Itä-Suomen ylioppilaslehti

2014

9

Itku & nauru

ISYY:n jäsenmaksuun 12 euron korotus >> 4-5Maksuton koulutus murenee, mutta ei niin pahasti kuin pelättiin >>6-7

Untitled-1 1 18.8.2014 11:47:49

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

Taitto Patrik Eronen

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 988 0408valto.merta@uef.fi

Marko Nyyssönen050 463 7535

marko.nyyssonen@isyy.fi

KansikuvaPasi Huttunen

Alku ”Jos tentti ahdistaa niin muistakaa, että kaikki muu on vielä hyvin.

Vuosi fi naalissa

Toistakin kohden

Pääkirjoitus | Uljas linja

ISYY:n vuoden 2015 hallitukseen valittiin historian ensimmäinen ul-komaalainen opiskelija. Hän aikoo puuttua suomalaisten ja muiden rakenteelliseen eriyttämiseen.

Pänniikö joulusiivous? Kerromme, kuinka siitä selviää hajoamatta henkisesti ja fyysisesti. Esimerkliksi vaniljasokeri auttaa yllättävällä tavalla.

30 prosenttia korkeakouluopiskelijoista jännittää esiintymistä ja jopa joka kolmas pelkää sosiaalisia tilanteita. Pahimmillaan tämä pysäyttää opinnot. Apua on onneksi saatavissa.

Talouspolitiikan trendi näyttää kääntyvän elvytystä suosivaksi. UEF:n kansantaloustietei-lijät Timo Tammi ja Matti Estola pitävät sitä järkevänä suuntana.

Joensuusta kuolee radiokanava Oi fm ja nuorille on taas yksi väylä vähemmän oppia media-alan taitoja. Nuorisomediatoimijoiden valtakunnallinen yhteistyö voisi auttaa ahdin-gon helpottamisessa.

ISYY aikoo käynnistellä kulttuurikaveri-ver-koston. Kulttuurikaverit opastavat kulttuurin pariin samaan tapaan kuin liikuntatuutorit kannustavat liikkumaan.

8-9

24-25

14-15

12-13

22-23

20-21Sisällys | <3

@Pet-ri2020: War on

Universaali, muttei puhki-kulutettu totuus on, että olimme miehiä tai naisia, Romuluksia tai Remuk-sia, niin me kaipaamme

tavallaan ikuisesti tissiä takaisin suuhun. Lapsi oppii ensi henkäyksillä hakemaan huomiota. Se on elinehto. Parkaisu on pahan olon merkki, ja siihen reagoidaan, huoltaja reagoi. Ehdollistumme, ja se on ensi asia jonka opimme, uusi parkaisu: tissi tulee taas suuhun, kuten tilattu. Tar-peen ja tyydytyksen vuoropuhelu. Vatsa täynnä on hyvä ja harmoninen uinahtaa. Ei huolta.

Ristiriitoja tyydytyksen esteenä sitten opettelemme ajassa hyväksymään. Huol-tajat etääntyvät välittömästä läheisyy-destä. Joutuu oppimaan lisää, poisoppi-maan. Kärsivällisyyttä, itsehillintää, tissi muuttuu muuksi, mutta huomion tarve säilyy, ja sitä säilytämme. Hyvä niin, se saa hakeutumaan toisiamme ja kaltaisiam-me kohden. Ymmärryksen lunastus saa asioiden, uran, ystävyyden ja ylipäätään minkään tavoittelun mielekkääksi. Lii-tymme hetkittäin, joskus harvoin emme ole yksin.

Tässä lehdessä aihetta sivutaan äärim-mäisen löyhästi kahdessa artikkelissa.

I love arki –sivusto on YTHS:n vastaus lisääntyneisiin yhteydenottoihin ja ongel-miin arjenhallinnan kanssa. Arki on suuri ristiriita. Toisaalla on median kuvastot kiillotetusta parmankinkun tuoksuises-ta ja kuohuviinin viilentämästä arjesta, toisaalla pakkoavioliittomme omaan itseemme, ja sen tuoma karu ymmärrys valoista ja synkkyydestä. Joskus medi-alukutaitomme saattaa pettää kriittisellä hetkellä ja unohdumme tuntemaan ja luulemaan, että median antamassa kuvas-sa olisi jotakin totta, yleistä normia, ja vain me yksin huolinemme.

Kulttuuriantropologi Taina Kin-nunen nousi tiedemaailmalle tutuksi soluttautumalla 90-luvulla bodareiden joukkoon ja pään sisään. Kinnunen pani merkille, että monet kehonrakentajat pyrkivät kuntosaliharjoittelulla välttä-mään tavallisuutta, sillä tavallinen vartalo edusti vähään tyytymistä ja tylsyyttä.

Ristiriidat, niistä meidät on tehty. Kun me sitä eheyttä kuitenkin taval-la tai toisella haikailemme, niin ehkä ehein kohta meissä onkin tolkuttomien ristiriitaisten taajuuksien yhteinen sointi, joista persoonamme muodostuu. Kylmää päätä ja lämmintä sydäntä, sekä rauhaa mallintavaa, ristiriitaista ja värikästä joulua kaikille.

Jarkko Kumpulainen

”Lehdessä aihetta sivutaan äärimmäisen löyhästi.

Humoro nigra | Saimme maailman uskomaan, LOL, että maas-samme asuu joulupukki, silti suurlähettiläs Bruce Oreck suomii meitä kyvyttömyydestä kertoa tarinoita. Hyvää joulua!

2 3Uljas 9 | 12. 12. 2014 Uljas 9 | 12. 12. 2014

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan jäsenmaksu heilahti edustajiston päätök-sellä joulukuun alussa 126 euroon. His-toriallisen korkea 12 euron kertakorotus juontaa juurensa viime kevääseen, jolloin Kataisen hallitus päätti leikata Ylioppi-laiden terveydenhoitosäätiöltä (YTHS) ja opiskelija-asunto säätiöltä vuokratukia yhteensä 5,9 miljoonaa euroa.

Leikkausten seurauksena YTHS ko-rotti ylioppilaskunnilta perimäänsä opis-kelijakohtaista jäsenmaksua 10 eurolla. Sen myötä ISYY:lle tipahti syliin yli 120 000 euron vuosittainen lisämaksu.

”Summan pois ottaminen normaali-toiminnasta olisi ollut äärimmäinen lovi perustoimintaan. Siinä olisi joutunut miettimään prioriteetteja, että mistä oi-keasti karsitaan, joten ei siinä juuri ollut muita vaihtoehtoja, kuten edustajistokin nyt totesi”, ylioppilaskunnan pääsihteeri Anna-Kristiina Mikkonen kertoo.

Edellisen kerran edustajisto korotti jäsenmaksua noin vuosi sitten kuudel-la eurolla. Syynä tuolloin oli aiemmin tekemättä jätetty indeksikorotus. Nyt kahden euron korotusosaa perusteltiin samoin argumentein. Mikkosen mukaan

tämän hetkinen tavoite on kahden euron vuosittainen korotus, joka on määritelty jo edellisen pääsihteerin toimikaudella. Korotus on suunniteltu kattamaan yleis-tä hintatason nousua.

”Kun kaikki kallistuu kokoajan, niin pieni indeksivara pitää olla, joten pohjaesitys tulee varmaan vuoden päästä olemaan jälleen kahden euron korotus, mutta vaikea vielä ennakoida. Jos näin on, niin esityksen asiasta tekee hallitus ja päätöksen lopulta edustajisto”, Mikko-nen toteaa.

Korotuksesta käytiin edustajiston kesken lähetekeskustelua jo marraskuun alussa, joten nyt tehty päätös nuijittiin pöytään ilman suurempia tunteita. Ensi vuoden talousarviota käsitellessä kerho-toiminnan aktivoimiseen varattu raha kuitenkin poiki äänestyksen. Itä-Suomen vihreän vasemmiston Tuomas Hiltunen esitti hallituksen 1000 euron pohjaesi-tyksen tuplaamista.

”Jos olisimme optimistisia, että kun

budjetoimme 1000 euron sijaan 2000, niin saisimme ehkä lisää kerhotoimi-joita ja ISYY:läisiä”, Hiltunen perusteli esitystään.

Äänestys taipui hallituksen esityksen kannalle äänin 18-13.

Kokonaisuudessaan ylioppilaskunnan tulos on jäämässä edellisten vuosien tapaan ylijäämäiseksi. ISYY pyörittää vuosittain noin 1,5 miljoonan euron budjettia.

Gallup

Mitä toivot Joulupukilta ja miksi ?

Joensuu

Savonlinna

Tekijät: Suvi Vähätalo, Heidi Hänninen & Anna-Maria Tenhu

Emma AuramoLuokanopettaja, 2.vsk.

- Toivoisin ulkoilupukua, jossa sekä housut että takki ovat samaa sarjaa. Tähän mennessä olen yhdistellyt erilaisia ylä- ja alaosia, joten olisi mukavaa saada yhtenevä puku.

Konsta KauppinenLuokanopettaja, 1.vsk.

- Toivon jotain omatekemää, koska se on merkityksellisempää ja sellaiselle lahjalle osaa antaa ihan erilaisen arvon.

KuopioReetta VenäläinenFarmasia, 1.vsk.

- Toivon Muumilaattoja, koska viiden vuoden päästä on tiedossa kylpyhuo-neremontti. Laattoja ilmestyy kaksi kuukaudessa ja siihen mennessä ehtisi kerätä Muumipuun.

Vilma WestersundFarmasia, 2.vsk.

- Paljon hyvää ruokaa. Ja viinaa. Koska olen opiskelija ja köyhä.

Kova vai pehmeä paketti?

UEF urut | vaikuttava eriarvoisuus

”Paikallisyhteisöjen ääntä tulisi kuulla enemmän

Essi LinnavirtaBiologia, 1.vsk.

- Toivon sähköhammasharjaa,koska sellaista ei minulla tällä hetkellä ole ja sitä on kehuttu mainoksissa.

Heidi EkmanHistoria, 1.vsk.

- Toivon joulupukilta imuria,koska on in-hottavaa kun sitä ei minulla tällä hetkellä ole.

”Kun kaikki kallistuu kokoajan, niin pieni indeksivara pitää olla, joten pohjaesitys tulee varmaan vuoden päästä olemaan jälleen kahden euron korotus.

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta leipoi kasaan seuraavan vuoden talousarvion joulukuun alussa. Kättä väännettiin kerhoille myönnettävän rahan määrästä. Punaiset laput tarkoitti-vat hallituksen esittämän tuhannen euron puoltamista.

1Uutinen #

Itä-Suomen yliopiston on nimittänyt filosofian tohtori Anssi Lehikoisen Professor of Practice –tehtävään. Lehikoinen on Rocsole Oy:n perustaja ja yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Itä-Suomen yliopiston tutkijana hän on työskennellyt vuosi-na 2007-2012. Uudessa tehtävässään hän toimii innovaatiojohtamisen, etenkin tutkimuksen kau-pallistamisen osa-aikaisena professorina. Tutki-mustulosten hyödyntämisen edistämisen suhteen Lehikoisen harteille lasketaan kovat odotukset.

”Professori on akateemisen yhteisön arvoste-tuin nimike. Professor of Practice -tehtävään otet-

tavalta odotetaan sen mukaista osaamista, vaikka käytäntöpainotteisuudessaan tehtävä poikkeaakin sekä niin sanotun täysprofessorin että urapolku-järjestelmässä käytössä olevan apulaisprofessorin tehtävistä ja kelpoisuusehdoista”, rehtori Perttu Vartiainen sanoo.

Lehikoinen on valmistunut diplomi-insinöö-riksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Hän on väitellyt filosofian tohtoriksi sovelletusta fysiikasta Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2012.

Pasi Huttunen

Tuloerojen kaventaminen kiihdyttäisi talouskas-vua, koska alempien tuloluokkien koulutusmah-dollisuudet heikkenevät tuloerojen kasvaessa, OECD:n tuore tutkimus toteaa.

Suurin yksittäinen vaikuttaja talouskasvun hidastumisessa on tutkimuksen mukaan syvene-vä kuilu alemman keskiluokan ja pienituloisten kotitalouksien sekä muun yhteiskunnan välillä. Eriarvoisuuden lisääntymisen arvioidaan heiken-täneen talouskasvua Suomessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Meksikossa ja Uudessa See-lannissa kasvun arvioidaan heikentyneen jopa yli kymmenen prosenttiyksikköä.

Tutkimuksen mukaan eriarvoisuus heikentää talouskasvua, koska alemman keskiluokan ja

pienituloisten perheiden lasten ja nuorten mah-dollisuudet kouluttautua ovat huonommat. Tämä vaikeuttaa sosiaalista liikkuvuutta ja osaamisen kartuttamista.

”Tämä vaikuttava todistusaineisto todistaa, että kasvavaan eriarvoisuuteen puuttuminen on elintärkeää vahvan ja kestävän kasvun varmistami-seksi”, OECD:n pääsihteeri Angel Gurría toteaa.

Tutkimuksessa huomautetaan vielä, että ei ole löydetty todisteita siitä, että hyvin suunniteltu ja toteutettu verotus ja sosiaaliturva haittaisivat taloudellista kasvua.

Pasi Huttunen

Ympäristöpolitiikan tutkimus Itä-Suomen yliopis-tossa on saanut tunnustusta yhteiskunnallisesta vaikuttavuudestaan. Suomen akatemian palkinto myönnettiin 27. marraskuuta akatemiatutkija Irmeli Mustalahdelle, kansainväliseen ympä-ristöhallintoon ja –politiikkaan erikoistuneelle tutkijalle Itä-Suomen yliopistosta.

”Palkinto merkitsee minulle paljon tutkija-na, koska se nimenomaan on yhteiskunnallinen vaikuttavuus, joka minua motivoi. Se on tärkeää myös siksi, että me emme luo patentteja tai uusia suoria ratkaisuja, vaan tietoa, jota päättäjät toivot-tavasti pystyvät käyttämään hyödyksi”, Mustalahti toteaa.

Mustalahti tutkimusryhmineen tekee tällä hetkellä vertailevaa tutkimusta vuorovaikutteisen hallinnon toteuttamisen mahdollisuuksista ja haasteista liittyen metsäkadon ja metsien heikke-nemisen hillitsemiseen Tansaniassa, Nepalissa,

Meksikossa ja Laosissa. Metsät ovat toisaalta tärkeitä hiilinieluja, mutta toisaalta ne ovat paikal-lisille asukkaille elintärkeä tulonlähde.

”Tutkin sitä, mitä mahdollisuuksia kansalai-silla on osallistua ja vaikuttaa luonnonvarojen hallintaan ja käyttöön. Työryhmäni keskeinen tutkimuskysymys kuuluu, voidaanko kansalainen asettaa keskiöön ja toteuttaa luonnonvarahallin-toa vuorovaikutteisesti. Paikallisyhteisöjen ääntä tulisi kuulla enemmän”, Mustalahti kuvailee.

Mustalahti korostaa, että on tärkeää järjestää rahoitusta lahjakkaille opiskelijoille ja tutkijoille.

”Uskon, että heidän kauttaan niin sanottua vuorovaikutteista luonnonvarahallintoa saadaan kehitettyä ja jalkautettua eri puolilla maailmaa”, hän toteaa.

Pasi Huttunen

Ensimmäinen Professor of Practice UEF:iin

OECD: Eriarvoisuus heikentää talouskasvua

UEF:n tutkija palkittiin vaikuttavuudesta

Jäsenmaksu nousee 12 eurolla

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä leikattu vuokratuki tuli nyt edustajiston päätöksellä opiskelijoiden maksettavaksi. En-si syksynä Itä-Suomen yliopiston opiskelija maksaa ylioppilas-kunnan jäsenmaksua yhteensä 126 euroa. – Jarkko Kumpulai-nen, teksti & kuva

4 5Uljas 9 | 12. 12. 2014 Uljas 9 | 12. 12. 2014

Koulutuksen maksuttomuus murenee, mutta sentään vain pienen hakija-maksun verran. Hallitus taipui opis-kelijaliikkeen paineen alla eikä näillä näkymin esitä eduskunnalle lukukau-simaksuja EU- ja ETA-maiden ulko-puolelta tuleville opiskelijoille. Syynä on hallituksen sisäinen erimielisyys asiasta.

”Ilokseni voin todeta, että näyttää hyvin epätodennäköiseltä, että asiaa vietäisiin eteenpäin, koska siitä ei ole yksimielisyyttä”, ministeri Carl Hag-lund (RPK) totesi Helsingin Sanomille.

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen opiskelijakuntien liitto SA-MOK ovat tyytyväisiä lukukausimaksu-jen hylkäämisestä. Liitot toivovat myös seuraavan hallituksen pitävän kiinni maksuttomuudesta.

”Lukukausimaksut olisivat olleet myrkkyä niin korkeakoulujen rahoituk-selle ja kansainvälistymiselle kuin koko kansantaloudelle”, SYL:n hallituksen väistyvä puheenjohtaja Piia Kuosma-nen sanoo.

SYL tuomitsi lausunnossaan anka-rasti esityksen lukukausimaksuista. Liitto totesi, ettei koulutuksen mak-suttomuutta rikkovaa periaatetta voida hyväksyä missään olosuhteissa ja vaati ministeriön ehdotuksen etenemisen pysäyttämistä.

Pieni pala maksuttomasta koulu-tuksesta silti nakerretaan. Käyttöön aiotaan ottaa noin sadan euron suurui-nen hakemuksen käsittelymaksu jos hakijan yliopisto-opintoihin oikeuttava tutkinto on suoritettu EU- ja ETA-alu-een ulkopuolella. Vielä viime keväänä hakijamaksuja suunniteltiin kaikille, jotka ovat suorittaneet tutkinnon ul-komailla, myös unionin talousalueella. SYL:n hallituksen jäsen Hilkka Kemppi kritisoi hakijamaksuja voimakkaasti

syyskuisessa kirjoituksessaan. Hänen mukaansa kyseessä on sakko kansainvä-listymisestä.

SYL:n puheenjohtaja vuonna 2015 Jari Järvenpää vahvistaa, että SYL vastustaa edelleen hakijamaksujen käyttöönottoa.

