | 2015

Kesälukemisto

Rinkka selkään & seikkailemaanJunalla ympäri Eurooppaa – melkein kuin nuorena! Reissaamisen riemu ei ole haalistunut, mutta eläkeiässä reilaava suunnittelee reitin ja majoitukset tarkemmin kuin teininä.

teksti & kuvat tarja heiskanen & pirjo helasti

MARTAT INTERRAILILLA


«

Toteutimme vuosi sitten huhtikuussa unelmamme: lähdimme seniori-in-terrailille. Meitä, kahta yli 65-vuoti-asta naista, kyllä vähän jännitti ja pe-

lottikin. Ystävät ja tutut kyselivät, eikö reilaa-minen ole aika vaarallista ja nuorten puuhaa. Saimme hienotunteisia pakettimatkasuosituk-sia. Mutta reissupäätöksemme piti. Mielestäm-me reilaaminen vaikutti kiinnostavalta matkus-tustavalta myös senioreille. Mahdollisuuden sii-hen tarjoaa Interrail 60+ -kortti.

60+ Global Pass -kortilla voi matkustaa Eu-roopassa junalla minne haluaa. Kortti kelpaa kaikissa Interrail-maissa sekä tietyillä laivayh-teyksillä. Vanhemmiten interrailille kannat-taa kuitenkin valmistua paremmin kuin joskus huolettomassa nuoruudessa.

APUA VR:LTÄ Hahmottelimme reittiä ensin paperille ja tutkimme netistä Euroopan rau-tatiekarttoja ja junien aikatauluja. Reittisuun-nitelma muuttui moneen kertaan, kiinnostavia kohteita piti jättää pois, koska ne koukkasiv-

Espanja, Barcelona

Ranska:Perpignan ja

Avignon.

MATKAREITTI: Viivyimme kaikissa kohteissamme vähintään kaksi yötä. Koko matkaan meni 34 päivää.

Helsinki

at liian kauas reitistämme. Lähdimme nimit-täin siitä, ettei junassa tarvitse kerralla istua ko-vin monta tuntia. Niinpä pysähdyspaikkamme sijoittuivat melko lähelle toisiaan.

Kun reitti vaikutti valmiilta, tarkistimme VR:n lipunmyyntivirkailijan kanssa, oliko aika-taulutuksemme toteuttamiskelpoinen. Ei aivan, sillä osoittautui, että VR:llä oli täydellisemmät reitti- ja aikataulutiedot kuin ne, jotka olimme kaivaneet netistä.

Suurkiitos virkailijalle, joka täsmensi meille järkevän reitin!

KEVÄÄLLÄ JUNISSA VÄLJÄÄ Lopulta in-terrail-passi oli taskussa ja nippu paikkalippu-ja myös. Ostimme ensimmäisen luokan reili-lipun ja pakolliset paikkaliput muun muas-sa yöjunaan. Tuumimme, että sen kerran kun lähdetään, mennään komeasti ykkösluokassa.

Sattui vielä niin mukavasti, että alkuvuodesta Interrailmatkoista sai 15 prosentin alennuksen. Kannattaa seurailla VR:n sivuilta tarjouksia.

Matkalla huomasimme, että juniin mahtui

INTERRAILJunalla Euroopassa.

Pont d´Avignon


«

hyvin, koska turisteja oli huhtikuussa harvas-sa. Kesäaikaan tilanne on toinen. Silloin paik-kalippujen varaaminen etukäteen on järkevää.

Tarkan reittisuunnitelmamme ansiosta tie-simme etukäteen, milloin olisimme missäkin kohteessa. Niinpä pystyimme varaamaan myös majapaikat etukäteen netistä. Ne vaihtelivat kol-men tähden hotelleista B&B-paikkoihin.

Junat kulkivat lähes aikataulussa koko mat-kan. Myös majapaikat osuivat lähestulkoon nappiin. Italian rautateillä tosin jouduimme pieneen lakkosumaan. Junat kulkivat vain jo-ka toinen päivä.

RENTO ASENNE JA KOHTUULLINEN KUN-TO Kotimatkalla totesimme seikkailumme on-nistuneen yli odotusten. Ehkä oli tuuria, kun mitään varsinaista vastoinkäymistä tai pelotta-vaa tilannetta ei tullut eteen. Iäkkäämpikin us-kaltaa reilata, kun matkaan valmistautuu etu-käteen, asenne on rento ja kunto kohtuullinen. Huomasimme reissussa, että kuntosaliharjoitte-lusta oli apua. Pitkätkään kävelymatkat ja por-

Italia: Cuneo, Rapallo

ja Pistoia

60+ Global Pass -kortilla voi mat-kustaa Euroo-passa junalla minne haluaa.

taiden kapuamiset eivät väsyttäneet ja rinkka kulki sopuisasti selässä.

Mitä tekisimme tämän reissukokemuksen pohjalta toisin? Valitsisimme vähemmän koh-teita, viipyisimme kussakin pidempään, tutus-tuisimme etukäteen kohteiden historiaan ja unohtaisimme kiireen tykkänään.

Siihen kannattaa varautua, että interrailkär-pänen puraisee ja seuraava reissu alkaa ehkä yl-lättävän pian väikkyä mielessä.

Kesälukemisto

Rapallo Cinque Terre Portofino


«

Slovenia: Ljubljana

Kroatia: Zagreb

MATKALIPUT »Senioreiden interrail-lippu yli

60-vuotiaille on Global pass, joka kel-paa kaikissa interrailmaissa ja tietyil-lä laivayhteyksillä. Kelpoisuusaika vii-kosta kuukauteen. Kymmenen päivän lippu ykkösluokassa 397 €, kakkosluo-kassa 253 €, kuukauden lippu ykkös-luokassa 946 € ja kakkosluokassa 602 €. »Global pass -kortti ostetaan VR:ltä.

Paikkalippujakin juniin voi ostaa jo läh-tömaasta. Selvitä etukäteen, mihin ju-niin paikkavaraus on pakollinen. Hyvä junasivusto on muun muassa Saksan rautateiden Deutsche Bahn. »Paikkalippuja myydään myös Euroo-

pan monien rautatieyhtiöiden verkko-kaupoista ja puhelinpalveluista. Suu-rimmilla rautatieasemilla on kansain-välisiä lipunmyyntipisteitä. Kannattaa varata aikaa, sillä ne voivat olla ruuh-kaisia. »Varmista matkakohteessasi, että ai-

kataulut pitävät paikkansa. »Lipun lisäksi tarvitset voimassa ole-

van passin. »Tarkista huolellisesti, että henkilötie-

tosi ovat lipussa oikein. Korjauta mah-dolliset virheet ennen matkaan läh-töä.

MUISTA NÄMÄ »Tarkista jo muutama kuukausi ennen matkaa, mitä

rokotuksia tarvitset ja mitkä rokotuksesi ovat voi-massa. »Tarvittava terveystieto löytyy Duodecimin ja

THL:n netissä julkaisemasta Matkailijan terveysop-paasta. »Ota mukaan Kelan eurooppalainen sairausvakuu-

tuskortti ja muista matkavakuutus. »Ulkoministeriön sivuilta löytyy tiedot, mihin mai-

hin on suositeltavaa tehdä vapaaehtoinen matkus-tajailmoitus.

