Itä-Suomen ylioppilaslehti

2016

2

Kenen lauluja

Opiskelijat kokoontuvat mielenosoitukseen. Opintotuen leikkaamisaikeita ei hyväksytä >>4-5Canadian Eric Bawden found out he’s in fact a Finn. The surprise turned out to be a pleasant one >>26-27

OVV KUOPIO Puijonkatu 16, 70110 Kuopio, 017 363 5566, 044 363 5561OVV JOENSUU Kirkkokatu 25 A, 80100 Joensuu, 050-531 0758, 044-538 0759

joensuu@ovv.com | kuopio@ovv.com | www.ovv.com | www.vuokrakas.com

ONNI ON

uusi koti!

Katso vapaana olevat

vuokra-asunnot: www.ovv.com

Takki

5995Mekko59,95

-20%TÄLLÄ KUPONGILLA

TÄLLÄ KUPONGILLA

YHDET NORMAALIHINTAISETKENGÄT

KANTA-ASIAKASKORTTIVELOITUKSETTA (arvo 10,-)31.3.2016 SAAKKA

Tarjous voimassa31.3.2016 saakka.

TÄLLÄ KUPONGILLA

TÄLLÄ KUPONGILLA

TAVARATALOT KUOPIO JA JOENSUU

TAVARATALOT KUOPIO JA JOENSUU

TAVARATALO KUOPIOKauppakatu 36 ma-pe 9-20 la 9-17carlson.fi

TAVARATALO JOENSUUTorikatu 18 ma-pe 9-19 la 9-17

TULE JAKAMAAN LEHTIÄ JA MAINOKSIA

, Lylykoskentie 10, 80130 Joensuu, puh. 013 122 034JOENSUUN YKKÖSJAKELUT OY,Teräskatu 10, 70150 Kuopio, puh. 017 2647 800SUORA LÄHETYS OY

Haemme ahkeria ja tarkkoja työntekijöitä vakituisiksi lehtien ja mainosten jakajiksi. Työtä on tarjolla keski-viikkoisin ja lauantaisin, 2-4 tuntia kerrallaan.Jakelutyö sopii hyvin esimerkiksi opiskelijalle, eläke-läiselle tai lisätyöksi toisen työn ohelle. Ota rohkeasti yhteyttä!

Katso lisätiedot ja täytä h

akemus!

lisaduuni.fi

Tule mukaan! Meitä voi seurata myös

Facebookissa.

2 Uljas 2 | 7. 3. 2016

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

Taitto Jarkko Kumpulainen

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 988 0408valto.merta@uef.fi

KansikuvaPasi Huttunen

Pääkirjoitus | Uljas linja

Alku ” Ihmisten missiona on kaikesta päätellen syyllistää nuo-ria ja laittaa lapsensa maksamaan. s. 30

Epävarmat ajat

Vastaanottokeskuksissa tarvitaan vapaaaehtoisia ja työvoimaa. Pako-laiskriisi tuo opiskelijalle mahdolli-suuksia oppia, auttaa ja vaikuttaa.

Yousif Mohammedin matka Irakista Suomeen oli vaarallinen ja vaikea. Tääl-lä hän kaipaa lapsiaan ja haluaa oppia insinööriksi.

Mitä ne tulevat itsehallintoalueet ovat ja miksi sellaisia halutaan perustaa? Selvitimme.

Taiteilijoita, humanisteja ja yhteiskun-tatieteilijöitä tarvitaan startup-skeneen. Siellä ei tavitse osata koodaamista, kunhan osaa ideoida ja innostua.

Kukaan ei vielä tiedä, millainen opis-kelijoiden terveydenhuolto sote-sopan seassa kypsyy. Opiskelijaliitot tahtoisi-vat YTHS:n kaikille korkeakouluopis-kelijoille.

Samuli Edelman ei paljoa puhunut Uljaalle tai muillekaan tiedotusvälineille. Rakenteilla näyttää olevan uudenlainen mediapersoona.

8-9

14-1510-11

12-13

20-21

6-7Sisällys | Kohta näkyy aurinko

Huomiosi on kohdistunut Itä-Suo-men ylioppilaslehteen Uljaaseen. Mitä opiskelijat edellä sitä muu maailma perässä, on vanha sanonta

joka sisältää väistämättömän syy-seuraussuh-teen.

Epäformaali eli muotoa vailla oleva oppimi-nen perustuu osin sattumanvaraisuuksiin sekä syntyy kanssakäymisissä ja ajattelulle varatussa ajassa. Epäformaalille ei ole ajassamme mitta-reita, joten sitä ei osata arvostaa. Yliopistojen tutkintotavoitteet tuottavat osaltaan tietotai-don maassamme tarvittaviin eri ammatteihin, mutta ymmärrystä tutkintotakuu ei sisällä, sitä ei voi tiedon tavoin kaataa kuin tyhjään astiaan. Hyvän yhteiskunnallisen ymmärryksen vaaliminen vaatii ihmisten välistä luottamusta, kokonaisuuksien jakamista ja sen toimijoiden sekä osien välistä myötäelämisen taitoa. Taitoa kuvitella mikä on yhteistä ja hyvää. Taito on ollut hetken hukassa.

Toinen ajatus oli vallalla silloin, kun yliopis-tolakiin kirjattiin ylioppilaskuntien tehtävä. Laki määrää ylioppilaskunnan osallistumaan yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen, valmistelemaan opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Opintoaikoja on rajattu vuosia, joten ylioppi-laskunnatkin haastavat jo nyt toimijoidensa ajankäyttöä. Opiskelijoiden aika ymmärtää, sisäistää ja kuvitella uutta on kortilla.

Jos yliopistokaan ei enää jouda inspiroi-maan yhteistyössä syntyvää ymmärrystä, niin jäävätkö tulevat sukupolvet vaille kokemusta, joka antaa eväät kuvitella yhteiskuntaa myös työnteon ja tulostavoitteiden ulkopuolisena hyvänä elämänä?

Professori Roope Uusitalon opintotuki-kurjistuksen seurauksena opintopistetuotan-totavoitteeseen ei enää riitä viisipäiväinen työviikko, vaan päälle lyödään kuudes. Toi-meentulosta leikataan lähes 30 prosenttia ja vähävaraisuutta pakotetaan kompensoimaan lainalla. Opintojen rahoittaminen työn teolla tuskin on enää mahdollista, joten lopulta uudis-tuksesta taitavat hyötyä lainoittavat pankit.

Koulutuspoliittinen ilmastonmuutos kitey-tyy YLE:n Aamu-tv:n toimittajan kysymykseen: Miksi jonkun muun pitäisi maksaa se investoin-ti joka hyödyttää ennen kaikkea yksilöä?

Koulutus ei hyödytä ”ennen kaikkea yk-silöä”. Jos näin olisi, maallamme ei ole enää yhteistä rakennettavaa. Mutta onneksi näin ei ole. Yhteistä on, vaikka se ajatus ei ole pinnassa näinä aikoina. Lopulta valtio on jokainen osan-sa ja yksilönsä.

Itä-Suomessa ylioppilaslehteä on julkaistu jo 45 vuotta ja maassamme ylioppilaslehdillä on jo satavuotinen ketjunsa. Joensuun yliopistoon opiskelijat perustivat äänensä vahvikkeeksi lehden vuonna 1971 ja Kuopiolaiset vuonna 1973. Tämänkertainen Uljas jaetaan poikkeuk-sellisesti myös kuopiolaisiin ja joensuulaisiin kotitalouksiin.

Jarkko Kumpulainen

Opiskelijanhuominen

Humoro nigra | Uljas kannustaa hallitusta jatkamaan valitsemallaan tiellä sekä tehostamaan oppimisympäristöjä ja opetuksen muotoja edelleen. Kyllä elämä on yliarvostettua opiskeluaikanakin. Joten ei muuta kuin lisää rajoja ja rakkautta – lainarahalla!

3Uljas 2 | 7. 3. 2016

Gallup Hyvät kaupungit

Nyt | Leikkaa, liimaa ja rakentaa

”Organisaatiossa voisi olla enemmän pysyvyyttä ja jatkuvuutta.

Kampuskaupunkisi hyvät ja huonot puolet?

Joensuu

Savonlinna

Santtu Paananen, Raisa Savolainen & Niina Turunen

Susanne Hallbergluokanopettaja, 3. vsk.

- Pahinta on mummoutuminen: nuorten ihmisten puute, ja jos kampus lakkaute-taan, niin nuoria on entistä vähemmän. Parasta on luonto. Vettä ja metsää näkyy ihan keskustassakin. Odottelen norpan näkemistä.

Sanna Lahtinenluokanopettaja, 3. vsk.

- Parasta on ystävät ja yhteisöllisyys.Huonointa on se, että sekä iltaisin että viikonloppuisin kaikki menee niin aikaisin kiinni. Kahviloissa olisi kiva käydä iltaisin.

KuopioSimo Vuokilahammaslääketiede, 2. vsk

- Keskusta on nätti, ja Kuopiossa on paljon hienoja luontopaikkoja. Kulkuyhteydet täältä ovat aika huonot, mutta Kuopio on vähän syrjässä.

Satu Auranensosiaalitieteet, 1. vsk.

- Kaupunki on sopivan kokoinen, ja vuokrat ovat aika halpoja. Liikuntamah-dollisuudet ovat monipuoliset. Täältä on vaan aika vaikea kulkea etelään päin, ja VR:n hinta-alen myötä täältä Lahteen kulkeminen kallistui.

Joonas Saarifysiikka, 2. vsk.

- Joensuussa on mahdollista harrastaa vaikka mitä, mutta samaan aikaan tiloja suljetaan jatkuvasti käytöstä.

Santeri Sivonenfysiikka, 5. vsk.

- Tämä on sopivan kokoinen opiskelukau-punki, jossa ei ole liikaa turhaa paskaa. Toisaalta täällä on tosi huonot kebabit.

UEF häntäpäässä yliopistojentyöhyvinvointivertailussaYliopistojen välisessä työhyvinvointivertailussa Itä-Suomen yliopisto sijoittuu häntäpäähän. Yli-opistoille tehdyn työhyvinvointikyselyn kaikkien osa-alueiden keskiarvolla mitattuna UEF sijoittuu kymmenenneksi 13 yliopiston joukosta.

Työntekijät ovat Itä-Suomen yliopistossa tyytyväisiä työnsä sisältöön ja osaamiseensa, mutta tyytymättömiä yliopiston ylimpään joh-toon. Dekaanit ja laitosjohtajat saavat paremman arvosanan.

”Organisaatiossa voisi olla enemmän pysyvyyt-tä ja jatkuvuutta. Henkisesti on vaikea sitoutua asioihin, kun muutosta tuntuu tapahtuvan sel-

laisella tahdilla, ettei käytänteistä ehdi tulla edes käytänteitä. Tuntuu kaaosmaiselta ja ihmiset ovat selvästi väsyneitä”, toteaa eräs työntekijä.

”Tällä hetkellä vallitsee epävarmuus työn jat-kuvuudesta, rahoituksesta ja yliopiston taloudelli-sesta tilanteesta. Lisää yt-neuvotteluita tiedossa?” kysyy toinen.

Kyselyn tuloksiin heijastuvat yliopiston lyhyen historian aikana käydyt monet yt-neuvottelut. Yt-neuvotteluja käydään nytkin. Ne päättyvät 16. maaliskuuta.

Pasi Huttunen

Savilahdesta povaillaan uudenlaista kaupun-ginosaa aivan Kuopion keskustan kupeeseen, Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Itä-Suomen yliopiston viereen. Nykyiselle kampusalueelle aiotaan rakentaa uusia opiskelija-asuntoja. Lisäksi kehitetään vapaa-ajan mahdollisuuksia sekä liikenneyhteyksiä.

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta on kir-jannut toimintasuunnitelmaansa vuodelle 2016, että se selvittää mahdollisuuksiaan osallistua opiskelija-asuntorakentamisen rahoittamiseen muun muassa Savilahdella.

”Uusia toimijoita Savilahden alueelle tulee noin 15000. Asukkaita heistä on arviolta 6000 ja työssäkävijöitä ja opiskelijoita noin 9000”, Savi-lahden kehittämisprojektin johtaja Antti Niska-nen sanoo.

Savilahden opiskelijatihentymä tihenee enti-

sestään kun Savonia-ammattikorkeakoulun Opis-totien kampuksen toiminnot siirtyvät Savilahteen lähivuosina. Lisäksi Savon ammatti- ja aikuisopis-to SAKKY on päättänyt keskittää toimintojansa alueelle.

Tällä hetkellä Savilahdella on noin 19 000 ihmistä opiskelijoineen, asukkaineen ja työssäkä-vijöineen. 2020-luvun aikana määrän ennakoidaan kasvavan 34 000 ihmiseen.

Savilahden kehittämishankkeet ja -suunni-telmat ovat edenneet vuosikausia hyvin hitaasti, mutta nyt kehittäminen todella etenee ainakin bittiavaruudessa. Uudet Savilahden nettisivut on avattu osoitteessa savilahti.com.

Pasi Huttunen

Savilahden nettisivut ennustavat tulevaa

Joensuun kaupunginhallitus jarruttelee Karelia-ammattikorkeakoulun intoa lakkauttaa musiikin koulutus. Kaupunginhallitus pyytää Kareliaa tavoittelemaan musiikkiopetuksen jatkamista Joensuussa. Lisäksi kaupunginhallitus ilmoittaa käyvänsä asiasta keskustelua kaupunginhallituk-sen omistajaohjausjaostossa. Kaupunginhallituk-sen päätös asiasta syntyi yksimielisesti. Karelia on Joensuun kaupungin omistama osakeyhtiö.

Karelia tiedotti 18. helmikuuta, että se luopuu muun muassa musiikin koulutuksesta. Koulutuk-

sissa nyt opiskelevat saisivat suorittaa opintonsa loppuun, mutta uusia ei enää otettaisi.

Yhtenä perusteena ratkaisulleen Karelia esitti, että Opetus- ja kulttuuriministeriön linjausten pe-rusteella kulttuurialan koulusta tullaan ilmeisesti vähentämään. Ministeriö voi tehdä asiasta pää-töksiä myös yksittäisten ammattikorkeakoulujen osalta. Vaikuttaa siltä, että lopulta OKM ratkaisee sen, säilyykö musiikin koulutus Kareliassa.

Pasi Huttunen

Kuinka käy musiikin koulutuksen?

4 Uljas 2 | 7. 3. 2016

Professori Roope Uusitalon ehdotuksen mukainen leikkaus nipistäisi korkeakou-luopiskelijan opintorahasta lähes 780 euroa vuodessa nykytasoon verrattuna ja kylkiäisiksi Uusitalo heittäisi muitakin kiristyksiä.

Hän ehdottaa, että korkeakouluopis-kelijoiden opintoraha pienennetään 250,28 euroon nykyisestä 336,76 eurosta. Lisäksi tukikuukausien määrä sidottaisiin tutkintojen laskennalliseen suorittamis-aikaan niin, että useimmissa tutkinnoissa se olisi 45 tukikuukautta. Opintojen edistysvaatimusta nostettaisiin nykyi-sestä viidestä opintopisteestä kuuteen opintopisteeseen tukikuukautta kohti.

Leikkausten rinnalle Uusitalo ehdot-

taa nykyistä suurempaa opintolainan valtiontakausta niin, että opintorahan, asumislisän ja opintolainan valtionta-kauksen summaksi tulisi 1100 euroa kuukaudessa. Lisäksi opintotuen tulo-rajat sidottaisiin indeksiin. Uudistukset tulisivat voimaan syyslukukaudesta 2017 alkaen.

Kysymys siitä, siirretäänkö opiskelijat yleisen asumistuen piiriin, on vielä auki, eikä Uusitalon selvitys ota kantaa asiaan. Suomen ylioppilaskuntien liitto ehti jo kiittää Keskustan eduskuntaryhmää siitä, että Keskustan sivistys- ja sosiaali- ja ter-veysvaliokuntien jäsenet esittivät opis-kelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin kannanotossaan 24. helmikuuta.

Myös YTHS:n tulevaisuus on kiinni sote-uudistuksen käänteistä, joten opiskelijat elävät nyt erittäin epävarmoja aikoja.

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja opiskelijakuntien liitto SAMOK tuomitsevat leikkaukset kohtuuttomiksi. Liittojen mukaan ratkaisu on merkki ideologisesta käännöksestä. Niiden mu-kaan hallitus on hylännyt ajatuksen siitä, että osaamiseen ja koulutukseen panos-taminen olisivat avaimia vauraampaan ja hyvinvoivaan yhteiskuntaan.

”Ei ole olemassa toista väestöryhmää, jolta hallitus voisi leikata toimeentulosta 25 prosenttia ja vielä kehdata kehua leik-kausta yhteiskunnallista oikeudenmukai-suutta lisääväksi”, SAMOKin puheenjoh-taja Jemi Heinilä sauhuaa.

”Jo nykyisellään köyhimpien perhei-den lapset hakeutuvat opiskelemaan lyhyempiin tutkinto-ohjelmiin lähelle kotipaikkakuntaa ja välttävät lainan ottoa merkittävästi enemmän kuin sellaiset opiskelijat, joiden sosioekonominen

tausta on keskivertoa korkeampi”, SYL:n puheenjohtaja Heikki Koponen lisää.

Uusitalon mukaan näyttöä siitä, että opiskelijan vanhempien keskimääräistä matalampi koulutustaso tai perheen kes-kimääräistä pienemmät tulot vähentäisi-vät opintolainan käyttöä, ei ole löytynyt.

Opiskelijat osoittavat mieltään opintotuen leikkauk-

sia vastaan Helsingissä 9. maaliskuuta.

”Ei ole olemassa toista väestöryhmää, jolta hallitus voisi leikata toimeentulosta 25 prosenttia ja vielä kehdata kehua leikkausta yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta lisääväksi.” – Jemi Heinilä, SAMOK

Uusitalo pihistäisi opiskelijalta lähes satasen kuussaProfessori Roope Uusitalo ehdottaa jyrkkää ideologista kään-nöstä suomalaiseen koulutuspolitiikkaan. Hän muuttaisi opintotuen lainapainotteiseksi. –Pasi Huttunen, teksti & Saila Rönkkö, kuva

1Uutinen #

Näpit irti opintotuesta mielenosoituksessa keväällä 2013 hätisteltiin poliitikkoja pois opiskelijan taskuilta. Mukana oli yli 5000 opiskelija ympäri maan. Nyt opiskelijajärjestöt liikahtavat jälleen taistelemaan opintotuen puolesta 9. maaliskuuta.

5Uljas 2 | 7. 3. 2016

Kampus ”Soten suhteen elämme epävarmuuudessa.

Sote, eli sosiaali- ja terveydenhuollon uudis-tus, on yksi viime vuonna valitun hallituksen esittämistä polttavista kysymysmerkeistä, eikä kukaan vielä tiedä mitä se tarkoittaa opiskelijan kannalta.

”Soten suhteen elämme epävarmuudessa. Yritämme viestiä hallitukselle toimivista palveluistamme, jotta päättäjät eivät viskaisi lasta pesuveden mukana menemään”, toteaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimi-tusjohtaja Katariina Poskiparta.