”Meidän nähdäksemme ei ole mitään järkevää syytä ottaa niitä käyttöön. Ne voivat muodostaa esteen joillekin ha-kijoille. Käsitykseni mukaan yliopistot ovat itsekin olleet tätä mieltä”, hän toteaa.

Järvenpää toteaa, että nyt kun halli-tus on antanut esityksensä, on hakija-maksujen torppaaminen vaikeaa.

”Viesti on aika selvä, ettei asiasta enää eduskunnassa juuri keskustella, joten kyllä ne vaikutusmahdollisuudet nyt ovat aika pienet. Paitsi jos esitys kaatuu perustuslakivaliokuntaan, mikä on ihan mahdollista”, hän arvioi.

Hakemusmaksu ei ole sidottu kan-sallisuuteen. Järvenpää korostaa, että sen joutuu maksamaan myös suomalai-nen, joka on käynyt koulunsa Euroopan talousalueen ulkopuolella. Maksuja aiotaan periä ensimmäistä kertaa syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen haettaessa. Hakemusten käsittelymak-suista arvellaan kertyvän noin 800 000 euroa vuodessa. Summalla on tarkoitus kattaa opiskelijavalintojen aiheuttamia kustannuksia.

Kampus

Maisterimittainen lippu

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Pasi H

uttu

nen

, teksti & ku

va Jarkko

Ku

mp

ulain

en, teksti &

kuva

Ainejärjestöt elävöittävät kulkueen

JOENSUU Iso lippu vaikuttavine tankoineen ja nuppeineen sopii astaloksi tilanteeseen kuin tilanteeseen. ”Melko painava on”, ISYY:n hallituksen jäsen Antti Saarelainen toteaa poseeratessaan. Lippu-projekti laitettiin alulle ISYY:n alkuhämärissä viisi vuotta sitten ja hiljattain liput saapuivat kampuskaupunkeihin. Yhtä kauan kestää maisterin tutkinnon tekeminen tavoiteajassa. Ylioppilaskunnan merkkiohjesäännössä seisoo lakonisesti ”Ylioppilaskunnalla on lip-pu. [Tähän lipun määritelmät].” Seuraavaksi sorvataan määritelmät.

Jarkko K

um

pu

lainen

teksti & Lau

ra Pu

lkka, kuva

Raita huutava hallitus

TekstaripalstaÄlä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09.

KUOPIO Kaikilla kolmella kampuksella kunnioitettiin jälleen maamme itsenäisyyspäivää soihtukulkueella. Kuopiossa noin 170 opiskelijaa marssi Kasarminpuistosta sankarihautojen kautta kaupungintalolle. Etunenässä kulki Suomenlippu, mutta vuodesta 2012 kulkueeseen on antanut väriä myös kampuksen ainejärjestöjen liput. Järjestösihteeri Sirpa Riston mukaan ainejärjestöjen vahvem-pi mukaantulo on yli kaksinkertaistanut osallistujamäärän. Mukana on vuosittain myös paljon vaihto-oppilaita, joille kulkue on Riston mukaan elämys.

KUOPIO Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan uuden halli-tuksen puheenjohtaja Juho Pulkka kiihotti hallituskumppaninsa spontaaniin rai-huutoon välittömästi valituksi tultuaan. Uuteen hallitukseen kuuluvat vasemmalta alkaen Heljä Hietala, Maria Jauhiainen, Tuomas Hiltunen, Pia Tiainen, Juho Pulkka, Roope Pellinen, Sami Gabbouj ja Arshad Haroon. Kuvasta puuttuu Antti Kurronen.

Pöytälaatikot auki. Uljas julkaisee runoja ja lyhyitä tekstejä. Lähetä osoitteeseen toimitus@uljas.net

Lukijalta

”Viesti on aika selvä, ettei asiasta enää eduskunnassa juuri keskus-tella, joten kyllä ne vaikutusmahdollisuudet nyt ovat aika pienet.

2Uutinen #

Far away echoed my voicePrepared like a decisive hunterscouring the forest of the worldFor a fine pebble very desirableDiving far across the AtlanticSeeking a pearl so preciousSpit of disdain across my faceLaceration upon my heartWords of ignominy Told to my faceFilthy shadow chasing the anointed

The brand that stuck to my worldGiving up the searchThe negative thought hastily rebukedUntil there cameThe bright shining roseCrossing the dishonoured pathBringing to birth a new hopeOne that is sure and bright.

Adekunle Oluseyi Afolabi

Ollaan riippuvaisia istukastaja sen aineenvaihdunnastavaan ei oikeat hormonit hyrrääkun aflatoksiini tai tupakka jyllää On homemyrkky aflatoksiini B1ja tupakan tahtoisin jo kielletyksiTutkivat tupakkaa genomiikan menetelmillätai istukan proteomiikan, en ymmärrä milläPahasta on, sen selville saivathappiannokset vääriä, suuret on vaivatNiin jos jatkuu, me heikoiksi jäämmesiispä nyt tupakkaa vähentäkäämme Istukkasolujen viljelmillälaboratorion lasipedillä

selvisi AFB1:n vaikutuksetaineenvaihdunnan sekoituksetkuljetusproteiineja ja entsyymejäsinne tänne kun viuhuuistukan päässä ihmettelijäavuttomana vain riutuu Katsokaa siis, mitä suuhunne paattetupakkaa, hometta, syövän vain saatteja lapsenne kohdussa kauheita kärsiivakaata kasvua myrkyt vain järsii

LÄHDE: UEF väitöstiedote 10.10.2014: Raskauden aikainen tupakointi ja aflatoksiini B1 häiritsevät istukan aineenvaihduntaa

THE CHOICE

Sikiöiden protesti

Miksen saa susikyytejä aamuluennoille vaikka maakunnassa on susia? Kauhea sää.

On se kumma kun meillä valtaa pitää tuollainen nomenklatuura, että riviedaattori saa tie-tää Ellin osakkeen myynnistä yhtä hyvin kuin Neuvostoliitossa. Onneksi YYA-sopimuksen nojalla ISYYH 2015 pj-paikka kuuluu kepulle. t. Pientilallinen Polvijärveltä

Miksi Uljaksen sivut kaatuilee koko ajan? Tehkää jotain!

Who is this Haroon and what are his views on free higher education?

Opiskelijaliikkeelle erävoitto maksukamppailussa

SYL sai tahtonsa läpi kun lukukausimaksut tyssäsivät halli-tukseen, mutta sadan euron hakijamaksu livahti takaovesta. –Pasi Huttunen, teksti & Sakari Röyskö, kuva

SYL:n puheenjohtaja vuonna 2015 Jari Järvenpää ei keksi järkevää syytä hakijamaksujen käyttöönottamiseen. Uhkana on, että se muodostaa esteen osalle hakijoista.

Sykettä Susirajalla hankkeen liikunta-kalenteri on avattu osoitteessa sykettä.fi. Uudistuneen korkeakoululiikunnan tarjonta on siellä tarkasteltavissa. Sykettä

–hankkeen tavoitteena on saattaa liikun-tapalvelut valtakunnallisten korkeakou-luliikuntasuositusten tasolle. Liikunta-palvelujen muuttuminen maksulliseksi

on ehtinyt jo kuohuttaa isyyläisiä, mutta liikuntasuunnittelija Heli Aalto vakuut-taa, että maksullisuuden myötä myös tarjonta on parantunut ja runsastunut.

Uusittu liikuntakalenteri auki

Pyöräilyolosuhteet Kuopiossa harppasivat pienen askeleen eteenpäin. Katetut, runkolu-kittavat pyöräparkit Kuopion Technopoliksen päärakennuksen saavat kiitosta kuopiolaisilta pyöräilyaktiiveilta.

”Tämä on hyvä alku Technopoliksen tilojen yhteydessä! Tästä voisivat ottaa monet muutkin mallia, kuten esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala”, kuopiolainen pyöräilyaktiivi Ari Paanala toteaa.

Paanalan mukaan runkolukittavat paikat ovat monella tapaa hyviä, koska ne pystyvät oikein

käytettynä ottamaan ison määrän pyöriä ja ne eivät vahingoita pyörien levyjarruja tai pinnoja. Pyörät pysyvät pystyssä ilman omaa jalkaa ja runkolukittua pyörää on vaikea varastaa.

”Englannissa on tutkittu, että pyöräilyn edis-täminen ja pyöräpaikkojen tuominen kaupalli-seen keskustaan kasvattaa kivijalkakauppojen liikevaihtoa jopa 20 prosenttia. Suomessa on tehty samankaltaisia selvityksiä”, Paanala lisää.

Pasi Huttunen

Kuopion Technopoliksen pyöräparkille kiitosta

6 7Uljas 9 | 12. 12. 2014 Uljas 9 | 12. 12. 2014

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen johdossa aloittaa ensi vuonna Kuopion kampuksella opiskeleva Juho Pulkka (Keskeiset). Hallituksen ensim-mäisenä ja toisena varapuheenjohtajana toimivat Tuomas Hiltunen (IViVa) ja Roope Pellinen (sit.). Hallituksen jäseniksi valittiin Sami Gabbouj (sit.), Arshad Haroon (sit.), Heljä Hietala (Puolueettomat), Maria Jauhiainen (Puolueettomat), Antti Kurronen (Oi-keat) ja Piia Tiainen (sit.).

”Keskeinen ohjenuora tämän vuoden hallitustyöskentelyssä on edustajiston toimintasuunnitelmaan kirjaama projek-ti, jossa pyritään tekemään ylioppilaskun-ta jäsenilleen kotoisammaksi”, Pulkka

kertoo heti valintansa jälkilämmöissä. Hallitustyötä värittävät kevään edus-

kuntavaalit sekä kansainvälisyyden ja yritysyhteistyön kehittäminen. Hallituk-seen valittu Arshad Haroon on lähtöisin Pakistanista ja hänen pääkielensä on englanti. Haroon samoin kuin Pulkka ko-kevat, että aika ei ollut kypsä vielä viime vuonna. Silloinkin ehdolla oli hakija joka ei puhunut suomea.

”Olen kiitollinen ystävälleni Sarang Qazialle joka loi pohjaa ajatuksen kypsy-miselle. Tiedän, että edustajisto ja halli-tus alkoivat tämän seurauksena miettiä, että kun joku hakee tänä vuonna, niin tulevina vuosina hakijoita on useampi”, Haroon kuvailee.

Kansainvälisiä asioita ollaan hallituk-sen laittamassa kahden jäsenen vastuul-le. Suomea äidinkielenään puhuva hoitai-si valtakunnallisen kv-edunvalvonnan ja Haroon puolestaan kehittäisi kampusten ulkomaalaisten opiskelijoiden edunval-vontaa ja toimintaa.

”Itse ulkomaalaisena opiskelijana koen, että suhteessa paikalliseen kult-tuuriin on vielä suuri railo. Oleellisin kysymys kuuluu kuinka saamme vaihto-oppilaat kiinnostumaan uusien asioiden oppimisesta ja suomalaisesta kulttuuris-ta”, Haroon pohtii.

Haroon viittaa puhuessaan jo aiem-min Uljaassa määrittelemäänsä vakiintu-neeseen vaihto-oppilaskulttuuriin, jossa vaihtarit pyörivät omissa ryhmissään, ja kosketus Suomeen ja kulttuuriin jää lopulta hyvin pintapuoliseksi. Haroonin mielestä eriytyminen on rakenteellista: bileet ja tapaamiset järjestetään liian usein kahdelle kohderyhmälle. Kuopiosta hän löytää esimerkin Kallaveden ristei-lystä, joka järjestetään vaihto-oppilaille heti saapumisen jälkeen.

”Siellä vietetään neljä tuntia uusien ihmisten kanssa ja tutustutaan, luodaan ensimmäiset suhteet, mutta miksi nuo uudet ihmiset ovat kaikki vaihto-oppilai-ta”, Haroon kysyy.

”Kun laitetaan kansainvälisiä opiskeli-joita yhteen, he muodostavat ja vahvis-tuvat ryhmänä, samoin käy suomalaisille opiskelijoille. Näin näemme vahvoja suh-teita ja ystävyyksiä ryhmien sisällä, mutta ovatko ne linkittyneet? Eivät, koska toiminta on rakenteellisesti eriyttävää”, Haroon painottaa.

Sonja MutanenMediakulttuuri- ja viestintä

” Minun villasukkani ovat edesmen-neen mummoni minulle tekemät ja minulla on näitä iso laatikollinen, samoin siskollani ja äidilläni on myös. Mummoni neuloi sukkia aina yhdet parit yhden Emmerdale-jakson aikana, ja niitä on kyllä nyt loppuelämäkseni. Jalassa olevat sukkani ovat neljä, viisi vuotta vanhat

Patrik EronenSiviilipalvelusgraafikko, ISYY

” Minun villasukkani ovat tällaiset ar-meijanvihreät, isänmaatani nyt vuoden verran palvelleet sukat, jotka pääsevät kohta viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Nämä ovat mummoni tekemät sukat, ja näillä on tepasteltu noin kymmenen vuoden ajan.

Pinja AhonniskaKäsityönopettaja

” Aloin neuloa poikaystäväni siskon lapselle ristiäislahjaksi pieniä vauvan sukkia, mutta en saanut niitä ajoissa valmiiksi. Ristiäiset on nyt jo vietetty, mutta en ole silti päässyt kantapäätä pidemmälle. Vauvan jalat kasvavat niin vauhdilla, että nämä alkavat kohta jäädä jo pieniksi, ja minun piti etsiä niille joku muu tarkoitus. Sellainen löytyi lankatöiden opintojaksolta, neulon nyt sukat loppuun siellä opetusmateriaaliksi. Vähän minua kyllä harmittaa, olisihan minun varmaan käsityöopettajaopiskeli-jana pitänyt saada sukat ajoissa valmiiksi!

Täytyy myös keksiä vauvalle jotakin muuta joululahjaksi.

Iida LevänenKotitaloudenopettaja

” Mummi neuloi minulle nämä villa-sukat vuosi sitten syksyllä, kun muutin Savonlinnaan opiskelemaan. Sukat ovat moniväriset, raidalliset ja iloiset, jotta ne piristäisivät minua yksinäisinä iltoina. Ne ovatkin lievittäneet koti-ikävää tosi hyvin. En halua pukea niitä kouluun, etteivät ne vain mene pilalle ulkokenkien sisällä. Kotona ne sen sijaan toimivat loistavina lämmittäjinä näin iltojen viiletessä. Mummi neuloo aina villasukkia, ja oikeastaan odotankin niitä häneltä lahjaksi, sillä ne ovat aina yhtä ihania! Toivottavasti itsekin joskus

tulevaisuudessa ilahdutan jälkipolvea itse neulomillani villasukilla, ainakin minulle näistä on ollut paljon iloa ja on tärkeää, että ne ovat juuri Mummin tekemät.

Minun villasukkani

Joensuu

Savonlinna

–Anna-Maria Tenhu, teksti & Pasi Huttunen, kuvat

–Heidi Hänninen, teksti & kuvat

3Uutinen #

Kansainvälisyydelle erityispaino-tus ISYY:n hallituksessa

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan uuden hallituksen puheenjohtajaksi valittiin edellisen hallituksen varapuheen-johtaja Juho Pulkka. Edustajisto teki historiaa nimittämällä jä-seneksi aikojen ensimmäisen ulkomaalaisen opiskelijan. – Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

ISYY:n uuden hallituksen Arshad Haroon pitää varmana, että tulevassa hallitustyöskentelyssä tullaan sujuvasti puhumaan sekä englantia että suomea. Taustalla on luottamus muihin hallituksen jäseniin ja heidän kielitaitoonsa. Haroonilla on vakaa aikomus oppia myös itse suomenkieltä hallitusvuoden aikana.

Rajeswari SankaranarayananMaster’s Degree Program in Public Health

” Jaloissani olevat villasukat olivat lahja, jonka sain viime jouluna lahjaksi eräältä vanhalta rouvalta. Rouva on ystäväni täällä Suomessa. Hän teki itse monta paria sukkia ja jakoi niitä sitten muille. Myös minulle hän halusi antaa yhden sukkaparin.

Kuopio

Riikka KirjavainenFarmasia

”Uskoisin, että villasukkani ovat isovanhempieni tekemät. Nämä ovat varmaan 25 vuotta vanhat. Itse osaan neuloa hyvin heikosti ja yritän pärjäillä saaduilla villasukilla mahdollisimman pitkälle. Villasukat ovat käytössä ym-päri vuoden, sillä hyvin ilmastoidussa Opparissa opiskellessa tykkään usein heittää kengät pois.

–Suvi Vähätalo, teksti & kuvat

8 9Uljas 9 | 12. 12. 2014 Uljas 9 | 12. 12. 2014

Ajassa

Itä-Suomen yliopiston väittely-joukkue Joensuu Debate Society perustettiin tammikuussa 2013. Puheenjohtaja Anton Moisseev on ollut mukana alusta asti.

Moisseevilla ei ollut aiempaa kokemusta väittelystä.

”Pyrimme asettamaan Joensuun sekä Itä-Suomen yliopiston maailmankartalle. Olemme kilpailleet eri puolilla Suomea, ja viime keväänä kävimme Tallinnassa. Haluaisimme osallistua tulevaisuudessa isompiin ja kansainvälisempiin kilpailui-hin”

Väittelyssä tärkeää on avoin mieli ja kyky ajatella nopeasti.

”Joskus omaa puheenvuoroa joutuu muuttamaan väittelyn edetessä. Impro-

visointi on tärkeää, samoin yleissivistys. Uutisten seuraamisesta on hyötyä. Puheenvuorosta saa vakuuttavamman, jos se perustuu faktoihin. ”

Moisseev suosittelee väittelyä kenelle tahansa.

”Jokainen voi hyötyä siitä. Väittelyn kehittämiä taitoja tarvitsee sekä yli-opistossa että työelämässä. Väittelyä ei kannata ottaa liian vakavasti. Joskus voi joutua puhumaan sellaisen asian puo-lesta, johon ei itse usko. Väittely on yhtä lailla peliä kuin kilpailua.”

Erityisen hyödyllistä väittely on yliopisto-opiskelijalle.

