animalia-lehti 3/2012

17
Lehti eläinten asialla nro 2012 3 hannu saloniemi eläinten asialla sivu 8 lampaiden hyvinvointi sivu 16 kansalaisaloite on animalialle iso ponnistus sivu 12 Kansalaisaloite turkistarhauksen lakkauttamiseksi

Upload: animalia-ry

Post on 10-Mar-2016

253 views

Category:

Documents


7 download

DESCRIPTION

Animalia-lehti 3/2012

TRANSCRIPT

Page 1: Animalia-lehti 3/2012

Lehti eläinten asialla nro2012 3

hannu saloniemi eläinten asiallasivu 8

lampaiden hyvinvointisivu 16

kansalaisaloite on animalialle iso ponnistus sivu 12

Kansalaisaloite

turkistarhauksen

lakkauttamiseksi

Page 2: Animalia-lehti 3/2012

33 /2012

18

mik

a fe

der

ley

AnimAliA-lehti, 36. vuosikertA

julkAisijA: Eläinsuojeluliitto Animalia päätoimittAjA: Laura Uotila,[email protected] toimitussihteeri: Vesa Saarinen, p. (09) 7206 5914 [email protected] tAitto: Vera Liinasaari, p. 040 753 [email protected] osoitteenmuutokset: Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 [email protected] pAinopAikkA: Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170

ilmestymisAikAtAulu: Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa lin tulee olla perillä toimituksessa 15.10.2012 mennessä. Aineistot lähetetään [email protected] tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki

Animalia-lehti on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n jäsen.

ilmoitusmyynti: Ninni Pekkala, p. 045 7750 1570 ilmoitushinnAt: Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi lisäveloitukset: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. rAjoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. Alennukset: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos toimistot 15 %.

ilmoitusten peruuttAminen: Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus sihteerille. reklAmAAtiot: Kirjallisena 14 vuoro-kauden aikana ilmes tymispäivästä lukien. irtonumeromyynti: Akateeminen kirja kauppa.

AnimAliA-lehti pidättää oikeuden lyhentää jA muokAtA juttujA. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

toimisto: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki AsiAkAspAlvelu: p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00, fax (09) 148 4622 e-mail: [email protected] internetsivut: www.animalia.fi.

jäsenmAksut: Tukijäsen: 27 € / vuosi, aktiivijäsen: 32 € / vuosi, nuorisojäsen: (alle 18 v.) 20 € / vuosi, aktiivi-nuorisojäsen: (alle 18v.) 24 €/vuosi, ainaisjäsen: 540 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. Sampo 800018-2105644IBAN: FI71 8000 1802 1056 44SWIFT: DABAFIHHKirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

lAhjoitukset: Nordea 101130-260629IBAN: FI24 1011 3000 2606 29SWIFT: NDEAFIHH testAmentit: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, [email protected]

rAhAnkeräyslupA:Luvan myöntäjä: PoliisihallitusToimenpanoaika ja alue: 28.1.2011-31.12.2012 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamattaPäätös nr ja pvm: 2020/2010/3931 28.1.2011

Pääkirjoitus

Toiminnan kesä

animalian kesä on ollut poikkeuksellisen kiireinen. Työtä ovat teettäneet turkistar-hauksen lakkauttamiseen tähtäävä kansalaisaloite ja toimiston muutto Suvilahteen.

Kansalaisaloite turkistarhauksen lakkauttamiseksi lähti erinomaisesti käyntiin heti alusta alkaen. Ensimmäisten kahden viikon aikana saimme kasaan kymmenen tuhat-ta nimeä ja elokuussa ylitimme jo 35 000 allekirjoituksen rajan. Aloite on herättänyt myös median sekä yleisön mielenkiinnon. Tähän on vaikuttanut osittain se, että aloit-teemme on todennäköisesti ensimmäinen kansalaisaloite Suomessa, joka tulee mene-mään eduskunnan käsittelyyn.

Aikaa aloitteeseen vaadittavien 50 000 nimen keräämiseen on yhteensä kuusi kuu-kautta. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitsemme edelleen sinunkin apuasi!

Nimien keruu aloitteeseen tapahtuu lähes yksinomaan vapaaehtoistyönä. Tule mu-kaan keräämään allekirjoituksia tapahtumiin kanssamme tai kerää nimiä lähipiirissä-si tai missä vain ihmisiä saavutat. Muutamakin nimi on erittäin suuri apu työllemme! Muistathan postittaa lomakkeet meille aina mahdollisimman pian.

Aloitteen lisäksi tehtävänä on monia muita lainsäädäntöön liittyviä töitä. Animalia sai muun muassa paikan Suomen eläinsuojelulakiuudistusta valmistelevaan ohjausryh-mään. Tämä on hieno mahdollisuus meille vaikuttaa eläinsuojelulain uudistamiseen. Se kertoo myös siitä, että työtämme eläinten asian ajajana arvostetaan.

Nostamme eläinsuojelulakiuudistuksessa esille useita teemoja. Eläinten lajityypilli-sen käyttäytymisen tulee uuden lain myötä mahdollistua nykyistä paremmin. Eläinten hyvinvoinnille haittaa aiheuttavaan jalostukseen tulee puuttua. Lisäksi eläimille ei tu-le suorittaa kipua aiheuttavia toimenpiteitä ilman asianmukaista rauhoitusta ja kivun hoitoa.

Animalia on myös muuttanut uuteen toimistoon. Jatkossa sijaitsemme Helsingin Suvilahdenkadulla, aivan Sörnäisten metroaseman nurkalla.

Tervetuloa käymään!

toiminnanjohtaja kati pulli

Sisällys12

16

Kannen kuva: Teppo Lahti

tepp

o l

ahti

tiin

a ku

mpu

lain

en

2 3 4

6 7

8

1011

12

16

18 1920

22

24

25

2627283031

PääkirjoitusSisällysKunnallisvaaleissakin vaikutetaan eläinsuojeluasioihinUutisetKolumni: Pertti JarlaSanottuaRisut ja RuusutPitkä tie eläinten hyvinvoinnin puolestapuhujanaAnimalia muutti SuvilahteenKiitos animalialaisille onnistuneesta kesäkiertueesta!kansalaisaloite turkistarhauksen lakkauttamiseksi innostaaKansalaisaloitteen allekirjoitusten kerääminen on järjestöille iso urakka.ei pelkkää laitumella kirmailua - lampaidenkin hyvinvointia voidaan parantaaLampaiden hyvinvoinnissa on vielä parannettavaa. koirien puolestapuhujatAnimalian koiraryhmä on koirien asialla.Linkkivinkiteläinten hyvinvointi yhdessä raportissa Hyvinvointiraportti sisältää kattavasti tietoa eläinten oloista.Klaaneista laboratorioihin - rottien kaksi maailmaaAnimalia testaa: Salaattikastikkeissa löytyy vaihtoehtoja vegaaneillekinAnimalia ympäri Suomen: Roope kannustaa toimintaanMiten voin toimiaTehtyä ja tapahtunuttavegepalsta: yllättävämmät syyskeitotAlueosastojen yhteystiedotAnimaliashop

Page 3: Animalia-lehti 3/2012

4 3 /2012 53 /2012

kasvisruokapäivä on noussut paikal-listen medioiden otsikoihin monilla paik-kakunnilla. Viikoittaista kasvisruokapäi-vää ajaneita kunnanvaltuutettuja on löy-tynyt useista kunnista, mutta kaikissa kunnissa aloitteet eivät ole menneet läpi. Kasvisruokapäivää on vastustettu varsin absurdeilla kommenteilla. Mutta löytyy Suomesta myös kuntia, jossa aihe ei ole herättänyt sen suurempaa polemiikkia ja aloite on hyväksytty helposti.

Kasvisten osuuden lisääminen kuntien julkisissa elintarvikehankinnoissa on yk-si esimerkki aiheista, joita Animalia ajaa kunnallisvaalien alla. Animalia on valmis-tellut yhdessä SEY Suomen Eläinsuojelu-yhdistysten liiton kanssa kolmen teeman kokonaisuuden, jota järjestöt toivovat eh-dokkaiden ja myöhemmin valtuustoon päässeiden edustajien ajavan kunnassaan.

Kasvisruokailun edistämisen lisäksi teemoja ovat löytöeläinten olosuhteiden parantaminen ja valvontaeläinlääkäreiden virkojen perustaminen.

Kasviksia voi lisätä myös suhteellisestiKasvisten käytön edistämisestä puhutta-essa jumiudutaan helposti kasvisruoka-päiväkeskusteluihin. Kasvisruokapäiviin siirtyminen ei kuitenkaan ole ainoa vaih-toehto lihansyönnin vähentämisen edis-tämisessä: kunta voi ottaa myös tavoit-teekseen esimerkiksi lihan käytön vähen-tämisen 20 prosentilla joka aterialla. Täl-löin saavutetaan eläinten kannalta sama hyöty kuin yhteen kokonaiseen kasvis-ruokapäivään viikossa siirtymisellä, mut-

kunnallisvaaleissakin vaikutetaan eläinsuojeluasioihin

Jokaiseen Suomen kuntaan valitaan uusi valtuusto lokakuussa. Kunnallispolitiikan kautta pystyy vaikuttamaan myös moniin eläinsuojeluasioihin.

teksti laura uotila kuva animalia

ta asian herättämä keskustelu jää toden-näköisesti laimeammaksi.

Kun liha korvataan osittain kasviksil-la, saavutetaan myös terveyshyötyjä: suo-malaiset lapset ja nuoret syövät kasviksia huomattavasti suosituksia vähemmän.

Tavoitteen tulisi olla, että kunnassa pa-nostettaisiin myös kunnollisten, maistu-vien ja ravitsevien kasvisruokien tarjoa-miseen lapsille. Siten lapset ja nuoret tot-tuisivat jo varhain siihen, että kasvisruo-kakin voi olla herkullista. Liian usein kas-visruoka tarkoittaa julkisessa ruokailussa puuro- ja keittopäiviä: jos tilalla olisi kas-vislasagnea ja soijabolognesea, voisi ruu-an houkuttelevuus olla eri luokkaa.

Kasvisten käytön edistämisen ja lihan syönnin vähentämisen lisäksi olisi tärke-ää, että kunta panostaisi luomuelintar-vikkeiden hankkimiseen silloin, kun käy-tetään eläinperäisiä elintarvikkeita. Luo-mun käytön lisääminen kuuluu myös hal-litusohjelmaan, joten selkeää poliittista tukea suuntaukselle on olemassa.

Kuntien tiukassa taloustilanteessa voi luomutuotteiden hankkimisen puolusta-minen herättää närää, mutta asiaa voi pe-rustella esimerkiksi sillä, että kasvisten osuuden lisääminen pudottaa elintarvike-kuluja ja säästöjen avulla voidaan painot-taa luomuelintarvikkeiden hankkimista.

Löytöeläimille paremmat olosuhteetLaki vaatii, että jokaisen kunnan on jär-jestettävä alueeltaan löydetyille lemmik-

animalia ja SEY ovat rakentaneet uuden eläinpoliit-tisen vaalikoneen, josta jokaisen äänestäjän on helppo tarkistaa ehdokkaiden mielipiteet eläinsuojeluasioista. Vaalikoneessa on ytimekkäät viisi kysymystä, joten aikaa sen täyttämiseen ei mene kohtuuttomasti.

Kone löytyy osoitteesta vaalikone.elainpolitiikka.fi

Eläinpoliittinen vaalikone löytää eläinystävällisimmät ehdokkaat

kieläimille paikka, jossa ne voivat odot-taa omistajaansa pakolliset 15 vuorokaut-ta. Laissa on vähimmäisvaatimukset häk-kikoolle, jossa löydettyjä eläimiä saa pi-tää, mutta juuri mitään muita vaatimuk-sia laissa ei ole. Yleisin käytäntö on, että kunnat kilpailuttavat palvelut ja se yrittä-jä, joka tekee edullisimman tarjouksen, saa löytöeläimet vastuullensa.

Eläinten kannalta ikävää on, että hoito-layrittäjiltä ei vaadi mitään ammattitaitoa eikä eläinten pito-olosuhteidenkaan tar-vitse olla kummoiset. Kun 15 vuorokaut-ta on kulunut umpeen, saa kunta päättää itsenäisesti, mitä löytöeläimille tapahtuu. Usein eläimet luovutetaan hoitolayrittä-jälle, joka saa tämän jälkeen myydä eläi-met uuteen kotiin. Eläimen tämän jälkei-sestä hoidosta ei kuitenkaan välttämättä huolehdita asianmukaisesti ja uuteen ko-tiin luovutetaan eläimiä, joita ei ole roko-tettu saati sterilisoitu.

Kuntien olisi otettava löytöeläintoi-minnan kilpailutuksessa hinnan rinnal-le tärkeimmiksi kriteereiksi löytöeläimiä hoitavan henkilökunnan ammattitaito se-kä sellaiset eläinten pito-olosuhteet, jotka lisäävät eläinten hyvinvointia.

