Itä-Suomen ylioppilaslehti

2015

9

Äänientakaa

Halu parantaa opiskelija-asuntotilannetta yhdistää edarivaalivoittajia >>4-5Savilahden pysäköintijärjestelyt sorsivat opiskelijoita >>8-11

PeeÄssän opiskelijaedut

ISOMPI ATERIA NORMAALI ATERIAN

HINNALLA(Voimassa su-to)

BUFFAPÖYTÄ 8,50 €

(Voimassa ma-su)

KUOPION ROSSOSTA PANNUPIZZA 10 €

(Voimassa su-to)

RUOISTA -10%

(Voimassa ma-su)

Näytä opiskelijakorttia ja herkuttele!

RUOKALISTAN RUOISTA

-10%(Voimassa su-to)

ERIKOISKAHVEISTA-10%

(Voimassa su-to)

Etu on henkilökohtainen opiskelijakorttia näyttämällä. Ei voi yhdistää muihin alennuksiin.

Katso tarkemmin eduista:

RAFLAAMO.FI

2 Uljas 9 | 16. 11. 2015

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

Taitto Emil Blick

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 988 0408valto.merta@uef.fi

KansikuvaJarkko Kumpulainen

Pääkirjoitus | Uljas linja

Alku ”Yliopisto-opiskelijat ovat yksi merkittävä yksinäisten ryhmä.” s. 17

Marras

Kuopiolaiset ainejärjestöjohtajat ohittivat ISYY:n hallintoprosessit ja valmistelivat varjobudjetin. Keskustelu hyvä, toimintatapa huono, sanoo ISYY:n hallituksen puheenjohtaja.

Länsi on poliittinen käsite, jossa myös suomalaiset roikkuvat osittain köykäisin perustein, väittää tutkija ja toimittaja Karim Maiche.

Joensuussa opiskelijat ovat taas bar-rikadeilla koulutusleikkauksia vastaan. Toimintaa yritetään käynnistellä myös muilla kampuksilla.

Savonlinnassa käynnistellään kamp-pailua kampuksen säilyttämiseksi. Kampuksella on koko kaupungin tuki.

Edustajistossa eniten paikkoja kahmi-neet DeeKu ja IViVa arvioivat ISYY:n talouden vakaaksi. Erimielisiä ollaan siitä, kuinka rahaa tulisi käyttää.

Kanadalainen Brandy Yanchyk yllättyi Lieksassa siitä, kuinka avoimesti rasistit laukoivat mielipiteitään. Syntyi dokumentti, joka lyö rajutkin näkemykset pöytään ja jättää tulkinnan katsojalle.

6-7

14-1518-19

10-11

26-27

4-5Sisällys | Vaalit käyty, pulinan aika

Kuopion Savilahden opiskelijoiden suomiminen passiivisuudesta on vaarassa jäädä historiaan. Syksyn

aikana demokratia on ottanut harppauksen, kun nykyisen edustajiston ainejärjestöt ja sitoutumattomat löysivät julkisesti toisensa edustajistokauden päätteeksi tänä syksynä. Syntyi blokki joka pystyy jyräämään edusta-jamäärällään muut.

Yhteenliittymän seurauksena syntyi varjobudjetti, joka ehdottaa muun muassa jäsenmaksuvarojen siirtoa isolla kädellä Uljaasta ja korkeakoululiikunnasta kerhoille. Ilmiö on kannustettava ja edustaa demokra-tiaa itseään, mutta vauhtisokeuteen ei auta heittäytyä.

Toivottavaa olisi, että nyt syntynyt liike kanavoituisi pitkäjänteisempänä kehi-tystyönä ja lopettaisi ylioppilaskuntaan pesiytyneen ikävän toimintakulttuurin, jossa edustajisto lepää kaksi vuotta laakereillaan, hallitus harjoittelee vuoden kerrallaan, ja loppuviimein kauden päätteeksi havahdu-taan toimintaan. Ainoa jäljellä oleva väline viimeisenä syksynä on sitten enää käydä kynsin hampain kiinni budjetteihin. Tarvi-taan yhteistyötä ja kohtaamisia. Kuulemista ja puhumista.

Uljas ja ainejärjestöt jakavat Kuopiossa saman turhauman. Uljasta tehdään avusta-javetoisesti, ja avustajat toimivat silminä ja korvina kampuksilla. Joensuussa avustaja-toiminta elää ja voi hyvin, mutta Kuopiossa niin ei ole ollut. Huomenna kaikki voisi olla toisin. Siihen kuitenkin tarvitaan yksilöitä, ainejärjestöjä ja nyt herännyttä ymmärrystä haltuunoton mahdollisuudesta.

Kolmen kampuksen ylioppilaskunta ja ylioppilaslehti eivät ole pelkästään paikalli-sia toimijoita. Moni asia ylioppilaskunnassa on kuin valaistus teatterissa. Juuri kukaan ei kiinnitä esityksen valoihin mitään huomiota, jos ne on tehty ja ajettu mallikkaasti. Yliop-pilaskunnassa sama koskee edunvalvontaa. Sen parissa tehtävä työ ei näy, ellei siihen osaa kiinnittää huomiota.

Ainejärjestöt ja sitoutumattomat ovat nyt keksineet joukkovoiman. Y-liike on osa sukupolvien ketjua, jossa massa opiskeli-joita on yksilöä vahvempi. Edunvalvonta ei nuku, ja se on hereillä siellä missä yliopiston hallitus kokoontuu, työryhmät kehittävät opiskeluympäristöjä, opiskeluhyvinvointia. Valtakunnallisesti se toimii Suomen yliop-pilaskuntien liiton välityksellä esimerkiksi silloin, kun kootaan joukkoja osoittamaan mieltä opintotuen puolesta.

Siihen, että ISYY:n edustajisto on aika-ajoin päätynyt kumileimaamaan hallituksen linjaa, on aiheellista muuttua myös. Yliop-pilaskunta on varmaan vielä jatkossakin laukaisualusta poliittisille broilereille, mutta toivottavasti edustajistovaalien tuoma ainejärjestöjytky tuo tuoretta matskua tullessaan.

Jarkko Kumpulainen

Savilahdesta nousee

Humoro nigra | Kahdenbudjetin-Gabbouj. Kestääkö paikat?

3Uljas 9 | 16. 11. 2015

Gallup Hyvä vai paha pimeä?

Nyt | fossiilit ja pyörät

”Yliopisto mainostaa itseään eettisenä toimijana. Eettisyyteen kuuluu myös se, että tietoa on saatavilla.

Mikä on parasta marraskuussa?

Joensuu

Savonlinna

Anni Ylönen, Niina Turunen & Heidi Hänninen

Emilia SomppiLuokanopettaja, 3. vsk.

- Parasta marraskuussa on se, että saa polttaa kynttilöitä, neuloa villasukkia ja ihan luvalla odottaa joulua

Silja SalmijärviKotitaloudenopettaja 4. vsk.

- Parasta marraskuussa on, että kampuk-sella on läsnä suurin osa opiskelijoista ja tapahtumia järjestetään paljon

KuopioReeta KarjalainenSosiaalityö, 1. vsk.

- Marraskuussa ei ole hirveästi mitään hyvää, mutta minulla on synttärit silloin, se on varmaan parasta.

Toni SavolainenYmpäristötiede, 4. vsk.

- Mä en löydä marraskuusta hirveästi positiivisia asioita, negatiivisia asioita ovat muun muassa huono sää, kaamos ja laitoksen järjestämät nihkeät kurssit, jotka alkavat nyt ja ovat päällekkäin. Luonnontieteilijöiden Luonnonvalinta-jouluristeily on yksi positiivinen asia, se on joka marraskuu.

Mira Koponen Englannin kieli ja kääntäminen, 6. vsk.

- Se että saa sytyttää kynttilöitä. Pidän enemmän talvesta kuin kesästä, ja odo-tan kunnon talvikelejä loskan sijaan.

Joonas KauppinenKasvatustiede, 5. vsk.

- Parasta on se että ötökät ovat kuolleet, eikä niitä tarvitse enää kaivella hampaista ja silmistä pyöräilyn jälkeen. Myös sää on joskus hyvä, ei liian kylmä tai kuuma, vaan pyöräilyyn sopiva. Ainakin jos ei sada.

UEF ei halua sijoituksiaan julkisiksiSyyskuussa Itä-Suomen yliopiston opiskelijat aloittivat UEF go fossil free -kampanjan, joka vaatii vetoomuksella yliopistoa julkistamaan sijoituksensa ja korvaamaan viiden vuoden aika-jänteellä fossiilienergiasijoituksensa sijoituksilla uusiutuviin energiamuotoihin.

”Tavoitteenamme on tiedon levittäminen siitä, että tiedeyhteisöt rahoittavat fossiiliteollisuutta. Sijoitusten valinnalla yliopisto voi tehdä osansa siirtymisessä kohti fossiilivapaata energiantuo-tantoa”, kampanjan aktiivi Juudit Hurtig.

UEF go fossil freen aktiivit keräävät nimiä kampuksille jalkautumalla ja facebookin kautta. Tällä hetkellä vetoomuksen allekirjoittaneita on reilu 300.

Hurtig kertoo, että kampanja on osa maail-manlaajuista fossiiliteollisuuteen kohdistuvaa divestment-liikettä. Divestment tarkoittaa sijoi-tusten pois vetämistä tietyiltä yrityksiltä eettisis-tä, taloudellisista tai poliittisista syistä. Hurtigin mukaan UEF go fossil freen tarkoitus on tukea ja vahvistaa UEF:n strategiaa, jonka mukaan yliopis-to pyrkii vastaamaan luonnonvarojen riittävyyden maailmanlaajuiseen haasteeseen.

”Kampanjan ote on kannustava. Haluamme, että yliopisto yhtenäistää toimintaansa strategian-sa mukaiseksi.”

Hallintojohtaja Tuomo Meriläisen mukaan

kampanjan vaatimukset täyttyvät yliopistossa riittävässä määrin, sillä yliopisto noudattaa YK:n eettisen sijoittamisen suuntaviivoja. Divestment -liikkeen ja YK:n linjausten erona on kuitenkin konkretia. YK:n kuusi sijoitusperiaatetta perustu-vat vapaaehtoisuuteen ja pyrkimykseen parantaa sijoitusten eettisyyttä. UEF go fossil free -kam-panja taas tarjoaa listan fossiilienergiayhtiöistä, joista ne vaativat sijoitusten pois vetämistä.

Kampanja-aktiiveilla riittää vielä työn sarkaa myös keskustelussa yliopiston sijoituspolitiikan avoimuudesta. Vetoomuksen ensimmäinen vaa-timus on UEF:n sijoitusten avaaminen julkisiksi. Meriläinen kertoo, että yliopiston sijoitukset ovat liikesalaisuus.

”Sijoituksista raportoidaan säännöllisesti UEF:n hallitukselle. Muilta osin julkisuuteen emme sitä avaa.”

Hurtig toivoo toisenlaista lähestymistä.”Yliopisto mainostaa itseään eettisenä toimi-

jana. Eettisyyteen kuuluu myös se, että tietoa on saatavilla.”

UEF go fossil free -kampanjan vetoomuksen voi allekirjoittaa

osoitteessa: https://campaigns.gofossilfree.org/petitions/

university-of-eastern-finland-go-fossil-free

Tähti Oksanen

Yliopiston hallinnon seksikkäimmälle paikalle yliopiston hallitukseen valittiin opiskelijaedus-tajiksi tällä hetkellä ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana toimiva Keskeisten Juho Pulkka Kuopion kampukselta ja Itä-Suomen vihreän va-semmiston tuore edaattori Jarno Mäki Savonlin-nan kampukselta. Useita pulkkamäkivitsejä on jo viljelty kampuksilla.

Ylioppilaskunnan hallitus esitti edustajistolle yliopiston hallituksen opiskelijajäseniksi Pulkan lisäksi Marko Koskeloa, joka oli edustajistovaa-leissa Perussuomalaisen listan sitoutumattomana ehdokkaana. Edustajistolle Koskelo ei kelvan-nut. Savonlinnalaisen valitseminen yliopiston hallituksen opiskelijajäseneksi nyt kun kampuk-sen tulevaisuus on taas vaakalaudalla vaikuttaa kannanotolta.

Yliopiston hallituksen opiskelijajäseniksi haki-vat Mäen, Pulkan ja Koskelon lisäksi Olli Siirola, Heljä Hietala ja Anna Reinikka.

Ylioppilaskunnan hallitus ei suostunut pyyn-nöstä huolimatta antamaan Uljaalle nähtäväksi hallitukseen hakeneiden hakemuksia.

Yliopistokollegioon edustajisto valitsi opiske-lijajäseniksi Jussi Paternon ja Hermina Jakupo-vicin Kuopion kampukselta sekä Anna Reinikan, Jarno Pitkon, Heljä Hietalan, Marko Koskelon, Teemu Huikurin ja Juho Ikosen Joensuun kam-pukselta.

Lisäksi nimitettiin opiskelijaedustajat neljän tiedekunnan tiedekuntaneuvostoihin. Asiasta päätti ylioppilaskunnan edustajisto kokoukses-saan 24. lokakuuta.

Pasi Huttunen

Pulkka ja Mäki yliopiston hallitukseen

Irralliset pyörätelineet viedään Kuopion kam-pukselta talvisäilöön. Kiinteistöhoidon mukaan telineissä olevat polkupyörät on poistettava 18. marraskuuta mennessä, jonka jälkeen telineisiin jääneet pyörät siirretään Snellmanian takana olevalle vanhalle alueelle varastoon.

Telineiden poisto on herättänyt kummastusta talvipyöräilijöiden keskuudessa. Kiinteistöinsi-nööri Raimo Halonen kuitenkin painottaa, että kampukselle jää edelleen talveksi kiinteät telineet.

”Siihen jää vielä Snelmannian eteen pitkä rivi telineitä samoin kuin Canthian sisäpihalle. Teli-

neitä on siis talven ajan noin kolmasosa paikal-laan”, Halonen toteaa.

Telineet siirretään lumenaurauksen tieltä. Kiinteistöhoidon mukaan ongelma ovat telineisiin unohdetut pyörät, jotka jäätyvät telineiden kanssa kiinni maahan, ja vaikeuttavat merkittävästi lumitöitä.

Varastoon vietyjä pyöriä voi tiedustella kiin-teistöhoidosta Kari Karlssonilta numerosta 040 3014051.

Jarkko Kumpulainen

Irtotelineet talveksi pois Savilahdesta

4 Uljas 9 | 16. 11. 2015

Edarivaalien voittajaryhmät, kuusi edustajistopaikkaa kumpikin saaneet kuopiolaisten lääketieteen ja hammas-lääketieteen opiskelijoiden DeeKu sekä Vasemmistoa lähellä oleva Itä-Suomen vihreä vasemmisto IViVa korostavat edustajistokauden tärkeimmiksi paljolti samoja teemoja, mutta IViVa maalaa laveammalla pensselillä. DeeKulaiset tarkentavat tiukemmin koulutukseen liittyviin asioihin ja hiukan myös omalle Kuopion kampukselleen.

”Tärkeimmät teemat liittyvät opis-kelijan toimeentuloon, asumiseen sekä koulutusmahdollisuuksien tasavertai-suuteen. Suomalainen korkeakoulujär-

jestelmä mahdollistaa periaatteessa opis-kelun kaikille varallisuuteen katsomatta, tämä tulee säilyttää myös jatkossa”, toteaa Emmi Alho vihreästä vasemmis-tosta ja lisää tavoitteiksi myös Joensuun huonon opiskelija-asuntotilanteen pa-rantamisen sekä opintotuen korvaamisen perustulolla. Asuntotilanteen parantami-sen nostavat myös DeeKulaiset esiin.

”Opiskelijan terveys ja kohtuuhintais-ten asuntojen saatavuus. YTHS:n kohtalo on vielä auki SOTE:ssa, ja on tärkeää, että opiskelijoilla olisi heidän tervey-tensä tunteva toimija. Edunvalvonnan tulee tehdä päätöksiä, joilla tähdätään kohtuuhintaisten opiskelija-asuntojen

saatavuuden parantamiseen, esimerkiksi sijoittamalla asuntorakentamiseen (mm. Kuopion kampuksen savilahdella)”, linjaa DeeKun Antti Junkkari.

Ylioppilaskunnan taloudesta ei olla huolissaan. Etenkin IViVassa arvioidaan talous vakaaksi.

”ISYY:n budjetin taseessa on jonkun verran ilmaa ja budjetti on ollut ylijää-mäinen jo monta vuotta. Varsin vakaalla pohjalla siis. Leikkaukset YTHS:n rahoi-tukseen vaikuttavat kuitenkin jonkin verran myös ISYY:n talouteen”, toteaa Pekka O’Dell IViVasta.

DeeKussa ollaan varovaisempia, mut-ta ei kriisitunnelmissa.

”ISYY:n talous on riittävässä kun-nossa, jotta toimintaa voidaan kehittää, mutta rahan käyttökohteissa on kehitet-tävää”, arvioi Olli Siirola DeeKusta.

Kenties viheliäisin ISYY:n tulevan edustajiston ja hallituksen taklattavaksi tuleva ongelma on, että ISYY edelleen koetaan etäiseksi opiskelijoiden keskuu-dessa. ISYY:n tulisi DeeKun ja IViVan

tuoreiden edaattorien mukaan näkyä enemmän kampuksella. Tiedotusta on heidän mukaansa lisättävä ja ainejär-jestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä syvennettävä.

”Uskon, että ISYY kärsii vielä nuo-resta iästään, mutta opiskelijayhteisön yhtenäisyys on tärkeä edellytys yhteisistä asioista kiinnostumiselle”, O’Dell pohtii.

Uutiseen on poimittu Uljaan edus-tajistovaaliehdokkaille tekemästä kyselystä edustajistoon päässeiden DeeKun ja IViVan ehdokkaiden näkemyk-siä.

”Uskon, että ISYY kärsii vielä nuoresta iästään, mutta opiskelijayhteisön yhtenäisyys on tärkeä edellytys yhteisistä asioista kiinnostumiselle.

Vaalivoittajat haluavat lisää asuntojaOpiskelija-asuntotilanteen parantaminen nousee esiin edari-vaalien voittajaryhmien kommenteissa. ISYY:n talouden kat-sotaan olevan vakaalla pohjalla, mutta ylioppilaskunnan täy-tyy näkyä enemmän kampuksilla. – Pasi Huttunen, teksti & Jarkko, Kumpulainen, kuva

1Uutinen #

Lääketieteen opiskelija Henna Räisänen oli 103:lla äänellä edustajistovaalien selkeä voittaja. Kampanjoinnissa hän kertoo keskittyneensä ennen kaikkea opiskelijakavereihin. Toiseksi eniten ääniä, 88, keräsi Opiskelijan ISYY -listalta tietojenkäsittelytieteen opiskelija Paavo Kyyrönen.

5Uljas 9 | 16. 11. 2015

Kampus ”Meillä on mahdollisuus muuttaa ISYY:n toimintaa juuri siihen suun-taan mihin kuopiolaiset ainejärjestöt haluavat.