”Argumentaatiotaidot ovat tärkeitä tenteissä ja opinnäytetöitä tehdessä. Kriittinen ajattelu ja asioiden analysoi-

mistaidot kehittyvät. Lisäksi väittelyhar-rastuksen yhteydessä tapaa älykkäitä ja hienoja ihmisiä. ”

Moisseev valitsee harjoituksiin joukon aiheita, joista osallistujat äänestävät suosikkinsa.

”Hyvä puheenaihe on universaali ja ajaton. ”

Väittelyn tarkoitus on voittaa kuunte-lija puolelleen.

”Taito vakuuttaa on tärkeämpää kuin puheen sisältö. Vakuuttavuudesta ei ole hyötyä, jos sisältö on tyhjää. Puheen esittämistapa vaikuttaa siihen, miten muut suhtautuvat puhujaan. Molemmat ominaisuudet ovat tärkeitä, mutta väitte-lyn ydin on vakuuttavuus.”

Moisseev on ollut kerran tilanteessa, jolloin ei tiennyt annetusta aiheesta mitään.

”Se tapahtui kilpailussa. Silloin pitää vain improvisoida ja puhua aiheesta hy-vin yleisellä tasolla. Myös hyvä valmistau-tuminen auttaa. ”

Suomen väittely-yhteisö on sosiaali-

nen ja pitää jatkuvasti yhteyttä toisiinsa.”Kuopion ja Savonlinnan kampuksilla

ei ole virallista väittelyjoukkuetta, mutta Helsingistä, Turusta, Tampereelta ja Jyväskylästä joukkueita löytyy.”

Joensuu Debate Societyn toimintaan pääsee mukaan menemällä paikan päälle.

”Ryhmä on kaikille avoin, ja Facebook-sivuiltamme löytyy kaikki tarpeellinen. Suosittelen väittelyä kaikille, jotka halu-avat kehittää puhetaitojaan ja kriittistä ajattelua. Väittelemisestä kiinnostu-neiden kannattaa käydä tutustumassa ryhmään sen verkkosivuilla. Väittely on taito, joka opitaan käytännössä.”

Aiempaa väittelykokemusta ei ryh-mään liityttäessä tarvita. Harjoitukset pidetään keskiviikkoisin kello 17.00–18.30 tilassa AU206 tai AU101

Moisseev rohkaisee kokeilemaan väittelyä ainakin kerran.

”Väittely on laji, joka on helppo oppia, mutta vaikeaa hallita”, Moisseev kiteyttää. http://joensuudebate.fi/

Väittelyharrastus valmentaa moneen

Väittelyssä taito vakuuttaa on tärkeämpää kuin puheen sisäl-tö. Vakuuttavuudesta ei puolestaan ole hyötyä, jos sisältö on tyhjää. Väittelyjoukkue Joensuu Debate Society harjoittaa argumentaation klassista taitoa. – Niina Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Joensuu Debate Societyn puheenjohtaja Anton Moisseev kuvailee väittelyä on lajiksi, joka on helppo oppia, mutta vaikea hallita. Sisältö on tärkeää, mutta siitä ei ole paljoakaan hyötyä ilman taitoa vakuuttaa.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Seuraava Uljas ilmestyy 23. tammikuuta.

Lapsen oikeuksien sopimus täytti viime marraskuussa 25 vuotta, mutta Suomi saa edelleen YK:lta noottia sopimuksen puutteellisesta

täyttöönpanosta. Erityisesti puutteita on ollut lasten osallistamisesta arjessa ja päätöksenteossa.

Tämä näkyy myös koulussa. Aihetta käsitteli myös oikeustieteen opiskelijoi-den järjestämä poikkitieteellinen keskus-telupaneeli ’Eikö kukaan ajattele lapsia?’, johon yhtenä panelisteista osallistui lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofes-sori Suvianna Hakalehto-Wainio. Siellä

esille nousi muun muassa opettajien puutteellinen koulutus asiasta. Tämä on myös Hakalehto-Wainion mukaan yksi ongelmakohta.

”Toivoisin että asiasta koulutuksen pi-täisi juristi tai asiasta juridisen koulutuk-sen saanut opettaja. Tällä hetkellä kun on liikkeellä monenlaista populaa. Kyseessä on kuitenkin lakiasia, joten kouluttajan tulisi alan asiantuntija.”

Tämän hetkisen koulutuksen Hakalehto-Wainio näkeekin valitettavan käytännöstä irtaantuneena.

”Ihmiset kyllä tietävät että Lapsen oikeuksien sopimus on olemassa ja sen

sisältökin saatetaan tietää, mutta usein ei hahmoteta kuinka sen tulisi vaikuttaa ihan arkeen,” sanoo Hakalehto-Wainio.

Lasten unohtaminen päätöksenteossa näkyy myös kuntatasolla esimerkiksi kouluverkostopäätöksissä, joilla on suora vaikutus lasten elämään. Päätösten vaikutusta lapsiin ei arvioida käytännössä ollenkaan.

”Lapsilla ovat täysin samat oikeudet kuin aikuisillakin, mutta tämän lisäksi heille on turvattu erikseen oikeus esimer-kiksi leikkiin ja lepoon ja erityiseen suo-jeluun sekä oikeus saada näkemyksensä huomioon otetuksi itseään koskevissa päätöksissä. Nämä asiat ovat kyllä monel-ta osalta hyvin Suomessa ja päätöksetkin usein noudattavat niitä, mutta ne usein tehdään maalaisjärjen pohjalta. Laeissa lasten oikeudet eivät valitettavasti vielä-kään näy,” Hakalehto-Wainio toteaa.

”Peruslähtökohdan tulisi olla, että lasten mielipidettä kysytään aina heitä koskevissa päätöksissä. Tietenkin on sitten kasvatustieteilijöiden ja muiden asiantuntijoiden tehtävä kehittää välinei-tä siihen.”

Myös vanhemmillakin on oma vas-tuunsa asiasta. Paneelissa esille nousikin se kuinka vanhemmat voivat päättää lastensa koulutuksesta aina tämän täysi-ikäiseksi tuloon asti. Tämän vuoksi lasten kuulemisen tulisi olla tärkeää myös kotona.

”Usein vanhemmat kyllä tietävät, että omalla lapsella on oikeuksia, mutta ajoittain heitä tulee myös muistuttaa että samat oikeudet pätevät myös kaikkiin muihin lapsiin. Lapset itse eivät pysty aja-maan omia oikeuksiaan, joten on meidän aikuisten vastuu pitää huoli siitä että ne toteutuvat.”

Kuullaanko lasten ääni todella?

Kouluverkosto sen kun harvenee ja keskustelua käydään jat-kuvasti opettajan oikeuksista rangaista oppilaitaan. Tulisiko päättäjien kuitenkin pysähtyä kuuntelemaan lasten mielipi-dettä? -Anna Utriainen, teksti

Suvianna Hakalehto-Wainio toisi lasten oikeudet tiiviimmin osaksi arkea. Peruslähtökohdaksi hän ehdottaa, että lasten mielipidettä kysytään aina heitä koskettavissa päätöksissä. Tässä on tekemistä sekä kasvatusinstituutioilla että vanhemmilla.

10 11Uljas 9 | 12. 12. 2014 Uljas 9 | 12. 12. 2014

Hyvinvointi

Jännittäminen on meillä kaikille tuttua, mutta joillekin siitä muo-dostuu ylitse pääsemätön ongelma. Osalle jo esitelmän ajatteleminen saa perhoset lepattamaan vatsassa, toiselle taas jo ryhmätyöskentely

herättää ahdistusta.”Läheskään kaikki eivät jännitä

kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi esiinty-misjännityksessä on kyse esiintymisen kokemisesta negatiiviseksi, kun taas sosiaalisten tilanteiden pelossa on kyseessä huomattavaa haittaa aiheuttava pelko yhtä tai useampaa sosiaalista tai suoritustilannetta kohtaan. Ihminen voi siis jopa nauttia läheisten ystävien kanssa vietetystä ajasta vaikka pelkäisikin joitain muita tilanteita”, kertoo YTHS:n psyko-logi Taina Pelttari.

Jännittäminen usein johtaa niin sa-nottuun välttämiskäyttäytymiseen, jossa negatiivisten tunteiden kohdetta aletaan vältellä. Tämä saattaa helposti johtaa esimerkiksi viivästyksiin tai katkoksiin opinnoissa sekä pahimmissa tapauksessa yksinäisyyteen, yleistyneeseen ahdistuk-seen ja masennukseen.

”Siitä usein seuraa että taidot helposti ruostuvat, mikä edelleen nostaa kynnystä kohdata pelon aiheuttaja. Yliopistomaa-ilma on myös sinällään haastava, että suurimman osan ajasta opiskelijat istuvat

hiljaa luennoilla, jonka jälkeen sitten yllättäen oletetaankin heidän pitävän esitelmän.”

Syitä jännittämiselle on monia. Osa niistä on kytköksissä ihmisen tempera-menttiin ja luonteeseen, osa taas aikai-sempiin kokemuksiin.

”Valitettavan usein tulee esille muun muassa huonoja kokemuksia esillä olosta ja koulukiusaamista”, Pelttari toteaa.

Mutta apua on tarjolla. Esimerkiksi YTHS tarjoaa useita eri väyliä avun hake-miseen.

”Meille voi tulla keskustelemaan terveydenhoitajan kanssa tai soittaa mie-lenterveyspuolelle ja sitä kautta hoitaa hoidontarpeen arvioinnin, jonka jälkeen sitten ohjaamme sopiviin palveluihin.”

Jännitysoireilusta kärsiville on myös tarjolla ryhmiä, kuten yliopiston ’Var-muutta esiintymiseen’ –kurssi ja YTHS:n järjestämä Sosiaalisten jännittäjien ryhmä. Lisäksi Nyyti ry:n verkkoryhmät voivat tarjota vertaistukea erilaisissa elämän kysymyksissä ja YTHS:llä pyörii vuosittain Arjen hallinta- ryhmät.

”Tietenkin kannattaa myös kokeilla esimerkiksi ainejärjestötoimintaa ja muita vastaavia ryhmiä, joissa painopiste ei olekaan omassa jännittämisessä vaan muussa toiminnassa,” Pelttari kehottaa.

Nyt jännittääYTHS:n tuoreen tutkimuksen mukaan 30 prosenttia korkea-kouluopiskelijoista jännittää esiintymistä ja jopa joka kolmas pelkää sosiaalisia tilanteita. Joskus tämä johtaa jopa opinto-jen estymiseen. -Anna Utriainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

1. Hakeutuminen ei-mukavuusalueelle ja välttelyn kehän rikkominen.

2. Pienten osatavoitteiden asettaminen, esimerkiksi vieraan ihmisen tervehtiminen tai oman mielipiteensä ilmaiseminen kysyttäessä.

3. Tilanteen helpottaminen esimerkiksi ottamalla luotettu kaveri mukaan.

4. Armollisempi suhtautuminen jännittämiseen, jännittäminen on normaalia eikä tee sinusta huonompaa.

5. Rentoutusharjoitukset, esimerkiksi syvään hengittäminen.

Apua jännittämiseen

”Yliopistomaailma on myös sinällään haastava, että suurimman osan ajasta opis-kelijat istuvat hiljaa luennoilla, jonka jälkeen sitten yllättäen oletetaankin heidän pitä-vän esitelmän.

Arjessa ei aina jaksa. Opinnot on vaikeita eikä jaksa aina edes kiinnostaa. Kaikilla muilla tuntuu me-nevän mittaamattomasti

paremmin. Lopulta ei homma pysy enää hanskassa ja apua pitäisi saada, mutta mielenterveys jonot ovat täältä Kuhmoon.

I love arki -sivusto on YTHS:n vastaus lisääntyneisiin yhteydenottoi-hin ja opiskelijoiden lisääntyneeseen jaksamisen kanssa painimiseen. Sivus-tolla pyritään vastaamaan opiskelijoita vaivaaviin ongelmiin arjenhallinnan suhteen ja muistuttamaan rutiinien merkityksestä, terveydenhoitaja Jonna Kekäläinen selventää.

”Yhteydenotot ovat lisääntyneet paljon viime vuosina ja sätkyssä tulee paljon esiin epävarmuutta jaksamisesta ja valinnoista.”

Kekäläinen kehottaa huomaamaan kuinka paljon omalla toiminnalla voi vaikuttaa omaan mielialaan ja ajatte-luun. Nälkäisenä, väsyneenä ja kiireise-nä maailma ei näyttäydy parhaimpana mahdollisena. Sivusto houkuttelee myös YTHS:n ja Nyytin yhdessä jär-jestämälle elämäntaitokurssille. Pari vuotta pyörineellä kurssilla opetellaan hyvän arjen palasia ja tasapainoista elämää.

”Järjestetään ainakin kerran vuo-dessa ja useammin jos tulijoita riittää.

Halutaan tarjota apua ajatteluun ja elämän pehmeitä arvoja.”

Mikä sitten tekee arjesta ihan supermegahöppelispöppelisiha-naa? Paperilla se kuulostaa aina niin helpolta: enemmän mukavia asioita ja vähemmän stressiä. Kekäläisen mukaan ensimmäiseksi pitäisi hyväksyä elämän olevan valtaosaksi arkea. Koko elämää ei voi suorittaa täysillä, eikä jokaista elämän osa-aluetta optimoida. Opittava päästämään irti niistä asioista, joista ei oikeasti välitä.

”Välillä on ok jäädä sohvalle, vaikka jossain olisikin aivan uskomattomat bileet. Pitää ottaa vastuuta omasta jak-samisesta ja levosta. Jos tentti ahdistaa niin muistakaa, että kaikki muu on vielä hyvin.”

On myös tärkeää muistaa opiskelija-elämän olevan jo valmiiksi täynnä stres-siä ja kriisiä. Ensimmäisenä vuonna pitäisi polkaista uudessa kaupungissa uudet rutiinit, ystävät ja 60 opintopis-tettä. Paineet helpottaa kun muistaa, että syöminen ja juominen on herro-jen työtä, ja huippumallin duuni on näyttää hyvältä. Ne käyttää siihen koko päivän. Meille opiskelijoille maksetaan opintopisteistä. Meidän kannattaisi pitää huoli siitä, että tulostavoitteisiin päästään ja ottaa ylimääräiset asiat vähän kevyemmin.

Arjen pauloissa

I love arki on YTHS:n uusi elämäntaitosivusto, joka kertoo mi-ten arjesta saa maukasta. – Turkka Tuovinen, teksti & Patrik Ero-nen, kuvitus

Turun yliopisto on maailmanluokanmonialainen tutkimusyliopisto, jokatarjoaa haasteellisia työtehtäviä jaainutlaatuisen näköalapaikan suomalaiseen jakansainväliseen tiede- ja koulutusmaailmaan.

The Future is in the East!

MASTER'S DEGREE PROGRAMME IN ASIAN STUDIESCentre for East Asian Studies

Apply now! Application period 1.12.2014-27.2.2015

This programme will add area expertise on the societies, cultures,history, and politics of China, Japan, and Korea to your disciplinaryeducation. These subjects are designed to help you enter relevantprofessions, whether in the public or private sphere, in a globalizedworld where East Asia is clearly one of its most dynamic regions.

The Centre for East Asian Studies (CEAS) is the only academic centre inFinland devoted to the study of contemporary East Asia. CEAS conductsoriginal research and offers multidisciplinary teaching on the region witha focus on social sicences.

Reguirements and further information: http://www.utu.fi/ceasApply via the University Admissions website: http://www.uaf.fi

We are now also on facebook: facebook.com/ceasutu

TURUN YLIOPISTO • UNIVERSITY OF TURKUFI-20014 Turun yliopisto, Finland • www.utu.fiPuhelin +358 2 333 51

12 13Uljas 9 | 12. 12. 2014 Uljas 9 | 12. 12. 2014

Sieltä se joulu pikkuhiljaa taas hiipii. Miten käy, kun kotoa pois muuttanut nuori yrittää selvitä jouluvalmisteluista opiskelijabudjetin rajoissa,

ilman äidin apua? Pohjois-Savon Martat ry:n toiminnanjohtaja ja Pohjois-Savon Marttapalvelut Oy:n toimitusjohtaja, Anne Matilainen ei pidä yleistyksistä ja kumoaa stereotypian uusavuttomasta nuoresta.

”Osa siivoaa tosi näppärästi ja on päässyt nuorena tekemään asioita”, huomauttaa Matilainen. Kaikilta ei arjen pyöritys suju ongelmitta.

”Meidän kulttuurissamme lapsia vähän passataan liikaa. Tekemällähän oppii”, Matilainen toteaa.

Joulusiivous muistuu yleensä mieleen silloin kun on liian myöhäistä. Marttojen lisäksi Leppoisa opas huusholliin -kirjan kirjoittaneet Saara Henriksson ja Aino-Maija Leinonen tarjoavat vinkkejä arjen hallintaan ja ekologiseen siivoukseen. He vakuuttavat, että säännöllinen siivous helpottaa elämää.

”Inhimillinen elämä vaatii, että jotain hommia hoidetaan säännöllisesti”.

Suursiivousta jouluna ei tarvita, jos jaksaa viikoittain tehdä vähän, muistutta-vat Martat.

Siivoaminen ei vaadi järeitä myrkky-kemikaaleja, sillä jo omasta ruokakaapis-ta löytää tehokkaita tahranpuhdistajia.

”Sokeripala toimii keittolevyjen laitoihin, joihin lika jämähtää. Uunin voi puhdistaa mäntysuovalla. Etikalla on kaikki huuhteluaineen hyvät puolet”, vinkkaavat Henriksson ja Leinonen.

Myös Martat suosittelevat tekemään ympäristöystävällisiä valintoja. Kun punaviinilasi kaatuu pöytäliinalle, voi Marttojen neuvoilla kokeilla tahranpois-toon suolaa. Kattilaan pinttyneet ruo-kajäämät saat pois keittämällä kattilassa 2:1 seoksen etikkaa ja vettä, lisäämällä ruokalusikallisen suolaa ja jättämällä liuoksen kattilaan yön yli. Taikaa!

Marttojen mielestä yksi yleisimmistä virheistä siivouksessa liittyy pesuainei-den annosteluun. ”Annostellaan liian paljon. Se on yllättävän pieni määrä mikä riittää”, huomauttavat Matilainen sekä Leena Tiirikainen, joka vastaa Pohjois-Savon Martoissa kotiavun asiakaspalve-lusta.

