Itä-Suomen ylioppilaslehti

2015

8

Suomen hallitus näyttää piiskaa - opiskelijat aiempaa aktiivisemmin edarivaaliuurnille >>4-5Edarivaalit tulevat. 1. Lue mitä ehdokkaat ajattelevat 2. Etsi oma ehdokkaasi 3. Äänestä >>8-11

Naistenpuolesta

EDARI VAALIT

Kokeile Kunnonsalia VELOITUKSETTA

Tutustu Kunnonsaliin 4 KK 40 € /KKTestaa Fustra

NÄYTETUNTI 35 €

AVOINNA 24/7 | KUNTOSALI | RYHMÄLIIKUNTA | FUSTRA METHOD | PERSONAL TRAINER | OMT-FYSIOTERAPIA HIERONTA | YRITYSLIIKUNTA | SOLARIUM | SAUNA | LISÄRAVINTEET | VEKARAPARKKI

Huippu henkilökunta, esteettömät tilat, keskeinen sijainti ja mahottoman mukava ilmapiiri 24/7. Tule testaamaan!

€/kk

alk.

40

KUOPIO Viihdekeskus IsoCee, Ajurinkatu 16 | VARKAUS Ahlströminkatu 23 | PUH (017) 552 3322 | EMAIL vastaanotto@kunnonsali.fi

Liikuttavan hyvää! www.kunnonsali.fiLIIKUNTAKESKUS

Aloita

kunnon

syksy!

Tällä kupongilla3 PÄIVÄN VELOITUKSETON tutustuminen Kunnonsalille!

Voimassa 3 peräkkäistä päivää, edun voi hyödyntää ainoastaan kerran. Kuponki on henkilökohtainen.

LEIKKAA TÄSTÄ ILMAISTA TREENIÄ!

Voimassa 31.10.2015 saakka.

2 Uljas 8 | 20. 10. 2015

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

Taitto Emil Blick

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 988 0408valto.merta@uef.fi

KansikuvaJanina Joutsen

Pääkirjoitus | Uljas linja

Humoro nigra | Uljas risteytti oman kloonin. ”Parannetaan laatua leik-kaamalla tutkimuksesta, opetuksesta ja avaruusolennot käyvät maa-pallolla säännöllisesti”, kommentoi Uljaan tuore luomus Sannijuhan af Grann-Laazonen. Totuus on pihalla, haluamme uskoa.

Alku ”Suuret gurut, heillä menee kaikki aika muita neuvoessa. Minusta on mukavampi olla ihan tavallinen työmies.

Vaalikiima

Jos junayhteydet katkotaan Itä-Suomesta, on busseista toivottu pe-lastajaa. Ei ole lainkaan varmaa, että niistä on siihen.

Miksi tieto ei tunnu muuttuvan toimin-naksi, pohdittiin viidennessä Kohtuus vaarassa -seminaarissa. Olemmeko opineet odottamaan valmiita ratkaisuja toimimisen sijaan?

Jostakin olisi yliopistossa leikatta-va, mutta kuinka koulutusohjelmien merkitystä voidaan vertailla? Ei voida, toteeavat laitosjohtajat.

Miksi kaikki hajoaa niin nopeasti tätä nykyä? Koska markkinatalous edellyttää sitä, kertoo Pekka Koivaara esseessään.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laaso-nen aikoo leikata opintotukea ja muut-taa sen lainapainotteiseksi. Se lisäisi opiskelijoiden eriarvoisuutta.

Mitä ehdokkaat haluavat edustajistossa tehdä? Kysyimme edarivaaliehdokkailta millaista ISYY:tä he seuraavat kaksi vuotta tahtoisivat rakentaa.

6-7

19-208-11

12-13

26-27

4-5Sisällys | Herätyskello

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kävi viikko sitten selvittelemässä UEF:n

taloutta ja tulevaisuutta rehtori Jukka Mönkkösen kanssa. Kyselytunnilla hän joutui kasvotusten vastamaan leikkauksista henkilö-kunnalle ja opiskelijoille.

Grahn-Laasosella riitti ymmärrystä, mutta jokainen kommentti kiersi painottamaan kuinka vaikeassa tilanteessa Suomen talous on, ja kuinka yksioikoinen hallituksen suhde valtionvelkaan on. Selväksi kävi, että elvytyk-sen tiellä ei olla. Ristiriidoissa riitti - lisää ja halvemmalla.

Grahn-Laasonen kertoi olevansa laittamas-sa koulutuskenttää uusiksi varhaiskasvatuk-sesta tohtorikoulutukseen. Pienille lapsille pitäisi saada varhaiskasvatukseen jo ”taitoja joita tarvitaan työelämässä”.

Opetusministerin argumentoinnissa on jo reilu vääntömomentti, kun maan kohtalon kamppailua on työstetty ihmisten mieliin jo vähintään seitsemän vuotta. ”Tämä on se to-dellisuus missä nyt eletään”, Grahn-Laasonen sanoi perustellessaan, että jokaisessa väestö-ryhmässa pitää luopua saavutetuista eduista.

90-luvun lama jätti jäljen sukupolveen. Kun nyt vuorostaan ääni kansankellossa huutaa tehoja irti, kaipaisi eetteriin keskustelua ja ky-seenalaistusta myös laajemmassa kehyksessä. Opetusministerin puheista tuli mieleen, että kun jokaista ylipiston, opiskelun ja tutkimuk-sen osaa peilataan talouden realiteetteihin, saatamme vahingossa alkaa uskomaan, että niin voi tehdä. Meillähän on ihmiskuntana taipumus moisiin unohduksiin. Vuositu-hannen vaihteessahan käytiin hyvää elämää sivuten ihan pätevää keskustelua, että voiko tehokkuusajattelua tunkea kaikkeen. Nyt sama keskustelu tuntuisi falskilta ja naivilta, eli siten olemme asian sisäistäneet.

Edelleen opiskelulla, koulutuksella ja tutkimuksella on ensisijainen tehtävä tuottaa sivistystä, ymmärrystä ja jalostaa ihmistä kun-tana, joka ainakin jossakin määrin realisoituu toiminnaksi ja ymmärrykseksi paremman huomisen puolesta. Idealistista? Kyllä, mutta myös realismia. Minkälaista ihmiskuvaa ja hyvän elämän mallia me sisäistämme näiden vuosien rivien välistä? Onko elämällä ja ihmi-sellä itseisarvo ilman tuottavuutta?

On. Hyvä elämä on ilmaista. Moni muu asia tai tuote kyllä maksaa.

Leikkauksia puolustetaan realismilla. Rea-lismilla voi argumentoida myös, että meidän pitäisi jo kyetä kansana vetämään syvällisem-piä suuntaviivoja hyvästä elämästä ja maail-masta jossa haluamme elää. Kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) kirjoittaa blogissaan:

”Noin miljoona suomalaista syö Kelan korvaamia psyykenlääkkeitä, ja pelkästään masennuslääkkeitä käyttää meistä noin 400 000. Joka neljäs työssä käyvä suomalainen kärsii jonkinasteisesta työuupumuksesta”, Kasvi kirjoittaa. Kasvin tavoin kysyn minäkin, että hoidammeko vain pahoinvoinnin oireita syiden sijaan.

Jarkko Kumpulainen

Hyvä elämä on ilmaista

EDARIVAALIT

3Uljas 8 | 20. 10. 2015

Gallup Äänestätkö

Nyt | Politiikkaa, koneita

”Uusitalo on paaluttanut toivovansa maksullisempaa koulutusta heikommalla sosiaaliturvalla.

Äänestätkö edustajistovaaleissa?

Joensuu

Savonlinna

Anna-Reetta Suhonen, Atte Karppinen & Raisa Savolainen

Mari RantanenKäsityötiede, 1. vsk.

- Kyllä, voisihan sitä äänestää, jos tietäisi paremmin, mitä ehdokkaat ajaa. Helsingin yliopistossa opiskellessani oli vaikea tunnis-taa ehdokkaita, koska porukkaa oli niin pal-jon. Jospa täällä se kävisi helpommin. Edes se, että yhdistää valokuvan näkemäänsä ihmiseen, auttaisi. Joku tapahtuma, jossa ehdokkaita voisi jututtaa, olisi hyvä.

Vellu JokinenLuokanopettaja 5. vsk.

- Kyllä. Sattuu kerrankin olemaan eh-dokkaita, joita voisi äänestää. Kampuk-sellamme ei nyt mene kovin lujaa, joten jospa sinne sattuis pääsemään joku hyvä edustaja Savonlinnasta.

Kuopio Lauri KuronenSosiaalipedagogiikka, 4. vsk.

- Aion äänestää. Yliopiston sisäiset vaikutusmahdollisuudet ovat olleet itselle toistaiseksi melko tuntemattomia, joten tulevat vaalit kuulostavat hyvältä tavalta aloittaa vaikuttamiseen tutustuminen. Omaatuntoa on muutenkin hieman kolkut-tanut, etten ole aikaisemmin äänestänyt edustajistovaaleissa.

Antti SaaliSosiologia, 4. vsk.

- Enköhän äänestä. Verkkopohjainen ää-nestäminen kuulostaa helpolta ja vaalien luonteesta johtuen äänestämiskynnys on matala. Kaikilla ehdokkailla on yhtei-nen opiskelijoiden intressi. Puoluepoliitti-suus nouse vallitsevaksi jakolinjaksi.

Saara Oravuo Englannin kieli ja kulttuuri, 3. vsk.

- Kyllä. Haluan olla mukana vaikuttamas-sa asioihin.

Simo PurhonenHistoria, 4. vsk.

- Aion, vaikka hirveästi ei luottoa poliitik-koihin ole.

Piiskaako Suomen hallitus isyyläiset uurnille?Suomen hallitus saattaa koulutusleikkauksillaan kannustaa isyyläiset tavallista innokkaammin vaaliuurnille. Leikkaukset koulutukseen ja opinto-tukeen tuntuvat toteutuessaan opiskelijan arjessa ja kukkarossa. Suuttumus ja pettymys ovat olleet kouriintuntuvia. Toisaalta yhä uudet tiukennukset ja rajoitukset opintotukeen ja opintojen suoritta-miseen saattavat luoda painetta opiskella aiempaa nopeampaan tahtiin, jolloin yhteiskunnalliselle aktiivisuudelle ei ehkä jää aikaa.Opiskelijoiden vaali-innokkuus osoittaa kyllä pi-ristymisen merkkejä. Edustajistovaalien ehdokas-määrä nousi edellisistä vaaleista yli 30 ehdokkaan verran. Ehdokkaita on nyt 173 kun heitä edellisissä vaaleissa vuonna 2013 oli 141.Sekä nyt käytävien, että edellisten vaalien ehdo-kasmäärä jää kuitenkin pahasti jälkeen vertailtaes-sa aiempiin ISYY:n edustajistovaaleihin. Vuonna 2009 ehdokkaita oli 330 ja vuonna 2011 204. Vaalilistojen määrä on vaihdellut vuoden 2009 12 listasta vuoden 2011 yhdeksään listaan, vuoden 2013 11 listaan ja tämänhetkiseen 13 listaan.Äänestysprosentti romahti edellisissä vaaleissa 17,4 prosenttiin kun se niitä edeltävissä vaaleissa oli ollut 28,2 ja sitä edellisissä 24,5.Yksi tapa selittää vaali-innokkuuden kehitystä on isyyläisyyden rakentaminen. ISYY:n kahdet en-simmäiset vaalit, joista ensimmäiset käytiin ennen kuin ylioppilaskuntaa oli edes olemassa, käytiin

edeltäjäylioppilaskuntien poliittisilla kulttuureilla ja perinnöillä. Sekä Joensuun yliopiston ylioppi-laskuntalaiset että Kuopion yliopiston ylioppilas-kuntalaiset olivat tahoillaan vireitä ja aktiivisia, mutta isyyläisyys oli olemassa vasta paperilla.Vuoden 2013 vaalit olivat ensimmäiset isyyläisinä käydyt. Opiskelijasukupolven vaihdos oli ehti-nyt paljolti tapahtua. Poikkeuksellisen surkeaa äänestysprosenttia voi osittain selittää sillä, että kolmella kampuksella toimivan yhteisön raken-tamisen hitauden ja sekavan brändäyksen vuoksi yhteenkuuluvuuden tunne oli vielä löyhää, eikä toisaalta ollut enää vanhoja perinteitä täyttämässä tyhjiötä.Kiinnostava tekijä nyt käytävissä vaaleissa on kansainvälisten opiskelijoiden aiempaa suurempi määrä ehdokkaina. Tuttuja ajattelumalleja ja ins-tituutioita ravistelevien ulkomaalaisten ehdokkai-den vaikutus äänestysaktiivisuuteen ja vaalitulok-seen on vaaleissa muuttuja, jonka ennakoiminen on vaikeaa. ISYY on saanut Suomen hallitukselta voimakkaan piristysruiskeen riviensä tiivistämiseen ja opis-kelijan etujen puolustamiseen. Tämänhetkisten tietojen valossa vaikuttaa selvältä, että äänes-tysprosentti on näissä vaaleissa suurempi kuin edellisissä vaaleissa. Toisaalta edellisten vaalien lukemista nouseminen ei vielä tarkoita hyvää tulosta.

Pasi Huttunen

ISYY:n vaalikone on aukiOmaa ehdokastaan voi edustajistovaaleissa etsiä myös vaalikoneen avulla. Ehdokkaista valtaosa, 142 kaikista 173:sta ehdokkaasta on vastannut vaa-likoneen 20 kysymykseen. Koneen kysymyksissä käydään läpi sekä yleisiä opiskelijan edunvalvon-taan liittyviä kysymyksiä että Itä-Suomen yliopis-toa ja ylioppilaskuntaa koskevia kysymyksiä.ISYY:n edustajistovaalien ennakkoäänestys on 21.–23. sekä 26.–29.lokakuuta ja varsinainen äänes-tys 3.–4. marraskuuta. Äänioikeutettuja ovat kaikki

Itä-Suomen yliopistoon 14. lokakuuta mennessä läsnäoleviksi ilmoittautuneet opiskelijat, jotka ovat ylioppilaskunnan jäseniä. Jokaiselle äänioike-utetulle lähetetään ennen vaalien ennakkoäänes-tystä sähköpostiin linkki, jonka kautta sähköinen äänestys tapahtuu.

ISYY:n vaalikone löytyy osoitteesta isyy.fi/vaalit/vaalikone/.

Pasi Huttunen

Keskustaopiskelijat tyytymättömiä opintotuen selvityshenkilöönKeskustan opiskelijaliitto (KOL) kritisoi kan-nanotossaan Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalon valintaa opintotu-en uudistamisen selvityshenkilöksi. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) pyytää Uusitaloa selvittämään opintotuen uudis-tamisen vaihtoehtoja hallitusohjelman asettamien ehtojen rajoissa.

”Uusitalo on paaluttanut toivovansa maksulli-sempaa koulutusta heikommalla sosiaaliturvalla. Se ei voi olla keskustan eikä hallituksen linja.

Hallitus on tähän mennessä sopinut vasta säästö-tavoitteesta, joten nyt tarvitaan nopeasti yhteisiä reunaehtoja ohjaamaan uudistustyötä”, linjaa Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Hilkka Kemppi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan uu-distamisen tavoitteena on, että järjestelmä turvaa mahdollisuuden kokopäiväiseen opiskeluun ja kannustaa ripeään valmistumiseen.

Pasi Huttunen

4 Uljas 8 | 20. 10. 2015

Suomen hallitus aikoo leikata opintotu-esta 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä, ja pitkällä aikavälillä 150 mil-joonaa. Äskettäin Itä-Suomen ylipistossa vieraillut Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen joutui vastaamaan kyselytun-nillaan hallituksen kysymyksiin leikkauk-sista. Grahn-Laasonen ei näe leikkausten heikentävän opiskelijan asemaa.

”Posiitivinen uutinen on se, että opintorahan, asumislisän ja lainan ko-konaismäärä kasvaa sinne 1100 euroon. Lainapainotteisuuden lisääntyminen on laskennallinen fakta tässä tilanteessa,

mutta se mahdollistaa tulevaisuudessa sen, että opintotuella voi kuitenkin edis-tää opintoja”, Grahn-Laasonen kertoi.

Nykyhallituksen halu lisätä laina-painotteisuutta lisäämisessä näyttää selvältä. Opintotuen uudistamisen selvitysmieheksi Grahn-Laasonen on kutsunut Jyväskylän yliopiston kauppa-korkeakoulun koulutuksen taloustieteen professorin Roope Uusitalon. Uusitalo tunnetaan muun muassa vahvana laina-painotteisuuden ja lukukausimaksujen kaikille käyttöönoton puolestapuhujana.

Lainapainotteisuuden eriarvoistava

vaikutus on sekin laskennallinen fakta. Lääkärin palkkatasolla opiskeluvuodet ovat erittäin halpoja verraten muun muassa lainan takaisinmaksuun lasten-tarhanopettajan palkalla.

”Kaikki avoimet kysymykset ratkeavat valmistelun yhteydessä, jonka seuranta-ryhmässä ovat mukana myös opiskelijat, kokonaisuus on katsottava myös eri alojen kannalta”, ministeri lupailee.

Kyselytunnilla muun muassa ISYY:n hallituksen puheenjohtaja Juho Pulk-ka vaati opetusministerilt, ettei nyt tehtävät heikennykset ole hidasta liikettä kohti lukukausimaksuja ja opintolainalla opiskelua. Ministerin mukaan kaikki eduskuntapuolueet kannattavat maksu-tonta koulutusta. Hänen vastauksestaan kuuluu selkeästi vallitseva vaihtoehdot-tomuuden politiikka.

”Tässä näkyy hyvin se, että me

joudumme nyt kaikilta väestöryhmiltä purkamaan saavutettuja etuja, mutta Suomi on nyt niin vaikeassa tilanteessa, että tämä on se todellisuus missä nyt eletään”, Grahn-Laasonen arvelee.

1Uutinen #

Opintotuen lainapainotteisuus eriarvoistaisi opiskelijoita

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen aikoo leikata opinto-tukea ja muuttaa sen lainapainotteiseksi. – Jarkko Kumpulai-nen, teksti & kuva

Opiskelijaliike toimi opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen väylänä poliikkaan. Nyt Grahn-Laasonen ei näe ristiriitaa siinä, että vaatiessaan yliopistoilta lisää leikkauksia, vaatii hän samalla tutkimuksen ja opetuksen parempaa laatua. ”Tutkimustulosten kaupallistaminen on yksi tärkeä asia joka kulkee hyvin tässä rinnalla”, Grahn-Laasonen toteaa.

”Tässä näkyy hyvin se, että me joudumme nyt kaikilta väestöryhmiltä purkamaan saavutettuja etuja.

5Uljas 8 | 20. 10. 2015

ISYY:n jäsenmaksu nousi opetus- ja kulttuuri-ministeriön YTHS:lle maksaman vuokratuen lakkauttamispäätöksen vuoksi tänä vuonna 126 euroon. Tämä tekee ylioppilaskuntamme jäsenmaksusta Suomen toiseksi suurimman.

Jäsenmaksu on kiistämättä korkea ja sen

madaltamiseksi ylioppilaskunta on tehnyt toi-mia kausi kaudelta etsimällä säästöjä kaikesta sen toiminnasta. On harkittu henkilökunnan vähentämistä, huomaten, että nykyinenkin henkilöstö on äärimmilleen venytetty. On eh-dotettu ylioppilaslehden lakkauttamista - idea

joka tyrmättiin poikkipoliittisella äänivyöryl-lä. YTHS:n kenties Suomen laadukkaimmasta sairaanhoidosta emme ole valmiita leikkaa-maan.

Olisiko asialle tehtävissä jotain? Könttä-summana 126 euroa on opiskelijalle paljon. Jäsenmaksu on mahdollista maksaa myös kahdessa eri osassa: syksyllä 65 euroa ja keväällä 65 euroa. Tällöin yhteenlasketuksi summaksi tulee kuitenkin 130 euroa, eli neljä euroa enemmän kuin kerralla maksettuna. Mielestäni jäsenmaksun kahdessa erässä maksamista tulisi helpottaa ottamalla tämä neljän euron maksu pois.

Lisäksi jäsenmaksun määrää tulisi pystyä

tarkistamaan dynaamisemmin. ISYY on tehnyt vuosi toisensa perään ylijäämäisen tuloksen. Tämä johtuu siitä, että jäsenmäärä on arvioitu alakanttiin. Erityisesti parin viime vuoden aikana jäseniä on ollut odotettua enemmän.

Olisi liian helppoa luvata jäsenmaksun radikaalia pudottamista. Se ei ole mahdollista ilman laadukkaiden ja toimivien opiskelijapal-veluidemme alasajoa. Esille tuomani keinot ovat esimerkkejä pienistä toimista, joita voimme tehdä.

