Itä-Suomen ylioppilaslehti

2015

4

Elon oppi

Idiootti jättää äänestämättä, toteaa ISYY:n hallituksen puheenjohtajisto >>6-7Global Clinic tarjoaa apua paperittomille myös Joensuussa >> 18-19 .net

aukeaa 13.4.UUSI

Ojenna kätesi. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Verenluovutustilai-suuksien kalenteri ja ajanvarausmahdollisuus veripalvelu.fi • Maksuton luovut-tajainfo 0800 0 5801. • Testaa etukäteen: sovinkoluovuttajaksi.fi • Lataa hen-genpelastajan mobiilisovellus!

Kuopion veripalvelutoimisto, Puijonkatu 23, Sektori, 2. krs, ma, ti, to 11–18, ke, pe 10–16Joensuu, ke 15.4. klo 12–17, Joensuun pääkirjasto/Muikkusali,Koskikatu 25Kuopion yliopisto, pe 17.4. klo 9–13, Studentian liikuntasali,Yliopistonranta 3Savonlinna, ti 28.4. klo 13–18, Linnalanopisto, Sotilaspojankatu 7

Tervetuloa verenluovutukseen!

Sinä voit pelastaa elämän.

2 Uljas 4 | 13. 4. 2015

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

Taitto Emil Blick

Jarkko Kumpulainen

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 988 0408valto.merta@uef.fi

Marko Nyyssönen0504637535

marko.nyyssonen@isyy.fi

KansikuvaNiina Turunen

Pääkirjoitus | Uljas linja

Humoro nigra | Mitähän sieltä näissä vaaleissa ulos tulee? Uljas tar-joaa kebabbijöötin äänestysmotivaatioksi Timolle ja lukijoille.

Alku ”Viinapullon henki, ykkösluokan kokojyväruispommi, seitsemän tähden tykki. Selkäydinkirosana..Uusi kevät!

Luonnontieteiden ja metsätie-teiden dekaanin mukaan luon-nontieteitä opetetaan jatkossakin kahdella kampuksella. Tiedekun-nassa käydään yt-neuvotteluja.

ISYYY:n jäsenistä 10 ja työntekijöistä yksi on ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Maksuttoman koulutuksen puolustami-nen yhdistää, mutta muuten mielipitei-den kirjo on laaja.

Hofficessa yhdistyy koti ja toimisto. Kuo-pioon Hoffice ryhmän perustanutta Reetta Karjalaista kiinnostavat yksin työskente-levänä tutkijana seuran lisäksi uudet tavat käyttää kotia.

Kuopiossa katseltiin 60 hengen voimin kulttuu-rihäiriöitä. Joensuussa puolestaan feministit kul-jeskelivat kaupunkilla pelon maantiede mielessä.

Kesäksi kuntoon. Pyöränhuolto hoituu pitkälti kotikonstein. Kyselimme vinkkejä pyöränhuol-to-oppaan kirjoittaneilta Joensuun fillaripajan aktiiveilta.

Perkele lienee kielemme painavin sana. Kulttuurihistorial-lisesti sielunvihollisen symboli on tullut kaukaa, ja vaihtanut matkallaan puolta tulkitsijoidensa mukana.

4-5 12-13

20-21

10-11

30-31

24-25

Sisällys | Vappu ja vaalit

Sekalainen hallitus on ollut neljän vuoden ajan maho synnyttämään linjauksia, ja puolueiden sekä

päätöksentekojärjestelmän uskottavuus on murentunut entisestään. Liian usein kuulee, että äänestäminen on turhaa, koska puolueita ei enää erota toisistaan. Ihan tolkuissa porukoissakin.

Pääministerin huomioon ilmeisestä on helppo yhtyä: poliittinen päätöksenteko on rikki. Itse arvelisin, että iso kuva on rikki. Kansa ja poliitikkokansalaiset ovat toisten-sa kurkuissa kiinni suunnan kaipuussaan. Kansa vaatii suuntaa ja päätöksiä, poliitik-ko yrittää tulkita mielipiteiden riekaleita, kansan ääntä ja tiedotusvälineitä kuin oraakkelia, yrittäen päästä kärylle kansan ristiriitaisen tunne-elämän suunnasta tässä maailman ajassa ja tilassa. Toinen tahtoo suurin tuntein lakimuutosta raaka-maidon myymiseen, tuhannes kovempia rangaistuksia seksirikoksista.

Olen ymmärtänyt, että poliitikon ajatuksenjuoksu on kansan näkemyksen peilikuva. Kansa kiroaa poliitikkoa, joka ei ymmärrä mitä kansa tahtoo. Ammattipo-liitikko kiroaa kansaa, jolla ei ole tilausta oikeaksi kokemilleen asioille.

Tällä kertaa ei uskoakseni räjähdä vas-taava tunteiden tulimyrsky, jonka sytytti viime vaali-illan tv-lähetyksen neljä sanaa: ”Nyt tuli iso jytky!” Soini tarjosi Moosek-sen linjaa, jonka kansa kuuli, koki ja näki. Jytkyn jälkeinen Suomi on kuitenkin jo eri maa, ja se sijaitsee erilaisessa maailmassa. Tätäkään nykyä harva asia on yksiselittei-nen tai yksinapainen.

Se ero jytkyn jälkeisessä Suomessa on, että medioissa ei enää jankuteta henkilö-vaalien puolesta. Tietenkään henkilöä ei voi äänestää. Sillä ei ole merkitystä, sillä puolueen linja sanelee. Mutta puolueen linja vaihtelee ajan ja jäseniensä mukaan. Puolueet eivät ole homogeenisiä möykkyjä, vaan niiden sisällä on näkemysten melu. Sen tiedämme ja näemme nykyään jo hyvin selkeästi.

Ääni tulee antaa puolueelle, tai toista puoluetta vastaan. Omanmielisen yksilön valinta puoluelistalta on sitten arpapeliä, jossa tavoitteena on onnea ja menestystä ehdokkaallesi, jotta linjanne valtavir-taistuisi ajassa Puolueen linjaksi. Ollaan perusasioiden äärellä, on hyvä muistaa ja muistuttaa itseäkin, että äänestäminen de-mokratiassa on lopulta uskon asia ja maan poliittiset päätökset ainaisia synteesejä. Hyvä niin.

Jos johonkin uskot ja jotakin linjaa halajat, niin joskushan se laivan ohjaus-liike tai linjassa pitäminen on aloitettava. Nämä vaalit ovat yhtä hyvä hetki kuin mikä tahansa.

Jarkko Kumpulainen

Äänestä puoluetta

3Uljas 4 | 13. 4. 2015

Gallup Eduskuntavaalit

UEF urut | keppiä ja lainaa

”Laitteita tulee koko ajan lisää ja etenkin Applen laitteet vievät pal-jon kaistaa.

Älypuhelimet ja tabletit tukkivat netin kampuksella

Aiotko äänestää? Millä perusteella valitset ehdokkaasi?

Joensuu

Savonlinna

Tekijät: Turkka Tuovinen, Heidi H änninen & Pasi Huttunen

Merituuli AaltonenKotitaloudenopettaja

- Äänestän vaaleissa puoluetta, jonka arvot vastaavat omia arvojani. Äänestän mieluiten juuri puolueen mukaan, koska kokonainen puolue ajaa aloitteitaan paremmin läpi kuin yksittäinen henkilö.

Heikki RäihäLuokanopettaja.

- Vertailen vaalikoneen tarjoaman ehdokkaan näkemyksiä esimerkiksi SOOLin koulutuksen kehittämistavoittei-siin. Osaan kyllä jo entuudestaan olettaa, mitä puoluetta vaalikone minulle tarjoaa.

KuopioAnna HakalaProviisori, 1. vsk

- Äänestän muutosta ja nuorta intoa. Mie-lestäni nuoria on hyvä saada eduskun-taan. Heillä on toivottavasti enemmän rohkeutta muuttaa asioita.

Ilona IkäheimoBiolääketiede, 1. vsk

- Minulle tärkeintä ehdokkaan valinnas-sa ovat opiskelijoita koskevat asiat ja äänestän opiskelijoiden tulevaisuuden puolesta.

Ville HammarYleinen historia, 2. vsk

- Aion äänestää, mutta en ole vielä päät-tänyt ketä. Pitää ensin katsoa puolue, jota kannatan ja sitten etsiä ehdokas. Minulle tärkeitä asioita vaaleissa ovat kansalais-vapaudet, sosiaaliturva, turvallisuuspoli-tiikka ja ympäristöasiat.

Johan LummerantaFysiikka, 3. vsk

- Kyllähän kiinnostusta olisi, mutta en ole vielä saanut sitä äänestyslipuketta. Todennäköisesti äänestän. Puoluetta tai ehdokasta en vielä osaa sanoa. Perustee-na on aika isolta osalta tasa-arvo. Se on ollut viime aikoina trendikäs aihe, niin sitä kannattaa pitää silmällä.

Kaistan ruuhkautuminen on suurin yksittäinen ongelma nettiyhteysongelmiin yliopiston kam-puksilla. Yliopiston pöytäkoneilla nettiin pääsy kyllä onnistuu, mutta muilla laitteilla verkkoyh-teyden saaminen muuttuu helposti tuskien taipa-leeksi. Erityisiä pullonkauloja ovat olleet Carelia Joensuun kampuksella ja Canthia Kuopiossa, mutta Canthian kapasiteetti kaksinkertaistettiin hiljattain ja se on toistaiseksi riittänyt.

”Tukiasemia on kampuksilla noin yhteensä noin 470, eli määrä on kaksinkertaistunut reilussa vuodessa. Mutta laitteita tulee koko ajan lisää ja etenkin Applen laitteet vievät paljon kaistaa”, pääsuunnittelija Toni Mönkkönen yliopiston tietotekniikkapalveluista toteaa.

Mönkkönen painottaa, että nettiongelmissa kannattaa aina hakea apua IT Servicedeskistä tai vähintään ilmoittaa sinne ongelmastaan.

”Voimme takautuvasti katsoa onko ollut ruuh-kaa tai onko tukiasema virhetilassa ja tarvittaessa käynnistää sen uudestaan etänä. Aina kun yhteys ei toimi, kannattaa siitä kertoa meille. On tärkeää kertoa myös missä olet, jotta ongelman paikallis-taminen onnistuu.”

Mönkkönen harmittelee, että tietoa ongelmista

kantautuu tietotekniikkapalveluille asti kovin vähän.

Ruuhkautumisen lisäksi ongelmia aiheuttavat verkkojen tavat tunnistaa käyttäjä. Esimerkiksi Eduroam-verkon tapauksessa ne ovat maailman-laajuisen organisaation sanelemat. Mönkkösen mukaan jatkossa pyritään ohjaamaan opiskelijoita entistä enemmän UEF student –verkkoon.

”Pyrimme siirtämään massaa Eduroamista sinne, mutta emme ole UEF student –verkkoa niin vahvasti vielä lanseeranneet. Mietimme, kuinka siitä tehtäisiin houkuttelevampi. Yksi vaihtoehto on, että siellä olisi mahdollista tulostaa myös mobiililaitteilta yliopiston tulostimille.”

Korkeakoulujen opiskelijoille, henkilökun-nalle ja tutkijoille tarkoitetun maailmanlaajuisen Eduroam-verkon ja UEF student –verkon lisäksi kampuksella on verkot henkilökuntaan kuuluville, sekä vierailijoille. Näitä täydentää käytännössä kaikille avoin konferenssiverkko, joka on tarkoi-tettu yliopistolla järjestettäviä tilaisuuksia varten.

Pasi Huttunen

Sauvakävely tulee yliopiston koulutustarjontaan. Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämis-palvelu Aducate aloittaa toukokuussa liikunta- ja hoitoalan ammattilaisille suunnatun sauvakävelyn ohjaajan peruskoulutuksen.

”Nordic Walking -yliopistokoulutuksen aloitta-minen Suomessa on suuri edistysaskel koko lajin arvostuksen nostamiseksi. Se edistää uudistuneen sauvakävelyn tunnetuksi tekemistä ja käyttöön-ottoa liikunta- ja hoitoalan ammattipiireissä”, liikuntalääketieteen yliopistonlehtori ja Interna-tional Council of Nordic Walking (ICNW) ry:n

puheenjohtaja Mika Venojärvi toteaa.Tavoitteina koulutuksessa on kouluttajina toi-

mivien ammattivalmentajien Tiina Arrankosken ja Tuomo Kettusen mukaan hyvän ryhdin, kehon-hallinnan ja oikean kävelytekniikan oppiminen.

Kurssi on ICNW:n, World Modern Nordic Walking Academyn, Itä-Suomen yliopiston liikun-talääketieteen oppiaineen ja Aducaten yhteinen koulutusprojekti.

Pasi Huttunen

Sauvakävely koulutustarjontaan

Syksyllä 2014 aloittaneet opiskelijat ovat käyt-täneet opintolainaa selvästi enemmän verrat-tuna syksyllä 2013 aloittaneisiin. Viime syksynä aloittaneista 25 prosenttia käytti opintolainaa kun vuonna 2013 aloittaneista sitä käytti 19 prosenttia.

”Opintolainahyvityksellä tavoiteltiin juuri tätä. Tavoitteena oli, että opiskelijat rahoittaisi-vat opintonsa opintolainalla eikä käymällä töissä opintojen ohella. Tämän toivottiin lyhentävän

opiskeluaikaa”, toteaa pääsuunnittelija Ilpo Lah-tinen Kelasta.

”Uusilla korkeakouluopiskelijoilla lainan käyttö on siis lisääntynyt edellissyksystä peräti 39 %. Opintolainan ottamista ovat saattaneet lisätä myös ennätysalhainen korkotaso ja heiken-tyneet työssäkäyntimahdollisuudet”, arvioi Ilpo Lahtinen.

Pasi Huttunen

Opintolainan käyttö lisääntynyt

Edellisessä Uljaassa oli gallupin ja Tyypit-palstan Savonlinnan osioissa kuvat vaihtuneet keskenään. Galluppiin vastanneen Alina Peuran kuva oli

Tyypit-osion kuvana ja Tyypeissä oli puolestaan galluppiin vastanneen Jessica Kauhasen kuva. Myös Peuran sukunimi oli vaihtunut Peltoseksi."

Oikaisu

4 Uljas 4 | 13. 4. 2015

Dekaani Jukka Jurvelin toteaa, että luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan koulutustulokset ovat kehittymässä huonoon suuntaan. Luonnontieteissä sisään pääsee helpos-ti, mutta opiskelijat siirtyvät nopeasti muihin oppiaineisiin. Etenkin tietojenkä-sittelytiede on Itä-Suomen yliopistossa tällaisen sisäänheitto-oppiaineen mai-neessa, mutta sama ilmiö on havaittavis-sa muillakin luonnontieteiden aloilla.

”Meidän pitää olla houkuttelevampia ja pitää parempaa huolta opiskelijois-ta. Uusia keinoja on kokeiltu ja ne ovat ilmeisesti tepsimässä. Niitä pitää laa-jentaa. Viime kädessä meillä ei muuten ole toisena vuotena enää opiskelijoita sisällä”, Jurvelin toteaa.

Opetusteknologialla on merkitystä ja

Jurvelin korostaa, että myös opiskelijat on saatava mukaan kehitystyöhön. Tiede-kunnan järjestämään keskustelutilaisuu-teen saapui Kuopiossa neljä opiskelijaa ja Joensuussa seitsemän. Jurvelin kuvailee tilaisuuksia silti erittäin hyödyllisiksi.

Suurempi haaste on henkilökunnan motivaatio. Itä-Suomen yliopistossa on käyty yt-neuvotteluja vuosittain koko sen olemassaolon ajan ja se on jättänyt jälkensä.

”Tuo on se minun suuri huoleni. Tämä on surkea tilanne ja minua harmittaa. On luotava uskoa ihmisiin, että sitä hyvää tekemistä pystytään vahvistamaan. Sen varaan tiedekunta rakennetaan. Meidän tehtävämme on pyrkiä ratkaisuihin, jois-sa henkilökuntaa ei tarvitsisi vähentää. Pyrimme pehmeämpiin keinoihin, kuten

eläköitymisiin”, hän sanoo ja jatkaa:”Opetuksen laatua pitää parantaa.

En näe, että toimenpiteet joita teemme johtaisivat sen huonontumiseen. Jos suunnitellaan koulutuksen uudelleen-järjestämistä, niin sen on parannettava koulutuksen laatua. Jos yhdistetään osaa-mista kampuksilta entistä paremmin, on siihen edellytykset.”

Syynä on todellinen kriisi, mutta Itä-Suomen yliopiston ilmoitus Lumetin yt-neuvotteluista herätti silti voimakasta kritiikkiä. Yliopisto tiedotti samaan ai-kaan sekä yt-neuvotteluista että yliopis-ton tekemästä ylijäämäisestä tuloksesta.

Tiedekunnan yt-neuvottelujen taus-talla on kaksi toisiinsa linkittyvää tekijää. Tiedekunta teki alijäämäisen tuloksen eikä yliopiston johdossa katsella sellaista hyvällä. Toisaalta Suomen yliopistot Uni-fi ry:n tekemässä valtakunnallisessa sel-vityksessä ehdotetaan suuria muutoksia luonnontieteellisen alan koulutukseen.

Yt-neuvottelujen piirissä ovat biolo-gian, tietojenkäsittelytieteen, fysiikan ja matematiikan sekä ympäristötieteiden oppiaineet. Lisäksi Mekrijärven tutki-musaseman tulevaisuus on nostettu

pöydälle, mutta sen tarkemmin Jurvelin ei sen kohtaloa vielä kommentoi. Vasta-uksena monien huoleen dekaani toteaa, että luonnontieteet pysyvät jatkossakin sekä Joensuussa että Kuopiossa, mutta ei vielä suostu arvioimaan yksittäisten oppiaineiden tulevaisuutta kampuksilla.

Tavoitteena kehittää laajempia, tie-teenalarajat ylittäviä hakukohteita sekä kandiohjelmia. Sisään pääsevän opiskeli-jan ei vielä tarvitse päättää pääainettaan. Erikoistuminen tapahtuu myöhemmin. Uudet hakukohteet on suunniteltu otet-tavaksi käyttöön vuonna 2016.

”Meidän pitää olla houkuttelevampia ja pitää parempaa huolta opiskelijoista.

Luonnontieteiden toisen vuoden opiskelijat vähissäVetovoiman puutteesta kärsivä luonnontieteiden ja metsätie-teiden tiedekunta joutuu repimään vähemmästä enemmän. Opetusta on pakko parantaa, jotta opiskelijat pysyvät tiede-kunnassa, mutta talous on tiukilla ja henkilökunnan motivaa-tio koetuksella. – Pasi Huttunen, teksti & kuva

Dekaani Jukka Jurvelin painottaa, että opiskelijapalautteella on paikkansa yliopistojen rahoitusmallissa. ”En ole samaa mieltä siitä, että opiskelijat eivät osaisi arvioida opetuksen laatua. Kyllä opiskelijat tietävät, mikä heille on hyvästä”, hän toteaa.

1Uutinen #

5Uljas 4 | 13. 4. 2015

Kampus ”Idiootiksi kutsuttiin kansalaista jota ei vaikuttaminen ja politiikka kiinnostanut. Ei hän tyhmä ollut välttämättä, mutta idiootti.

Vaalien lähestyessä Itä-Suomen yliopis-ton ylioppilaskunta jalkautui opiskeli-joiden pariin kampanjalla, jonka slogan kuuluu, Idiootti jättää äänestämättä. Kuopiossa kampanjan merkeissä jaettiin kahvia ja lentolehtisiä Snellmanian käytä-vällä, Joensuussa marssittiin Carelian au-lasta kaupunginkirjastolle äänestämään.

Kuopiossa kauppatieteiden opiskelija Samuli Peura saapui ISYY:n ständille pääasiassa kahvin hakuun. Äänestämään häntä ei tarvinnut erikseen kannustaa.

”Se on aikalailla kai ainoa keino, jolla tähän maailmanmenoon voi vaikut-taa. Äänestän ensisijaisesti puoluetta, koska koen, että se on merkittävin tekijä poliittisen vallan pitämisessä. Puolueen linjan mukaanhan ne päätökset pitkälle menee”, Peura pohtii.

Joensuun kampuspuheenjohtajana toimiva Tuomas Hiltunen (vas.) arvioi, että monet kokevat päätöksentekojärjes-telmän etäiseksi.

”Mielikuvat on sitä, että sedät siellä väittelevät keskenään. Se koetaan etäi-seksi ja jopa epämiellyttäväksi. Ehkä ei täysin ymmärretä, että olivatpa päätök-sentekokulttuuri ja päätöksentekijät millaisia tahansa, niin päätökset tehdään joka tapauksessa”, hän pohtii.