MITÄ MUKAAN? »Hyvä matkalaukku tai rinkka on lähes tärkein va-

ruste. Jos olet ostamassa uutta rinkkaa, kysy myy-jältä, millainen on sinulle sopiva koko. Rinkka on kätevä, koska se jättää kädet vapaiksi. »Ota mukaan mieluummin liian vähän kuin liian

paljon tavaraa. Lisää saa tarvittaessa matkan var-relta. Kahdet hyväksi havaitut lenkkarit kannattaa kuitenkin sovittaa mukaan. »Kääri vaatteet tiukoille rullille. »Lajittele paidat, housut, sukat, alusvaatteet yms.

kukin omaan läpinäkyvään muovipussiinsa. Niin tarvittava löytyy pakaasista helposti. »Luottokortti on hyvä säilyttää huomaamattomas-

sa, esimerkiksi klipsillä housunkauluksen alle kiinni-tettävässä kovassa kotelossa. »Ole tarkka kaikkien asiakirjojen säilytyksessä. Ota

kopio passista.

INTERRAILJunalla Euroopassa.

Zagreb

Mostarin silta70 | MARTAT KESÄLUKEMISTO | 2015

«

Kesälukemisto

Bosnia ja Herze-govina: Sarajevo

ja Mostar

SOVI ETUKÄTEENKeskustele matkakumppanin kans-sa ennen lähtöä, menevätkö kiin-nostuksenne kohteet yksiin. Jat-kuvasti ei tarvitse kulkea kylki-myyryä. Toinen voi hyvin mennä museoon silloin, kun toinen mie-luummin shoppailee. »Vältä matkakumppanille kiukut-

telua. »Älä pilaa matkaa ahtailla asenteil-

la. »Varaudu siihen, ettei kaikki mene

suunnitelmien mukaan. »Jossakin vaiheessa voi iskeä reis-

suväsymys. Miettikää etukäteen, miten mahdolliset ristiriidat rat-kaistaan. »Pidä matkapäiväkirjaa. Kokemus-

ten tulvassa moni asia unohtuu muuten.

PLUSSAT+ Junamatkalla näkee enemmän ja sielu ehtii hi-taaseen matkustamisen mukaan.+ Näköalareiteillä maisemat hivelevät silmää ja mieltä.+ Matkalla tutustuu mielenkiintoisiin ihmisiin, joi-den luokse ehkä vielä palaa.+ Näkemykset avartuvat ja opit uutta nykyisestä ja entisestä Euroopasta.+ B&B-paikoissa saa olla vähän kuin sukulainen.+ Keväällä junissa on tilaa eikä museoihinkaan juuri joudu jonottamaan.+ Ikä ei ole este reilaamiselle, saimme reissussa runsaasti peukutuksia nuorilta reilaajilta.

MIINUKSET- Varattu hotelli ei ehkä olekaan sitä, mitä etukä-teen lupaa.- Junalakot voivat muuttaa suunnitelmia.- Sää voi olla keväällä oikullista.- Rinkka täyttyy nopeasti ostoksista, ja osan mu-kana olleista vaatteista joutuu jättämään matkan varrelle. Ota siis mukaan sellaista, mistä muuten-kin pikapuoliin luopuisit.- Euroopassa harrastetaan makeampia aamiaisia kuin Suomessa. Ne alkavat pikku hiljaa tympiä.- Matkaväsymys iskee takuuvarmasti jossakin vai-heessa. Samojen nuhjuisten vaatteiden käyttä-minen voi tuskastuttaa. Reissussa oppii arvosta-maan majapaikkaa, jossa voi pestä pikkupyykkiä.- Vaikka junassa on tupakointikielto, sitä ei kaikis-sa maissa välttämättä noudateta.

Kroatia:Zagreb

Sarajevo


«

HYVÄ HUOMATAMatkustusasiakirjat kerätään »Yöjunissa valtioiden rajat ylitetään

usein öiseen aikaan. Yleensä vaunun-hoitaja kerää illalla Interrail-kortit ja passit rajamuodollisuuksia varten, jot-ta saat nukkua rauhassa. Lippusi ja passisi palautetaan aamulla. Tarkista, että saat takaisin omat paperisi etkä jonkun muun, ja ettei mitään puutu.

Milloin ja mistä junani lähtee? »Rail Planner App -sovelluksella

(Applen laitteille) voit tutkia Euroo-pan aikatauluja offline-tilassa. Jokai-sella rautatieasemalla on lähtö- ja lai-turitiedot, joko aikataulujulisteissa (lähdöt keltaisessa julisteessa, saapu-miset valkoisessa) tai näyttötauluissa.

Suurissa kaupungeissa voi olla usei-ta rautatieasemia, eivätkä junat yleen-sä pysähdy kaikilla. Jos haluat tietylle asemalle, varmista etukäteen, että ju-nasi todella pysähtyy siellä. Kun jatkat matkaa seuraavaan kohteeseen, var-mista ensin, miltä asemalta junasi läh-tee.

Lisää vinkkejä www.vr.fi

MATKAN KOHOKOHDAT

Hotelli Avignonissa Erään-lainen kohokohta tämäkin, ainakin näin jälkeenpäin. Netissä pittoreskiksi mai-nostettu hotelli oli kuin ra-kennustyömaa. Mutta kyllä se anarkistimartoille yöpy-mispaikaksi kelpasi.

Pistoian B&B. Eläkeläispariskunta rahoitti 200-vuotisen upean talonsa ylläpitoa majoitta-malla matkalaisia. Puitteet olivat kuin palatsis-sa ja isäntäpari kutsui meidät omalle puolelleen pastaillalliselle. Vinkkinä Firenzeen halajaville: Pistoiassa yöpyminen on halvempaa kuin Firen-zessä ja junamatka kestää reilun puoli tuntia.

Cinque Terre Rapallosta pääsee junalla, kesäl-lä myös vesitse, Cinque Terre -nimiselle laajalle luonnonsuojelualueelle. Vuoren rinteessä sijait-sevaan viiden kylän ryppääseen kannattaa tu-tustua. Hedelmätarhat, kimalteleva meri, kive-tyt kinttupolut ja kirkot jäivät ikiajoiksi mieleen. Kunnon lenkkarit jalkaan ja vesipullo reppuun!

Medjugorje Mostarin liepeillä sijaitsee Medju-gorjen pyhiinvaelluspaikka, missä Neitsyt Mari-an sanotaan ilmestyneen. Siellä käy vuosittain miljoonia roomalaiskatolisia. Vaikeakulkuisel-le kukkulalle patikoi hyvällä säällä puolisen tun-tia, rankkasateella nousua yrittävät vain uskali-aimmat.

Saksa: Leipzig

& Berliini

Helsinki


«


Matkavinkit kädentaitajien AhvenanmaalleAhvenanmaa on mainio matkakohde: se on lähellä, mutta kuitenkin erilainen. Poimimme maakunnan tarjonnasta namupaloja erityisesti kädentaidoista kiinnostuneille. Käsitöiden lisäksi osaamista on myös makkaran, oluen ja suklaan tekijöillä.

teksti & kuvat mari romppanen

Kesälukemisto

«


Merikorttelin käsityökeidas

Maarianhaminan Itäsatamasta löy-tyy käsitöitä pursuava aarreaitta, viiden

yrittäjänaisen perustama taidekäsityöpuoti SALT Konsthantverk. Naiset valmistavat käsi-työtalossaan kauniita ja laadukkaita tuotteita jokapäiväiseen käyttöön.

Taitavissa käsissä syntyy niin yksilöllisiä hopeakoruja kuin puu-uunissa poltettua, hil-lityn sävyistä käyttökeramiikkaa. Eläväiset kuviot koristavat käsinpainettuja tyynyliinoja, vuodevaatteita, pyyhkeitä ja verhoja. Kudo-tut matot ja kaitaliinat taas hehkuvat voimak-kaan värisinä.