Ylioppilaskuntaan tyytymättömät kuo-piolaisten ainejärjestöjen puheenjohtajat ohittivat ISYY:n normaalit hallintoprosessit ja valmistelivat varjotalousarvion ja -toimin-tasuunnitelman. Päälinja on, että kerhoil-le ja kampusjärjestöille on suunnattava enemmän rahaa ja leikattava ISYY:n muusta toiminnasta. Lisäksi ISYY halutaan mukaan opiskelija-asuntomarkkinoille. Kuopiosta on kuulunut myös soraääniä, eivätkä kuopio-laiset ole yhtenä ryhmänä varjovalmistelun takana. Kauttaan KuoLOn edustajistoryh-män puheenjohtajana lopetteleva Heikki Junkkari on toiminut johtohahmona valmistelussa.

”Hyvin valmistellulla varjotalousarviolla ja varjotoimintasuunnitelmalla meillä on mahdollisuus muuttaa ISYY:n toimintaa juuri siihen suuntaan mihin kuopiolaiset ainejärjestöt haluavat sitä kehittää”, hän houkutteli isyyläisiä kokoontumiseen, jossa valmistelu käynnistettiin.

Kutsussa lueteltiin keskustelun aiheiksi Uljas, Sykettä-palvelu, ISYY:n toimistopal-velut sekä asumisasiat. Uljasta kuopiolaiset ainejärjestöpuheenjohtajat kritisoivat liian Joensuu-painotteiseksi. Sykettä-hanke on Junkkarin mukaan herättänyt Kuopiossa närää kun ainejärjestöjen maksuttomia liikuntavuoroja on karsittu.

Kuopiolaiset ainejärjestöpuheenjohtajat haluavat opiskelijat mukaan kun Savilahdel-le rakennetaan opiskelija-asuntoja. Lisäksi ylioppilaskunnan halutaan olevan enem-män mukana myös Joensuun opiskelija-asuntotilanteen parantamisessa. Ajatukselle asuntorakentamisesta tai -sijoittamisesta on tukea myös muilla kampuksilla.

ISYY:n hallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka toteaa, että hallitus jatkaa toimin-tasuunnitelman ja talousarvion valmistelua normaaliin tapaan, eikä varjotalousarvio

suoranaisesti vaikuta tähän työhön.”Ryhmät voivat halutessaan antaa lau-

suntoja ja näitä mielellämme kuulemme. Jos hallituksen esitys talousarvioksi ja toiminta-suunnitelmaksi kaatuu edustajistossa, niin sitten hallitus ja erityisesti puheenjohtaja vetävät tästä johtopäätöksiä”, Pulkka toteaa.

”On hyvä, että keskustellaan, mutta että masinoidaan näin laaja varjotoimintasuun-nitelma, jota jaetaan ISYY:n virallisissa viestimissä, niin sen tuomitsen täysin. En ole juuri tutustunut itse asiakirjaan”, hän jatkaa.

Ainejärjestöjen ja ylioppilaskunnan suh-de on ollut Kuopiossa vaikea koko ISYY:n historian ajan.

”Kuopiossa on ollut voimakasta apatiaa ja jopa vihasuhde ylioppilaskuntaan”, Junkkari toteaa.

”Nyt ehkä saadaan ihmiset sanomaan, että mihin suuntaan he haluavat ylioppilas-kuntaa kehittää.”

Jos kuopiolaisten ainejärjestöjen var-jotalousarvio- ja toimintasuunnitelma saa tyrmäyksen tai nuivan vastaanoton, pelkää Junkkari, että Kuopioon leviää entistä pahempi kapinahenki ja apatia. Varjovalmis-telua tekevien epäonnistunut viestintä on jo johtanut hämmennykseen ja ristiriitoihin ylioppilaskunnassa.

Kuopiossa halutaan järjestöille isompi siivu ISYY:n kakusta

Kuopiolaiset ainejärjestöjohtajat ohittivat normaalin hallintopro-sessin ja valmistelivat varjotalousarvion ja –suunnitelman. Hal-lituksen puheenjohtaja kannustaa keskustelemaan, mutta pitää toimintatapaa kyseenalaisena. – Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kum-pulainen, kuva

2Uutinen #

ISYY:n hallituksessa istuva Sami Gab-bouj on ollut mukana kuopiolaisten ainejärjestöjen käynnistämässä varjo-talousarvion ja toimintasuunnitelman valmistelussa. Kutsussa varjosuunni-telman valmistelun käynnistämistilai-suuteen mainittiin Gabbouj tilaisuuden toiseksi alustajaksi ja syntyi käsitys, että Gabbouj olisi Heikki Junkkarin ohella valmistelun toinen johtohahmo. Gabbouj

korostaa, että näin ei ole. ”Viestintä epäonnistui siinä. Minun

roolini oli antaa katsaus siitä, missä ISYY:n toimintasuunnitelman ja talous-arvion valmistelussa mennään, että var-jovalmistelua ei tehtäisi väärien tietojen pohjalta. Olen siis ollut siellä kertomassa kaikille julkisia tietoja ja samalla tuonut sieltä ajatuksia hallituksen valmistelutyö-hön”, Gabbouj selittää.

”Asiasta tiedottaminen järjestöja-oston listalla oli virhe. Järjestys meni viestinnässä väärin.”

ISYY:n hallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka sanoo, että hallituslais-ten pitäisi olla tarkempia siinä, milloin ISYY:n hattu on päässä ja milloin ei.

”Samin kanssa on asiasta keskusteltu. En näe sitä huonona, että toimii link-kinä ja viestinviejänä hallituksen ja eri

ryhmien välillä, mutta se, että on niin näkyvästi nimellään mukana, on selkeä lapsus. Myös se, että tätä on jaettu järjes-töjaoston listalla, antaa omituisen kuvan meidän toiminnastamme”, Pulkka toteaa.

Gabbouj painottaa, että seisoo kaikki-en hallituksen toimintasuunnitelmakirja-usten takana.

Pasi Huttunen

Heikki Junkkarin mukaan poliittisten ja poliittisesti sitoutumattomien ryhmien välil-le on ISYY:ssä muodostunut voimakas vastakkainasettelu. Kuopiolaiset ainejärjestöt haluavat nyt saada äänensä kuuluviin.

Huono viestintä johti pieneen hallituskriisiin

6 Uljas 9 | 16. 11. 2015

Kansan pianisti

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Pasi H

uttu

nen

teksti & ku

vaM

aiju Po

hjo

lainen

, teksti & ku

va

Entwine tuli takaisin

JOENSUU Joensuulaisille kaljasiepoille Sointulasta ja sitä ennen Wanhasta Jokelasta tuttu huippupianisti Kemal Achourbekov pistäytyi Joensuun Per-heentalolla soittamassa toivekonsertin. Soittolista vaelsi Nousevan auringon talosta Vivaldin vuodenaikoihin. Topi Linjama (kuvassa keskellä) keräsi biisitoiveita ja vapaaehtoisia maksuja lippaaseen. ”Konsertin tuotto menee lyhentämättömänä Nenäpäivä-keräyksen kautta yhdeksälle hyväntekeväi-syysjärjestölle”, hän kertoi.

Pasi H

uttu

nen

, teksti & ku

va

KUOPIO Halloweenaattona Kuopion Henry’s Pubissa todistet-tiin odotettua comebackia, kun kotimainen metalliyhtye Entwine kampesi itsensä lavalle kuuden vuoden hiljaiselon jälkeen. Bändin jäsenten mukaan aika oli nyt kypsä, eikä keikkabussikaan syttynyt tällä kertaa tuleen.Yhtye julkaisi alkusyksystä uuden albumin Chaotic Nation, jonka tiimoilta lahtelaisrokkarit kiertävät ainakin tämän vuoden loppuun asti. Entwinen fanit toivovat kiihkeästi, ettei seuraavaa kiertuetta tarvitsisi odotella aivan yhtä montaa vuotta.

Kalja pelasti päivän

JOENSUU Kuljeskelin hiukan leipiintyneenä kohti Joensuun kampusta ja surin sitä, että vaikka edarivaalikampanjointi oli ollut sinänsä kohtalaisen aktiivista, ei mitään päräyttävää kampanjaspek-taakkelia ollut tullut vastaan. Miksei kukaan tee mitään kiinnosta-vaa? Sitten kohdalle sattui Karo Kankus vaaliolutkojunsa kanssa. ”Kyllä tämä on ihan onnistunutta sissimarkkinointia”, hän totesi. Jatkoin matkaani paljon kevyemmin askelin, vaikka en ollut edes vie-lä juonut sitä vaaliolutta. Kankus sai kahdeksan ääntä, eikä päässyt edustajistoon.

T.H. Korstén vs. muu maailma

Päivystävä sosiologi

Arvoisa päivystävä sosiologi, kenkäni haisevat kauheilta, enkä sen takia uskalla ottaa niitä ikinä pois jaloistani. Tästä johtuen jalkani hikoavat, ja sen seurauksena kenkieni haju vain pahenee. Mitä voin tehdä asialle? - Rillipää landelta

Laita kengät pakastimeen yöksi ja anna niiden sulaa pari tuntia. Pakastaminen tappaa pahan-hajuiset bakteerit.

Miksi älykkäänä esiintyvän ihmisen kuuluu viha-ta Anssi Kelaa? -”Olkaan tatuoitu Jack Nicholson”

Arvoisa Olkaan tatuoitu Jack Nicholson, olen hieman hämmentynyt kysymyksestäsi. Itse yritän parhaani mukaan esiintyä (tälläkin pals-talla) älykkäänä ihmisenä, vaikka olen avoimesti fanittanut Anssi Kelaa vuodesta 2001. Kelan sa-noitukset ovat lyyrisiä, mutta silti ytimekkäitä, eivätkä ne vaadi sivistyssanakirjaa tai komment-tiraitaa koskettaakseen rivikansalaisen sydäntä. Tämä selittää Kelan suuren kansansuosion, yhdessä iskevän poljennon ja tarttuvien riffien kanssa. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin sanoa, että intellektuellin stereotyyppiseen habitukseen kuuluu halveksua kaikkea sellaista mistä suuri yleisö pitää. Tästä syystä älykkäänä esiintyvän ihmisen oletetaan automaattisesti vihaavan Anssi Kelaa.

Olen ihan hukassa, enkä valmistu ikinä! Mikä neuvoksi? - Fuksi ’10

Hyvä Fuksi ’10, kaikki on ihan hyvin. Et sinä ole hukassa. Kyllä sinä valmistut. Ja sen jälkeen sinä vasta hukassa oletkin.

Tykkäätkö Phil Collinsista? - A.P.

Olen ollut iso Genesis-fani aina heidän vuo-den 1980 Duke-albuminsa julkaisusta asti. Sitä ennen en oikeastaan ymmärtänyt heidän tuotantoaan. Liian taiteellista, liian intellektuel-lia. Dukella Phil Collinsin läsnäolo tuli selvem-mäksi. Uskon, että Invisible Touch oli yhtyeen kiistaton mestariteos. Se on eeppinen tutkielma olemattomuudesta. Samalla se syventää ja rikastaa edellisten kolmen albumin merkitystä. Kuuntele Banksin, Collinsin ja Rutherfordin loistavaa yhteissoittoa. Voi kuulla käytännössä joka soittimen joka vivahteen. Lyyrisen työn, itse laulunkirjoittamisen saralla tämä albumi saavuttaa uuden ammattitaidon lakipisteen. Otetaan vaikkapa Land of Confusionin sanat. Tässä kappaleessa Phil Collins käsittelee väki-valtaisen poliittisen auktoriteetin ongelmia. In Too Deep on 80-luvun liikuttavin poplaulu monogamiasta ja sitoutumisesta. Kappale on ää-rimmäisen piristävä. Sanoitukset ovat yhtä po-sitiivisia ja vakuuttavia kuin mikään, mitä olen kuullut rockissa. Phil Collinsin sooloura tuntuu olevan kaupallisempi ja siten kapeammalla ta-valla tyydyttävämpi. Erityisesti kappaleet, kuten In the Air Tonight ja Against All Odds. Lisäksi minusta Phil Collins toimii paremmin yhtyeen rajoissa kuin sooloartistina, ja painotan sanaa artisti.

Mitä olet aina halunnut tietää, mutta et ole osannut kysyä? Päivystävä sosiologi T.H. Korstén taistelee tällä palstalla typeryyttä vastaan ja lukijoiden olemassaoloa askarruttavien kysy-myksien puolesta. Älä tyydy googlaamaan, vaan lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@uljas.net tai postikortilla osoitteeseen Uljaan toimitukseen.

TekstaripalstaÄlä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

Päihtymystiloilla tai ilman - tätäkö

on nykymedian etiikka ja ylpeys?

Kunnon kansalaisia jahdataan sosi-

aalisessa mediassa kuin perussuo-

malaisia yleisradiossa. - Pienpani-

moyrittäjä Pöljältä

Uljaan SoMe preesens on ilah-

duttava. Moderni journalisti kerää

keskeiset aiheensa aina Facebookis-

sa. Toimitus on tehtäviensä tasalla.

- Kyllä Kansa Tietää

Yliopistosedät määrittelee, kuinka

ja missä yliopistolla saa esitää mie-

lipiteitä ja suomen hallitus kurittaa!

Porthania vallattiin, miksei Careliaa,

Snelmaniaa tai koko Savonlinnan

kampusta??

DOLLy tiistai palau tuettava mitä

tekee hallitus.. PAKKAA HUTTUNEN

KYNÄSI

Marraskuu on perseestä. Lopete-

taanko se?

NYT ON KORKEA AIKA PALAUT-

TAA.... DOLLYN TIISTAI BUFFET

PÄIVÄ TAI MUUTEN......... yleis lakko

DOLYYN HAMPSBURGERS BUFEE

TAKASI! KIRIOITA ADERESS T.

HULESTUNUT

Se Sykettä Susitiimin Jumppa-

Teme on aika kuuma! t. Jumppa-

tyttö95

Miksi kuopiolaiset tahtoo lopettaa

Slinna kampuksen? Eikö meidän

pitäny olla yhteisö eikä kyräillä

peräkammareissa?

Perse ylös penkistä tai paikka vaih-

toon. Kirjaston seisomatyöpisteet

on tarkoitettu ensisijaisesti seisaal-

laan työskenteleville. –Stondis

Eikö kukaan enää puolusta opiske-

lijademokratiaa kun Reijone lähtee.

Kuten Sundelin sanoi, yliopisto ei

halua, että on opiskelijapolitiikkaa!

Joensuussa on jo muutaman

vuoden ollut varsin ankeaa. On aika

korjata asia! Käy allekirjoittamassa

adressi hyvän asian puolesta! http://

www.adressit.com/dollytiistai_pa-

lautettava

Kumpi pahempi: 3 sivua A4-

vihkosta + lyijy/muste, vai 1,5 h Word

luennolla? Molemmat opiskelijalle

ilmaisia - entä ympäristölle? Päälle

vielä muistiinpanojen kertaaminen

(read/print). Nimim. Ilmaista sähköä

ei ole!

Kuopiossa opiskelijan ei tule

autoilla, vaan paremman väen

vain? Pysäköintihelvetille vois jotain

tehdä jo.

Kahvipöydissä valitaan uusia

hallituslaisia ihan hyvävelihengessä.

Demokratia kadonnut. Hallitus

erotettava. - Vallan vahtikoira

7Uljas 9 | 16. 11. 2015

Opiskelijat eivät ole tyytyväisiä Kuopion kampuksen pysäköintijärjestelyihin. Vuoden 2014 alusta opiskelijat ovat saaneet pysäköidä ainoastaan Melanian takana sijaitsevalle hiekkakentälle, jossa paikkoja on tarpeeseen nähden liian vähän. Käytäntö on autoilevien opiskeli-joiden mielestä epäoikeudenmukainen ja ristiriitainen, kun samaan aikaan henki-lökunnalle varatuilla paikoilla yliopiston edessä on usein tyhjää. Lisäksi parkkialu-een syrjäinen sijainti ärsyttää monia.

Opiskelijaparkin tilanne on yliopiston tiedossa, mutta muutosta asiaan ei yli-opiston hallintojohtaja Tuomo Meriläi-nen lupaa.

”Emme ole muuttamassa politiik-kaamme. Tiedämme, että välillä paikat ovat aivan täynnä, mutta valtaosan ajasta jokin paikka kuitenkin löytyy. Proble-matiikka piilee siinä, että usein kaikki tulevat samaan aikaan ja tästä aiheutuu väliaikaista ruuhkaa.”

Tilanteen helpottamiseksi Canthian eteen on lisätty tuntipaikkoja, joihin myös opiskelijat saavat pysäköidä.

Lääketieteen opiskelija Maria Im-masta ärsyttää eniten se, että parkkipai-kan etsimiseen pitää varata kohtuutto-masti aikaa ja silti paikkaa ei välttämättä löydy.

”Ei ole realistista, että yliopistolle

pitää tulla jo aamupäivällä vain siksi, että saa auton parkkiin, vaikka luennot ovat vasta iltapäivällä. Kyllä täältä KYSille kävelee, jos vain saa auton parkkiin, mutta usein sitä paikkaa ei vain löydy”, hän puhisee.

Myös aktiivinen pysäköinninvalvonta alueella hämmentää monia, eikä Imma-nenkaan sitä ymmärrä. Parkkialueen reunoille pysäköimisestä seuraa sakko, vaikka auto olisi pysäköity puoliksi pusik-koon. Hallintojohtaja Meriläisen mukaan tämä johtuu siitä, että hätäpelastustiet täytyy pitää auki. Haastatteluhetkelläkin kaikki sakkopaikat ovat täynnä ja useam-pi kuljettaja ajaa ympyrää parkkipaikkaa etsiessään.

Tuomo Meriläisen mukaan yliopiston voimakas autoistuminen on todellinen ongelma. Parkkialueiden laajentaminen ei ole mahdollista ja muutenkin yliopis-toa tulisi kehittää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

”Tästä syystä kannustamme kaikkia

käyttämään julkisia kulkuvälineitä tai saapumaan alueelle pyörällä tai kävel-len”, hän toteaa.

Tulevaisuuden pysäköintijärjestelyi-hin vaikuttaa paljon Savilahden kaava-muutoksen eteneminen ja toteutuminen. Kampusalueelle on suunniteltu muun muassa opiskelija-asuntoja ja pysä-köintihallia. Meriläinen uskoo kaiken pysäköinnin yliopistoalueella muuttuvan maksulliseksi lähivuosina.

Savilahden parkkijärjestelytsyrjivät opiskelijoitaKuopiossa opiskelijat saavat pysäköidä vain yhdelle syrjäisel-le parkkipaikalle. Käytäntöä pidetään opiskelijoita syrjivänä, mutta hallintojohtaja Tuomo Meriläinen ei taivu. - Anna-Reetta Suhonen, teksti ja kuva

3Uutinen #

Kuopiossa opiskelijat saavat pysäköidä ainoastaan Melanian takana sijaitsevalle hiekkakentälle. Lääketieteen opiskelija Maria Immasen mukaan iltapäivällä parkkipaikan löytäminen on lähes mahdotonta.

8 Uljas 9 | 16. 11. 2015

Aino Nevalainensosiologia, 4. vsk.

” Tämä Feminist as fuck- pinssi löytyi viime kesänä Ilosaarirockista Joensuun Feministien kojusta. Olen puheenjohta-ja, joten sain pinssin ilmaiseksi. Olen tä-hän asti kantanut sitä repussa, sillä olen pelännyt että se häviää. Puoluepinssejä tulee käytettyä, en omista muita kuin poliittisia pinssejä. Takin pieli on paras paikka, siitä ne häviävät harvemmin.

Laura Hovilainenenglannin kieli ja kulttuuri, 6. vsk.

