Itä-Suomen ylioppilaslehti

2010

4

Mitä maksaa Tahkolle suunniteltu 300 metrin korotus? Uljas teetti arvion asiantuntijalla. » 10 - 11Viidellä prosentilla yliopisto-opiskelijoista on määritelty, jonkin asteinen lukihäiriö. Pikatesti sisempänä. » 12 - 14

Miittaei olemikäänspede

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaArt-Print, Kokkola

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 576 8421valto.merta@uef.fi

KäyntiosoiteYliopistonranta 3, Kuopio

Suvantokatu 6, Joensuu

KansikuvaKuvaaja Aapo Laiho

Humoro nigra | Onko liitossanne tunnelukko? Voimaannuttakaa suhteenne Uljaan Rohkean-rakkauden tuoteperheellä.

Pääkirjoitus | Uljas linja

Poliitikon emansipaatio

Itä-Suomen yliopiston professori Olli-Pekka Ryynänen totesi Savon Sanomissa, etteivät poliitikot

sano mitään, koska jokaisen äännäh-dyksen oletetaan karkottavan sata äänestäjää.

Tässä parlamentarismin kriisissä olisi tietysti helppo innostua sivisty-neen itsevaltiuden puolesta, mutta hedelmällisempi ratkaisu lienee aja-tus poliitikon omavaltiudesta, eman-sipaatiosta. Alun perin käsite tarkoitti pojan julistautumista täysivaltaiseksi kansalaiseksi, omavaltaistumista, itsenäistymistä.

Vapun kunniaksi tohdin ajatella, kuinka ylevää, mutta ah, niin koomis-ta olisi, jos poliitikkomme tekisivät päätöksiään rohkeasti ja viisaudella ilman pelkoa joukoin karkailevista äänestäjistä. Ehkäpä kiihottuisin hie-man, jos he pistäisivät itsensä likoon samalla periaatteella, jonka Che Gue-vara esittää (siis Che-elokuvassa!) vallankumousjoukoista pois haaveile-valle väsyneelle vapaustaistelijalle.

”Sinun on oltava, kuin olisit jo kuollut”, Guevara sanoo.

Ajatella, että jokainen edustajam-me toimisi kuin olisi jo kuollut, kuin viimeistä kauttaan. Eikä tämä tarkoi-ta, että paras poliitikko on kuollut poliitikko. Päinvastoin!

Tämä idealismilta haiskahtava naivi äännähdys lehtemme sivulla sisältää myös logiikan, jota kannat-taa ehkä machiavellahtavammankin konservatiivin miettiä tovi. Ajatel-laan ystäväämme Kanervaa. Olisiko Kanerva joutunut lähtemään taannoi-sen tekstiviestikohun kurimuksessa ministerin tehtävistään, jos olisi toi-mittajien tulituksessa pistänyt itsensä likoon ja tullut tulta vastaan avoinna ja rohkeana, kuin vailla huomista. Kanerva olisi todennut, että:

”Olen ikäni kaivannut rakkautta ja hyväksyntää, ystävää. Antakaa anteeksi.” Olisiko totuus vaientanut toimittajien laukaukset?

Poliitikolle itselleen omavaltaisuu-den ihanne takaisi tehokkuuden, työ-rauhan ja rohkeutta. Rohkeutta laittaa likoon. Emansipoitunut poliitikko sanoo rinta rottingilla, tässä olen, teen politiikkaa ihmisten hyväksi, en ole täydellinen ja teen virheitä, mutta rakastan!

Itä-Suomen yliopiston kir-jastolla ei ole varaa hankkia kaivattua ajankohtaista kir-jallisuutta aineistojen hinnan-korotusten ja määrärahojen laskun vuoksi .

UEF kuluttaa vuodessa 25 000 megawattituntia sähköä. Val-tioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen toteaa, että se on liikaa.

Tahkon korotuksen kustannusarvio vaihtelee asiantuntijasta riippuen viisi miljardia euroa. VTT:n asian-tuntija ehdottaa tekemään tarken-nuksia pikaisesti.

Uljas toivoi pääsevänsä työn ikeestä robottien avulla, mutta robottityöpajalaiset Etelä-Afrikas-ta käänsivät vision päälaelleen. Joensuulainen internet-aktivisti kertoo robottien tuhoavan ihmiskunnan sukupuuttoon lähivuosina.

Miitta-täti otti toimittajan syliinsä ja sai tämän padot murtumaan. Yritys tehdä juttua Liikeideailtamista harhautui har-haiseksi keväiseksi seikkailuksi.

Vapun kunniaksi Uljas rakensi Itä-Suomen yliopis-ton ylioppilaskunnan hajanaisesta katraasta yhden Onnellisen Suur-Ylioppilaskunnan. Sen tulevaisuus on Tuusniemellä.

4–5 8-9

16–19

10–11

26–27

20–21

Sisällys | Vappuun tiukassa takakenossa.

Mainoksia

2 �Uljas 4 | 27. 4. 2010Uljas 4 | 27. 4. 2010

Uljas ostaa, myy, vaihtaa ja säätää.Kas näin ” Oho. Tulipa tästä väkivaltainen.

”Ajatella, että jokainen edustajamme toimisi kuin olisi jo kuollut, kuin viimeistä kauttaan.

Itä-Suomen yliopistossa tingittiin lehtihankinnoista, vaikka viime vuon-na UEF:n johtoryhmä oli alustavasti luvannut pyydettyä summaa kirjaston hankintoihin. Jos suurta elektronista lehtipakettia ei olisi peruttu, olisi koko aineistobudjetti mennyt yksin lehtitila-uksiin.

Yhdistyessään Joensuun ja Kuopion yliopiston kirjastot olivat nuoria yliopis-toja, joiden peruskokoelma ei ole karttu-nut riittävästi. Esimerkiksi humanistisilla aloilla ja yhteiskuntatieteissä kirjallisuu-den lukeminen on tärkeää. ”Opiskelijoilla

ja tutkijoilla ei ole mahdollisuutta pysyä kansainvälisessä keskustelussa ilman tieteellisiä lehtiä. Eikä tiede kehity, jos ei ole kirjoja mitä tutkia”, harmittelee kirjastonjohtaja Jarmo Saarti.

”Kirjasto on yliopistolle tutkimuksen ja opetuksen perusresurssi. Kirjojen ja lehtien saatavuus on myös imagoasia”, korostaa kirjastonjohtaja Saarti. Yliopis-ton maineelle on hyväksi, jos kurssikirjoja on riittävästi saatavilla ja käytössä oleva lähdekirjallisuus on tuoretta ja kattavaa.

Tänä vuonna uusia kirjahankintoja voidaan tehdä 2 000 – 5 000 kappaletta.

Tieteellisen kirjan keskihinta on noin 50 euroa, mutta lääketieteenalan kirja voi maksaa satoja euroja. Tiedekuntien kans-sa on neuvotteltava siitä, miten niukat re-surssit jaetaan. Saarti pitää kurssikirjojen hankkimista ensisijaisena, mutta tutkijat ovat toista mieltä.

Lisäksi yliopiston kirjaston tule-vaisuutta varjostavat käynnissä olevat yt-neuvottelut. Määräaikaisten työsuh-teiden päättymisen ja eläköitymisten myötä vähenee 10 henkilötyövuotta, pääasiassa Joensuusta. Jos yt-neuvot-telujen tuloksena paikkoja ei täytetä tai päädytään irtisanomisiin, joudutaan kirjastoissa lyhentämään aukioloaikoja. Neuvottelujen ollessa kesken myös har-joittelijoiden tai siviilipalvelusmiesten käyttö on evätty. Siviilipalvelusmiesten vastaanottamisen mahdollisuutta vielä selvitellään.

1Uutinen #

Yliopiston kirjaston määrärahat ovat vähissä Itä-Suomen yliopiston kirjaston määrärahat aineistojen han-kintaan jäivät tänä vuonna odotettua pienemmäksi. Pyy-detystä 2,4 miljoonasta eurosta heltisi vain 1,9 miljoonaa. – Minna Kaipainen, teksti&kuva

Kirjastonjohtaja Jarmo Saarti harmittelee kirjaston saamaa budjettia. Rahaa aineistohankintoihin ei ole, joten jaettavana on vain niukkuutta.

”Kirjojen ja lehtien saatavuus on kirjastolle myös imagoasia - Kirjastonjohtaja Jarmo Saarti

Kesätyö | Itä-Suomessa tilanne valoisa

Taantuma ajoi viime kesänä Itä-Suomen yliopiston opis-kelijoita kesäopintojen pariin muuta maata vähemmän. Kelan mukaan heikko vuoden takainen kesätyötilanne lisäsi valtakunnallisesti kesäopin-totukihakemusten määrää reilusti. Kesällä 2009 kesä-opintotukea nosti lähes 25 500 yliopisto-opiskelijaa, mikä on noin 30 prosenttia enemmän kuin kesällä 2008. Joensuun ja Kuopion yliopistoissa vastaavanlaista muutosta ei kuitenkaan havaittu.

Joensuun opintotukisihtee-rin Pirkko Nenosen mukaan viime kesän heikompi kesä-työtilanne ei näkynyt lisäänty-neinä kesäopintotukihakemus määrinä Joensuun yliopistos-sa ja samoin kommentoi Ulla Pitkänen Kuopion kampuk-selta. Alueen työ- ja elinkei-notoimistoista kerrotaan, että tulevan kesän kesätyötilanne on parantumassa, mikä voi vähentää Itä-Suomen

kesäopintotukihakemusten määrää muihin yliopistoihin verrattuna tänäkin vuonna.

Itä-Suomen yliopiston vai-kutusalueella kesätyötilanne näyttäisi kokonaisuudessaan suhteellisen hyvältä. Joen-suussa teollisuuden lakkau-tusten loppuminen lisää kesätyöpaikkojen määrää, kertoo toimistonjohtaja Jarmo Valtonen Joensuun työ- ja elinkeinotoimistosta. ”Kesä-työtilanne on Joensuussa oleellisesti parempi kuin viime kesänä”, kertoo Valtonen.

Savonlinnan ja Kuopi-on työvoimatoimistoista puolestaan kerrotaan, että kesätyötilanne on suurin piirtein edelliskesän kaltainen tai hieman parempi. Savon-linnassa kesätyötarjonta perustuu pitkälti matkailuun, johon paikkoja on tarjolla tänäkin kesänä, kommentoi Raija Pennanen Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimistosta. Kuopiossa kaupanala tarjoaa

kohtuullisesti kesätyöpaikkoja heikommasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta, kertoo puolestaan työvoimaohjaaja Timo Soininen.

Tulevan kesän hakemus-määriä Itä-Suomen yliopis-tossa on kuitenkin vaikea arvioida sillä koko alueen kattavaa vertailukohdetta ei ole yliopistojen yhdistyttyä. Tällä hetkellä hakemusmäärät ovat vielä pieniä mutta opis-kelijat aktivoituvat kesäopin-totuen hakuun usein vasta alku kesästä. Kesäopintotukea voi hakea yhdelle, kahdelle tai kolmelle kuukaudelle ja hakuehdot löytyvät yliopiston nettisivuilta. Tänä vuonna Kuopiossa, Joensuussa ja Savonlinnassa on yhtenevät käytännöt hakemusten käsit-telyssä. Kesäopintotuki hake-mus täytyy jättää viimeistään sen kuukauden aikana, jolle opiskelija hakee opintotukea.

MariKarjalainen

Uljas uudisti verkkosivunsa 21. huhtikuuta. Viimeisen nel-jän viikon näyttökertoja kertyi yli 10 000. Selvä piikki käyn-neissä sivuilla oli nähtävissä muun muassa 15. huhtikuuta, Uljaan uutisoidessa rock-klubi Kerubin paluusta. Toinen merkittävä piikki sivuilla oli 29. maaliskuuta, jolloin Uljas uutisoi esimerkiksi Kuo-paksen ex-toimitusjohtajan saamasta tuomiosta.

”Nettisivut uudistettiin, jot-ta ne pystyisivät palvelemaan paremmin käyttäjien tarpeita. Muun muassa näköislehden ja tulevan kampuskohtaisen tapahtumakalenterin myötä uskomme sivujen olevan aidosti entistä hyödyllysem-mät”, Uljaan päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen arvelee.Nettisivujen ulkoasu

on kutakuinkin ennallaan. Uudistuksella on tähdätty ennen kaikkea käytettävyy-teen ja tuoreuteen. Uudis-tetuilla sivuilla tärkeimmät uutissisällöt saavat paremmin näkyvyyttä, ja sivut avataan myös ilmoittajille. Pääuutisen lisäksi sivuilla nostetaan neljä uutista etualalle ja uutisvir-taa on nyt helpompi seurata kauemmas taaksepäin.

”Sivuille halutaan vaihtu-vuutta ja entistä enemmän eloa. Kun paperilehden ilmestymisväli on nyt neljä viikkoa, niin on yhä tärkeäm-pää seurata verkkosivujen avulla lehtien väliin jäävää aikaa. Myös avustajilla on täs-

sä tärkeä rooli”, Kumpulainen kuvailee.

”Ilmoittajille verkkosivujen uudistaminen avaa myös uusia mahdollisuuksia”, hän jatkaa.

Sivuilla tarjotaan jäsenis-tölle lisää keinoja osallistua sisällöntuotantoon avaamalla muun muassa Uljaat bloggaa-jat-osio.

”Blogi-osio tarjoaa mahdol-lisuuden antaa näkyvyyttä olemassa oleville bloggareille ja synnyttää uusia ilmiöitä blogosfääriin”, Uljaan Joen-suun kampustoimittaja Pasi Huttunen kertoo.

Uuden Verkko-Uljaan on toteuttanut Antti Schroderus.

Pasi Huttunen

Hyvä työtilanne vähentää kesätuen hakijoita

Verkko-Uljas uudistui

1) Onko kesätöitä? Missä? 2) Mitä oikeasti haluaisit tehdä kesällä?

Pertti Piirainenlääketiede 1.vsk.

1. �esät��t �v�t vielä s����ittel��steel��esät��t �v�t vielä s����ittel��steel�l�. Näillä �äk�mi� pääse� l�b�r�t�ri��h�it�j�ksi.

2. �iettäisi� �ik�� k�vereide� k��ss����iettäisi� �ik�� k�vereide� k��ss��� �rheilisi� j� pel�isi� e�emmä� p�keri�.

Maija Laukkanenf�rm�si� 1.vsk.

1. �i �le�� �d�ttele� vielä v�st��ksi�. ��s�i �le�� �d�ttele� vielä v�st��ksi�. ��s e� s�� t�itä�� ��st�� kesältä �pi�t�t�ke�.

2. �lisi� p�ik��stävä� j� k�vereide��lisi� p�ik��stävä� j� k�vereide� k��ss�. M�tk�st�isi� j� ���ttisi� siitä�� ettei t�rvitse miettiä k��l�� t�i t�itä.

Tarja Huttunen, bi�tieteet 2.vsk.

1. �le� viidettä kesää t�issä �tä������le� viidettä kesää t�issä �tä�����me� L�b�r�t�ri�kesk�ksell� l�b�r��t�ri�h�it�j���.

2. M�tk�st�isi� sell�isee� m��h����M�tk�st�isi� sell�isee� m��h���� missä ��ri�k� p�ist��.

Jukka Ohtonent�l��stieteet 2.vsk. ��väsk�lä� ��

1. Mi��ll� ei �le kesät�itä tällä hetkellä.Mi��ll� ei �le kesät�itä tällä hetkellä.

2. Miel�ite� l�m�ilisi� re���sti�� k�te�Miel�ite� l�m�ilisi� re���sti�� k�te� �rheilem�ll� j� m�tk�stelem�ll�.

Juho Papinniemik�ltt��ri�t�tkim�s 1.vsk.

