Lehti eläinten asialla nro2011 2

eläinsuojelija reissussasivu 22

haastattelussa elokuvaohjaaja mark rissi sivu 8

woodstock – tuotantoeläinten turvakoti yhdysvalloissasivu 14

Matkailu

AnimAliA-lehti, 35. vuosikertA

julkAisijA: Eläinsuojeluliitto Animalia päätoimittAjA: Laura Uotila, laura.uotila@animalia.fi toimitussihteeri: Eeva Suhonen, p. (09) 7206 5914 eeva.suhonen@animalia.fi tAitto: Reeta Salmi, p. (044) 362 7714 reeta@redandblue.fi osoitteenmuutokset: Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi pAinopAikkA: Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170

ilmestymisAikAtAulu: Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa lin tulee olla perillä toimituksessa 27.6.2011 mennessä. Aineistot lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

Animalia-lehti on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n jäsen.

ilmoitusmyynti: Jenni Pekkala, p. 045 7750 1570 ilmoitushinnAt: Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi lisäveloitukset: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. rAjoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. Alennukset: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos toimistot 15 %.

ilmoitusten peruuttAminen: Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus sihteerille. reklAmAAtiot: Kirjallisena 14 vuoro-kauden aikana ilmes tymispäivästä lukien. irtonumeromyynti: Akateeminen kirja kauppa.

AnimAliA-lehti pidättää oikeuden lyhentää jA muokAtA juttujA. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

toimisto: Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki AsiAkAspAlvelu: p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00, fax (09) 148 4622 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi.

jäsenmAksut: Tukijäsen: 27 € / vuosi, aktiivijäsen: 32 € / vuosi, nuorisojäsen: (alle 18 v.) 20 € / vuosi, aktiivi-nuorisojäsen: (alle 18v.) 24 €/vuosi, ainaisjäsen: 540 €, yhteisöjäsen: 100 € / vuosi. Sampo 800018-2105644IBAN: FI71 8000 1802 1056 44SWIFT: DABAFIHHKirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

lAhjoitukset: Nordea 101130-260629IBAN: FI24 1011 3000 2606 29SWIFT: NDEAFIHH testAmentit: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi

rAhAnkeräyslupA:Luvan myöntäjä: PoliisihallitusToimenpanoaika ja alue: 28.1.2011-31.12.2012 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamattaPäätös nr ja pvm: 2020/2010/3931 28.1.2011

kirjoitin Animalia-lehteen pääkirjoituksen viimeksi tasan kaksi vuotta sitten. Tuol-loin totesin, että työskenneltyäni kolme vuotta Animalian toiminnanjohtajana, minun oli aika antaa paikkani seuraavalle. Muutin itse ulkomaille.

Ulkomailla oloni aikana ehdin kokea monenlaista. Osallistuin vapaaehtoisena eri-laisiin paikallisiin projekteihin. Välillä tein katukoirille leikkauksia pienellä thaimaalai-sella saarella, välillä ruokin orpoja kengurunpoikasia australialaisessa suurkaupungissa. Pääasiassa vietin aikaani meren alla sukeltamassa ja opettelin korallien ekologiaa.

Niin rikastuttavia ja palkitsevia kuin nämä kokemukset olivatkin, jäin kaipaamaan työtä, jossa voin vaikuttaa laajasti minulle tärkeisiin asioihin. Huomasin, että haluan tehdä ennen kaikkea ennalta ehkäisevää työtä eläinten puolesta. Juuri sitä, mitä Anima-lia tekee. Palasin syksyllä Animaliaan kampanjapäälliköksi ja Salla Tuomivaaran suun-natessa vuorostaan ainakin vuodeksi pois Suomesta palaan sijaisena toiminnanjohta-jan tehtävään.

Animalian 50-vuotisjuhla huipentui huhtikuun alussa historiallisen suureen eläin-suojelutapahtumaan, joka järjestettiin Helsingin Lasipalatsilla. Tapahtuma oli menes-tys. Voit lukea siitä lisää tämän lehden sivuilta 4–5.

Juhlajärjestelyjen lisäksi olemme Animaliassa kampanjoineet alkuvuoden eduskun-tavaaleihin ja turkistarhaukseen liittyen. Tuore vaalitulos on kiinnostava: Puolueiden asetelmat eduskunnassa menivät jokseenkin uusiksi. Positiivinen asia on, että edus-kuntaan nousi useita uusia kansanedustajia, jotka puoltavat tavoitteitamme.

Vaalit ovat olleet myös edistykselliset. Eläinsuojelu nousi oikeastaan ensimmäistä kertaa keskeiseksi osaksi vaalikampanjointia Suomessa: Turkistarhausta on vastustettu vaalijulisteissa ja kasvisruokapäivästä on kyselty vaalikoneissa. Myös media on puhu-nut teemoista jatkuvasti ja puolueiden edustajat ovat joutuneet vastaamaan eläinsuo-jelunäkökulmistaan.

Me Animalian toimistolla olemme saaneet ihmisiltä paljon kiitosta kevään toimin-nastamme. Vapaaehtoiset ovat olleet merkittävässä osassa mukana niin vaalityössä kuin juhlavuositapahtuman järjestelyissä ja suuri osa kiitoksista kuuluu heille! Tämä vuo-si on vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Myös Animalia tulee panostamaan vapaaeh-toistoiminnan kehittämiseen. Toimistollamme aloitti työnsä nyt vuoden tauon jälkeen taas vapaaehtoiskoordinaattori. Tule tutustumaan toimintaamme!

Aurinkoista kevättä!

toiminnanjohtaja kati pulli

Pääkirjoitus

Toiminnan kevät

2 3 4

6 7

8

10

12 13

14

17

18

2021

22

24 26 27 28 30 31

PääkirjoitusSisällyseläin!-suurtapahtuma vaikutti, liikutti ja innostiAnimalian juhlavuoden huipentuma, Eläin!- suurtapahtuma, keräsi yli 1500 kävijää ja runsaasti innostunutta palautetta. Viikonloppu oli täynnä keskustelua, elokuvia, luentoja, näyttelyitä ja upeita esityksiä eläinten puolesta.

Uutiset

Kolumni: Carina RäihäSanottuaRisut ja Ruusutelokuvaohjaaja mark rissi: kuvat turkistarhoilta ovat yhtä surullisia kuin 30 vuotta sittenSveitsiläinen dokumentaristi Mark Rissi kuvasi suomalaisia turkistarhoja 1980- ja 1990-luvuilla ja vertasi kokemaansa tuoreisiin eläinaktivistien kuvaamiin videoihin.vegematkailijana ChilessäKuinka kasvissyöjä pärjää reissussa lihavoittoisessa kulttuurissa?Vaalien tulos vaikuttaa myös eläinten hyvinvointiinToisten puolesta taiteen ja politiikan avulla. Haastattelussa taiteilija Terike Haapoja.Woodstock – rauha maan päällä myös eläimilleLähellä New Yorkia sijaitsevassa Woodstockissa on maatila, joka tarjoaa turvapaikan entisille tuotantoeläimille. Siat, lehmät, kanat, kalkkunat, lampaat ja vuohet jaloittelevat avarissa maisemissa. Tila on avoinna matkailijoille ja siellä kerrotaan havainnollisten esimerkkien avulla tehotuotannon epäkohdista.Kirjavinkitmistä broileri syntyy?Broilerintuotannon ongelmista on puhuttu runsaasti, mutta tuotantoketjun alkupäästä eli broilerien vanhemmista ei juuri ole saatavilla tietoa. Miten nämä siipikarjan näkymättömät kasvavat ja mitä epäkohtia niiden tuotantoon liittyy?Animalia testaa: VaellusruoatAnimalian uusi puheenjohtaja Sami Säynevirta: Kaikilla meillä on yhtä kova halu elääeläinsuojelija reissussaKesä lähenee ja matkakuume pahenee. Matkoilla voi törmätä kuitenkin eläinten huonoon kohteluun. Miten eläinystävällisen matkailijan pitäisi toimia nähdessään eläinten kärsivän?Miltä Animalia näytti 1970-luvulla? – Yhdistyksen arkea lehden sivuiltaMiten voin toimiaTehtyä ja tapahtunuttaVegepalsta: Kesä tarjottimellaSarjakuva Alueosastojen yhteystiedotAnimaliashop: Kesäuutta!

Sisällys

14

4

18Kannen kuva: Shutterstock

jen

ni p

ekka

lash

utt

erst

ock

sall

a tu

om

ivaa

ra

32 /2011

tilaisuuden aluksi Animalian toimin-nanjohtaja Salla Tuomivaara luki Tasa-vallan presidentti Tarja Halosen lähet-tämän tervehdyksen 50-vuotiaalle Ani-malialle. Kirjeessään presidentti korosti, että eläimet eivät voi puhua puolestaan, vaan tarvitsevat niiden etua ajavan kan-salaisjärjestön.

Heti presidentin kannustavien terveis-ten jälkeen julkaistiin tietokirjailija Tiia Aarnipuun kirjoittama ja Liken kustan-tama Jonkun on uskallettava katsoa -juh-lakirja, joka kokoaa yksiin kansiin koko Animalian 50-vuotisen toiminnan. Vä-rikkään kirjan lehdille on myös koottu kuvia ihmisistä, tempauksista, esitteis-tä ja tapahtumista eri vuosikymmeniltä. Kehuja keränneestä teoksesta oli kirjaili-ja Anja Snellmanin johdolla keskustele-

Eläin! – suurtapahtuma vaikutti, liikutti ja innosti

massa Tiia Aarnipuu, perustamisvuoden hallituksen jäsen Linnéa Ruda, kansan-edustaja Tanja Karpela ja kirjailija Eeva Kilpi, jonka tilaisuudessa lausumat eläin-ten oikeuksia puolustavat runot saivat monet liikuttumaan.

Perjantain ohjelma jatkui Lasipalatsin Bio Rexin elokuvasalissa näytettävillä elo-kuvilla. Mm. eläinten oikeuksiin ja tehotuo-tantoon kantaaottavista filmeistä oli järjes-tetty myös erikseen koululaisnäytöksiä pää-kaupunkiseudun yläkouluille ja lukioille.

Vegemakkaroita ja muodin etiikkaaSaksalais-suomalainen pariskunta Sanni ja Klaus Geiser kertoivat yleisölle kiinnosta-vassa esityksessään perustamansa vegeli-hamerkki Wheatyn tarinan. 30 vuoden ai-kana yrityksen tuotto on moninkertaistu-

nut ja kasvissyönnistä on tullut aivan eri tavalla valtavirtaa kuin yrityksen alkuai-koina. Geiserit kertoivat tavoitteekseen tehdä tuotteita, jotka ovat niin hyviä, et-tä myös lihansyöjät alkavat harkita siirty-mistä kasvispainotteisempaan ruokavali-oon. Tällä hetkellä työn alla on vegaani-sen juuston kehittely. Esityksen jälkeen maistiaispöydällä kävi melkoinen kuhi-na vieraiden maistellessa Suomessakin myytäviä Wheatyn makkaroita.

Bio Rexin lämpiön täydeltä kuulijoi-ta keräsivät myös perjantain napakat po-liittiset debatit mm. turkistarhauksesta ja kasvisruoasta. Perjantai-illan hämär-tyessä toimittaja Maria Veitolan juon-tama Turkikset designpääkaupungissa -keskustelu sai yleisön selvästi sähköisty-mään. Kiihkeässä keskustelussa turkiksia

Huhtikuun alussa Helsingin keskustassa järjestetty Eläin! – Animalian suurtapahtuma oli menestys monellakin mittarilla. Animalian 50-vuotisjuhlavuoden päätapahtumassa vieraili yli 1500 kävijää ja Turkistarhaton Suomi 2025 –kampanjan hyväksi järjestetty huutokauppa tuotti lähes 9000 euroa. Moni halusi liittyä myös Animalian jäseneksi tai tulla mukaan vapaaehtoistoimintaan. Tapahtuman päättäneet Eläin!-bileet olivat myös loppuunmyydyt.

sari

häl

inen

4 2 /2011

puolustamassa olivat stylisti Outi Broux ja muotikonsultti Leena Sarvi. Turkik-set tyrmäsi puolestaan stylisti Minttu Ve-sala, joka värikkään verbaalisella tyylil-lään ilmoitti ennemmin näkevänsä itsen-sä kuin turkiseläimen käsilaukkuna! Tur-kiksia vastustivat myös keskusteluun osal-listuneet Muodin huipulle 2011 -kisaajat Paula Kasurinen ja Anne-Mari Pahkala. Pahkalan ja Heli Hirvelän upeita turkik-siin kantaaottavia muotikuvia oli koottu Lasipalatsin seinälle tapahtuman ajaksi.

Huutokaupan huima tuotto turkiskampanjalleLauantaiaamun huutokauppaa seuraa-maan oli tullut pieni mutta sitäkin in-nokkaampi joukko taiteen ystäviä. Huu-tokauppaa meklaroi kirjailija ja kuvan-tekijä Katariina Souri. Teoksiaan huu-tokauppaan olivat lahjoittaneet mm. tai-teilijat Outi Heiskanen, Samuli Heimo-nen, Hannaleena Heiska, Anssi Kasi-tonni, Pertti Jarla, Pentti Sammallahti ja Katja Tukiainen. Monet teoksista saivat-kin huutajat kilpailemaan suosikeistaan. Huutokauppa tuotti yhteensä lähes 9000 euroa, jotka käytetään lyhentämättömä-nä Animalian Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjaan.

Lauantain kutsuvieraana sveitsiläinen elokuvaohjaaja Mark Rissi kertoi koke-muksiaan kuvausretkiltä suomalaisil-le turkistarhoille 1980- ja 1990-luvuilla. Lisää Rissin ajatuksista voit lukea tämän lehden sivulta 8. Rissin esityksen jälkeen Animalian eurooppalaisen kattojärjestön, Eurogroup for Animalsin, viestintäpääl-likkö Martyn Griffiths pohti, miksi moni tunnustautuu eläinrakkaaksi, mutta silti eläinten oikeudet etenevät välillä tuskas-tuttavan hitaasti esimerkiksi EU-tasolla.