” Tämän alemman Demarinaisten pinssin sain ilmaiseksi ylioppilaskun-nan edustajistovaalien kojulta. En itse kuulu demareihin, mutta tykkään siitä, sillä se on feministinen. Ylempi on joensuulaisen Hobiles ry:n merkki. Järjestäessämme toissa vuonna Hohto-tapahtumaa teimme tällaisia merkkejä myyntiin. Kaverini Virpi on suunnitellut tämän merkin.

Henna Räisänenlääketiede, 2. vsk.

” Minun merkkini on tällainen Roosa nauha, joka osui kerran silmiin käydes-säni ruokaostoksilla. Olin aikaisem-min kuullut kyseisestä Syöpäsäätiön kampanjasta ja tuumin, että ostamalla nauhan voin helposti ja edullisesti tukea hyvää toimintaa. Ja koska suunnittelija-na on toiminut suomalainen, ajattelin nauhan hankinnan tukevan samalla myös kotimaista designia.

Tiuku HolmaLuokanopettaja, 3. vsk.

” Äitini on luokanopettaja ja hänellä on ollut tämä pinssi aikanaan omassa penaalissaan. Kun pääsin opiskele-maan luokanopettajaksi, sain häneltä tämän pinssin. Pinssi muistuttaa minua lapsenmielisyydestä ja leikillisyydestä, mikä on opettajan työssä tärkeää. Pinssi on Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja se kuvastaa lapsen piirrosta. Manner-heimin Lastensuojeluliitto tukee lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja tätä asiaa ajavat myös kaikki muut lasten ja nuorten kanssa toimivat henkilöt.Pins-si saa pysyä penaalissa niin kauan kuin

opinnot kestävät. Näin muistan välillä pysähtyä miettimään tärkeitä asioita. Pidän pinssistä juuri sen merkitykselli-syyden takia.

Tuulia Myllymäkiluokanopettaja, 3. vsk.

” Olen saanut peuraheijastimen jou-lulahjaksi siskoltani pari vuotta sitten. Se oli samalla tuliainen, sillä siskoni on hankkinut sen minulle matkustelles-saan. Siitä on muutamassa vuodessa tullut ikään kuin tavaramerkkini. Olen joutunut liimailemaan heijastinta kasaan useita kertoja sillä heijastin on kulunut ahkerassa käytössä. Toivon, että heijastimen liimapinta ei petä ja päällinen putoa, sillä tätä heijastinta ei voi korvata uudella. Pidän erityisesti siitä, että heijastin on persoonallinen. Tämä ei ole mikään sellainen apteekin näytekap-

pale, vaan sillä on oikeasti tunnearvoa. Heijastin on halpa henkivakuutus ja se roikkuu minulla aina käytössä olevassa takissa.

Minun merkkini

Joensuu

Kuopio

Savonlinna

Ville Malilasosiologia, 4. vsk.

” Merkkini on Amnesty International -järjestön tunnetulla kynttilälogolla varustettu pinssi, jota Suomen Am-nestyn paikallisryhmät ovat jakaneet erilaisissa kampanjatilaisuuksissa. Logoon yhdistyvä sanoma ”on parempi sytyttää kynttilä kuin kirota pimeyttä” ilmentää mielestäni hyvin sitä, ettei kannata masentua, vaikka maailman meno on välillä synkkää. Ennemminkin tulisi koittaa omilla teoilla ja valinnoilla vähentää tätä synkkyyttä.

– Niina Turunen, teksti &, kuvat

–Mira Asikainen, teksti & kuvat

–Heidi Hänninen, teksti & kuvat

9Uljas 9 | 16. 11. 2015

Maan hallituksen kou-lutusleikkaukset ovat ai-heuttaneet vastarintaa Joensuun kampuksen opiskelijoiden ja henki-

lökunnan keskuudessa. Opiskelijat ovat kokoontuneet kulttuurikahvila Laiturin tiloihin lokakuun alusta lähtien. Laituril-la on keskusteltu leikkauksiin liittyvistä huolenaiheista ja suunniteltu toimia, joil-la leikkauksia aiotaan vastustaa. Luvassa on suoraa toimintaa.

Tapahtuman alullepanijat Kerttu Matinpuro ja Kasperi Hakalisto saivat idean keskustelutilaisuuden järjestämi-seen syyskuisesta Helsingin yliopiston Porthanian valtauksesta. Valtauksen päätyttyä aktiivinen toiminta leikkausten vastustamiseksi on jatkunut.

Matinpuro kertoo, että Joensuun keskustelutilaisuus järjestettiin sel-

vittämään, löytyykö aktiivista kiinnos-tusta myös Joensuussa. Ensimmäiseen kokoukseen ilmaantuikin runsaasti leikkauksista huolestuneita opiskelijoita ja toimintaa päätettiin jatkaa.

Keskustelutilaisuudet ovat kehittyneet syksyn mittaa ruohonjuuritason opiske-lijaliikkeeksi. Opiskelijaliike vastustaa koulutusleikkauksia ja leikkauspolitiik-kaa. Liike vaatii yliopiston hallinnolliseen päätöksentekoon avoimuutta ja demo-kratiaa.

Hakaliston mukaan opiskelijaliikkees-sä ollaan huolestuneita siitä, että henkilö-kunta ja opiskelijat eivät pääse tärkeiden asioiden valmisteluvaiheeseen mukaan. Sivistysyliopistoa pidetään uhattuna.

”Pelkona on, että leikkaukset koh-distuvat sellaisiin yksikköihin, jotka ei ole tuottavia. On kuitenkin liian aikaista

spekuloida. Itä-Suomen yliopisto ei ole vielä mitään leikkauslistoja esittänyt.”

Hallituksen leikkaukset kuitenkin pa-kottavat Itä-Suomen yliopistoa etsimään leikkauskohteita. On myös riski, että valtio kohdistaa leikkauksia Savonlinnan kampuksen saamaan erillisrahoitukseen.

Matinpuro kertoo, että opiskelijaliikkeen tavoite on lisätä opiskelijoiden tietoi-suutta leikkauksiin liittyen jo ennen yli-opiston virallisia leikkauspäätöksiä, joita on odotettavissa ensi vuoden puolella.

Keskustelutilaisuuksissa on jo pää-tetty käytännön toimista. Lokakuussa aloitettiin flaijerikampanja - paskat talkoot. Lisäksi Laituriin on kutsuttu asi-antuntijoita luennoimaan. Marraskuun alussa yliopistolehtorit Arto Nevala ja Pieter Dhondt esitelmöivät uusliberalis-min vaikutuksesta koulutuspolitiikkaan. Lehtorit jakoivat opiskelijaliikkeen kans-sa huolen siitä, että koulutus ei valmista ihmisiä kansalaisyhteiskunnan yhteiseen palvelukseen, vaan talouden rattaisiin.

Hakaliston mukaan yliopiston tulee pysyä saarekkeena, joka tarkastelee kriit-tisesti yhteiskuntaa. Yliopiston tehtävänä

on toimia totuuden torvena ja pysyä eros-sa vallitsevista yhteiskuntapoliittisista tuulahduksista.

Helsingin, Tampereen, Turun ja Jy-väskylän vastaavat opiskelijaliikkeet ovat muodostamassa valtakunnallista rinta-maa. Matinpuro ja Hakalisto vihjaavat, että loppuvuodelle on tiedossa suoraa toimintaa valtakunnallisella tasolla.

Matinpuro ja Hakalisto toivottavat kaikki kiinnostuneet keskustelutilaisuu-teen mukaan. Opiskelijaliike on matalan kynnyksen toimintaa, jossa hierarkiat on purettu. Jokaisessa kokouksessa valitaan puheenvetäjä ja kirjuri, keskustelu on vapaata ja päätöksenteko noudattaa kon-sensusperiaatetta. Matinpuron mukaan tärkeintä on, että ihmiset ovat kuulolla ja saavat tietoa liikkeen toiminnasta esi-merkiksi facebookin välityksellä.

Kuopioon tai Savonlinnaan ei ole vielä tiettävästi virinnyt järjestäytynyttä vasta-liikettä leikkauksille.

Tapahtuman löytää osoitteesta www.facebook.com/

yliopistoonmeijan

Yliopisto on meijän – leikkaukset synnyttivät vastarintaliikkeen

Kasperi Hakalisto ja Kerttu Matinpuro toivovat opiskelijaliikkeeseen lisää osallistujia. Paskat talkoot -flaijerikampanjan tarkoituksena on tiedottaa opiskelijaliikkeen toiminnasta.

Koulutusleikkaukset ja yliopistojen haltuunoton vastustami-nen on poikinut vastaliikkeen myös Joensuussa. Liike versoo valtakunnallisesta opiskelijoiden aktivoitumisesta. Kuopios-sa opiskelijoita ei vielä ole saatu liikkeelle. - Patrick Raivio, teks-ti & kuva

Ajassa

10 Uljas 9 | 16. 11. 2015

Verkkareihin pukeutunut joukkio tekee haarahyppyjä tekonurmella lokakuisena iltana. Vaikka lämpötila lähentelee nollaa, ketään

ei näytä paleltavan. Kyseessä on ame-rikkalaisen jalkapallon seuran Joensuu Wolvesin harjoitukset. Missä ovat hurjat taklaukset ja irtoilevat hampaat?

”Jos verrataan NFL:n, niin kyllä tempo ja vauhti ovat eri luokkaa täällä sarjata-solla”, pelaaja Tanja Heiskanen kertoo.

”Tässä lajissa fyysistä kontaktia tapah-tuu paljon, mutta sitä ei pidä pelätä. Kun tekniikka on kunnossa, loukkaantumisia ei tule. Kyseessä on niin taktinen laji, että voima ja fyysisyys ovat vain pieni osa sitä.”

Amerikkalaisen jalkapallon asema Suomessa on nouseva ja harrastajien määrä kasvaa koko ajan.

”Vuosi sitten meidän seurassa oli eniten kasvua naisten joukkueessa, mutta tällä hetkellä kasvu on tasoittunut. Lajin pääsarjan Vaahteraliigan ottelut televi-sioidaan ja ne tuovat lajille näkyvyyttä. Myös Super Bowl tekee lajia tunnetum-maksi. Sanoisin silti, että marginaalilajis-ta on yhä kysymys, etenkin kun siirrytään kauemmas pääkaupunkiseudulta”, Heiskanen kertoo.

Kokemattomuus urheilijana tai lajin vieraus eivät ole este amerikkalaisen jalkapallon aloittamiselle.

”Se lajissa onkin hienoa, että se sopii kaikille. Eri pelipaikoilla vaaditan eri asi-oita. Pelkkä nopeus tai voima ei tee hyvää pelaajaa, tarvitaan myös rauhallisuutta ja pelinlukutaitoa. Kunto kohoaa harjoitel-lessa ja sääntöjä opetellaan jatkuvasti. Toisaalta, tässä lajissa ei ole valmis kos-kaan, sillä joka kaudella voi oppia uutta”, Heiskanen arvioi.

Joensuu Wolves-seura perustettiin vuonna 1985 ja yksi sen tavoitteista on jäsenmäärän kasvattaminen.

”Meillä on edustusjoukkueet sekä

miehille että naisille. Alaikäraja edustus-joukkueessa on 15 vuotta, mutta yläikä-rajaa ei ole. Junioriryhmää ei vielä ole, mutta tulevaisuudessa sekin on suun-nitelmissa. Pyrimme lisäksi lisäämään tietoisuutta lajista ja hankkimaan lisää kannattajia, myös sponsoreiden muo-dossa, jotta pystymme kehittymään ja tuomaan esimerkiksi junnutoiminnan mukaan. Miesten joukkue mietti pitkään, pyrkiäkö 3. divisioonaan, mutta päättivät odottaa vielä vuoden. Naisten joukkuees-sa on tapahtunut muutoksia ja valmen-tajakin on vaihtunut, mutta ei mekään lähdetä häntäpään paikoista kisaamaan vaan pyritään miesten tavoin loppuotte-luihin”, Heiskanen vakuuttaa.

Kynnys aloittaa laji on matala, mutta se vaatii sitoutumista.

”Harjoituksemme ovat avoimia ja en-simmäisen kuukauden ajan saa kokeilla sitoumuksetta. Jokaisella pelaajalla on kuitenkin myös omia tavoitteita, ja niin kuin sanotaan, joukkue on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Joukkueiden ryhmähenki on niin hyvä, että kyllä jokainen tekee parhaansa. Viikoittaisten treenien lisäksi pelaajien tulisi noudattaa lajiin soveltuvaa kuntosaliohjelmaa. Jos haluaa menestyä, kyydistä tippuu aika nopeasti, ellei ole valmis tekemään töitä. Joukkue koostuu osasista, joista jokaisen on toimittava, jotta tavoite saavutetaan. Sanotaankin, että paras hyökkäys on hyvä puolustus”, Heiskanen painottaa.

Heiskanen kehottaa kokeilemaan lajia, jos yhtään kiinnostaa.

”Se vie tehokkaasti ajatukset pois kaikesta muuta. Tekemällä ja näkemällä oppii!”

Harjoitusajat ja yhteystiedot osoitteessa http://

wolves.fi/.

Laji-info järjestetään Joensuun Areenan Voitto-salis-

sa 22.11. klo 18.30 ja nurmelle siirrytään klo 19.

Amerikkalaisessa jalkapallossa taktiikka on voimaa tärkeämpääYhdysvaltojen suosituinta urheilumuotoa pidetään rajuna la-jina, jossa adrenaliini virtaa ja kontaktia otetaan paljon. Juuri se on Tanja Heiskasen mielestä parasta. – Niina Turunen, teksti & Janina Joutsen, kuva

11Uljas 9 | 16. 11. 2015

Kuopiossa sijaitsevan Kanttilan tulevaisuus on edelleen epävarma. Minna Canthin asuin- ja liiketalo on ollut kiistelyn kohteena jo 1980-luvulta lähtien. Kulttuurineuvos Veijo Baltzar on kaavaillut rakennukseen kulttuurikeskusta, mutta hanke ei ole edennyt esisopimusta pidemmälle.

12 Uljas 9 | 16. 11. 2015

Kuopion Tuomikirkon kupeessa sijaitseva Kanttila on surullinen näky. Minna Canthin asuin- ja liiketa-lona tunnettu rakennus on

seissyt tyhjillään vuosia, kun rakennuk-sen valtiolta vuonna 2004 ostanut raken-nusyhtiö NCC ei olekaan suunnitelmien-sa mukaan remontoinut siitä asuntoja. Talon kohtalosta on kuitenkin kiistelty jo 1980-luvulta lähtien. Paikalle on kaavail-tu aikoinaan jopa kerrostaloa. Valtion omistuksessa rakennus pääsi huonoon kuntoon, ja myös nykyistä omistajaa on syytetty talon laiminlyönnistä. Kulttuuri-tahot ovat vaatineet kaupunkia ottamaan vastuun rakennuksesta, mutta kaupun-gilla ei ole halua Kanttilan omistamiseen nykyisessä taloustilanteessa.

Viime maaliskuussa talolle ilmaantui ostaja. Kulttuurineuvos Veijo Baltzar on kaavaillut rakennukseen kulttuu-rikeskusta ja asuntoja, mutta hanke ei ole edennyt esisopimusta pidemmälle. Kaupan piti olla selvä kesällä 2015, mutta sittemmin esisopimusta on jatkettu jo kahdesti. Nyt Baltzarilla on aikaa maalis-kuun 2016 loppuun päättää, ostaako hän Kanttilan vai ei.

Baltzar on aktiivisesti etsinyt hank-keelle yhteistyökumppaneita laihoin tuloksin. Hän ei vielä ole perääntynyt hankkeesta, mutta turhanpuhuminen tuskastuttaa häntä. Puheiden tasolla kaikki haluavat pelastaa Kanttilan, mutta kun olisi aika ryhtyä konkreettisiin toi-miin, alkaa savolainen jahkailu.

Myös hankkeeseen liittyvä byrokrati-an määrä on yllättänyt Baltzarin.

”Joustavimpia ovat olleet kaupungin rakennusvalvonta ja Kuopion museo. He ovat ymmärtäneet, että remontointi on tehtävä vanhan talon ehdoilla, eikä voi vaatia samoja säädöksiä kuin uusilta rakennuksilta.”

Kanttilan on väitetty olevan todella huonossa kunnossa. Baltzar ei tätä alle-kirjoita.

”Se riippuu vähän näkökulmasta. Jos ei ole asiantuntemusta, vaikuttaa talon kunto huonolta. Asiantuntijat näkevät, että raamit ovat kunnossa. 1970- ja -80-luvuilla tehtyjen remonttien pur-kamiseen ja korjaamiseen menee paljon rahaa.”

Baltzar sanoo, että hänellä on rahat Kanttilan ostamiseen ja kunnostamiseen, mutta ylläpitämiseen hän tarvitsee apua. Kanttilan ylläpitokustannukset ovat vuo-sitasolla noin 30 000–40 000 euroa.

”Miten minulla olisi siihen yksityis-henkilönä varaa, jos kaupungillakaan ei ole.”

Minna Canth asui Kuopiossa vuosina 1853–1863 ja 1880–1897, jossa ja jolloin syntyi suurin osa hänen kirjallisesta tuotannostaan. Luulisi kaupunkia kuului-simman asukkaansa kotitalo kiinnosta-van, vaan ei.

”Kaupungilla ei ole sille yksinker-taisesti tarvetta. Jos kaupunki ostaisi Kanttilan, pitäisi jostain muusta puoles-taan luopua”, palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas vastaa.

Vähäkankaan mukaan Canthin arvo ymmärretään Kuopiossa. Minnan nimi näkyy rakennusten ja paikkojen nimissä ja hänellä on Kuopiossa oma puisto ja patsas. Korttelimuseossa Canthille on omistettu kokonainen salonki. Kuopio oli myös aktiivisesti hakemassa Canthille virallista liputuspäivää. Vähäkankaan mielestä Canthin henkinen perintö on yhtä rakennusta tärkeämpi.

”Minna Canthin työ on monilta osin edelleen ajankohtaista. Hän oli moderni älykkö ja kosmopoliitti, joka rohkeasti tarttui aikansa epäkohtiin, mutta ei kui-tenkaan ollut tyypillinen köyhä taiteilija,

vaan myös arvostettu liikenainen.”Eikö Kanttilan tilanne ole kuitenkin

vähän häpeällinen, suorastaan ima-gohaitta kaupungille? Vähäkankaan mielestä ei.

”Ainahan kaupunkia voi syyttää kaikesta ja aina puhutaan niistä tyhmistä virkamiehistä, jotka eivät hoida hommi-aan. Kuopion maine on kuitenkin hyvä”, hän sanoo.

Mitä Kanttilalle sitten pitäisi tehdä? Kuopiossa Kanttilaa puolustamaan on perustettu ainakin yksi yhdistys ja monet muutkin tahot ovat pitäneet meteliä talon puolesta, mutta niidenkin toiminta on keskittynyt lähinnä kaupungin painos-tamiseen.

Kaupungintalolta näytetään Balt-zarin hankkeelle vihreää valoa, mutta sen takaajaksi kaupunki ei voi lähteä. Vähäkangas toivookin sellaisen kansa-laisyhteiskunnan nousua, jossa ihmiset ottaisivat vastuuta tärkeinä pitämistään asioista ja toimisivat yhteistyössä niin, ettei kaupunkia tai valtiota aina vaadit-taisi maksumieheksi. Vähäkangas puhuu sitoutumisesta, vastuusta ja osallisuu-desta.

