hangötidningen 14/2012 hangonlehti
DESCRIPTION
Hangötidningen 14/2012 HangonlehtiTRANSCRIPT
TORSDAG 5.4.2012 TORSTAI 5.4.2012Grundad 1890 - Perustettu 1890www.hangotidningen.fi www.hangonlehti.fi
HANGONLEHTI
HANGÖTIDNINGEN Nr.
Nro 14
1,30 €
Asiakasomistajaksi voit liittyä myös osoitteessa/Du kan ansluta dig som ägar-kund också påwww.varuboden-osla.fi www.s-kanava.fi
Palvelemme/Vi betjänar:
ma-pe/mån-fre 7-21,
la/lör 8-18, su/sön 12-18
Hanko/Hangö, Ratakatu/Bangatan 11-17, puh/tfn 010 76 26300
ABC automaatti/automatHanko, Santalantie 12Hangö, Sandövägen 12
Suomalainen/Finsk
Suomalainen/Finsk
Hinta voimassa 28.3. alkaen/Priset
gäller fr.o.m. 28.3
Hinta voimassa/Priset gäller 26.3.-
7.4.2012
799/kg299 RainbowKylmäsavu- tai graavikirjo-lohifileesivut/Kallrökt eller gravad forellfilé i skivor 150 g (19,93/kg)
Rainbow Kalkkunan filee- rulla/Kalkonfilé- rulle, n./ca 1 kg
239 Vataja Savulammas-paisti/Rökt fårstek, n./ca 900 g, alkuperämaa Uusi-Seelanti/urpsrungsland Nya Zeeland
RainbowKermaperunat/Gräddpotatis pakaste/djupfryst750 g (3,19/kg)
Candy KingIrtomakeiset/Godis i lösvikt
RainbowCola tai/eller Orange12 x 033 l, tlk/brk3,96 l (1,31/l) (sis./inneh. 5,19 + pantti/pant 1,80)
Novelle Kivennäisvedet/Mineralvatten, 2 x 1,5 l, 3 l (0,90/l) (sis./inneh. 2,69 + pantti/pant 0,80)
Olvi III 4,5 %18 x 033 l, 5,94 l (2,79/l) (sis./inneh. 16,56 + pantti/pant 2,70)
690/kg
699
349
439375
495 1926
ElonenSacherkakku/Sacherkaka10:lle/för 10, 1 kg
Kymppi-MaukkaatKymppi-mämmi/memma700 g (2,64/kg)
VaasanPääsiäislimppu/PåsklimpaTumma tai vaalea/Mörk eller ljus500 g (3,18/kg)
OululainenPullavaPerinteinen pitko/Traditionell längd420 g (6,64/kg)
1095
159
279
185 259/kgEspanja/SpanienPaprika, punainen/röd1. lk./kl.
Arla IngmanEmmental -juusto/ostsinileima/blåstämplad300 g (12,50/kg)punaleima/rödstämplad300 g (14,63/kg)mustaleima/svartstämplad300 g (16,50)
Espanja/SpanienJäävuorisalaatti/Isbergssallad1. lk./kl.
SnellmanMaustettu naudan sisäpaisti/Kryddad nöt innerstekn./ca 1,2 kg
149/kg
Hinta voimassa to-la/Priset gäller tor-lör 5.-7.4.
Hinta voimassa to-la/Priset gäller tor-lör 5.-7.4.
Hinnat voimassa huthikuun loppuun/Priserna gäller till slutet av april
Pyhinä herkutellaan – edullisesti/I helgen kalasar vi – förmånligtPalvelemme normaalisti to 5.4. ja la 7.4. Myymälämme on suljettu pe 6.4. ja su–ma 8.–9.4./ /Vi betjänar normalt tor 5.4 och lör 7.4 och håller stängt fre 6.4 och sön–mån 8–9.4.