Animalian juhlaviikonlopun päättivät loppuunmyydyt bileet kulttuuritehdas Korjaamolla, jossa pääesiintyjinä ihmisiä tanssittivat Mariska ja Pahat Sudet sekä Scandinavian Music Group. ”Voimaan-nuttava” oli sana, joka kuvasi monien Ani-malian uusien ja vanhojen konkareiden tuntoja viikonlopun suuren vapaaehtois-rutistuksen jälkeen. Pitkälle on päästy 50 vuodessa, mutta toivottavasti moni eläin-ten kohtelun epäkohta on taas histori-aa, kun Animalia juhlii seuraavia pyöreitä vuosiaan. eeva suhonen

tero

hei

no

tero

hei

no

min

na

hjo

rtm

inn

a h

jort

eeva

suh

on

en

des

ign

ate

ljee

illu

sio

n c

ost

um

esm

inn

a h

jort

lau

ra ra

utj

oki

52 /2011

Uutiset Koonnut Laura Uotila

JvWS:n apuraha neurotoksi-suusmallien kehittämiselle

jvws myönsi tämänvuotisen apurahan-sa Tampereen yliopiston tutkijalle Riikka Äänismaalle. Äänismaa tutkii ihmispe-räisten solumallien käyttöä hermostotut-kimuksessa. Apuraha oli suuruudeltaan 6 000 euroa.

Tällä hetkellä toksikologisessa tutki-muksessa sekä lääkeaineiden seulonnassa ja kehittämisessä käytettävät testausmal-lit ovat pääasiallisesti eläinperäisiä solu- ja kudosmalleja. Tämä johtaa sekä suuriin eläinmääriin että tulosten tulkinnan vai-keuteen, sillä eläinmalleista saatavia tu-loksia on hyvin haasteellista tulkita sopi-vaksi ihmiseen. Äänismaan tutkimuksen avulla eläinperäiset mallit voidaan tule-vaisuudessa toivottavasti korvata ihmis-solumalleilla.

maaliskuun lopussa EU:n parla-mentti ja neuvosto kävivät neuvot-teluja uuselintarvikelain muutoksis-ta, jotka käsittelivät myös tuotanto-eläinten kloonausta. Koska sopuun ei päästy, kaatui koko lakiesitys.

EU-parlamentin enemmistö seisoi uuselintarvikelakiin kirjattavan vaati-muksen takana, jonka mukaan ruuan tuotannossa ei saa käyttää kloonattu-ja eläimiä eikä niiden jälkeläisiä. EU:n komissio ja ministerineuvosto ajoivat sen sijaan kieltoa vain itse kloonien käytölle. Jälkimmäisellä vaihtoehdol-la ei olisi ollut kloonausbisnekselle suurtakaan merkitystä, sillä arvokkai-ta kloonattuja eläimiä ei käytetä suo-raan elintarviketuotantoon, vaan ne

kasvatetaan siitoseläimiksi. Komissio ja ministerineuvosto vastustivat myös kloonien jälkeläisistä saatavien elin-tarvikkeiden merkitsemistä.

Mielipidetiedustelujen mukaan noin 70 % EU-maiden kuluttajista ei halua syödä kloonaamisen avulla tuo-tettua lihaa ja maitoa. Merkitsemiskiel-lon kaatuminen tarkoittaa, että vielä-kään EU:n kuluttajilla ei ole mahdol-lisuutta tietää, löytyykö eläinperäisen elintarvikkeen takaa kloonausta.

Euroopan Elintarviketurvallisuus-viranomainen Efsa arvioi viime vuon-na, että kloonatuilla eläimillä on ta-vanomaisesti jalostettuja eläimiä kor-keampi kuolleisuus ja enemmän epä-muodostumia.

maaliskuun alussa astui voimaan laki-muutos, jonka perusteella eläinsuojeluri-kokseen syyllistynyt voidaan tuomita tör-keästä rikoksesta, jos rikos on tehty eri-tyisen raa’alla tai julmalla tavalla, rikoksen kohteena on huomattavan suuri määrä eläi-miä tai tavoitellaan huomattavaa taloudel-lista hyötyä. Samalla muutos nosti eläin-suojelurikoksesta tuomittavan vankeuden maksimissaan neljään vuoteen. Törkeästä eläinsuojelurikoksesta tuomittava henkilö on myös määrättävä eläintenpitokieltoon.

Japanin katastrofi vaikuttaa myös eläimiin

japanin maanjäristys, tsunami ja ydin-voimalaonnettomuus aiheuttavat mittavia ongelmia myös eläimille. WSPA käynnis-ti heti katastrofin alkamisen jälkeen avus-tusoperaation, jonka avulla pyritään autta-maan avun tarpeessa olevia kymmeniä tu-hansia eläimiä. Kotieläinten auttaminen auttaa aina myös paikallisia ihmisiä.

WSPA on yhdessä paikallisten eläin-suojelujärjestöjen kanssa pyrkinyt jär-jestämään eläimille turvapaikkoja, jotta omistajat voivat asua evakuointikeskuk-sissa, mutta voivat myös käydä hoitamas-sa lemmikkejään keskuksissa. Näiden li-säksi katastrofialueilta on pelastettu luke-maton määrä eläimiä, jotka omistajat ovat jättäneet vaeltamaan oman onnensa no-jaan.

Eläinsuojelu- ja metsästysrikoksiin törkeät tekomuodot

Kloonieläinkielto kaatui EU:ssa

Lakimuutos toi mukaan lisäksi eläin-tenpitokieltorekisterin. Tähän asti kielto-jen valvonta on ollut lähes mahdotonta, kun yhtenäistä rekisteriä niistä ei ole ollut.

Huhtikuun alussa myös metsästysrikos-ten rangaistuksia kovennettiin, kun voi-maan astui laki törkeästä metsästysrikok-sesta. Törkeästä metsästysrikoksesta tuo-mitaan, jos rikos on tehty erityisen raa´alla tai julmalla tavalla. Maksimirangaistus tör-keästä metsästysrikoksesta on neljä vuotta vankeutta.

isto

ckph

oto

isto

ckph

oto

6 2 /2011

Carina Räihä

Risut ja ruusut

luonto ja eläimet ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Niin myös

matkustelu ja etenkin maailman erilaiset luonnonihmeet. Mones-

ti maailmalla matkustellessa törmään kuitenkin luonnon ihmeelli-

syyksien lisäksi valitettavasti myös luonnon- ja eläinsuojelun epä-

kohtiin.

Hiljattaisen ensimmäisen Afrikan matkani luontoelämykset oli-

vat puhtaasti positiivisia. Ngorongoron luonnonpuisto Tansaniassa

oli todellakin juuri niin ihmeellinen kuin sen villeimmissä ajatuk-

sissani olin kuvitellut. Näkymä valtavaan kraateriin laskeutuessam-

me oli monituhatpäisine villieläinlaumoineen kuin sadusta: hen-

keä salpaavan kaunis ja safariturismista huolimatta yhä luonnon-

mukainen. Afrikan luonto esittäytyi juuri niin upeana ja lajirikkaa-

na kuin sen voi vielä toivoa näkevänsä, eikä missään näkynyt eläi-

miä, jotka olisi vangittu viihdyttämään turisteja.

Pian matkustan Malesian Borneoon, josta odotan yhtä upeaa

luontoelämystä villin viidakon ja ainutlaatuisen eläimistön muo-

dossa. Pääsen toteuttamaan pitkäaikaisen unelmani nähdä oran-

keja ja toivottavasti myös nenäapinoita, gibboneita ja monia mui-

ta eläimiä. Valitettavasti tällä matkalla eläinsuojelulliset epäkoh-

dat ovat enemmän esillä. Jos olen todella onnekas, näen oranke-

ja muuallakin kuin Sepilokin kuntoutuskeskuksessa, jossa hoide-

taan sademetsien hakkuiden vuoksi orpoja, ihmisten vangitsemia

ja vammautuneita orankeja. YK:n laskelmien mukaan kymmenen

vuoden päästä orankien näkeminen luonnossa ei enää ole mah-

dollista, sillä silloin orangit ovat kuolleet sukupuuttoon, jos kannan

tuhoutuminen jatkuu nykyistä vauhtia. Orankien häviämisen lisäksi

Borneota uhkaa sen runsaslajisten sademetsien hävittäminen mm.

öljypalmuviljelmien tieltä, mikä väkisinkin mietityttää eläinystäväl-

listä turistia.

Vaikka eläinsuojelunäkökohdat korostuvatkin matkustelles-

sani, löytyy meiltä koti-Suomestakin parannettavaa. Maailman

mittapuussa lienee eläimillämme asiat keskivertoa paremmin,

mutta löytyy meiltä kansainvälistikin merkittävä epäkohta:

turkisteollisuus. Turkistarhauksen epäeettisyys on kiistatonta,

mutta silti olemme jäljessä monen muun länsieurooppalaisen

valtion toimista turkistarhauksen kieltämiseksi tai rajoittamiseksi.

Oma Misu-kissa sylissäni kehräten tuntuu hurjalta ajatella,

miltä siitä tuntuisi elämä tuotanto- tai turkiseläimenä. Niillä ei ole

vapautta valita, mutta onneksi meillä ihmisillä on mahdollisuus

vaikuttaa. Vaalit on juuri käyty, ja ainakin minun äänessäni kuului

myös eläin- ja luonnonsuojelijan ääni.

Carina Räihä

Kirjoittaja on yrittäjä, vuorikiipeilijä ja kauppatieteiden maisteri

www.carinaraiha.com

Sanottua

”Mitä tähän nyt sanoisi? Pitäisikö ihmisten luopua

järjettömästä väkivallasta sekä maailman köyhiltä

ja nälkäisiltä ja tulevilta sukupolvilta varastamisesta?

Kyllä vai ei vai etkö osaa sanoa?”

– Antti Nylénin vastaus kysymykseen pitäisikö

lihansyönti lopettaa, Helsingin Sanomat 1.4.2011

”Viisivuotias tyttäreni ymmärtää, että lihansyönti on

epäloogista. Se ei liity pehmoeläinlällyttelyyn, vaan

etiikkaan ja järkeen – lihansyönnille on olemassa

nykypäivänä vain ontuvia perusteluja.”

– Riikka Ala-Harja, Helsingin Sanomat 1.4.2011

”Viime vuonna viidennes 15 – 24-vuotiasta naisista

ilmoitti, ettei syö lainkaan lihaa. Kehitys on ollut huima:

kahta vuotta aiemmin heitä oli ainoastaan kolme

prosenttia. Edellisvuodesta joukko on kaksinkertaistunut.”

– Elina Jämsén, YLE Uutiset, 25.3.2011

Keskisuomalaiselle turkiskasvattajalle,

joka vei keväällä turkistarhaltaan

kettuja siitoseläimiksi Kiinaan.

Kiinassa ei ole alaa säätelevää

eläinsuojelulainsäädäntöä.

Brittiläisille eläinsuojelijoille, joiden

painostuksen ansiosta pahoinpidelty

sirkusnorsu Anne pääsi viettämään

eläkepäiviään safaripuistoon.

Kolumni

Luonnonihmeitä varjostaa nopeutuva tuhoutuminen

72 /2011

”Olin järkyttynyt ja pettynyt, kun näin tuoreita videoita suomalaisilta turkistarhoil-ta. Kuvat palauttivat elä-

västi mieleeni tunteet ja näkymät kuvaus-matkaltani 19 vuotta sitten. Oli pysäyttä-vää tajuta, että juuri mikään ei ollut muut-tunut tänä aikana”, Rissi kertoo helsinki-läisen hotellin aulassa. Hän on menossa luennoimaan Animalian Eläin!-tapahtu-maan suomalaisilta turkistarhoilta kuvaa-mastaan materiaalista ja vertaamaan sitä uusiin eläinaktivistien ottamiin kuviin.

Kuvaajat kutsuttiin kettutarhallePalataan kuitenkin ajassa takaisin 1980-lu-vulle, jolloin Rissi oli aloitteleva doku-menttiohjaaja, jota kiinnostivat eettiset kysymykset ja eläinten oikeudet.

”1980-luvulla Sveitsissä ei juuri puhut-tu turkistarhauksesta. Olin juuri kuvan-nut kanadalaisia turkistarhoja ja Sveitsin turkistuottajat pyrkivät kaikin voimin es-tämään materiaalini esittämisen televisi-ossa haastamalla tv-kanavan oikeuteen. Koska painostus oli niin suurta, aloin to-della kiinnostua turkiskaupasta. Siihen ai-kaan turkisalaa mainostettiin vielä eläin-ystävällisenä vaihtoehtona, joka pelastaisi turkiseläimet kuolemasta sukupuuttoon”,

Elokuvaohjaaja Mark Rissi:

Kuvat turkistarhoilta ovat yhtä surullisia kuin 30 vuotta sitten

Animalian Eläin!–suurtapahtumassa esiintynyt sveitsiläinen elokuvaohjaaja Mark Rissi on nähnyt

omin silmin suomalaisen turkisteollisuuden kääntöpuolen. Rissi kuvasi turkistarhoja 1980- ja

1990-luvulla kädessään 16 mm:n filmikamera ja oppaanaan Animalian vapaaehtoistyöntekijä.

Huhtikuussa Rissi palasi Suomeen tutustumaan eläinaktivistien kuvaamaan tuoreeseen

materiaaliin ja kertomaan kokemuksistaan turkistarhoilta Suomessa ja maailmalla.

Rissi päivittelee.Suomeen Rissi päätti lähteä käytännön

syistä. ”Halusin tulla Suomeen, koska maa oli ja on yhä yksi maailman suurim-mista kettutarhaajista. En tuntenut Suo-mesta ketään, mutta tein omaa pohjatyö-tä ja otin yhteyttä myös Animaliaan”, Ris-si kuvaa. Animaliasta Rissin avuksi hoi-tui biologian opiskelija Riitta Salmi, jo-ka järjesti matkalippuja, karttoja ja toimi käytännön tulkkina.

Pohjanmaalla vastaanotto oli vielä 1980-luvulla kuvaajille toisenlainen kuin nykyään. ”Turkistarhaajat kutsuivat mei-dät sisään ja esittelivät ylpeinä häkkirive-jään”, Rissi muistelee. Asenteet koveni-vat kuitenkin pian sen jälkeen, kun ma-teriaalia näytettiin Sveitsin televisiossa ja tuhannet ihmiset olivat järkyttyneitä eläinten kohtelusta. Pian Rissi alkoi saada myös vihaisia viestejä ja uhkauksia Suo-men maineen pilaamisesta maailmalla.

Uudet kuvat kertovat vanhoista ongelmistaRissi ei lannistunut uhkailusta, vaan jat-koi sekä eläinoikeuskysymyksien että muiden filmiprojektiensa parissa. Kym-menen vuoden päästä aika tuntui olevan kypsä uusintakierrokselle. 1980-luvun lo-

pulla Animalia oli saanut kampanjallaan kiellettyä sairaalloiseksi jalostettujen ns. ”superkettujen” kasvatuksen, joten Ris-si haistoi jonkinlaista muutosta olevan il-massa.

”Halusin nähdä, mitä kuvaamilleni tar-hoille kuului nyt”, Rissi muistelee. Uudet kuvat esitettiin vuonna 1992 myös Ajan-kohtaisessa Kakkosessa, mikä kiihdyt-ti turkiskeskustelun Suomessa voimak-kaammaksi kuin koskaan aikaisemmin.

