uljas 3/2013

Itä-Suomen ylioppilaslehti

2013

3

Tukienpuolesta

Opiskelijalla ei ole Joensuussa tilaa liikkua. Onneksi lobbarit ovat liikkeellä » 4-5Mitä vuosittaisella ylioppilaskunnan jäsenmaksullasi tehdään? Me kerromme » 8-9

OVV KUOPIO ▶ Savonkatu 18, 70110 Kuopio, 017 363 5566, 044 363 5561OVV JOENSUU ▶ Kirkkokatu 25 a, 80100 Joensuu, 050-531 0758, 044-538 [email protected] | [email protected] | www.ovv.com | www.vuokrakas.com

Katso vapaana olevat vuokra-asunnot osoitteesta:

Onni on

uusi koti!

Leena Luostarinen– Tiikerinpiirtäjä

Joensuun taidemuseo ONNI

Kirkkokatu 23/ti, to-su 11-16, ke 11-20

liput 3-5 €

9.3. – 14.4.2013opastukset ke klo 18, su klo 14

OJENNA KÄTESI. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo

0800 0 5801. www.veripalvelu.fi • www.sovinkoluovuttajaksi.fi

VERENLUOVUTUS • Savonia AMK Opistotien kampus,

ke 10.4. klo 11–15, Opistotie 2• Kuopion veripalvelutoimisto,

Puijonkatu 23, Sektori, 2. krs,ma, ti, to 11–18, ke, pe 10–16

• Joensuun veripalvelutoimisto,Siltakatu 12 A, 2. krs, ma, ti, to 12–18, ke, pe 11–16

Tervetuloa!


PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 [email protected]

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

[email protected]

Taitto Niko Satuvaara

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta


Kansikuva

Saila Rönkkö

Alku

Lyyran tulos hilattiin kuntoon ja se myytiin uudelle SPV Services Fin-land Oy:lle. Ensi syksynä opiskeli-jakortista tulee maksukortti.

2 Uljas 3 | 22. 3. 2013


PäätoimittajaJarkko Kumpulainen


ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

[email protected]

Taitto Niko Satuvaara

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta


Kansikuva

Saila Rönkkö

Sisällys |Abinumero

Alku ”Myrkky, kuului kuin yhdestä suusta. Kevät!

Pidä kiinni

”Käyttäkää järkeä, koulu-tus on tärkeä”, huusivat opiskelijat 20. maalis-kuuta marssien joukkona Mannerheimintietä. Mat-ka oli Eduskuntatalolle ja tavoitteena vaikuttaa

seuraavana päivänä alkavaan valtion kehysriihen. Viesti oli selkeä: ”näpit irti opintotuesta!” Monituhatpäinen tulevaisuuden veronmaksajajoukko Eduskuntatalon portaiden edustalla oli näyttävä näky ja opiskelijaliikkeen voimannäyttö.

Keskiviikkona julkaistussa kannan-otossaan opiskelijajärjestöt syyttivät hallitusta hätäilystä ja näennäisyyksiin puuttumisesta. Heidän mukaansa hallitus on tekemässä opintotukeen kajotessaan näennäisratkaisuja, joilla ei työurien pituuteen ole vaikutusta. Järjestöt kokivat, että ajauduttu-aan työmarkkinajärjestöjen kanssa umpikujaan, hallitus on hätäpäissään tarttumassa opiskelijoiden rinnuksiin tehdäkseen edes jotakin.

”On vastuutonta politiikkaa leikkiä ihmisen sosiaaliturvalla ja toimeentu-lolla”, opiskelijajärjestöjen

puheenjohtajat kuuluttavat yhteen ääneen.

Hallitus on myös ilmaissut selkeästi tavoitteensa opiskelujen lainapainotteisuuden lisäämisestä. Kummastuttaa kuinka vähän nykyisen kaltaisesta opintolainasta keskus-tellessa puhutaan lainan epätasa-arvoisuudesta eri alojen välillä. Lainaa annetaan könttänä ja takaisinmak-sun suhde on kaikille sama. Tulevat palkkatasot vain vaihtelevat. Toinen maksaa lainan takaisin kivutta, toinen ei.

Yksilön valinnanvapaudella tämä epäkohta ei peity. Palkkaerot ovat mitä ovat, mutta yhdenvertaisen koulutuk-sen nimikkeen alle lainapainotteinen opiskelu ei nytkään sovi. Yhteiskunta tarvitsee myös sosiaalityöntekijöitä, lastentarhanopettajia, opettajia sekä muita akateemisia matalapalkka-aloja, vaikka olemmekin onnistuneet eripu-railemaan itsemme erilleen yhteisestä hyvästä. Joukko eduskuntalon portail-la näytti kuitenkin edes maaliskuun aurinkoisen päivän ajan, että toisin voisi olla. ”Käyttäkää järkeä, koulutus on tärkeä”, kajahti komiasti yhdestä suusta.

Jarkko Kumpulainen

Pääkirjoitus | Uljas linja

Humoro nigra | Uljaan opintotukimalli: 3+666. Opiskelija luovut-taa sielunsa, kirkko lunastaa sen, myy valtiolle, valtio takaa sillä lainojaan ja pankki lainaa sielua vastaan rahaa takaisin opiskelijalle. Taustalla soivat taivaan pasuunat kiirastulen kuitatessa opintovelat!

”Käyttäkää järkeä, koulutus on tärkeä

Lyyran tulos hilattiin kuntoon ja se myytiin uudelle SPV Services Fin-land Oy:lle. Ensi syksynä opiskeli-jakortista tulee maksukortti.

Kesätöitä saa tuomalla itseään oikein esiin ja olemalla onnekas. Heli Kaarniemi kertoo kuinka mahdolli-suuksiaan voi parantaa.

Joka väitti, että paskaa ei voi jalostaa valeh-teli. UEFin professori on hankkeessa, jossa yhdyskuntajätteestä jalostetaan sähköä ja lämpöä.

Millaista kosmetiikkaa hitsaaja tarvitsee? Entä tietotyöläinen? Ja miksi kumpikaan tarvitsisi? Sukelsimme miesten kosmetiikan nousevaan skeneen.

Ninjat paljastavat salaisuutensa vain harvoille ja valituille. Olemme niitä. Kuopio-laisilta ninjoilta saimme muun muassa vinkit parhaista tavoista salamurhata.

Uljas kysyy etsii tällä kertaa keinoja parantaa pyöräily-mahdollisuuksia kaupugissa. Pyöräilyn osuus Joensuun kaupunkiliikenteessä on jo maan suurimpia, mutta olosuh-teissa on paljon

6-7 14-15

24-25

12-13

22-23

18-19

Sisällys |Abinumero

3Uljas 3 | 22. 3. 2013

Gallup ” Useimmissa yliopistoissa kollegio vielä hakeetoimintatapojaan.

Mitä kesällä?

Joensuu

Tekijät: Patrick Raivio, Saila Rönkkö & Milja Pollari

Savonlinna

Eveliina Mujekotitaloustiede, 3. vsk

Teen kesätöitä Linnanmäellä, jonka lisäksi

suunnitelmissä on käydä partioleirillä..

Rajan PoudelSosiologia, 4. vsk.

I’m going to Helsinki in May and travel-

ling to Stockholm to meet friends. I will

take a job, if I find one.

Kiu PunYhteiskuntatieteet, 3. vsk.

I will start job hunting and also travel if

possible. I’m thinking of a month long

trip to South-East Asia.

KuopioIda Maria KinnunenFarmasia, 1 vsk

Siivoushommia, festareita ja Suomen

sisäistä matkustelua tiedossa. Olen miet-

tinyt, että lähtisin Lappiin vaeltamaan.

Ehkä suoritan perinteisen karhunkier-

roksen.

Markus KomonenYhteiskuntatieteet, 1 vsk

Kesällä teen töitä ja lomailen. Työ-

paikoissa on valinnanvaraa, menen

ehkä lastensuojeluhommiin. Vapusta

kesäkuun alkuun aion lomailla. Lähden

Hämeenlinnaan! Sitten sieltä ehkä Keski-

Eurooppaan ja sieltä varmaan jonnekin

Kroatiaan pyörimään..

Kesä -13

Miia Romunen,kasvatustiede, 3. vsk

Aion kesätöinäni myydä kukkia. Lisäksi

aion kalastaa, tehdä käsitöitä ja marjas-

taa..

Lisää liikuntatiloja Joensuuhun

Joensuun kampuksen liikuntakerhon puheenjohtajalla Daniel Rotkolla on päällä armoton lobbaaminen. Hänen mielestään yliopisto-opiskelijoille on käytössä aivan liian vähän liikuntatiloja.

Ylioppilas liikehtii | Sivistystä?

Mitä Joensuu tarvitsee?Miksi Joensuuhun tullaan opiskelemaan? Tätä selvittävät nyt Joensuussa toimivat oppilaitokset Itä-Suomen yliopisto, Karelia ammattikorkeakoulu sekä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä.

”Miksi tulit opiskelemaan Joensuuhun? Tyydyttävätkö vapaa-ajan toiminnot? Voisiko jonkun asian hoitaa paremminkin”, kysellään sähköisessä kyselyssä, jolla kerätään tietoa palvelujen kehittämiseksi.

Opiskelijat ovat jo aiemmin ilmaisseet tyy-tymättömyytensä ainakin asuntotilanteeseen,

vaatineet julkisen lii-kenteen kehittämistä opiskelijaystävällisek-si, parempia pyöräily-mahdollisuuksia sekä lisää liikuntatiloja opiskelijoille.

Kyselyyn ehtii vastata 2. huhtikuuta saakka. Vastaajia hou-kutellaan myös palkinnoilla. Kysely löytyy osoitteesta www.gallupnet.fi/opiskelijakysely

Pasi Huttunen

Sivistysvaliokunta: Yliopistolaisia kuunneltava paremminEduskunnan sivistysvaliokunta vaatii yliopis-toja kuuntelemaan paremmin henkilöstöään ja opiskelijoitaan. Valiokunta on huolissaan perinteisen kollegiaalisen johtamisen vaihtu-misesta yritysmäiseen johtamiseen.

”Jatkossa on välttämätöntä keskittyä nykyistä paremmin yliopistojen henkilöstön ja opiskelijoiden kuulemiseen ja sitouttami-seen”, lausunnossa yliopistolakiuudistuksen vaikutuksista huomautetaan.

Sivistysvaliokunta ehdottaa muun muassa yliopistokollegion tehtävien laajentamista.

”Useimmissa yliopistoissa kollegio vielä hakee toimintatapojaan, ja kollegioiden roolit ovat saatujen selvitysten mukaan eri yli-opistoissa kovin erilaiset. Sivistysvaliokunta korostaa, että lainsäädäntö antaa jo nykyisel-lään myös yliopistokollegioille merkittävää toimivaltaa, jos sitä vain osataan ja halutaan käyttää.”

Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti

arviointiselvityksen yliopistouudistuksen vai-kutuksista Gaia Consulting Oy:n ja Innovus Oy:n muodostamalla asiantuntijaryhmällä. Konsulttiselvityksen tulosten perusteella tultiin siihen tulokseen, että yliopistolakia ei tarvitse muuttaa.

”On tosin mahdollista täsmentää lainsää-däntöä siten, että yliopistoyhteisön sisäisille jäsenille, etenkin henkilöstölle, luotaisiin myös lainsäädännön kautta entistä paremmat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet”, todetaan silti.

Tuloksista käy ilmi, että yliopistohenkilös-tön työtyytyväisyyttä lakiuudistus ei paran-tanut. Vuoteen 2010 asti kasvaneet yliopis-tojen henkilöstömäärät ovat viime vuosina selvityksen mukaan lähteneet laskuun.

Seuraavan selvityksen sivistysvaliokunta haluaa viimeistään vuonna 2016.

Pasi Huttunen

ISYY polkaisi käyntiin alumnitoimintansa. RAIlumnit ry:n perustamiskokous pidettiin Kuopiossa 16. maaliskuuta.

”Opiskelijaelämän jäätyä taa meillä on vielä paljon annettavaa yliopistoyhteisölle. Nyt kun olemme saaneet perustetuksi yhdistyksen, on yhteyden pitäminen sekä osaamisen ja kokemuksen jakaminen entistä helpompaa. Tavoitteena on tukea vielä nuoren ylioppilas-kunnan jäsenistön sivistystä”, yhdistyksen puheenjohtajaksi valittu Jukka Mähönen kertoo.

Yhdistyksen perustamiskirjan allekirjoit-tivat Mähönen, Sara Remes, Jori Vaissalo, Markus Kytölä, Joonas Laitinen, Minna

Kaipainen, Heikki Junkkari, Hannu Jaak-kola, Lauri Jurvanen ja Saara Hanhela. Yhdistyksen hallitukseen valittiin kokouk-sessa Mähösen lisäksi Hannu Jaakkola, Lauri Jurvanen, Markus Kytölä, Sara Remes sekä Saara Hanhela.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan sääntöjen mukaan hyväksyä henki-lö, joka on ollut tai on edelleen Itä-Suomen yliopiston jäsen tai työntekijä. Hän kuitenkin tarvitsee suosittelijoiksi kaksi yhdistyksen varsinaista jäsentä. Perustamiskokouksessa yhdistykseen hyväksyttiin 11 jäsentä.

Pasi Huttunen

RAIlumnit aloittivat toimintansa

4 Uljas 3 | 22. 3. 2013

”Tällä hetkellä opiskelijoillemme on käytössä aivan liian vähän tiloja liikunnan harrastamista varten.

Lisää liikuntatiloja Joensuuhun

Itä-Suomen Liikuntaopisto kartoittaa vaihtoehtoja uuden liikuntahallin raken-tamiseksi Joensuuhun. Riippuen siitä, kuinka paljon rahoitusta hankkeen tueksi saadaan, tarkoituksena on rakentaa joko pienempi halli pääasiassa ISLOn omaan käyttöön tai suurempi liikuntakomplek-si, jonka toimintaan myös ulkopuoliset tahot pystyisivät osallistumaan.

”Lopullinen suunnitelma rakennet-tavan hallin koosta lyödään lukkoon

aivan lähiaikoina. Valmis tila saataneen käyttöön vuonna 2015”, kommentoi ISLOn rehtori Vesa Martikkala. Hänen mukaansa suuremman hallin rakenta-minen vaatisi ulkopuolista rahoitusta 4-5 miljoonaa euroa. Martikkala pitää opetus- ja kulttuuriministeriön tukea hankkeelle mahdollisena.

Sen sijaan Itä-Suomen yliopisto ei ole rahoittajaksi lähdössä.

”Yliopiston hallituksen päätöksen

mukaan emme voi toimia rahoittajana uusien tilojen rakentamisessa. Asiassa liikutaan siis yliopiston varsinaisen toimialueen ulkopuolella”, muistuttaa Itä-Suomen yliopiston hallintojohtaja Tuomo Meriläinen.

”Toki selvitellään vaihtoehtoa, että yliopisto lähtisi uuden hallin toimintaan mukaan tilojen vuokraajan roolissa.”

Joensuun kampuksen liikuntakerhon puheenjohtaja Daniel Rotko pitää hal-liprojektia erittäin merkittävänä asiana joensuulaisten opiskelijoiden kannalta.

”Tällä hetkellä opiskelijoillemme on käytössä aivan liian vähän tiloja liikunnan harrastamista varten. Käynnissä on ar-moton lobbaaminen, jotta ISLOn kaavai-lema isompi halli saataisiin rakennettua”, kertoo Rotko.

Asia on noteerattu myös Opiskelijoi-den Liikuntaliitossa, jonka puheenjohtaja

Teemu Myllärinen on tulossa neuvotte-lemaan asiasta sekä ISLOn että yliopis-ton kanssa. Jää nähtäväksi, saadaanko yliopisto-opiskelijoiden liikuntaolo-suhteet Joensuussa nykyistä tilannetta tasa-arvoisempaan asemaan esimerkiksi Kuopion kanssa, jossa Studentia mah-dollistaa kuopiolaisille suuren määrän ilmaisia liikuntavuoroja.

1Uutinen #

Itä-Suomen liikuntaopisto aikoo rakentaa Joensuuhun uuden liikuntahallin. Ylioppilaskunta haikailee, että tiloihin saataisiin tilaa myös yliopisto-opiskelijoille. Yliopisto ei kuitenkaan aio lähteä rahoittajaksi hankkeeseen, mutta mahdollisesti vuok-ralle kyllä. – Samuli Neuvonen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Joensuun kampuksen liikuntakerhon puheenjohtajalla Daniel Rotkolla on päällä armoton lobbaaminen. Hänen mielestään yliopisto-opiskelijoille on käytössä aivan liian vähän liikuntatiloja.

5Uljas 3 | 22. 3. 2013

Kampus ” Käytännössä opiskelijoille tulee sähköinen identiteetti, jonka avulla voi luoda virtuaalitilejä erilaisiin verkkokauppoihin.