Lisää valvontaeläinlääkäreitäTunnettu ongelma on kunnaneläinlääkä-rien työtaakka sekä hankala tilanne mo-nien eläinsuojelutapausten kohdalla: kun kunnaneläinlääkäri toimii sekä hoitavana eläinlääkärinä että alueen eläinsuojeluval-vojana, voi tulla kiusaus olla puuttumat-

ta eläinsuojelutapauksiin asiakkaan me-nettämisen pelossa. Toisaalta myös asia-kas voi jättää eläinlääkärin kutsumatta pe-lätessään, että eläinlääkäri tekee samalla käynnillä eläinsuojelutarkastuksen.

Valtio on tullut kuntia vastaan tämän hankalan ongelman ratkaisemisessa. Kunnat voivat yksin tai yhdessä naapuri-kuntien kanssa palkata erillisen valvonta-eläinlääkärin, jonka ainoana tehtävänä on vastata eläinsuojeluvalvonnasta alueella. Valtio kustantaa virasta syntyvät kulut.

Osa kunnista on jo tarttunut mahdol-lisuuteen ja perustanut erillisiä valvonta-eläinlääkäreiden virkoja. Suurin osa kun-nista on kuitenkin yhä ilman tätä virkaa, joten asian ajaminen kunnallispolitiikan kautta on tärkeää.

Materiaalia netissäAnimalian sivuilta animalia.fi/vaalit löy-tyy runsaasti lisää tietoa eläinsuojelus-ta ja kunnallisvaaleista. Voit esimerkiksi tarkistaa sivuilta listan niistä ehdokkais-ta, jotka ovat sitoutuneet edistämään kas-visruokailua kunnassaan. Sivuilta löytyy myös kattava materiaalipaketti ehdokkai-den käyttöön, mutta oppaasta on varmas-ti hyötyä muillekin, joita eläinsuojeluasi-oiden ajaminen kunnassa kiinnostaa sy-vemmin.

Animalia on julkaissut myös vaaliesit-teen, jota voi tilata jakoon sähköpostitse [email protected]

tilaa

vaaliesitteitä

jaettavaksi!

Ennakkoäänestys 17.-23.10. vaalipäivä

28.10.

Page 4: Animalia-lehti 3/2012

6 3 /2012 73 /2012

olen joskus ajatel-lut piirtää sarjakuvan, jossa eläinlääkäri vie-railee maalaisisännän luona. Ensin katso-taan, että perheen koi-ran turkki on kunnos-sa, ei hammaskiveä. Juoksuvaijeri on riittä-vän pitkä, ravinto sopi-vanlaista tuon ikäiselle lemmikille, päivittäiset kävelylenkit ovat sään-nöllisiä ja riittävän pit-kiä. Keskustellaan siitä, onko toisen koiran otta-

minen tämän kokoiseen talouteen järkevää. Sen jälkeen vilkaistaan tuotantopuolelle, jossa kymmenet ketut pyörivät häkeissään ja to-detaan, että täälläkin on kaikki kunnossa.

Olen itsekin maalta. Meilläkin yritettiin kasvattaa koiraa oikein ja pitää kissat tyytyväisinä, samalla kun lehmät olivat enimmän osan vuotta kytkettyinä metallilängissä eteensä tuijottaen.

Ihmisellä on loistava kyky selittää itselleen täysin ääliömäiset kuviot luonnollisiksi ja välttämättömiksi. Jos asiantila jatkuu sa-manlaisena riittävän pitkään, siitä tulee perinne. Ja perinnehän on pyhä.

Turkiseläinten ja muiden tuotantoeläinten olojen parantami-seen pyrkivää aktivismia tahdotaan pitää naivismina ja haihattelu-na. Äärimmäisen lapsellista pelleilyä on todellisuudessa se, kuinka hengenlahjoiltaan täysin vastaavat eläimet jaetaan hemmoteltaviin ”lemmikkeihin” ja ”tuotantoeläimiin”, joiden elintilaksi riittää mai-niosti neliömetri häkissä.

Olen sikäli optimisti, että uskon nykyisen tuplastandardin ole-van tuleville sukupolville epäuskoisen halveksunnan aihe. Asialle voi jopa naureskella, jos ei joudu näkemään sitä liian läheltä.

pertti jarla

Kirjoittaja on Fingerpori-sarjakuvan piirtäjä-käsikirjoittaja sekä Turkistarhaton Suomi –kampanjan tukija

Sanottua

”Meillä ihmisillä stereotypiaan rinnastettavaa toimintaa ovat esimerkiksi hölkkä ja purkan pureskelu.” - Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n eläinten hy-vinvoinnista vastaava johtaja Taina Haarahiltunen, Maaseudun Tulevaisuus 18.7.2012

”Eläinten pitäminen häkeissä puhtaasti eliittitarpeiden tuottamiseksi on eettisesti täysin kestämätöntä.” – Kirjailija, näyttelijä Reidar Palmgren, A-studio 13.8.2012

”Suomen on korkea aika liittyä niiden sivistysvaltioiden joukkoon, jotka ovat kieltäneet turkistarhauksen.” – Rakel Liekki, kuvataiteilija ja toimittaja Turkistarhaton Suomi –kampanjassa

”Kosmetiikkateollisuus on liemessä.” - Eläinkokeiden vaihtoehtoja tutkivan Vaihtoehtomenetel-mäkeskus Ficamin johtaja Tuula Heinonen arvioi Turun Sa-nomissa 21.7.2012 sitä, miten EU:n eläinkoekielto vaikuttaa kosmetiikkateollisuuteen

”Pitäisi luopua termistä ’tuotantoeläin’. Eläin on eläin tar-peineen, oli se sitten tuotantoeläin tai lemmikki. Kun eläintä nimitetään tuotantoeläimeksi, hyväksytään epä-eläimelliset olosuhteet.” – Nimimerkki Kettumummo vastaa kysymykseen siitä, miten tuotantoeläinten oloja pitäisi parantaa. YLEn verkko-sivut 14.8.2012

”Henkilökohtaisesti ei kiinnosta eläinten olot. Tärkeintä että pihvi on puoliraaka ja mehevä.” –Nimimerkki Narsisti vastaa kysymykseen siitä, miten tuo-tantoeläinten oloja pitäisi parantaa. YLEn verkkosivut 14.8.2012.

Pertti JarlaKolumniUutiset Koonnut Laura Uotila

Risut ja ruusut

Ministeriöille, jotka eivät ole vielä taanneet jatkorahoitusta eläinkokeil-le vaihtoehtoja kehittävälle FICAMille

Italialaisille eläinsuojelijoille, joiden aktiivisuuden ansiosta koiria eläin-kokeita varten kasvattanut laitos suljettiin ja 2 500 pelastettua beaglea sijoitettiin uusiin koteihin

Herra jakoi luoma-kunnan lemmikeihin ja häkkieläimiin

hollannissa on jo muutaman vuoden ajan väännetty kättä mink-kitarhauksen tulevaisuudesta. Hei-näkuussa Hollannin parlamentti ää-nesti sen puolesta, että minkkitarha-us on kiellettävä. Lainvoimaiseksi as-tumiseen vaaditaan kuitenkin vielä myös senaatin hyväksyntä.

Tätä kirjoitettaessa vaikuttaa sil-tä, että senaatti on hyväksymässä tar-

Kosmetiikan eläin-kokeet lopetettava

kaikista maailman maista yli 80 % sal-lii kosmetiikan vuoksi tehtävät eläinko-keet ilman rajoituksia. Cruelty Free Inter-national on keväällä käynnistetty kansain-välinen kampanja ja järjestö, jonka tarkoi-tuksena on lopettaa kosmetiikan eläinko-keet kaikkialta maailmasta. Kampanjan tavoitteena on lähestyä asiaan vaikuttavia viranomaisia ja saada näiden kautta kos-metiikan eläinkoekiellot etenemään eri valtioissa.

Kampanjan käynnistäjänä toimi brit-tiläinen järjestö BUAV, joka on jo pit-kään tehnyt eläinkokeiden vastaista työ-tä EU:ssa. Myös Animalia on mukana le-vittämässä kampanjan viestiä. Mukaan on liittynyt lisäksi the Body Shop, jonka liik-keissä 65 maassa on mahdollista allekir-joittaa asiaa tukeva vetoomus.

Lisätietoja kampanjasta löytyy sivul-ta www.crueltyfreeinternational.org. Muis-ta myös allekirjoittaa EU:n kosmetiikan eläinkoekieltoa tukeva vetoomus osoit-teessa www.nocruelcosmetics.org.

suomessa suoritetaan viranomaisten toimesta kahdenlaisia eläinsuojelutarkas-tuksia: EU:n velvoittamia tuotantoeläin-tilojen tarkastuksia sekä epäilyyn perus-tuvia eläinsuojelutarkastuksia.

Viime vuonna EU-eläinsuojelutarkas-tuksissa käytiin 545 eläintilalla, joista 28 prosentista löytyi huomautettavaa. Tilois-ta kolme neljästä valitaan mukaan riskipe-rusteisesti ja loput satunnaisarvonnalla.

Turkistarhojen eläinsuojeluongelmat pysyivät edelleen korkealla tasolla: 53 % tarkastetuista turkistarhoista sai huo-mautuksen, syynä esimerkiksi tilavaati-musten rikkominen. Sikojen ja muninta-kanojen osalta tarkastusten tulokset pa-

Joka neljännellä tarkastetuista tiloista huomautettavaa

rantuivat hieman. Sikaloista 25 prosentis-sa ja munijakanaloista 19 prosentissa to-dettiin eläinsuojelusäädösten rikkomista.

Nautatiloista 27 prosenttia sai huo-mautuksen mm. puutteellisen navetan puhtaana pidon sekä laiminlyödyn sork-kahoidon takia. Lammastiloista 25 pro-senttia rikkoi eläinsuojelusäädöksiä.

Epäilyyn perustuvien eläinsuojelutar-kastusten määrä kasvaa vuosittain. Viime vuonna tarkastuksia tehtiin jo yli 3 600. Näistä 38 % johti toimenpiteisiin. Tuo-tantoeläintilat saivat lemmikkieläinten omistajia enemmän huomautuksia, mut-ta lemmikkieläimiin kohdistui enemmän kiireellisiä toimenpiteitä.

Minkkitarhaus vihdoin tiensä päässä Hollannissa?

lau

ra u

oti

la

anim

alia

hauksen lakkauttamisen. Päätös on merkittävä, sillä Hollanti on maail-man suurimpia minkintuottajia, ja turkisalalla on taloudellista merki-tystä valtiolle. Jo aiemmin Hollan-ti on kieltänyt kettujen ja chinchillo-jen tarhaamisen, joten minkkitarha-uksen kieltäminen tulisi lopettamaan koko turkisalan maassa.

ann

eli s

alo

Page 5: Animalia-lehti 3/2012

8 3 /2012 93 /2012

Koskaan aiemmin ei Suomes-sa ole puhuttu näin paljon tuo-tantoeläinten oloista kuin ny-kyään. Asia on pakko uskoa,

kun sen sanoo eläinlääketieteen tohto-ri ja emeritusprofessori Hannu Salonie-mi. Saloniemi on tutkinut eläinten hyvin-vointia koko nelikymmenvuotisen uran-sa. Viimeiset kolme vuotta hän on toimi-nut tuotantoeläinten hyvinvoinnin neu-vottelukunnan (TEHVNK) puheenjoh-tajana.

Pitkällä nimellä siunattu neuvottelu-kunta on noin viisitoistajäseninen ryh-mä, joka neuvoo maa- ja metsätalous-ministeriötä eläinten hyvinvointiin liit-tyvissä asioissa. Sen pani alulle entinen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Lii-sa Anttila vuonna 2009.

TEHVNK on ottanut kantaa esimer-kiksi nautojen tuotanto-oloihin, tuotta-jien uupumusriskiin ja vasikoiden nu-poutukseen eli sarvenaihioiden poltta-miseen. Kannanottoja suurempana saa-vutuksena Saloniemi pitää kuitenkin syn-tynyttä keskustelukulttuuria. Neuvottelu-kunta yhdistää saman pöydän ääreen hy-vinkin erilaisia näkemyksiä eläintuotan-nosta. Mukana ovat muun muassa Maa-taloustuottajain keskusliitto MTK, Ku-luttajaliitto, liha-alan yritys LSO Foods sekä kaksi eläinsuojelujärjestöä: Anima-lia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistys-ten liitto.

pitkä tie eläinten hyvinvoinnin puolestapuhujana

Hannu Saloniemi on tutkinut eläinten hyvinvointia koko nelikymmenvuotisen uransa. Hänen mielestään tuotantoeläinten olot kehittyvät Suomessa hyvään suuntaan. Viimeiset kolme vuotta tuotantoeläinten ”työehdoista” on sovittu erityisessä neuvottelukunnassa.