Samanaikaisesti useissa Euroopan maissa alettiin kyseenalaistaa turkistar-hauksen eettisyyttä. Hiljalleen kehitys on kulkenut siihen suuntaan, että nykypäi-vään mennessä 12 Euroopan maata on kieltänyt tai voimakkaasti rajoittanut tur-kistarhausta.

Esimerkiksi Rissin kotimaassa Sveit-sissä turkiseläinten häkkikasvatusta ei ole enää lainkaan, koska maan eläinsuojelu-laki estää sen käytännössä. Vankeudessa kasvatettavalle minkille edellytetään jär-jestettäväksi vähintään kuuden neliömet-rin tilat ja yhden kuutiometrin vesiallas.

”Suomessa häkit ovat ehkä hieman suurempia kuin aikaisemmin, mutta mi-tään merkittäviä parannuksia eläinten hy-vinvointiin ei ole tehty. On pöyristyttä-vää, että Suomen eläinsuojelulaki edel-

teksti eeva suhonen

8 2 /2011

leen sallii kettujen, minkkien ja supikoi-rien pitämisen verkkopohjaisissa pienis-sä häkeissä. Olen tästä hyvin surullinen”, Rissi sanoo uusia kuvia katsoessaan.

Siihen, miksi Suomi on jäljessä, Rissi ei osaa kertoa selvää vastausta. ”Totta kai täällä on enemmän tarhoja kuin Sveitsissä oli, mutta toisaalta monet merkittävät tuot-tajamaat, kuten Hollanti ja Tanska, ovat ra-joittaneet tuotantoa eettisistä syistä.”

Suomen turkistarhat eivät Kiinaa parempiaMark Rissi on uransa aikana käynyt use-aan otteeseen kuvaamassa myös kiinalai-sia turkistarhoja. Ihmiset eri puolilla maa-ilmaa ovat järkyttyneet Rissin videoil-leen tallentamasta turkiseläinten kohte-lusta. Eläimiä mm. lopetetaan maata vas-ten hakkaamalla.

Rissin kanta Kiinan tarhaukseen osin yllättää. ”Periaatteessa kiinalainen tur-kistarhaus on ihan samalaista kuin Suo-messakin, vain lopetusmenetelmät ovat Kiinassa julmempia. Sen sijaan tarhoil-la eläinten elämä on ihan yhtä huonoa kuin suomalaisilla tarhoilla”, Rissi na-pauttaa. Hänen mielestään onkin teko-pyhää pelotella tuotannon siirtymisellä Kiinaan, jos maa itse lähettää sinne myös siitoseläimiä.

Animalian Eläin!-tapahtuman eloku-vasalissa tunnelma on hiirenhiljainen vai-kuttavien videoiden heijastuessa valko-kankaalle. Turkiseläinten kokema tuska on samanlaista vuosikymmenestä riip-pumatta. Vasta esityksen lopuksi alkavat suosionosoitukset ja Rissille suunnattu-jen kysymysten tulva.

Mark Rissi

Uudet kuvat suomalaisilta turkistarhoilta

kielivät samoista ongelmista kuin jo

vuosikymmeniä sitten.

tarh

ausk

ielt

o.fi

92 /2011

chile on muiden Etelä-Amerikan mai-den tapaan Suomessa huonosti tunnet-tu valtio, vaikka yksittäisiä matkailijoita maanosassa ahkerasti reissaakin. Kasvis-syöjälle Chilessä matkailu tietää pieniä haasteita, ja toisaalta maassa ei voi juuri välttyä törmäämästä esimerkiksi huomat-tavaan kulkukoiraongelmaan.

Chile on tullut tunnetuksi lähinnä Au-gusto Pinochetin diktatuurista, jalkapallo-maajoukkueensa hyvästä menestyksestä ja viime vuonna tapahtuneesta kaivosonnet-tomuudesta, jonka seurauksena 33 miestä oli yli kaksi kuukautta vankina maan alla.

Eläinystävälliselle matkailijalle Chile on mielenkiintoinen, mutta myös haasta-va matkakohde. Maassa puhutaan englan-tia melko rajoitetusti, joten parhaat mah-dollisuudet matkan onnistumiseen ja pai-kallisten kanssa kommunikointiin on, jos seurueessa on ainakin yksi espanjankie-lentaitoinen. Kasvisruokaa saa, kun etsiiChilessä on mahdollista saada mahan-sa täyteen maistuvaa kasvisruokaa, mut-ta aikaa ja vaivaa siihen täytyy käyttää vä-hän enemmän kuin Suomessa.

Helpoimmin ruokailun järjestää omaan ruokavalioonsa sopivaksi majoit-tumalla paikassa. jossa on keittolevy ja jonkinlaiset ruoanlaittovälineet, eli on valmistautunut tekemään ruokansa itse.

Eräs tyypillisimmistä chileläisistä vä-lipaloista on empañada, pasteijan tapai-nen pieni purtava. Sitä myydään kaupois-sa ja kadunkulmissa. Täytteitä niihin on monenlaisia ja myös erilaiset vegetäytteet ovat tuttuja.

Useissa ravintoloissa on tarjolla kas-vishampurilaisia kovasti muistuttavia lei-päsiä. Varsinaisiksi hampurilaisiksi nii-tä ei ehkä voi sanoa, sillä hieman yllättä-en niissä ei ole yleensä tofua tai seitania, vaan pelkästään erilaisia kasviksia. Yleen-sä näiden vegepurilaisten välissä on run-saasti avokadoa, kuten hyvin monissa

Vegematkailijana Chilessä

muissakin ruokalajeissa. Avokadon lisäk-si oliivi on erittäin tyypillinen kasvisruo-kien perusaines.

Ainakin pääkaupunki Santiagosta löy-tyy intialaisia ravintoloita, joiden listoilta on yleensä parhaimmat mahdollisuudet löytää kasvisruokaa. Italialaisen keittiön pitsa ja pasta järjestyvät varmasti myös vegeversioiksi.

Hyvä perusohje mihin tahansa ravinto-lakäyntiin on, että chili con carne on kas-tike lihan kanssa ja chili sin carne ilman lihaa. Vegaanien kannattaa muistaa, et-tä ravintoloissa tomaattikastikkeen pääl-le raastetaan usein juustoa, vaikka sitä ei menussa mainittaisikaan. Tofuruokia löytyy intialaisten ravintoloiden lisäksi useimmiten kiinalaisista.

Vegematkailijan kannattanee paka-ta mukaan matkalle Vegan Passport, jossa kerrotaan kymmenien muiden kielten li-säksi myös espanjaksi, mitä kasvissyöjä syö ja mitä ei syö. Vegan Passport on Chilessä erityisen hyödyllinen, sillä teksti vääntää ihan rautalangasta, mikä on kasvisruokaa ja mikä ei. Maassa kun voi tilaustaan tar-kemmin kuvailematta saada kasvisruoka-na esimerkiksi nakkeja tai jopa pekonia.

Kulkukoiria ja vuoristomarsujaChilen kaupunkien kaduilla juoksentele-vien kulkukoirien määrä on hämmentävä. Niitä tulee vastaan kaikkialla ja kaiken-kokoisina. Harmillisen suuri osa koirista lenkuttaa eteenpäin kolmella jalalla, sillä koiria jää autojen tönäisemiksi jatkuvasti. Kissoja ei kaupungilla ole yhtä helppo huomata kuin koiria, mutta mitä kauem-maksi keskustasta kuljetaan, sen varmem-min vastaan alkaa tulla kaikenkirjavia kis-soja. Ne ovat luonteeltaan yleensä huo-mattavasti koiria arempia ja liikkuvat suu-rimmaksi osaksi iltaisin ja öisin. Keskikesän kuumuus pitää kissat ja koi-rat keskipäivällä palmujen varjoissa. Kul-kukoirien ja –kissojen rapsuttelusta ei si-nänsä ole varsinaista vaaraa matkailijalle,

mutta kirppuja niistä tarttuu erittäin to-dennäköisesti.

Suomessa suosittu lemmikkieläin marsu on kotoisin Andien vuoristosta, ja vuoret levittäytyvät pitkän matkaa myös Chilen puolelle. Andeilla asuu edelleen villi mar-sukanta. Eläimiä kasvatetaan Etelä-Ameri-kassa myös ruoaksi, ja naapurimaa Bolivi-assa niitä syödään vuodessa miljoonia. Uutta eläinsuojelutoimintaaMaan pääkaupungissa toimii muutamia eläinsuojelujärjestöjä. Vastustettavien asi-oiden listalla ovat ainakin McDonald’s, härkä- ja hevosrodeo sekä kulkukoirien huono kohtelu.

Eläinsuojelutoiminta on Chilessä yhä melko uutta. Maaseudulla eletään vie-lä varsin erilaisessa maailmassa verrattu-na esimerkiksi suomalaiseen elämänme-noon. On hyvin mahdollista törmätä chi-leläisiin, jotka eivät ole tulleet edes ajatel-leeksi eläinten oikeuksia.

Organización Para La Protección Ani-mal (OPPA) on maltillinen, vuonna 1994 perustettu eläinsuojeluyhdistys. Järjestö auttaa hylättyjä ja muuten kaltoin kohdel-tuja lemmikkieläimiä ja pyrkii löytämään niille uudet kodit. Chileläisiä yritetään saada tietoisiksi eläinten oikeuksista tie-dottamisen avulla. Toimintatapoihin kuu-luvat myös isot mediatempaukset.

Useassa eri Etelä-Amerikan maassa ja Espanjassa toimiva Anima naturalis ei hy-väksy eläinten käyttämistä ruokana, vaat-teina, viihteenä tai eläinkokeissa. Järjestö kannustaa ihmisiä mieluummin adoptoi-maan kuin ostamaan lemmikkejä. Anima naturalis on perustettu 2003 ja se vastus-taa erityisesti latinokulttuurissa valitetta-van suosittuja härkätaisteluita ja rodeoi-ta. Järjestö levittää ahkerasti tietoa kas-vissyönnin helppoudesta.

Vegan passportin espanjankielinen sivuwww.lekkerplantaardig.net/vgp/38.htm

teksti jukka vuorio kuvat shutterstock ja jukka vuorio

10 2 /2011

112 /2011

reet

a sa

lmi

Huhtikuussa Suomeen saatiin uusi eduskunta. Tulos ei ole lainkaan yhdentekevä eläinsuojelun kannal-ta, sillä seuraava eduskunta saa hyvin todennäköi-sesti käsiteltäväkseen eläinsuojelulain kokonaisuu-

distuksen. Moni aiemmin aktiivisesti eläinsuojeluasioita ajanut kansanedustaja jättäytyi tai putosi pois eduskunnasta, joten Ani-maliankin on aika rakentaa uusia yhteyksiä kansanedustajiin.

Animalian aktiivit kampanjoivat ahkerasti ennen vaaleja ka-duilla ja tapahtumissa eläinsuojeluasioiden huomioimiseksi ää-nestysuurnilla. Eri puolilla Suomea jaettiin yhteensä 25 000 vaa-liesitettä, joissa kerrottiin puolueiden eläinsuojelulinjauksis-ta. Lisäksi Animalian turkisvastaisten ehdokkaiden listalle saa-tiin sitoutettua yli 300 ehdokasta, ja listaa käytiin lukemassa net-tisivuilla yli 40 000 kertaa. Eläinpolitiikka-sivuilla julkaistuun vaalikyselyyn vastasi noin 450 ehdokasta ja sivusto keräsi lähes 20 000 käyntiä.

Eläinsuojelumyönteisiä löytyy lähes joka puolueestaEläinsuojeluasiat nousivat vaalikeskusteluihin näkyvämmin kuin koskaan aiemmin. Vaalien lopputulos ei ollut eläinsuojelun kan-nalta paras mahdollinen, mutta huonomminkin olisi voinut käy-dä. Etenkään Perussuomalaiset eivät ole profiloituneet eläinsuo-jelumyönteisenä puolueena. Positiivinen asia on se, että myös tästä puolueesta nousi eduskuntaan muutamia eläinsuojelua vaalityössään korostaneita uusia kansanedustajia.

Vaalien tulos vaikuttaa myös eläinten hyvinvointiin

Turkistuotannon osalta suurimpien puolueiden linjaukset ovat jokseenkin samat kuin viime kaudella. Puolueiden viralli-set linjat eivät kuitenkaan tarkoita, että kaikki kansanedustajat olisivat yhteneväistä mieltä asioista. Lähes jokaisesta puolueesta nousi eduskuntaan uusia kansanedustajia, joille eläinsuojeluasi-at ovat merkittäviä edistettäviä asioita. Työ eläinten puolesta jat-kuu nyt uusin haastein. Kaikkein tärkein konkreettinen asia tul-lee olemaan työ eläinsuojelulain todellisesta parantamisesta sen uudistuksen yhteydessä.

Puheista tekoihinVaikka vaalit ovat nyt ohi, ei kannata jäädä katsomaan sivusta tulevia päätöksiä. On tärkeää, että kansalaiset ovat myös pitkin eduskuntakautta yhteydessä kansanedustajiin. Eläinsuojeluasi-oiden ei saa antaa unohtua, ei varsinkaan nyt, kun merkittävä la-kiuudistus on tulossa. Lähetä kansanedustajille viestejä, joissa kerrot, miten tärkeää on edistää eläinsuojelua. Muista myös kiit-tää niitä läpimenneitä ehdokkaita, jotka ansiokkaasti nostivat eläinsuojeluasioita esille vaalityössään. Kiittäminen toimii myös hyvänä muistutuksena siitä, että nyt vasta tullaan mittaamaan vaalilupauksien merkitys: pelkät puheet eivät riitä, vaan eläin-ten asioita tulee olla valmis ajamaan myös käytännössä.Lisää vinkkejä eläinten asioiden edistämiseen poliittisella vai-kuttamisella löytyy Animalian ja SEY:n yhteisiltä Eläinpolitiik-ka-sivuilta: www.elainpolitiikka.fi. laura uotila

www.elain- politiikka.fi

12 2 /2011

toisten puolue on paitsi taidetta, myös poliittinen liike, joka syntyi Teri-ke Haapojan mediainstallaation yhtey-dessä. Terike Haapoja on suomalainen kuvataitelija ja teatterintekijä, joka poh-tii teoksissaan elämän peruskysymyk-siä. Haapoja haastatteli teostaan varten lukuisia asiantuntijoita, joiden näkökul-mista koostettiin ehdotus puolueesta, jo-ka ajaisi radikaalia ekosysteemikeskeistä ajattelua ja eläinten sekä luonnon oikeuk-sia. Haastateltavina olivat mm. Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara, kir-jailija Antti Nylén, asianajaja Joonia St-reng, kirjailija Jarkko Tontti sekä aktivis-ti Kristo Muurimaa.