Tarjolla on lisäksi laaja valikoima vieraile-vien käsityöläisten luomuksia huiveista huo-patossuihin ja taidelasista metallisiin kyntti-länjalkoihin. Kulinaristit ilahtuvat purkilli-sesta paikallista hunajaa, karpalohyytelöä tai tervasinappia.

Täällä voi myös tutustua perinteisiin käsi-työtaitoihin, sillä Merikorttelin työpajoissa veistetään puuveneitä ja taotaan rautaa. Kier-roksen lopuksi kannattaa herkutella rantara-vintoloissa.

SALT Konsthantverk, Sjökvarteret, Österleden 110, Maarianhamina. Avoinna 1.6.-30.6. ja 10.8.-31.8. ma-pe klo 10-17, la klo 10-15, su klo 11-14 ja 1.7.-9.8. ma-pe klo 10-18, la klo 10-16, su klo 11-14. www.salt.ax

MATKAVINKIT »Finnair ja Flybe lentävät Maarian-

haminaan Helsingistä. Matka Ahve-nanmaalle taittuu myös Finnlinesin, Silja Tallinkin tai Viking Linen aluksil-la. Ålandstrafikenin saaristolautat lii-kennöivät Manner-Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välisessä saaristos-sa. »Ahvenanmaalla voi liikkua autolla

tai busseilla. Etäisyydet ovat verrat-tain lyhyitä, joten saari on myös suo-sittu pyöräilykohde. Majoitus kan-nattaa varata etukäteen sesonkiai-kana. »Lisätietoja: www.visitaland.com

AHVENANMAALähellä mutta erilainen.

1

1

«

«


Merikorttelin SALT-putiikissa on tarjolla paikallis-ten käsityöläisten

tuotteita.

AHVENANMAALähellä mutta erilainen. 1

Kesälukemisto


Tekstiilitöitä & puuesineitä

Idyllinen Vårdön saari sijaitsee lyhyen lossimatkan päässä Manner-Ahvenan-

maalta. Matkalla ohitetaan myös historialli-nen Bomarsundin linnoituksen raunio. Saa-ren halkaisee Suuri Postitie, jota myöten kul-jetettiin satojen vuosien ajan postia Turun ja Tukholman välillä.

Vargatan kyläkeskuksessa voi ihastella hie-noja laivurintaloja talonpoikaispurjehduk-sen kulta-ajalta. Muutaman kilometrin päässä matkailijoita taas odottaa Peggys Hantverk & Kafé, ihastuttava maalaistalon pihapiiri käsi-työpuoteineen.

Puodinpitäjä Peggy Danielsson kertoo, et-tä hän suunnittelee ja ompelee käsitöitä tal-vikuukausina kesäsesonkia varten. Putiikissa on esillä kankaisia taidonnäytteitä, kuten ke-säkasseja, pannulappuja, serviettejä, tuoksu-pussukoita ja säilytyskoreja. Vierailun kruu-naa leppoisa tuokio Peggyn kesäkahvilassa.

Samalla reissulla kannattaa piipah-taa myös Annas Shop -putiikissa, jossa

Kurt Eriksson myy puisia esineitä ja maala-uksia sekä tarjoilee ahvenanmaalaista pannu-kakkua.

Peggys Hantverk & Kafé, Sandövägen 81, Vårdö. Avoinna 30.6.-2.8. ti-su klo 12-17. www.peggys.ax.

Annas Shop, Skolvägen 9, Grundsunda, Vårdö.

Neulepuodin pauloissa

Suloisessa Stickstuganin neuletuvassa roikkuu vieri vieressä houkuttelevan vä-

rikkäitä lankavyyhtejä. Tilan omistaja Lot-ta Gustafsson värjää käsin sekä lampaan- että alpakanvillaa ja neuloo langoista monenlaisia tuotteita suunnittelemiensa mallien pohjalta.

Lotan myssymalliston kuvioissa purjeveneet seilaavat ja hevoset ravaavat. Sormikkaita ja la-pasia somistavat esimerkiksi pilkut tai ruusut. Villapaitoja on tarjolla neljällä eri kuvioinnil-la ja useilla värivaihtoehdoilla. Huivit ja laukut täydentävät valikoimaa. Käsityöihmiset voivat hankkia täältä myös pelkkiä lankoja.

Neuletuvalta kiemurtelee kävelytie tunnel-malliseen, merihenkisesti sisustettuun kesä-kahvilaan. Kahvikupposen ja mehevän kak-kupalan voi nauttia myös viereisessä kasvi-huoneessa, joka on pullollaan mummolan ikkunalta tuttuja pelargoneja.

Stickstugan kahvila, ateljee ja putiikki, Norråkersvägen 20, Järsö. Avoinna 1.6.-31.8. ma-su klo 11-19. www.stickstugan.axwww.stickstugan.blogspot.fi.


2

4

32

«

«


Kesälukemisto2 3

2 4


Suussasulavaa suklaata

Eckerön hulppea posti- ja tullitalo kät-kee herkkusuiden suosikkikohteen,

suklaapuoti Mercedes Chocolaterien. Puodin omistaja, venezuelalainen Mercedes Urbino-Winquist saapui aikoinaan Ahvenanmaalle rakkauden perässä.

Iloinen Mercedes yhdistää samalla intohi-molla entisestä kotimaastaan tuodun kaaka-on paikalliseen kermaan ja voihin: lopputu-loksena syntyy käsintehtyjä konvehteja, joi-ta maustavat esimerkiksi hunaja-appelsiini, viikuna, rommimarinoitu paahdettu kookos, tyrni tai vadelma.

- Käytän suklaan valmistukseen aina par-haita mahdollisia raaka-aineita. Venezue-lan kuumassa ilmastossa kaakaopavut saavat hienon aromin, kun taas suomalaiset marjat ovat erinomaisen raikkaita.

Suklaapuodin yhteydessä on myös Mer-cedesin aviomiehen Peter Winquistin ke-ramiikkanäyttely ja pieni käsityömyymä-lä Smått & Gott, josta voi hankkia ahvenan-maalaisten artesaanien tuotteita.

Mercedes Chocolaterie, Smått & Gott, Peters Studio, Eckerön posti- ja tullitalo, Storby, Eckerö. Avoinna 10.5.-30.8. ti-su klo 10-17. www.amorina.ax.

Käsityöläis-olutta

Ahvenanmaan ainoa panimo, Stallha-gen, tuottaa oluen ystävien iloksi laa-

dukkaita käsityöläisoluita. Valikoimaan kuu-luu pysyvän tuotannon lisäksi kausijuomia, kuten joulu- ja sadonkorjuuolutta. Kesähel-teellä maistuu vaikkapa kevyt hunajaolut tai marjainen mustikkaolut.

Stallhagenin markkinointivastaava Kristii-na Kurki-Suonio kertoo, että he panostavat yrityksessä erityisesti ruoan ja oluen yhdistä-miseen ja mielenkiintoisten makuparien löy-tämiseen.

- Kotikokkien keskuudessa on virinnyt kiinnostusta myös oluen käyttöön ruoanval-mistuksessa. Haluammekin edistää hyvä-laatuisen ruoan ja juoman liittoa, josta myös monet naiset ovat innostuneita oluen hieman miehisessä maailmassa.