Saloniemi kiittelee sitä, kuinka avopu-heista ja asiallista keskustelu on ollut.

“Ainakaan perinteinen vastakkainaset-telu tuottajien ja eläinsuojelujärjestöjen välillä ei ole pahentunut. Ihmiset ymmär-tävät toistensa kantoja paremmin ja sitä kautta on mahdollista kehittää eläinten hyvinvointia.”

”Tarvitaan hyvä sydän, mutta myös tietoa”Eläinten julman kohtelun ehkäisemises-tä on puhuttu Suomessa jo yli sata vuot-ta. Viimeiset 20-30 vuotta eläinten oloja ja käytöstä on myös tutkittu ja saatu yhä enemmän tietoa eläinten tarpeista. Tämä on Saloniemestä oleellista.

“Eläinsuojeluasioita edistettäessä tar-vitaan hyvä sydän, mutta myös tietoa”, hän muotoilee. Eikä bisnestajustakaan ole haittaa, sillä nykyään eläintuottajat ymmärtävät, että eläinten hyvinvointia edistämällä oma bisneskin menestyy.

“Taloudelliset näkökohdat ovat tämän keskustelun kulmakiviä.”

Hiukan yllättäen Saloniemen mukaan eläinten hyvinvoinnille oleellista olisi nyt kouluttaa kuluttajia.

“Tutkimustieto saavuttaa nykyisin olennaisesti paremmin tuottajat kuin ku-luttajat.”

Saloniemi toivoisi, että kuluttajat kat-soisivat kaupassa muutakin kuin hintaa ja että kiinnostunut kuluttaja myös löytäisi

pakkauksesta tietoa. Esimerkiksi lihapak-kaus kertoo erittäin vähän siitä, miten li-ha on tuotettu. Saloniemi uskoo, että ku-luttajien oikeudentaju ajaisi eläinystäväl-lisiin päätöksiin, jos asiallista informaa-tiota vain olisi kaupassa tarjolla. Keväällä TEHVNK perehtyikin uusiin hyvinvoin-timerkintöihin, joita kaavaillaan sianliha-pakkauksiin jo tänä vuonna.

Eläinten hyvinvointiasiat tutuiksi jo koulussaSaloniemi itse valitsee pääasiassa koti-maista ruokaa, koska täällä tuotantoa val-votaan.

“Olen aika hintatietoinen, mutta en koskaan osta tanskalaista kinkkua, vaikka jouluksi ostan kinkun. Amerikkalaista li-haa en ostaisi, vaikkei mitään muuta oli-si tarjolla. En pidä sen tuotantotapaa hy-väksyttävänä.”

Luomuun Saloniemi suhtautuu hie-man kriittisesti. Hän muistuttaa, että luo-musäädöksetkin ovat eri tahojen neuvot-

teksti riikka suominen kuvat matti putkonen ja laura uotila

Hannu Saloniemi

Kotoisin maatilalta Nummelta (ny-kyinen Nummi-Pusula) läntiseltä UudeltamaaltaValmistui Helsingin yliopistosta eläinlääkäriksi vuonna 1970Pitkä akateeminen ura eläinlääke-tieteellisen tiedekunnan professori-na ja dekaanina. Eläkkeellä vuodes-ta 2008.Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neu-vottelukunnan puheenjohtajana vuodesta 2009 marraskuuhun 2012.Vapaa-ajan harrastukset: Luen pal-jon ja tykkäisin olla vielä enemmän mökillä. Omalla pihalla voi onnek-si kuopia. “Voi sanoa, että olen hyvin menestynyt kompostiviljelijä.”Ei omia lemmikkieläimiä. “Vaimo ja vanhin poikani ovat allergisia. En tie-dä olisinko hankkinut muutenkaan lemmikkiä. Toisen poikani kissaa on kyllä hauska seurata. Se näyttää nauttivan elämästään.”

telema kompromissi eikä eläinten hyvin-vointi ole luomussa tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä.

Kuluttajien lisäksi Saloniemi haluai-si tutustuttaa koululaiset kotieläinten elä-mään niiden syntymästä teurastamiseen. “Jos eläintä haluaa kunnioittaa, niin täy-tyy sen elämä tuntea.”

TEHVNK esittikin Opetushallituk-selle vuosi sitten, että ala-asteella opetus-suunnitelmassa käsiteltäisiin kotieläimiä. “Oli pettymys, ettei kirjeeseen edes vas-tattu”, Saloniemi harmittelee.

Marraskuussa Hannu Saloniemi jättää puheenjohtajan paikkansa TEHVNK:ssä. Seuraajasta ei vielä ole tietoa. Saloniemi uskoo, että maa- ja metsätalousministeriö kuuntelee jatkossakin neuvottelukuntaa. Entisestään työ tehostuisi, jos neuvottelu-kunta saisi vielä sihteerin.

Munijakanojen ja lihasikojen olosuhteissa ongelmiaHannu Saloniemi iloitsee siitä, että eläin-

ten hyvinvointi on hänen uransa ai-kana kehittynyt pääosin parempaan päin. Lypsylehmät voivat moninker-taisesti paremmin kuin parsinavetois-sa 50 vuotta sitten. Emakotkin voi-vat paremmin, koska niitä pidetään entistä vähemmän häkeissä. Munija-kanojen kohdalla tilanne on huonom-pi, koska ankara häkkibuumi huonon-si niiden oloja. Myöskin ahtaasti elä-vät lihasiat ovat Saloniemen mielestä ongelma.

Äsken jo näytti siltä, että sikojen oloihin oli tulossa parannuksia. Mi-nisteriö oli esittänyt sioille enemmän elintilaa, luonnonvaloa ja tonkimistar-peita. Vaikka siirtymäajat olivat hyvin pitkiä, niin ehdotus oli askel oikeaan suuntaan. Kesäkuun puolessa välis-sä asetus kuitenkin vedettiin yllättäen pois valtioneuvoston istunnosta. Mi-nisteriön mukaan se aiotaan kuitenkin ottaa uudestaan käsittelyyn myöhem-min syksyllä.

Page 6: Animalia-lehti 3/2012

10 3 /2012 113 /2012

animalian toimisto pakkasi kimp-sunsa ja kampsunsa heinäkuun lopul-la ja muutti Helsingin Suvilahteen. Uusi, valoisa toimisto sijaitsee osoit-teessa Suvilahdenkatu 4, vain reilun sadan metrin päässä Helsingin Sör-näisten metroasemalta.Uusi toimisto on avoinna kaikil-le Animalian jäsenille maanantaista perjantaihin kello 10-15. Toimistolle voi tulla keskustelemaan ajankohtai-

sista eläinasioista sekä Animalian toi-minnasta. Tai ihan vaan nauttimaan kupposen kahvia tai teetä. Toimiston yhteydessä sijaitseva Ani-malian kirjasto palvelee jäseniä kirja- ja DVD-kokoelmineen. Ja toimistolla voi toki myös tehdä eläineettisiä os-toksia: uudistuneessa puodissamme on myynnissä tekstiilejä, kirjoja, ko-ruja ynnä muuta mukavaa.

vesa saarinen

Animalia muutti suvilahteen

Animalian uudelle toimistolle on helppo saapua: toimisto sijaitsee kivenheiton päässä Helsingin Sörnäisten metroasemalta.

kesäkiertue käynnistyi toukokuussa ja jatkui elokuun iltoi-hin asti. Toukokuussa vierailimme Mahdollisuuksien toreilla useassa eri kaupungissa, osallistuimme Jyväskylässä Yläkaupun-gin Yöhön, Tampereella Vegfestiin sekä Helsingissä Kallio kuk-kii -tapahtumaan. Suuri ponnistus oli myös Helsingin Kaisanie-messä järjestetty Maailma kylässä -tapahtuma, jossa meillä oli sekä pöytäpaikka että useita kymmeniä vapaaehtoisia keräämäs-sä allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen.

Kesäkuussa kiertuelaiset suuntasivat tiensä muun muassa Kouvolaan, jossa tarjolla oli niin Kouvolan Komiat kuin Kult-tuuritallitkin. Seinäjoen Provinssirockissa näkyminen oli tärke-ää ja puolenkuun paikkeilla otettiin haltuun myös Kotka sekä Kuopio. Kesäkuu päättyi Helsinki Prideen.

Heinäkuussa osallistuimme Oulussa Hässäkkä-päiville se-kä Qstockiin, Joensuussa Ilosaarirockiin sekä Porissa Pori Jazz -tapahtumaan. Myös Faces-etnofestivaalilla vietimme mukavan viikonlopun.

Elokuussa vauhtimme ei hiljentynyt, vaan pyörähdimme Heinolassa, Taiteiden yö -tapahtumissa, Lahti Block Partyssa

sekä Kouvolan Meidän maaseutu -tapahtumassa. Kiertue päät-tyi Joensuussa vietettyyn Joen yöhön.

Kesäkiertueen 2012 teemana oli turkistarhattomaan Suo-meen tähtäävä kansalaisaloite, johon kerättiin allekirjoituksia ahkerasti. Kiertuepysäkeillä animalialaiset järjestivät tempauk-sia, tapasivat ihmisiä sekä jakoivat tietoa toiminnastamme.

Ilman kesäkiertuetta emme olisi saaneet kansalaisaloitteelle niin runsasta näkyvyyttä ja niin paljon allekirjoituksia kuin nyt saimme. Ilman vapaaehtoisia emme olisi saaneet aikaiseksi näin näkyvää kiertuetta. Suuri kiitos kiertueen onnistumisesta kuu-luu siis kaikille vapaaehtoisille toimijoillemme, jotka ovat anta-neet aikaansa Animalian toimintaan, niin sadesäällä kuin hiosta-van helteen kuumuudessa.

Ensi vuoden kesäkiertueen teema on vielä salaisuus, mutta olisi hienoa saada teidät yhtä runsain joukoin ja yhtä suurella innolla mukaan myös ensi kesänä. Sitä ennen olette lämpimäs-ti tervetulleita mukaan toimintaamme alueosastoissa – lue alue-osastotoiminnasta vaikkapa osoitteesta www.animalia.fi.

Kiitos animalialaisille onnistuneesta kesäkiertueesta!

Animalian keskus-toimisto Suvilahdessa

Osoite: Suvilahdenkatu 4, Helsinki (Suvilahti/Sörnäinen)Avoinna: ma-pe klo 10-15Puhelin: 09 720 [email protected]

vesa

saa

rin

en

teksti ninni pekkala kuva teppo lahti

Page 7: Animalia-lehti 3/2012

12 3 /2012 133 /2012

Suomessa astui viime keväänä voi-maan laki kansalaisaloitteesta. Sen ansiosta aivan jokainen suo-malainen voi saada oman laki- tai

toimenpidealoitteensa eduskunnan käsit-telyyn, mikäli aloite kerää taakseen vähin-tään 50 000 äänioikeutetun suomalaisen allekirjoitukset.

Yhtäkään kansalaisaloitetta ei ole edus-kunnalle vielä jätetty, mutta useita on vi-reillä. On todennäköistä, että eduskunta saa ensimmäisenä kansalaisaloitteena kä-siteltäväkseen merkittävän eettisen kysy-myksen: tulisiko turkistarhaus Suomessa lakkauttaa?

Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta eläi-mille –järjestö sekä SEY Suomen Eläin-suojeluyhdistysten liitto käynnistivät tou-kokuun puolivälissä kansalaisaloitekam-panjan, jonka tehtävänä on kerätä tarvit-tavat 50 000 allekirjoitusta marraskuun puoliväliin mennessä. Kampanja on jär-

jestöille ja sadoille vapaaehtoisille suu-ri ponnistus, mutta se on osoittautunut ponnistelujen arvoiseksi.

”Kaikki kampanjassa mukana olevat jär-jestöt ovat positiivisesti yllättyneitä siitä, miten laajasti ihmiset ovat lähteneet kam-panjaan mukaan”, kertoo kansalaisaloite-kampanjaa koordinoiva Ilkka Hiltunen.

Hiltusen mukaan Animalian sekä mui-den järjestöjen aktiivit ovat tehneet val-tavan työn allekirjoitusten keräämiseksi. Järjestöaktiivien lisäksi kampanjaan on innostunut lähtemään myös ihmisiä, joil-la ei ole minkäänlaista aiempaa järjestö- tai aktiivitaustaa.

”Tällaisten ihmisten saaminen mukaan on ollut älyttömän mukavaa, ja on hie-noa, että olemme voineet tarjota monille eläinten oloista huolestuneille mielekästä tekemistä”, Hiltunen sanoo.

Samaa mieltä on kampanjassa muka-na olevan Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius.