”Asiantuntijoita yhdisti käsitys siitä, et-tä jonkinlainen eläinten ja luonnon ase-maa paremmin turvaava lainsäädäntö oli-si muotoiltava. Haastateltavien mieles-tä eläinten oikeuksista tulisi myös puhua mahdollisimman paljon ja mahdollisim-man monen äänellä. Birgitta Wahlber-gin, yksi haastateltavista sanoi osuvasti, että eläinten tilanne tulisi koko ajan pitää agendalla”, Haapoja kertoo.

Äänettömien ääni kuuluvaksiToisten Puolueen lähtökohtana on yh-teiskunta, joka perustuu eläinten ja luon-non itseisarvon kunnioittamiseen. Eläin-

ten ja luonnon oikeuksista tulisi Haap- ojan mielestä keskustella yhteiskunnalli-sella tasolla eikä vain marginaalisina asioina.

Haapoja on kuitenkin optimistinen nykyisen yhteiskuntarakenteen suhteen. “Animaliankin ajama eläinasiavaltuutetun virka, eläinasioihin perehtyneet avain-syyttäjät tai ehkä jopa erilaiset kiintiöt voisivat tuoda “äänettömien” ääntä pa-remmin kuultaviksi“, taiteilija linjaa.

Haapoja ei ymmärrä sitä, miksi eläin-suojelukysymyksiä toistuvasti tarkastel-laan elinkeinoelämän hyötyjen näkökul-masta. Haapoja näkee eläinsuojelulain-säädännön itsessään rakenteelliseksi on-gelmaksi silloin, kun se tarkastelee eläi-miä niiden käyttötarkoituksen kautta. Tä-mä mahdollistaa sen, että eläimiä voidaan kohdella julmasti, jos se katsotaan tar-peelliseksi ihmisen kannalta. Suurin vää-ryys Haapojan mielestä tapahtuu teolli-sen eläintuotannon ja eläinkokeiden sa-ralla, eikä tällaiseen julmuuteen ole ihmi-sillä oikeutta.

“On toistuvasti tehtävä näkyväksi se, mitä yhteiskunnan kulisseissa tapahtuu. Toisten Puolue peräänkuuluttaa radikaa-lia rakenteellista ja kulttuurista muutosta, jossa isompien häkkikokojen tai jaloitte-lutilojen kaltaiset parannukset ovat vain pieni välietappi”, Haapoja kuvailee.

Sateenvarjo eläinten oikeuksia ajaville hankkeilleHaapojan taideinstallaatio Party Of Ot-hers eli Toisten Puolue oli alkuvuodes-ta esillä helsinkiläisessä galleriassa, jon-ka jälkeen siitä on muodostunut todelli-nen yhdistys. Se ei ole pelkästään poliitti-nen liike, vaan Toisten Puolue pyrkii he-rättelemään ihmisiä ajattelemaan, koke-maan ja asettumaan maailman hiljaisem-pien asemaan.

Toisten Puolue pyrkii rekisteröity-mään puoluerekisteriin. Sen tavoitteena ei ole viedä ääniä olemassa olevien puo-lueiden kautta eläinten asiaa ajavilta, vaan haastaa koko kenttää pitämään eläinten asiat valideina puheenaiheina ja esillä yh-teiskunnassa.

“Toivon, että Toisten Puolue voisi ol-la sateenvarjo, jonka alla olisi mahdollis-ta toteuttaa eläinten ja luonnon oikeuk-sia peräänkuuluttavia hankkeita niin tai-teen, aktivismin kuin politiikankin saral-la”, Haapoja linjaa.

Toisten Puolueen toimintaan pää-see mukaan kirjoittamalla osoitteeseen info@toistenpuolue.fi. Toisten Puoluees-ta voi lukea lisää sivulta www.toistenpuo-lue.fi., josta voi tulostaa myös puolueen kannatuskortteja. sari hälinen

Toisten puolesta taiteen ja politiikan avulla

aku

häy

ryn

en

132 /2011

woodstock on suosittu retkikohde etenkin New Yorkissa vie-raileville. Kunta on tullut kuuluisaksi vuoden 1969 festivaaleis-ta, jotka todellisuudessa siirrettiin viime tingassa naapurikunnan puolelle. Tästä huolimatta itse Woodstock houkuttelee paikalle hippiaatteen muistelijoita monin vaihtoehtopuodein. Eläinten ystäviä vetää kuitenkin paikalle toinen kohde hivenen keskustan ulkopuolella: Woodstock Farm Animal Sanctuary.

Woodstock Farm Animal Sanctuaryssa viettävät rauhaisia päi-viä tehotuotannon piiristä tavalla tai toisella pelastuneet tuotan-toeläimet: broilerit, siat, naudat, munijakanat, kalkkunat, ankat, vuohet ja lampaat. Muutama koira ja kissa asuu Sanctuaryn pe-

Woodstock – Rauha maan päällä myös eläimille

rustajien Jenny Brownin ja Doug Abelin kanssa tilan yhteydes-sä. Brown ja Abel työskentelivät aiemmin elokuva-alalla, mutta ovat nyt omistautuneet pääasiassa eläinten auttamiseen.

Sanctuary tarjoaa loppuelämän turvapaikan parille sadalle eläimelle. Tämä jo itsessään arvokas työ ei paikan pitäjille kui-tenkaan riitä. Woodstock Farm Animal Sanctuary toimii aktiivi-sesti sekä poliitikkojen että kuluttajien suuntaan vaikuttaakseen tuotantoeläimiä koskevaan lainsäädäntöön, lisätäkseen sekä ku-luttajien että päättäjien tietoisuutta eläinten oloista ja edistääk-seen kasvissyöntiä.

Eläinyksilöiden riipaisevien ja yksilöllisten tarinoiden kaut-

14 2 /2011

Woodstock – Rauha maan päällä myös eläimille

ta Sanctuaryn työntekijät herättelevät vierailijat näkemään tuo-tantoeläinmassoihin kätkeytyvät eläinkohtalot. Tilalla vieraile-ville tarjotaan opastettu kierros, jonka aikana he saavat tutustua eläimiin kosketusetäisyydeltä. Samalla tilan eläimet puolestaan saavat aimo annoksen rapsutusterapiaa. Söpöilyn vastapainoksi eläintilojen lomasta löytyy esimerkkejä tehotuotannon toimin-tavälineistä, kuten emakkohäkeistä ja munijakanojen häkeistä sekä toisaalta infotauluja, jotka amerikkalaiseen tapaan syyllis-tävät kuluttajia varsin reippaasti. Viesti kasvissyönnin näennäi-syydestä ja veganismista ainoana loogisena ratkaisuna tulee sel-väksi, kun kierroksen varrella käydään läpi maidon- ja munan-

teksti ja kuvat salla tuomivaara

152 /2011

tuotannon ongelmalliset tuotantotavat ja yhteydet lihantuotan-toon ja ylijäämäeläinten massatappamiseen.

Suomessa aatteelliset löytöeläinkodit on varattu perinteisesti lemmikkieläimille. Tuotantoeläimiä esitellään pienimuotoisesti kunnallisesti tai kaupallisesti toimivilla kotieläinpihoilla. Myös muutamia eläinten vanhainkoteja on perustettu. Visiitti Wood-stock Farm Animal Sanctuaryssa herätti kysymyksen, miksei meillä Suomessa ole vastaavia. Tuotantoeläimet kaipaavat turva-paikkaa siinä missä lemmikitkin ja lisäksi yksilölliset eläinkohta-lot herättävät kiinnostuksen tuotantoeläinten kohteluun.Woodstockissa vierailee paljon lapsiperheitä kotieläinpiho-jen tapaan. Saadessaan kosketuksen maaseutuun ja tuotanto-eläimiin lapset saavat samalla tietoa eläinten kohtelusta ja kun-nioittamisesta. Vierailijat maksavat pienen sisäänpääsymaksun. Muutoin keskus toimii kokonaan lahjoitusvaroin. Paikan omis-tajien kokemukset filmimaailmasta auttanevat varainhankinnas-sa. Keskuksessa vieraillessani siellä mainostettiin tulevaa varain-keruutapahtumaa: ulkoilmakonserttia, jossa esiintyi myös mu-siikkimaailman vegaanitähti Moby.

Woodstock Farm Animal Sanctuaryyn pääsee suoralla bussi-yhteydellä New York Cityn linja-autoterminaalista. Sanctuaryn kotisivut sisältävät lisää tietoa: www.woodstocksanctuary.org.

Pelastuneet tuotantoeläimet nauttivat elämästään

Woodstockin avaralla tilalla. Vierailijoille tehotuotanto

avautuu uudella tavalla yksittäisten eläinkohtaloiden kautta.

16 2 /2011

Kirjavinkit

innanen elina: viiden tähden vegaani – herkkuruokaa kasviksista. moreeni, 2011. 120 s.

Custance deborah, Boysen sally: maailman älykkäimmät eläimet. uskomattomia kertomuksia eläin- maailman nokkelimmista otuksista. readme.fi oy, 2010. 192 s.

tiesitkö, että delfiini käyttää sienieläin-tä nokkasuojana kaivaessaan meren poh-jasta ravintoa? Tai että muurahainen suun-nistaa retkiltään kotikeolle laskemalla aske-leensa? Onko norsu tietoinen itsestään kun se tunnistaa peilikuvansa? Nämä ja muita mielenkiintoisia esimerkkejä löytyy eläin-ten viestinnästä, kielestä, ongelmanratkai-susta ja oppimisesta kertovassa teoksessa. Kirjan parasta antia on kuvaus oppimisen eri tasoista synnynnäisestä oppimisesta ai-na kulttuurin siirtoon. Myös eläinten käyt-täytymisen tutkimusmenetelmät itsessään ovat kiinnostavia. Vaikka teos ei tuokaan esiin kovin paljon uutta tietoa aihepiiris-tä, se on mielenkiintoinen kokoelma kaikil-le eläinten käyttäytymisestä kiinnostuneille. hannele ahponen

nilsson mats-eric: Aitoa ruokaa – väärentämättömän ruuan opas. Atar, 2010. 272 s.

syömämme ruoka muuttuu jatkuvas-ti yhä jalostetummaksi. Elintarvikkeita kul-jetetaan aina vain pidempiä matkoja, mikä tarkoittaa myös säilytysaikojen kasvamista. Usein elintarvikkeiden jalostaminen joh-taa tilanteeseen, jossa varsinaista mainos-tettua ainesosaa ei ole kuin häviävän pieni osa valmiista elintarvikkeesta. Esimerkiksi aromit ja niiden vahventeet, säilöntäaineet sekä makeutusaineet ovat muuttaneet elin-tarvikebisneksen aikamoiseksi tieteeksi.

Kirjassa käsitellään paitsi yleisesti elin-tarvikkeisiin lisättyjä ylimääräisiä aineita, myös tuotekohtaisesti niiden sisältöä. Vaik-ka kirja on tarkoitettu ensisijaisesti kulutus-ta ohjaavaksi oppaaksi ruuan sisällön kan-nalta, otetaan siinä eläinperäisten tuottei-den kohdalla kantaa myös tehotuotannon eettisiin ongelmiin. Eikä lisäaineasioita kan-nata sivuuttaa myöskään koe-eläinten nä-kökulmasta: elintarviketeollisuus on jatku-vasti kasvava ala eläinkokeiden teettäjänä.laura uotila

Worldwatch-instituutti: maailman tila 2011 – kuinka maailma ruokitaan. Gaudeamus, 2011. 271 s.

tällä hetkellä maailmassa arvioidaan ole-van 925 miljoonaa aliravittua ihmistä. Mää-rä tulee kasvamaan väestönkasvun myö-tä, ellei sitä ennen kehitetä uusia ratkaisu-ja ruuan tuotantoon ja ylipäätään muuteta maatalouspolitiikan suuntaa. Oman uhka-kuvansa luo myös ilmastonmuutoksen vai-kutus maatalouteen.

Ruuan riittävyyttä ei paranneta yksin-omaan sen tuotantoa lisäämällä: muita, hy-vinkin tehokkaita ratkaisuja voivat olla sato-jen hävikin pienentäminen, viljelysmaiden omistussuhteiden muuttaminen, kastelujär-jestelmien tukeminen, lähiruuan tuotanto sekä ilmastonmuutokseen varautuminen ja ennen kaikkea sen lieventäminen.

Kirjassa käydään läpi hyvin perusteellises-ti erilaisia skenaarioita ja toteutuneita hank-keita, joilla paikallista ruuantuotantoa ja ravit-semusta on saatu parannettua kehitysmais-sa. Selvää on, että globaali maatalouspolitiik-ka tarvitsee muutosta, jotta erityisesti Afrikan aliravittujen määrä ei enää ainakaan lisääntyi-si. Lohduttavaa on kuitenkin se, että hyvinkin pienillä ratkaisuilla voidaan saada paikallisesti merkittäviä muutoksia aikaan. laura uotila

elina innanen on tuttu nimi ruokablo-gi Chocochilin takaa. Nyt hänen herkullisia reseptejään ja veden kielelle saavia valo-kuviaan voi ihastella Viiden tähden vegaa-ni -kirjassa. Osa kirjan resepteistä on tut-tuja Chocochili-blogista, mutta kirjaa var-ten Innanen on hienosäätänyt makuja en-tistä ehommiksi.

Kirjassa omistetaan 80 sivua resepteille ja lähes joka ruokalajista on upeat, suuret valokuvat, jotka ovat osa kulinaristista nau-tintoa. Usein kasvisruokareseptikirjoissa kikkaillaan eksoottisilla mausteilla, mutta tämän kirjan resepteissä pitäydytään pää-sääntöisesti tutuissa ruoka-aineissa, jot-ka löytyvät lähikaupan hyllyiltä. Ja jos jokin ainesosa on tuntematon, on kirjan lopus-sa sanasto-osio, jossa selvennetään, kuinka

mm. kaurakermaa käytetään, mistä maka-damiapähkinöitä voi ostaa tai mitä tofu on.

Kirja sopii aloitteleville kasvisruokaili-joille, joskin uusien ruokaohjeiden kokeilu vaatinee aloittelijoilta jonkin verran vaivaa, mutta ne tuovat sopivasti haastetta myös kokkailussa edistyneemmille ruuanlaitta-jille. Ohjeet etenevät loogisesti, askel as-keleelta ja jokaisen reseptin yhteydessä on pieni vinkkiosio, jossa kerrotaan, kuinka re-septistä saa vielä paremman.

Kirja on monikäyttöinen ja resepteistä voi koota juhlavan illallisen tai tavalliseen arki-iltaan sopivan päivällisen. Jos haluat luottoreseptikirjan, jonka puoleen kääntyä niin arjessa kuin juhlassa tai pikkunälän yl-lättäessä, on tämä kirja reseptihyllyn erin-omainen täydentäjä. sari hälinen

Kirja on myynnissä Animalia- shopissa!