ISYY:n hallituksen puheenjohtajalta Juho Pulkalta (kesk.) heruu kampanjan lomassa ymmärrystä myös poliittisin perustein äänestämättä jättäville. Moni kokee äänestämättä jättämisen olevan ai-noa tapa vaikuttaa, koska kokevat etteivät nykypuolueet tarjoa vaihtoehtoja.

”Moni ajattelee niin, ja varmaan siinä on totuudensiemen. Ehkä eduskun-tapuolueista valtaosan ilme on vähän liian huoliteltu ja kiilloteltu, ja ollaan vähän ehkä liian jees-linjaa. Monen asian puolesta puhutaan, mutta niitä epäkohtia missä ollaan valtavirran kanssa eri mieltä, ei uskalleta tuoda esille”, Pulkka pohtii.

Esimerkkeinä Pulkka luettelee puolu-eiden vaalikeskustelusta poissaolollaan

loistaneet Nato- ja ydinvoimakannat sekä leikkauslistat. Silti Pulkka uskoo ennen kaikkea äänestämisen tärkeyteen.

”Edustuksellinen demokratia ei ole täydellinen, mutta paras tähän mennessä kehitetty vaihtoehto. Perusasioiden ää-rellä ollaan tässä keskustelussa. Idiootti jättää äänestämättä kampanjan lause juontaa antiikin kreikasta, jossa idiootiksi kutsuttiin kansalaista jota ei vaikutta-minen ja politiikka kiinnostanut. Ei hän tyhmä ollut välttämättä, mutta idiootti”, Pulkka kiteyttää.

Vaalien alla Pulkka pitää tärkeimpinä opiskelijapoliittisina aiheina koulutuksen rakenteita, sekä alueellisesti että yliopis-to- ja ammattikorkeakouluopintojen suhteissa, opintososiaalisten etuuksien valvontaa, ja selkeimpänä opiskelujen maksuttomuutta ja opiskelijaterveyden-huollon säilyttämistä myös jatkossa.

Hiltunen kannustaa opiskelijoita käyt-tämään valtaa vaaleissa, koska muuten valtaa käyttää joku muu.

”En pitäisi automaationa, että opiske-lijan pitäisi äänestää opiskelijaa, mutta nuoret ja opiskelijat ovat todella aliedus-tettuina eduskunnassa. Siinä mielessä se on todella hyvä vaihtoehto. On toki van-hempiakin ehdokkaita, jotka ymmärtävät opiskelijan asioita”, hän pohtii.

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys jatkuu 14. huhtikuuta saakka ja varsinai-nen vaalipäivä on 19. huhtikuuta.

ISYY:n hallituksen puheenjohtajan Juho Pulkan ei tarvitse voidella kahvilla kauppatieteen opiskelija Samuli Peuraa äänestämään. Peuralla on jo äänestettävä puolue mielessä.

ISYY patistaa vaaliuurnilleEduskunta tuntuu etäiseltä ja monet päättäjät vastenmielisiltä, mutta joku ne päätökset tekee. ISYY:n puheenjohtajisto toivoo, että opiskelijat käyttäisivät vaaleissa valtaansa, koska muuten sitä valtaa käyttää joku muu. – Jarkko Kumpulainen ja Pasi Huttu-nen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

2Uutinen #

6 Uljas 4 | 13. 4. 2015

Speksi tarjoili teinihuumaa

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Maiju

Poh

jolain

en teksti &

kuva

Mira A

sikainen

, teksti & ku

va

Humaania kirjakieltä

KUOPIO Kuopion lääkisopiskelijoiden Pelinrakentaja-speksi vei katsojansa takaisin ihanaan ja unohtumattomaan teini-ikään. Mianus High Schoolin seniorikurssilaisten rakkauselämän kiemuroista kertonut tarina ammensi tällä kertaa ideansa legendaarisista jenkkimusikaaleista. Muun muassa Danny Travoltan ja Cindy Pepperin suhde joutui koetukselle teinipoikaan rakastu-neen terveydenhoitajattaren takia, mutta onneksi rakkaus voitti tälläkin ker-taa. Viime vuoden juhlavuosispeksin jälkeen yleisön odotukset olivat erittäin korkealla, mutta onneksi Pelinrakentaja hoiti homman siististi kotiin.

Meri P

arkkinen

, teksti & ku

va

KUOPIO Kaupunginkirjastolla 21.3. järjestetyssä Elävä kirjasto -tapahtumassa ihmisille tarjottiin luova lukemisen mahdollisuus, kun aidot henkilöt toimivat tutun kahden kannen välisen tekstima-teriaalin sijasta keskustelukelpoisina kirjakumppaneina. Siinä missä muutoin saattaa joutua kahlaamaan läpi useampia teoksia etsimän-sä tiedon saavuttamiseksi, elävät ihmiskirjat sisälsivät kaiken, jota aiheesta halusikin itse hetkessä tietää. Kirjojen itsensä valitsemat alateemat olivat monipuolisesti skaalautuneita, ja yhteisenä katto-teemana toimi rasismin vastaisuus.

Pöytälaatikot auki. Uljas julkaisee runoja ja lyhyitä tekstejä. Lähetä osoitteeseen toimitus@uljas.net

Lukijalta

Omstart! myös Joensuussa

JOENSUU Opiskelijaperinne speksin juuret yltävät aina 1500 – luvulle asti, jolloin näytelmien tarkoituksena oli harjoittaa opis-kelijoiden latinankielen taitoa. Joensuun ensimmäisen speksin kenraaliharjoituksessa tiistaina 7. huhtikuuta kuultiin muutaman italialaisen fraasin lisäksi pääasiassa suomea. RajaSpeksi 2015: Kum-mitäti – mafiaa mahan täydeltä hauskuuttaa yleisöä rikollisten ja yksityisetsivien maailmassa. Jenny Kinnunen tulkitsee mafiapomo Don Calzonen roolissa.

DebattiOsallistu keskusteluun. Ota kantaa. Anna palautetta. Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@uljas.net.

Satumaan annan itseni unohtaa.Katumaan en aio vaan sytytänpalamaan aivokuoreni,lohkoni,hermoni,pääni.

Uusi äänipuhumaan jatarttumaan,tekemääntoisten kanssa.Kuolemaan, ensinkulkemaan,kokemaan,aistimaanmelkein liikaa.

Katumaan katujen valonja varjon leikeissä elettyä,empimään metsän peitossa pohdittuaen alistu. Eltaantumaan oikeasti tunnettuaei voi, ei saa päästää.Satumaan lasiset ruudut,Rautaiset reunat eivät jousta.Loppumaan voi satukin olla matkalla.

Antero Kajo

Uusi Ääni

TekstaripalstaÄlä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

Olenko ainut joka tuntee vainoharhaa tämän uefin ja microsoftin suhteen vuoksi? Miksei kukaan puhu siitä?

Koulutuslupaus -kampanja tarjoaa ansiotonta näkyvyyttä sellaisille ehdokkaille, jotka ovat valmii-ta kutemaan opiskelijoiden muroihin. Yksi tai kaksi lupausta ei riitä.

Vas ja vihr vastustavat verkkovalvonnan räjäyttä-mistä käsiin. Äänestä niitä! Piraatit silkka läppä

Mikä siinä on kun ihmiset eivät osaa Carelialla käyttää kahta jonoa?! – Peruskoulussako mätää?

Joko siitä raista päästäisiin eroon? Väittäkää mitä väitätte se mitään tarkoita

Karjalan Heilissä 11.3 julkaistus-sa jutussa ylioppilaskunnasta kiinnitin huomiota asiaan, joka on ylioppilaskunnan toimin-nassa myös aiemmin pistänyt silmään. Heljä Hietala kertoo jutussa tunnistavansa yliop-pilaskunnan ensimmäisten vuosien haasteet, jotka liittyvät ISYYn näkyvyyteen: RAI-brändi sekä ISYY-kuva ovat huoles-tuttavasti jääneet opiskelijoille tuntemattomiksi.

Arvoisa ylioppilaskunnan hallitus, onko ylioppilaskunnan brändääminen välttämättö-myys, jota ilman se ei pysty toteuttamaan sille yliopistolais-sa säädettyä tehtävää: ”Yliop-pilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnalli-sia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan ase-maan yhteiskunnassa liittyviä

pyrkimyksiä”?Jäsentensä yhdyssitee-

nä toimiminen ei tarkoita, että ylioppilaskuntaa pitäisi brändätä. Osoittakaa toimin-nallanne ja palveluillanne, että te ylioppilaskunnan päättävissä elimissä edistätte opiskelijan asemaa ja toimitte yhdyssi-teenä heille. Teille on lailla turvattu rahoitus! Miksi leikkiä yritystä, jonka pitäisi brändätä itsensä haaliakseen asiakkaita? Vaikka opiskelijat eivät tunnista hallituksen jäseniä tai huuda RAI –tervehdystä, he voivat olla hyvinkin tyytyväisiä terveyden-huoltoon ja uusiin liikuntapal-veluihin. Pitäkää näistä kiinni, mutta älkää odottako mitään kiitosta – tämä on teidän luot-tamustehtävänne, johon olette halunneet ja päässeet.

Minun opiskeluissani yliop-pilaskunta on ollut mukavasti

mukana tuottamassa esimer-kiksi Uljasta, tuutoritoimintaa, liikuntailtapäiviä ja kampus-rysäyksiä. Jos en osaa nimetä ylioppilaskuntaa kaikkien tapahtumien tai palveluiden koordinaattoriksi - mitä sitten? Halusin tai en, maksan ylioppi-laskunnan maksun jälleen ensi syksynä. Jos haluan olla ylioppi-laskunnan toiminnassa mukana tai hakea edustajistoon, haen sinne. Ei ole pelkoa etteivätkö ne henkilöt, jotka haluavat olla ylioppilaskunta-aktiiveja, osaisi hakeutua toimintaan mukaan.

Toisaalta, jos ylioppilas-kunnan ensimmäisten vuosien isoimmat ongelmat koskevat näkyvyyttä, yliopisto-opiske-lijoilla menee aika hyvin. Eikö vain?

Karri Soppi

Lopettakaa ISYY-kuvan ja RAI-brändin kehittäminen

7Uljas 4 | 13. 4. 2015

Itä-Suomen ylioppilaslehti Uljas julkaisee uudet nettisivunsa 13. huhtikuuta. Uusilla sivuilla julkais-taan uutisia, kolumneja, juttuja ja arvioita paperisen lehden kuukau-sikierron välillä.

”Uutta sivuilla on nyt tapah-tumakalenteri, josta toivotaan työkalua niin ylioppilaskunnalle, ainejärjestöille ja yhteisöille kuin kampuskaupunkien kulttuuritomi-joille sekä tapahtumanjärjestäjille. Kalenteriin voi kuka tahansa lisätä oman tapahtumansa alueella”, Uljaan päätoimittaja Jarkko Kum-pulainen kertoo.

Kumpulaisen mukaan Uljaan pääpaino on edelleen paperisessa lehdessä, mutta koska sivut ovat ol-leet entisellään Uljaan perustami-

sesta saakka vaativat ne väistämät-tä uudistamista. Uusilla sivuilla on kiinnitetty luonnollisesti huomiota käyttäjäystävällisyyteen mobii-lilaitteissa. Myös mainostajat on otettu entistä paremmin huomi-oon.

”Kysyntä nettimainontaan Uljaan sivuilla on selkeästi lisään-tynyt, ja uudistuksella on pyritty vastaamaan myös ilmoittajien tarpeeseen. Uljas on kohdenne-tuin mahdollinen media itäsuo-malaisen opiskelijan tavoittami-seen. Samalla se on ainoa sekä kuopiolainen, joensuulainen että savonlinnalainen foorumi”, Kum-pulainen pohtii.

Sivut on tehnyt joensuulainen web-graafikko Joonas Haukka.

”Uljaan sivujen ilmettä on kevennetty ja raikastettu. Keskeistä on lukijan näkökulma, joten sivut ovat selkeät ja verkkolehtimäiset. Silmä hakeutuu kuviin ja otsikoi-hin, sen sijaan että nettisivujen oma rakenne ja infrastruktuuri veisi huomion sisällön kustannuk-sella”, Haukka kuvailee.

Nettisivu-uudistuksen yhtey-dessä myös Uljaan näköislehdet on siirretty Issuu-verkkojulkai-supalveluun. Uljasta kannattaa seurata myös tykkäämällä Uljaasta Facebookissa ja Instagramissa sekä seuraamalla Twitterissä.

3Uutinen #

Uljaalle uudet nettisivut

Uljaan uusilla nettisivuilla pääosassa on sisältö. Ta-pahtumakalenterista toivotaan kolmen kampuskau-pungin asukkaiden ja opiskelijoiden omaksi ottamaa yhteistä palvelua. – Pasi Huttunen, teksti

Responsiivisuus, eli nettisivujen mukautuminen eri kokoisille näytöille on päivän trendisana ja se on huomioitu Uljaan sivuja rakennettaessa. Pääpaino on kuitenkin sisällössä ja käytettävyydessä.

8 Uljas 4 | 13. 4. 2015

Peetu MakkonenEnglannin kieli & kääntäminen, n.vsk.

” Pikkulapsena pelaamieni pelien tunnelma syntyi pitkälti musiikista ja vaikutti siihen, että kiinnostuin huilusta. Lukiossa etsin itse nuotteja ja keräsin porukkaa soittamaan sovitta-miani kappaleita. Huilistina minun on pitänyt löytää oma paikkani kokoon-panoissa ja se on ollut soittamisessa kaikkein vaikeinta. Jossain vaiheessa tajusin, että puhaltajan on hyvä osata toistakin puhallinta. Valitsin tenorisak-sofonin, jonka avulla pystyn vaihtamaan rekisteriä ja minut nähdään kokoonpa-nossa monipuolisempana. Minulla on

huilistin identiteetti, mutta saksofonille on enemmän kysyntää. Musiikin opiskelu on avannut tien toiseen ammattiin ja voin tehdä musiikin opettajan töitä opintojen-kin ohella.

Marianna AukeeLuokanopettaja, 3.vsk.

” Sukuviulumme kuului pelimanni-musiikkia soittaneelle isoisosedälleni, jonka mukaan isäni sai nimensä. Viulu oli tätini seinäkoristeena 80-luvul-ta lähtien kunnes hän korjautti sen vanhempiensa kuoltua. Nyt se on minulla lainassa, koska olen sukumme ainoa viulisti. Olen opiskellut klassista musiikkia ja kunnioitan sitä, mutta sen rajoitteet ahdistavat toisinaan. Viulun ansiosta olen oppinut lukemaan nuotteja ja löytänyt myös pianon soiton. Parhaita hetkiä on ollut päästä soittamaan keikko-ja Kolilla, Botanialla ja jopa Petroskoissa.

Kuten eräs kaverini sanoi, musiikki on kieli, jota kaikki ymmärtävät. Se vaikuttaa enemmän kuin sanat.

Ulla VainionpääFarmasia, 1.vsk.

” Hankin oman okariinan viisi tai kuusi vuotta sitten. Törmäsin okariinoi-hin videopelimusiikissa. Esimerkiksi Legend of Zeldan taustamusiikissa näitä käytettään paljon. Okariinassa on mukavan melodinen ääni ja jos jaksaa harjoitella ja miettiä nuotit uusiksi, voi okariinaa soittaa todella monipuolises-ti. Näissä on aika kova ääni ja yritän olla häiritsemättä naapureita, siksi joskus koiran kanssa ulkoillessa otan okariinan mukaan ja soittelen ulkosalla.

Konsta KaukonenLuokanopettaja

” Torvensoiton aloitin peruskoulun toisella luokalla, 12 vuotta sitten. Joskus haaveilin ammatikseni soittamisesta ja vielä lukion lopulla muusikoksi opis-kelemaan hakeminen oli aika lähellä. Pyrin harjoittelemaan joka päivä jossain välissä, se on tärkeää soundin ja naaman lihasten kestävyyden kannalta. Joskus kampuksella musiikki- tai pianoluo-kassa, joskus taas omassa asunnossani, jolloin voi vain toivoa että naapurit ymmärtää! Opetusharjoittelussa on soittotaidosta ollut hyötyä, ja musiikin kurssilla torvi on ollut käytössä jonkun kerran. Parasta on spontaani jamittelu. Esimerkiksi Opeopiskelijoiden talvipäi-

ville matkatessa kokoonpanolla huuli-harppu, trumpetti, nokkahuilu, saksofoni ja tamburiini voi Kuorttin ABCn pihassa vessatauon ajaksi ryhtyä soittelemaan. Löysimme nopeasti yhteisen biisinkin!

Ella AlanenLuokanopettaja

” Aloitin huilun soittamisen 10-vuo-tiaana. Nokkahuilukerhon opettaja kannusti minua aloittamaan poikkihui-lun soittamisen. Soittaminen on aina ollut minulle vain harrastus, ja lopetin tunneilla käymisen lukion kynnyksellä. Harjoittelen edelleen säännöllisen sa-tunnaisesti – pitäisi soittaa useammin! Ennen esiintymistä soitan luonnol-lisesti enemmän, mutta usein soitan vain omaksi ilokseni. Yliopistossa olen esiintynyt huilua soittaen esimerkiksi Lucia-kulkueessa musiikinopintojak-son projektissa, joten soitinta tarvitsen ajoittain myös opinnoissani. Hienoin kokemus huilun kanssa on finnjamobree

– partioleiriltä, jossa esiinnyin 10 000 katsojalle. Oli ainutkertaista olla mukana toteuttamassa avajaisia, joihin oli panos-tettu niin paljon.

Minun soittimeni

Joensuu

Kuopio

Savonlinna

Anssi NeuvonenHistoria, n.vsk.

” Otin tämän Landolan isältäni oma-aloitteisena ennakkoperintönä, kun yhdeksänkymmentäluvun loppupuo-lella kiinnostuin kitaran soittamisesta. Palautuksesta ei sitten kuitenkaan kes-kusteltu, koska palo päästä soittamaan ja tekemään musiikkia oli niin kova. Sen jälkeen tämä on aina kulkenut mukana. Isälläni oli tapana soittaa Juicea ja Led Zeppeliniä, ja akustinen saundi tuli tutuksi. Tällä opin sitten soittamaan, ja vieläkin sävellän valtaosan NEØV:n mu-siikista tällä kitaralla. Landola on päässyt

studioonkin ja meidän albumeille.

– Tähti Oksanen, teksti &, kuvat

–Turkka Tuovinen, teksti & kuvat

–Heidi Hänninen, teksti & kuva & Mikko Kaukonen, kuva

9Uljas 4 | 13. 4. 2015

Ajassa

Hofficen ideana on, että kuka tahansa voi tarjota omaa kotiaan yhdeksi päiväksi työtilaksi sitä tarvitseville ihmisille.

”Ihan kuka tahansa saa tarjota omaa kotiaan samalla periaatteella työtilaksi. Esimeriksi Facebookiin voi perustaa hoffice-ryhmän, jossa ihmiset voivat kertoa antavansa oman kotinsa väliaikai-seksi työtilaksi”, kertoo hoffice-ilmiöstä kiinnostunut jatko-opiskelija Reetta Karjalainen Jyväskylän yliopistosta. Karjalaisen mukaan ajankäytön kannalta työnteko on hyödyllisempää, kun ryhmä muita ihmisiä on ympärillä.

”Hoffice-tapahtumassa mukana olleet ihmiset ovat kertoneet synergiaedun ole-van hyvä, sillä silloin tulee oikeasti tehtyä

töitä kissavideoiden katsomisen sijaan”, naurahtaa Karjalainen.

Karjalaisen oma kiinnostus hofficeen syntyi omista tarpeista.

”Olen tehnyt etätöitä viimeiset kuusi vuotta. Asun Kuopiossa, mutta työpaik-kani sijaitsee Jyväskylässä. Minulla ei ole ollut kotona varsinaista työhuonetta kuu-teen vuoteen. Väitöskirjaa olen tehnyt olohuoneen nurkassa samalla, kun muut katsovat elokuvia. Kirjastoon tai kahvi-laan voi toki mennä, mutta kirjat, joita tarvitsen, ovat kuitenkin kotona”, kertoo Karjalainen. Kiinnostuksen taustalla on myös tutkimuksellinen näkökulma.

”Kiinnostuin tutkijana siitä, millainen koti on tilana ja millaisia erilaisia funk-

tioita sille annetaan nykypäivänä. Kodin uudet roolit tulevat esille sitä kautta, että vieraat ihmiset päästetään omaan kotiin. Suomessa ei ole ollut tällaista perinnettä ennen”, Karjalainen pohtii.

Hofficessa perinteinen työpäivä jae-taan 45 minuutin jaksoihin, joiden välissä pidetään lyhyt tauko. Ennen työurakkaan ryhtymistä osallistujat voivat halutessaan kertoa, mitä aikovat tehdä päivän aikana. Tauoilla voidaan jakaa työnteon tuloksia.