”Että mietittäisiin sitä panosta, jonka voi antaa tärkeinä pitämiensä asioiden eteen.”

”Se ajattelutapa, että kaupungin tai valtion täytyy ottaa vastuu kaikesta, ei ole nykyaikaa. Vielä 1970–80-luvuilla niin tehtiin, mutta ei enää”, hän toteaa ystävällisesti mutta tiukasti.

Katukuvasta Kanttila ei ole häviämäs-sä, sillä se on suojeltu kaavassa kulttuu-rihistoriallisin perustein. Suojelu tosin koskee vain julkisivua. Vähäkankaan mukaan talolla ei juurikaan ole rakennus-teknistä arvoa.

”Kaavassa on haluttu, että rakennuk-sen ulkonäkö säilyy. Minun käsitykseni mukaan sen saa vaikka purkaa, kunhan rakentaa tilalle täysin samannäköisen rakennuksen.”

Suojelun tavoitteena on myös säilyt-tää Kuninkaankadun kulttuurimiljöön ainutlaatuinen kokonaisuus. Kadunpätkä Korttelimuseolta Kanttilalle on säilynyt lähes samanlaisena 1800-luvulta lähtien.

Kanttilan tulevaisuus edelleen epäselvä Henkinen perintö rakennusta tärkeämpi?Minna Canth on keskeinen hahmo Kuopiolle, mutta silti hä-nen kotitalonsa kohtalosta on kiistelty vuosia. Kulttuurineu-vos Veijo Baltzar suunnittelee rakennukseen kulttuurikeskus-ta, mutta tarvitsee kulujen kattamiseen yhteistyökumppanin. Kulttuuritahot vaativat kaupungilta toimia, mutta kaupunki väistää vastuun. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & kuva

”Kanttila jää tulevien sukupolvien muistiin häpeällisenä kulttuurin tuhoamisena ja naiskirjailijan arvos-tuksen puutteena", kirjoittaa tutkija Minna Maijala Canthin elämäkerta-teoksessa. Eipä asiaa voisi osuvammin kuvata. Kaupunki on ottanut Minnas-taan kaiken imagohyödyn irti, mutta Kanttilalle se on aina sanonut kiitos ei. Nykyiseltä omistajalta NCC:ltä on turha odottaa kulttuuritekoa, sille Kanttila on rasite. Entä valtion toimet aikoinaan… No en edes aloita.

Ei oo rahhoo, aina sanotaan, vaikka oikeastihan nämä ovat tahdon asioita ja arvovalintoja. Tahdotaanko kunni-oittaa kulttuuria ja Minnan työtä, halu-taanko vaalia muitakin arvoja kuin vain kylmää käteistä. Baltzarin hankkeessa kyse on nimenomaan tästä – tahdosta ja arvoista.

Mutta jos on vikaa viranomaista-hoissa, niin on myös kaupunkilaisissa. Kansalaisaktivismi ei varsinaisesti ole viime aikoina ollut ihan se keskeisin osa kuopiolaista kulttuuria, mutta löytyisikö Kanttilan kunnostamiseen ja yhteiskäytön suunnitteluun sitoutu-mista ja yhteisvoimaa? Vaihtoehtoja ainakin on: Joukkorahoitus, talkoo- ja vapaaehtoistyö sekä testamenttilahjoi-tukset. Kanttilan kansanliike!

Ja jos muu ei auta, niin tehdään talonvaltaus.

Kanttila ylös kansanliikkeellä

Kainalo | Yhteistyöllä?

13Uljas 9 | 16. 11. 2015

Tutkija ja toimittaja Karim Maïche haluaa purkaa ”lännen” käsitettä ja avata uusia näkökulmia keskus-teluun eri kulttuureista ja

niiden välisistä konflikteista. Hän pohtii Suomen suhdetta ja suhtautumista länsimaalaisuuteen kirjassaan Mitäs me länsimaalaiset.

”Suomessakin koetaan, että täällä ollaan osa kreikkalaista filosofiaa ja demokratian käsitystä, antiikin Kreikan jälkeläisiä. Se on osa länsi-tarinaa, sa-moin kuin se keskelle Välimerta vedetty viiva, jonka pohjoispuolella länsimaisten vapauden arvojen ajatellaan asuvan”, Maïche pohtii.

Rajan etelä- ja itäpuolelle mielletään puolestaan ne muut, toiset kulttuurit. Paljon toisteltu näkemys on, että kun sieltä pyritään Eurooppaan, syntyvät ongelmat.

Maïchen kirja julkaistiin syyskuussa. Palaute on ollut monipuolista. Maïche nauraa, että eräässä kommentissa todettiin, että ”no nyt on länsimaisesta

sivistyksestä katkera arabi kirjoittanut katkeran pamfletin”.

Tutkijan tavoite ei kuitenkaan ole rakentaa toista narraatiota maailman historiasta. ”Sitä ei tarvita. Olen pyrkinyt nostamaan esiin ne kohdat, missä länsi sellaisena kuin se monesti ymmärretään, ei kestä minkäänlaista historiallista tai tieteellistä tarkastelua.”

”Olemme valitettavasti omaksuneet lineaarisuuteen pyrkivän, yksipuolisen ja patriarkaalisen näkemyksen historiasta. Mutta ei ole yhtä länttä”, toteaa Maïche. Niin kuin ei ole yhtä itää tai etelää, saati pohjoista. ”Ja mikä tärkeintä”, hän huo-mauttaa, ”kulttuurit eivät ole syntyneet tyhjiössä ja toisistaan riippumatta”.

Renessanssikin olisi saattanut jäädä näkemättä, ellei antiikin Kreikan perintö olisi säilynyt arabiankielisinä käännök-sinä. Niiden avulla keskieurooppalaiset pääsivät käsiksi filosofian ja matematii-kan oivalluksiin, jotka oli aikanaan kirjoi-tettu muistiin Kreikassa - egyptiläisestä ja minolaisesta kulttuurista saatujen

vaikutteiden kautta.Maïche nostaa esiin lukuisia esi-

merkkejä siitä, miten ”lännestä” puhu-taan kyseenalaistamattomana ja muita parempana. Viimeisimpänä esimerkkinä on Saska Saarikosken pääkirjoitussivun kolumni Helsingin Sanomissa.

Siinä Saarikoski kirjoittaa muslimeista yhtenäisenä rähinöitsijöiden ryhmänä, joita yhtenäisen lännen edistys suutut-taa: ”Länsimaat aloittivat kehityksen, joka mullistaa maailmaa ja hämmentää vanhoihin tapoihinsa takertuneita mus-limeja.”

Saarikoski on ilmeisen vakavissaan, mutta Maïche ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa.

Helsinkiin syntynyt suomalais-algeria-lainen Karim Maïche on jo lapsesta asti katsonut asiaa kahdelta kantilta. Kun äidin juuret ovat Itä-Suomessa ja isän Algeriassa, on maailma hahmottunut sen kuvitellun Välimerta halkovan rajalinjan molemmin puolin. Kantasuomalaisten vanhempien lapseksi syntyneen voi olla hankalampi hahmottaa alakoulusta asti sisäistettyä kulttuurirasismia.

Maïche osoittaa kirjassaan, että suomalaisten peruskoulujen historian- ja yhteiskuntaopin tunneilla rakennetaan edelleen yhtenäistä suurta länsimaalai-suuden kertomusta. Se on tarina yhtei-sestä, uljaasta lännestä, Euroopasta joka on keksinyt ja saanut aikaan oikeastaan

kaiken hyvän, ”löytänyt” Amerikan sekä viidakoiden villit kansat, ja levittää nyt sivistystään muualle maailmaan.

Jo Maïchen tutkimien historian kirjasarjojen sivumäärät kertovat mil-laisia painotukset ovat - niin sanottua eurooppalaista historiaa pureksitaan kymmenien sivujen verran, kun muu kuitataan lyhyesti tai jätetään kokonaan kertomatta.

Vaivihkaa rakentuu kuva hyvistä ”meistä” ja ”niistä muista”, ja se juuri on ongelma. Kun ”niitä” ja ”niiden kult-tuuria” paheksutaan ja väheksytään, sekä tietoisesti että rakenteisiin piiloon jäävinä käsityksinä, on rasismilla tukeva kasvualusta.

Maïche painottaa, että toisaalta myös Algeriasta löytyvät omat rakenteellisen rasismin ansansa.

”Usein Algeriassa kuulee sanottavan, että algerialainen ei ole liian vaalea, ei liian tumma, vaan kullanruskea. Suomes-sa minulle kerrotaan siitä kuinka vaarini taisteli talvisodassa 50 asteen pakkasessa, ja että yksi suomalainen vastaa kymmen-tä venäläistä. Algerian-vaarin kerrotaan puolestaan taistelleen 50 asteen hel-teessä ranskalaisia vastaan vuorilla, ja että yksi algerialainen vastaa kymmentä ranskalaista”, Maïche päivittelee.

Karim Maïche: Mitäs me länsimaalaiset! Suomi ja

lännen käsite. Into kustannus, 2015, 230 s.

”Katkeran arabin pamfletti”

Karim Maïche kirjoitti kirjan lännen käsitteestä. Myös algerialaistaustaa omaavan tutkijan ja toimittajan sanomisia tulkitaan harvemmin hänen suomalaisista juuristaan käsin. Välime-ren aaltoon piirtynyt mielikuvien raja on Maïchelle kuitenkin tuttu molemmin puolin.

Länsi on poliittinen käsite, väittää Karim Maïche. Jo alakou-lussa meillä Suomessa asti toistetaan tarinaa, jossa länsimai-den historia on sivistyksen ja edistyksen sanansaattajien tais-telua epärationaalista ja alkukantaista fanaattisuutta vastaan. Tarina ei kaikilta osin kuitenkaan kestä lähempää tarkaste-lua. -Hanna Savisaari, teksti & kuva

Uljas 7 | 28. 9. 201514

Bränditutkija Saku Hirvonen tulkitsee suomalaisten äänestä-mää kymmenen brändin kärkeä.

”Listalta löytyy pari ulkomaista brändiä, mutta muuten ne ovat likipitäen kaikkien tuntemia suo-malaisia vahvoja brändejä. Mielen-kiintoista listassa on, että mikään noista brändeistä ei ole kovinkaan uusi tuttavuus, niillä kaikilla on pitkä historia Suomessa. Eikä niihin ole missään vaiheessa liitetty mitään isoa skandaalia.”

Hirvonen tulkitsee, että suoma-laiset arvostavat brändejä, joilla on pitkät perinteet ja joiden perustuote on pysynyt suhteellisen samana.

” Kansallisen identiteetin käyttö on aina näytellyt isoa roolia brändäyksessä, ja erityisen vahvaksi kotimaisuuden merkitys koetaan elintarvikkeiden kuluttajina. ”

Brändien arvostamisen laajempi tilastollinen tarkastelu saattaisi tuoda esille toisenlaisia puolia kuluttajakäyttäytymisestä. Suoma-laisten kuluttajakäyttäytyminen ei ole kansainvälisesti kovinkaan poikkeavaa.

”Nykyaikana tuskin voidaan sanoa, että kuluttajat haluaisivat pelkästään kotimaisia tuotteita, sillä jos me katsotaan keskivertokulut-tajaa, niin nämä kuvat otetaan Ca-

nonin kameralla, sinulla on iPhone pöydällä ja minulla taskussa. Kun katsellaan arvostetuimpia brändejä tuotekategorioittain havaitaan, että suomalainen kulutuskäyttäytymi-nen on hyvin pitkälle samankaltaista kuin ulkomaillakin.”

Miksi näitä listoja eivät sitten hallitse teknologiset brändit kuten Google ja Apple, jotka ovat tänä päivänä keskeinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää, vaan enem-män taustalla pysyvät brändit, kuten Iittala ja Arabia?

Hirvonen toteaa, että brändeissä on usein jonkinlainen nostalgia-aspekti läsnä (esimerkiksi Legojen siirtymässä sukupolvilta seuraavil-le) ja tietyt brändit mielletään osaksi kansallista identiteettiä.

”Esimerkiksi Fazerin sinisen syö-miseen liittyy se tietty mielihyvä ja nostalgia, vaikkei me sitä joka päivä ostettaisikaan.”

Brändin käytön määrä ei juuri-kaan siis korreloi sen arvostuksen kanssa.

Hintatasolla ei Hirvosen mielestä ole merkittävää vaikutusta brändien kulutukseen.

”Suomessa ja hyvin monissa muis-sa maailman maissa meillä on loppu-peleissä niin paljon rahaa käytössä, ettei meidän tarvitse kuluttaa täysin sen mukaisesti mihin meillä on va-

raa, vaan kulutus voi keskittyä myös niihin huomattavasti abstraktimpiin asioihin. Eli me käytetään tiettyjä brändejä tai tiettyjä tuotemerkkejä, koska me halutaan luoda tietynlai-nen kuva itsestämme muille”

Eli onko suomalaisten kulut-taminen tämän listan perusteella enemmänkin ulkokuvan luomista?

”Se on ehkä liian terävä linjan-veto. Brändeihin voi liittyä aineet-tomia hyötyjä, eli tietyn brändin käyttämiseen voi liittyä ihan sellai-nen oma sisäinen hyvä olo. Voidaan ajatella vaikka, että koetaan hyvää fiilistä siitä, jos me keitetään aamu-kahvit Moccamasterilla ja meillä on Iittalaa ja Arabiaa kotona, mutta me ei välttämättä käytetä sitä aktiivi-sesti niin, että yritettäisiin rakentaa ulospäin tietynlaista mielikuvaa itsestämme.”

Hirvonen summaa: ”Vahvaa ja arvostettua brändiä ei rakenneta kovinkaan nopeasti tai pienellä panostuksella. Hyvin nopeita, parissa-kolmessa vuodessa vahvaksi brändiksi muodostuvia yrityksiä on aika harvassa. Uudet teknologi-set yritykset voivat tulla nopeasti ihmisten tietoon ja saavuttaa hyvän imagon. Mutta hyvä imago ei vielä tarkoita hyvää mainetta.”

Perustuu Taloustutkimus Oy.n ja

Markkinointi&Mainonnan tutkimukseen.

Arvostetulla brändillä on perinteetSuomi äänesti arvostetuimpien brändien kärkikymmenikön Taloustutkimus Oy:n Brändien arvostus -tutkimuksesta. Kysyimme UEF:n bränditutkija Saku Hir-voselta mitä johtopäätöksiä brändien perusteella voi tehdä suomalaisista. – Kalle Saarela, teksti & Meri Parkkinen, kuva

Bränditutkija Saku Hirvosen mielestä vahvaa ja arvostettua brändiä ei raken-neta nopeasti tai pienellä panostuksella.

Suomalaisten Lempi-brändit 2015

1. Fazerin Sininen2. Fiskars3. Fazer4. Hyvää Suomesta -merkki (Joutsenlippu)5. Lego6. Arabia7. Iittala8. Moccamaster9. Abloy10. Joutsenmerkki

15Uljas 9 | 16. 11. 2015

Talousuutisissa luotetta-vuudesta viestitään kaikin tavoin ja koko niiden mie-lekkyys nojaa siihen, että faktat ovat kohdallaan.

“Sisällöissä luotettavuutta pyri-tään viestimään esimerkiksi ilmaisulla ‘asiantuntijoiden mukaan’ tai käyttämällä tietynlaisia haastateltavia. Kun katsotaan tietolähteitä tarkemmin, huomataan, että talousuutisissa on yleistä käyttää suhteel-lisen vähän lähteitä. Vaikka uutiseen olisi haastateltu yksi tai kaksi asiantuntijaa, kyseessä on yhden tai kahden henkilön mielipide, ei jonkin alan asiantuntijoi-den konsensus”, kuvailee Tampereen yliopistosta valmistunut talousuutisoin-nin lähteiden käyttöä tutkinut Maisa Hopeakunnas.

Vakuuttavuutta pyritään syventämään grafi ikoilla, uutisankkurien ja kolumnis-tien persoonilla ja jopa musiikilla.

“Helppo kikka on lukea samasta aiheesta toisen median tekemä juttu: näkökulma on eri medioissa erilainen. Miksei kannattaisi tehdä myös itse pientä tiedonhakua tai ainakin tarkistaa jutun alkuperäiset lähteet, kun ne toivottavasti on esitetty”, vinkkaa Hopeakunnas

“Kun toimittaja hankkii juttuunsa tietolähteen, hänen tulisi aina punni-ta lähdettä ja sen ominaisuuksia sekä saatua tietoa, jotta laadukas tiedonvälitys onnistuisi. Erilaisista organisaatioista ja erilaisista taustoista tulee erilaista ääntä ja erilaisia näkemyksiä.”

Haastattelujen ongelma on se, että sen avulla saatu tieto ei Hopeakunnaksen mukaan ole erityisen luotettavaa.

”Haastattelussa saatavat tiedot voivat olla joko faktoja, tulkintoja, mielipiteitä tai kokemuksia, haastateltavan muistitie-to on rajallista ja virheelliset tulkinnat ja painotukset mahdollisia. Myös haastatel-tavan motivaatio jonkin asian kertomi-seen tai salaamiseen on vakava ongelma.”

Maisa Hopeakunnas kehottaa suhtautu-maan kaikkeen tietoon kriittisesti.

“Kaikkea mediaa ja erityisesti asia-mediaa seuratessa kannattaa käyttää tervettä järkeä ja kriittisyyttä. Kriittisyy-teen liitetään joskus negatiivisuus, mutta todellinen kriittisyys liittyy enemmänkin uteliaisuuteen ja on positiivista ja raken-tavaa.”

Lyhyet sähkeuutiset eivät yleensä mainitse tietolähdettä.

”Lyhyet uutiset ovat useinmiten tiedoteuutisia, jotka on usein muotoil-tu jopa sanasta sanaan sellaisenaan alkuperäisestä tiedotteesta. Tällaisessa tilanteessa voidaan todeta, että uutisme-dia toteuttaa usein yrityksen markkinoin-tiviestintää. Tilanne on ongelmallinen, koska uutismedialta odotetaan yleisesti objektiivisuutta, kriittisyyttä ja luotetta-vaa tiedonvälitystä.”

Lyhyeen uutiseen mahtuu vain pieni ja kapea osuus totuudesta, ja joskus toimit-tajan mielipide nousee selvästi esille.

“Talousuutisissa käsitellään usein monimutkaisia aiheita, esimerkiksi kan-santaloutta, jota on hyvin vaikea tiivistää uutisen pituiseen juttuun. Siksi luotta-mus median välittämään uutiseen pitäisi olla melko pieni”, Hopeakunnas toteaa.

“Pitää osata lukea myös rivien välistä ja arvioida motiiveja asioiden kertomi-selle. Asioita kannattaa yrittää myös suhteuttaa eli laittaa perspektiiviin.”

Uutisten luotettavuuden ja objektiivi-suuden parantamiseksi Hopeakunnas peräänkuuluttaa toimittajien ja toimitus-ten toimintatapojen kehittämistä.

“Erityisesti olisi hyvä keskittyä toimit-tajien tiedonhankintataitojen ja lähde-käytäntöjen arviointiin ja kehittämiseen. Hyvään juttuun tulisi käyttää enemmän ja erilaisia tietolähteitä: se laajentaa ja syventää asiaa.”