1890/kg
1190/kg
1290/kg
Maalahden Liha/Malax Kött
Syväsavustettu pääsiäiskinkku/Rökt påskskinka
Avoinna päivittäin klo. 11 - 22
Itäsatama, 10900 Hanko 019-2485 023, Joanna & Jan
07.03.2012 - 01.01.2013
MARTTI POUTIAINEN OYLokakaivojen/tankkien tyhjennykset
• Avolava kuljetukset • Yritysten jätehuolto
• Lumityöt ja lumenkuljetuksetpoutiainen.net
Anne Poutiainen,
Puh: (019) 248 55 59
Zanussipesukone/tvättmaskin7 kg, 1400 kierr./varv
Halmstadink. 3 Halmstadsg., 10900 Hanko - HangöPuh. 019–248 7611 Tel. GSM 0500–790 294
NYT/NU 399399€€ 499€
Tervetuloa Miellyttävien Makujen M-kauppaan • ervetuloa Miellyttävien Makujen M-kauppaan • Välkommen till M-Market Med Mersmakälkommen till M-Market Med Mersmak
Keskiv. - Onsdag
To-Su/Sö
Meillä voit myös veikata! • Hos oss kan du också tippa! AVOINNA/ÖPPET To 5.4 9-21Pe-Fre 6.4 sulj./stängtLa-lö 7.4 8.30-18Su-Sö 8.4 sulj./stängt
Ma-Må 9.4 12-16
BONUS JOPA 5% OSTOKSISTASI! • BONUS TILL OCH MED 5% FRÅN DINA UPPKÖP!
pkt
Olvi-III 24 x 0,33 tlk/brk (19,30+3,60)(alk./från 9.1.) salkku2290
Taffel MegaSipsit • Chips325g (6,12) 199
kg
kg
kg
Pepsi & Pepsi max 2x1,5L pant sis./ing. 369
pak
1090 699kg
kpl/st
L
599
kpl/st
399
kg
Hummeri ja kampasimpukkaHummer och mussla
790
kg
pss
199IngmanVoi • Smör500g (3,98) pak
Riitan HerkkuPääsiäiskakkuPåskkaka
VaasanPääsiäislimputPåsklimpa 500g (3,70) 185
Ingman MaustetutkermajäätelötSmaksatt gräddglass 199
FrödingePakastekakutFrysta kakor kpl/st590
HOLLAND: Vasikan sisä- ja ulkofi le ja sisä-paisti - Kalv inre- och yttrefi lé och inre stek
NEW ZEALAND: Karitsan sisä- ja ulkofi le, kyljys ja paahtopaisti - Lamm inre- och yttrefi lé, rostbiff, och kotlett
Valio Oltermannijuusto • ost 1kg
12902290
Graavi lohiGravad lax
Graavi siikaGravad sik
kg
kg
Savu lammastaRökt fårkött
2590
Kariniemi KananpojanpihvitBroiler biff400-500g (9,98-7,98)
NaudanpaahtopaistiNöt rostbiff 1590
kg
Naudan ulkofi lee-pihvitNöt yttrefi lébiff 2480Porsaanulkofi lee palanaNöt yttrefi lé i bitt
AtriaJuhlapaisti Feststek n./ca 2,5kgHK PippurinenpaahtopaistiPepprad rost-biff n./ca 1,2kg1095
H A N G Ö T I D N I N G E N H A N G O N L E H T I T O R S D A G 5 A P R I L 44 T O R S TA I 5 . H U H T I K U U TA
I fjol uppgick utvecklingsstödet till bybutiker till 516 520 euro. Av summan gick 13 210 euro till tre butiker i Nyland. Detta betyder ett stöd på drygt 4 000 euro per butik.
Stödet kan beviljas butiker i glesbygden för investeringar i anläggningar och renoveringar som förbättrar verksamhe-ten och serviceutbudet.
- Stöd ges inte till fastighetsköp, berättar företagsforskare Pirjo Karlsson vid NTM-centralen i Nyland.
Frågar man henne om exempelvis en butik som öppnar i Lappvik kunde få ett investeringsstöd för renoveringar värda 100 000 euro svarar hon att detta är möjligt förutsatt att alla andra stödvillkor uppfylls. Den privata andelen av investe-ringskostnaden bör uppgå till 30 %. Den sökandes bakgrund och verksamhetsförutsättningar ska vara i ordning. Stödet utbetalas i efterskott mot redovisade investeringar; företaga-rens egen fi nansiering bör alltså vara i skick.
Lagen ställer inte explicita krav på året-runt-öppethåll-ning. Karlsson berättar i alla fall att utgångspunkten är, att butiken erbjuder ett sortiment dagligvaror i glesbygden. Stödet fi nns för att stöda servicen till dem som bor stadig-varande i glesbygden, inte för att främja turismen och dess servicebehov.
- Avsikten är att förbättra servicen och trygga bybutiks-tjänsterna.