Hanna KurttilaEdustajistovaaliehdokas

Itä-Suomen Vihreä Vasemmisto (sit.)

Kampus ”Meillä on omat suunnitelmamme Joensuun suhteen, emmekä ha-lua olla niitä, jotka vastaavat VR:n jättämään kysyntään.”

Liikenne- ja viestintäministeriö suunnitte-lee lakkauttavansa useita junavuoroja sekä –asemia eripuolilla Suomea ensi keväänä. Joensuusta lakkautettaisiin Nurmekseen kulkeva vuoro ja Joensuu-Pieksämäki –reitti typistyisi Varkaus-Pieksämäki –yhteydeksi. Yliopistokaupungista ei siis matkustettaisi lainkaan länteen tai pohjoiseen tulevaisuu-dessa.

Halpabussiyhtiö Onnibus on jättänyt reittiliikennelupahakemuksen välille Jo-ensuu-Varkaus-Helsinki, mutta syynä eivät ole yhtiön toimitusjohtajan Pekka Mötön mukaan VR:n toimet.

”Meillä on omat suunnitelmamme Joensuun suhteen, emmekä halua olla niitä, jotka vastaavat VR:n jättämään kysyntään”, Onnibussin toimitusjohtaja ja perustaja Möttö korostaa.

Yhtiö suunnittelee myös reittiä, joka kulkisi Joensuusta Turkuun matkan varrelle osuvien suurten kaupunkien kautta. Näin mukaan saataisiin matkustajia niin lyhyem-mille kuin pidemmillekin väleille.

”Kuopio-Varkaus-Jyväskylä-Tampere-Turku –reitti muodostaisi isojen kaupunki-en ketjun, minkä vuoksi reitti olisi houkut-televa”, Möttö suunnittelee ja lisää, että myös Kuopion suunnalle on suunnitteilla uudistuksia.

Toimitusjohtaja ei usko, että matkus-tusmukavuus juuri muuttuisi siirryttäessä junavaunusta linjavaunuun ja muistuttaa, että matkustusmukavuuteen tullaan panos-tamaan.

”Meillä voi muun muassa ladata erilaisia laitteita ja verkot toimivat”, Möttö iloitsee.

Vuorojen lisääminen Joensuuhun ja Joensuusta pois, perustuu Mötön mukaan il-

miselvään – lähes pakottavaan – tarpeeseen. Seuraavia liikkeitä uusien vuorojen suhteen nähdään jo ensi keväänä.

”Kun ensimmäistä Onnibus-vuoroa suunniteltiin Joensuuhun, kollegat sanoivat, että eihän siellä asu kuin Mötön mummo”, Möttö naurahtaa.

Toimitusjohtaja sai lopulta todistaa kol-legoilleen, että kyllä linja-autovuorolle on käyttöä Joensuun suunnalla.

Pohjolan Matka puolestaan aikoo vastata junavuorojen jättämiin aukkoihin. Yhtiö on jättänyt liikennelupahakemukset väleille Jo-ensuu-Nurmes, Joensuu-Lieksa ja Joensuu-Pieksämäki. Reitit astuisivat voimaan VR:n liikennöinnin loppuessa.

”Aikataulut eivät ole samat kuin VR:llä, mutta yhteydet osaan jatkavista junista on pyritty säilyttämään sillä tiedolla mikä meil-lä on VR:n aikatauluista”, kertoo Pohjolan Matkan toimitusjohtaja Johanna Lehtonen.

Vielä ei ole tietoa siitä, tuleeko linja-autovuoroista taloudellisesti kannattavia. Bussilinjojen myötä olisi ainakin jokin mahdollisuus liikkua Joensuusta länteen ja pohjoiseen muulla kuin omalla autolla.

Jos juna ei kannata, miksi bussi kannattaisi?

Linja-autoliikenne hakee markkinapaikkaansa Joensuussa, jos suunnitellut junavuorot lakkautetaan ensi keväänä. Bussiyhteyksi-en taloudellisesta kannattavuudesta ei ole tietoa. – Emma Vormisto, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

2Uutinen #

VR vähentää, bussilinjat täydentävät. Siirtyminen paikasta a paikkaan b säilyy ehkä ennallaan, mutta matkustajien sullominen tilavasta junasta ahtaaseen bussiin rapauttaa matkustamisen laatua joka tapauksessa merkittäväsi.

DebattiOsallistu keskusteluun. Ota kantaa. Anna palautetta. Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@uljas.net.

Arvokas jäsenmaksumme

6 Uljas 8 | 20. 10. 2015

#allmalepanel

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Pasi H

uttu

nen

teksti & ku

vaA

nu

Kin

nu

nen

, teksti & ku

va

Alumneilta omenapuita

JOENSUU ”Silmänruokoo”, toteaa keski-iän ylittänyt mies yleisöstä kun Katajan naiset astelevat lavalle esittäytymään. Sitä ennen hän on koko seminaarin ajan räplännyt älypuhelintaan, mutta ei silti ole kyennyt saamaan sitä äänettömälle. Tietenkin se soi. Katajan naiskoripalloilijoiden tukemi-seksi järjestetyssä Talousviisaat Joensuussa –seminaarissa puhujina olivat Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ja Helsingin yliopis-ton kaupunkitalouden emeritusprofessori Heikki A. Loikkanen. Seminaarin vetäjänä toimi Perttu Vartiainen.

Pasi H

uttu

nen

, teksti & ku

va

KUOPIO Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan alumniyhdistys RAIlumnit istuttivat syyskuun puolessa välissä kolme omanapuuta Savilahteen Studentian sisäpihalle. Istuttevat puut on saatu lahjoi-tuksena Pellesmäen omenakkoelmasta. Biologian laitoksen tutkija Harri Kokko kannustaa kasvattamaan istuttujen puiden hedelmistä lisää puita, koska kyseiset lajikkeet selviytyvät alueen ympäristössä hyvin. Kolme omenapuuta symboloi kolmea kampusta. Istuttamas-sa olivat mukana Elina Lammassaari ja Jori Vaissalo (kuvassa) sekä Jukka Mähönen ja Joonas Laitinen. Puut ovat alumniyhdis-tyksen vuosipäivälahja ISYY:lle vuodelta 2013.

Päivä, jolloin politiikka sai näkyä

JOENSUU 13. lokakuuta oli yksi niistä päivistä kun politiikka sai Itä-Suomen yliopiston armosta näkyä kampuksella. Tilaisuus käytettiin tehokkaasti hyväksi. ISYY:n Joensuun kampuksen edustajistovaali-paneeliin osallistuivat International Students –listan ainoa ehdokas Isaac Adam, Teemu Huikuri Vihreältä listalta, Noora Kettunen Demariopiskelijoista, Matti Nivala Keskeisistä, Jarno Lähteenmä-ki Perussuomalaiselta listalta, Tuomas Hiltunen Itä-Suomen vih-reästä vasemmistosta, Anne Tuovinen Puolueettomista ja Veikko Vauhkonen Oikeista.

T.H. Korstén vs. muu maailma

Päivystävä sosiologi

Miksi rapeat kalapalat eivät ole rapeita, eivätkä hauskat kalapalat hauskoja? – Noljakan faija

”Arvoisa Noljakan faija, kiitos kysymyksestäsi. Asiahan on askarruttanut jokaista yliopistolla ruokailijaa jo vuosia. Kyse on siitä, että asetam-me ruokalajille ennakko-oletuksia sen nimen perusteella: oletamme, että rapeat kalapalat ovat rapeampia kuin oikeasti ovatkaan. Itse asi-assa rapeat kalapalat ovat melko rapeita, mutta eivät nyt sentään niin rapeita. Täten johdamme itse itseämme harhaan liian korkeilla odotuk-silla ja joudumme lopulta pettymään. Vähän niin kuin työllistyminen korkeakoulututkinnon jälkeen.”

Miksi fuksit ovat vuosi vuodelta nuorempia? – Viittä vaille maisteri

”Olen itse miettinyt samaa! Ilmiö johtuu siitä, että yliopistomaailma on aika-avaruusjatku-mosta irrallaan oleva todellisuuden luoma illuusio. Vanhemmat opiskelijat pysyvät saman-ikäisinä, mutta suoraan lukiosta rynnivät kirka-sotsaiset plantut nuorenevat vuosi vuodelta.”

Onko Anneli Auer syytön? – Mehtämiäs87

”On, kunnes toisin todistetaan. Syyttäjä kyllä kerää uutta näyttöä, jolla asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn hovioikeudessa.”

Onko Carelian kirjaston toisen kerroksen 2A-salin miesten WC salainen kokoontumispaikka? – Viitasaari on my mind

”Jos vastaisin tähän ’kyllä’, niin sittenhän se ei olisi enää salainen.”

Onko turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen pois suomalaisten pussista? Kenen pussista se on pois? – Twerkkaava karjalaismummo

”Arvoisa Twerkkaava karjalaismummo, kiitos kysymyksestäsi. Ennen kuin voimme vastata kysymykseesi, on meidän määriteltävä se, mitä tarkoitamme sillä, onko johonkin asiaan satsaa-minen pois jostain toisesta. Onko opintotuki pois sotaveteraaneilta? Onko kielen estetiikan opetus pois rakennustekniikan opetuksesta? Jos joku ei ole Kokoomuksen kannattaja, onko hän Kokoomuksen vastustaja? Tällaisella ajattelulla maalaamme itsemme nurkkaan ja rakennamme itsellemme väärän dilemman. Tosiasiassahan turvapaikanhakijoiden etu ei ole vastakkainen suomalaisten edun kanssa. Sodat ja inhimillinen kärsimys ovat koko ihmiskuntaa koskeva murhe, jonka ratkaisemiseen vaaditaan koko ihmiskun-nan yhteisiä ponnisteluja. Eivätkä suomalaiset saa olla irrallaan ihmiskunnasta.”

Miksi Naurun tasapainossa ei ole taaskaan yh-tään naisfinalistia? – Pupu

”Naiskoomikot ovat noin niin kuin yleisesti ot-taen kiven alla. Tämä johtuu siitä, ettei länsimai-sessa kulttuurikaanonissa ole totuttu pitämään naisia huumorin lähteenä. Se näkyy jo kasvatuk-sessa ja siinä, että tyttöjä ei kasvateta painamaan asioita huumorilla, laskemaan leikkiä asioista tai kertomaan vitsejä. Vaikka huumorintaju ei katso sukupuolta, olemme hyvin sukupuolittu-neita siitä, mistä kenenkin on sopivaa murjaista vitsejä. Esimerkiksi miehen keho ja seksuaali-suus ovat länsimaissa triviaaleja, naurunalaisia asioita, mutta naisen keho on kulttuurissam-me mystifioitu lähes myyttiseksi, kielletyksi aiheeksi. Siitä ei sovi vitsailla. Paljaana heiluva mulkero on hervottoman hauska juttu, mutta alaston nainen on pyhä ja siveä. Eihän sen nyt näin pitänyt mennä.”

Mitä olet aina halunnut tietää, mutta et ole osannut kysyä? Päivystävä sosiologi T.H. Korstén taistelee tällä palstalla typeryyttä vastaan ja lukijoiden olemassaoloa askarruttavien kysy-myksien puolesta. Älä tyydy googlaamaan, vaan lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@uljas.net tai postikortilla osoitteeseen Uljaan toimitukseen.

TekstaripalstaÄlä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

Luokattoman huonoja maito purkkeja Joen suun Isyyn toimistolla. Maidot valuu pöydille kun yrittää juoda maito kahvia jäsenten rahoilla. Jarmo (nimi muutettu) saa juoda kahvinsa tästä lähtien yksin.

Hei sinä pitkä ja sporttinen blondi, joka tanssit kanssani hitaita Liikuntailtapäivän jatkobileissä ja lähdit luokseni jatkoille. Petyin, kun olit lähtenyt vierestäni ja heräsinkin yksin. Olisit voinut kyllä siivota oksennuksesi vessan lattialta lähtiessäsi.

Olipa kuulkaatte Kerubissa 10.10. mukavia tyyp-pejä järijestystä valavomassa, nii ystävällismielisiä miehiä! Kannatti lähtiä käymään kaupungissä! T. Mutalan Kyllit

Kehyviikolla on joku UniPID presentation. Mikä ihmeen #kehyviikko ja mikä kumman UniPID???! Eikö taittosyistä voinut ollenkaan avata? Suosio varmasti taattu. Tähänkö minun jäsenmaksurahat käytetään?

7Uljas 8 | 20. 10. 2015

AjassaVaalit ”Näen ISYY:n ja opiskelijan suhteen eräänlaisena parisuhteena. On vaikeaa ymmärtää ja tietää toisen tekemisiä, jos toista ei näy eikä kuulu missään.

Ennakkoäänestys ISYY:n edus-tajistovaaleissa alkaa pian ja kampanjakoneet käyvät jo kuu-mina. Tärkeimmäksi teemaksi ehdokkaiden vastauksissa nousee

Uljaan tekemän kyselyn perusteella maan hallituksen kaavailemiin koulutusleikkauk-siin reagoiminen. Opintotuen, opiskelija-asuntojen ja opiskelijan terveydenhuollon parantaminen tai vähintään niiden pitäminen nykytasolla nousevat myös tavalla tai toisella esiin monessa vastauksessa. Oppimisympä-ristöjen kehittämiseen vaikuttaminen nousee esiin paikallisempana teemana.

”Koulutusleikkauksien vastustaminen ja yksityisen rahoituksen aiheuttaman epätasa-arvoisuuden kitkeminen”, Itä-Suomen Vihre-än vasemmiston Satu Taskinen linjaa opiske-lijan edunvalvonnan tärkeimpiä teemoja.

”Luultavasti opiskelijan suojaaminen maan hallituksen päätöksiltä yleisesti. Tuskin mikään muu taho tällä hetkellä asemaa hei-kentää yhtä paljon”, kuvailee Vihreän listan Toni Savolainen tulevan edustajistokauden tärkeimpiä teemoja opiskelijan edunvalvon-nassa.

”Vastavuoroisesti ISYY:n pitäisi pyrkiä turvaamaan opiskelijoiden asema yliopis-tohallinnon päätöksenteossa etenkin nyt, kun koulutussäästöt ovat tuloillaan. Tässä suhteessa erilaisten työ- ja sidosryhmien ase-man virallistamisen lobbaus olisi tarpeellista. Toisaalta ISYY voisi yhtä lailla tehdä enem-män lobbausta opiskelija-asumisen puolesta luomalla kontakteja Joensuun Ellin hallituk-sen jäseniin”, Perussuomalaisen listan Marko Koskelo sanoo.

”Ylioppilaskunnan rahankäytön läpinä-kyvyys (opiskelijoille avoimemmin tietoa siitä, miten ja mihin rahaa käytetään). Koska opiskelijoilla on ylioppilaskunnan automaa-tiojäsenyys, tulee opiskelijoiden saada parem-min vastinetta rahoilleen opiskeluaikanaan. Pidemmällä aikavälillä tulee myös tarkastella automaatiojäsenyyttä ja vaihtoehtoja sille”,

Ella Pohjola Ryhmä Oikeista arvioi.

ISYY:n talouskunnon ehdokkaat arvioivat hyväksi, mutta rahojen käyttökohteista ollaan eri mieltä. Jäsenmaksun suuruus närästää monia. Moni arvioi, että ISYY:llä on edessään leikkauksia. Vuodesta 2010 saakka laskenut tulos huolettaa osaa ehdokkaista, vaikka ylioppilaskunta onkin tehnyt jatkuvasti ylijäämää.

”ISYY:n talous on toiminnan nykyisellä laajuudella tasapainossa ja ylioppilaskunta on tuottanut toiminnassaan pienoista voittoa. Tämä tarkoittaa sitä, että mm. jäsenmaksuja olisi tarkasteltava uudelleen, varsinkin kun jäsenmäärä on nyt ylittänyt 13 000, jolloin jäsenmaksupohja on kattava. ISYY:n tulisi myös pohtia muita varainhankintatapoja, esim. asuntosijoittamisen kautta”, ehdottaa Teemu Huikuri Vihreältä listalta.

”ISYY:n talous on melko hyvässä kun-nossa. Taloutta voidaan kuitenkin parantaa yritysyhteistyön keinoin”, toteaa puolestaan Niko Nykänen Tombolo-listalta.

Kolmen kampuksen malli on noussut jälleen keskusteluun, eikä Savonlinnan kampuk-sen säilyttämistä kannateta yksimielisesti. Kampuksen lakkauttajista pääosa löytyy Kuopiosta. Kuopion historiallinen yhteys Savonlinnan kampukseen onkin löyhempi, mutta kampuksen lakkauttaisi myös muuta-ma joensuulainen.

”Savonlinnan kampus kannattaa säilyt-tää niin kauan, kun valtion erillisrahoitus säilyy nykyisellä tasollaan. Mikäli rahoitusta leikataan tai se poistetaan kokonaan, ja UEF joutuisi leikkaamaan muiden kampusten ra-hoitusta kompensoidakseen tappioita, tulee Savonlinnan kampuksesta tuolloin luopua”, ISYY:n hallituksessa tällä hetkellä istuva Sami Gabbouj Fortiksen listalta Kuopiosta pohtii.

Osa muistuttaa, että ISYY ei päätä kam-puksen kohtalosta. Kaikki savonlinnalaiset

Millaista ISYYttä tehdään seuraa-vat kaksi vuotta?

Isyyläiset valitsevat pian edustajansa edustajistoon. Kysyim-me ehdokkailta, mitä he aikovat tehdä jos pääsevät valtaan. - Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Vihreän listan Lotta Sundelin ja Toni Savolainen olivat ainoat ehdokkaat 14. lokakuuta Savilahden Canthialla kampanjointipäivänä. Sundelinia kummastut-taa yliopiston kampanjointirajaus käytävillään. ”Silloinhan se tarkoittaa sitä, että yliopisto ei halua edustajistoon ihmisiä, tai ei edaria ollenkaan”, Sundelin pohti. Savolainen ja Sundelin epäilevät molemmat, että äänestyksen siirtäminen kevääseen lisäisi aktiivisuutta.

EDARI VAALIT

20158 Uljas 8 | 20. 10. 2015

Jäsenmaksun suuruus jakaa mielipiteitäEdustajistovaaleissa ehdolle asettu-neet ovat kohtalaisen tyytyväisiä ylioppi-laskuntaan. Lähes 46 prosenttia katsoo, että ISYY on onnistunut sille asetetuissa tehtävissä hyvin tai erittäin hyvin. 14,5 prosenttia toteaa, että ISYY on suoriutu-nut huonosti.

23,4 prosenttia vastaajista toteaa, että ISYY:n jäsenmaksua on laskettava. 69,7 prosenttia pitää sitä sopivana. Alle seitse-män prosenttia vastaajista ajattelee, että jäsenmaksua voisi vielä nostaa.

88,2 prosenttia vastaajista kannattaa ylioppilaskunnan automaatiojäsenyyttä. 11,8 prosenttia vastustaa sitä.

93,4 prosenttia katsoo, että opintotuen tulee olla pääasiassa opintorahapainot-teinen. Vain viisi vastaajaa kannattaa opintolainapainotteista systeemiä.

Savonlinnan kampuksen säilyttäisi 73,7 prosenttia vastaajista.

81,8 prosenttia vastustaa lukukausi-maksujen asettamista EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.

Vastaajista 48, eli yli puolet opiskelee Joensuun kampuksella. Kuopiosta vas-taajia oli 24 ja Savonlinnasta neljä.

Keskeisisistä vastaajia oli 14, IViVasta 10, Deeku 6, Demariopiskelijat 8, Fortis 6, Kylterit 7, Oikeat 6, Opiskelijan ISYY 1, Perussuomalainen lista 2, Puolueettomat 4, Tombolo 4, Vihreä lista 8.

Vastaajista valtaosa, lähes 70 prosent-tia on ehdolla ensimmäistä kertaa.

vastaajat säilyttäisivät kampuk-sen. Useampi heistä nostaa esiin Ope-art –linjan tärkeänä menes-tystekijänä koko yliopistolle.

”Savonlinnan kampus on yksi hyvä esimerkki todella hyvästä yhteisöllisestä hengestä. Yksi syy tähän on, että kaikki tuntevat toisensa. Savonlinnan kampuk-sen pieni koko on sen etu etenkin niille opiskelijoille, jotka tulevat maaseudulla pienistä sosiaalisista piireistä. Savonlinnan kampuksel-la on erittäin tiivis ainejärjestöjen välinen yhteistyö.”, Puolueet-tomien Juho-Pekka Maunula puolustaa kampustaan.

ISYY koetaan opiskelijoiden jou-kossa jossakin määrin etäiseksi. Kampusten käytävillä kuulee pal-jon erikoisia näkemyksiä ja paljon väärää tietoa siitä, mitä ISYY tekee ja mitä se ei tee.