Opiskelijakortti uudistuu ensi syksystä alkaen kun opiskelijoiden kortti- ja etupalvelut kootaan yhden opiskelijajärjestöjen omistaman yrityksen, SPV Services Finlandin alle. Samalla opiskelijakortti muuttuu sekä sähköisen indentiteetin tunnistami-sen välineeksi että pankkikortiksi. Maksamiseen sovellettavaa MasterCard-opiskelijakorttia SPV tuottaa yhdessä pörssiyhtiö Elisan kanssa. Uuden kortin hinnaksi tulee 15 euroa.

Uudistuva opiskelijakortti on ensimmäinen huomattava ponnistus helmikuussa perustetulta SPV Services Finland Oy:lta. Tuore yhtiö perustet-tiin Suomen ylioppilaskuntien liiton, Suomen am-mattiin opiskelevien liiton, Suomen lukiolaisten lii-ton, Oy HYY-yhtiöt Ab:n ja Oy Suomen Lyyra Ab:n siirrettyä aiemmin muun muassa opiskelijakortteja tuottaneen Lyyran toiminnan uudelle yritykselle. SPV Services Finland Oy:n piiriin kuuluu jatkossa noin 350 000 opiskelijaa.

Yhtiön hallituksessa istuvat SYL:n hallituk-sen puheenjohtaja Matti Parpala, Lukiolaisten liiton pääsihteeri Sini Korpinen, HYY-yhtiöiden toimitusjohtaja ja Lyyran hallituksen puheenjoh-taja Mauri Laurila, HYY-yhtiöiden talousjohtaja Heikki Närhinen sekä opiskelijaliikkeen ulkopuo-lisena jäsenenä Torsti Tenhunen.

”Haluttiin liiketoiminta täysin opiskelija-keskusjärjestöjen omistukseen ja päätäntävalta opiskelijaliikkeelle. Lyyran alkutaival on ollut HYY-vetoinen, nyt se on oikeasti koko opiskelijaliikkeen liiketoimintaa. HYY omistaa alle 20 prosenttia”, Laurila toteaa.

Myös Suomen ammattikorkeakouluopiskelija-kuntien liiton hallitus aikoo esittää liittokokouksel-leen mukaan lähtemistä.

”Käytännössä opiskelijoille tulee sähköinen identiteetti, jonka avulla voi luoda virtuaalitilejä erilaisiin verkkokauppoihin. Tavoitteena on saada mukaan myös Matkahuolto ja VR. Tämähän on sen verran uutta, että varmasti markkinoijatkin haluavat testata uusia ajatuksia, kun tavoitettavissa on niin iso porukka”, Laurila hehkuttelee.

Laurilan mukaan tavoitteena on, että vähintään puolet SPV:n tuloista tulee markkinointimaksuista opiskelijoista kiinnostuneilta tahoilta.

Liiketoimintakauppa tapahtui tilanteessa, jossa Lyyra oli vihdoin saanut hilattua tuloksensa voiton puolelle. Vuonna 2011 Lyyra teki tappiota 290.000 euroa ja vuotta aiemmin 430.000 euroa, mutta viime vuonna liikevoittoa tuli Laurilan mukaan alle 100.000 euroa. Sen tarkemmin hän ei summaa täsmennä.

”Lyyra on toiminut kuin startup ja kehittä-nyt toimintaansa. Alkuvaiheessa ei myöskään saatu tarpeeksi ylioppilaskuntia mukaan. Suurin yksittäinen vaikutus tuloksessa on sopimus Elisan kanssa. Teknisiä ja tuotannollisia riskejä vanhasta korttituotannosta jäi pois. Kulut pienenivät ja markkinointituloja tuli lisää”, Laurila kertoo.

Itse yritys keskittyy kaupalliseen toimintaan ja opiskelijarekisteritoiminta siirtyy opiskelijajärjes-töjen yhteyteen perustettavalle yksikölle. Nykyi-nen Lyyra-nimi ja verkkopalvelu säilyvät toistaisek-si toiminnassa. Lyyran henkilökunta siirtyy uuteen firmaan. Yritys palkkaa myös lisäväkeä.

Opiskelijoille sähköinen identiteetti syksyllä

Uusi opiskelijajärjestöjen omistama yhtiö kehittää Elisan kanssa opiskelijakortista maksuvälineen ensi syksyksi. Monen tappiolli-sen vuoden jälkeen voitolle päässeen Lyyran liiketoiminta siirtyi uuden firman alle ja sen piiriin kuuluu 350.000 opiskelijaa. Mas-san uskotaan houkuttelevan mainostajia. – Pasi Huttunen, teksti

2Uutinen #

Olvi-säätiö lahjoittaa Itä-Suomen yliopistolle kaivos-, vesi- ja puualojen professuurit. Yh-teensä lahjoituksen arvo on yli 1,6 miljoonaa. Viisivuotiset professuurit täytetään vuoden 2014 alusta.Kaivospolitiikan ja puumateriaalitieteen

professuurit sijoittuvat Joensuun kampuk-selle ja vesikemian professuuri Kuopion kampukselle. Kaivospolitiikan ja vesikemian professuurit tukevat kaivannaisteollisuuteen liittyvän vesitutkimuksen osaamiskeskitty-män rakentamista alueelle. Puuprofessuuri

tukee osaltaan Itä-Suomeen kehitettävää metsäbiotalouden keskusta ja uutta Wood Material Science –koulutusohjelmaa.”Yliopisto on todella kiitollinen paitsi tästäuusimmasta, myös aikaisemmista lahjoituk-sista”, akateeminen rehtori Jukka Mönkkö-

nen toteaa.Säätiö on aiemmin lahjoittanut yliopiston pääomaan miljoona euroa vuonna 2009, jo-ten yhteissumma nyt yli 2,5 miljoonan euron.

Pasi Huttunen

OLVI-säätiö ostaa Itä-Suomen yliopistolle professuurin Kuopioon ja kaksi Joensuuhun

Uusi opiskelijakortti on:MasterCard maksukorttiSähköisen identiteetin tunnistuskorttiHinnaltaan 15 euroa

Lyyran hallituksen puheenjohtaja Mauri Laurila hehkuttelee Elisan kanssa tehtyä diiliä Lyyran tuloksen pelastajaksi. Opiskelijat tarkentuvat kuluttajaryhmänä sekä pääsevät sähköisen markkinoinnin koekaniineiksi kun kortti- ja etuuspalvelut koo-taan yhteen vasta perustetun SPV Services Finlandin alle.

6 Uljas 3 | 22. 3. 2013

Millä mielellä?- Menetin juuri uhkapelissä kuukauden ruokarahat. Tämä ateria tuo vielä lievästi kitkerän sivumaun tunnelmiin.

Millainen olet?-Tyhjäpäinen haahuilija.

Mikä sytyttää elämässä?- Kaikki jännät ja hämärät hommat.

Haave?- Talveton maailma.

Mitä seuraavaksi?- Lähden lätkimään yliopiston seinille pimppini on valloillaan - julisteita. Kyse on tapahtumasta, jonka Kuopion Amnesty järjestää. Saa liittyä!Onko olemassa ilmaista lounasta?- Ei ole, sillä koillinenkin maksaa

Toivo Haimi on täydellinen edunvalvoja! Komea, fiksu, määrätietoinen, sanavalmis ja helposti lähestyttävä.

Ärsyttää, kun epsilon on suurempaa kuin nolla. Miksei se voisi olla joskus, edes yhden kerran, vaikka 17,42?

Frutti di Mare oreganolla ja valkosipulilla. Maksan lounassetelillä.

Joensuun kampuksen opiskelijat: herätkää vaati-man oikeita liikuntapalveluita UEFlta! Opiskelijalii-kunta on työpaikkaliikuntaa!

Ne opiskelijat jotka eivät äänestäneet kevään 2011 eduskuntavaaleissa eivät ole oikeutettuja marisemaan opintotuesta! Sitä saa mitä tilaa, muistakaa se nukkuvat

Paavo Väyrynen paaviksi! T. Jouko Piho

Kun tarjoan tälle köyhälle miehellä aterian, tunnen itseni Veikko Hurstiksi. Ville Manila on juuri pelannut säästönsä pokeriin. Mutta Manila onkin irtautunut materiaalisesta

maailmasta jo aikapäivä sitten. Tyhjistä taskuista huolimatta hänellä on paljon annettavaa. Manila on omistautunut ihmisoikeuksien puolustamiselle. Suuren miehen tunnistaa aatteista jaloista ja sielus-ta vaatimattomasta. Toimittaja taas myhäilee tyytyväisenä, kun erinomaisen lounasseuran lisäksi taskuissa kilisee Manilan säästöt.

Tiedekunta: Yhteiskuntatieteet.Vuosikurssi: 1.Syntymäpaikka: Siilijärvi.Motto: Kokeilemalla se selviää.Harrastukset: Haahuilu, musiikin kuunte-lu ja pallon potkiminen.Ruoka: Meksikolainen kasvishöystö ja täysjyväriisi. Paikka: Snellman. Patrick Raivio teksti & kuva

Maria Suutari

Opiskelijoille sähköinen identiteetti syksyllä

2nen toteaa.Säätiö on aiemmin lahjoittanut yliopiston pääomaan miljoona euroa vuonna 2009, jo-ten yhteissumma nyt yli 2,5 miljoonan euron.

Pasi Huttunen

TekstaripalstaÄlä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09.

Joensuussa 26. maaliskuuta kello 15.30ISYY:n toimistolla Haltialla

Kuopiossa25. maaliskuuta kello 15.30Uljaan toimituksessa Studentialla

.net

Uljaan avustajapalaverit

Huikea show Savonlinnassa

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Milja Po

llari, teksti & Jo

on

as Hu

kkanen

, kuva

Järkkärit kirjaston ovella

JOENSUU Tarvittiin kaksi järjestysmiestä, että Meille saa tulla –kampan-jan kirja Rasismista saa puhua saatiin julkaistua Joensuun pääkirjaston Muikkusalissa 19. maaliskuuta. ”Ollaan tilanteessa, jossa meidän piti ottaa järjestysmies tähän tilaisuuteen, joten rasismista todellakin täytyy puhua”, totesi Päivi Harinen, yksi kirjan toimittajista. Tavoitteena on etsiä tapoja, joilla rasismin luomasta eriarvoisuudesta voi käydä keskustelua avoimesti ja joilla sitä voi vastustaa. Se on luettavissa verkossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-93-2053-0

SAVONLINNA Näyttävä taskulampuilla luotu valoshow sai yleisön mukaansa heti alusta lähtien liikunnan erikoistujien vuotuisessa gaalajuhlassa Savonlin-nassa 5. maaliskuuta. Tunnelma pysyi yllä loppuun saakka. Uutena elementtinä perinteikkäässä showssa oli pääosin musiikin sivuaineopiskelijoista koostuva bändi. ”Gaalaa on ollut ihan superhauskaa tehdä, mutta kyllä on eletty kaikki projektin vaiheetkin”, kertovat liikunnan sivuaineen opiskelijat Matti Suokas ja Jonna Peltonen.

Pasi H

uttu

nen

, teksti & ISY

Y, kuva

Pasi H

uttu

nen

teksti & ku

va

KUOPIO ISYY:n vuosijuhlat kokosi Kuopion hotelli Scandiciin 65 innokasta juhlistamaan ylioppilaskunnan saapumista taaperoikään. Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen kunnioitti tapahtumaa läsnäolollaan, mutta jatkoille saakka ei rehtoria kuulemma saatu.”Juhlissa tunnelma oli upeaa ja läpi linjan käsinkosketeltavissa. Amuun asti jatkunut juhliminen tarjosi jokaiselle ikimuistoiset vuosijuhlat”, kuvaili ISYY:n hallituksen jäsen Toivo Haimi.

Taaperoa juhlittiin aamuun

7Uljas 3 | 22. 3. 2013

Kolumni | Tyhjyyden valtakunta

Vanhan liiton 4chan (www.4chan.org), ei-nettinatiivien helppo ja anonyymi purkautumisfoorumi. Sellaisena ajattelen monesta lehdestä löytyvää tekstiviesti-

palstaa, ja siksi meilläkin nyt on sellainen. Pals-toille tulee huonoja vitsejä, törkyä, outoutta, luovuutta, kiitoksia, iloa, hyviä ideoita ja ties mitä. Anonyymius madaltaa kynnyksen. En vitsaile sanoessani, että tekstiviestipalstalla jos missään kuuluu kansan syvien rivien ääni.

Törkykin saa kuulua ja näkyä tiettyyn pis-teeseen asti, koska sensuroituna se luultavasti patoutuu tuhoisaksi helpommin. Trollaukses-sa voi piileskellä myös aktivismin ja muutok-sen siemen. Teoria ei ole aukoton, mutta ei sitä vääräksikään ole helppo todistaa. Kun yhtälöön lisää tekstaripalstan viihdearvon, niin hyötyjä on haittoja enemmän.

Totta kai tekstaripalstaa ennakkomode-roidaan, toisin kuin 4chania. Meillä on journalisti-nen vastuu julkaise-mastamme sisällöstä. 4chanin ei

tarvitse, mutta me seuraamme Suomen lakia. Lisäksi toki näemme puhelinnumeron, josta tekstari tulee, mutta sen tulkitsen olevan lähdesuojan piirissä. Tällä kertaa ei mitään moderoinnin tarvetta ollut.

4chanilta nousi Anonymous-liike, jonka haktivismi on ollut vaikuttavaa globaalissa mittakaavassa. Meille hallitusten ravistelu ei ole ainakaan ainoa tavoite. Riittää, että opis-kelijoilla on helppo kanava ilmaista itseään omassa lehdessään, vaikkei haluaisi kirjoit-taa juttuja tai pitkiä mielipidekirjoituksia. Tekstiviesti on luultavasti maailman laajim-malle levinnyt sähköisen viestinnän väline ja Suomessa on enemmän puhelinliittymiä kuin suomalaisia. Eikä sellaista puhelinta enää mistään taida löytyä, jolla ei tekstiviestiä voisi lähettää.

Tästä Uljaasta voi ISYY:n talousarvio 2013 -infografiikastamme vilkaista, paljonko te muun muassa tästä riemusta maksatte. Hyödyntäkää investointinne tehokkaasti. 0445768409

Pasi Huttunen

Vanhan liiton 4chan

”Törkykin saa kuulua ja näkyä tiettyyn pisteeseen asti, koska sensuroituna se luultavasti patoutuu tuhoisaksi helpommin. Trollauksessa voi piiles-kellä myös aktivismin ja muutoksen siemen.

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinenKampus

Uudet opiskelutilat avattiin Joensuussa

” Uusien tilojen kehittämisessä on aidosti kuunneltu opiskelijoiden ääntä.

Atriumin sisustus on tehty hyvällä maulla.

Uusien itseopiskelutilojen avajaisia vietettiin Joensuun kampuksella 15.3. Auroralla käyttöön tulivat Lounge ja Atrium. Tilat on suunniteltu sekä itsenäistä opiskelua, että ryhmätyöskentelyä varten.

Atriumilta löytyy työskentelytilaa omalle kannet-tavalle, minkä lisäksi tilassa on muutamia yhteiskäy-tössä olevia tietokoneita ja sohvaryhmät rennompaa opiskelua varten. Lounge on tunnelmaltaan värik-käämpi, mutta silti rento kohtauspaikka.

”On hienoa, että yliopisto haluaa kehittää tilojaan vastaamaan paremmin nykypäivän opiskelijoiden tarpeita”, kommentoi ISYY:n Joensuun kampuksen puheenjohtaja Topias Tamminen.

Usein luentojen välisen luppoajan viettämiseen voi olla vaikea löytää sopivaa tilaa tai tekemistä. Ajan voisi käyttää hyödyllisesti, mikäli tarjolla olisi viihtyisä opiskeluympäristö. Ruuhka-aikaan kahviloiden vils-keeseen on vaikea mahtua palaveeraamaan ryhmätyön aiheesta.

”Molemmat tilat sopivat hyvin ryhmätöiden tekemiseen tai vaikka huilaamiseen luentojen välillä”, Tamminen ehdottaa. Ympäri vuorokauden käytössä ovat tietokonesalit tuovat joustavuutta opiskeluun

ja ovat omiaan purkamaan nykyisiä ruuhkia koneille. Metrian psykologian siiven 24/7 tietokoneluokat saa käyttöönsä tilapalveluista saatavalla kulkuluvalla.

”Tämä palvelee etenkin niitä opiskelijoita, joille iltatyöskentely sopii parhaiten”, kampuspuheenjohta-ja huomauttaa. ”

”Uusien tilojen kehittämisessä on aidosti kuunnel-tu opiskelijoiden ääntä”, kehuu Tamminen.

Opiskelijoiden toivotaankin nyt löytävän opiskelu-tilat ja ottavan ne reippaasti haltuunsa.

Viihtyisät työskentelytilat ovat alati opiskelijoiden toivelistan kärkipäässä. Toi-veesta tuli totta Joensuun kampuksella. – Saila Rönkkö, teksti & kuva

3Uutinen #

8 Uljas 3 | 22. 3. 2013

ISYY:n talousarvio 2013

Mihin jäsenmaksusi menevät?