1. �le� kesät�issä ��smä��le� kesät�issä ��smä� s�vis�it�t –m�siikkit�p�ht�m�ss� j� t�risti�pp���� ��smä� k����ll�.

2. ��itt�isi� kit�r��.��itt�isi� kit�r��.

Sofia Löfmankirj�llis��s 3.vsk.

1. �ee� kesällä ���v�l�ss� �ti� jääkä��ee� kesällä ���v�l�ss� �ti� jääkä�rir�kme�tissä k�hvil�t�itä.

2. ��s ei t�rvitsisi �j�tell� t�it� �ii���s ei t�rvitsisi �j�tell� t�it� �ii� m�tk�stelisi�.

��e�s��

���pi�

Ei ole millä mällätä

�tä����me� �li�pist�� kirj�st�� �i�eist�h���ki�t�ihi� �� tä�ä v����� kä�tettävissä 1��9 milj����� e�r��. Määrär�h� l�ski edel�lisv��dest� j� s�m�ll� �i�eist�je� hi���t �v�t k�h���eet. Pelkästää� lehtih��ki���t s��vät b�djetist� ��i� 1��6 milj����� e�r��. L�p�ill� r�h�ill� v�id��� h��kki� 2 000 – 5 000 kirj��.

- Saara Hanhela ja Mari Karjalainen, teksti& kuvat

4 Uljas 4 | 27. 4. 2010 5Uljas 4 | 27. 4. 2010

Tämä on totuus!Gallup ” Kesätyötilanne on Joensuussa oleellisesti parempi kuin viime kesänä.

Kuopion kampuksen kolmen ravin-tolan, Snellmanian, Canthian ja Medi-studian, ravintolasopimus on voimassa viimeistä vuottaan. Ravintolatoimin-nan kilpailutusta valmistelevat toimet ovat parhaillaan käynnissä. Varsinaisen kilpailutuksen hoitaa valtion yhteis-hankintayksikkö Hansel Oy.

Kilpailutus koskee tällä erää ainoas-taan Kuopiota. Joensuussa ja Savon-linnassa ravintolasopimukset ovat tois-taiseksi voimassa olevia, jonka vuoksi ne eivät ole vielä tällä kertaa mukana. Nykyisellään kyseisissä Kuopion kam-puksen lounasravintoloissa palvelu-jen tuottajana toimii Amica, joka on pysynyt samana kilpailutuskierroksista huolimatta.

Neljä vuotta sitten tarjouksen jätti viisi palveluntuottajaa. ”Potentiaalisia palveluntarjoajia, jotka pystyvät tämän kokoluokan toimin-taa pyörittämään, on arviolta enin-tään kuusi”, laskeskelee Itä-Suomen yliopiston hankintapäällikkö Markku Torvinen.

Julkisena organisaationa yliopistoa sitoo hankintalaki, jossa tavoitteena on mm. tehostaa julkisten varojen käyttöä ja edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä. Varsinaiset valintakriteerit valmistuvat kevään aikana, mutta ylei-senä periaatteena on löytää laadukasta, terveellistä, maukasta ja riittävästi vaihtoehtoja tarjoavaa lounasruokailua järjestävä palveluntuottaja.

Laadukasta ja maukasta lounasruo-kaa tavoittelee myös opiskelijoiden etuja ajava Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta. ISYY on selvitellyt vaihtoehtoja paremman opiskelija-

ruoan puolesta. Useissa yliopistoissa ylioppilaskunnat ovat itse mukana ravintolatoiminnassa. Esimerkiksi Lappeenrannassa, Helsingissä ja Tam-pereella opiskelijaomisteiset yhtiöt tuottavat yliopistojen lounasruokailun.

Opiskelijoiden itsensä omistamina yhtiöinä ne haluavat erityisesti kiinnit-tää huomiota laadukkaaseen ruokaan.

Korkeakouluruokailun periaatteista on olemassa suositus, jossa on muun muassa käsitelty opiskelija-aterioiden koostumusta sekä ravinto- ja laatukri-teereitä. Sen mukaan opiskelija-aterian tulisi kattaa noin kolmannes päivän energiantarpeesta. Terveellisiä perus-lounasvaihtoehtoja tulisi olla tarjolla päivittäin vähintään kaksi.

Nykyisen palveluntuottajan, Amican tarjonta on herättänyt jonkin verran tyytymättömyyttä opiskelijoiden keskuudessa. Esimerkiksi vähähiilihyd-raattisen annoksen kokoaminen voi olla vaikeaa.

Ravintolasopimuksen kilpailutus toteutetaan kuluvana vuonna. Tavoit-teena on saada uusi sopimus ravinto-latoiminnan järjestämisestä vuoden alusta lähtien. Sopimuskausi on yleen-sä nelivuotinen.

Ravintolatoiminta kilpailutetaan Kuopiossa

Itä-Suomen yliopisto kilpailuttaa Kuopion kampuksen kolmen ravintolan ravintolatoiminnan. Tavoitteena on saada uusi sopi-mus voimaan vuoden 2011 alusta. Useissa yliopistoissa ylioppi-laskunnat omistavat ravintolatoimintaa pyörittävät yhtiöt. – Minna Kaipainen, teksti& kuva

Ravintolapalvelut kilpailutetaan neljän vuoden välein. Canthialla, Snellmanialla ja Medi-studialla voiton on vienyt poikkeuksetta Amiga.

Ensi syksynä voi ISYY:n edustajiston kokouk-sia seurata internetissä. Asiaa valmistelevan työryhmän puheenjohtaja Veli-Matti Lam-mentausta kertoo, että idea syntyi ylioppilas-

kuntien yhdistymisprosessin myötä. Kolmen maantieteellisesti etäisen kampuksen ISYY:ssä kokouksien lähettäminen verkossa tuo kaivattua läpinäkyvyyttä hallintoon.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto muistuttavat, että oikeus opiskelijava-lintaan kuuluu yliopistojen ydinautono-miaan.

”Opiskelijavalintojen uudistusta ei ollut pohtimassa yhtään yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvaa”, liitot ihmettelivät kevätseminaarissaan.

TärkeääEdarin kokouksia voi pian seurata verkossa Professorit ja tieteentekijät huolissaan autonomiasta

2Uutinen #

Millä mielellä?���si�t�te�tti �� t�k��� j� h�vi� t���t�i me�evä�. ��lmist��t�mi�e� s�j�i tällä kert�� p�remmi� k�i� viimeksi.

Millainen olet?�M�k�v��� t�v�lli�e��� �rheil�lli�e� t�tt�. �piskelij��� �le� v�ihtelev�; l�kemi�e� �� välillä �ktiivisemp���� t�isi���� m��t �si�t �v�t e�emmä� miele� päällä j� �piskel� �� sill�i� t�issij�ist�.

Mikä sytyttää elämässä?�P�ik��stävä.

Haave?��e�� että elämässä k�ikki per�s�si�t �lisiv�t k�hd�ll��� j� v�isi ���tti�.

Seuraavaksi?���ksi l�e�t�� �� vielä jäljellä. Niide� jälkee� lähde� �j�m��� R��t�l�m�mille j� siellä �� s����itelmiss� l�kemist�.

Ilmainen lounas?��lisi kiv� ide��� m�tt� t�ski� m�hd�l�li�e�. ���l�r���st� v�i� mielellä�i m�ks�� p�ri e�r��.

��rst�ipäivä� l������ �lj�s vietti f�rm�si��piskelij� Heidi P��m�l�ise� k��ss�. Heidi� e�simmäi�e� j� miele�kii��t�i�e� v��si �tä����me� �li�pist�ss� �lk�� �ll� l�pp��

s��r�ll�. �piskel� �� t�tt�� p��h�� ���relle ��iselle�� j�k� �� v�lmist���t Amm�ttik�rke�k��l�st� l�b�r�t�ri����l��tik�ksi. �e� �l�� t�itä t��t�� �lev�� v�ike� l��tää�� j�te� t�lev�is��te�s� f�rm�se�tti�� Heidi �äkee v�l�is���. �esä� Heidi t�imii mitä l��lt�vimmi� siiv�j���. M��s p�ik��stävä� m��til� R��t�l�m�mill� vie �ik�� tämä� j�l�t m��ss� �lev�� t�t�� kesäl�m�st�.

Tiedekunta: �erve�stieteetVuosikurssi: 1. vsk.Syntymäpaikka: R��t�l�mpiMotto: ”�lää päivästä t�isee� ter�vee�ä j� h�villä mieli�.”Harrastukset: Hiiht��� le�kkeil� j� k�ir�� k��ss� t��h��mi�e�Ruoka: c�rr�seitiPaikka: R�vi�t�l� C��thi�

Saara Hanhela, teksti& kuva

Heidi Puumalainen

Rasismia ei tarvitse sietää

JOENSUU Rasistinen rikollisuus on lisääntynyt Joensuussa viime vuoden aikana. Vuonna 2008 rasistisia rikoksia kirjattiin kymmenkunta, mutta viime vuonna 59. Kuluvan vuoden aikana poliisi on puolestaan kirjannut Joensuus-sa jo 16 rasistista rikosta.

”Yhteiskunnan annettava selvä viesti, ettei rasismia ei hyväksytä. 90-lu-vun skinivuosina Joensuussa osa työnantajista linjasi, ettei rasisteja palkata”, rikosylikomisario Jorma Alvila ja rikoskomisario Leevi Makkonen totesivat Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen keskustelutilaisuudessa.

”Rasistista huutelua tai päälle sylkemistä ei tarvitse sietää lainkaan. Siitä kannattaa aina ilmoittaa poliisille.”

Maksuton koulutus!

Hummaajia Lukemalla

KUOPIO Kulttiorkesteri Jaakko Laitinen & Väärä Raha seikkaili huh-tikuun loppupuolella Kuopiossa. Ryhmä soitti maistiaiskeikan myös Lukemalla. Väkeä oli vähän, mutta tunnelma sitä viekkaampi.

Jaakko Laitinen & Väärä Raha yhdistää musikissaan sähäkkää Balkanin mustalaisrytkettä ja vanhaa suomalainen iskelmää.

Helmilevyt julkaisee nousukiidossa olevan kokoonpanon ensi levyn toukokuun alussa.

HELSINKIOpiskelijat ympäri maan osoittivat mieltään Helsingissä 21. huhtikuuta. Useamman tuhannen opiskelijan terveiset raikuivat eduskuntatalon edestä valtakunnan päättäjille. Eduskuntapuo-lueiden edustajat välittivät puolueidensa kannan: jatkossakaan ei suomalaisen opiskelijan tarvitse koulutuksestaan maksaa!

6 Uljas 4 | 27. 4. 2010 7Uljas 4 | 27. 4. 2010

”Potentiaalisia palveluntarjoajia on arviolta eninnintään kuusi

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinenKampus Kuvaraportteja

turuilta pikkunälkäänEtsin

”Todellisuudessa turvallisuus on lisääntynyt valtavasti verrattuna entisaikoihin, kun sota tai yksinkertainen tauti

saattoi tappaa koska tahansa”, - Yleislääketieteen professori Olli-Pekka Ryynänen Savon Sanomissa 9.4.2010

Itä-Suomen yliopiston ylioppilas-kunnan edustajisto on hyväksynyt uuden ympäristöohjelman. Ympäristö-ohjelmassa määritellään periaatteet ja tavoitteet, joilla edistetään ekologista arkea. Ympäristönäkökohdat otetaan huomioon hankinnoissa ja ympäristö-

tietoisuutta pyritään lisäämään myös jäsenistön keskuudessa.

Käytännössä ympäristöohjelma muun muassa velvoittaa kierrättämi-seen ja energiatehokkuuteen. Koko-usten ja tapahtumien tarjoilussa tulisi suosia kestävän kehityksen mukaisia

tuotteita ja mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa. Lisäksi suositellaan kes-toastioiden käyttöä. Toimintatapojen muutokset vaikuttavat pieniltä, mutta pidemmällä aikavälillä niillä on mer-kitystä. Kaikkien kolmen kampuksen toimistoissa pyritään ympäristöystäväl-lisyyteen. Esimerkiksi jatkossa jätteet eritellään bio- ja sekajätteisiin ja pahvit, paperit ja kartongit kierrätetään. Myös ylioppilaskunnan jaostoja ja kerhoja suositellaan sitoutumaan ympäristöoh-jelmaan.

Opiskelijat näyttävät olevan valmii-na noudattamaan ympäristöohjelmaa. ”Minä olen kyllä valmis lähtemään tähän mukaan”, vakuuttaa ensimmäisen vuoden sosiaalityön opiskelija Anna Lindberg. ”Kestoastioiden käytön mah-dollisuus esimerkiksi sitseillä ja muissa isoissa tapahtumissa kyllä arveluttaa”, jatkaa Lindberg. Myös liikuntalääketie-dettä neljättä vuottaan opiskeleva Henri Nevalainen pitää ympäristöohjelmaa järkevänä. ”Varsinkin bio- ja sekajätteen lajitteluun on hyvä kiinnittää huomiota, koska se on kuitenkin aika pieni vaiva”, sanoo Henri Nevalainen.

Ylioppilaskunta on sitoutunut huolehtimaan ympäristöohjelman tiedottamisesta työntekijöille, jaostoille, kerhoille ja jäsenistölleen. Ylioppilas-

kunnan hallituksen ympäristövastaava koordinoi ympäristöohjelman toteutus-ta kampusten ympäristökerhojen kans-sa. Ohjelman toteutumista seurataan hallituksen raportoinnin perusteella. Ympäristöohjelma julkaistaan ylioppi-laskunnan verkkosivuilta.

Minna Kaipainen

4Uutinen #

Ympäristöohjelma

Mikä? �tä����me� �li�pist�� �li�ppil�s�k����� �mpärist��hjelm� määrittelee �mpärist��stävällise� t�imi���� peri��tteet j� t�v�itteet. �hjelm� sisältää t�imi�t��hjeet he�kil�k����lle j� �piskelij�ille.Miksi? �it��t�m�ll� �mpärist��hjelm��� �li�ppil�sk��t� t�kee �m�ll� t�imi���ll��� kestävää kehit�stä.

Ylioppilaskunta pääsi sopuun ympäristöohjelmasta

Joensuu

Kuopion kampuksen Canthia -raken-nuksen huono sisäilma on aiheuttanut närää opiskelijoissa sekä henkilökunnas-sa jo pitemmän aikaa. Erityiseksi ongel-maksi on vuosien mittaan muodostunut entisen sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsy-kologian laitoksen käytävä ja sen varrella olevat työhuoneet.

Käytävän henkilökunta on kärsinyt mm. hengitystieinfektioista, väsy-myksestä sekä äänen muutoksista ja

käheydestä. Eräs Itä-Suomen yliopiston tutkija on saanut käytävälle jopa lähesty-miskiellon oireidensa takia. Opiskelijat ovat haistaneet käytävällä pahan hajun sekä monet ovat saaneet pitempiaikai-sesta vierailusta päänsäryn.

Ongelmakäytävän sisäilmaa on tut-kittu satunnaisesti. Käytävällä työsken-televät ovat saaneet tietää tutkimuksista sen, etteivät mittaustulokset ylitä sallit-tuja arvoja. Henkilökunta on harmissaan

tilahallinnon välinpitämättömyydestä vakavia oireita kohtaan. Sosiaalipolitii-kan professori Juhani Laurinkari pitää tilannetta suorastaan farssina. ”Kyse on myös moraalisesta ongelmasta ja siitä ristiriidasta, miten työntekijöiden ja opiskelijoiden terveyteen suhtaudu-taan”, sanoo professori Laurinkari.

Osa henkilökunnasta on siirretty pitkän odotusajan jälkeen Tietoteknial-le, mutta loput odottavat vielä muuttoa. Myös yhteiskuntatieteilijöiden ainejär-jestön Sociuksen käytössä oleva huone sijaitsee käytävällä.