”Kansalaisjärjestöjen eräs tehtävä on tuottaa yhteiskunnallisesti valveutuneita ihmisiä. Kansalaisaloite on hieno projek-ti, joka on aktivoinut uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan”, Stranius kertoo.

Vapaaehtoistyötä eläinten hyväksiKansalaisaloitekampanja ei onnistuisi, mikäli sadat vapaaehtoiset eivät olisi lah-joittaneet sille aikaansa. Eräs heistä on tamperelainen Animalia-aktiivi Heini As-pelin-Perko.

”Lähdin keräämään allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, sillä turkistarhaus on eräs Suomen suurimmista kansallisis-ta häpeäpilkuista. Turkistarhaus on eet-tisestä ja ekologisesta näkökulmasta kes-tämätöntä, ja sen lisäksi alalla rikotaan eläinsuojelulainsäädäntöä”, Aspelin-Per-ko perustelee.

Allekirjoituksia Aspelin-Perko on ol-lut keräämässä muun muassa Tampereel-la järjestetyssä Mahdollisuuksien tori –ta-pahtumassa.

”Ihmiset suhtautuivat kampanjaan hy-vin positiivisesti. Kaikki eivät halunneet allekirjoittaa aloitetta, mutta heiltäkään en kuullut herjaavia kommentteja.”

Aspelin-Perkon mukaan allekirjoituk-sia on hyvä kerätä erilaisista tapahtumista, erityisesti sellaisista, joissa ihmiset käyttä-vät vähän tai eivät lainkaan alkoholia.

”Itse lähestyn ihmisiä kohteliaasti ja hymyillen. En ryhdy väittelemään henki-

”Jokainen allekirjoitus auttaa, ja pienelläkin työllä on suuri arvo.”

kansalaisaloite turkistarhauksen lakkauttamiseksi innostaa

Kymmeniä tuhansia allekirjoituksia.Satoja vapaaehtoisia. Positiivista pöhinää eläinten puolesta. Animalian ja muiden järjestöjen yhteinen kansalaisaloitekampanja turkistarhauksen lakkauttamiseksi on myötätuulessa.

teksti vesa saarinen kuvat teppo lahti

Page 8: Animalia-lehti 3/2012

14 3 /2012 153 /2012

lön kanssa, joka ei ole kiinnostunut aloit-teesta, vaan poistun kohteliaasti kiittäen. Mielestäni aloitetta ei saa ryhtyä tuputta-maan, sillä silloin se saa negatiivista julki-suutta”, Aspelin-Perko vinkkaa.

Positiivista palautettaAspelinin kokemukset allekirjoituksien keräämisestä ovat olleet positiivisia. Sa-maa viestiä kertovat myös kansalaisaloit-teen taustajoukot.

”Positiivisen palautteen määrä on yllät-tänyt: negatiivista palautetta ei ole tullut juuri lainkaan”, kampanjakoordinaattori Ilkka Hiltunen kertoo.

Järjestöt varautuivat etukäteen siihen, että kampanja saattaisi kohdata ilkivaltaa tai jopa painostusta. Kumpaakaan ei kam-panjassa ole juuri esiintynyt.

”Muutamilla keräyspisteillä on tehty pientä ilkivaltaa, esimerkiksi lomakkei-ta on muutamassa paikassa revitty, mutta sekin on ollut vähäistä”, Hiltunen toteaa.

Keskustelujen sekä positiivisen palaut-teen perusteella vaikuttaa siltä, että Ani-malian sekä muiden kampanjassa muka-na olevien järjestöjen tavoite turkistar-hauksen lakkauttamisesta on lähempä-

nä kuin koskaan. Vaikka mahdollisuudet kampanjassa ovat vaikka mihin, jalat on syytä pitää maassa.

”Aloitteen päätyminen eduskuntakäsit-telyyn ei tietenkään tarkoita sitä, että tur-kistarhaus loppuu Suomessa välittömäs-ti. Se kuitenkin on eduskunnalle tärkeä merkki siitä, että suomalaiset ovat huolis-saan eläinten hyvinvoinnista. On merkit-tävä viesti, että kymmenet tuhannet ihmi-set haluavat allekirjoituksillaan, että edus-kunta säätää eläinten kannalta parempia lakeja”, Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli muistuttaa.

Seuraavat askeleetTämän jutun kirjoitushetkellä, helteettö-män heinäkuun loppupuolella, kansalais-aloitekampanjan puoliväli lähestyy. Alle-kirjoituksia kampanja on kerännyt noin 30 000, mikä on erityisen hieno saavutus siksi, että kaikki allekirjoitukset on kerät-ty paperilla.

”30 000 allekirjoitusta tarkoittaa myös sitä, että sadat vapaaehtoiset ovat koh-danneet tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä ja käyneet keskusteluja turkiseläinten hy-vinvoinnista Suomessa. Tällaiset kohtaa-

miset ovat tärkeitä matkalla kohti eläin- eettisempää Suomea”, Animalian toimin-nanjohtaja Kati Pulli huomauttaa.

Syksyllä järjestöt jatkavat ihmisten kohtaamista erilaisissa tapahtumissa. Luvassa on myös kansalaisaloitteeseen liittyviä tempauksia, ehkä jopa turkis-tarhattomaan Suomeen liittyviä tapah-tumiakin.

”Kesällä olemme kohdanneet ihmi-siä erilaisissa kesätapahtumissa. Syksyllä jatkamme allekirjoitusten keräämistä ka-duilla, mutta yritämme ylittää uutiskyn-nyksen myös erilaisilla positiivisilla tem-pauksilla”, Pulli kertoo.

Tulevaisuudessa häämöttää mahdol-lisuus allekirjoittaa kansalaisaloite myös sähköisesti. Tätä kirjoitettaessa palvelu tai sen toteutumisajankohta eivät kuiten-kaan ole varmistuneet.

”Sähköistä järjestelmää ei kannata ryh-tyä odottamaan, vaan allekirjoituksia tar-vitaan paperimuodossa. Siksi tarvitsem-me innokkaita vapaaehtoisia ja ihan jo-kaista eläinten ystävää tekemään työtä turkiseläinten puolesta. Jokainen allekir-joitus auttaa, ja pienelläkin työllä on suu-ri arvo”, Pulli muistuttaa.

Mitä sinä voit tehdä?

Viisi vinkkiä matkalla kohti turkistarha-tonta Suomea. toimi nyt – jokainen allekirjoitus on tärkeä!

1 Allekirjoita kansalaisaloiteTäytä ja allekirjoita tämän lehden vä-

lissä toimitettava lomake. Taita lomake kahtia, teippaa tai nido se kiinni ja pudo-ta postilaatikkoon siten, että kääntöpuo-len palautusosoite jää näkyviin. Animalia maksaa postimaksun puolestasi.

2 Kerää allekirjoituksia ystäviltäsiJos olet jo allekirjoittanut aloit-

teen, pyydä perheenjäsentäsi, ystävääsi tai työkaveriasi allekirjoittamaan aloite. Voit valokopioida tämän lehden välissä olevan aloitelomakkeen niin monta ker-taa kuin haluat, tai voit tulostaa lomak-keita osoitteesta www.turkistarhatonsuo-mi.fi. Jos keräät useamman lomakkeen, voit laittaa ne yhteen kirjeeseen. Kirjoita osoitteeksi Animalia ry, tunnus 5007666, 00003 Vastauslähetys, jolloin postimaksu on maksettu puolestasi. Jos haluat sääs-tää Animalian postikuluissa, voit myös laittaa lomakkeet kuoreen, liimata siihen postimerkin ja lähettää kuoren osoittee-seen Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

3 Kerää allekirjoituksia tapahtu-massa

Lähde keräämään paikalliseen tapahtu-maan allekirjoituksia! Kalenterin tapah-tumista sekä vinkkejä keräämiseen löy-dät osoitteesta www.turkistarhatonsuo-mi.fi.

4 Pudota lomakkeita naapurien pos-tilaatikkoihin

Voit ”luukuttaa” eli pudottaa tyhjiä lo-makkeita naapuruston postiluukuista vaikkapa iltalenkin yhteydessä. Luuku-tukseen sopivan lomakeversion löydät osoitteesta www.turkistarhatonsuomi.fi.

5 Kerro ja kirjoita kampanjastaMuistuta Facebookissa tai Twitteris-

sä kansalaisaloitekampanjasta: jaa linkki kampanjan verkkosivuille. Voit myös kir-joittaa blogimerkinnän tai mielipidekir-joituksen paikallislehteesi kampanjan se-kä turkistarhattoman Suomen puolesta.

Page 9: Animalia-lehti 3/2012

16 3 /2012 173 /2012

Ei pelkkää laitumella kirmailua - lampaidenkin hyvinvointia voidaan parantaa

peeksi turvallinen. Lisäksi joillain tiloilla ongelmana oli eläinten riittämätön veden saanti ja muu puutteellinen hoito. Suurin osa rikkeistä johtui siis lampaiden epäam-mattimaista hoidosta sekä tietämättömyy-destä lampaiden lajityypillisistä tarpeis-ta ja siitä, mitä laki lampoloilta edellyttää.

ProAgria Pirkanmaan lammasneuvo-jan Kaie Ahlskogin mukaan oikeanlai-sesta lampaiden kasvatuksesta on tarjol-la riittävästi tietoa, jos lampuri vain ha-luaa sitä hankkia. Kun uuhia hankitaan, neuvoo niiden myyjä mielellään perusasi-oissa. Tarjolla on myös Eviran julkaisema lammasopas ja erilaisia nettisivustoja, joi-den avulla saa lisäneuvoja. Lisäksi lampu-ri voi tilata lammasneuvojan käymään ti-lallaan tai osallistua itse koulutuksiin.

Lammasneuvojan mukaan suurin osa lampureista huolehtii lampaistaan hyvin. Koska lammastalouden kannattavuus on ollut huono, eivät kaikki lampurit ole kui-tenkaan olleet halukkaita tekemään eläinten hyvinvointia parantavia investointeja. Esi-merkiksi lämmitettäviä juomakuppeja juok-sevan veden takaamiseksi myös talvikaudel-la ei kaikkiin lampoloihin ole hankittu.

ProAgria on järjestänyt koulutuksia myös eläinlääkäreille, koska vain harval-la eläinlääkärillä on riittävä tietämys lam-paista. Lampurien ja eläinlääkärien kou-luttaminen on koettu tehokkaaksi ja hy-väksi tavaksi vaikuttaa lampaiden hyvin-vointiin.

Kesällä maaseudulla voi kohdata idyllisen näyn: lampaat laiduntavat vehreällä niityllä ja uuhien vierellä juoksentelee suloisia karitsoita. Harva on kuitenkaan vieraillut lampolassa tai on miettinyt

millaisia hyvinvointiongelmia lampaiden pitoon liittyy.

Vaihtoehtoja korvamerkeilleVääränlaisen hoidon ja huonojen pito-olosuhteiden lisäksi hyvinvointiongelmia aiheuttavat esimerkiksi korvamerkit, jot-ka voivat jäädä kiinni mm. aitoihin ja ai-heuttaa korvien repeytymisiä ja tuleh-duksia, jotka pahimmillaan johtavat kuo-lioihin.

Lampaiden hyvinvoinnin parantami-seksi on ehdotettu, että korvamerkkien vaihtoehtona tulisi hyväksyä myös tatu-ointi tai pötsiin sijoitettava bolus (erään-lainen elektroninen merkki). Elektroniset merkit helpottaisivat myös eläinten käsit-telyä. Tämä merkitsemistapa on käytös-

sä joissakin EU-maissa, mutta EU-komis-sio edellyttää edelleen kahta merkintää ja siksi Suomessa ei ole vielä ryhdytty uu-distamaan merkintöjä. Onneksi markki-noille on tullut pienempiä korvamerkke-jä, jotka pysyvät aiempaa paremmin lam-paiden korvissa.

Ongelma on myös isojen lammasti-lojen urakkakeritsemiset. Niissä kerin-

tä saatetaan suorittaa liian nopeasti, mikä taas voi aiheuttaa tarpeettomia haavoja. Toisaalta on myös ongelmallista, jos ke-rinnän suorittaa liian kokematon henkilö, jolloin keritseminen kestää kauan ja lam-mas joutuu olemaan erossa laumastaan turhan pitkään.

Muitakin huolenaiheita lampaiden kasvatuksessa on, kuten karitsoiden tur-han varhainen vieroittaminen tai teuras-karitsoiden sisäkasvatus muiden lam-paiden ollessa kesälaitumella. Eläinsuo-jelulaki ei vaadi lampaille mahdollisuut-ta laiduntamiseen tai edes ulkoiluun, jo-ten lampaiden sisäkasvatus saattaa tule-vaisuudessa yleistyä. On kuitenkin ollut ilahduttavaa, että lammasala on viime ai-koina selvästi osoittanut olevansa valmis tekemään töitä lampaiden paremman hy-vinvoinnin puolesta.

teksti elina valkama kuvat tiina kumpulainen ja elina valkama

Eläinten hyvinvointi-tukea myös lampaille

eu:n maataloustukijärjestelmään on kuluvalla tukikaudella kuulu-nut eläinten hyvinvointituki, jota on maksettu tuen ehdot täyttäville nau-ta- ja sikatiloille. Ensi tukikaudella eli vuodesta 2014 eteenpäin tukea voi-daan maksaa myös lammastiloille.