”Näen ISYY:n ja opiskelijan suhteen eräänlaisena parisuhtee-na. On vaikeaa ymmärtää ja tietää toisen tekemisiä, jos toista ei näy eikä kuulu missään”, DeeKun Pyry Mattila tokaisee.

Sosiaalisen median käyttö näh-dään tärkeäksi väyläksi opiskelijan tavoittamisessa. Vihreän listan Lotta Sundelin ehdottaa, että ISYY perustaisi lisäksi nettiradi-on.

Aivan kritiikittä eivät ehdok-kaat silti niele johdattelevaksi koettua kysymystä siitä, mitä tälle asialle tulisi tehdä.

”Olisi mielenkiintoista tietää mihin taustaoletukseen kyselyn laatija tämän väitteen perustaa. Alkaisin toteuttamaan tänä vuon-na tehtyjen/tehtävien viestintään

ja järjestörakenteeseen liittyvien kyselyjen tuloksia. Someviestin-nän lisääminen ja kerhotoiminnan aktivoiminen entisestään toisi ISYY:a lähemmäs opiskelijaa”, Itä-Suomen vihreän vasemmiston Tuomas Hiltunen, ISYY:n istu-van hallituksen varapuheenjohtaja pohtii.

”ISYYn merkitys opiskelijalle on tällä hetkellä vähäinen. Tämä johtuu ensisijaisesti nykyisten edustajien aloitekyvyttömyydestä ja passiivisuudesta. Tarvitaan radikaaleja muutoksia ja outside the box -tyyppistä ajattelua”, lataa puolestaan Markus Vauhkonen samalta listalta.

Edustajistovaaleissa on ehdolla enemmän ulkomaalaisia opis-kelijoita kuin koskaan aiemmin ISYY:n historiassa. Etenkin De-mariopiskelijat ovat ahkeroineet kv-opiskelijoiden rekrytoinnissa. Kv-opiskelijat myös vastasivat aktiivisesti kyselyyn. Ulkomaalai-sille tiedonsaanti vaikuttaa olevan ISYY:ssä hankalampaa kuin suo-mea puhuville, vaikka ylioppilas-kunta on virallisesti monikielinen.

”Osaan kysymyksistä en pystynyt vastaamaan, ulkomaalai-sena opiskelijana en ole löytänyt tarpeeksi tietoa englanninkielellä voidakseni muodostaa niihin valistuneen mielipiteen”, toteaa Demariopiskelija Laura Carman.

Kyselyyn vastasi 76 edustajis-tovaaliehdokasta, eli lähes 44 pro-senttia ehdokkaista. Ennakkoää-nestyspäivät ovat 21.–23. ja 26.–29. lokakuuta. Varsinaiset äänestys-päivät ovat 3.–4. marraskuuta. Äänestys tapahtuu sähköisesti.

EDARI VAALIT EDARI VAALIT EDARI VAA- EDARI VAALIT

”ISYYn merkitys opiskelijalle on tällä hetkellä vähäinen. Tämä johtuu ensisi-

jaisesti nykyisten edustajien aloitekyvyttö-myydestä ja passiivisuudesta.

”En ole löytä-nyt tarpeek-

si tietoa englan-ninkielellä.

9Uljas 8 | 20. 10. 2015

Vihreä lista 2 Elsilä Antti Yhteiskuntapolitiikka

3 Hietanen Elina Ympäristöpolitiikka ja -oikeus

4 Huikuri Teemu Metsätiede

5 Jauhiainen Maria Ohjauksen koulutus

6 Kusmin Joni-Matti Metsätiede

7 Kylämäki Janne

8 Lappalainen Aaro (Sit.) Yleinen kielitiede

9 Pitko Jarno Yhteiskuntatieteet

10 Pulkka Laura Ympäristötiede 11 Salonen Tuomo Yleinen kielitiede

12 Savolainen Toni Ympäristötiede

13 Sundelin Lotta (Sit.) Biotieteiden ko.

DeeKu Sit.

14 Peltokangas Johanna Lääketiede

15 Palinperä Mikael Lääketiede

16 Siirola Olli Hammaslääketiede

17 Mattila Pyry Lääketiede

18 Räisänen Henna Lääketiede

19 Hytönen Antti Lääketiede

20 Junkkari Heikki Lääketiede

21 Häyrinen Antti Lääketiede

22 Hiltunen Aleksi Lääketiede

23 Ristimäki Pauliina Lääketiede

24 Saari Arttu Lääketiede

25 Junkkari Antti Lääketiede

Fortis Sit

26 Huhtala Olli Farmasia

27 Kamunen Taneli Proviisori

28 Kauttonen Antti Proviisori

29 Kopper Pietari Farmasia

30 Miinin Jegori Farmasia 31 Ojavalli Helena Farmasia 32 Pohjonen Annika Proviisori

33 Sormunen Henri Proviisori 34 Westersund Vilma Proviisori 35 Gabbouj Sami Biolääketiede

Oikeat 36 Auvinen Marko Tietojenkäsittelytiede 37 Elo Otto Englannin kieli ja kulttuuri 38 Hattunen Jenna Rikos- ja prosessioikeus 39 Heiskanen Annina Yhteiskuntamaantiede 40 Kalliomaa Eeva Kauppatieteet 41 Lampila Iines Sosiaalityö 42 Launio Teemu Yhteiskuntapolitiikka 43 Malinen Juho-Petteri Teologia 44 Pohjola Anni Psykologia 45 Pohjola Ella Oikeustiede 46 Pynttäri Anne Biologia 47 Summanen Rosa Ohjauksen koulutus 48 Tervahauta Mikko Oikeustiede 49 Vauhkonen Veikko Oikeustiede 50 Vuento Elina HTM- tutkinto 51 Värtinen Heidi Oikeustiede

Perussuomalainen lista 52 Lähteenmäki Jarno Kemia 53 Koskelo Marko (Sit.) Läntinen teologia

International Students Sit.

54 Adaam Isaac MDP in law

Tombolo Sit.

55 Nykänen Niko Ympäristöpolitiikka 56 Roine Rebekka Maantiede ja ympäristöpoli-tiikka 57 Pappinen Niklas Yhteiskuntamaantiede 58 Lehtimäki Karoliina Maantiede ja ymp. politiikka 59 Kähkönen Janne Yhteiskuntamaantiede

Puolueettomat Sit.

60 Hietala Heljä Venäjän kieli ja kääntäminen 61 Hotanen Maarit Suomen kieli ja kirjallisuus 62 Maunula Juho-Pekka Lastentarhanopettaja 63 Juurikka Annika Läntinen teologia 64 Mäntylä Rosa Suomen kieli 65 Aaltonen Janne Metsätiede 66 Tuovinen Anne Suomen kieli 67 Paaso Mira Saksan kieli ja kulttuuri 68 Mattila Noora Läntinen teologia 69 Muikku Annamari Ortodoksinen teologia

EDARIVAALIT

Äänestypäivä 3. - 4. marraskuuta.Ennakkoäänestykset 21. - 23. lokakuuta ja 26. - 29. lokakuuta 2015AjassaVaalit

Uljas 8 | 20. 10. 201510

70 Hentunen Saana Kasvatustiede, luokanopettaja

71 Sikiö Juuso Läntinen teologia 72 Kähkönen Miika Teologia 73 Saastamoinen Matias Suomen historia

Keskeiset 74 Peltola Sara Tietojenkäsittelytiede 75 Okkonen Marie Yhteiskuntapolitiikka 76 Anttalainen Tommi Historia 77 Oinas-Panuma Kaisa Yhteiskuntatieteet

78 Nissinen Mikko Yhteiskuntapolitiikka 79 Tiimonen Tapio Tietojenkäsittelytiede 80 Väkeväinen Riku (Sit.) Historia 81 Ikonen Juho Metsätieteet 82 Eskelinen Timi Yhteiskuntapolitiikka 83 Piipponen Janne (Sit.) Historia 84 Nivala Matti (Sit.) Matematiikka

85 Libba Ester Historia 86 Pinnuo Meng (Sit.) Student in linguistics 87 Mertakorpi Emma (Sit.) Yhteiskuntatieteet

88 Talikka Markus (Sit.) Teologia

89 Kuha Hannu (Sit.) Läntinen teologia

90 Lähteenmäki Veli-Matti (Sit.) Metsätiede 91 Hänninen Roosa (Sit.) Sosiaalitieteet

92 Hakkarainen Henri (Sit.) Ympäristötiede

93 Piirainen Panu (Sit.) Lääketieteen tohtori 94 Viljamaa Toni Tietojenkäsittelytiede 95 Pulkka Juho Terveystaloustiede96 Laitinen Joonas Yhteiskuntapolitiikka

Demariopiskelijat 97 Al Lakki Mohammad (Sit.) Photonics

98 Akinwunmi, Bukumni (Sit.) Chemistry

99 Carman Laura Ma Early language ed. for inter cultural communication

100 Dupree Carmen (Sit.) . Int. research, economic law

101 Järvinen Jesse Soveltava kasvatustiede 102 Karasmaa Jonna Psykologia 103 Kasurinen Ossi Ympäristöbiologia, kansainvä- linen ympäristöoikeus 104 Kettunen Noora Soveltava kasvatustiede 105 Kivivainio Katja Finanssioikeus 106 Kärkkäinen Onni Farmasia 107 Lehtinen Misa Läntinen teologia

108 Muncyte Lina MA English language & culture

109 Oyedemi Oluseyi (Sit.) MDP for Research chemist 110 Paananen Tomi Lääketiede

111 Parkkinen Sanna Kasvatusalan tohtoriohjelma 112 Piracha Moeen Ghafoor(Sit) Photonics 113 Pyrhönen Iiro (Sit) Läntinen teologia 114 Reponen Eveliina Yhteiskuntapolitiikka, englan- nin kieli ja kulttuuri 115 Tahvanainen Ville Maantiede 116 Timonen Tuomas Hallinto-oikeus 117 Torni Anni Aikuiskasvatustiede

118 Vesanen Janika Yhteiskuntapolitiikka

119 Wang Yuan Educational sciences

120 Zafar Wagar MDP for Research chemists

Opiskelijan ISYY Sit.121 Savolainen Vesa Opinto-ohjaus 122 Duldin Frans Julkisoikeus/ympäristöoikeus

123 Nieminen Minttu Oikeustiede

124 Kurronen Antti Julkisoikeus/finanssioikeus

125 Kyyrönen Paavo Tietojenkäsittelytiede

126 Ylinen Martti Oikeustiede 127 Miettinen Janne Siviilioikeus 128 Hämäläinen Juuso Tietojenkäsittelytiede 129 Nevala Janne Oikeustieteen maisteri 130 Räihä Heikki Kasvatustiede, luokanopetta-ja

131 Mäkitalo Maria Ravitsemustiede 132 Miettinen Ville Sosiologia 133 Kainulainen Anni Hallinto-oikeus 134 Vidgren Viivi Oikeustiede ja julkisoikeus

Itä-Suomen Vihreä Vasemmisto 135 Alho Emmi Border crossings masters program, yhteiskuntamaantiede 136 Hiltunen Tuomas Matematiikka 137 Hylkilä Hanna Yhteiskuntapolitiikka 138 Kangas Markus Englannin kieli ja kulttuuri

139 Kankus Karo Yleinen historia 140 Katajamäki Ilari Kasvatustiede, opettajankou-lutus 141 Kekkonen Tahvo (Sit) Sosiaalipsykologia 142 Keränen Mika (Sit) Yhteiskuntapolitiikka 143 Kulmakorpi Kai Kemia 144 Kurttila Hanna (Sit) Yhteiskuntapolitiikka 145 Leinonen Jori Saksan kieli 146 Mäki Jarno (Sit) Kasvatustiede

147 O´Dell Pekka Biologia 148 Ojala Janne Biologia 149 Pirttikoski Katariina Venäjän kieli ja kulttuuri

150 Puhakka Joonas Luokanopettaja 151 Repo Sinikka Englannin kieli ja kulttuuri 152 Saarelainen Antti Yhteiskuntamaantiede 153 Suihkonen Jii (Sit) Historia

154 hafqat Sunil (Sit) Research chemistry master´s 155 Taskinen Satu Sosiologia 156 Tuovinen Iiro (Sit) Yhteiskuntatieteet

157 Vauhkonen Markus (Sit) Oikeusfilosofia

Kylterit Sit.

158 Ahokas Iina Kauppatiede 159 von Hellens Max Kauppatiede160 Hyttinen Noora Laskentatoimi ja rahoitus 161 Isoranta Toivo Kauppatiede 162 Jukarainen Lauri International business and sales management

163 Kalliola Martin Rahoitus ja laskentatoimi

164 Kontturi Kaarin Johtaminen, innovaatiot ja markkinointi

165 Kurvinen Krista Kauppatiede

166 Nurminen Alex Rahoitus ja laskentatoimi

167 Oikarinen Maija Johtaminen, innovaatiot ja markkinointi

168 Pulkkinen Jussi Johtaminen, innovaatiot ja markkinointi

169 Pulkkinen Viivi Taloushallinto ja rahoitus

170 Rinta-Jouppi Anton Kauppatiede

171 Roth Matti Rahoitus ja laskentatoimi

172 Saali Ville Kauppatieteet/palvelujohta-minen

173 Tanskanen Joonas Kauppatiede

174 Vihonen Sami Taloushallinto ja rahoitus

11Uljas 8 | 20. 10. 2015

Blanca Sanzmetsätiede, 3. vsk.

” Tästä kypärästä on ollut hyötyä ainakin kerran. Olin kavereiden kanssa talvella pyöräilemässä. Osuin liuk-kaaseen kohtaan ja kaaduin pyörällä. Takana tullut kaverini kaatui päälleni, ja hänen pyöränsä kolahti päähäni. Vahinkoa ei onneksi tapahtunut. Tämän kypärän ostin Lidlistä. Käytän yleensä kypärää, mutta joskus kesäisin lyhyillä matkoilla en viitsi. Työmatkoilla käytän kypärää aina.

Miina Melanenbiologia, 6. vsk.

” Unohdin entisen kypäräni Joen-suun ja Lappeenrannan väliseen junaan. Olin varsin kiintynyt siihen sillä se oli hyväkuntoinen. Mietin, olisiko pitänyt etsiä sitä löytötavaratoimistosta. Ajattelin kuitenkin, että on halvempaa ostaa uusi kypärä. Ostin sitten tällai-sen virtaviivaisen. Olen aina käyttänyt pyöräilykypärää.

Anniina Kyöttinenhammaslääketiede 1. vsk.

” Minusta tämä kypärä näyttää vähän jääkarhulta, ja tässä onkin jääkarhun kuva tuossa reunassa. Olin urheilu-liikkeessä, näin tämän ja ajattelin, että ton mä otan. En minä nyt tiedä, onko unelmakypärää olemassakaan. Kun nyt kerran kypärää tulee käytettyä, niin olisihan se mukavaa, jos kypärä näyttäisi edes suhteellisen kivalta, vaikka onhan tämäkin vähän tällainen potta. Aiemmin minulla on ollut ihan karmeita kypäriä käytössä, jotain veljen vanhoja, ei mitään erikoisia. Olen huomannut, että vaikka

itse osaisikin ajaa oikein, eivät autoilijat välttämättä aina huomaa pyöräilijää. Siksi käytän kypärää.

Ilona HuhtalaKotitalousopettaja, 3. vsk.

” Minun piti ostaa tämä uusi, punai-nen kypärä, koska joku oli heittänyt kypäräni koskeen. Olin pysäköinyt pyöräni kosken viereen, niin kuin moni muukin kotipaikkakunnallani. Osa kypäristä oli jäänyt jumiin yläjuoksul-le. Oma kypäräni oli varmaan mennyt virran mukana alas. Ennenkin on tapahtunut tällaista, että joku heittää kypäriä siihen koskeen. Nykyään lukitsen kypärän kiinni pyörään.

Jasmina Vilénluokanopettaja 5. vsk.

” Olin jo pitkään miettinyt tässä aikuisella iällä, että kypärä pitäisi hommata. Tuntuu hölmöltä sanoa oppilaille kypärän käytöstä, jos ei itse sitä käytä. Harjoittelussa oli olo, että en halua näyttäytyä ilman kypärää oppilaiden edessä, etteivät he joutuvat ihmettelemään, miksen käytä kypärää. Juttelin kaverini kanssa asiasta monesti, kunnes lyötiin veto: ennen ensimmäistä koulupäivää hommaan kypärän. Jos en, niin olen velkaa kaverilleni jokaisesta kypärättömästä päivästä yhden shotin.

Hankin kypärän viikon sisällä. Koska tämä veto oli kuitenkin se kimmoke kypä-rän hankkimiselle, ostin jokatapauksessa kaverilleni yhden shotin.

Minun kypäräni

Joensuu

Kuopio

Savonlinna

Janita Pitkänensosiaalityö 3. vsk.

” Tämä on oikeastaan minun äitini kypärä. Hänen mielestä entinen kypä-räni ei ollut enää turvallinen, joten hän lahjoitti omansa minulle. Olin vain iloi-nen, kun sain uuden kypärän ilmaiseksi. Äidille tästä ei aiheudu vaaraa, sillä hän ei pyöräile juuri ollenkaan. Olen aina käyttänyt kypärää, koska en halua kuolla tuskallisesti päävammaan. Ehdotto-masti siistein kypärä jota olen koskaan käyttänyt, oli minulla ala-asteella. Se oli sininen ja siinä oli punavalkoisia liekkejä.

– Niina Turunen, teksti &, kuvat

–Anna-Reetta Suhonen, teksti & kuvat

–Raisa Savolainen, teksti & kuvat

12 Uljas 8 | 20. 10. 2015

Kun opiskelijapippaloissa on hypätty joka keskiviikko, lauantaina on lähdetty uu-destaan baanalle ja sunnuntai on vietetty kotona krapulassa mättäen hampuri-laisia ja suklaata, on aika miettiä, miten tällaisesta kierteestä pääsee eroon. Pirjo Saarnian kirja ”Irti makeanhimosta ” tarjoaa parinsadan sivun verran vinkkejä jokaiselle sokerikoukkuun jääneelle.

Saarnia kertoo makeanhimon joh-tuvan vääristä ruokailutottumuksista, joiden vuoksi verensokeri heittelee. Saarnian mukaan ihmiset saattavat syödä liian harvoin tai koostaa ateriat väärin, mikä on omiaan lisäämään makeanhi-moa.

”Yhdeltä ateri-alta voi puuttua pehmeitä rasvoja, kuituja tai proteii-nia tai ateriavälit

saattavat olla liian pitkät. Suurelta osin makeanhimo johtuu nälästä”, laillistettu ravitsemusterapeutti ja terveystieteiden maisteri Saarnia sanoo.

Monelle miehelle ja naiselle makean syöminen on totuttu tapa, josta on han-kala päästä eroon. Kuitenkin ruokavaliota korjaamalla makeanhimo häviää jo kah-den kolmen viikon kuluessa, ja karkkihyl-lyn ohi kulkeminen sujuu vaivatta.

”Tunnesyömisessäkin ruokavalio täy-tyy saada ensin kuntoon, mutta lisäksi on työstettävä esimerkiksi iloon tai suruun syömistä”, Saarnia neuvoo.

Kaikesta makeasta ei tarvitse kuiten-kaan luopua, tärkeintä on siirtyä liika-käyttäjästä kohtuukäyttäjäksi. Kirjassaan Saarnia epäilee, että jos yhtäkkiä päättää lopettaa kaikkien herkkujen syömisen, se ei välttämättä vie pitkälle.

”Terveellisessä ruokavaliossa voi olla

herkkujakin, ja lisäksi sokerin saantia on lähes mahdotonta välttää, sillä sitä on joka paikassa, Pro-rahkassakin”, Saarnia muistuttaa.

Ravitsemusterapeutti alleviivaa, että sokerista vieroittuminen alkaa ateriaryt-min miettimisellä ja säännölliseen veren-sokeriin pyrkimisellä. Saarnia korostaa,

että myös viikonloppuisin tulee miettiä syömisiään, mutta turhaksi nipottajaksi

ei kannata ryhtyä. ”Jos joku tarjoaa karkin,

totta kai sen voi syödä. Myöskään sadan gramman karkkipussi viikonloppuna ei kaada ruokavaliota”, Saarnia toteaa.

Hän muistuttaakin, että jokainen pys-tyy muuttamaan omia ruokailumallejaan, vaikka ne olisivat olleet samat jo lapsesta saakka. Askel kerrallaan aterioiden koostumus, ruokailun säännöllisyys ja makeanhimon hallinta tulee helpom-maksi.

”Tärkeää on kuitenkin muistaa, että herkkuja ei syödä nälkään vaan vasta ruuan jälkeen”, Saarnia vinkkaa.

Erilaiset hedelmät ja pienet määrät

kuivahedelmiä korvaavat helposti lisätyn sokerin arjessa. Saarnian yksi omista suosikeista on pari palaa 70 prosenttista tummaa suklaata ja pähkinöitä kahvin kanssa välipalaksi.