Käytävä on vihdoin menossa remont-tiin vuoden vaihteen jälkeen. Perus-korjausten suunnittelusta vastaavan Kuopion kampuksen tilahallinnon

mukaan sisäilmanlaatu ei ole remontin syynä. Tilahallinnosta saatujen tietojen mukaan, kyseisen käytävän kunnos-taminen Canthialla on osa jatkuvasti käynnissä olevaa yliopiston peruskorja-usohjelmaa.

3Uutinen #

Canthian sisäilmaongelmat esteenä työskentelylleKuopion kampusrakennus Canthian huono sisäilma ai-heuttaa terveyshaittoja henkilökunnalle ja opiskelijoil-le. Tilahallinto suhtautuu välinpitämättömästi oireiluun. – Saara Hanhela, teksti & Minna Kaipainen, kuva

Lähestyvä remontti tyhjentää yhteiskuntatieteiden laitoksen ongelmakäytävän. Sisäilman laatu ei ole tilahallinnon mukaan kuitenkaan remontin syy.

”Eräs Itä-Suomen yliopiston tutkija on saanut käytävälle jopa lähetysmiskiellon.

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinenKampus

Jos kesätyöt jäivät saamatta, voi kesäyli-opisto olla pelastus. Kesäyliopiston opin-not voi liittää tutkintoon, joten ne oikeut-tavat kesäopintotukeen. Ilmoittautuminen

kursseille on parhaillaan käynnissä. Myös tenttiminen on kesällä joustavaa.

Kesäyliopisto valvoo Kuopiossa maksutta Joensuun kampuksen tenttejä ja vastaa-

vasti Joensuun kampuksella voi suorittaa Kuopion tenttejä. ”Jos Kuopiossa oleskelevan opiskelijan tentti on Joensuussa, voi sen maksutta

siirtää meille valvottavaksi”, kertoo Soili Meklin Kuopion kesäyliopistosta.

Lisätietoa: www.uku.fi/kesayliopisto, www.pkky.fi/kesayliopisto.

Ilmoittautumiset kesäyliopiston kursseille käynnissä

Ympäristö | Kunnollisen kulutuksen juhlaa

5Uutinen #

Vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen kehottaa Itä-Suomen yli-opistoa asettamaan mittavia tavoitteita energiatehokkuuden parantamiseksi. Tynkkynen haastaa maamme yliopis-tot vähentämään sähkönkulutusta prosentilla vuosittain. Tynkkynen on vastannut syksyllä hyväksytyn ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon valmistelusta, jonka myötä hallitus on asettanut tavoitteekseen leikata Suomen päästöjä 80 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2050.

Itä-Suomen yliopisto kuluttaa sähköä yhteensä 25000 Mwh vuodessa. Kulute-tusta sähköstä 66 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä ja loput ydinenergialla sekä fossiilisilla poltto-aineilla. Kokonaiskulutus sekä kulutus kuutiota kohden on suurin Kuopion kampuksella, vähiten Savonlinnassa ja väliin asettuu Joensuun kampus.

”Erot kampusten välisessä sähkön-kulutuksessa johtuvat niiden toiminnan luonteesta”, kertoo kiinteistöpäällikkö Tarja Harjula yliopiston sähkönkulutuk-sesta.

Kuopion kampuksen suurin siivu kulutuksessa johtuu sen laboratorio-

painotteisesta tutkimustoiminnasta, joka vaatii paljon sähkölaitteita.

Sähkönkulutus jaetaan kiinteistö-sähköön ja käyttäjäsähköön. Arvioiden mukaan noin 30 prosenttia kulutuksesta on kiinteistösähköä, johon kuuluu talo-tekniikkasähkö kuten ilmavaihtokoneet. Käyttäjäsähkö on noin 40 prosenttia kulutuksesta, johon kuuluu esimerkiksi valaistus ja toimistolaitteiden sähkön-kulutus. Loput sähköstä kuluu mihin toimintoihin, kuten ulkovalaistukseen ja keittiölaitteiden toimintaan.

Yliopiston kuluttama sähkö tulee sähköpörssi Nord Poolin kautta, joka on pohjoismainen raaka-ainepörssi, jossa käydään kauppaa sähköllä. Sähköpörs-sissä sähkölle määräytyy tukkuhinta, joka muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan.

”Itä-Suomen yliopisto osallistuu pörssin kauppaan Senaatti-kiinteistöjen kilpailuttamassa salkussa, jota hallinnoi Energiakolmio Oy”, Harjula kertoo.

Tynkkysen mukaan julkisissa tiloissa suurimmat energia säästöt saavutetaan tilojen tehokkaalla käytöllä. Tynkkynen muistelee omia opiskeluaikojaan ja ker-too, kuinka yhdessä luentosalissa saattoi

olla vain pari luentoa päivässä. ”Turha tai vajaakäytetty tila tuhlaa

paitsi energiaa, myös rahaa”, Tynkkynen muistuttaa.

Tynkkynen haluaa ohjata käyttäjiä järkevään sähkönkulutukseen, johon voi pyrkiä yksinkertaisilla keinoilla kuten sammuttamalla laitteet käytön jälkeen.

”Sähköä voi säästää käyttämällä valais-tuksessa liiketunnistimia ja säätämällä ilmanvaihto järkevästi”, Tynkkynen tar-kentaa. Lisäksi hän kannattaa siirtymistä kokonaan uusiutuvilla energianlähteillä tuotettuun sähköön.

Itä-Suomen yliopistolla on suun-nitteilla kestävänkehityksen toimen-pideohjelma, jossa tulee olemaan osio myös sähkönkulutukselle. Ohjelmassa pyritään myös ohjeistamaan opiskelijoita ja henkilökuntaa kohti taloudellisempaa sähkönkulutusta.

Tynkkynen haastaa UEFin laskemaan sähkönkulutustaItä-Suomen yliopiston kuluttama sähkö on tuotettu 66 pro-senttisesti uusiutuvilla energianlähteillä. Suurimman siivun sähköä syö Kuopion kampus. – Mari Karjalainen, teksti

KU O P I O

Jo E N S U U

SAVONLINNA

12 000 Mwh 11 000 Mwh 1300 Mwh

UEF:n vuosikulutus

Koko kulutus 25 000 Mwh

8 9Uljas 4 | 27. 4. 2010 Uljas 4 | 27. 4. 2010

SuperTahkon arvoitus

Asiantuntijoiden kustannusarvioissa Tahkon korottamishankkeesta ammottaa huima viiden miljardin euron kuilu. Hankkeesta vastaavan

Tahko Development Oy:n ja Valtion teknillisen tutkimus-keskuksen ristiriitaiset arviot laittavat pään pyörälle. On outoa, että asiasta ei ole keskusteltu julkisuudessa, kun asiantuntijoiden arvioissa on näin tähtitieteellinen ero.

Uljaan kiinnostus Tahkolle suunnitellun korotuksen kustannuksista heräsi, kun se sai käsiinsä nimettömänä pysyvän maanrakentamisen asiantuntijan laskelmia aiheesta. Kyseinen asiantuntija kertoo lähettäneen-sä raporttinsa ainakin alueen kaupunkien johdoille, maakuntajohtajalle, ympäristökeskukseen sekä eräälle paikallisen median edustajalle. Kukaan ei ole kuitenkaan ottanut aiheeseen kantaa ainakaan julkisesti. Niinpä Uljas teetti VTT:n geoteknikolla Jouko Törnqvistillä aiheesta uuden arvion.

Tahko Development on laskenut Tahkon 300 metrin korotuksen ja rinteen juurelle suunnitellun vajaat kak-sisataa metriä syvän louhoksen, eli stadionin, maksavan yhteensä 350 – 400 miljoonaa euroa. Törnqvist VTT:sta puolestaan arvioi projektin kustannukseksi vähintään kuusi miljardia euroa. Tahko Developmentin laskelmat eivät ole kaikilta osin julkisia.

”Olen tietysti joutunut tekemään laskelmat omien arvioitteni pohjalta, eli tavallaan laskemaan ne alusta uudelleen, mutta kyllä tässä on syytä ihan asiallisesti kysyä, mistä nämä (Tahko Developmentin) laskelmat muodostuvat. Korotus syö käsittämättömät määrät maa-ainesta, kun sitoudutaan maan rakentamisessa vallitseviin määräyksiin ja jyrkkyyksiin, joista korotusta suunnittelevilla näyttää olevan hyvin erilainen käsitys kuin minulla”, Törnqvist hämmästelee.

Törnqvistin mukaan vallitseviin määräyksiin kuuluu muun muassa alueellisen varmuuskertoimen laske-minen, joka saadaan suhteuttamalla toisiinsa rinteen kaltevuus ja materiaalien kitkakulma. Toisin sanoen kustannuserojen valtaisa ristiriita selittyy näkemyse-rolla siitä, kuinka laajalle alueelle ja mihin jyrkkyyteen korotukseen tarvittava maa pitää levittää, jotta se ei lähde vyörymään ja on rinteen alle sijoittuville toimin-noille turvallinen.

”Luonto ei mäkiä luodessaan varmuuskertoimista ja turvallisuudesta piittaa, mutta ihmisen suunnitel-mallisesti luomilta rakenteilta sitä joudutaan edellyttä-mään”, Törnqvist sanoo.

Korotettu mäki ja rinteen alapuolelle kaivettu sta-dion nielaisevat Tahko Developmentin arvion mukaan 300 hehtaarin alueen, kun taas Törnqvist tuplaa alueen ja laskee alaksi yli 700 hehtaaria. Maamassoja

puolestaan tarvitaan Tahko Developmentin arvioissa 290 miljoonaa kuutiota ja Törnqvistin mielestä vähintään miljardi kuutiota. Tavallaan kyse on näkemyksellisesti siitä, että korotetaanko mäkeä 300 metriä vai rakenne-taanko uusi 500 metrin mäki, joka nielaisee sisälleen vanhan 200 metrin mäen.

SuperTahkon nettisivuilla rinnejyrkkyydeksi on suun-niteltu maksimissaan 30 astetta, mutta Törnqvist tyrmää ajatuksen. Hän on varmuuskerroinlaskelmiin vedoten sitä mieltä, että jyrkkyys voi olla paikoin korkeintaan 22 astetta, jos käytetään tarkoin valikoituja materiaaleja. Törnqvistin mukaan 28 astetta on jo niin jyrkkä, että sitä joutuu nousemaan polvillaan.

”Ainoa mahdollisuus, jolla korotus saadaan sopimaan tuohon 300 hehtaarin alaan, on että jyrkkyydet ovat reilut ja korotus rakennetaan isoista kivistä, jokainen kivi tarkasti asettelemalla. Tällöin tietysti jyrkkyys voisi olla vaikka lähes pystysuora”, Törnqvist sanoo.

Laskelmiensa maamääriä havainnoimaan Törnqvist antaa esimerkin siitä, kuinka paljon kalustoa tarvittaisiin, jos maamassat kuljetettaisiin rautatien sijaan täysperä-vaunullisilla kuorma-autoilla, joihin sopii keskimäärin 30 kuutiota maata.

”Jos autoja olisi tuhat, ja jos maamassat kuljetettaisiin viiden vuoden aikana, pitäisi silloin Tahkolle saapua yksi kuorma-auto jokaisena vuorokauden hetkenä muutaman sekunnin välein”, Törnqvist laskeskelee.

Törnqvist tarjoaa suhteuttavan esimerkin myös 6 -7 miljardin euron kustannusarviolleen.

”Samalla hinnalla kustannettaisiin kolme Helsingin ja Tallinnan välistä merenalaista rautatietunnelia. Sen rakentaminen on jäässä, koska se on koettu liian kalliiksi. Kolmensadan metrin mäkiä on tässä maailmassa viimek-si luonut jääkausi, ja kuten tiedämme, niin sillä ei ollut rahasta kiinni”, Törnqvist kertoo.

”Toki rahalla ja hevosella pääsee, joten kaikki on mahdollista, mutta minä en tähän projektiin verorahoja-ni haluasi laittaa. Kaunis ja komea ajatus tämä on, mutta pelkään, ettei maksajaa löydy noin valtaisalle hankkeel-le.”, Törnqvist arvelee.

SuperTahkon nettisivujen mukaan tähän mennessä Nilsiän, Kuopion ja Siilinjärven kaupungit sekä Poh-jois-Savon liitto ovat panostaneet hankkeen suunnitteluun noin 350 000 euroa. Suomalainen teollisuus on puolestaan osallistu-nut jo noin

400 000 euron työpanoksellaan ja Tahko Develop-ment Oy:n omistajat ovat sijoittaneet työtä ja rahaa noin 1 500 000 euron edestä.

”Kyllä tämän hankkeen laskelmat olisi mielestäni pian syytä tarkistaa, koska maamekaniikan asiantun-tijat tulevat tässä nyt niin eri tuloksiin”, Törnqvist painottaa.

Tahkon korotussuunnitelman on laatinut Tahko Developmentille maamme suurin konsultointi- ja suunnitteluyritys Pöyry. SuperTahkon suunnitelmat ja tarkemmat laskelmat eivät ole julkisia. Miksi?

”Me emme ehtisi muuta kuin tarkentamaan laskelmia ja kustannusarvioita kiinnostuneille mikäli julkaisisimme tiedot. Joiltakin osin tiedot tulevat julki loppukesästä, kun YVA-hakemus lähtee lausuntokier-rokselle”, Tahko Developmentin toimitusjohtaja Jussi Kammonen vastaa kyselyyn.

Nettisivuilta kiinnostunut ei kostu juuri mainosani-maatiota enempää.

”Nettisivut tarvitsisivat päivitystä, mutta kyseessä on niin valtava hanke, että emme ole ehtineet”, Kam-monen kertoo.

Nettisivut ovat olleet entisellään ainakin viimeisen vuoden.

Puhelinkeskustelun jälkeen Kammonen lähettää vielä tekstiviestin, jossa kertoo, että SuperTahkosta mielipiteensä muuttanut arvostettu toimittaja oli todennut hänelle, että mitä perusteellisemmin hank-keeseen vaivautuu tutustumaan, sitä vaikeampi sitä on järkisyihin vedoten vastustaa.

Soitan lopuksi vielä Törnqvistille ja lähetän myös jutun tarkastettavaksi. Törnqvist ei vaadi juttuun muu-toksia.

” Kolmensadan metrin mäkiä synnytti viimeksi jääkausi, ja kuten tiedämme, niin sillä ei ollut rahasta kiinni. - Jouko Törnqvist, VTTItä-Suomi

Uljas pyysi VTT:ltä arvion Tahkolle kaavaillun 300 metrin mäenkorotuksen kustannuksista. VTT:n asian-tuntija arvioi, että SuperTahkon hinnalla rakennettaisiin kolme Helsingin ja Tallinnan välistä merenalais-ta rautatietunnelia. Loppusumma on viisi miljardia euroa korkeampi kuin Tahko Developmentin oma arvio. – Jarkko Kumpulainen, teksti, Tahko Development, kuva.

Tahkon 300 metrin korotus

Tahko Development VTT

hinta 350 – 400 milj����� 6 milj�rdi�

maamassa (m³) 290 milj����� 1 milj�rdi

jyrkkyys (max.) 30 ° 22 °

10 11Uljas 4 | 27. 4. 2010Uljas 4 | 27. 4. 2010

Vaikeuden kanssa voittoonKuopion kampuksen suomenkielen lehtorin Mirja Pesosen mukaan monien yliopistossa opiskelevien lukivaikeudet havai-taan vasta tutkielmantekovaiheessa. Siihen asti on pärjännyt fiksuudella, mutta lähteiden lukemisen hitaus ja pitkän itsenäi-sen kirjoitustyön vaikeus lannistavat, niin että seinä uhkaa nousta pystyyn. Jopa viidellä prosentilla yliopisto-opiskelijoista on diagnosoitavissa jonkin asteinen lukihäiriö. –Pasi Ahtiainen, teksti & kuva, Jarkko Kumpulainen

”Lukivaikeuden kanssa selviytyminen vaatii älykkyyttä, sinnikkyyttä ja päättäväisyyttä.