Uusia tukiehtoja on laadittu maa- ja metsätalousministeriön perusta-massa työryhmässä, jossa on edusta-jia eri tahoilta. Animalian edustaja-na lampaita käsittelevissä kokouksis-sa on toiminut Animalian hallituksen jäsen Elina Valkama. Hän kertoo, et-tä tällä hetkellä lampaille on laadittu alustavat tukiehdot, jotka ovat tällä hetkellä kommentointikierroksella.

Alustavaksi toimenpiteiksi on kaa-vailtu mm. talviaikaisen jaloittelun li-säämistä, tiheämpää keritsemistä ja karitsoiden pito-olosuhteiden pa-rantamista. ”Eläinsuojelujärjestön edustajan mielipide on otettu hyvin huomioon ja olen kyennyt tekemään toimenpide-ehdotuksia, joilla voi-daan edistää eläinten hyvinvointia”, Valkama vakuuttaa.

Lampaiden hyvinvoinnissa tär-keässä roolissa ovat esimerkik-si kunnolliset pito-olosuhteet, huolella suoritetut hoitotoimen-

piteet, kuten riittävän tiheästi suoritetta-va kerintä ja sorkkien hoito, lajinmukai-nen ruokinta sekä mahdollisuus laidun-tamiseen.

Lammas on laumaeläin. Siksi lammas-ta tulisi aina hoitaa niin, että jokaisella yk-silöllä on vähintään näköyhteys laumaan. Laumavaistoa on mahdollista käyttää hyödyksi myös lampaiden käsittelyssä ja siten vähentää toimenpiteiden, kuten ke-ritsemisen, lampaille aiheuttamaa stres-siä. Lauman muodostamiseen vaaditaan

vähintään kolme lammasta, eikä lampaita saisi pitää lainkaan yksin.

Lampaat ovat sopeutuvaisia eläimiä, minkä vuoksi niiden hoidon ajatellaan olevan helpompaa kuin se todellisuudessa on. Tämän vuoksi niiden ottaminen lem-mikiksi pihan perälle on yleistynyt, vaikka harvalla riittää intoa hankkia tarpeeksi tie-toa niiden lajinmukaisesta hoidosta.

Lammastilojen koot kasvavatViime vuonna Suomessa määki noin 130 000 lammasta, joista uuhia oli noin puo-let. Lammastiloiksi lasketaan kaikki yli 10 uuhen katraat. Tällaisia tiloja on Suomes-sa noin 850. Lampaiden määrä on kasva-

nut voimakkaasti viime vuosina, mikä on kasvattanut tilakokoja. Uudet lammas-yrittäjät perustavat tyypillisesti yli 100 lampaan tiloja, mutta tästä huolimatta yli 60 % lampaista elää yhä alle 50 lampaan tiloilla.

Eviran vuonna 2011 tekemissä eläin-suojelutarkastuksissa havaittiin eläinsuo-jelusäädösten vastaista menettelyä joka neljännellä tarkastetuista lammastiloista. Tiloja tarkastettiin 32, ja ne kattoivat noin 4 prosenttia kaikista lammastiloista. Ylei-simmät laiminlyönnit liittyivät lampaiden pitopaikan puhtauteen, puhtaan ja kuivan paikan makuupaikan puutteeseen sekä sii-hen, ettei pitopaikka ollut eläimille tar-

”Lampaat ovat sopeutuvai-sia eläimiä, minkä vuoksi niiden hoidon ajatellaan olevan helpompaa kuin se todellisuudessa on.”

Page 10: Animalia-lehti 3/2012

18 3 /2012 193 /2012

animalian koiraryhmä toimii väylä-nä, jonka kautta voi edistää koirien hy-vinvointia yhteiskunnassa. Vaikka koiria kohdellaan maassamme pääasiassa hyvin, löytyy meiltäkin useita epäkohtia.

Rodunjalostuksen tuloksena erityisesti koirien rakenteeseen ja perinnöllisiin sai-rauksiin liittyvät ongelmat ovat arkipäivää Suomessakin. Suurin ongelma koiranja-lostuksessa on rotujen kapeat geenipohjat

Koirien puolestapuhujat

teksti hannele ahponen kuvat mika federley

sesti vanhakantaisia, johtajuuteen ja ran-gaistukseen perustuvia metodeja.

”Koiraryhmä on tuonut esille vaih-toehtoisia pehmeämpiä koulutustapo-ja, joissa ei kouluteta väkivallalla tai sen uhalla vaan palkitsemalla”, koiraryhmän vetäjä Aija Kankare kertoo.

Löytöeläimen adoptoiminen on eläinsuojeluteko”Löytökoirien maineen parantaminen on vahvasti mukana työssämme ja yhteistyö rescuekoirajärjestöjen kanssa on tiivistä”, Kankare kertoo.

Venäjällä sosiaaliset ongelmat ja köy-hyys heijastuvat myös koirien olosuh-teisiin. Yksi tuoreimmista koiraryhmän tempauksista on kohdistunut Viipurin alueelle, jossa sterilisoitiin vähävaraisten ihmisten koiria keräysvaroin. Kampanja, jossa koiraryhmä rakensi lämpöeristetty-jä koppeja Viipurin koiratarhojen asukeil-le, oli myös menestys.

”Koiraryhmän toiminta ei varsinaises-ti ole osa Animalian pääkampanjakohtei-ta. Mutta se puolustaa paikkaansa osana järjestöä, sillä tuomme esille koiriin ja yli-päätään lemmikkieläimiin liittyviä eläin-suojeluongelmia”, Kankare pohtii.

Löytökoiratoiminta ja empaattinen asenne omaa lemmikkiä kohtaan voivat toimia myös polkuina laajemman eläi-neettisen elämäntavan omaksumiselle.

teksti jenni joensuu

Chocochili

Chocochili on sympaattinen vegaaniruokablogi. Chocochilissä on erin-omaisia valokuvia ruuista, jotka saavat veden kielelle. Ruokaohjeita on aina yrteistä burgereihin, mutta parasta antia ovat ihanat leivonnaiset ja makeat jälkiruuat. Paahdettuja vegaanisia vaahtokarkkeja? Kyllä kiitos!

chocochili.net

Linkkivinkit

Garam Masala

Garam Masalan kirjoittaja asuu Intiassa. Jo blogin nimikin sen kertoo – blogissa keskitytään aidon intialaisen kasvisruuan valmistukseen. Kattavan reseptivalikoiman lisäksi blogissa on paljon mielenkiintoista tietoa intialai-sesta kulttuurista ja arjesta sekä pirteitä askarteluvinkkejä. Kirjoittajan per-heessä on pieni lapsi, ja ohjeita löytyy myös monipuolisesti erilaisiin vau-vojen soseisiin.

annagaram.blogspot.fi

Kamomillan konditoria

Kamomillan konditorian esittelytekstissä kerrotaan, että ohjeissa on kiin-nitetty erityistä huomiota lopputuloksen herkullisuuteen. Reseptien selaa-minen vakuuttaa lupaukset, sillä niin herkullisia leivonnaisia Kamomillalla on tarjolla. Blogissa maistellaan suklaata ja leivotaan päärynä-inkiväärimuffins-seja. Etusivulla on ihana Ajankohtaista-osio, joka kesällä sisälsi mitäpä muu-takaan kuin ohjeen mansikkakakkuun ja herkkujäätelöihin. Blogin ohjeet ovat vegaanisia.

kamomillankonditoria.blogspot.fi

Kasvisruokablogi

Yksiselitteisesti nimetty Kasvisruokablogi on alun perin perustettu kir-joittajien ystävien pyynnöstä reseptien jakamista varten. Blogissa suositaan luomua ja kirjoitetaan kevyellä otteella. Kasvisruokablogin reseptit on jaet-tu eri kategorioihin, joista mielenkiintoisin on taapero-osio, joka sisältää maultaan sopivia ja ennen kaikkea helppoja reseptejä lapsiperheen arkeen.

kasvisruokablogi.blogspot.fi

Kasvisruokaa blogimaailmassaInternet on pullollaan erilaisia ruokablogeja, joista osa kirjoittaa ruuasta yleisesti, osa tietyllä teemalla. Kasvisruokablogejakin löytyy run-saasti: tässä esittelemme neljä mielenkiintoista ja hieman erilaista blogia.

Muita tutustumisen arvoisia blogeja:

keittiojapuutarha.blogspot.fi uusimusta.fi/yrttipurkki pidempikorsi.tumblr.com vegaaninenversio.blogspot.fi

Animalian koiraryhmän toiminta käynnistettiin muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen keväällä 2011. Ryhmä järjestää koulutusluentoja, vierailumatkoja löytökoiratarhoille ja osallistuu tapahtumiin.

ja rotujen pienet kannat. Tämä näkyy koi-rien sairauksien lisääntymisenä.

Myös pentutehtailu on kasvussa. Eri-tyisesti pienten koirien suosio on joh-tanut kasvattamiseen pelkästään ansio-mielessä, jolloin emojen ja pentujen hoi-to usein laiminlyödään. Suomessa käyte-tään lisäksi muutamia kymmeniä koiria vuosittain koe-eläiminä.

Koirien koulutuksessa suositaan ylei-

www.animalia.fi/koiraryhma

Page 11: Animalia-lehti 3/2012

20 3 /2012 213 /2012

eläinten hyvinvointikeskus EHK jul-kaisi loppukeväällä kansallisen eläinten hyvinvointiraportin. Raporttiin ja sen liit-teeseen on koottu tietoa kaikesta eläimiin liittyvästä toiminnasta Suomessa ja osin myös EU:ssa. Raportti keskittyy pääosin tuotantoeläinasioihin, mutta myös koe- ja turkiseläimiin, lemmikkeihin sekä luon-nonvaraisiin eläimiin liittyviä asioita si-vutaan.

Raportti on tiivis tietopaketti, joka an-taa tietoa eläinten käyttöön liittyvistä ai-heista sekä eläinten hyvinvoinnista ja sen määrittelemisestä. Raportti sisältää lisäk-si paljon nippelitietoa esimerkiksi maata-loustukien määrästä, eläinsuojeluvalvon-nasta ja –rikoksista sekä eläimiä koske-vasta lainsäädännöstä.

Antoisa osa raporttia on myös sen lii-te ”Eläintenpito Suomessa”. Liitteeseen on koottu tietoa eri eläinlajeihin kohdis-tuvista hyvinvointiongelmista, ja siinä käydään lisäksi lyhyesti läpi kunkin lajin olennaisimmat luontaiset käyttäytymis-tarpeet.

Liian vähän liikuntaa lehmilleSuomen naudoista noin puolet elää piha-toissa ja noin kolmasosa parsinavetoissa. Nautojen hyvinvointia heikentävät mm. rajoitetut liikkumismahdollisuudet se-kä kovat makuupaikat. Lypsylehmiä ra-sittavat myös tuotantoon liittyvät sairau-det, kuten utaretulehdukset ja sorkkasai-raudet.

Suomessa on voimassa laki, joka vel-voittaa päästämään parressa kasvatettavat lypsylehmät laitumelle 60 päivänä laidun-kaudella. Raportin mukaan 87 % lypsy-karjatiloista päästää lehmänsä kesäaikaan laitumelle. Muussa nautakarjataloudes-sa laiduntaminen on huomattavasti har-vinaisempaa: alle 60 % naudoista pääsee laiduntamaan.

Raportti nostaa esiin myös vasikoi-den hyvinvointiongelmat. Pieniä vasi-koita pidetään Suomessa yleisesti yksilö-karsinoissa, joissa vasikoiden sosiaalinen kanssakäyminen sekä liikkumismahdolli-suudet jäävät rajoittuneiksi.

Vasikoiden nupoutus ilman kivunlie-vitystä on yhä hyvinvointiongelmia aihe-uttava tapa Suomessa. Vasta noin puolet nupoutusta tekevistä tiloista käyttää toi-menpiteen yhteydessä kivunlievitystä.

Vasikoiden kokonaiskuolleisuus on Suomessa varsin korkea: 11 % vasikois-ta menehtyy ennen puolen vuoden ikää. Vasikoiden hoitoon ja kasvatukseen tuli-si siten kiinnittää huomattavasti nykyistä enemmän huomiota.