”Tummassa suklaassa on lähes yhtä paljon kuituja kuin ruisleivässä, vaikkakin siinä on mukana myös rasvaa,” Saarnia kertoo ja muistuttaa, että suklaa kannat-taa yhdistää pähkinöihin, jotka sisältävät hyvälaatuista rasvaa, jottei verensokeri pääse heittelehtimään.

Sokerikoukku on valintaMakeanhimo ei ole mikään kummajainen, joka tulee esiin il-tapäivisin ja televisiota katsellessa. Makeanhimo johtuu ruo-kailutottumuksista ja jokainen voi päästä siitä eroon. - Emma Vormisto, teksti & Emil Blick, kuvitus

sokeriin pyrkimisellä. Saarnia korostaa, että myös viikonloppuisin tulee miettiä syömisiään,

TERVETULOA VERENLUOVUTUKSEEN• Kuopion veripalvelutoimisto,

Puijonkatu 23, Sektori, 2. krs,ma, ti, to 11–18, ke, pe 10–16

• Savonlinna, to 22.10. klo 12.30–17.30,Linnalanopisto, Sotilaspojankatu 7

• Joensuu, ma 2.11. klo 12–17Joensuun seutukirjasto, Koskikatu 25

OJENNA KÄTESI. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. • www.veripalvelu.fi • Testaa etukäteen: www.sovinkoluovuttajaksi.fi

13Uljas 8 | 20. 10. 2015

14 Uljas 8 | 20. 10. 2015

Kuopiossa startannut hanke käy käsiksi kau-punkitilaan. Tarkoi-tuksena on hahmottaa kaupunkimuotoilu työkaluna. Mitä kau-punki tarkoittaa nuo-

rille ja kuinka se halutaan kokea ja siellä elää? Hankkeen käynnistysseminaarissa Riku Rantala kiteytti kaupunkitilan.

”Hyvä kaupunkitila antaa mahdolli-suuksia elää ja viettää aikaa yhdessä siten, että se lähtökohtaisesti synnyttää elämää eikä eristäytymistä”, hän pohtii.

Nuorten oma Kuopio -hankkeen koordinaattori ja muotoilija Kirsi Miet-tinen komppaa tavallaan. Hän näkee, että perinteisessä, virkamieslähtöisessä kaupunkisuunnittelussa on monella tapaa unohdettu itse käyttäjien näkökul-ma. Julkisesta tilasta on tullut rajoitetun toiminnan tila, jossa ihmisiä ohjataan paikasta toiseen.

”Kaupungissa kaikille toiminnoille on jo valmiiksi luotu jokin funktio: jalkapal-lokentällä pelataan jalkapalloa, ostos-keskuksessa käydään ostoksilla. Meille käyttäjille ei jää vapaata pelikenttää tehdä kaupungissa, mitä haluamme. Siksi lähdemme yhdessä nuorten kanssa kar-toittamaan ja miettimään, mitä on vapaa oleminen kaupungissa, ja mitä voimme sen eteen tehdä.”

Lapsi ja nuori tutkii ja soveltaa maail-maa. Jos lapselle annetaan puutikku se muuttuu äkkiä piirtimeksi, keihääksi tai taikasauvaksi. Kaupunkitila tuottaa hyvää tarkoittaessaan kuitenkin asenteita ja elä-mänkatsomusta. Rantala kertoo esimer-kin epämiellyttävästä kaupunkimuotoi-lusta Tokiossa. Siellä kaupunkitilasta on poistettu kaikki istumapaikat, ja kadulle istujaa katsotaan epäillen. Ihmisille ei ole annettu mahdollisuutta istua, levähtää tai hengailla.

”Kaupungin äänet, valot, musiikki, kaikki tähtäävät siihen, että ihmiset liikkuvat tehokkaasti paikasta toiseen, eli töihin. Vain maksua vastaan ihmiset pääsevät karaokeboxiin, tai nettikahvi-laan lepäämään.”

Rantalan mielestä hyvä kaupunkitila antaa ihmisille tilaa olla, harhailla, keksiä ja ottaa oma tila. Tämä tarkoittaa mah-dollisuutta viettää aikaa kaupungissa il-

man, että suuret kaupalliset toimijat määrittävät ihmisille oikeanlaisen tavan elää ja olla.

”Kauppakeskusten tulisi tulla hattu kourassa kysymään kaupunkilaisilta, saako tässä olla ja myydä näitä tuotteita, eikä toisinpäin”, Rantala toteaa.

Kulttuurin lisäämisellä ja siihen investoi-misella on Rantalan mukaan merkittä-vämpi vaikutus kaupungissa viihtymiseen ja hyvinvointiin kuin mahdollisuuksilla kuluttaa.

”Tehdessään investoinnin ihminen ostaa mieluummin tavaran kuin kuluttaa sen kokemukseen, sillä hän ajattelee, että kokemus kestää vain hetken, uudesta sohvasta voi nauttia ainakin seuraavat kolme vuotta. Kuitenkin monet tut-kimukset ovat osoittaneet, että juuri näillä kokemuksilla on paljon suurempi vaikutus ja arvo ihmisten hyvinvointiin kuin materiaalisilla hankinnoilla. Ne ovat asioita ja hetkiä, joihin palataan myöhem-minkin elämässä”, Rantala kertoo.

Ajatus kulkeutuu lukemiseen, teatte-riin ja keikkoihin. Niiden kuluttaminen voi tuottaa oppimista, ja moisen inves-toinnin jäljet voivat kantaa kauaksi.

Hankkeen taustalla on Miettisen mukaan ajatus, että kaupunki on kaikkien koti. Hyvä kaupunki ottaa kaikki asukkaat huomioon. Hankkeen tarkoituksena ei ole tarjota nuorille valmiita malleja tai ratkaisuja kaupunkitilan käytölle, vaan saada heidät näkemään ympäristönsä yk-sityiskohtaisemmin ja eri näkökulmista.

”Lähdemme yhdessä nuorten kanssa miettimään tyhjältä pöydältä, missä nuoret viettävät aikaansa, miksi, ja mitä kaikkea he haluaisivat kaupunkitilassa tehdä, jos heillä olisi siihen mahdollisuus. Tarkoituksena on kyseenalaistaa se, mik-si jotain asiaa ei voisi tehdä. Miksi nuoret eivät esimerkiksi voi skeitata Petosen vapaudenaukiolla? Sitten etsitään ratkai-suja”, Miettinen kertoo.

Kaupunkimuotoilulla voidaan paitsi

kyseenalaistaa vallitsevia sääntöjä, myös selvittää, miksi jokin tila nähdään negatiivisena tai sitä ei käytetä. Kaupun-kimuotoilu on Miettisen mukaan toimiva keino estää ihmisten vieraantumista kaupunkitilasta.

Rantala kertoo, kuinka arabialaisis-sa kulttuureissa ihmiset jalkautuvat joskus ahtaista, koko suvun käsittävistä asunnoistaan ulos kaduille saadakseen omaa tilaa. Vauraissa maissa ihmiset pyrkivät sitä vastoin linnoittautumaan asuntoihinsa. Eristäytyminen, sekä yksi-nasuminen ovat Rantalan mielestä yksi syy sille, miksi kaupunkitiloissa ei voida hyvin. Hyvä elämä kaupungissa kun vaatii Rantalan mukaan myös sietämistä.

Sietämisen vaikeudesta kertoo Kuopios-sakin, että erilaiset katutaiteen muodot kuten graffitit ja sticker art on haluttu putsata pois katukuvasta. Seuraukse-na on yhteiskunnan varoja kuluttava kissa ja hiiri -leikki katutaiteilijoiden ja kaupunkien viranomaisten välillä. Kaupunkimuotoilun kautta halutaankin kyseenalaistaa, onko tilanteessa mitään järkeä, vai voitaisiinko sille löytää jokin toimivampi ratkaisu.

”Ihmetyttää, miten maailman suuret metropolit voivat toimia, kun ihmiset saavat liimata julisteita seiniin?”, Rantala hymähtää.

Ihmisten mielentila on kaupungin mielentilaKenelle kaupunki kuuluu, kuuluuko kellekään vai kaikille? Voi-siko kaupungin julkisessa ja puolisuljetussa tilassa olla kuin ko-tonaan? Nuorten oma Kuopio –hanke herättelee näihin kysy-myksiin. – Ninni Juntunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

FaktaaMikä?Nuorten oma Kuopio! -kaupunkimuotoilu-hanke Milloin?Toteutetaan Kuopiossa lokakuun 2015 ja maaliskuun 2016 välisenä aikana.Miksi?Tarjoaa nuorille keinoja osallistua itse oman elinympäristön kehittämiseen kaupun-kimuotoilun avulla. Hankkeella halutaan aktivoida nuoria havainnoimaan ja kehittä-mään kaupunkitilaa, luoda uusia, pysyviä toi-mintamalleja nuorisotyöhön sekä nostattaa keskustelua käyttäjälähtöisestä kaupungista.Ketkä?Viiden muotoilijan tiimi yhdessä nuorten kanssa kartoittaa, missä nuoret viettävät aikansa ja mitä nuoret haluaisivat kaupunki-tilassa tehdä, jos heillä olisi siihen mahdol-lisuus.

Kommentti | Mars!

Nuorten oma Kuopio –hankkeen kaltaista veturia on kaivattu Kuo-pioon. Toiminnassa on näkemystä ja eteenpäin

viejiä. Kaupunkikulttuuri on enemmän kuin kaikkien kaupunkilaistensa summa. Kohtaamiset luovat uutta, mutta jos äänet eivät kuulu, ei kohtaamisiakaan tapahdu.

Yhdestä toimituksesta tuotettavat Kuopion kaupunkilehti ja Viikko Savo epäonnistuivat Nuorten oma Kuopio -hankkeen käsittelyssä. Hankkeen sisällöltään inspiroivassa tiedotustilai-suudessa oli mukana myös toimittaja Riku Rantala. Kaupunkilehden toimit-taja sokeutui lukijan aliarvioimisessaan. Tarjolla olisi ollut maailmaa kattava näke-mys eri kaupunkien kulttuureista, mutta toimittaja käytti viisitoista minuuttiaan udellen Rantalalta yli kymmenen vuoden takaisen Madventuresin vaiheista, jänskistä ruuista, tai varaileeko Rantala majoituksensa etukäteen! Paikallista oli jännin ruokamuisto Kuopiosta? Vastaus oli tietenkin Sampo, ei uutista.

Kaupunkilehdet ymmärtävät liian har-voin mahdollisuutensa kaupunkikulttuu-rin tuottajina. Laajalevikkinen ilmaisja-kelu pystyy yhdistelemään kaupunkilaisia ehkä paremmin kuin mikään. Poikkeuk-sia on, kuten vuosi toisen jälkeen maan parhaan kaupunkilehden palkinnon voittava Uusi Rovaniemi. Kaupunkilehti voi myös ehdollistaa, jähmettää. Passivoi-da. Kaupunkikulttuuria ei voi kuluttaa. Kuluttajuus tosin voi olla joidenkin kaupunkien kulttuuri.

Kuopiolainen kaupunkitila ei elä kulta-kauttaan. Yhteistä, avointa ja monikäyt-töistä harraste- ja kulttuuritilaa ei ole, Kauppakadun baarit ovat vähän yhden kohderyhmän lavasterivi ja Sokkarin kon-gi on puolisuljettu. Kaupungin puisto-vuokrat on hilattu ylös, torin lava maksaa maltaita, tapahtumajulisteet revitään kaupungin työntekijöidenkin toimesta, joten jos valotauluun ei ole varaa, teke-misesi ei näy eikä kuulu.

Hyvä kaupunkikulttuuri syntyy ää-nestä ja jakamisesta. Turvan tuntu ei tule valvonnasta, vaan tilan omaksi koke-misesta. Pitää olla tiloja yrittää, keksiä, harhailla ja muodostua uudelleen, löytää, sietää moniäänisyyttä. Kaupalliset ja julkiset toimijat eivät ole vastakkain. On myös lehtimainostajan etu, jos kaupunki kutsuu elämällään luokseen vahvemmin kuin kotisohva ja tietokoneen kiilu. Kehä laajenee ja viesti miellyttävästä kiirii rajo-jen yli. Nyt toisissa kylissä puhutaan vielä usein Kuoliosta Kuopion sijaan, vaikka ruohonjuuressa ja latvoissa on hienoa eloa, eivät ne löydä toisiaan kun yhteistä tilaa eikä äänitorvea ole. Kaupunkilaisen pitää myös itsensä osata tiedottaa! Kertoa muille tekemisistään. Kaupunkimediat, ottakaa haaste vastaan?

Jarkko Kumpulainen

Haaste kaupunkilehdille

”Ihmetyttää, miten maail-man suuret metropolit voi-vat toimia, kun ihmiset saa-vat liimata julisteita seiniin?

15Uljas 8 | 20. 10. 2015

16 Uljas 8 | 20. 10. 2015

Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen on horison-tissa siintävien rajujen koulutus-leikkauksien vuoksi asettanut tiedekuntien tehtäväksi sel-vittää, kuinka kustannustasoa

voidaan pysyvästi laskea. Rehtorin dekaa-neille lähettämässä kirjeessä ensimmäi-senä esitetty kysymys on ”onko koulu-tusohjelmia/aloja, joista on perusteltua luopua?” Kustannustasoa on laskettava, mutta tutkimuksen ja opetuksen laatu ei saa kärsiä. Käytännössä yhtälö on vaikea ratkaista jos mistään ei luovuta.

”Mistään koulutusalasta ei olla lähtö-kohtaisesti luopumassa. Tiedekunnille on annettu tehtäväksi avoimin mielin katsoa, olisiko jotain, josta luopumista voitaisiin miettiä. Tämä liittyy siihen rakenteelliseen kehittämiseen ja yli-opistojen väliseen työnjakoon. Mitään laitosta ei olla lakkauttamassa, mutta niiden sisällä tätä keskustelua joudutaan käymään”, Mönkkönen toteaa.

Vaikuttaa siltä, että maan hallitus pakottaa yliopistot hyvin raakaan pudotuspeliin. Eri alojen tutkimuksen ja opetuksen merkittävyyden vertailu uskottavasti ei välttämättä ole mahdollis-ta. Mönkkönen kertoo jakavansa huolen siitä, että maan hallituksen painotukset korkeakoulupolitiikassa ovat hyvin lyhy-en tähtäimen painotuksia.

”Toivon, ettei unohdettaisi perus-tutkimuksen merkitystä. Ja toivon, että hallitus tunnistaa myös sen, että monella alalla on huomattava alueellinen ja yh-teiskunnallinen merkitys”, hän toteaa.

Esimerkkinä Mönkkönen mainitsee hammaslääketieteen, jonka koulutus ensin lakkautettiin Itä-Suomesta, mutta jouduttiin sitten palauttamaan hammas-lääkäripulan iskettyä.

Esitimme Itä-Suomen yliopiston laitosjoh-tajille kaksi kysymystä, joita yliopistojen johtajistolle tullaan luultavasti esittä-mään yhä useammin: "Mikä on laitoksen-ne/osastonne merkittävin tieteellinen saavutus Itä-Suomen yliopiston olemas-saolon aikana?" ja "Mitkä ovat laitoksen-ne/osastonne edellytykset ylittää tämä merkittävin saavutus?" Vastarinta tämän-kaltaista kysymyksenasettelua kohtaan on laitoksilla voimakasta.

"Laitoksen johtajalla sen enempää kuin laitoksella instituutiona ei ole kompetenssia ryhtyä vertailemaan, mikä on merkittävintä eri tieteenaloilla teh-dyissä tutkimuksissa. Laitos on hallinto-organisaatio, joka voi […] hallinnollisesti julistaa jonkin tutkimuksen parhaaksi esimerkiksi sen perusteella, että se pai-naa eniten tai siinä on eniten tai vähiten merkkejä. […] Voi olla, että tällaista ei koskaan voida objektiivisesti ratkaista.

Joka tapauksessa vasta aika näyttää, min-kä tutkimuksen tieteellinen keskustelu nostaa esille ja minkä unohtaa. Toisaalta jokin unohdettu tutkimus voi nousta kaa-pin päälle vuosikymmenien päästä. Kun tätä ongelmaa ei ymmärretä ja tehdään yhteismitattomista asioista yhteismitalli-sia, sotketaan lopullisesti tiede autono-misena asiana. Siitä tulee osa markkinoi-ta ja hallintoa.... ja näköjään viihdettä, jos

täytyy ryhtyä äänestämään ja rankkee-raamaan. Siitä sanoudun ehdottomasti irti", kuohahti historian ja maantieteen laitoksen johtaja Jukka Korpela.

Samoilla linjoilla oli vastauksissaan fysiikan ja matematiikan laitoksen johtaja Timo Jääskeläinen.

"Matemaattisissa tieteissä on mah-doton sanoa onko mikään erityisen merkittävää vai paljastuuko joku sadoista tuloksista sellaiseksi 10, 20 vai 50 vuoden kuluttua. Joku tulos, jota emme tunnista, on pitkällä aikavälillä kuitenkin meille merkittävin", hän totesi ja jatkoi.

”Koska emme tiedä, mikä on merkittä-

vin saavutuksemme, emme pysty vastaa-maan voimmeko sitä ylittää koskaan, vai voimmeko jollain muulla todennäköisyy-dellä kuin nolla ylittää sen.”

Yhteiskuntatieteiden laitoksen johtaja Eeva Jokinen selitti kärsivällisesti:

”Yhteiskuntatieteellisen tutkimuk-sen merkitystä ja saavutuksia on todella vaikea arvioida näin lyhyellä aikavälillä. Jos jotain täsmällisempää haluaa nostaa esille, niin ehkä erilaisten yhteiskun-nallisten ongelmien kuten köyhyyden, rasismin ja epätasa-arvon tutkiminen, ja tutkimustiedon tuominen yhteiskun-nalliseen keskusteluun. Ainakin yhtä tärkeää on tutkimustietoon perustuvan opetuksen tarjoaminen ja pätevien, järkiperäisesti ajattelevien ihmisten saattaminen työelämään, politiikkaan ja kansalaisyhteiskuntaan. Laitoksellamme on kaikki mahdollisuudet olla vieläkin parempi. Tämä tosin edellyttää sitä, että tutkimukseen ja koulutukseen investoin-nin kannattavuus ymmärretään myös hallituksessa.”

Oikeustieteiden laitoksen johtaja Tapio Määttä oli ainut vastaajista, joka vertaili mitään. Hän totesi, että laitoksen julkaistutoiminta on ollut volyymiltaan, laadultaan ja kustannustehokkuudeltaan maan oikeustieteellisistä parasta.

”Kiitos onnistumisesta tieteellisessä julkaisutoiminnassa kuuluu koko laitok-sen tutkimus- ja opetushenkilökunnalle”, hän totesi.

Korpelan, Jokisen, Määtän ja Jääske-läisen lisäksi kysymyksiin vastasi kaksi laitosjohtajaa, eli yhteensä kuusi 21:stä. Vastaukset olivat kaikki hyvin samoilla linjoilla.

”Kun tätä ongelmaa ei ym-märretä ja tehdään yhteismi-tattomista asioista yhteismi-tallisia, sotketaan lopullisesti tiede autonomisena asiana. Siitä tulee osa markkinoita ja hallintoa.... ja näköjään viih-dettä.” - Jukka Korpela

Mikä on turhaa Itä-Suomen yliopistossa?Uhkaavien koulutusleikkausten vuoksi Itä-Suomen yliopis-tossa pitäisi tietää, mistä vielä voi leikata ja mikä on säilytettä-vä. Lyhytnäköisten säästövaatimusten vuoksi uhkana on, että lapsi lentää pesuveden mukana. –Pasi Huttunen, teksti Mira Asi-kainen, kuvitus

Laitosjohtajille esittämäni kysymykset selvästi suututtivat. On vaikeaa muotoilla järkevään muotoon uutisaihetta, jonka peruskysymys kiteytyy tieto-opilliseksi kysymykseksi siitä, mitä oikeastaan voidaan tietää. Kysyin: "Mikä on laitok-senne/osastonne merkittävin tieteellinen saavutus Itä-Suomen yliopiston olemas-saolon aikana?" ja "Mitkä ovat laitoksen-ne/osastonne edellytykset ylittää tämä merkittävin saavutus?"

Mahdotonhan noihin on vastata, jos

tieteenfilosofian peruspalikoita yhtään huomioi. Ja silti päättäjät joutuvat sitä miettimään. Ei ihme, että kysymykset saivat esimerkiksi Jukka Korpelan äimistelemään, kuinka vähän Uljaassa ymmärretään tieteestä. ”Laitoksen johtajalla sen enempää kuin laitoksella instituutiona ei ole kompetenssia ryhtyä vertailemaan, mikä on merkittävintä eri tieteenaloilla tehdyissä tutkimuksissa”, hän sauhusi. Raivoisaa näppäimistön pauketta ihmeteltiin Kuopiossa saakka.