“Aikaisemman tutkimuksen perus-teella toimittajat näyttävät käyttävän lähteitä, jotka ovat helposti ja nopeasti saatavissa ja hankkivat tietonsa ‘vä-hemmän vaivan periaatteella.’ Uutisten tekemiseen on suhteellisen vähän aikaa käytössä, kun deadline on illan uutis-lähtetyksessä tai painoon menevässä lehdessä. Ympäristö vaikuttaa työtapaan, haastattelu on vakiintunut tiedonhan-kintakäytäntö uutismedioissa. Toisaalta kulttuurista vaikutusta voi olla esimer-kiksi se, että myös yleisö odottaa uutisilta haastatteluja”, Hopeakunnas kirjoittaa

Informaatiotutkimus -lehdessä julkais-tussa tutkimusartikkelissaan.

Hopeakunnas toteaa, että hyvä journa-lismi tarvitsee resursseja.

“Valitettavasti sekä kaupallisessa että julkisessa mediassa resurssit kiristyvät koko ajan. Laadukkaan ja luotettavan tiedon tuottaminen on aina kallista. Yhtenä ratkaisuna olisi lisätä medioiden maksullisuutta, mutta se huonontai-si kansalaisten tiedonsaantia. Ehkä paras ratkaisu olisikin kouluttaa yleisön mediakriittisyyttä sekä yleissivistystä”, aprikoi Hopeakunnas.

Jutussa on käytetty lähteenä haastattelun lisäksi

Maisa Hopeakunnaksen artikkelia Kenen talous-

tietoa ja -näkemyksiä uutiset välittävät? - Suuren

yleisön talousuutisten lähdekäytäntö (Informaatio-

tutkimus Vol 34, Nro 3)

Talousmiesten yliedustus

Media ei tavoita naisten talousasi-antuntijuutta.

”Asiantuntijuus ei var-mastikaan ole sukupuolikysymys, vaan ensisijaisesti ehkä yksilökysymys”, kommentoi Maisa Hopeakunnas. ”Kun talousmedioiden asiantuntijoista 77-90% on miehiä syntyy helposti harhakuva siitä, että asiantuntijuus on miehinen asia tai että vain miehillä olisi talousasiantun-tijuutta.”

”Kun yksi median tehtävistä on heijas-tella todellisuutta, voi todeta, että media välittää tässä suhteessa virheellistä kuvaa asiantuntijuudesta tai asiantuntijoista Suomessa”, Hopeakunnas huomauttaa.

Hopeakunnas pitää tätä laajana yhteiskunnallisena ongelmana. “Meille kaikille olisi tärkeää nähdä asiantuntijoi-na kaikenlaisia ihmisiä, ei vain esimerkik-si keski-ikäisiä miehiä. Olisi mielenkiin-toista tietää, millaista asiantuntijapuhe olisi, jos naiset ja muut ryhmät voisivat määritellä sitä enemmän.”

”Meille kaikille olisi tärke-ää nähdä asiantuntijoina kai-kenlaisia ihmisiä.

Talouspuhe harvojen vallassaTalousuutisissa käytetään liian vähän lähteitä ja ne hae-taan samoista paikoista. Mistä tietää mihin voi luottaa? – Saila Rönkkö, teksti ja kuvitus

yleisön talousuutisten lähdekäytäntö (Informaatio-yleisön talousuutisten lähdekäytäntö (Informaatio-

Kainalo | Mielikuvien muoto

16 Uljas 9 | 16. 11. 2015

Onnellisuus on ollut tutkijoiden suosiossa jo jonkin aikaa. Vasta äskettäin ryhdyttiin tutkimaan asian kääntöpuolta – ja sieltä löytyi yksinäisyys. Toukokuussa käynnistettiin Suomalaisten yksinäisyys -hanke, jonka johta-jana toimii Itä-Suomen yliopis-ton sosiologian professori Juho Saari.

”Yksinäisyyden tutkimus oli pitkään varjossa, sillä ajatte-limme että ihmisten erilaiset hyvinvointiongelmat ovat joko yksilöllisiä tai sosio-ekonomi-sesta asemasta johtuvia. Jossain vaiheessa havaittiin, että itse-asiassa ratkaisevaa ei ole yksilö tai yhteiskunta vaan se, miten ihmiset ovat vuorovaikutuk-sessa keskenään. Huomattiin, että mikään muu tekijä ei alenna niin paljon ihmisen kokemaa hyvinvointia kuin yksinäisyys. Ihminen on sosiaalinen eläin. Samalla tavalla kuin nälkä ja jano, yksinäisyys on samanlai-nen signaali siitä, että kaikki ei ole hyvin. Nälkä kertoo siitä, että nyt tarvitaan ruokaa, yksinäisyy-den tunne puolestaan siitä, että nyt tarvitaan muita ihmisiä.”

Yksinäisyys on kytköksissä esimerkiksi lääkkeiden ja julkis-ten palvelujen käyttöön, sydän- ja verisuonisairauksiin, äidin ja vauvan väliseen suhteeseen, mahdollisesti jopa osteoporoo-siin.

”Eristäytyminen tai eriste-tyksi joutuminen edeltää ma-sennusta, aloitekyvyn menettä-mistä, huonoa koulumenestystä ja niin edelleen. Yksinäisyyteen liittyy läheisesti myös ahdistus, pelko, häpeä, suru ja ulkopuoli-suus”, Saari tarkentaa.

Modernille yhteiskunnille tyypillisiä ovat heikkenevät sukulaissuhteet, jotka korvataan ystävyyssuhteilla.

”Kun sinulla menee huo-nosti, sinä et soita serkullesi, vaan sinä käännyt ystäväsi

puoleen. Ongelmana tässä on se, että sosiaalinen sopimus sukulaissuhteista velvoittaa serkkuasi auttamaan sinua, kun taas ystävällä ei ole samanlaista

velvollisuutta. Ystävyyssuhteen voi myös halutessaan sanoa irti. Esimerkiksi syöpäsairaiden ja masentuneiden ympäriltä katoaa usein aurinkoisen päivän ystävät, ja sitten sinne ei välttä-mättä jää ketään.”

Saaren mukaan yksinäisyys on statussensitiivinen, eli mitä korkeampi asema yhteiskunnas-sa, sitä enemmän vetää ihmisiä puoleensa ja päinvastoin.

”Kun puhutaan huono-osai-suuden notkelmista, esimerkiksi narkkareista, asunnottomista ja työttömistä, havaitun yksinäi-syyden määrä on moninkertai-nen väestötasoon verrattuna. Joku netissä sanoikin, että ’murhasta saa 8 vuotta, mutta yksinäisyys on tuomiona elin-kautinen’. Jos ihmisellä on tietty

etäisyys muihin eikä hän ole saavuttanut tiettyä asemaa, riski pitkäaikaiseen yksinäisyyteen on kohtuullisen suuri. Tilanne voi kuitenkin muuttua. Ha-

vainnollistava esimerkki tästä on Susan Boyle, joka osallistui Britan’s Got Talent -ohjelmaan. Tämä ikääntyvä nainen kertoi olevansa yksinäinen ja ettei koskaan ole suudellut miestä. Sitten hän lauloi I Dreamed a dream – syrjäänvetäytynyt henkilö muuttui myötätun-toa herättäväksi valtakunnan kuuluisuudeksi, joka valittaa siitä että hänellä ei ole koskaan rauhaa.”

Miten yksinäisyys koskettaa opiskelijoita?

”Yliopisto-opiskelijat ovat yksi merkittävä yksinäisten ryhmä. Aikaisemmin keskei-nen yksinäisyyttä aiheut-tava tekijä oli se, että he jotka eivät ryypänneet ja rällästäneet, jäivät ulkopuolelle. Nykyään kuulema-

ni mukaan asia on muuttunut. Opiskeluun liittyy usein myös uusi paikkakunta ja yhteisö, mutta myös jatkuvat suoritus-paineet ja tulevaisuuden pelko,

mitkä voivat lisätä yksinäisyyt-tä. Opiskelijoiden etuna on kuitenkin se, että he ovat usein kirjallisesti lahjakkaita, he ovat palveluiden ja järjestöjen piiris-sä ja tiedostaneet yksinäisyyden ongelman.”

Yhteiskunnallisista teki-jöistä yksinäisyyden kannalta merkittäviä ovat tasa-arvoisuus ja korkea työllisyys.

”Tasa-arvoisessa yhteis-kunnassa vuorovaikutus on helpompaa. Suuri osa ihmisen kontakteista tulee työn kautta ja työhön liittyy myös hyvä status, jolloin ihminen on muille kiinnostavampi. Lisäksi kansalaisyhteis-kunnalla on suuri merkitys: kalastuskerhot, kuorot, opiskelijoiden ainejär-jestöt, kaikenlainen matalan

kynnyksen toiminta vähentää yksinäisyyttä.”

Lisäksi kaupunkisuunnitte-lun kautta voi ehkäistä yksi-näisyyttä, esimerkiksi sekoit-tamalla ihmisryhmiä toi-siinsa sen sijaan, että eristettäisiin esimerkiksi lapset, vanhukset ja vammaiset omiin laitoksiinsa.

Yhteiskunnallisten toimien ohella jokaisen yksilön toimin-nalla on väliä. Avainsana on ihmisten välinen luottamus, esimerkiksi se, miten ihminen tulee kohdelluksi virastoissa.

”Erityisen tärkeää on se, mi-ten ihmiset kohtaavat toisensa ja toimivat omissa yhteisöissään. Suljetko joita-kin ihmisiä ulos, huomaatko siivoojan työpaikal-lasi, katsotko vastaantulijoita silmiin? Mitä pahaa tai hyvää iki-nä teetkään, se kulkee kahden, kolmen ihmisen päähän: jos olet onnellinen, myös sinun ystä-väsi sekä hänen ystävänsä ovat todennäköisesti onnellisempia sinun takiasi”, Saari jatkaa.

Ensi vuoden loppuun jatkuva hanke käsittää neljä työpajaa, joilla pohditaan yksinäisyyden laajuutta, seurauksia ja vähentä-mistä. Niissä kohtaa taiteilijoita, tieteilijöitä, median ja järjestö-jen edustajia sekä virkamiehiä. Yksinäisyyden tutkimus näyttää siis valoisalta.

”Vuonna 2010 aiheen ym-pärillä oli Suomessa muutama, korkeintaan viisi tutkijaa – nyt tutkimusverkostossa on 120 jäsentä. Keräämme yhteen suomalaisen ydintiedon yksinäi-syydestä, ja boostaamme tietoa eteenpäin, teemme aiheesta myös pari kirjaa. Haemme asial-le vankempaa tieteellistä ja yh-teiskuntapoliittista perustaa.”

Entä mikä on yksinäisyystut-kijan suhde yksinäisyyteen?

”Olin lapsena ehkä vähän erilainen ja eri asioista kiin-nostunut kuin muut. Olen huomannut, että akateemi-sessa maailmassa on aika paljon henkilöitä, jotka tuntevat ilmiön myös henkilökohtaisesti. Se liittyy varmasti myös siihen, miten ihmiset ovat tänne vali-koituneet. Armahdan kuitenkin kollegoitani, enkä aio tutkia aka-teemista yksinäisyyttä”, tutkija naurahtaa.

Iso ikävä yksinäisyysYksinäisyyden tutkimus on vasta viime vuosina noussut esiin, kun rahan ja resurssien sijasta on alettu tarkastelemaan ihmisten omia kokemuksia hyvinvoinnistaan. Yksinäisyydellä on huomat-tu olevan merkittävä rooli ihmisen terveydelle. ihminen kun tarvitsee myös toisten seuraa voidak-seen hyvin. – Anni Ylönen, teksti & kuva

” Armahdan kuiten-kin kollegoitani, enkä aio tutkia akateemista yksinäisyyttä

Uljas 9 | 16. 11. 2015 17

18 Uljas 9 | 16. 11. 2015

Sinne tullaan mitä erilaisimmis-ta oloista ja mitä erilaisimmista syistä. Siellä on muuten hyvä olla, mutta koskaan ei riitä, eikä ole tarpeeksi hyvä. Pitäisi oppia

nopeammin ja työllistyä nopeammin, mutta tulevaisuus ja työllistyminen ovat loputtoman epävarmuuden peitossa. Niskaan sataa syytöksiä epärehellisyy-destä, laiskuudesta ja kyvyttömyydestä. Ei, tällä kertaa ei puhuta opiskelijoista vaan Lieksaan tulleista maahanmuutta-jista.

Kanadalaisen Brandy Yanchykin dokumentti Lieksaan tulleista maahan-muuttajista ja lieksalaisista maahan-muuton vastustajista, Finding Edge Road sai Suomen ensi-iltansa Lieksassa 30. lokakuuta. Hetki oli otollinen, sillä maa-hanmuuttokeskustelu käy pakolaiskriisin vuoksi entistä kuumempana.

Yanchykin elokuvassa Lieksa on laboratorio, jonka avulla voi hahmottaa koko Eurooppaa koskettavaa kysymys-tä siitä, keitä otetaan vastaan ja millä perusteilla. Maahanmuutto voisi täyttää tyhjät asunnot, pitää koulut pystyssä, tuoda työvoimaa vanhusten hoitoon ja piristää elinkeinoelämää, mutta silti se nähdään suurena uhkana. Maahanmuu-ton mukana tulee myös ongelmia, mutta niiden mittasuhteista ei vallitse mitään yksimielisyyttä.

Yanhcyk ei ota dokumentissaan kantaa vaan päästää ääneen eri osapuolia. Eloku-van voimakkain anti on siinä, että se tuo lähelle, todellisiksi ne syyt, joiden vuoksi ihmiset ovat joutuneet pakolaisiksi läh-temään. Samalla katsoja saa tilaisuuden peilata maahanmuuton vastustajien nä-

kemyksiä tätä tylyä todellisuutta vasten. Salonkikelpoisuus karisee rasismista kun Aki laukoo poliittisesti epäkorrekteja mielipiteitään.

"Elokuvantekijän kannalta hienoa Lieksassa oli, että ihmiset puhuivat niin avoimesti. He eivät pelänneet. Kaikki elokuvan päähenkilöt halusivat mukaan", Yanchyk päivittelee, mutta kertoo, että sittemmin avoimuus on vähentynyt.

”Nyt kun kerroin tulevasta elokuvan-näytöksestä, ihmiset olivat sulkeutu-neempia ja ärtyisämpiä. Ehkä Lieksa on viime vuosien aikana saanut niin paljon huonoa julkisuutta. Ja kukapa sellaista rasistisen kaupungin mainetta haluaisi”, hän pohtii.

Akin kanssa hän kertoo vielä jutelleen-sa myöhemmin ja mies ei kuulemma kadu mitään vaan sanoisi samat asiat uudes-taan. Rasististen näkemysten ottaminen dokumenttiin mietitytti, mutta lopulta hän katsoi sen tarpeelliseksi.

Pelko rajoitti maahanmuuttajien avoimuutta. He olivat dokumentin kuva-uksissa haluttomia puhumaan rasistisista rikoksista. Dokkarissa käy myös selväk-si, että osa heistä ei tunnista, tai halua tunnistaa rasismia sitä kohdatessaan. Eräs heistä toistaa monta kertaa, että ei Lieksassa ole rasismia, mutta samalla hän kuvailee tilanteita, jotka selvästi ovat sitä. Myös poliisi kertoo voimakkaasti lisään-tyneestä rasistisesta rikollisuudesta.

”He ilmeisesti pelkäsivät. Me tiesim-me, että rikoksia on tapahtunut, koska haastateltavamme kertoivat pahoinpidel-leensä maahanmuuttajia ja hajottaneensa näiden ikkunoita.”

Uskallus kertoa rikoksista näyttää sittemmin lisääntyneen. Kun Uljas

raportoi Lieksasta aiemmin tänä syksynä, kertoivat maahanmuuttajat paljon avoi-memmin viharikoksista.

Keskustelussa puhuvat tunteet ja pelot. Ongelman ytimessä on lopulta pelko rahojen riittämisestä.

"Osa on toki huolissaan siitä, että maahanmuuttajien myötä suomalainen kulttuuri muuttuu, mutta varsinaisesti kyse on rahasta", Yanckyk toteaa. Hän to-teaa, että ymmärtää hyvin turhautumisen ja huolen rahojen riittämisestä.

"Lieksassa on keksittävä keinoja työl-listää ihmisiä."

Kun hyvinvointivaltio vetäytyy syrjäisemmiltä seuduilta, syntyy niu-koista resursseista kiistaa. Pahimmassa syrjäytymisvaarassa olevat ryhmät; nuoret miehet ja maahanmuuttajat on pelattu napit vastakkain. Ehkä nasevin kiteytys lieksalaisesta maahanmuuton vastustamisesta on eräs kuvakaappaus maakuntalehden tekstiviestipalstalta, jossa kaksi peräkkäistä viestiä kuuluu seuraavasti: "Eipä Lieksan katukuvassa näy työtätekeviä somaleja. Tyhmiä me tietenkin olemme kun moinen häiritsee." ja "Eikö löydy suomalaista taksikuskiksi? Kyllä löytyisi, jos ei somaleille vähiä töitä annettaisi." Tulijat päätetään uhaksi ja sitten keksitään uhalle syitä. Kuvakaap-paus on Uljaan FB-historian suosituin päivitys.

Yanchyk aloitti dokumentin kuva-ukset vuonna 2012. Suuria muutoksia ei Lieksassa ole tapahtunut.

"Ongelmat ovat siellä edelleen. Surul-lista on, että monet eivät ole saaneet töitä sieltä ja ovat joutuneet lähtemään", hän tokaisee.

”Aki kysyi, että tuletko takaisin. Sanoin, että ehkä kymmenen vuoden päästä. Minun pitää antaa asioiden ensin muuttua vähän.”

Yanchyk itse on väsynyt. Hän on tehnyt vajaassa vuodessa viisi dokumenttia. Niistä Finding Edge Roadiin hän pisti 20 000 dollaria omaa rahaa ja sitä hän on

tehnyt muiden, rahakkaampien töiden ohessa. Hän on selvästi tuohtunut siitä, että Yle ei ainakaan tätä kirjoitettaessa aio ottaa dokumenttia ohjelmistoonsa. Hän pitää erikoisena myös sitä, että Liek-san kaupunki ei halunnut olla dokumen-tin kanssa missään tekemisissä. Elokuvan Suomen ensi-illan Lieksassa järjestivät kansalaisjärjestöt. Tupa oli täynnä, eikä ongelmia ilmennyt.

Yanchykin mukaan Kanada on aidosti monikulttuurinen siinä missä esimer-kiksi Yhdysvallat on sulatusuuni, jossa kaikkien kulttuurit sulautuvat. Ihmetys joidenkin lieksalaisten vihamielisyydestä monikulttuurisuutta kohtaan paistaa myös dokumentista läpi.

”Kanada on kokonaan rakennettu maahanmuutolla. On sielläkin pieniä kaupunkeja, jotka eivät halua maahan-muuttajia, koska kulttuuri voisi muuttua. Jotkut ihmiset haluavat elää valkoisissa yhteisöissä kaukana suurista kaupun-geista. Heille maahanmuutto on uhka, mutta ketään Akin kaltaista en ole ikinä tavannut Kanadassa.”

Dokumentaristina Yanchyk kertoo kiinnostuneensa siirtolaisuudesta, koska siirtolaisten tarinat ovat monimutkaisia ja kiinnostavia. Dokumenttien tekoon Yanchyk kertoo koukuttuneensa juuri siksi, että saa reissata ympäri maailmaa, tavata ihmisiä ja uppoutua heidän tari-noihinsa hyvin syvällisesti.