”Tämä voi olla joillekin merkityksel-listä asioiden aikaansaamisen suhteen”, toteaa Karjalainen. Tauoilla voi tehdä toki muutakin, kuten joogata.

”Jos itse host haluaa pitää tauko-jumppaa, niin ei se kiellettyä ole”, itsekin meditaatiohetkistä nauttiva Karjalainen toteaa.

Vaikka kotona tehtävissä töissä on Karjalaisen mukaan aina puolensa, kaipuu työkavereihin on läsnä. ”Hoffice mahdollistaa seuran työn luonteesta riippumatta. Osallistujat voivat tehdä

mitä vain, kuten lukea tai tehdä jotakin taiteellista. Useimmat kuitenkin työsken-televät läppärillä”.

Entä jos työnteko kääntyykin toisiin ihmisiin tutustumiseen todellisen työn-teon sijaan?

”Kun ihmiset ovat tuntemattomampia toisilleen, niin työnteko ei yhtä herkästi käänny pelkästään keskenään jutteluksi”, uskottelee Karjalainen.

Karjalainen näkee hoffice-ilmiön laajentumisen mahdollisena tulevaisuu-dessa.

”Suomessa on pula työtiloista tai niin korkeat vuokrat, ettei kaikilla ole mah-dollisuutta hankkia vuokratilaa työsken-telyä varten. Hoffice on hyvä keino tarjota maksutonta työskentelytilaa sitä tarvitse-ville”, summaa Karjalainen.

Hoffice tekee kodista työyhteisön

Kotitoimisto saa uusia ulottuvuuksia. Alun perin ruotsalai-nen keksintö tarjoaa mahdollisuuden työskennellä maksutta vieraan ihmisen kotona luoden samalla sosiaalisia verkosto-ja. -Mira Heiskanen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Parhaimmillaan Hoffice yhdistää työn ja kodin parhaat puolet. Reetta Karjalainen kiinnostui Hofficesta tehtyään jo muutenkin kuusi vuotta etätyötä. Tutkijan näkökulmasta kiinnostavia ovat kodin funktiot ja siellä omaksuttavat roolit.

10 Uljas 4 | 13. 4. 2015

11Uljas 4 | 13. 4. 2015

Kuopiossa sijaitseva Kriisin-hallintakeskus on sisäasi-ainministeriön alainen osaamiskeskus, joka vastaa Suomessa operatiivisen

henkilöstön kouluttamisesta kansain-välisiin kriisinhallintatehtäviin. Keskus kouluttaa monen alan asiantuntijoita eri alueiden tarpeisiin. Kriisin sattuessa apuun lähtee niin poliisiviranomaisia, tullin ja rajavartioston henkilökuntaa, lakimiehiä sekä kansainvälisiin pelastus-tehtäviin esimerkiksi logistiikan, sairaan-hoidon, rakentamisen ja viestiliikenteen ammattilaisia.

”Pyrimme pitämään yllä monipuo-lista ja osaavaa asiantuntijaverkostoa. Pääsääntöisesti rekrytoidut henkilöt ovat korkeasti koulutettuja, kielitaitoi-sia ja kokemusta omaavia oman alansa asiantuntijoita”, kertoo Kriisinhallinta-keskuksen koulutussuunnittelija Kuisma Kinnunen.

Keskus kouluttaa asiantuntija-apua kriisinhallintatyöhön, jonka lähettämi-nen kriisialueille riippuu eri ministeriöi-den ja kansainvälisten organisaatioiden välisistä sopimuksista. Sisäasiainminis-teriö vastaa kansallisten valmiuksien strategisesta ohjaamisesta sekä eri hallintoalojen yhteistyöstä. Ulkoasiain-ministeriö puolestaan vastaa siviilikrii-sinhallinnan poliittisesta ohjauksesta ja päättää tapauskohtaisesti niistä operaa-tioista, joihin suomalaiset asiantuntijat osallistuvat eri organisaatioiden, kuten EU:n, YK:n ja Euroopan yhteistyö- ja turvallisuusjärjestö ETYJ:in alaisuudessa.

Ulkomaille lähtee Suomesta vuosit-tain noin 150 ammattilaista eri kohteisiin, joista noin 90 palvelee EU:n alaisuudes-sa. Suomalaiset ovat täten määrällisesti hyvin edustettuja, sillä EU:n alaisuudessa työskentelee yhteensä noin 1750 sivii-liasiantuntijaa. Myös ETYJ:in toiminta osallistuvien suomalaisten määrä on ollut viime aikoina kasvussa, mutta YK-ope-raatioihin osallistuminen on toistaiseksi ollut vähäistä.

Vaikka keskuksen osaaminen sekä materiaaliset valmiudet onkin suunnattu ulkomaille, niin Kinnunen korostaa aktii-visen avustustoiminnan edistävän myös Suomen omaa turvallisuutta kansallisen kriisitilanteen varalta.

”Esimerkkinä voisi nostaa Malawin tulvat tai kokemukset järjestäytyneen rikollisuuden toiminnasta Kosovossa, jolloin henkilöstön kokemus auttaa myös kotimaan tehtävissä”, hän mainitsee.

Kriisin sattuessa lähtö kohdealueelle voi tapahtua hyvinkin lyhyellä aika-taululla. Suomesta saadaan nopealla hälytysvalmiudella käyttöön esimerkiksi niin sanottu rauniopelastusryhmä, jolle tarjotaan majoitus-ja muuta työvälineis-töä vaikkapa alueille, joilla on luhistunut rakennuksia luonnonkatastrofin, terro-rismin tai onnettomuuden seurauksena.

Esimerkkinä potentiaalisesta koh-teesta voisi mainita Tyynellämerellä äskettäin riehuneen, erittäin voimakkaan hirmumyrskyn, joka sai aikaan valtavaa, paikoin koko infrastruktuurin tuhoavaa hävitystä erityisesti Vanuatun ja Tuvalun saarivaltioissa. Vielä ei kuitenkaan ole selvää, lähettääkö Suomi apua kyseisiin kohteisiin, sillä vaikka luonnonkatastrofit voivat hävittää kokonaisen yhteiskunnan silmänräpäyksessä, on pelastustoimen järjestäminen ja lähettäminen aina tiukasti sidottu kansainväliseen politiik-kaan.

Kriisinhallintakeskus ei itse ole aloitteentekijänä missään operaatiossa, vaan avun lähettäminen tapahtuu aina kansainvälisten järjestöjen kautta. Nämä puolestaan ottavat tarpeen tullen vastaan virallisen avunpyynnön tuhoa kärsineeltä valtiolta.

”Kriisinhallintakeskus ei anna hu-manitaarista apua, mutta voimme tukea humanitaarisia työntekijöitä esimerkiksi lähettämällä asiantuntijoita pyörittä-mään auttajien leirejä. Näin on toimittu esimerkiksi Ebola-alueella”, Kinnunen täsmentää.

CMC:n koulutussihteeri Kuisma Kinnunen ja harjoittelija Roope Siirtola Groningenin yliopistosta kokoavat välineistöä mukaansa Tikkurilassa järjestettävään koulutukseen ja harjoitussimulaatioon. Kriisinhallintakeskuksella on vuosittain noin kuusi harjoittelijaa. Harjoittelijoita haetaan koulutus-, henkilöstö- ja tutkimustehtäviin sekä logistiikkaan.

Kuopiosta kriisin keskelleVuosittain noin 150 suomalaista lähtee kriisinhallintatyöhön maailmalle. Tie kriisialueille vie poikkeuksetta Kuopion kautta. Kuopioon vuonna 2007 perustettu Kriisinhallintakeskus kouluttaa Suomessa monien eri alojen ammattilaisia maailman krii-sipesäkkeisiin. – Tatu Lehto, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Ajassa

12 Uljas 4 | 13. 4. 2015

Yksitoista Itä-Suomen yli-opiston ylioppilaskunnan jä-sentä tai edustajaa tavoit-telee eduskuntapaikkaa. Suurin osa parantaisi työlli-syyttä julkisella rakentami-sella tai korjaamisella. Leik-kauslistat ovat tavanomaista lyhyempiä. - Mari Karjalainen, teksti

ISYY:läisiä ehdokkaita yhdistää kaikille ilmaisen koulutuksen puolustaminen. Poikkeuksen tekee kokoomuksen edustaja Jenna Hattunen, joka olisi valmis

asettamaan maksuja ulkomaalaisille opiskelijoille.

Isyyläisten ehdokkaiden myyntipu-heet eroavat valtavirrasta siten, että harva esittää ensimmäiseksi huolensa valtion velasta. Sen sijaan moni edusta-ja puhuu elvyttämisen puolesta, eli he panostaisivat julkiseen rakentamiseen

ja kunnostamiseen. Oikeiston ja keskus-tan ehdokkaat painottavat enemmän ostovoiman lisäämistä ja työntekijöiden palkkauksen helpottamista.

Rohkeimmat edustajat eivät puhu ympäripyöreästi sanahirviöin rakenteel-lisista uudistuksista, sopeutuksesta tai uudelleenjärjestelyistä, vaan ehdottavat konkreettisia muutoksia kuten työpäivän lyhentämistä tai perustuloa. Päällekkäis-tä byrokratiaa ehdokkaat syynäävät muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluista ja hallinnosta.

1. Työpaikkoja luodaan lyhentämällä työ aikaa 6h/päivä ja 30h/viikko. Tämä on toteutettava palkkoja alentamatta, ja koska työn tuottavuus kasvaa koko ajan myös tämän muutoksen myötä ihmiset olisivat työssään entistä tehokkaampia. Lisäksi rahaa on saatava enemmän kiertoon, joka tapahtuu tulonsiirrolla rikkailta köyhille.2. Ilmainen koulutus, aina korkeakoulu tasolle asti, takaa tasa-arvoisemman yhteiskunnan. Tämä oikeus tulee taata jokaiselle, joka opiske-lee Suomessa. Sivistys ja tieto kuuluvat kaikille.3. Byrokratian kautta on luotu nykyinen oikeus- ja hyvinvointivaltio. Toimiva ja kattava virka-miehistö takaa sen, että jokainen asia käsitellään asiaankuuluvalla tavalla. Tästä syystä kannatan

byrokratian lisäämistä, jolloin mm. käsittelyajat lyhenisivät.4. Rahaa lisäisin mm. köyhyyden poistamiseen, ympäristön suojeluun, ja kulttuuriin. SKP:llä ei ole leikkauslistoja ja pidän itsekin tästä kiinni. Sen sijaan kohdistaisin joitain asioita toisin. Esim. puolustusmäärärahoja siirtäisin rauhantyöhön, ja suuryritysten tukia pienille ympäristöä kunnioittaville yrityksille. 5. Arvostan tasa-arvoa ja hyvinvointia. Hyvin-voinnilla tässä tarkoitan sitä, että jokainen voi syödä terveellisesti joka päivä sekä sen lisäksi nauttia kulttuurista. Mikään materialistinen asia ei takaa hyvää elämää, vaan pahimmillaan asia saattaa olla päinvastoin.

1. Suomi tarvitsee elvyttävää talouspolitiikkaa ja julkisia investointeja koko maahan. Se luo työtä ja työpaikkoja. Tällaisia julkisia investointeja ovat esimerkiksi parannukset tieverkostoon, raiteisiin, kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon ja home-koulujen korjaukseen.2. Maksuton koulutus kuuluu jokaiselle. Koulu-tuksen tulee olla maksutonta niin peruskoulussa, toisella asteella kuin korkeakouluissakin. Se on suomalaisen sivistysvaltion pohja ja sen ehdoton edellytys. Ehdoton ei lukukausimaksuille – myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville. 3. Suomessa on paljon turhaa byrokratiaa ja se näkyy erityisesti sosiaaliturvassa. Tarvitaan sosiaaliturvan täysremontti ja kaikille yhtäläinen perustulo. Vasemmiston linjan mukainen 800 euron perustulo vähentää byrokratiaa ja lopettaa luukulta luukulle juoksuttamisen.4. En kannata leikkauspolitiikkaa. Tärkeintä on turvata kansalaisille riittävät ja toimivat peruspal-velut sekä sosiaalietuudet. Nämä etuudet täytyy rahoittaa verovaroin ja jos se ei riitä, niin velkara-halla. Verotuksessa keskeistä on progressiivisuus, pääomien tiukempi verotus ja varallisuusveron palautus.5. Hyvään elämään kuuluu tarpeeksi aikaa ajatella, tarpeeksi vaurautta, jotta tulee toimeen sekä puhdas elinympäristö, jossa voi elää ja liikkua. Hyvään elämään kuuluu myös terve mieli ja ruumis sekä läheiset ihmiset, joiden kanssa voi jakaa elämän ilot ja surut.

1. Miten saadaan lisää työpaikkoja?

2. Mitä mieltä lukukausimaksuista?

3. Onko Suomessa päällekkäistä by-

rokratiaa? Miten suhtaudut asiaan?

4. Mihin rahaa, mistä leikkaisit?

5. Mitä on hyvä elämä?

Vaalit 2015

Toni Kallioinen SKP, Joensuu

1. Investoimalla kestävään kasvuun. Nyt tarvi-taan talouden elvytystä. Suomella on osaamista ja kykyä keksiä parhaita innovaatioita uuden, nollapäästöisen yhteiskunnan rakentami-seksi. Nämä markkinat kasvavat nopeimmin maailmassa. Perustulo kannustaisi työntekoon nykyistä sosiaaliturvaa paremmin.2. Maksuton koulutus tarjoaa kaikille tasavertai-sen mahdollisuuden opiskella niin pitkälle kuin omat rahkeet riittävät. Tämä johtaa myös siihen, että oikeasti kyvykkäimmät pääsevät heille kuuluviin tehtäviin, eivätkä kyvyt jää käyttämättä rahanpuutteen takia. Tämä on myös yhteiskun-nan etu!3. Muun muassa terveydenhoidon tietojärjestel-mät ovat limittäisiä, koska nykyisessä sote-järjestelmässä rahoitus- ja raportointivastuu on pirstaloitunut liian monelle toimijalle ja kaikilla

on siten omat järjestelmänsä. Sote-remontti on saatava loppuun ja sen tietojärjestelmiin on otettava mallia Virosta.4. Yhteiskunnan rakenteiden muuttamiseen vastaamaan tulevaisuuden ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Lisää rahaa perustutkimukseen, opetukseen ja ennaltaehkäisevään terveyden-hoitoon. Fossiilisten energiamuotojen tuet tulee leikata ensisijassa, koska ne haittaavat markkina-talouden tehokasta toimintaa.5. Toteuttaa moraalista kukoistusta ja nauttia elämästä sen puitteissa. Meidän on tunnustet-tava eliöiden, eli ihmisten ja eläinten, tarve ja oi-keus olla, elää ja iloita jaetulla planeetallamme ja toimia sen mukaan. Yksilön hyvinvointi riippuu suuremman kokonaisuuden, kuten ympäristön hyvinvoinnista.

Kim Tamiovihreät, Kuopio

Anni Järvinen vasemmisto, Joensuu

ISYY:läiset matkalla eduskuntaan?

13Uljas 4 | 13. 4. 2015

1. Elvyttävillä toimenpiteillä kuten infran korjaamisella sekä edistämällä tutkimusta ja koulutusta.2. En kannata lukukausimaksuja. Koulutuk-sen tulee olla maksutonta.3. Meillä on ennemminkin turhan monimut-kaista byrokratiaa. Turhimmista ”lappural-leista” olisi päästävä eroon. On kuitenkin muistettava, että monesti byrokratia on myös yksilön ja yhteisön turvaksi.4. Enemmän rahaa tulisi suunnata pieni-tuloisten toimeentuloon. Jos leikkaamaan lähdetään, on aloitettava elinkeinotukien uudelleenjärjestelystä, jolloin tulee niitä myös leikata.5. Hyvä elämä on itsenäistä ja turvallista. Sel-laista, jossa omia tekemisiä voi suunnitella pitkäjänteisesti eikä tarvitse elää jatkuvassa epävarmuudessa

1. Panostamalla laadukkaaseen ja maksut-tomaan koulutukseen, jota kautta syntyy uusia innovaatioita ja osaamista. Panostukset cleantechiin ja tutkimukseen tuottavat uutta. Tarvitaan myös investointeja perusinfraan, josta syntyy työtä alueille.2. Vastustan lukukausimaksuja. Maksuton ja laadukas koulutus on suomalaisen sivistysyh-teiskunnan peruspilari.3. Eri hallinnontasoilta löytyy päällekkäisyyk-siä. Eri etuuksien käsittelyä pitäisi keskittää yhden luukun periaatteella. Lisäksi päällekkäi-syyksiä löytyy paljon eri työryhmistä.4. Enemmän rahaa perusinfran parantami-seen. Leikkauksia kohdentaisin elinkeinotu-kiin.5. Hyvä elämä on tasapainoista elämää, jossa itse kokee voivansa hyvin ja on onnellinen. On löydettävä sopiva tasapaino työn ja vapaa-ajan välille. Ja muistettava jättää aikaa itselleen ja rauhoittumiseen.

1. Lisää työpaikkoja saadaan vihreillä investoin-neilla sekä panostamalla uusiutuviin energian-tuotantomuotoihin, kuten tuuli-, aurinko- ja bioenergiaan. Talouskasvun tavoittelun ja ilmas-tokriisin torjunnan on kuljettava käsi kädessä.2. En kannata lukukausimaksuja. Suomen ylpeys on laadukas, maksuton koulutusjärjestelmäm-me. Koulutuksen tulee olla maksutonta niin suomalaisille kuin kansainvälisille opiskelijoille. Maksuton koulutus edistää opiskelijoiden yhdenvertaisuutta.3. Kyllä on. Esimerkiksi tuulivoimainvestoin-nit ovat olleet vastatuulessa lupabyrokratian vuoksi. Yhden luukun periaate, eli että yksi viranomainen hoitaa koko lupaprosessin, helpottaisi tilannetta.4. Suuntaisin enemmän rahaa ilmastoystävälli-siin investointeihin ja energiantuotantomuotoi-hin. Leikkaisin ympäristölle haitallisista tuista.5. Hyvä elämä täyttää ihmisen perustarpeet ja tarjoaa yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille sosiaalisesta taustasta riippumatta.

1. Vientiteollisuus työllistää epäsuorasti PK-sektorilla. Kuluttajasegmentin palvelut tarvitse-vat kasvaakseen tasaista ostovoiman kehitystä kaikissa tuloluokissa. Kun suomalaisilla on varaa ostaa kotimaisia tuotteita ja palveluita sen vaikutus on positiivinen myös BKT:llä mitattu-na. Suomalainen työn on palautettava takaisin kilpailukykyiseksi.2. Vastustan lukukausimaksuja. Maksuton koulutus on sukupolvien välisen tasa-arvon kannalta erittäin tärkeä ja säilytettävä arvo. EU- ja ETA- maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden kohdalla en näe lukukausimaksuja harkinnanarvoisena sen vähäisten taloudellisten vaikutusten takia.3. Suomessa ei ole vain päällekkäistä vaan myös huonosti ajoitettua byrokratiaa. Investoin-nit liiketoiminnan aloittamiseksi on tehtävä esimerkiksi ravintola-alalla ennen lupapäätöksiä. Opiskelijaa koskettava esimerkki on opintotuen takaisinperintä. Kela perii tuen takaisin, vaikka opiskelijan tulojen ajantasaiset tiedot olisi saata-villa verottajalta reaaliaikaisesti.4. Tässä talouden tilanteessa on leikattava ensin ja vasta sitten sijoitettava säästetyt rahat tuot-tavasti. Huomattavat taloudelliset leikkaukset,

siis säästöt, tehdään sote-sektorin uudelleen-järjestelyillä. Säästöt uudelleenkohdentaisin elinkeinotoimintaa kiihdyttävään koulutus- ja tutkimustoimintaan.5. Arki on jokaisen perusoikeus. Se koostuu työstä, terveydestä, lähimmäisistä ja puhtaasta ravinnosta. Perustoimeentulo antaa puitteet harrastaa ja ostaa kotimaista ruokaa. Työn taloudellista merkitystä suurempi on henkistä hyvinvointia parantava vaikutus. Työn tuloksilla lisätään yksilön osallisuutta yhteiskunnassa. Va-kaus ja turvallisuus ovat avaimia hyvään elämään.