Ravintola Pub Stallhagenissa tarjoillaan kauden raaka-aineista valmistettuja aterioita, joiden kanssa voi testailla tuotannossa olevia oluita. Juomalistalta löytyy myös esimerkiksi siidereitä ja viinejä. Opastettu panimokierros perehdyttää niin aloittelijoita kuin olutharras-tajia artesaanioluen valmistuksen saloihin.

Stallhagen Ab, Getavägen 196, Godby. Pub Stallhagen ja panimomyymälä ovat avoinna päivittäin, tarkista aukioloajat Stallhagenin Facebook-sivulta. Opastettu panimokierros maistajaisineen kannattaa varata etukäteen, hinta 31 €. www.stallhagen.com.


65

«


Lammastilan antimia

Svartsmaran pientilan pihapiirissä seisoo punainen tupa, jonka takahuoneessa val-

mistetaan käsityönä ensiluokkaisia lampaanli-hatuotteita. Täällä ostoskasseihin sujahtaa esi-merkiksi juuston ryydittämiä grillimakkaroita ja savustettua karitsanfileetä.

Monen suosikki on chilillä, korianterilla ja valkosipulilla maustettu lämminsavumakkara, joka sopii erityisen hyvin yhteen oluen kanssa. Myös pihvit sekä konjakin tai pippurin makui-set tankomakkarat ovat haluttuja tuotteita.

- Meillä on kolmisenkymmentä lammasta. Valmistamme mieheni ja poikani kanssa pie-niä määriä laadukkaita lihatuotteita. Myymme myös lampaiden taljoja ja luonnonvärisiä villa-lankoja, tilan omistaja Ann Sundberg kertoo.

Café Svarta Maran -kesäkahvilassa on tar-jolla kotona tehtyjä leivonnaisia, jäätelöä ja ti-lan makkaralla täytettyjä panini-leipiä. Tila-puodin hyllyiltä löytyy myös koruja, joita talon emäntä valmistaa käsin tekemistään lasihel-mistä.

Marskogens Lamm & Café Svarta Maran, Landströmsgatan 21, Svartsmara, Pålsböle. Avoinna 31.5.- 14.6. sunnuntaisin klo 12-17 ja 21.6.-16.8. joka päivä klo 12-17. www.marskogens.ax.


Kesälukemisto

7

5

7

6 7


Syö hyvääympärimaailmanVälillä ruokakeskustelu käy kiihkeänä ja aallot lyövät korkealle. On kuitenkin tärkeää, että ruoasta puhutaan. Älkäämme olko toistemme ruokavihollisia!

teksti & kuva terhi lindqvist

MAAILMA KYLÄSSÄRuoka vaikuttaa.

Hyvä ruoka tekee hyvää keholle, aisteille ja ympäristölle – kaut-ta maailman. Kaikki ruuan tu-otanto kuluttaa ympäristöä, mut-

ta meidän täytyy kuitenkin syödä. Miten teh-dä se kestävästi, terveellisesti ja hyvällä mielellä? Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä pa-

neuduttiin tähän intohimoja herättävään ruoka-aiheeseen. Marttojen ja Kuluttajaliiton järjestämässä paneelikeskus-

Katariina Juu-rikkala (vas.),

Liisa Rohweder ja Heli Kuusipalo


Kesälukemisto

MAAILMA KYLÄSSÄRuoka vaikuttaa.

telussa olivat mukana WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder, ravitsemustieteilijä Heli Kuusipalo ja vastavalmistunut kotitalousopettaja Katarii-na Juurikkala.

INTOHIMOJA JA MAALAISJÄRKEÄ – Uu-det ravitsemussuositukset pitävät kunniassa paljon vanhaa, mutta tuovat myös uutta tul-lessaan. Korostamme syömisen ja erityisesti yh-dessä syömisen merkitystä. Ruuan voittanutta terveyden edistäjää ei olekaan. Vanha kunnon lautasmalli on helppo muistaa ja helppo toteut-taa, korostI Heli Kuusipalo.

– Kotimaiset öljyt ja palkokasvit ovat sekä ympäristöystävällisiä että terveellisiä raaka-ai-neita. Täysjyvävilja pitää pintansa.

Nykypäivän ruokakeskustelun aallot karp-pauksineen ja maito- ja sokerisotineen lainehti-vat väliin korkeina. Panelistien mielestä on hy-vä, että keskustellaan, vaikka yksilön tunteet ja tieteen antamat vastaukset eivät aina kohtaa.

– Keskustelu on sinänsä tärkeää. Älkäämme silti olko toistemme ruokavihollisia, Heli Kuu-sipalo lisää.

Liisa Rohwederin mukaan tärkein ympäris-töteko, jonka voimme tehdä, on ruokahävikin välttäminen.

– Tällä hetkellä neljännes tuotetuista kalo-reista menee hukkaan. Kannattaa myös lisätä kasviksia ja kotimaista alihyödynnettyä kalaa.

Liisa Rohweder muistuttaa, että sillä, mitä Suomessa laittaa suuhunsa, voi olla vaikutuk-sia yllättävän kaukana, esimerkiksi Etelä-Ame-rikan sademetsissä.

– Harva ajattelee ulkomaista naudanlihaa syödessään, että lautasellani on nyt pala sade-metsää. Vaikka ruuasta puhutaan paljon, siitä voisi puhua vielä enemmänkin.

MUUTAKIN KUIN RAVINTOA Tottumuksen voima ruokavalinnoissa on suuri. Opimme lap-suudenkodissa, mikä sopii lautaselle ja mikä ei. Kaupoilla on vastuu siinä, miten esimerkiksi ympäristömerkityt tuotteet asetellaan hyllyyn.

– Ei kukaan ehdi kiireessä etsiä kaupasta juu-ri tiettyä sertifioitua tuotetta, jos se on piilossa ylähyllyn perällä, Liisa Rohweder totesi.

Katariina Juurikkala korosti sesongin mu-kaan valittuja tuotteita. Tässäkin asiassa koti-talousopetuksella on merkittävä rooli. Opetus voi myös tukea trendiä, jossa uusia asioita ko-keillaan ja tulokset jaetaan sosiaalisessa medi-assa. Ruokailusta tulee uudella tavalla yhteisöl-listä Instagramin ja Facebookin valokuvissa ja kommenteissa.

– Kiva, kun olemme kiinnostuneita etnisistä ruuista. Myös Suomessa on upea etninen ruo-kakulttuuri, olkaamme myös siitä ylpeitä, Heli Kuusipalo totesi.

Sekä Katariina että Heli ovat tutustuneet af-rikkalaisiin ruokasuosituksiin ja ruokakeskus-teluihin. Meillä on paljon yhteistä ja universaa-lia, vaikka raaka-aineet ovat paikallisia. Afri-kassa ruoka on selkeämmin yhteisöllistä kuin täällä. Ruoka myös syödään usein yhteiseltä lautaselta.

Suomessakin ruoka on paljon muuta kuin ravintoaineita, nimittäin yhdessäoloa ja kult-tuurin siirtämistä. Asiantuntijat jakoivat omat ruokamuistonsa: Liisan huippuhetki oli villivi-hannesretki työporukan kanssa. Ruoat valmis-tettiin metsässä ja nautittiin yhdessä. Katarii-nan muistot johtavat metsään marjastamaan yhdessä äidin ja mummon kanssa. Helille mie-leen tulee ensimmäisenä pitkä pöytä.

– Kun koko suku syö yhdessä, tiedän kuulu-vani johonkin.