Yhtenä pitkäaikaisena projektina on ollut ottaa AMK-opiskelijat YTHS:n piiriin. Am-mattikorkeakoulujen opiskelijat ovat olleet tähän asti täysin vailla omaa virallista opiske-lijaterveydenhuoltoa. Myös Suomen Ylioppi-laskuntien Liitto (SYL) on ollut painokkaasti mukana edistämässä AMK-opiskelijoiden liittämistä YTHS:n piiriin.

Jos YTHS pysyy ennallaan, jää mysteeriksi kuinka rahoitus ja hallinto tullaan järjestä-mään. Yksi mahdollinen skenaario on myös se, että YTHS purettaisiin ja opiskelijoiden terveydenhoito jouduttaisiin järjestämään jollain muulla tavalla. Silloin tämänhetkiset palvelut pitäisi jakaa usean eri sote-alueen hallinnoitavaksi.

”Sote-uudistus on vielä valmisteluvaihees-sa, joten mitään täysin varmaa on mahdotonta sanoa. Teemme aktiivista vaikuttamistyötä, jotta YTHS turvattaisiin sote-uudistuksessa ja jotta opiskelijat saisivat jatkossakin YTHS:n kautta laadukasta opiskelijaterveydenhuol-toa. YTHS:ään on kyllä suhtauduttu positii-visesti ja pääministeri totesi juuri, että YTHS on ja voisi olla jatkossakin terveydenhuollon edelläkävijä digitalisaation suhteen. Mutta kuten sanottua, sote-uudistus on vielä varsin avonainen paketti. Toivottavasti hallituksen

järjestämislakiluonnoksen jälkeen tiedämme enemmän”, opiskelijaterveydenhuollosta vas-taava Ella Keski-Panula SYL:n hallituksesta kommentoi.

Vuonna 2014 käydyissä neuvotteluissa pelättiin, että YTHS:n rahoitusta leikattaisiin kymmenesosalla. Aivan näin ei kuitenkaan käynyt ja tilanne onnistuttiin pitämään kuris-sa muiden rahoittajien ansiosta hallituksen leikkauksista huolimatta. Myös opiskelijat alkoivat maksamaan terveydenhoitomaksus-taan 10 euroa enemmän syksyllä 2015. Tähän päädyttiin juuri sen vuoksi, että hallitus oli päättänyt vähentää YTHS:n vuokratukea.

Sote-uudistuksen tarkoituksena on jakaa Suomi 19 sote-alueeseen, jotka järjestäisi-vät sosiaali- ja terveyspalvelut kukin omilla alueillaan. Kunnat eivät siis enää rahoittaisi sote-palveluita, koska päätökset tehtäisiin aluevaltuustoissa. Uudistusten valmistelut ovat edelleen kesken. Lakiesityksen pitäisi ilmestyä eduskunnan pöydälle syksyllä 2016.

Soten vaikutus YTHS:ään hämärän peitossa

Kukaan ei vielä tiedä millainen on opiskelijoiden terveydenhuolto sote-uudistuksen jälkeen. Opiskelijat haluavat pitää kiinni YTHS:stä ja laajentaa sitä. – Sini-Maria Melanen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

2Uutinen #

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden YTHS-kokeilusta saatiin hyviä tuloksia. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle 26. helmikuuta luovutetun loppuarvioinnin mukaan opiskelijat olivat tyytyväisiä Ylioppilaiden tervey-denhoitosäätiön tarjoamiin palveluihin. YTHS:n todettiin järjestämistapana sopivan myös ammattikorkeakouluopis-kelijoille. Opiskelijaliitot SYL ja SAMOK

vaativat, että soteuudistuksessa tehdään opiskelijoiden kannalta hyviä ratkaisuja.

“Kaikkien korkeakouluopiskelijoi-den opiskeluterveydenhuolto voidaan toteuttaa YTHS:n kautta. Enää odotam-me poliitikkojen ratkaisevia päätöksiä”, SAMOKin puheenjohtaja Jemi Heinilä sanoo.

Loppuarvioinnissaan suunnittelu- ja toimeenpanoryhmä toteaa, että korkea-

kouluopiskelijoiden terveydenhuollon palvelutuotannon tulisi olla valtakun-nallista ja opiskeluterveydenhuoltoon erikoistunutta.

Kaikille korkeakouluopiskelijoille avattavan YTHS:n rahoittamisen tapa on vielä auki. Ylioppilaskuntien jäsenet rahoittavat YTHS:ää käyntimaksujen lisäksi osana jäsenmaksuaan. Ehdotukset opiskelijakuntien automaatiojäsenyydes-

tä kaikille ammattikorkeakouluopiskeli-joille ovat tyssänneet perustuslakivalio-kuntaan ja järjestäytymisaste niissä on hyvin alhainen.

Amk-kokeilu toteutettiin niin, että ammattikorkeakouluopiskelijat saattoi-vat maksaa vapaaehtoisen terveydenhoi-tomaksun. Kokeilu osoitti, että vapaaeh-toinen maksu ei toimi.

Pasi Huttunen

Kaikki korkeakouluopiskelijat halutaan YTHS:n piiriin

6 Uljas 2 | 7. 3. 2016

Muistojemme tihentymä

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Toivo

Haim

i, teksti & ku

vaP

asi Hu

ttun

en teksti &

kuva

Onnea Keru-B-Movies!

JOENSUU Kulttuurikahvila Laituri Joensuun juna-asemalla on paikallishis-toriallinen muistojen tihentymä. Kulttuuriteko sekin, että kahvilan väki kerää muistoja talteen. Teatteri Sataman vielä toimiessa talossa siellä järjestettiin esimerkiksi Docventures-klubeja, joista yhteen Riku Rantala soitti suorasta lähetyksestä. Vielä aiemmin 90-luvulla talossa toimi nimeään myöten ihastuttavan dekadentilta kuulostava baari Idän pikajuna. Tätä nykyä kahvilaa pyöritetään kaupunkitila-aktivismista ammentavan osuuskunnan voimin vapaaehtoistyöllä.

JOENSUU Keru-B-Movies –elokuvakerho juhlii huhtikuussa 2016 kaksivuotissyntymäpäiväänsä. Kerho on esittänyt yli 70 elokuvaa.”Tarkoituksena on toimia eräänlaisena kotisohvailun, baari-illan ja elokuvateatterin välimuotona. Meille voi tulla ilmaiseksi katsomaan elokuvaa isolta kankaalta, mutta samalla syödä ja juoda hyvin”, kiteyttää Keru-B-Moviesista vastaava Ville Rautiainen.”Keru-B-Moviesin tärkein ajatus on siinä, että se korostaa Kerubin asemaa monipuolisena kulttuurikeskuksena”, lisää Sami Nousiai-nen, joka juontaa näytösten jälkeistä Leffavisaa.

T.H. Korstén vs. muu maailma

Päivystävä sosiologi

TekstaripalstaÄlä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

Mitä olet aina halunnut tietää, mutta et ole osannut kysyä? Päivystävä sosiologi T.H. Korstén taistelee tällä palstalla typeryyttä vastaan, ja lukijoiden olemassaoloa askarruttavien kysymyksien puolesta. Älä tyydy googlaamaan, vaan lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@uljas.net tai postikortilla osoitteeseen Uljaan toimitukseen.

Jarkko K

um

pu

lainen

, teksti & A

ntti P

ahkam

äki, kuva

Cosmojen tanssikosmos

KUOPIO Kulttimaineeseen ja täysikäisyyteen Varpaisjärveltä Keski-Euroopan kautta surfannut Cosmo Jones Beat Machine on uuden kultakautensa harjalla. Pannuhuoneen keikka tanssitti väen hengäs-tyksiin. Pekka Faarao Pirttinkankaan uniajan kanyylit olivat enää hentoja jälkiä kyynärtaipeissa, kun hän piti bluesrocksaarnoillaan yleisöä hyppysissään rytmiryhmän vetäessä hikistä messujunaa halki helmikuun viimeisen lauantaiyön.

Saako ISYY:n työntekijä esittää mieli-piteitään internetissä? -Hämmentynyt92

”Kiitos kysymyksestäsi, Hämmentynyt92. Vaik-ka toisin voisi kuvitella, ISYY:n työntekijät ovat ihmisolentoja siinä missä muutkin, sellaisia joilla on tunteita ja/tai mielipiteitä. Ylioppilas-kunnan henkilökunnalle, aivan kuten kaikille muillekin ihmisille, kuuluu Suomessa sananva-paus. Se tarkoittaa sitä, että kaikilla on yksityis-henkilöinä oikeus esittää mielipiteitään missä tahansa, mukaan lukien internetissä. Lyhyesti sanottuna kuka tahansa, ylioppilaskunnan työn-tekijät mukaan lukien, voi sanoa mitä tahansa, kunhan se ei loukkaa ketään eikä kiihota ihmisiä toisiaan vastaan.

On kuitenkin syytä muistaa, että ylioppilas-kunnan työntekijä esiintyy internetissä omana itsenään, ellei toisin ilmoiteta. Yksittäisen työntekijän puheita ei pidä tulkita ylioppilas-kunnan kannanotoiksi. Luottamushenkilöihin pätee sama sääntö, mutta on kuitenkin jäsenis-tön päätettävissä, millaisia ihmisiä se haluaa edustajikseen. Tässä yhteydessä tahtoisin myös sanoa, että tällä palstalla vastaan lukijoiden kysymyksiin omana itsenäni enkä päivystävän sosiologian laitoksen edustajana.

Kuuluuko kahvinkeittimen suodatin-pussin reunat taittaa? - Atte L.

”Erinomainen kysymys! Kyllä, suodatinpussin saumatut reunat kuuluu taitella kahvia kei-tettäessä. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys kaikille kahvin ystäville, sillä mikäli reunoja ei taita, suodatinpussi ei asetu kunnolla ja tiiviisti keittimeen. Silloin on riski, että suodatinpussi musertuu sumpinporojen alle ja kaatuu, eikä kahvinkeitosta tule mitään.

Mikäli haluaa hifistellä oikein kunnolla, voi suodatinpussin myös kostuttaa ennen kahvijau-heen annostelemista suodatinpussiin. Tällöin valmiista plöröstä tulee pehmeämmän makuis-ta ja paremman tuoksuista. Kannattaa myös pitää mielessä, ettei keittoveden kaatamiseen ole suotavaa käyttää kahvinkeittimen pannua, sillä siihen jää usein rasvan jäämiä edellisestä pannullisesta.

Voiko miesten juhlapuvussa korvata kravatin western-tyylisellä bolo-sol-mukkeella? - Ei nimimerkkiä

”Kyllä voi. Bolo on tyylikäs valinta, joka oikein käytettynä korostaa käyttäjänsä miehekkyyttä.

nyt oli kyllä, suuren Maailman meininkiä joensuun mcdondalds-sa kun siellä soi American radio eikä mikään Iskelmä REX,,, (joka on kyllä, hyvä radio kanava)

Se pakuri kyl kannattaa uuttaa max. 80C:ssa jotta antioksidant-tien teho säilyy, ja termarissa yön yli :)

Miksi ISYY sortaa julmasti meitä, joiden seksuaalinenidentiteetti vaihtelee mangroveden mukaan, yksisarvisen kristallihoitojen mukaisesti? Kysyy Uimaharjun mummo

Mitä tapahtuu tekstaripalstalle jos Uljas ei enää tule paperilla? Huolestunut

Tartar-kastikkeen puuttuminen tarpeista kalapaloista on suoras-taan rikos ihmisyyttä vastaan! ISYYn on otettava kantaa asiaan.

Ihmettelen, että miten pari tutkintotodistuksen omaavaa maisteris_miestä dominoi yliopis-tomme opiskelijaravintoloiden rapeiden kalapalojen kastikkeesta käytävää keskustelua? Miten tä-hän reagoivat edunvalvontamme keihäänkärjet? Nielevät varmaan

sinappirelish-kastikkeen kuin kou-lutusleikkaukset konsanaan.

On se kumma kun Uljas on alkanut sensuroimaan tekstiviesti-palstalle lähetettyjä viestejä. Missä on vapaa ja riippumaton media?! Kysyn vaan! Vaadin edustajiston erottamista.

Laskiaistiistaina Joensuussa nähtiin ihmemies McPulkka, joka laski Mäkeä ISYY:n liikuntailtapäi-vänä UEF:n hallituksen kokouk-sessa.

Mielipidekirjoituksista päätellen ainakin neljä kuopiolaista lukee Uljasta.

Arlan Loputon Kermajuusto loppui kuitenkin lopulta! Minne voin valittaa asiasta?

Miksei Naturan tai Futuraman pizzaperjantaista saa kasvispiz-zaa? Hallitus! Puuttukaa asiaan!

Jos nainen harrastaa paljon sek-siä irtosuhteissa miesten kanssa, hänet leimataan lutkaksi. Jos mies tekee samaa, häntä sanotaan ho-moksi. Kaksinaismoralismi yhteisk

Jos mielestäsi olisi oikein vaatia

antamaan puudutus ja rauhoitus porsaille kivesten poistossa ja vasikoille sarvenaiheiden poltossa sekä suoda kaikille emakoille ja lehmille oikeus kääntyä, jopa kävellä, allekirjoita vetoomus pa-remman eläinsuojelulain puolesta. ELÄINLAKI.FI

Minervan soturit on perus-tettava! Sivistysyliopiston ylläpitämiseksi voitaisiin käydä vaikka uhkailemassa naapurin AMK:laisia. Akateeminen puhtaus on suojattava

Hesassa kuulemma miekkari opiskelijoiden piiskaamista vastaan tulossa. Miksei täällä Joensuussa vallata Auroran kol-moskerrosta. Oisin mukana!

Olen valmis leikkaamaan vaikka koko opintotukeni vapaaehtoises-ti, kunhan rapeilta kalapaloilta ei leikata tartar-kastiketta!

sinappi relissi on rikos ihmis kun-taa vastaan,,, kenen on vastuu

Loputtomasta kalanpalakeskustelusta

deletoitu 3/5 tilanpuutteen takia. Ar-

vatkaa minne muualle voisitte asetella

ne rapeat kalanpalanne? Tartarilla tai

ilman. Arvostaen, päätoimittaja.

7Uljas 2 | 7. 3. 2016

Katja Suhonen opiskelee luokanopetta-jaksi ja on muuttanut opintojen perässä Joensuusta Savonlinnaan lukemaan käsityötiedettä.

”Varsinkin käytäntöön painottuvissa sivuaineissa on oltava kontaktiopetus-ta. Tämän takia on erittäin vaikeaa, tai ainakin taloudellisesti haastavaa käydä toisella paikkakunnalla useamman kerran viikossa. Jos vielä molemmilla kampuksilla on paljon kontaktiopetusta, ei yksinkertaisesti aikataulujen puolesta ole mahdollista opiskella kahdella kam-puksella”, Suhonen selittää.

Suhonen tiedostaa, että on sivuai-neopintoja, joita voi suorittaa myös etäopiskeluna, mutta hän arvelee, että pakollista läsnäoloa sisältävät kurssit ra-joittavat opiskelijoiden sivuainevalintaa.

”Voisi olla selkeämmin tiedossa, millä tavoin sivuaineen voi suorittaa, eli jos on

mahdollista suorittaa kurssi esimerkiksi etänä. Olisihan se hienoa jos kaikilla kampuksilla voisi suorittaa kaikkia sivu-aineita, mutta se ei tietenkään ole mahdollista”, Suhonen pohtii.

Päänvaivaa Joensuusta Savonlinnaan vaihtaessa tuottivat kurssien vastaa-vuudet, joiden kanssa Suhonen joutui pähkäilemään useamman kerran. Uutta opetussuunnitelmaa oltiin juuri otta-massa käyttöön ja Suhonen oli ehtinyt

suorittaa opintoja jo vanhan opetussuun-nitelman mukaisesti.

”Kun päätin muuttaa Savonlinnaan, Joensuun puolelta oltiin todella auttavai-sia esimerkiksi kurssi-asioiden puolesta, joten se helpotti oloa, kun tiesi että oli niin sanotusti tukijoukkoja, jotka tietävät miten asiat menee ja vielä kannustivatkin asiassa”, Suhonen muistelee.

Johtava hallintopäällikkö Kari Korho-nen muistuttaa, että molemmilla kam-puksilla on tarjolla paljon sivuaineita ja niiden lisäksi avoin yliopisto on tarjonnut mahdollisuuksia sivuaineopiskeluun.

”Sivuaineopintojen järjestäminen on myös kustannuskysymys. Opiskelijan kannalta toisella kampuksella opiskelua edellyttävät opinnot aiheuttavat kustan-nuksia ja samaan aikaan sivuaineopinto-jen järjestäminen aiheuttaa opetuksen järjestäjälle kustannuksia”, Korhonen sanoo.

Käynnissä olevat pohdinnat Savonlin-nan kampuksen tulevaisuudesta saatta-vat jatkossa muuttaa tilanteen kokonaan. Monimuotoistamalla opetusta voidaan parantaa sivuaineopiskelun mahdolli-suuksia, vaikka opettajankoulutus pysyisi kahdella kampuksella.

”Opetusteknologiset välineet ja niiden hyödyntämiseen liittyvä määrätietoinen kehitys- ja tutkimustyö helpottavat ja monipuolistavat opetusjärjestelyjä. Op-pimisympäristöjen kehittäminen on yksi yliopiston keskeisiä tavoitteita ja toimia nyt ja lähivuosina”, Korhonen summaa.

Kasvatustieteiden pakolliset läsnäolot tekevät etäopiskelus-ta monissa tapauksissa lähes mahdotonta. Sivuainevalinnat saattavat pakottaa vaihtamaan opiskelukaupunkia yliopisto-uran aikana useampaan kertaan. –Emma Vormisto, teksti & Rai-sa Savolainen, kuva

3Uutinen #

Pakko muuttaa sivuaineen perässä

Yliopisto ja ylioppilaskunta ovat julkises-ti ottaneet asiakseen ratkaisujen hakemi-sen käynnissä olevaan pakolaiskriisiin. Ylioppilaskunnan ja yliopiston väkeä kävi vierailulla vastaanottokeskuksessa Kiteellä 1. helmikuuta ja erilaisia yhteis-työ- ja vapaaehtoistyökuvioita ollaan punomassa kasaan.

Esimerkiksi joukko Oppimisympäris-töt –kurssin opiskelijoita on järjestämäs-sä Kiteen vastaanottokeskuksessa pää-töksiä odottaville perheille puuhapäivää, joka pitää sisällään esimerkiksi ongintaa ja ulkoleikkejä. Päivän järjestämiseksi he keräsivät tavaralahjoituksia ISYY:n Joensuun toimistolla.

ISYY:n hallituksen jäsen Maarit Ho-tanen toteaa, että ylioppilaskunta ottaa mieluusti vastaan kaikenlaisia yhteistyö-ideoita.

”Budjetissa ei ole varattu rahaa vastaanottokeskusyhteistyöhön, mutta ISYY voi olla esimerkiksi välittämässä vapaaehtoisia”, hän sanoo.