1. Työpaikkoja saadaan elvyttämällä, korjaa-malla homekoulut ja huolehtimalla muuten-kin yhteiskunnan infrastruktuurista, joka on päästetty rapistumaan. Julkisen sektorin elvytysrahojen kerrannaisvaikutukset lisäävät taloudellista toimeliaisuutta ja työpaikkoja2. Vastustan lukukausimaksuja kaikissa muo-doissaan. Maksuton koulutus antaa kaikille tasa-arvoisen mahdollisuuden kouluttautua vanhempien tuloista ja varallisuudesta riippu-matta. Lisäksi maksuton koulutus on parasta mahdollista kulttuurivaihtoa ja kehitysapua.3. Eri hallinnonalojen yhteistyön puute johtaa nyt tilanteeseen, jossa kukin osa optimoi omaa tulostaan kokonaisuuden kustannuksella. Julkista sektoria tulee tarkastella kokonaisuu-tena, yhteistyötä on lisättävä ja osaoptimoin-nista päästävä eroon. Se parantaa palvelutasoa ja laskee samalla kustannuksia.4. Ennaltaehkäisy on sekä inhimillisempää että taloudellisempaa kuin korjaavat toimet. Siis enemmän rahaa ennaltaehkäisyyn, kuului-pa se soten, koulutuksen tai kulttuurin alaan. Leikkaisin veronkierrosta, julkisen sektorin tehottomuudesta sekä ”maan tapana” tunne-tusta rakenteellisesta korruptiosta.5. Hyvään elämään kuuluu riittävä perus-turvallisuus, oikeus olla oma itsensä ilman teeskentelyn tarvetta ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Nämä asiat hyvän yhteiskunnan tulee turvata jokaiselle jäsenelleen niin lainsäädän-nöllä kuin taloudellisilla ratkaisuillakin.

1. Vaihtamalla talouspolitiikan suuntaa kurjistavasta leikkauspolitiikasta kohti puna-vihreää elvytystä – lisärahaa raideliikenteen kehittämiseen, energiatehokkaaseen asu-miseen ja uusiutuvaan energiaan. Suomen tapauksessa tärkeintä on tukea pieniä- ja keskisuuria yrityksiä.2. Opiskelun tulee säilyä maksuttomana meille kaikille eli ehdoton ei lukukausimak-suille. Kansainvälisen solidaarisuuden lisäksi lukausimaksuttomuus on Suomelle kansain-välinen kilpailuetu ja vetovoimatekijä.3. Joiltakin osin sääntelyn järkevyyttä voidaan tarkastella, mutta ”normienpurku-talkoot” eivät saa tarkoittaa heikennyksiä ympäristö- tai työlainsäädäntöön tai muihin meidän kaikkien parhaaksi säädettyihin lakeihin ja normeihin.4. Edellä mainittujen kohteiden lisäksi siirtyisin kohti perustuloa. Tehdyt koulutus-säästöt pitää perua ja lisärahoitusta suunnata perustutkimukseen ja vihreiden työpaikko-jen luomiseen. Leikkaisin ympäristölle hai-tallisista tuista, joita valtio maksaa vuodessa noin 800 miljoonaa.5. Minulle hyvä elämä tarkoittaa toimimista yhteisön täysvaltaisena autonomisena jäse-nenä muut ihmiset ja ympäristö huomioon ottaen. Valtion tehtävänä on turvata kaikkien mahdollisuus mielekkääseen elämään so-sioekonomisesta taustasta riippumatta.

Joonas HonkimaaSDP, Kouvola

Anna-Kristiina MikkonenSDP, Savonlinna

Elina Hietanenvihreät, Joensuu

Sallamaarit Markkanen keskusta, Siilinjärvi

Antti Saarelainenvasemmisto, Joensuu

Alia Dannenbergvasemmisto, Joensuu

14 Uljas 4 | 13. 4. 2015

1. Työpaikkoja saadaan elvyttävällä talous-politiikalla, uudistamalla työelämää yhdessä työntekijöiden ja työnantajien kanssa, julkisten investointien kautta, torjumalla harmaata taloutta, helpottamalla pienten ja keskisuurten yritysten ensimmäisen työntekijän palkkausta sekä laajentamalla viennin pohjaa maantieteel-lisesti ja uusille toimialoille.2. Koulutuksen tulee oikeudenmukaisesti olla maksutonta jokaisella asteella myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville. Koulutus on meidän vahvuutemme ja maksuttomuudel-laan yhteiskuntamme tukiranka.3. Päällekkäistä byrokratiaa tulee purkaa erityisesti sosiaaliturvan, terveydenhoidon ja sosiaalipalveluiden osalta. Näiden kaikkien tulee olla helposti jokaisen saatavilla. Pelkän byrokraitan purkamisen sijaan tulee kuitenkin tehdä laajempia rakenteellisia uudistuksia ja taata riittävät resurssit.4. Rahaa tulisi suunnata enemmän kohti ennaltaehkäiseviä palveluita, kolmatta sektoria, helpottamaan pienituloisten arkea ja vähentämään eriarvoistumista. Leikkausten sijaan tulee kohdistaa uudelleen muun muassa maatalouden tukia ja tehdä rakenteellisia uudistuksia esimerkiksi sosiaaliturvaan ja veropohjaan.5. Hyvä elämä on mielekästä arkea, jossa jokaisella on aito mahdollisuus olla ja toteuttaa itseään. Hyvään elämään kuuluu kansalaisten yhdenvertaisuus ja yhteiskunta, jossa ihminen ja ympäristö menevät talouden edelle.

Ilmoituksenmaksoiehdokas.

Harri Auvinentekniikan tohtori,teknologiapäällikköwww.harriauvinen.fi

VihreätDe Gröna

1. Yritykset luovat työpaikkoja ja siksi työllistä-misen byrokratiaa on purettava. Työntekijän palkkaamisen tulee olla yrittäjälle kannattavaa ja esimerkiksi palkkaamisen sivukuluja vähen-tämällä yrityksiä kannustetaan palkkaamaan väkeä. Työntekijän ja työnantajan on voitava sopia ehdoista paikallisesti.2. Lähtökohtana tulee olla maksuton koulutus, sillä osaaminen on yksi Suomen valttikorteis-ta. Tarjoamme laadukasta koulutusta, mutta miksi tarjoaisimme koulutuksen täysin mak-sutta koko maailmalle? Mielestäni EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisille opiskelijoille voimme asettaa kohtuulliset lukukausimaksut.3. Suomessa on byrokratiaa jarruttamassa esi-merkiksi ympäristölupia. Lisäksi ravintola-ala on anniskelulupien puolesta byrokraattinen. Lisäksi yhtenäiset sähköiset järjestelmät olisi-vat järkeviä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalal-la. Byrokratiaa vähentämällä vähennämme hallinnollisia kustannuksia.4. Rakenneuudistuksilla voimme säästää, vaikka leikkauksiakin on tehtävä. Kaikkia palveluita ei voi toteuttaa velkarahalla. Leikkauksia julkisella sektorilla on tehtävä, esim. hallinnosta. Panostaisin osaamiseen ja uudenlaisiin oppimisympäristöihin, joissa esim. koulu ja päiväkoti hyötyvät toisistaan.5. Hyvä elämä on turvallisuutta: sitä että pärjää taloudellisesti ja että ulkona on turvallista liikkua. Hyvään elämään kuuluu riittävä lähiverkosto, josta saa tukea, on se sitten perhe, ystävät tai jokin järjestö. Yhteiskunta antaa pohjan hyvään elämään, mutta paljon on kiinni yksilön valinnoista.

Eveliina Reponen SDP, Joensuu

Jenna Hattunenkokoomus, Joensuu

15Uljas 4 | 13. 4. 2015

16 Uljas 4 | 13. 4. 2015

Kävelen upottavaa umpi-hankea pitkin lumikenkä toisessa jalassa. Toinen lumikenkä on vieressä tarpovalla parillani. Yksikin

kenkä on tyhjää parempi, sillä ilma on niin leuto, että uppoan joka askeleella.

Olemme parinkymmenen kilometrin päässä Joensuusta, Särkiselän alueella. Lumessa rämpimisen lomassa katsomme välillä kartasta, että olemme menossa oikeaan paikkaan. Olen tullut Huck Middeken, 35, kolmipäiväiselle selviyty-miskurssille.

Selviytyminen on ihmisen vanhin tarve, johon liittyy Huckin mielestä vää-rinymmärryksiä ja ennakkoluuloja.

”Selviytyminen tarkoittaa kykyä elää ikänsä kestävällä tavalla. Nykyinen yhteiskunta ei pysty selviämään tällä kulutustahdilla. Jos sotaan tai luonnon-katastrofiin varautuvat ihmiset eläisivät tyylillään jatkuvasti, heidän ei tarvitsisi muuttaa tapojaan. Varautujia saatetaan pitää vainoharhaisina, mutta oikeastaan he ovat optimisteja, jotka ymmärtävät, että vaikeinta selviytyminen on nykyises-sä hauraassa yhteiskunnassa eikä metsän keskellä”, Huck kertoo.

Matkalla pysähdymme maistelemaan kuusen pihkaa sekä pihlajan silmuja, jotka muuttuvat pureskellessa marsipaa-nin makuisiksi. Huck kertoo, että kaikkea kannattaa maistaa. Makealta maistuva on yleensä syötävää.

Tulemme aukiolle, jossa retkottaa kaatunut kuusi. Se on hyvä paikka majoit-tautumiseen, sillä kuusi tarjoaa suojaa, ruokaa ja lämpöä. Alamme rakentaa havunoksista suojaa kuusen rungon alle. Ryömin vatsallani katsomaan suojaa

sisältäpäin. Se olisi klaustrofobisen ihmisen painajainen. Kun saamme suojan valmiiksi, on jo pimeää. Illalliseksi on kuivattuja aprikooseja ja ruisleipää. Ryömimme suojaan. Selän alla on havuja ja eristävä kangas, mutta makuupusseja ei ole. Palelen yöllä ja yritän ajatella, että kylmästä täriseminen on hyvä merkki, sillä se on kehon tapa lämmittää itseään. Suojan katon läpi tihkuu vettä kasvoil-leni. Toivon, että tietäisin kellonajan. Olemme sulkeneet kännykät ennen metsään lähtöä. Kännykkä on taskussani, mutta en laita sitä päälle, sillä se tuntuisi huijaukselta. Alan potea lievää ahtaan-paikankammoa ja menen ulos hetkeksi. Suojaan palattuani tunnen oloni vähän paremmaksi.

Aamulla havahdun siihen, että Huck virnuilee suojan ovella. Loputtomalta tuntuva yö on ohi. Huck kehottaa meitä liikkumaan ja verryttelemään ja siten luomaan sopivan mielentilan ajattelemi-seen. Hyppelehdin ympäriinsä ja vaihdan märät sukat kuiviin. Kuiva olo kestää vain hetken, sillä kenkäni ovat läpimärät. Muutaman yrityksen jälkeen saamme nuotion syttymään. Syömme itsestään lämmittyvän aterian puoliksi, ja lähdem-me lumikenkäilemään läheiselle lammel-le kuuntelemaan pilkkivalistusta.

On valoisaa, mutta kello voi yhtä hyvin olla yksitoista aamulla tai viisi illalla. Huck kertoo, että suopursuista ja syljestä saa itikkamyrkkyä. Palattuamme leiriin opimme, että kuusen kaarnan alta voi löytää syötäviä ötököitä. Huomaan, että en ole kovinkaan nälkäinen niukasta ravinnosta huolimatta. Myöhemmin seuraa hygieniavalistusta. Likaiset kädet

voi pyyhkiä lumeen, sammaleeseen tai havuihin. Hygienia ehkäisee sairastumis-ta ja on siksi tärkeää.

Rakennamme uuden suojan, erään-laisen laavun, jonka pohjalla on havuja, ja päällä runkojen avulla pingotettu ava-ruusviltti. Viltti suojaa sateelta ja eristää lämpöä. Alamme tehdä nuorista koivun-rungoista lumikenkiä. Ennen kurssia olen harjoitellut solmujen tekoa, mutta unohdan ohjeet tietenkin saman tien. Illalla kökötän nuotion äärellä ja tunnen oloni taas hyväksi. Teemme kalakeittoa yksinkertaisella reseptillä: kattilaan laitetaan hauki, vettä ja suolaa. Syötyäni katselen tähtiä kylläisenä ja lämpimänä.

Nuotion äärellä Huck summaa selviy-tyjäkurssin perimmäisen tarkoituksen.

”Maapallolla on ainoastaan yksi paikka: luonto. Olimme keitä tahansa tai teimme mitä tahansa, meidän täytyy noudattaa samoja sääntöjä, jos haluam-me pysyä elossa. Tämän sisäistäminen on selviytyjäkurssin tarkoitus”, Huck tiivistää.

Yöllä on kylmä, mutta kuivempaa ja tyy-nempää kuin aiempana yönä. Herään aa-mulla umpijäässä. Maiharit ovat jäätyneet pystyyn, enkä saa niitä jalkaan. Värjötte-len tulen äärellä niin pitkään että sulan. Kalakeittoaamiaisen jälkeen solmimme kesken jääneet lumikengät loppuun, ja koska aurinko paistaa, harjoittelemme merkinantoa. Parini menee seisomaan rinteelle pienen metsän toiselle puolelle, ja minä viestin hänelle heijastamalla au-ringonvaloa kattilankannen ja kompassin peilin pinnasta.

Purettuamme leirin Huck kehottaa täyttämään vatsan ruoalla ja nesteillä, joten syömme keiton loppuun. Ennen lähtöä levitämme suojassa käytetyt havunoksat ympäriinsä, sillä liiallisen ha-pon keskittyminen yhdelle alueelle olisi maaperälle haitallista. Matkalla lumiken-gät hajoavat, mutta kinos on niin kestä-vää, ettei niitä tarvitakaan. Pysähdymme harjoittelemaan ansojen tekoa. Harjoitus on teoreettinen, sillä harjoittelemiemme kaltaisten ansojen viritys on Suomessa

laitonta. Lähdemme takaisin sivistyksen pariin. Huck antaa autossa meille pur-killisen kinuskikastiketta. Joensuuhun tultuamme tuntuu että olen ollut poissa pidempään kuin kaksi yötä. Kuulen, että olemme molempina aamuina heränneet kuudelta. Yöllä on ollut yhdeksän astetta pakkasta.

Huck kokee, että selviytymistä vaati-via tilanteita on kahdenlaisia.

”Joskus katastrofi iskee yllättäen, joskus se hiipii paikalle. Jälkimmäinen on vakavampaa ja tuhoisampaa, sillä se on vaikeampi tunnistaa. Olemme nyt sellaisessa ekologisessa tilanteessa, jossa emme ole olleet aiemmin. Se on pelot-tavaa. Maanviljelyksen kehittymisen jälkeen olemme nopeasti alkaneet elää ympäristöä tuhoavalla tavalla.”

Jälkeenpäin kylmyys ja märkyys tuntuvat pieneltä saamieni kokemusten ja oppimieni asioiden rinnalla. Olisin voinut jäädä metsään vielä viikoksi. Mie-tin kuitenkin, johtuuko se siitä, että olen koko ajan tiennyt pääseväni takaisin kau-punkiin. Entä jos en olisi päässytkään? Entä jos yhteiskuntamme on selviytymis-tä vaativassa tilassa tälläkin hetkellä?

Seuraava selviytymiskurssi järjestetään 17.4. – 19.4..

Lisätietoa: www.nordicbynature.net.

Selviytyminen – muutakin kuin ramboiluaUljaan toimittaja otti haasteen vastaan ja löysi itsensä tarpo-massa keskellä metsää märissä jalkineissa yhdellä lumiken-gällä. Toisen kuusen alla vietetyn yön jälkeen selviytymis-kurssilta palattiin kaupunkiin, mutta ajatuksiin jäi mietteitä elintapamme kestävyydestä. - Niina Turunen, teksti & kuva

1. STOP: Stop, think, orientate, plan

2. Pidä energian saanti ja kulutus tasapai-nossa

3. Ota luonnosta vain se mitä tarvitset

4.Anna takaisin vain sen verran mitä olet ottanut

5.Ajattele ja toimi globaalin hyvinvoinnin hyväksi

SELVIYTYMISEN ABC

17Uljas 4 | 13. 4. 2015

Itä-Suomen yliopistossa ensimmäistä kertaa järjestettävän Kasvatus moninai-suuden kulttuureissa- kurssin tiimoilta opiskelijoiden tuli suunnitella moninai-suutta käsittelevä työpaja. Koska tämä vuosi on Kehitysvammaliiton teemavuo-si, opiskelijat päättivät rakentaa työpajan kehitysvammaisuuden ympärille.

”Tavoitteenamme on lisätä nuorten tietoisuutta siitä, millaista kehitysvam-maisen arki on. Pyrimme myös levittä-mään suvaitsevaisuutta ja tähdentämään, että kehitysvammaisuuden ei tarvitse olla este. Rastien konkreettisuus ja väli-neiden kokeileminen ovat hauska keino visualisoida kehitysvammaisten kokemia haasteita. Oppilaat ovat olleet aiheesta innostuneita ja suhtautuneet siihen myönteisesti. Jos olisimme pitäneet aiheesta tavallisen luennon, oppilaat tus-kin olisivat kiinnostuneet samalla lailla.”, opiskelijat kertovat.

Ensimmäinen rasti keskittyy näköön. Oppilaat voivat kokeilla erilaisia silmän ongelmia simuloivia laseja ja kokea, mi-ten näkökenttä muuttuu silloin kun kärsii vaikka binokulaarisen näön menetykses-tä tai verkkokalvon rappeumasta.

”Sokeus on vain pieni osa näkövam-maisuutta. Suomessa on noin 80 000 näkövammaista ihmistä. Täyssokeita heistä on vain kymmenesosa”, rastin vetäjä kertoo.

Rastin vetäjät näyttävät, miten sokeaa tulee oikeaoppisesti opastaa paikasta toiseen. Rastilla voi kokeilla myös tun-nistustehtäviä. Kasasta pikkurahaa täytyy löytää silmät sidottuna euron kolikko. Tunnistamista helpottaa kolikoiden reu-noissa olevat urat, niiden koko ja paino.

Toisella rastilla havainnollistetaan liikuntarajoitteisuutta. Oppilaat voivat kokeilla, millaista on käydä ruokalassa tai mennä vessaan pyörätuolin kanssa.

Loivaankin ylämäkeen rullaaminen vaatii yllättävän paljon käsivoimia.

Kolmas rasti käsittelee kommunikaa-tiovaikeuksia. Apua puheongelmiin voi saada kommunikaattorista, koneesta, jolla pystyy korvaamaan puheen. Laitteen sujuva käyttö vaatii kuitenkin harjoitte-lua, sillä oikeiden sanojen löytäminen ei onnistu ensi yrittämällä. Rastilla oppilaat tutustuvat myös viittomakieleen. Sekä kirjaimille että sanoille on omat käsimer-kit. Viittomakielessä yhdellä käsimerkillä voi olla monta merkitystä kontekstista riippuen.

Neljännellä rastilla oppilaat tutustu-vat arjen apuvälineisiin. Näitä ovat esi-merkiksi laite, jolla sukan saa pujotettua jalkaan ilman että täytyy kumartua, sekä koukku, jolla villatakin napit saa kiinni vain toista kättä käyttämällä. Lisäksi välineistä löytyy vajaan metrin mittai-set pihdit, joilla saa poimittua tavaroita

pidemmänkin matkan päästä.”Välineiden kokeileminen ensim-

mäistä kertaa on usein vaikeaa. Täytyy muistaa, että näitä käyttävät ihmiset ovat käyttäneet niitä vuosia ja harjaantuneet sinä aikana”, rastin vetäjä kertoo.

Oppilaiden osoittama myönteinen suhtautuminen jatkuu työpajan jälkeen.

”Se oli tosi mielenkiintoista, ja tuntuu että opittiin paljon”, kahdeksasluok-kalaiset Lotta Tiittanen ja Josefiina Wihonen kiittelevät.

”En ajatellut, että se olisi noin vaikeaa. Varmasti menen jatkossa auttamaan, jos huomaan jonkun tarvitsevan apua”, Tiittanen jatkaa.

”Uskon, että tämä myös lisäsi kun-nioitusta heitä kohtaan, jotka joutuvat käyttämään pyörätuolia ja muita välineitä jatkuvasti”, Viivi Kallanranta lisää.

Kehitysvamman ei tarvitse olla este

Itä-Suomen yliopiston pedagogiikan opiskelijat järjestivät Lyseon yläkoululla päivän mittai-sen Esteettömyys koulussa-työpajan. Oppilaat pääsivät kokeilemaan rasteilla erilaisia kehi-tysvammaisten arkipäivää helpottavia apuvälineitä. – Niina Turunen, teksti & kuva

Esteettömyys koulussa -työpajassa Aatu Hurskainen, Lotta Tiittanen ja Josefiina Wihonen lyseon 8c-luokalta pääsivät ottamaan tuntumaa kehitysvammaisen arkeen.

18 Uljas 4 | 13. 4. 2015

Joensuussa on toiminut paperittomien klinikka pian vuoden päivät. Joensuun Global Clinicin yhteyshenkilö Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaali-turvayhdistyksestä kertoo, kuinka pari vuotta sitten huomattiin, että Joensuussa on ihmisiä, jotka eivät ole suomalaisen sosiaaliturvan piirissä esimerkiksi oleske-luluvan puuttumisen vuoksi.