Ruukku-puutarhaIstuta kesäkukkia ja hyötykasveja samaan astiaan. Saat monipuolisen ruukkupuu-tarhan, joka mahtuu pieniinkin tiloihin. Isossa ruukussa multa pysyy kosteana pidem-pään kuin pienissä yksittäisissä kipoissa. Valitse ryhmään kasveja, jotka viihtyvät samankaltaisissa olosuhteissa.

toteutus heidi saarinen kukkakauppa linnea // kuvat sari tammikari

KAUNISTA KUKILLAIdeoita kukka-asetelmiin ja istutuksiin.

Puutarhaliitto järjestää Avoimet puutarhat -tapahtuman 28.6. Kaunista kukilla -palstan asiantuntijan, Heidi Saari-sen, puutarhaan pääsee silloin tutustumaan. Osoite on Honkasalontie 29, Nukari. Paikan päällä on myös kahvila.

Vinkki Kun keräät basilikasta yrttisa-toa, latvo oksas-ta pari ylimmäistä lehteä. Näin kasvi tuuheutuu kesän mittaan.

«


Kesälukemisto

Kun nostat ruukun riittävän korkealle, käy sadon korjaa-minen helposti kyykkimättä. Amppelimansikka ja riippa-pelargoniakin nauttivat, kun saavat kasvaa vapaasti pi-

tuutta ja runsautta.



1 | Valitse tarpeeksi suuri ruukku, jossa on reilusti istutussyvyyttä. Jos ruukun pohja on umpinainen, poraa sinne reikä.2 | Käytä hyvälaatuista multaa. Kesäkukille tarkoitetuissa multaseoksissa on kastelura-keita, jotka sitovat itseensä vettä. Lannoit-teeksi sopii hitaasti ravinteita vapauttava kanankakka ja katteeksi orkideamulta.3 | Irrota runsaat amppelikasvit ruukuistaan varovasti: työnnä toisen käden sormet var-sien lomaan ja käännä ruukku ylösalaisin. Tue vapaalla kädellä ruukun pohjasta. Näin varret eivät pääse katkeilemaan.4 | Ruukun pohjalle on hyvä laittaa noin 5 cm:n kerros Leca-soraa (ylh. vas.). So-ran päälle laitetaan ohut kerros multaa (alh. vas.), jonka päälle annostellaan pari koural-lista kanankakkarakeita (alh. oik.). Peitä ka-nakakka vielä 5 cm paksulla multakerroksel-la.

1

2


Riippa-pelargonia

AURINKOISEN PAIKAN KESÄISTUTUKSEEN VALITTIIN

NÄMÄ KASVIT:

Amppeli-mansikka

Maissi

Basilika

Kurttulehti-nen persilja

Loisto-salvia

Tummalehti-nen koriste-

bataatti

«


3

5

4


Kesälukemisto

5 | Sommittele istutus asettamalla kasvu-ruukuistaan irrotetut kasvit istutusruuk-kuun. Aseta maissi keskelle, koska se kasvaa korkeaksi.6 | Kun olet saanut aikaiseksi mieleisesi sommitelman, voit lisätä multaa kasvien lo-maan ja täyttää niiden väliset aukot.7| Levitä mulloksen pinnalle kerros orkide-amultaa katteeksi (kuva 4, ylh. oik.). Or-kideamulta on sopivan kevyttä ja pienira-

keista ja näyttää kauniilta ruukun pin-nalla. Katteet estä-vät multaa kuivu-masta.


Suvenmuistot talteenKesäkodin muistot kirjataan mökkikirjaan iloksi tuleville vuosille. Hauskat sattumukset, vieraiden nimet ja luontohavainnot säilyvät kirjan sivuilla vuosien päähän, jälkipolvillekin. Oman mökin kuva tai lempimaisema tuloste-taan kankaalle, ja pihamaan kukat ikuistetaan kirjomalla. Kirja sopii myös vieraskirjaksi tai lahjakirjaksi päivänsankarille.

teksti, ohje & mallityö anja aalto kuvat sari tammikari

KÄSITYÖKirjontaa & kuvansiirtoa.

«



Kesälukemisto


TEE NÄIN1 | Hanki tyhjä kirja ja ota siitä tarkat mitat.Mittaa ja leikkaa pohjakankaasta pala:Korkeus: Kirjan korkeus + 1 cm + päärmeva-raa 6 cm. Leveys: Kirjan leveys kannen etu-reunasta takareunaan + väljyysvaraa 2–3 cm + sisälle taittuvat liepeet 2 x 8 cm.2 | Suunnittele kuvan paikka kannessa. Mer-kitse se harsimalla.3 | Siirrä kirjontakuvio kankaalle. Voit käyttää terävää kynää ja kalkeeripaperia tai ompelu-tarvikeliikkeistä saatavaa silityskynää (Katso erillinen ohje seuraavalta aukeamalta*). Ku-va 14 | Kirjo varret varsipistoilla ja tikkipistoilla. Kirjo lehdet, leppäkerttu ja toukka laakapis-toilla. Kirjo kukat yksittäisillä linnunsilmäpis-toilla niin, että alimmat lehdykät ovat varren väriset, keskimmäiset tummemman keltaiset ja reunimmaiset vaalean keltaiset. Toukka kir-jotaan vaalean vihreällä ja leppäkerttu punai-sella. Pisteet, jalat ja sarvet sekä toukan sil-mät kirjotaan mustalla.5 | Päätä langanpäät nurjan puolen pistoihin.6 | Höyrytä työ silitysraudalla pehmeän alus-tan päällä.7 | Leikkaa kannen kuvan aukko kauttaaltaan 1 cm pienemmäksi kuin valmis aukko. Leikkaa kulmiin aukileikkaukset ja silitä saumanvarat nurjalle. Aseta kuvakangas aukkoon nurjal-le, kiinnitä harsimalla. Silitä kannen kokoinen (ei saumavaroja eikä liepeitä) pala tukihuopaa nurjalle kostean liinan läpi. Kuva 28 | Käännä ylä- ja alareunojen päärmeet. Om-pele käsin etupistoilla muliinilangalla. Jos ha-luat, voit ommella koneella.9 | Taita 1.5 cm:n varat nurjalle liepeiden reu-nasta. Ompele esim. etupistoin muliinilangal-la tai koneella.10 | Käännä liepeet kannen sisälle ja kiinni-tä päistä käsin pienin pistoin ompelulangalla. Pujota kirja paikalleen. Kuva 3

TARVIKKEET »Tyhjä kirja »Pellavakangasta tai muuta yksiväristä

kangasta pohjaksi. Myös vanhat tekstiilit soveltuvat hyvin. »Muliinilankoja: keskivihreä (DMC 987),

vaalea vihreä (989), keltainen (742), vaalea keltainen (744), punainen (347) ja musta. »Kirjontaneula, sekä kirjontakehys ha-

luttaessa »Silityskynä kuvion jäljentämistä varten

(ompelutarvikeliikkeestä) »Kiinnisilitettävää tukihuopaa (ompelu-

tarvikeliikkeestä) »Ompelulankaa »Tulostettavia kangasarkkeja muste-

suihkutulostimeen tai kuvansiirtoainet-ta lasertulostimeen kuvien siirtämiseksi kankaalle (askartelutarvikeliikkeestä).


«

«


1 2

3


Kesälukemisto


»Kuvan voi siirtää kankaalle eri tavoin. Mus-tesuihkutulostimeen sopivia paperille kiinni-tettyjä A4-kokoisia kangasarkkeja saa ostaa mm. käsityöliikkeistä ja tulostustarvikkeita myyvistä liikkeistä. »Kuvan voi myös siirtää kuvansiirtoaineella,

jota saa ostaa askartelutarvikeliikkeistä.