Budjetti(1 242 000 €)

YTHS40%

Hallinto37%

Jäsenet23%

Henkilöstökulut

Jäsenmaksukulut

Muut yleis-/tstokulut

Leasingmaksut

Hallitus

Uljas

Poistot

Haltia

Tiukanlinna

Lukema

Edustajisto

Kampusvaliokunnat

Rahoitustuotot/-kulut

Jaostot & kerhot

ATK-laitteet & ohjelmalisenssit

6 000

7 000

10 000

13 000

30 000

31 000

33 000

43 266

65 000

65 000

13 000

15 000

50 000

61 000

346 000

Vaikka päälle päin siltä joskus näyttäisi, eivät ylioppilaskunnalle pulittamasi jäsenmaksu-rahat katoakaan kuin pieru Saharaan. 40 prosenttia niistä kertyvästä 1,2 miljoonan potista menee opiskelijoiden terveydenhuoltoon ja lopuilla pyöritetään edunvalvontamyllyä, jo-ka pitää huolen siitä, että sinun oikeuksiasi ei poljeta. Bonuksena tulevat vielä tapahtumat, festivaalit, tukea ja ymmärrystä. – Jarkko Kumpulainen, teksti & Niko Satuvaara, kuvitus

9Uljas 3 | 22. 3. 2013

Ajassa

Opiskelijaliike matkasi kehys-riiheen hyytävissä tunnel-missa. Juuri kun on alettu hahmottaa, mitä opintotuen

edellinen uudistus tarkoittaa, viedään se alasimelle uudestaan. On päätetty, että leikkauksia tarvitaan. Opiskelijat näyttivät kehysriihen alla olevan äänes-täjinä tarpeeksi pieni massa, jolta voi helposti leikata. Kokonaistaloudellisesti opintotuen uudistamisella on vain vähän merkitystä.

Mitä johtavilla opiskelijapoliitikoilla on sanottavaa tuen kehittämiseen ja kehittämisen aikatauluun?

Lähetimme kysymykset opintotu-en uudistamisesta Vihreille nuorille ja opiskelijoille, Vasemmisto-opiskelijoille, Sosialidemokraattisille opiskelijoille, Keskustaopiskelijoille, Kokoomusopiske-lijoille, Liberaaleille opiskelijoille (RKP:n opiskelijajärjestö), Kristillisdemokraat-tisille nuorille sekä Perussuomalaisille nuorille. Vastaukset saimme Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtaja Veli-Matti Partaselta, Sosialidemo-kraattisten opiskelijoiden puheenjoh-taja Anette Karlssonilta, Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Antti Kettuselta, Keskustaopiskelijoiden Jirka Hakalalta, Liberaalien opiskelijoiden Elin Blomqvistilta sekä Kokoomusopis-

kelijoiden puheenjohtaja Akseli Haka-lalta.

Karlsson totesi aiemmin Uljaan haastat-telussa (Uljas 2/2013), että mielenosoi-tukset ja kampanjat ovat lähinnä hengen-luomista, ja todellinen vaikuttaminen tapahtuu neuvottelupöydissä. Niissä pöydissä ei opiskelijoiden neuvottelu-voima ehkä ole järin suuri. Karlsson ei vastannut esittämäämme kysymykseen siitä, kuinka hyvät opiskelijaliikkeen neuvotteluasemat ovat. Myöskään Akseli Hakala tai Blomqvist eivät halunneet kysymykseen vastata.

”Kun samoissa neuvottelupöydissä istuvat suuret ja vahvat työmarkkinajär-jestöt, jää opiskelijaliike helposti vähän syrjään. Opiskelijaliikkeellä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa, kunhan se löytää kumppaneita politiikan kentältä”, Parta-nen arvioi.

”Opiskelijaliikkeen asema olisi voinut olla parempikin. Poliittisille päättäjille on lähetetty ristiriitaisia viestejä, mikä on tehnyt epäselväksi opiskelijoiden pääta-voitteet”, Jirka Hakala toteaa.

Kettunen puolestaan pitää neuvotte-luasemia hyvinä.

”Opiskelijajärjestöt ovat opintotuki-asioissa yhtenäisiä, erinäisistä huhuista huolimatta”, hän sanoo.

Sosialidemokraattiset opiskelijat uudistaisivat opintotukea omalla variaa-tiollaan maisteriverosta, mutta kieltävät jyrkästi mallinsa olevan maisterivero.

”Yksityisiltä pankeilta nostettavasta opintolainasta on luovuttava. Tilalla tulisi olla valtion rahasto, ja nykyistä opintolainaa vastaava osa voitaisiin periä takaisin valmistumisen jälkeen opiskelijan työllistyttyä. Takaisinmaksu pitää sitoa tulotasoon ja sen on kohdel-tava opiskelijoita oikeudenmukaisesti. Tulorajat tulee säilyttää, mutta niiden perusteella tapahtuva tuen takaisinpe-rintä tulee toteuttaa vasta opintojen päätyttyä”, Karlsson kuvailee.

Akseli Hakala siteeraa suoraan Ko-koomusopiskelijoiden tavoiteohjelmaa, jonka mukaan lainapainotteisuutta tulisi lisätä sekä parantaa mahdollisuuksia työssäkäyntiin opintojen aikana. Olen-naista Kokoomusopiskelijoille on, että täysipäiväinen opiskelu olisi mahdollista opintojen alkuvaiheessa.

”Opintolainaa ei pidä nähdä perustar-peiden turvaamisena lainarahalla, vaan investointina tulevaisuuteen”, hän sanoo.

Hänen mukaansa nyt on hyvä hetki korjata opintotuen epäkohdat.

Liberaalit opiskelijat kokevat opinto-lainan tällä hetkellä vaaralliseksi, mutta sitä halutaan kehittää niin, että käyttöas-tetta saadaan hilattua ylös.

”Nykyrakenne on aika toimiva. Opintotukea on kehitettävä sen pohjal-ta. Lainaosuutta ei saisi kasvattaa, vaan säilyttää tuki opintorahapainotteisena”, Blomqvist sanoo.

Keskustaopiskelijoiden Hakala haukkuu pystyyn opintotuen ottamisen

kehysriiheen uudistettavaksi.”Opintotukea on uudistettu seitse-

män työryhmän voimin vuodesta 2000 lähtien. Tehtyjen uudistusten pitää antaa vaikuttaa ja uudistaa opintotukea harkiten. Nyt on aika keskittyä toimiin, joilla oikeasti voidaan pidentää työuria”, hän linjaa.

Vasemmalla ja vihreissä vastustetaan vaatimusta kustannusneutraalista opin-totukiuudistuksesta sekä lainapainot-teisuuden lisäämistä. Partasen mukaan nykyrakenne on hyvä, kunhan tukeen saataisiin tasokorotus, ympärivuotinen asumislisä ja huoltajakorotus. Vasemmis-to-opiskelijat tukevat opiskelijajärjestö-jen viime syksynä tekemää esitystä.

”Kustannusneutraali uudistus, jonka tavoitteena on lyhentää valmistumis-aikoja, on tuomittu epäonnistumaan. Se vaikuttaa lähinnä keinolta kääntää huomio pois hallituksen kyvyttömyydes-tä ratkaista työurakeskustelun vaikeita kysymyksiä tavoilla, joilla on oikeasti merkitystä”, Kettunen tylyttää.

Partanenkin painottaa, että opintotu-en merkittävyys työurakeskustelussa on olematon ja tuen uudistamisen ajankohta on huono.

”Nuoret saadaan työelämään nopeam-min mukaan, kun mahdollistetaan täysi-päiväinen opiskelu ja varmistetaan, että opetusresursseja on riittävästi. Opinto-tuen oikeudenmukainen uudistaminen vaatii myös taloudellisia panostuksia, leikkausten keskellä se on hankalaa.”

Kehysriihen tulokset eivät olleet tie-dossa lehden mennessä painoon.

Pientä on helpoin potkia

Opiskelijoita kepittämällä ei pelasteta kansantaloutta, mut-ta se voi olla poliittisesti muita vaihtoehtoja helpompaa. Ky-syimme johtavilta opiskelijapoliitikoilta tunnelmia opintotu-en uudistamisesta. –Pasi Huttunen, teksti

Opintotuen lainapainotteisuus Pohjoismaissa 2012OpintolainaOpinraha

Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi

1000

1200

800

600

400

200

0

Eu

roa

ku

uk

aud

ess

a

Lähde: KELA

10 Uljas 3 | 22. 3. 2013

Pientä on helpoin potkiaOpintotuen lainapainotteisuus Pohjoismaissa 2012

Lähde: KELA

”Mitä me halutaan? Näpit irti opintotu-esta!” Tällä huudatuksella avattiin Nä-pit irti opintotuesta suurmielenosoitus Senaatintorilla. Paikalle oli kokoon-tunut yli viisituhatta mielenosoittajaa ympäri Suomen. Tapahtuma oli viiden

eri opiskelijajärjestön yhteinen ponnistus. Tapahtuman taustalla oli hallituksen tämän

viikon kehysriihi ja siihen liittyvä opintotuen ke-hittäminen. Hallitus tavoittelee työurien pidentä-mistä niiden alkupäästä mikä luo muutospaineita nykyiselle opintorahaperustaiselle järjestelmälle. Opiskelijajärjestöjen mielestä nykymallin mukai-nen opintotuki on asumislisä mukaan lukien sel-laisenaankin riittämätön turvatakseen opiskelijan toimeentulon opiskeluaikana. Järjestöt tavoit-televat paitsi opintorahan sitomista elinkustan-nusindeksiin, myös sen tulorajojen korottamista sekä vanhempien tulojen vaikutuksen poistamista toisen asteen opiskelijoilta.

Opintorahaa eikä sen tulorajoja ole korotettu sitten 90-luvun. Asumislisää ja opintolainan valti-ontakausta on viimeksi korotettu vuonna 2005.

Kulkue lähti liikkeelle sambarytmien tahtiin liput korkealla. Kulkueen matkan kohti Arkadian mäkeä katkaisi lyhyesti vain savupommi, jonka viskaamisesta epäiltiin anarkisteja. Poliisi hoiti tilanteen nopeasti, ja kulkue pääsi jatkamaan matkaansa.

Eduskuntatalolla hallituksen ministerit saivat opiskelijoilta tervehdykseksi enemmän tai vähem-män buuauksia puoluetaustastaan riippuen. Paa-vo Arhinmäki toivotti opiskelijaväen lämpimästi tervetulleeksi.

”Ensinnäkin, kiitos että olette tänään täällä”, Arhinmäki aloitti.

Hallituksen ministerit olivat puheissaan opis-kelijoille myötämielisiä.

”Tottakai puolueemme kannattaa nykymallin opintotukea, sehän on aikanaan Esko Ahon luo-ma”, kommentoi Keskustapuolueen edustaja.

Helpotusta on luvassa toisen asteen opiske-lijoille, sillä vanhempien tulorajoihin on luvassa kolmenkymmenen prosentin korotus. Myös opintorahan sitomien indeksiin hallitusohjelman mukaisesti on todennäköistä

”Isoissa puolueissa on sekä tukea että rahaa tälle päätökselle”, kertoi ministeri Arhinmäki.

Soraääniltä ei tosin vältytty. ”Miksi hallitus pitäisi tämän lupauksensa, kun

se ei ole pitänyt muitakaan lupauksiaan”, politikoi Perussuomalaisten edustaja.

Miten hallituksen kehysriihessä sitten käykin, yksi asia on varma. Opiskelijoiden asia ei jäänyt tänään huomaamatta keneltäkään Helsingin kes-kustassa liikkuneilta.

”Lasten oli hankala päästä koulusta ratikoilla kotiin, koska Senaatintorilla kuulemma oli ”val-lankumous”, tviittasi jopa esseisti Antti Nylen.

Opiskelijajärjestöjen Näpit irti opintotuesta -mielenosoitus oli äänekäs viesti hal-litukselle pitää nykyiset lupauksensa, purkaa toisen asteen opiskelijoiden epäoi-keudenmukainen kohtelu sekä puuttua kaikkien opiskelijoiden kokemaan köy-hyyteen. Viesti meni perille. – Saila Rönkkö, teksti & kuvat

Näpit irti opintotuesta!

Aalto yliopiston ylioppilaskunnan edunvalvonta-asiantunti-ja Hannu Jaakkola villitsi mielenosoittajia Senaatintorilla.

Torilla raikui niin dance kuin Rage Against the Machine

Politikot saivat kuunnella sekä buuausta että ilonhuutoja

Tapahtuma toi yhteen opiskelijoita kaikilta aloilta ja koulu-tusasteilta

Mielenosoittajissa oli paljon pitkänmatkalaisia. Tämä ryhmä tuli varta vasten Rovaniemeltä.

Kulkue oli satojen metrien mittainen

11Uljas 3 | 22. 3. 2013

12 Uljas 3 | 22. 3. 2013

Maaliskuun toisena perjan-taina Kuopion Musiikki-keskuksella järjestettiin Pohjois-Savosta liiketoi-mintaa kehitysmaille ja

kriisialueille -seminaari, jossa esiteltiin suomalaista osaamista sekä kehitysmai-hin ja kriisialueille suuntautuvaa kestävän kehityksen liiketoimintaa ja toimijoita. Käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa aurinkoenergia, kriisinhallinta ja kehitys-yhteistyö.

Seminaarin iltapäivällä Itä-Suomen yliopiston maatalous- ja metsätieteiden tohtori, professori Ari Pappinen kertoi yhdyskuntajätteiden hyödyntämisestä biojalostusbisneksessä Bangladeshissa. Usean Aasian maan tavoin Bangladesh on voimakkaasti kehittyvä ja kaupungistuva valtio, heti Kiinan ja Intian kintereillä. Ulkomaalaiset sijoitukset lisääntyvät, väestö muuttaa maaseudulta kaupunkei-hin ja markkinat kasvavat. Sekä energian-tarve että yhdyskuntajätteen määrä on lisääntynyt. Case Bangladesh -hankkees-sa selvitettiin maan biojätepotentiaalia sekä valtion, isojen kaupunkien ja yksi-tyisten investoijien innokkuutta perustaa sähköä ja lämpöä tuottava biojalostamo yhteisyrityksenä.

Ari Pappinen lähti hankkeeseen mu-kaan henkilökohtaisten kontaktiensa innoittamana, jotka ovat muodostuneet ulkomailla kouluttaessa valtion virkamie-hiä paikallisiin tarpeisiin. Bangladeshin hankkeessa on lisäksi kaksi bangladeshi-laista tohtoriopiskelijaa, joiden väitös-

kirjoja Pappinen on ollut ohjaamassa. Kuopiolaista osaamista hankkeessa edus-taa myös osittain kaupungin omistama Kuopio Innovation -yhtiö, joka edistää teknologiayritysten ja tutkimusmaailman yhteistyötä muun muassa Human Securi-ty Grid -hankkeessa.

”Jätebisnes on nouseva ala, jonka liiketoimintamahdollisuuksia kannattaa tutkia”, toteaa Pappinen.

Jätteistä aiheutuvien ongelmien selvit-täminen ja hoitaminen on koko Bangla-deshin laajuinen, Aasian kehityspankin rahoittama projekti, jonka pilotissa on mukana neljä kaupunkia. Yksi näistä on Khulnan kaupunki, jonka kanssa Case Bangladesh -hanke on neuvotellut biojalostamobisneksen aloittamisesta yhteistyössä valtion sekä paikallisten toimijoiden kanssa. Itä-Suomen yli-opiston professori tutkimusryhmänsä kanssa on tehnyt taustatyötä bioja-lostamon pystyttämiseksi, eli laatinut raportteja sekä tavannut viranomaisia, järjestöjen edustajia, paikallisia sijoitta-jia ja kaupunkilaisia, joihin hanke tulisi vaikuttamaan. Biojätekäsittelylaitoksen kokonaisrahoitus on vielä avoinna, mutta Khulnan kaupunki, Bangladeshin valtio ja paikalliset yrittäjät ovat ilmoittaneet sitoutuvansa tähän kymmenen miljoo-nan euron hankkeeseen.

Khulnan kaupungissa jätettä syntyy alueen 1,5 miljoonan asukkaan ja 240000 kotitalouden osalta 455 tonnia päivässä eli lähes 170 000 tonnia vuodessa. Tästä reilu 70 prosenttia on biojätettä ja loput

muun muassa puu-, paperi- ja muovijä-tettä.

”Biojätteen osuus on suuri, sillä muuta jätettä ei juuri kerätä. Vaikka kaatopaik-koja on, jätteenkäsittely on melko alkeel-lista, ja jätteistä noin puolet päätyy jokiin ja mereen eikä kaatopaikkojen valuvesiä käsitellä”, professori harmittelee.