Peruskoulunsa päättäneistä nuorista joka viidennen toiminnallinen lukutaito ei riitä tietoyhteiskunnassa selviytymiseen. Heillä ei ole niitä monipuolisia taitoja, joiden avulla pystyy lukemaan tekstiä nopeasti, löytämään

siitä olennaisen ja hahmottamaan erilaisia tyylilajeja. Myös tekstin tuottaminen on hankalaa.

Toisin sanoin kahdellakymmenellä prosentilla on vaikeuksia toimia yhteiskunnassamme itsenäisesti ja täysivaltaisesti.

Ehkä he toimivat yhteiskunnan käsinä ja ovat jättä-neet ajatteluhommat muille. Vai onko heitä yliopistoissa?

”Kyllä lukivaikeuksiset opiskelijat selviävät opinnois-taan älykkyytensä ja uutteruutensa ansiosta siinä kuin muutkin. Mieti miten hankalaa on selvitä vaativassa kou-lutuksessa lukivaikeuden kanssa. Se vaatii sinnikkyyttä ja päättäväisyyttä vielä enemmän kuin muilta opiskelijoilta, kertoo Itä-Suomen yliopiston suomen kielen lehtori Mirja Pesonen.

”Yliopiston opiskelijoillakin voi olla toiminnallisia lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia. Toiminnallisen luku-taidon heikkouksilla tarkoitetaan eri asiaa kuin lukivai-keudella. Lukivaikeus on testattavissa olevaa lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta, joka ilmenee, vaikka älykkyystaso ja aistitoiminta ovat normaaleja ja saatu opetus on ollut tavanomaista.”

”Meillä on paljon tietämättömyyttä lukivaikeuksis-ta. Jopa yliopistossa voi kuulla virheellisiä mielipiteitä, kuten että hahmotushäiriöinen ei pysty toimimaan lääkärinä tai että opinnot kannattaa lopettaa ennen kuin syntyy suurempia traumoja”

Lukivaikeudet eivät välttämättä tule ilmi ennen tutkielmantekovaihetta. Opiskelijat, joilla on vaikeuksia lukemisen, kirjoittamisen tai tekstin hahmottamisen kanssa, saattavat pärjätä omilla selviytymismenetelmil-lään pitkään, mutta opiskelujen loppuvaiheessa, kun pitäisi kyetä laajempaan itsenäiseen opinnäytetyöhön, tulevat omat rajat vastaan.

”Esimerkiksi lukivaikeuksiselle sinänsä hankalat monivalintakysymykset eivät tuo lukivaikeuksia esille. Kuten eivät luonnontieteille ominaiset lyhyet tenttivas-tauksetkaan. Vasta laajan esseevastauksen kirjoittami-nen saattaa herättää niin opiskelijan kuin tentaattorin-kin arvelun mahdollisesta lukivaikeudesta”, Pesonen selventää.

Oppimisvaikeus on yläkäsite, jonka alle kuuluu monen-laisia kielellisiä ongelmia. Usein ongelma ei ole selkeära-jainen häiriö, vaan tyypillistä on ajankäyttöön ja asioiden luokitteluun ja arvottamiseen liittyvät hankaluudet.

”Monille tekstin tuottamisen vaikeuden syynä on ajankäytön, työskentelyn ja kirjoittamisprosessin suun-nittelemattomuus.”

”Esimerkiksi eräs opiskelija, jonka lukivaikeus ilme-nee lukemisen ja kirjoittamisen hitautena sekä oikeinkir-joitusvirheinä, kertoi kokevansa tentissä aikarajoituksen niin ahdistavaksi, että hän ei ehdi tenttitilanteessa saamaan vastaustaan koskaan valmiiksi. Sovimme niin, että hän sai kirjoittaa kypsyysnäytteen rauhassa ilman aikarajoitusta. Ahdistavan aikarajan poistuminen vapautti hänet saamaan tehtävänsä valmiiksi parissa tunnissa, vaikka yleisen tentin aikarajoitus on yleensä neljä tuntia.”

Pesonen ei ala arvailemaan, ovatko lukivaikeudet lisääntyneet viime vuosina. Ainakin niiden yleisyys on huomattu.

”Suunnilleen viidellä prosentilla yliopisto-opiskeli-joista on diagnosoitavissa oleva lukihäiriö. Asian parempi tunnettuus on ehkä luonut vaikutelman, että lukivaikeu-det ovat lisääntyneet.”

Lukivaikeuksisella opiskelijalla on oikeus saada samo-ja erityisjärjestelyjä tentteihin kuin valintakokeisiinkin. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat: osalle on myönnetty lisäaikaa, rauhallisempi koepaikka tai mahdollisuus koneella kirjoittamiseen.

On olemassa suositus korkeakoulujen esteettömälle

opiskelijavalinnalle, mutta Pesosen mukaan sitä toteu-tetaan vaihtelevasti. Uuteen Itä-Suomen yliopistoon olisikin pikimmiten luotava kaikkien tiedossa olevat esteettömän opiskelun käytännöt.

Mirja Pesonen on osallistunut Esteetön opintopolku työelämään hankkeen Erilaiset oppijat työryhmään ja kehittänyt keväällä 2009 Kirjoitusklinikka-pilotin. Kirjoi-tusklinikka on siis osa suurempaa esteettömän opiskelun projektia, jonka tarkoituksena on mahdollistaa kaikkien lakisääteinen oikeus opiskeluun. Se on avoin kaikille opiskelijoille, jotka haluavat ohjausta ja täsmätukea teks-titaito-ongelmiinsa.

”Kirjoitusklinikassa on tänä vuonna käynyt noin 15 opiskelijaa, joista muutama pari kolme kertaa. Kävijöistä suurimmalla osalla on todettu aiemmin lukivaikeus. Lä-hes kaikilla on ollut vaikeuksia kandidaatin- tai pro gradu –tutkielman kanssa.”

”Tarjoan apua mm. kirjoittamisen lukkojen avaami-seen, kirjoituksen loogisen etenemisen parantamiseen sekä ihan lauserakenteen ja oikeakielisyyden edistämi-seen”, Pesonen kertoo.

”Klinikan saama palaute on ollut kannustavaa ja työstä on tullut ihan sydämen asia. On ollut ilo seurata opiskelijoiden itsetunnon kohoamista ja lukea palaut-teista esimerkiksi: ’Seurasin ohjeitasi ja en tiedä johtuiko se kirjoitusklinikassa käynnistäni vai mistä, mutta sain tentistä elämäni ensimmäisen vitosen!’”

Kaikissa tapauksissa kirjoitusklinikka ei voi auttaa. Joitakin opiskelijoita Pesonen on ohjannut opintopsyko-logille

”Klinikalle osallistumista voi kysellä Kuopion kielikeskuksen toimistosta. Tänä keväänä tosin kaikki ajat on jo varattu. Kirjoitusklinikan tulevaisuus riippuu rahoituksesta, joka on vielä päättämättä yhdistyneessä yliopistossa.”

Seuraavalla sivulla lukihäiriötesti..

12 Uljas 4 | 27. 4. 2010 1�Uljas 4 | 27. 4. 2010

Nisäkkäät hoitavat jälkeläisiään, ja koiran kantamuoto, susi, panostaa niihin huo-mattavan paljon. Koska pentujen tarvitsee

ainoastaan imeä ravintonsa emonsa nisästä, ne eivät tarvitse vahvoja leukoja, joten niiden kuono on lyhyt.

Toisaalta, pennun syntyessä sen aivojen on hyvä olla mahdollisimman suuret. Niin kauan kuin aivojen täytyy jatkaa kasvuaan syntymän jäl-keen, kallon saumat eivät voi luutua kiinni, mikä heikentää kallon rakennetta. Toisaalta, pitkälle kehittyneet aivot voivat alkaa oppimaan tehok-kaasti heti syntymän jälkeen. Niinpä pennun otsa on korkea. Ja koska pentujen ei tarvitse juosta, ne taapertavat lyhyillä jaloilla.

Aikuinen susi tarvitsee vahvat leuat, ison nenä-ontelon hajuaistimiaan ja hengitysilman lämmön-säätelyä varten, sekä nopeat jalat. Ihminen ja susi aloittivat yhteiselonsa noin 15 000 vuotta sitten, ja saivat yhdessä paremmin saalista kuin kumpikaan yksinään. Sudella oli parempi haju- ja kuuloaisti,

todistaa arjen ihmeeksi.

Kun korkeamman tason henkiset toimin-tomme hypnotisoivat meidät luulemaan, ettei elämää kannata enää elää, perus-

toimintomme sysäävät meidät taas liikkeeseen, yhteiseen sykkeeseen koko luomakunnan kanssa – kenties haluttomina, mutta ainakin pakotettui-na. Jos olisimme lihattomia sieluja, lamaantui-simme aina lopullisesti mielemme vääntäessään itsensä solmuun. On tullut aika kirjoittaa oodi keskeisimmälle perustarpeellemme.

Kakalla käyvät niin kauniit kuin rumat, pyhi-mykset kuin portot, äidit kuin petikaverit, miehet kuin naiset, linnut kuin kalat, pedot kuin saaliit. Me kaksikylkisymmetriset eläimet olemme raken-tuneet putken ympärille – sen, minkä ahdamme toisesta päästä sisään, päästämme toisesta ulos. Elämä kulkee virtana lävitsemme.

Kakan paino koostuu suurimmaksi osaksi bakteereista. Nämä pienet, yksisoluiset olennot viettävät elämänsä suolemme sopukoissa. Niiden epäkiitollinen kohtalo on usein puristua pois

kehostamme ja kuolla vihamielisen ulkomaailman riepotuksessa. Osa jää kuitenkin elämään suoleen. Suolen bakteeri elää viisaasti – se mässäilee niin kauan, kuin se saa pidoissa olla, ja jakautuu minkä kerkeää. Ja kun tulee aika lähteä, bakteeri tekee tyynenä tilaa uudelle suolensisällölle.

Elämän sykkeen kiihtyessä saman tekee myös elämän virta. Kun olemme epävarmoja ja hermostuneita, suoli puristaa sisältöään useam-min ja voimakkaammin, saaden sen kulkemaan niin nopeasti, etteivät monet asiat ehdi imeytyä siitä elimistöön. Ylimääräinen vesi, osmoottista painetta lisäävät imeytymättömät sappisuolat, rasvahapot ym. tekevät ulosteesta löysää, kenties jopa nestemäistä. Kun tällaisen pommin räjäyttää pönttöön, jää jälki, joka ei aina lähde nupista vetämällä. Mutta kenties lisääntynyt kakkimis-tarve suo vaativan työn tekijälle tervetulleita irtaantumisia aherruksesta. Kakkaaminen on niin kokonaisvaltainen kokemus, että sen aikana työasiatkin painuvat taka-alalle.

Ruskea ytimemme

”Elämä kulkee virtana lävitsemme.

Joskus aamuisin tekisi mieli jäädä punkkaan. Ihminen yrittää paeta ikui-seen uneen lukemattomia asioita aina työstressistä sydänsuruihin. Mut-ta jos vain olemme muistaneet syödä tarpeeksi, alkaa peräsuolessamme tuntua pian painetta. – Henri Rönkkö, teksti & Sakari Kauhanen, kuva

14 15

Anssi Ylirönni | Matias

Suomalaisuus ei ole minulle ollut mikään sel-viö. Välillä on vaikea samaistua maahan, jolle leimallista on jurous, jöröys, kaamosmasen-

nus ja alkoholin liikakäyttö. Sitäkin raivokkaam-min huomaan puolustavani niitä asioita, joihin suomalainen identiteettini nojaa: luonto,luonto ja luonto, kieli, sauna, joulupukki ja tasa-arvo! Suo-messa naiset ovat saaneet äänioikeuden ensim-mäisinä.

On sosiaaliturva – kaikista pidetään huolta. Suomessa peruskoulusta korkeakouluun tarjotaan jokaiselle yhdenvertainen mahdollisuus koulut-tautua, ja se opetus on maksuton!

Ylpeänä ja pää pystyssä marssinkin siis mielen-osoituskulkueessa Helsingin katuja muun joukon mukana: entisiä, nykyisiä ja tulevia opiskelijoita Lappia myöten. Aurinko paistoi. Soitto soi. Liput

liehuivat kilpaa toisiin-sa takertuvan ilmapal-lomeren kanssa. Hymy kasvoilla ja nauratti!

Upealta tuntui an-taa äänensä kerrankin itselleen rakkaan asian puolesta, ei aina jotain vastaan.

Eduskuntapuoluei-den edustajien mukaan suomalaisen nuoren

ei vielä, eikä jatkossakaan tarvitse koulutuksen-sa maksullisuudesta huolehtia. Ulkomaalaisten opiskelijoiden asema ei näytä yhtä varmalta. Siihen varmasti palataan vuoden alusta alkaneen viisivuotisen EU- ja ETA- maiden ulkopuolelta tulevien opiskeijoiden maksukokeilun päättyessä.

Tulevia opiskelijoita koskevat kuitenkin toisen-laiset huolenaiheet. Ammatinvalintaa halutaan kokoajan varhaistaa suuntaamalla yleissivistävien opintojen sijaan opintoja kapea-alaisemmiksi. Kuullut olen jopa ehdotuksia matematiikasta ja äidinkielestä ainoiksi yhteisiksi oppiaineiksi luki-ossa. Mitä sille yleissivistykselle on tapahtunut?

Siirtymistä korkeakouluopintoihin halutaan myös nopeuttaa ja sisäänotossa halutaan pai-nottaa entistä enemmän ylioppilaskirjoitusten osuutta. Ongelmatonta tämä ei liene. Haluavatko yliopistot todella luovuttaa vastuun opiskelija-valinnasta lukioille? Onko syrjäisimmillä yliopis-toilla edes varaa luopua pääsykokeista, usein se on kuitenkin opiskelijan ensikosketus paikkakuntaan.

Ja muuttuuko todellisuudessa mikään? Alan-vaihdot varmasti lisääntyisivät, ja mahdolliset välivuodet vain siirtyisivät. Lisäksi opiskelijat kuormittaisivat korkeakouluja sen sijaan, että tekisivät täyspäiväisesti töitä, joka kuitenkin on nykyään yleinen tapa viettää välivuotta.

Vappu, opiskelijajuhlista iloisin, on jo nurkan takana. Ei kun haalarit ja lakki päälle ja yhdessä nauttimaan siitä, että emme ole etuoikeutettuja. Opiskelu on Suomessa jokaisen oikeus!

Sara Remes ylioppilaskunnanpuheenjohtaja

”Ammatinvalintaa halutaan kokoajan varhaistaa suuntaa-malla yleissivistävien opintojen sijaan opin-toja kapea-alaisem-miksi

1. Menevätkö oikea ja vasen helposti sekaisin?

2. Onko kartan lukeminen tai uudessa paikassa perille löytäminen vaikeaa?

3. Onko ääneen lukeminen epämiellyttävää?

4. Tuntuuko, että sinulla menee kauemmin aikaa kuin muilla sivun lukemiseen? 5. Onko sinun vaikea muistaa lukemasi tekstin sisältöä?