KUVAN SIIRTÄMINEN MUSTESUIHKUTULOSTIMELLA TULOSTUSKANKAALLE1 | Valmistele kuva tietokoneellasi.2 | Tee koetulostus. Tee tulostimesi paperi-laatikossa olevaan päällimmäiseen paperiin merkki ja tulosta kuva. Näet merkistä, mi-ten päin paperi on laatikossa ja miten ku-va tulostuu siihen. Aseta nyt A4-kokoinen tulostuskangas (paperipohjalla) mustesuih-kutulostimeesi niin, että kuva tulostuu kan-gaspuolelle.3 | Irrota paperi tulosteen nurjalta puolelta. Kiinnitä kuva silittämällä kangasta puuvillan lämpötilalla nurjalta puolelta.4 | Pese kuva haaleassa vedessä, anna kui-vaa tai kuivata hiustenkuivaajalla. Nyt kuva on käyttövalmis.

KUVAN SIIRTÄMINEN KANKAALLE POWERPRINT LASERPRINT MEDIUM -KUVANSIIRTOAINEELLA1 | Sopii lasertulostimille ja kopiokoneille. Pohjakankaan pitää olla vaalea.2 | Valmistele kuva tietokoneella ja käännä se tarvittaessa peilikuvaksi (muuten esim. kirjaimet tulevat lopullisessa työssä vää-rin päin). Tulosta kuva paperille lasertulosti-mella. Voit myös ottaa haluamastasi kuvas-ta kopion laserkopiokoneella. Käännä sekin tarvittaessa peilikuvaksi.

3 | Silitä pala puuvillakangasta, johon halu-at kuvan siirtää. Pingota kangas pahvilevyl-le esim. maalarinteipillä. Merkitse kankaalle, mihin kohtaan kuva sijoittuu.4 | Sivele ohut ja tasainen kerros kuvansiir-toainetta sekä kuvalle että kankaalle.5 | Paina kuva kankaalle tasaisesti. Väliin ei saa jäädä ilmakuplia, sillä kuva ei tartu kup-lien kohdasta. Voit käyttää esim. telaa tai pankkikortin syrjää ilmakuplien poistami-seksi. Kuivaa kuvaa 10 minuuttia hiusten-kuivaajalla ja anna jäähtyä.6 | Poista paperi tarkasti hankaamalla kos-tealla sienellä. Huuhtele sientä välillä ja poista irtoavaa paperia työn päältä.

»Kuvan siirrosta löytyy videoita Youtubesta, esimerkiksi osoitteestawww.youtube.com/watch?v=vOCw6pZJ3vA

KIRJONTAKUVION SIIRTÄMINEN KANKAALLE SILITYSKYNÄLLÄ* (Ed. aukeama, Tee näin, kohta 3)1 | Jäljennä kirjontakuvio leivinpaperille.2 | Piirrä silityskynällä kuvio paperin toiselta puolelta, paina kynää ja tee viivoista vahvo-ja. Vaaleille ja tasaisille kankaille viivat voivat olla hennompia. Viivan siirtymistä on hyvä kokeilla ensin tilkulle.3 | Aseta leivinpaperi kankaalle ja kohdista kuvio haluamallesi kohdalle.4 | Säädä silitysrauta kankaasi sietämäl-le lämpötilalle ja paina paperia rauhallisesti raudalla. Älä käytä höyryä. Nosta rautaa ja vaihda toiseen kohtaan. Varo liikuttamasta paperia. Tarkista välillä, miten kuvio on siir-tynyt, ja jatka tarvittaessa silittämistä. Kar-keammille kankaille silitysaika on pidempi. Varo kuitenkin, että et polta kangasta.

Näin siirrät kuvan kankaalleKÄSITYÖ

Kirjontaa & kuvansiirtoa.«


1 tikkipisto 2 varsipisto3 laakapisto4 etupisto5 linnunsilmäpisto

Kukkakirjonta

1 2

3 4

5


Kesälukemisto


voi ei, mutsi, vieläks toi säälittävä räähkä pitää pakata mukaan mökille!Tuossa on muovisäkit, alahan pakata!Tämä keskustelu on käyty monasti, viime vuosina yhä kireämmillä äänensä-vyillä.

Mutta en anna periksi.Ja tyttö pakkaa. Pakkaa tänäänkin. Pakkaa juuri nyt. Ja hänen tuiskivia el-

keitään katsellessani minä kerron teille: Suvun historiaa voi tutkia monista eri näkökulmista, voi tarkastella asuinpaikkoja, luetella ammatteja, selata solmit-tuja liittoja, pohtia kuolinsyitä.

Tai sitten voi seurata yhden ryijyn tarinaa.Tässä tapauksessa punaisen ryijyn tarinaa; tai ei enää tarkalleen ihan pu-

naisen vaan haalean punapohjaisen, jossa on keskellä himerän oranssi ovaa-linmuotoinen kuvio. Kuin kasvot, niin on sanottu, tai kuin ikkuna, niinkin on tulkittu. Näkipä joku kommentoija kuvioissa suden ja punahilkankin. Mi-nun mielestäni se on ilmiselvä sydän, himmeästi vihjattu sydän upotettuna auringonlaskun hehkun väreihin.

Ryijyanja snellman

OTAVA

/KATJA LÖ

SÖN

EN

NOVELLI MARTALLESuvun historiaa.


Nuorimmat teistä eivät ehkä edes tiedä mistä puhun. Mikä röijyrytky? Ryi-jy tarkoittaa pitkänukkaista villaista peitettä, jota pidetään seinällä koristee-na, joskus myös lattialla. (Ja on tämä meidänkin sukukalleus viettänyt aikaa lattialla, jos myös rullalla nurkissa.)

Sana ryijy tulee muinaisskandinaavisista sanoista ”ry” tai ”ru”, jotka tar-koittavat jotakin takkuista ja karkeaa. Joistakin koirista voi siis hyvällä syyllä sanoa, että ne muistuttavat ryijyä. Ryijyjä voidaan valmistaa kahdella tavalla: kutomalla kangaspuissa tai ompelemalla nukat – minä puhun aina karvoista – valmiiseen kangaspohjaan. Ryijy koostuu loimi-, kude- ja nukkalangoista ja sen tekeminen on monimutkaisempaa kuin arvata saattaa, sanovat kaikki joilta olen kysellyt. Myös äitini.

Moni meistä jotka tuskittelemme suvun perintöesineiden kanssa emme tule ajatelleeksi että perunkirjoituksen jäljiltä vintiltä mattopusseista löytyviä koin-syömiä ryijyjä on tehty jo viikinkien aikana. Viikinkien ryijyt olivat yleensä yksivärisiä, pitkäkarvaisia, eikä niitä levitetty seinille tai lattioille koristeeksi vaan niitä käytettiin tärkeissä suojeluksissa: venepeittoina, lämmikkeinä vuo-teissa ja lopulta käärinliinoina. Myöhemmin, täkkien tultua sänkyihin, ryijyis-tä tuli koristeita. Karvapuoli alettiin leikata lyhyemmäksi, jotta kuviot erottui-vat paremmin. Ryijyntekijät kehittelivät paikkakunnittain tyypillisiä malle-ja, joita tehtiin esimerkiksi kapioiksi tai suvussa kulkeviksi morsiusryijyiksi. Niinpä vuosiluku, ihmishahmot ja sydänkuviot olivat erityisen suosittuja.