Hankkeen tavoitteena on hyödyntää yhdyskuntajäte modernissa, Khulnaan rakennettavassa jalostamossa, jossa siitä saataisiin muun muassa biokaasua, me-taania ja orgaanisia lannoitteita. Alustavi-en laskelmien mukaan biojalostuslaitok-sen käsittelykapasiteetti tulisi olemaan 50 000 tonnia biojätettä vuodessa, josta osa tulisi paikallisista teurastamoista. Laskelmien mukaan laitoksen tuottamas-ta energiasta 40 prosenttia muuntuisi sähköksi ja 60 prosenttia lämmöksi, jolloin vuosittainen ennuste sähköntuo-tannon osalta on 9 200 megawattituntia ja lämmöntuotannon 13 800 megawat-tituntia. Energiantuotannon ohella syn-tyisi myös noin 2 000 tonnia orgaanisia lannoitteita maatalouden käyttöön.

Tällaisiin lukuihin pääseminen edellyttää vielä nykyistä tarkempaa jätteenkeräystä, johon kaupunki ja jätteenkerääjät ovat jo sitoutuneet. Parhaimmillaan laitos siis jalostaisi Khulnan vuosittaisesta jäte-määrästä noin kolmanneksen hyötykäyt-töön, ja tällä tahdilla se maksaisi itsensä takaisin noin kuudessa vuodessa.

Seminaariesityksessä olleet kuvat roskien täyttämistä kaduista havain-

nollistivat ongelman suuruutta myös Aasiassa vierailemattomille. Ympäris-tön arvostaminen on Bangladeshissa Pappisen mukaan hyvällä tasolla, vaikkei käytännössä siltä aina näytä.

”Jätehuolto on aika huonoa. Lakisää-teiset velvoitteet ovat olemassa, mutta menetelmät sekä ympäristöluvitus ja -valvonta ovat alkeellisia.”

Bisnes on hyvä keino herätellä ympäris-tön huomioimista käytännössä. Bangla-deshin jätejalostamokonseptia on helppo kopioida muiden kaupunkien käyttöön jos halua ja rahoitusta löytyy.

Hankkeen osalta neuvottelut yhteistyö-kumppaneista jatkuvat sekä lupahake-mukset ja tarkat suunnitelmat jalosta-mosta laitetaan alulle. Mukana on myös muutamia projektista kiinnostuneita suomalaisia yrityksiä. Pappisen työ on jo tehty, sillä jatko ei enää liity hänen yliopiston alaansa. ”Tämä oli vähän tällai-nen harrastus, joka tuli samoilla reissuilla kuin koulutusmatkatkin”, professori toteaa hymyillen.

Seminaaritapahtuman takana oli Hu-man Security Finland -verkosto, joka on Kuopio Innovationin kansallisen osaamiskeskusohjelman yhteishanke. Verkosto yhdistää terveys-, hyvinvointi-, elintarvikekehitys- ja ympäristöalojen toimijoita yhteistyöhön, jonka tarkoituk-sena on kehittää uudenlaista myönteistä liiketoimintaa kriisialueilla ja kehittyvis-sä maissa.

”Jätebisnes on nouseva ala, jonka liiketoimintamahdollisuuksia kannattaa tutkia

Jätteiden tie rahaksiYhdyskuntajätteet ovat nouseva bisnes. Jätettä syntyy kiihtyvällä tahdilla etenkin kehitysmaissa aiheuttaen ongelman, jolle on tehtävä jotain. Yksi ratkaisu on jalostaa jäteraaka-aineesta sähkö- ja lämpöenergiaa. Itä-Suomen yliopiston professori Ari Pappinen oli mukana hankkeessa, joka käynnisti biojalostamon suunnitelmat Bangladeshissa. – Anni Ylönen, teksti & kuva

Jätteiden hyötykäyttöön perehtynyt professori Ari Pappinen on nähnyt huonon ympäristönsuojelun vai-kutukset luontoon. ”Aina nähdyt asiat jäävät jollain tavalla tajuntaan ja vaikuttavat valintoihin myös kuluttajana.”

13Uljas 3 | 22. 3. 2013

”Hevosmiehen tietotoimisto on työnhaussa usein paras kanava.Kesätyöt

Heli Kaarniemi ohjaa Koulutus- ja kehittä-mispalvelu Aducaten hallinnoimassa Korko -hankkeessa kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden

opiskelijoita työurille. Kaarniemi kehottaa kesätyönhakijaa miettimään, mistä on ai-dosti kiinnostunut. ”Ole rohkea ja hae myös paikkoja, joihin et uskoisi pääseväsi, myös omalta alalta opintojen alusta asti.”

Reippaille ja ulospäinsuuntautuneille ei tuota vaikeuksia tuoda itseään esiin. Entä hiljaiset ja varautuneet? ”Työelämässä ei et-sitä pelkästään dynaamisia uratykkejä, joilla on valtavat sosiaaliset taidot ja kahdeksan kielen kielitaito, vaan ihan normaaleja ih-misiä. Hyvä keskittymiskyky tai taito tehdä itsenäistä työtä eivät ole huonoja asioita”, kannustaa Kaarniemi. ”Keskity asioihin, joi-ta oikeasti osaat tehdä ja olet jo tehnyt töissä tai harrastuksissa. Konkreettinen esimerkki on parempi kuin adjektiivi.”

Oma persoona saa näkyä hakemuksessa. ”Ei kannata uskoa sitä CV -mallia, mikä esiintyy kaikkialla. Ulkoasua voi muokata. Kuvan ei tarvitse olla passikuva, kunhan siitä on tunnistettavissa. Sähköisessä hakemuk-sessa on yleensä liittämismahdollisuus, itsestään voi tehdä vaikka videon.”

Tuleva työnantaja voi löytyä mol.fi -sivuston sijaan esimerkiksi seminaarista, tapahtumasta tai työpaikkavierailulta. ”Hevosmiehen tietotoimisto on usein paras kanava työnhaussa. Kerro kaikille, että haet töitä - ihan sama missä liikut ja ketä tapaat.” Kaarniemi kehottaa pitämään silmät auki. ”Ei kannata hakea sinne, minne kaikki muutkin hakevat. On paikkoja, joita kukaan ei hoksaa. Kun on ajoissa liikkeellä, voi sääs-tää työnantajalta rekrytoinnin vaivan.”

”Pohjois-Karjalan osuuskaupan HR -asiantuntija Jaana Karttunen kannustaa hakemaan töitä, vaikka alan työkokemusta ei vielä olisikaan. ”Kaikesta työkokemukses-ta ja aikaisemmasta taustasta on hyötyä pal-velualalla. Ensisijaista ovat hyvät asiakaspal-

velutaidot, reipas asenne ja halu oppia uutta. Persoona ratkaisee paljon.” Osuuskaupalla on tänä kesänä tarjolla erilaiset harjoitte-luohjelmat mukaan lukien noin kuusisataa kesätyöpaikkaa. Valtavan hakijamäärän takia Karttunen suosittelee ottamaan yh-teyttä suoraan toimipaikkoihin ja esimiehiin sekä keksimään keinoja erottautua joukosta. ”Yksi valtti tietysti on venäjänkielentaito tällä alueella, muita ovat työtä pelkäämä-tön asenne, valmius vuorotyöhön ja hyvät ryhmätyötaidot.”

Karttunen mainitsee myös asioita, jotka saavat työhönottajan kavahtamaan. ”Usein yhdellä - kahdella sanalla vastaaminen ei tuo ihmisen parhaita ominaisuuksia esille. Hu-taistusta, työtehtävään yksilöimättömästä hakemuksesta tulee liukuhihnamainen olo. Huolellinen, oman persoonan ja vahvuudet esiintuova hakemus on hyvä.” Karttunen rohkaisee opiskelijoita hakemaan. ”Olkaa aktiivisia, rohkeita, tuokaa itseänne esille ja olkaa yhteydessä suoraan esimiehiin. Paras itsenne esittelijä olette te itse.”

Mikäli työpaikka jää saamatta, voi CV:n täytettä keksiä muualta. ”Leireille etsitään vapaaehtoisia, on myös kansainvälisiä vapaaehtoiskuvioita. Kesäkursseja on myös aikuisille ja ammattilaisille. Tulevaisuuden pomo voi löytyä vaikka kuvataideleiriltä.”

Mahtava kesätyöpaikka voi löytyä yllättävältä suunnalta. Omilta kesätyöajoil-taan Kaarniemi muistaa yhä jätehuolto- ja ruosteenestoalan yrityksen. ”Arvelin, että tuonne harva hakee. Olin siellä töissä kaksi kesää ja harvaa työpaikkaa edelleen ajattelen yhtä lämpimästi.

Groovea kesä-duunibluesiin

Kesätöiden haku käy parhaillaan kuumana. Omien taitojen tuo-minen rohkeasti esiin parantaa mahdollisuuksia työnsaannissa - työ voi löytyä yllättävästäkin suunnasta. – Saila Rönkkö, teksti & kuvat

Korko -hankkeen Heli Kaarniemi ohjaa opiskelijoita työnhaun kohdistamisessa ja CV:n laatimisessa

”Yksi valtti tietysti on venä-jänkielentaito tällä alueella, muita ovat työtä pelkäämätön asenne, valmius vuorotyöhön ja hyvät ryhmätyötaidot.

14 Uljas 7 | 2. 10. 2012

Erkka Hänninen ja Jonne Kankkunen saivat idean Jobiumista seurattuaan ka-vereiden tuskailua työnhaun parissa.

”Useat ystäväni valittivat, etteivät saa juuri lainkaan tietoa hakuprosessista. Aina ei oltu varmoja, onko hakemus men-nyt edes perille. Yksi ystäväni sai vasta syyskuussa tiedon, ettei tullut valituksi hakemaansa kesätyöpaikkaan”, Hänni-nen kertoo.

Pojat tarttuivat härkää sarvista vuosi sitten. He pistivät kunnianhimoisten yrittäjien tavoin firman pystyyn Lontoo-seen ja aloittivat hurjan koodaamisen. Hommat ovat edenneet Kankkusen

mukaan yrityksen ja erehdyksen kautta. Työnhakijoille suunnattu palvelu jul-kaistiin maaliskuun alussa juuri sopivasti myös kesätöitä hakevien avuksi.

Työnhakijoille suunnattua palvelua voi käyttää ilmaiseksi kuka tahansa. Ra-kenteilla on myös maksullinen palvelu yrityksiä varten.

”Yritysversionkin pitäisi alkaa olla pikkuhiljaa käyttökunnossa, sillä ainakin yksi yritys on luvannut hoitaa koko kesä-työrekrynsä Jobiumin kautta”, Kankku-nen iloitsee.

Työnhakijan kannalta Jobiumin kiin-nostavimpia ominaisuuksia on mahdolli-suus seurata hakuprosessin etenemistä.

Kun työhakemus luetaan, siirretään jatkokäsittelyyn tai hylätään, hakija saa heti ilmoituksen sähköpostiinsa tai Face-bookin kautta.

Jobiumin työkaluilla on myös helppo luoda värikkäitä ja persoonallisia hake-muksia, jotka voi lähettää palvelusta mil-le tahansa työnantajille sähköpostitse.

”Kun yhtä työpaikkaa hakee satoja ihmisiä, on joukosta vaikea erottua. Hyvännäköinen hakemus jää ainakin hel-pommin mieleen”, Kankkunen lupaa.

Jobiumin kehittämisen ohella pojat opis-kelevat Itä-Suomen yliopistossa. Hänni-nen on jo valmistunut kauppatieteiden maisteriksi ja opiskelee tällä hetkellä hallintotieteitä Joensuun kampuksella.

”Opiskelut etenevät tenttimällä, joten yrittämiselle jää kyllä aikaa”, Hänninen kertoo. Kankkusenkin kauppatieteiden maisterin tutkinto on viittä vaille valmis.

”Sain tutkinnon tehtyä kolmeen ja puoleen vuoteen enkä edes paljon jou-tunut sykkimään. Opintopisteet ja hyvät arvosanatkin tulivat loppujen lopuksi

kohtuullisen pienellä effortilla”, hän myöntää.

Hänninen ja Kankkunen suorittivat tutkintoon kuuluvan työharjoittelun omassa yrityksessään ja pääsivät työ-harjoittelutuella mukavasti alkuun. He ovat sijoittaneet yritykseen myös pieniä määriä omaa rahaa. Yrittäjäksi ryhtymi-nen ei pelottanut kumpaakaan, olihan yrittäjän arki tullut tutuksi vanhempien työn kautta.

”Yrittämisen vapaus puhuttelee kyllä. Enää tästä ei tarvitsisi saada kuin palk-kaa”, Hänninen naurahtaa.

Hänninen ja Kankkunen haluavat edetä yritystoiminnassa pienin askelin. Jobiumin kanssa on kuitenkin tähdätty alusta asti kansainvälisille markkinoille. Kankkunen paljastaa haaveilevansa salaa kunnon exitistä eli yrityksen myymisestä isommalla rahalla parin vuoden jälkeen. ”Sitten voisi vähän aikaa nautiskella en-nen uusiin haasteisiin ryhtymistä.”

Työkalu työnhakuun

Kun kaksi kauppatieteiden opiskelijaa tapasi, tutustui ja alkoi ideoimaan, syntyi uuden sukupolven rekrytointi-startup Jo-bium. Erkka Hänninen ja Jonne Kankkunen pyrkivät ratkaise-maan työnhaun ongelmakohtia opintojensa ohella ja toivovat saavansa siitä tulevaisuudessa palkkaakin. – Maiju Pohjolainen, teksti & kuvat

”Hevosmiehen tietotoimisto on työnhaussa usein paras kanava.”Yrittämisen vapaus puhuttelee kyllä. Enää tästä ei tarvitsisi saada kuin palkkaa

Jonne Kankkunen (vas.) ja Erkka Hänninen pyörittävät Jobiumia Kuopion kampuksella sijaitsevan Kukkolan opiskelijatiloista käsin.

Uljas 3 | 22. 3. 2013 15

Kuopioon suunniteltiin vielä joku vuosi takaperin kampuskompleksia, jonka voisi nähdä kaupunkina kaupungin sisällä. Suunnitel-

mat olivat jo suhteellisen pitkällä, mutta ammattikorkeakoulu Savonian vetäyty-minen hankkeesta laittoi suunnitelmat tällä erää jäihin.

Kuopion suunnitelmien jäätymi-sestä huolimatta maamme kampuksia katsellaan uudesta kulmasta. Moottorina on nuoren yrityksen innolla Suomen yliopistokiinteistöt Oy (SYK), joka sai syntynsä kun yliopistoja pääomitettiin uuden yliopistolain myötä vuonna 2009. Yliopistorakennukset siirtyivät senaat-tikiinteistöiltä pääomaksi yliopistoille, ja SYK:ssä pääomistajana ovat maamme yliopistot Helsingin yliopistoa ja Aaltoa lukuun ottamatta. SYK:n kunnianhimoi-nen tavoite on olla Euroopan arvostetuin kampuskehittäjä vuoteen 2015 mennessä.

Kuopion kampuksella helmikuussa vieraillut yhtiön hankekehitysjohtaja Juha Uotila on aloittanut työnsä äsket-täin ja innostus uuteen työhön välittyy. Tällä hetkellä Uotila kiertää yhtiön osakasyliopistoja ja selvittää kampusten kehitystarpeita.

”Meillä on olemassa paljon visioita siitä, että millaisia tulevaisuuden kam-pukset voisivat olla ja mihin suuntaan ollaan menossa. Tämän hetken teemam-me on ”kampus koukuttaa”. Tavoite on, että kampuksista tulee vetovoimaisia keskuksia, joissa alkaa tapahtua pörinää. Pörinäkeskittymiä”, Uotila kertoo.

Pörinäkeskittymiä?”Se tarkoittaa, että kampuksilla alkaa

tapahtua ristiinpölytystä eli kampuksella on kokoajan elämää ja touhua. Tänne on saatava erilaisia liiketoimintoja ja asumis-ta”, Uotila tarkentaa.

SYK on vakaavarainen yritys 60 prosentin omavaraisuusasteella. Yhtiöllä

on noin miljardin tase sekä 1,1 miljoonaa huoneistoneliötä vuokrattavana ympäri maan. Elinvoimaisuuden luominen kam-puksille on osa yhtiön vakavaraisuuden ylläpitämistä. Tavoite on keksiä lisäarvoa yliopistojen rakennuksille. Katse on elin-keinoelämässä ja yrityksissä.

Esimerkkinä ajatuksesta on SYK:n pilottihanke Tampereella. Tampereen teknilliselle yliopistolle rakennetaan kampusareenaa, jota markkinoidaan tulevaisuuden tiedetavaratalona. Sen on tarkoitus valmistua vuonna 2015. Hank-keen sivuille kerrotaan näin:

”Tulevaisuuden kasvajille. Kampu-sareena on innovatiivinen yrityskeskus, joka sopii tutkimusintensiivisille yrityk-sille sekä uusien tekniikoiden, palvelui-den ja tuotteiden kehittäjille ja valmista-jille. Se on tiedetavaratalo, jossa yritys saa hyvin kattavasti palveluja perustarpeista hyvinkin erikoistuneeseen osaamiseen.”