Teoksen voi lainata Animalian kirjastosta.

Teoksen voi lainata Animalian kirjastosta.

Teoksen voi lainata Animalian kirjastosta.

172 /2011

moni meistä tiedostaa broilerin lihan tu-tuimman kääntöpuolen: Luonnottoman nopeasti kasvavan lihantuotantolinnun, jolle koituu niin jalostuksen kuin kasva-tusolosuhteiden vaikutuksesta useita hy-vinvointiongelmia. Broilerin ongelmalli-nen tarina alkaa kuitenkin jo paljon ennen lihantuotantolinnun itsensä syntymää.

Tuotantoketju SuomessaBroilereiden tuotantoketju alkaa hyvin valikoiduista jalostuslinnuista. Linnut va-litaan tarkasti eri tuotanto-ominaisuuksi-en perusteella. Jalostuslintujen tuotanto on vain harvojen yhtiöiden alaa ja näillä yhtiöillä on siten suuri valta siihen, min-kälaisia lintuja lihantuotannossa käyte-tään. Jalostuslinnuilta geenit periytyvät broilereiden isovanhempainpolvelle ja niiltä eteenpäin aina broileriin asti.

Mistä broileri syntyy?Kaikki Suomessa kasvatettavat broile-

rit ovat Ross 508 tai Ross 308 -hybride-jä. Ross-linnut ovat yhdysvaltalaisen Avi-agen-yhtiön jalostustyön tuotoksia. Lä-hes kaikki isovanhempainpolven broile-rit tuodaan lentokonekyydillä Suomeen Skotlannista, jossa niiden tuotannos-ta vastaa Aviagen Broiler Breeder -nimi-nen yhtiö. Maahantuonnin hoitaa Suo-men Broiler Oy, joka tuo vuosittain noin 60 000 Ross-broileria Suomeen.

Suomessa broilerituotannon ketju al-kaa siis isovanhempainpolven maahan-tuonnista ja untuvikkojen karanteeni-kasvatuksesta. Näistä linnuista tuotetaan broilereiden vanhemmat, joita kasvate-taan Suomessa noin kymmenellä tilal-la. Näillä ns. ensimmäisen vaiheen tiloil-la kasvatus kestää noin 18 viikkoa. Täs-sä iässä linnut siirretään broilerimunitta-

moihin, joissa linnut elävät noin 60 vii-kon ikään saakka. Sen jälkeen ne tape-taan. Munittamoja on Suomessa noin neljäkymmentä ja niissä tuotetaan munat broilerihautomoihin. Emoilla on krooninen nälkäBroileri on jalostettu nopeaan kasvuun. Nopean kasvun ohella myös ravinnon käytön hyötysuhde on lisääntynyt siten, että pienempi määrä ravintoa riittää en-tistä suurempaan painon nousuun. Li-hantuotannossa olevien broilereiden ha-lutaan kasvavan mahdollisimman nope-asti ja mahdollisimman vähällä ruoal-la teuraspainoonsa, jonka saavutettuaan eläimet tapetaan. Nopea kasvu aiheut-taa linnuille hyvinvointiongelmia, mutta ei kuitenkaan niin paljon, ettei tuotanto olisi taloudellisesti kannattavampaa kuin

18 2 /2011

hidaskasvuisten lintujen pito.Broilerin vanhempainpolven kohdal-

la kyse on sen sijaan aikuisiksi kasvavista ja pitempään elävistä linnuista. Jos näiden lintujen annettaisiin syödä ja kasvaa va-paasti kuten ne on jalostettu kasvamaan, niille aiheutuisi paitsi merkittäviä terve-ysongelmia, myös lisääntymisongelmia. Siksi emolintujen ruokintaa rajoitetaan ja ne joutuvat tästä johtuen kokemaan jat-kuvaa nälkää.

Ruokinnan rajoittaminen ja siitä johtu-va krooninen nälkä aiheuttavat eläimille heikentynyttä hyvinvointia ja stressiä. Nä-mä näkyvät muun muassa käyttäytymisen muutoksina, joita ovat muun muassa li-sääntynyt aggressiivisuus, tarkoitukseton nokkiminen, kannibalismiin johtava sul-kien nyppiminen, ylenmäärin juominen, turhautuminen ja levottomuus. Elimistös-

sä stressi ja nälkä näkyvät myös fysiologi-sina muutoksina, kuten kortisolin määrän nousuna ja immuunijärjestelmän toimin-nan heikkenemisenä.

Myös isovanhempainpolven ja jalos-tuslintujen kasvatukseen ja valintaan liit-tyy vakavia ruokinnan rajoituksesta ja ja-lostuksesta johtuvia hyvinvointiongelmia.

Mitä pitäisi tehdä?Broilereita tuotetaan maailmassa vuosittain noin 50 miljardia yksilöä. Näitä tuottamas-sa on satoja miljoonia broileriemoja. On-gelmat koskevat siten hyvin suurta määrää eläimiä ja siksi niihin tulisi puuttua.

Mikäli broilereita halutaan tuottaa, tu-lisi jalostuseläimiksi valita hitaammin kasvavia lintuja, joiden ruokintaa ei tar-vitse rajoittaa ainakaan voimakkaasti. Tällöin poikasetkin olisivat nykyistä hi-

daskasvuisempia. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty myös lintujen risteyttämistä si-ten, että broilereiden emolintuina käytet-täisiin rotuja, joiden ruokintaa ei ole tar-vetta rajoittaa, mutta kukkoina käytettäi-si nopeakasvuisia ja lihaksistoltaan toivot-tuja rotuja. Tällöin nälkä jäisi vaivaamaan kukkoja, mutta emolinnut, joista muodos-tuu lähes 90 % jalostuseläinmääristä, sääs-tyisivät ongelmalta.

Muita mahdollisuuksia lisätä lintujen hyvinvointia olisivat esimerkiksi ruoan laadun ja ruokintatavan muutokset sekä ympäristön virikkeellistäminen. Näiden ei kuitenkaan ole todettu poistavan alla piilevää ongelmaa riittävissä määrin.

teksti kati pulli kuvat shutterstock

192 /2011

Animalia testaa

Tuote Raadin kommentit Ravintoarvot /100 g

Blå Band Expedition mealmausteinen couscous-kasvispataValmistusaika: 10 minuuttiaPisteet: 4 / 5Hinta: n. 6,5 € / 128 g (51 €/kg)Saatavuus: retkeilytarvikeliikkeet

”Ei mitään gourmetia, mutta voisi kuvitella maistuvan retkellä. Koostumuksesta plussaa.””Houkuttelevan värinen riisiateria, mutta maku hieman vaisu.””Kiva, erilainen. Maku kyllä tuttu kuivattu vihannes, josta moni ei ehkä pidä.”

Energiaa 400 kcalProteiinia 11 gHiilihydraatteja 65 gRasvaa 11 g

Trek´n eat vihreä papukeittoValmistusaika: 10 minuuttiaPisteet: 3 / 5Hinta: n. 9,4 € / 200 g (47 €/kg)Saatavuus: Varuste.net

”Vähän oudon näköinen. Maku ok, mutta vähän pliisu.””Hyvin suolainen, epämiellyttävä sellerin (?) maku.””Tää oli ainakin erilainen, hyvää vaihtelua. Mieto suomalaisen oloinen maku. Paras kaikista.”

Energiaa 330 kcalProteiinia 9 gHiilihydraatteja 52 gRasvaa 9 g

Terra tomaatti-basilika pasta-ateriaValmistusaika: 5 minuuttiaPistee:t 2 / 5Hinta: n. 2,5 € / 125 g (20 €/kg)Saatavuus: Vegetukku.fi, Asoka, Ruohonjuuri

”Kunnon ruokaa. Jotenkin ihmeellisen koukuttava maku.””Ummehtunut maku, pliisu väri. Ehkä olisiparempaa paksummalla kastikkeella.” ”Ei tavanomainen mättö, mistä pisteitä. Mukavan tuntuista suussa. Hieman savumainen.”

Energiaa 350 kcalProteiinia 20 gHiilihydraatteja 56 gRasvaa 5 g

Real Turmat vegetaaripastaValmistusaika: 5 minuuttiaPisteet: 2 / 5Hinta: n. 11 € / 97 g (113 €/kg)Saatavuus: retkeilytarvikeliikkeet

”Laimean makuinen, vaikka tulisuutta onkin pikkuisen.””Ihan maistuva retkiruoaksi. Tomaattinen ja mukavan mausteinenkin. Söisin kyllä tätä nälkäisenä vaeltajana.””Ihan ruoan oloista, ei mitään epämääräistä mökellystä. Liian voimakkaasti maustettua.”

Energiaa 310 kcalProteiinia 11 gHiilihydraatteja 65 gRasvaa 2 g

Blå Band Italian patatäysjyväspagetti-kasvis-mausteseosValmistusaika: 7 minuuttiaPisteet: 1 / 5Hinta: n. 2,5 € / 150 g (17 €/kg)Saatavuus: elintarvikeliikkeet

”Ei pahaa, mutta vähän mautonta. Tulee mieleen kouluruoka.””Suolaista, mutta hyvää. Ulkonäkö aika kiva. Lapsuuden perusmössöruokaa.””Teollisen makuinen. Makaronit epämiellyttävän ohuita.”

Energiaa 350 kcalProteiinia 13 gHiilihydraatteja 60 gRasvaa 4 g

teksti meri kajander kuvat valmistajat

ei kesää ilman vaelluksia, mökkireissuja ja festareita: vaan mitä helposti valmistet-tavaa retkiruokaa vegaanin kannattaa paka-ta reissuille mukaan? Animalian testiryh-mä laittoi nopeat pussiruuat kokeiluun.

Mukaan testiin oli valittu yksi cous-couspohjainen ruoka, yksi peruna-papu-ruoka sekä kolme erilaista pastaruokaa. Kaikki ruoat oli pakattu 100–200 gram-man annospusseihin, joista riitti valmis-ta ruokaa 1–2 annosta. Osa retkiruoista valmistettiin niin, että keitetty vesi lisät-tiin suoraan pussiin ja pussi suljettiin noin 10 minuutin ajaksi (couscous ja vegetaari-pasta). Muut testiin valitut retkiruoat val-mistettiin kattilassa maksimissaan kym-menen minuutin keittoajalla.

Raadin suosikiksi kipusi Blå Bandin mausteinen couscous-kasvispata. Se sai

Vegaaniset retkimuonatkiitosta erilaisuudestaan ja koostumuk-sestaan. Hopeamitalin sai kunniakkaas-ti Trek´n Eatin vihreä papukeitto, vaikka se aluksi säikäyttikin limaisella ulkonäöl-lään. Papukeiton pääraaka-aineina oli pe-runa ja pavut. Tuoteseloste paljasti useita E-koodeja, joista E471 on mahdollisesti eläinperäinen emulgointiaine (rasvahap-pojen mono- ja diglyseridit).

Pronssimitalin jakoivat kaksi hyvin eri-laista pasta-ateriaa: Terran miedon ma-kuinen pasta-ateria sekä Real Turmatin tulinen vegetaaripasta. Terran pasta-ate-rian proteiinipitoisuus oli selkeästi korke-ampi kuin muilla testin retkiruoilla. Tuo-teselosteen mukaan pussin sisällöstä 17 prosenttia oli teksturoitua soijaproteii-nia. Valmistusvaiheessa Terran pasta-ai-neksiin humahti hieman liikaa vettä, jon-

ka vuoksi koostumus oli hieman vetinen. Terran pasta-ateria on Finnsoyn valmista-ma, ja pussin kyljessä komeilee avainlip-pu-merkki (kotimainen tuote).

Jaetun pronssisijan saavuttanut Real Turmatin vegetaaripasta oli tulinen ei-kä sitä ei voi suositella pippuri-yliherkille retkeilijöille. Vegetaaripastan tuoteseloste on hyvin ylimalkainen: tuoteselosteessa on mainittu mm. ”tulinen kastike”, mutta selosteessa ei kerrota tarkemmin mitä ai-nesosia tämä kastike pitää sisällään.

Viimeiselle sijalle jäi Blå Bandin ita-lianpata, joka ei kovin paljoa kehuja ke-rännyt. Tämä retkiruoka oli tomaattinen rakettispagetti, josta tuli lähinnä koulu-ruokailu mieleen.

TESTI-

VOITTAJA

20 2 /2011

Animalian uusi puheenjohtaja Sami Säynevirta:

animalian vuosikokouksen maalis-kuun lopussa valitsema uusi puheenjoh-taja Sami Säynevirta (42) haluaa herät-tää ihmiset näkemään ja tiedostamaan kuinka eläimiä kohdellaan tämän päivän Suomessa. ”En halua syyllistää, vaan kan-nustaa ottamaan vastuuta”, hän sanoo.

Animalian päämääriin, eläinkokeiden ja turkistarhauksen lopettamiseen ja tuo-tantoeläinten olojen huomattavaan pa-rantamiseen, ei ole oikotietä. Säynevirran mielestä yksi suurimpia haasteita on, että vaikka eläinten kohtelun epäkohdista on paljon tietoa tarjolla, ihmiset sulkevat sil-tä silmänsä.

”Rankka todellisuus on tuotava näky-ville ja tietoa eläinten oloista on levitet-tävä yhä uudelleen ja uudelleen. Ihmisten ei saa antaa unohtaa eikä vaipua välinpitä-mättömyyteen”, Säynevirta huomauttaa.

Yhteiskunnallisten muutosten aikaan-saaminen edellyttää luonnollisesti vaikut-tamista myös päätöksentekijöihin ja mie-lipidevaikuttajiin. ”Mitä enemmän päättä-jiä saamme sitoutumaan eläinten asiaan, sitä parempi. Suomeen tarvitaan tiukka ja nykyaikainen eläinsuojelulaki, joka ei an-na mahdollisuutta eläinten pahoinvoin-nille”, Säynevirta painottaa.

Maailma muuttuu pienin askelinKulutustottumuksiin voi ja pitää pyrkiä vaikuttamaan positiivisten asioiden kaut-

ta. Moni haluaisi muuttaa elämäntapo-jaan eläinystävällisemmiksi, mutta esi-merkiksi hyppy sekasyöjästä vegaaniksi voi tuntua liian suurelta. Säynevirta ko-rostaa, että edetä voi pieninkin askelin. ”Tarvitaan vain ripaus kokeilunhalua ja aloittaa voi vaikka yhdellä kasvisruoka-päivällä viikossa. Myös työpaikalla voi haastaa työkaverit viettämään kasvisruo-kapäivää”, uusi puheenjohtaja kannustaa.