”Eräs lääkäri otti yhteyttä Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistykseen ja mietimme yhdessä miten asian saisi kuntoon.”

Monikulttuurisuustoimijat ja vapaa-ehtoiset lääkärit ja hoitajat yhdistivät voimansa ja klinikka avattiin toukokuus-sa 2014.

”Joensuussa arvioitiin olevan noin 50 paperitonta. Ensimmäisen vuoden aikana on ollut seitsemän hoitotapausta.”

Suurin osa hoidontarpeista on ollut flunssia tai lihaskipuja, mutta lisäksi hoi-toon on hakeutunut kaksi alle kouluikäis-tä lasta, joilla on laajempi kuntoutuksen ja hoidon tarve. Heidän kohdallaan kli-nikka on voinut tarjota lähinnä terveys-tilanteen yleistarkastuksen ja neuvontaa sosiaaliturvasta.

Sosiaalidemokraattien kansanedusta-ja Kari Rajamäki esti vastikään lakiesi-tyksen, joka olisi edistänyt paperittomien terveydenhuoltoa Suomessa. Elonhei-mon mukaan esitys olisi mahdollistanut ainakin sen, että paperiton olisi otettu päivystyksessä vastaan.

”Se olisi tuonut parannuksia isolle joukolle ihmisiä. Toiminta olisi edelleen perustunut siihen, että hoidon saajalta laskutetaan täydet kustannukset, mutta se olisi tuonut kunnalle turvan siitä, että viimekädessä KELA maksaisi. Laki ei kuitenkaan olisi koskenut EU-kansalai-sia, esimerkiksi romaneja, jotka eivät ole kotimaassaan sosiaaliturvan piirissä.”

Elonheimo kannattaisi mieluummin Helsingin kaupungin toimintamallia koko Suomeen. Se sisällyttää terveyden-huoltoon myös EU-kansalaiset, joilla ei ole sosiaaliturvaa omassa maassaan. Hoi-dosta maksetaan normaali potilasmaksu, minkä ylittävän osan maksaa kaupunki.

”Kyllä julkisen vallan olisi turvattava lailla terveydenhuolto kaikille. Perustus-lain 19. pykälän mukaan kaikilla on oikeus inhimilliseen elämään, välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.”

Paperittomien mahdollisuudet elää ihmisarvoista elämää ovat heikot tervey-denhuollon lisäksi muillakin yhteiskun-nan alueilla. Elonheimo luettelee oikeu-den työhön, asumiseen, liikkumiseen ja peruskoulutukseen.

”Missään maassa ei toteuteta täy-siä ihmisoikeuksia kaikille asukkaille. Vaihteluakin on paljon, esimerkiksi vielä muutama vuosi sitten Espanjassa julki-nen terveydenhuolto otti vastaan kaikki hoitoa tarvitsevat.”

Elonheimo muistuttaa, että paperit-tomuutta syntyy monenlaisista elämän-tilanteista.

”On paljon ihmisiä, jotka jäävät ilman oleskelulupaa. He ovat tulleet maahan laillisesti vaikkapa turisti-, työ- tai opis-keluviisumilla ja jääneet opiskelemaan tai tekemään osa-aikatöitä. Tai sitten joku perheenjäsenistä ei ole saanut oleskelu-lupaa. He ovat ihan tavallisia porvarillisia kaupunkilaisia eivätkä varmaan täytä sitä mielikuvaa, mikä monilla on paperitto-mista.”

Sitten ovat turvapaikanhakijat, joiden tilanne on Elonheimon mukaan pahasti heikentynyt.

”Uusimman muutoksen myötä turva-paikanhakijat, jotka saavat hakemukseen-sa kielteisen päätöksen, mutta joita ei voida palauttaa kotimaahan esimerkiksi

sodan takia, jäävät olemaan Suomeen ilman oleskelulupaa, ilman maastapoista-mista. Aiemmin he saivat määräaikaisen oleskeluluvan vuodeksi kerrallaan.”

Suomessa viljellään paljon myyttejä paperittomista ja esimerkiksi Rajamäki totesi tehneensä ”Suomen kannalta oikean toimenpiteen” estäessään oman puolueensakin valmisteleman lakiesityk-

sen etenemisen. Elonheimon mielestä käytännön perusteita paperittomiin liitetyillä uhkakuvilla ei ole.

”Paperittomien kanssa työskentele-vät tietävät, että ihmiset eivät matkusta sosiaalitukien perässä vaan ajattelevat, että tuossa maassa voisin saada työtä ja elää normaalia elämää.”

Global Clinic Joensuu (+358) 46 5900 186

Paperittomien terveydenhuolto turvattavaLakia paperittomien terveydenhuollosta saadaan vielä odot-taa, koska Kari Rajamäki (sd.) torppasi sen viime hetkellä. Jo-ensuussa toimiva Global Clinic huolehtii lakia odotellessa terveydenhuollon ulkopuolelle jäävistä vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoisten mukaan julkisen vallan olisi kannettava vas-tuunsa. – Tähti Oksanen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Global Clinicin tavoittaa Joensuussa puhelimitse. Omia tiloja ei ole. ”Kun minulla on puhe-lin taskussa, on Global Clinic käytännössä tässä”, Ville Elonheimo toteaa.

19Uljas 4 | 13. 4. 2015

Uljas 3 | 13. 3. 201520

Kulttuurihistoria

Sodan aikana saksalaiset luulivat yleisimmän suomalaisten hevosennimen olevan Perkele.

20 Uljas 4 | 13. 4. 2015

Vaimo lähti, mies jäi yksin lasten kanssa. Epätoivoaan mies purki illalla ulkona.

”Huusin perkelettä tai-vaalle. Se oli ihan spontaani

reaktio”, hän kertoi.Lieneekö kirous noussut suomalaisug-

rilaisesta kollektiivisesta alitajunnasta vai mistä. Mutta johdonmukaiseen suun-taan mies kirosanaa lähetti. Taivaalle karjaisevat perkeleensä myös suomalai-set keihäänheittäjät.

”Niin kauan kuin suomalainen talous perustui pääasiassa kalastukseen, hyl-keenpyyntiin, metsästykseen ja keräi-lyyn, ei ollut tarvetta ukkosenjumalalle”, esittää Juha Kuisma kirjassaan Tuli leivän antaa.

Metsästäjälle suotuisat säät olivat mieluimmin poutaisia. Kun maata alettiin viljellä, jumala astui ylös taivaalle antaakseen sieltä kasvulle välttämättö-män sateen. Lisäksi ukkosella ajateltiin olevan maata hedelmöittävä voima. Uk-kosenjumala, Ukko, on saattanut tullut Suomeen maanviljelyn mukana jo ennen ajanlaskun alkua.

Ukkosenjumalaa kutsuttiin mahdolli-sesti myös nimellä Perkele. Balttilaisista kielistä löytyy perkeleen sukulaisia kuten latvian perkons, joka tarkoittaa ukkosen-jumalaa.

Kuisma kertoo, kuinka kuivuuden tullen juotiin ukon malja ja rukoiltiin vettä taivaalta.

”Pyhä Ukko, ilman isä, Jumalan käskyläinen, sadetta sinä meille tuo”, rukoili Sipi Antinpoika kuivana kesänä. Antinpoika oli houkutellut naapuritkin mukaan sadetta rukoilemaan ja sai siitä kuolemantuomion Hauhon käräjillä 1662.

Edellisen uskonnon jumalista tehdään

säännön mukaan uuden uskonnon paholaisia. Kristinuskon tullessa perkele alennettiin sankarista konnaksi, lasket-tiin taivaasta alas helvettiin hiilivalkeaa kohentamaan.

Vuoden 1776 Raamatussa perkele esiintyy melkein sata kertaa. Pietari rin-nastaa kirjeessään perkeleen ja jalopeu-ran eli leijonan: ”Olkaat raittiit, valvo-kaat; sillä teidän vihollisenne perkele käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, ja etsii, kenen hän nielis.”

Nykyisestä evankelisluterilaisessa

kirkossa käytettävästä Raamatusta perke-lettä ei enää löydy.

”Vanhalla sanalla Perkele käännet-tiin kreikan diabolos, joka merkitsee paholaista, panettelijaa ja hajottajaa”, kertoo Paholaisen biografian kirjoittanut teologian tohtori Kari Kuula.

Kuula sanoo Perkeleen, Paholaisen ja Saatanan olevan kaikki yhden ja saman ”pimeyden prinssin” nimiä. Ne voidaan kirjoittaa isolla alkukirjaimella, sillä luterilaisessa teologiassa uskotaan Kuu-lan mukaan yhä persoonallisen pahan olemassaoloon.

Kiroaminen ja pahuuden voimiin vetoaminen on nykyihmisen käsitys voi-masanojen käytöstä. Menneistä ajoista puhuttaessa asiaa on ajateltava toisella tavalla, sanoo suomen kielen professori Kaisa Häkkinen.

”Alun perin voimasanoilla on ollut

tarkoitus vedota yliluonnollisiin voimiin ja pyytää niitä avuksi”, Häkkinen kertoo.

Tämä näkyy kirosanassa ”jumalauta”, joka tulee sanoista ”Jumal, auta!”

Muinoin Perkeleellä lienee huudettu apuun juuri ukkosenjumalaa, jumalista vahvinta. Mikael Agricola uhrasi Psalt-tarin esipuheessa Ukolle peräti yhdeksän riviä. Muut pakanuuden aikaiset jumalat esitellään yhdellä rivillä.

”Paholaisen nimen kautta on kirottu eli yritetty aiheuttaa harmia toisille ih-misille. Lisäksi sillä on yritetty taikoa eli vaikuttaa maailman menoon. Pahaa voi-maa on pyydetty vaikkapa suojelemaan lampaita siinä toivossa, etteivät sudet vie niitä”, kertoo puolestaan Kuula.

Kuulan mukaan uskonnollisilla kirosanoilla ihminen yrittää vaikuttaa asioihin, jotka ovat kykyjemme tuolla puolen. Näiden lisäksi sanoja on käytetty diagnostisessa mielessä.

”Jos joku menee pieleen, parkaistaan Perkele, eli todetaan, kuka oli onnetto-muuden takana. Pahan nimen sanomi-nen on puoli voittoa. Tosin se voi myös kutsua riivaajan esiin ja houkuttelee sen sanojansa kimppuun”, Kuula pohtii.

Perkele on niin tehokas sana, että M. A. Numminen on rakentanut lyhyen tangon kerran lausutun voimasanan ympärille. Perkeleen sukulaissanoilla kiroillaan myös viroksi ja liettuaksi.

Tietokirjailija Jari Tammi kuvailee Suuressa kirosanakirjassaan perkelettä suorastaan runollisesti: ”Supisuoma-lainen viinapullon henki, ykkösluokan kokojyväruispommi, seitsemän tähden tykki. Selkäydinkirosana. Kansalliskiro-sana.”

Kiroileminen on henkilökohtaista, toisin kuin solvaaminen, joka kohdistuu toiseen ihmiseen, Tammi kertoo. Hänen mukaansa syitä kiroamisen paheksumi-seen voi olla monia.

”Kiroilun määrittelevät pahaksi ne, jotka kokevat rumat sanat tabuiksi tai

hyökkääviksi. Niitä voidaan pitää sana-varaston köyhyyden, huonon käytöksen tai huonon tilannetajun merkkeinä. Van-hemmat ovat eniten huolissaan lasten käytöstavoista”, Tammi uskoo.

Kirosanan aiheuttaman tyrmistymi-sen aste vaihtelee eri kulttuureissa.

”Jotkut pudistavat päätään, toiset te-loittavat jumalanpilkasta”, Tammi sanoo.

Kun lyö varpaan pöydänjalkaan, suusta voi livahtaa kirosana. Kuula näkee kiroi-lussa primitiivisen magiikan aineksia.

”Rumia puhuva siirtää pahan olon tai kivun kirosanaan, joka sylkäistään itsestä pois”, hän sanoo.

Ja kiroaminen voi todella auttaa kipuun. Englantilaisen Keelen yliopiston tutkijoiden mukaan emotionaalisesti la-tautuneen kirosanan käyttäminen aktivoi kehossa taistele tai pakene -stressire-aktion. Sydän alkaa sykkiä nopeammin, hengitys tihenee, lihaksiin virtaa enem-män verta, kivunsieto paranee, elimis-tön suorituskyky kohoaa hetkellisesti – jolloin se keppikin lentää pari metriä pidemmälle. Tutkijat pitävät tätä yhtenä syynä siihen, miksi kirosanat pitävät pin-tansa vastustuksesta huolimatta.

Kiroilusta ei taideta niin vain päästä. Voi perkele.

Perkele pärähtää suomalaisen suusta alkuvoimaisena kuin ukkosen jyrähdys. Sana kantaa mukanaan valtavasti kulttuu-rihistoriaa – Topi Linjama, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

Perkele-sitaatteja

”Havuja, perkele!” (Marjo Matikainen Oberstdorfin MM-kisoissa 1987)

”Perkele, olin kullassa kiinni” (Jani Sievinen hävittyään 200 metrin sekauinnin olympiakullan 1992)

”Vihan kuritus ajaa perkeleitä sisään, vaan ei ulos.” (Simeoni Aleksis Kiven Seit-semässä veljeksessä)

”Laiska ihminen on perkeleen päänalu-nen”

PERKELE!”Rumia puhuva siirtää pa-han olon tai kivun kirosa-naan, joka sylkäistään itses-tä pois

21Uljas 4 | 13. 4. 2015

Hyvinvointivaltion puo-lestapuhuja, Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori, Juho Saari kuvailee kuinka terro-

rismin vastustaminen tapahtuu. On kaksi lähestymistapaa, jotka täydentävät toisiaan.

”Kun tilanne on päällä, on pyrkimys rauhoittaa sisäinen turvallisuustilanne. Tällöin käytetään poliisivoimaa. Sen lisäksi on yhteiskuntataso, jossa mieti-tään miten terroristisolujen vetovoimaa voidaan vähentää.”

Yksittäisten terroristien toimintaan puuttumalla ei saavuteta kestävää ratkai-sua. Yhteiskunnan turvallisuus taataan parhaiten vaikuttamalla koko yhteiskun-taan. Terroristisolujen organisointikykyä valtio pystyy tehokkaimmin heikentä-mään poistamalla heiltä rekrytointikana-van. Saari puhuu maaperän poistamises-ta: ”Tärkeää on ihmisten osallistaminen yhteiskuntaan, niin etteivät he koe

tarvetta liittyä terroristisoluihin. Konk-reettisesti asia hoituu asunto- ja maahan-muuttopolitiikan kautta.”

Isoja sanoja. ”Asunto- ja maahan-muuttopolitiikka.” Yksinkertaisesti asia voidaan ilmaista niin, että terroristien ve-tovoima häviää kun ihmisellä on ruokaa pöydässä ja katto pään päällä.

Terrorismin ytimestä löytyy globaa-li epätasa-arvoisuus eikä kulttuurien konflikti, kuten asia toisinaan populistien suulla ilmaistaan. Osa ihmisistä reagoi ilmiöön radikalisoitumalla.

”Terroristit ovat yleensä ihmisiä, joiden odotukset yhteiskuntaa kohtaan eivät ole toteutuneet. Siksi osallistami-nen on tärkeää”, Saari muotoilee.

Kaikista hyvistäkin yrityksistä huo-limatta on hyväksyttävä, että kansain-välinen terrorismi on ilmiö, joka tuskin häviää lähivuosina. Taistelu terrorismia vastaan ei ole helppo.

”Oikeastaan ainut mitä yhteiskunta voi tehdä, on hoitaa, että olemassa olevat

terroristisolut eivät pääse kasvamaan. Solut ovat globaaleja, eikä niillä ole suur-ta johtajaa. Ne voidaan purkaa vain solu kerrallaan”, Saari tähdentää.

Perinteisesti Suomessa ei juuri ole radikalisoiduttu. ”Jos Suomi on lepäävi-en solujen paikka, yhteiskunnalla on vain vähän keinoja puuttua siihen. Yksi keino on ulkomaisen tiedustelun harjoittami-nen”, Saari pohtii.

Onko tilanne todella näin lohduton, että Suomessa on totuttava elämään terro-rismiriskin kanssa? Jos asiaa kysyttäi-siin Saarelta, hän luultavasti vastaisi ”ei”. Saari antaa yleispätevän neuvon: ”Paras tapa suhtautua terrorismin on välinpitämättömyys. Tulee huomioida uhkan mittakaava: terrorismin merkitys Suomessa on minimaalinen, ongelmatkin ovat suhteessa siihen.”

Eli jäitä hattuun. Mutta ei Saari aivan välinpitämätön ole: ”Jos kyse on pysy-västä uhkasta, suhtautumistapa on eri.

Silloin sisäministeriöllä on tärkeä rooli ja kompetenssia puuttua asiaan.”

Hyvinvointivaltion puolustajalta on lopuksi kysyttävä, onko terrorismi uhka keskinäiseen luottamukseen perustu-valle hyvinvointivaltion kannatukselle. Saari ei omien sanojensa mukaan usko terrorismi-ilmiön heikentävän yleistä uskoa hyvinvointivaltioon. Hän lisää kui-tenkin, että: ”Terrorismi saattaa muuttaa yhteiskunnan toimintakäytänteitä hei-koimmassa asemassa oleviin. Suomessa ei kuitenkaan ole vastakkainasettelua virkavallan ja köyhien suhteen.”

Terrorismi pelottaa, eikä siihen näytä olevan nopeita ratkaisuja. Tunnetusti väkivalta lisää väkivaltaa, joten poliisin valtuuksien lisääminen ei ratkaise asiaa. Synkkyyteen ei kannata vaipua, sillä ihmisten luomiin ongelmiin on myös humaaneja ratkaisuja. Solidaarisuus vähentää kaunaa. Hyvinvointivaltiosta tulee pitää kiinni ja huolehtia siitä, että kaikki ovat osallisia.

Solidaarisuudella terrorismia vastaan

Terrorismi puhuttaa Euroopassa. Mitä Suomi hyvinvointivaltiona voi tehdä? Asioita poh-tii Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professori Juho Saari. - Tuulia Reponen, teksti & UEF, kuva

Sosiologian professori Juho Saaren mielestä ihmisten osallistaminen yhteiskuntaan on väline myös ääri-ilmiöiden leviämisen estämiseen.

22 Uljas 2 | 21. 2. 2014

15.4.2015klo15:30alkaenRavintolaIntro,Kuopio

AlustajinaOpinto-ohjaajayrittäjäLeenaStåhlbergsekä

YrityskylänprojektipäällikköJohannaHaapakorva

Paikallamyösnuoriayrittäjiäkertomassatarinoitansa

Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan nuorten

mahdollisuuksista!

TULEVAISUUDEN SUUNTA

109 118

Maksaja:KuopionSeudunKokoom

usnuoretry

Ehdolla jo vuonna 1972

ylioppilaskunnan vaaleissa

Joensuussa

Pekka RaviTyöstään mies tunnetaan.

Pekka Ravi kansanedustaja

eduskunnan varapuhemies

puh. 050 512 1970pekka.ravi@eduskunta.fi

www.pekkaravi.fiG Pekka Ravi eduskuntaan

Mak

saja

: Pe

kka

Rav

in t

uki

ryh

mä

SAVO-KARJALAN VAALIPIIRI

Arvostettua kokemusta, näkemystä ja uskottavuutta120

Mak

saja

: Itä

-Suo

men

Vet

uri r

y

SARI RAASSINA. EDUSKUNTAAN. NYT.

ELINVOIMAISENITÄ-SUOMENPUOLESTATerveet ihmiset, terve talous, kehittyvä, iloinen ja innovatiivinen Itä-Suomi.

Käy tutustumassa www.sariraassina.fi ja sariraassinaeduskuntaan

•Hankejohtaja, varakansanedustaja, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri

•Kuopion kaupunginvaltuuston 1. vpj • Itä-Suomen yliopiston kliininen

opettaja•KuoLo ry, vuoden opettaja 2007 • Itä-Suomen yliopiston vuoden

alumni 2014

ÄÄNESTÄ ennakkoon 8-14.4.

23Uljas 4 | 13. 4. 2015

Johanna Valtalla ja Jaakko Väisäsellä on usean vuoden kokemus pyöristä ja pienet remontit hoituvat käden käänteessä.

Teiden sulaminen tietää sitä, että on tarpeen vaihtaa nastat kesärenkaisiin ja tar-kastaa, ovatko kaikki paikat vielä talven jäljiltä kunnossa.

Useat pyörän pikkurempat on helpointa, edullisinta ja myös nopeinta tehdä itse. Tarvikkeet ovat halpoja ja ohjeita löytyy muun muassa netistä, kuten Joensuun fillaripajan englanninkielinen aloittelijan pyöränhuolto-opas.