Sukuni tulenpunainen ryijy – niin, se on tosiaan ollut tulenpunainen – on ensimmäistä kertaa mainittu äidinäidinäidin Lyydian perintömerkinnässä. Suuri, melkein seinänkokoinen ryijy. Lyydian ja hänen henkiystävättärensä Amandan yhdessä kutoma. Ryijyn takana on pieni kangaspala johon on kir-jailtu kauniin koukeroisesti:

L & A lyydia ilmoittaa testamentissaan, että Punainen Ryijy siirtyy tyttärelle ja sitten tyttärelle ja siitä taas tyttärelle. ”Jotta L:n ja A:n likeinen ystävyys muis-tettaisiin kauas eeskinpäin.”

Tuosta viimeisestä lauseesta pidän erityisesti.

anja snellman

Kesälukemisto

«


Sitäpaitsi ryijy on varmaan ollut aikoinaan huikean kaunis. Lyydia liittyi en-simmäisten joukossa Fanny Churbergin perustamaan Suomen Käsityön Ystä-viin, jonka tehtäväksi määriteltiin aikoinaan suomalaisen käsityön edistämi-nen ja jalostaminen isänmaalliseen ja taiteelliseen suuntaan.

Katsellessani vanhoja Suomen Käsityön Ystävien arkistovalokuvia mietin mi-ten nuo sitkeät naiset kutoivat ryijyjä yhdessä, pohdiskelivat elettyä elämäänsä, sukulaisiaan ja rakkaitaan, sotien, puutteen ja menetysten vuosia, muistelivat, haaveksivat, iloitsivat ja surivat yhdessä. Ja jotain, niin uskon, on aina jäänyt kaikesta siitä yhdessäolosta ja kuiskauksista myös heidän tekemiinsä ryijyihin.

Kansallisromantiikka nosti ryijyt uuteen kukoistukseen, ja myös miehet, sellaisetkin tunnetut taiteilijamestarit kuten Akseli Gallen-Kallela ja Louis Sparre alkoivat suunnitella taideryijyjä. Lyydialla oli sänkynsä yläpuolella kuva Gallen-Kallelan Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900 suunnittelemasta jugendhenkisestä Liekki-ryijystä. Se oli ensimmäinen perinteisistä malleista vapaa taideryijy ja Lyydia puhui siitä kuulemma paljon.

Kun tutkailemme vähän tarkemmin Lyydian omaa elämäntarinaa, huo-maamme että hän oli naimisissa lankakauppias Oskarin kanssa, sai Ella-ni-misen tyttären ja erosi miehestään pian sen jälkeen. Syytä ei ole erikseen kos-kaan kerrottu. Avioliitto ei ollut onnellinen, mutta viinalla tai väkivallalla ei ollut siinä sijaa. Kertoi Lyydian tytär Ella aikoinaan omalle tyttärelleen, äi-dilleni Lailalle.

Sittemmin Lyydia sekä Oskarin lanka- ja käsityötarvikekaupassa työssä ol-lut Amanda ja Ella asuivat samaa taloutta Helsingin Kruununhaassa, Halko-laituria vastapäätä. Ellan – josta itsestään myöhemmin tuli kansakoulunopet-taja – muistikirjasta voimme lukea, että Äiti ja Amanda ompelivat ja kutoivat päivittäin niin itselleen kuin asiakkaille, kävivät aamuisin torilla ja kävelemäs-sä rannalla ja usein viikonloppuisin pesemässä omia ja muitten mattopyykkiä mattolaitureilla. Sotaaikana he juoksivat hissittömän talon kellariin suojaan. Muuta ei otettu asunnosta mukaan kuin tämä tietty punainen ryijy. Sitä kan-nettiin yhdessä. Se lämmitti talvipakkasilla isompaakin porukkaa.

Ellalla on muistikuva että Lyydia ja Amanda kutoivat yhdessä monta muu-takin ryijyä, mutta niistä ei ole jäänyt jäljelle mitään; kenties ne myytiin sil-loin kun oli pulaa kaikesta?

«



Varsinainen ryijyinnostus alkoi 1920-luvulla. Kirja nimeltä Suomen ryijyt ilmestyi silloin, ja kirja - Lyydian ja Amandan muistiinmerkinnöillä varustet-tuna - löytyy tällä hetkellä kirjahyllystäni. Kirjan pohjalta laadittiin ryijyjen työpiirustusmallistoja ja Suomen Käsityön Ystävät alkoi myydä harrastajille ryijymalleja ja tarvikepaketteja. Malleja julkaistiin värikuvina muun muassa Kotiliesi-lehdessä, jonka vuosikertoja äitini kertoi kantaneensa erinäisiltä vin-teiltä roskiin satoja kellastuneita kappaleita. Mallien joukossa oli myös Lyydi-an ja Amandan omia malleja.

Äidinäidinäitini Lyydia oli kuulemma erityisen innostunut uusista kubis-tisista ja funktionalistisista ryijyistä. Niihin kun liittyi jotain salaperäistä, se-littämätöntä, kuten Lyydia oli tyttärelleen selittänyt. Lyydia ja Amanda ihai-livat erityisesti Impi Sotavaltaa joka loi niin sanotun valööriryijyn. Sellaiseksi kai tämä punainen perintyöryijykin on määriteltävä.

Ellan tytär, minun äitini Laila, sanoi aina että ensimmäinen asia minkä hän muistaa lapsuudestaan on punainen ryijy joka kulki kesäisin mukana maalle. Aina samaan aikaan alkukesästä. Mellan hägg och syren, tuomien ja syreeni-en välissä. Kielojen aikaan.

Ryijyllä oli suvun kesähuvilalla ikioma seinä, johon se ensimmäisenä si-joitettiin kun tultiin perille. Ja kun se lehautettiin auki, se haisi aina hiukan ummehtuneelle ja varsinkin naftaliinille. Vaikka Ella-äiti vannoi herkkäne-näiselle tyttärelleen ettei ollut upottanut pitkien karvojen sekaan koskaan en-simmäistäkään koirengasta.

Äitini epäili aina että hänestä tuli käsityönopettaja tuon tunkkaiselta hai-sevan otuksen vuoksi. Se oli niin kiehtova. Äidin mielestä se muistutti eläin-tä; kuin jokin villi härkä tai ylämaan karja olisi nyljetty ja laitettu seinälle.

Äitini mielestä se myös kuiskaili. Tai äänteli. Joskus kuulemma näytti kuin se olisi kääntyillyt itsekseen. Lyydian jälkeensäjättämässä testamentissa oli tar-kat hoitoohjeet ryijylle. ”Tavallisessa huoneilmassa säilyy pitkään puhtaana ja tarvitsee eri harvoin vesipesua. Voi tuulettaa varjossa ulkona kuivalla säässä, jotta kosteus ei kiinnitä pölyä. Ei pidä erityisesti ravistella. Lumessa voi hie-vautella, kunhan katsoo oikeanlaisen narisevan pakkaspäivän.”

Lyydia, Amanda ja pikku Ella viettivät maalla pitkät kesät, ja niitä ylisuku-polvisia tarinoita äitini kertoi minullekin. Amanda oli lahjakas paitsi käsityö-

Kesälukemisto

«


ihmisenä, myös puutarhassa ja ruoanlaittajana. Hän ahkeroi aamusta iltaan kukka- ja yrttipenkeillä.