Vapaaehtoisten voimaaAnimalialla on yhteensä parikymmentä alueosastoa, toimintaryhmää tai yhdys-henkilöä eri puolilla maata. Puheenjohta-jana Säynevirta haluaa kehittää erityises-ti järjestön valtakunnallista vapaaehtois-verkostoa.

”Vapaaehtoistoiminnan muotoihin ja uusien vapaaehtoisten ja jäsenten rekry-tointiin on tärkeää panostaa koko maan laajuisesti”, Säynevirta linjaa.

Vaikka Animalian ajamat asiat ovat va-kavia, ei vapaaehtoistoiminnan tarvit-se olla ryppyotsaista. ”Sosiaalisuus ja yh-teenkuuluvuus on tärkeää. Animaliassa samanhenkiset ihmiset toimivat yhdessä yhteisten arvojen puolesta. Itsekin olen vapaaehtoinen ja haluan rohkaista uusia ihmisiä mukaan.”

Elämäntapana eläinten oikeudetSami Säynevirta työskentelee järjestöpääl-

likkönä Luonto-Liitossa. Animalian toimin-taan hän tuli mukaan ensin jäsenenä ja sit-ten Joensuun alueryhmän kautta 1990-lu-vun alussa. Järjestön varapuheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2008 ja hallitus-vuosia on kertynyt kaikkiaan neljä.

Säynevirta kuvailee itseään kansalais-aktivistiksi. Vahvuuksinaan puheenjohta-jan tehtävässä hän pitää kokemusta eläin- ja kansalaisjärjestötoiminnasta sekä suur-ta kiinnostusta eläinten oikeuksiin liitty-viä asiakysymyksiä kohtaan.

”Ihan konkreettisesti haluan antaa omaa aikaani. Mieluummin teen töitä Animalian eteen kuin istun baarissa tai lö-höän sohvalla”, hän nauraa.

Kotona Helsingin Alppilassa Säynevir-ralla on Viipurin löytökoiratarhalta vuon-na 2008 adoptoitu kohta 4-vuotias tyttö-koira Kolja, joka on luonut myös menes-tyksekästä eläinmallin uraa Animalian Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjas-sa ja viime vuoden joulukortissa.

teksti sadri wirzenius kuvat vera liinasaari

Uuden puheenjohtajan ohella Animalia sai vuosikokouksessaan uuden hallituk-sen, joka koostuu niin uusista tekijöistä kuin jo vanhoista konkareista. Hallituk-sen jäsenet tullaan esittelemään tarkem-min Animalian syksyn lehdessä sekä lähi-kuukausien aikana verkkosivuilla www.animalia.fi/ota-yhteytta/hallitus.

Animalian hallituksen jäsenet ovat Sami Säynevirran ohella kuvassa ylärivistä va-semmalta Iiris Rautiainen, Saara Kup-sala, Elina Valkama, Tina Kortelainen, Micaela Morero, Inna Somersalo, vara-puheenjohtaja Hanna Bärlund ja Tan-ja Hietamies. Kuvasta puuttuu Minna Hjort. Myös Samin Kolja-koiralle Anima-lian toimisto on tuttu paikka.

Kaikilla meillä on yhtä kova halu elää

Animalia sai uuden hallituksen

Sami Säynevirta ja Kolja.

212 /2011

EläinSUojElijA REiSSUSSA

ta ja mitä tehdä, jos matkalla törmää suo-ranaiseen eläinrääkkäykseen.

Eläintarhat, delfinaariot ja eläimiä käyttävät sirkukset ovat tyypillisimpiä paikkoja, joihin turisteja yritetään hou-kutella, mutta jotka eläinsuojelijan oli-si viisainta kiertää kaukaa. Erittäin huo-nosti hoidettuja eläintarhoja löytää ym-päri Eurooppaa, joten edes maan kuulu-minen Euroopan Unioniin ei suoraan ta-kaa eläintarhan eläimille kelvollisia oloja.

Delfinaariot kannattaa jättää aina ehdot-tomasti vierailukohteiden listalta pois, sil-lä delfiineille on mahdotonta tarjota van-keudessa sellaista elinympäristöä, jossa niiden hyvinvointi voitaisiin taata. Suo-mi kuuluu niihin harvoihin maihin, jois-sa villieläinten käyttäminen sirkuksissa on kielletty merileijonia lukuun ottamat-ta. Siksi kannattaa aina ennen sirkuksessa vierailua selvittää tarkoin, ettei näytöksis-sä ole mukana eläimiä.

suomalaiset matkustavat yhä enem-män ja yhä kauemmas. Matkailu avar-taa, mutta erilaisiin kulttuureihin tutustu-essa joutuu usein törmäämään sellaiseen eläinten kohteluun, joka kotimaassa tuo-mittaisiin kyselemättä. Turistit ovat arvo-kas rahasampo köyhille valtioille, ja sik-si rahaa yritetään hankkia myös eläinten avulla. Toisaalta eläinsuojelija voi kohda-ta matkallaan muitakin ongelmia: miten löytää kasvisruokaa vieraista kaupungeis-

shu

tter

sto

ck

22 2 /2011

KASViSRUoKAA UlKoMAillA Kasvissyöjänä matkaileminen ei

aina ole ihan yksinkertaista. Erittäin hyvä apuväline kasvisravintoloiden ja myös kasvissyöjämyönteisten ravintoloiden löytämiseen on Happy Cow -niminen verkkosivusto.

Lisäksi suurta apua on Vegan Passportista, jossa kerrotaan 73 eri kielellä kasvissyönnistä. Opasta voi tilata useista nettikaupoista.

Happy Cow -sivut: www.happycow.net

Tarkista taustatErityisesti Aasiassa harrastetaan turis-tien houkuttelemista maksullisiin valoku-viin suloisten apinoiden, leijonan- tai kar-hunpentujen, haukkojen tai papukaijojen kanssa. Turistille voidaan kertoa liikut-tava tarina orvosta pennusta, jonka hoi-toon ja kuntouttamiseen kerätään kuvilla rahaa. Valitettavasti tarinat ovat lähes ai-na keksittyjä. Pentujen emo on voitu tap-paa, pentu on huumattu kuvauksia varten ja kun se kasvaa liian isoksi ja vaarallisek-si, päätyy nuori leijona tai karhu lopetet-tavaksi ja uusi pentu hankitaan tilalle. Sa-tunnaisiin, maksullisiin kuviin ei siis kos-kaan kannata suostua.

Kameleilla, aaseilla ja norsuilla ratsas-taminen on yleinen turistihoukutus. Eläi-miä saatetaan turistien nähden kohdel-la suhteellisen asiallisesti, mutta totuutta on vaikea selvittää esimerkiksi siitä, kuin-ka monia tunteja eläimet joutuvat työs-kentelemään päivittäin, minkälaisissa olo-suhteissa ne viettävät muun ajan ja on-ko niille saatavilla asianmukaista tervey-denhuoltoa ja ravintoa. Esimerkiksi nor-sut koulutetaan lähes poikkeuksetta väki-valtaisin keinoin, eikä kamelien ja aasien-kaan elämä ole yleensä herkkua.

Ehkä eniten pohdittavaa aiheuttavat erilaiset eläinten pelastuskeskukset. Esi-merkiksi Aasian maissa on runsaasti asial-lisia ja pyyteettömästi eläinten hyväksi toi-mivia keskuksia, mutta valitettavasti jouk-koon mahtuu myös keskuksia, jotka todel-lisuudessa ovat pelkkiä rahastuslaitoksia. Siksi keskusten taustoja kannattaa selvitel-lä ennen vierailua: tekeekö paikka yhteis-työtä esimerkiksi jonkin kansainvälisen eläin- tai luonnonsuojelujärjestön kanssa, ja ovatko he valmiita kertomaan avoimesti siitä, mistä eläimet ovat tulleet ja mikä nii-den kohtalo on tulevaisuudessa.

Vapaaehtoistöitä matkustelun ohessaMatkaileva eläinsuojelija voi kuitenkin löytää myös monia positiivisia eläinsuo-jelukokemuksia kulttuurista riippumat-ta, kunhan jaksaa nähdä hieman vaivaa tietojen etsimisessä. Tavallisimpia mu-kavia ja hyödyllisiä vierailukohteita ovat paikalliset eläinsuojeluyhdistysten löytö-eläintalot, joissa satunnaisen vierailijan-kin on usein mahdollista auttaa esimer-

kiksi koirien ulkoiluttamisessa tai eläin-tilojen siivoamisessa. Pidempiaikaista va-paaehtoistyötä etsivälle löytyy vaihtoeh-toja esimerkiksi luonnonvaraisia eläimiä kuntouttavista paikoista. Näihin ei yleen-sä oteta satunnaisia vapaaehtoistyönteki-jöitä, mutta moni niistä järjestää kuiten-kin ohjattuja vierailukierroksia.

Delfinaarioiden ja merimaailmojen si-jaan kannattaa suunnata retkille, joilla tä-hystellään merissä vapaina eläviä valaita ja delfiinejä. Valitettavasti kuitenkin valas-matkailuunkin on jo lähtenyt mukaan yri-tyksiä, jotka eivät noudata eettisiä toimin-tatapoja mm. eläinten häirinnän välttämi-sen suhteen. Ennen valasafarille lähtöä on-kin syytä selvittää, miten yritys suhtautuu esimerkiksi veneen ajonopeuksiin, eläi-miin pidettävään etäisyyteen sekä eläin-ten läheisyydessä vietettävään aikaan.

Suomessakin voi harrastaa elämyksel-

listä eläinten tarkkailua ilman eläintar-hoissa käymistä. Itä- ja Pohjois- Suomes-sa toimii useita petojen, erityisesti karhu-jen, tarkkailuun erikoistuneita yrityksiä, joiden yöretkillä pääsee tarkkailemaan haaskoilla vierailevia suurpetoja. Eläimet eivät pääse haaskaruokinnasta huolimatta tottumaan ihmisiin, sillä kojuun mennään vain silloin, kun eläimiä ei ole paikalla, ja haaskaa viedessäkin pyritään välttämään ihmisen hajun jättämistä paikalle.

Mitä tehdä jos näkee eläinrääkkäystä?Ulkomailla matkaillessa voi yhtäkkiseen eläinten kaltoin kohteluun törmätessä ol-la vaikea tietää, kehen tai mihin ottaa yh-teyttä. Yleensä poliisin apuun kannat-taa turvautua, mutta aina poliisiakaan ei kiinnosta eläinrääkkäys, varsinkin jos ky-se on jostain heidän mielestään vähäpä-

töisestä eläimestä. Jos kyse on esimerkik-si eläintarhasta tai muusta pysyvästä pai-kasta, jossa eläimiä kohdellaan jatkuvas-ti huonosti, kannattaa etsiä käsiin paikal-lisen eläinsuojeluyhdistyksen yhteystie-dot. Aina niiden löytäminen ei ole help-poa, mutta ilmoitus kannattaa tehdä myö-hemminkin, jos onnistuu löytämään tie-dot vasta matkalta paluun jälkeen.

Kansainvälinen eläinsuojelujärjestö World Society for the Protection of Ani-mals (WSPA) toimii lukuisissa valtioissa ympäri maailman. Jos et löydä paikallis-ta eläinsuojeluyhdistystä, voit laittaa tie-don eläimiä julmasti kohtelevasta paikas-ta WSPA:lle. Välttämättä mitään ei pysty-tä tekemään heti, mutta mitä enemmän järjestö saa tietoa eläimiä huonosti kohte-levista paikoista, sitä todennäköisemmin se saattaa jossain vaiheessa pystyä puuttu-maan asiaan. laura uotila

s. br

um

ley

mih

ai g

rau

l

shu

tter

sto

ck

232 /2011

”anomus, kansalaisadressi Pupu Tur-haturvalta Koe-eläinten suojeluyhdistyk-selle. Haluaisin mitä pikimmin tietää, mi-ten pääsen yhdistyksenne suojelukseen. Tänään meidän, pupujen, ynnä muiden eläinten oikeuksiin on kohdistunut louk-kaus, raaka, häikäilemätön teko, suoranai-nen eläinrääkkäys, joka järkytti minut täy-sin pois tolaltani. Turpaani kohti tuotiin kauhealta löyhkäävää suppiloa. En tahto-nut saada henkeä, sillä aine tuossa suppi-lossa pisteli, ärsytti ja yskitti. Apaattisena odotan nyt tulevalta uusia kidutuksia ja mahdollista kuolemaa. Mutta sen sanon, että jos te ja yhdistyksenne voitte tehdä jotain, olen siitä jo etukäteen kiitollinen.”

Pupu Turhaturvan tarina kuvaa hyvin Animalian – silloiselta nimeltään Koe-eläinten suojelu ry:n – lehdestä välitty-

Miltä Animalia näytti 1970-luvulla? - Yhdistyksen arkea lehden sivuilta

vää henkeä 1970-luvulla. Yhdistyksen ni-milehden ensimmäiset artikkelit yhdisti-vät tunteisiin vetoavia tarinoita sekä ko-via tosiasioita eläinten kohtelusta. Sa-maan aikaan yhdistys oli jo matkalla vah-vaksi eläinoikeusvaikuttajaksi ja asiantun-tijaksi. Muihin eurooppalaisiin eläinsuo-jelujärjestöihin pidettiin yhteyttä ja kan-sainvälisiä kuulumisia tuotiin Suomeen. Eläinten oikeuksien julistus käännettiin suomeksi ja sitä levitettiin julisteena ym-päri maata.

Koe-eläinten asiallaKoe-eläimiä käsittelevä YLE:n kanssa teh-ty TV-dokumentti ”Ei voi olla totta!” he-rätti monet liittymään nuoreen järjes-töön. Koe-eläimet olivatkin järjestön pää-työkenttää koko 1970-luvun. Työ koe-

eläinten parissa oli muun muassa kirjel-möintiä ja tiedotusta yliopistoille ja sai-raaloille, nimien keruuta sekä opetuspa-kettien tekoa.

”Edistääkseen ja tukeakseen tutkimusta joka etsii UUSIA TEITÄ – ja joka hylkää tuskalliset eläinkokeet – on Koe-eläinten Suojelu perustanut säätiön – Koe-eläin-ten Suojelun Säätiön. Jokainen lahjoitus – suuri tai pieni – on askel kohti päämäärää, tutkimusta, joka ei perustu eläviin olen-toihin kohdistettuun julmuuteen”

Vuonna 1979 perustettua säätiötä luot-sasi vahvasti Juliana von Wendt, jon-ka nimen säätiö sai myöhemmin. Vuosi-kymmenen lopussa myös suuren yleisön kiinnostus eläinkokeetonta kosmetiikkaa kohtaan nousi – tinkimätön työ oli tuot-tanut tulosta.

teksti hannele ahponen kuvat animalia

24 2 /2011

Koe-eläinten ykkösasema ei kuiten-kaan tarkoittanut sitä, että muilta ongel-milta olisi suljettu silmät. Järjestö otti kan-taa muun muassa tehomaatalouden jal-kautumiseen Suomeen. Lehdessä ilmais-tiin huoli myös pikkulintujen pyydystyk-sestä Etelä-Euroopassa, koirien hirtois-ta Grönlannissa sekä eläintarhojen ongel-mista. Kesäkissa-kampanja muistutti ih-misiä lemmikkien hyvästä kohtelusta.