Vastaanottokeskukset voivat toimia

opiskelijan kannalta myös konkreetti-sesti hyödyllisinä paikkoina. Niissä on tarjolla paitsi työpaikkoja ja vapaaehtois-työtilaisuuksia myös mahdollisuuksia korkeakouluharjoittelun tekemiseen.

”Etenkin vapaaehtoisia kaivataan. Jos kantaväestöä on läsnä ja tekemässä tur-vapaikanhakijoiden kanssa, se helpottaa kotiutumista ja kaikilla on mukavampaa. Mutta monenlaista hommaa on tarjolla, myös korkeakouluharjoitteluja”, keskuk-sen vastaava ohjaaja Juha Forsblom ker-toi ylioppilaskunnan ja yliopiston väelle.

Forsblom kertoili vastaanottokes-kuksen arjesta. Kiteen vastaanottokes-kuksessa on ollut koko ajan verrattain rauhallista. Turvapaikanhakijoiden välisiä levottomuuksia on ollut aika ajoin ja joitakin kertoja poliisi on käynyt paikalla. Rasistiset riehujat ovat pysyneet toistaiseksi poissa.

Lähiseudun asukkaat ja yritykset suhtautuivat Forsblomin mukaan kes-kukseen aluksi varauksellisesti, mutta keskuksen ympärille asetettuja puomeja

on ryhdytty poistamaan ympäristön yrittäjien aloitteesta.

Niin Kuopiossa, Joensuussa kuin Savonlinnassakin toimii vastaanotto-keskus. Lähiympäristöstä niitä löytyy Kiteen lisäksi Lieksasta, Kontiolahdelta, Liperistä, Suonenjoelta ja Siilinjärveltä. Vuonna 2015 Suomeen saapui hiukan yli 32 000 pakolaista.

Vastaanottokeskuksissa on työtä tehtävänäAuttamisen ilon lisäksi vastaanottokeskus voi tarjota myös harjoittelupaikan opiskelijalle. – Pasi Huttunen, teksti & kuva

Yliopiston ja ylioppilaskunnan vierailulla Kiteen vastaanottokeskuksessa olivat esimer-kiksi tutkija Irmeli Mustalahti ja ISYY:n hallituksen jäsen Janne Kylämäki. Taustalla turvapaikanhakijalapsia kelkkailemassa.

4

Uu

tin

en #

Kampus ”Oppimisympäristöjen kehittäminen on yksi yliopiston keskeisiä tavoitteita ja toimia nyt ja lähivuosina

8 Uljas 2 | 7. 3. 2016

Pakko muuttaa sivuaineen perässä

The 1975UK

SkeptaUK

Wolf AliceUK

Paradise LostUK

TesseracTUK

Amorphis \ Stam1na \ Maj KarmaMoonsorrow \ Chisu \ Ismo AlankoElastinen \ J. Karjalainen \ SANNIJVG \ Stig \ Tiisu \ Eevil StööAnna Puu \ Lasten HautausmaaAntti Tuisku \ Olavi UusivirtaVesala \ Aurora \ Timo Lassy BandTippa-T \ Gasellit \ Jeremy FolderolTähtiportti \ View \ Death HawksIhana Leijona \ Shiraz Lane+ yli 30 muuta!

Liput myynnissä nyt!

Joensuu • 15.-17.7.2016

Lippuvaihtoehdot: 2 pv 98 € \ 1 pv 69 €Premium 2 pv 151 € \ Sulo-klubi 32 € Ennakkomyynti: Levy-Eskot \ CarelicumPrisma Joensuu \ Tiketti \ Lippupiste

ilosaarirock.fi@ilosaarirock

#kesänparasviikonloppu

9Uljas 2 | 7. 3. 2016

Koulutusta tarjoaa:

Yhteishaku 23.2 - 15.3.2016www.opintopolku.fiAmmatilliset perustutkinnot

KUOPION TALOUSKOULU MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA www.kuopiontalouskoulu.fi

Hotelli-, ravintola- ja catering-alanperustutkinto, 180 osp, pk/yo- Kokki, ruokapalvelun osaamisala

Kotityö- ja puhdistuspalvelujenperustutkinto 180 osp, pk/yo- Kodinhuoltaja, kotityöpalvelun osaamisala- Toimitilahuoltaja, puhdistuspalvelun osaamisala

Lisätietoja puh. 044 0355 623info@kuopiontalouskoulu.fiwww.kuopiontalouskoulu.fi

KAIKKIALLA

Haku 16.3.-6.4.2016 osoite: opintopolku.fi hakusana: itjyväskylä

Informaatioteknologian tiedekuntajyu.fi/it | it-studyaffairs@jyu.fi | facebook.com/jyu.it

Tee itsestäsi tulevaisuuden osaaja Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnassa!

Kandidaatti- ja maisteriohjelmat » Abeille, ylioppilaille tai ammatillisen tutkinnon

suorittaneille » Hakukohteina tietojärjestelmätiede, tietotekniikka ja

tietotekniikan aineenopettajankoulutus

Maisteriohjelmat » Kandidaatin tai AMK-tutkinnon suorittaneille » Hakukohteina kyberturvallisuus, kognitiotiede, tieto-

järjestelmätiede ja tietotekniikka (mm. tietoliikenne, koulutusteknologia, pelit ja pelillisyys)

Tietotekniikan erikoistapausvalinta » Opiskelupaikka myönnetään korkeakoulukelpoiselle

henkilölle, joka on suorittanut kurssit ITKP102 Ohjel-mointi 1 (6 op) ja ITKP104 Tietoverkot (3 op) vähintään arvosanalla 3

» Kurssit voi suorittaa erillisellä opinto-oikeudella » Jatkuva haku ympäri vuoden, aloitus syksyllä tai keväällä

10 Uljas 2 | 7. 3. 2016

HYVÄ

ALOITA BLOGI, 23.-25.8. Verkko

ENGLISH ACADEMIC AND PROFESSIONAL COMMUNICATION, 2 op (UEF) 1.4.-23.4. Kuopio

ENGLISH ACADEMIC READING SKILLS, 2 op (UEF) 13.-28.5. Kuopio

ITSEPUOLUSTUSKURSSI NAISILLE 7.6. Kuopio

NOJATUOLIMATKAILUA LUKUPIIRISSÄ, 31.5.-23.8. Kuopio

RUOTSIN KERTAUSKURSSI, 3 op (UEF) 24.4.-31.5. Kuopio

RUOTSIN KIRJALLINEN JA SUULLINEN TAITO, 3 op (UEF) 10.-18.6. Kuopio

SINUSTAKO AARTEENETSIJÄ? – GEOKÄTKÖILYN PERUSTEET, 24.-26.5. verkko

SOLUBIOLOGIAN JA BIOKEMIAN PERUSTEET, 4 op (UEF) 9.5.-4.6. Kuopio

TUKIVIITTOMIA ARKIELÄMÄÄN 13.-17.6. Kuopio

TUTUSTU MINDFULNESS-TAITOIHIN 8.-9.6. Kuopio

VILLIYRTIT – VILLEJÄ MAKUJA LUONNOSTA, 7.-28.4. verkko

KESÄ-LUKUKAUSI

2016

KIELIKURSSEJA KUOPIOSSA: englanti, espanja, italia, kiina,

portugali, ranska, ruotsi, saksa, suomi, venäjä

LASTEN YLIOPISTOSSA: luonnontieteitä, robotteja

ja sanataidetta

www.snellmankesayliopisto.fipuh. 044 746 2840 | asiakaspalvelu@snellmankesayliopisto.fi

11Uljas 2 | 7. 3. 2016

Maakuntavaalit ja sosiaali- ja terveysuudis-tus kulkevat nyt tiukemmin käsi kädessä, koska edellisellä

hallituskaudella sote-uudistus kaatui pe-rustuslaillisiin ongelmiin muun muassa demokratiavajeen takia.

Maakuntien itsehallintouudistuksella haetaan Suomeen muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa toimivaa kolmiportaista demokraattista hallintomallia, johon kuuluu valtio, maakunta ja kunta.

Maakunnille kuuluisivat sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi maakuntaliit-tojen, alueellisten pelastusalueiden ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus-ten tehtävät.

Etelä-Savon maakuntaliiton maa-kuntajohtajan Pentti Mäkisen mukaan päämääränä on demokratian arvon lisääminen.

”Suomessa halutaan valtion ja kuntien ohella antaa päätösvaltaa myös niiden

välille. Lisäksi maakunnissa haetaan lähipalvelujen totetumista sosiaali- ja terveyspalveluissa”, Mäkinen sanoo.

Kuntien nykyisin hoitamat sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät siirtyisivät tulevaisuudessa itsehallintoalueille.

”Uudistuksilla halutaan taata, että pal-velut säilyvät jatkossa hyvinä, mielellään muuttuvat jopa paremmiksi. Toivotta-vasti muutokset eivät kuitenkaan heti näy tavalliselle kansalaiselle, koska tässä muutetaan hallintoa, ja siihen ei pitäisi joutua kiinnittämään erityistä huomioi-ta.”

Mäkisen mielestä palvelutiskin toisella puolella tapahtuvat muutokset pitäisi hoitaa niin sanotusti talon sisällä, kuitenkin niin, että toiminta on kaikissa vaiheissa läpinäkyvää.

Kuinka kunnille ja koulutukselle käy nyt kaavaillussa uudistuksessa?

”Kuntien rooli ehdottomasti säilyy alueiden elinvoiman kehittäjinä. Esimer-kiksi koulutuksen kehittäminen on yksi tärkeistä asioista. Ammattikorkeakou-luissa kunnat ovat keskeisiä omistajia

muun muassa Etelä-Sa-vossa. Yritysten työvoi-matarpeet on muis-tettava ammatillisessa koulutuksessa, josta tulee puolet työvoimas-ta. Rahoitusperusteet tulevat vaikuttamaan kaikilla koulutuksen tasoilla.”

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen näkee useita hyötyjä maakuntien uudista-misessa.

”Aluehallintoa kootaan yhteen ja organisaatioita vähennetään. Esimer-kiksi maakuntaliitot ja elyt lakkautetaan. Toimintoja yhdistämällä saadaan säästöjä ja synergiahyötyjä.

Keskeisin muutos on Poutiaisen mie-lestä maakunnan ja kuntien terveyden-huollon yhdistäminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistäminen.

”Tällä saadaan sujuvampia hoitoket-juja, parempaa hoidon integraatiota ja varmistetaan laadukas hoito”, Poutiainen toteaa.

Kuntayhtymästä suorien vaalien maakunniksi

Hallitus on esittänyt 18 maakunta-alueen ja 15 sote-alueen muodostamista. Hallituk-sen esityksen sote-ratkaisuksi pitää olla eduskunnan hyväksyttävänä viimeistään ensi kesään mennessä, jotta maakunta-vaalit voidaan pitää yhdessä kuntavaalien kanssa 29.10.2017. Maakuntavaalien ajan-kohdasta on olemassa puoluesihteerien esitys. Hallituksen viime marraskuisen linjauksen tavoitteena on, että uudet maa-kunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019.

Valtaa keskitetään kuntien ja valtion välilleKuntayhtymiä ollaan muuttamassa suorien vaalien maakunniksi, jotta sote-uudistus lä-päisisi viimein perustuslain seulan. Samalla maakuntaliitot ja ely-keskukset lakkautetaan ja kuntien tehtävät kapenevat. - Jussi Turunen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

Ajassa

Tarkastelun alla ympäristöongelmat ja eriarvoisuus

Monitieteellisessä Muuttuva ympäristö ja eriarvoisuus -tilaisuudessa puhujina toimivat ympäristöfilosofi Markku Ok-sanen, kestävän kehityksen asiantuntija Sauli Rouhinen, sosiologi Juho Saari sekä vesikemian professori Simo Peh-konen. Käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa eriarvoisuus, kestävä kehitys sekä ympäristön muutokset. Rakenteeltaan seminaari on jaettu puhujien 15-minuut-tisiin alustuksiin, joiden jälkeen aiheista keskustelemiselle on varattu toinen viisitoistaminuuttinen.

Järjestäjien mukaan seminaarin aihee-seen päädyttiin sen ajankohtaisuuden vuoksi. Ihmisen aiheuttamat ympäristö-ongelmat ja eriarvoisuus ovat Kuopion Yo-Symposiumin puheenjohtajan Reeta Kankaanpään mukaan tänä päivänä

erityisen tärkeitä.”Nykyään aletaan enenevässä määrin

huomata, että ihmisillä on toistensa lisäksi yhteys myös ympäristöönsä. Monet ympäristöongelmat ovat myös sidoksissa eriarvoisuuteen esimerkiksi niiden haittojen kasautuessa köyhille alueille. Ympäristö määrittää voimak-kaasti ihmiskohtaloita, ja sillä, missä elää on iso merkitys, millaiseksi yksilön elämä muotoutuu”, Kankaapää taustoittaa.

Kuopiossa Yo-Symposiumeja järjeste-tään kerran vuodessa. Yhteistyö Ympä-ristöklubin kanssa alkoi helmikuussa pidetyn dokumentti-illan merkeissä. Kankaanpää kannustaa kaikkia innokkai-ta liittymään seuraan.

”Saatiin hyvät puhujat seminaariin. Vaikka tämä nyt onkin ”all male panel”

–tilaisuus, uskon, että näissä herroissa on paljon potentiaalia.”

”Suosittelen seminaaria kaikille, ketkä ovat kiinnostuneet ympäristöstään; niin luonnosta kuin ihmisistäkin. Tiedossa on

tosi mukaansatempaavaa keskustelua ja hyvät välipalat”, Kankaanpää hehkuttaa.

Muuttuva ympäristö ja eriarvoisuus -seminaari 16.3.

kello 17. Snellmanian auditoriossa SN200.

Muuttuva ympäristö ja eriarvoisuus puhuttavat Kuopion kampuksella. Aiheesta keskustellaan 16. maaliskuuta Kuopi-on Ympäristöklubin ja Yo-Symposiumin järjestämässä poik-kitieteellisessä seminaarissa. – Santtu Paananen, teksti & kuva

Ympäristöklubin ja Yo-Symposiumin väki painottavat hyvän yhteistyön merkitystä erilais-ten ihmisten tavoittamiseen eri opiskelualoilta.

12 Uljas 2 | 7. 3. 2016

Henri Piirainenkasvatustiede, 1. vsk.

” Sosioemotionaalinen on sana jota ihmiset käyttävät silloin kun eivät oikein tiedä mistä haluaisivat puhua. Sana liittyy jotenkin ihmisten väliseen keskusteluun ja tunteisiin. Se on vielä suoraan englannista otettu sana, jota ei ole edes yritetty kääntää fiksusti. Kaksi pökkelötermiä on lyöty yhteen ja sitä käytetään joka jeesuksen kasvatustie-teen luennolla ja harjoituksissa.

Riikka Brofeltmediakulttuuri ja viestintä 3. vsk.

” En oikein edes tiedä miksi vihaan meitsie-sanaa. Se on näistä uudissa-noista ehkä ärsyttävin. On olemassa sana selfie, joka tulee suoraan englan-nin kielestä, ja se on vielä miellyttävä korvalle. Siitä on sitten pitänyt vetää suomenkielinen mukahauska sana, joka kuulostaa supertyperältä. Ja jotkut käyttävät sitä vielä tosissaan. Vihaan sitä.

Anna Väänänenkauppatieteet, 3. vsk.

” Ketä ärsyttää. Sitä käytetään väärin, eli korvaamaan ainakin ”kuka” –sanaa. Usein, kun kuulen jonkun sanovan ketä väärin, pyrin korjaamaan ja siitä kehkey-tyy lähes aina väittelyitä. Aina niistä ei vaan ole mitään hyötyä. Ollaan kuiten-kin Kuopiossa, että puhutaan Kuopiossa maassa maan tavalla.

Laura Kärkiluokanopettaja, 3. vsk.

” Jaxuhali. Se kuulostaa toisaalta niin välinpitämättömältä. Se on muuten vaan rasittava sana ja kuulostaa teinien kieleltä. Enemmän tätä sanaa näkee netissä kuin päin naamaa sanottavan. Muutenkin kaikki sellainen yltiöpositiivinen tsemppaaminen saa mut raivon partaalle.

Ella Suvikaslastentarhanopettaja, 3. vsk.

” Lapsista ei saa puhua muksuina. Muk-su on lapsen aliarvioimista. Toivottavasti lastentarhanopettajapiireissä ei käytetä muksu-sanaa.

Minun inhokkisanani

Joensuu

Kuopio

Savonlinna

Essi Vasarakauppatieteet, 4. vsk

” Inhokkisanani on kökkä. Se on ilmeisesti peräisin Pohjanmaalta, ja sillä tarkoitetaan talkoita. Kun ensi kertaa kuulin tuttavani olevan ”me-nossa kökkään” nauroin ääneen. Kökkä kuulostaa epämääräiselle kasalle jätettä ja ulostetta. Tällaisia sanoja käyttäessä kannattaa huomioida se, ymmärtääkö yleisö yhtään, mistä puhutaan.

– Niina Turunen, teksti & kuvat

– Santtu Paananen, teksti & kuvat

– Raisa Savolainen, teksti & kuvat

13Uljas 2 | 7. 3. 2016

HyvÄÄ

KontTiKaupAlla

Kontti-kierrätystavaratalot:Joensuu: Voimatie 10, p. 040 1390 725Kuopio: Leväsentie 21, p. 040 139 0726Avoinna ma-pe 9-18, la 9-16kontti.punainenristi.fiwww.facebook.com/sprkontti

Ida-Maria osti 6,50 euron laukun ja auttoi siinä samalla meitä hankkimaan ruokailuvälineitä ja kokkaustarpeita pakolaisleiriinjoutuneille perheille. Ostamalla hyvää teet hyvää.

Kuopion veripalvelutoimisto, Puijonkatu 23, Sektori, 2. krs,

ma, ti 10–18 ja pe 10–17

Savonlinna, ke 9.3. klo 12.30–17.30,Linnalanopisto, Sotilaspojankatu 7

Joensuu, to 10.3. ja ke 30.3. klo 12–17,Seutukirjasto/ Muikkusali Koskikatu 25

Tervetuloa verenluovutukseen!

Sinä voit pelastaa elämän.

OJENNA KÄTESI. Ota virallinen henkilötodistus mu-kaasi. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. Ajanva-rausmahdollisuus ja päivän veritilanne veripalvelu.fi • Testaa etukäteen: sovinkoluovuttajaksi.fi • Lataa hengenpelastajan mobiilisovellus sovelluskaupasta tai QR-koodista

14 Uljas 2 | 7. 3. 2016

Itäsuomalaiset yritysyhtei-söt kaipaavat lisää opis-kelijoita mukaan tapahtu-miinsa. Erilaiset taustat nähdään vahvuutena, ei ra-

joitteena. Entrepreneur Societyt (ES:t), jotka ovat opiskelijalähtöi-siä yhteisöjä, pyrkivät tarjoamaan tutustumis- ja ideointitilaisuuksia yrittämiseen liittyen. Valmista liikeideaa ei tarvitse olla, vaan yhteisön kautta voi löytyä paikka vaikkapa aloittavassa startup-tiimissä.