Kovin paljoa yksityiskohtia en Amandasta tiedä. Lapseton vanhapiika, ku-vailivat ajan viralliset paperit häntä. Kauppa-apulainen. Tyyni, pehmeäluon-teinen. Luki iltaisin ääneen Ellalle, jota hellitteli kuin omaa lastaan.

Miksi ne asuivat kahdestaan? oli äitini kysellyt omalta äidiltään - ja samaa minäkin muistan valokuvia katsellessani kysyneeni äidiltäni.

Valokuvissa kaksi vakavailmeistä naista, molemmat vaaleita, toisella, Aman-dalla palmikko kierretty pään päälle. Sillä tavoin Amanda kuulemma aina hi-uksiaan piti. Lyydialla oli aina nuttura. On heistä yksi valokuva – minulle se kaikkein rakkain – selkäkuva kun he istuvat vierekkäin kangaspuiden äärellä, niskat hiukan kumarassa, tutkimassa jotain loimilankaa. Kummallakin tum-mat vaatteet. Vaaleat essut sidottu vyötäisiltä ja niskasta kiinni.

Ellan kertoman mukaan he tekivät kaiken yhdessä, olivat toisilleen kaik-ki kaikessa. Ulkopuolisten kanssa he eivät juuri seurustelleet, paitsi muiden käsityöihmisten. Rahaa he ansaitsivat ompelutöillä; he pitivät yhdessä kotin-sa huoneessa pientä ompelimoa. He eivät jättäneet jälkeensä paljoakaan do-kumentteja, päiväkirjoja tai kirjeitä. He elivät yhdessä kunnes Amanda kuo-li ensin, sairasteltuaan jotain keuhkoihin liittyvää. Lyydia eli kymmenkunta vuotta kauemmin, ja Ella oli jo naimisissa Pekkansa kanssa kun hän kuoli ja ryijynkuvatus (isoäitini Ellan kommentti) siirtyi Ellan ja Pekan perheeseen.

Mutta kesäisin punainen ryijy yhä matkusti kesälaitumille muun Ellan ja Pekan perheen mukana, ja reissasi sitten vuorollaan Lailan ja Unton kotiin, meille, hallimme seinälle.

Minä katselin ryijyä kuin punaista planeettaa aamuisin kun istuin hallin no-jatuolissa odottelemassa kouluun lähtöä. Taikaryijy, taikaryijy, lennätä minut jonnekin kauas täältä, sellaiseen paikkaan missä ei ole ollenkaan koulua!

Isän mielestä hallin seinälle olisi voinut ripustaa jonkun mustavalkoisen valokuvajulisteen, sillä ryijyt olivat vanhanaikaisia. Isä intti asiasta varmaan puoliksi tahallaan, että sai käsityönopettaja-vaimonsa kiihdyksiin. Äiti nim-ittäin oli erinäisillä kursseilla opetellut itsekin tekemään ryijyjä ja neuvoi jo muitakin.

Minun syntyessäni, 1960-luvulla, värikkäistä taideryijyistä oli yk-

«



skaksyllättäin tullut moderniin kaupunkikotiin kuuluvia muodikkaita taide-esineitä. Äiti kävi mielellään ryijynäyttelyissä, varsinkin jos siellä näki Irma Kukkasjärven tai Timo Sarpanevan ryijyjä.

Eräänä päivänä kun olin jo hiukan isompi ja istuskelin purkkaa venytellen hallin nojatuolissa puhelimen vieressä, olin äkkiä näkevinäni ryijyssämme vihreän täplän. En ollut koskaan aiemmin huomannut sitä.

Laitoin halliin valot. menin ryijyn luo, nousin tuolille seisomaan ja rapsut-telin kohtaa sormellani.

Äiti, huusin. Äiti tuu katsomaan!Äiti laittoi silmälasit päähänsä, pyyhki hiukset otsaltaan ja kurotti katso-

maan. Siinä se oli, ryijyn oikeassa yläkulmassa. Muutaman karvan verran vihreää. Ihan selvä täplä.

Ensimmäiseksi äiti väitti, että siihen oli tarttunut jostain maalia. Mut-ta haisteltuaan, rapsuteltuaan ja nypittyään kohtaa aikansa äidin oli pakko myöntää että ryijyyn oli ilmestynyt vihreä pilkku. Vai oliko se ollut siinä aina? Miten me emme olleet sitä koskaan huomanneet?

Me katsoimme toisiimme.Huu, minä sanoin matalalla äänellä ja hymyilin.Lyydialla ja Amandalla on asiaa.Sen jälkeen olen kysellyt ryijyn katselijoilta – nyt täällä omassa kodissani –

mitä he ajattelevat ryijyyn ilmestyneestä vihreästä täplästä.Voitte uskoa että olen kuullut kaikenlaisia ehdotuksia ja tarinoita.Tyttäreni, tuon joka juuri nyt pakkaa rullalle käärimäänsä säälittävää rääh-

kää suuriin muovisäkkeihin, on asiasta täysin varma, niin kuin hänen iässään ihan kaikesta ollaan.

Ryijy on kirje! niin hän päärmäsi kun taas kerran pohdimme asiaa.Rakkauskirje! hän täsmensi.Ja vihreä täplä on postimerkki!

Kesälukemisto

VINKKEJÄ, RESEPTEJÄ, NEUVOJA, KESKUSTELUA…

Netti, lehti, puhelin – näin tavoitat meidät. Kotona, kylässä, töissä, lomalla – kesät, talvet… Martat lähelläsi.

WWW.MARTAT.FIArkisten neuvo-

jen aarreaitta. Kaik-ki, mitä haluat tietää

marttailusta.

FACEBOOK.COM/MARTATVINKKAASomessa marttana – marttaile somessa.

WWW.MARTAN-PUOTI.FI

Marttatuotteiden nettikauppa

WWW.MARTTA-PERINNE.FI

Järjestön historiaa: henkilöitä, muistoja,

saavutuksia.

WWW.PIKKU-KOKKI.FI

Lasten sivut. Vinkit keittiöön, askarte-

luun, kotitöihin ja pi-halle.

TWITTER.COM/MARTTALIITTO

Keskustelunavauksia, puheenaiheita, ajankohtaisia kommentteja.

TWITTER.COM/MARTATVINKKAA

Tvinkkejä eli twittervinkkejä;

neuvoja ja martta-asiaa.

YOUTUBE.COM/USER/MARTATTVKodin taitoja videol-

la: kokataan, siivotaan, pyykätään.

MARTTOJEN NEUVONTAPUHELIN

P. 0600 14882Kysy kotitaloudesta.

ma–pe klo 12–15, hinta 1,70 €/min + ppm

MUISTA PIIRIEN OMAT WWW- JA FB-SIVUT! MYÖS MONILLA YHDISTYKSILLÄ ON WWW- JA FB-SIVUNSA.

http://www.martat.fi/

http://www.facebook.com/martatvinkkaa

http://www.facebook.com/martatvinkkaa

http://www.martanpuoti.fi/

http://www.martanpuoti.fi/

http://www.marttaperinne.fi/

http://www.marttaperinne.fi/

http://www.pikkukokki.fi/

http://www.pikkukokki.fi/

https://twitter.com/Marttaliitto

https://twitter.com/Marttaliitto

http://www.twitter.com/Martatvinkkaa

http://www.twitter.com/Martatvinkkaa

http://www.youtube.com/user/MartatTV

http://www.youtube.com/user/MartatTV

martat-lehti - kesä 2015

Documents