6. Inhoatko paksujen kirjojen lukemista?

7. Onko sinulla oikeinkirjoitusvirheitä?

8. Onko käsialaasi vaikea lukea?

9. Hämmennytkö kovasti, jos sinun on puhuttava suuren yleisön läsnä ollessa?

10. Onko sinusta vaikea ottaa vastaan puhelinviestejä ja välittää niitä eteenpäin?

11. Onko sinusta pitkien sanojen sanominen vaikeaa, koska äänteet menevät sekaisin?

12. Onko päässä laskeminen vaikeaa ilman paperin tai sormien apua?

13. Menevätkö puhelinnumeron numerot helposti väärin kun valitset niitä?

14. Onko sinusta vaikea muistaa sujuvasti kuukausien järjestys?

15. Onko sinusta vaikea luetella kuukausien nimet takape-rin?

16. Menevätkö päivämäärät ja kellonajat sekaisin niin, että tulet väärään aikaan tapaamisiin?

17. Sattuuko sinulle jatkuvasti virheitä, kun täytät jotakin tuttua, toistuvasti täytettävää pikku lomaketta?

18. Onko yleensäkin lomakkeiden täyttö sinusta hämmen-tävää?

19. Sekoittuvatko sellaiset bussien numerot kuin 95 ja 59?

20. Oliko kertotaulun oppiminen koulussa vaikeaa?

21. Onko vieraan kielen koulumainen oppiminen ollut sinulle vaikeaa, mutta vieraiden kielten käyttö puhetilanteessa ja asioiden hoidossa sujuu?

22. Kouluaikana äidinkielen aineissa sinulla oli kirjoitusvirhei-tä esim. a/aa, k/kk jne, mutta sisällöt olivat hyviä.

23. Matematiikassa sinulla oli vaikeuksia tehdä laskutoimi-tus opettajan vaatimalla tavalla, mutta tiesit kyllä tehtävän vastauksen.

24. Matematiikassa sanallisten esimerkkien ratkaiseminen oli vaikeaa, mutta mekaaniset laskutoimitukset sujuivat hyvin.

25. Asioiden ulkoa oppiminen on vaikeaa, mutta jos ymmär-rät opittavan asian, sen oppiminen ei tuota vaikeuksia.

Pikalukitesti Merkitse rasti jokaiseen kysymykseen, johon vastaa kyllä.

Jos vastasit myöntävästi yli puoleen näistä kysymyksistä, silloin on vahvat syyt epäillä lukivaikeutta.

Lähde: Helsingin seudun erilaiset oppijatTesti

Suo, kuokka ja maksuton koulutus!

Kolumni | Edustajiston aivotouksia

Uljas 4 | 27. 4. 2010 Uljas 4 | 27. 4. 2010

Mainoksia

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta on historiaton ja sen jäseniltä puuttuu yhteinen identiteetti. Sen vuoksi Uljas nyt rakentaa isyyläisille yhteisen identiteetin. Uljas katsoo sen tehtäväkseen, sillä sen historia kantaa huomattavasti kauemmas kuin ISYY:n – aina vuoteen 2009 saakka.

Kysyimme Itä-Suomen yliopiston Suomen historian professori Maria Lähteenmäeltä, kuinka yhteisö rakennetaan. Lähteenmäki arvioi, että isyyläiset voisivat tuntea yhteisyyttä kolmen vuoden kuluttua. ”Yhteisöllisyyden ja yhteisen identiteetin ulkoiset tunnusmerkit saa kasaan vuodessa, mutta sisällön luominen ottaa aikansa. Kun yhteisö on tavallaan luotu tyhjästä, joudutaan yhteinen identiteetti nimenomaan rakentamaan ja se on kovaa työtä”, hän toteaa. Lähteenmäen mukaan yhteisöllisyyden ja yhteisen identiteetin rakentamiseksi on työkalupakista kai-vettava neljä perusasiaa. Yhteinen historia on tärkeä

16 17

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskun-nan hajallaan oleva lauma on nyt yh-distetty. Uljas haki neuvoa asiantunti-jalta ja rakensi uuden isyyläisyyden, kuten fennomaanit aikoinaan suoma-laisuuden. –Pasi Huttunen, teksti & Petteri Tikka-nen, kuvitus

Yksi ISYY!

Uljas 4 | 27. 4. 2010Uljas 4 | 27. 4. 2010

Uljas yhdistää ISYY:n työväen juhlan kunniaksi

Vappu!

ja jos sellaista ei ole, voi sen aina kirjoittaa hakien menneisyydestä sopivat asiat. Toinen tärkeä asia on yhdessä tekeminen ja kolmanneksi Lähteen-mäki listaa yhteisön symbolit. Neljänneksi Läh-teenmäki muistuttaa, että yhteinen ulkoinen uhka tiivistää yhteisöä sisäisesti. ”Yhteinen historia on erittäin tärkeä luoda. On haettava historiasta yhteisyyttä tukevia asioita. Mitä kauempaa historiasta yhteisyyttä löytyy, sitä arvokkaammalta se vaikuttaa. Ylioppilaitahan Itä-Suomessa on ollut pitkään. Sortavalassa toimi seminaari 1800-luvulla. Kannattaa myös muistaa, että savolaiset ja karjalaiset ovat alkujaan ihan samaa porukkaa”, hän kertoo. Ja todellakin. Karjalaisuus on käsitteenä löyhä ja sen vahva politisoituminen on hämärtänyt sitä entisestään. Savolaisten olemassaolo heimona päätettiin vasta 1800-luvulla, mutta nykyään sillä toki kääritään hyvät rahat esimerkiksi savonkie-listen julkaisujen muodossa. Erityisen mielekästä historian uudelleenkirjoittamisesta tekee se, että ensi syksynä aloittavilla uusilla opiskelijoilla ei ole menneisyyden taakkaa harteillaan. Heille on helppo syöttää loistelias tarina itäsuomalaisesta ylioppilaskunnasta, jonka historian hajalle lyömä yhteisöllisyys on jälleen puhjennut kauniiseen kukkaan. Yhteisen historian ohella yhteisön symbolit raken-tavat tunnetta yhteisistä arvoista ja tavoitteista. ”Ei silti riitä, että symbolit annetaan ylhäältä päin. Yhteisön jäsenten on voitava vaikuttaa niiden muodostamiseen, että ikonografiasta muodostuu oma. Symboleihin lukeutuvat muun muassa liput, kansallispuvut, patsaat, laulut ja juhlat”, Lähteen-mäki listaa. Jotta jäsenistö todella sitoutuisi yhteisöön, on yhteisöllisyys rakennettava yhdessä. Lähteenmäki korostaa demokraattisen prosessin tärkeyttä. Yh-

dessä muodostettuihin arvoihin, tavoitteisiin ja symboleihin muodostuu helpommin

side. Uljas suhtautuu varovaisen hyväk-syvästi demokratian ideaan, mutta on valinnut Itä-Suomen yliopiston ja ISYY:n hengessä hallitun demokratian tien. Identiteetin ja yhteisöllisyyden ra-kentaa johtoryhmä, johon kuuluvat Ul-jaan päätoimittaja Jarkko Kumpulainen ja Uljaan Joensuun kampustoimittaja Pasi Huttunen. Jäsenistölle annetaan mahdollisuus kommentoida ja esittää

näkemyksiä sekä kehitysideoita joko Uljaan debattipalstalla tai

Verkko-Uljaassa. Harva asia tiivistää yhteisöä niin tehok-

kaasti kuin ulkoinen

Jo vuodet 950-1300 olivat Savossa karjalais-vaikutuksen aikaa, jolloin Savo karjalaistui merkittävästi niin väestön kuin kulttuurinkin

puolesta. Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Ruotsin raja vedettiin tylysti savolaisten ja karja-laisten väliin ja ikiaikainen yhteisö revittiin rikki. Vuonna aloitettiin 1475 Olavinlinnan rakennus-työt, kun raja jakoi karjalaisen ja savolaisen alueen vastapuolten puskurivyöhykkeiksi. Erottelun symbolina toiminut linna voidaankin nyt hyvällä omalla tunnolla siirtää Tuusniemelle uudelleen palautetun yhteisöllisyyden merkkipaaluksi. Vuonna 1880 perustettu Sortavalan seminaari toimi alkusoittona itäsuomalaiselle ylioppilaskult-tuurille. Sortavalassa se toimi vuoteen 1939 saakka, mutta sotien särkemänä se hajautettiin ympäri Suomea, kunnes siirrettiin Joensuuhun vuonna 1953. Sortavalan seminaarin kausi Joensuussa poh-justi osaltaan Joensuun korkeakouluhanketta, joka toteutui vuonna 1969. Korkeakoulu puolestaan oli Joensuun yliopiston pohjana. Vuonna 1972 aloit-taneesta Kuopion korkeakoulusta tuli Kuopion yliopisto vuonna 1984. Itä-Suomen yliopistosta puhuttiin jo 1960-luvulla, vaikka se realisoitui konkreettiseksi todellisuu-deksi vasta nelisen kuukautta sitten. Tuusniemen ja Outokummun väliin jäävälle Ohtaansalmelle

asettuvaa yliopistoa suunniteltiin itse asiassa ennen Joensuun ja Kuopion yliopistojen perustamista. Tuusniemen kunnanval-tuusto teki asiasta aloitteen jo 60-lu-

vulla. Tuusniemelle lähitulevaisuudessa siirtyvän Itä-Suomen yliopiston ja ylioppilaskunnan historialli-nen perusta on siis luotu jo puoli vuosisataa sitten. Tuusniemen kunnanjohtaja Jouni Perälän lausunto Joensuun ylioppilaslehdelle vuonna 2008 kuvastaa loistavasti hankkeen potentiaalia ja välttämättö-myyttä: ”Juu ei mitään, meillä on tässä tonttia ja tilaa, ei muuta kuin hommat käyntiin.” Menneisyyden usvista löytyy myös vuonna 2008 toiminut myyttinen Tuusniemen huippuyliopis-ton valmistelukomitea, joka linjasi 23. huhtikuuta 2008 avoimessa kirjeessään Joensuun ja Kuopi-on yliopiston rehtoreille: ”Tuusniemelle sopisi parhaiten yliopiston vanhahtavan sivistystehtävän uudelleenarviointiin ja -tulkintaan perustuva inno-vaatiokokonaisuus, jonka huippuyksiköitä olisivat esimerkiksi luovan elämäntavan osaamiskeskitty-mä sekä soveltavan yhteiskuntakritiikin instituut-ti. Tulevaisuus on Tuusniemellä!”

Uusi uljas historia!

Symbolit tehdään yhdessä!

ISYY tarvitsee lipun, mutta sen suunnittelu on ju-mahtanut byrokratian rattaisiin, eikä vastaa tulevan Suur-Ylioppilaskunnan vaatimuksia. Uljas tarttuu-

kin härkää sarvista. Värit ovat vihreä, sininen ja hopea, ja johtoportaasta tulleen ohjeistuksen mukaan siinä on ISYY:n logo. Lipusta täytyy löytyä ainakin seuraavat ele-mentit: Korkkiruuvi symboloi monitulkintaisesti sekä savolaisuutta, että ylioppilaskulttuuria ja juustohöylä viestii kovien aikojen luomasta yhteisvastuun välttä-mättömyydestä. Tiedon linnake torneineen viittaa sekä uuteen Tuusniemen keskukseen siirrettyyn Olavinlin-naan, josta on tullut erottelevan rajalinnan sijaan yhtei-söllisyyden keskittymä, että yliopiston rooliin tiedon linnakkeena, joka suojaa ulkoisilta uhilta ja annostelee huippuunsa jalostettua sivistystä ulkopuolelleen. Patsas on tärkeä yhteisön arvoja muodostava ja allevii-vaava symboli, joten sen on oltava lipustakin löytyvä juustohöylä. Patsas-hanke toteutetaan vanhan ajan talkoohengessä Tuusniemelle. 200 metriä korkea Lin-

nanmäen Viikinkilaivan periaatteella toimiva juusto-höylä tehostaa ja mahdollistaa sekä kuvaannollisesti että kirjaimellisesti. Patsaan jatkuvaan höyläämisliikkeeseen tarvittava energia saadaan niin ikään talkoilla raken-nettavasta ydinvoimalasta, jonka ylijäämäenergialla nostetaan myös lähialueet uuteen kukoistukseen. ISYY:ssä hellittävä vanhan ajan talkoohenki hioo yhtei-söllisyyden tappiinsa jo siinä vaiheessa, kun jäsenistö siirtää Olavinlinnan yhdessä kivi kiveltä Savonlinnasta Tuusniemelle ja kunnostaa sen nykyisestä alennustilas-taan sille kuuluvaan loistoon. Yhteiseksi asuksi sopii käytännön syistä haalari, mutta vastakkainasetteluja luovat värivaihtelut on karsittava. Hopeanharmaa lienee värinä sopiva. Vanhojen yliopis-tojen perinteitä voidaan kunnioittaa niin, että kuo-piolaisten luonnontieteellisen painotuksen hengessä päähineenä on foliohattu. Joensuun ja Savonlinnan hu-manistisia, kasvatus- ja yhteiskuntatieteellisiä voidaan kunnioittaa esimerkiksi kääntämällä taskut nurinpäin.

Vyöllä komeilee kansallispuvuista tutun puukon sijaan hopealusikka. Yhteisö tarvitsee lauluja, sillä pitäähän nyt ääntä tuottaa ja jotain juhlissa on laulettava. ISYY:n laulukirja alkaa ISYY:n hymnillä ja jatkuu rakkaimmilla iskelmillä jäsenistön toiveiden mukaan. Joitakin avainsanoja vaihdetaan sanoituksista yhteisöllisyyden terävöittä-miseksi. Laulukirjassa kaikkien rakastaman klassikon nimi onkin: ISYY on lumivalkoinen. Ja niin edelleen. Lisäksi lauluja ja runoja tullaan kirjoittamaan historian lehdille valtavan jalanjälkensä jättäneistä Tuusniemen huippuyliopiston valmistelukomitean jäsenistä. Heidän tuhkatuista maallisista jäänteistään puristetut timantit tullaan näkemään Olavinlinnan sisäpihalle itäsuomalai-sesta graniitista rakennettavassa mausoleumissa pian sen jälkeen kun he siirtyvät autuaammille opiskelutan-tereille.

Ulkoinen uhka luo brändiä ja yhdistää!

Yliopistojen keskinäinen kilpailu on synnyttänyt tarpeen vahvojen ja yhtenäisten yksikköjen raken-tamiseen, eikä se onnistu jos kaikki eivät puhalla

yhteen hiileen. Enää ei ole Neuvostoliiton kaltaista abso-luuttista uhkaa ja kylmän sodan kaksinapainen maailma on menneisyyttä. Yliopistojenkin kohdalla ulkoinen uhka tulee jokaisesta ilmansuunnasta. Yliopistojen kokoa ja resursseja katsottaessa Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto muodostavat luonnollisen uhan itäsuomalaiselle suuryliopistolle, mutta myöskään Lappeenrannan teknillisen yliopiston uhkaa ei sovi vähätellä. Lappeenrantalaiset olivat ammoisina aikoina osa suurta onnellista itäsuomalaista yhteisöä, mutta separatistiset elementit torppasivat kauppatieteilevien teekkarien sulautumisen osaksi uutta parempaa akatee-mista itäsuomalaisuutta. Siksi ISYY tarvitsee kynän lisäksi suojakseen myös mie-kan. Ydinvarustelu on aloitettava mahdollisimman pian. Ohjuspuolustusjärjestelmää varten tarvitaan ohjelma, joka satunnaislukuihin perustuvalla arvonnalla valitsee kohteikseen yliopistokaupunkeja ympäri maailmaa. Inhi-millisten erehdysten välttämiseksi ja uhan tehostamiseksi ohjusten suuntaaminen ulkoistetaan täysin koneelle.