Monella siivouskaapista löytyy usein toista kymmentä putelia ja purnukkaa puhdistukseen. ”Markkinoilla on ihan lii-kaa pesuaineita. Monesti jo yksi pesuaine riittää”, Tiirikainen opastaa. Molemmat Martat korostavat hyvien välineiden merkitystä.

”Itse panostaisin kunnon välineisiin. Monella opiskelijalla on paljon ääntä pitävä imuri, joka ei edes ime kunnolla”, Tiirikainen harmittelee.

Tuoksu ei takaa puhtautta. Turha siis huijata itseään WC-kukalla ja voimak-kaanhajuisilla pesuaineilla, sillä oikeasti puhdas ei tuoksu miltään. Jos hajut häiritsevät, niitä voi poistaa jääkaapista sitruunanpuolikkaalla. Imurointiin saa tuoksutehoa imaisemalla pölypussiin pari teelusikallista vaniljasokeria tai kar-demummaa. Henrikssonin ja Leinosen mielestä tuoksuja ja joulutunnelmaa voi luoda herkullisella tavalla.

”Tee pipareita, niin kotona tuoksuu hyvältä”.

Markettien muovisille joulukoristeille saa vaihtelua omatekoisilla koristeilla.

”Hienoja ikkunakoristeita saa sitrus-hedelmien siivuista, jotka kuivataan”, Henriksson ja Leinonen vinkkaavat.

Joulukuusi tuo tunnelmaa, mutta ei ole välttämätön. Asuntoon saa joulun tuoksua jo pelkillä kuusen havuilla - eikä neulasiakaan varise niin paljon.

Mikä aiheuttaa kodin kaaoksen? Henriks-sonin ja Leinosen mielestä liika tavara-määrä on ongelmien ydin.

”Ylimääräistä roinaa ei voi järjestää. Siitä voi vain hankkiutua eroon. Kun tavaraa on vähän, jää ihmisille enemmän tilaa.” Myös Martat neuvovat hankkiu-tumaan eroon ylimääräisestä tavarasta esimerkiksi kirpputoreilla. ”Vähemmän on enemmän” -ideologiaa noudattavat Martat vihjaavat, että joululahjaksi-kin voi antaa aikaa, elämyksiä tai itse tehtyjä herkkuja. Viisastu aikaisemmista jouluista: piikkimatot ja aktiivisuusran-nekkeet eivät välttämättä enää ilahduta lahjan saajaa vuoden päästä.

Jouluun kuuluu olennaisesti ruoka. Seitsemän sortin sijaan kannattaa panos-taa ruokalajeihin, joita oikeasti syödään. Käsi sydämellä, meneekö joulunpyhien aikana oikeasti puolen kiloa maksalaa-tikkoa? Perinteitä voi rikkoa ja Matikai-

nen suosittelee, että jokainen saa valita joulupöytään omaa herkkuaan.

”Meillä nuorimmainen pitää keite-tystä possunkielestä ja sitä on sitten joulupöydässä”.

Jos jouluruokia jää yli, ruoat kannat-taa pakastaa. Pakastimen puuttuessa ylimääräinen kinkku sujahtaa esimerkiksi pitsan täytteeksi tai lämpimien voileipien päälle.

Muista ekologisuus myös joulun jälkeen. Kinkun paistolientä ei saa kaataa viemäriin vaan rasva laitetaan sekajät-teeseen tyhjään maitotölkkiin suljettuna. Lahjapapereita ja -pakkauksia voi kierrät-

tää vuodesta toiseen. Tuikkukynttilöiden metallikuoret kuuluvat metallinkeräyk-seen.

Jos joulusiivous ahdistaa, voi helpo-tusta hakea Marttojen ajattelumaailmas-ta: ”Siivoa komerosi, jos aiot viettää siellä joulun”.

Matilaisella on oma vinkkinsä siivouk-sesta ahdistuneelle.

”Sytytä jouluvaloja niin pölyt eivät haittaa niin paljon”. Jouluksi riittää vähempikin jynssäys.

”Itseään ei ole tarkoitus siivota ihan piippuun”, Matilainen muistuttaa.

”Silloin ei jaksa nauttia joulusta”

Joulusiivous muistuu yleensä mieleen silloin kun on liian myöhäistä. Martat ja Leppoisa opas huusholliin -kirjan kirjoit-tajat suosittelevat siivoukseen ympäristöystävällisiä valinto-ja. -Suvi Vähätalo, teksti & Mira Asikainen, kuvitus Siivouksessa vähemmän on enemmän:

pesuaineen yliannostelu pilaa pintoja, huo-nontaa siivoustulosta, ärsyttää ihoa sekä rasittaa ympäristöä ja kukkaroa.

Suosi fosfaatittomia pesuaineita. Fosfaatti rehevöittää vesistöjä.

Vältä kloorattuja desinfektioaineita, anti-bakteerisia aineita ja liuottimia sisältäviä aineita.Kokeile pesupähkinöitä pyykinpesuun.

Poista tahrat mahdollisimman pian.

Suosi kotimaisuutta, ympäristömerkkiä ja täyttöpakkauksia myös pesuaineissa.

Laimenna tiskiainetta sumutepulloon.

Panosta laadukkaisiin välineisiin, puhdis-tusaineita saa edullisemmin: Ruokasooda, etikka, sitruunahappo ja mäntysuopa ovat halpoja.

Vältä selluloosasta valmistettuja rättejä ja rimpsumoppeja. Ne eivät kuivaa tai pese kunnolla, ja alkavat haista alta aikayksikön.

Etikka Ehkäisee ja poistaa kalkkisaostumia, kirkastaa ja poistaa hajuja.

Happamuuden vuoksi ei saa käyttää kaakeli- ja silikonisaumoihin, emaliin, alumiiniin tai marmoriin.

Helposti haihtuvaa etikkaa ei kannata laimentaa kiehuvaan veteen ja pinnat tulee huuhdella käytön jälkeen.

RuokasoodaEmäksisenä tehoaa rasvatahroihin, valkaisee, neutraloi hajuja ja poistaa pinttymiä.

Lisää vinkkejä Marttojen internet-sivuilta www.martat.fi sekä kirjasta Leppoisa opas huusholliin (Henriksson Saara ja Leinonen Aino-Maija, Into-kustannus).

Puhdasta joulumieltä

”Siivoa komerosi, jos aiot viettää siellä joulun.

Ekologisia siivousvinkkejä

14 15Uljas 9 | 12. 12. 2014 Uljas 9 | 12. 12. 2014

Se salikäynti muutti kaiken.Kulttuuriantropologi Taina

Kinnunen ihmetteli, miten jot-kut miehet voivat olla sen nä-köisiä: lihaksikkaita, trimmat-

tuja, suonikkaita – kaikin tavoin erilaisia kuin miehet tavallisesti olivat 1990-luvun alussa. Kinnunen pani merkille, että mo-net kehonrakentajat pyrkivät kuntosali-harjoittelulla välttämään tavallisuutta, sillä tavallinen vartalo edusti vähään tyytymistä ja tylsyyttä.

”Heräsi kysymys, mitä heimoa bodari-miehet ovat”, Kinnunen sanoo.

Alun ihmettelyn jälkeen Kinnunen alkoi tutkia ruumiinkulttuuria Suomessa ja Yhdysvalloissa. Kehollisuus ja suku-puoli ovat hänen erityisiä mielenkiinnon kohteitaan.

”Koen itse olevani erityisen tietoinen omasta vartalostani ja se on jotain, mistä olen yrittänyt pyrkiä eroon. Ehkä minä olen kehollisuuden suhteen erityisherk-kä, onhan sellainen määrittely nykyään olemassa. Katson, että ihmisten ruumiil-lisuus heijastaa perimmäisiä kulttuurisia arvoja.”

Nykyinen terveysteollisuus rantautui Kinnusen mukaan Suomeen noin kolme vuotta sitten. Sittemmin maitorahka on loppunut kaupoista, takapuolen ihannoinnin takia jokainen salipäivä on jalkapäivä, eikä kukaan tunnu liikkuvan muusta syystä kuin ”kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin” takia.

”Fitness on lyönyt läpi voimak-kaammin kuin ikinä olisi voinut arvata. Hyvästä ulkonäöstä on tullut vastuullisen kansalaisen merkki. Aiemmin terveydes-tä, rasvoista ja proteiineista puhuminen oli eksoottista. Nyt jokainen käy salilla ja tietää melkein automaattisesti, mikä on oikeaa ja puhdasta ravintoa. Kauneus ja terveys kelpaavat vain superversioina.”

Fitness on erityisesti nuorten naisten suosiossa ja monia mietityttää, miksi naisten liikkumiseen liitetään aina ulko-näön kohentamisen paine.

Kinnusen mukaan naisille kauneuden-hoito on perinteisesti yksi työ muiden joukossa, jonka hoitaminen ei lopu koskaan. Myös miehillä on paineita olla esimerkiksi lihaksikkaita, vaikka he eivät tekisi mitään ylimääräisillä lihaksilla. Sekä naisiin ja miehiin kohdistuu Kinnu-sen mielestä kulttuurisesti oikeaoppisen sukupuolisuuden paineita.

Nykyisessä fitness-huumassa saattaa unohtua, että pelkästään erottuvat vat-salihakset tai useampi jumppatunti eivät takaa terveyttä. Terveys ja urheilu ovat kaksi eri asiaa. Niin sanotulle tavalliselle ihmiselle melkein kaikessa vähempi voi olla parempi.

”Ammattilaistason kehonrakentajille terveys on vain estetiikan väline. Eräs haastateltava kuvasi, että kun treenates-sa kipu alkaa, silloin alkaa varsinainen hauskuus ja erotellaan jyvät akanoista. Samanlainen kilpaurheilun mielenlaatu on levinnyt myös työelämään”, Kinnunen arvioi.

Useat kokevat, että työpaikan saatu-aan omasta ammatillisesta uskottavuu-desta on pidettävä kiinni huolehtimalla ulkonäöstään. Ikääntyminen ja väsymi-sen merkit eivät saisi näkyä ainakaan johtotason työntekijällä. Ulkonäkö on silti enemmän kuin pysäytetty kuva: se on ilmeitä, asentoja, äänenpainoja ja kykyä olla yhteydessä toiseen ihmiseen.

Tällä hetkellä Kinnunen on mukana työryhmässä, jonka tutkimuksen taustal-la on kehollisuus työmarkkinoilla.

”Rekrytointikonsultteja koskevassa aineistossa kävi ilmi, että ulkonäöstä luetaan paljon asioita. Tehtäviin haetaan

usein hyviä tyyppejä ja hyvää persoonaa, mutta sellaiset ominaisuudet eivät selviä vielä tuijottamalla hakemuspapereita. Psykologisiin soveltuvuustesteihin ei myöskään enää luoteta täysin, ne ovat työnantajalle lähinnä todistusaineis-toa. Konsultit luottavat eniten omaan arvioonsa ja kohtaamiseen työnhakijan kanssa.”

Jos kahden hakijan muodollinen päte-vyys ja työkokemus ovat samalla viivalla, rekrytointikonsultti saattaa pohtia, ar-vostaisiko työnantaja tiettyä ulkonäköä. Tällöin kauniimpi tai komeampi hakija saattaa tulla valituksi tehtävään vaati-mattomamman näköisen sijasta.

Ulkonäön ja kommunikointitaito-jen korostumiseen on syynsä. Talous perustuu yhä enemmän asiantuntija- ja palveluntuotantoon, jolloin teknisen osaamisen lisäksi on tunnettava asiakas-palvelua.

”Niin sanotuille nörteille ei oikein ole enää puhtaita asiantuntijatöitä, jokaisen on osattava lisäksi palvella asiakasta. Tekniikan kehittyminen on johtanut vuo-rovaikutustaitojen korostumiseen.”

Vaikka perinteisen ruumiillisen työn mer-kitys on vähentynyt, ihmiset haluavat silti näyttää siltä, että he tekisivät ruumiillista työtä. Kinnusesta kehityksen suunta on hieman huvittava.

”Me näemme koko elämämme ajan vaivaa ja kouluttaudumme korkealle päästäksemme eroon fyysisestä työstä. Sitten vapaa-aikana me rehkimme salilla ja lenkkipoluilla sekä opettelemme tie-toista läsnäoloa. Pelkkä tietotyö ei näytä tekevän meitä onnellisiksi.”

Kinnusen mielestä paremman ulko-näön tavoittelemisessa ei sinällään ole mitään vikaa, mutta hänestä jokainen voisi pohtia rehellisesti, ketä varten pitää

näyttää hyvältä. ”Kulttuurisesti ainoa hyväksytty vas-

taus näyttää olevan, että minä treenaan itseäni varten. Monissa muissa maissa myönnetään suoraan, että kaunistau-dutaan kumppania tai yhteisön kunni-oitusta varten. Meillä on varmasti sama perusajatus, mutta pitkälle mennyt yksilöllisyyden ihanne kieltää meitä teke-mästä mitään muita ajatellen. Miksi ei voi välillä sanoa ihan rehellisesti, että tree-naan ja laittaudun esimerkiksi tulevaa tai nykyistä kumppania varten?” Kinnunen ihmettelee.

Lihaan piirretty kauneusKulttuuriantropologi Taina Kinnusen mukaan kauneus ja terveys kelpaavat nykyään vain superversioina. Työmarkkinoilla viehättävällä ulkonäöllä voi ajaa yhtä pätevän kilpailijan ohi. -Jussi Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Syntynyt 7.11.1962 Oulussa.

Koulutukseltaan filosofian tohtori Oulun yliopistosta.

Tunnetaan väitöskirjastaan Pyhät bodarit (2001).

Työskennellyt Oulun (1999–2011) ja Tampe-reen (2012–2013) sekä Itä-Suomen (2014–) yliopistoissa yliopistonlehtorin ja professorin tehtävissä. Kokemusta myös portsarin toimesta.

Perheeseen kuuluvat avopuoliso ja kissa.

Harrastaa kuntosalilla käyntiä ja lenkkeilyä, tanssia, kulttuuria sekä luontoa.

Lempikirja, -levy ja -elokuva: Fjodor Dosto-jevskin Idiootti (1868), Iggy Popin The Idiot (1977) ja David Lynchin Mulholland Drive (2002).

Taina Kinnunen

17Uljas 9 | 12. 12. 201416 Uljas 7 | 24. 10. 2014

Pirkka-Pekka Petelius valitsee roolinsa sen perusteella, että ne koskettavat häntä. ”Jokainen rooli lähtee sen henkilön omista lähtökohdista, ” näyttelijä kertoo.

Näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius on luonut sketsihahmoillaan liudan suomalaisten sanavaras-toon pinttyneitä hokemia,

mutta komediarooleihinsa juuttuneena näyttelijää tuskin pitää kukaan. Petelius on tunnettu roolin kuin rooliin taipu-vana Suomen kansan hauskuuttajana ja itkettäjänä.

Näyttelijän intohimo työtä kohtaan loistaa kilometrien päähän hänen puhu-essa hahmojensa rakentumisesta. Hän puhuu roolihenkilöistään kuin ne olisivat elossa. Petelius ei voisi olla kiitollisempi saadessaan tehdä unelmiensa ammattia.

”Olen todella etuoikeutetussa ase-massa, että olen saanut ja saan edelleen elää sitä elämää mitä rakastan. Moni ei saa. Tämä on harvinaisempaa kuin tavan-omaisempaa”, Petelius sanoo.

Petelius on kadehdittavan onnelli-nen saadessaan tehdä sitä, mitä oikeasti rakastaa. Näyttelijällä on kuitenkin yksi ammatti, jota hänkin kadehtii.

”Musta olisi kiva olla diplomaatti. Se on sellainen toinen toiveammatti. Ajattele… menet valtion kustantamana ulkomaille töihin. Kaikki, mitä siinä toi-sessa kulttuurissa tapahtuu kuuluu sun työalueeseen. Eihän sen ihanampaa ole! Joku maksaa siitä, että sä pääset tutustu-maan toiseen kulttuuriin. Toisenlaisiin ihmisiin”, hän kuvailee.

Elämäntarkoituksen Petelius ajattelee olevan toisen ihmisen lähelle pyrkiminen ja elämän ymmärtäminen sitä kautta.

”Ymmärtää meidän jokaisen yksilön ainutkertaisuus ja ainutlaatuisuus ja sitä kautta ymmärtää tää kokonaisuus ja hy-väksyä se, että me ollaan kaikki erilaisia”, Petelius muotoilee.

Petelius on tunnettu hauskuuttaja, mutta varmasti yhtä tunnettu myös katsojille myös koskettavista roolitöistään. Perus-teena tiettyyn rooliin tarttumiselle on, että hahmo koskettaa Peteliusta itseään. Uraansa hän ei harkitusti roolivalinnoil-laan rakenna.

”Eteen on tullut niin paljon erilaisia, ihania rooleja, että meen sinne ihan henkilökohtaisesta uteliaisuudesta katto-maan, että onko tässä elämässä kertynyt mitään annettavaa”, Petelius sanoo.

Koomikko tyrmää käsityksen, että hauskuuttaminen olisi jotenkin erikoi-sen vaikeaa. Hän perustelee hauskuut-tamisen helppoutta sillä, että jokainen ihminen nauraa jollekin.

”Komediaa on niin monenlaista astetta. Kaikista vaikeimmat huumo-rin tekemisen lajit ovat yksin tyhjästä hahmohuumorin tekeminen ja stand up”, Petelius arvioi.

Täysin yksin yleisön kohtaaminen tuo koomikon haasteen eteen, jossa kukaan ei ole auttamassa jos ei itse osaa tippua

jaloilleen. ”Se toimii vaan sillä julmalla kritee-

rillä, että nauraako toi yleisö vai eikö se naura”, Petelius kuvailee. Hauskuuttami-sen kyky, yleisön lukemisen taito löytyy ajan kanssa.

”Joillekin se on vaikeampaa, toisille sitten luontevampaa”, Petelius sanoo.

Pirkka-Pekka Petelius haluaa kuiten-kin korostaa myös itkettämisen vaativan samanlaisen taidon kehittelyä kuin naurattamisen. Stand up -komiikkaan verrattavissa olevaa kuningaslajia ei draamasta kuitenkaan löydy.