Ruohonjuuritason toimintaaVapaaehtoisvoimat olivat toiminnan ydin. Vuosittain järjestettiin kirpputoreja, myy-jäisiä ja tapahtumia. Kansainvälistä koe-eläinten päivää juhlittiin lokakuussa. Vuo-den 1975 Eläinten Päivän kulkue päättyi eduskuntatalolle, missä kansanedustajille luovutettiin adressi parempien eläinsuoje-lu- ja metsästyslakien puolesta.

”Aloitimme kansainvälisen koe-eläin-ten päivän vieton kulkueella, joka lähti Hakanimen rannasta klo 10. Sää oli hie-man kolea, mutta kuitenkin kokoontu-mispaikalle kerääntyi aika kiva joukko eläinystäviä eläimineen ja niin pääsi kul-kue matkaan. Esitteitä jaoimme matkan-varrella paljon ja näin saimme taas jon-kin verran koe-eläinten kärsimyksistä tie-toa eteenpäin. Kulkueessa oli isoa ja pien-tä kulkijaa, joilla kaikilla on yhteinen pää-määrä – saada tuskalliset eläinkokeet lop-pumaan. Julisteista ja huudetuista isku-lauseista kävivät ilmi räikeimmät epäkoh-dat koe-eläinten osalta.”

Koe-eläinten suojelu -lehden ilmoituk-set kertovat toimiston ja aktiivien arkipäi-

västä aidoimmillaan. Toimistolle etsittiin niin siivousapua, sanakirjoja kuin kassa-kaappiakin.

”Hankintalistalla on lukollinen, tulen-kestävä kaappi. Siinä on tarkoitus säilyttää yhdistyksen asiapapereita, kuten hallituk-sen pöytäkirjat yms. Lisäksi tarvitsemme eri kielten sanakirjoja, koska käännämme jatkuvasti aineistoa suomeksi muista kie-listä. Koska käännöstöihin osallistuu use-ampia henkilöitä, sanakirjojen tarve on vastaavasti suurempi.”

”Toimiston ja yhdistyksen kuljetuson-gelmat ratkaistaisiin helposti, jos kanslisti löytäisi jostain ketterän rättisitikan. Kal-lista aikaa säästyisi ja taksikuluja myös. Jos tiedätte edullisesta autosta tai itse sat-tumalta voitte myydä omanne tarpeetto-mana, soittakaa ystävällisesti toimistoon.”

Koe-eläinten suojelu -lehden sym-paattinen nuorten palsta ”Animalia” nos-ti nuorten eläinten ystävien äänen kuu-luviin. Nuorten palstalla annettiin myös

vinkkejä siitä, miten eläinsuojeluasioita voi nostaa esille vaikka pitämällä koulus-sa esitelmän.

”Katselin sydäntäsärkevän tv-ohjelman koe-eläimistä, toivon, että moni muu-kin jäi miettimään eläinten kärsimyksiä. Meidän viisaiden ja aina oikeassa olevi-en ihmisten maailmassa. Ennen ohjelmaa olin täysin tietämätön kuten monet ystä-vänikin. Toivoisin, että minäkin, 14-vuo-tias koulutyttö, voisin tehdä jotain ”ih-misen parhaan ystävän” ja monien muit-ten eläinten pelastamiseksi raa’an ihmisen kynsistä. – Leena Tikka”

Onko mikään muuttunut kolmessakymmenessä vuodessa? Suomessa käytettiin vuonna 1971 noin 196 000 koe-eläintä. Niitä hoitava hen-kilökunta oli heikosti koulutettua ja pelk-kä ilmoitus koe-eläintoiminnasta maa- ja metsätalousministeriöön riitti. Anima-lia ajaa tänä päivänä pitkälti samoja asi-oita kuin 1970-luvulla. Eläinsuojelulaissa ja metsästyslaissa on vieläkin parannetta-vaa. Maassamme käytetään edelleen vuo-sittain yli satatuhatta selkärankaista koe-eläintä, mutta lainsäädäntöön on saatu parannuksia ja enää toimintaa ei voi har-joittaa ilman lupaa.

Koe-eläinten suojelu ry eli Animalia nosti 1970-luvulla kuuluville eläinten ää-nen ja sai ihmiset ajattelemaan valinto-jaan. Järjestö pääsi vakavasti otettavana neuvottelijana mukaan lainsäädäntöval-misteluun. Näitä merkittäviä askelia eläin-ten oikeuksien puolesta ei olisi tapahtu-nut ilman Animaliaa ja sen ihmisiä. Lainaukset Koe-eläinten Suojelu ry -lehdistä 1970 luvulta

Animalian tarina nyt yksissä kansissa

Hanki sinäkin omasi!Aarnipuu, Tiia: Jonkun on uskallettava katsoa – Animalian puoli vuosisataa. Like, 2011. 250 s.

Tilaukset: www.animalia.fi/tilaa-tuotteita tai tarja.balding@animalia.fi, (09) 720 65 911. Kirjan voi ostaa myös Animalian toimistolta, Porvoonkatu 53, Helsinki. Avoinna ma-pe klo 10-15.

27 €( Jäsenet 25 €)

252 /2011

Miten voin toimia Koonnut Laura Uotila

Eläinystävällisiä asianajopalveluja!

Asianajotoimisto Streng KyLapinlahdenkatu 27, 00180 Helsinki

P. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228

joonia.streng@strenglaki.fi

www.strenglaki.fi

Eläinystävällisen kuluttajan valinta

jäsenedut:Animalian jäsenkortilla alennusta kaikista Animalian kosmetiikkalistalla olevien yritysten tuotteista 0,50 euroa/tuote. Ei koske nettikauppaa. Nettikaupassa yli 30 euron tilauksista Animalian jäsenille ilmainen Crazy Rumorsin huulirasva. Mainitse tilauksen lisätietokentässä, että olet Animalian jäsen.

ruusulankatu 19, helsinki. Avoinna: ma–ke 14–18 ja la 10–14.nettikauppa: www.helunanetti.com

Vegetarian Shoes, Novacas ja Ethical Wares kengät •Runsaasti Animalian kosmetiikkalistalla olevien yritysten •tuotteita kuten Lifehair, Beauty Without Cruelty, Crazy Rumors, Faith in Nature, Jason Natural, SpaRitual Kaikki tuotteet soveltuvat myös vegaaneille•Myymälässä sama valikoima kuin nettikaupassa•

Paras juttu numeron 1/2011 parhaiksi jutuiksi ää-

nestettiin tasapistein artikkelit ”Näätäeläi-met tarvitsevat tekemistä” ja ”Anna eläi-mille ääni”. Kirjan ”Jonkun on uskalletta-va katsoa” arvonnassa onni suosi Hanna Lähteenmäkeä Tampereelta. Onnea voit-tajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!Mikä on tämän lehden paras juttu?

Kerro mielipiteesi 27.6. mennessä, niin olet mukana uuden Turkistarhaton Suomi 2025 -t-paidan arvonnassa! Lä-hetä vastauksesi, pai-dan koko ja malli (la-dy fit/unisex), ni-mesi sekä osoittee-si sähköpostitse leh-ti@animalia.fi tai postitse Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

Animalian kesäviikonloppu järjestetään tänä vuonna Metsäpirtin leirikeskuksessa Tuusulassa perjantaista sunnuntaihin 19.–21.8.

Viikonlopun ohjelmassa asiapitoisia luentoja ja työryhmiä ajankohtaisis-ta eläinoikeus- ja eläinsuojeluasiois-ta, rentoa yhdessäoloa sekä Animali-an vapaaehtoisten alueosastokokous. Osaan ohjelmasta on mahdollisuus osallistua myös vain päivän ajaksi. Kesäviikonloppu on ilmainen Anima-lian jäsenille, muille maksu on 20 €.

Animalian kesäviikonloppu on erinomainen tapa tutustua muihin animaaleihin ympäri Suomea!

Viikonlopun ohjelma ja tarkempaa tietoa alkukesästä osoitteesta

www.animalia.fi/kesavkl Ilmoittautumiset 12.8.2011 mennessä kanerva.pelli@animalia.fi tai p. 09 720 65 90.

Jyväskylään alueosasto uudella innolla toiminnassa

jyväskylän alueosastotoimintaan tul-lut tauko jäi lyhyeksi. Toiminta pyörähti uusin voimin ja suurella innolla käyntiin keväällä, ja uudet aktiivit ovat enemmän kuin tervetulleita mukaan Jyväskylän toi-mintaan! Yhteyshenkilö Eeva Hämäläi-seltä saa lisätietoja ryhmän toiminnasta: jyvaskyla@animalia.fi.

Liity postituslistalle

Nasuvasti sanottu -blogi nostaa kissan pöydälle

animalia aloitti maaliskuussa Nasu-vasti sanottua -blogin julkaisemisen. Blo-gissa pureudutaan eläinsuojeluasioihin niin Animalian aktiivien, työntekijöiden kuin välillä muidenkin eläinsuojelua tär-keänä pitävien henkilöiden kautta. Uu-si blogikirjoitus julkaistaan noin kerran viikossa. Kirjoituksia pääsee lukemaan osoitteessa www.nasuvastisanottu.com.

animalian sähköpostilistan kautta saat ajantasaiset tiedot-teet ja muita eläinsuojeluaiheisia viestejä. Pyydä liittymistä listalle animalia@animalia.fi.

isto

ckph

oto

26 2 /2011

Tehtyä ja tapahtunuttaKoonneet Jenni Pekkala ja Laura Uotila

Persoonallisia koruja!

Hauskoja pussukoita!

Käsintehty Suomessa100% vegaanisia

Contact information

:

I

NKKIS!

saatavilla m

m:

Kaulapantoja, patalappuja ja paljon muuta!

P

pinkkis.fi madeby.fi/artist/shop/Pinkkis/1

Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry

Kauppakatu 4, �a�p��� �� �������4���a�p��� �� �������4��

�läinystävällis��nh��kutt�luun

Kasvis��uoka�

ain�ksia

www.�unsaud�nsa�vi.n�t

Ani�alian jäs�nko�tilla ���%

al�nnusta

lahden alueosasto järjesti maalis-kuussa Animalian 50-vuotisjuhlien kun-niaksi kakkutarjoilut kaikille eläinsuo-jelusta kiinnostuneille. Myös Animali-an puheenjohtaja Sami Säynevirta kä-

Animalia vetosi Puolaan häkkikanala-kiellon lykkäämisen estämiseksi animalian ja SEY:n edus-

tajat vierailivat Puolan suurlä-hetystössä Helsingissä huhti-kuussa. Lähetystöneuvos To-masz Moszczynski vastaanot-ti järjestöjen vetoomuskirjeen, jossa pyydettiin Puolaa taipu-maan vuoden 2012 alussa voi-maan astuvan perinteisten häk-kikanaloiden kiellon noudatta-miseen. Puola on ainoa EU-maa, joka vielä yrittää horjuttaa kiel-toa. Tapahtuma oli osa Euroopan laajuista Häkkikanalakielto 2012 -liikettä, joka järjesti mielenilma-uksia Puolan suurlähetystöillä sa-maan aikaan 14 EU-maassa.

animalian toimisto sai huhtikuussa vahvistusta uudesta vapaaehtoiskoordi-naattorista. Vuoden mittaiseen työsuh-

Kanerva Pellistä uusi vapaaehtoiskoordinaattoriteeseen valittiin Animalian pitkäaikainen aktiivi ja hallituksessakin jäsenenä ollut Kanerva Pelli. Hän on koulutukseltaan ympäristösuunnittelija. Kanervan tavoit-taa numerosta 045 7750 1572 tai sähkö-postitse kanerva.pelli@animalia.fi.

Myös toiminnanjohtajan paikalla tapah-tui muutos. Toiminnanjohtaja Salla Tuo-mivaara lähti vuodeksi virkavapaalle, ja hänen sijaisekseen siirtyi aiemminkin toi-minnanjohtajan tehtävää hoitanut eläin-lääkäri Kati Pulli. Katin tavoittaa nume-roista 09 720 659 10 ja 050 384 5072 sekä sähköpostilla kati.pulli@animalia.fi.

Lahden alueosasto juhlisti 50-vuotispäivää

vi juhlistamassa Animaliaa hallituksen puolesta. Kakku ja kahvi maistuivat lah-telaisille erinomaisesti, ja puoli vuosisa-taa täyttänyt Animalia keräsi runsaasti onnitteluja.

272 /2011

Vegepalsta teksti eeva suhonen kuvat vera liinasaari

Animalia järjesti juhlavuotensa kunniaksi leivontakilpailun, jonka finaali käytiin alkukeväästä. Kilpailussa etsittiin Animalialle omaa juhlaleivosta ja upeita reseptejä lähetettiinkin kilpailuun toistakymmentä. Finaalissa leivoksia olivat

tuomaroimassa tv-kokki ja cateringyrittäjä Meri-Tuuli Lindström, kansanedustaja ja näyttelijä Jani Toivola sekä keittokirjailija Marianne Kiskola. Animalian juhlaleivokseksi valittiin Anu Silfverbergin Neljän pähkinän leivos. Raati

antoi kunniamaininnan Inna Somersalon ihastuttaville mansikka-kookoskuppikakuille. Vegepalstaan olemme koonneet kisan parhaat leivokset kuin suoraan tarjottimelle, josta voit poimia ne leivottavaksi kevään ja kesän juhlapöytiin!

Kesä tarjottimellaMansikka-kookoskuppikakut

”Tässä todistetaan, että vegaanikin

voi herkutella kermavaahdolla.”

– Meri-Tuuli Lindström

”Tässä on tavoitettu uusi, oma maku

ja juuri se mahdollisuus kokeiluun,

mitä vegaaninen leivonta

antaa. I like.” – Jani Toivola

28 2 /2011

Vegepalsta

neljän pähkinän leivos Pohja: 2 dl vehnäjauhoja1 dl hasselpähkinärouhetta1,5 dl sokeriaisokokoinen banaani1 dl kaakaojauhetta1 tl leivinjauhetta1 tl vaniljasokeria1 tl kardemummaaripaus suolaa100 g vegaanista margariiniatilkka mantelimaitoa tai soijamaitoaValmiin pohjan kostutukseen sitruunan mehua ja mantelilikööriä (esim. Disaronno, ent. Amaretto) Cashewtahna:3 dl cashewpähkinöitä ja tilkka manteli- tai soijamaitoa, mausteeksi sokeria, sitruunamehua, mantelilikööriä

Kinuskikastike:4 dl kaura- tai soijakermaa2 rkl vegaanista margariinia2 dl fariinisokeria1 tl vaniljasokeriaMaizena-suurustinta (tai muuta suurustavaa jauhetta) Paahdetut pekaanipähkinät:pekaanipähkinöitäsokeriaripaus suolaa

Jos haluat kuorruttaa kuppikakut runsaalla pursotuksella, tee kuorrutusta kaksinkertainen annos.