”On menneisyys jossain, nykyisyys tässä ja tulevaisuus jossain ja ne kaikki ovat kiinnostavia. Lisäksi ystäväpiirissäni on paljon maahanmuuttajia, perheeni on alkujaan Ukrainasta ja olin Englannissa asuessani itsekin maahanmuuttaja.”

Lieksan ja lieksalaisten, niin siellä pi-tempään asuneiden kuin maahanmuutta-jienkin tulevaisuus on auki. Osa dokkarin ihmisistä on jo muuttanut ja osa suun-nittelee muuttoa, mutta osa on löytänyt elämisen mahdollisuudet Lieksasta. Ehkä tilannetta helpottaa se, että rasismista ei enää samalla tavalla vaieta.

Kuvia maahanmuuton laboratoriostaBrandy Yanchykin Lieksa-dokumentti peilaa lieksalaisrasis-tien siistimättömiä näkemyksiä vasten maahanmuuttajien traagisia tarinoita ja epävarmaa tulevaisuutta. Varjona yllä ovat syrjäseudun ankeat työllisyysnäkymät. Kortit lyödään pöytään ja tulkinta jää katsojalle. – Pasi Huttunen, teksti & Sa-muli Kuittinen, kuva

19Uljas 9 | 16. 11. 2015

Kulttuuri

Kuvakukko

Kuvakukon uusi ohjelmisto porautuu syvälle elämän perusasioihin.

”Erinomainen kohde viettää koko päivä on Vuorikatu 27:ssä sijaitseva Kino Kuvakukko”, kehottaa elokuvateatterin-hoitaja Paul Stauffenbiel ja hänellä on siihen hyvät perusteet.

Wille Hyvösen Onnelliset (2015) on elokuva onnellisuudesta ja mikä lopulta olisi niin vaikeaa ja kiehtovaa kuin onnel-lisuus.

”Ohjaaja Wille Hyvönen koki olevansa maailman onnellisin ihminen ja päätti tehdä onnellisuudestaan elokuvan. Sa-maan aikaan hän törmäsi onnellisuuden ympärille syntyneeseen valtavaan bisnek-seen: ihmiset olivat valmiita maksamaan suuria summia onnen ammattilaisille, elämäntaitovalmentajille tullakseen entistä onnellisemmiksi”, tiedotteessa

kuvaillaan.Hyvönen valitsi kaksi valmentajaa ja

päätti osallistua kursseille. Hyvösen käsi-tys omasta onnellisuudestaan ja omasta suhteesta onnellisuuteen mullistui täysin.

Vielä onnellisuuttakin kuohuttavam-pia juttuja ovat rakkaus ja seksi. Gaspar Noén LOVE tarjoilee paitsi runsaasti sensuroimatonta seksiä myös kiehtovan kertomuksen olemassaolosta, nautinnos-ta ja rakkaudesta.

Muita uusia leffoja ovat iranilaisen Jafar Panahin Taxi Teheran, jossa taval-liset ihmiset avautuvat elämästään taksin kyydissä ja norjalaisen Joachim Trierin Louder Than Bombs, joka valittiin myös Rakkautta & Anarkiaa –festivaalin ava-jaiselokuvaksi.

Rakkautta ja onnellisuutta KuopiossaKino Kuvakukossa pohditaan onnellisuus uusiksi ja näyte-tään rakkaus paljaana. – Pasi Huttunen, teksti

Savonlinnan kampus

Onnellisuus on helppoa, mutta silti niin vaikeaa. Ville Hyvösen dokumentti pohtii onnelli-suuden ympärille noussutta bisnestä.

Savonlinnan kampuksen kohtalonhet-kiä vietetään taas kerran toukokuussa 2016 kun yliopisto käy tulosneuvottelut opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) pelätään lopettavan Savonlinnan kampuksen saaman erillisrahoituksen, joka on käytännössä turvannut sen ole-massaolon.

Savonlinnalaiset eivät aio alistua vaan käynnistävät toiminnan kampuksen säilyttämiseksi jo nyt. Savonlinnalaiset ainejärjestöt Pedary ry, Kotex ry ja Sulo ry järjestävät Savonlinnan kampuksella 23. marraskuuta tukikonsertin. Tavoitteena on lähettää selkeä viesti Savonlinnan kampuksen säilyttämisen puolesta. Esiintymässä on henkilökunnan jäseniä ja opiskelijoita, Savonlinnan teatteri, Sa-vonlinna kvartetti, Savonlinnan ooppera-juhlat sekä normaalikoulun oppilaita.

”Nyt keskustellaan paljon kampuksen jatkosta, että siirretäänkö koulutuslinjoja täältä pois. Savonlinnassa ollaan hyvin

yksimielisesti sillä kannalla, että toiminta kannattaisi säilyttää nykyisellään”, Peda-ry ry:n puheenjohtaja Emilia Räsänen sanoo.

”Tämän vuoden arvion mukaan taito- ja taideainepainotteiselta kampuksel-tamme olisi valmistumassa lukuvuoden aikana noin 85 maisteria ja 130 kandidaat-tia sekä kolme tohtoria”, hän kertaa noin 800 opiskelijan kampuksen tilannetta.

Konsertin järjestäjät korostavat yliopistokampuksen merkitystä kaupun-gille.

”Ilman yliopiston kampusta Savon-linnan kaupungista häviää noin 800 opiskelijaa, sekä kampuksen henkilökun-ta. Arvion mukaan suoraan tai välillisesti menetetään Savonlinnan kaupungilta ja lähialueilta noin 400 työpaikkaa, ostovoi-ma vähenisi noin 12 miljoonalla eurolla ja verotulot noin 1,5 miljoonalla eurolla”, Räsänen sanoo.

Konserttiin on kutsuttu päättäjiä laajalla skaalalla ja tulossa ovat ainakin

kansanedustajat Kaj Turunen (ps.), Heli Järvinen (vihr.) sekä Hanna Kosonen (kesk.). Yliopiston rehtorit Jukka Mönk-könen ja Jaakko Puhakka ja opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laa-

sonen eivät Räsäsen mukaan ole vielä vastanneet kutsuun.

Savonlinnassa on koulutettu opettajia vuodesta 1952.

Tukikonsertti kampuksen puolesta SavonlinnassaSavonlinnalaiset opiskelijat järjestävät tukikonsertin kam-puksensa säilyttämiseksi. Tuki kampuksen säilyttämiselle on hyvin laajaa koko kaupungissa. –Pasi Huttunen, teksti & Raisa Savolainen, kuva

Pedaryn puheenjohtaja Emilia Räsänen arvioi, että Savonlinnan kampuksen tulevaisuu-den suhteen ovat kaikki mahdollisuudet avoinna. Savonlinnassa toivotaan, että kampuksen toiminta säilyisi nykyisessä muodossaan.

20 Uljas 9 | 16. 11. 2015

21Uljas 1 | 24. 1. 2014

Poimintoja

Kofeiini- ja viisauspärinät Kuopiossa

Filosofiakahvilassa Kuopion kaupunginkirjaston kah-vilassa 17. marraskuuta kello 17 keskustellaan teemalla ”talouden logikka vs. taiteen logiikka”. Keskustelua alus-taa Itä-Suomen yliopiston taiteensosiologian professori Erkki Sevänen.Kuopion Filosofiakahvilan tämän syksyn teema on taide toimintana, ajatteluna ja yhteiskunnallisena ilmiönä ja tähän mennessä alustamassa ovat jo käyneet taiteen toh-tori Teemu Mäki ja oikeustieteen tohtori Ari Hirvonen.Vuoden viimeinen Filosofiakahvila on 15. joulukuuta kun filosofian tutkija, käsitetaiteilija Jyrki Siukonen alustaa aiheesta ”Taide käsityöläisyytenä ja käsitteellisenä ajatteluna”. Filosofiakahvilan järjestää Snellman-kesäyli-opiston. Kahvi maksaa, viisaus ei. Paikalle voi tulla joko keskustelemaan tai vain kuuntelemaan. Ajattelemiselta tuskin välttyy.

Kirjakantissa sanan ja kirjalli-suuden voimaaKuopion Kirjakantissa pohditaan tänä vuonna sanan ja kirjallisuuden voimaa.20.-22. marraskuuta järjestettävä kirjallisuustapahtu-ma alkaa Savonia-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaiden kuulemisella ja samassa yhteydessä vuoden 2015 Savonia palkittu kirjailija Jouni Tossavainen kertoo vuodestaan. Lauantai käynnistyy kirjastolla paikallisten kirjailijoiden Kirjapainilla. Dekkaristien ja lastenkirjailijoiden kirjal-liseen vääntöön osallistuvat Marja-Sisko Aalto, Kirsi Pehkonen, Jyri Paretskoi ja Tatu Kokko. Suomen PEN järjestää samana iltana VB-valokuvakes-kuksella sananvapausseminaarin. Seminaarissa pohdi-taan millainen oikeus sananvapaus on ja miksi rasistista puhetta tai tekoja ei tule suvaita. Sunnuntai vietetään Kirjakantin perhepäivässä Kino Kuvakukossa.

Lisätietoa ohjelmasta: kuopiofestivals.fi/kirjakantti

Speksi elää ja voi hyvin

"Ne teot, joita mä teen ei kohdistu saman lajin yksi-löihin." Koulusurmia suunnitelleen Laurin hyytävä kommentti jää kaikumaan ajatuksiin.

Mittava joukko erilaisia yhteisöjä tarjoaa vä-lineitä ja oikeutusta dehumanisointiin: ihmisten epäinhimillistämiseen ja arvottomaksi tekemiseen. Pakolaiskriisin myötä esimerkkejä riittää enemmän kuin tarpeeksi. Lisäksi meillä on yhteiskunta, jossa alakoulussa alkanut systemaattinen kiusaaminen voi jatkua lukioon ja yliopistoon saakka ilman, että kukaan puuttuu siihen.

Nämä Arto Halosen Valkoinen raivo -dokumen-tissa annetut palikat selittävät suuren osan kouluissa tapahtuneista joukkomurhista.

Halosen dokumentti on vaikuttava ja tehokas. Omien kokemustensa pohjalta Lauri on kehittänyt teorian valkoisesta raivosta. Päinvastoin kuin silmi-tön, hallitsemattomaan käytökseen johtava musta raivo, tekee valkoinen raivo ihmisestä analyyttisen ja tunnekylmän juonittelijan. Dokumentissa selitetään, kuinka kiusaajassa tapahtuu sama prosessi kuin erikoisjoukkojen sotilaiden koulutuksessa. Ihmisestä

tehdään tappaja. Valkoinen raivo maistuu silti käärmeöljyltä. Dok-

kari rakentelee valkoisesta raivosta uutta narsismia, erityisherkkyyttä tai adhd:ta. Ilmiö lienee todellinen, mutta luultavasti käy samoin kuin vaikka erityisherk-kyyden noustua keskusteluun Suomessa: tutkimus-ten mukaan hyvin pieni osa ihmisistä on erityisherk-kiä, mutta yhtäkkiä joka kolmas ihminen julistautui somessa erityisherkäksi. Itsediagnosoinnilla on vai-kutuksia käytökseen ja jos se johtaa hakemaan apua tuhoisien ajatusten käsittelyyn, niin hyvä. Samalla helppo diagnoosi auttaa silti myös sivuuttamaan taustalla olevat suuret, sotkuiset ja kipeät yhteiskun-nalliset ongelmat.

Kuinka ihmiskunnasta vieraannutaanArto Halosen Valkoinen raivo myy käärmeöljyä kansalle, jota koulusur-mat hämmentävät ja pelottavat. Pe-russyiden sijaan esitellään mekanis-mia. - Pasi Huttunen, teksti

Dokumentissa anonyymina ja kasvottomana pysyvä koulusurmaa suunnitellut Lauri kertoo tarinansa.

Dokumentti

Speksit

Joensuun ensimmäinen speksi kokeili kepillä jäätä ja oli lopulta Joensuun teatterivuoden kovimpia yleisömagneetteja. Nyt homma aiotaan vakiinnuttaa. Vastaperustettu RajaSpeksi ry tarkoittaa speksin itse-näistymistä Joensuun ylioppilasteatterista.

”Speksi on interaktiivinen musiikkinäytelmä, joka muodostaa perinteisen teatterin, musiikkiteatterin ja improvisaation epäpyhän kolminaisuuden, jossa kaikki on mahdollista”, työryhmä summaa.

”Speksissä on valmis käsikirjoitus, mutta yleisön omstart!-huudoilla näytelmä saa uusia käänteitä. Käänne voi olla pieni tai suuri ja joskus omstartia huudetaan myös yleisölle”, työryhmä kertoo.

Kokoonpano on tänä vuonna erilainen, vaikka joitain viime vuonna mukana olleita onkin mukana.

”Meillä on uusi käsikirjoitus sekä enemmän taus-tavoimia. Koska emme enää ole ylioppilasteatterin alaisuudessa, pystymme toimimaan itsenäisemmin. Positiivisen palautteen vuoksi rima on nyt korkeam-malla”, päätuottaja Veera Ylöstalo kertoo.

”Pyrimme viemään RajaSpeksin myös ainakin Ou-luun, sillä oululainen TerwaSpeksi on kummimme”, bändivastaava Tiia Turunen ja apulaisohjaaja Sami Nousiainen kertovat.

RajaSpeksi tarjoaa joensuulaisille opiskelijaperin-

teen, joka on tähän saakka puuttunut.”Speksi on myös hyvä treffivaihtoehto, sillä sali

on pimeä ja siellä voi nauttia virvokkeita”, Ylöstalo vinkkaa.

Tekijöiden haku on käynnissä marraskuun ajan.”Treenaamme improvisaation merkeissä tiistaisin

kuudelta Kerubissa. Tilaisuus on avoin ja sinne voi tulla katsomaan, kiinnostaisiko speksitoiminta”, Ylöstalo ja Uusitalo mainostavat.

Vaikka Speksi on Joensuussa uusi ilmiö, kansalli-sella tasolla perinne voi hyvin.

”Joissain tapauksissa Speksi-perinne hiipuu, mutta syttyy uudelleen, kuten Oulussa on käynyt”, Uusitalo sanoo.

Kuopiolaisella KuoLOn Speksillä on vahvat perinteet ja se järjestetään vuonna 2016 jo kahdetta-toista kertaa. Speksi on vakiinnuttanut paikkansa ja suosionsa Kuopiossa.

Lisätietoa:

KuoLOn speksi: speksi.kuolo.fi/

RajaSpeksi: rajaspeksi.wordpress.com/

Kuopion lääketieteen opiskelijat ovat jo vuosia tuottaneet loistokasta spek-siään Kuopiossa. Nyt teatterin eri ele-menttejä yhdistelevä speksi vakiintuu myös osaksi Joensuulaista kulttuuria. – Niina Turunen, teksti & Ville Hakkarai-nen, kuva

Metsäjätti Joensuun kaupunginteatterissaMetsäjätistä viritellään Joensuun kaupunginteatterissa syksyn teatteritapausta. Joensuulaistaustaisen Aleksis Meaneyn ohjaus saa ensi-iltansa 19. marraskuuta. Sa-mana iltana ennen esitystä järjestetään Teatteriklubilla keskustelutilaisuus, johon saapuu myös kirjailija Miika Nousiainen. Meaneyn Kansallisteatterissa kaksi vuotta sitten kantaesitetty teos perustuu Nousiaisen vuonna 2011 ilmestyneeseen kirjaan.

Pelipäivä Joensuun kirjastossa

Kansallista pelipäivää juhlistetaan myös Joensuun pääkirjastossa, jossa voi pelata lautapelejä sekä osallistua pohjoismaiseen Resogun-turnaukseen Muikku-salissa kelllo 12 alkaen. Turnaukseen osallistuu useita kirjas-toja ympäri Pohjoismaita. Resogun-pelin kirjastoille on lahjoittanut pelitalo Housemarque, joka on tänä vuonna pelipäivän virallinen suojelija. Pelipäivänä kello 14 julkistetaan lasten- ja nuortenosastolla myös nuorille suunnatun Storytellinggame-kirjoituskilpailun voittaja.

21Uljas 9 | 16. 11. 2015

Sitoutumishalu on ensisijaisen tärkeä kriteeri, mikäli mielii lähteä vapaaehtoiseksi järvipelastajaksi.

Alusmiehistöt eivät saa minkäänlaista korvausta tekemästään työstä. ”Yhdistys toimii täysin vapaaehtoisten voimin. Ilman sitoutumista hommaan ei kannata ryhtyä”, Joensuun järvipelastus ry:n kou-lutusvastaava Ere Puruskainen toteaa toiminnasta.

Pelastustyötä voi hyvin tehdä töiden tai opiskelujen ohessa. Hakijalta edelly-tetään sitoutumishalun lisäksi vähintään 16 vuoden ikää, uimataitoa sekä suomen kielen osaamista. ”Terveydellisten tekijöiden on myös oltava kunnossa”, Puruskainen lisää.

Lähes poikkeuksetta kaikki halukkaat ovat päässeet mukaan toimintaan. ”Muu-tamia yksittäistapauksia on ollut, ettei halukas ole päässyt mukaan harjoitteli-

jaksi. Tätä tapahtuu kuitenkin suhteelli-sen harvoin”, Puruskainen toteaa.

Pelastustoimintaan otetaan kerran vuodessa halukkaita sisään. Yhdistys

järjestää syksyisin harjoittelijakursseja, jotka antavat valmiudet toimia pelas-tusaluksen miehistössä kansimiehenä. Koulutus tapahtuu sekä yhdistyksen viikkokoulutuksissa, partioajoissa että Meripelastusseuran ja pelastuslaitoksen kursseilla. ”Kauden alussa järjestämme noin neljänä iltana koulutustilaisuuksia, joissa käymme läpi turvallisuuden perus-asioita”, Puruskainen kertoo.

Järvipelastusseuran varsinainen

pelastustoiminta koostuu pääasias-sa meripelastuksesta sekä veneiden irrottamisesta karilta. ”Ihmishenkien pelastamista tapahtuu onneksi vähän vuosittain. Karilta irrottaminen on sen sijaan tyypillisimpiä tehtäviämme.”

Työskentely ei rajoitu ainoastaan harjoittelijoiden keskinäiseen toimin-taan. ”Teemme myös paljon yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa. Tehtävämme on hoitaa kiireettömimmät tapaukset. Kesäisin olemme myös tuttu näky Ilosaa-rirockissa, jossa valvomme uimarantaa”, Puruskainen sanoo.

Tänä vuonna koulutettavien määrä on ollut keskiarvoa matalampi. Yleensä harjoittelijakurssilla on keskimäärin kuusi tai seitsemän henkeä, tällä hetkellä lukumäärä on neljä. ”Naisten määrä koulutettavissa on sen sijaan lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana”, Purus-kainen toteaa iloisesti.

Järvipelastajien toiminta jatkuu aina jäiden tuloon asti. Talviaikaan hälytys-päivystyksen ollessa tauolla, halukkaat voivat osallistua pelastuslaitoksen maal-la tapahtuvaan hälytystoimintaan, johon annetaan sivutoiminen palohenkilöstön peruskoulutus.