Enligt lagen fungerar bybutiksstödet till slutet av år 2014. Pirjo Karlsson säger att fi nansiering kommer att beviljas ba-ra till slutet av innevarande år. Enligt uppgiter som han fått ta del av, kommer fi nansministeriet inte efter innevarande år att bevilja tilläggsfi nansiering för stödformen.
- Saken är inte säker, men så har ministeriet meddelat mig, säger hon.
Om butiken i Lappvik vill använda sig av stödet på upp-skattningsvis 40 000 - 50 000 euro borde stödbeslutet och investeringarna göras ännu i år.
EV/IS
➛ ➛ Bybutiken på Hamnvä-gen i Lappvik stängde i no-vember 2010. Lördagens Väs-tra Nyland berättade att bu-tiken föll på fi nansieringen. Företagarna i Lappvik tycker att situationen är beklalig både för bybornas och deras egen del.
Kafé-restaurangföretaga-ren Jaana Borg-Turpei-
Investeringstödet för bybutiker ännu i år
Företagarna i Lappvik besvikna över strandat bybutiksprojekt
nens telefon har gått het på måndagen och tisdagen efter att nyheten publicerats. Hon berättar att både en fastig-hetsförmedlare och privat-personer har kontaktat hen-ne och frågar sig för om bu-tiksutrymmen i anslutning till hennes restaurang.
- Det fi nns inga kylmöbler i lokalen men den är ändå
hela 185 kvm, d.v.s. stor nog för en liten butik.
- Tillsvidare är allt på för-frågningsstadiet. Inga över-enskommelser har gjorts och ingen har heller kommit för att titta på lokalen, berättar hon.
Hon hyr gärna ut lokalen; för tillfället står den tom. Enligt handelsregistret har
hon lov att öppna en livs-medelskiosk men hon vill för tillfället koncentrera sig på de utmaningar som restau-rangen erbjuder. Den öpp-nades nämligen först i juli i fjol. Hon är emellertid be-sviken, både personligen och för bybornas räkning, över att bybutiksprojektet förföll.
- Klart att detta är negativt
för en by som den här när man blir utan fl era tjänster. Också vi hade velat samarbe-ta med butiken. Nu måste vi använda tid på att göra in-köp i Hangö och Ekenäs. Det är klart att jag som företaga-re skulle spara en massa tid om jag fi ck det jag behöver på nära håll. Här bor också många äldre människor som inte nödvändigtvis kommer åt att sköta sina butiksären-den – alla har inte bil till sitt förfogande, säger Borg-Tur-peinen.
Utvidgning inte möjligServicestationsföretagaren Eva Finnbergs omsättning har vuxit en aning sedan butiken stängde; då fi ck Te-boil ta hand om tipstjänsten. Kunderna har också frågat efter posttjänster men en-ligt henne har Teboilkoncer-nen inget intresse av att ut-vidga verksamheten då man inte vill utvidga utrymme-na. Simberg tycker att det är synd att ortsborna alltfortfa-rande blev utan butik men är inte förvånad.
- Det är tråkigt ur deras synpunkt. Men man vet ju att det är dyrt att öppna en butik. En företagare hade tvingats ge sitt allt. Byn är så liten att jag inte tror att någon kedja satsar på den. Om folk köper bara bröd och mjölk klarar sig ingen butik. Vårt företag är lite annorlun-da och det är kaféröreklsen som håller det igång. Ben-
sinförsäljningen är närmast en bisyssla. Att byn saknar postservice är emellertid en stor brist.
Delägarskap som lösning?Också Mikael Nylund från aktivitetscentret Sjömansro är besvkiken.
- Det är synd. En fung-erande bybutik hade också för oss varit en mycket bra sak. Vi har funderat på om vi kanske kunde sälja lite grönsaker vid sidan av vår kaféverksamhet, men en by-butik hade haft många för-delar. Våra gäster skulle ha en butik på nära håll och även vårt kök hade kunnat handla lokalt.
Nylund undrar om man kunde använda samma kon-cept som i Barösund. Där har byborna gått in som delägare i butiken och har sedermera tillsammans med andelsla-get Varuboden öppnat en ny butik.
- Kanske man kunde ha mera kontakt med dem och se om man kunde lära sig mera och använda konceptet även i Lappvik. De stora in-vesteringar som krävs för att starta en butik är ändå det största hindret. Det är det som det ganska långt står och faller på, säger Nylund.