“Yritämme saada saman katon alle mahdollisimman paljon erilaisia ihmisiä ja näkökulmia. Ainut yhdistävä tekijä on kiinnos-tus innovaatioihin, yrittämiseen ja uuden luomiseen”, kertoo Joensuun ES:n puheenjohtaja Ville Saali.

Samansuuntaisia ajatuksia on myös Kuopion ES:n varapuheen-johtajalla Annika Lommilla.

“Järjestämme ES Hangout iltamia ja tulevaisuudessa olisi tär-keää saada mukaan poikkitieteelli-sesti kirjavaa sakkia sekä muuten-kin eri taustoista tulevia ihmisiä, joita kiinnostaa ideointi tai vaikka projekteissa työskentely.”

Joensuun Yrityshautomon kehityspäälliköt Timo Ruohio ja Kari Pulkkinen näkevät asiat

samoin. He ovat mukana järjestä-mässä Start Me Up! - yritysideakil-pailua.

“Mukana on erikseen opiske-lijasarja, mutta osallistujamäärät ovat painottuneet fysiikan ja tietojenkäsittelytieteen laitoksil-le. Tilanne on tosin viime vuosina ollut muuttumaan päin”, kertoo Pulkkinen.

Ruohio painottaa hyvien ideoi-den tärkeyttä.

”Hautomon kautta on noussut yrittäjiä, jotka ovat olleet opiskeli-joina esimerkiksi humanistisilla ja metsätieteellisillä osastoilla. Tek-ninen osaaminen ei ole vaatimus, vaan tärkeämpää on idea.”

Yrittäjäyhteisöt pystyvät parhaillaan auttamaan tekijöitä löytämään toisensa.

“Me autamme tarvittavien osaajien löytämisessä. Sitä varten hautomo on olemassa”, Pulkkinen tiivistää.

Monipuolisen tiimin merkit-tävyyttä korostaa myös Joensuun ES:n puheenjohtaja Saali.

“Startupit kulminoituvat vahvasti yrityksen henkilöihin ja heidän erityisosaamiseensa. Siksi on tärkeää saada monenlaista näkökulmaa mukaan. Toisaalta yrittäjä ja läppäri parivaljakko on toiminut myös hyvin!”

Monialaisuus voi olla vahvuutta yrittämisessä

Entrepreneur Societyt

Joensuussa ja Kuopiossa

Opiskelijalähtöisiä yhteisöjä, jotka pyrkivät edistämään yrittäjämyön-teistä kulttuuria ja poikkitieteellistä verkostoitumista.

Tapahtumat pääasiassa englannin-kielisiä

Lisätietoa: kuopioes.fi ja joensuues.fi

Start me Up! - liikeideakilpailu:

Yksittäisille kilpailijoille tai tiimeille tarkoitettu liikeideakilpailu

Pääpalkinto 15 000€

Erilliset opiskelija- ja tutkijasarjat

Ilmoittautuminen sähköisesti osoit-teessa startmeup.fi

Kilpailuaikaa vielä 31.3.2016 asti.

Itä-Suomen Startup-yhteisöt kaipaavat toimintaansa lisää eritaustaisia teki-jöitä. Yhdistäväksi tekijäksi riittää kiinnostus uuden luomiseen. – Anton Rinta-Jouppi, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Joensuu ES:n puheenjohtaja Ville Saalilla on luonnollisesti itselläänkin käynnissä viritelmiä bisnesideoiden ympärillä. Startup-aktiivit painottavat, että teknistä osaamista paljon olennaisempia ovat hyvät ideat.

Kolumni | Yrittämisen olemus

Hups minustako yrittäjä?

Digiaikakauden tulevaisuudenkuva on tämä: 65% niistä työpaikoista, joita nyt päiväko-dissa oleville tarjoutuu ei ole vielä olemas-sa. Digitaalisaatio vie vuoteen 2030 men-nessä kolmasosan nykyisistä työpaikoista.

No, pitäisikö tästä kaikesta ajatella että kusessa ollaan? Luin vastikään, että Suomessa ja Espanjassa on hel-

pompi toteuttaa amerikkalainen unelma (siis menestyä) kuin Amerikassa. Repikääs siittä. Eli meriokraatiaa kan-nattaakin toteuttaa hieman yllättäen kotoisessa Itä-Suo-messa. Suomalainen osaaminen ja yritysbrändi itsessään ovat melkoinen neuvotteluvaltti maailmalla.

Tietoon perustuva verkottunut yhteiskuntatodel-lisuus tarjoaa mahdollisuuksia yksilöille, jotka ovat valmiita ajattelemaan omaa osamamistaan myös luovalla tavalla. Siis tavalla, että vaikkapa digitoi jotain, mikä on jo olemassa analogisessa maailmassa. Siis esimerkiksi mate-matiikan opiskelijoiden substanssiosaaminen voi olla 3d-tulostuksessa merkittävä etu. Kukapa olisi uskonut sitä käännöspalveluiden määrää muutama vuosi sitten, jota nyt tarvitaan kansainvälisten opiskelijoiden tai maahan-muuttovirran seurauksena. Samoin vaikkapa humanistit löytänevät omat sovellusalansa. ISYY:n työelämäpäivillä vierailleet osuuskunta Otteen perustajanaiset ovat hyvä esimerkki oman työn löytäjistä: opon palveluita verk-koon.

Koulutusvienti onkin eittämättä yksi suomen kär-kiosaamisista, johon myös panostetaan tällä hetkellä. En toki sano, että pelkästään kannattaa seurailla sitä, mitä nyt puhutaan hallituksenkin toimesta kärkialoina. Ja uskon, että jokaisen tiedekunnan opiskelijat sen enempää esimerkkejä luettelematta ovat potentiaalisia yrittäjiä ja osaajia. Itse näen globaalin tilanteen omiin yhteiskunta-politiikan opintoihinkin peilautuen niin, että ollakseen edelläkävijä on oltava kykyä ajatella laajemmin (siis

enemmän kuin mitä esimerkiksi pakolliset opinnot antavat).

On myös todettu että yhteiskunnallisten alojen tekijät ovat niitä, joiden pitää keksiä itselleen työ ja luoda sille kysyntä. Näin voisi ajatella käyvän jatkossa enenevissä määrin monille korkeakoulututuille alasta riippumatta. Ensinnäkin siksi, että se seurailee vallitsevan kapitalis-min logiikkaa ja toiseksi sen takia, että trendin mukai-sesti yhä useammin yritykset karsivat työntekijöitään ja keskittyvät ydintoimintoihinsa. Tämä ilmiö koskee aivan samoin ylipistojakin, käynnissä ovat laajan rintaman YT:t.

Vanhan sanonnan mukaan se piirtää kellä on liitua. Samoin voisi todeta sen pärjäävän kenellä on tietoa, osaa-mista ja ideaa. No ajattelisin, että kahta ensin mainittua opiskelijalla on, siis oman alansa substanssiosaamista, ainakin näin toivoisi. Ja viimeistä ideointiasennetta ja siihen löytävää rohkeutta toivoisin näkeväni enemmän.

Opinnoissa kyllä opetellaan paljon asioita ja korkea-kouluissa jo aika paljon myös painotetaan omaa ajattelua sekä reflektiota. Mekaanisen oppimisen ohella pitäisikin olla jotakin raivon tapaista, jolla suhtautua siihen ambi-tioon joka kehittää kaikesta oppimastaan myös yhteis-kunnassa hyödynnettäviä muotoja. Ilmastonmuutokseen liittyvät ratkaisuehdotukset voitaisiin nähdä jo velvolli-suusetiikankin näkökulmasta.

Yliopistojen ja korkeakoulujen pitäisi olla kärjessä siinäkin, että luodaan asennetta jossa uskotaan rohkeasti omaan tekemiseen ja ideoihin. Nokiankin menestyskau-den yksi johtajista oli koulutukseltaan kirjallisuustieteili-jä. Joten hyvät opiskelijat, käyttäkää pääomaanne!

Janne KylämäkiKirjoittaja on yhteiskuntatieteen opiskelija ja ISYY:n hallituksen yritysyh-

teistyövastaava, joka itse osallistuu ja vuorovaikuttaa keksijäkilpailuiden

kaltaisissa tapahtumissa.

”Voisi todeta sen pärjäävän kenellä on tietoa, osaamista ja ideaa.

15Uljas 2 | 7. 3. 2016

Suomessa toimii tällä hetkellä ainoastaan itseoppineita imaamei-ta, eli islaminuskoisia pappeja. Tampereen islamin yhdyskunnan puheenjohtajan Mus-tafa Karan mielestä

Suomen muslimit tarvitsisivat pätevän imaamikoulutuksen.

Kuka tahansa ei voi ryhtyä imaamiksi, sillä tehtävä on laaja-alainen. Moskeijayh-teisön johtajan pitää hallita rukouksien ja uskonnollisen toimitusten lisäksi islami-lainen lainsäädäntö. Imaamin pitää osata puhua sekä suomea että arabiaa.

”Muslimit pitävät imaamia oppinee-na, joten häneltä kysytään neuvoa myös esimerkiksi lakiasioissa”, Kara sanoo.

Mahdollisesta imaamikoulutuk-sesta on keskusteltu yliopistotasoisena koulutuksena. Itä-Suomen yliopiston uskontotieteen dosentti Teuvo Lai-tila uskoo, että yliopisto olisi sopiva paikka koulutukselle.

”Imaamilla pitää olla pedagogisia taitoja ja kattava yleissivistys. Moskeija-yhteisön johtajan työ on muutakin kuin rituaalisia toimituksia”, Laitila kertoo.

Karan mielestä on tärkeintä, että imaamikoulutus on vähintään kahden vuoden mittainen korkeakoulutus. Koulutettu imaami voisi hänen mukaansa opettaa uskontoa myös peruskouluissa.

”Suomalaiset opettajat opettavat islamia peruskouluissa tällä hetkellä. Muslimit ovat kuitenkin sitä mieltä, että islamia voi opettaa ainoastaan muslimi”, Kara sanoo.

Laitila arvelee, että imaamikoulutuk-sen esteenä on islamin moninaisuus. Eri maissa uskontoa tulkitaan ja toteutetaan eri tavoin. Karan mukaan eroavaisuudet eri koulukuntien välillä ovat kuitenkin pieniä.

Sunnalaisessa islamissa on neljä koulu-kuntaa, joista kaikki ovat edustettuna Tampereen yhdyskunnassa. Karan mu-kaan niiden välillä ei ole erimielisyyksiä, vaikka jotkut käytännön asiat toteutetaan

eri tavoin.”Esimerkiksi käsiä pidetään

rukouksessa eri asennoissa, mutta islamiin perehtyneet kuitenkin tietävät, että erot eivät ole merkittäviä. Muslimit ymmärtävät, että yhteisymmärrykseen on päästävä.”

Tampereen yhdyskunnassa on noin 1500 rekisteröitynyttä jäsentä, jotka puhuvat yli 30 kieltä. Suomalaisten mus-limien lisäksi jäseniä on muun muassa Malesiasta, Afganistanista, Turkista, Syyriasta ja Pakistanista. Erimielisyyk-siä muslimien välillä syttyy kuitenkin harvoin.

”Jotkut saattavat luulla oman yh-teisönsä erikoisten tapojen kuuluvan islamiin. Yhdyskunnassa he kuitenkin tajuavat, että kyse on vain tavasta, ei uskonnosta”, Kara kertoo.

Islamilaisen koulutuksen suurin ongelma on se, kuka ryhtyy ensimmäi-seksi opettajaksi. Opettajan pitää olla nuhteeton muslimi. Lisäksi Suomen lainsäädännön mukaan hänellä tulee olla pedagoginen koulutus.

Karan mukaan ongelma ratkeaisi sillä, että korkeakoulu palkkaisi muutamaksi vuodeksi vierailevan opettajan jostakin islamilaisesta valtiosta. Esimerkiksi Egyptissä on sunnimuslimien arvostama teologinen yliopisto Al-Azhar.

Laitila arvelee, että opettajan kutsu-minen yhdestä valtiosta olisi kuitenkin suuri poliittinen ja ideologinen kysymys. Kara on toista mieltä.

”Turkista on palkattu imaameja Hel-singin, Lahden ja Porin moskeijoihin. Sa-malla tavalla voisimme palkata Suomeen islaminopettajan”, Kara sanoo.

Persianlahden maita, kuten Saudi-Arabiaa ja Qataria, pidetään Suomessa vaarallisi-na islamilaisina valtioina. Saudi-Arabian valtionuskonto wahhabismi on islamin fundamentalistinen suuntaus. Lisäk-si islamista on Persianlahden maissa syntynyt viimeisen 150 vuoden sisällä uusia tulkintoja, jotka vastaavat kristin-uskon herätysliikkeitä. Uusislamilaiset tulkinnat ovat usein fundamentalistisia

ja väkivaltaisia.Laitilan mukaan Suomessa pelätään,

että jos imaamikoulutusta ei järjestetä, muslimit palkkaavat islaminopettajia vaaralliseksi katsotuista maista. Pakolais-

tilanteen vuoksi suomalaiset pelkäävät ääriliikkeiden leviämistä. Karan ja Laitilan mukaan juuri siksi on tärkeää, että imaamikoulutus järjestetään muslimien ja valtion yhteistyöllä.

”Hyvän opettajan palkkaaminen on ikään kuin omien muslimien rokotta-mista radikalisoitumista vastaan”, Kara sanoo.

Islamilaisen koulutuksen järjestämisestä on keskusteltu Suo-messa viimeiset kymmenen vuotta. Muslimijohtajan mu-kaan pätevä opettaja pitäisi palkata jostain islamilaisesta val-tiosta. – Sanna Ihalainen, teksti & kuvat

”Hyvän opettajan palkkaaminen on ikään kuin omien muslimien rokottamista radikalisoitumista vastaan

”Jotkut saattavat luulla oman yhteisönsä erikoisten tapojen kuuluvan islamiin.

Imaamikoulutus halutaan yliopistoon

Mustafa Kara on toiminut Tampereen islamin yhdyskunnan puheenjohtajana jo 16 vuotta. Kara uskoo, että imaamikoulutuksen perustaminen voisi ehkäistä muslimien radikalisoitu-mista.

Ajassa

16 Uljas 2 | 7. 3. 2016

Radikaalin verkkolehti Sarastuksen kirjoit-tajakaartiin kuuluva Jarkko Pesonen kaipaa lisää harmaan sävyjä keskusteluun Euroopan kriisistä.

Traditionalistiksi itseään nimittävän Pesosen mielestä muun muassa kansal-lismielisyys nostaa kaikkialla Euroopassa päätään juuri nyt, koska ihmiset kokevat asioiden menevän huonoon suuntaan ja alkavat siksi vaatia muutosta.

Sarastuksen keskeisiä tekstejä on äskettäin julkaistu painetussa muodossa. Kirjoittajien ydiryhmää on vaikeaa mää-ritellä yksiselitteisesti, mutta joukossa on kaikkea katolisesta konservatiivista fa-sistiin. Lehden perustamisvuodesta 2012 asti mukana ollut Pesonen sanoo, että äärioikeiston äänitorvena pidetyn lehden tekijöitä yhdistää näkemys yhteiskunnas-ta orgaanisena ilmiönä.

”Tämä tarkoittaa sitä, että toimiva yhteiskunta on osa kulttuurievoluutiota, joka ei kehity pelkästään ihmisten omilla päätöksillä. Se on osa paljon pidempää ja laajempaa kehityskulkua”, Pesonen toteaa.

”Keskustelussa monikulttuurises-ta yhteiskunnasta ajatellaan niin, että ihmiset ovat lopulta vain yksilöitä jotka

kaipaavat itselleen omaa hyvää. Yhteis-kuntaa pidetään toimivana, kun yksilön henkilökohtainen hyvä on täytetty.”

Suomessa kansallismielisyys ja traditionalistinen ajattelu ovat Pesosen mukaan vastareaktio 1970-luvun suku-polvelle. Mitä he tekivät väärin?

”He muun muassa pitivät Neuvos-toliittoa edistyksellisenä vastakohtana perinteisille eurooppalaisille arvoille. Nyt tämän taistolaissukupolven edusta-jat alkavat olla eläkeiässä ja on varmasti luonnollista, että syntyy vastustava voima heidän arvojaan ja päämääriään kohtaan.”

Jos karavaani edellisten sukupolvien ponnisteluista huolimatta kulkee eteen-päin, niin mikä on Euroopan tilanne tällä hetkellä?

”Minusta suurin ongelma on eu-rooppalainen liittovaltiokehitys. Saman politiikan pohjalta on hankala sovittaa yhteen maita, joilla on hyvin erilainen historia, kulttuuri ja kieli. Yhdysvallat taas on luontainen liittovaltio, koska sen asukkaat jakavat siirtolaistaustan ja pu-huvat pääasiassa samaa kieltä. Euroopas-sa tilanne on päinvastainen, mikä tekee mahdollisten ongelmien ratkaisusta parhaimmillaan haastavaa.”

Yhtenä Pohjoismaita yhdistävänä

arvona voidaan pitää keskinäistä solidaa-risuutta vaikeina aikoina, kuten myös Suomea koskettavassa pakolaiskriisissä.

”Minusta solidaarisuutta voidaan osoittaa siinä määrin kun se on kohtuul-lista oman maan resurssit ja mahdolli-suudet huomioon ottaen. Jos luodaan ongelma sillä, että ei valvota rajoja, niin ongelma ei ratkea sillä ettei valvota mitään rajoja. Sarastus eroaa pelkästään maahanmuuton arvosteluun keskit-tyneistä piireistä siinä, että me emme naiivisti kuvittele kaikkien ongelmien ratkeavan sillä, että maahanmuuttoon puututaan. Luultavasti Sarastus ei muu-tenkaan kuulu tyypillisen pallogrillikon-servatiivin lukulistalle.”

Mutta ei Pesonen mielipiteistään huolimatta ole vielä poteroa kaivamas-sa. Hänestä traditionalisteilla ja heidän vastustajillaan radikaalivasemmistolla on jotain yhteistä.

”Yhteisymmärrys on ilman muuta mahdollista, jos asia on hyvä ja edistä-misen arvoinen. Yhteisiä kritiikinaiheita meillä on vasemmiston kanssa muun muassa moderni kerskakulutus, globaali massakulttuuri sekä ympäristötuhon vastustaminen.”

Pesonen pitää aivan mahdollisena osallistua vasemmistolaisten kanssa esimerkiksi ympäristötuhoa vastusta-vaan mielenilmaukseen, mutta epäilee, hyväksytäänkö hänen laillaan ajattelevia joukkoon.

”Itselleni ei sinällään ole väliä, mitä poliittista väriä joku ihminen edustaa. Meidän pitäisi voida olla joistain asioista

samaa mieltä ilman, että toisen poliitti-nen kanta muuttuu ongelmaksi. Risti-riitatilanteessa poliittisen vastustajan mielipide voidaan tunnustaa paikkansa-pitäväksi, mutta hänellä on se ikään kuin vääristä syistä. En silti kannata sellaista ajattelua, että me vastustaisimme kaik-kea jota vasemmisto kannattaa.”

Kun traditionalisti sanoo seisovansa vaikka luonnonsuojelun takana, tämä ei Pesosesta välttämättä kelpaa vasem-mistolaiselle. Mielipide on tällöin oikea, mutta motivaatio väärä.