Ydinpelotteen luoma valta-asema tiivistää yhteisöä entisestään ja luo turvallisuutta. Lisäpontimen ydinpelot-teen luomiseen antaa lappeenrantalaisten separatistien kiistämätön ydinenergiaosaaminen. Ydinvoimatekniikka ja -turvallisuus kuuluu yliopiston osaamisalueisiin. Eihän Israelillakaan pitkään aikaan virallisesti ollut ydinasetta. Ei ole ainuttakaan järkevää syytä olettaa, etteikö sen ke-hittäminen olisi pitkällä myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnassa näinä yliopistojen eloonjää-mistaistelujen aikoina. Jyväskylän yliopisto ja ylioppilaskunta jäävät tulevassa kehityksessä keskeisestä asemastaan huolimatta pienen periferian rooliin. Pienten mahdollisuudet selviytyä akateemisen valtameren aallokkoissa ovat olemattomat (eikä vähiten ISYY:n ydinasejärjestelmän vuoksi), joten pienistä yksiköistä suuruutensa rakentaneen ISYY:n historiallisena tehtävänä on vapauttaa jyväskyläläiset kurjuudestaan. Jotta perustettavan Jyväskylän kampuk-sen jäsenistö pääsisi täysimääräisesti mukaan uuteen uljaaseen yhteisöön, on vapauttamisen tapahduttava ennen kuin kolme vuotta on kulunut. Delegaatio tulee siis lähettää mahdollisimman pian tarjoamaan jyväskylä-läisille mahdollisuutta vapaaehtoisesti osallistua hyvien käytänteiden omaksumiseen yhdessä ISYY:n muiden kampuksien kanssa. Pakotteisiin ja vapauttamisoperaa-tioihin ISYY lähtee vastahakoisesti, mutta historiallisen velvoitteen pakottamana. SYL on YK:n tapaan heikko ja hajanainen organisaatio, joka ei pysty takaamaan vapautta ja akateemista suorituskykyä jäsenilleen. Siksi ISYY:n on

otettava suuren yhteisön vapauden huomaan heikom-piaan ja tarjottava näille suojaa separatismia tukevilta roistoylioppilaskunnilta. Sisäistä yhtenäisyyttä särkemään saattaa tulla soraääniä joensuulaisten yhteiskuntatieteilijöiden stallarisiiven pseudointellektuelleilta, mutta laupeudessaan ISYY antaa heille junaliput ja punaviinipullon evääksi matkalle heidän henkiseen kotiinsa Tampereelle. ISYY:n luoman globaalin ydinuhan ansiosta Yhdysval-latkin ottavat meidät pian vakavasti. Ivy League on pian polvillaan edessämme pyytämässä huomiotamme ja hyviä käytänteitämme! Huomio on lopullisen tavoitteen kan-nalta välttämätöntä sillä, kuten esimerkit osoittavat, USA:n viholliset ovat saaneet, joka kerta poikkeuksellisen merkittävää näkyvyyttä medioissa. ISYY maail-manlaajuinen brändi ra-kennetaan siis elokuvien pahiksien kartoittamalle tielle. Tulevien Rocky nelosten arkkivastus-tajina ei tule olemaan enää neukku tai arabi, vaan hopean-harmaahaalarinen uljas ISYY:lainen. ISYY-brändi tul-laan tuntemaan.

uhka. ”Yliopistot kilpailevat keskenään ja tämä luo uutta yhteisöllisyyttä. Painopiste siirtyy yliopisto sisäisestä yksilöiden välisestä kilpailusta vahvan yliopiston muo-dostamiseen yhdessä. UEF kilpailee muiden suurten yliopistojen kanssa sekä kansallisesti, että kansainvä-

lisesti. Maailman 200. parhaan yliopiston joukkoon pääsemisessä on niin kova haaste, että sen pitäisi pakottaa yhteisöllisyyteen”, Lähteenmäki painottaa. Maantieteelliset etäisyydetkään eivät nyky-aikana enää estä yhteisöllisyyden ja yhteisen identiteetin muodostamista. ”Nykyään maantiede ei ole enää ongelma. Kimppaan voitaisiin ryhtyä vaikka Pet-roskoin yliopiston kanssa jos haluttaisiin. Sosiaalisen median nousun myötä yhteisö voi sijaita fyysisesti monessa eri paikassa, vaikka se aiemmin oli hyvin vaikeaa. Nuoret ovat nykyään niin kotonaan virtuaalisessa maailmassa, että etäisyys ei ole este”, Läh-teenmäki linjaa. Uljas myöntää sosiaalisen median arvon, mutta kovina taloudellisina aikoina on tehostettava toimintaa. Hyvinä talou-dellisina aikoina on varauduttava tulossa

oleviin koviin aikoihin ja tehostettava. Koska kolmen kampuksen mallissa ei kallista fyysistä matkustamista voida täysin välttää, on jo ilmastosyistäkin keskitettävä. ISYY:n ja Itä-Suomen tulevaisuus, jos sen halutaan olevan loistava, on Tuusniemellä.

”ISYY:n ja Itä-Suomen tulevaisuus, jos sen halutaan olevan loistava, on Tuusniemellä.

”Kun yhteisö on luotu tyhjästä, joudutaan yhteinen identiteetti nimen-omaan rakentamaan ja se on kovaa työtä. - Professori Maria Lähteenmäki

”Ohjuspuolustusjärjestelmää varten tarvitaan ohjelma, joka satunnaislukuihin perustuvalla arvonnalla valitsee kohteikseen yliopistokaupunkeja ympäri maailmaa.

18 19Uljas 4 | 27.4. 2010 Uljas 4 | 27. 4. 2010

Miitta Sorvali teki sen. Muistan kuinka viime vuoden marraskuun viimeisenä päivänä makaan sohvallani, ja tv:stä lävitseni lipuva tasainen turtavirta pysähtyy hetkeksi. Herään siihen, että

televisiossa Miitta-täti istuu helsinkiläisessä hotelli-huoneessa. Hotellin ikkunasta kuultaa sateinen harmaa. Miitta-tädin sylissä istuu vauvahattuinen mies.

Se on Kari Tapio, Kari Tapio istuu naisen sylissä ja kertoo lapsuudestaan valkoinen vauvahattu päässään. Vapautuneena ja levollisena kertoo. Kunnes yhtä äkkiä, miesten mies, maanteiden kuningas, karjujen karju, katujätkien rontti, alkaa kyynelehtiä spontaanisti. Kari Tapio itkee. Kaikki pysähtyy. Vain tv-historian harmaat siivet kauhovat hiljaa.

Havahtuminen ja ymmärrys – komedia on juuri saanut uuden merkkipaalun. Hyvästi yksinkertaisuus, tässä tänä päivänä suomalainen televisiokomedia löysi hetkeksi ulottuvuutensa tuolta draaman ja uuden kokonaisen ihmiskuvan joutomaalta. Hyvästi stereotypiat, eläköön monimuotoisuus!

Miitta Sorvali, tunsitko tuolla hotellihuoneessa sen, tunsitko historian siivet?

”Myös Teuvo Loman herkistyi sylissäni samalla tavoin, ja kieltämättä molemmilla kerroilla tuli poik-keuksellinen tunne. Sana, oho, kävi mielessäni. Siinä herkistyin myös minä itse. Vaikka tehtiin tv-ohjelmaa ja kyseessä oli leikki, niin minussa heräsi poikkeuksellinen vastuuntunto, että minullahan on, aivan kuin oikeassa terapiassa, vastuu näistä ihmisistä”, Sorvali muistelee.

”Mutta ei se niin vakavaa ollut. Sen tajusi oikeastaan vasta jälkeenpäin, ja toisaalta olin iloinen, että olin saavuttanut haaveeni ja erityisesti sen mitä olin Miitta-tätiä tekemään ryhtyessä lähtenyt tavoittelemaan, eli kauneuden ja koskettavuuden”.

Sorvalin tavoitteita olivat lisäksi hauskuus ja ky-seenalaisuus. Kyseenalaisuus kolahti toisiin enemmän kuin toisiin ja suitsutuksen lisäksi Miitta-täti on saanut osakseen myös kiukkua ja raivoa.

”Kaikki eivät todellakaan ole tykänneet Miitta-tätistä. Toisille Miitta-täti on edustanut pinnallista hömpötystä ja luulen, että osaa tästä joukosta hämmensi se, että he eivät yksinkertaisesti tienneet mitä tässä pitäisi katsoa. Voi olla, että koska formaatti on niin outo ja uusi, niin

ihmiset suuttuvat myös siitä”, Sorvali arvelee.Sorvalin ikuinen haave onkin ollut lapsesta saakka

keksiä jotakin uutta.”Minua ei todellakaan kiinnosta muhia niissä tee-

moissa, jotka on mediassa moneen kertaan pyöritelty, eli jos vaikka mälläillään sillä, että joku on alkoholisti. Miitta-tätiä aloittaessa luotin siihen, että jos minua kiinnostaa tuoda leikin varjolla ihmisistä esiin jotakin ihan muuta, kuin perinteinen yksipuoleinen mediakuva tarjoaa, niin silloin täytyy olla myös muita, jotka haluavat juuri sitä samaa”, Sorvali kertoo.

Eli Miitta Sorvali siis uskoi itseensä ja näkemykseensä. ”Ai niin”, mietin mielessäni, ”Jutun aiheenahan oli

yrittäjyys! Hups. Taisi karata mopo.” Hetkinen, Miitta-han viittasi itsensä luottamiseen, joten edessäni avautuu aasinsilta, jolle loikkaan kuin gaselli, ja yrittäjän rohkeu-della.

”Olet siis tulossa Kuopioon luennoimaan yrittäjyy-destä”, kysyn ja myhäilen rehvakkaasti onnistunutta siirtymää.

”Ei herrajestas! En ole”, Sorvali parahtaa.”Anteeksi, käsitin väärin”, totean nolona. ”Eli?””Olen siis tulossa, koska Itä-Suomen yliopiston

Koulutus ja kehittämispalvelujen projektipäällikkö Mari Mykkänen pyysi minua tuomaan jotakin keventävää korkeakouluopiskelijoiden Liikeidea iltamaan”, Sorvali kertoo.

”Ahaa. Tulen katsomaan iltamaa samalla, kun otam-me valokuvan sinusta”, totean.

Miitta-täti on keskiviikkoiltana 21. huhtikuuta Glorias-sa elementissään. Nuorten yritysideat lentävät vapaana ja taipuvat lauluiksi Miitta-Tätin soittaessa kosketinsoi-tinta komeasti improvisoiden. Näyttää siltä, että Sorvali onnistuu jälleen. Ihmiset inspiroituvat ja vapautuvat. Ilta on menestys. Tulee valokuvanoton hetki.

”Ottaisitko syliin”, kysyn Miitta-tätiltä varovasti. ”No, tulehan”, Miitta vastaa. Miitta-tätin sylissä on hyvä ja turvallinen olla. Mietin

lapsuuttani. Melkein itkettää. Ehdottelen Miitta-tätille taas.

”Tehdäänkö sketsi?””Mikä ettei”, Miitta-täti vastaa, ja pyytää sketsille hen-

kilöhahmot ja esineen. Ehdotan Miitta-tätiä, toimittajaa

ja esineeksi moottorisahaa.”Minkälainen se toimittaja on?”, Miitta-täti kysyy.”Öö, tuota noin…”, mietin enkä keksi, kunnes mielee-

ni muistuu edellispäivän sekoiluni haastatellessa Miittaa puhelimessa. Olin nimittäin yrittänyt, ja luonnollisesti epäonnistunut, yhdistää ymmärrettäväksi kysymyk-seksi Miitta-tätin media-ihmiskuvamullistuksen, Ilkka Kanervan tekstiviestikohun ja Mikael Jungerin itsensä likoon laittavan johtajuuden mallin. Päädyin kuitenkin lopulta kysymään, että olisiko Ilkka Kanerva saanut pitää ministerin pallinsa, jos olisi vastannut Tuksun ja hänen lemmenviesteistään uteleville toimittajille, että ”Sorge, jos mä loukkasin ketään, mutta sattui nyt vaan olemaan just silloin tosi vaikee ja herkkähetki. Toisin sanoen, sisälläni vain korvensi niin tolkuttomasti, koska kaipasin läheisyyttä, elämää, ystävää ja ennen kaikkea hyväksyn-tää joltakin. Sitähän olen kaivannut koko urani, kaikki kaipaavat sitä hyväksyntää. Ja no, myönnetäköön sekin, että ainahan se pesäkin on mielessä. ”

Emmin vielä hetken ennen vastausta Miitan kysymyk-seen.

”Sekava”, päädyn vastamaan nolona. ”Sekava toimit-taja.”

”Ahaa! Vainoharhaisen sekava? Psykoottinen?”Mietin lempihahmoani gonzoistia ja happopäätä

William S. Thompsonia ja huudan: ”Kyllä!””Okei, no sketsi menisi näin. Toimittaja on tulossa

Miitta-tädin terapiaistuntoon. Miitta-täti on selvittänyt, että toimittajan isä oli rakastettu metsuri, joten Miitta on päättänyt ottaa haastatteluun mukaan moottorisahan. Olemme, siis minä ja sekava toimittaja, haastattelutilan-teessa molemmat vauvahatut päässä. Toimittaja pälyilee epäilevästi. Olen suunnitellut, että yritän pureutua toi-mittajan lapsuuteen ja isä suhteeseen leikkimällä hänen kanssaan metsätyömaata hotellissa. Menen hakemaan moottorisahaa naapurihuoneesta. Toimittaja näkee sahan vasta, kun tempaisen sen käymään ja kaasutan. Säikähtänyt toimittaja joutuu välittömään psykoosiin ja luulee, että yritän murhata hänet. Kirkuen hän ryntää ulos huoneesta”, Sorvali innostuu.

”Juokseeko Miitta-täti saha pystyssä perään”, kysyn.”Ei. Miitta-tätillä menee pasmat sekaisin ja hän

sahaa sormeensa. Siitä roiskuu verta ja siihen pistetään semmoinen tuppo. Miitta-tätiä harmittaa, kun ei ollut taustoittaessaan ottanut selvää toimittajan psykoottises-ta ominaisuudesta, eikä osannut ottaa sitä huomioon”, Sorvali sanooja keskeyttää kuin seinään.

”Oho. Tulipa tästä väkivaltainen”, Sorvali sanoo. ”Niin tuli”, nauran ja painaudun syvemmälle Miitan

syliin samalla, kun mietin, että ”Kevät on kyllä mahtavaa aikaa.”

Artikkelin oli aikomus kertoa Itä-Suomen yliopiston yrittäjäiltamista, mutta se ek-syy alkumetreillä ylistämään Miitta Sorvalia tv-historialliseksi pioneeriksi. Ilta-maan harhaudutaan hetkeksi, mutta lopulta päädytään Mitta-tätin äidilliseen syliin ja tarinaan, jossa sekava toimittaja joutuu psykoosiin säikähdettyään Miitta-tätin käynnistämää moottorisahaa. –Jarkko Kumpulainen, teksti & Aapo Laiho, kuva

Ideasta yrittäjäksi

”Minua kiinnostaa tuoda leikin varjolla ihmisistä esiin jotain ihan muuta.