”Ei ole mitään itku-stand upeja vielä keksitty. Olispa hyvä idea semmoinen liikuttava stand up. Tai hahmot, jotka saavat yleisön itkemään. Joo täytyykin ruvetakin tekemään tämmöistä. Itkuhah-moja!” Petelius nauraa.

Joulukuun 26. päivä ensi-iltaan tulevassa Taru Mäkelän ohjaamassa Eila, Rampe ja Likka – komediassa Peteliuksen hahmo saa katsojat itkemään kuitenkin vain naurusta. Elokuvassa Likan vanhemmat haluavat saada tyttärensä naimisiin. Eilan ja Rampen kova yritys tehdä vaikutus sulhasehdokkaan äitiin, ajaa perheen kommelluksiin.

Rampe jää hyvin vähäpuheiseksi hahmoksi elokuvassa, jossa päällepäsmä-reinä ovat naiset.

”Mua nauratti ihan koko ajan! Ja vielä

se, että en pääse purkamaan sitä replii-keissä”, Pirkka-Pekka Petelius nauraa ja kertoo kuinka kohtauksia jouduttiin kuvamaan yhä uudelleen ja uudelleen näyttelijöiden pokan pettäessä.

Elokuvassa nähtävät Rampen vaatteet ovat näyttelijän itsensä valitsemat.

”Ne vermeet, mä rakastan niitä! Ka-toin semmoiset vaatteet missä näytin kai-kista typerimmän näköiseltä”, näyttelijä muistelee viime elokuvan viimekesäisiä kuvauksia.

Pirkka-Pekka Petelius pyrkii lähelle toista ihmistäPirkka-Pekka Petelius kadehtii diplomaatin ammattia ja vit-sailee tekevänsä seuraavaksi itku-stand up -show’n. Elämän tarkoitus on päästä toista ihmistä lähelle, hän kertoo. -Meri Parkkinen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Syntynyt 31.5.1953

Aloitti Suomen teatterikoulussa 23-vuotiaana

Näytellyt lukuisissa sarjoissa kuten Velipuo-likuu, Hymyhuulet, Team Ahma, Kaverille ei jätetä ja Handu Pumpulla

Tunnettu muun muassa elokuvista Tun-tematon sotilas, Härmä, 8-pallo, Prinsessa, Hella W ja Leijat Helsingin yllä

Tällä hetkellä televisiossa sarjassa Jouluka-lenteri: Porokuiskaajan arvoitus

Näyttelee ensi-iltansa 2015 saavissa elokuvis-sa Luokkakokous ja Kätilö

Pirkka-Pekka Petelius

18 19Uljas 9 | 12. 12. 2014 Uljas 9 | 12. 12. 2014

Uljaat kriitikot

Taiteen ja kulttuurin arvos-teluun kuuluu perinteisesti kolme osaa: käsiteltävän teoksen esittely, analyysi ja arvottaminen.

Kritiikin kirjoittamisen oppimisesta on hyötyä erityisesti kirjallisuutta ja kulttuuria opiskeleville, koska nämä alat elävät arvosteluista ja keskusteluista. Asiantunteva arvostelu on eri asia kuin pelkän mielipiteen ilmaiseminen. Kritii-kin kirjoittaminen on oma erityinen teks-tilajinsa ja siihen liittyviä taitoja voi oppia esimerkiksi arvostelemalla kirjoja, levyjä, elokuvia ja muuta kulttuuria Uljaaseen.

Kolmannen vuoden lääketieteen opiskelija Maiju Pohjolainen arvostelee levyjä ja keikkoja sekä tekee myös festi-vaaliraportteja. Hän on avustanut Uljasta vuodesta 2011.

”Kriitikon työllä olen ansainnut tasku-rahaa ja kirjallinen ilmaisuni on kehitty-nyt”, Pohjolainen sanoo.

Hänestä kriitikon tehtävä on pyrkiä

objektiivisuuteen samalla, kun hän tuot-taa lukijoille mielipiteensä käsiteltävästä asiasta.

”Arvosteluilla on iso vaikutus ja kriitikon kuuluu olla perillä käsittelemäs-tään tyylilajista. Itse en kuuntele juuri lainkaan räppiä, mutta olen silti arvos-tellut useita Palefacen levyjä. Saman artistin tuotantoon tutustuminen auttaa kokonaisuuden tuntemisessa. On myös tärkeää kuunnella monenlaista musiik-kia, jolloin hahmottaa asioita omien suosikkien ulkopuolelta.”

Viime kesänä kirjallisuuden opinnois-ta valmistunut Niko Salovaara aloitti Uljaassa avustajana kolme vuotta sitten, ja keskittyi loppuvaiheessa arvostelujen tekoon. Tätä nykyä hän tekee teatterikri-tiikkejä kaupunkilehti Karjalan Heiliin.

”Arvostelen myös elokuvia ja musiik-kia. Minulla on luultavasti koulutukseni takia korkea kynnys tehdä kirjallisuus-arvioita ja asetan oman tasoni korke-alle. Elokuvien arvostelu on jostain

syytä helpompaa, sillä ihmiset kokevat helpommin olevansa elokuvissa asian-tuntijoita. Kirjallisuuden asiantuntijaksi ilmoittautuminen luo erilaisia paineita”, Salovaara pohtii.

Kritiikin muoto ja tyyli riippuu Salovaaran mukaan julkaisukanavasta. Täytyy tietää, millaiset ihmiset lukevat arvosteluja.

”Eri lehtiin kirjoittaminen opettaa mielestäni eri lukijaryhmien huomi-oimista. Esimerkiksi Parnassoon tai Helsingin Sanomien kulttuurisivuille kirjoittavalle kriitikolle ei varmasti riitä pelkkä oman mielipiteen ilmaisu. Täytyy osata asettaa teos ja sen merkitys laajem-paan asiayhteyteen.”

Salovaaran mukaan kritiikin tila on supistunut lehdistössä, mutta kritiikin laatu on edelleen hyvää. Arvostelut ovat vain siirtyneet enemmän muihin kana-viin, kuten kirjallisuutta harrastavien blogeihin.

”Kulttuuritoimitusten toimintaedelly-tykset ovat vähentyneet, mutta toisaalta se voi tarkoittaa, että työtä tehdään yhä enemmän intohimosta eikä rahan takia. Vanhanaikainen, Pekka Tarkka -tyylinen kriitikkoideaali ei ole oikein voimissaan. Toisaalta on ikävää, jos lehdissä kierräte-tään resurssien puutteen vuoksi samoja,

ei niin hyviä arvioita”, Salovaara toteaa.Jani Ylönen valmistui viime kesänä

pääaineinaan englanti ja kirjallisuus. Ylö-sen intohimo on kirjallisuus, mutta hän on arvostellut myös levyjä ja teatteria. Hän aloitti Uljaan kriitikkona käytyään vuonna 2011 kritiikkikurssin, jonka yhte-nä vetäjänä oli esseisti Matti Mäkelä.

”Kurssilla sain vinkkejä, kuinka kir-joitettu kritiikki eroaa muista teksteistä. Esittely, analyysi ja arvottaminen tulivat tutuiksi”, Ylönen kertoo.

Hän näkee kriitikon asiantuntijana, joka tarjoaa lukijalle mahdollisuuksia teoksen tulkintaan, mutta ei väitä arvos-telussa sanovansa lopullista totuutta. Ylönen pitää hyvänä, ettei Uljaassa ole liikoja neuvottu kritiikin kirjoittamises-sa, sillä se on auttanut häntä kehittämään omaa tyyliään.

”Arvottamisessa, jota pidän kaikista hankalimpana osana, kriitikko löytää kokonaisnäkemyksen siitä, mikä toimii ja mikä ei. Ammatillinen kritiikki taiteen-muotona on mielestäni siirtymässä syrjään suurelta julkiselta areenalta. Keskustelu taiteesta arvostelijan ja kir-jailijan välillä on vähentynyt, ja kritiikin tärkeimpänä kysymyksenä saatetaan pi-tää, kannattaako tämä teos lukea, nähdä, kuunnella tai ostaa”, Ylönen summaa.

Kriitikon tehtävä on löytää arvostelussa kokonaisnäkemys siitä, mikä toimii ja mikä ei. Parhaimmillaan kritiikki on kes-kustelua taiteesta arvostelijan ja teoksen tekijän välillä.-Jussi Turunen, teksti

”Kritiikin tärkeimpänä kysymyksenä saatetaan pitää, kannattaako tämä teos lukea, nähdä, kuunnella tai ostaa.”

Jani Ylönen, Maiju Pohjolainen ja Niko Salovaara kirjoittavat kritiikkejä muun muassa Uljaalle. Kriitikon tehtävävissä on löydettävä kokonaisnäkemys siitä, mikä toimii ja mikä ei. Lisäk-si saattaa joutua läheisiin tekemisiin arvioimansa taiteilijan kanssa, eikä tilanne aina ole yhtä suloinen kuin Mokoman Marko Annalan ja Maijun kohtaaminen.

Nuorten mahdollisuudet kokeilla siipiään median maailmassa ovat vähissä ja vähemmäksi käyvät. Joensuun seudulla Oi fm

-radiokanava tarjoaa kenelle tahansa tilaisuuden päästä tekemään omaa radio-ohjelmaa, mutta kanava lakkautetaan vuoden vaihteessa. Yhä tärkeämmäksi nousevat kansalaistaidot, medialukutaito ja kyky tiedottaa tekemisistään opitaan parhaiten tekemällä, mutta muhiva po-tentiaali uhkaa valua hukkaan.

”Edistävä mediakompetenssi on erittäin tärkeää. Nuorten tulee ymmär-tää, että politiikka ei näy ainoastaan eduskunnissa vaan sitä harjoitetaan myös mediassa. Parhaiten he ymmärtävät sen saamalla mahdollisuuden kirjoittaa itse mielenkiintoisista aiheista ja politiikas-ta”, Jugendpresse Deutschlandin pu-heenjohtaja ja kansainvälisistä suhteista vastaava Kristin Eichhorn kertoo.

Jugendpresse on rekisteröity yhdistys, joka toimii Saksan liittotasavallan tasolla. Sen tavoitteena on yhdistää mediasta kiinnostuneita nuoria eri puolilla Saksaa ja välittää tietoa journalististen tekstien tuottamisesta. Yhdistyksen toiminta pyörii suurimmaksi osaksi vapaaehtois-työn ja liittotasavallan tukien varassa.

”Jugendpresse perustettiin vuonna 2003 kattojärjestöksi, joka jakautuu jo-kaisessa osavaltiossa alueelliseen yksik-köönsä. Verkostoitumisen lisäksi jaamme nuorisopressikortteja sekä juridista apua ja neuvontaa”, Eichhorn sanoo.

Konkreettisimmin järjestön toiminta näkyy erilaisten media-aiheisten tapah-tumien ja koulutusten järjestämisessä. Vuosittain nuorilla on mahdollisuus osallistua Nuorisomediapäiville, jossa toimitetaan monimuotoista mediasi-sältöä ja pidetään erilaisia työpajoja mediatyöskentelystä. Tämän lisäksi

Jugendpresse luotsaa nuorten toteut-tamaa Politikorange-lehteä. Vuodesta 1992 lähtien on järjestetty myös kilpailuja koululaislehtien kesken.

”Tänä vuonna mukana oli 1900 lehteä. Emme palkitse vain parhaita lehtiä vaan haluamme samalla kehittää opiskelija-lehtien toimintaa. Tätä varten meillä on liikkuva media-akatemia, joka kiertää pitämässä erilaisia luentoja ja auttaa kou-lulaislehtien perustamisessa”, Eichhorn toteaa.

Vaikka järjestön rakenne vaikuttaa vakaalta, niin aluejärjestöjen elinvoimai-suus on yhä kiinni nuorten aktiivisuu-desta.

”Nuorten elämäntilanteet muuttuvat ja muutto paikkakunnalta toiselle saattaa hiljentää alueellisen toiminnan. Thurin-genissä kävi juuri niin, että aluejärjestöä ei käytännössä enää ollut olemassa, sillä kaikki jäsenet muuttivat pois. Yritäm-me hankkeen kautta saada sinne uusia jäseniä.”

Vuoden vaihteessa Joensuu hiljenee ra-diotaajuuden verran, kun Oi FM lopettaa toimintansa.

”Toiminta on alusta lähtien ollut avointa kaikille. Kokemus on valitet-tavasti osoittanut, että tällainen kau-

pallinen radio, joka saa pääasiallisen rahoituksensa mainosmyynnistä, ei vain kannata. Nuoriso- ja kulttuuritoimien rahoitus ei minusta kuulu yksityiselle taholle vaan sen tulisi tulla jotain aivan toista kautta”, vastaava toimittaja Liina Matveinen toteaa.

Nuorisomediatoiminnan tilanne Poh-jois-Karjalassa ei näytä erityisen hyvältä, sillä täällä hiljaiseloon ei olla puuttumas-sa edes erinäisen kattojärjestön kautta.

Mediatoiminnasta kiinnostuneiden osallistumismahdollisuudet ovat tällä hetkellä lukiolehtien lisäksi Ylioppilas-lehti Uljaan ja Nuorisokeskus Whisperin Nuorisotoimituksen varassa. Karjalan Heili -kaupunkilehteen voi toki hakeutua palkattomaan työharjoitteluun, mutta nuorten mahdollisuudet päästä oppi-maan journalistista työskentelyä tekemi-sen kautta ovat verrattain vähäiset.

Ehkä vastaus elinvoimaisempaan mediatoimintaan löytyisi, jos Suomi kehittäisi omanlaisensa kattojärjestön, joka kuuluisi Jugendpressin tavoin osaksi European Youth Press -organisaatiota, joka koordinoi ja tuo yhteen eri jäsen-organisaatioiden toimintaa Euroopan tasolla.

Ensiapua katoavalle mediatoiminnalle

Portti mediatyön opetteluun on nuorille liian kapea, vaikka intoa tekemiseen riittäisi. Saksalainen nuorisomediayhdis-tys Jugendpresse voisi tarjota hyvän mallin suomalaiseenkin nuorten mukaan ottamiseen. – Nina Jääskeläinen, teksti & Saara Olkkonen, kuva

Jugendpresse Deutschlandin puheenjohtaja Kristin Eichhornin mielestä kansainvälinen yhteistyö yhdistysten välillä on rikastuttavaa.

Media

20 21Uljas 9 | 12. 12. 2014 Uljas 9 | 12. 12. 2014

Tiukan talouskurin politiikka näyttää tulleen tiensä pää-hän. Euroalueen taantuma uhkaa hidastaa koko maail-man talouskasvua kaupan-

käynnin ja sijoitusten muodostamien kytkösten kautta. Tämä uhkaa johtaa talouden heittelyihin kehittyvissä maissa.

OECD:n pääekonomisti Catherine L. Mann vaatii painavampia keinoja kysynnän kasvattamiseksi. Itä-Suomen yliopiston taloustieteen lehtorin Matti Estolan mukaan elvytykselle olisi euro-alueella tilaa.

”Euroalueen inflaation ollessa matala lisäkysynnällä on mahdollista saada aikaan tuotannon ja työllisyyden kasvua, ilman että kysynnän vaikutus häviää hintojen nousuun.”

Estola huomauttaa, että koska euro-järjestelmän maat ovat jo nyt ylivelkaan-tuneita, lisävelan ottaminen on tehtävä hyvin harkitusti.

”Ainoastaan sellaisia investointeja kannattaa tehdä, jotka tuottavat tuloja tulevaisuudessa, jotta velat kyetään maksamaan pois. Kulutuksen tukemises-sa velkarahalla ei ole järkeä, sillä se johtaa vain entistä suurempiin velkaongelmiin.”

Kansantaloustieteen lehtori Timo Tammi on samaa mieltä toimien tarpeel-lisuudesta.

”Euroalueen kehitys edellyttää ponte-via toimenpiteitä. Erityisesti rakenteelli-set reformit ovat tärkeitä.”

Tammi varoittaa uudistusten toteut-tamisen tyssääntymisestä politikointiin.

”Hyvät tavoitteet ja keinot saattavat pilaantua, jos painotuksista ja toteutusta-voista aletaan käydä puhdasta poliittista kädenvääntöä. Jonkinlainen keynesiläi-sen ja liberaalin talouspolitiikan välimuo-to olisi ehkä toteuttamiskelpoisin, mutta jo tämänkin sanominen saattaa herättää vääriä mielikuvia puoluepoliittisista painotuksista.”

Euroopan komissio otti jo askeleen eteenpäin perustamalla kasvurahaston työllistymisen ja talouskasvun tukemi-seksi. Tammia kasvurahasto ei vakuuta.

”Se on periaatteessa hyvä idea, mutta siihen sisältyy toiveajattelua ja ristiriito-ja. Komissio markkinoi ajatusta sillä, että jokainen kasvurahastoon sijoitettu euro kerää markkinoilta rahaa ja synnyttää viisitoistakertaisen määrän investointeja alkupanokseen verrattuna.”

Kasvurahaston mukaa on leivottu oletus, että sen yrityksiltä löytyy intoa ryhtyä uusiin projekteihin.

”Hankkeet ovat kovin riskipitoisia, ja edellyttävät positiivisia kasvunäkymiä sekä Euroopassa että koko globaalitalou-dessa.”

Estola suhtautuu kasvurahastoon toiveikkaammin.

”Jos yksityinen sektori saadaan in-vestoimaan julkisen sektorin aloitteesta ja tuella toimintoihin, joiden uskotaan

olevan kannattavia myös pitkällä aikavä-lillä, siitä on varmasti apua euroalueen talouskasvuun ja työllisyyteen.”

Estola painottaa investoinneissa kannattavuutta, sillä EU on pitänyt yllä nykyistä elintasoa velkaantumalla.

”Euroalueen tulee harkita huolella, missä tuotteissa ja toiminnoissa sillä on tulevaisuudessa mahdollisuudet kilpailla aidosti Kiinan, USA:n japanin sekä nou-sevien maiden kuten Brasilian ja Venäjän kanssa. Tulevaisuudessa kannattamat-tomien tuotantoyksiköiden tukeminen Euroopassa julkisen tuen avulla ei ole järkevää talouspolitiikkaa.”