”Lopulta suurimmat erot meidän ja vasemmiston välillä ovat ihmiskuvassa ja siinä, kuinka käsitetään kulttuurin luonne”, Pesonen sanoo.

”Minä pidän itseäni suvaitsevaisena mitä muihin kulttuureihin tulee. Olen suvaitsevainen filosofi John Locken tarkoittamalla tavalla. Siedän ja olen neutraali muita kulttuureja kohtaan, niin kauan kuin niistä ei ole minulle harmia.”

Pesonen suhtautuu epäilevästi niin sa-nottuun maltilliseen kansallismieliseen ajatteluun, koska ylipäätään kyseisen aiheen mainitseminen voi toimia syynä nimittelyyn ennen kuin omaa kantaa on edes kerrottu.Hänestä ei siis kannata lähteä pehmentämään näkemystään, koska sitä ei kuitenkaan hyväksytä edes laimennetussa muodossa.

Romahduksen oraakkelit

Tekstejään kirjana julkaissut Sarastus-verkkolehti kuvailee itseään ”kansalliseksi ja eu-

rooppalaiseksi, traditionalistiseksi ja radikaaliksi”. Tekstit ovat akateemis-sävyisiä pohdintoja tai selkeää propa-gandaa – usein molempia. Voiko islamia ymmärtää? -tekstissä Jukka Aakula to-distelee, että väkivaltainen ääri-islam on se ”todellinen islam” ja kuinka islam on uhka länsimaille. Lisäksi teksteissä on kulutusyhteiskunnan kritiikkiä ja huolta ympäristöstä. Tuleva tuho häämöttää koko ajan lähellä.

”Meitä yhdistää käsitys, että yhteis-kunta on liitto elävien, kuolleiden ja syntymättömien sukupolvien välillä – perinteensä ja hierarkiansa kadottava sivilisaatio on tuomittu tuhoutumaan ennemmin tai myöhemmin”, verkkosi-vuilla kuvaillaan. Päätoimittajana toimii taidokas esseisti, mutta verkossa rasis-tisia ja naisvihaisia törkeyksiä huudellut Timo Hännikäinen.

Marginaalinen, mutta asiallisuuteen pyrkivä laitaoikeisto hakee paikkaansa suomalaisella mediakentällä. Esimer-kiksi oikeistolainen klassisesta liberalis-mista ammentava ja Sarastusta nimek-käämpiä kirjoittajia mukaan saanut verkkolehti Politika ilmestyi vuosina 2010−2012.

Pasi Huttunen

Pallogrillikonservatiivit älkööt vaivautuko

Äärikoikeiston äänitorveksi kuvattu Sarastus-lehti kapinoi 1970-luvun sukupolven arvoja ja päämääriä vastaan. Leh-teen kirjoittava Jarkko Pesonen kelpuuttaisi silti vasemmisto-laisen rinnalleen vaikka vastustamaan ympäristöongelmia. - Jussi Turunen, teksti & Jani Liimatta, kuva

”Me emme naiivisti kuvit-tele kaikkien ongelmien rat-keavan sillä, että maahan-muuttoon puututaan.

17Uljas 2 | 7. 3. 2016

Joensuun ylioppilaslehdet tekijät kehottavat

DebattiOsallistu keskusteluun. Ota kantaa. Anna palautetta. Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@uljas.net.

Kukin sukupolvi tehköön omat päätöksensä ja myös omat virheensä. Se on pelin henki, varsinkin yo-kuntapolitiikassa. Me, entiset Joensuun

ylioppilaslehden tekijät haluaisimme kuitenkin vinkata sen puolesta, että pape-risen yo-lehden aika ei ole vielä ohi. Jos se lopetetaan, ei lehteä saa enää uudestaan synnytettyä ja samalla on hukattu teki-jäsukupolvien kerryttämä kulttuuri, joka saa median elämään ja hengittämään.

Ylioppilaskunnan yhtenä tehtävänä on olla harjoittelupaikka tosielämän haastei-siin. Uljas ja sen edeltäjät ovat tätä tehtä-vää täyttäneet onnistuneesti pitkään. Pa-perisen lehden teko on prosessi, jossa on alku ja loppu. Siinä prosessissa ovat sadat opiskelijat saaneet vuosikymmenten aikana olla mukana. Osa saanut hienoja elämyksiä, toiset arvokasta kokemusta ja monet se on ohjannut toimittajan uralle.

Hyvin todennäköisesti lopettamis-päätös olisi taloudellisesti miinusmerk-kinen. Nyt esillä olleissa suunnitelmissa

verkkolehdelle asetettu ansaintatavoite on äärettömän kova jopa ammattimai-selle digimedian myyntiorganisaatiolle, jolla on käytössään korkea osaaminen verkkomainonnan eri sovellutusten käy-töstä. On ikävän helppo ennustaa, että esitetyn suuruisena ei verkkomainonnal-le asetettu tavoite tule toteutumaan ihan lähivuosina.

Antakaa Uljaan elää vielä paperilla. Sekä lehti itse että Itä-Suomen yliopiston opiskelijat ovat ansainneet sen.

Itä-Suomi ansaitsee paperisen Uljaan”Verkkolehdelle asetettu ansaintatavoite on äärettö-män kova jopa ammattimai-selle digimedian myyn-tiorganisaatiolle, jolla on käytössään korkea osaami-nen verkkomainonnan eri sovellutusten käytöstä.

Janne ”Rysky” Riiheläinenviestintäasiantuntija, Joensuu

päätoimittaja 1992-1996

Hannu Koutolavapaa toimittaja, Hartola,

Joensuun ylioppilaslehden ylkkärivaari 1987-2002.

Aaron Kallineneduskunta-avustaja, Helsinki,

toimituskunnan jäsen 2003-2007.

Juhana VenäläinenFT, post doc -tutkija, Joensuu

päätoimittaja 2007–2008

Santtu Parkkonenpr- ja viestintätoimiston toimitusjohtaja, Helsinki.

Toimittaja ja toimitussihteeri 1998-2002.

Riikka HapponenLännen Median toimittaja, Hattula.

Päätoimittaja 2000-2002.

Liisa Yli-Ketolatoimittaja, Joensuu.

Päätoimittaja 1997.

Antti Parkkinen rehtori-sivistystoimenjohtaja, Sodankylä

toimituskunnan jäsen 2002-2007

Riitta Käppitiedottaja, FM, Helsinki.

Päätoimittaja 2003-2005.

Satu Irisvikviestintäasiantuntija, Helsinki.

Toimittaja ja toimitussihteeri 2002-2005.

Anu Pöntinen toimittaja, Kuopio.

Toimittaja ja toimitussihteeri 2001-2004.

Sakari Silvolatoimittaja, YTM, Helsinki.

Päätoimittaja 2002-2003.

Ville Karttunenmuusikko/toimittaja, FM, Helsinki.

Toimittaja ja toimitussihteeri 2002-2008.

Minna Jäppinen FM, viestinnän lehtori, Liperi.

Toimittaja ja toimitussihteeri 1997-2001.

Jari NevalainenMicrosoft-asiantuntija, Joensuu.

Toimitussihteeri 1993-1996, Päätoimittaja 1996-1997

Jusa Hämäläinen visuaalisen toim. esimies, kuvittaja, FM Joensuu.

Taittaja ja kuvittaja 1992-1997.

Markus Korpi-Hallilaopettaja, FM, Lahti.

Kuvaaja 2002-2006.

Antti Mularikunnanjohtaja,Savukoski.

Toimitusneuvoston jäsen ja avustaja joskus 2000-lu-

vun hulluina vuosina.

Markus HeikkiläHelsinki.

Kolumnisti, toimittaja ja taittaja 2000-2005.

Micaela MoreroFM, biologian opettaja.

Kuvittaja 2001-2003.

Sari SudensalmiFM toimittaja, Lappeenranta.

Toimittaja, toimitussihteeri, toimituskunnan jäsen

1.1.1999–1.12.2003

Mikko Vuokare psykologi, psykoterapeutti, Helsinki.

Toimittaja 1994-1999

Ylioppilaskunta on ilmeisesti päättänyt lehtensä paperiversi-on lakkauttamisesta. Se edus-taa huolestuttavaa kehitystä

Itä-Suomessa, sillä en ymmärrä, kuinka lehti voi kunniallisesti hoitaa tehtävänsä ilman paperiversiotaan. Lehden vahvuus on siinä, että se näkyy ja siihen törmää vahingossakin. Sitä voi päätyä lukemaan kahvilassa tai junaa/bussia odotellessa ja usein lukiessa tulee haastetuksi.

Aina ei voi olla samaa mieltä lehteä tekevien ajattelusta ja maailmankat-somuksesta ja usein tekijät ovat hyvin selkeästi väärässä. Joskus he taas ovat oi-keassakin. Lehti, Uljaskin elää näkyvyy-destä ja ilman paperiversiota sitä ei ole

tai ainakin sen saaminen on nähdäkseni hyvin vaikeaa.

Verkkoversion toteuttaminen sellai-sena, että se olisi taloudellisesti mahdol-linen tarvittavan laajuisena ja tarvitta-valla henkilöstöllä (niin eri mieltä kuin sen henkilöstön kanssa usein olenkin), ei kuulosta mahdolliselta - tai ainakaan sillä tavoin helpolta toteuttaa, että paperis-ta luopuminen vaikuttaisi järkevältä. Vaikuttaakin siltä, että tarkoituksena on Uljaan alasajo?

Pohjois-Karjalassa Uljas on ainut niin kutsutusti ei-valtamediaa edustava mediatalo. Muu lehdistö on Laakko-sen hyppysissä ja Yle on, no Yle. Savon puolella median tilanne ei ole yhtään sen

parempi.Uljas, vaikka onkin ylioppilaskunnan

intressien värittämä, on onnistunut välittämään itsestään kuvan vapaana, neutraalina ja moniäänisenä. Tämä on

kunnioitettavaa, arvokasta ja tarpeellista jopa siitäkin huolimatta, että lehti voisi tietenkin olla paljon, paljon parem-pi. Ajassamme tarvitaan laadukasta tiedonvälitystä, joka ei ole riippuvaista kansanedustajista tai osakkeenomista-jista. Opiskelijoihin asetan jonkin verran vielä toivoa.

Pyörtäkää huono päätöksenne, ketkä sitten asiasta Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnassa päättävätkin. Älkää jääkö historiaan niinä, jotka tuhosivat opiskelijalehdistön Itä-Suomesta.

Antero Kajohuolestunut lukija

Säästäkää paperinen Uljas!”Ajassamme tarvitaan laadukasta tiedonvälitys-tä, joka ei ole riippuvaista kansanedustajista tai osak-keenomistajista. Opiskeli-joihin asetan jonkin verran vielä toivoa.

18 Uljas 2 | 7. 3. 2016

Laura Witick Joensuun Animalian paikallisyhdis-tyksestä seuraa sosiaali-sessa mediassa eläimiä itsekin. ”Seuraan muun muassa

Esther the Wonder Pig -sivua, Eläinsuo-jelukeskus Tuulispään eläimiä sekä ystä-vieni ja sukulaisteni lemmikkieläimiä.”

Witick ei näe ongelmallisena lemmik-kien temppujen videoimista tai puke-mista, kunhan eläin ei kärsi toiminnasta. Joskus eläinten hauskana pidetty käytös on merkki jostain vakavammasta.

”Liian usein eläinten hauskaksi mielletty käyttäytyminen kuitenkin tulkitaan väärin. Esimerkiksi Royal Veterinary Collegen tutkijat analysoivat YouTube-videoita, joissa koirat jahtasi-vat häntäänsä. Tutkimuksessa todettiin, että jopa kolmessa tapauksessa neljästä koiralla ei ollut hauskaa, vaan käyttäyty-minen johtui sen henkisestä tai fyysises-tä ongelmasta.”

Lemmikin asu voi olla esimerkiksi liian kuuma, puristava tai puettu pakolla päälle.

”On myös ongelmallista, jos eläi-miä hankitaan vain pukemista varten. Tällöin eläimiin suhtaudutaan pikem-minkin statussymboleina, asusteina tai nukkeina kuin itseisarvoisina olentoi-na.”

Eläinoikeudesta väitöskirjaa tekevä Visa Kurki haluaa erottaa toisistaan nöyryyttämisen ja eläimelle koituvan kärsimyksen.

”Nöyryyttäminen liittyy ennen kaikkea ihmisten välisiin suhteisiin. Jos esimerkiksi hakisimme kodittomia ja lupaisimme maksaa heille 20 euroa, jos he pukeutuvat hassuihin vaatteisiin ja tekevät temppuja, niin tätä pidettäisiin helposti nöyryyttämisenä. Muut eläimet taas eivät hyvin todennäköisesti pystyisi ymmärtämään tätä aspektia eikä se varmaankaan vaikuttaisi niiden sosiaali-seen asemaan jos esimerkiksi ajattelem-me kissojen keskinäisiä hierarkioita.”

”Sitten toisaalta on ihan se puhdas kärsimys tai epämukavuus, jota tällainen toiminta voi aiheuttaa. Esimerkiksi kurkkutemppu, jolla kissa saadaan

säikähtämään kurkkua, aiheutti varmasti todella stressaavan tilan-teen kissalle kun tämä luuli näkevänsä käärmeen. Myös eläinten asut voivat olla todella epämuka-via.”

Kurkkutempulla Kurki viittaa videoihin, joissa syö-mässä olevan kissan selän taakse ujutetaan kurkku, jota ruokakupilta lähtevä kissa säi-kähtää. Kurkkuvideoita löytyy YouTubesta yli 140000.

Kurki näkee eläinten suosion

kaupallistamisessa useita kysymyksiä. ”Eläimethän ovat juridisesti omaisuutta, joten niiden omistajilla on oikeus niiden tuottamaan voittoon. Tässä on sitten tietysti aika isoja kysymyksiä. Onko esimerkiksi reilua, että Grumpy Catin omistaja tienaa lemmikin ulkonäöllä miljoonia, eikä kissa itse saa tästä rahaa lainkaan. Voisiko vaikka jonkin osan tällaisista rahoista verottaa ja laittaa

ylei-seen eläin-

ten hyvinvointira-hastoon”, Kurki pohtii.

Instagramista tuttu Nala –kissa on entinen eläinsuojan kasvatti ja osa Nalan nettikaupan voitosta menee eläinsuojien tukemiseen. Voidaanko netin eläinkuvilla ja – videoilla edistää eläinten oikeuksia ja parempaa kohte-lua?

”Tällaiset videot voivat parhaimmil-laan herättää keskustelua siitä, millai-nen eläinten kohtelu on eettistä. Tällä voi ehkä olla hyviä seurauksia. Toisaalta ne alleviivaavat meidän jakautunutta suhtautumistamme eläinten kohteluun: joku voi pitää sitä loukkaavana, että koi-ralla on hassu hattu päässä, mutta syödä silti tehotuotettua broileria surutta”, Visa Kurki toteaa.

Witickin mukaan sosiaalisen median eläimet voivat auttaa ihmisiä näkemään eläimet arvokkaina yksilöinä.

”Monet esimerkiksi tiedostavat somen kautta ensimmäistä kertaa, että ”ruoaksi mielletyt” eläimet, kuten kanat, naudat ja siat, ovat yhtä persoo-nallisia ja arvokkaita kuin lemmikkieläi-metkin. Ilman somea näiden yksilöiden elämää olisi melko haastavaa yrittää seurata. Toisaalta, jos eläimiä otetaan lemmikeiksi vain sometähteyden, ulkomuodon tai kaupallisen hyödyn toivossa, aiheuttaa se haittaa eläinoike-uksien näkökulmasta – tällöin eläimestä tulee pelkkä hyödyke. Eläimet pitäisi aina nähdä itseisarvoisina olentoina, ja niiden ottamista lemmikiksi täytyy harkita kunnolla”, Witick muistuttaa.

Hallituksen kaikenkattava säästövimma kohdistuu tänä keväänä opiskelijoi-hin. Taustalla vaikuttaa kehysriihen päätökset,

joiden mukaan opintotuesta leikataan vuoteen 2019 mennessä 70 miljoonaa eu-roa ja pidemmällä aikavälillä 150 miljoo-naa. Tämä on reilu neljännes opintotuen kokonaismenoista.

Opintotuen leikkaamista selvitti

koulutustaloustieteen professori Roope Uusitalo, joka luovutti raporttinsa ope-tusministeri Sanni Grahn-Laasoselle 1. maaliskuuta. Uusitalo esittää raportis-saan muun muassa opintotuen keston rajaamista, opintorahan leikkaamista sekä opintolainan kasvattamista.

Ehdotuksen mukaan opintotuen keston enimmäismäärä laskisi 54 tuki-kuukauteen nykyisestä 64 kuukaudesta. Lisäksi tyypillisimpään 300 opintopis-teen tutkintoon saisi jatkossa 45 tukikuu-kautta nykyisen 50 kuukauden sijaan. Jatkossa opintotukikuukaudet riittävät vain tutkinnon laskennalliseen suoritta-misaikaan.

Toisekseen opintorahan taso romah-taisi nykyisestä 300- 340 eurosta 250 euroon kuukaudessa. Tämä tarkoittaa 100 euron tiputusta opiskelijan kuukau-situloihin.

Kolmanneksi opintolainan kuukausit-tainen enimmäismäärän nousisi nykyi-sestä 400 eurosta 650 euroon. Lisäksi lainaa olisi mahdollista nostaa vielä tukikuukausien loppumisen jälkeen 18 kuukautta. Sen sijaan opintolainahyvityk-sen ehtoja Uusitalo kiristäisi entisestään.

Uusitalo ei suoraan esitä muutoksia opiskelijan asumistukeen, mutta rapor-tissa viitataan mahdollisuuteen siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiriin. Muutos parantaisi yksinelävien opiske-lijoiden asemaa eteenkin asumiskustan-nuksiltaan kalleimmissa kaupungeissa, mutta heikentäisi perheellisten opiskeli-joiden taloudellista tilannetta.

Kaiken kaikkiaan selvitys on tilauksen mukainen suoraviivainen säätöohjel-ma. Raportissa viitataan myös muihin uudistamismahdollisuuksiin, mutta ne hylätään säästövaatimuksiin vedoten. Ykskantaan voi todeta, että esitetyn kaltaisten säästöjen seurauksena opiske-lijoiden harkinnalle ei jää aikaa, opiske-lijoiden köyhyys lisääntyy ja opiskelijat velkaantuvat syvästi.

Piia TiainenJukka Ruokanen

Itä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunnan edunvalvontasihteerit

Opiskelijantoimeentulo uhattuna!

” Säästöjen seurauksena opiskelijoiden harkinnalle ei jää aikaa, opiskelijoiden köy-hyys lisääntyy ja opiskelijat velkaantuvat syvästi.