Yliopiston osuus tilasta on suhteelli-sen pieni, mutta keskeinen.

”Siinä on yliopistolle pari kerrosta varattuna, joka toimii ikään kuin juurena siinä rakennuksessa. Siitä lähtee sitten niin sanottu toimistoblokki ylös eli pari kerrosta puhdasta toimistotilaa ja lisäksi semmoinen toimistohotelliosio, joka olisi kolme kerrosta”, Uotila kuvailee.

Firmat puolestaan jakavat suunnitel-missa tilan keskenään, eli yritykset eivät ole linnoittautuneet omien seiniensä sisään.

Keskustelua siitä, kuuluuko yliopisto-jen olla elinkeinoelämän palveluksessa, on käyty jo vuosia. SYK:n näkemyksessä

keskustelu on menneen talven lumia. Onko kyseessä elinkeinoelämän pysyvä asettuminen kampuksille.

”Tämä on konkreettinen kiila nyt siihen. Me näemme asian siten, että se on yliopistoillekin täysi lisäarvo, että ne pystyvät olemaan konkreettisesti liike-elämän kanssa tekemisissä”, Uotila kertoo.

”Yliopistot ovat täynnä hilavitkuttimia ja laitteita miljoonilla euroilla, ja kyllä ne vaan pitäisi ottaa hyötykäyttöön. Ne ovat vähällä käyttöasteella. Tämmöisen kautta niille saataisiin sitä lisäkäyttöä ja se olisi

myös eräänlaista business-toimintaa yliopistolle”, Uotila jatkaa.

Opiskelija asumisen ja palvelujen tuomisella kampukselle puolestaan syn-nytettäisiin Uotilan mukaan kampuksista ympäri vuorokauden toimivia keskuksia. Kaupunkeja kaupungissa.

”Ajatellaan, että sinä tule turistina Kuopioon ja mietit, että minähän menen kampukselle, koska siellä on ainakin sähinää. Kun semmoinen imago saadaan luotua, niin mitä se on muuta kuin veto-voimaa ja magneetteja. Koukuttavaa!”

Suomen yliopistokiinteistöjen hankekehitysjohtaja Juha Uotila puhuu paljon pörinästä. Hänen avaamissaan visioissa tulevaisuudessa kampukset pörisevät, aiheuttavat ristipöly-tystä ja koukuttavat. - Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

”Se on tiedetavaratalo, jos-sa yritys saa hyvin kattavas-ti palveluja perustarpeista hyvinkin erikoistuneeseen osaamiseen.

Suomen yliopistokiinteistöjen hankekehitysjohtaja Juha Uotila kiertää SYK:n osakaskam-puksia ja selvittää yliopistojen kampusten kehitystarpeita.

Tulevaisuuden kampusten villit visiot

16 Uljas 3 | 22. 3. 2013

Joukkorahoituksella Suomen kansalaiseksi

Kansalaisuuden hankkiminen voi olla Suo-messa asuvalle ulkomaalaiselle hyvä idea. Se vain saattaa olla vaikeaa jos sattuu olemaan esimerkiksi opiskelija, eikä kieriskele rahas-sa. Hopeasepäksi Tampereella opiskelevan chileläinen Javiera Marchant Aedo on ollut Suomessa 90-luvulta saakka. Hänen isänsä vietti kymmenen vuotta poliittisena vankina Chilessä, kunnes tuomio vaihdettiin maas-takarkotukseen ja tie vei Suomeen. Suomen kansalainen Javiera ei ole, eikä kansalaisuuden hakemisesta veloitettavaan 440 euron käsittely-maksuun ole oikein ollut varaa.

”Kun perustuloaloitteen nimien keruu

alkoi ja olisin halunnut allekirjoittaa, en voi-nutkaan, koska en ole kansalainen. Avauduin asiasta ja ystäväni kysyi, että entä jos järjestetään keräys kansalaisuuden hakemisen käsittely-maksua varten”, hän kertoo.

Keräys polkaistiin käyntiin Facebookissa. FB-tapahtumaan osallistuja sitoutui maksa-maan euron ja osallistujia tarvittiin niin ollen 440. Rahaa kertyi 457 euroa.

”Muutama halusi laittaa enemmän kuin sen euron. Täytin paperit ja menin poliisilaitok-selle, mutta kävi ilmi, että passini oli mennyt vanhaksi. Minun täytyy ensin hakea uusi passi Chilen suurlähetystöstä Helsingissä. Lisäksi

uuden passin mukana on haettava kokonaan uusi oleskelulupakortti, vaikka minulla on pysyvä oleskelulupa ja se on maahanmuuttovi-ranomaisilla tiedossa”, hän kuvailee.

Hän arvioi, että jos kansalaisuus myön-netään, kuten todennäköisesti käy, voisi hän olla Suomen kansalainen vuoden kuluttua tammikuussa. Sitten hän pääsisi äänestämään ja halutessaan asettumaan ehdolle eduskun-tavaaleihin. Kunnallisvaaleissa hän on jo ollut Vasemmiston ehdokkaana. Tampereella hän on myös maahanmuuttajaneuvoston jäsen.

”En koe olevani suomalainen. Ehkä tampe-relainen, mutta en suomalainen. Kansalaisuus on enemmänkin byrokraattinen luksuspa-peri. Ei tarvitsisi sietää paskamaista käytöstä lentokentillä. Jos on EU:n ulkopuolelta, on heti potentiaalinen terroristi.”

Keräyksiä säädellään laissa, mutta Aedon ke-räyksessä tämäkin huomioitiin. FB-tapahtuma ei ollut julkinen, joten juridisesti kyse oli vain siitä, että hän pyysi ystäviltään rahaa.

Suomen kansalaiseksi päästäkseen on kiivettävä byrokra-tiamuurin yli. Kansalaisuusarvonta maksaa 440 euroa. Ja-viera Marchant Aedo keräsi rahat joukkorahoituksella sosi-aalisessa mediassa.–Pasi Huttunen, teksti & Javiera Marchant Aedo, kuva.

Chileläinen Javiera Marchant Aedo keräsi jou-koistamalla kansalaisarvonta kustannukset.

Pyöräilyn lisääminen voi auttaa ilmastonmuu-toksen torjunnassa ja pienhiukkaspäästöjen vähentämisessä, mutta

lisäksi se säästää rahaa ja auttaa painonhallinnassa. Pyöräilyn edis-tämisen teema on kuplinut pinnan alla Joensuussa jo vuosia ja erilaisia pyöräilytapahtumia ja pyöränkor-jauspajoja on järjestetty monta. Kaupunginvaltuustoon edellisissä vaaleissa ponkaissut Alain Min-guet (vihr.) perusti myös Google Maps –karttapalveluun tietopankin Joensuun pyöräilypulmista.

Nyt Uljas yhdistää voimansa pyöräilyn edistämisaktiivien kanssa. Uljas kysyy -keskustelutilaisuudessa pureudutaan pyöräilyasioihin Keru-bin salissa 11. huhtikuuta kello 17.

”Joensuussa pyöräilyn osuus kaupunkiliikenteestä on Suomen

suurimpia. Tästä huolimatta pyöräi-lyä ei ole riittävällä tavalla huomioitu kaupunkisuunnittelussa, ja etenkin Joensuun keskusta-alueella pyö-räilyolosuhteissa on vielä paljon kehittämisen varaa”, tapahtuman järjestelyissä mukana oleva tutkija Juhana Venäläinen sanoo. Hän on myös Joensuun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja.

”Viime vuoden puolella Uljas teki jutun pyöräilypulmat -karttapalve-lusta, jossa vaalilupauksena oli viedä asioita eteenpäin. Tässä nyt kovasti yritetään”, Minguet toteaa.

Tilaisuuden tavoitteena on tarkastella pyöräilyn roolia kaupun-kiliikenteessä ja parantaa mahdolli-suuksia liikkua pyörällä.

”Täytyy osoittaa nykyisen liiken-nejärjestelmän puutteet ja ongelmat, osoittaa kanavat, joiden kautta ongelmiin puututaan sekä luoda

systeemi, jolla edistymistä seura-taan. Tavoite on, että vuoden päästä mummot eivät enää pelkää Kouluka-dun ylittämistä”, Minguet listaa.

Minguetin lisäksi tapahtumassa on puhumassa ainakin kaupun-gininsinööri Ari Varonen, joka on pyöräilyvuosi -hankkeen vastuulli-nen johtaja. Lisäksi paikalle saapuu oululainen pyöräilyn kehittäjä ja lii-kennesuunnittelun diplomi-insinöö-ri Pekka Tahkola, joka on tutkinut kaupunkipyöräilyn edistämisen mahdollisuuksia ja esteitä. Muut puhujat varmistuvat myöhemmin. Tapahtuman juontaa tuttuun tapaan Janne ”Rysky” Riiheläinen.

Tapahtuman järjestävät Joensuun polkijat, Savo-Karjalan luontopiiri ja Uljas. Yhteistyökumppaneita ovat Ravintola Kerubi sekä ”Kävely ja pyö-räily nousuun Joensuun seudulla” -hanke.

Samalla on tarkoitus mahdolli-suuksien mukaan kylvää siemeniä pyöräilyn edistämiseksi muissakin kampuskaupungeissa. Kuopiossakin liikehdintää on jo ollut.

Joukkoistamalla koottu Joen-suun pyöräilypulmat -kartta löytyy verkosta osoitteesta:

http://goo.gl/maps/z43uS

Pyöräily tekee hyvää, se on edullista ja luonto kiittää. Joensuussa pyöräilyn osuus kaupunkiliikenteestä on Suomen suurimpia, mutta olosuhteissa on paljon kehi-tettävää. Siispä kehitämme, Kerubissa 11. huhtikuuta - Pasi Huttunen, teksti & sxc.hu, kuva

Uljas kysy mahdollisuuksia ja tilaa pyöräilykulttuurille

kysyy

Lukijoiden ehdottamat pyöräilyveisut:

Cancer Bats - Black Metal BicycleJoe Dassin - La complainte de l’heure de pointe (A Paris à vélo)Kristiina Wheeler – Hymn For My Brand New Green BicycleEgotrippi – PolkupyörälauluTyrävyö - Ajetaan me tandemillaMúm – Slow BicycleQueen - Bicycle RaceLuka Bloom - Acoustic MotorbikeShonen Knife - Cycyling is funPink Floyd - BikeMaukka Perusjätkä - Ajan polkupyörääThe Sugarcubes - MotorcrashKapteeni Ä-ni - RullaanJuice Leskinen - Einarin polkupyöräGhoti Hook - My bikeThe Wallflowers - Angel on my bikeMadness - Riding on my bike

17Uljas 3 | 22. 3. 2013

18 Uljas 7 | 2. 10. 2012

”Ei auta vaikka olisi kuinka komeat vaatteet, jos iho on hirmu huonossa kunnossa.

Trendikäs nykymies ei pelkää näyttää hyvältä. Kaukana ovat ajat, jolloin miehen ainoa kosmetiikkapuolen hoito oli kou-rallinen Menneniä ympäri kehoa kerran viikossa saunan jälkeen. Ennemmin hän rasvasi koiransa polkuanturat kuin oman naamansa. Eikä hän ollut ihan väärässä.

”Ylihoitoa pitää välttää”, kertoo ihotautien ja allergologian erikoislää-käri Suvi Cajanus. ”Esimerkiksi aknen hoidossa alkuinnokkuus voi kostautua ihon ärsyyntymisellä, jolloin motivaatio pitkäkestoiseen hoitoon häviää. Kuiten-kin aknen paikallishoidon tulee jatkua vähintään vuoden verran, jotta hoitotu-lokset olisivat pysyviä. Jotkut tarvitsevat useiden vuosia estohoitoa, jotta hyvä tulos pysyisi”, Cajanus sanoo.

Hän kannattaa ihon luonnollista koh-telua: jos iho on ongelmaton, ei mitään erikoisaineita tarvita. Jos iho on vaikka talviaikaan selvästi kuiva, tarvitaan kos-teusvoidetta. Kosteutus on turhaa, jos iho on muuten kunnossa.

”Jos on akneoireita, apteekista löytyy eri ihotyypeille sopivia tuoteperheitä yleensä samoissa sarjoissa ja kukkaron mukaan niistä valitaan sopiva.

Erikseen täytyy mainita itsehoitotuot-teista bentsoyyliperoksidi, jota saa eri muodoissa ja joka on oikeasti tehokasta, jos ihon saa siihen totutettua. Tuleh-tuneeseen ja arpia jättävään tai pitkään jatkuneeseen akneen löytyy lääkäriltä apu.”

Miten iho säilyy hyvänä, jos rusinaa muistuttava iho pelottaa jo nyt?

”Rypyttömän vanhuuden visiosta haaveileva ei tupakoi ja vähentää tietoi-sesti kasvoille koko elinaikana tulevan UV-säteilyn kokonaismäärää suojaamalla erityisesti kasvojen ihoa auringolta jo nuoruusiässä. Muuta ei tarvita.

Koska ryppyjen ennaltaehkäisy on tällä menetelmällä varsin halpaa, on ymmärrettävää, ettei kosmetiikkateolli-suus tätä nuorille juuri mainosta. Tosin viime aikoina on kosteusvoiteisiin joskus ilmaantunut myös aurinkosuoja-aineita. Tavalliset aurinkovoiteet lienevät var-mempi valinta, niistäkin löytyy kaikille ihotyypeille sopivia”, Cajanus neuvoo.

Helmi Surakka, Joensuun Sokoksen kosmetiikkaosaston myyjä, miten nyky-miehet näyttävät suhtautuvan kosmetii-kan käyttöön?

”Erityisesti nuoret miehet käyvät tätä nykyä oma-aloitteisesti kosmetiik-kaostoksilla ja tietävät, mitä miehen iho tarvitsee. Koska heidän ihonsa on paksumpi ja rasvoittuu helpommin, tuotteet eivät ole ihan samanlaisia kuin naisilla. Vanhemmille herroille yleensä vaimot ostavat sitten kosmetiikkaa, enää ei mennä pelkällä saippuapesulinjalla”, Surakka sanoo.

Tuotteiden käyttötarkoitus menee ikäryhmittäin ja purnukoita alkaa löytyä miesten hyllyiltä enemmän, kun kol-menkymmenen rajapyykki on ylitetty. Sen ikäisiä miehiä kiinnostavat Surakan mukaan jo silmänympärysvoiteet ja iän merkkejä häivyttävät rasvat. Parikymppi-nen mies selviää vielä kasvojen puhdis-tuksella ja kosteutuksella, sillä nuoruus on hänen puolellaan.

”Muualla Suomessa osataan ehkä paremmin käyttää seerumeita ja muita talviajan lisätuotteita, joita iho kylmällä ilmalla tarvitsee. Meillä on siinä vielä opettelua.”

Surakan mukaan miehiä askarruttavat eniten tavalliset ihonhoidon rutiinit. Eri-tyisen paljon kiinnostaa tuotteiden suuri määrä: mikä sopii omalle iholle ja minkä näistä nyt itselle valitsee. Ekologisuus ja luonnollisten ainesosien käyttö ovat olleet kysyttyjä naisten kosmetiikassa. Tuotteen toimivuuden lisäksi on haluttu tietää, mitä se sisältää. Surakka ei näe miesten kosmetiikassa vastaavaa trendiä.

”Kysyntää tällaiselle on ollut hirmu

vähän. Enemmän se menee niin, että tyttöystävät kyselevät ja ostavat miehil-leen lahjaksi ekologisia tuotteita. Asiassa kaivataan selkeää rajanvetoa, sillä täysin sertifioituja kosmetiikkatuotteita ei ole paljon ja on hyvin hankalaa sanoa, mikä tuote olisi lähelle vaikka luomua.”

Surakan mielestä kukaan ei kiellä miehiä käyttämästä naisten luonnonkos-metiikkaa. Kaikki tuotteet eivät sitä paitsi tuoksu liioitellun naiselliselle.

Useimpien purkkien ainesosalistat eivät kerro maallikolle mitään, joten voi olla hankala tietää, mitkä aineet tutki-tusti toimivat ja mitkä saattavat toimia. Puhuvatko kosmetiikkamyyjät keskenään tällaisista asioista?

”Jokaisella on varmasti mielipiteensä tästä. Itse pyrin aina katsomaan, mil-lainen asiakkaan ihon kunto on ja mikä olisi siihen paras hoitotuote. Minulle jää parhaiten mieleen, mikä se hoidollinen lopputulos on. Luulen, että myös asiakas on pääasiassa kiinnostunut lopputulok-sesta ainesosien sijasta.”

Mikä merkitys ulkonäöllä on nykymie-helle ja missä asioissa se näkyy?

”Kyllä se on todella tärkeää. Se näkyy vähän kaikessa: vaatetuksessa ja miehet-kin ostavat tuoksuja sillä tavalla, että on arki- ja iltatuoksu erikseen. Ihonhoidosta se lähtee. Ei auta vaikka olisi kuinka ko-meat vaatteet, jos iho on hirmu huonossa kunnossa. Hyvä iho tuo varmasti hyvän mielen”, Surakka tuumii.