Elias Vartio/IS
➛ ➛ Pertti Vaarala från fö-retagscentralen Novago be-rättar att bybutiken i Lapp-vik inte öppnas p.g.a. fi nan-sieringssvårigheter.
- Finansieringen har vi-sat sig vara ett oöverkomligt hinder. Grovt räknat krävs ca 300 000 - 350 000 euro be-roende på hur stora repara-tioner fastigheten skulle ge-nomgå.
Enligt Vaarala behövs ka-pital främst för inköp av fast-igheten, reparationer, an-skaffning av utrustning samt varulager.
Man har sökt fi nansiering både på den privata och of-fentliga sektorn. Det är möj-ligt att få 40 % fi nansiering för att utveckla den sista kvarvarande bybutiken i glesbygden, närmast då till utrustning och reparationer. Vaarala kalkylerar i detta fall med utgifter på 100 000 - 130 000 euro beroende på företa-gare. I praktiken skulle det innebära att man borde hitta privat fi nansiering om minst 260 000 euro, lånat eller eget kapital
- Säkerheterna har visat sig vara det största hindret för fi -nansiering. Man behöver vis-
Byabutiken skulle kräva startinvesteringar på över 300 000 euro
serligen inte lånegarantier för hela summan. Detta be-ror på hur man bygger upp fi nansieringen, säger han.
- Ett realistiskt alterna-tiv vore att få bankgarantier från Finnvera, men detta för-utsätter att företagaren kan uppbringa även eget kapital.
Vaarala betonar att Finn-vera ensamt inte skulle förslå som garant utan man borde också hitta andra.
Ett ansenligt kapital skulle krävas för att köpa fastighe-ten av den förre butiksäga-ren. Man har inte diskute-rat uthyrning. Enligt Vaarala är det fördelaktigare att den som driver butiken också äger lokalen.
- Att inleda affärsverksam-heten innebär också ansenli-ga reparationer och anskaff-ning av utrustning. Om före-tagaren driver företaget själv kan han lättare ta de risker affärsverksamheten medför.
Till en början anmälde tre sitt intresse för att öppna bu-tiken. Två hade företagarbak-grund och den tredje perso-nen var en s.k. vanlig privat-person. Man har diskuterat bl.a. bolagsform och samfö-retag. Slutligen visade det sig
ändå att var och en hade ve-lat driva företaget i egen regi. I diskussionerna kom man till att aktiebolagsformen vo-re den lämpligaste.
- Den är lättast att admi-nistrera om delägarna är fl e-ra. Naturligtvis är också an-delslag en lämplig form om man hittar intressenter.
I nuläget har emellertid al-la kandidaterna gett upp just p.g.a. fi nansieringssvårighe-terna.
Inte bara sommarbutikOm bybutiken hade kom-
mit igång hade den varit öp-pen året om. Den viktigaste kundgruppen hade varit by-borna även om också som-margästerna och turisterna hade varit viktiga sommar-tid.
- Grundtanken var att man hade kunnat erbjuda bybor-na möjligast mångsidiga tjänster.
Enlig Vaarala hade detta inneburit framför allt post men också andra slag av om-budstjänster.
- Man hade eventuellt kun-nat tänka sig medicinskåp och liknande beroende på vem som hade drivit butiken.
Allt skulle inte ha behövt för-verkligas genast men så små-ningom, säger Vaarala.
Han talar också om att ett aktiebolag (eller andelslag) kunde vara en lösning på fi -nansieringen, om byborna kunde tänkas vara beredda att placera lite pengar i by-butiken. Detta vore också ett sätt att få dem att förbinda sig till att i största möjliga mån använda sig av tjäns-terna.Hur gå vidare?
- Avsikten är att försöka hitta någon som vill fortsät-ta, men för ögonblicket har vi ingen kandidat. Om det fi nns någon person eller nå-got företag som är intresse-rad är vi beredda att genast fortsätta diskussionerna.
Elias Vartio/IS
Ingen var villig att ta chansen och satsa på bybutiken i Lappvik.
H A N G Ö T I D N I N G E N H A N G O N L E H T I T O R S D A G 5 A P R I L 88 T O R S TA I 5 . H U H T I K U U TA
tä että irtisanomisten mää-rä jäänee alle 30:een. Syynä tähän on pääasiassa tuotan-tovolyymien kasvu, Printalin toimitusjohtaja Pertti Haka-la toteaa.