Kaivoin kuoppaani syvemmäksi ja yritin täsmentää, että "kysymykseni koski laitostenne tieteellisiä saavutuksia, ei yk-sittäisiä tutkimuksia tai yksittäisiä tutki-joita." Korpelan vastaus iski kuin ruoska: "Ilmeisesti myös peruskoulukurssi eli lukutaito heittää Uljaan toimituksessa: vastasin juuri tuohon kysymykseen.”

Myös Timo Jääskeläisen vastauksissa rivien välistä pilkistelee ilmeinen hal-veksunta tällaisten kysymysten esittäjää kohtaan. Eeva Jokinen selitti asiaa kär-

sivällisesti kuin lapselle. Tapio Määttä käytti tilaisuutta hyväkseen kertoakseen, että hänen laitoksensa on maan paras. Suurin osa ei vaivautunut vastaamaan kysymyksiin. Normaalisti kuusi vastaajaa 21:stä turhauttaisi ja masentaisi, mutta nyt kyllä hiukan rakastuin Itä-Suomen yliopiston laitosten ja osastojen johtajiin.

Olette hyvien puolella. <3

Pasi Huttunen

Kuinka laitosjohtajat suututetaan

Kommentti | Sivistysyliopistosta

17Uljas 8 | 20. 10. 2015

”Naisella on oltava oma huone ja omaa rahaa. Tai ainakin naisella on oltava valinnan mahdollisuus, kyky tehdä omat valintansa itse”

Uljas 7 | 28. 9. 201518

Sofi Oksanen kuvailee uudessa kirjassaan Norma naisten globaalin hyväksikäytön monia muotoja, kuten hiusten myyntiä, kohdunvuokraamis-

ta ja ihmiskauppaa.”Kun kirjailija nostaa esille ongel-

mia, häneltä kysytään sitten vastauksia näihin ongelmiin. Ei ole tietenkään kirjailijan vastuulla lähteä ratkaisemaan esittelemiään epäkohtia, mutta Naisten pankin kautta tarjoutui konkreettinen mahdollisuus edistää yhtä ratkaisumal-lia.”

Tästä lähti ajatus Naisten pankin kanssa tehtävään yhteistyöhön, jonka tuloksena on syksyn Lue naiselle am-matti –kiertue. Kiertueella promotaan Oksasen romaania ja kerätään lahjoi-tusvaroja tukemaan Naisten pankin toimintaa.

”Usein alhaisen tulotason maissa tilanteena on se, että naiset joutuvat turvautumaan hiustensa myymiseen tai kohtunsa vuokraamiseen, koska se on ainoa keino hankkia rahaa itselleen ja perheelleen”, Oksanen kertoo.

”Tällaiseen toimintaan liittyy myös paljon korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta, ja naisten asema tässä kuviossa on todella epävarma.”

Naisten pankin toiminta tähtää tähän rakenteellisen vääryyden korjaamiseen tukemalla tyttöjen ja naisten koulutusta kolmannen maailman maissa ja kriisi-alueilla. Naisten pankki auttaa myös naisten perustamia yrityksiä alkuun mikroluotoilla.

”Ajatuksena on se, että jos nainen voi elättää itsensä ja perheensä omalla työl-lään ja yritteliäisyydellään, ei hän ajaudu esimerkiksi vuokraamaan kohtuaan ja sitä kautta osaksi globaalia hyväksikäyt-töä”, Oksanen summaa. Hän siteeraa kollegaansa Virginia Woolfia ja toteaa:

”Naisella on oltava oma huone ja omaa rahaa. Tai ainakin naisella on ol-tava valinnan mahdollisuus, kyky tehdä omat valintansa itse.”

Naisten pankin tilaisuuksissa on paitsi esitelty toimintaa ja kerätty lahjoituksia, mutta myös tuotu esille konkreettisia tarinoita pankin kohdealueilta. Tiistaina 13. lokakuuta Kuopion Rouvasväenyh-distyksen tiloissa pidetyssä tilaisuu-dessa toimittaja Katja Hedberg valotti

Naisten pankin historiaa sekä esitteli konkreettisia esimerkkejä avustuskoh-teista Liberiasta ja Kongosta. Esimerkit eivät olleet tilastoja tai lukuja, vaan aitoja, merkittäviä ihmiskohtaloita.

”Hedberg mainitsi nimiltä entisistä lapsisotilaita tai naisia, joiden perheessä on 10 sisarusta, muttei yhtään vanhem-paa. Tällaisia ihmisiä Naisten pankin toiminnalla on onnistuttu tukemaan”, Oksanen sanoo. Hän korostaa, että suomalaisten perspektiivistä pienillä summilla voidaan kehittyvissä maissa saada kokonaisia perheitä jaloilleen.

Hotelli Kimmelin Sirkkala-salissa jär-jestetyssä keskustelutilaisuudessa Sofi Oksasta haastatteli erikoissuunnittelija emerita, FT Anneli Airola. Airola nosti keskusteluun muun muassa tämän vuo-den kirjallisuuden Nobel-voittajan, val-kovenäläisen Svetlana Aleksejevitšin teokset, joissa kuvaillaan naisten asemaa entisen itä-blokin maissa.

”Olin positiivisesti yllättynyt Svetla-nan voitosta, sillä hän on omia suosik-kikirjailijoitani ja on pitkään ollut oma suosikkini Nobel-voittajaksi”, Oksanen kommentoi.

Keskustelussa käytiin myös läpi nais-ten ja erityisesti tyttöjen yhteiskunnal-lisen aseman saamaa näkyvyyttä, mikä näkyy muun muassa YK:n Kansainväli-senä tyttölapsen päivänä, jota vietettiin viidettä kertaa 11. lokakuuta. Oksasen mukaan naisten kouluttautumisen osakseen saama vastustus on kuitenkin radikaalimpaa, kuin hän osasi kuvitella:

”Esimerkiksi Nigeriassa toimiva Boko Haram -terroristijärjestö on ottanut nimenomaiseksi tavoitteekseen estää naisten lukutaitoa”.

Tilaisuudessa Oksanen puhui myös hiuskaupan kansainvälisestä ulottuvuu-desta ja hiusten merkityksestä naisen identiteetille ja länsimaiselle kauneusi-hanteelle.

”Esimerkiksi Victoria Beckham on kertonut, että hänen hiustenpiden-nyksensä ovat peräisin venäläisestä vankilasta.”

Hiukset ovatkin poikkeus EU-maissa myydyissä tuotteissa, sillä niissä ei kerrota, mistä tai keneltä hiukset ovat peräisin.

”Köyhien maiden lapset yhdistävät suorat, vaaleat hiukset ensisijaisesti vaurauteen, menestykseen ja suosioon.

Vielä nykyäänkin afroamerikkalainen nainen, joka on juristi, joutuu työllisty-äkseen suoristamaan hiuksensa. Ei siis sen takia, että se olisi hänen mielestään kaunista, vaan jotta hän voisi saada töitä”, Oksanen huomauttaa.

Oksanen ei mielellään kerro paljoa uu-desta romaanistaan.

”Tarina on aina lukijansa näköinen, ja haluan antaa lukijalle mahdollisuu-den tutustua romaaniin itse”, Oksanen kertoo.

”En myöskään halua pilata lukukoke-musta paljastamalla juonesta liikaa.”

Työtä ja kirjoitusprosessia teok-sen taustalla hän kuitenkin kuvailee poikkeuksellisen nopeaksi. Romaanin ensimmäinen versio syntyi puolessa-toista kuukaudessa, paljon lyhyemmässä ajassa verrattuna esimerkiksi kirjailijan aikaisempaan tuotantoon.

”Toisaalta tämä projekti on vaatinut erilaista taustatyötä kuin aikaisemmat työni, sillä niissä on käsitelty historialli-sia tapahtumia. Norma sen sijaan sijoit-tuu nykyaikaan – tarkemmin sanottuna vuoteen 2013, muutaman kuukauden ajanjaksoon. Tämän vuoksi taustatut-kimusta varten ei ole ollut esimerkiksi arkistomateriaalia”, Oksanen sanoo.

Tästä ajasta kirjoittaminen on ollut myös toisinaan hankalaa.

”Nykyisyyteen ei ole samanlaista perspektiiviä kuin menneisyyteen. Kirjoittaminen vaatii aina etäisyyttä käsiteltävään aiheeseen.”

Norma eroaa Oksasen aikaisemmasta tuotannosta myös tyyliltään, sillä se sisältää myös paranormaaleja, maagisia elementtejä. Oksanen on kuitenkin iloi-nen innostuneesta vastaanotosta, jonka kirja on saanut huolimatta siitä, että suomalaisessa kirjallisuudessa on hänen mukaansa vahva realismin perinne.

”Esimerkiksi historiallinen romaani on ollut aina suuren yleisön suosima genre Suomessa”, hän valottaa.

Temaattisesti Oksanen kertoo kuitenkin kirjoittaneensa samoista aihepiireistä kuin aikaisemmissa romaa-neissaan.

Keskustelun lopuksi Oksanen myönsi, että hänestä tuntuu siltä, että Norman tarina voisi saada jatkoa.

”Aikaisempien romaanieni hahmot ovat olleet olemassa vain romaanin tarinan ajan, mutta Norma on jäänyt mieleeni. Lopulta jatko-osan kirjoit-taminen riippuu tietysti siitä, kuinka pitkään jaksan pitää Normaa kiinnosta-vana”, Oksanen summaa.

Ettei kenenkään tarvitsisi myydä hiuksiaanKirjailijalla on harvoin mahdollisuus ratkaista esittelemiään epäkohtia. Sofi Oksanen löysi siihen nyt mahdollisuuden yh-teistyössä Naisten pankin kanssa. - Toivo Haimi, teksti & Janina Joutsen, kuva Sofi Oksanen on tehokkaasti lyönyt

itsensä läpi sekä suomalaisen kirjallisuuden vientituotteena

että yhteiskunnallisena keskustelijana. Ensimmäistä roolia ei unohdeta mainita myöskään hänen tuoreimman romaanin-sa Norman (2015) kansissa, joissa keski-tytään enemmän aikaisemmin ulkomailta sataneisiin kehuihin kuin teoksen sisällön kuvailuun. Toinen pääsee esiin itse romaanissa, jossa kuoleman kohtaamisen verrattain arkiseen teemaan yhdistyvät niin fantastiset elementit kuin kansainvä-lisen ihmiskaupan raadollisuus.

Äitinsä Anitan hautajaisten jälkeen Norma Ross yrittää takertua arkeen. Halu ymmärtää äitinsä oletettua itsemurhaa johdattaa hänet kuitenkin salaisuuksien pariin, joihin kuuluvat niin hänen omat mystiset ominaisuudet kuin hämäräpuu-hat, joihin hänen äitinsä oli sekaantunut. Jälkimmäisten sisälle päästään toisen kertojan Marionin kautta, jonka suvul-la oli rooli Anitan viimeisissä päivissä. Lyhyet luvut paljastavat yksityiskohta kerrallaan, miten Norman hiukset ja Marionin klaanin liiketoimet nivoutuvat yhteen.

Salaisuudet ja fantastiset elementit li-sääntyvät tarinassa vähän kerrallaan jopa liiallisuuksiin asti. Oksanen tuntee ehkä liiallista tarvetta tuoda mahdollisimman monta asiaan liittyvää yksityiskohtaa mu-kaan. Toisaalta fantastisilla aineksilla on pääasiallisesti yhteydet teoksen juoneen ja sanomaan. Norman salaperäisten hius-ten kautta kasvaa yhteys kansainväliseen hiuskauppaan. Siitä vyyhti laajenee mui-hin vähemmän käsiteltyihin ihmiskaupan muotoihin, jotka kohdistuvat erityisesti maailman köyhimpien maiden naisiin, mutta joiden tulokset näkyvät Suomen-kin katukuvassa.

Oksanen sitoo Suomeen sijoittuvat tapahtumat yksityiskohtien ja taustatari-noiden avulla laajempaan historialliseen ja globaaliin kontekstiin. Kokonaisuus ei välttämättä johda haettuun tunnereakti-oon, mutta sitä rakentaessaan Oksanen ei tuomitse hahmojaan pelkiksi työkaluiksi. Vaikka yleinen jännite ei nosta niskakar-voja pystyyn, Oksasen kuvaileva, mutta tehokas ilmaisu ja erityisesti Norman hahmo sitovat lukijaa teokseen. Norma tarjoaa näkökulmia naisten globaaliin asemaan ja heihin kohdistuvaan ihmis-kauppaan, mutta kerronnan sujuvuus ja tulkintamahdollisuudet estävät lukijaa tukehtumasta maailmantuskaan.

Sofi Oksanen: Norma. Like, 2015, 304 s.

Jani Ylönen

Tähkäpääkauppakohteena

Arvio

19Uljas 8 | 20. 10. 2015

20 Uljas 8 | 20. 10. 2015

Miksi tieto ei muutu toiminnaksi? Psykiatri-an emeritusprofessori ja psykoanalyytikko Johannes Lehtonen

Itä-Suomen yliopistosta pohti kysymystä psykologian ja mielen kannalta Kolin Seurojen talolla lauantaina 10.lokakuuta.

Lehtosen mukaan kaiken lähtökoh-ta on ihmiskuva, siis kooste ihmisen käsityksestä itsestään suhteessa elämän ehtoihin.

"Ihmiskuvaan vaikuttavat olennai-sesti muut ihmiset, kulttuuri, ympäristö, talous, uskonto, tiede...", Lehtonen luettelee. Hänen mukaansa energian tuo-tanto liitettiin ihmiskuvaan 70-lukujen öljykriisien myötä. Ensin havahduttiin öl-jyn riittävyyteen maailmanlaajuisena uh-kana energiateollisuudelle. Pikku hiljaa ilmastonmuutoksen herättämä kysymys siitä, tuleeko jäljellä olevia fossiilivaroja ylipäätään käyttää, aiheutti vielä suurem-man ristiriidan. Siihenastinen länsimai-seen ihmiskuva perustui tiedeuskolle ja ihmisen jatkuvalle kehittymiselle. Uusi tieteellinen löydös ilmakehää lämmittä-vien kaasujen lisääntymisestä ilmastossa ihmisen toiminnan johdosta oli sellainen, jota ei olisi haluttu ottaa vastaan. Lisäksi tarve hallita öljyvaroja niiden huvetessa johti haluun kyseenalaistaa ilmaston-muutos ja ensimmäistä kertaa myös tiede.

"Välttämättömiin tarpeisiin kohdistuvien uhkien tunnustaminen on psykologisesti erittäin vaikeaa", Lehtonen sanoo. Ympä-ristökysymykset ovat mainio esimerkki, sillä ne koskettavat välttämättömiä tarpeitamme, ruoan tuotantoa, puhdas-ta vettä, ilmakehää, mutta tapahtuvat hitaasti kaukana kotipihasta. Lehtosen mukaan ongelmien tiedostaminen antaa kyllä mahdollisuuden käsitellä asioita mielessään, mutta ei välttämättä toimia sen puolesta.

70-luvulla alkanut ilmastonmuutok-sen aiheuttama ristiriita ihmiskuvassa on verrattavissa neuroosiin, joka vaivasi Lehtosen mukaan suhtautumista seksu-aalisuuteen 100 vuotta sitten. Seksuaa-listen tunteiden kieltäminen ja seksuaali-suuden tukahduttaminen olivat samaan tapaan kaksinaismoralistisia reaktioita kuin nykyinen ilmastokeskustelu, jossa kollektiivinen vastuu kielletään ja muute-taan yksilöiden syyllistämiseksi.

”Tunteet ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen kohtaamisessa”, Lehtonen sanoo. Pelottavien tunteiden ja syyllisyyden tunteen hyväksyminen antavat ajatuksenvapauden, jonka avulla päästään eteenpäin, jopa toimintaan asti.

Lehtosen esittämät väitteet herättävät kysymyksen vallasta. Koska valta on kes-kitetty vain pienelle ryhmälle, uskotaan orjallisesti, että päättäjät ja tieteentekijät erityisesti teknologian alalla tekevät

vaadittavat muutokset puolestamme. Kansalaisten omat vaikutusmahdolli-suudet ovat rajalliset, varsinkin yksilön asemaa korostavan ihmiskuvan puitteis-sa ja ilman järjestäytynyttä liikehdintää. Tukeutuminen oman lähiympäristön ja arjen ulkopuolisiin vallankäyttäjiin on vain vastuun siirtämistä heille. Mutta miksi olettaisimme, että kukaan vallan-käyttäjä olisi valmis ottamaan poliittisen riskin ja tekemään tarvittavan nopeita ja radikaaleja toimenpiteitä suuren yhteis-kunnallisen ongelman ratkaisemiseksi? Myös heidän on helpompi siirtää vastuu toiselle taholle, isommalle kansakun-nalle tai jollekin suurelle kasvottomalle instituutiolle.

Valtasuhteet ovat läpäisseet ajatte-lumme. Ne toimivat myös silloin, kun penäämme vaihtoehtoja nykyiselle järjes-tykselle. Vaikka olisimmekin yhtä mieltä päättäjien toimimattomuudesta suurten kysymysten äärellä, seuraavaksi yksinker-taisinta on siirtää vastuu heille, jotka jo vaativat muutosta. Kansalaisaktivisteilta halutaan valmis vastaus siitä, miltä uusi yhteiskunta näyttää. Tämä lienee yksi psyyken kepposista. Olemme tottuneet siihen, että meille kerrotaan, miten asiat on hyvä järjestää.

Sekä tieteen että kansakuntien ylpeys joutuu kriisiin, kun suurten kysymysten ratkaisu viivästyy ja hankaloituu, kuten öljystä luopumisen tai lajien sukupuutto-aallon suhteen on käynyt. Toiminta vaatii sen hyväksymistä, että yhteiskunnan perusrakenteita on muutettava asioiden ratkaisemiseksi. Nykyiset rakenteet sitovat ihmiset kuluttajiksi ja yksilöiksi, jotka eivät voi koskaan omassa elämäs-sään tehdä sellaisia muutoksia, joilla olisi merkitystä suurissa kysymyksissä.

Kaikkein olennaisinta olisi ymmärtää, että uusien toimintamuotojen etsimiseen on kaikkien osallistuttava. Ne ovat yhteisesti luotuja ja vasta toiminnassa todelliseksi muotoutuvia. Valmiin vastauksen odot-taminen ei tuo uutta yhteiskuntaa saati ratkaise aikamme suuria kysymyksiä. Kohtaamisten ja uusien toimintamuoto-jen on epäilemättä oltava rakentavia ja mielekkäitä, jotta ne saavat yhteiskunnal-lisen muutoksen tuntumaan merkityksel-liseltä. Tulevaisuuteen katsova ajattelu ja kiinteät sosiaaliset suhteet auttavat toiminnan toteuttamisessa.

Lehtosen mukaan avaimet vaikeiden yhteiskunnallisten muutosten käsitte-lyyn löytyvät tietoisuuden heräämisen jälkeen niiden pohtimisessa yhdessä muiden kanssa. Keskusteleminen avaa ikkunoita uusiin käyttäytymismalleihin ja toimintamuotoihin. Hänen mukaansa myös eettiset esimerkit, kuten yksittäiset vakaasti ja rohkeasti toimivat ihmiset antavat voimaa toimimiseen. Kolmas apuväline on taide, joka auttaa käsittele-mään illuusion rikkoutumisen aiheutta-mia tunteita.

"Kuka meitä auttaa?", kysyy Lehtonen ja vastaa: "Ei kukaan. Muutoksen suuntaa ei voida ennakoida, se on vain elettävä läpi. Tämä vaatii luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen."

Se vaatii epäilemättä myös rohkeaa heittäytymistä kansalaistoimintaan ja liikehdintään. Pelon lietsonnan, ihmis-ryhmien syyllistämisen tai kuluttamisen sijaan rakentavia muotoja toiminnalle on jo olemassa. Niiden löytämiseksi riittää, kun katsomme ympärillemme monien sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristö-kysymysten myllertämässä Suomessa.

Viides Kohtuus vaarassa -seminaari järjestettiin 8.-11.

lokakuuta Joensuussa ja Kolilla.

Panssaroitu mieli

Johannes Lehtonen herättää miettimään mielen suhdet-ta toimintaan, valtaan ja vastuuseen. Kohtuus vaarassa -liik-keen seminaarin lähtökohta oli yhteiskunnallinen muutos ja mielen merkitys sen tekemisessä. –Tähti Oksanen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

”Muutoksen suuntaa ei voida ennakoida, se on vain elettävä läpi. Tämä vaatii luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen

21Uljas 8 | 20. 10. 2015

Kulttuuri

Tanssi

Kehyviikko peräänkuuluttaa suomalais-ten vastuuta globaalissa maailmassa. Eurooppaan saapuu yhä enemmän pakolaisia, mutta kehitysyhteistyömäärä-rahoja leikataan. Itä-Suomen yliopiston kampuksilla kehitysyhteistyöviikkoa vietetään 26.-30. lokakuuta.