Uljaalle kevään tärkeimmät huol-tokohteet esittelivät pyöräilyaktiivit Johanna Valta ja Jaakko Väisänen. Huollon kohteena oli toimittajan vanha mummomankeli, jossa on jo kesärenkaat alla.

”Paljon pystyy tekemään itse,” Valta toteaa. ”Mutta jos omat taidot alkavat epäilyttää, kannattaa pyörää käydä näyt-tämässä ammattilaiselta. Heiltä saattaa

huollon sivussa saada myös vinkkejä ja ohjeita. Esimerkiksi vaihteet saattavat olla kinkkisiä vasta-alkajalle.”

”Esimerkiksi räminät ovat yleisiä, mutta helppo korjata,” Väisänen jatkaa. ”Irrallaan olevan osan voi paikantaa kuuntelemalla ja esimerkiksi kolisevan lokasuojan voi itse kiristää paikoilleen.”

Siis pyörä ympäri ja eikun syynää-mään.

Renkaiden mahdollisen vaihdon yhteydessä on helppo tarkistaa myös ren-kaiden yleinen kunto. Toimittajan pyörän takarengas esimerkiksi on alkanut pykiä, joten kohta on tiedossa renkaanvaihdon paikka. Ehjällä renkaalla voi ajella sitten turvallisin mielin. Renkaiden koon lisäksi niiden sivusta voi löytää suositellun ren-gaspaineen, jonka ylläpitäminen pidentää renkaan käyttöikää ja tekee ajamisesta mukavampaa.

Paineiden tarkastamista varten ei tarvitse lähteä huoltoasemalle asti, vaan kaupoista löytyy useita erilaisia käsipumppuja, joista varmin valinta on sellainen, josta löytyy suutin kolmelle yleisimmälle venttiilityypille. Hyvässä pumpussa on myös painemittari, josta näkee milloin rengas on täysi. Käsivaralta tehdyt arviot rengaspaineista menevät usein reilusti alakanttiin – onkin hyvä muistaa, että täysillä renkailla pääsee myös lujempaa.

Ketjut olisi hyvä puhdistaa aina silloin tällöin, erityisesti välivuodenaikoina, jolloin rapa roiskuu ja loska lentää. Erityi-sesti vaihdepyörissä tämä on tärkeää, jot-ta ketjut pystyvät sujuvasti vaihtamaan rattaalta toiselle. Hommaan riittää rätti ja puhdistusaine. Suihkaus ketjuun, rätti ketjun ympärille ja ketju pyörimään, jotta jokainen kohta tulee varmasti puhtaaksi.

Pelkkä ketjun puhdistaminen ei kui-tenkaan riitä, vaan puhdistettu ketju tu-lee myös öljytä ruostumisen estämiseksi. Tämä hoituu helposti samalla tavalla kuin ketjujen puhdistaminenkin. Tavoit-teena on saada öljyä jokaiseen ketjun

nikamaan. Ketjuihin sopivia öljyjä löytyy useita, joten etsijällä on varaa valita.

Ketjut löystyvät ajan kuluessa, joten niitä on tarpeen kiristää aika ajoin. Pieni korjaus onnistuu esimerkiksi löysyttä-mällä takarenkaan muttereita, painamal-la rengasta sivulta parempaan asentoon ja kiristämällä mutterit aluksi käsin, jotta rengas pysyy paikallaan kiristyksen ajan. Ketjun ei kuitenkaan tulisi olla pinkeä, jotta se kulkee sujuvasti rattaiston ah-taimmistakin kohdista. Selvästi kulunut tai venynyt ketju tulee korvata uudella.

Pyörän ollessa ylösalaisin, on kätevä tarkistaa myös laakerit, joita polkupyö-rästä löytyy useista eri kohdista, sekä käydä läpi mutterit, jotta ne ovat kun-nolla kiinni. Kun esimerkiksi renkaat ja polkimet pyörivät kunnolla, on pyörällä helpompi ja kevyempi polkea.

Huollon yhteydessä voi tarkistaa myös ajoasennon. Paikkojen ei tulisi jumiu-tua jo muutaman kilometrin pyöräilyn jälkeen. Lopuksi pyörän voi pestä esi-merkiksi perinteisällä mäntysuovalla. Ja eikun takaisin pyöräilemään.

Kesä tulee, pyörä kuntoon

Asfaltti alkaa vihdoin pilkottaa lumen ja jään alta ja hiekko-ja pyyhitään pois kaduilta. On aika kaivaa pyörä talviteloilta tai antaa koko talven palvelleelle menopelille ansaittu kevät-huolto. - Anna Utriainen, teksti & kuvat

Pyöräily

Liikenne- ja viestintäministe-riön valmistelema tieliiken-nelain kokonaisuudistus on nostanut pyöräilykypärät keskustelunaiheeksi. Tällä

hetkellä pohditaan sitä, tulisiko Suomen siirtyä esimerkiksi Uuden-Seelannin ja Australian kanssa kypäräpakkoon. Nykyi-sellään laki suosittelee kypärän käyttöä, mutta käyttämättömyydestä ei rangaista.

Asia herättää tunteita suuntaan ja toi-seen. Esimerkiksi Liikenteen tutkimus-keskuksen Vernen tutkijatohtori Kalle Vaismaa ja Husin neurokirurgian klinikan osastonylilääkäri Jari Siironen asettuivat Helsingin Sanomissa 16.3. ilmestyneessä kirjoituksessaan kypäräpakkoa vastaan. Heidän mukaansa kypärän pakollisuus vähentäisi pyöräilyä, joka olisi haitaksi niin Suomen kansanterveydelle kuin ilmastollekin. Kypäräpakon tilalle he eh-dottivat muun muassa turvallisempaan ja parempaan pyöräilyinfrastruktuurin panostamista.

Tutkimukset ovat osoittaneet ky-päräpakon selvästi vähentävän pyöräi-lyä. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa pyöräilijöiden määrä putosi puoleen lakia edeltävästä ajasta ja pyöräilyonnetto-muuksien riski kasvoi 21%.

Kypärä vai ei?

Kainalo |Asfalttiviidakon laki

24 Uljas 4 | 13. 4. 2015

Joensuu • 17.-19.7.2015@ilosaarirockilosaarirock.fi

est. 1971

Ole tässä

Liput: 2 pv 98 €

Premium 2 pv 151 €1 pv 32/69 €

Ennakkomyynti:Tiketti \ Lippupiste

Levy-Eskot

PLACEBO UK \ GHOST SWE

BASTILLE UK \ ANGUS & JULIA STONE AUS

DAMIAN ”JR. GONG” MARLEY JAM

CHARLI XCX UK \ APOCALYPTICAHALOO HELSINKI! \ APULANTA

AMORPHIS \ BERES HAMMOND JAM \ BIG K.R.I .T. USA

ELASTINEN \ TOM ODELL UK \ SÓLSTAFIR ISL \ MOKOMA

BEARDYMAN UK \ POPEDA \ MICHAEL MONROE \ SANNI

CMX \ PARIISIN KEVÄT \ OLAVI UUSIVIRTA + MORE

Kainalo |Asfalttiviidakon laki

25Uljas 4 | 13. 4. 2015

Kuopiolainen Funkkaa Taikka Kuole -klubi täyttää tänä kevää-nä neljä vuotta ja juhlat ovat 30. huhtikuuta Panzassa. Tapahtuman takana ovat kolme kaverusta: Riku Ranivaara, Niko Vainikainen ja Niko Keinänen, jotka kyllästyivät odottelemaan, että joku järjestäisi Kuopiossa funk/räp tapahtumia ja alkoivat tehdä niitä itse.

”Kuunneltiin paljon kyseistä musiikkilajia ja heräsi ajatus, että olisi hienoa päästä jonnekin klu-bille, jossa sitä soitetaan. Sellaisia ei ollut. Ajatus muhi aika kauan, mutta sitten entisellä K-klubilla peruuntui punk-klubi ja meille sanottiin, että järjestäkää mitä ha-

luatte. Ensin oli tarkoitus järjestää vain se yksi, mutta eihän siinä niin käynyt”, Ranivaara selventää.

Tapahtumia järjestettiin toinen ja kolmas. Ajan mittaan kaveruk-sille kertyi taitoa ja välineitä, ja halu järjestää erilaisia tapahtumia säilyi. Nyt samat tyypit järjestävät Henry’s pubin Freestlytiistait, ovat neljättä kertaa mukana Ilosaariro-kin aikana Joensuussa järjestettä-vässä Rytmipuisto tapahtumassa ja elvyttelevät kuopiolaista funkkilai-vaperinnettä.

”Viime kesänä vuokrattiin Ukko laiva ensimmäistä kertaa. Otettiin iso lippuriski ja jännättiin tuleeko porukkaa, salliiko säät. Näissä itse

tehdyissä ulkoilmatapahtumissa on sellaista sopivaa jännitystä ja tekemisen meininkiä. Ja onhan se hienoa kun saa kerättyä saman-mielisiä ihmisiä yhteen paikkaan ja luoda jotain uutta”, Ranivaara avaa kaverusten mentaliteettia.

”Siistein juttu ikinä oli kyllä FTK bileissä, kun oli onnellinen pariskunta ja heidän kanssaan siinä jutellessa kävi ilmi, että ovat olleet pitkään yhdessä ja vielä niin onnellisen näköisiä. Olivat tavan-neet meidän bileissä aikaisemmin. Oltiin saatu rakkaustarina aikai-seksi”, Vainikainen tunnelmoi.

Järjestelyiden lisäksi Ranivaara ja Vainikainen tekevät musiikkia muun muassa Kuopionniemi kokoonpanossa. Vainikaisen Niko Nova ja Valona yhtye esiintyy 8.5. Humu-Klubilla Pannuhuoneella.

Funkkaa Taikka Kuole 4 v. - Tuuttimörkö

30. huhtikuuta Panzassa.

Funkkaa Taikka Kuolee juhlii synttäreitään

Riku Ranivaara ja Niko Vainikainen juhlivat nelivuotiasta klubia.

Jos mieleistä tapahtumaa tai toimintaa ei ole, sen voi tehdä itse. Niin tekivät Niko Keinänen, Riku Ra-nivaara ja Niko Vainikainen neljä vuotta sitten pe-rustamalla Funkkaa Taikka Kuole -klubin. Klubi täyttää huhtikuussa vuosia ja juhlat on luvassa. –Turkka Tuovinen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Kulttuuri

Klubi

Juki Recordsin artistit lähtivät sooloi-lemaan. Ukkosmaineesta tunnettu Ville Karttunen julkaisee ensimmäisen soo-lolevynsä tänä vuonna. Uneliaat silmät –kappaleesta on jo julkaistu Tallinnassa kuvattu musiikkivideo Youtubessa.

”Ensimmäinen singlejulkaisu edustaa tulevan levyn pehmeämpää puolta”, Karttunen kertoo.

Karttunen on käynnistänyt joukkora-hoituskampanjan, tarkoituksenaan ra-hoittaa sillä levyn miksaus ja masterointi sekä esimerkiksi kansitaide. Sanoitukset, sävellykset hän on tehnyt itse ja soit-tanut kaikki soittimet rumpuja lukuun ottamatta.

”Yli kymmenen vuoden bändielämän

jälkeen on ollut todella virkistävää tehdä kaikki päätökset täysin omin päin”, hän kuvailee.

Lisäksi Karttunen on ehtinyt kartuttaa jo jonkin verran keikkakokemusta myös sooloprojektillaan. Ensimmäisen soolo-keikkansa hän esitti Joensuussa Nordic Lit –kirjallisuustapahtumassa. Edellisen kerran hänet saattoi kuulla Joensuun pää-kirjaston live-illassa 1. huhtikuuta.

Ukkosmaine jatkaa toimintaansa sooloprojektista huolimatta.

Juki Recordsin bändeistä Eläin jäi tois-taiseksi määrittelemättömän mittaiselle tauolle, mutta Timo Torvinen julkaisi (proto)Torvinen –nimisen soololevynsä digitaalisena omakustanteena 2. huhti-

kuuta.”Albumista on tekeillä myös cd-painos

ensisijaisesti kirjastojen ja keräilijöiden käyttöön”, hän lisää.

Torvisen sooloprojektin voi bongata keikalla Ukkosmainetta lämmittelemässä Kuopion Henry’s pubissa 1. toukokuuta ja Joensuun Kerubissa 16. toukokuuta.

Jukin artisteilta soololevyjäUkkosmaineen Ville Karttunen joukkorahoittaa tänä vuonna ilmestyvää soololevyään. Eläimen Timo Torvinen julkaisi di-gitaalisen omakustanteen. – Pasi Huttunen, teksti

Kirjankin julkaisseen Ville Karttusen soolokeikat ovat nivoutuneet kirjallisuuden ympäril-le. Ensimmäinen soolokeikka oli Nordic Lit –kirjallisuustapahtumassa ja hiljattain häntä saattoi kuulla kirjaston live-illassa.

Musiikki

26 Uljas 4 | 13. 4. 2015

27Uljas 1 | 24. 1. 2014

Poimintoja

Yrittäjyyttä tarjoillaan keinoksi toteuttaa unelmansa Kuopiossa Savon Yrittäjien, KuopioES:n ja Savonia AMK:n yTiimin järjestämässä Up to you? –tapahtumassa 14. huhtikuuta kello 9:30 alkaen. Kuopion Technopolik-sen auditoriossa ovat puhumassa Tuomas Enbuske, Katja Noponen ja Allu Koskinen. Up to you on suun-nattu nuorille yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille.

Enbuske innostaa Kuopiossa

Kuopion kampuksen Ympäristöklubi järjestää pyörän-huoltopäivän Lukeman edustalla 14. huhtikuuta alkaen kello 10.”Ota fillari messiin ja tule huoltamaan se huippukun-toon! Y-klubi tarjoaa perustyökalut, öljyä, pumpun ja puhdistusvälineitä”, klubilaiset kehottavat.Kuopion kampuksen Ympäristöklubi on Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan kerho, jonka tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelua ja kestävää luonnonvaro-jen käyttöä.

Pyörä kuntoon Kuopiossa

Sosiaalisessa mediassa surffailun perusteella väitte-lyn ja retoriikan taito tuntuu kuolleen ja kieriskelevän haudassaan. Taito ei silti ole kadonnut ja nyt Praxis ry, Joensuu Debate Society ja Lingtwisti ry järjestävät yhteistyössä väittelytyöpajan Joensuun kampuksella Aurora-rakennuksen salissa 202 22. huhtikuuta kello 14 alkaen. Luvassa on lyhyt väittelyskenen esittely, muuta-mia harjoituksia ja väittelynäytös.

Kuinka väität muut kumoon

Humu-klubilla esiintyy 8. toukokuuta Pannuhuoneella Hannibal ja Hot Heroes sekä tuore kuopiolaiskokoon-pano Niko Nova ja Valona. Vuosituhannen vaihteesta suomiräpin eturivissä seissyt Hannibal nähtiin pariin otteeseen suomen tunnetuimman free jazz –yhtye Black Motorin vierailevana solistina, ja yhteistyöstä muodostui sittemmin Hot Heroes –niminen yhtye. Illan aloittaa kuopiolaisräppäri, Röllinäkin tunnettu, Niko Nova ja hä-nen Valona yhtyeensä. Lisätietoa: www.humu-klubi.com

Rap ja Jazz kohtaavat Humulla

Opiskelijoiden Ravikunkku tapah-tuma järjestetään jälleen vuoden tauon jälkeen. Kyse on tapahtu-masta, jossa kärryjen eteen valjas-tetaan kaksi opiskelijaa vetämään kolmatta raviradalla tuhatpäisen yleisön kannustaessa. Ensimmäi-sen kerran tapahtuma järjestettiin vuonna 2013, ja nyt mennään taas, yleisön pyynnöstä.

”Viime vuonna tapahtumaa kyseltiin kovasti. Vuonna 2013 tunnelma oli rento ja hyväntuuli-nen, eli mistään hampaat irvessä kilpailemisesta ei ole kysymys”, ainejärjestö KuoLO ry:n puolesta järjestelyistä vastaava Noora Heikkinen kertoo.

Kilpailuun pääsee mukaan 32 ensimmäiseksi ilmoittautunutta

joukkuetta. Joukkueista kahdek-san karsitaan finaaliin kilpaile-maan 200 euron pääpalkinnosta.

Sorsasalon raviradalle on järjestetty linja-autokuljetus puolentunnin välein Kuopion keskustasta Maljalahden kadulta kaupungintalon takaa. Ensimmäi-nen bussi starttaa kello 15.30 ja viimeinen ilta kuudelta. Raviradal-la on opiskelijakortilla alennetut hinnat, omia juomia radalle ei saa viedä.

”Busseihin on järjestetty myös TOTO-veikkausopastusta. Yleisöksi kannattaa ehdottomasti tulla! Tarjolla on varmasti hauskaa ja kevyttä ajanvietettä, ja jopa ra-viveikkauksesta voi jotain oppia”, Heikkinen hehkuttaa.

Heikkiselle itselleen raviurhei-lu on uusi tuttavuus.

”Itse olen ravikulttuurin suhteen täysi keltanokka, mutta ideana tässä tapahtumassa on juuri se, että jokainen saa osallis-tua haluamallaan tavalla ja täysin omana itsenään.”

Järjestäjinä toimivat Kuopi-on lääketieteen opiskelijat ry, Itä-Suomen yliopiston ylioppilas-kunta, opiskelijakunta Savotta, Sykettä korkeakoululiikunta sekä Kuopion ravirata. Tapahtuman jatkot vietetään Maljassa.

Ilmoittautumisaikaa on 19. huhtikuuta saak-

ka ja ilmoittautuminen tapahtuu osoittees-

sa https://elomake.uef.fi/lomakkeet/11179/

lomake.html. Lisätietoa Facebookista.

Opiskelijaravit taas tulossaSorsasalon raviradalla yhdistyy jälleen ravimaailman dekadenssi ja opiskeli-jakulttuuri. Opiskelijoiden Ravikunkku -tapahtuma on vapunalustapahtumi-en ehdoton erikoisuus. – Jarkko Kumpulainen, teksti

Kohtuusliike pistäytyy pitämäs-sä Kohtuuklubin yliopistolla 15. huhtikuuta. Tarkoituksena on pohtia mitä tutkimuksella voi saada aikaan.

”Miksi, mitä ja miten tutkitaan sekä missä on kohtuuden yliopis-to? Mitä tarkoittaa taisteleva tut-kimus?”, liikkeen aktiivi Pauliina Kainulainen sanoo.

Alustajiksi tilaisuuteen saapu-vat sosiaalipedagogiikan yliopis-tonlehtori ja Taisteleva tutkimus –kirjan toinen kirjoittaja Sanna Ryynänen Kuopion kampuksel-ta sekä akatemiatutkija Irmeli Mustalahti Itä-Suomen yliopis-ton Luonnonvarat, ympäristö ja

yhteiskunta –instituutista.Ryynäsen aiheena on Tutki-

ja tekijänä ja nurinkääntäjänä: muutosvoimaisen tutkimuksen koordinaatteja. Mustalahti puo-lestaan alustaa aiheesta Tieteen ja paikallisen tiedon merkitys vuoro-vaikutteisessa hallinnossa.

Kohtuusliike järjestää tapah-tuman yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksen kanssa. Kohtuusliike ilmoittaa tavoitteekseen etsiä tietä elämäntapaan ja yhteiskun-taan, jossa tärkeintä on sosiaali-nen oikeudenmukaisuus ja vastuu ympäristöstä.

Kuinka tutkija muuttaa maailmaaKohtuusliike etsii Joensuun kampuksella maa-ilmaa muuttavaa tutkimusta. Alustamassa San-na Ryynänen ja Irmeli Mustalahti. – Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Taisteleva tutkimus -kirjan toinen kirjoittaja Sanna Ryynänen luen-noimassa kriittisestä kartografiasta viime vuoden Tiedon jano –tapahtu-massa Kuopiossa.

Journalistipalkinto Sampsa OinaalallePohjois-Karjalan journalistiyhdistys myönsi joka toinen vuosi annettavan journalistipalkintonsa valtimolaiselle freelance-toimittaja Sampsa Oinaalalle 9. Joensuussa huhtikuuta. ”Oinaala on aktiivinen ja kunnianhimoinen freelancer, joka osoittaa, että valtakunnantason journalistin ei tarvitse asua Helsingissä tai edes maakuntakeskuksissa. Julkisilla kulkuneuvoilla tai lihasvoimilla juttukeikoil-leen kulkeva Oinaala edustaa tänä päivänä virkistävän erilaista toimintatapaa”, raati totea perusteluissaan.