Sydämestä kumpuava auttamisen haluVapaaehtoistoiminta vaatii täyden sitoutumisen, ainakin jos kyseessä on järvipelastus. Avovesikaudella alukset ovat jat-kuvassa lähtövalmiudessa, oli kyseessä sitten veneen karilta irrottaminen tai ihmishengen pelastaminen. -Mira Heiskanen, teksti & Atte Karppinen, kuva

Kiinnostus vesistöjä ja pelastustoimin-taa kohtaan sai Miika Lemmityisen, 26, lähtemään mukaan vapaaehtoiseksi Järvipelastajiin. ”Mielestäni toiminta sopii kaikille, kenellä on pienikin halu auttaa sisimmässään. Mitään pakkopullaa toiminnan ei kuitenkaan tule olla”, Lem-mityinen kiteyttää ajatuksiaan.

Lemmityisen mielestä syksyllä alkanut koulutus on antanut hyvän aloituspaketin pelastustoimintaan. ”Toimin sopimus-palomiehenä, joten järvipelastuskou-lutuksessa on ollut osittain itselleni jo entuudestaan tuttuja asioita.”

Vaikka osa opetettavista asioista on tuttuja, harjoittelijan mukaan järvipelas-tustoiminta on jatkuvaa itsensä kehit-tämistä. ”Uusia asioita oppii kokoajan. Minulla on myös tapana käydä pääni sisällä sekä ennen että jälkeen harjoi-tusten, miten voisin toimia paremmin ja turvallisemmin”, Lemmityinen pohtii

”Yhdistys toimii täysin vapaaehtoisten voimin

”Ihmishenkien pelastamis-ta tapahtuu onneksi vähän vuosittain

SMPS Joensuun Järvipelastajat ry Suomen Meripelastusseuran jäsenyh-distys.Perustettu 1966.Jäseniä noin 300, joista hälytysmiehistöä noin 15 henkeä.Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön.Alukset päivystävät avovesikautena.Toiminta-alueena Pohjois-Karjalan maa-kunnan vesistöt.Suomen Meripelastusseura Joensuun Järvipelas-

tajat ry, www.meripelastus.fi/joensuu

SMPS Kuopion Järvipelastajat ry Perustettu 1971.Toiminta-alueena Vuoksen vesistöalu-een pohjoisosa.Jäseniä noin 400. Aktiivijäseniä noin 30. Aktiivijäseniin kuuluvat päivystäjät ja muut jäsenet, jotka osallistuvat seuran toimintaan.SMPS Kuopion Järvipelastajat ry,

http://www.kjp.fi

SMPS Savonlinnan Järvipelastajat ry

Perustettu 1979.Toiminta ulottuu Puumalasta Heinäve-delle ja Rantasalmelta Kesälahdelle.Jäsenmäärä noin 270.Hälytysmiehistössä noin 25 henkilöä.SMPS Savonlinnan Järvipelastajat ry,

www.meripelastus.fi/savonlinna

Kainalo | Pelasta!

Koko ajan oppii

22 Uljas 9 | 16. 11. 2015

Tampereelta Joensuuhun siirtyvä Iiristiina Varilo ei koe astuvansa virkaan kaaoksen keskelle.

”Johtoryhmä on tehnyt hyvää työtä. Olen kuullut teatterin ympärillä käydystä riepottelusta, mutta tällä hetkellä talossa näyttää olevan hyvä meininki. Olen aloittanut syksyn ohjelmistosuunnittelun ja istunut talolla taiteellisessa jaoksessa puhumassa siitä, millaista teatteria haluam-me tehdä. Kevätkauden ohjelmisto vaikuttaa kiinnostavalta. Tästä on hyvä jatkaa eteen-päin”, Varilo kertoo.

Varilo uskoo teatterityössä yhteisöllisyy-teen ja toisten kuuntelemiseen.

”Teatteri on ryhmätaidetta, joten koko talon pitää muodostaa yhteisö, ensemble. Koko talon henkilökunta yhdessä synnyt-tää taideteoksen. Teatteri tarjoaa viihdettä laastariksi ja taidetta lääkkeeksi sielulle. Pyrimme tekemään töitä suurella sydämellä ja sillä suurella ammattitaidolla, jota täältä löytyy. Haluamme ottaa huomioon erilaiset yleisösegmentit ja ihmisten erilaiset tarpeet suhteessa teatteriin”, Varilo kertoo.

Siirtyminen Tampereelta Joensuuhun ei huolestuta, sillä Joensuu on tuttu kaupunki.

”Olen viettänyt täällä paljon aikaa. Viih-dyn täällä ja pidän Pohjois-Karjalasta. Täällä on hyvä olla. Tiedän, että kaupunginteatte-rilla on aina ollut pätevää henkilökuntaa ja mahdollisuus tehdä hyvää taidetta.”

Lama antaa kuitenkin huolenaihetta. ”Tällaisissa tilanteissa on tapana käydä

niin, että kulttuurista leikataan. Toisaalta kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on ilmoittanut, että haluaa uudistaa valtion-osuusrahoituksen rakenteet. Puhe on ollut sen suuntaista, ettei teattereita näivetettäisi yhtään enempää.”

Varilo uskoo teatterin tulevaisuuteen.”Kyllä ahdistaa, että rahaa lähtee minulle

rakkaalta taiteenalalta. En kuitenkaan usko, että suomalaiset antaisivat purkaa huike-an ammattiteatteriketjun, jonka ansiosta Suomea pidetään teatterikansana jopa Britanniassa.”

Parhaimmillaan maakuntateatteri on Varilon mielestä keskustelusuhteessa ympä-röivän kanssa.

”Hyvää teatteria voi tuoda maakuntiin kiertueena muualta, mutta silloin dialo-gi ympäröivän yhteisön kanssa puuttuu. Merkityksellistä maakuntateattereissa on se, että ne ovat vahvassa dialogissa ympä-ristönsä kanssa, eikä tämä tarkoita sitä, että tehdään vain paikallisista aiheista paikallisia tekstejä.”

Varilon tavoitteena on tasapainottaa teatterin talous ja monipuolistaa teatterin tarjontaa.

”Viime vuonna katsojaluvut laskivat, mutta teatteri-, tanssi- ja sirkustaiteen kokonaiskatsojien määrä on tippunut koko Suomessa radikaalisti. Seuraavaksi lyömme teatterilla viisaat päämme yhteen ja läh-demme työstämään ohjelmistoa, joka saisi ihmiset oman maakuntansa teatteriin. Jos keskitymme siihen, että teemme teatteria paikallisten ihmisten kanssa paikallisille ihmisille, se alkaa kiinnostaa myös muualla. Jos teatteri pystyy antamaan jotain seu-tukunnalle, se antaa jotain myös Suomen teatterikartalle.”

Teatterin katsojana Varilo on kaikkiruo-kainen.

”Olen nähnyt farssin, jota katsoessa mei-nasin tikahtua nauruun, vaikka en erityisem-min farsseista pidä. Olen nähnyt synkkää draamaa, joka on viiltänyt sielua ja saanut uudistumaan. Suosikkini on ehkä klassikko, josta on pyyhitty pölyt pois. ”

Varilo aikoo ohjata myös tulevaisuudessa.”Se on välttämätöntä, sillä täällä myös

johtaja toimii ohjaajana. Olen kuitenkin päättänyt tehdä vain yhden ohjauksen vuodessa. Sekä johtajan että ohjaajan mieli on työssä 24 tuntia vuorokaudessa, ja jos ne sovitetaan yhteen, on burnout lähellä. Olen jo sopinut tekeväni yhden tietyn ohjauksen, mutta se on vielä salaisuus.”

Lopuksi urheiluruudusta tuttu kysymys: miltä nyt tuntuu?

”Kutkuttavalta”, Varilo hymyilee.

Uusi teatterinjohtaja uskoo alan tulevaisuuteenHelmikuussa 2016 Joensuun kaupunginteatterin johtajana aloit-tavan Iiristiina Varilon tulevaisuusnäkymät ovat valoisat lamas-ta ja leikkauksista huolimatta. – Niina Turunen, teksti & Samuli Kuit-tinen, kuvat

23Uljas 9 | 16. 11. 2015

yrkkaa, massii, gillaa, tuohta, käkkyy, louvvoo, hilloo, fyffee, paaluu äkkii…, sanailee Paleface kappaleessaan Fmgtk. Nykyään myös medi-assa on paljon puhe siitä mistä puute, eli rahasta. Mutta mitä raha oikeastaan on, mistä se tulee ja miksi sitä on kaikilla - valti-oillakin - liian vähän?

Ihmiskunta on käynyt kauppaa koko tunnetun historian ajan. Jo kivikautiset ihmiset vaihtoivat keskenään tavaroita ja palveluita. Ihminen on rotuna aina ollut kekseliäs ja jo ammoin keksinyt, että on viisasta jakaa työt ja erikoistua siihen mitä osaa. Varhainen kaupankäynti pe-rustui fyysisten esineiden vaihtamiseen. Se kävi varmasti epäkäytännölliseksi ihmisyhteisöjen kasvaessa.

Tiettävästi ensimmäisen raha oli Kiinan keisarikunnan käyttämä valuutta ennen ajanlaskun alkua. Rahaa käytettiin palkkojen maksuun ja kaupankäyntiin. Keisarin valuutan arvo oli sidottu riisiin, eli keisari lupasi aina vaihtaa tietyn määrätyn määrän kolikoita sovittuun määrään riisiä. Riisi oli jo silloin yleisin elintarvike alueella. Rahan arvo oli aina vakaa ja inflaatio käsitteenä tuntematon.

Euroopassa ja sen lähialueilla rahana käytettiin pitkään erilaisia metallipalasia, mutta mielikuvituksellisempiakin rahoja oli. Nerokkain valuutta oli Englannin kuningas Henri I:n käyttämä katkaistu puutikku. Tikkuihin tehtiin ennen katkai-sua merkki kohtaan, josta tikku katkais-tiin. Toinen puoli tikusta oli kuninkaan aarrekammiossa ja toista kuningas käytti palkkojen maksuun, tavaroiden osta-miseen, siltojen rakenteluun tai mihin valtakunta rahaa tarvitsikin. Rahan arvon takasi se, että verot pystyi maksamaan vain näillä tikuilla. Niiden arvo pysyi vakaana ja kaikki pitivät niitä arvokkai-na. Mikäli verovelvolliselta ei löytynyt riittävää määrää rahaksi kelpaavia risuja kuningas takavarikoi muuta kiinteää omaisuutta. Valtakunnan ei tarvinnut ikinä ottaa velkaa, kunhan verot kerättiin ja Englannissa riitti puutikkuja.

Nykyinen käytössä oleva raha on vielä nerokkaampi: sen arvoa ei ole sidottu mihinkään ja sitä voidaan luoda tyhjästä ilman hankalia puutikkuja. Kaiken länsimaisen rahan luovat pankit

eivätkä valtiot. Rahaa saavat keskus-pankkien lisäksi luoda mitkä tahansa pankkioikeudet saaneet firmat kuten vaikka Osuuskauppa. Eu:n lainsäädännön puitteissa pankit voivat lainata rahaa yhdeksän kertaa niin paljon kuin pankilla on kiinteää omaisuuttaa. Pankki jolla on 50 miljoonaa euroa, mukaan lukien kolmannen tahon takaamat velkakirjat tai muut arvopaperit, voi lainata asiak-kaille 450 miljoonaa euroa rahaa jota sillä ei ole! Jos sama oikeus olisi kaikilla tähän talousjärjestelmään kuuluvilla oikeus-henkilöllä, voisi kesken baari-illan vipata kaverille satasen, jonka voisi kirjata it-selle korottomaksi negatiiviseksi rahaksi omaan tilikirjaan. Ikävä kyllä näin ei ole ja ”negatiiviset rahat” on pakko maksaa takaisin tai pankki, takavarikoi sinulta kiinteää omaisuutta.

Talousjärjestelmään ei tule rahaa mis-tään muualta. Euroopan keskuspankkia on kielletty antamasta uutta rahaa jär-jestelmään muuten kuin lainaamalla sitä korkoa vastaan liikepankeille. Liikepankit voivat sitten lainata saman rahan eteen-päin yhdeksään kertaan vaikka yhdeksälle eri Eu:n jäsenvaltiolle ja periä välityspalk-kiona yhdeksän kertaa enemmän korkoja.

Tänäkin vuonna Suomen valtio ottaa lisää lainaa liikepankeilta, vaikka voisi ku-ningas Henriä mukaillen tehdä tarvitse-mansa rahat itse. Valtioilla on toistaiseksi verotusmonopoli, jolla rahan saatavuutta ja arvoa voisi hallita.

Lainojen korot ovat suurempi ongel-ma. Valtiot maksavat vuosi vuodelta suu-rempia korkoja. Velkojen yhteissumma on tähtitieteellinen. Pelkästään Suomen valtion velan kokonaissumma on yli 90 miljardia euroa eli 90 000 000 000 euroa! Sinun henkilökohtainen osuutesi velasta on noin 18 000 euroa, jos kotikun-nallasi tai itselläsi ei ole velkoja. Ainoa tapa, jolla valtiot voivat maksaa kaiken tämän velan korkoineen on ottaa lisää velkaa. Luulisi, että kun kaiken maailman valtionvelan laskee yhteen, niin jossain pitäisi olla sama määrä rahaa taseen po-sitiivisella puolella. Näin ei ole. Jos kaikki maailman rahat käytettäisiin velkojen maksuun, rahat loppuisivat kesken ja silti jäljelle jäisi vielä suunnaton määrä velkaa. Tämä järjetön yhtälö on mahdollinen, koska kaikki raha joka syntyy, luodaan velkaa vastaan. Sitten kun velat makse-taan, myös luotu raha katoaa. Jäljelle jää enää velkojen korot, jonka maksamiseen

tarvittava raha syntyy… ei mistään!Miksi näin järjettömään tilanteeseen

on tultu? Kun nykyinen talousjärjes-telmä luotiin, oli ajatuksena siirtää oikeus rahan luomiseen poliitikoilta eli valtioilta liikepankeille. Ajateltiin, että kun valtioiden pitää rahoittaa tulot ylittävät menonsa velalla niin poliitikot lopettaisivat valtioiden, eli veronmak-sajien, rahojen tuhlaamisen. Uskottiin, että liikepankit osaavat arvioida rahan luontiin liittyvät riskit paremmin kuin valtiot. Yhdysvaltojen, Islannin, Irlannin, Espanjan ja uusimpana Kreikan esimerkit osoittavat, että uskottiin väärin. Pankit lainaavat valtioille niiden tarvitseman budjetin alijäämän mielellään, ilman mitään takeita. Normaalin kapitalismin sääntöjen mukaan yrityksen joka tekee katastrofaalisia sijoituksia, tulisi mennä konkurssiin. Pankkien kohdalla annetaan pankkitukiaisia veronmaksajien kus-tannuksella. Pankkitukiaisista päättävät ne samat poliitikot, joilta järjestelmän piti veronmaksajia suojata. Erona on, että mahdolliset onnistumiset eli voitot menevät yksityisille liikepankeille.

Valtiot voisivat siirtyä takaisin järjes-telmään, jossa ne luovat itse rahansa. Sen arvoa voisi säädellä verotuksella ja liik-keelle laskettavan uuden rahan määrällä. Jos länsimaat sopisivat, että pidetään edelleen kiinni kahden prosentin talous-kasvun ja inflaation ideologiasta, niin suhteutettuna muihin euromaihin, Suo-mi voisi luoda uusia euroja 4,5 miljardia vuodessa. Summa on lähes sama jonka Suomen tulisi valtionvarainministeriön ja Juha Sipilän (kesk.) mukaan säästää.

Koko talousjärjestelmä näyttäisi olevan jo lähtökohtaisesti viallinen. Sopii miettiä miksi näin on? Vastaus löytynee saman vastakysymyksen takaa kuin kaikkiin muihinkin kysymyksiin: kuka tästä hyötyy? Luultavasti hyötyjät joko nauravat koko matkan pankkiin tai istuvat siellä pöydän takana.

Pekka KoivaaraKirjoittaja on ihan tavallinen opiskeleva

perheenisä Joensuusta

Lähteet:

European Union’s Stability and Growth Pact (SGP)

Oxford English Dictionary

Ryan-Collins, Josh; Greenham, Tony; Werner,

Richard; Andrew Jackson: ”Where Does Money

Come From?: A Guide to the UK Monetary & Ban-

king System”

Kun rahakaan ei riitä

Essee |

Näkökulma |

Näkökulma |

F Tyhjästä tullutMiksi rahaa on koko ajan liian vähän, vaikka sitä voi luoda nappia painamalla? Koko talousjärjestelmä näyttää vialliselta. Ehkä se näyttää siltä siksi, että se on viallinen. - Pekka Koivaara, teksti

24 Uljas 9 | 16. 11. 2015

ISYY:LLÄ ON ASIAA

Edunvalvonta ei nuku

ISYY:n lihalla

Itä -Suomen yliopiston ylioppilaskunnan soihtukulkueet kuuluvat olennaisesti ylioppilaskunnan itsenäisyyspäivän

perinteisiin. Ne järjestetään tänäkin vuonna 6.12. sekä Joensuun että Kuopion kampuksilla.

Joensuussa soihtukulkue lähtee liikkeelle ISYY:n kampustoimistolta Haltialta, johon osallistujia pyydetään

saapumaan viimeistään klo 15.15. Kulkue suuntaa kohti sankarihautoja klo 15.30. Haudoilla kuullaan musiikkia sekä

ylioppilaskunnan puheenjohtaja Noora Kettusen ja opiskelijakunta POKA:n hallituksen puheenjohtaja Simo Rauman

puheet. Ennen kulkuetta osallistujille on tarjolla lämmintä glögiä ISYY:n toimistolla klo 14.00 alkaen.

Kuopion soihtukulkue lähtee Sotilaskodilta eli Sotkulta (Suokatu 42) klo 18.00. Osallistujia pyydetään saapumaan

paikalle viimeistään klo 17.45. Kulkue laskee seppeleen sankarihaudoille ja saapuu sen jälkeen torille, jossa kuullaan

ylioppilaskunnan edustajiston varapuheenjohtaja Mari Puurulan puhe. Kulkueen jälkeen ISYY tarjoaa mukana olleille

glögit ravintola Maljassa, jossa näytetään myös presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto screeniltä.

ISYY toivottaa lämpimästi kaikki opiskelijat tervetulleiksi mukaan itsenäisyyspäivän soihtukulkueisiin! Asettele yliop-

pilaslakki päähäsi, pue lämmintä ylle ja tule tekemään itsenäisyyspäivästä opiskelijoiden näköinen. Jätäthän

kuitenkin haalarit tällä kertaa kotiin!

TAPAHTUU Tapahtumat

Joensuun toimisto ma, ti 10-15Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-1580100 JOENSUU pe 10-13toimisto.joensuu@isyy.fi050 341 6346

Kuopion toimisto ma, ti 10-15Yliopistonranta 3 to 10-1570211 KUOPIO pe 10-13toimisto.kuopio@isyy.fi044 576 8419

Savonlinnan toimisto ma-to 10-14Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-1357100 SAVONLINNAtoimisto.savonlinna@isyy.fi044 576 8430

ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi.Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Matias Ojanperä

Opiskelijat juhlivat itsenäistä Suomea

ISYY:n kioski on pieni, mutta toimiva puoti Kuopion

kampuksen Canthia-rakennuksen ensimmäisessä

kerroksessa. Olen pyörittänyt ylioppilaskunnan kios-

kin toimintaa kohta kuusi vuotta. Itseni lisäksi kioskilla

työskentelee osa-aikaisesti kaksi ahkeraa opiskelijaa.