Kuopiossa pohditaan vastuullista ruuantuotantoa ja kehitysyhteistyön to-teuttamista mikrolainojen ja koulutusyh-teistyön muodossa. Joensuussa kuullaan Suomen taloudesta ja kehitysyhteistyö-hön kohdistuvia leikkauksista. Savon-linnassa tutustutaan pakolaisleireihin ja

vaateteollisuuteen. Kampuksille on myös kutsuttu kansalaisjärjestöjä kertomaan toiminnastaan.

Viikko ei ole pelkkää tietoähkyä, vaan osallistua voi monella tavalla. Kaikil-la kolmella kampuksella järjestetään #haluanmaailman -valokuvauskampanja, jossa opiskelijat pääsevät kertomaan, minkälaisen maailman he haluaisivat. Savonlinnalaiset voivat viikon aikana myös käydä merkitsemässä karttaan, missä maassa heidän paitansa on tehty, ja kirjoittaa mielipiteensä kehitysmaiden vaateteollisuudesta.

Kuopiossa asiaohjelman vastapainok-si on tarjolla muun muassa aamujoogaa ja latinotansseja, Joensuussa vietetään monikulttuurisuusiltaa. Sekä Savonlin-nassa että Joensuussa nähdään inspiroiva Autolla Nepaliin -dokumenttieloku-

va, joka kertoo suomalaisten miesten tempauksesta katmandulaisen naisten turvakodin hyväksi.

Lisätietoa osoitteesta isyy.fi/ajankoh-taista/tapahtumat/isyyn-kehitysyhteis-tyoviikko/

Millaisen maailman haluatKehitysyhteistyöstä leikataan, vaikka sen tarve kasvaa. Kehy-viikolla pohditaan meidän vastuutamme. –Sini Heinoja, teksti & kuva

Kehitysyhteistyö on tärkeä asia, mutta Kehyviikolla on tiedossa myös hauskoja elämyksiä. Kuvassa Joensuun järjestelytiimin Laura, Emmi ja Violetta.

Kehitysyhteistyö

Kansainvälisen tapahtuman pääosassa on tänä vuonna venäläinen nykytanssi, joka on rohkeiden taiteilijoiden kanava ilmaista henkilökohtaisia ajatuksia elä-mästään kotimaassaan. Voiko taiteella muuttaa maailmaa?

”Taide on osa maailmaa. Minun kokemukseni mukaan taide on muutta-nut yksittäisiä mieliä, saanut pohtimaan asioita uudella tavalla. Mutta onko se muuttanut maailmaa, se on ehkä vähän liian iso haaste”, toteaa Tomi Paaso-

nen, Itäinen Tanssin Aluekeskuksen taiteellinen suunnittelija ja festivaalioh-jelmiston laatija.

Ohjelmistossa on muun muassa poliittisia ilmaisuja, yhteiskunnallista kritiikkiä, sukupuoliroolien pilkkomista, paneelikeskustelu ja luontokäsitteen pohtimista. Myös yleisöä osallistetaan keskusteluun ja taiteeseen Minni Hirvosen Tanssiteos-työpajassa sekä tanssiopiskelijoiden vuorovaikuttei-sessa interventiossa keskustan alueella.

Festivaalin järjestää Itäinen Tanssin Aluekeskus ja esityksiä on keskustassa, kaupunginteatterilla, taidekeskus Ah-jossa sekä kasvitieteellisessä puutarhas-sa Botaniassa, jonne on myös ilmainen bussikuljetus.

Paasosen odotukset festivaalille ovat ”hemmetin hyvä pöhinä” ja monipuoli-nen tarjonta.

”Odotan festivaalin antavan koko-naisvaltaisen kuvan nykytanssista niin kaupunkitilassa tapahtuvien interventi-oiden, näyttämöesitysten kuin Botanian tapahtuman myötä.”

Yksin Sateessa? -festivaali 20.–25.10.2015 Joen-

suussa, liput 10–18 € / osaan tapahtumista vapaa

pääsy

Taiteen poliittinen mielenilmaus

Festivaalijohtaja Tomi Paasonen toivoo, että festivaalin myötä syntyvän hyvät suhteet paikallisten ja venäläisten taiteilijoiden välille. ”Sitä työtä voisi jatkaa esimerkiksi taitelija-vaihdoilla.”

Yksin Sateessa? -festivaali säväyttää lokakuista Joensuuta nykytanssin, performanssien ja improvisaation muodossa. Kolmentoista vuoden ikäinen festivaali ottaa uhmakkaasti kantaa muun muassa Venäjän ajankohtaisiin asioihin. – An-ni Ylönen, teksti & kuva

22 Uljas 8 | 20. 10. 2015

23Uljas 1 | 24. 1. 2014

Poimintoja

Kansanmurhaa Kerubissa

Doc Lounge Joensuun syyskauden toisena elokuvana nähdään The Look of Silence, joka on ohjaaja Joshua Oppenheimerin toinen Indonesian kansanmurhaa kä-sittelevä dokumentti. Jo sarjan ensimmäinen osa The Act of Killing (2012) herätti voimakkaan reaktion. The Look of Silence Kerubissa 22. lokakuuta kello 19.

Joensuussa on tekeillä pyöräilytutkimus, jonka tavoitteena on saada tietoa siitä miten, missä, milloin ja miksi kaupunkilaiset pyöräilevät. Vireä joensuulai-nen pyöräilyskene pääsee nyt sanomaan sanansa ja kyselyn luvataan vaikuttavan siihen, kuinka pyöräily-olosuhteita kaupungissa kehitetään tulevaisuudessa.

”Vastaamalla kyselyyn voitte osaltanne vaikuttaa kotikaupunkinne pyöräilyolosuhteiden kehittämi-seen, sillä kyselyn tulokset toimitetaan Liikennevi-raston ja kohdekaupunkien käytettäväksi”, tutkimus-aineiston kokoamisesta ja jatkokäsittelystä vastaava diplomityöntekijä Erkki Kauppinen toteaa.

Se jo tiedetään, että joensuulaiset pyöräilevät paljon. Pyöräilyn osuus kaupunkiliikenteestä on Joensuussa Suomen suurimpia. Pyöräilyä jatkaa läpi talvenkin 57 prosenttia pyöräilijöistä. Pyöräily-olosuhteita pidetään hyvinä muihin kaupunkeihin verrattuna, mutta ongelmiakin on. Pyöräliiton toi-minnanjohtaja Matti Koistinen ehdotti Joensuussa pitämässään esityksessä 24. syyskuuta, että Joensuus-sa tulisi erotella pyörätiet ja jalkakäytävät toisistaan. Lisäksi autojen nopeuksia tulisi laskea ja väistämis-velvollisuudet osoittaa selkeämmin.

”Väylä kannattaa rakentaa vain jos se pidetään kunnossa läpi vuoden”, Koistinen siliti muistutti.

Nyt tekeillä oleva kysely on osa Tampereen tek-nillisesssä yliopistossa tehtävää diplomityötä, jonka rahoittajina ovat Liikenneviraston lisäksi tutkimus-kaupungit: Joensuu, Kokkola, Oulu ja Rovaniemi.

Diplomityön toteuttamisessa on mukana myös Ramboll Finland Oy.

Kyselyyn voi vastata osoitteessa http://www.joensuu.fi/pyorailyky-

sely. Vastausaikaa on lokakuun loppuun saakka.

Joensuussa selvitetään pyöräilyolosuhteitaJoensuulaisilta kysytään kaupungin pyöräilyolosuhteista kyselytutkimuk-sessa. Tutkimuksen tulokset tulevat myöhemmin kaupungin ja Liiken-neviraston käyttöön. – Pasi Huttunen, teksti & kuva

Joensuussa pyöräilyn osuus kaikesta kaupunkiliiken-teestä on maan suurimpia, mutta pyöräilyolosuhteissa riittää edelleen kehitettävää.

Pyöräily

Kahden päivän Humut

Monitaiteinen Kaa(m)os Joensuussa

Joensuun ylioppilasteatteri aloitti syksyn

Humu-Klubi venyy kaksipäiväisiksi kreisibailuiksi Pannuhuoneella 30.-31. lokakuuta. Ensimmäisen illan numerona on vastikään uuden levyn Tekstitettyjä unia julkaissut Kumpulainen & Vapaaherrat. Anna Pesosen jazz-kokoonpano Samanna lämmittelee Kumpulaisen lavalle. Toisen illan Halloween-spesiaalissa esiintyvät The Country Dark Big Band sekä Pelkkä Pirttinen.

Monimuotoinen kattaus taidetta täyttää Joensuun taidemuseon 24. lokakuuta. Mukana ovat muun muassa Tuhmat tädit, singer-songfighter Black Peider, kaamos-lauluilla konsertoiva Ruumiinmullat, Runon Ystävien valituskuoro, performanssitaiteilija Jaap Klevering, Jo-ensuun ylioppilasteatteri, kaiken estetiikan asiantuntija Signé Raus, rooliopas Jesa, Humans of Joensuu -projekti sekä perheen pienimmille Pentti-Sedän pehmoeläinte-atteri. Eettinen popup-kahvila Pihalla huolehtii ruokien ja juomien kauppaamisesta. Koko tapahtuma museon normaalilla sisäänpääsymaksulla. Tapahtuma järjeste-tään nyt kolmatta kertaa.

Joensuun ylioppilasteatteri avasi syyskautensa näytel-mällä Mitä meistä jäljelle jää eli SIISTIJÄT. Sen esitys-kausi jatkuu Kerubin Kellarissa. Esitykset ovat 20., 21. ja 28. lokakuuta kello 19 ja 31. lokakuuta kello 14. Siistijät on Rauli Jokelinin kirjoittama draamakomedia, joka ruotii sitä, mitä salaisuuksia ihmiset julkisivunsa taakse piilot-tavat. Ylioppilasteatterille sen on ohjannut Kati Vallius. Lue kritiikki näytelmästä Uljaan verkosta.

Perheelliset tapaavat KuopiossaPerheelliset opiskelijat kutsutaan verkostotapaami-seen Studentialle Kuopiossa 21. lokakuuta kello 16. Keskustelussa on aiheena ”opiskelu, työ, parisuhde ja vanhemmuus – kaaosta vai täyttä elämää”. Keskustelua johdattelee paripsykoterapeutti Kaarina Savolainen. Lastenhoito on järjestetty keskustelun ajaksi ja lastenoh-jaaja Sari Siltavuori vetää lopuksi yhteisen leikkihetken lapsille ja aikuisille. Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautu-maan 20. lokakuuta mennessä. Lisätietoa ja ilmoittautu-minen ISYY:n verkkosivuilla.

Ihmisellä on erityinen suhde lintuihin. Ne ovat ihmis-ten seurana kesäisin toreilla, talvisin syöttölaudalla. Keväinen linnunlaulu herättää ajatuksen kesästä, syksyinen muuttoaura valmistaa talveen. Unissaan ihminen osaa lentää kuin lintu.

Linnut ovat ainoita eläviä dinosauruksia, ja niihin on kautta aikojen liitetty erilaisia uskomuksia, toi-veita ja pelkoja. Maailmassa on olemassa noin 9600 erilaista lajia, jotka runsaasta määrästä huolimatta ovat melko yhtenäinen ryhmä: kaikilla on kaksi jalkaa, nokka ja siivet eturaajoina.

”Lähes kaikkia näyttelyssä olevia lintuja voi havai-ta Suomessa. Laho- ja kolopuiden kaatamisen myötä useat metsälinnut ovat kuitenkin vähentyneet”, kertoo luontopedagogi Mari Wikholm.

Lennossa-näyttely kertoo lintujen historiasta ja nykytilasta, mytologiasta ja biologiasta. Nähtävänä ja

kuultavana on monipuolinen esittely, jossa lintujen maailmaan voi tutustua täytettyjen lintujen, videoku-van, äänitteiden ja tietoiskujen kautta. Esillä on myös höyhen- ja munakokoelma. Linnunmunien ihmeel-lisyydestä saa lisätietoa syksyn Eläinvartti-sarjassa, jossa 29. lokakuuta aiheena on Munasta asiaa.

Lennossa – linnut näyttely Kuopion museossa 13.10.2015–30.1.2016,

liput 8 € / 5 € (alle 18-vuotiaat ilmaiseksi)

Höyheniä museossa

Linnunmunien monipuolisuus yllätti luontopedagogi Mari Wikholmin. ”Niissä on valtava värien, muotojen ja kokojen kirjo.”

Linnut ovat pesiytyneet Kuopion mu-seoon. Lokakuun puolivälissä avautu-neessa näyttelyssä tarkastellaan lin-tuja ja heidän sielunelämäänsä sekä ihmisten ja lintujen yhteiseloa. - Anni Ylönen, teksti & kuva

Näyttely

23Uljas 8 | 20. 10. 2015

Lavalla on kiikkutuoli ja pirtinpöytä. Ant-ti Heikkinen nostelee housujaan.

”On tässä näköjään vähän päässyt laihtumaan”, hän myhäilee Kuopion kau-punginteatterin päänäyttämön takana.

Heikkisen vuonna 2013 ilmesty-neeseen esikoisromaaniin Pihkatappi perustuvaa samannimistä näytelmää on treenattu noin kuukausi.

Fyysinen harjoittelurupeama on ku-tistanut nilsiäläistä näyttelijä-kirjailijaa huomaamatta. Heikkisellä on näytel-mässä päärooli. Hän on Jussi Timo Tapio

Taskinen, kolmekymppinen paikallis-lehden toimittaja ja maatilan poika, joka haaveilee kirjailijan urasta.

Moni on lukenut Pihkatappia to-tuudenmukaisena tarinana Heikkisen omasta elämästä, onhan päähenkilö Jussissa ja kirjailija Heikkisessä paljon yhtymäkohtia.

”Olen aina sanonut, ettei kirja perustu omaan elämääni. Tätä näytelmää har-joitellessa olen kuitenkin tajunnut, että voihan helevetti, taitaa siinä sittenkin jotain olla.”

Esikoisteokseksi Pihkatappi sai paljon julkisuutta. Kirjan rehevää kieltä ja kuvausta kiiteltiin. Heikki-nen voitti kirjallaan Kalevi Jäntin palkinnon ja Savonia-palkinnon ja oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjalli-suuspalkinnon saajaksi.

Viimeistään viime vuonna ilmestynyt Risainen elämä: Juice Leskinen 1950–2006 teki Heikkisestä

tunnetun. Hän laskeskelee antaneensa kirjan tiimoilta noin sata haastattelua. Lööppilehdet nostivat kirjasta esille vain Leskisen alkoholismin. Se risoo Heikkis-tä edelleen.

”Kirjoitin 500 sivua ja sekö se viesti oikeasti oli, että Juice joi itsensä hengiltä. Siitä jäi aika huono olo.”

Kirjailijana ja näyttelijänä Heikkinen on itseoppinut. Jo lapsena hän oli kekseliäs ja mielikuvitusta riitti. Pikku-Antti kir-joitti tarinoita paikallislehden vanhalla kirjoituskoneella ja näytteli kotimaisten tv-sarjojen kohtauksia uusiksi. Heikkinen kuvaileekin nykyistä työtään lapsuuden leikkien jatkeeksi.

”Ihmiset sanovat, että kun sinä oot niin monilahjakas. No en edes ole, muuta en vaan osaa tehdä. Työhuoneremontissa taannoin osasin kattolaudat käsitellä enkä juuri muuta. Metsätöihin voisin moottorisahan kanssa lähteä, mutta kun sillä ei enää leipää suuhun saa, niin on pakko mennä näillä mitä on.”

Lapsuudesta juontaa juurensa myös Heikkisen kiinnostus Juicen tapaisiin tai-teilijoihin. Kun isoveli kuunteli AC/DC:tä, Antti ihaili Juicen lisäksi muun muassa Jaakko Teppoa ja Vesa-Matti Loiria. Aikuisena Heikkinen on tavannut lähes kaikki lapsuutensa idolit ja osan kanssa

myös ystävystynyt.Yksi näistä ystävistä on kirjailija

Heikki Turunen. Heikkisen kirjoittama Turjailija-nimen saanut Turusen elämä-kerta ilmestyy 22. lokakuuta.

”Juicesta nousi ihan mahdoton ryl-läkkä ja ajattelin, että ei toista tämmöistä heti perään. Turjailija on kuitenkin tehty eri muotilla kuin Leskis-kirja. Turusen oma ääni kuuluu kirjassa selkeästi. Heikki on rehellinen kertoja. Hän halusi, että kirjassa kerrotaan kipeimmätkin asiat niin kuin ne ovat.”

Vaikka ammattiteatterin ovet ovat nyt auenneet ja kirjailijana Heikkinen alkaa olla tunnustettu, ei häntä haittaa, vaikka hänet nähtäisiin edelleen jonkinlaisena amatöörinä.

”Suuret gurut, heillähän menee kaikki aika muita neuvoessa. Minusta on mukavampi olla ihan tavallinen työmies”, sanoo tämä Heikkinen, joka on vuoden aikana näytellyt kahdessa eri teatterissa ja nyt kolmannessa, kirjoittanut Tur-jailijan lisäksi kaksi tilausteosta ja joka valmistelee Ylelle kuunnelmasarjaa.

Uusi romaanikin on suunnitteilla, sen pitäisi ilmestyä ensi vuonna.

Ja kesällä Heikkisestä tuli isä.”Hämmentävä vuosi, on ollut kaiken-

laista”, hän sanoo.Antti Heikkinen on poikkeustapaus, sillä harva kirjailija näyttelee romaaninsa näy-telmäsovituksessa pääroolin.

Heikkisen mielestä oman tekstin näyt-teleminen ei ole hankalaa.

”Ei sitä sillä tavalla ajattele, kirjasta on jo kuitenkin pitkä aika. En tosin ole viime aikoina sitä tietoisesti avannut saati luke-nut. Tässä projektissa kiehtoi, että pääsee tekemään kirjasta täysin uuden taideteok-sen.”

Näytelmän käsikirjoittamiseen Heik-kinen ei ole osallistunut, vaan sovitus on täysin ohjaaja Kari Paukkusen tekemä. Hän halusi näytelmän päärooliin juuri Heikkisen.

Pitkään muun muassa Nilsiän harras-tajateatterissa näytellyt Heikkinen on nyt ensimmäistä kertaa ammattiteatterin lavalla. Ammattinäyttelijät ovat ottaneet Heikkisen hyvin vastaan.

”Onhan tämä nyt ammattimaisempaa, kun ihan työkseen tekee. En minä kui-tenkaan haluaisi kovin hirveästi erotella, hyvissä harrastajaporukoissa olen aina saanut ollut mukana.”

Pihkatapin lavastus on Erkki Saaraisen käsialaa, puvustus Jaana Kurttilan. Mum-mon roolissa vierailee Kuopion kaupungin-teatterista muutama vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Auli Poutiainen.

Pihkatapin ensi-ilta Kuopion kaupunginteatterin

Minna-näyttämöllä 7. marraskuuta.

Kainalo | Päämies

Nilsiäläinen Antti Heikkinen kirjoitti ensimmäiset tarinansa jo pikkupoikana. Tänä syksynä hän näyttelee oman romaa-ninsa näytelmäsovituksessa Kuopion kaupunginteatterissa. Monet pitävät Heikkistä monilahjakkuutena. Itse hän on sitä mieltä, että näyttelee ja kirjoittaa, koska ei muuta osaa.- Anna-Reetta Suhonen, teksti ja kuva

Ihan tavallinen työmies

Näytteleminen ja kirjoittaminen ovat nilsiäläi-selle Antti Heikkiselle leikin jatkeita. Tänä syksynä hän näyttelee Kuopion kaupunginteatterissa oman kirjansa näytelmäsovituksessa ja julkaisee elämä-kerran kirjailija Heikki Turusesta.

Päärooli oman romaanin näytelmä-sovituksessa

Uljas 8 | 20. 10. 201524

Yhdettätoista kertaa Joensuussa järjestettävän Rokumentti-eloku-vafestivaalin teemana on Maailma

ei ole totta. Festivaalin teemaohjelmis-ton yhdeksässä elokuvassa pureudutaan siihen, miten maailman voi nähdä, kun sitä katsoo astetta epätavallisemmasta näkövinkkelistä.

”Nykypäivänä ihmisillä on taipumus us-koa lähes kaikkea näkemäänsä ja jakaa sitä eteenpäin”, valottaa Rokumentin vastaava tuottaja Heidi Anttonen.

”Tuntuu välillä siltä, että monessa asias-sa puuttuu nykyään lähdekritiikki.”