Mikäli Eurooppaa ei saada nousemaan talouslamasta, Matti Estola olisi valmis radikaaleihin toimenpiteisiin.

”Suurimmat ongelman keskittyvät jo nyt vaikean työttömyyden maihin, kuten Kreikkaan ja Espanjaan. Olen useaan kertaan sanonut, että molempien maiden kannattaisi luopua eurosta nopeasti.”

Oman valuutan devalvointi parantaisi tuotteiden hintakilpailukykyä ja ulkomai-set tuotteet kallistuisivat.

”Näin molemmat maat saisivat omille tuotteilleen kysyntää koti- ja ulkomaassa ja työllisyys alkaisi nopeasti parantua.”

Muiden maiden Estola uskoo tokene-van ilman erityisiä toimenpiteitä, mutta työttömyys voi saada aikaan levotto-muuksia.

”Oma valuutta voisi auttaa muitakin,

kuin näitä kahta mainittua maata.”Tammi näkee Euroopan taantuman

myös henkisenä lamana.”Moni euromaa on pitkittyneen

taantuman myötä ruostuttanut tärkeitä voimavarojaan – inhimillistä ja tuotan-nollista pääomaansa. Jotakin tulisi tehdä, mutta kollektiivinen apatia on jäytänyt jo pitkään ihmisten ja yritysten mielissä.”

Tammin mielestä uhkana on Euroo-pan maiden käpertyminen itseensä ja lyhytnäköinen politiikan harjoittaminen omaa talouttaan suojellessa yhteistyön sijaan. Lähiviikot näyttävät hänen mu-kaansa, onko kasvurahastosta pelasta-jaksi.

Elvytystä EurooppaanTalouspolitiikan trendi on kääntymässä tiukasta säästökuurista kohti vasemmiston kannat-tamaa elvytyspolitiikkaa. Kansantaloustieteilijät Matti Estola ja Timo Tammi Itä-Suomen yli-opistosta kannattavat elvyttämistä julkisin varoin. Estola kehottaa Kreikkaa ja Espanjaa hyl-käämään euron. -Saila Rönkkö, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

Globaalissa taloudessa on havaittavissa toipumisen merkkejä, mutta taantuman vaara uhkaa yhä.

Maailmantalouden BKT:n ennustetaan saavuttavan 3.3% kasvun vuoden loppuun mennessä.

Euroalueen BKT:n uskotaan kasvavan 0.8% vuoden loppuun mennessä ja kasvavan 1.1 prosenttia tulevana vuonna.

Vähäinen talouskasvu ja matala inflaatio pitävät yhdessä työttömyyden korkeana euromaissa.

Suuret talousmaat pärjäävät vaihtelevasti: Yhdysvaltojen talous osoittaa vahvoja elpymisen merkkejä, sitä vastoin Japani on laman kourissa.

FAKTALAATIKKO:

”Moni euromaa on pitkittyneen taantuman myötä ruostuttanut tärkeitä voimavarojaan – inhimillistä ja tuotannollista pääomaansa.

23Uljas 9 | 12. 12. 2014

Kulttuuri

ISYY

Joensuun kaupunginteatteri

ISYY:n jäsenille suunnitellaan Kulttuu-rikaveri –verkostoa, joka tekisi kulttuu-ripalvelut tutummaksi opiskelijoille. Toiminta mahdollistaisi matalan kynnyk-sen osallistumisen erilaisiin kulttuurita-pahtumiin. Mallia verkostoon on otettu liikuntatuutoroinnista.

Viime keväänä järjestetty Kulttuu-riviikko herätteli huomaamaan, kuinka runsasta kulttuuritarjonta on. ”Verkos-ton päämäärä on tuoda kulttuuripalveluja esille ja lähemmäs opiskelijoita”, ISYY:n hallituksen vapaa-aikavastaava Matias Vainio kertoo.

Kulttuurikavereiden tehtävänä olisi järjestää esimerkiksi konsertti- tai museovierailuja opiskelijoille. Ryhmässä kulttuuritapahtumiin osallistuminen olisi mukavampaa, ja ryhmäalennukset tekisivät osallistumisesta edullista.

”Kaverit eivät ole siis tapahtuman-järjestäjiä vaan käytetään hyväksi sitä tarjontaa, mitä valmiina jo on. Mennään esimerkiksi yhdessä teatteriin”, Vainio kertoo.

Kulttuurikavereiden olisi hyvä olla eri alan opiskelijoita, jotta toiminnasta tulisi mahdollisimman poikkitieteellistä.

”Tulevaisuudessa oli mahdollista laajentaa tätä vaikka korkeakoulujen väliseksi”, Vainio ideoi.

Vastaavanlaista toimintaa ei missään muissa korkeakouluissa ole, joten suun-nittelu halutaan tehdä rauhassa.

”Olen tehnyt suuria linjavetoja, mitä tämä toiminta voisi olla ja nyt on seuraa-jastani kiinni millaiseksi tämä muotou-tuu. Tulevalla hallituskaudella verkoston suunnittelu jatkuu ja toimintaa mahdolli-sesti pilotoidaan”, Matias Vainio kertoo.

Kulttuurikaveri opastaa taiteen pariinItä-Suomen ylioppilaskunta kehittelee liikuntatuutorointia vastaavaa toimintaa kulttuurikentälle. Vastaavanlaista Kult-tuurikaveri-verkostoa ei missään korkeakoulussa vielä ole. – Meri Parkkinen, teksti & kuva

Matias Vainio kertoo ISYY:n tavoitteeksi tarjota vapaa-ajantoimintaa myös niille, joille ur-heilu ei ole intohimo. Verkoston kautta kulttuuritapahtumiin löytäisivät myös ne opiskelijat, jotka eivät ole kiinnostuksestaan huolimatta ennen osallistuneet.

Joensuun kaupunginteatterissa ke-hitellään vapaaehtoisten katsojien kanssa toimintaa, joka laajentaisi katsojan osaa teatterissa. Teatte-rinjohtaja Vihtori Rämä on huo-lissaan katsojan mahdollisuuksista teatterikokemukseen jos häneen suhtaudutaan kuin asiakkaaseen.

”Tavoitteena on saada ymmär-rystä ja tietoa katsomisesta. Kat-soja on kuitenkin tärkeä elementti teatterissa”, Rämä sanoo.

Ammattikatsojat – projekti on ottanut ensiaskeleitaan teatterin nettisivujen Keskustelua teatteris-ta – palstalla.

”Meillä on ollut yksi tapaaminen

ja nyt yhdessä kehittelemme, mihin suuntaan tätä voisi viedä”, Rämä kertoo.

Tarkkoja suunnitelmia tai aikatauluja projektille ei ole, mutta tavoite katsojan ja teatterin välisen vuorovaikutuksen syventämisestä on selkeä.

Viime keväänä alkanut ja suuren suosion saavuttanut teatterin per-sonal trainer – toiminta on sytyt-tänyt ajatukset varioida toimintaa osaksi ammattikatsojia.

”Olen ajatellut sellaista kat-sojakoulutusta. Käytäisiin läpi katsomisen teknologiaa”, Rämä suunnittelee.

Ammattikatsojat ovat vapaaeh-toisia, pääosin teatterin suurku-luttajia.

”Olen pohtinut pitäisikö joukon olla ikähaitariltaan suurempi tai koulutustaustaltaan erilaisempaa. Mutta tällaiset seikat eivät välttä-mättä määrittele katsojakokemus-ta”, Rämä tuumaa noin 30 hengen ryhmästä.

Vihtori Rämä korostaa, ettei toiminta ole yleisökasvatusta.

”Samoin kuin taitelija harjoit-taa taiteen tekemistä, harjoittaa katsoja katsomista. Molemmissa on mahdollisuus kehittyä”, Rämä sanoo.

Pelkkä asiakkuus ei riitä

Teatterinjohtaja Vihtori Rämä haastaa teatteriyleisöä syvempään katsomiseen.

Joensuun kaupunginteatterissa kehitellään parempaa katsojakokemusta, tällä kertaa katsomosta käsin. Ammattikatsojat pyrkivät ymmärtämään miten teat-teria voisi katsoa paremmin. Tavoitteena on teatterin ja yleisön rakentavampi dialogi.– Meri Parkkinen, teksti & Henna Middeke, kuva

Luovuus ja kokeilevuus on salaka-valasti hiipinyt takaisin laitosteat-tereihin yliopiston kampuskaupun-geissa. Kuopiossa konkreettisin uuden työkulttuurin ja uudenlaisen ajattelutavan ilmentymä on vuon-na 2012 perustettu Kommando-ryhmä, jonka muodostavat näyt-telijät Virpi Rautsiala ja Mikko Paananen sekä teatteri-ilmaisun ohjaaja Janne Puustinen. Ryhmä on löytänyt yhteistyökumppaneita niin sairaalasta, poliisista kuin kadultakin. Toiminnan laukaisi käyntiin Kuopion kaupunginteatte-rissa toteutettu peruskorjaus, joka ajoi teatterin väen evakkoon.

Rautsiala on kirjoittanut vast-ikään julkaistun raportin Komman-don toiminnasta, mutta ei sentään loppuraporttia. Teatterin remontti

valmistui, mutta ryhmän tarina jatkuu.

”Näyttelijät loivat omiin intohi-moihin perustuvia, teatteritalosta ulos jalkautuneita hienoja esityk-siä, ja niitä toivoisin jatkossakin vaalittavan. Kokeilimme myös normaalista poikkeavia työaikoja. Se metodi jatkukoon. Kokeilimme myös yhteistyötä monenlaisten ulkopuolisten kumppanien kanssa. Yhteistyö ainakin etsivän nuori-sotyön kanssa jatkuu, muitakin erilaisia yhteistyöpläjäyksiä on suunnitteilla”, Rautsiala kertoo.

”Syksy on ollut hiljaiseloa, sillä raportin loppuunsaattaminen ja näytössesonki on työllistänyt mi-nut aivan täysin. Toiminta jatkuu tammikuun ensi-illan jälkeen, kun-han pääsen näyttämöltä hetkeksi

työpöydän ääreen. Suunnitelmia on ilmassa paljon.”

Rautsiala pursuilee intoa Kommando-toiminnan suhteen ja kehittämistä siinä hänen mukaansa riittää.

”Saimme valtavasti vapautta tehdä ja toimia. Meitä ei juurikaan valvottu. Toisaalta se oli upeaa, mutta toisaalta rajojen asettami-nen tuntui välillä haasteelliselta. Innostun helposti ja sitten menen vaikka läpi harmaan kiven jos pää-tän jotain tehdä. Se on joskus vähän kuluttavaa.”

Kuopion kaupunginteatteri

Joensuun ylioppilasteatteri

Poimintoja

Uusia, tasoltaan roimasti vaihtele-via, mutta poikkeuksetta jännittä-viä hetkiä on edessä kun Joensuun ylioppilasteatteri tuo ensi-iltaan Pisarat-lyhytnäytelmäkokonai-suuden. Ensi-ilta on Pakkahuo-neella 22. tammikuuta. Pisarat on perinteisesti paikka, jossa uudet yyteeläiset kokeilevat siipiään.

Samalla järjestyksessään jo kah-destoista Pisarat aloittaa Joensuun ylioppilasteatterin juhlavuoden kun teatteri täyttää 40 vuotta. Juh-lavuoteen on lupa ladata odotuksia senkin vuoksi, että ylioppilasteat-teri on hilannut tasoaan ylöspäin merkittävästi viime vuosina. Pisa-rat tuo lavalle seitsemän näytelmää kun niitä useimmiten on ollut viisi. Isompaa on luvassa siinäkin

mielessä.Mielenkiintoisena knoppitieto-

na kerrottakoon, että yksi Pisa-roiden ohjaajista on tänä vuonna vasemmistoaktiivina mainetta niittänyt Toivo Haimi, joka toimi ISYY:n hallituksen jäsenenä myrs-kyisänä vuonna 2013.

Viime vuosina Pisaroita on ryh-dytty hilaamaan entistä selkeäm-min edes jollakin tavalla yhtenäi-seksi kokonaisuudeksi, vaikka tekijöille jää edelleen runsaasti tai-

teellista vapautta. Nyt dramaturgi-sena vastaavana toimii Ida Käkelä ja tuottajana Timo Lampén.

”Pisarat pureutuu ihmismielen monimuotoiseen maailmaan: Mitä ihmismielessä tapahtuu äärim-mäisissä tilanteissa, houkutusten ja velvollisuuksien ristipaineessa, mitä pakkomielteinen rakkaus saa aikaan, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?” Käkelä kuvailee lyhytnäy-telmäkokonaisuuden teemaa.

Entistä isommat PisaratKahdestoista Pisarat aloittaa tammikuussa Jo-ensuun ylioppilasteatte-rin juhlavuoden. Teatteri on tullut nelikymppisek-si ja tutkii sieluaan pureu-tumalla ihmismielen syö-vereihin. – Pasi Huttunen, teksti & Kati Vallius, kuva

Unto Koskinen, Sanna Mylläri ja Anni Mikkonen esiintyvät Kati Valliuk-sen ohjaamassa lyhytnäytelmässä. Kuva harjoituksista Väen talolta..

Kommandon kaistapäinen tarina jatkuuKommando-ryhmä on tehnyt kokeilevan luovuu-den kyllästämiä iskuja ympäri Kuopiota parin vuo-den ajan. Toiminnasta väliraportin kirjoittanut Virpi Rautsiala kuvailee ryhmän toimintaa upeaksi, mut-ta uuvuttavaksi. – Pasi Huttunen, teksti & Janne Puusti-nen, kuva.

Näyttelijä Virpi Rautsialan mukaan Kommando-ryhmän tulevaisuuden suunnitelmista kerrotaan vuoden vaihteen jälkeen. Suunnitelmia on paljon.

Kuopion taidemuseon draamaopastuksissa kuullaan millainen oli Helene Schjerfbeckin elämä taiteilijana ja mitä ystävyys Helena Westermarckin, Maria Wiikin ja Ada Thilénin kanssa hänelle merkitsi. Taidetta pidettiin aikoinaan hyvänä harrastuksena nuorille naisille, mutta ammattitaiteilijuus ei ollut suotavaa. Schjerfbeck ei tai-punut sovinnaisempiin hommiin. Hyvän tarinan ainekset ovat siis kasassa. Draamaopastukset taidemuseossa 13. joulukuuta ja 3. tammikuuta kello 14.

Ei hiljattain ensi-iltansa saanut Hobitti – Viiden armeijan taistelu välttämättä mikään hyvä leffa ole, mutta sentään historiallinen. Sikäli kuin Christopher Tolkien, fan-tasiakirjailija J.R.R Tolkienin poika saa päättää, on se ainakin Peter Jacksonin tekemänä viimeinen. Tolkienin perikunta on pahoittanut mielensä Jacksonin tavasta latistaa klassikkotarinat keveäksi toimintaviihteeksi. On toki muistettava, nuorempi Tolkien on 90-vuotias. Hänen kuolemansa jälkeen muu perikunta saattaa tuntea houkutusta lyödä rahoiksi. Hobitti-trilogian päätösosa elokuvateattereissa nyt.

Lautapelitapahtuma Kinkkucon tulee jo 14. kerran 9.-11. tammikuuta. Paikalla on runsaasti erilaisia lautapelejä pelattavaksi ja kasapäin väkeä peliseuraksi. Sääntöjen osaamista tai pelitaustaa ei edellytetä. Riittää, että antaa pikkusormen, niin kyllä ne sitten vievät koko käden. Ta-pahtuman järjestävät Itä-Suomen yliopiston lautapeli-kerho Kärmes ja Suomen lautapeliseura ry. Osa Suomen lautapeliseuran pelikirjastosta sekä koko Kärmeksen pelikirjasto on käytettävissä koko tapahtuman ajan. Mu-kana ohjelmassa on jopa maksuton lasten lautapeliaamu 11. tammikuuta. Pelipaikkana toimii Lukema Kuopion kampuksella.

Kohtuus vaarassa –kansalaisliike kutsuu kuulemaan kohtuullisen joulun julistusta kävelykadulle Joensuun keskustassa 13. joulukuuta kello 13. Julistuksen lausuu näyttelijä Minna Maaria Virtanen, jonka jälkeen kuun-nellaan musiikkia glögin kera. Jo perinteeksi muodostu-neen julistuksen on tänä vuonna laatinut teatteriohjaaja Aino Kivi. Tavoitteena on herättää pohtimaan, mitä todella tarvitsemme hyvään jouluun. ”Kohtuullisuus on myönteinen asia, sen vapautta kulutusriippuvuudesta”, Kohtuusliikkeen aktiivi Markku Aho toteaa.

Matti Pukki vei Vuoden luontokuvat –kilpailun voiton vaikuttavalla ja maalauksellisella kuvallaan Lokkien tai-delento. Sitä ja muuta kisan satoa voi käydä ihastelemas-sa Vuoden luontokuvat 2014 –näyttelyssä luonto- ja kult-tuurikeskus Riihisaaressa Savonlinnassa 1. helmikuuta saakka. Esillä ovat myös muut sarjavoittajat sekä toiselle sijalle yltäneet ja kunniamaininnalla palkitut kuvat.

Taiteilijuus ennen vanhaan

Viimeinen leffa Keskimaasta?

Kinkkucon tulee taas

Mitä jouluun tarvitaan?

Vuoden luontokuvat Savonlinnassa

24 25Uljas 9 | 12. 12. 2014 Uljas 9 | 12. 12. 2014

Reilu kymmenen vuotta sitten perustettu Kuopion yliopiston Taekwon-Do -seura on saavuttanut paljon. Meriitteihin kuuluu

maailmanmestaruuksia sekä Euroopan-, Pohjoismaiden- ja Suomen mestareita, Suomen kaikkien aikojen menestynein Taekwon-Do -urheilija sekä maajoukkue-valmentaja. Korkeakoululiikunnan osana seura tarjoaa opiskelijoille korkealaatuis-ta valmennusta ja ohjausta lajin saloihin.