Voideltu miesErityisesti nuoret miehet käyttävät kosmetiikkaa ja tietävät siitä. Ihot ovat erilaisia: hitsaaja tarvitsee kasvoilleen eri-laista rasvaa kuin päätteen äärellä työtään naputtava. Par-haiten iho säilyy kuosissa, kun ei polta tupakkaa ja vältte-lee auringonvaloa. - Jussi Turunen, teksti & Joona Sipi, kuva

19Uljas 3 | 22. 3. 2013

Tanhu on pop!

Kulttuuri

Vuoden nuorisoseuraksi valittu Motora juhlii kevään aikana 45-vuotista taivaltaan. Kansantanssi ei ole pelkkä mummojen laji ja Motoran toiminnassa on mukana myös opiskelijoita. - Jenni Lintunen, teksi & kuva

VERIGREIPPI

UUDEN KANSAN TANSSI

Barbien nousu ja tuho

Punkhenkisesti lähes soittotaidotto-mat naiset Johanna Keinänen, Liisa Ruuskanen ja Anja Lappi-Hautamäki seisovat lavalla haarat auki ja esittävät yk-sinkertaisia laulujaan aivan kuin seisoisi-vat rakastamansa kumppanin edessä ensi kertaa alasti hääyönä, halvan hotellivalai-simen paljastaessa kehon epätäydellisyy-det ja silti he vain katsovat rakastettuaan, tai katsojaa, silmiin, ja viestivät eleil-lään, ”tässä minä olen, ihminen naisen nahkapuvussa, jaa tämä hetki kanssani”. Mielestäni näyttelijäntyö on onnistunut silloin kun roolin esittäjä on pantava oli rooli miten epäseksikäs hyvänsä.

Kuopiolaisen punk-bändi Verigreipin kolme keski-ikää lähestyvää ihmistä kertovat norminaisen elämästä - aviolii-

ton kuihtumisen, lapsen ikämurroksen ja naisen omien identiteettikriisien tu-kehduttamasta arjesta. Näytelmä auttaa katsojaa hahmottamaan millaista on olla vaiheessa, hukassa omalta elämältään ja tulevaisuudeltaan. Silti en, edes toisena naisena, ymmärrä kuitenkaan näytelmän naiseuden ongelmia. Voiko se vanhene-minen olla oikeasti noin raskasta? Kuka on tuo tarinan keskinkertainen, ulkokuo-ren menettänyt, luhistunut perheenäiti, joka janoaa omaa tilaa, mutta ei osaa käyttää sitä?

Ahdistavinta on katsoa valkokankaalla jonkin ääliö-Kenin väkisinotettua Bar-bien persepanoa. Esityksen miesroolit tulivat seuraavana yönä uniini, jossa yri-tin pelastaa koko yhteisön naisia miesten

manipuloivalta vallankäytöltä, hakkailin noita Ken-tyyppejä supervoimillani, mutta heikentyneet naiset eivät kyenneet pelastamaan itseään, heräsin tuskaisena. Muu Vaara puhuttelee myös ekologisilla dystopioillaan, joskin kauhukuvat ovat niin kuluneita, etten kykene enää tunte-maan kiehuvaa kattilaa ympärilläni.

Nautin käsikirjoituksen hersyvästä ja härskiintyneestä huumorista, mutta paikoitellen teksti on liian lakovaa – mummon monologi kaikessa kiinnosta-vuudessaan puuduttaa sekä mummon, lapsen että koko yleisön. Tosin kyseinen iltasatu taitaa olla mittavuudessaan myös itseironinen.

Ida Jokinen ja Henna Liiri tanssivat kansantanssia Motoran Livakat-ryhmässä, joka koostuu 19-28 -vuotiaista tanssijoista.

”Livakat on ehdottomasti posi-tiivinen akkalauma,” Henna naurahtaa.

Livakoiden naisvaltaisuudesta huoli-matta Motoran toiminnassa on mukana myös poikia.

”Aluksi pojilla on oma ryhmänsä, jossa saa tehdä omia juttuja ja sitten koulu-ikäisinä pojat laitetaan tyttöjen kanssa tanssimaan”, Henna kertoo. ”Meillä on myös miesohjaajia,” Ida lisää.

Henna alotti kansantanssiharrastuk-sen Lappeenrannassa seitsemän vuotiaa-na ja on jatkanut sitä aina siitä asti. Ida on kotoisin Orimattilasta, jossa hän aloitti kansantanssin myös seitsemän vuoti-aana. Ida muutti kolme vuotta sitten Joensuuhun opiskelemaan kirjallisuutta. Molemmille Motora oli tuttu jo ennen muuttoa Joensuuhun.

”Jokaisessa maakunnassa on joku ryhmä, joka on tunnettu. Minä ainakin jo pienenä tiesin mikä on Motora”, Ida kertoo.

Hennalle Motora oli jopa yksi puoltava

tekijä päätökseen hakea Joensuuhun opiskelemaan. ”Sinä keväänä, kun hain tänne niin kysyin Lehikoisen Marilta, joka on Motoran toiminnanohjaaja, että onko minulle paikkaa jos pääsen Joen-suuhun. Mari vastasi, että ihan varmasti on paikka ja sillä tiellä minä edelleen olen.” Kansantanssin kautta Henna kertoo saaneensa elämäänsä läheisiä ihmisiä sekä ammatin. Henna valmistui 2010 kulttuurintutkimuksen koulu-tusohjelmasta perinteentutkimuksen maisteriksi ja tällä hetkellä hän työsken-telee Nuorisoseuroilla Pohjois-Karjalan toiminnanjohtajana.

Kansantanssi on päässyt yli ”mummojen harrastus” -ennakkoluulosta ja Idan mukaan stereotypiat liittyvät lähinnä sanaan tanhu. ”Kansantanssipiireissä tanhu on harrastuksen lempinimi mutta ulkopuoliset voivat viitata tanhulla sellaseen hupsuttelu humppaan.” ”Kan-santanssi piireissä tanhu on pop, mutta sitä sanaa voidaan käyttää myös väärässä merkityksessä,” Henna myöntää. Ida ja Henna eivät ole murroiän karikoiden jälkeen törmänneet kansantanssiin

liittyviin ennakkoluuloihin.”Nykyisin voin ylpeänä kertoa tanssivani Motorassa ja se aiheuttaa lähinnä kateutta muissa,” Henna lisää.

Motora valittiin vuoden nuorisoseu-raksi sunnuntaina 17. maaliskuuta Ylöjär-vellä valtakunnallisessa Nuorisoseura-päivän juhlassa. Valinnan perusteina oli aktiivinen toiminta yhteisten asioiden hoidossa sekä lasten ja nuorten suuri määrä jäsenistössä. ”Saattoi se juhlavuo-

sikin vaikuttaa,” Henna toteaa.

Motora järjestää juhlakonsertteja 45-vuo-tisen taipaleensa kunniaksi huhtikuun lopulla Carelia-salissa. Konsertti on käsi-kirjoitettu kokonaisuus, jossa kulkuripoi-ka kiertää pohjois-karjalaisissa kylissä ja jokaisessa kylässä tanssitaan.

Kaikki 11 tanssiryhmää osallistuvat esitykseen yhdessä Motoran Rälläkkä yhtyeen kanssa.

Minnan päivät -festivaali toi ensi-iltaan keski-ikäisen naisen murenevan elämäntarinan kaikessa karmeudessaan. Viih-dyttävä, julkean mustansävyinen komedia, Juha Hurmeen ohjaama ja tanssiteatteri Minimin perustajien Muu Vaara nähdään Sotkulla huhtikuun alkupuolelle asti. – Reeta Kan-kaapää, teksti

Kuoro rokkaa Kuopiossa ja Joensuussa Ida Jokinen ja Henna Liiri ovat kokeneita kansantanssin taitajia.

20 Uljas 3 | 22. 3. 2013

Poimintoja

Hakukonetulva yhteen kasaan

Talent Show in Kuopio

Opetus verkkoon ja metsään

Naisen kivinen tie

Jos saat kiksejä hakukoneista, niin tässä on SE verkkosivu: www.hakukoneet.fi. Sivu on Seppo Honkasen, Aviisin entisen päätoimittajan, nykyisen Suomen museoliiton viestintäpäällikön projekti, johon on yhdelle sivulle koot-tu mielikuvituksellinen kokoelma erilaisia hakukoneita. Sieltä löytyy karttahakua, tieteellistä hakua, uutishakuja, elokuvahakua ja runsaasti muuta. Visuaalinen ilme on luotaantyöntävä, mutta konsepti tehokas. Enää ei tarvitse tuhlata aikaansa sopivan hakukoneen metsästämiseen kun Google ei riitä.

Kuopios’ International Students’ Association ESN KISA arranges talent show foreign students on 23th of march. The occasion is part of the European Action Week Against Racism and it is held in Lukema at the Student Union.

The idea is simple: every country representatives who are willing to take part, are up to prepare a show or perfor-mance based on their culture and personal skills, and pre-sent it to the audience. The perfomance could be anything on your own wish, from dance performances, stand-up comedy, singing, reciting, and so on, of a time no longer than 15min. The event is free of charge. More information: facebook.com/events/126090360907347/

Metsä valjastetaan oppimisympäristöksi kun Openmetsä-portaali julkistetaan 25. maaliskuuta Savonlinnan kam-puksella. Portaalin taustalla on Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osas-ton Metsä oppimisympäristönä –hanke, jossa opettajan-koulutus tekee yhteistyötä metsäpuolen asiantuntijoiden, metsäntutkimuksen sekä metsämuseo Luston kanssa.”Portaalin tavoitteena on laajentaa oppimisympäristöä luokkahuoneen ulkopuolisilla virtuaalisilla sisällöillä ja fyysisillä ympäristöillä. Yhteisöllistä oppimista voidaan kehittää asiantuntijoiden avulla”, portaalista kerrotaan.

Seitsemän kylkiluuta saa lisäesityksiä Joensuussa. Teatteri Sataman Seitsemän kylkiluuta on esitys naiseksi kasva-misesta ja oman kivisen tien kulkemisesta sekä kaiken parantavasta ystävyydestä. ”Esityksessä paljastetaan se, mistä tytöt todellisuudessa on tehty”, tekijät lupaavat. Teoksen on ohjannut Ulla Lehmusoksa ja liikeilmaisusta vastaa Miiamaija Mäntylä. Musiikit on sovittanut Tanja Matilainen. Tyttöinä nähdään Olga Kilpiäinen, Jenna Korpela, Tiina Vaskonen, Sara Lammi, Aino Seppä, Pihla Vartiainen ja Pilvi Pasanen. Esitykset Teatteri Sa-taman tiloissa vanhassa asemaravintolan talossa (Itäranta 12) 26. ja 27. maaliskuuta kello 19.

RAI! -kamppeet kaipaavat suunnitteluaSuunnittelukilpailu RAI!-tuotteiden grafiikastaItä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta järjestää opiskeli-joille suunnittelukilpailun, jossa etsitään ulkoasua RAI!-tuotteille. Tuotteisiin kuuluvat miesten ja naisten t-paita, pinssi sekä kangaskassi.

Suunnittelukilpailuun voivat osallistua kaikki ISYY:n jäsenet. Voittajalle on luvassa 100 euron lahjakortti sekä mainetta ja kunniaa RAI!-brändin ilmeen luojana. Kilpai-luaika on 11.3.−3.4. Voittaja valitaan huhtikuun loppuun mennessä.Lisätietoa: www.isyy.fi

Claybay Skeleguins

Rock

Humulogia

Savilahden omaa lätkäremmiä Claybay Skeleguinsia pyöritettiin kuin tuulivoimamyllyyn sidottua jala-tonta karitsaa historiansa ensimmäisessä harjoitus-ottelussaan. Akateemikot kävivät 15. maaliskuuta taistoon, jo nimeltään pahaa enteilevän joukkion, Kuopion kallio- ja maarakentajien tyhy-porukan kanssa. Rakentajat murskasivat Skelet kuin kaatuva kallioseinä 8-2.

Ensimmäinen erä luonnosteli jo ensi hetkestä tulevaa kauhua.

”Kaaos oli kauhia. Pyöritys oli kovaa ja käytännös-sä peli meni siihen, että ensimmäinen erä keskityt-tiin kilpikonnapuolustukseen oman maalin ympä-rille”, joukkueen toisen ketjun oikea pakki Jarkko Laine kertoo.

Kaikesta huolimatta Skelet saivat yhden maalin ja ensimmäinen erä päättyi 4-1. Toisessa erässä joukkue sai jo hieman pelitemmosta kiinni ja pelattua hetkit-täin joukkueena.

Rökäletappio ei saanut joukkuetta harkitsemaan hanskojen naulaan laittamista.

”Päinvastoin. Treeniä kovemmaksi ja nyt ovat heikkoudet tiedossa, joten nyt tiedetään mihin

keskittyä. Otettiin muun muassa neljä jäähyä vääristä vaihdoista”, Laine päivittelee.

Claybay Skeleguins on viime syksynä perustettu Kuopion kampuksen oma jääkiekkojoukkue. Vahva-na perusteena rekrytoinnille on aikaisempi kokemat-tomuus ja koulutraumat jääkiekon saralla.

Seuraavan kerran Skelet ottelevat jo 26. maalis-kuuta YIT:n porukkaa vastaan.

Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

Edesmenneen Joensuun yliopiston viriilinä tempoi-leva kuoro heittää sivistyksen ja elitismin nurkkaan ja palaa populaarimusiikin äärelle. Kattorakenteiden luvataan natisevan liitoksissaan. Vuonna 2011 alkanut projekti pitää sisällään pohjoiskarjalaisten pop- ja rock-yhtyeiden musiikkia a cappella –muodossa.

”Haasteelliset rytmit, monimutkaiset melodiat sekä tarvittava asenne syntyivät pikkuhiljaa yhdessä puurtaen”, kuoronjohtaja Helena Hulmi kuvailee hyppyään kauas mukavuusalueeltaan.

Konsertissa kuullaan musiikkia yhtyeiltä 51 Koodia, Happoradio, Ismo Alanko Säätiö, Neljä Ruusua, Nightwish ja Stella. Projektin jatkoksi ehdotamme, että haltuun otetaan vielä helmiä ainakin sellaisilta seudun orkestereilta kuin Kumikameli, Ukkosmaine, Eläin, Heko ja Hurjat Pojat, Insomnium sekä Cult of

Endtime. Sitten oltaisiin ytimessä.Joensuun yliopiston kuoro rokkaa Kuopiossa 3.4

kello 19 Snellmanian juhlasalissa ja Joensuussa 7.4. kello 16 Carelia-salissa.

Kahdeksas Humu-Klubi tuo Kuopioon arvostelume-nestystä debyyttilevyllään rohmunneen New Garden Orchestran. NGO:n musiikin pääpaino on melodises-sa ja polyfonisessa ilmaisussa, jota rikastavat vapaan jazzin tyylikeinot ja vaikutteet maailman rytmi- sekä juurimusiikista.

Illan Ravintola Sampossa aloittaa musiikkiakier-toteiltä tarjoileva kitaraduo Detour 33. Bändi on uusi, mutta maalarit eivät. Music noiria tarjoilevan yhtyeen taustalla ovat kitaristit Markus Väisäsen ja Juuso Kol-ho, joiden valööraava sävytys valloittaa mielen maise-millaan. Yhtye aloittaa debyyttinsä äänitykset keväällä 2013 musiikkilegenda Atte Blomin johdolla. Markus Väisänen tunnetaan ennen kaikkea folk-jazz yhtyeestä Taipale sekä J!Kumpulaisen Veijari porukoista.

New Garden Orchestran jazz puolestaan leijailee kevyesti maanosasta toiseen. Matkalla pysähdytään niin kiinalaisissa maisemissa kuin Prahalaisessa tupakkakioskissa osoitteessa Kubelikova 39. New Gar-den Orchestra on lisäksi balkanilaisia rytmejä, 40-50 –lukujen sumuisia film noir –tunnelmia sekä helposti lähestyttävää avantgardea. Kappaleiden sävellyksistä

vastaa kuopiolaislähtöinen Otto Eskelinen, joka johdattaa rykmenttinsä nyt ensi kertaa kotikaupun-kiinsa. Kokoonpanon jäsenet ovat maamme eturivin muusikoita ja tuttuja esimerkiksi Suomea London Jazz festivaalilla edustaneesta Black Motorista sekä Astro Can Caravanista.

Listätietoa: facebook.com/humuklubi

Humu-klubi #8 Sampossa 5. huhtikuuta alk. klo 20.30. Vapaa pääsy.

Rökäletappio ei Skelejä lannista

Kuoro rokkaa Kuopiossa ja Joensuussa

Humu-Klubi #8: NGO & Detour 33

New Garden Orchestran debyyttilevy sai kriitikoilta housut kostumaan.