Kissavideon etiikkaa

#instafeimejä lemmikkejä

Nala @nala_cat 2.7 miljoonaa seuraajaa

Jiffpom @jiffpom 2.1 miljoonaa seuraajaa

Tuna @tunameltsmyheart 1.7 miljoonaa seuraajaa

Lil bub @iamlilbub: 1.2 miljoonaa seuraa-jaa

Grumpy Cat (@realgrumpycat): 429,801 seuraajaa

Merirosvoasuiset kissat ja kahdella jalalla käve-levät koirat, nuo nykypäivän sirkuseläimet, viih-dyttävät meitä sosiaalisessa mediassa. Onko ne-tin eläinvideoista enemmän haittaa vai hyötyä eläinoikeuksille? - Saila Rönkkö, teksti & kuvitus

”Eläimethän ovat juridises-ti omaisuutta, joten niiden omistajilla on oikeus niiden tuottamaan voittoon.

19Uljas 2 | 7. 3. 2016

”Kun synnyin, Irakissa käytiin Persianlahden sotaa. Olen vielä 24-vuotias, toukokuussa täytän 25. Olen koko elämäni elänyt keskellä sotaa ja kaaosta. Viime syk-synä päätin lähteä Suomeen,

koska olin kuullut, että täällä kaikilla on samat oikeudet, lakeja noudatetaan ja maa on turvallinen. Kaiken tämän tarkoi-tuksena on, että lapsillani olisi parempi, turvallisempi tulevaisuus. Irakissa se ei ole mahdollista.

Pakenimme Bagdadista Tikritiin jo kymmenen vuotta sitten hallituksen miliisien vuoksi. Tikrit oli vähän parempi paikka asua, mutta ei täysin rauhallinen sekään. Sitten kesäkuussa 2014 tuli Isis. Missään ei ollut enää turvallista. Shiiat ja sunnit tappelevat keskenään koko ajan, on autopommeja, poliisiin ei voi luottaa. Irakissa ihmisiä kiinnostaa aina ensim-mäisenä tietää, oletko shiia vai sunni. Ei täällä Suomessa kenenkään uskonto ole se tärkein asia.

Puhun jonkin verran englantia, koska työskentelin Irakissa amerikkalaisten kanssa. Sekin oli yksi syy, miksi minun piti lähteä. Amerikkalaisten kanssa toimi-mista ei katsota hyvällä.

Menin naimisiin jo 17-vuotiaana. Iso-veljeni tapettiin ja isäni halusi, että me-nen naimisiin ja kun saan pojan, hänelle annetaan sama nimi kuin isoveljelleni. Minulla on kolme lasta: kaksoset, tyttö ja poika, sekä heitä vuoden nuorempi tyttö. Katso, voin näyttää heistä kuvan sinulle. Tässä he ovat. Kaipaan lapsiani kovasti.

Minun ja vaimoni avioliitto päättyi eroon kun nuorin lapsi oli vastasyntynyt. En tiedä, missä ex-vaimoni nykyään on. Ehkä hän on mennyt uudestaan naimi-siin. Lapset hän jätti minulle. Oli aika rankkaa käydä töissä 12 tuntia päivässä ja sen jälkeen hoitaa lapsia. Onneksi äitini ja siskoni auttoivat. Lapset asuvat nyt minun vanhempieni kanssa. Tiedän, että menee aikaa siihen, ennen kuin saan lap-seni tänne. Mutta sitten kun he tulevat, on tärkeää, että he pääsevät kouluun.

Itse haluan opiskella insinööriksi. Olen valmistunut business-koulusta, mutta oikeasti haluan olla insinööri, aivan kuten isäni ja siskoni. Myös minun poikani on sanonut, että isona hän haluaa insinööriksi.

Olen ollut Suomessa nyt puoli vuotta. Matka tänne kesti 29 päivää. Matkus-timme veneellä, bussilla ja junalla. Ensin

Turkkiin ja Kreikkaan, sieltä Serbian, Unkarin, Kroatian ja Slovenian läpi Saksaan. Serbiassa ihmiset olivat pahoja. He sanoivat: anna rahasi meille. Olin piilottanut rahat useampaan paikkaan, sukkiin, taskuihin, ja siksi varkaat on-neksi saivat vain osan, ehkä pari sataa. He veivät myös puhelimeni, vaikka sanoin, että tarvitsen sitä, miten muuten soitan lapsilleni. Tämän puhelimen ostin Suomesta. Puhun lasteni kanssa Skypen tapaisella ohjelmalla face to face joka ilta. Lapseni eivät ole koskaan nähneet lunta ja he ihmettelevät, miten on mahdollista, että en jäädy täällä.

Osa samassa veneessä matkustaneista jäi Saksaan, mutta minä olin päättänyt tulla Suomeen asti. Jatkoimme Tanskaan ja Ruotsiin, Tukholmaan. Tukholmasta otimme junan Tornioon. Matka kesti yli kaksikymmentä tuntia. Rajalla viran-omaiset kysyivät samoja kysymyksiä kuin sinä nyt. Kuka olet? Mistä tulet? Mitä kautta olet tänne saapunut? Sitten mei-dät siirrettiin Kuopioon. Minä tykkään olla täällä. Kävin kaverini luona Helsin-gissä, mutta olin siellä vain päivän. Liikaa ihmisiä. Kuopio on parempi.

Kutsun tätä hätämajoituskeskusta kodikseni. Kyllä, tämä on minulle ihan oi-keasti koti. Paikan pomo on hyvä ihminen ja tuo ohjaaja, joka juuri meni ohi, hän on minulle kuin äiti.

Herään joka aamu kahdeksalta, menen suihkuun ja sitten syömään aamupa-laa. Sen jälkeen palaan huoneeseeni ja lueskelen lehtiä kännykän käännösohjel-man avulla, koska haluan oppia suomea. Yhdeltä on ruoka, sen jälkeen lähden kuntosalille. Käyn kuntosalilla joka päivä. Olen laihtunut Suomessa kymmenen ki-loa! Menin salille, koska ystäväni sanoivat minua lihavaksi. Aion pudottaa vielä viisi kiloa.

Joskus lähdemme yhdessä keskus-taan kahville. Kompassissa käymme suomenkielen tunneilla. Olen käynyt myös avantouimassa. Silloin oli tosi kova pakkanen, mutta menin uimaan monta kertaa. Kaverini sanoi minulle, että ethän sinä olekaan irakilainen, sinähän olet ihan suomalainen! Viikonloppuisin käyn kirkossa. Pyydän Jumalalta, että hän auttaisi minua ja perhettäni.

Yksinäinen, mitä sinä tarkoitat? En minä ole yksinäinen. Minulla on monta suomalaista ystävää, ainakin kaksitoista. Veijo, Anssi, Marjo… Olen tutustunut suomalaisiin kirkossa ja kuntosalilla.

Syön joka päivä D-vitamiinia. Anssi sanoi, että se on tärkeää, koska Suomessa on niin pimeää talvella, ja hän antoi mi-nulle ison purkin D-vitamiinia. Irakissa paistaa aina aurinko ja on todella kuuma. Kun tulin Suomeen, minun piti heti ostaa Citymarketista paksumpi takki, koska oli niin kylmä.

Suomessa ihmiset ovat iloisia ja hymyile-vät. Kun Irakissa tapaa tuttuja, puhutaan ensimmäisenä siitä, kuka nyt on kuollut. Minulta on tapettu serkku, eno, isoveli ja monia ystäviä. Irakissa ei voi luottaa edes

poliisiin. Poliisikin voi tappaa. Uutisissa totuus muuttuu. Sanotaan, että se oli tappelu tai jotain muuta sellaista. Joka ikinen aamu töihin lähtiessä täytyy muis-taa halata isää ja äitiä, koska se voi olla viimeinen kerta, kun toisen näkee vielä elossa. Siksi minä lähdin Irakista. Äitini pelkäsi, että hän menettää myös minut. Unohda kaikki, hän sanoo kun soitan hänelle. Unohda kaikki vanha ja muuta elämäsi kokonaan.

Olen nähnyt unta siitä, että palaan Irakiin. Se oli painajainen. Irakissa ei ole tulevaisuutta. Olen nähnyt elämäni aikana ihan liikaa kuolleita, verta, sotaa ja pommeja. Kaipaan Irakista vain lapsia-ni, en mitään muuta.

Pitkä matka uuteen kotiinYousif Mohammedin matka Irakista Suomeen kesti kuukau-den. Serbiassa varkaat veivät puhelimen ja osan rahoista. Ira-kista Yousif kaipaa vain lapsiaan. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & Santtu Paananen, kuva

Irakilainen Yousif Mohammed on asunut Leväsen hätämajoituksessa Kuopiossa puoli vuot-ta. Suomeen hän matkusti läpi Euroopan veneellä, bussilla ja junalla. Osa samalla veneellä Eurooppaan tulleista jäi Saksaan, mutta Yousif oli päättänyt matkustaa Suomeen asti.

Olipa kerran... ”Kun Irakissa tapaa tuttuja, puhutaan ensimmäisenä siitä, kuka nyt on kuollut.

” Kaiken tämän tarkoitukse-na on, että lapsillani olisi pa-rempi, turvallisempi tulevai-suus.

”20 Uljas 2 | 7. 3. 2016

”

PeeÄssän opiskelijaedut

ISOMPI JUOMA & RANSKALAISET NORMAALIHINTAISEN ATERIAN OSTAJALLE

(Voimassa su-to)

BUFFAOPISKELIJOILLE

8,50 €(Voimassa ma-su)

LASKUN LOPPUSUMMASTA -10%

(Voimassa ma-su)

Näytä opiskelijakorttia ja herkuttele!

Á LA CARTE ANNOKSISTA -10%

(Voimassa su-to)

Kuopio | Iisalmi | Varkaus

ERIKOISKAHVEISTA-10%

(Voimassa su-to)

Opiskelija edut ovat mainittuina aikoina voimassa 31.5.2016 saakka. Etu on henkilökohtainen ja sen saa opiskelijakorttia näyttämällä. Ei voi yhdistää muihin etuihin ja alennuksiin

Katso tarkemmin eduista:

RAFLAAMO.FI

Tule Oman Talouden Tuokioon, KÄYDÄÄN YHDESSÄ LÄPI TALOUTESI TARPEET JA MAHDOLLISUUDET

• Opintolaina-asiat • Säästäminen opintojen ohella• ASP-tili – asunnonhankinnan tueksi • Opiskelijan Visa-kortti

saastopankki.fi/varaa-aika | saastopankki.fi/optia | /saastopankkioptiaKUOPIO, Kauppakatu 22 | Puh. 029 041 2650 | JOENSUU, Kauppakatu 27 B 3 | Puh. 029 041 2690

SÄÄSTÖPANKKI OPTIAAUTTAA AINA – MYÖS

OPISKELIJAA.

Puh. hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min

21Uljas 2 | 7. 3. 2016

KulttuuriYlioppilasteatteri

Ylioppilasteatteri Ninjutsu

Suomen ylioppilasteatteriliitto SYTY ry:n ylioppilasteatterifestivaalit järjeste-tään tänä vuonna Kuopiossa. Huhtikuun puolivälissä järjestettäville festivaaleille odotetaan satojen teatterilaisten lisäksi myös kaupunkilaisyleisöä. Pääjärjestys-vastuussa olevan Kuopion ylioppilasteat-terin (KYT) puheenjohtaja Aapo Halme kuvailee festivaalia ainutlaatuiseksi kat-selmukseksi ylioppilasteatterin tilasta.

”Missään muualla ei saa yhtä laajaa kuvaa siitä, mitä ylioppilasteatteri on. Festivaalit ovat myös erinomainen mah-dollisuus hankkia teatteriähky ja testata sietokykyään sen suhteen, miten paljon pystyy katsomaan teatteria”, Halme kertoilee.

Näillä näkymin kaikki SYTY:n 14 jäsenteatteria ovat tulossa festivaaleil-le. Pääohjelmiston lisäksi festivaalilla on laaja myös oheisohjelmisto, jonka levittäytytynee kaupunkilaisten pariin esimerkiksi katuteatterin muodossa.

KYT:n oma osallistuminen festivaalin pääsarjaan on vielä hivenen epävarmaa. Pienellä porukalla festivaalin järjestämi-nen ja esityksen hiominen samanaikai-sesti on haastavaa. Halme on kuitenkin toiveikas.

”Ensimmäistä kertaa miesmuistiin on vaarana, että isäntäteatterilla ei ole fes-tareilla omaa esitystä, mutta onhan tässä vielä aikaa. Meillä on kyllä metkumme”, Halme virnuilee.

Ylioppilasteatterifestivaaleilla on perinteisesti ollut teatteria laidasta laitaan. Ohjelmistoa ei kuratoida, vaan jokainen teatteri saa tuoda festivaaleille mitä haluaa.

Haastatteluhetkellä festivaalin ohjel-misto on vielä avoin, mutta jotain siitä Halme jo pystyy kertomaan.

”Tässä vaiheessa voin vasta spekuloi-da, mutta otaksun, että ainakin kolme-neljä esitystä käsittelee maahanmuuttoa ja/tai monikulttuurisuutta.”

Ammattilaisista koostuvat raadit arvioivat kaikki esitykset. Festivaaleilla jaetaan myös palkinto parhaasta kan-taesitystekstistä sekä valitaan vuoden teatteriteko.

Esityspaikkoina ovat muun muassa Satamankulma, Nuorisokeskus 44 ja

kaupunginteatterin Maria-näyttämö. Festivaali etsii myös talkooväkeä. Ha-lukkaat voivat ilmoittautua sähköposti-osoitteeseen kuopionylioppilasteatteri@gmail.com.

Ylioppilasteatterifestivaalit Kuopiossa 15.–17.4.2016

Ylioppilasteatterit valtaavat KuopionKuopiossa järjestetään huhtikuussa maan ylioppilastetterit yhteen kokoavat vuosittaiset festivaalit. ”Erinomainen mah-dollisuus hankkia teatteriähky”, kuvailee järjestäjä Aapo Hal-me. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & Ninni Juntunen, kuva

Kuopion ylioppilasteatterin Essi Hakkarainen (vas.), Aapo Halme ja Henna Eronen pohdiskelevat festivaalin aikataulutusta.

Savonlinnan Ylioppilasteat-teri Kansankynttilän musiik-kikomedia saa ensi-iltansa 10. maaliskuuta. – Raisa Savo-lainen, teksti & kuvaSavonlinnan Ylioppilasteatteri Kan-sankynttilän musikaalisen komedian Unelmia ja konttoriongelmia teema on samaistuttava ja ajaton.

”Itsensä ja oman paikan etsiminen on juttu, minkä kanssa me kaikki jossain vaiheessa painiskelemme. Näytelmä tarkastelee teemaa huumorin kautta”, ohjaaja Aapo Alitupa taustoittaa.

Näytelmän päähenkilö Viena (Maija Partinen) käy keskustelua sisäisten enkeleidensä ja demoneidensa kanssa. Vienan pomoa Kari Konttoria (Vesa Filppula) ohjaaja kuvailee vahvaksi ja mielenkiintoiseksi, hulvattomaksi vastavoimaksi.

Ohjaaja kertoo Kansankynttilä-teatterissa olevan hyvin organisoituneet tiimit säveltäjille, käsikirjoittajille, ko-reografeille, puvustajille ja näyttelijöille. Musiikkitiimin johtaja Ilari Lempiäinen sanoo Savonlinnan kampuksen taidepai-notteisuuden näkyvän teatterissa.

”Tää on sitä opearttia. Monet eri

taidealat yhdistyvät teatterissamme”, Lempiäinen viittaa Savonlinnan kam-puksen luokanopettajien koulutusohjel-maan, jossa keskeisenä läpileikkaavana elementtinä on draama- ja musiikkiteat-terityö.

Alitupa ohjaa ensimmäistä kertaa näin suurta musiikkinäytelmää. Tekijöitä on yli 20.

”Taitava näyttelijäkaarti, ammatti-maiset muusikot livebändissä, kokeileva puvustus ja hienot koreografiat takaavat mieleenpainuvan teatterielämyksen,” ohjaaja kertoo.Lisätietoa: yoteatterikansankynttila.blogspot.com

Unelmia ja konttoriongelmia ensi-ilta 10.3. Aino-

salissa.

Hilpeä komedia itsensä etsimisestä

Viena (Maija Partinen) ei tule toimeen riehakkaan pomonsa Kari Konttorin (Vesa Filppula) kanssa.

Leppävirralla järjestettävä Opiskeli-janinja –tapahtuma on liikunnallinen rieha, jossa kilpailijat kiertävät rasteja neljän hengen joukkueissa ympäri Vesi-leppistä.

”Rastit ovat pääsääntöisesti liikunnal-lisia, mutta mukaan mahtuu myös muu-tama aivopähkinä. Rasteilla koetukselle joutuvat muun muassa tiimityö, vaistot, notkeus ja ketteryys. Parhaat palkitaan eri kategorioissa, esimerkiksi paras tiimiasu palkitaan”, tapahtumavastaava Hanna Kaikkonen kertoo

Tapahtuma järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

”Halusimme kehittää uuden liikun-nallisen opiskelijatapahtuman keväälle, ja Vesileppis areenoineen ja kylpylöineen tarjoaa siihen hyvät puitteet”, Kaikkonen kertoo.

Tapahtumalle suunnitellaan jatkoa

myös yrityksille ja lapsille sopivaksi. Nyt tapahtuman järjestävät Hyvinvointi- ja liikuntakeskus Vesileppis yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Savonia AMK:n kanssa.

Lippuja voi ostaa ISYY:n toimistos-ta, CafeSavotasta ja Lippupalvelusta. Osallistumismaksuun kuuluvat muun muassa edestakaiset bussikyydit Kuo-piosta, itse tapahtuma ja allasbileet ilta-juhlineen. Pääesiintyjänä on rap-artisti Spekti ja juontajina stand up-koomikko Ali Jahangiri ja Juha Jylhäsalmi.

Vaikka Opiskelijaninja on suunnattu korkeakouluopiskelijoille, voivat kaikki yli 18-vuotiaat opiskelijat osallistua.

Lisätietoa sivulta opiskelijaninja.fi.

Opiskelijaninja Leppävirran Vesileppiksessä 8.

huhtikuuta.

Opiskelijaninjoja Leppävirralla

Opiskelijaninja-tapahtumassa Leppävir-ralla mitataan juhlakunnon lisäksi tiimi-työtä ja notkeutta. – Niina Turunen, teksti

22 Uljas 2 | 7. 3. 2016

23

Ylioppilasteatteri

Sirkus

Poimintoja

Näyttelyopastusta viheltämällä?Kuopion taidemuseo tarjoaa Stage haltuun -tapahtuma-päivänä kelle tahansa mahdollisuuden opastaa näyttely-kierros haluamallaan tavalla.

”Millainen olisi viheltämällä toteutettu opastus? Voiko näyttelyn opastaa silmät kiinni? Miltä kuulostaisi opastus, jossa opas käyttää pelkkiä L-kirjaimella alkavia sanoja”, taidemuseon intendentti Marja Louni kysyy.

Oppaiksi ryhtyvillä on vapaat kädet ja he saavat kut-sua 5 kuulijaa maksutta mukaan. Kiinnostuneet saavat lisätietoa numerosta 017 182 633.

Stage haltuun -tapahtumapäivät ovat la 5.3., 2.4. ja 7.5. klo 13.00 – 15.00. Paikalla luvassa voi olla opastuksia, jollaisia ei aiemmin olla koettu, tai tulla kokemaan.