Seura perustettiin talkoovoimin vuonna 2003. Lyhyen historiansa aikana seura on kasvattanut peräti 18 mustan vyön haltijaa, joista kirkkaimpina 2. danin mustanvyön EM-mitalisti ohjaaja Anssi Liikanen sekä päävalmentajana alusta asti toiminut 4. danin EM-mitalisti Olli Leino. Olli toimii myös Suomen lajiliitossa sekä on Suomen Taekwon-Do maajoukkueen valmentaja.

”Kun Kuopiolaiset osallistuvat SM-kisoihin, niin kaikki olettavat, että meille tulee mitali”, toteaa päävalmentaja Olli seuran kilpailutoiminnasta.

”Jo pelkästään Anssin kohdalla hen-

kilökohtainen arvokisamitali ottelussa on realistinen tavoite seuraavan kolmen vuoden aikana, mikäli motivaatio pysyy hyvänä ja mies ehjänä”, 4. danin mustan-vyön ohjaaja Ismo Mäkinen lisää.

Rauhallinen ja vaatimaton Anssi ”Ali” Liikanen aloitti taekwon-don viisi vuotta sitten ja otti osaa kilpailuihin jo pian aloittamisen jälkeen.

”Jäin alusta saakka koukkuun erityisesti matsitouhuun. Sen verran mukavasti on sujunut, että arvokisoihin olen muutaman kerran päässyt ja parit EM-mitalitkin saanut”, Anssi kuvailee nöyrästi menestystään.

Kuopion kampuksella seurassa har-joittelee nykyisin myös nelinkertainen maailmanmestari Ismo Mäkinen. Hänen menestyksiensä lista tekee hänestä Suomen menestyneimmän Taekwon-Do -urheilijan ja 22-vuotisen uran varrella Mäkisen palkintokaappiin on kertynyt liuta arvokisamitaleita. Ismo kuitenkin korostaa Olli Leinon pyyteetöntä työtä seuran valmentajana ja urheilijana.

”On tärkeää, että seuran opettajalla on

halua kehittää ja ylläpitää omaa tasoaan. Tästä hyötyy koko seura. Lisäksi Olli on kehittänyt KickFit-konseptin, jonka parissa pääsee kuntoilemaan lyöden ja potkien, vaikkei kamppailulajiharrastus-ta haluaisikaan aloittaa.”

Kokenut musta vyön haltija Karim Khanji, sekä karatesta lajia vaihtanut Noora Al-Neshawy liittyivät seuraan syksyllä 2014. Molemmat kehuvat seuran ilmapiiriä ja Karim kiittelee kehonhuol-lon osuutta. Sovelletun fysiikan opiskeli-ja Maria Pöllä liittyi hetken mielijohtees-ta syksyn peruskurssille tietämättä mitä Taekwon-Do on.

”Varsinkin itsepuolustusjutut ovat tosi mielenkiintoisia. On tosi jees, että Taekwon-Do on korkeakoululiikunnassa mukana, jolloin se on halpa tapa har-rastaa ja silti opetus on hyvää”, ensim-mäiseen vyökokeeseensa valmistautuva Maria kertoo.

Kuopion yliopiston Taekwon-Do -seu-ran toiminta on osa Sykettä Savilahdella -liikuntapalvelujen tarjontaa. Toimintaan voi liittyä mukaan ottamalla yhteyttä seuran ohjaajiin joko sähköpostilla tai harjoituksissa Studentialla. Harjoittelus-sa noudatetaan itämaisen filosofian peri-aatteita eli kohteliaisuutta, uutteruutta ja itsehillintää. Ilmapiiri harjoituksissa on opiskelijamaisen rento ja niin mustat vyöt kuin aloittelijat ovat samaa perhettä.

Lisätietoa:www.ukutkd.fiwww.taekwon-do.fiKuopion yliopiston Taekwon-dowww.ukutkd.fi

Maailmanluokan kamppailuseura

Kuopion kampuksen Taekwon-Do -seura tarjoaa aktiivilii-kuntaa opiskelijoille. Se on kahmaissut myös maailmalla merkittävän määrään arvokilpailumitaleja. – Pauli Turunen, teksti & Ismo Mäkinen, kuva

Taekwon-Do on kamppailulaji, jonka tava-ramerkkejä ovat sähäkät potkutekniikat ja niiden runsas käyttö. Laji on perinteinen itsepuolustuslaji, mutta samalla myös moderni kilpailulaji. Kilpailu-muotoja ovat ottelu (light contact), liikesarja, voimamurskaus ja erikoistekniikat (potkuilla korkealta murskaaminen) Laji tukee niin harrastajan fyysistä kuin henkistä kasvua. Taekwon-Do on Suomessa kasvava laji ja kilpailijoiden taso on kansain-välisesti kova, vaikkakin harrastajien määrä on pieni suurempiin maihin verrattuna. Suomesta löytyy jopa nelinkertainen maailmanmestari, Ismo Mäkinen, joka nykyään harjoittelee juuri Kuopion seurassa. Ismon kilpailu-ura hakee koko maailmassa vertaistaan.

Taekwon-Do (suom. ”jalan ja käden tie”)

Kuopion yliopiston Taekwon-Do –seuran nelinkertainen maailmanmestari Ismo Mäkinen ja kolminkertainen maailmanmestari Pauliina Hietaniemi treenaamassa.

Kolumni | CAPS LOCKArvio

Arvio

Olin pitkään onnellinen normaa-lipainoinen. Hyötyliikuin, vältin hissiä ja liikkumisen riemu oli osa arkea. Kunnes tuli body fitness, ja kuulin olevani laihaläski, a.k.a

lihasmassaton taikina. Pittbullin näköinen ihmi-nen televisioruudussa ilmoittaa, että kaltaiseni lenkkipallero on sairaan näköinen ja että en syö riittävästi rahkaa. Kuvittelin olevani sporttinen, mutta kynäniska kertoi, että kävely on ainoastaan palauttavaa liikuntaa, jota tehdään varsinaisen urheilusuorituksen jälkeen.

Lenkkeilystä on tullut punttisaliharjoitte-lun väliaika, ja välipäiväkään ei tarkoita sitä että maataan ilta viidestä kymmeneen fleecepeiton alla ja tuijotetaan Frendien uusintoja. Välipäivänä käydään pinkomassa pururadalla niin että puka-mat soi, ja väkisinsyödään rahkaa tunnin välein.

Seuraavana aamuna heräät nälkäkuoleman partaalla, ja itkua tihrustaen

kiskot jalkaasi lenkkitossut ja pakenet tuskaasi pimeään syysaamuun. Tyhjällä vatsalla tietysti, eihän se rasva muuten pala. Olisikin liian hauskaa lenkkeillä niin että päässä ei sumene joka toisella askeleella. Kohtaat elämähaluttoman aamuleh-denjakajan, ja mietit että tuolle sentään maksetaan siitä että se on tähän aikaan liikkeellä.

Palkkio on kotona odottava kankea tattaripuu-ro ja paskalta maistuva proteiinipirtelö, jotka saat nekin alas tiedolla siitä, että kynäniskan iltapäi-vätreeneissä lähtee henki jos et tankkaa. Pelot-taa saatanasti. Söinkö nyt oikein, söinkö kaikki kahdeksan cashew-pähkinää vai menikö niitä vain viisi? Painoivatko puurohiutaleet 60 grammaa vai näkeekö se että söin oikeasti kaksi riviä suklaata ja skippasin sen kusipirtelön?

Jos kuvittelet että salilla tulee hyvä olo, niin ei muuten tule, jos teet saliohjelman oikein. Kehon-koostumusmittari näyttää armottoman totuuden jota et voi paeta kuin juoksumatolle. Kolmasosa sinusta on puhdasta rasvaa, ja silava on syntiä.

Siirryt laitteisiin, ja ihastut reidenloitontajaan. Hei, tämähän on mukava laite. Minä osaan ja jaksan! Kynäniska tappaa ilosi ilmoittamalla että se on täysin hyödytön vekotin. Kyykkyä sen olla pitää, syvään ja hartaasti ja niin kauan että prote-iinismoothie sisälläsi vaihtaa takaisin tulosuun-taan. Jos liike epähuomiossa alkaa tuntua hyvälle, tuikkaa valmentaja pakkaan tuplamäärän painoja ja kysyy: Joko nyt sattuu?

Joka paikkaan pitää koskea, joka laitteessa täytyy itkeä ainakin kerran, ja kaikkien ravinto-lisien tulee maistua kertaalleen syödyiltä. Mitä nopeammin saat polvikierukkasi poksahtamaan, sitä katu-uskottavampi treenaaja olet. Salilla sadistisesti nöyryyttävä kynäniska näyttää käve-levältä sydänkohtaukselta, mutta päätät vastoin maalaisjärkeä uskoa häntä. Hän on body fitnessin ammattilainen. Eli Jumalasta seuraava.

Anna-Maria Tenhu

Jumalasta seuraava

Assange on journalistiseen otteeseen pyrkivä, ja siinä pääpiir-teissään hyvin onnistuva katsaus Wikileaksin synnyttämiin maail-maa järisyttäneisiin paljastusaaltoi-hin. Brittisanomalehti Guardianin toimittajien David Leighin ja Luke Hardingin teos kertoo nimestään huolimatta aika vähän itse Julian Assangesta. Ehkä sen vuoksi kirjan nimi onkin pelkkä sukunimi, eikä Julian Assange. Australialaisen Wikileaksin perustajan lapsuus ja vaiheet hahmotellaan, mutta vain tarinan syventämiseksi.

Tarinan premissi kuuluu suun-nilleen seuraavasti: idealistinen, mutta vastuuton Julian Assange tarvitsee valtamedian avukseen voidakseen pelastaa maailman. Konflikti syntyy siitä, että stallari Assange haluaa ihmisuhrienkin uhalla vallankumouksen kun taas valtalehtien toimittajat, nuo revarit, pyrkivät esimerkiksi suojelemaan amerikkalaisten informantteja Afganistanissa. Assange julkaisisi vuodetun mate-riaalin editoimattomana nimineen

kaikkineen ja osoittaa julmaa välinpitämättömyyttä mahdollisia uhreja kohtaan. Niinhän todellisilla vallankumouksellisilla on tapana. Meille esitellään kyberanarkistiver-sio Che Guevarasta.

Vahvaksi päähenkilöksi ei Assangesta tässä tarinassa oikein silti ole. Kirja toistaa useisiin eri lähteisiin perustuvaa varsin uskot-tavaa olettamusta, että Assange on epäluotettava sosiopaatti, joka ei pidä ihmisiä minkään arvoisina – etenkään naisia.

Vaikuttaa siltä, että hän on todella syyllistynyt siihen seksu-aaliseen väkivaltaan, mistä häntä Ruotsissa syytetään. Siinä mielessä ei kyse ole Assangen kuvailemasta salaliitosta Wikileaksia vastaan. Se ei silti tarkoita, etteivätkö hänen rikoksensa saisi huomattavasti joutuisampaa ja näkyvämpää käsittelyä kuin jonkun tavallisen jampan vastaavat. Jopa Itä-Suomen hovioikeus lätkisi tässä tapauksessa kovat tuomiot kun kansainvälinen paine on niin kova.

Teos on perusteellinen, ehdot-

tomasti lukemisen arvoinen kat-saus hyvin merkittäviin asioihin. Vuodoista kerrotaan mukaansa tempaavalla tavalla ja uskotta-vasti. Tapahtumat itsessään ovat kuin mistäkin agenttitrilleristä ja poikkeuksellisen taitava kerronta pitää naulittuna kirjaan. Hiukan vähemmänkin Guardianin toimit-tajat voisivat toki omaa ja lehtensä tärkeyttä korostaa.

David Leigh & Luke Harding: Assange. Into 2014. 309s.

Pasi Huttunen

Kyberstallari ja revarit

Faarao ja Kakspäinen nartun albumin nimi Kukaan ei korva äitiä tulee sen aloittavan Äidittö-mät lapset –kappaleen lyriikoista. Sävelmä onkin hyvä johdatus levykokonaisuuteen. Perinteinen blues-viisu on saanut tahallisen rä-käisen tulkinnan, jossa laulu kaikuu pahaenteisesti ja soittimet soivat epäpuhtaasti.

Faarao Pirttikankaan, Juhana Nyrhisen ja Pekko Käpin muo-dostama trio etsii ensimmäisellä yhteisellä pitkäsoitollaan alkukan-taista voimaa. Siihen on pyritty muun muassa puolihuolimatto-man kuuloisilla harmonioilla ja luolan akustiikan mieleen tuovalla tuotannolla. Kokonaisuudessa on kuitenkin jotain liian loppuun asti mietittyä, ettei levyä pysty ajattele-maan pelkkänä kännisenä pirtti-iltana levytetyksi sutaisuksi.

Bluesia, gospelia ja folkia sisältävä kokonaisuus sidotaan

yhteen nyrjähtäneellä tunnelmalla. Uskonnollisemmissa kappaleissa on miltei körttiläinen tunnelma, kun taas rytmikkäämpien kappalei-den säröäänet kirskuvat korvissa. Kappaleet vaihtelevat Jeesuksen veren aavemaisesta, mutta ironi-sesta paatoksesta aina Tuhniaisen koneiden moottoreilta kuulos-taviin kielisoitinseinämiin. Juuri tässä vaihtelussa on levyn vahvuus. Sen lyhyt kesto on täytetty sopivan erilaisilla, mutta yhteensopivilla palasilla, joiden aikana kuuntelija ei pääse pahasti kyllästymään.

Kymmenen kappaleensa aikana levy käy matkan synnistä katumuk-seen. Erilaisista tyyleistä huolimat-ta pienet osatekijät ja tunnelma sitovat sen yhteen eheäksi koko-naisuudeksi. Lyhyellä albumilla on kuitenkin notkahduksensa, joiden aikana se eksyy joko liian tiukasti vyön alle tai vain kadottaa kokei-levaisuutensa. Toisaalta levyllä ei

pyritä keksimään tulta uudelleen, vaan keittämään vanhoista juurista maittava, vaikkakin vain vähän aikaa ravitseva soppa.

Jani Ylönen

Faaraon ja kumppaneiden synkeät pidot

” Kolmasosa sinusta on puhdasta rasvaa, ja silava on syntiä.

26 27Uljas 9 | 12. 12. 2014 Uljas 9 | 12. 12. 2014

@lu

ntai

losa

ares

sa#l

unta

ilosa

ares

sa

> TIKETTI (0600-1-1616 / tiketti.fi / palv.maksu 3 €)

> RAVINTOLA KERUBI (Karjalantalo, Joensuu / ei palv.maksua)

> LIPPUPALVELU (0600 10 800 / lippupalvelu.fi / palv.maksu 3,50 €)

> LEVYKAUPPA LEVY-ESKOT (Kauppakatu 27, Joensuu / ei palv.maksua)

KERUBI YLPEÄNÄ ESITTÄÄ LA 14.2.2015 JOENSUU AREENASSA:

HalooHelsinki!

Elastinen

LyömättömätSOFTENGINE

MIKAELGABRIEL

solonen\kosola\xmies

PAULAKOIVUNIEMI

OPISKELIJALIPPU 20 € (norm. 30 €)

Konsertti on ikärajaton • Lisätietoja: www.luntailosaaressa.fi

Opiskelijaliput ovat myynnissä Karelia AMK:n opiskelijajärjestö POKA:n toimistosta, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan toimistoista, Kerubin tiskiltä sekä Levykauppa Levy-Eskoilta.

Kysy myös VIP-paketteja:info@kerubi.fi tai 050 550 3867

Kon

sert

in jä

rjes

tää

Rav

into

la K

erub

i • L

isät

ieto

ja: i

nfo@

keru

bi.fi

• w

ww

.ker

ubi.f

i

ISYY:LLÄ ON ASIAA

Edunvalvonta ei nuku

ISYY:n lihalla

Syyslukukauden päättyessä opiskelijakortin voi-massaoloon kannattaa kiinnittää huomiota. Kortti on voimassa ilmoittautumisesta riippuen joko lukukauden tai lukuvuoden. Voimassaolosta on merkkinä lukukausi- tai lukuvuositarra. Syysluku-kauden 2014 tarra on voimassa 31.1.2015 saakka ja lukuvuoden 2014–2015 tarra 30.9.2015 saakka (VR ja Matkahuolto, Opiskelijaravintolat). Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YHTS) alen-nukset loppuvat vuoden vaihteeseen, jos opintoja ei jatka keväällä. YTHS:n tarjoamia palveluja voi valmistumisesta huolimatta hyödyntää yhtä pit-kään kuin ylioppilaskuntajäsenyys on voimassa, eli tarran mukaisesti joko lukukauden tai lukuvuoden loppuun. Lukuvuoden 2014–2015 tarralla palveluja YTHS:llä voi esimerkiksi saada heinäkuun 2015 loppuun saakka.

TAPAHTUU Tapahtumat

Ilmoittautuminen kevätlukukaudelleKevätlukukaudelle läsnä olevaksi voi ilmoit-tautua Weboodin kautta 1.12.2014–15.1.2015 välisenä aikana. Ilmoittautumisaikana ylioppilaskunnan jäsenmaksu maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä WebOodissa. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston päättämän jäsenmaksun suuruus koko lukuvuodelta on 114 euroa ja pelkästään syys- tai kevätlukukaudelta 59 euroa. Kevään 2015 lukukausitarrat ovat noudettavissa ISYY:n kampustoimistoilta aukioloaikoina.

Lisätietoja saa ISYY:n verkkosivuilta.

Joensuun toimisto ma, ti 10-15Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-1580100 JOENSUU pe 10-13toimisto.joensuu@isyy.fi050 341 6346

Kuopion toimisto ma, ti 10-15Yliopistonranta 3 to 10-1570211 KUOPIO pe 10-13toimisto.kuopio@isyy.fi044 576 8419

Savonlinnan toimisto ma-to 10-14Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-1357100 SAVONLINNAtoimisto.savonlinna@isyy.fi044 576 8430

ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi.Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista:L iity kampuksesi listalle. Lisätietoja tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, ISYY sivun toimitus: tiedotusihteeri Suvi Pesonen.