Uudelleenjär jestely iden myötä isojen aerosolitölkki-en tuotantolinjat myytiin ul-komaille ja Printal keskittyy jatkossa kahteen päätuot-teeseen alumiinipakkausten osalta: tuubeihin (pääasiassa pohjoismaiden markkinoille) sekä minitölkkeihin joiden markkinat ovat laajemmat. Minitölkkien osalta ei aina-kaan vielä ole käytössä pai-natuslinjastoa lainkaan.
- Käsitykseni mukaan meil-lä on minitölkkimarkkinoilla noin 60 prosentin markkina-osuus maailmanlaajuisesti. Kyseessä on pieni tuote jos-sa logistiikan merkitys toki on suuri, mutta se ei ole yh-tä suuri kustannustekijä kuin isompien tölkkien osalta, Ha-kala linjaa.
Uusi tuotantolinja on pit-källe automatisoitu ja viime vuoden puolella solmittu pi-tempiaikainen sopimus mer-
➛ ➛ Ammattioppilaitos Luk-siassa on tällä hetkellä käyn-nissä uuden toimitilastrate-gian valmistelu. Vaihtoehtoja on esitetty kaksi. Ensimmäi-nen vaihtoehdoista pohjau-tuu nykytilaan – ja tätä myös Hanko ajaa. Toiseksi vaihto-ehdoksi on esitetty ratkaisua, jossa opetustilat olisi keski-tetty enemmän vain yhdel-le paikkakunnalla – ja mitä luultavimmin Nummelaan. Selvityksessä on mainittu, että tästä muodostuvia etuja olisi mm. suurempi kustan-nustehokkuus ja laajempi va-linnanvara opiskelijoille. Kes-kusteluissa on esitetty, että ih-miset olisivat matkustamaan hyvän opiskelupaikan peräs-sä, mutta Hangolle kysymys on kriittinen. Välimatkojen ja kuljetusvaihtoehtoja puo-
Hanko ajaa ammattikouluopetuksen säilyttämistä Lohjalla
Printal panosti uuteen minitölkkilinjastoonTuotannon tehostaminen ja kehittäminen etusijalla
kittävän asiakkaan kanssa tuo tiettyä varmuutta ja jat-kuvuutta toimintaan.
- Investointi uuteen linjas-toon tehtiin kannattavuuden lisäämiseksi ja oli liikevaih-toonkin nähden merkittävä. Kun olemme yksityisomistuk-sessa oleva yritys rahoituksen järjestäminen ei näinä aikoi-na ollut aivan helpoimmasta päästä, Hakala toteaa.
Uskoa löytyyMutta usko on kova siihen et-tä tehty päätös oli oikea. Kil-pailu alalla on kaikesta huo-limatta kovaa ja ilman uudis-tumista ja toiminnan tehosta-mista ei syrjäisellä sijainnilla juurikaan pärjättäisi. Mini-tölkkien pääasialliset mark-kina-alueet ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, mutta nii-tä on viety myös muun mu-assa Brasiliaan ja jopa Kau-koitään. Printal kilpailee siis myös kiinalaisen tuotannon kanssa, mikä tuntuu mel-koiselta haasteelta. Palkka-kustannukset ovat kuitenkin minitölkkien osalta niin pie-nessä osassa että se on mah-dollista.
- Olemme itse kehittäneet tuotantometodit ja tavan val-mistaa tuotteita jolla saavu-tamme kilpailukykyisen ase-man. Pohjalla ovat omat, luo-vat ratkaisut 15–16 vuoden takaa. Sen aikainen innova-tiivisuus on nykytilanteen pe-rustana, Hakala sanoo.
Tölkkejä tehtaalla on val-mistettu lähes kaksi miljardia
kappaletta tänä aikana.Kun Printal teki päätöksen
luopua isompien tölkkien val-mistuksesta se oli osa strate-giaa jonka mukaan yritys tu-lee tekemään kaikkensa kan-nattavuuden lisäämiseksi. Il-meisesti veto oli onnistunut, sillä etenkin tuubituotannon osalta tuotantovolyymit ovat tällä hetkellä noin 20 pro-senttia viime vuotta edellä. Tuubien osalta suurin osa tuotteista menee muihin poh-joismaihin. Kotimarkkinoita ei Printalilla juuri ole, sillä noin 95 prosenttia kaikesta tuotannosta menee vientiin.