20 21Uljas 4 | 27. 4. 2010Uljas 4 | 27. 4. 2010

maanantia 26.4. EriReipas Vapun Aloitus0 promillea koko tapahtuman ajan!klo 13-17, Paintball

klo 12-16 mölkkyä, ultimatea, kyykkää ja Kevät Olympialaisia Melanian nurmi-kentällä

klo 22-> yösählyturnaus henkilökunnalle ja opiskelijoille Studentialla

tiistai 27.4. Järjestöpäivä ja Seksiä Snellulla. Sosiaalipoliittinen jaosto järjestää järjestöpäi-vän yhteydessä seksuaaliterveyden edistämistempauksen. Tule tutustumaan esittelijöihin Snellmanian aulaan klo 10-14.

torstai 29.4. Savo-Karjala Excursio

pe 30.4. Vappuaattoklo 12.00 Savolainen osakunta pesee Velj’ mies patsaan

klo 13.00 Hampaan pesu Lukeman terassi Paikassa

klo 14.00 Sivistykseen vihkiminen Suuressa Luentosalissa Snellmaniassa

klo 17.50 Vapun allastapahtuma - Puijon Laulu johtajanaan Jussi Mattila- Edustajiston puheenjohtajan Sara Remeksen puhe- Kampuspuheenjohtaja Pauliina Anttosen puhe- Siskotytön ja Velj’miehen julkistaminen- Velj’ miehen lakitus- Proffan uitto

klo 22.00 Wappubileet Puikkarissa.- Esiintymässä SUPERSONIC. - Ennakkoliput 4e/kpl ylioppilaskunnan toimistosta. Liput ovelta 8 e / 6 e S-etu.- Ennakkolipulla jonon ohi klo 21-23. Tämän jälkeen jonottamalla pääsee ilmai-seksi ennakkolipulla sisään. Puikkari ei takaa sisäänpääsyä ennakkolipulla, jos ravintola täynnä klo 23 jälkeen.

Kuopio Joensuu

SavonlinnaMa 30.4. Vappuaatto- klo16.45 ylioppilaskunnan vappukulkue lähtee kampukselta (reitti: Kuninkaankartanonkatu-Heikinpohjantie-Tulliportinkatu-Olavinkatu), saapuminen Tottintorille, jossa- n. klo 17.00 Joel Lehtosen patsaan kukitus ja runon lausuntaa- siirtyminen torin ja sataman kautta Linnankatua pitkin Olavinlinnan edus-talla olevaan Tallisaareen, jossa klo 18.00 - opiskelijoiden laulukuoro Bandiera Rosso esiintyy- Sln kampusvaliokunnan puheenjohtaja Päivi Eskolan vappupuhe- Pässi-patsaan lakitus- Yhteislaulu Gaudeamus Igitur- kolmen fuksin (yksi kustakin ainejärjestöstä) uittaminen Kyrönsalmen virrassa- vapaata yhdessäoloa

Vappupäivä 1.5.2010 klo 12.00 alkaen vappubrunssi Kasinonsaaren takana olevassa Sulosaares-sa. Ainejärjestöt hoitavat paikalle makkaraa ym. evästä sekä polttopuut.

tiistaina 27.4. Wappuekskursio

Ylioppilaskunnan järjestämä Wappuekskursio starttaa kolmen bussin voimin kiertämään maakunnan kyliä ja kuppiloita.

keskiviikkona 28.4. 8-appro

Biologian ainejärjestö Mikrovillus järjestää perinteisen 8-appron, jossa on mahdollisuus suorittaa tutkinto yhdessä illassa. Lähtö on klo 18-19. Hankki-malla lippusi etukäteen varmistat osallistumisesi.

torstaina 29.4. Zombie Walk Joensuu ja Aavis

Ainejärjestö Epsilonin Laulurinteen Aavis kokoaa haalariasuisia opiske-lijoita Laulurinteen takana olevalle nurmikentälle klo 18 alkaen. Luvassa musiikkia ja leppoisaa meininkiä.

Zombie Walk Joensuu Itä-Suomen zombien ensimmäinen kokoontuminen! Zombie Walk on kerännyt mainetta ja lahkomaisiin mittasuhteisiin menevää fanitusta jo muissa Suomen kaupungeissa. Pukeudu parhaimpiin zombie-releisiin. Zombie Walkin tarjoaa Kulttis. Lähtö Ilosaa-resta kello 18.

perjantai 30.4. Forstikaste, Torson lakitus ja Alkukivien lakitus

klo 12. 00 Forstikaste. Metsäylioppilaat kastavat perinteisesti uudet fuksinsa Ilosaaren laguunissa .

klo 16.15 Vappu huipentuu ylioppilaskunnan järjestämään perinteiseen Torson lakitukseen Osuuspankin edessä. Tapahtumassa esiintyy yliopis-ton kuoro. Lisäksi kuullaan ISYY:n edustajiston varapuheenjohtaja Roope Tahvanaisen sekä hallituksen puheenjohtajan Maria Röykän vappupuheet.Opiskelijoiden kulkue Alkukiville lähtee heti palkitsemisten jälkeen ja kul-kuetta säestävät Rytmihäiriköt. Määränpäässä suomen kielen ja kirjallisuu-den ainejärjestö Täky lakittaa Alkukiven perinteisin menoin.

lauantai 1.5. Skabailut Vappupäivänä klo 15 Ilosaaressa Joensuun kampusvaliokunta ja POKA:n hallitus ottavat mittaa toisistaan.

22 Uljas 4 | 27. 4. 2010 Uljas 4 | 27. 4. 2010 2�

Nainen ei ole kuollut,punk elää!

Punk on miesten laji. Vai onko? Tyttöjen ja naisten punk-bändit ovat Misfitsiä lukuun ottamatta loistaneet poissaolollaan. Joensuussa ja Kuopiossa on kui-tenkin tyttöjen kesken syntynyt yllättäen punkahtavaa rähinää. Hyvät naiset ja herrat, esittelyssä Räkäpaska ja Verigreippi. – Aki Hätinen, teksti & kuva

”Punk -tyttö taas sanoo sanottavansa yhtään kaunistelematta, vaikka vanhempi väki säikähtäisi sanoen, että et sinä tuolla tavalla pääse naimisiin. Kulttuuri

Don’t be told what you want/ Don’t be told what you need/ There’s no future, no futu-re/ No future for you!” Näin kuultuani Sex pistols -yhtyeen God save the queen -biisin kertosäkeen kaverini kasettisoittimesta

pääsin, ensimmäisen kerran kosketuksiin punk -kult-tuurin kanssa. Muistan edelleen Sex pistolsin musiikista pursuavan anarkian ja siivottoman elämäntavan, pienel-lä viimeistelemättömyydellä höystettynä.

Punk on yleisen käsityksen mukaan miesten laji, enkä oikeastaan ihmettele miksi. Hain aikani netistä sellaisia suomalaisia punkbändejä, joissa olisi nimenomaan vain naisia. Pitkän etsinnän jälkeen löysinkin pari: kuopio-laisbändi Verigreipin ja joensuulaisen Räkäpaskan, joka on vastikään aloittanut keikkailemisen.

Millainen sitten on punkkia soittava nainen? Muis-tuttaako hän Nancy Spungenia, jota on kutsuttu punkin ruumiillistumaksi? Juoko punk -tyttö olutta ja syljeksii-kö hän tupakalta ehdittyään? Kertooko hän musiikkinsa kautta elämänasenteistaan?

Noh, juoko punk -tyttö kaljaa? En haastattelun yh-teydessä välittänyt erikseen kysyä Räkäpaskan likkojen suhtautumisesta alkoholiin, sillä neitokaiset jo olivat Wanhassa Jokelassa minua odotellessaan ehtineet tilata olutlasilliset.

”Punk onkin ensisijaisesti aate, eikä musiikkityyli”, luennoi Veera Poussu, kun ihmettelin naispunkbändien vähäisyyttä.

”Alusta saakkahan on punk -kulttuurissa ollut niin miehiä kuin naisia”.

Naisille punk saattaa olla, Maaria Draken mukaan, vaikeaa koska punkissa on tehtävä iso harppaus perintei-sestä mallista, jossa tyttö on hiljaa ja kiltisti. Punk -tyttö taas sanoo sanottavansa yhtään kaunistelematta, vaikka vanhempi väki säikähtäisi sanoen, että ”et sinä tuolla tavalla pääse naimisiin”.

Kertooko Räkäpaska musiikissaan omasta elämäs-tään ja asenteistaan? Jokainen tehköön omat johtopää-

töksensä Vapauttakaa Alko! -biisin filosofiasta: ”Suomen juopot elättävät maan, eduskunta kerää verorahojaan/ Hoitoon ei satsata, sairasta ei auteta”.

Mitä punkin soittaminen vaatii? Veeran mukaan ei punkkia soiteta taidolla vaan asenteella. Tärkeintä onkin energian lisäksi se, että tunnelma on katossa ja ei se mitään vaikka se menisi katosta läpi. Eikä pienestä itseironiastakaan mitään haittaa voi olla!

Huolimatta liki parin kymmenen vuoden ikäerosta Verigreipin ja Räkäpaskan jäsenten välillä, asenteet ja arvot ovat melko samanlaisia. Mistä vanhemman suku-polven naispunkbändi puolestaan revittelee stagella? ”Siitä mikä vituttaa”, vastaa Verigreipin basisti Johanna Keinänen puhelimessa.

”Mutta myös yhtyeen jäsenien suhteesta sukupolvien väliseen kuiluun, kirkkoon, masennukseen, elämään - jopa kuolemaan”, Johanna jatkaa.

Verigreippi ennen kaikkea tunnustaa punkin avaraa tekstiä, jonka mukaan jokainen osaa soittaa ja laulaa.

Mikä on vanhemman sukupolven näkemys naispunk-bändien vähäisyydestä? Verigreipin kitaristi Anja Lappi aprikoi sen johtuvan siitä, että ne jotka opiskelevat muusikoksi, ajautuvat yleensä koulutuksensa mukaiselle musiikkialalle. Jos on opiskellut klassista musiikkia, siitä on vaikea hypätä täysin erilaisen musiikin maailmaan, joka on loppupeleissä omanlaisensa underground -kult-tuuri. Räkäpaskan Veera lisää tähän listaan vielä sen, että punkkia soitetaan lähinnä kaveriporukalla autotallissa. Naispunkbändejä saattaisi siis olla vaikka kuinka, mutta heistä ei vain tiedetä. Hmm, mitenhän heidät saisi ulos autotallista?

Kokonaisuutena voitaisiin sanoa, että naispunkkari on ”jätkä”, joka osaa pitää arvossa niin itseään, bändä-reitään kuin mustaa huumoria. Pakettiin kuuluu myös pehmeät puolensa, mikä tulee esille Räkäpaskan ja Verigreipin mimmien omista idoleista, joihin lukeutuu punktähtien lisäksi niin PMMP, Olavi Virta, Tapio Rauta-vaara kuin Tori Amos.

Jospa tämä riittäisi jonkinlaiseksi johdannoksi naispunk -kulttuuriin tältä erää. Nyt tämä kalkkis rupeaa kuuntelemaan Sex pistolsia – nostalgisista syistä…

Teatteria vai totta?Kuopiolainen Verigreippi ja Joensuulainen Räkäpas-

ka ovat kumpikin pienen teatteriryhmän muodostamia punkbändejä. Kummankaan kokoonpanon jäsenillä ei ollut aikaisempaa kokemusta bändissä soittamisesta.

Verigreippi koostuu yli 40 -vuotiaista, nykyään yksityisyrittäjinä toimivista naisista, jotka perustivat tanssiteatteri Minimin vuonna 1991. Vuonna 2006 Tans-siteatteri Minimissä toteutettiin sukupolvenvaihdos. Tanssija-koreografit Ruuskanen ja Keinänen siirtyivät free-lancereiksi, ja vaikka tanssija-koreografi-tuotan-tojohtaja Anja Lappi jatkoikin Minimissä, siirrettiin taiteellinen johto nuoremmalle sukupolvelle.

Uusi taiteellinen johtaja Antti Lahti heitti väistyvälle kolmikolle idean comeback-esityksestä, jossa heillä on oma bändi. Helmikuussa 2009 Verigreippi -esitys sai ensi-iltansa. Siitä lähtien kolmikko alkoi esiintyä yhtyeenä.

Räkäpaskan jäsenet ovat Joensuun ylioppilasteat-terissa vaikuttavia, reilu parikymppisiä yliopisto-opis-kelijoita. Räkäpaskan idea lähti käyntiin reilu vuosi sitten, kun kolmikko alkoi suunnitella sivuprojektina näytelmää, joka kertoo pienen punkbändin, Räkäpaskan tarinan.

Keväällä 2009 kolmikko alkoi opetella soittamaan Rä-käpaska – yhden punkbändin tarina -näytelmää varten. Näytelmä sai ensi-iltansa Joensuun ylioppilasteatterissa marraskuussa 2009. Kevätkaudella 2010 kolmikko aloit-ti keikkailemisen nimellä Räkäpaska.

Verigreipissä Anja Lappi soittaa kitaraa, Johanna Keinänen bassoa ja Liisa Ruuskanen rumpuja.

Räkäpaskassa puolestaan Maaria Drake soittaa kita-raa, Veera Poussu bassoa ja Elina Rantee rumpuja

25Uljas 4 | 27. 4. 2010 Uljas 4 | 27. 4. 2010

Robotiikan, nanoteknologian ja te-koälyn kehitys synnyttää älykkäitä koneita, jotka ottavat ihmiseltä val-

lan. Todennäköisyys ihmisen nopealle su-kupuutolle liikkuu jossain 30–50 prosentin välimaastossa. Näin arvioi joensuulainen internet-aktivisti Jari Fingeroos verkosta löytyvässä raportissaan.

Fingeroosin mukaan Stephen Thalerin kehittämä Creativity Machine Paradigm, oppiva ja itseään kehittävä tietokoneoh-jelma on merkittävä askel tuhon tiellä. Thalerin luovuuskoneen ideana on syöttää neuroniverkkoon ideoita, joita hieman häiritään luovemman ratkaisun synnyt-tämiseksi. Koneessa oleva toinen neu-roniverkko arvioi näin syntyviä ideoita ja valitsee parhaiten toimivan ratkaisun. Luovuuskone on esimerkiksi säveltänyt valtavan määrän musiikkia, etsii uusia

kemiallisia yhdisteitä, etsii terroristien viestejä verkosta ja kehittää tuotteita. Se on kehittänyt esimerkiksi Oral-B CrossAc-tion hammasharjan.

”Creativity Machine on viimeinen avainkomponentti, joka tekee mahdollisek-si synteettisen älykkyyden rakentamisen. On elintärkeää muistaa, että ajattelevien koneiden lopullinen päämäärä on nolla ihmistä elossa”, Fingeroos toteaa raportis-saan.

”Biologisen ihmisen aivoilla ei ole mahdollista arvioida, eikä kartoittaa saati sitten torjua synteettisestä älykkyydestä koituvia riskejä. Eikä ole John Connoria, joka voisi tulla auttamaan.”

Fingeroosin raportti verkossa: http://sites.google.com/site/stopmachinetakeover/suomi

Vuonna 2010 piti olla lentäviä autoja ja robottien piti hoitaa kaikki työt. Uljas kysyykin vihaisena, että missä juuttaassa vii-pyy se robotti, joka tarjoilee aamupalan ennen kuin siivoaa kodin ja tekee muut kotityöt? Eteläafrikkalaiset robotiikkatyö-pajan pitäjät Brenda ja Stuart Windram kääntävät vision päälaelleen. Tärkeintä on oppia rakentamaan robotteja yhdessä. – Pasi Huttunen, teksti & Antti Schroderus, kuvitus

Koneiden päämääränä ihmisen sukupuutto

Kainalo | Hammasharjasta tuhoon

Debaatti | Sananen median murroksesta

Sanomalehtien menekki on heikentynyt 1990-luvulta alkaen. Keskeisenä syynä tälle on ollut internet, joka on tuonut

uutiset välittömästi luettavaksi eri lähteis-tä. Kansalaisjournalismilla on mahdollista tavoittaa sama yleisö kuin suurilla mediata-loilla. Sisällöstä tulee resursseja, mainontaa ja ammatillista auktoriteettia merkittävämpi asia taisteltaessa lukijoiden sieluista.