Kerubin Doc Loungessa Joensuus-sa esitetään 23. huhtikuuta eloku-va Queen of Silence. Agnieszka Zwiefkan hieno dokumentti ker-too 10-vuotiaasta Denisasta, joka asuu romanileirillä Puolassa. De-nisa on kuuro, mutta löytämiinsä intialaisiin elokuviin ihastuneena hän on opetellut tanssimaan kuin Bollywood-kuningatar. Denisan ja muiden lasten leikit ja tanssi vievät katsojan läpi leirin arjen ja

karun todellisuuden: pyykinpe-sun, kerjäämisen, häätöuhan alla elämisen.

Denisan maailma koostuu tans-sista, leikistä ja väreistä. Elokuvan vauhdikkaat tanssikohtaukset on toteutettu lasten näkökulmasta ja niiden kautta leiri näyttäytyy uudessa valossa, Denisan silmin. Mielikuvitus muuttaa pelottavat-kin tapahtumat leikiksi ja köyhyy-den värikkääksi maailmaksi, joka

on täynnä aarteita.Elämää kuitenkin varjosta-

vat vihamielinen naapurusto ja yhteiskunnan välinpitämättö-myys. Queen of Silence kietoo lumoavalla tavalla lapsuuden ja erilaisuuden romanien äärim-mäiseen köyhyyteen Euroopassa, jossa ihmisarvo on vain toisten etuoikeus.

Tähti Oksanen

Pieni kuningatar köyhyyden keskellä

Raviurheilu

Kohtuus

Doc Lounge

27Uljas 4 | 13. 4. 2015

RAFLAAMO.FIOMISTAJAN KÄYNTIKORTTI

OpiskelijaedutPeeÄssän ravintoloissa

Edut voimassa su–to 31.5.2015 saakka. Etu henkilökohtainen opiskelijakorttia näyttämällä.

Ei voi yhdistää muihin alennuksiin.

À LA CARTE -ANNOS

–10 %À LA CARTE -ANNOS

–10 %

ERIKOISKAHVIT

–10 %

OPISKELIJABUFFA

750À LA CARTE -ANNOS

–10 %

PIZZAT, PASTAT JA WOKIT

–10 %

PANNUPIZZAT

10 € /KPL

LASKUN LOPPUSUMMASTA

–10 %

ISOMPI JUOMA JA ISOMMAT

RANSKALAISET ATERIAN YHTEYDESSÄ

VELOITUKSETTA

28 Uljas 4 | 13. 4. 2015

Mari Rantasila on näyttelijä, ohjaaja ja laulaja. Henkesi edestä- elokuvassa Rantasilan roolihahmon Hannan elämä mullistuu traagisella tavalla, kun hänen miehensä jää auton alle. Kuljettajan paetessa paikalta, Hannan mielen valtaa ahdistus ja pelko miehensä ja oman elä-mänsä puolesta, sekä palava halu saattaa syyllinen edesvastuuseen. Rantasila ymmärtää roolihahmonsa tunnetiloja ja Hannan tapaa toimia poikkeuksellisella tavalla henkilökohtaisen kriisin keskellä.

”Me ihmiset teemme tekoja, ja tär-keintä on ymmärtää niiden seuraukset. Ymmärtää pahoja tekoja ei tarkoita sitä, että ne hyväksyisi. Kun ihminen kokee voimakkaita asioita lyhyessä ajassa, kuten Hanna tässä elokuvassa, on selvää että mieli heittelee hetken aikaa joka suun-taan”, Rantasila kuvailee.

Henkesi edestä-elokuva on tarina ihmisistä, ei sukupuolista. Rantasilan

mukaan periaatteessa kuka tahansa olisi voinut näytellä minkä tahansa roolin sukupuolesta riippumatta.

”Petri Kotwica on aina ollut edellä aikaansa, niin myös tämän elokuvan kanssa. Elokuvan työryhmä oli hyvin tii-vis, ja työstimme käsikirjoitusta ohjaajan kanssa jo vuosi ennen kuvausten alkua. Tällaista teemoiltaan intensiivistä eloku-vaa kuvattaessa on äärimmäisen tärkeää, että työryhmään voi luottaa sataprosent-tisesti”, Rantasila kertoo ja toivoo ihmis-ten elokuvia tehtävän tulevaisuudessa yhä lisääntyvissä määrin.

”Käsikirjoitukset ja tarinat moni-puolistuvat kun myös naisia saadaan enemmän tekijöiden joukkoon. Silloin aletaan enemmänkin kertoa tarinoita ihmisistä, niin että myös naisen tarina voi olla ihmisen tarina. Nythän usein miesten roolit ovat niitä ihmisten tarinoi-ta, ja naisten tarinat luokitellaan vain

naisnäkökulmaksi. Hannan rooli on aivan mielettömän vahva ja hyvä rooli, jollaisia toivoisin tulevan yli viisikymppisille naisille enemmän. Kun aloitin uraani 80-luvulla, tällaisista rooleista sai vain haaveilla. Uskon että tulevaisuudessa asiat ovat kuitenkin toisin”, Rantasila ennustaa.

Elokuvassa pahuuden tematiikka jätetään pitkälti katsojan arvioitavaksi. Se mikä loppujen lopuksi on pahuutta, riippuu usein myös siitä mistä perspektii-vistä asiaa katsoo.

”Minun mielestäni paha teko on sellainen, että vahingoittaa jotain toista tietoisesti, mutta tässäkin asiassa tulisi tiedostaa, että mistä se pahuus kumpuaa. Mitkä ovat ne pahojen tekojen todelliset syyt siellä taustalla. Toisten ihmisten tuomitseminen on helppoa, mutta kuka on valmis heittämään sen ensimmäisen kiven?”, Rantasila kysyy.

Mikä on pahuutta?

Petri Kotwican elokuva Henkesi edestä on Mari Rantasilan kuudestoista elokuva. Rantasi-la esittää Hannaa, jonka mies loukkaantuu vakavasti auto-onnettomuudessa. Henkesi edestä on elokuva rakastamisesta, kostosta, syyllisyydestä ja anteeksiantamisesta. -Anna-Maria Ten-hu, teksti & kuva

Tohtori Koira - Mitä Sieltä TuleeOikeaoppinen punk-levy on oikeaoppi-nen. Pontevan nihilististä pesäpallomai-lameininkiä. 4/5

Terveet Kädet - LapinhelvettiLevyn kesto 21 min. Kappaleita 18. Pisteitä 5/5

Imagine Dragons - Smoke + Mirrors Vaniljajäätelön musiikillinen vastine kaipaisi jonkinlaista särmää. Tai kinuski-kastiketta. 2/5

Aivovuoto / Khid - Se tuli televisiosta / Sushi Driveby Toivottavasti keekkiSuomi löytää nämä laadukkaatkin suomiräp-levyt 4/5

Charli XCX - SUCKER Persoonallista kotibilemusiikkia, joka avautuu eräille ja toisia lähinnä ärsyttää 3/5

”Ei me haluta arvioida sitä, annetaan sil-le KP”, totesivat kriitikot Nightwishin Endless Forms Most Beautiful -levystä

Santa Cruz - Santa Cruz Tyylipuhdasta rokkibaarirokkia. Kuin suoraan Guitar Herosta ja/tai Radio Rockin soittolistalta. 3/5

Neljä ruusua – Euforia Joensuulaisesta kasarinuokkaribändistä Kentin suuntaan harppovaa keski-ikä-poppia. Maistuu elämä. 3/5

Kendrick Lamar - To Pimp a Butterfly Comptonilaisen Straight-A opiskelijan levy vie musiikin genrensä äärirajoille . 5/5

Ludacris - Ludaversal Mies on näytellyt neljässä Fast and Fu-rious -leffassa, joista yhdessä Vin Diesel ei ollut mukana. Jep. 2/5

#arviomme-sarja tar-joaa nopean läpileik-kauksen siitä, mitä musiikissa on vii-me aikoina tapahtu-nut. Tyypit purista-vat arvioita tuoreista levyistä tviittimit-taan. Vihaa tai rakas-ta. Twitterissä tagilla #arviomme.

#arviomme-sarja

Jarno Pitko ja Toivo Haimi

Mari Rantalisa iloitsee siitä, etä naiset saavat nykyisin monipuolisia rooleja. Naisen tarinakin voi tätä nykyä olla ihmisen tarina.

29Uljas 4 | 13. 4. 2015

Noin viisikym-mentä kuo-piolaista nousi maaliskuun puolessa välissä torin tasolle Kauppakeskus Apajasta ja

suuntasi kulkunsa kohti Itkonniemen tu-litikkutehtaan raunioita, tarkoituksenaan katsoa kaupunkia tarkoin silmin. Haussa oli jäljet kulttuurihäirinnistä ja joukkoa opasti aiheeseen suomalaisen kulttuuri-häirinnän pioneeri on Jari Tamminen. Tamminen on muun muassa kirjoittanut kirjan Häiriköt – Kulttuurihäirinnän aak-koset, pitää yllä samannimistä Facebook-sivua ja on Voima-lehden toimittaja. Hänen mukaansa kulttuurihäirintä on ennen kaikkea työkalu.

”Kulttuurihäirinnän avulla tuodaan ihmisten tietoisuuteen asioita, jotka usein jäävät näkemättä ja joita meille ei tavallisesti haluta näyttää. Kohde voi olla yritys, kaupunkitilan käyttö tai poliitti-nen järjestelmä. Jos näet työkalupakin, et kysy mihin työkaluja käytetään – niitä voi käyttää moneen tarkoitukseen. Kun löydetään epäkohta, siihen voidaan puuttua tai ainakin se tuodaan näkyväksi esimerkiksi ironisten vastamainosten, hassujen performanssien ja karnevalistis-ten mielenilmausten avulla.”

Vastamainokset ovat esimerkki siitä, kuinka haastaa kuvien ja tilojen omis-tajuutta: Miksi yritykset saisivat yksin päättää, mitä kuvia joudumme julkisessa tilassa näkemään? Miksi graffitit puoles-taan eivät saisi näkyä kaduillamme siinä missä mainoksetkin?

”Mainosta seinällä pidetään itsestään-selvyytenä, vaikka kukaan ei ole multa kysynyt, haluanko minä sen siihen. Mutta jos minä liimaan siihen jotain, se otetaan pois. Julkinen tila kehittyy pitkälti yritys-ten ehdolla, jolloin vapaa kaupunkitila vähenee. Kova raha menee kulttuuritoi-minnan edelle.”

Kulttuurihäirintä on vastaus perintei-

sen kulttuurin yksinpuheluun. Termi on johdettu radiohäirinnästä, joka tarkoittaa sota-aikana käytettyä keinoa saada aikaan häiriötila viestin lähettäjän ja vastaanot-tajan välille. ”Mainokset ovat pääasiassa ainoa viestintäkanava yrityksen ja kansa-laisen välillä. Kansalainen on kuitenkin vain passiivinen vastaanottaja – aktiivista on vain tuotteen ostaminen. Vastamai-nokset ottavat aktiivisen roolin yrityksen ja kuluttajan välisessä keskustelussa. Ne ovat muistutus ihmisille, että toisellakin tapaa voi ajatella.”

Tämä luvattoman ja luvallisen rajamailla oleva taidemuoto koettelee toisinaan kat-sojien sietokykyä. Ilkivallan ja kulttuuri-häirinnän välinen ero onkin epäselvä.

”Teko voi olla vandalismia, mutta se voi olla myös taidetta. Tekijä ei yleensä ole kiinnostunut jonkun satunnaisen ohi-kulkijan mielipiteestä. Kyse on määrit-telyistä. Jokaisen pitää itse päättää oma mukavuusalueensa sekä omat rajansa, mitä on valmis hyväksymään ja teke-mään. Kulttuurihäirintä lähes poikkeuk-setta rikkoo joitakin normeja.”

Monet taiteilijat saavat tämän takia myös uhkailuja. ”Kun kyseenalaistetaan jotain, yleensä jotain vallitsevaa konven-tiota rikotaan. Vastamainokset astuvat mainostajien ja graffitit kaupungin virkamiesten sekä kiinteistön omistajien varpaille. Olen kohdannut todella tuoh-

tuneita ihmisiä vastamainoksien takia – he eivät ole olleet firmojen tai välttämät-tä mainostoimistojenkaan edustajia, vaan tavallisia ihmisiä, jotka ovat pitäneet vastamainoksia törkeinä. Mun mielestä ne eivät ole sitä millään tavalla.”

Tammisen mielestä yhteiskunta tarvitsee vastareaktioita ja sääntöjen ko-ettelua, jotta ongelmakohdat havaitaan ja korjataan. Siten yhteiskunta kehittyy.

”Aina tulee olemaan sääntöjä, ja aina tarvitaan myös niiden kyseenalaista-mista. Sata vuotta sitten äänioikeutensa puolesta taistelevia naisia pidettiin häi-rikköinä, nyt taas naisten äänioikeuden kyseenalaistamista pidetään pöyristyttä-vänä. Emme elä staattisessa tilassa, vaan yhteiskunta muuttuu koko ajan. Kansa-laisilla on oikeus vaatia parempaa kuin mitä saamme.”

Tamminen itse harrastaa häirintää

lähinnä tekemällä vastamainoksia ja toimimalla oppaana kulttuurihäirintäkä-velyillä. Hän kokee itsensä enemmänkin dokumentoijaksi, joka rakentaa taiteelle kontekstin. ”Tekijät eivät aina itsekään tiedä tekevänsä kulttuurihäirintää. Mi-nun roolini toimittajana on asettaa sille raamit, tuoda se yleisölle ja luoda julkista keskustelua.”

Kantaaottava Voima-lehti on mainio kanava saada näkyvyyttä kriittisille aja-tuksille, ja Tamminen kehuukin työnku-vaansa ”parhaaksi maailmassa”.

”James Bond ei juo tiettyä vodkaa sen takia että se on maailman parasta, vaan sen takia, kun firma on maksanut saatanasti rahaa tuotantoyhtiölle. On kuluttajansuoja-asia tiedottaa tällaisista asioista. Tietoisuuden ja medianlukutai-don lisääminen on kulttuurihäirinnän tehtävä. ”

Älä sulje silmiä, häiriö on kulttuurissaKulttuurihäirintä on aktivismia taiteen muodossa, poliittista ivailua. Sen tarkoituksena on kannustaa ihmisiä haastamaan ja kyseenalaistamaan ympäröivää maailmaamme. Kuka ta-hansa voi ilmaista näkemyksensä yhteiskunnasta, kulttuuris-ta ja aikamme ilmiöistä taiteen kautta. Kulttuurihäirintä ottaa kantaa kansalaisen rooleihin, esimerkiksi odotuksiin siitä, mitä meidän pitäisi olla, miten elää ja miten ajatella. – Anni Ylönen, teksti & kuva

Kulttuurihäirintäkävely

Maaliskuun lopulla Kuopiossa järjestettiin Kulttuurihäirintä-kävely yhdessä Voiman, Uljaan ja Tiedon jano –tietokirjatapahtuman kanssa. Kävely keräsi viitisenkymmentä osallistujaa tarkastelemaan kotikulmia uusin silmin. Joukkio tutustui Tammisen johdolla paikalliseen kulttuurihäirintään, esimerkiksi graffiteihin ja erilaisiin taideteoksiin. Tapah-tuma oli osa Tiedon jano -tietokirjatapahtu-maa, jonka valtakunnallinen kiertue ulottui Kuopioon tänäkin vuonna.

Kävelyllä

Jari Tammisen kanssa kuljettiin Kulttuurihäirintäkävelyllä paikallisoppaan johdattama-na muun muassa Itkonniemen alueen vähemmän kuljetuilla ”epäalueilla”, jotka kulkevat valtaväylien lomassa.

30 Uljas 4 | 13. 4. 2015

Illan pimetessä ryhmä ihmisiä siirtyy kauppakeskus Iso Myyn lämmöstä kaupungin keskustan kylmille kaduille. Tuulen viimasta huolimatta he pysähtyvät läheisen

baariin nurkalle, jossa he jakavat koke-muksia ympäröivästä alueesta. Tarinat kertovat humalaisista tappelupukareista ja hiippareista, jotka yrittävät baarin nur-kalta seurata kotiin asti. Ensimmäisten kohteena ovat kertomuksissa miehet ja jälkimmäisten naiset.

Kansalaisjärjestö Joensuun feminis-tien järjestämä Pelon maantiede-kävely jatkaa kulkuaan baarin edustalta seu-raavalle loogiselle pysäkille: nakkikios-kille. Kävelyn kaava on jo muotoutunut.

Ryhmä kiertää paikkoja, joista ihmisillä on pelon ja sukupuolen yhdistäviä kerto-muksia.

Sosiologian laitoksen nuoremman tutkijan Anni Rannikon alustukset tuo-vat kävelyyn mukaan pelon maantieteen akateemiset juuret ja sen kiinnostuksen tiloihin yhdistyvästä pelosta ja sen poliit-tisista ulottuvuuksista. Kävelijöille ehkä mieleen jäävät kuitenkin tarinat. Kuten Rannikko toteaa, pelkoa eivät aiheuta tilastot tai faktat vaan uhkakuvat. Kukaan paikallaolijoista ei ole saanut turpaansa nakkikioskijonossa, mutta heidän käy-tökseensä niiden ympärillä vaikuttavat maanantaina lehdestä luetut uutisoinnit ja kavereiden kertomukset.

Valaistulta torilta kävely jatkuu pi-meään puistoon. Tarinoidenkin mukaan nakkikioskien väkivallan uhka kohdistuu pääasiassa miehiin, kun taas varjoisiin puistoihin yhdistyy ennen kaikkea aja-tukset seksuaalisesta väkivallasta, joka kohdistuu naisiin.

Pelon maantieteen näkökulmasta kau-pungin pelkoa tuottavat tilat jakautuvat sukupuolen mukaan. Siinä missä ylei-sesti miehille uhkaavina tiloina koetaan avoimet ja julkiset paikat, naisille pelon tiloiksi rakentuvat usein syrjäisemmät ja hiljaisemmat alueet, joilla kukaan ei välttämättä kuule huutoasi.

Keskustan kulmalla oleva Vapau-denpuisto on usealle tuttu lämpimien kesäpäivien ajanviettopaikkana, mutta illan hämärtyessä ja väen vähentyessä sen maine muuttuu. Monet kaupunkiin muuttaneet ovat kuulleet varoituksia alueelle menemisestä. Vaikka varoitusten taustalla on luultavasti vain huolenpito, kävelyn jatkuessa Rannikko tuo esiin tilojen rakentumisen poliittisemmat yhteydet. Ajatuksiin puistoista ja niiden jälkeen vuorossa olevista alikulkutun-

neleista vaikuttavat historialliset tarinat paikoista, joissa naisten ei sovi kulkea yk-sin. Joidenkin tilojen ympärille muodos-tuneiden uhkantunteiden taustalla voivat olla tarkoitukselliset yritykset rajoittaa ihmisten liikkumista niissä erityisesti tiettyinä aikoina.

Ilman ja tarinoiden kylmyys ajaa osanottajat kävelyn lopuksi ravitsemus-liike 60’s Palaverin lämpöön kokoamaan ajatuksia. Kuten osallistuja huomauttaa, tapahtuman luonne ei ole ongelmaton. Kävelyllä kerrotut tarinat luovat omalta osaltaan pelkoa kaupungin alueita kohtaan. Rannikon mukaan keskeistä kä-velyssä on kuitenkin tiedostaminen, kes-kustelun herättäminen ja mahdollinen tästä ponnistava muutos. Pitkäaikainen paikallinen osaa kertoa, että sen jälkeen, kun Joensuun uhkaavista alueista edel-lisen kerran puhuttiin mediassa, useat silloin mainitut alueet ovat kokeneet muutoksia: yleinen tappelualue on jäänyt kauppakeskuksen alle ja pimeä rantakais-tale on nykyään valaistu asuinalue. Toki pienestä kävelystä muutoksiin muuten kuin yksilötasolla on pitkä matka.

Kaupunki Pelon maantieteen silmin

Tietyt kaupungin alueet aiheuttavat pelkoa erityisesti pime-än laskeuduttua. Joensuun feministien järjestämällä Pelon Maantiede -kävelyllä tutustuttiin näihin sukupuolittuneisiin tiloihin tarinoiden ja tieteellisempien alustusten avulla. -Jani Ylönen, teksti & Henna Middeke, kuva

Ote valokuvaaja Henna Middeken sarjasta Pelon paikka.

31Uljas 4 | 13. 4. 2015

Suomen menestys perustuu korkeaan

osaamiseen ja sivistykseen.

Mak

saja

Mar

kku

Ees

tilä

n tu

kiry

hmä

Kansanedustaja, eläinlääkäri

MARKKU EESTILÄ

SAVO–KARJALAN VAALIPIIRI

www.eestila.fi

110

Mak

saja

: Ehd

okka

at

Meidän mielestämme koulutus on tärkeimpiä tulevaisuuden rakennusaineita. Suomalainen koulutus nojaa yhdenvertaisuuteen eli kaikilla on samat mahdollisuuden saada hyvää koulutusta. Let´s keep it that way!