2 dl kookosmaitoa0,5 dl öljyä1 rkl omenaviinietikkaa1 dl tomusokeria2,5 dl vehnäjauhoja2 tl leivinjauhetta0,25 tl vaniljaa tai 1 tl vaniljasokeriaripaus suolaa

Täytteeksi:Mansikkahilloa

Kuorrutus:50 g (noin 0,5 dl) kookosöljyä50 g (noin 0,5 dl) margariinia

1 Tee kakkupohja. Sekoita ensin kuivat ainekset, lisää sitten kova margariini.

Lisää banaani ja tarvittaessa soija- tai man-telimaitoa. (Helpoiten tämä kaikki käy mo-nitoimikoneessa, mutta käsinkin tai sauva-sekoittimella onnistuu, margariini kannat-taa silloin ensi nyppiä kuiviin aineksiin ja banaani muussata ensin haarukalla.) Voi-tele piirakkavuoka ja levitä kuohkeaksi vat-kattu taikina ohuena neliön muotoisena kerroksena pohjalle ja reunoille. Myös uu-nipelti käy, levitä sen keskelle taikina suo-rakaiteenmuotoiseksi noin 20 cm x 25 cm -kokoiseksi alueeksi. Paista 175 asteessa uunin keskitasolla, kunnes hammastikkuun tai haarukkaan ei tartu taikinaa pistettäessä (kypsä viimeistään puolessa tunnissa). An-na jäähtyä. Kostuta pohja sitruunamehulla ja runsaalla manteliliköörillä.

2 Tee cashewtahna. Pyöritä cashewpäh-kinöitä tehosekoittimessa tai monitoi-

mikoneessa kunnes pähkinät ovat tasaista jauhoa. Lisää manteli- tai soijamaitoa sen verran, että jauheesta tulee tasaista tahnaa. Mausta massa sokerilla, sitruunamehulla ja manteliliköörillä. Tahnasta saa vielä peh-meämpää, jos pystyt liottamaan pähkinöitä muutaman tunnin tai yön yli vedessä.

3 Tee kinuskikastike. Sulata margariini paistinpannulla, lisää kerma ja sokeri.

Keitä rauhallisesti kunnes alkaa saostua (10

min). Lisää suurustetta niin (yleensä ainakin pari ruokalusikallista), että kastikkeesta tu-lee paksua. Jäähtyessään sen tulisi jähmet-tyä. Testata voi teelusikallisella kastiketta, jonka pitäisi jähmettyä ei-valuvaksi melko nopeasti. Kastiketta saattaa jäädä vähän yli.

4 Kokoa kerrokset. Leikkaa kakkupoh-ja kahdeksi yhtä suureksi osaseksi. Le-

vitä toiselle runsaasti cashewtahnaa, nos-ta sitten toinen kakkupohja tahnan päälle. Kuorruta tämä toinen kerros kinuskikastik-keella kun se ei ole vielä jähmettynyt liiaksi.

5 Koristele ja leikkaa. Paahda pekaani-pähkinöitä sokerissa niin, että soke-

ri sulaa kiinni pähkinöihin. Ripottele pähki-nöitä kakun päälle. Laita ”kakkulaatta” jää-kaappiin joksikin aikaa. Kylmänä voit leika-ta sen haluamasi kokoisiksi neliöiksi.

Jos et halua käyttää mantelilikööriä, voit käyttää sen asemesta mantelimaitoa ja/tai lisätä pohjaan mantelijauhetta ruokalusi-kallisen (vähennä vastaava määrä kaaka-ojauhetta). Voit käyttää myös manteliaro-mia, kostutukseen 1 tl aromia sekoitettuna muutamaan teelusikalliseen vettä, samoin cashewtahnaan. Reseptin mukaisesta annoksesta tulee noin 8 leivosta. Resepti: Anu Silfverberg

Mansikka-kookoskuppikakut

2 dl tomusokeria2 rkl mansikkahilloa

1 Sekoita kookosmaito, öljy ja omenavii-nietikka. Sekoita kuivat aineet keske-

nään ja sitten kookosmaitoseokseen.

2Laita muffinipelteihin paperiset tai silikoniset irtovuoat. Jaa taikina vuoan

kahdeksaan koloon ja laita kuhunkin taiki-nan päälle noin teelusikallinen mansikka-hilloa. Paista 225 asteessa noin 15–20 mi-nuuttia. Jäähdytä.

3 Sulata kookosöljy ja jäähdytä. Lisää muut ainekset ja vatkaa kuohkeak-

si. Kuorruta kuppikakut joko levittämällä kuorrute lusikalla tai pursota kuorrute. Resepti: Inna Somersalo

Neljän pähkinän leivos

eeva

suh

on

en

Animalian juhlaleivos!

292 /2011

Animaalit kautta maan

helsinki: ks. Pääkaupunkiseutujyväskylä: Eeva Hämäläinen, jyvaskyla@animalia.fikAjAAni: Heidi Manner, animalia.kajaani@gmail.comkerAvA: Suvi Nurmiviita, suvi@suvinurmiviita.fikotkA: Riika Kokkonen, Laihontie 7, 48700 Kyminlinna, puh. 044 595 0534, riika_kokkonen@hotmail.comkouvolA: Jaana Piipponen, animaliakouvola@hotmail.com kuopio: Noora Leskinen, kuopio@animalia.filAhti: Irma Härkönen, animalia.lahti@gmail.com

nummi-pusulA: Irma Teikari, Lehtolan tila, 03850 Pusula, puh. 09 226 6236 tai 050 500 4596oulu: Laura Ahmala, puh. 040 542 2679, laura.ahmala@gmail.com, www.oulunanimalia.netpori: Pia Blomster, puh. 0400 429 616, pblomster@gmail.com, www.animaliapori.netpääkAupunkiseutu:Anna Miettinen, anna.miettinen@windowslive.com. Ryhmän postituslista: pks@animalia.fi, listalle pääsee laittamalla viestiä Lauralle: laura.uotila@animalia.fi. Ryhmä kokoontuu parillisina viikkoina Animalian toimistolla. Kokousaika löytyy ryhmän sivuilta www.animalia.fi/pks

rAAhe: Mari Liimatainen, Pietarinpolku 11 G 25, 92140 Pattijoki, mari.liimatainen@suomi24.firAumA: Marjo Vettenranta, marjovet83@hotmail.comsAvonlinnA: Elina Hietanen, animaliasln@wippies.fitAmpere: Mari Juntunen, tampere@animalia.fi, www.animalia.fi/tampereturku: Rita Lindberg, puh. 050 348 6248, turku@animalia.fivihti: Laura Pulkkinen, Otalammentie 28 B, 03300 Otalampi, puh. 09 2760 958 tai 040 538 2045, pulkkamaki@hotmail.com

AnimAliA internAtionAl: animaliainternational@animalia.fi, www.animaliainternational. wordpress.comkArhuryhmä: Suvi Börman, info@aasiankarhutarhat.com

Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa? Kiinnostaisiko sinua ryhtyä Animalian yhteyshenkilöksi? Soita, kirjoita tai lähetä sähköpostia. Yhteydenottosi ei sido sinua mitenkään.

Eläinystävällisin terveisin,Kanerva Pelli

tervetuloA mukAAnAnimalia ry – AlueetPorvoonkatu 5300520 Helsinkip. 09 720 6590kanerva.pelli@animalia.fi

Toimistolle tulee paljon kyselyjä alueosastoista. Monet tiedustelevat, miten toimintaan pääsee mukaan.Alueosastojen toiminta riippuu täysin ryhmistä ja niissä toimijoista. Aluksi kannattaa ottaa selvää alueosaston seuraavan kokouksen ajankohdasta. Ota ratkaiseva askel ja lähde mukaan toimintaan! Kaikki ovat tervetulleita ja jokaista tarvitaan!

mic

aela

mo

rero

30 2 /2011

Eläinystävälliset lahjat uusille ylioppilaille, hääpareille ja muille kesän juhlijoille!

T-paidoissa malleina lady fit ja unisex.

Huom! Lady fit -paitojen koot ovat erittäin niukkoja.

turkistarhaton suomi 2025 -kampanjan t-paita 20 €

(Ei-jäsenille 22 €) Unisex-mallissa koot

M–XL, Lady fit -mallissa koot S-XL

juhlavuoden t-paita 22€ (Ei-jäsenille 24 €), koot S–XL

titimadamin korut

Animaliashop Koonnut Jenni Pekkala

näin teet tilAuksesi:POSTITSE: Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. PUHELIMITSE: (09) 720 65911, ma–pe klo 10–15.FAKSITSE: (09) 148 4622. SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi.Yli 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,70 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voit ostaa myös suo- raan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. KIITOS TILAUKSESTASI! KIITOS TUESTASI!

runsaasti myös muita tuotteita osoitteessa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita

tyylikkäät Globe hopen tuotteet

eläinten oikeudet -lehtiö 12 €vapauta eläimet valinnoillasi -kassi 18 €Vanhoista armeijan pesupusseista tehdyt kassit kestävät kulutusta!eläinten oikeudet –pussukka 20 €Suuren kysynnän vuoksi pussukoita on jälleen saatavilla!

Kesäuutta!

pinkkis-pusseissa uusi kuosi

poola katarynan korut

Kettukaulakoru, n. 5 cm 19 €Kettukorvakorut, n. 3 cm 16 €

Katso lisää

malleja netistä!

mainiot magneetit jääkaapin oveen

25€(Ei-jäsenille 27€)

30€

25€(Ei-jäsenille 27€)

tiia Aarnipuu: Jonkun on uskallettava katsoa

jonathan safran Foer: Eläinten syömisestä

elina innanen:Viiden tähden vegaani

3€kpl

kevätsiivouksessa alensimme hintoja!

kukkaro 12,5 cm x 10 cm 7 €

meikkipussi 20 cm x 18 cm 12 €

Sympaattiset eläimet saavat hymyn huulille, aurinkoinen Peas, love & veggies -magneetti piristää päivää. Magneetin halkaisija 5,6 cm.

Singer: Oikeutta eläimille -kirja 15 €Supi Suomalainen -hiirimatto 5 €Halpaa makkaraa -sarjakuvakirja 5 €

luomupaidat tärkeällä viestillä varustettuna

Rinta- ja kaulakoruissa malleina kettu, hevonen ja pupu. Väreinä peili ja musta. Voit valita pitkän tai lyhyen ketjun (pitkä 75 cm, lyhyt 40 cm).Rintakoru 11 €Kaulakoru 13 €

312 /2011

Poola Kataryna -merkin takaa löytyvälle Paula Kasuriselle eläintensuojelu on itsestäänselvyys. Suunnittelijana Kasurinen kokee luonnon inspiraation lähteenä, etenkin linnut kiehtovat häntä. Kasurisen arvomaailma on ekologinen ja eettinen, ja tuotesuunnittelussa kestävyys on olennainen ominaisuus.

”Koruissa käytän pääsääntöisesti suomalaista puuta. Vaatteissa pyrin hyödyntämään kierrätettyjä tekstiilejä ja tekstiiliteollisuuden ylijäämämateriaalia. Käytän pienissä määrin vanhoista sohvista kierrätettyä nahkaa – turkista en silti käyttäisi tuotteissani kierrätettynäkään”, Kasurinen kuvailee valintojaan.

”Turkistarhaus on julmaa ja brutaalia, ja on jokseenkin käsittämätöntä, että Suomen kaltaisessa maassa toiminta on edelleen voimissaan”, toteaa Kasurinen. Poola Katarynan nettisivulla komeileekin Animalian Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjan banneri.

Kasurinen suunnitteli Animalialle suositun korumalliston, jonka tuotto käytetään eläinsuojelutyöhön. Ihastuttavissa puisissa kaula- ja korvakoruissa seikkailee kaunis kettu. Koruja voi tilata Animalian verkkokaupasta www.animalia.fi/tilaa-tuotteita tai puhelimitse 09 720 65 90.

Poola Kataryna suunnitteli Animalialle korumalliston

Eläinsuojeluliitto Animalian jäsen 2011

Nimi

Kortin kääntöpuolella lista jäsenetuyrityksistä

Katso päivitetty lista www.animalia.fi!

Voit onnitella kesän sankareita Animalian jäsenyydellä. Lahjan saaja saa Animalia-lehden neljä kertaa vuodessa. Jos valitset aktiivi-jäsenyyden, saa lahjan saaja myös aktiivikirjeen neljä kertaa vuodes-sa. Jäsenkortti oikeuttaa alennuksiin seuraavista eläinystävällisistä liik-keistä: Backstreet, Biodelly, Bistro Artesana, Ekokauppa Ekolo, Ethic, Heluna Fashion, Ilomieli, Jyvä & Kipinä, Kasvisruokakauppa Asoka, Mieli-tuote, Naturelisa, Pinkkis, Punnitse & Säästä, Runsaudensarvi, Ruohonjuuri, Vegetukku.fi sekä Vihreät vaatteet.

Anna eläinystävällinen lahja ylioppilaille ja muille juhliaan viettäville!

Haluan ilahduttaa läheistäni ja antaa hänelle lahjaksi:

Animalian aktiviijäsenyyden • 32 €Animalian tukijäsenyyden • 27€Animalian nuorisojäsenyyden (alle 18-vuotiaalle) • 20 €

Lahjajäsenyyden voit maksaa tilille:nordea 229818-189 iBAn: Fi77 2298 1800 000189 sWiFt/BiC: ndeAFihh

Laitathan maksun viestikenttään lahjan saajan nimen ja osoitteen.Maksettuasi jäsenyyden, toimita sähköpostilla tai puhelimitse Animaliaan lahjan maksajan ja lahjan saajan nimi ja osoite. Lähetä tiedot sähköpostilla: tarja.balding@animalia.fi tai soita p. (09) 720 65 90. Voit aina myös kysyä lisää lahjajäsenyydestä. Lähetämme lahjan saajalle postitse tiedon uudesta jäsenyydestä. huom! jos haluat tiedon lahjastasi ehtivän tämän kevään ylioppilaalle, maksathan lahjajäsenyyden viimeistään 23.5.2011.

Koonnut Jenni Pekkala