Virikkeettömät sikalatSuomalaiset siat saavat liian vähän tonki-mismateriaalia, vaikka tonkiminen on si-alle vahva luontainen käyttäytymistarve. Suurin osa Suomen sikaloista on osittai-sia rakolattiasikaloita (83 %), mikä rajoit-taa tonkimis- ja kuivikemateriaalien käyt-töä karsinoissa. Ainoastaan 6 % sikaloista on kuivikepohjaisia.

Sikaloiden yksikkökoko kasvaa Suo-messa jatkuvasti. Tällä hetkellä keskimää-räinen lihasikala kasvattaa vuodessa 1260 sikaa. Syntyvien porsaiden kuolleisuus on korkea: noin 16 % kuolee ennen kas-vatusvaihetta.

Yleinen käytäntö tiloilla on pitää tii-neytettävät emakot kääntymisen estävis-sä häkeissä. Ensi vuodenvaihteessa ema-koiden jatkuva pito joutilashäkeissä kiel-letään, mutta tästäkin huolimatta emakot viettävät kaksi kuukautta viiden kuukau-den tuotantokierrosta häkissä.

Lihasikaloissa merkittävin käyttäyty-miseen liittyvä hyvinvointiongelma on hännänpurenta. Käytökselle voivat altis-taa esimerkiksi tonkimismateriaalin puu-te, tilanahtaus sekä ruokintaan liittyvät ongelmat.

Toisten kanojen nokkiminen yleistäTilanahtaus, virikkeettömyys, jalostuk-sen aiheuttamat ongelmat ja suuri eläin-tiheys luetellaan raportissa esimerkkei-nä suomalaisen siipikarjan hyvinvoinnin puutteista.

Yleinen munijakanojen hyvinvointi-ongelma tuotantotavasta riippumatta on lajitoverin höyhenpeitteen nokkiminen. Varustelluissa häkeissä tilanpuute estää joitakin kanojen käyttäytymismuotoja ja liikunnan vähäisyys heikentää kanojen luustoa. Häkeissä oleva ”kuopsutusalue” on keinomateriaalia, eikä se riitä tyydyt-tämään kanojen kuopsutus- ja kylpemis-tarvetta.

Lattiakanaloissa ongelmia voi aiheutua suurista parvien koosta. Tuhansien lin-tujen parvissa yksilöt eivät opi tunnista-

maan toisiaan, mikä aiheuttaa toisten ka-nojen nokkimista ja kannibalismia.

Broilereiden ja kalkkunoiden tavalli-simpia hyvinvointiongelmia ovat nope-an kasvun aiheuttamat jalka- sekä sydän-sairaudet. Osa jalkasairauksista aiheuttaa linnuille kipua ja ontumista sekä passivoi lintuja. Kalkkunoilla esiintyy myös toisiin lintuihin kohdistuvaa aggressiivista käyt-täytymistä suuresta eläintiheydestä joh-tuen. Broileriemoille aiheuttaa merkittä-viä hyvinvointiongelmia ruokinnan ra-joittaminen, mikä tehdään emojen kas-vun hillitsemiseksi ja terveysongelmien välttämiseksi.

Lemmikit kaipaavat seuraa ja tekemistäRaportin mukaan seura- ja harrastus-eläinten kohdalla suurimpia hyvinvointi-ongelmia aiheuttaa eläinten pitäminen vi-rikkeettömissä, liian pienissä tai muuten puutteellisissa oloissa. Eläimet eivät vält-tämättä myöskään pääse toteuttamaan so-siaalista käyttäytymistä lajitovereidensa kanssa.

Koirien kohdalla ongelmia aiheutta-vat erityisesti pitkät yksinoloajat ja teke-misen puute. Raportissa nostetaan esiin myös rangaistuksiin perustuvat koulutus-menetelmät, jalostuksen tuomat ongel-mat sekä koirien pentutehtailu. Kissojen kohdalla ongelmat ovat pääosin vastaavia, mutta lisäksi kissojen hylkääminen on Suomessa yhä mittava eläinsuojeluongel-ma: arvioiden mukaan noin 10 000 kissaa päätyy vuodessa löytöeläintaloihin.

Päivityksiä kolmen vuoden väleinRaportti on neutraali paketti, johon on koottu hajallaan oleva tieto eläinten hy-vinvointiin vaikuttavista asioista Suomes-sa. Raportti toimii parhaiten lähdeteok-sena, jonka avulla asioista voi lähteä et-simään lisätietoja. Siitä on tarkoitus teh-dä väline, jonka tietoja päivittämällä pys-tytään seuraamaan eläinten hyvinvointi-asioiden kehitystä Suomessa. Päivitysväli tulee olemaan noin kolme vuotta.

Kokonaisuudessaan raportti löytyy Eläinten hyvinvointikeskuksen sivuilta osoitteesta elaintenhyvinvointikeskus.edub-logs.org.

eläinten hyvinvointi yhdessä raportissa

teksti laura uotila kuva anna reivilä

Page 12: Animalia-lehti 3/2012

22 3 /2012 233 /2012

”Historiaa

Isorotan historia lemmikkinä ja koe-eläimenä juontaa juurensa 1800-luvun Iso-Britanniaan, jossa se kesytettiin suositun urheilulajin, rot-tien tappamiskisojen, tarpeisiin. Ve-donlyöntitapahtumissa veikattiin kuinka monta rottaa terrieri pystyi-si tappamaan lyhyessä ajassa. Lajista tuli niin suosittu, että rottia alettiin kasvattaa tapahtumia varten. Kun ro-tat alkoivat samalla kesyyntyä, oli niitä helppo alkaa kaupata lemmi-keiksi. Näin rotasta tuli ihmisen lem-mikki ja sen jälkeen myös koe-eläin.

Koe-eläinlaitoksissa rotat eivät pääse toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymis-tä, sillä useinkaan ne eivät mahdu edes kurottelemaan häkeissään. Eläinten ah-taita ja hämäriä olosuhteita puolustellaan koe-eläintieteen yhdistyksen mukaan sil-lä, että rotat ovat koloeläimiä ja tämän ta-kia viihtyvät myös ahtaissa tiloissa.

Virikkeettömät olosuhteet sekä yksi-puolinen ruoka selitetään sillä, että rot-tia tarvitaan vähemmän, kun ne pidetään samanlaisissa olosuhteissa ja niille anne-taan ruokaa, jonka sisältö tunnetaan tar-kasti. Eläinten puhtaudesta, ruokinnasta ja terveydestä huolehditaan yhdistyksen mukaan hyvin, mikä on tietysti tärkeää kokeiden onnistumisen kannalta. ”Koe-eläin ei kuitenkaan koskaan ole lemmik-kieläimen asemassa”, myönnetään koe-eläintieteen yhdistyksen verkkosivuilla.

Tällä hetkellä voimassa olevan koe-eläinasetuksen mukaan yhtä aikuista rot-taa kohden riittää 350 cm2 tilaa. Häkin korkeuden on oltava vähintään 14 cm. Luonnossa pesä- ja piilopaikakseen ro-tat kaivavat maahan käytäväverkoston, jo-hon sisältyy monia haaroja ja uloskäynte-jä. Lisäksi ne liikkuvat paljon maan pin-

nalla ja juoksevat vaivatta pitkiäkin mat-koja. Tällaisia olosuhteita koe-eläimille on mahdotonta tarjota.

Vaihtoehdot kehittyvät hitaastiNykypäivänä eläinkokeille löytyy vaih-toehtoisia tutkimusmenetelmiä, kuten

kudosviljelytutkimuksia. Eläinkokeiden korvaamisessa voidaan käyttää myös tie-totekniikkaa ja mikro-organismeja. Koe-eläintieteen yhdistys kertoo kuitenkin nettisivuillaan, että joihinkin kysymyk-siin ei saada luotettavaa vastausta muuten kuin käyttämällä kokonaista eläintä.

”On totta, että joihinkin kokeisiin tar-vitaan kokonaista eläintä, mutta kaikki kokeet eivät sellaista vaadi”, kertoo eläin-kokeiden vaihtoehtojen tutkimusta ra-hoittavan Juliana von Wendtin säätiön toiminnanjohtaja Marianna Norring.

Lainsäädäntö on eläinkokeiden suh-teen tiukka eikä eläinkoetta tulisi suorit-taa, jos käytettävissä on myös vaihtoehto-menetelmä. Tutkijat ovat usein kuitenkin tottuneet tekemään kokeita eläimillä ru-tiininomaisesti.

Vaikka eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehitys tuntuu tuskastutta-van hitaalta, voi tilanne helpottua muun muassa biopankkien yleistymisen myö-tä. Biopankeiksi kutsutaan biologisten näytteiden kokoelmia, joihin on lii-tetty tietoja näytteen antajan terve-ydestä ja siihen vaikuttavista teki-jöistä. Näytteet voivat olla esi-merkiksi kudosta, verta tai soluista eristettyä DNA:ta.

Nykypäivänä eläinkokeille löytyy vaih-toehtoisia tutkimusmenetelmiä, kuten kudosviljelytutkimuksia. Eläinkokeiden korvaamisessa voidaan käyttää myös tietotekniikkaa ja mikro-organismeja.

klaaneista laboratorioihin - rottien kaksi maailmaa

lääkkeiden vaikutuksen, oppimisen, tun-teiden, alkionkehityksen kuin lukemat-tomien muidenkin asioiden tutkimiseen.

Syy, miksi nimenomaan rottia käyte-tään kokeissa, on koe-eläintieteen yhdis-tyksen nettisivujen mukaan se, että rotilla on samankaltaiset elintoiminnot kuin ih-misellä. Lisäksi rotat lisääntyvät nopeasti myös laitosolosuhteissa.

Rotta on luontaisesti sosiaalinen eläin. Sen lajityypilliseen käyttäytymiseen kuu-luu monia sosiaalisia toimintoja, kuten la-jitoverin sukimista ja sen kanssa kasassa nukkumista, pesän siivousta, ruoanhakua ja lauman reviirin vartiointia. Luonnossa elävien rottien on havaittu käyvän hyvillä ruoka-apajilla joka yö jopa yli kilometrin päässä pesäkoloistaan.

Nämä voisivat olla kuvauksia minkä ta-hansa luonnonvaraisen ja ilta-aktiivisen isorotan sekä tämän serkun koe-eläinro-tan arkipäivästä. Tietenkään kaikki eläin-kokeet eivät ole yhtä kivuliaita, mutta rot-tia käytetään myös tuskallisimmissa 1. luokan kokeissa. Suomessa käytettiin pel-kästään vuonna 2011 yhteensä 18 586 rottaa eläinkokeisiin.

Sosiaalista ja aktiivista elämääRotta on älykäs eläin. Sen kyvyt nauraa sekä tuntea empatiaa kärsivää lajitoveri-aan kohtaan on vahvistettu jopa tieteelli-sesti. Miksi sitä on silti jo pitkään käytetty ihmiskunnan palvelijana lukemattomissa täysin turhissakin eläinkokeissa? Sitä on käytetty niin syöpähoitojen, kosmetiikan,

teksti minna korhonen kuvat istockphoto

On ilta ja pensaikossa rapisee. Ruskea siimahäntä etsii ruo-kaa jokivarren tiheiköistä. Se on löytänyt matkan varrel-

ta jo hiukan siemeniä, mutta nyt se ha-vaitsee myös linnunpesän, jossa on mu-nia. Siitä riittäisi syömistä koko klaanil-le. Ruokailtuaan rotta palaa tyytyväisenä pesälle, jossa muut ryhmän jäsenet hais-televat tätä ja lähtevät itsekin samaa pol-kua aterialle.

Samaan aikaan koe-eläinlaitoksessa on meneillään koe, jossa arvioidaan kemi-kaalien myrkyllisyyttä. Rotalle on annettu tutkittavaa ainetta, jonka vaikutuksesta se kouristelee ja alkaa voida pahoin. Kokeen päätyttyä tutkijat toteavat aineen myös ai-heuttaneen rotalle sisäisiä verenvuotoja.

Älykäs siimahäntä osaa myös nauraa

ja tuntea empatiaa

Page 13: Animalia-lehti 3/2012

24 3 /2012 253 /2012

Roope kannustaa toimintaan

oulussa, Rovaniemellä sekä Pohjois-Suomen luonnossa viihtyvän Roope Kannisen matka Animalian aktiiviksi on aika monelle tuttu.

”Pikkupojasta saakka minua on vaivan-nut teollinen eläintuotanto. Ryhdyin eet-tisistä syistä ensin kasvissyöjäksi ja myö-hemmin vegaaniksi. Olen aina ollut kiin-nostunut eläinten hyvinvoinnista. Liityin Animaliaan tavattuani järjestön pöydänpi-täjiä Oulussa”, Kanninen muistelee.