Median on voinut vaikuttaa yleiseen mie-lipiteeseen ilman, että on joutunut vakavasti pelkäämään uskottavuutensa menettämistä, mutta ajat ovat muuttumassa. Vapaa internet mahdollistaa tiedon hankinnan useammista lähteistä, parantaa mahdollisuutta lähdekri-

tiikkiin ja tuo enemmän näkö-kulmia aiheisiin. Kun Rumba ja Soundi uutisoivat Varg Vikernesin lahjoittavan

uuden levynsä tuoton Haitin maanjäristyksen uhreille, oli helppoa tarkistaa asia alkupe-räislähteestä ja se paljastuikin pilaksi. Lukijat tekivät ammattitaitoisempaa työtä kuin jutun Rumballe toimittanut Janne Flinkkilä tai saman uutisankan Soundille kirjoittanut Timo Isoaho.

Toisin kuin toimittajilla, ei lukijoilla ole intressiä saada aikaan ”juttua”. Toimittajalla juttujen aikaan saamisesta riippuu elanto, joten hän tarttuu helpommin aiheisiin. Kun kirjoittaessa unohtuu lähdekritiikki, on lopputulos pelkkää roskajournalismia. On mielenkiintoisempaa kirjoittaa Jussi Halla-ahon kevytmielisestä mieleni-teki-ampua-sitä-homoa-päähän-jutusta kuin siitä, ovatko hänen näkemyksensä Euroopan kohtalosta realistisia vai ei.

Mediakriittiset blogit ovat kasvattaneet suosiotaan. Kansalaisjournalismi voisi syrjäyt-tää nykymedian. Ihmisten luomissa sähköi-sissä verkostoissa ”journalistisia tuntosarvia” on paljon enemmän kuin tietotoimistoilla. Verkossa on paljon tiedollista ulostetta, mutta kritiikkiäkin on enemmän. Luotettavuus kasvaa sen mukaan, mitä vähemmän tehdään asiavirheitä. Liiketoiminnalliset mahdollisuu-det eivät ole sen enempää pois suljettuja kuin mitä ne ovat mainostelevisioilla.

Kun mediajätit joutuvat ongelmiin kan-nattavuutensa kanssa, ne tulevat huutamaan valtiota apuun perusteenaan, että vain siten voidaan säilyttää tiedonvälityksen taso. Se ei pidä paikkaansa.

Aika näyttää olevan ajamassa suurten me-diadinosaurusten ohi. Tilalle nousee lukuisia pieniä, joissa ihmiset eivät tuota journalismia päätyönään, mutta tekevät laadukkaampaa ja kriittisempää uutisointia. Negatiivisen vapau-den periaate ja orgaaninen talous tuottavat tässäkin asiassa paremman lopputuloksen kuin mikään muu vaihtoehto.

Jarkko Pesonen

Journalismin kriisi

”Toisin kuin toimittajil-la, ei lukijoilla ole intres-siä saada aikaan ”juttua”.

Joudut jatkossakin keittämään itse kahvisi”, Scifestiin työpajaa pitämään saapunut Brenda Windram eteläafrik-kalaisesta The Lab Ratz – Junior Engineers For Africasta

(JEFA) tyrmää kysymyksen, milloin saamme robottipalvelijat koteihin.

”Meidän näkökulmastamme tärkeää ei ole, että robotiikan avulla voidaan vapautua työstä. Olennaista on, että robotiik-katyöpajojen avulla saamme lapset kiinnostumaan teknii-kasta ja opettelemaan yhdessä tekemistä ja luovaa ajattelua.

Afrikassa insinööreille on kova kysyntä. Tarkoitus on antaa ihmisille osaamista ja välineitä elämänsä parantamiseen”, hän jatkaa.

JEFA sai alkunsa The Lab Ratz-nimisestä robotiikkaker-hosta, joka osallistui legorobottikilpailuun. Legorobottien rakentelusta kerholaiset innostuivat toden teolla ja päättivät, että haluavat myös jakaa oppimaansa.

”Aloimme pitää kursseja huono-osaisille lapsille. Voidak-semme jatkaa sitä, meidän oli sitten aloitettava myös parem-

piosaisille suunnatut maksulliset kurssit, koska meidän piti hankkia legot ja muut kurssimateriaalit”, Stuart Windram kuvailee.

Siitä JEFA lähti paisumaan kuin pullataikina.”Nyt meillä on eri tiedetapahtumissa sadan lapsen työpa-

joja. Kuluneiden neljän vuoden aikana työpajoissamme on käynyt yli 15 000 lasta”, Stuart sanoo.

Scifestissä JEFA oli nyt toista kertaa.

Pako ikävien töiden tekemisestä on kautta historian ollut yksi robotiikkaa eteenpäin sysinyt tekijä. Sana robottikin tulee Tse-kin kielen pakkotyötä tarkoittavasta sanasta ”robota”. Jo Aris-toteles visioi Politiikassa yhteiskuntaa, jossa orjia ei tarvittaisi, kun koneet ja työkalut voisivat ohjata itseään. Ja takoihan Seppo Ilmarinenkin Kalevalassa itselleen morsiamen hopeasta ja kul-lasta. Siihen maailmanaikaan hänellä lienee naista hakiessaan ollut tähtäimessä myös ruoan pöytään saaminen ja siisti koti. Leonardo da Vinci puolestaan suunnitteli mekaanisen ritarin, joka olisi vapauttanut ihmisen raskaista sodan tappotöistä.

Maailman ensimmäisen robotin rakensi Jacques de Vaucan-son vuonna 1738. Vaucansonin robotti pystyi soittamaan huilua. Lisäksi hän rakensi mekaanisen ankan, joka söi jyviä ja ulosti. Uljas ei saanut selvitettyä, oliko syövä ja kakkiva ankka erityisen merkittävä loikkaus maailmaa parantavan tieteen saralla. Lego-robotit sen sijaan näyttävät olevan.

”Näiden robottien avulla opetamme ongelmanratkaisua ja asioiden loppuun asti viemistä”, Brenda kertoo.

Eikä pako työstä ole loppujen lopuksi kaukana JEFA:n toimin-nastakaan. On mielekkäämpää opettaa ihminen rakentamaan laite, joka voi tehdä monotonisen raatamisen sen sijaan, että ihminen itse raataisi työssä, jonka laite voi tehdä tehokkaammin. Kone ei vihaa edes paskaduunia.

”Suurin osa robotiikan sovelluksista on tehty tekemään niitä töitä, joita ihmiset eivät halua tehdä tai eivät kykene tekemään. Esimerkiksi autoteollisuus on tästä hyvä esimerkki. Autonval-mistuksen prosessissa automaatio on hyvin pitkällä”, Stuart huomauttaa.

”JEFA:n kursseilla käsitellään robotiikan perusteita. NASA:n avaruudessa toimivia robotteja ohjelmoidaan samalla ohjel-mointikielellä, jota me käytämme. Opetamme samoja käsitteitä ja konsepteja, joita tarvitaan myöhemmin insinöörikoulutuk-sessa ja työelämässä.”

Missä mun robotti, häh?

Sci-fi Vaucansonin robo-ankka ulostaa, muttei pelasta.

26 27Uljas 4 | 27. 4. 2010Uljas 4 | 27. 4. 2010

Miksi junantuoman joensuulaisen Simo Hämäläisen dekkari Puolen miljoonan painajainen vuodelta 1973 nimettiin 1980-luvulla Viiden miljoonan painajaiseksi?

1) Hämäläinen äityi lupaamaan kostean kuukauden jälkeen ravintola Wan-hassa Jokelassa viisi miljoonaa sille, joka lukee Päätalon tuotannon kahdessa viikossa. Päätalon kustantaja – jonka leipää Hämäläinenkin nautti – kuuli jutun ja heitti rajut kritiikit nimeämällä kirjan uudelleen. X) Loton päävoitto oli muuttunut 1980-luvulla viideksi miljoonaksi. 2) Hämäläisen hojo hojo-karja-lainen kollega Turus Heikki oli vittuillut tälle päin naamavärkkiä tienaavansa kirjoillaan 80-luvun loppuun mennessä viisi miljoonaa, kehottaen dekkaristia pysymään puolen miljoonan roposissaan. Hämäläinen päätti kostaa ja vaihtoi nimen muistutukseksi Turuselle, jonka myynti on pysynyt Simpauttajan jäl-keen enemmänkin keskinkertaisena verrattuna hänen tuotantoonsa.

Mikä ilmestyi Kuopion katukuvaan vuonna 1959? Sellainen, jonka kus-tansi Kuopion Yksityisyrittäjät ja jonka suunnitteli Heikki Konttinen. Sellainen, joka oli yrittäjien lahja 175-vuotiaalle kaupungille. Sellainen, jonka tarkoituksena oli nostaa Kuopion profiilia ja savolaisuutta. Ja sellaista siitä tulikin: kuopiolaisuuden keskeinen symboli ja turistien

yleinen pällistelykohde – ainakin postikorteissa.

1) Velj´mies-patsas. X) Puijon torni. 2) Minna Canthin patsas.

Minkä yksikön myöhempien aikojen sotasankari Adolf Ehrnrooth lakkautti 18. helmikuuta 1945, toimiessaan Uudenmaan Rakuunaryk-mentin komentajana? Mitä sen henkilöstölle tapahtui tämän jälkeen?

1) Samaisen Rakuunarykmentin, joka muutettiin Panssariprikaa-tiksi. Sen hevoset jalkautettiin ja luovutettiin Jalostajalle meetwurstin raaka-aineeksi. X) Kyseessä oli Viestikyyhkyskeskus, jonka ”henkilöstö” eli kyyhkyset syötettiin Sotasairaala 1:n potilaille. 2) Rakuunarykmentin huoltokomppanian sikalan, jonka possut teurastettiin suu- ja sorkkatautitartunnan vuoksi.

Kenen persiistä Wayne Gretzky oli turhankin kiinnostunut, mutta ilman, että asiaan liittyy brokebackmountain-tyylistä aunusrakkautta: ”Tiedän täsmälleen kuinka haluan lopettaa. Haluan viimeisen otteluni olevan tasan, kun peliaikaa on jäljellä kymmenen sekuntia ja auttaa sitten voittamaan antamalla maalisyötön. Mieluiten kiekko saisi pom-

pata maaliin ___ __________ takapuolesta, mutta en ole turhantarkka”?

1) Mats Sundinin. X) Jari Kurrin. 2) Esa Tikkasen.

Mikä Yhdysvaltain historian tapahtuma kesti 33 tuntia ja 29,5 minuut-tia vuonna 1927?

1) Amelia Earhartin yksinlento Tyynenmeren yli. X) Richard Byrdin lento New Yorkista Pohjoisnavalle ja takaisin. 2) Charles Lind-

berghin yksinlento yli Atlantin.en valtuuskunta vieraili Venättällä Brežnevin punikkijengin kutsumana.

1

32

45

1 2 3 4 5Nimi

LET’S BESSERWISSER!Kuopion avustajapalaveri pidetään 4. huhtikuuta kello 16 alka-en Lukemalla (Yliopistonranta 3).

Joensuun avustajapalaveri pidetään 5. huhtikuuta kello 16 alkaen Uljaan Joensuun toimituksessa (Suvantokatu 6).

Avustajapalaveri pidetään myös Savonlinnassa lähiaikoina. Seuraa tiedotusta Uljaan verkossa.

Tulevatko yhteisösi tiedotteet myös Uljaalle? Liitä Uljas tiedo-tuslistallesi (toimitus@uljas.net).

Tiesitkö, että voit suorittaa myös siviilipalveluksesi Uljaassa? Kysy lisää sähköpostitse, puhelimitse tai tule käymään.

Onko sinulla loistava blogi-idea? Nyt voit tulla Uljaaksi bloggaa-jaksi. Kysy lisää meiltä.

-tiedottaaNovellikilpailu: Rakkaus luonnossa

Uljas järjestää yhteistyössä Joensuun popmuusikot ry:n kanssa kirjoituskilpailun. Kevään ollessa jo pitkällä ja kesän kolkutellessa ovella on aiheena ”Rakkaus luonnos-sa”. Annetun aiheen saa käsittää kirjaimellisesti tai antaa mielikuvituksensa lentää vaikka mihin saakka. Pääasia on, että päätät kirjoittaa tulevan novellikirjallisuuden helmen, koska tiedämme, että pystyt siihen. Mielikuvitustasi ei rajoiteta, mutta pituuden määrittelem-me valmiiksi. Tekstin tulee olla mahdollisimman lähelle 3000 merkkiä (myös välilyönnit) pitkä. Satakunta merk-kiä suuntaan tai toiseen ei meitä hetkauta, mutta selvästi liian pitkät tai lyhyet tekstit jätämme huomiotta. Lähetä tekstisi 14.5.2010 mennessä sähköpostitse liitetie-dostona (.rtf-tiedostona) Uljaalle osoitteeseen toimitus@uljas.net. Varusta viestin osoitekenttä merkinnällä NOVELLIKIL-PAILU ja kerro meille yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin, sähköposti). Palkintona on Ilosaarirock-lippu sinulle ja kaverillesi. Lisäksi osallistujien kesken arvotaan yllätys-palkinto. Novellien parhaimmiston valitsee raati, jonka muodosta-vat Uljaan toimitus, Joensuun Popmuusikot ry:n tuottaja Katri Kilpiä sekä kirjallisuuden lehtori Elina Arminen Itä-Suomen yliopiston filosofisesta tiedekunnasta. Voittajanovelli julkaistaan 21. toukokuuta ilmestyvässä kevään viimeisessä Uljaassa. Uljas varaa oikeuden myös julkaista osallistujien novelleja verkkosivuillaan tai luo-vuttaa niitä julkaistavaksi Ilosaarirockin verkkosivuilla.

Uljas järjestää yhteistyössä Joen-suun popmuusikot ry:n kanssa kirjoituskilpailun. Kevään ollessa jo pitkällä ja kesän kolkutellessa ovella on aiheena ”Rakkaus luon-

nossa”. Annetun aiheen saa käsittää kirjaimelli-sesti tai antaa mielikuvituksen lentää. Tekstin tulee olla mahdollisimman lähelle 3000 merkkiä (myös välilyönnit) pitkä. Sata-kunta merkkiä suuntaan tai toiseen ei hetkau-ta, mutta selvästi liian pitkät tai lyhyet tekstit jätämme huomiotta. Lähetä tekstisi 14.5.2010 mennessä sähköpos-titse liitetiedostona (.rtf-tiedostona) Uljaalle osoitteeseen toimitus@uljas.net. Varusta viestin osoitekenttä merkinnällä NOVELLIKILPAILU ja kerro meille yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin, sähköposti). Palkintona on Ilosaarirock-lippu sinulle ja kaverillesi. Lisäk-si osallistujien kesken arvotaan yllätyspalkinto. Novellien parhaimmiston valitsee raati, jonka muodostavat Uljaan toimitus, Joensuun Popmuusikot ry:n tuottaja Katri Kilpiä sekä kirjallisuuden lehtori Elina Arminen. Voittajanovelli julkaistaan 21. toukokuuta il-mestyvässä kevään viimeisessä Uljaassa. Uljas varaa oikeuden myös julkaista osallistujien novelleja verkkosivuillaan tai luovuttaa niitä julkaistavaksi Ilosaarirockin verkkosivuilla.

Let’s Besserwisser visailun oikea rivi: X1X22. Onnea voittajille!

Novellikilpailu:

Rakkaus luonnossa

– Matti Tapaninen

Oikeat vastakset seuraavalla sivulla.

Mainoksia Mainoksia

28 29Uljas 4 | 27. 4. 2010 Uljas 4 | 27. 4. 2010

Mainoksia Mainoksia

�0 Uljas 4 | 27. 4. 2010 �1Uljas 4 | 27. 4. 2010

Mainoksia

�2