21Uljas 3 | 22. 3. 2013

22 Uljas 3 | 22. 3. 2013

Hiipimistä, miekkoja ja salaisuuksia

Maaliskuu. Kylmänä iltana päädyin Kuo-piolaisen kou-lun saliin. Sa-lissa on haudan hiljaista, vaikka

paikka on täynnä ihmisiä. Olen saapunut salaperäisten, harvasanaisten, tummiin pukeutuneiden ninjojen joukkoon.

Tilaisuus on harvinainen, sillä nämä ninjat eivät mielellään julkisuuteen suos-tu, eikä ulkopuolisilla ole harjoituksiin mitään asiaa. Jännitys tulevasta on käsin kosketeltavaa, koska tarvitsen vielä mes-tari ninjan hyväksynnän haastattelulleni.

Mestari antaa luvan haastatella kolmea ninja-oppilasta, Teemua, Lauraa ja Heidiä, ja kysyn heiltä ensimmäisen asi-an mikä mieleeni tulee. Mikä olisi paras tapa salamurhata uhri. ”Myrkky” kuului kuin yhdestä suusta. Myrkkyoppia, johon kuuluu muun muassa myrkkyjen tunnis-taminen, opetetaan ninjakoulussa, mutta vasta korkeammilla vyöasteilla.

Kuopiolainen Tanjian Ry opettaa Akai-ninjutsua, joka on vain yksi ninjutsun tyylisuunnista. Harjoituksissa käydään läpi potkuja, lyöntejä, torjuntaa, hiipimis-tä ja asetekniikkaa. Harjoitusten sisältö riippuu harrastajan vyön väristä. Tark-kaan kuvaukseen harjoitusten sisällöstä mestari ei antanut lupaa.

Onnekseni harjoituksissa käytiin juuri läpi aseellista tekniikkaa, joten näin ninjojen suosimia aseita ja miten niitä käytetään.

Aseita on monenlaisia, joita on esimerkiksi katana eli perinteinen

ninjamiekka, heittotähti, puhallusputki sekä erilaiset puukot. Monet aseet ovat lähtöisin maataloustyövälineistä. Harjoi-tuksissa käydään tekniikkaa läpi jokaisen aseen kanssa, joten kenenkään ei tarvitse valita yhtä tiettyä asetta johon haluaa erikoistua.

Parhaaksi aseeksi Teemu valitsi sain. Syy miksi hän valitsi juuri tämän aseen, on yksinkertaisesti käytännöllisyys. Sillä on helppo torjua, ja sen käyttötarkoitus on lyödä kehon isoimpiin lihaksiin.

”Yleisestä harhakäsityksestä poiketen sai ei ole pistin, vaan enemmänkin pamp-pumainen ase”, Teemu tarkentaa.

Sai on kolmipiikkinen lyömä ase, jonka 90-luvulla animaatiosarja Turtlesia seurannet voivat muistaa Rafaellon, tai Marvelin Daredevil-elokuvassa vierail-leen Elektran käyttäneen. Laura puoles-taan valitsi lempiaseekseen puhallusput-ken ja ketjumaisen kusarifundon, kun Heidin valinta on raptorin kynsi, joka on koko sormen peittävä kynsimäinen sor-mus, jossa on terä rystysen kohdalla.

Yleinen harhakäsitys on, että ninjutsu merkitsisi jotain yksittäistä homogeenis-tä kokonaisuutta, ”lajia”. Tosiasiassa sana on yleinen termi, joka kuvaa tietynlaisia taitoja.

Myös assasiinin aseista vaarallisinta, hil-jaa liikkumista harjoitellaan ninjaopissa. Hiipimistä harjoitellaan sisätiloissa, mut-ta myös maastossa, jossa saa käsityksen asian vaikeudesta mahdollisten oksien ja lehtien takia.

Arkielämässä ninjataidoista on hyötyä Lauran mukaan hiljaisesti kotiin pääse-misessä myöhäisiksi venyneiden iltojen

jälkeen, sekä väkijoukkoihin piiloutumi-nen esimerkiksi ex-seurustelukumppa-neilta.

”Harrastuksen puitteissa myös kunto kasvaa, jonka seurauksena säilykepurkit on helpompi avata”, Heidi lisää.

Ninjutsu on sananmukaisesti kestä-vyyden, sitkeyden, kärsivällisyyden tai sa-lassa pysymisen taito, ja se on perinteis-ten japanilaisten taistelutaitojen muoto. Ninjutsulle ominaista on viekkauden käyttö, vastustajan välttely ja konfliktien ennalta suunnittelu suoran voimankäy-tön sijaan.

Toimituksessa mietimme miten var-mistetaan ninjahupun pysyminen pois silmiltä kriittisellä hetkellä. Harrastajien vastaus oli yksimielinen ja yksinker-tainen: ”Se ei valahda silmille kunhan sen tekee kunnolla.” Jos huppu jostain syystä tappelutilanteessa sattuu silmille tippumaan, on Teemun mukaan seu-rauksena varma kuolema. Laura ja Heidi puolestaan miettivät, että jos ninja näkee pimeässä vaistonsa avulla, niin miksei myös silmät peitettynäkin.

Erivärisiä vöitä on Akai-ninjutsussa 9 erilaista. Vyön väri kertoo harrastajan arvon. Värijärjestys on: valkoinen, keltai-nen, oranssi, vihreä, sininen, ruskea, pu-nainen, musta, johon voi saada 10 dania, sekä purppura, joka on korkein mahdol-linen vyö-arvo. Tanjian Ry:n mestarilla Petri Kuuselalla on kyseinen purppura vyö, jonka ansaitsemiseen hänellä on mennyt yli 30 vuotta.

Lempi ninja elokuvaa kysyessä Laura kertoi henkilökohtaiseksi suosikikseen piirrosanimaatio Kun fu pandan ja Heidi taas Quentin Tarantinon ohjaaman Kill Bill vol.1. Teemu ei osannut sanoa hyvää ninja elokuvaa, mutta totesi yhdeksi todella huonoksi leffaksi kasaritoiminta Enter the ninjan.

Ninjan asu on melko samanlainen kuin karate-asu, mutta toisin kuin karatessa, ninjan asu on tunnetusti musta kuin yö. Lisäksi ninjoilla on tossut eli tabit, joissa ukkovarvas erottuu muista varpaista. Ninjahuppua ei käytetä harjoitteluissa, vaan julkisissa lajiesittelytilaisuuksissa ja harrastusleireillä.

Lähdin kotia kohti lähes yhtä tietämättö-mänä ninjoista kuin olin saapuessanikin. Tuntuu, että tämä oli vain pinta raapaisu tästä salaperäisestä lajista. Ninjat eivät kerro salaisuuksiaan. He näyttävät ne niille harvoille jotka uskaltavat katsoa.

Harrastus sisältää aseellisen tekniikan har-joittamista. Ninjakokelaat Heidi (vas.) ja Laura (oik.) esittelivät omat lempi aseensa.

Ninjailusta kiinnostuneet:

Kaksi ensimmäistä harjoittelukertaa ilmaisetVuoden harrastusmaksu on 60 euroaLisätietoa voi kysellä Tanjian Ry:n sähköpos-tista: [email protected]

” Harrastuksen puitteissa myös kunto kasvaa, jonka seurauksena säilykepurkit on helpompi avata .

Jännitys ja pelko olivat tukevasti läsnä Kuopiolaisen koulun salissa, kun kävin seuraamassa salaperäisiä ja kuolettavia ninjoja - Niko Satuvaara, teksti & kuva

23Uljas 3 | 22. 3. 2013

Arviot

Äitiys ja siihen liittyvät yksi-tyiset valinnat eivät koskaan ole pelkästään yksityisiä, sillä

niillä on kauaskantoisia vaikutuksia työelämään ja naisten toimeentu-loon. Anu Silfverberg tarkastelee äitiyttä ja siihen liittyviä odotuksia omakohtaisesti kirjassaan Äitikortti – kirjoituksia lisääntymisestä.

Kirjassaan Silfverberg jatkaa sen osoittamista, että henkilökohtainen on poliittista ja päinvastoin. Ei ole ihan sama, kuka niitä lapsia hoitaa ja milloin. Äidit jäävät työelämässä jälkeen, koska ”on meidän perheen valinta”, että vain mies käy töissä. Naisvaltaiset alat joutuvat maksa-maan suurimman osan vanhemmuu-den kuluista ja sukupuolten väliset

palkkaerot säilyvät ennallaan.Silfverbergin mukaan äitikorttia

käyttävät äidit lapsista puhuessaan, ja sillä hiljennetään lapsettomien kannanotot. Näin sanotaan, kun halutaan lopettaa järkevä keskustelu tykkänään: ”Sitten kun sinulla on lapsia...”. Silfverbergiä kaihertaa, että lapsien hoidosta on tullut toisiaan mammoiksi kutsuvien, kotoilua ja kiintymysvanhemmuutta harrastavien eliittiäitien keskus-telunaihe. Hänelle imettäminen on feministinen kysymys, sillä se aiheuttaa miehen ja naisen elinpiiri-en erkanemista.

Hyvinvoivat, keskiluokkaiset naiset tekevät äitiydestään projektin ja kaikenkattavan maailmankuvan,

Vanhemmuus

Äidinmaito on juomista poliittisin

Marian Sairaala on erinomainen levy, joka pakotti minut tykästymään itseensä. Kuunte-lukertojen myötä kappaleet käänsivät minut vääjämättömästi puolelleen. Jätkäjätkät jatkavat eteenpäin hyväksi todetulla linjallaan sekoitellen mukavasti kansan syvien rivien musiikkityylejä, lopputulos on melkolailla määritelmä modernille kansanmusiikille: huuliharput, haitarit, dubibassot, takapotkut. Tässä on paljon mistä pitää, lopputulos on kuin itäeurooppaisen festarin jatkoilla, kun räppärit ja reggeamuusikot alkavat jamittaa paikallisen balalaikkaorkesterin kanssa.Mutta myös eteenpäin on menty. Itselleni ko-lahtaa todella mukavasti tästä hyvänä esimerk-kinä toimiva ”Saan mä elää?!”, joka menee jo ihan täysin skeittipunkin puolelle. Muutenkin mukaan on tullut punkrokahtavaa vääntöä, jota kuuntelisi ihan kokonaisen vinyylin verran hyvin mielellään. Siinä missä levyn parasta an-tia ovat edellä mainitun lisäksi myös selkeästi smoothimmat omakohtaiset biisit ”Rakkaus yli rajojen”, ”Levon Helmi” ja jopa ”Irti äidin helmasta”, niin suurimmat notkahdukset tulevat yhteiskunnallista (tms.) paatosta sisäl-tävissä biiseissä, jotka tuntuivat myös kuluvan nopeimmin kuuntelussa.

Kaiken kaikkiaan levy on erinomainen: 9.Ilmari Kavén, teksti

JätkäJätkät

Marian Sairaala

Järkevät, koulutetut nykynaiset ovat unohtaneet ihanteensa ja rakentavat valinnoillaan sekä toimin-nallaan 50-lukulaista äitikulttia, väittää toimitta-ja-kirjailija Anu Silfverberg uudessa kirjassaan Äiti-kortti. - Jussi Turunen, teksti

johon kuuluvat ekovanhemmuus, liinailu, ja imettäminen koko ajan, mieluiten siihen asti kunnes lapsi on neljävuotias.

Lastenhoitovälineet voidaan jakaa teknisiin länsimaalaisiin, ja luon-nollisiin afrikkalaisiin. Länsimaisen kantorepun uskotaan rasittavan vau-vaa. Afrikkalainen liina taas on ihanan luonnollinen ja siten paras vaihtoehto vauvan kuljetukseen. Äitikortti on henkilökohtainen teos ja Silfverberg antaa oman äänensä kuu-lua. Hän ei halua olla se äiti, joka viskaa äitikortin pöytään. Hän on kuitenkin se kirjoittaja, joka teoksessaan moittii muiden valintoja ja väittää, etteivät ne ole valintoja lainkaan. Eniten Silfver-bergiä ärsyttää, että muut väittävät olevansa oikeassa ja eivät ole kriittisiä valintojensa suhteen. Hän on kriittinen ja hänen kirjoitustyyliään on helppo seurata, mutta onnekseen hän ei väitä samalla olevansa oikeassa.

Anu Silfverberg: Äitikortti (2013). Teos. 249 s.

KTM-tutkinto pääaineena taloustiede

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTONKAUPPAKORKEAKOULUJYVÄSKYLÄ UNIVERSITY SCHOOL OF

BUSINESS AND ECONOMICS

Tule opiskelemaan Jyväskylän yliopiston kauppakorkea kouluun KTM-tutkinto pääaineena taloustiede.

Meillä voit halutessasi valita joko makrotalous ja rahoitus- tai työmarkkinat ja aluetaloudet -suuntautumisvaihtoehdon.

Tarkemmat tiedot:https://www.jyu.fi/jsbe/opiskelu/maisteriopinnot

Punkia ja billyä laajasti yhdistävä Joensuun oma Re-lentless on julkaissut kolman-nen pitkäsoittonsa Dropout! Eri-koistoimittaja Pulkkanen tarttui haasteeseen ja haastatteli yhty-een laulaja-kitaristi Janne Tans-kasta ja basisti Sami Eskmania.- Pertti Pulkkanen, teksti

Relentless julkaisi uuden pitkäsoiton

24 Uljas 3 | 22. 3. 2013

Tiedottaa:

Kaikki kampukset:ISYY:n Joensuun ja Kuopion kampustoimistot ovat poikkeuksellisesti auki ke 27.3. klo 10−15 ja suljettuina pääsiäisloman ajan 28.3.−3.4. Savon-linnan kampustoimisto on suljettu 18.3.–25.3. ja 28.3.−2.4.

Joensuu: Ma 8.4. klo 16.15 SOPO-kokous Suvaksella (Suvantokatu 6), jonka jälkeen saunallinen hengailuilta klo 18−22.

Kuopio:Sat 23.3. ESN KISA Talent Show at Lukema at 6 pm

Ti 26.3. klo 18.30 Nuotin vieressä -orkesterin vuosikokous Snellmanian suuressa luentosalissa (SL)

Ma 8.4. Savo-Karjalan lipunmyynti alkaa ISYY:n toimistolla klo 10.00.

La 13.4. Extreme run Tahkolla. Lisätietoja: www.extremerun.fi

Savonlinna:La 23.3. ISYY:n edustajiston kokous Savonlinnassa

Ti 26.3. MUNAN metsästys (ainejärjestöt) koko päivän ja Pedaryn MUNA-bingo klo 13.45−14.15, 2. krs. sohvilla

Ti 9.4. Hienostositsit Siniveriset Ainosalissa klo 18−23

Pe−la 12.−13.4. Talvirieha Maarianvaarassa (Järjestäjinä Savonlinnan kam-puksen ainejärjestöt ja MAMK:in opiskelijakunta)

Ke 10.4. YTHS-terveystyöryhmän järjestämä tapahtuma Huumoria ja naurua arkeen – kevään piristys - Naurujooga klo 19 Normaalikoulun juhlasalissa, opiskelija Henriikka Puolitaival

Ti 16.4. Haalarintuunaus Talvisalonkadun kerhohuoneella (Talvisalonkatu 27, B-rappu)

Ke 17.4. YTHS terveystyöryhmän järjestämä tapahtuma Huumoria ja naurua arkeen – kevään piristys- Lääkäri Taimi Lehtilän luento ”Huumorikortti – elämän valttikorttien jokeri” klo 15, auditorio A118

Ke 17.4. Allergiapäivä-tempaus klo 11–14 päärakennuksen 2. krs. aulassa, YTHS:n vastaava hoitaja Paula Vilpponen

Luovuuden lähteillä – 60 vuotta opettajankoulutusta Savonlinnassa. Juhlaviikko 20.4.−26.4.2013 koostuu useista tapahtumista, näyttelyistä sekä sävellys- ja sanoituskilpailusta.

Aukioloajat Joensuu ja Kuopio:ma, ti 10–15ke suljettuto 10–15pe 10–13

Muutos aukioloaikaan: Kuopion ja Joensuun toimistot ovat auki 27.3. klo 10−15 ja suljettuina 28.3.−3.4.

Aukioloajat Savonlinna:ma – to 10–14pe 10−13

Muutos aukioloaikaan: Savonlinnan toimisto on suljettu 18.3.–25.3. sekä 28.3.−2.4.

johon kuuluvat ekovanhemmuus, liinailu, ja imettäminen koko ajan, mieluiten siihen asti kunnes lapsi on neljävuotias.