Nykyään Kanninen on järjestötoimin-nan moniottelija: Animalian hallituk-sen sekä Oulun paikallisosaston ohella hän vaikuttaa muun muassa Rovaniemen Amnestyssa. Kaikista järjestöistä juuri Animalialla on erityinen paikka Kanni-sen sydämessä:

”Animalia oli ensimmäinen järjestö, jo-hon liityin. Muut ovat tulleet myöhem-min.”

Kanninen on Oulun Animalian kanta-via voimia, ja Oulun Animalia puolestaan on kuluvana vuonna kunnostautunut ak-tiivisuudellaan.

”Alkuvuodesta suunnittelimme Oulus-sa toimintaa kohti kunnallisvaaleja sekä teimme kouluvierailuja. Keväällä ja kesäl-

lä Oulun Animaliaa on työllistänyt kansa-laisaloite turkistarhauksen lakkauttami-seksi”, Kanninen kertoo.

Kannisen mukaan kansalaisaloitteen allekirjoitusten kerääminen on sujunut Oulussa mukavasti, ja erityisesti erilaiset tapahtumat ovat olleet keräämisen kan-nalta menestyksekkäitä. Hyvistä koke-muksista innostuneena Kanninen kan-nustaa kaikkia animalialaisia kokeile-maan allekirjoitusten keräämistä.

”Turkistarhausaloitteen allekirjoitus-ten kerääminen on paitsi hyvä teko eläi-mille, siitä on hyötyä kerääjälle itselleen-kin. Keräämällä oppii sosiaalisia taito-ja sekä erilaisten ihmisten kohtaamista, ja saa rohkeutta lähestyä ihmisiä. Kerää-minen myös helpottuu mitä enemmän si-tä tekee.”

HallitusvastuussaViime keväästä lähtien Kanninen on istu-nut Animalian hallituksessa. Noin kerran kuussa kokoontuva hallitus tekee erilaisia järjestön arkeen liittyviä päätöksiä sekä osaltaan linjaa Animalian toimintaa.

Hallitus seuraa myös Animalian talo-utta, jäsenkehitystä sekä yleistä eläinten hyvinvoinnin tilaa Suomessa.

Puoli vuotta Animalian hallituksessa on ollut Kannisen mielestä mielenkiin-toista aikaa.

”Viime kuukausina järjestön keskus-toimisto on muuttanut uusiin toimiti-loihin, Animalia on käynnistänyt ainut-laatuisen kansalaisaloitekampanjan ja keskustellut kuntavaalien vaikutuksesta eläinten hyvinvointiin.”

Animalian hallitus on Kannisen mie-lestä myös hyvä koulu suomalaiseen eläinpolitiikkaan.

”Hallituksessa keskustellaan ajankoh-taisista eläinten hyvinvointiin liittyvis-tä poliittisista kysymyksistä. Yhdessä toi-miston työntekijöiden kanssa neuvotel-laan, miten Animalia voi vaikuttamalla parantaa eläinten oloja Suomessa”, Kan-ninen kertoo.

Animalian hallituksessa sekä Oulun alueosastossa vaikuttava järjestöaktiivi Roope Kanninen kannustaa kaikkia osallistumaan kansalaisaloitteen allekirjoitusten keräämiseen sekä Animalian toimintaan.

teksti vesa saarinenkuva ninni pekkala

animalia

ympäri

suomen

Animalia testaa teksti pääkaupunkiseudun alueosasto kuvat raisa kettunen

Salaattikastikkeissa löytyy vaihtoehtoja vegaaneillekin

vaikka sitä ei heti uskoisi, sopivat monet tutut salaattikastik-keet myös vegaaneille. Animalian testiin valikoitui viisi erilaista vegaanista kastiketta neljältä eri valmistajalta. Kaikki kastikkeet ovat tuttuja tuotteita, jotka löytyvät helposti kaikista vähänkään suuremmista ruokakaupoista.

Testin voittajaksi raati valitsi Hesburgerin valkosipulisalaatti-kastikkeen. Vaikka hampurilaisketju Hesburger harvoin on ve-gaanin ensimmäinen ravintolavaihtoehto, on sen valkosipulikas-tike paitsi vegaanista, myös raadin mielestä oikein hyvää.

Toiseksi testissä kipusi Felixin Kreikkalainen salaattikastike, jota pidettiin niin kermaisena, että sen vegaanisuutta oli monen vaikea uskoa. Aivan sen kintereille pääsi Pirkan Toscana-salaat-tikastike, jonka mausteisuus jakoi raatilaisia.

Lisää vegaanisia salaattikastikkeita, muita vegaanisia tuottei-ta sekä herkullisia vegaanisia reseptejä löydät osoitteista vegaani-tuotteet.net sekä vapautavalinnoilla.fi.

Tuote Raadin kommentit

Hesburger ValkosipulikastikeRasvaa: 58 g / 100 g Hinta: 2,70 € / 420 g (6,43 € / kg)Pisteet: 4/5

”Paksua, kermaista””Valkosipuli maistuu selvästi””Sopisi hyvin hampurilaisen väliin”

Felix Kreikkalainen SalaattikastikeRasvaa: 25 g / 100 g Hinta: 2,69 € / 375 g (7,13 € / kg)Pisteet: 3+/5

Felix Special Mango-Chili Salaattikastike

Rasvaa: 30,1 g / 100 g

Hinta: 2,78 € / 285 g (9,75 € / kg)Pisteet: 2+/5

”Kermaviilimäinen””Hapan, täyteläinen””Ei arvaisi, että on vegaanista, niin paksu koostumus”

”Liian mausteista””Keltaista, hedelmäistä, ohutta, kitkerää””Sopisi esim. soijasuikaleiden kanssa”

Pirkka Parhaat Toscana-salaattikastike

Rasvaa: 30 g / 100 g

Hinta: 1,99 € / 250 g (7,96 € / kg)Pisteet: 3/5

Saarioinen Kiinalainen salaattikastikeRasvaa: 0,1 g / 100 g Hinta: 2,19 € / 300 g (7,30 € / kg)Pisteet: 2+/5

”Sinappista””Voimakas mausteinen, aurinkokuivattu tomaatti maistuu””Perinteinen, tofusalaattiin sopiva”

”Tulinen, hedelmäinen””Etikkainen, ohuen oloinen””Nuggettien kanssa hyvää”

Animalian testiryhmä laittoi salaattikastikkeet paremmuusjärjestykseen.

TESTI-

VOITTAJA

Roope Kanninen

Ikä: 24Opiskelee oikeustieteitä Lapin yliopistossaHarrastaa juoksemista, lihastreeniä sekä järjestötoimintaa mm. Animaliassa ja Amnestyssa

Page 14: Animalia-lehti 3/2012

26 3 /2012 273 /2012

tampereella järjestettiin kasvis-syöntiä edistävä Vegfest-tapahtuma toukokuun lopussa. Jo kolmannen kerran järjestetty tapahtuma ve-ti paikalle niin kasvissyönnin kon-kareita kuin elämäntapaan vasta tu-tustuvia ihmisiä.

Tapahtuman takana on Veg-fest ry. Myös Animalia oli muka-

Koiranjalostus puhutti

toukokuun lopussa Helsingin yliopiston sali täyttyi koirien ystä-vistä. Koiranjalostukseen ongel-miin keskittyvän tilaisuuden ava-si eläinlääketieteen emeritaprofes-sori Marjatta Snellman, jonka esi-merkit koiranjalostuksen äärim-mäisyyksistä vetivät yleisön hiljai-siksi. Muut puheenvuorot käytti-vät Suomen Kennelliiton jalostus-tieteellisen toimikunnan puheen-johtaja Kirsi Sainio ja Suomen koi-rankasvattajat ry:n puheenjohtaja Juha Kares. Esityksien jälkeen käy-tiin paneelikeskustelu, jossa ääneen pääsivät niin koirankasvattajat kuin eläinlääkärikin.

Koiranjalostuksen aiheuttamat terveysongelmat ovat kuuma pu-heenaihe koirapiireissä. Tapahtuma oli hyvä avaus laajemmalle keskus-telulle koiranjalostuksen etiikasta Suomessa. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Animalia, SEY Suo-men Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys ja Suomen Eläinlääkäriliitto.

Miten voin toimia Koonneet Laura Uotila, Vesa Saarinen ja Kanerva Pelli Koonnut Laura Uotila Tehtyä ja tapahtunutta

Uusittuja painoksia esitteistä

tekisinkö testamentin eläimille? ja Eläi-met viihteessä -esitteistä on taitettu uusitut versiot. Painotuoreita esitteitä voi tilata it-selleen tai jaettavaksi Animalian toimis-tolta p. 09 720 6590 tai [email protected]. Esitteiden sähköiset versiot löytyvät myös Animalian nettisivuilta.

saitko ravintolassa erinomaista kasvisruokaa vai jouduitko tyyty-mään pakastevihanneksiin ja peru-naan? Vapauta valinnoilla –sivustol-la voit antaa arviosi minkä tahansa ravintolan kasvisruokatarjonnasta. Samalla saat näppäriä vinkkejä sii-hen, missä ravintolassa kannattaa käydä testaamassa valikoimaa ja mi-kä paikka kannattaa suosiolla jättää väliin!

Käy jättämässä arviosi ja luke-massa muiden näkemyksiä osoit-teessa www.vapautavalinnoilla.fi

animalia oli kesäkuussa mukana jär-jestämässä eläinetiikkaseminaaria, jossa puhumassa olivat professori Peter San-døe Tanskasta, apulaisprofessori Hele-na Röcklinsberg Ruotsista sekä filosofi Paula Hirsjärvi Suomesta. Tilaisuus pai-nottui eläinkoetoiminnan etiikkaan.

Sekä Hirsjärvi että Röcklinsberg ko-rostivat, että eläinkokeisiin liittyvää eet-tistä keskustelua ei tulisi käydä vain tie-teentekijöiden ehdoilla, vaan muidenkin näkökulmat tulisi ottaa huomioon yhtä painavina. Sandøen esityksessä käytiin läpi eläinetiikkaa ja sen historiaa muun-kin kuin koe-eläintoiminnan osalta. San-

animalian Animalian syyskekrit järjes-tetään 15.9. Helsingissä, nuorisokeskus Hapen tiloissa (Sörnäisten rantatie 31). Päivän ohjelmaan kuuluu mm. luentoja, työryhmiä, rentoa yhdessäoloa sekä Ani-malian alueosastotoimijoiden tapaami-nen. Ohjelmaan on mahdollista osallistua myös vain osaksi aikaa ja tapahtuma on avoin kaikenikäisille eläinsuojelusta kiin-nostuneille. Helsinkiin kannattaa saapua jo edellisenä iltana, jolloin järjestetään

Eläinetiikkaluento oli menestys

Anna arviosi ravintoloiden kasvisruuasta!

Animalian syyskekrit

animalia esittelee toimintaansa useil-la messuilla lokakuussa Helsingissä. Kai-paamme mukaan vapaaehtoisia, jotka ovat valmiita käyttämään muutaman tun-nin eläinten asioiden edistämiseen. Aiem-paa kokemusta ei tarvita, sillä mukana on aina myös kokeneempi vapaaehtoinen. Ilmoittaudu mukaan Kanervalle, [email protected]!

Tule mukaan messuille!

na järjestelyissä. Viikonlopun ai-kana Animalian toiminnanjohta-ja Kati Pulli osallistui useampaan eläinsuojeluaiheiseen ohjelmanu-meroon ja Animalian aktiivit kerä-sivät allekirjoituksia kansalaisaloit-teeseen. Vegfest järjestetään joka toinen vuosi.

sen

ja m

ult

ala

Paras juttu numeron 2/2012 parhaaksi ju-

tuksi äänestettiin artikkeli ”Kiina – eläinten kohtelun murheenkryy-ni innostuu eläinsuojelusta”. Muis-tikirjan ja pinssien arvonnassa onni suosi Kirsi Partasta. Onnea voitta-jalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 15.10. mennessä, niin olet mukana Oikeutta eläimille -kirjan arvonnassa. Lähetä vastauk-sesi, nimesi sekä osoitteesi sähkö-postitse [email protected] (sähkö-postin otsikko: Paras juttu 3/2012) tai postitse Animalia, Suvilahden-katu 4, 00500 Helsinki.

Animalian uuden toimiston tupaantuliai-set. Lue tapahtumasta lisää ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 5.9. osoitteessa www.animalia.fi/kekrit.

Animalian tuparit

Uuden toimiston kaikille animalialaisille avoimet tupaantuliaiset järjestetään perjantaina 14.9. klo 18-21 osoitteessa Suvilahdenkatu 4, Helsinki. Tervetuloa!

Vegfest levitti kasvissyönnin riemua

døe muistutti, että eläinyksilöiden mää-rää katsoen ruuantuotanto on ala, jossa eettistä keskustelua tarvitaan eniten.

shu

tter

sto

ck

ella

kar

ttu

nen

Page 15: Animalia-lehti 3/2012

293 /2012

Vegepalsta teksti johanne sonné kuvat ella karttunen, istockphoto ja animalian arkisto

Yllättävämmät syyskeitot

VegepalstaOmenainen bataatti-linssikeittoBataateista, linsseistä ja porkkanasta tehdyt keitot ovat vegaanin perusruokaa. Omena tuo tuttuun keittoon miellyttävän lisämaun, chili tarjoaa takapotkua.