Oman lisävivahteensa Rokumenttiin tuo teemaosuuden alustaja, toisinajattelija ja koko kansan ufomies Juhan af Grann. Luvassa ei kuitenkaan ole luentoa ulkoa-varuuden elävistä, vaan af Grann kertoo puheenvuoroissaan omasta urastaan ja tuotannostaan. Kuopiolaislähtöinen af Grann sopii myös festivaalin vahvasti itäsuomalaiseen ilmeeseen kuin hanska käteen.

Rokumentin taustalla häärivä Joensuun Pop-muusikot ry tahtoo teemaosuudella nostaa esille lähdekritiikin ja kyseenalais-tamisen tärkeyttä, mutta sitä ei Anttosen mukaan erityisesti alleviivata.

”Tärkeämpää on meidän mielestämme esittää erilaisia näkökulmia maailmaan ja antaa katsojalle mahdollisuus kyseenalais-taa omiakin näkemyksiään.”

Festivaalin ohjelmistossa ei liikuta pel-kästään vaihtoehtotodellisuuksissa, vaan musiikki on vahvasti läsnä tänäkin vuonna.

”Live-puolelta löytyy tälläkin kertaa monipuolisuutta. On sekä undergroundi-sempien bändien hifistelyä että valtakun-nantähtien keikkoja”, Anttonen summaa.

Anttonen myöntää, että varsinaista suo-sikkielokuvaa hänellä ei vuoden teema-ohjelmistosta ole, mutta tärppinä kiin-nostuneille hän mainitsee Chad Garcian elokuvan The Russian Woodpecker. Garci-an dokumentissa seurataan ukrainalaisen taiteilijan ja ydintuhopakolaisen Fedor Aleksandrovitšin edesottamuksia tämän yrittäessä selvittää totuutta Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden takana.

Joensuun Pop-muusikot pyrkii vuoden 2015 Rokumentilla pääsevänsä ainakin viime vuoden katsojalukuihin.

”Jos saadaan noin kolme tuhatta katso-jaa, niin voidaan olla hyvinkin tyytyväisiä”, Heidi Anttonen kertoo.

”Rokumentti on myös opiskelijoille hyvin sopiva tapahtuma, sillä liput ovat edullisia ja muutama ilmaisnäytöskin on joukossa. Ja onhan Rokumentti aina paljon enemmän kuin pelkästään elokuvia”, Ant-tonen naurahtaa.

Rokumentti Joensuussa 11.-15.11.2015. Tarkempi ohjel-

ma osoitteessa rokumentti.com

Rokumentin vastaava toimittaja Heidi Anttosen mukaan festivaalin järjestämisessä ollaan menty teema edellä.

Rokumentti kyseenalaistaa kaiken

Rockelokuvafestivaali Rokumentti on yhtä olennainen osa Jo-ensuun syksyä kuin opiskelijabileet ja kalamarkkinat. Minkä-laisissa sfääreissä tämän vuoden kinkereillä liikutaan. - Toivo Haimi, teksti & kuva

Valvontayhteiskunnan pilliinpuhaltaja

Uskomaton vai epäuskottava?

Laura Poitrasin Citizenfour (2014) seuraa yhteiskunnalli-sesti merkittävän tapahtuman

h-hetkiä pääkallopaikalta ja johtaa katsojan väistämättä laajempiin yhteiskunnallisiin ja moraalisiin poh-dintoihin. Viileä kertojanääni, pienet musiikilliset valinnat, sekä asianosais-ten reaktiot korostavat tapahtumien dramaattisuutta. Fokus ei ole vain Snowdenin pienessä luottamuksen piirissä, vaan, kuten Snowden haluaa, enemmän paljastusten sisällössä. Elokuva on viihdearvoltaan täysin fiktiivisen elokuvan tasolla, taitavan jännityksen rakentamisen ja toimivan mustan huumorin ansiosta. Snowden

on dokumentissakin vain eräänlainen koodinimi yksityisyyden rappeuttavan ja ihmisoikeuksien rajoja koettelevan valvontatodellisuuden paljastumi-selle.

Kalle Saarela

Rokumentissa marraskuussa nähtävä Spencer McCallin The Institute (2013) vie kat-

sojansa seuraamaan ilmiötä, joka on jotain livepelin, sosiaalisen ihmisko-keen ja taideprojektin väliltä.

Vuonna 2008 San Franciscon kaduille ilmestyy mainoksia, jotka houkuttelevat uteliaita kaduntallaa-jia erääseen toimistorakennukseen. Kävijöille esitetään video, josta Lost-sarjaa seuranneille tulee mieleen Dharma-projektin orientaatiovideot. Video kertoo Jejune-instituutista ja sen hienoista teknologisista saavutuk-sista – tai kummallisista vempeleistä.

Käynti toimistolla johtaa tehtäviin ja salaperäiseen seikkailuun ympäri San Franciscoa. Vuosien 2008–2011 aikana tähän ”peliin” osallistui liki 10 000 ihmistä.

Hämmennyksestä ja ärtymyksestä huolimatta elokuvaan on yllättävän helppo eläytyä. Kannattaa siis uhrata puolitoistatuntinen tälle elokuvalle. Se aivan varmasti herättää ristiriitaisia mielipiteitä, ajatuksia ja kysymyksiä, joista voi vaikka tuopposen äärellä keskustella.

Sini Heinoja

Rokumenttileffoista | Katso vaikka nämä

Vuotaja Edward Snowden

25Uljas 8 | 20. 10. 2015

Ismo Alangon taiteilijaura käynnis-tyi 35 vuotta sitten, kun Hassisen Kone levytti ensimmäisen albu-

minsa Joensuussa. Sittemmin lukuis-ten kokoonpanojen keulahahmona toimineen Alangon levyillä on soinut sulassa sovussa rokkirallit ja balladit. Alanko on kuitenkin pitkään kypsytel-lyt mielessään puhtaasti rauhallista levyä. Nyt se on toteutunut. Lokakuun alussa julkaistu Ismo Kullervo Alanko soi kauniisti ja sukeltaa syvälle ihmis-mielen tunnemaailmaan.

”Kyse on mun pitkäaikaisesta, vuo-sia taustalla olleesta haaveesta tehdä levy, joka edustaa mun näkökulmasta kauneutta. Halusin määritellä kaune-uden omalla tavalla ja tehdä intiimin ja suhteellisen rauhallisen levyn. Nyt aika oli otollinen, alkoi syntymään so-pivia biisejä. Ne biisit syntyi tarpeesta, ei pakottamalla”, Alanko kertoo.

Alangolle tyypilliseen tapaan uu-delta levyltä dynamiikkaa ja drama-tiikkaa ei silti puutu, mutta perinteiset rokkirallit on jätetty sivuun.

”Uuden levyn kyllä tunnistaa mun levyksi. Mukana on tiettyä melanko-liaa ja tummia sävyjä, mutta taustalla pilkottaa valo”.

Edellinen albumi Maailmanlopun sushibaari oli nimensä mukaisesti varsinainen sushilautanen, kokoelma toisistaan poikkeavia tarinallisia biise-jä ja erilaisia tunnelmia.

”Ismo Kullervo Alanko on sen si-jaan kokonaisuus, jonka voi kuunnella alusta loppuun ja tunnelmamaailma pysyy vahvana ja yhtenäisenä. Tunne-

pohjana on yhtenäinen teema.”Uudella levyllä liikutaan ihmisen

sisäisessä tunnemaailmassa.”Lauluntekijänä mua kiinnostaa se,

miltä ympäristön tapahtumat tuntuu ihmisestä. Minkälainen on pienen ihmisen tunne-elämä, joka piiloutuu yhteiskunnallisten ratkaisujen taakse. Minkälaisissa tunnetiloissa päättäjät ovat, miten niillä menee elämässä, missä kunnossa ne ovat henkisesti ja miten paljon niiden rakkauselämä vaikuttaa isoja joukkoja koskeviin yhteiskunnallisiin päätöksiin”.

Alanko kertoo, että laulunteko on pikemminkin intuitiivista ja vaisto-maista kuin rationaalista järkeilyä. Sa-noituksissa heijastuu monesti omaan elämään liittyvät teemat.

”Joskus mun omat tulkinnat eivät olekaan niitä oikeita, vaan sieltä syvemmältä alitajunnasta kumpuaa jotain muuta, jonka huomaan jälkeen-päin”.

Alanko käsittelee usein lauluissaan ikääntymiseen ja kuolemaan liittyviä teemoja. Ahdistaako ikääntyminen?

”Ei ahdista, eikä kuolemanpelko vaivaa. Niin kauan kun pysyy tervee-nä, sillä ei ole kauheasti merkitystä. Elämässä on kaksi kiehtovaa aihetta: toinen on syntymä ja toinen kuolema, ja siinä välissä ihmisen tunne-elämä. Ne ovat ikuisia laulun aiheita.”

Toisaalta kertooko rauhallinen albumi siitä, että nuoruuden vimma on väistymässä?

”En ole enää nuori, mutten koe itseäni vanhaksikaan. Meininki elää

koko ajan. Tämän levyn olen kauan halunnut, mutta se ei ole päämäärä. Matka jatkuu eteenpäin.”

Alanko kertoo, että laulut ovat uni-versaaleja teemoja varten, kolumnit ja somet politiikan kommentointia varten. Joka tapauksessa Alanko on saanut toisinajattelijan ja systeemin kriitikon maineen.

”Meikäläisen biisien kantaaotta-vuus on kuuntelijan korvien välissä. Mä en mielestäni ota kantaa. Voin kahvipöytäkeskustelussa jaaritella samoista asioista mistä kaikki muut-kin tänä päivänä jaarittelee. Vaikka käsittelen poliittisia teemoja, en koe että olisin poliittinen lauluntekijä. Mä maalaan kuvia siitä miltä maailma näyttää mun näkökulmasta.”

Tulevissa konserteissa nähdään sama kokoonpano kuin ”33 1/3 Kolmannes-vuosisata taiteilijaelämää” kiertueella 2013. Lavalla kuullaan kitaran, basson ja rumpujen lisäksi mm. pasuunan, saksofonin, huilun ja sellon sointua. Alanko kertoo, että esiintymisen suunnittelu on aina tarkkaa työtä.

”Keikassa täytyy olla tietynlai-nen dramaturgia. Sen tulee kulkea punaista lankaa pitkin musikaalisesti, rytmisesti ja sanoituksellisesti. Keikka on kuin palapeli, joka kasataan. Kon-serttiin voi toisaalta rakentaa perintei-seen rokki-keikkaan nähden erilaisen kokemuksen koska ihmiset istuvat. Siten ei tarvitse tavoitella fyysistä hur-mosta, vaan henkistä. Konsertissa voi myös panostaa enemmän visuaaliseen puoleen kun ihmiset näkevät kunnolla lavalle.”

Ismo Kullervo Alanko esiintyy Savonlinnan

Savonlinnansalissa 5.11, Kuopion Musiikkikes-

kuksessa 6.11 ja Joensuun Carelia-salissa 8.11.

Ismo Alanko vaihtoi rallit hitaisiin

Ismo Alangon tämän syksyn albumi- ja konserttisali-kiertue kulkee läpi Savonlinnan, Kuopion ja Joensuun. Konserteissa kuullaan aineksia tuoreelta levyltä Ismo Kullervo Alanko, jota kuvaillaan taiteilijan pitkän uran henkilökohtaisimmaksi albumiksi. – Patrik Raivio, teksti & Topias Hirvonen, kuva

Hard Action - Sinister Vibes: Koko levy on uskomatonta tykitystä alusta loppuun. Te-kee mieli lähteä mehtätöihin ilman housuja 4/5

Anna Puu - Rakkaudella Anna Puu: Jos on kotoisin Outokummusta, pitää lukea itsensä KTM:ksi ennen kuin pääsee albumilistalle 3/5

Chisu - Polaris: Chisu haluaa olla ihana, mutta päätyi aiheuttamaan meille lähinnä päänsärkyä ja/tai laskuhumalaa 2/5

Juha Tapio - Sinun vuorosi loistaa: Puhdas Arttu Wiskari tyylinen tuotos. Ainoastaan talvisotateema jää käyttämättä. 1/5

St. Germain - St. Germain: Hissimusa = paskaa. EIKU HETKINEN. Hyvinhän afrik-kalainen vaikerrus toimii työnteon tausta-musana 3/5

Robin - Yhdessä: Esipuberteetistä pikkarei-den kastelijasta on kasvanut keski-ikäisten naisten salaisten päiväunien kohde 3/5

FIFA 16 Soundtrack: Ihan okei biisejä valit-tu joukkueiden valinnan ajaksi, mutta miksi mie aina häviän netissä lapsille? 3/5

Children of Bodom - I Worship Chaos: Mekin pidämme Warhammerissa eniten Chaoksesta mutta eikö tätä voisi edes vähän uudistaa 2/5

Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana - Korottaa panoksii: Onko tää jatsia? Hiphoppia? Suurta bändiä? En tiedä. 3/5

#arviomme-sarja tar-joaa nopean läpileik-kauksen siitä, mitä musiikissa on viime aikoina tapahtunut. Tyypit puristavat ar-vioita tuoreista le-vyistä tviittimittaan. Vihaa tai rakasta. Twitterissä tagilla #arviomme.

#arviomme-sarja

Jarno Pitko ja Toivo Haimi

26 Uljas 8 | 20. 10. 2015

uluttajille myytävä tavara oli ennen pa-rempaa tai se jostain muusta syystä kesti pitempään. Esimer-kiksi kodinkoneet eivät näytä kestävän pitkään, oli kyse sitten kahvinkeittimistä, puhelimista, pölyn-imureista tai mistä hyvänsä. Valmistajien

mukaan kyse on siitä, että laitteiden oh-jelmistot ovat nykyään niin monimutkai-sia, että ne menevät herkästi rikki. Lisäksi markkinoille pusketaan vuosittain paljon uusia elektronisia vimpaimia, jotka eivät ole enää yhteensopivia aiempien kanssa.

Selitys siitä, että laiteet menevät rikki niiden uudemman ja herkemmän tekno-logian takia on tuulesta temmattu. Keit-tiön monitoimikone, joka on valmistettu 1960-luvulla, tekee kaikki samat asiat kuin 2010-luvulla tehty, mutta ei kestä yhtä kauaa. 60-luvulla tehdyt laitteet tun-tuvat kestävän ikuisesti nykyisiin verrat-tuna. Jos uusi teknologia on oikeasti niin paljon herkempää ja hajoaa helpommin, eikö olisi viisaampaa palata tekniikkaan jota käytettiin aiemmin?

On esitetty väitteitä, että monien laitteiden ja käyttöesineiden kuten vaat-teiden kehno laatu olisi tarkoituksellista. Lisäksi olen kuullut, että tietokoneet, puhelimet ja vastaavat laitteet, joiden käyttö vaatii monimutkaisia ohjelmisto-ja, olisivat jo myyntiin tullessaan vanhen-tuneita. Ohjelmistoja tuottavat yritykset haluavat pitää itsellään varmuuden vuoksi uudempia versioita - jotka eivät tietenkään ole yhteensopivia myynnissä olevien laitteiden kanssa - jotta heillä olisi uutta kauppatavaraa seuraavallakin tilikaudella.

Edellä kuvattua teoriaa kutsutaan suunnitelluksi hajoamiseksi. Suunni-teltua hajoamista oli käytössä Yhdys-valtalaisissa yrityksissä todistetusti 20- ja 30-luvuilla, mutta tämän jälkeen ei ainakaan ole voitu todistaa, että myyn-nissä olevat tuotteet olisi tarkoituksel-lisesti suunniteltu olemaan lyhytikäisiä. Tarkoituksellisesti lyhytikäisiksi tehtyjä tuotteita ovat ohjelmistot, vaatteet ja autot, sekä kaikki muut tuotteet, joiden hajoamista normaalissa käytössä ja

tarkoituksellista hajoamista on vaikea erottaa toisistaan. Tulee myös mieleen, että tehdäänkö Suomessa talot tarkoituk-sella hajoaviksi. Viime vuosisadan alussa tehdyt talot kun tuntuvat olevan edelleen hyväkuntoisia ja 70-luvun jälkeen tehdyt talot homehtuvat noin kahdessakymme-nessä vuodessa.

On myös teoria ”psykologisesta hajoa-misesta”. Vuosittain tuodaan myyntiin käytännössä sama tuotteen hiukan erilaisilla ominaisuuksilla. Näihin tuot-teisiin kuuluvat – yllätys yllätys – samat tuoteryhmät kuin fyysisesti hajoaviinkin. Kyse siis voi olla uudesta muodikkaasta vaatteesta, autosta joka on vähän parem-pi kuin edellinen malli tai sitten tabletti joka on niin trendikäs, että viimevuotista ei vaan enää käytä muut kuin vanhat mummot. Ilmiö liittyy vahvasti ryhmä-käytökseen, joten psykologisen hajoami-sen piiriin kuuluvat vain ihmisillä julkisil-la paikoilla näkyvillä olevat tuotteet.

Ryhmäpaine ei yleensä synny ryhmän sisältä. Tarve hankkia uusimpia muo-dikkaita härveleitä ja vaatteita syntyy joukkotiedotusvälineiden ja mainonnan

kautta. Tiedotusvälineet luovat vahvan tarpeen ajatella tietyllä tavalla. Ihmiset keskustelevat asioista, joista tiedotusvä-lineet keksivät keskustella ja pelkäävät asioita, joista uutiset luovat uhkaku-via. Tiedotuksen väliin sitten lisätään mainoksia, jotka kertovat mistä tänään kuuluu pitää ja mitä ostaa. Tämäkin lehti tekee samoin. Mainoksissa toki kerro-taan myös alennuksista, joiden avulla voit esimerkiksi ”säästää” 25 prosenttia tuotteen hinnasta ostamalla sen NYT, vaikka tosiasiassa kulutat edelleen 75 prosenttia tuotteen hinnasta. Eihän tässä siis ole mitään vikaa, jos tosiaan tarvitset kyseisen tuotteen, mutta mitä me ihan oikeasti tarvitsemme? Lähes kaikilla län-simaisilla ihmisillä on jo kaikki elämiseen tarvittava.

Jos emme toimisi näin, olisi koko järjestelmä vaarassa. 20-luvulla Yh-dysvalloissa alettiin tehdä tarkoituk-sellisesti hajoavia tuotteita. Teollisuus pystyi valmistamaan kaiken ihmisten tarvitsevan laitteiston ja vaatteet niin kestävästi, ettei ihmisten tarvinnut ostaa tavaroita kuin kerran. Ford–automerkki

oli kuuluisa siitä, että kun ostat yhden, et tarvitse koko elämässäsi toista autoa ja luultavasti lapsesikin voi sitä käyttää. Viime vuosisadan alussa tehtiin niin vahvoja sukkahousuja, että niillä pystyi hinaamaan autoa, nykyään ne ovat lähin-nä kertakäyttöisiä. Käänteentekevä piste tälle oli vuoden 1929 suuri romahdus. Koko länsimainen talousjärjestelmä oli romahtaa ja on väitetty sen johtuneen siitä, että ihmisillä oli jo kaikkea. Kulutus kääntyi laskuun kaikissa länsimaissa ja talous alkoi ”taantua”.

Tavaran surkeaan laatuun näyttäisi siis vaikuttavan vallalla oleva talouskasvuun perustuva talousteoria. Mikäli valtion ta-lous tai yrityksen liikevaihto ei kasva noin kahta prosenttia vuodessa sanotaan, että ollaan taantumassa. Taantumaa siis on, että talous ja kulutus kasvaa vuosittain vaikkapa yhden prosentin. Talouskasvu ja kulutus ovat oikeastaan saman termin eri puolet. Kun ihmiset kuluttavat joka vuosi 2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, on kaikki hyvin. Tämä tietenkin tarkoittaa joko luonnonvarojen käytön lisäämistä vuosittain kahdella prosentilla ja myös palveluiden käytön lisäämistä samassa suhteessa. 35 vuoden välein ku-lutuksen pitää kaksinkertaistua. Vuonna 2015 siis yhden länsimaisen ihmisen kulutus on nelinkertainen vuoden 1945 kulutukseen. Vuonna 2040 kulutus on ol-tava kahdeksankertaista tai talousjärjes-telmä romahtaa. Tämä ei kuulosta kovin kestävältä. Tietenkin voisimme käydä parturissa, uimahallissa, hierojalla, kei-koilla, teatterissa tai missä hyvänsä joka vuosi vähän enemmän, mutta tämäkään ei ole mahdollista loputtomiin. Olemme-ko ihmiskuntana saapuneet mahdotto-man ongelman eteen jossa jonkinastei-nen romahdus on ainoa lopputulos?

Aiemmin tavarat kestivät kymmeniä vuosia, mutta hajoavat nykyään heti takuun päätyttyä. Talouskasvu vaatii sitä. - Pekka Koivaara, teksti

Pekka KoivaaraKirjoittaja on ihan tavallinen opiskeleva

perheenisä Joensuusta

Lähteet:

Daniel M. Wegner: “Transactive Memory: A Contem-

porary Analysis of the Group Mind”

Slade, Giles: “Made to Break: Technology and Obso-

lescence in America”

Miksi?