Kioski on avoinna ma–to klo 9–17.30, ja pe klo 9–15. Pal-

velemme siis melko myöhään ja se on opiskelijoiden

kannalta mieluinen pointti. Lisäksi tuomme pientä

ensiapua ruokalan lounasruuhkissa.

Asiakkaamme ovat mukavia ja kohteliaita opiskelijoita.

Myös yliopiston henkilökuntaa käy jonkin verran.

Kioskin toiminnan ylläpitäminen on mukavaa ja ylei-

sesti ottaen aika vauhdikastakin toimintaa. Työpäivät

kuluvat nopeasti kun on paljon tekemistä!

Tervetuloa jatkossakin kioskille!

ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on ISYY:n kioskin pitäjä Terhi Valtanen.

Kuka: ISYY:n kioskin pitäjä

Mitä: Pyörittää ylioppilaskunnan

kioskin toimintaa

Missä: Kuopion kampuksella, Canthi-

an 1. kerroksessa

Terhi Valtanen

Kaikki kampukset

4.12. ISYY:n edustajiston kokous Kuopiossa

Joensuu

18.11. Popsi ry:n 47. vuosijuhlat, klo 18.00,

Teatteriravintola

18.11. Optimin poikkitieteelliset IBIZA-haalari-

bileet, klo 22–04, Ilona

20.11. Legio Ostiensis ry:n 18. vuosijuhlat, klo

18.00, Teatteriravintola

27.11. ESN Joensuu International Music

Evening, klo 18.00, E200

3.12. Edunvalvontapikkujoulut, klo 18, Suvas

6.12. Itsenäisyyspäivän glögit klo 14.00 Halti-

alla ja soihtukulkue Haltialta sankarihautaus-

maalle klo 15.30

7.12. ISYY:n sidosryhmäglögit iltapäivällä

Haltialla

7.12. ISYY:n alkoholiton hengailuilta Suvak-

sella klo 18

Savonlinna:

18.11. Savonlinnan säbämestaruus, OKL-

hallilla klo 18.30 alkaen

23.11. Pelastakaa Savonlinna -tukikonsertti,

klo 17 alkaen, Aino-sali (A216)

1.12. Linnan juhlat Olavinlinnassa, klo 18–23

Kuopio:

16.11. ISYY:n hengailuilta Lukemalla klo 18

17.11. Filosofiakahvila, Kuopion kaupunginkir-

jaston kahvilassa klo 17

17.11. ESN KISA Men in Black party in Passion

19.11. Hyvät Kuvat: Ida

21.11. Hyeenan 40. vuosijuhlat, klo 17.30,

Hotelli Isovalkeinen

24.11. Kultin Musta Joulu -sitsit Lukemalla

klo 18

26.11. Hyvät Kuvat: Killer Joe

3.12. Hyvät Kuvat: Pride

6.12. Itsenäisyyspäivän soihtukulkue Sotkulta

sankarihaudoille klo 18

Pääsääntöisesti tutkinto on suoritettava loppuun siinä

yliopistossa mihin opinto-oikeus on myönnetty. Perustellusta

syystä opiskelija voi kuitenkin hakea siirto-opiskelijaksi toiseen

yliopistoon aiemmin suoritettujen opintojen perusteella.

Siirto-opiskelulla tarkoitetaan tilannetta, jossa opiskelijan opinto-

oikeus siirretään toiseen korkeakouluun tai toiseen yksikköön

korkeakoulun sisällä.

Ennen kuin opiskeluoikeus voidaan myöntää, on opiskelijan

selvitettävä sen yksikön kanssa, johon hakee siirtoa, onko opis-

keluoikeuden siirtämiselle perusteita. Tämä tarkoittaa sen selvit-

tämistä, vastaavatko opiskelijan aiemmin suorittamat opinnot

sen yksikön opintoja johon siirtoa haetaan, mitä korvaavia

opintoja opiskelijalta voidaan edellyttää, jos siirto toteutuu ja

onko niiden suorittaminen mahdollista kohtuullisessa ajassa.

Hakiessaan siirto-opiskeluoikeutta opiskelijan tulee perustella

myös miksi hän hakee opinto-oikeuden siirtoa, ja korkeakoulun

tai yksikön on arvioitava onko tämä peruste riittävä. Opiskelijan

tulee selvittää itse, mitkä ovat yksikön omat vaatimukset

siirto-opiskelijoiden ottamiselle. Opinto-oikeuksia ei siirrellä

muiden kuin samojen tai niitä lähellä olevien alojen sisällä kuin

äärimmäisen harvoin.

Mikäli opinto-oikeuden siirtämiselle on riittävät perusteet,

Elämäntilanteeni muuttui nopeas-ti ja joudun muuttamaan toiselle paikkakunnalle, jossa olisi myös yliopisto. Pitääkö minun osallistua uudelleen pääsykokeeseen tehdäk-seni tutkintoni loppuun?

Haluatko palstalla käsiteltävän mieltäsi askarruttavaa asiaa? Onko sinulla tietoa, jota haluaisit jakaa muiden kanssa? Lähetä kysymyksesi tai vinkkisi osoitteeseen koso@isyy.fi.

ISYY:n kioski palvelee opiskelijoita

ISYY:n edunvalvontasihteeri Mikko Aaltonen kertoo tällä palstalla opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista.

yliopisto voi myöntää opiskeluoikeuden ilman

pääsykokeeseen osallistumista. Yleinen käytäntö

on ollut, että mikäli opiskelijalle myönnetään siirto-

opinto-oikeus, sen myöntämisen ehdoksi asetetaan

aiemmasta opinto-oikeudesta luopuminen. Ohjeet

siirto-opiskelijaksi hakemiseen toiseen yliopistoon

löytyvät valtakunnallisesta yliopistojen hakuportaalista

www. opintopolku.fi. Mikäli kyseessä on opiskeluoikeu-

den siirto Itä-Suomen yliopiston sisällä, ohjeet löytyvät

UEF:n hakusivuilta.

Lisää tapahtumia

löydät ISYY:n verk-

kosivuilta!

isyy.fi/ajankohtaista/

tapahtumat

25Uljas 9 | 16. 11. 2015

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

LET’S BESSERWISSER!- Itäinen Turhan Tietäjä

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) Ca ____ etia naukkaileva, jatkuvassa jurrissa pysyt-televä kuninkaallinen, on varsinainen hap ______ rkki.

(4,6)B) Lapsiinsa sekaantunut afrikkalainen heimopäällikkö harjoittaa z ______ tsaa. (5)

Millä saariryhmällä on 2351 metrinen Pico-vuori, erään maan korkein? Tämä autonominen saariryhmä sijaitsee 1500 kilometrin päässä emämaastaan. Sen tuliperäiset saaret levittäytyvät yli 600 kilometrin matkalle. Saaria ovat mm. Santa Maria, Graciosa, Flores. Pääkaupunki on

Ponta Delgada, jossa asuu noin 69 000 ihmistä. Saaret ovat Atlantin keskiselänteen huippu, jossa kohtaa kolme mannerlaattaa. Aktiivinen vulkaaninen toiminta johtuu tästä. Henrik Purjehtijan alaisuudessa palvellut kapteeni de Silves löysi ne vuonna 1427. Siitä lähtien ne ovat kuuluneet eräälle Euroopan maalle. Vuodesta 1976 alkaen niillä on ollut rajoitettu itsehallinto. Nimensä ne ovat saaneet saarilla asuvista haukoista.

1) Kanariansaaret. X) Falklandinsaaret. 2) Azorit.

Minkä maan pääministeriä kutsutaan nimellä Taoiseach, jonka nimittää presidentti ja Oireachtas- parlamentti? Taoiseach tarkoittaa ”Päällikköä”; Oireachtas puo-lestaan ”Aatelismiestä”. Maa oli toisen maailmanso-dan aikana puolueeton. Se kohteli sotilaitaan, jotka

värväytyivät naapurivaltion armeijaan pettureina ja sotilaskarkureina. Anteeksipyyntö heidän omaisilleen esitettiin vasta vuonna 2013. Sodan aikana maan valtionpäämies oli yksi harvoista, joka esitti su-runvalittelut Hitlerin kuoleman johdosta. Maalla on pinta-alaa 70 273 km² ja asukkaita viitisen miljoonaa. Siinä mielessä harvinainen maa, että siellä ei ole yhtään luonnonvaraista käärmelajia. Eräs pyhimys ajoi ne pois.

1) Skotlanti. X) Irlanti. 2) Wales.

Millä viinillä on neljä päälaatua: malvas eli makea, boal on puolimakea, verdelho puolestaan puolikuiva ja lo-puksi kuiva eli sercial? Käyminen keskeytetään brandya lisäämällä. Mitä aiemmin, sitä makeampaa siitä tulee. Käymisen jälkeen se sijoitetaan puoleksi vuodeksi läm-

pimään tilaan. Tämä antaa sille ominaismaun. Kypsyminen päättyy pullotettaessa – ei siis parane vanhetessaan. Viini syntyi 1600-luvulla saarella, joka oli välimatkan etappi matkalla Uuteen maailmaan. Viina lisättiin sekaan säilytystarkoituksessa, viini kypsyi laivamatkan lämpimissä olosuhteissa, mikä antoi sille omaleimaisen maun. Asia huomattiin kun myymättömät tynnyrit palasivat takaisin.

1) Amontillado. X) Sherry. 2) Madeira.

Kuka oli Mercian jaarlin ja Coventryn lääninherran puoliso, muinaisenglanniksi ”Jumalan lahja”? Taiteessa suosittu: mm. Queenin, Aerosmithin, Peter Gabrielin mainitsema. Hän aneli miestään alentamaan raskaita ve-roja. Puoliso kieltäytyi. Viimein hän kyllästyi vaimonsa

uikuttamiseen ja lupasi täyttää toiveen, mikäli tämä ratsastaisi alasto-mana kaupungilla. Lady ilmoitti, että asukkaiden piti pysyä sisällä ja sulkea ikkunansa. Ja hän ratsasti kaupungin läpi vain pitkiin hiuksiinsa kietoutuneena sillä seurauksella, että jaarli lopetti riistoverotuksen. Ehkä legendaa, mutta hyvä tarina sinänsä.

1) Lady Godiva. X) Lady Guinevere. 2) Lady Marion.

1

3

2

4

5

1 2 3 4 5Nimi

Oikeat vastakset sivulla 28.

Sanna Hukkanen | Korpi

Lokakuun lopulla ISYY:ssä käytiin jälleen kerran edustajistovaalit, eivätkä ne totuttuun tapaan kiin-nostaneet taaskaan juuri ketään. Ylioppilaskunta-aktiivit, Uljas,

ehdokaslistat sekä tietenkin ehdokkaat itse yrittivät toki parhaansa aktivoidakseen jäsenis-töä käyttämään päätösvaltaansa, mutta edes käytännöllinen vaalikone, ilmaiset karamellit tai naurettavan helpoksi tehty äänestystapa eivät saaneet opiskelijanuorison syviä rivejä liikkeelle. Ääntään käytti vain 24,3% äänioike-utetuista. Kasvua edellisiin vaaleihin oli toki kokonaiset seitsemän prosenttiyksikköä, mutta loppujen lopuksi alle neljännestä isyyläisistä kiinnosti se, kuka tekee päätökset heidän edun-valvonnastaan opiskelijoina. Raflaavammin ilmaistuna voitaisiin sanoa, että 75,7 prosenttia eli ylivoimainen enemmistö ISYY:n jäsenistä oli taas kerran sitä mieltä, että on aivan yhden-tekevää, kuka heidän etujaan valvoo. Kansa on puhunut ja pulinat pois, kuten nykyään lienee brändinä sanoa.

Vaalitulos kertoo siitä, että yli kolme nel-jäsosaa ylioppilaskunnastamme pitää edusta-jistovaaleja tai peräti koko ISYY:n toimintaa turhana. Kyse on tuskin siitä, että äänestä-mättä jättäminen olisi tietoinen protesti, vaan apaattisuuden taustalla lienee yksinkertaisesti se, ettei äänestämällä vaikuttamiselle näh-dä mitään syytä. Eikä ihme, sillä ehdokkaat olivat tuttuun tapaan järjestäytyneet kahdeksi blokiksi: Yhtäällä olivat puoluepoliittisesti sitoutuneet, jotka käyttävät ylioppilaskunta-toimintaa valtakunnanpolitiikan välineenä ja edustajistovaaleja ponnahduslautoina omille poliittisille pyrkimyksilleen. Toisaalla taas oli sitoutumattomia ryhmiä, jotka keskittyivät

kampanjoinnissaan lähinnä poliittisten listojen mollaamiseen ja jäsenmaksurahojen koplaa-miseen ainejärjestö- ja harrastuspuuhastelun tukemiseksi. Loppujen lopuksi vaalituloksen ratkaisi sama tekijä kuin aina ennenkin: vaaleis-sa voittivat ne, joilla on eniten kavereita.

Miten tätä vaalitulosta sitten pitäisi tulkita ja miten menetellä sen mukaisesti? Looginen tapa ISYY:lle toimia olisi noudattaa enemmistön tahtoa ja lakkauttaa edustajisto. Sille on vahva mandaatti jäsenistön ylivoimaiselta enemmis-töltä. Vaikka yliopistolain 46§ määrää edustajis-ton olemassaolon, voi edustajiston aina jättää kutsumatta koolle. Saman tien voitaisiin myös antaa monoa suurimmalle osalle ISYY:n halli-tuksesta ja vähentää sen kokoonpano kolmeen jäseneen: yhteen jokaista kampusta kohden. Päätöksenteko tehostuisi huomattavasti, ja käytännön edunvalvonta hoituisi henkilökun-nan voimin.

Tällaisella järjestelyllä voitaiisin pyörittää ylioppilaskunnan toimintaa mukavasti. Toden-näköisesti myös huomattavasti tehokkaammin, ja sitä paljon puhuttua jäsenmaksuakin voitai-siin laskea. Väistyvä hallitus voisi aina nimittää itselleen seuraajat. Jos suurin osa jäsenistöstä pysyy tyytyväisinä ISYY:n johtoon, systeemi toimisi ad nauseam, eikä edustajistovaaleja tai ylipäänsä demokraattista päätöksentekoa enää tarvittaisi.

Paitsi tietenkin siinä tapauksessa, että jä-senistö tahtoisikin vaikuttaa omiin asioihinsa. Silloin vaalit voitaisiin palauttaa, sillä silloin niillä olisi arvoa.

Toivo HaimiPakinoitsija joka panee parastaan katsoessaan kieroon

yhteiskuntaa ja kulttuuria.

Enemmistön tahtoPakina | Paapomisen puolesta

26 Uljas 9 | 16. 11. 2015

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

Oikeat vastakset sivulla 28.

PE 4.12. SATELLITE STORIES, 10€PE 11.12. SARA, 8€LA 12.12. JÄTKÄJÄTKÄT, PIETARIN

SPEKTAAKKELI, 12€MA 14.12. HENRY’S OPEN STAGE -

PIKKUJOULUJAMITTO 17.12. LYÖMÄTTÖMÄT, 8€PE 18.12. DIABLO, 14€LA 19.12. KOLJOSEN TIEKIISTA,

ASIO OTUS DUO, PSYKOTERAPIA, 5€T

ULO

SS

A J

OU

LUK

UU

SS

A:

KATSO KOKO OHJELMA NETISTÄ!

HENRY’S PUB KUOPIO: SU-MA 23-04, TI-LA 21-04 | SU-TO K18 | PE-LA K20 | KEIKAT K18 | HENRYSPUB.NETENNAKKOLIPUT: LEVYKAUPPA ÄX, HENKKA, LUKEMA, CAFESAVOTTA & LIVETO.FI

Sitsit, etkot, bileet tai jatkot?

Onko sinulla suunnitteilla tai haaveissa:

Ota heti yhteyttäja toteutetaan ne!

Allu Koskinen: 050 436 8322allu@passionclub.fi

Vararengasravintoloilla on monipuoliset tilat ja kaupungin ystävällisin henkilökunta!

AlbatrossiAlbatrossim a k a s i i n i r a v i n t o l am a k a s i i n i r a v i n t o l a

w w w . v a r a r e n g a s r a v i n t o l a t . f i

27Uljas 9 | 16. 11. 2015

Sivun 26 Besserwisserin oikeat vastaukset: A) Ca bern etia, hap pomona rkki. B) z uluru tsaa. 2, X, 2, 1

Tutustu asuntotarjontaamme www.avara.

Tutustu asuntotarjontaammewww.avara.

Tutustuu asasasasasasaasasassssasasasasasasaasasasasasasaaassaasasaaasaaaaasaaaaaaaaaaaaasasaaaaaaaa uununununununununnnnnunununununnnnnnnnnnnnnnunuunuuuunnnnnnnnnnnununuuuuunnnnnuuunnnunununnnunununnunnunnnnnnnnnnnnnnnnnnnnntttttttotttotototototottooooooottttttottototttttototototottototootttttototototototttttottotoottottttttotototottttttttttooootttotttttoottttttttttttttttttotootttttttttttttttottotttttttttttttttotttottttttttttottttttotootottttoottttooottttttoottottoooottooootooottttoootatatatattatattattattatatttatttttataatatatatatatattatataatattatattaaatatatatttaaaatattatataatatatatattaaaaaatatttataataaaaaaaaaattttaaaaaaaaaaaaaatttaataaaaaaaataaaaaaaattaaaaaaaaaataaaaaaaaaaaaaaaaaaaataaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaattaaaaaaaaataaaaaataaaaaaaatataaaaaaaaaaaaaaaaaaaaataaaaaaaaaaatarjrjrjrjrjrjrjjjrjrjjjrjrjjjjrjrjrjjrjrjrjrjrjjrjrjjjjjjjjrjjrjjrjrjrjjrjrjrjjjrjrjrjjjrjrjjrjrjrjjrjjrjrjjjjjjjjrjrjrjjrjjjrjjrjjjjjrrjrjrrrjjrrrrjrjrjrjjrrrrrjrrrrrrrjrjrjrrrrrrjrjrjrrrrrrrrrrjrjrjrrrjrrjrjrjrrrrjrjrjrjrjrjrjrjrjrrjrjjrrrrjrjrjrrrjrrjrrjrjrjjjrrrrrrjrjrrjrrjrjjjrjrrrrjjrjrjrrrrjrjrrrjrrrrrjrjjjjjjjjjjjjjjjjooooooonoooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo taaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaammmmmmaaamaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaamaaaaaaaa mmmmmemememmemememememmmemmmmememememmemmeemme www.w avara.

Tutustu asuntotarjontaaaaaaaaaamamamamamamamamamammmmmmmmmmmmmmamamamamamamaamamammmmmmmmmmamaammmmmmammmmmmaammmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmemmmmmmmmmmmmmmmmmmmememeemememeemememmmmmmmeeeemmmmmmemmeememmmmmemmmmemeeeemememmmmmmmememmmemmemmeemeemmmmmmemmmmmemeemmmmmmmmmeememmmmmemmmmeeemememmmmemmmmmeememmmmmmemmmmmmmemmmemememmmmmmmmmmememmmmmmmmmmmmmmmemmmmmeemmmmmmmmmmmmmmmwww.avara.

Tutustu asuntotarjontaamme www.avara.

KOTEJA ELÄMÄN ERI TILANTEISIIN

ASU NIIN KUIN ELÄT.Asuntojen vuokraus:Ovenia Joensuu puh. 020 177 4315Ovenia Kuopio puh. 020 177 4221

28 Uljas 9 | 16. 11. 2015