1 suuri omena (ei liian hapan)3 suurta porkkanaa2 keskikokoista bataattia (n. 900 g)1 sipuli1 dl punaisia linssejä1 tl chilijauhetta1 tl paprikajauhetta1 tl inkiväärijauhetta1 tl juustokuminaa1/2 kasvisliemikuutiotasuolaapippuriaoliiviöljyävettä(soijajugurttia / soijajuustoa)(vaaleaa leipää)

1Kuori ja pilko sipuli, omenat, porkka-nat sekä bataatit.

2 Kuumenna öljy tilavassa kattilassa. Kuullota sipulit.

3 Lisää kattilaan omena, porkkanat, ba-taatit ja osa vedestä. Keitä vihanneksia

noin 10 minuuttia, lisää vettä tarvittaessa.

4 Vähennä lieden lämpöä. Lisää jouk-koon linssit, chilijauhe, paprikajauhe,

inkiväärijauhe, juustokumina sekä noin 8 desilitraa vettä. Murenna keittoon kasvis-liemikuution puolikas.

5 Hauduta seosta noin puoli tuntia, kun-nes linssit sekä juurekset ovat kypsiä.

6 Soseuta keitto. Lisää varovasti suo-laa, pippuria ja muita mausteita oman

maun mukaan. Lisää vettä saadaksesi kei-tosta juoksevamman.

7 Tarjoa keitto kuumana hyvän vaalean leivän kera. Kokeile keittoa myös mu-

rennetun soijajuustokkeen (esim. Cheezly) tai soijajugurtin kera.

Herkulliset kasviskeitot tuovat lämpöä pimeisiin syysiltoihin. Keitot ovat helppoja valmistaa, ja pienillä yllätyksillä tututkin keitot tuntuvat uusilta.

Valkosipulinen kukkakaali-pottusoppaSyksyn perunoista saa parhaat keitot. Kuk-kakaali tuo mukaan hyvää makua, valkosi-puli tappaa orastavan flunssan.

2-4 valkosipulinkynttä (2 jos et pidä val-kosipulista, 4 tai enemmänkin jos pidät)1 sipuli2 perunaa1 kukkakaalinpää6 dl kasvislientä2 laakerinlehteäsuolaapippuriamuskottipähkinääsinistä Keiju-margariinia(soijajuustoa)(ruohosipulia)(vaaleaa leipää)

1Kuori ja pilko valkosipuli, sipuli, peru-nat sekä kukkakaali. Pilko kukkakaali

melko hienoksi.

2 Sulata noin 3 rkl margariinia suuren kattilan pohjalla. Kuullota sipuli ja val-

kosipuli.

3Lisää kattilaan peruna- ja kukkakaali-palat ja kääntele minuutin-parin ver-

ran.

4Vähennä lieden lämpötilaa. Lisää kas-visliemi sekä laakerinlehdet. Keitä al-

haisella lämmöllä puoli tuntia.

5Poista laakerinlehdet ja soseuta keit-to. Mausta suolalla, pippurilla sekä ri-

pauksella muskottipähkinää ja lisää halu-tessasi tilkka vettä. Lämmitä uudelleen, jos keitto pääsee jäähtymään.

6 Tarjoile keitto kuumana vaalean leivän kera. Koristele raastetulla soijajuustolla

(esim. Cheezly) sekä ruohosipulisilpulla.

Parempi kikherne-purjokeittoJamie Oliverin kikherne-purjokeitto on pieni keittolegenda. Tällä vegaaniseksi muokatulla reseptillä siitätulee vielä herkullisempi.

400 g hyviä kikherneitä (ei mielellään purkkiherneitä, vaan yön yli liotettuja kuivatettuja herneitä)1 peruna4 keskikokoista purjosipulia3 valkosipulinkynttä9 dl kasvislientämargariiniasuolaapippuriaoliiviöljyä(soijajuustoa)(vegaanista meetvurstia)

1 Laita kattilaan kuorittu peruna sekä kik-herneet. Keitä hiljaisella lämmöllä kun-

nes herneet ja peruna ovat pehmenneet.

2Poista purjoista uloimmat kuoret ja halkaise purjot. Huuhtele ja siivu-

ta purjot.

3Sulata suuressa kattilassa suuri noka-re margariinia. Laita valkosipulit, rei-

lusti suolaa sekä purjosiivut kuumaan margariiniin. Pehmennä purjot.

4Valuta peruna ja kikherneet. Kaada ne valkosipulin ja purjojen joukkoon. Se-

koita. Pehmitä seosta vielä muutaman mi-nuutin ajan.

5Kaada seokseen noin 6 dl kasvislientä. Hauduta puolisen tuntia.

6 Soseuta keitto sauvasekoittimella tai monitoimikoneessa. Lisää kasvislientä,

kunnes keiton koostumus on makusi mu-kainen.

7 Mausta suolalla ja pippurilla sekä olii-viöljyllä.

8 Koristele keitto joko ripottelemal-la pinnalle hieman soijajuustoa (esim.

Cheezly) tai silputtua vegaanistameetvurstia (esim. Vegetukusta).

Page 16: Animalia-lehti 3/2012

30 3 /2012 313 /2012

tarjouksessa!

Animaalit kautta maan

helsinki: ks. PääkaupunkiseutuForssA: Nina Åkerlund, [email protected] joensuu: Erja Laakkonen, [email protected]äskylä:Eeva Lyytikäinen, [email protected]:Heidi Manner, [email protected]:Suvi Nurmiviita, [email protected]:Jaana Vanhala, [email protected], www.nic.fi/~suvikki3/animaliakouvolA: Pauliina Klemola, [email protected], www.animalia.fi/kouvola

kuopio: Sari Ung-Lanki, [email protected]: Irma Härkönen, [email protected], www.animalia.fi/lahtioulu: Roope Kanninen, [email protected]: Pia Wessman, puh. 0400 429 616, [email protected], www.animaliapori.netpääkAupunkiseudun ryhmät: pääkaupunkiseudun alueosasto: Salla Nylund,[email protected] Ryhmän postituslista: [email protected], listalle pääsee laittamalla viestin osoitteeseen [email protected]. Ryhmä kokoontuu parillisina viikkoina Animalian toimistolla. Kokousaika löytyy ryhmän sivuilta www.animalia.fi/pks

pääkaupunkiseudun nuorisoryhmä: [email protected]ä: Suvi Börman, [email protected]ä: Aija Kankare, [email protected], www.animalia.fi/koiraryhmärAumA: Marjo Vettenranta, [email protected]: Roope Kanninen, [email protected]: Heidi Forsman, [email protected], www.animalia.fi/savonlinnatAmpere: Heini Aspelin, puh. 045 132 2332, [email protected]/tampereturku: Rita Lindberg, puh. 050 348 6248,

[email protected], www.animalia.fi/turkuvihti: Laura Pulkkinen, Otalammentie 28b 03300 Otalampi, puh. 09 2760 958 tai 040 538 2045, [email protected]

Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa? Kiinnostaisiko sinua ryhtyä Animalian yhdyshenkilöksi? Soita, kirjoita tai lähetä sähköpostia. Yhteydenottosi ei sido sinua mitenkään.

Eläinystävällisin terveisin,Kanerva Pelli

Animalia ry – AlueetSuvilahdenkatu 400500 Helsinkip. 09 720 [email protected]

Tältä sivulta löydät Animalian alueosastot ympäri Suomen. Ota rohkeasti yhteyttä oman paikkakuntasi ryhmään ja kysy lisää juuri heidän toiminnastaan. Vapaaehtoiset toimijat ovat erittäin tärkeä osa Animaliaa ja ryhmässä pääset toimimaan aktiivisesti eläinasioiden puolesta. Ota ratkaiseva askel ja lähde mukaan! Kaikki ovat tervetulleita ja jokaista tarvitaan!

Yhteystiedot ovat myös Animalian kotisivuilla www.animalia.fi, josta löydät myös linkit ryhmien Facebook-sivuille.

Syksyn parhaat tarjoukset

Animaliashop Koonnut Ninni Pekkala

näin teet tilAuksesi:POSTITSE:Animalia ry, Suvilahdenkatu 4, 00500 HelsinkiPUHELIMITSE: 09 720 65911, ma–pe klo 10–15SÄHKÖPOSTITSE: [email protected] 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,70 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä.

lisää tarjoustuotteita Animalian nettikaupassa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita

Rescue dogs rock -pai-dan tuotto suunnataan

Animalian koiraryhmän toimintaan. Luomupuuvil-

laiset t-paidat ovat Earth Positiven valmistamia. Lady fit -paidat ovat kapeita, joten suosittelemme os-tamaan kokoasi isomman paidan. Unisex-mallissa koot S-M, lady fit -mallissa S-XL.

tyylillä turkistarhausta vastaan

Paola Suhosen luotsaama IvanaHelsinki suun-nitteli Animalialle naisille sopivan t-paidan, joka ottaa kantaa turkistarhaukseen. T-paidan valmistamisesta vastasi Kaiku Ethical, joten paita on valmistettu laadukkaasta Reilun kau-pan luomupuuvillasta. Saatavilla koot S-XL.

eläinystävällistä designia

TitiMadamin valmistamissa uusissa ihanissa koruissa on materiaalina akryyli ja pähkinäpuu. Vaihtoehtoina loikkaava kettu ja suloinen vasikka.

Rintakoru 14 €Kaulakoru 16 € käytössä, sanoi

kettu turkkurilleHuppari 100 % luomupuuvillaa. Koot unisex-mallissa S ja M, lady fit -mallissa S, M ja L.

rescuerekut rokkaa!

Turkistarhaton Suomi -kansalais-aloitekampanjan ekokynä

uutuus

2 €kpl

49 €(Ei-jäsenille 52 €)

Singer: Oikeutta eläimille

Aarnipuu: Jonkun on uskallettava katsoa

Vegaanin uusi keittokirja

Kettunen: Puputyttö ja vohvelisankari

10 €

15 €

20 €

15 €

20 €(Ei-jäsenille 22 €)

uutuus

anim

alia

n a

rkis

to

Tee hyvä teko eläimille - lahjoita lantti Animalian toimintaan www.animalia.fi/tue-työtämme/lahjoita

Page 17: Animalia-lehti 3/2012

Animalia toimii tiedottamalla, kampanjoimalla ja tekemällä yhteistyötä eri tahojen kanssa Suomessa ja kansainvälisesti. Näkyvien kampanjoiden sekä vaikuttavien hankkeiden aikaansaaminen vaativat runsaasti varoja. Sinun apuasi tarvitaan. Lahjoita Animalialle alla olevia viitteitä käyttäen, niin osaamme ohjata tukesi toivomaasi kohteeseen. Lämmin kiitos jo etukäteen!

turkistarhaton suomi -kansalaisaloitekampanjaEläin kärsii ahtaassa häkissä - lahjoita kampanjaan jo tänään ja ole mukana tekemässä turkiseläimille parempaa tulevaisuutta. Julkaisemme yli 1500 euron lahjoitukset kampanjan nettisivulla www.turkistarhatonsuomi.fi. Viite 403364

kouluvierailuhankeKouluvierailuhankkeessa kierretään kouluissa edistämässä eläineettistä kuluttamista ja innostamassa nuoria kansalaistoimintaan. Hankkeessa tuotetaan myös luentopaketti ja nettisivut, jotka palvelevat opettajien ja oppilaiden ohella kaikkia teemasta kiinnostuneita. Viite 404091

kuntavaalikampanjaTavoitteenamme on, että kunnat panostavat kasvisperäisen ravinnon osuuden kasvattamiseen ja lihan osuuden vähentämiseen julkisissa hankinnoissa. Muita teemoja ovat eläinsuojeluvalvonta ja löytöeläinten hoidon laatu. Viite 404046

LahjoitustiliNordea 101130-260629IBAN: FI24 1011 3000 260629SWIFT / BIC: NDEAFIHHJos haluat lahjoittaa Animalian toimintaan yleisesti, käytä viitettä 1012

Osoitteesta www.animalia.fi löydät lisää tietoa Animalian tukemisesta. Nettisivulta löytyy myös Animalian toimintakertomukset, joista selviää mitä kaikkea olemme jo saaneet aikaiseksi.

Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan Eläinsuojeluliitto Animalialle 28.1.2011. Toimenpanoaika on 28.1.2011–

31.12.2012 ja lupa kattaa koko

Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen numero 2020/2010/3931.

Eläimet tarvitsevat apuasi - lahjoita ajankohtaiseen kampanjaan