Essee |

Näkökulma |

Näkökulma |

Pakollinen hajoaminen

K

27Uljas 8 | 20. 10. 2015

11.–15.11.2015 • JOENSUU+ 38 MUUTA

L IPPUJEN ENNAKKOMYYNTI ALKAA 26.10.

Juhan af Grannfestarivieraana 12.-13.11.

Chuck Norris vs Communism

Soaked in Bleach

The Russian Woodpecker

Vierailu - The Visit

rokumentti.com@rokumentti

28 Uljas 8 | 20. 10. 2015

ISYY:LLÄ ON ASIAA

Edunvalvonta ei nuku

ISYY:n lihalla

ISYY:n edustajistovaalit etenevät vauhdilla kohti huipennustaan. Ennakkoäänestys on jo käynnissä ja varsinaiset

äänestyspäivät ovat 3.–4.11.2015. Edustajistovaaleilla valitaan 39-jäseninen ylioppilaskunnan edustajisto, joka päättää

muun muassa ylioppilaskunnan budjetista, jäsenmaksusta, toimintasuunnitelmasta ja säännöistä.

Edustajistovaaleissa kannattaa äänestää, koska edustajistoon valitaan henkilöt, jotka päättävät ylioppilaskunnan

asioista ja vaikuttavat osaltaan siihen, millainen sinun opiskeluaikasi yliopistossa on ja millaisia palveluja ylioppilas-

kunta sinulle tarjoaa. Äänestämällä vaikutat siis suoraan omaan elämääsi!

Äänestäminen on erittäin helppoa. Jokaiselle äänioikeutetulle on lähetetty sähköpostitse linkki, jonka kautta

sähköinen äänestys tapahtuu. Jokainen äänioikeutettu voi äänestää kerran. Vaalien tulos ilmoitetaan vuorokauden

kuluessa vaalien päättymisestä.

Tutustu ehdokkaisiin ISYY:n vaalisivustolla, vertaa omia näkemyksiäsi ehdokkaiden näkemyksiin vaalisivustolta löy-

tyvällä vaalikoneella ja käy jututtamassa ehdokkaita ja vaalilistoja kampanjointiständeillä. Näillä eväillä löydät varmasti

itsellesi sopivan ehdokkaan. Vaalikoneen ja kampanjointiständien ajankohdat löydät vaalisivuilta: isyy.fi/vaalit

Edustajistovaalit ovat meidän kaikkien yhteinen asia, näytetään se myös äänestämällä!

Anu Arosanervo, Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja

p. 040 7271 357, evpj2@isyy.fi

TAPAHTUU Tapahtumat

Joensuun toimisto ma, ti 10-15Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-1580100 JOENSUU pe 10-13toimisto.joensuu@isyy.fi050 341 6346

Kuopion toimisto ma, ti 10-15Yliopistonranta 3 to 10-1570211 KUOPIO pe 10-13toimisto.kuopio@isyy.fi044 576 8419

Savonlinnan toimisto ma-to 10-14Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-1357100 SAVONLINNAtoimisto.savonlinna@isyy.fi044 576 8430

ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi.Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Matias Ojanperä

Älä jätä äänestämättä edustajistovaaleissa

Opiskelen sosiaalipolitiikka Kuopion kampuksella ja

toimin tänä vuonna ISYY:n kehitysyhteistyöviikon

pääkoordinaattorina. Mahtavat koordinaattorikolle-

gani Laura Joensuussa ja Iina Savonlinnassa ovat

olleet mukana luomassa hienoa teemaviikkoa, jonka

tiimoilta on luvassa monipuolista ohjelmaa luennoista

leff ailtoihin.

Kehyviikko on ylioppilaskuntien valtakunnallinen

teemaviikko, jolla pohditaan kehitysyhteistyön mer-

kitystä maailmassa. Tänä vuonna viikkoa vietetään

26.–30.10. teemalla ”Suomalaisten vastuu globaalissa

maailmassa”. Lisätietoa kampusten tapahtumista

löytyy ISYY:n nettisivuilta (www.isyy.fi) tai Facebook-

sivulta ”ISYY Kehitysyhteistyöviikko / ISYY Develop-

ment Cooperation Week”.

Kehyviikon koordinointi on ollut paikoitellen melko

haasteellista, mutta mukavat työkaverit niin meidän

kampuksella kuin ympäri Suomen, samoin kuin mah-

tavat vapaaehtoiset, ovat olleet ihan korvaamaton

voimavara. Koordinaattorin tehtävät tarjoavat mah-

dollisuuden kehittää työelämän puolella tarpeellisia

taitoja aina budjetin teosta some-markkinointiin, joten

senkin puolesta kannustan aiheesta kiinnostuneita

hakeutumaan hommaan ensi vuonna!

ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on ISYY:n kehitysyhteistyöviikon pääkoordinaattori Heli Komulainen.

Kuka: ISYY:n kehitysyhteistyöviikon

pääkoordinaattori

Mitä: Suunnittelee ja järjestää

yhteistyössä Joensuun ja Savonlinnan

koordinaattoreiden kanssa kehyviikon

ohjelmaa

Missä: Kuopiossa, mutta kehyviikkoa

vietetään kaikilla kampuksilla

Heli Komulainen

Kaikki kampukset

19.–25.10. Hyvinvointiviikko sekä Hymy- ja

valitusviikko

21.–23.10. ja 26.–29.10. Edustajistovaalien

ennakkoäänestys

24.10. ISYY:n edustajiston kokous, Joensuu

26.–30.10. Kehitysyhteistyöviikko

3.–4.11. Edustajistovaalien varsinaiset äänes-

tyspäivät

Joensuu

20.10. Hyvinvointiviikon teemapäivä, klo

10–14, Carelian aula

21.10. Joensuu Beer Pong Tournament by

Optimi & Tombolo, klo 18 alkaen, Ilona

26.10. Kehyviikon #haluanmaailman -valoku-

vaus, klo 10–14.30, Carelian aula

27.10. Tervemenoa Educa-kouludisco, klo 18

alkaen, E200

28.10. Kehytori klo 10–14, Carelian aula

28.10. Humpan Warjobileet klo 19 alkaen,

E200

28.10. ESN Joensuu & Tombolo present:

Night of Horror, klo 23, Kerubi

29.10. Monikulttuurisuusilta klo 18, E200

9.11. ISYY:n sopojaoston alkoholiton hengai-

luilta klo 18, Suvas

Kuopio:

21.10. Hyvinvointiviikon teemapäivä, klo

10–14, Snellmanian aula

21.10. Club Coma the Saviors are gentlemen!

klo 22, Puikkari

22.10. Hyvät Kuvat: Tarkoin vartioidut junat

27.10. Haalarit vaihtoon -sitsit, Vitriini

29.10. Hyvät Kuvat: Mommy

3.11. HUIPULLE-seminaari klo 10–16, Snell-

mania

4.11. Kuopion Haalaribileet, klo 21 alkaen,

Onnela

5.11. Hyvät Kuvat: Väkivallan vuosi

10.11. Verenluovutus Studentian liikuntasalis-

sa klo 9–13

Savonlinna:

22.10. Hyvinvointiviikon teemapäivä, klo

10–14, OKL:n yläaula

22.10. Kulttuurimatka, lähtö linja-autoase-

malta klo 17

28.10. Pedaryn Kehy-kirppis, klo 10–14

2.–6.11. ISYY:n Savonlinnan kampustoimisto

on kiinni

3.11. Olavinkadun appro, alkaen 17.30

11.11. Poikkitieteelliset Loveboat-sitsit

1.8.2005 jälkeen opintonsa aloittaneen opiskelijan on suori-

tettava opintonsa niiden tavoitteellista kestoaikaa enintään

kahta vuotta eli neljää lukukautta lyhyemmässä ajassa. Tämän

lisäksi hän voi opintojensa aikana ilmoittautua poissaolevaksi

enintään neljäksi lukukaudeksi. 1.8.2015 jälkeen hän on voinut

ilmoittautua enintään kahdeksi lukukaudeksi ja ensimmäisenä

lukukautena poissaolevaksi vain asevelvollisuus- siviilipalve-

luksen tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisen, äitiys-,

isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi tai oman sairauden

vuoksi.

Mikäli opiskelija ei suorita tavoiteajassa sitä tutkintoa jota hänet

on otettu opiskelemaan, menettää hän opinto-oikeutensa.

Opiskelijalla on kuitenkin oikeus anoa lisäaikaa opintojen lop-

puun suorittamiseen, mikäli hän vain palauttaa tavoitteellisen

ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen loppuun

saattamiseksi.

Lisä-ajan tutkinnon loppuun saattamiseen myöntää tiedekun-

ta. Lisäaikaa tutkinnon suorittamiseen on haettava hyvissä

ajoin. Jos suoritusaika loppuu heinäkuun lopussa, hakemus

on jätettävä toukokuun loppuun mennessä. Jos suoritusaika

loppuu joulukuun lopussa, hakemus on jätettävä lokakuun

loppuun mennessä.

Lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen puoltaa oma tai

lähiomaisen vakava sairaus, opiskelijasta riippumaton vaikea

elämäntilanne, huippu-urheilu tai yhteiskunnallinen aktiivisuus.

Opintoaikani on loppumassa, mitä teen?

Haluatko palstalla käsiteltävän mieltäsi askarruttavaa asiaa? Onko sinulla tietoa, jota haluaisit jakaa muiden kanssa? Lähetä kysymyksesi tai vinkkisi osoitteeseen koso@isyy.fi.

Kehitysyhteistyön asialla

ISYY:n edunvalvontasihteeri Mikko Aaltonen kertoo tällä palstalla opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista.

Lisäaikaa voi saada kerrallaan yhden tai enintään neljä

lukukautta kerrallaan.

Lisäaikaa haetaan UEF:n nettisivuilta tulostettavalla

lomakkeella ja se palautetaan tiedekunnan hallintopal-

velukeskukseen.

Lisää tapahtumia

löydät ISYY:n verk-

kosivuilta!

isyy.fi/ajankohtaista/

tapahtumat

29Uljas 8 | 20. 10. 2015

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

LET’S BESSERWISSER!- Itäinen Turhan Tietäjä

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) Lähikauppa Oy:n kulmilta ostettu pimeä pullo oli varsinainen si _____ ti: se paljastui Källi-Arskan vedellä

lantraamaksi kossuksi. (5)B) Jos ex-heilan nykyinen miesystävä viljelee, hänen ranchinsa on ns. nap __________ ila. (10)

Toukokuun 17. vuonna 1536 teloitettiin Mark Smeaton, Henry Norris, Francis Weston ja William Bereton sekä Englannin kuningattaren veli. Syynä suhteet kuningatta-reen. Kuningatarta puolestaan syytettiin aviorikoksesta, insestistä ja maanpetoksesta – ja todettiin syylliseksi.

Hänen tyttärensä julistettiin äpäräksi. Oikeudenkäynti oli niin puo-lueellinen, että sitä pidettiin oikeudenkäynnin irvikuvana. Kuningat-tarelle myönnettiin erioikeus tulla teloitetuksi ranskalaisen miekka-taiturin toimesta, ja hän iloitsi: ”Olen kuullut sanottavan, että pyöveli on oikein hyvä, ja minulla on kapoinen kaula.” Kuka oli tämä kuningas Henrik VIII: n puoliso, joka teloitettiin kaksi päivää myohemmin?

1) Katariina Aragonialainen. X) Jane Seymour. 2) Anne Boleyn.

Timo Soini totesi muutama viikkonen sitten persujen arjalaisosaston Sebastian Tynkkysestä: ”Nuoret miehet ovat kärsimättömiä. Niin _________ kävi Tuntemat-tomassa Sotilaassa, ei pidä olla kärsimätön … Mutta nuoret miehet ovat vähän tällaisia…” Väinö Valtterin

sanoin: ”Äkkiä vaan… Ei se ehdi…panen risun eteen…ei sitä tuolta asti voi nähdä… Hän asetti katajanoksan pesäkkeen aukon suulle, työnsi kiväärin ulos ja kädet kiihkosta vapisten koetti ottaa kypärän jyvälle. Hän ehti tajuta ankaran iskun päässään, silmissä leimahti kipunoita, ja hän humahti tiedottomuuteen vierähtäen ampumahaudan pohjalle.” Rokka toteaa tästä nuorukaisesta: ”Voi tuo hiton nulikka minkä tek.” Nimeä nulikka, joka joutui neuvostolaisen snaipperin uhriksi.

1) Hauhia. X) Asumaniemi. 2) Riitaoja.

Minkä maan korkein vuori on Denali, huippu on 6194 metrin korkeudella? Se tunnettiin vuosina 1917-2015 toi-sella nimellä – erään presidentin mukaan se nimettiin. Natiivien kielellä se tarkoittaa ”Suurta”, ja alueen asuk-kaat ovat Denali-nimellä sitä mieluummin kutsuneet.

Lukuun ottamatta venäläisiä, joille se oli Bolshaya Gora. Nimi Denali palautettiin elokuussa 2015.

1) Valko-Venäjän. X) Kanadan. 2) Yhdysvaltojen.

Kuka: ”Kuvittelen helvetin seuraavasti: täynnä italia-laista täsmällisyyttä, saksalaista huumoria ja englanti-laista viiniä”? Palkittu kaksi kertaa Oscarilla parhaasta miessivuosasta. Munasi itsensä pahemman kerran erään romaanimme filmatisoinnissa, jossa Waltarin

nimi mainitaan hyvin pienellä. Monien mielestä hän oli ainoa oikea belgialainen yksityisetsivä. Tämä Sir oli suuri humoristi. Hänen mu-kaansa on nimetty aika-syndrooma, joka liittyy liialliselle saksalaiselle musiikkidraamalle altistumiseen. Syndrooman uhriksi joutunut istuu tuolissaan ja näkee esiripun nousevan Wagnerin oopperan alussa kello 18.00. Kun hän neljä tuntia myöhemmin katsoo kelloaan, se on 18.35!

1) Peter Ustinov. X) David Niven. 2) James Mason.

1

3

2

4

5

1 2 3 4 5Nimi

Oikeat vastakset sivulla 32.

Sanna Hukkanen | Korpi

Suomenkielisen internetin likakai-voja ovat erilaisten uutissivustojen kommenttiosiot. Niille voi kirjoittaa kuka tahansa, eikä keskusteluun osallistumiseen vaadita edes luku- tai

kirjoitustaitoa. Elämän kovan koulun™ päät-tötodistus riittää. Erityisen selvästi tämä tulee ilmi väkivalta- ja seksuaalirikoksia koskevissa uutisissa. Jokaisella on mielipide siitä, miten rikoksista tuomittuja ihmisiä tulisi rangaista, ja ilmeisesti vox populi on sitä mieltä, että libe-raali pohjoismainen oikeusvaltiomme kohtelee rikollisia aivan liian lepsusti. Vankiloita nimite-tään hotelleiksi tai rikollisten korkeakouluiksi, tuomioita liian lyhyiksi ja lomia suorastaan pöyristellään.

Tehdystä rikoksesta kuuluu saada rangaistus. Tämä on yksinkertaista maalaisjärkeä. Täysin eri asia on määrittää se, millainen rangaistus mistäkin rikoksesta kuuluu saada, ja mikä on tuon rangaistuksen tehtävä. Jos keltaisen leh-distön kommenttipalstaa ja/tai sosiaalista me-diaa on uskominen, on rikolliselta vähintäänkin riistettävä ihmisoikeudet tai ainakin alistettava epäinhimilliselle kohtelulle. Jostain käsittä-mättömästä syystä kansan oikeustaju näkee uhrin puolesta kostamisen oikeus- ja rangais-tuslaitoksen tehtävänä. Ihmettelen suuresti tätä suomalaisjunttien kaipuuta vankien bru-taalille kohtelulle. Sitä tosin testattiin Stalinin Neuvostoliitossa ja tuloksena oli hirmuinen läjä

ruumiita ja yksi käyttökelvoton kanava.Keskustelun vakioargumenttina toimii

ilmeisesti se, että kahden vuoden vankeustuo-mio esimerkiksi raiskauksesta ”on liian vähän”. Liian vähän mihin? Vaikka tuomittu istuisi sellissään hornan tuuttiin asti, ei se saa tehtyä tekemättömäksi. Kuka tahansa sivistynyt ihminen ymmärtää, että vankeusrangaistuksen ensisijaisena tehtävänä on rehabilitoida vanki eli palauttaa tämän yhteiskuntakelpoisuus ja varmistaa, ettei henkilö enää tee rikoksia tule-vaisuudessa. Mikäli tämä onnistuu kahdessa vuodessa, on rangaistus tehnyt tehtävänsä. On syytä pitää mielessä, että vankilavuosi kustan-taa veronmaksajille noin 75 000 euroa.

Jokainen vankeinhoitolaitokseen upotettu euro on sijoitus tulevaisuuteen ja ennaltaehkäisee yhteiskunnan rikollisuutta. Mikäli haluamme kostaa rikollisille, luomme vain katkeroituneen ja paatuneen rikollisten luokan, joka ei näe mitään syytä pelata yhteiskunnan sääntöjen mukaan. Vankien yksilöllinen ja rehabilitoiva kohtaaminen, jota kommenttipalstojen vati-päät nimittävät paapomiseksi tai hyysäämisek-si, on paras tapa varmistaa se, että rangaistuk-set tekevät tehtävänsä ja palauttavat tuomitut yhteiskunnan jäseniksi.

Toivo HaimiPakinoitsija joka panee parastaan katsoessaan kieroon

yhteiskuntaa ja kulttuuria.

Vatipäät & päät vadilla

Pakina | Paapomisen puolesta

30 Uljas 8 | 20. 10. 2015

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

Oikeat vastakset sivulla 32.

PE 30.10. ENTWINE, 5€LA 31.10. BARBE-Q-BARBIES,

THE RUFFES, 6€PE 13.11. LAPKO, 10€PE 27.11. PARIISIN KEVÄT, 13€KE 2.12. JUHA TAPIO. 23€PE 11.12. SARA, 8€PE 18.12. DIABLO, 14€PE 12.2. WÖYH!, 10€

TULOSSA HENKKAAN:

KATSO KOKO OHJELMA NETISTÄ!

Kauppakatu 20, 70100 Kuopio | 017 5810 430 | ravintolaintro.fi f introravintola | Instagram: #ravintolaintro

HENRY’S PUB KUOPIO: SU-MA 23-04, TI-LA 21-04 | SU-TO K18 | PE-LA K20 | KEIKAT K18 | HENRYSPUB.NETENNAKKOLIPUT: LEVYKAUPPA ÄX, HENKKA, LUKEMA, CAFESAVOTTA & LIVETO.FI

pe 23.10. klo 19:00

INTRON KOMEDIAKLUBIMikko Vaismaa, Tomi Haustola, Mika Eirtovaara. Liput 16 e, opiskelijat 13 e (+ lippupalvelun kulut). K-18.

pe 30.10. klo 18:00

ROKUMENTTIETKOT INTROSSAIntrossa näytetään Midnight Sun elokuva. Ilmainen sisäänpääsy!

pe 20.11. klo 19:00 & klo 22:00

INTRON KOMEDIAKLUBIAli Jahangiri, Teemu Vesterinen, IIkka Kivi, Matti Patronen. Liput 18 e (+ lippupalvelun kulut). K-18

Joulukuun Komediaklubilla:

Niko Kivelä

31Uljas 8 | 20. 10. 2015

Sivun 32 Besserwisserin oikeat vastaukset: A) si wales ti. B) nap alankomaat ila, 2, 1, 2, 1

Sisäinenlinna

ANNI LÖPPÖNENVILLE LÖPPÖNEN

Joensuun taidemuseo Onni, Kirkkokatu 23, www.joensuuntaidemuseo.fi Avoinna: ti, to-su 11-16, ke 11-20 | Liput: 3-5 €

24.10. KLO 11-20LIPUT 3-5 €

LUE LISÄÄ VUODEN PIMEIMMÄSTÄ TAPAHTUMASTA FACEBOOK.COM/JOENSUUNTAIDEMUSEO

15.10.-10.1.

TAITEEN JA POPULAARIKULTTUURIN SULOINEN SEKAMELSKA

V. Löppönen, Ghosts, yksityiskohtaA. Löppönen, Nimetön, yksityiskohta

RUUMIINMULLAT | BLACK PEIDERTUHMAT TÄDIT | YLIOPPILASTEATTERI

VALITUSKUORO JA MONIA MUITA!

Rännitie 3, 80400 Ylämylly · 010 420 6655

Nyt fysioterapia- ja hieronta-ajat

varattavissa myös netistä!

www.kuntotaipale.com

Manuaalinen terapia · Terapeuttinen harjoittelu · Työfysioterapia

32 Uljas 8 | 20. 10. 2015