Lukuvuositarran voimassaolo

IISYY:n viestinnän päivittäisenä tehtävänä on pitää jäsenistö ajan tasalla ylioppilas-kunnan toiminnasta ja ajankohtaisista opiskelijauutisista. Viestinnässä panoste-taan myös englanninkielisen materiaalin tuottamiseen, jotta kaikilla jäsenillämme on mahdollisuus saada tietoa ja osallistua opiskelijatapahtumiin, Suvi kertoo.Tiedotussihteeri auttaa sinua saamaan järjestösi tai kerhosi viestit kuuluviin opis-kelijoiden keskuudessa. Tiedotussihteeri ottaa myös vastaan palautetta ISYY:n viestinnän kehittämiseen. Mitä materi-aalia tahtoisit esim. ISYY:n lukuvuosika-lenteriin? Tai mistä haluaisit lisää tietoa ISYY:n viestintäkanavien kautta? Vinkkaa kehitysideoista ja tapahtumista osoittee-seen tiedotus@isyy.fi. Tiedotuskanaviamme seuraamalla pysyt kärryillä siitä, mitä ylioppilaskunnassa ja eri kampuksilla milloinkin tapahtuu. Kurk-kaa lisätietoja www.isyy.fi/isyy/viestinta

ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausit-tain yksi tekijä. Vuorossa on ylioppilaskuntamme tuore tiedotussihtee-ri Suvi Pesonen.

Kuka: tä-Suomen yliopiston ylioppi-

laskunnan tiedotussihteeri (äitiysloman

sijainen) Suvi Pesonen

Mitä: Vastaa viestinnästä ISYY:n tiedo-

tuskanavissa, viestinnän kehittämisestä

sekä viestintään liittyvissä asioissa

auttamisesta

Missä: Varsinainen työpiste sijaitsee

Kuopion kampuksella, mutta ISYY

viestii kaikilla kampuksilla

Suvi Pesonen

Kaikki kampukset16.12.2014 ISYY:n kampustoimistot ovat auki viimeistä päivää ennen joululomaa17.12.2014–6.1.2015 ISYY:n kampustoimistot ovat suljettuina13.–14.1.2015 ISYY:n kampustoimistot ovat suljettuina

Joensuu:5.1.2015 Sykettä-palvelut alkavat14.2.2015 Lunta Ilosaaressa -festivaali klo 16, Joensuu Areena

Kuopio: 25.1.2015 Sykettä syksyn 2015 palloilu- ja ryhmäliikuntatarrojen voimassaolo päättyy26.1.2015 Sykettä kevään 2016 liikuntatarrat vaaditaan palvelujen käyttäjiltä

Korkeakouluopiskelijan opintotuessa on niin sanottu vapaan tulon raja. Tämä tarkoittaa, että opintotuen lisäksi opiskelija voi hankkia tiettyyn rajaan asti muuta verotettavaa tuloa, vaikka nostaisi opintotukea. Tulorajat ovat tällä hetkellä 660 euroa tuetulta kuukaudelta ja 1970 euroa tuettomalta. Tuloja ei kui-tenkaan seurata kuukausittain vaan vuositasolla. Tuen tulorajat muuttuvat siis sen mukaan, kuinka monelta kuukaudelta nostat opintotukea vuodessa.Aloittaessasi opinnot, tai valmistuessasi kesken kalenterivuoden, muuttuu laskentatapa. Ennen opintoja tai niiden jälkeen saadut tulot eivät vaikuta tulorajoihin. Opintoja edeltävänä kesänä olet siis saanut tienata vaikka 30 000 euroa ja silti voit nostaa syksyllä täydet opintotuet. Jos edelliset opin-not ovat kuitenkin päättyneet muusta syystä kuin valmistumi-sesta, lasketaan tulorajoja kalenterivuoden loppuun. Vaikka olisit saanut tänä vuonna rajat ylittäviä tuloja ennen opintoja tai niiden jälkeen, saattaa KELA muistaa sinua kuitenkin opintotuen takaisinperintäkir-jeellä ensi vuonna. Tämä johtuu siitä, ettei Kela välttämättä huomioi opintotuen seurannassa opintojesi alkamis- tai loppumispäivää, vaan tarkastelee koko vuotta. Näin käydessä sinun kannattaa tehdä oikaisupyyntö takaisinperinnästä ja selittää tilanteesi, niin et joudu maksamaan aiheetonta laskua.Jos joulukuussa kuitenkin huomaat, että olet nostanut liikaa opintotukea suhteessa tuloihisi, niin muista palauttaa ylimääräiset tulot ajoissa, jotta saat tukikuukautesi takaisin. Mikäli KELA alkaa niitä periä, niin lasku tulee korkojen kera ja lisäksi myös menetät tukikuukaudet jotka maksat takaisin.

Allekirjoittaneen osalta tämän palstan pitäminen päättyy tähän. Jatkan taas täysipäiväistä opiskelua ensi vuoden alusta ja palstaa jatkaa eri edunvalvoja. Kaikille lukijoille toivon hyvää joulunaikaa ja ongelmaton-ta tulevaa opiskeluvuotta!

Olin töissä ennen opintojeni alkua ja tulorajani ylittyy, peritäänkö opintotukeni takaisin? Valmistun keväällä ja saan kesällä loppuvuodeksi töitä, pitääkö minun palauttaa alkuvuoden tuet?

ISYY:n edunvalvontasihteeri Pekka Koivaara kertoo opiskelijan oikeuk-sista ja velvollisuuksista

Haluatko palstalla käsiteltävän mieltäsi askarruttavaa asiaa? Onko sinulla tietoa jota haluaisit jakaa muiden kanssa? Lähetä kysymyksesi tai vinkkisi osoitteeseen: soko@isyy.fi. Tekstisi saatetaan julkaista sellaisenaan tai muokattuna.

Uusi kasvo tiedotteiden takana

28 29Uljas 9 | 12. 12. 2014 Uljas 9 | 12. 12. 2014

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

LET’S BESSERWISSER!- Itäinen Turhan Tietäjä

Ketkä kehittivät yhtä aikaa integraali- ja diff erentiaali-laskentaa? Toisen lähipiirin mukaan toinen oli työsken-nellyt niiden parissa vuosia ennen toista; toisaalta toisen on väitetty jariviléttäneen eli plagioineen toista, mutta toisen ei. Toisaalta väitetään toisen ratkaisseen lasken-

nan aikaisemmin kuin toinen ja luoneen sen itsenäisesti, mutta ei julkaissut mitään siihen viittaavaa ennen vuotta 1693, kun taas toinen oli aiemmin julkaissut omiin laskelmiinsa perustuneita tutkimuksia. Summa summarum, kumpikin on tieteen historian suuria nimiä.

1) Isaac Newton ja Gottfried Leibniz. X) Adam Smith ja Antti Chydenius. 2) Anders Celcius ja François Quesnay.

Likaisesta Harrysta: ”Tiedän mitä ajattelet. Ampuiko tuo kuusi vai viisi laukausta, vai vain viisi. Totta puhuen kaiken tämän jännityksen keskellä putosin itsekin laskuista. Mutta koska tämä on ______ __ maailman voimakkain käsiase, joka irrottaisi pääsi, sinun pitää

kysyä itseltäsi: Olenko onnekas. No, oletko senkin nilkki?” Mikä ase on kyseessä?

1) Colt 45. X) Smith & Wesson 38. 2) Magnum 44

Kuka suomalainen ex-muusikko on tutkinut myrk-kyjen ja huumeiden vaikutusta in vivo ja in retro – siis elämässä ja koeputkessa? Valmistui proviiso-riksi 2003 ja on toiminut sen jälkeen mm. Helsingin yliopiston farmakologian laitoksella sekä lääkeyhtiö

Ratiopharmilla.

1) Sami Takamäki eli Sam Yaffa. X) Anssi Tikanmäki. 2) Jan Stenfors eli Nasty Suicide.

Mistä romaanista: ”….. maihinnousuveneet laskettai-siin vesille ja ensimmäinen joukkojen aalto pyyhältäisi rantahyrskyjen lävitse Anopopein rantaan. Koko laivassa, koko saattueessa vallitsi tietoisuus siitä, että muutaman tunnun kuluttua jotkut heistä olisivat

vainajia”? Sen henkilöitä ovat mm. Julio Martinez – sankarillinen sotilas. Sam Croft, tappamisesta nauttiva psykopaatti. Luutnantti Robert Hearn – stereotypia Harwardin käyneeestä valkoisesta libe-raalista. Kenraali Edward Cummings, joka vertaa itseään Jumalaan ja janoaa valtaa, ja jonka katse kuumenee, mieli vaeltelee ja etumus törröttää kuin Lancasterin Burtilla Täältä ikuisuudessa – siis homo-eroottisia tunteita Hearnia kohtaan. Tekijän esikoisteos; se suuri sotaromaani, joka aiheutti valtaisan kohun vuonna 1948 ja nousi Bestseller-listoille. Anopopei on kuvitteellinen saari Tyynellämerel-lä, ja romaani perustuu kirjoittajan sotakokemuksiin Filippiineillä.

1) James Jones: Ohut punainen viiva. X) Norman Mailer: Alastomat ja kuolleet. 2) Herman Wouk: Sodan tuulet

Mikä elokuva sai nimensä Krimin sodan Balaklavan taistelusta, eräästä brittisotahistorian kunnian het-kestä josta on sankarilauluja laulettu? Se oli ohjaajan paluu, ensimmäinen ohjaustyö kahteenkymmeneen vuoteen. Ohjaaja oli fi lmaamisen aikaan erakko, joka

ei ollut antanut haastatteluja sitten 1970-luvun eikä halunnut tulla valokuvatuksi. Kun viesti hänen paluustaan levisi, useat starat halusivat roolin vaikka osallistuvalla sosiaaliturvalla. Sean Penn sanoi: ”Anna minulle dollari ja kerro, minne pitää tulla.” Elokuvaan pääsivät Pennin lisäksi mm. Jared Leto, Kirk Acevedo, Elias Koteas, Ben Chaplin, John Cusack, Wood Harrelson, George Clooney, John Travolta, Nick Nolte. Käsikirjoituksesta oli lähetet-ty kopio Tom Hanksille joka kieltäytyi, koska oli Omaha Beachilla murtamassa Atlantin vallia.

1) Veteen piirretty viiva. X) Ohut punainen viiva. 2) Täältä ikuisuuteen.

1

3

2

4

5

1 2 3 4 5Nimi

Oikeat vastakset sivulla 32

Sanna Hukkanen | Korpi

ONKO LÄÄKÄRILLÄ OIKEUS KIELTÄYTYÄ SUORITTAMASTA ABORTTIA?

Kerta-annos

Suomen eduskunta ottaa käsiteltäväk-si kansalaisaloitteen, jonka mukaan terveydenhuollon henkilökunnalla tulisi

olla oikeus kieltäytyä suorittamasta aborttia. Kyseinen kansalaisaloite sai viime kuussa kerättyä vaaditun määrän nimiä. Kansalais-aloitteen vastustajat ovat korostaneet, että lakimuutosta ei tarvita, sillä lääkäreillä on jo nyt mahdollista vedota omatunnon syihin, mikäli potilasta ei vaaranneta. Käsittelen tässä kolumnissa lyhyesti sitä, millaisia eettisiä ongelmia nyt esitettyyn kansalaisaloitteeseen kietoutuu.

Suomessa on totuttu ajattelemaan, että lääkärin, sotilaan tai poliisin kaltaiset ammatit synnyttävät vahvoja eettisiä velvollisuuksia. Näissä ammateissa ihmiset edistävät työllään kansalaisten oikeuksien toteutumista. Suojel-lessaan näitä oikeuksia esimerkiksi sotilas tai poliisi voivat joutua asettamaan yhteisen edun oman etunsa edelle. Lääkärin asemaan liittyy samankaltaisia velvollisuuksia. Kansalaisaloit-teen kritisoijat korostavat, että lääkäri ei saa tehdä maailmankatsomuksellisista ongel-mistaan raskaudenkeskeyttämiseen tulleen hädänalaisen naisen oikeuksia tärkeämpiä.

Edellä kuvailemani näkökulma painottaa ammatillisen aseman synnyttämiä velvol-lisuuksia ja naisen oikeutta päättää omasta ruumiistaan. Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöl-lä on velvollisuus huomioida, mitä potilaan oikeuksista säädetään. Lääkäri, joka ohittaa

raskaudenkeskeyttämiseen tulleen naisen oikeudet, toimii laissa säädettyjä ammatillisia velvollisuuksiaan vastaan.

Ne jotka puolustavat lääkärin mahdol-lisuutta kieltäytyä abortin suorittamisesta korostavat syntymättömän lapsen oikeuksia ja elämän arvokkuutta. Näyttää siltä, että ke-nelläkään ei ole oikeutta riistää toisen ihmisen henkeä piiloutumalla viranomaistoiminnan taakse. Myös syntymätön lapsi on ihminen, jonka elämää on kunnioitettava. Toisaalta tuskin kukaan keskustelijoista kiistää elämän arvokkuutta. Nimenomaan tästä syystä ras-kaudenkeskeyttämistä säädellään Suomessa tarkasti ja keskeyttämisen syiden on oltava perusteltuja.

Nykyisessä aborttikeskustelussa vastakkain asettuvat syntymättömän lapsen oikeudet ja naisen oikeus päättää omasta ruumiistaan. Molempia oikeuksia pidetään luovuttamat-tomina. Vastustan kansalaisaloitetta, koska uskon, että oikeudenmukaisessa yhteis-kunnassa kaikkia asioita ei tarvitse säädellä lainsäädännön avulla. Pienillä paikkakunnilla abortista kieltäytyvä lääkäri voisi vaikeuttaa kohtuuttomasti vaikeassa tilanteessa olevan naisen elämää. Olennaista on, että mikäli lää-käri kieltäytyy tekemästä aborttia omatuntoon vetoamalla, hänen on varmistettava potilaan oikeuksien toteutuminen.

Tomi Hämäläinen

30 31Uljas 9 | 12. 12. 2014 Uljas 9 | 12. 12. 2014

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 1 2 2 X 1

Koulutuksia Kuopiossa,keväällä 2015

Draamakasvatuksen perusopinnon, 25 op (JY)23.1.2015-31.12.2015

Ilmoittautuminen 12.1.2015 mennessä

www.snellmankesayliopisto.fi

puh. 044 746 2840 asiakaspalvelu@snellmankesayliopisto.fi

Ruotsin kirjallinen ja suullinen taito, 3 op (UEF)8.5.2015-24.5.2015

Ilmoittautuminen 20.4.2015 mennessä

Ympäristöoikeuden perusopinnot, 25 op (UEF)27.3.2015-31.7.2015

Ilmoittautuminen 9.3.2015 mennessä

Gradusparraus31.1.2015-9.5.2015

Ilmoittautuminen 16.1.2015 mennessä

TEE UNELMISTASI TOTTATutustu uuteen joulumallistoon täynnä erityisiin hetkiin sopivia aitoja koruja.

Helat alk. € 29 / Sormus alk. € 39

KauppaKesKus Minna. avoinna: ma–pe 9–19, la 9–16.MaTKus. Matkuksentie 60. avoinna: ma–pe 10–21, la 9–18, su 12–18.prisMa. avoinna: ma–pe 10–19, la 10–16. Tervetuloa!

S-Etukortilla bonusta Prisman myymälästä!

Tutustu asuntotarjontaamme www.avara.

Tutustu asuntotarjontaammewww.avara.

Tutustuu asasasasasasaasasassssasasasasasasaasasasasasasaaassaasasaaasaaaaasaaaaaaaaaaaaasasaaaaaaaa uununununununununnnnnunununununnnnnnnnnnnnnnunuunuuuunnnnnnnnnnnununuuuuunnnnnuuunnnunununnnunununnunnunnnnnnnnnnnnnnnnnnnnntttttttotttotototototottooooooottttttottototttttototototottototootttttototototototttttottotoottottttttotototottttttttttooootttotttttoottttttttttttttttttotootttttttttttttttottotttttttttttttttotttottttttttttottttttotootottttoottttooottttttoottottoooottooootooottttoootatatatattatattattattatatttatttttataatatatatatatattatataatattatattaaatatatatttaaaatattatataatatatatattaaaaaatatttataataaaaaaaaaattttaaaaaaaaaaaaaatttaataaaaaaaataaaaaaaattaaaaaaaaaataaaaaaaaaaaaaaaaaaaataaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaattaaaaaaaaataaaaaataaaaaaaatataaaaaaaaaaaaaaaaaaaaataaaaaaaaaaatarjrjrjrjrjrjrjjjrjrjjjrjrjjjjrjrjrjjrjrjrjrjrjjrjrjjjjjjjjrjjrjjrjrjrjjrjrjrjjjrjrjrjjjrjrjjrjrjrjjrjjrjrjjjjjjjjrjrjrjjrjjjrjjrjjjjjrrjrjrrrjjrrrrjrjrjrjjrrrrrjrrrrrrrjrjrjrrrrrrjrjrjrrrrrrrrrrjrjrjrrrjrrjrjrjrrrrjrjrjrjrjrjrjrjrjrrjrjjrrrrjrjrjrrrjrrjrrjrjrjjjrrrrrrjrjrrjrrjrjjjrjrrrrjjrjrjrrrrjrjrrrjrrrrrjrjjjjjjjjjjjjjjjjooooooonoooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo taaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaammmmmmaaamaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaamaaaaaaaa mmmmmemememmemememememmmemmmmememememmemmeemme www.w avara.

Tutustu asuntotarjontaaaaaaaaaamamamamamamamamamammmmmmmmmmmmmmamamamamamamaamamammmmmmmmmmamaammmmmmammmmmmaammmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmemmmmmmmmmmmmmmmmmmmememeemememeemememmmmmmmeeeemmmmmmemmeememmmmmemmmmemeeeemememmmmmmmememmmemmemmeemeemmmmmmemmmmmemeemmmmmmmmmeememmmmmemmmmeeemememmmmemmmmmeememmmmmmemmmmmmmemmmemememmmmmmmmmmememmmmmmmmmmmmmmmemmmmmeemmmmmmmmmmmmmmmwww.avara.

Tutustu asuntotarjontaamme www.avara.

KOTEJA ELÄMÄN ERI TILANTEISIIN

ASU NIIN KUIN ELÄT.Asuntojen vuokraus:Ovenia Joensuu puh. 020 177 4315Ovenia Kuopio puh. 020 177 4221

32 Uljas 9 | 12. 12. 2014