Lastenhoitovälineet voidaan jakaa teknisiin länsimaalaisiin, ja luon-nollisiin afrikkalaisiin. Länsimaisen kantorepun uskotaan rasittavan vau-vaa. Afrikkalainen liina taas on ihanan luonnollinen ja siten paras vaihtoehto vauvan kuljetukseen. Äitikortti on henkilökohtainen teos ja Silfverberg antaa oman äänensä kuu-lua. Hän ei halua olla se äiti, joka viskaa äitikortin pöytään. Hän on kuitenkin se kirjoittaja, joka teoksessaan moittii muiden valintoja ja väittää, etteivät ne ole valintoja lainkaan. Eniten Silfver-bergiä ärsyttää, että muut väittävät olevansa oikeassa ja eivät ole kriittisiä valintojensa suhteen. Hän on kriittinen ja hänen kirjoitustyyliään on helppo seurata, mutta onnekseen hän ei väitä samalla olevansa oikeassa.

Anu Silfverberg: Äitikortti (2013). Teos. 249 s.

KTM-tutkinto pääaineena taloustiede

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTONKAUPPAKORKEAKOULUJYVÄSKYLÄ UNIVERSITY SCHOOL OF

BUSINESS AND ECONOMICS

Tule opiskelemaan Jyväskylän yliopiston kauppakorkea kouluun KTM-tutkinto pääaineena taloustiede.

Meillä voit halutessasi valita joko makrotalous ja rahoitus- tai työmarkkinat ja aluetaloudet -suuntautumisvaihtoehdon.

Tarkemmat tiedot:https://www.jyu.fi/jsbe/opiskelu/maisteriopinnot

Tiivistäkää Relentlessin viime vuoden kuu-lumiset?Viime kesänä pääsimme soittamaan kol-mella isolla festarilla Suomessa, kävimme Venäjällä pistäytymässä ja äänitimme uuden levyn. Meillä oli myös mahdollisuus lähteä käymään Baltiassa elokuussa, mutta se täytyi peruuttaa, koska muuten levyn ääni-tysaikataulut olisivat venyneet liian pahasti. Toukokuussa julkaisimme coverin Marko Haaviston Paha Vaanii kappaleesta ja se sai huomiota paljon enemmän kuin osasimme kuvitella

Kommentit Venäjän rundista ja keikoista kotimaan festivaaleilla?Janne:” Oltiin Provinssissa perjantaina koko festarin ensimmäinen bändi. Silti, paikalla oli pari sataa ihmistä. Se oli erittäin hienoa! Provinssin keikan jälkeen mietittiin, että jotain spessua muille festarikeikoille on kehiteltävä. Soittotatsi oli huipussaan ja aateltiin, että kotikentälle Ilosaarirockiin täytyy saada jotain lisää. Päätettiin tehdä Tiki-Bar keikalle. Meillä oli Sailor Jerry rommin sponssi siinä ja lavalla oli kaikkia hula juttuja yms. Lavalla oli myös baywatch hengenpelastaja, surfer dude ja tietenkin baarimestari ja baaritiski. Sieltä tarjoiltiin juomia yleisölle keikan ajan. Ilosaarirockin keikka oli tähän mennessä paras, mitä ollaan soitettu!!!Venäjä oli jännittävä reissu. Autoilu isossa kaupungissa on hieman kuumottavaa, mutta kun samaan aikaan sattuu vielä vuosisadan ruuhka, jonkun poliittisen kokouksen takia, niin selvittiin tilanteisiin nähden aika hel-polla. Pietarissa oli kiva huomata, että jengi muisti meidät viime kerrasta ja tuli sen takia keikalle. Pietarissa on aktiivinen psychobilly scene.”

Miten uutukainen Dropout! eroaa It Falls Apartista sen lisäksi, että se on edeltäjäänsä parempi? Janne & Sami: ”Monen biisin kohdalla olin

ainakin itse epäileväinen, että tää eroo liikaa linjasta. Että biisit olis liian erityylisiä edelli-siin levyihin verrattuna. Päätettiin kuitenkin unohtaa tää aspekti. Monet näistä erilaisista biiseistä on meikäläisen tän hetkisiä suosik-keja! Tän levyn perusteella bändiä on vaikea genrettää. Ihmiset ovat kuitenkin sanoneet, että Relentlessiltä se silti kuulostaa. Uskon, että tämän ratkaisun takia tää levy kestää kuuntelua paremmin kuin mikään meidän aikasempi. Rajoitukset pitäs unohtaa aina! Lyriikat on tällä levyllä lähempänä pienen ihmisen ongelmia, kuin vaikka edellisellä. Viina, naiset ja työt (tai niiden, puute), niistä kyllä riittää laulettavaa. Levy myös äänitettiin ja miksattiiin alusta loppuun itse. ”Ulkopuoliset korvat” on erittäin hyvä juttu monesti, mutta tällä kertaa meillä ei niitä ollut. Vastaamme tästä levystä bändinä täysin itse!”

Punkia ja billyä laajasti yhdistävä Joensuun oma Re-lentless on julkaissut kolman-nen pitkäsoittonsa Dropout! Eri-koistoimittaja Pulkkanen tarttui haasteeseen ja haastatteli yhty-een laulaja-kitaristi Janne Tans-kasta ja basisti Sami Eskmania.- Pertti Pulkkanen, teksti

Relentless julkaisi uuden pitkäsoiton

Vaikutuksen tehneet rock-albumit

Janne:The Clash - London CallingRancid - and out come the wolvesStray Cats - Stray CatsWasted - Down and OutSocial Distortion - White light, White heat, White thrash

Sami:

G’nR - Appetite for destructionStray Cats- Stray CatsThe Living End - HellboundThe Living End - It’s for your own goodNekromantix - Curse of the Coffin

Jone:Nirvana - BleachFaith No More - King for a day, fool for a life time

25Uljas 3 | 22. 3. 2013

The Boneyard (1991)

Kellarin kätköistä

DVuonna 1991 val-mistunut ja osittain manan majoille

unohdettu The Boneyard sijoittuu ruumishuoneiden eloisaan maailmaan. Poliisi-selvänäkijä-parivaljakko lähtee selvittämään ruumis-huoneelle outoa murhavyyh-tiä. He raapaisevat kuitenkin pintaa ihokudoksen väärältä puolelta.

Harvemmin piipahdus ruumishuoneella saa vastaa-vanlaisen yllättävän käänteen, kun parivaljakko ystävineen joutuu pakenemaan henken-sä edestä kolmea Kyoshi-nimisen demonin riivaamaa epämuodostuneen lapsen ruumista. Minigunit, kirveet ja mutaatiot säestävät alkanutta eloon-jäämistaistelua.

James Cumminsin ohjaaman elokuvan ensimmäinen puoli polkee paikallaan kuin kuntopyöräobsessoitunut pirilaskuissa. Puo-livälissä elokuva kasvattaa tempoa ja sopivan komediallinen ote pitää loppuun asti ottees-saan kuin Hulk Hoganin lämmin syli. Kierou-tunut soundtrack sopii hyvin tunnelmaan ja näyttelijät tekevät suvereenia työtä. Pääosassa nähdään 50- ja 60-lukujen Roger Corman-klas-sikoita tähdittänyt Ed Nelson (mm. A Bucket of Blood).

Viidessä viikossa kuvattu The Boneyard on straight-to-video-kamaa, mutta ulkoisesti yllättävän tyylikästä jälkeä. Jos maskeeraus ja erikoisefektit eivät saa leveää kestohymyä

huulille, niin viimeistään lopun jättiläispuudeli-hirviö kirvoittaa mahtavat naurut. Allekirjoitta-neella oli arvioitavana mitä todennäköisimmin leikattu versio, sillä goren osuus näytti jäävän odotettua vähäisemmäksi.

Triviana mainittakoon, että tuottajat kaavai-livat aluksi pääosaan itse herra Alice Cooperia. Jääköön kuolematon lausahdus kaikumaan, kunnes tämän elokuvan näppeihinne poimitte ja vhs-nauhuriin syötätte: ”A skeleton key – that is appropriate for this place!”

Mikko puhakka

Uljas 5 | 21. 5. 2010

Eräs ilmailuonnettomuus määriteltiin vuoden 1961 neljänneksi tärkeimmäksi uutistapahtumaksi. Toden-näköisesti kyseessä on salamurha. Uhrille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto postuumisti, ja hän on erään tärkeän järjestön korkeimmista virkamiehistä ainoa,

joka on kuollut virassaan. Vuonna 2005 kenraali Egge kertoi tapahtumista. Hän näki vainajan ja sanoi, että tämän otsassa oli reikä. Uhri siis selvisi onnettomuudesta, yritti lähteä hylyltä, mutta tuli ammutuksi. Myöhemmin tuntemattomana pysynyt henkilö kertoi tavanneensa eteläafrikkalaisen palkkasoti-laan, joka väitti ampuneensa lentokonetta. Vuonna 2011 The Guardian-sanomalehti uutisoi, että turmapaikan asukkaat olivat nähneet konetta ammuttavan, mutta brittiviranomaiset olivat peitelleet tapahtumia. Nimeä uhri?

1) Folke Bernadotte. X) U Thant. 2) Dag Hammarskjöld.

Kuka jäi toukokuussa 1979 kiinni rattijuoppoudesta, josta hänelle tuomittiin Suomen siihen mennessä suurimmat liikennesakot? Suomensi John Maynard Keynesin pääteoksen ”The General Theory of Emp-loyment, Interest and Money”. Siis oli teoksen toinen suomentaja, ja ilmeisesti oivallinen anglisti. Toiminut

ulko-, kauppa-ja teollisuusministerinä sekä pääministerinä. Vuonna 1977 UKK syytti häntä juonittelusta stalinistien kanssa ja lopetti hänen ministeriyden, joka kesti kaiken kaikkiaan 5772 päivää – kolmas sija ministerihistoriassamme. 1983 ura alkoi olla lopullisessa alamäessä, ja Mauno Koivisto erotti hänet Suomen Pankin pääjohtajan virasta yleisen edun nimessä. Ei ansainnut kaikkea pilkkaustaan. Sai vuonna 1990 valtiolliset hautajaiset.1) Ahti Karjalainen. X) Johannes Virolainen. 2) Väinö Les-kinen

Kuka kirjoitti 17. tammikuutta 1912 Etelänavalla ah-distuneena päiväkirjaansa: ”Pahin on tapahtunut….Hyvä Jumala! Tämä on hirveä paikka”, löydettyään mm. teltan, hänelle osoitetun kirjeen? Kirjeessä luki: ”Hyvä kapteeni…. ….Koska olette luultavasti ensim-

mäinen tällä paikalla meidän jälkeemme, pyydän teitä ystäväl-lisesti toimittamaan tämän kirjeen kuningas……... Käyttäkää vapaasti teltasta löytämiänne tavaroita. Kelkka ulkopuolella on teidän käyttöönne. Ystävällisin terveisin toivotan teille turval-lista paluumatkaa…….

1) Roald Amundsen. X) Robert Scott. 2) Robert Peary

Kuka pantiin junaan vuonna 1917, mukaan annettiin matkarahaksi vaatimattomat 10 miljoonaa dolla-ria, ja lähetettiin kohti kotimaataan? Matka alkoi Bernistä Zürichiin, ja matkustajilla oli käytössään erikoisvarustettu veturi ja vaunu. Heille oli myön-netty diplomaattinen koskemattomuus, ja vaunua

vartioi kaksi upseeria, joiden maa kävi sotaa vaunun matkusta-jia vastaan. Upseerit olivat vaunun etuosassa, ja heidän tilansa erotettiin matkustajista valkoisella liidulla. Matka kulki reitillä Frankfurt-Berliini-Sassnitz, josta otettiin lautta Trelleborgiin. Vaunun tärkein matkustaja ja hänen kotimaansa historioitsijat ovat kieltäneet mukana olleen rahasumman. 1) Molotov. X) Stalin. 2) Lenin.

Kenen teoksessa Pavel Tšitšikov osteli kuolleita sie-luja eli kuolleita talonpoikia – tarkemmin katsottuna nimilistoja kuolleista talonpojista, joita ei ole vielä poistettu henkikirjoista ja jotka yhä lasketaan omista-jilleen kuuluviksi, ja siksi aiheuttavat näille veroja?

1) Nikolai Gogolin. X) Leo Tolstoin. 2) Anton Tsehovin.

1

3

2

4

51 2 3 4 5Nimi

LET’S BESSERWISSER!Itäiset Turhan Tietäjät ry

Oikeat vastaukset sivulla 28.

”pitää loppuun asti otteessaan kuin Hulk Hoganin lämmin syli.

Elämähaltuun.

Nyyti - opiskelijoiden tukikeskus

Tietoa verkossa.

nyyti.fi

Elämän ja opiskelunhallintaan.

Mukavaayhdessäoloa.

Osallistu taiseuraa muidenkeskustelua.

Netti-ryhmät

Elämän-taitokurssi

Hengailu-illat

26 Uljas 3 | 22. 3. 2013

Eräs ilmailuonnettomuus määriteltiin vuoden 1961 neljänneksi tärkeimmäksi uutistapahtumaksi. Toden-näköisesti kyseessä on salamurha. Uhrille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto postuumisti, ja hän on erään tärkeän järjestön korkeimmista virkamiehistä ainoa,

joka on kuollut virassaan. Vuonna 2005 kenraali Egge kertoi tapahtumista. Hän näki vainajan ja sanoi, että tämän otsassa oli reikä. Uhri siis selvisi onnettomuudesta, yritti lähteä hylyltä, mutta tuli ammutuksi. Myöhemmin tuntemattomana pysynyt henkilö kertoi tavanneensa eteläafrikkalaisen palkkasoti-laan, joka väitti ampuneensa lentokonetta. Vuonna 2011 The Guardian-sanomalehti uutisoi, että turmapaikan asukkaat olivat nähneet konetta ammuttavan, mutta brittiviranomaiset olivat peitelleet tapahtumia. Nimeä uhri?

1) Folke Bernadotte. X) U Thant. 2) Dag Hammarskjöld.

Kuka jäi toukokuussa 1979 kiinni rattijuoppoudesta, josta hänelle tuomittiin Suomen siihen mennessä suurimmat liikennesakot? Suomensi John Maynard Keynesin pääteoksen ”The General Theory of Emp-loyment, Interest and Money”. Siis oli teoksen toinen suomentaja, ja ilmeisesti oivallinen anglisti. Toiminut

ulko-, kauppa-ja teollisuusministerinä sekä pääministerinä. Vuonna 1977 UKK syytti häntä juonittelusta stalinistien kanssa ja lopetti hänen ministeriyden, joka kesti kaiken kaikkiaan 5772 päivää – kolmas sija ministerihistoriassamme. 1983 ura alkoi olla lopullisessa alamäessä, ja Mauno Koivisto erotti hänet Suomen Pankin pääjohtajan virasta yleisen edun nimessä. Ei ansainnut kaikkea pilkkaustaan. Sai vuonna 1990 valtiolliset hautajaiset.1) Ahti Karjalainen. X) Johannes Virolainen. 2) Väinö Les-kinen

Kuka kirjoitti 17. tammikuutta 1912 Etelänavalla ah-distuneena päiväkirjaansa: ”Pahin on tapahtunut….Hyvä Jumala! Tämä on hirveä paikka”, löydettyään mm. teltan, hänelle osoitetun kirjeen? Kirjeessä luki: ”Hyvä kapteeni…. ….Koska olette luultavasti ensim-

mäinen tällä paikalla meidän jälkeemme, pyydän teitä ystäväl-lisesti toimittamaan tämän kirjeen kuningas……... Käyttäkää vapaasti teltasta löytämiänne tavaroita. Kelkka ulkopuolella on teidän käyttöönne. Ystävällisin terveisin toivotan teille turval-lista paluumatkaa…….

1) Roald Amundsen. X) Robert Scott. 2) Robert Peary

Kuka pantiin junaan vuonna 1917, mukaan annettiin matkarahaksi vaatimattomat 10 miljoonaa dolla-ria, ja lähetettiin kohti kotimaataan? Matka alkoi Bernistä Zürichiin, ja matkustajilla oli käytössään erikoisvarustettu veturi ja vaunu. Heille oli myön-netty diplomaattinen koskemattomuus, ja vaunua

vartioi kaksi upseeria, joiden maa kävi sotaa vaunun matkusta-jia vastaan. Upseerit olivat vaunun etuosassa, ja heidän tilansa erotettiin matkustajista valkoisella liidulla. Matka kulki reitillä Frankfurt-Berliini-Sassnitz, josta otettiin lautta Trelleborgiin. Vaunun tärkein matkustaja ja hänen kotimaansa historioitsijat ovat kieltäneet mukana olleen rahasumman. 1) Molotov. X) Stalin. 2) Lenin.

Kenen teoksessa Pavel Tšitšikov osteli kuolleita sie-luja eli kuolleita talonpoikia – tarkemmin katsottuna nimilistoja kuolleista talonpojista, joita ei ole vielä poistettu henkikirjoista ja jotka yhä lasketaan omista-jilleen kuuluviksi, ja siksi aiheuttavat näille veroja?

1) Nikolai Gogolin. X) Leo Tolstoin. 2) Anton Tsehovin.

LET’S BESSERWISSER!

Oikeat vastaukset sivulla 28. 27Uljas 3 | 22. 3. 2013

Sivun 26 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 128 Uljas 3 | 22. 3. 2013

uljas 3/2013

Documents