Opiskelijaterveydenhuolto kuuluu kaikille! Kun sote-soppa porisee vaalien jälkeenkin, niin eiköhän samassa yhteydessä laajenneta

YTHS:n palvelut kaikille korkeakouluopiskelijoille eli AMK-opiskelijat mukaan myös.

Näinä aikoina on turha viljellä löysiä lupauksia, mutta pidetään kiinni siitä, että opintotukea ei kuitenkaan heikennetä. Perheellisten opiskelijoiden tukea on mielestämme kehitettävä joko tulorajoja nostamalla, lainatuella tai opintotuen perhekorotuksella.

Rakentaatulevaisuutta

JUHANILAURINKARI,

sit. Sosiaalipolitiikan professori, teologi

SARIESSAYAHEkonomi, KTM

www.kd.fi

77 70

32 Uljas 4 | 13. 4. 2015

ISYY:LLÄ ON ASIAA

Edunvalvonta ei nuku ISYY:n lihalla

Suomessa tarvitaan joka arkipäivä lähes tuhat verenluovutusta, jotta potilaat saavat tarvitseman-sa verivalmisteet. Yksi luovutus voi auttaa jopa kolmea potilasta ja pelastaa jonkun elämän. Punaisen Ristin Veripalvelu ja Itä-Suomen yliopis-ton ylioppilaskunta (ISYY) järjestävät yhdessä ve-renluovutuksen Kuopion kampuksella perjantaina 17. huhtikuuta klo 9–13. Luovutuspaikkana toimii Studentian liikuntasali (Yliopistonranta 3).Luovuttamaan Studentialle voi tulla ilman ajanva-rausta. Verenluovutusta varten luovuttajalle tulee olla mukanaan virallinen, kuvallinen henkilötodis-tus. Jokaisen luovuttajan soveltuvuus arvioidaan luo-vutuspaikalla. Veripalvelu suosittelee silti tekemään Sovinko luovuttajaksi –nettitestin ennen jokaista luovutuskertaa.

TAPAHTUU Tapahtumat

Ylioppilaskunnan tiloissa Lukemalla on verenluovutuksen aikana tarjolla kaikille luo-vuttajille kolmioleipiä, hillomunkkeja, keksejä, mehua, kahvia ja teetä.

Lisätietoja verenluovutuksesta:

Veripalvelun sivut – www.veripalvelu.fi

Sovinko luovuttajaksi-netti – www.sovinkoluovut-

tajaksi.fi

Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801.

Joensuun toimisto ma, ti 10-15Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-1580100 JOENSUU pe 10-13toimisto.joensuu@isyy.fi050 341 6346

Kuopion toimisto ma, ti 10-15Yliopistonranta 3 to 10-1570211 KUOPIO pe 10-13toimisto.kuopio@isyy.fi044 576 8419

Savonlinnan toimisto ma-to 10-14Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-1357100 SAVONLINNAtoimisto.savonlinna@isyy.fi044 576 8430

ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi.Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, ISYY sivun toimitus: tiedotussihteeri Suvi Pesonen

Ojenna kätesi ja tule luovuttamaan verta

Toimistosihteerinä Eeva vastaa Savonlinnassa

yleisistä toimistotehtävistä ja asiakaspalvelusta ta-

voitteenaan tuottaa hyvää palvelua jäsenistölle. Eeva

on työskennellyt ISYY:ssä sen perustamisesta lähtien

eli vuodesta 2010. Sitä ennen hän toimi Joensuun

yliopiston ylioppilaskunnan Savonlinnan alaosastossa.

– Minulla on 22. vuosi ylioppilaskuntatyötä menossa.

Ylioppilaskunta on ollut kiva työpaikka. Opiskelijoiden

kanssa on mukava työskennellä, tässä pysyy itsekin

virkeänä ja ajan hermolla, Eeva pohtii.

Työuralla ylioppilaskunnassa Eeva on nähnyt ja

kokenut paljon. Mutta mikä onkaan muistorikkain

työpäivä?

– Mitään erityistä päivää en voi erikseen nimetä. Pal-

jon on kertynyt muistoja vuosien varrelta, erityisesti

vapun seudun työpäivät ovat olleet tapahtumarikkai-

ta ja hauskoja, hän kertoo.

Eeva on tarvittaessa tietopankki, jolta opiskelijat kysy-

vät neuvoja yleisissä asioissa. Loppuun Eeva antaakin

arvokkaan vinkin.

– Seuratkaa aktiivisesti ISYY:n nettisivuja ja tiedotteita,

niin pysytte varmasti ajan tasalla, mitä ylioppilaskun-

nassa tapahtuu.

ISYY:tISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuu-kausittain yksi tekijä. Vuorossa on ISYY:n Savonlinnan kampustoimis-ton toimistosihteeri Eeva Marttinen.

Kuka: : Itä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunnan toimistosihteeri Eeva

Marttinen.

Mitä: Vastaa Savonlinnan kampustoi-

miston tehtävistä ja asiakaspalvelusta.

Missä: Savonlinnan kampuksella

Eeva Marttinen

Kaikki kampukset19.4. Eduskuntavaalien vaalipäivä22.4. Edustajiston kokous (videokokous)23.4. Kirjan ja ruusun päivä, ainejärjestöt palkitsevat hyviä opettajia30.4. Vappuaatto

Joensuu:13.4. Kaikille avoin Hengailuilta Suvaksella klo 1820.-21.4. Järjestöpäivät, Carelia23.–27.4. ESN Joensuu goes to St. Petersburg29.4. Savo-Karjala excursio

Kuopio: 14.4. Pyöränhuoltopäivä klo 10–14 Lukeman edustalla15.4. Pornobileet, Lukema16.4. Hyvät Kuvat: Borgman klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko17.4. Verenluovutus, Studentia20.-21.4. Järjestöpäivät, Snellmania (20.4) & Canthia (21.4.)21.4. Sociuksen Rännikujajuoksu25.4. Retikan poikkitieteellinen kirpputori, Studentia25.4. Sociuksen Kewätkarkelot, Wanha Satama29.4. Savo-Karjala excursio

Savonlinna:15.4. Finkkua perinteille21.4. Pedaryn kevättanssit28.4. Pedaryn pesis1.5. Vappubrunssi Sulosaaressa 5.5. Kevätkonsertti klo 18 Ainosalissa

Plagioinnilla tarkoitetaan toisen tutkimuksen tai

tutkimusidean varastamista, lainaamista ilman asi-

aankuuluvaa lähdeviitettä, toisen tekstin esittämistä

omanaan tai jo kertaalleen palautetun työn jättämis-

tä uudestaan.

Plagiointi rikkoo tieteen pelisääntöjä räikeästi ja on

siksi sellaisenaan tuomittavaa. Itä-Suomen yliopistos-

sa on käytössä TurnITin-plagiaatintunnistusjärjestel-

mä, jolla opiskelijan tekstiä verrataan järjestelmästä

löytyviin tuhansiin tietokantoihin. Mikäli tekstistä

löytyy epäilyttävän paljon osumia muihin tietokan-

toihin verrattuna, herää epäily plagioinnista. Epäily

plagioinnista voi herätä myös, mikäli tekstin tyyli

muuttuu yhtäkkiä tai se on tyyliltään hyvin erilaista

kuin kirjoittajan aiemmin tuottama. Plagiaatintun-

nistus tehdään kaikille opinnäytetöille ja tarvittaessa

myös muille suuremmille kirjallisille töille.

Plagioinnista määrättävän rangaistuksen suuruus

riippuu rikkeen vakavuudesta. Plagiointi on myös

rangaistavaa ainoastaan tahallisena. Ennen kurin-

pitotoimien aloittamista on opiskelijalla oikeus tulla

kuulluksi joko kirjallisella vastineella tai suullisesti.

Mikäli kuuleminen on suullinen, on opiskelijalla

oikeus käyttää siinä avustajaa ja kuuleminen on

dokumentoitava.

Mikäli rikettä ei ole tapahtunut tai se on vähäinen,

asia raukeaa. Mikäli plagiointi voidaan osoittaa

Opettajani syyttää minua plagioin-nista ja uhkaa minua kurinpitotoimil-la. Mitä tämä tarkoittaa ja mitä voin tehdä?

Haluatko palstalla käsiteltävän mieltäsi askarruttavaa asiaa? Onko sinulla tietoa, jota haluaisit jakaa muiden kanssa? Lähetä kysymyksesi tai vinkki-si osoitteeseen koso@isyy.fi. Edustajisto on sinun äänesi

ylioppilaskunnassa

ISYY:n edunvalvontasihteeri Mikko Aaltonen kertoo tällä palstalla opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista.

toteen, tekee dekaani tai laitoksen johtaja arvion

siitä onko rikkomus lievä tai vakava. Lievästä

rikkomuksesta sanktiona voi olla huomautus,

määräys korjata työtä tai suorituksen hylkäämi-

nen.

Mikäli rikkomuksen katsotaan olevan vakava,

asia siirtyy akateemiselle rehtorille. Rehtori voi

antaa asiasta kirjallisen varoituksen tai esittää

opiskelijan erottamista. Opiskelija voidaan

erottaa plagioinnin tai vilpin vuoksi yliopistosta

enintään vuodeksi ja asiasta päättää yliopiston

hallitus.

33Uljas 4 | 13. 4. 2015

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

LET’S BESSERWISSER!- Itäinen Turhan Tietäjä

Kuka itävaltalainen oli vuonna 1984 ”mies johon koko maail-ma luotti”? Hän oli toiminut erään kansainvälisen järjestön johtajana 1972-1981. Tämän jälkeen maansa presidenttinä 1986-1992. Presidenttikauden aikana hänestä esiin tulleet asiat heikensivät Itävallan kansainvälistä asemaa. Hän oli

toiminut tiedustelujoukoissa Balkanilla aikana jolloin arjalainen keskitti ja muut leireilivät. Tai osallistui sotarikoksiin. Tämän vuoksi häneen kohdistettiin laaja kansainvälinen boikotti. Esimerkiksi Yhdysvaltain oikeusministeriö asetti hänet Persona non grata-listalle 1987.

1) Franz Josef Strauss. X) Heinz Fischer. 2) Kurt Waldheim.

Mikä amerikanenglannin ilmaisu on saanut nimensä kii-nan kielestä? Kahdesta sanasta, jotka tarkoittavat ”työtä” ja ”yhdessä”. Sen juuret ovat järjestössä, joka toimi japani-laisia vastaan 1930-ja 1940-luvuilla. Termin otti käyttöön merijalkaväen eversti Carlson: ”Yritin kehittää saman-

laista henkeä kuin Kiinassa, jossa kaikki sotilaat olivat omistautuneet yhdelle idealle. Kerroin siitä pojille yhä uudestaan ja uudestaan……Se tarkoittaa tehdä työtä yhdessä, tehdä työtä harmoniassa.” Myöhem-min tämä eversti käytti sitä komentaessaan merijalkaväen eliittiyk-sikköä, jossa sitä alettiin käyttää taisteluhengen luomiseen ja josta se levisi koko asevoimiin. Se oli vuonna 1943 ilmestyneen sotaelokuvan nimi, joka kertoi tästä yksiköstä ja levisi näin amerikkalaiseen yhteis-kuntaan ja kieleen. Amerikanenglannin sanakirja Whaddyacallitin mukaan se on ”innostunut, tohkeissaan, hyvin menestyksekkäästi, liehuvin lipuin”.

1) Gung-ho. X) Ho-ho 2) Tenno heiko.

Mikä valtio tuhosi vuonna 1990 ydinaseensa vapaaehtoi-sesti ja liittyi ydinsulkusopimukseen? Ainoa valtio histo-riassa, joka on vapaaehtoisesti tuhonnut atomiaseensa. Pommeja oli kaikkiaan kuusi. Valtio oli tehnyt laajaa yhteistyötä ydinasealalla Israelin kanssa. Yhteistyö sisälsi

yhteisen ydinasekokeen Intian valtameren ja Etelä-Atlantin välisellä merialueella vuonna 1979. Myös ohjusteknologian projektin. Ohjus-projekti sen vuoksi, että maan ilmavoimien ydinpommien kuljettami-seen tarkoitetut Canberra-pommikoneet olivat alttiita kuubalaisten ohjustorjunnalle, joka oli rakentanut ilmatorjuntaohjustukikohtia sen naapurimaahan.

1) Brasilia. X) Etelä-Afrikka. 2) Meksiko.

Mikä kaupunki oli Englannin teollisen vallankumouksen keskuksia? Nykyisin siellä on yli miljoona asukasta ja se on maan toiseksi suurin kaupunki. Osa Midlandsin aluetta Englannin sydämessä, parisataa kilometriä Lontoosta. Kaupungista löytyy Cadburyn suklaatehdas,

jonka perustaneen perheen tarinaan Roald Dahlin teos Jali ja suklaa-tehdas perustuu. Moody Bluesin, Black Sabbathin, Duran Duranin synnyinsija. Tällä hetkellä kaupungissa on yksi Valioliigajoukkue, joka ei kuitenkaan kanna nimessään kaupungin nimeä; Mestaruussarjan joukkue kylläkin.

1) Birmingham. X) Newcastle. 2) Manchester.

Mitä tšekkoslovakialainen Stanislav Berbera keksi vuon-na 1966? Nimen tuote on saanut Pardubicen esikaupun-gista. Prahan kevään muututtua kylmäksi neuvostosyk-syksi sen kehittelytyö otettiin häneltä pois. Se koostuu pääasiallisesti pentriitistä ja heksogeenistä. Vuonna 1988

12 unssia tällaista sai aikaan suurta huomiota maailmalla – ja monet tahot hankkivat sitä laittomasti. Sen vienti lopetettiin tilapäisesti vuonna 1989 ja myynti romahti huonon maineen vuoksi. 1990-luvul-la siihen ruvettiin lisäämään merkintä-aineita, jotka tuottavat sille selvästä havaittavan hajun.

1) Semtex-räjähdysaineen. X) C-4-räjähdysaineen. 2) Termiitti-pommin.

1

3

2

4

5

1 2 3 4 5Nimi

Oikeat vastakset sivulla 36

Sanna Hukkanen | Korpi

Aristofanes ja koomiset filosofit

Kerta-annos

Kreikkalaisfilosofi Sokrates oli jo eläes-sään legendojen aihe. Eräs säilyneistä kertomuksista on Aristofaneen

kirjoittama Pilvet-näytelmä. Siinä Aristofanes parodioi Sokratesta ja muita aikansa intellek-tuelleja. Komedian päähenkilö on Strepsiades, joka on ajautunut pahoihin velkoihin. Päästäk-seen koronkiskojista eroon Strepsiades päättää lähteä Sokrateen oppiin, sillä filosofit tuntevat kaikkein pätevimmät argumentit velkojien huiputtamiseksi.

Kun Strepsiades saapuu Sokrateen ajatus-hautomoon, hän tapaa arjesta vieraantuneet filosofit, jotka käyttävät aikansa tähtitaivaan tutkimiseen, pilvien palvomiseen, kirppujen pi-tuushyppykilpailuihin ja hiustenhalkomiseen. Koska Strepsiades ei tajua mitään Sokrateen opetuksista, hän pakottaa filosofin oppilaaksi poikansa Feidippeen.

Valitettavasti Feidippes omaksuu Sokrateen opit liian hyvin ja alkaa soveltaa niitä käytän-töön. Poika ei kunnioita tapoja, vaan käyttää fi-losofiaa moraalisääntöjen kyseenalaistamiseen ja hakkaa lopulta isänsä. Kommellusten jälkeen Sokrateen järjettömyydet ajavat Strepsiadeen hulluuden partaalle ja hän sytyttää jumalia pilkanneiden filosofien ajatushautomon tuleen.

Koska Aristofanes oli Sokrateen ystävä, on

ihmetelty, kuinka hän saattoi kuvata toverinsa näin pilkallisessa sävyssä. Näin komediaa tul-kinneet ovat unohtaneet, että antiikin filosofit eivät suhtautuneet omaan toimintaansa yhtä haudanvakavasti kuin nykytutkijat. Sokrates tuli tunnetuksi siitä, että hän suhtautui ironi-sesti lähes kaikkeen.

Jos Sokrates todella oli Platonin kuvailema ironian mestari, hän ymmärsi Aristofaneen parodian. Komedian pilkka kohdistui Sokra-teen lisäksi kaikkiin ateenalaisiin. Näytelmän tollo ei ole arjesta vieraantunut Sokrates, vaan Strepsiades, joka oli kiinnostunut sivistyksestä vain voitontavoittelun vuoksi. Koska Sokra-teen filosofia ei auta Strepsiadesta velkojien huiputtamisessa, ei siitä ole hyötyä ja kaikki filosofikoulut voidaan polttaa.

Koomisen lisän Aristofaneen tarinaan tuo se historian tosiseikka, että nykyään velkaantu-nut Ateena tunnetaan arjesta vieraantuneista filosofeista, joille aikalaiset nauroivat. Kirpun hyppyjä mittaavat ajattelijat, jotka käyttivät päivänsä filosofisten ajattelusysteemien ra-kentamiseen, nostettiin myöhemmin suu-reen arvoon. Mille eilen naurettiin, se tänään kullataan.

Tomi Hämäläinen

34 Uljas 4 | 13. 4. 2015

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

Oikeat vastakset sivulla 36

TULOSSA HENKKAAN:

KATSO KOKO OHJELMA NETISTÄ!

Värit BLACK

Process MagentaR 212 G 15 B 125 CMYK 0-100-0-0 HTML D40F7D

PMS 102R 252 G 227 B 0 CMYK 0-0-95-0 HTML FCE300

Cool Grey 6R 167 G 168 B 170 CMYK 16-11-11-27 HTML A7A8AA

Cool Grey 10R 99 G 102 B 106 CMYK 40-30-20-66 HTML 63666A

AlbatrossiAlbatrossim a k a s i i n i r a v i n t o l am a k a s i i n i r a v i n t o l a

K20

ALBAN AVAJAISETpe 24.4. Live: Spektila 25.4. Live: Aikakone

Koko kesän ohjelma julkaistu!Lue lisää: www.ravintolaalbatrossi.fif RavintolaAlbatrossi

VAPAA PÄÄSY!Ovet 21.00 alkaen!

Makasiininkatu 1, 70100 Kuopiowww.ravintolaalbatrossi.fi | RavintolaAlbatrossi

PE 10.4. EVA & MANU 10€LA 11.4. DINGO 10€LA 18.4. PALEFACE 10€LA 25.4. RECKLESS LOVE 15€TO 30.4. HALAVATUN PAPAT 10€LA 2.5. FORGOTTEN HORROR,

DEMILICH 5€KUOPIOROCK 2015 ENNAKKOKLUBI:

PE 8.5. PARIISIN KEVÄT 12€LA 9.5. MITRA 5€

HENRY’S PUB KUOPIO: SU-MA 23-04, TI-LA 21-04 | SU-TO K18 | PE-LA K20 | KEIKAT K18 | HENRYSPUB.NETENNAKKOLIPUT: LEVYKAUPPA ÄX, HENKKA, LUKEMA, CAFESAVOTTAMICRO & TIKETTI.FI

35Uljas 4 | 13. 4. 2015

Sivun 34 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 1 1

VihreätDe Gröna

IlmoituksenmaksoiSavo­KarjalanVihreät

pe 20 € /HLÖ (25 €) • la 35 € /HLÖ (45 €) su 7 € /HLÖ (10 €) • 2 päivän lippu (pe-la)

50 € /HLÖ (65 €). Lippujen hintoihin lisätään Lippupisteen palvelumaksu

OKROKRo s u u s k au p pa r o c k 2 0 1 5

kJoensuu 12.-14.6.mOKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKRJenniVartiainen

juha tapio

Perjantaina & Lauantaina

OKR for Kids -Sunnuntaina hevisaurus mimi&

kukuhulluthattuset

fb.com/osuuskaupparock osuuskaupparock.fiwww

ENNAKKOLIPUT nyt MYYNNISSÄ:

neljäruusua

kaijakoo JANnA

Ensimmäinen vihreä kansanedustaja Savo-Karjalasta

Yhteiskuntatieteiden tohtori

JOUNI VAUHKONENEnt. opiskelija-aktiivi, tutkija ja yliopiston opettaja

Ehdo

kas

mak

saa

ilmoi

tuks

en it

se

NYT JOS KOSKAAN:• Leikkaukset yliopistoista lopetettava.• Opiskelijoiden opintorahaa on nostettava ja opintojen maksuttomuus säilytettävä.• Toimeentulon ja työnteon mahdollistava perustulo otettava käyttöön.• Toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehostettava.• Kaivoslaki uusittava: kaivosvero ja vahinkorahastot yhtiölle. • Junayhteyksiä Savoon ja Karjalaan parannettava.

32

www.jounivauhkonen.fi

36 Uljas 4 | 13. 4. 2015