- Se voi olla sekä hyvä et-tä huono asia. Valuuttakurs-sit vaikuttavat huomattavasti toimintaan, vahva euro on ol-lut meille aikamoinen kanto kaskessa kun olemme tehneet kauppaa euro-alueen ulko-puolelle esimerkiksi Ison-Bri-tannian ja Pohjois-Amerikan suuntaan, hän toteaa.
SesonkiaikaaUusi linjasto on näinä päivi-nä lähestymässä täyttä ka-pasiteettiaan, parhaillaan viimeistellään ohjausjärjes-telmää ja ohjelmistoa. Mini-tölkkilinjasto on huomatta-vasti lyhyempi kuin vanha, isompiin tölkkeihin erikois-tunut linjasto. Eräs merkittä-vä syy tähän on painatuslin-jaston puuttuminen – se toisi noin kolmanneksen lisää pi-tuutta noin 50-metriseen ko-konaisuuteen.
- Tämä lienee maailman tällä hetkellä tehokkain tölk-kien valmistuslinja, Hakala sanoo.
Printalilla eletään parhail-laan kovinta sesonkiaikaa, sillä tällä hetkellä valmis-tetaan kovaa vauhtia kesän alumiinituubeja pohjoismai-den markkinoille. Elokuussa on puolestaan luvassa joita-kin juhlallisuuksia kun yri-tys täyttää 60 vuotta.
Mikael Heinrichs
lesta Nummela saattaa yksin-kertaisesti olla liian kaukana. Sivistyslautakunnan puheen-johtaja Tuula Buch kertoo, että Hangon kaupungissa toi-votaan että ammattikoulutus ja koulurakennukset säilyisi-vät Lohja-painotteisesti.
- Meille on erittäin tärkeä, että Lohjalla säilyisi opetus-aloja. Lohja on kipupiste etäi-syyksien puolesta. Kun koulut alkavat kello kahdeksan, sin-ne lähdetään aamulla puoli seitsemältä ja palataan puoli kuuden maissa illalla. Koulut eivät siis voi olla kilometriä-kään kauempana.
Buch pohtii, että yksi ti-lannetta helpottava vaihto-ehto voisi olla ratkaisu, jos-sa ammattikoulun yleissivis-tävät opinnot suoritettaisiin ensimmäisen vuoden aikana
kotiseudulla, esimerkiksi ko-tipaikkakunnan lukiossa.
- Seitsemäntoistavuotias nuori olisi silloin vuoden ai-kuisempi muuttamaan pois kotoa, Buch pohtii.
Hän toteaa myös että alle seitsemäntoistavuotiaat eivät ole edes oikeutettuja opinto-tukeen, eli ilman kunnollisia kuljetus- ja asuntolajärjestely-jä nuoren kotoa muutto tulisi helposti perheille hyvin kal-liiksi.
Mikäli koulutus ei enää Lohjalla onnistuisikaan, oli-si toinen vaihtoehto Buchin mukaan mahdollinen yhteis-työ Karjaalla ja Tammisaa-ressa sijaitsevan ruotsinkie-lisen ammattikoulu Axxellin kanssa.
- Voisiko siellä tarjota myös
suomenkielisiä linjoja? Buch miettii.
Buch ei tiedä minkälai-set järjestelyt mahdollistivat opiskelun Lohjaa kauempa-na. Hän painottaa kuitenkin, että mikäli painopiste siirtyisi enemmän Nummelaan, tule-vat kuljetus- ja asuntolajär-jestelyt hankolaisten kannal-ta keskiöön.
Ehdotetun toimitilastrate-gian mukaan ensimmäiset uudet toimitilat voisivat olla käytössä aikaisintaan vuoden 2014 syyslukukaudella. Han-gon kaupunginhallitus antoi maanantaisessa kokoukses-saan lausunnon, jossa pai-notettiin, että ammattikou-lun toimintaa pitää kehittää tavalla, jolla taataan kaik-
kien ammattikouluyhtymän jäsenkuntien opiskelijoil-le samat edellytykset. Koska
hankolaisille nuorille ei tänä päivänä voida ajallisesti eikä logistisesti suunnitteella oppi-laskuljetuksia Hangosta Num-melaan, puoltaa Hangon kau-punki vaihtoehto joka pohjau-tuu nykytilaan ja opetustilo-jen säilymiseen Lohjalla.