Museossa nyt esillä olevassa My Silence – Hiljaisuu-den ääni –näyttelyssä ei ole tekstillisiä teosesittelyjä vaan katsojia rohkaistaan keskittymään teosten herättämiin tunteisiin.

On tietysti mahdotonta sanoa, onko Joensuun ylioppi-lasteatterin Momotaro - Legend of the Peach Brought Boy hyvä vai huono, mutta lupauksensa eeppisyydestä se on lunastanut jo nyt.

Samaan aikaan kun kriisissä kouristeleva Joensuun kaupunginteatteri julistaa paluutaan perinteisempään ja turvallisempaan ohjelmistoon, se ottaa pienelle näyttämölleen sanattoman, japanilaiseen legendaan perustuvan kungfu- ja tanssinäytelmän. Pahimmat pelot kaupunginteatteria uhkaavasta brezneviläisestä pysähtyneisyyden ajasta eivät näytä realisoituvan.

”Kaupunginteatterilla innostuivat heti kun tätä heille tarjosimme. Kymmenen näytöstä pienelle näyt-tämölle oli sovittu noin puolessa tunnissa. Teatterilla on ollut aika vähän ohjelmistoa nuorille ja opiskelijoil-le”, Momotaron tuottaja Mikael McKeough sanoo.

Haastatteluun kerääntyneet tekijätiimin jäsenet eivät meinaa pysyä liitoksissaan intoillessaan teokses-taan. McKeough ja näytelmän ohjaaja ja pääpuvustaja Emmi Nylund arvioivat, että sanattomuudesta huoli-matta näytelmästä ei tule vaikea. Taistelukohtauksiin, visuaaliseen näyttävyyteen, puvustukseen ja musiik-kiin on panostettu paljon.

Tarinassa persikasta löytynyt poika päätyy suureen seikkailuun, jossa riittää mystiikkaa, vaaroja ja ystä-vyyttä. Humoristisia koukkuja on, mutta myös draa-maa. Nylund painottaa, että väkivalta näytelmässä tuo siihen jo itsessään vakavan sävyn.

Sanattomuus tekee sen, että näytelmästä nautti-akseen ei tarvitse osata suomea, joten kansainväliset opiskelijat ja muut ulkomaalaiset pyritään houkut-

telemaan yleisöön. Lisäksi taistelulajien harrastajat, tanssijat sekä animesta ja itämaista kiinnostuneet löytävät varmasti kaikki teoksesta jotain

”Ja tässä on hyvä, koskettava tarina. Tavallaan näytelmä seuraa aika hyvin Hollywood-toimintaleffan kaavaa, joten ei siinä ole vaikea pysyä mukana. Sopi-vasti liioitelluilla liikkeillä ja ilmeillä pystyy kertomaan todella paljon”, Nylund sanoo.

Taistelukoreografioista vastaava 12 vuotta taistelu-lajeja harrastanut Juho Ihalainen painottaa, että tais-telukohtauksissa ei suoraan viedä lajia lavalle, koska se ei ole valmiiksi näyttävää. Sen eteen on nähty vaivaa, että taistelukohtaukset eivät näyttäisi näytellyiltä, sillä koko näytelmä rakentuu paljolti taisteluiden varaan. Apuna on se, että Momotaron roolin tekevällä Teemu Närhellä on myös taistelulajitaustaa. Samoin kuin esimerkiksi Tiikerin roolin tekevällä Karri Kejosella.

”Mustelmia tulee”, Ihalainen toteaa.Kaikkiaan tekijätiimissä on parikymmentä ihmistä

ja lavallakin 14. Taistelukoreografioiden lisäksi olen-naisessa roolissa ovat tanssijat, jotka ilmentävät neljää vuoden aikaa ja rytmittävät kerrontaa. Tuotanto on suurimpia Joensuun ylioppilasteatterin historiassa. Pelkästään taistelukohtauksia on harjoiteltu ensi-iltaan tultaessa lähes vuosi.

”Tämä on vähän sellainen once in a lifetime –juttu”, McKeough sanoo.

Momotaro – Legend of the Peach Brought Boy saa ensi-iltansa 8.

huhtikuuta Joensuun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä.

Lisätietoa osoitteesta momotarotheplay.wordpress.com

Kungfu-spektaakkeli ilman sanoja

Joensuun ylioppilasteatteri jätti pian ensi-iltansa saavasta suurtuotannostaan sanat pois ja keskittyi kungfuun. - Pasi Huttunen, teksti & Timo Ventola, kuva

Momotarossa, Joensuun ylioppilasteatterin historian suurimpiin kuuluvassa tuotannossa on panostettu sanojen sijaan puvustukseen, taisteluihin ja tanssiin.

Huippua nykysirkusta KuopiossaKuopiossa vierailee kaksi huipputason kotimaista esitystä. Karhuryhmä Kollektiv –ryhmän vuonna 2009 ensi-iltansa saanut Kuningasohjus yhdistää runo-utta, musiikkia ja nykysirkusta. Se on kollaasi ajasta irtileikattuja ajatuksia, jotka aika ajoin riitelevät jopa itsensä kanssa. Gassot – Pettersson – Sinkkonen – Nurmelin -kvartetti puolestaan räjäyttää tajunnat fyysisellä teatteriesityksellä, joka sekoittaa estoitta yhteen klassista pantomiimia, pornoa, klovneriaa ja väkivaltaa. ”Dark side of the mime on löytöretki syväl-le mustaan sisimpään”, tekijät kertovat ja lisäävät, että teos on K18.

Kuningasohjus 18. maaliskuuta kello 19 ja Dark side of the mime 19.

maaliskuuta kello 19 Sotkulla. Dark side of the mimessa pantomiimi kohtaa pornon.

RajaSpeksi 2016 sairaalassaTänä vuonna RajaSpeksin nimi on Töhö-osasto. Tarvit-seeko sanoa muuta?

”Tänä vuonna Töhö-osaston sairaalahenkilökunta on kovan paikan edessä, kun päivystykseen ilmestyy nuori neitokainen pyytäen apua ongelmaansa. Saadaanko ongelma ratkaistua ja ennen kaikkea: miten? Tämä jää nähtäväksi henkeäsalpaavassa seikkailussa, jota rytmit-tää EKG:n puuduttavan tasainen piippaus, veitsenterävät diagnoosit ja tietenkin kahvitauot, jotka nyt lain mukaan vaan on pidettävä. Lavalla nähdään 10 näyttelijää, 10 tanssijaa ja 10-henkinen orkesteri”, ennakkotiedoissa revitään pelihousuja.

Tänäkään vuonna emme kirjoita perinteistä teatteri-kritiikkiä speksistä, emmekä pohdi sen korkeataiteellisia ansioita, vaan otamme tuopillisen ja huudamme oms-tarttia kerta toisensa jälkeen. Nauramme. Hyväksymme. Jälkikäteen tiedämme olleemme osa joensuulaiseksi opiskelijaperinteeksi muodostuvaa näytelmäspektaak-kelia, joka jo ensimmäisenä vuonnaan 2015 sai suuren suosion.

RajaSpeksi 2016 esittää: Töhö-osasto ensi-illassa Kerubin salissa 6.

huhtikuuta kello 19.

Onko eläimellä oikeuksia?Onko eläimillä oikeuksia, kysytään Animalia Joensuun järjestämässä tilaisuudessa Joensuun pääkirjaston Muikku-salissa 9. maaliskuuta kello 17.

Puhumassa ovat Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä, filosofian dosentti Elisa Aaltola sekä tutkijatoh-tori Panu Pihkala. Kysymyksiin eläinten oikeuksista ja etiikasta voi vihkiytyä lukemalla tästä lehdestä sivulta 19 jutun, jossa pohditaan kissavideoiden eettisyyttä.

ISYY jakaa leipää JoensuussaLeipää on taas pitkään tauon jälkeen jaossa ISYY:n Joensuun toimistolla. Kaupoista ylijäävää leipää jaettiin aikoinaan ylioppilaskunnan Joensuun toimistolla kaikille tarvitsijoille. Nyt kaivattu toiminta on saatu uudelleen käyntiin. Ensimmäinen satsi katosi nopeasti tarvitseville. Varikko-hanke tuo leipiä keskiviikkoisin ISYY:n toimis-tolle, jos ylijäämiä on. Seuraavan kerran 16. maaliskuuta.

23Uljas 2 | 7. 3. 2016

Hiljaisen näköinen mies

Samuli Edel-mann istuu elokuvateatte-rikeskus Tapion elokuvasalin ensimmäisellä rivillä ja tervehtii nyökkäyksellä.

Väsyneen näköinen laulaja-näyttelijä on arkisen näköinen: hän on pukeutunut tuulihousuihin ja harmaaseen collegepuseroon. Hiljainen Edelmann jaksaa silti hymyillä, kun istahdan hänen vie-reensä ja aloitamme haastattelun.

”Toista viikkoa ollaan elokuvan parissa oltu kiertueella”, Edel-mann kertoo. Tappajan näköistä miestä on promotoitu kovalla tahdilla ja Suomea on kierretty tiuhaan. ”

Missäs me ollaan käyty... Lahti, Mikkeli, Oulu, Hämeenlinna. Tätä Suomea ristiin rastiin”, Edelmann luettelee.

Kiertue etenee Joensuusta vielä Kuopioon ja lopuksi Tampereelle. Rytmi on tiukka, sillä kullakin paikkakunnalla vietetään vain tun-ti, jonka jälkeen jatketaan matkaa. Mukana ovat Edelmannin lisäksi näyt-telijät Martti Suosalo ja Maria Ylipää.

Miksiköhän Edelmann vastaa kysymyksiini harvasanaisesti, jopa varovaisesti? Hänen mu-kaansa meininki on hyvä. Elokuvan kuvaukset su-juivat hyvin, ja elokuvaa oli mukava kuvata. Fiilis on hyvä ja samoin eloku-van vastaanotto. Vaikka meillä on vain vartti aikaa, se alkaa tuntua pitkältä ajalta, kun Edel-mann vaikuttaa yllättäen vaitonaiselta. Samaa

ihmettelivät myös muiden lehtien edustajat. Yritän avata keskustelua hieman ja toivotan Edelmannin tervetulleeksi takaisin Suomeen: onhan hän perheineen muuttanut takaisin viime vuonna asuttuaan pitkään Maltalla.

”Se seikkailu meni jo, ja nyt mennään eteenpäin”, Edelmann tyytyy toteamaan vakavana ja ym-märrän, että nyt todella mennään eteenpäin.

Kyseessä ei taidakaan olla rankasta kiertuetahdista johtuva väsymys, vaan onko viihdetaiteilijan vaito-naisuuden taustalla jotain muuta: Edelmann varoo sanojansa, eikä halua puhua sivu suunsa. Hän on aikaisemmin kertonut, ettei osannut ennen suojata itseään tiedotusvälineiltä. Pienetkin asiat saivat median käsittelyssä suhteettoman isoja merkityksiä, eivätkä ne olleet enää Edelmannin

hallussa. Se, että kotimaista me-diaa ei enää kiinnostanut hänen taiteensa, vaan yksityiselämänsä draama, oli hänen mukaansa syy siihen, miksi hän aikanaan muutti pois Suomesta.

Edelmannin turhautumisen ym-märtää, jos muistaa, kuinka avoi-mesti Edelmann aikoinaan puhui julkisuudessa alkoholismistaan. Tai jos muistaa, että aikoinaan uutisoitiin laajalti Edelmannin

putoamisesta ruotsinlaivalta mereen. Siitä on tosin kohta 21 vuotta. Suomeen palaamisen syy-nä ja seurauksena ovat ilmeisesti uusi asenne. Tuppisuuna istuva laulaja-näyttelijä ei ole vaitelias väsyneisyyttään, eivätkä harvasa-naiset kommentit ole välttämättä merkki hiipuvasta liekistä.

Kenties kyseessä on uusi alku, keski-ikäisen taiteilijan tapa asemoida itsensä uudelleen. Ehkä aika ympärillä on vain muuttunut. Ehkä mies etsii uutta suuntaa itselleen ja taiteelleen. Suunta on tuntematon, mutta ainakin se on hiljainen.

Yli 25-vuotisen uran tehnyt kiintotähti, laulaja-näyttelijä Samuli Edelmann pa-lasi viime vuonna Suomeen lähes vuosikymmenen ulkomailla asumisen jäl-keen. Vaitonaisena. Mitä hänelle nykyään kuuluu, jos mitään? - Toivo Haimi, teksti & Samuli Kuittinen, kuva

Samuli Edelmann

Syntynyt Porissa 21.7.1968

Laulaja-näyttelijä ura kestänyt yli 25 vuotta

Näytellyt 15 TV-sarjassa ja 49 eloku-vassa sekä levyttänyt 18 albumia

Esiintyy seuraavaksi Lauri Nurk-sen ohjaamassa Presidentti-draama-sarjassa, jota kuvataan parhaillaan

”Se seikkailu me-ni jo, ja nyt mennään eteenpäin

Opiskelija-alennus -20%Meiltä myös volyymiripset

Parturi-KampaamoParturi-Kampaamo

Bluemoon

Päivi Haatainen 046 8878 270Aira Juutinen 050 3011 032

Kauppakatu 55-57, Kuopio, puh. 017 2613 469

24 Uljas 2 | 7. 3. 2016

25Uljas 2 | 7. 3. 2016

avo

in.j

yu

.fi Tavoitteena yliopistotutkinto?

Aloita opiskelu avoimessa yliopistossa jo tänään!

• Ilmoittaudu ja aloita opiskelu useimmissa oppiaineissa milloin vain

• Opiskele verkkovälitteisesti missä vain

• Opintotarjonnassamme lähes 50 oppiaineen opintoja

Valmentaudu korkeakouluopintoihin

• Tutustu yliopisto-opiskeluun ja eri oppiaineisiin - vahvistusta valinnoillesi

• Valmistaudu yhteishakuun - opinnoista sisällöllistä hyötyä ja varmuutta valintakokeeseen

• Sisällytä opintoja osaksi tulevaa yliopistotutkintoasi - nopeuta näin valmistumistasi

• Hyödynnä avoimen yliopiston väylää ja kandidaattireittiä tutkinto-opiskelijaksi

Lisätiedot avoin.jyu.fi • avoneuvo@avoin.jyu.fi • puh. 040 576 7760

AVOINYLIOPISTO-OPETUS30VUOTTA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOAVOIN YLIOPISTO

OpiskelijoillePizza 3 täytteellä

ja limppari 9,00 eNoljakankaari 1-3, 80140 Joensuu

Ma-to 16-24, pe 16-02, la 14-02, su 14-24

- TERVETULOA -

18,50E/kkTUTUSTU!

VAIN

tabloidikoossa 15.3.

15,50E/kkDiginä- sisältää digilehden

Tilaa ja voita Samsung Galaxy -tabletti!

Tarjous edellyttää voimassa olevan opiskelijakortin esittämistä. Tarvitsemme sähköpostiosoitteesi rekisteröitymistä varten.

asiakaspalvelu@karjalainen.fi

o s u u s k au p pa r o c k 2 0 1 6

Sirkkalanpuisto Joensuu 17.-19.6.2016

osuuskaupparock.fi

Sirkkalanpuisto Sirkkalanpuisto Sirkkalanpuisto Sirkkalanpuisto Sirkkalanpuisto Sirkkalanpuisto Sirkkalanpuisto Sirkkalanpuisto Sirkkalanpuisto Sirkkalanpuisto Sirkkalanpuisto Sirkkalanpuisto OKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKROKRJARISILLANPÄÄ

YÖ

NELJÄNSUORA

ERIN

ELASTINEN

joku paikallinen bändiroope salminen & koirat

disco inferno

teflon brothersPOPEDA

NALLEKOPLA MALTTI & VALTTIkengurumeininki

26 Uljas 2 | 7. 3. 2016

Every year thousands of people, from every corner of the world, apply to become Finnish. In 2015 alone there were 8,281 successful applicants for

citizenship. A jaundiced eye could sneer at the table of statistics provided by the national immigration service and see the expected names of global trouble spots and conclude that economic opportu-nism rather than a sense of belonging, a sense of kinship or love of the Finnish way of life are the primary factors for the identity shift but what about those who are Finnish at heart, if not also by blood, and may not know it?

Eric Bawden never quite fit in. Unlike his friends he enjoyed cross-country skiing before it was popular in Canada and listening to the music of Jean Sibelius while doing his homework. He had a passion for motor sports and even managed to compete on the Canadian rally circuit. One of the motor sport techniques that the young Eric tried to master was known as the ‘Finnish Whip’, and this blonde haired, blued eyed kid had a passion for learning about Canada’s indigenous cultures and their traditions of log-house building and fishing. ‘We would go to a cottage and sauna, drink wine in front of the fire and fall asleep at the rising of the dawn.’ The city-boy even opted to forego the urban life in favour of a rural paradise, a small farm complete with a wood burning Tulikivi stove.

Indeed Eric was different. He had been put up for adoption in 1947 in Ottawa and was raised by a British couple: his adop-tive father was a banker and his mother was ‘a very pious woman; the daughter of an English Congregational Minister.’ It was his religious mother who encouraged Eric to listen to the small, quiet voice in-side him, the one that encouraged him to design and build his own house, to cycle over 700 km to New York City to see the World’s Fair and the one he had been unknowingly having a conversation with his whole life: the voice that urged him to write letters to his birth mother. ‘The letters would always start, “Dear Mother: Thank you! I know this letter will never reach you because I do not know where to mail it, but I feel I must write anyway.” So the top drawer of my dresser became the mailbox.’

Throughout his life Eric wondered where his ancestors ‘sat around their fire to keep warm,’ and prompted by the impending birth of his own son, he began

the arduous task of finding his birth mot-her and discovering his roots using the little information that he had: his birth mother was single and a stenographer at the time of his birth.

‘Adopted children are never born, they arrive. I never heard my parents say ‘’When Eric was born.’’ it was always, “When Eric arrived.’’ This realisation was driven home when Eric obtained his Adoption Order which revealed that during the adoption process Eric’s name had been changed. Eric James Baw-den had originally been Richard Louis Edward. ‘I realised, I had been born. Not only that, I was someone else before I was Eric.’ He also realised that he finally had a name to aid in his search.

Eric surmised that he had probably been born at the Grace Hospital in Ottawa and that they would likely have medical in-formation on file regarding his birth, but there was a hitch in the plan. While Eric assumed his birth mother’s surname was Edward he didn’t have her first name. He decided to consult that quiet voice within once more and at 7:35 pm, Palm Sunday, 1984, Eric got an answer. ‘I turned to my wife and said, “I believe my mother’s name is Doris.” She asked, “What makes you think that?” He had to respond that he didn’t know but by now Eric had come

to trust that little voice and proceeded in his search for Doris Edward.

The next step took him to the Canadi-an National Archives, through every

phone book in Ontario, and through six months of calling strangers in his search for Doris before the little voice came to his aid once more, this time in a dream prompted by his son’s Rubik’s cube. ‘In my dream I was playing with the Rubik’s Cube but as each piece fell into place, instead of a colour appearing it was a piece of a puzzle and part of a woman’s face that would appear. When I awoke I realized I had to review my logic.’

Eric decided to work off of the only other piece of information he had, that his birth mother had been a stenographer for a company called Consolidated Glass from 1948 to 1953. The company itself had folded in 1956 but the resourceful Eric managed to track down someone who had worked there and who re-membered Doris, but Edward was not her real surname, it had been changed from something Scandinavian. The trail appeared to be about to grow cold when a former company payroll clerk was able to give Eric the number of Doris’ brother. Within a few days Eric was calling Doris at her Los Angeles home and uncovering a heritage that suddenly put everything

that had seemed different about him into perspective: the cross country skiing, the rally car driving, the love of Sibelius. He was a Finn.

He learned that his mother’s actual surname was Kuusivirta, that his ances-tors hail from Ylläsjärvi and that for 350 years they have been living and farming on the same piece of land. Eric began became fascinated with the Shamanic traditions of the Finno-Ugric people and believes that his journey reflects the traditions of seeking help and guidance from the spirit world which lead him to his mother and his heritage. ‘Helpers were in the right place at the right time.’

Today Eric is working with Finnish Sha-manic tradition experts such as Dalva Lamminmaki in Joensuu to discover how to tap into that ancient tradition to consciously connect with ancestors in order to help others. In 2012 he visited his ancestral home, finally seeing where his people sat around their fire to keep warm, and was delighted to find that it too was a wood burning Tulikivi stove.

The Finn WithinGrowing up in Canada Eric Bawden always knew that he was different but it wasn’t until he began his search for his birth mother that he discovered just how different. - Barry Reddin, text

Doris (2nd from right), her brother and cousins at the churchyard in Lohja in 1938.

Eric and his wife at the churchyard in Lohja in 2012.

27Uljas 2 | 7. 3. 2016

Matkalla kotiin

Huoletonta vuokra-asumista kaikkiin elämäntilanteisiin

/avarakodit #matkallakotiin

Tutustu kohteisiin www.avara.fi

KIRPPUTORI & YRITYSTORIRaatekankaantie 4, JOENSUU | p. 040 8458 730MA-PE 10-19 • LA 10-16 • SU 12-16

www.mammuttitori.fi

Tervetuloa tekemään edullisia löytöjä!

Varaa omakirppispaikkasi!

HYÖDYNNÄ SUPERETU:

varaa myyntipöytä väh. 4 viikoksi

hintaan 22 € / 7 päivääMeillä voit

seurata pöytäsi

myyntiä myös

netissä!

28 €7 päivää

Meillä voit

VARAA

PAIKKASI:

Nettivaraus

26€/7 pv

28 Uljas 2 | 7. 3. 2016

ISYY:LLÄ ON ASIAA

Kerhot kampuksilla

ISYY:n lihalla

Joensuun toimisto ma, ti 10-15Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-1580100 JOENSUU pe 10-13toimisto.joensuu@isyy.fi050 341 6346

Kuopion toimisto ma, ti 10-15Yliopistonranta 3 to 10-1570211 KUOPIO pe 10-13toimisto.kuopio@isyy.fi044 576 8419

Savonlinnan toimisto ma-to 10-14Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-1357100 SAVONLINNAtoimisto.savonlinna@isyy.fi044 576 8430

ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi.Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Paula Mitchell

Olen Paula Mitchell, Siilinjärveltä maailmalle

lähtenyt wannabe-juoksija, Hercule Poirot’n

suurin fani ja idealisti, joka uskoo että viestinnällä

voi muuttaa maailmaa. Paluumuutin kotikonnuille

vuoden alussa ja otin harteilleni ISYY:n tiedotus-

sihteerin manttelin. Pääpaikkani on Kuopiossa ja

sieltä käsin vastaan kaikkien kampusten tiedotus –ja

viestintäasioista.

Tällä hetkellä ISYY:n viestinnässä polttavimpia

asioita ovat luonnollisesti opintotukileikkausten

mukanaan tuomat muutokset. Pyrimme reagoi-

maan tilanteeseen nopeasti ja rakentavasti niin, että

jäsenistömme tietää missä mennään ja opiskelijoi-

den ääni kuuluu päättäjille asti. Muuten työnsarkaa

on muun muassa ISYY:n yleisen viestintäohjeistuk-

sen ja –strategian päivittämisessä . Minuun voi olla

yhteydessä kaikissa viestintään ja tiedottamiseen

liittyvissä asioissa.

Pyrin omassa työssäni rakentamaan ISYY:lle

viestintää, joka on ylioppilaskunnan ja jäsentensä

näköistä - kantaaottavaa, katu-uskottavaa ja kiinnos-

tavaa. Opiskelijoille toivotan tsemppiä kevääseen ja

haluan muistuttaa että yksikin ihminen voi saada

muutosta aikaan, joten äänet kuuluviin!

ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on ISYY:n uusi edunvalvontasihteeri Piia Tiainen.

Kuka: ISYY:n tiedotussihteeri

Mitä: Koordinoi ylioppilaskunnan

tiedotusta sekä kouluttaa henkilökun-

taa ja luottamushenkilöitä viestinnän

asioissa. Tehtäviin kuuluu myös ISYY:n

viestinnän kehittäminen ja viestintään

liittyvien asioiden valmistelu ja esittely

hallitukselle.

Missä: Kuopion kampuksella

Joensuun ylioppilaiden pelikerho on Itä-Suomen yli-

opiston ylioppilaskunnan (ISYY) alaisuudessa toimiva

lautapelikerho. Kerho järjestää viikoittaisia peli-iltoja,

joissa pelataan erilaisia lauta-, kortti- ja noppapelejä.

Tapaamiset ovat kaikille avoimia sekä maksuttomia tilaisuuk-

sia ja kaikki ovat tervetulleita mukaan pelaamaan.

Peli-illoissa pelataan pelikerhon hyllystä löytyviä ja pelaaji-

en itse paikalle tuomia lautapelejä, joten pelejä löytyy taatusti

jokaiseen makuun. Tervetuloa mukaan pitämään hauskaa

lautapelien parissa!

Pelikerho pähkinänkuoressaMitä: Vapaamuotoista lautapelailua ja yhdessäoloa rennossa

hengessä. Kerhon pelihyllystä löytyy lautapelejä jokaiseen

makuun.

Missä: ISYY:n kokoustila Haltia-rakennuksessa (Yliopistokatu

7, 80100-JOENSUU)

Milloin: Joka torstai, alkaen klo 15:00. Paikalle voi tulla jousta-

vasti ja pelaaminen jatkuu iltaan saakka.

Jos haluaisit oman kerhosi esittelyn tälle paikalle, laita viestiä osoitteeseen tiedotus@isyy.fi.

Tiedotussihteeri Mitchell reporting for dutyPeli-illoissa tärkeintä ei ole voitto vaan jalo kilpa

ISYY on Itä-Suomen yliopis-ton ylioppilaskunta, joka perustettiin vuonna 2010, kun Joensuun ja Kuopion

yliopistot yhdistyivät. ISYY palvelee yliopiston opiskelijoita kaikilla kolmella kampuksella ja sen jäsenistössä on tällä hetkellä 13 245 opiskelijaa. ISYY on opis-kelijoiden edunvalvontajärjestö ja äänitorvi, joka pyrki saamaan opiskelijoiden ääntä kuuluviin niin kaupunkien kuin kansallisen tason päättäjien suuntaan.

Vuonna 2016 ISYY:n toimin-nan keskiössä ovat muun muas-sa kevään 2017 kuntavaaleihin valmistautuminen, vaikutustyö kansainvälisten opiskelijoiden palvelujen parantamiseksi sekä huonon opiskelija-asuntotilan-teen parantaminen. Kuntavaalien suhteen ISYY pyrkii vaikuttamaan

puolueiden kunnallisjärjestöihin yhdessä sidosryhmien kanssa opiskelijoille tärkeiden, edusta-jistossa määritettyjen kuntavaa-litavoitteiden saavuttamiseksi. Kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla ISYY tekee vaikutustyötä Itä-Suomen yliopiston suuntaan suomen kielen kursseihin ja ura-suunnittelupalveluihin kohden-nettujen varojen nostamiseksi. Opiskelija-asuntotilanteen pa-rantamiseksi ISYY tekee vuonna 2016 selvityksen opiskelija-asun-tojen hankkimisesta.

Edunvalvonnan lisäksi ISYY tekee yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa huoltaakseen ja hoitaakseen opiskelijoiden henkistä ja fyysistä jaksamista. ISYY:n tärkeimpiä yhteistyökump-paneita ovat Itä-Suomen ylipiston ja muiden opiskelijajärjestöjen,

kuten SYL:in, lisäksi muun muas-sa opiskelijoiden terveydenhoito-säätiö YTHS sekä opiskelijoiden asuntosäätiöt KUOPAS ja Joen-suun Elli. ISYY toteuttaa yhdessä Itä-Suomen korkeakoulujen kanssa SYKETTÄ –korkeakou-luliikuntapalvelua, joka tarjoaa monipuolisia matalan kynnyksen liikuntapalveluja korkeakouluopis-kelijoille.

ISYY:n ylin päättävä elin on kahden vuoden kaudelle valittavalla 39 jäsenisellä edusta-jistolla. Toimeenpaneva elin on edustajiston valitsema hallitus, jossa vuonna 2016 on yhdeksän jäsentä. Hallituksen puheenjoh-taja vuonna 2016 on joensuussa toimiva Juho Ikonen. Lisäksi ISYY muodostaa kampusvaliokuntia ja jaostoja. Luottamushenki-löiden lisäksi ISYY työllistää 18

toimihenkilöä, jotka toimivat eri kampuksilla.

ISYY opiskelijan asialla

ISYY:n hallituksessa toimivat (vasemmalta) Matti Nivala, Elina Kilponen, Janne Kylämäki, Maarit Hotanen, Teemu Huikuri, Juho Ikonen, Juho-Pekka Maunula sekä kuvasta puuttuvat Isaac Adaam ja Laura Carman.

29Uljas 2 | 7. 3. 2016

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

LET’S BESSERWISSER!- Itäinen Turhan Tietäjä

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paik-ka. Suluissa kirjainten määrä.

A) C ______ kin kuuntelemalla tutustuu espanjalai-suuteen, vaikka teos on ranskalaisen. (7)

B) Moni Itä-Suomen yliopiston opiskelija on paikkakuntansa yh _____ ulun kasvatti. (6)

Minkä ritarikunnan Henrik III perusti 1578? Se sai vaiku-tusvaltaa Bourbon-sukuisten hallitsijoiden aikana. Sitä tarkoittava termi yhdistettiin pian pystyvyyteen millä tahansa alalla; myöhemmin ansiokkaaseen toimintaan keittotaidon saralla. Jotkut väittävät nimen juontuvan

siitä kun kokin esiliinan nauhoja verrattiin ritarin olkauhoihin. Toiset puolestaan väittävät sen viittaavan nauhaan, jonka varassa ritarin kun-niamerkki roikkuu. Erään teorian mukaan ritarit tulivat tunnetuiksi gurmandeina ja antoivat aiheen sanonnalle: ”Sehän on ______ ______ arvoinen ateria.” Sen katsottiin myös tarkoittavan ”erittäin taitavaa keittäjätärtä”. Kyseessä oli jonkun kuuluisan keittiömestarin opissa harjoitellut osaava naiskokki. Nykyisin nimitystä käytetään maail-manluokan ruoasta ja sen valmistajista, sukupuolesta riippumatta. Pariisissa perustettiin vuonna 1895 tätä nimeä kantava kokkikoulu.

1) Chaîne de Rôtisseurs. X) Cordon Rouge. 2) Cordon Bleu.

Millä nimellä tunnetaan Wendy Northcuttin ideoima, naama virneessä myönnettävä palkinto? Sen saa Homo sapiens-lajin yksilö, joka on poistanut perimänsä ihmis-lajin geenistöstä ”erityisen typerällä tavalla” ja paranta-nut näin selviytymismahdollisuuksiamme. Perimänsä

voi poistaa kuolemalla tai steriloimalla itsensä. Myös vahingossa tapahtunut sterilointi otetaan huomioon. Ehdokkaaksi pääsemiseen lasketaan lisääntymiskyvyttömyys, mopon keuliminen eli harkinta-kyvyn pettäminen, oma-aloitteisuus, syyntakeisuus. Mikäli tapahtu-man aikana kuolee sivullisia, joiden perimä olisi mahdollisesti ollut hyödyksi, palkintoehdokas hylätään. Kaksi suomalaista on päässyt ehdokkaaksi: mies, joka jäi kemikaalivaunun alle irrotettuaan sen liik-kuvasta junasta. Mies, joka kuoli istuessaan keskiyöllä moottoritiellä tarkoituksenaan pysäyttää ohiajava auto.

1) Einsteinin palkinto. X) Darwinin palkinto. 2) Newtonin palkinto.

Kuka voitti nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmesta-ruuden vuonna 1956? Noustessaan mestariksi hän oli vain 21-vuotias, tuolloin kaikkien aikojen nuorin. Hänet muistetaan ensimmäisenä sekä nyrkkeilyn olympiakul-tamitalin että ammattilaisten raskaansarjan maailman-mestaruuden voittaneena. Mestaruutensa hän menetti

Ingemar Johanssonille 1959. Voitti sen takaisin uusintaottelussa ja rikkoi ensimmäisenä nyrkkeilijänä säännön ”They never come back”. Kun maailmanmestari on kerran menettänyt tittelinsä, hän ei ikinä voita sitä takaisin.

1) Floyd Patterson. X) Muhammad Ali. 2) Joe Frazier.

Minkä pituus on 562 km, ja se on kapeimmillaan vain 33,3 km leveä; leveimmillään noin 240 km? Sen pinta-ala on noin 75 000 km². Sijaitsee mannerjalustalla ja on suh-teellisen matala. Keskisyvyys on 120 metriä leveimmillä kohdilla ja laskee noin 26 metriin matalimmillaan. Syvin

kohta on noin 180 metriä. Sen alapuoliset rakennustyöt aloitettiin 1987. Lentokoneella sen ylitti ensimmäisenä Louis Blériot vuonna 1909. Lento kesti 37 minuuttia. Ranskaksi nimi on La Manche eli ”Hiha”.

1) Doverinsalmen. X) Englannin kanaalin. 2) Biskajanlahden.

1

3

2

4

5

1 2 3 4 5Nimi

Oikeat vastakset sivulla 32.

Kun minä olin nuori, aikuiset eivät olleet pilalla. Internet oli tukevasti minun sukupolveni hallussa. Yli 25-vuotiaat olivat harvinaisuus keskustelupalstoil-la, blogeissa tai IRC-Galleriassa

( joka oli muuten paras sosiaalinen media ikinä), kolmekymppisistä ja sitä vanhemmista pu-humattakaan. Kenenkään sedät tai tädit eivät pyörineet netissä kommentoimassa uutisia argumentaatiovirheillä. Kenenkään isovanhem-mat eivät käyneet tykkäilemässä patavanhoilli-sista mielipiteistä ja jakelemassa ahdasmielisiä propagandakirjoituksia.

Nykyään suuret ikäluokat ovat sekä interne-tissä että pilalla. Joka tuutista tuntuu puskevan kaikkitietäviä keski-ikäisiä, jotka hokevat samaa asiaa kuin keski-ikäiset ihmiset aina eli sitä, kuinka nuoriso on laiskaa ja kuritonta. Kaikkial-la näkee setämiehiä toistamassa nykyään niin suosittua mantraa vaikeista päätöksistä, jotka on pakko tehdä. On kuulemma pakko leikata opintotuesta, koska siihen ei mukamas ole tässä taloustilanteessa varaa. Suuret ikäluokat ovat talouskriisin myötä saaneet päähänsä ajatuksen omasta erinomaisuudestaan ja siitä, että koska he aikoinaan opiskelivat lainarahalla ilman opintotukea, on nykynuortenkin pakko tehdä niin. Ai niin, myös armeijassa pitää nykyään olla mahdollisimman epämukavaa, koska 80-luvun alussakin oli.

Keski-ikäiset, keskiluokkaiset ja keskivarta-lolihavat ihmiset ovat ilmeisesti hiljattain oival-taneet, että sosiaalista mediaa voi käyttää oman egonsa pönkittämiseen. Erityisesti facebookissa törmää nykyään lähes päivittäin sankarillisiin

entisiin nuoriin, jotka kehuskelevat tarinoillaan siitä, kuinka he opiskelivat lainarahalla ja työl-listyivät heti valmistumisen jälkeen maksamaan lainojaan pois. Ilmeisesti tällainen vaati suuria-kin ponnisteluja aikana, jolloin työmarkkinat olivat vakaita, korkeakoulututkintoja arvostet-tiin ja inflaatio söi opintolainoista suuren osan pois.

Ennen kaikki oli toisin, mutta nykyään mikään ei ole toisin. Vanhoina hyvinä aikoi-na aikuiset uskoivat kansakunnan yhteiseen tulevaisuuteen ja halusivat jälkeläisillään olevan paremman elintason kuin itsellään. Tänä päivä-nä ikääntyvien ihmisten missiona on kaikesta päätellen syyllistää nuoria ja laittaa lapsensa maksamaan hinta siitä, että suurten ikäluok-kien päätöksillä talous romutettiin, ympäristö saastutettiin ja hyvinvaltion rippeetkin leikattiin olemattomiin.

Sitten, kun olen vanha, aion kyllä mennä kaikille mahdollisille foorumeille huutamaan, kuinka silloin kun minä olin nuori, ei kenellä-kään ollut mitään töitä. Jouduttiin tekemään töitä palkatta, koska sillä sai hyvää näkyvyyttä ja se näyttäisi hyvältä CV:ssä sitten joskus, kun pääsi oikeaan työhaastatteluun. Piti reissata jatkuvasti silppu- ja keikkatöiden perässä. Ei pystynyt asettumaan aloilleen, perustamaan perhettä eikä hankkimaan lapsia, joille paasata näiden olevan pilalla.

Toivo HaimiPanee parastaan katsoessaan yhteiskuntaa

ja kulttuuria kieroon.

Entinen nuoriso on pilalla

Kolumni | Integrity

Sanna Hukkanen | Korpi

30 Uljas 2 | 7. 3. 2016

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

Oikeat vastakset sivulla 32.

Kuka tahansa voi osallistua. www.startmeup.fi Kilpailuaika 1.2. - 31.3.2016

Verkkosivuilta löydät myös yhdeksän tarinaa siitä, mihin vahvalla visiolla ja tinkimättömällä asenteella päästään. Inspiroidu ja osallistu!

VIELÄ EHDIT, PÄÄPALKINTO 15 000 €!

VIELÄ EHDIT, PÄÄPALKINTO15 000 €!

31Uljas 2 | 7. 3. 2016

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: armenia teisko 2 X 1 X

V ITA AITIO JOKIPOIKIENPLAY-OFFPELIIN 16.3.Osallistu 14 hengen aition arvontaan liittymällä Iso Myyn Tapahtumaklubiin Promenadin kosketusnäytöillä. Voittaja arvotaan 15.3.2016 mennessä liittyneiden kesken.

Katso mitä muuta Iso Myyssä tapahtuu www.isomyy.fi · Kauppakeskus Iso Myy, Torikatu 25, Joensuu

32 Uljas 2 | 7. 3. 2016