Seuraavaksi asia etenee Luksian hallituksen kokouk-sessa 13. huhtikuuta, jossa tehdään asiasta esitys yhty-mäkokoukselle. Luksian yh-tymäkokous, johon osallis-tuu Hangon lisäksi edustajia kahdeksasta muusta kunnas-ta, tekee lopullisen päätöksen uudesta toimitilastrategiasta 11. toukokuuta.
Elias Vartio
➛ ➛ Aerosoli- ja alumiinituu-bivalmistaja Printal panosti jo viime vuonna uuteen mi-nitölkkien tuotantolinjas-toon. Hangon mittakaavas-sa merkittävä investointi oli
suuruusluokaltaan noin 2,5 miljoonan euron arvoinen – ja tämän myötä hankolaisyri-tys vahvisti asemiaan maail-manlaajuisena markkinajoh-tajana tällä saralla.
- Muitakin positiivisia uu-tisia on, sillä viime vuoden puolella aloitettujen yt-neu-votteluiden vuoksi oli uhattu-na jopa 60 työpaikkaa, mutta näillä näkymin näyttää sil-
Käsitykseni mukaan meillä on minitölk-kimarkkinoilla noin 60 prosentin mark-kinaosuus maai l -manlaajuisesti.
Pertti Hakala
Tässä se nyt on. Printalin uusi miljoonainvestointi, eli minitölkkien tuotantolinjasto.
Printalin toimitusjohtaja Pertti Hakala.
Lohja on kipupiste etäisyyksien puoles-ta. Kun koulut al-kavat kello kahdek-san, sinne lähdetään aamulla puoli seit-semältä ja palataan puoli kuuden maissa illalla. Koulut eivät siis voi olla kilomet-riäkään kauempana.
Tuula Buch
H A N G Ö T I D N I N G E N H A N G O N L E H T I T O R S D A G 5 A P R I L 1 01 0 T O R S TA I 5 . H U H T I K U U TA
PÅSK
➛ ➛ Påsken är kyrkans störs-ta högtid, men för den geme-ne fi nländaren betyder påsk-fi randet även mycket annat. Vad har egentligen påskha-ren, äggen, den gula färgen och brasorna med påsken att göra och varifrån härstam-mar de? Hangötidningen bad kyrkohistorikern TD Ingvar Dahlbacka och etnologen Maiju Tuisku om svar.
Hur länge har påsken fi -rats i Finland som en kyrk-lig tradition?
ID: - Det är inte möjligt att ge något exakt svar på när påsken som kyrklig tradition har införts i Finland. Det är först på 1000-talet e.Kr. som de första kristna influen-serna gör sig gällande i vårt land. Genom gravgårdsfynd har man kunnat sluta sig till en ungefärlig tidpunkt för när kristendomen hade fått ett visst fotfäste i vårt land. Man har tänkt sig att någon form av kyrkligt liv har ta-git form vid den tidpunkt när man började begrava de döda i kristna begravningsplatser. Man satte då inte längre oli-ka föremål i graven tillsam-mans med de döda, vilka de kunde tänkas behöva i livet bortom graven. Man brukar räkna med att detta skede hade uppnåtts på Åland och i Kaland-trakten (norra de-len av Egentliga Finland) re-dan vid 1000-talets början, i det övriga Egentliga Fin-land, i Satakunda och i Ta-vastland i mitten av 1100-ta-let och i Karelen först i bör-jan av 1300-talet. I och med att kristendomen fi ck ingång i vårt land så började man också så småningom fi ra de kristna högtiderna. När detta ändå i praktiken skedde i de olika delarna av vårt land är omöjligt att säga exakt. Efter att domkapitlet grundades 1276 och domkyrkan i Åbo hade invigts år 1300 fanns det bättre förutsättningar för att ett ordnat gudstjänstliv skul-le komma i gång. Det betydde också att påsken kunde börja fi ras som en kyrklig tradition.
MT: - Påsken har nog främst varit en kristen fest, men fl era folktraditioner har även blandats. Det har alltid varit också en fest för våren.
Hur och när har de andra påsktraditionerna som påskbrasan, häxorna, ha-rarna, äggen, påskgräset, memman och de gula fär-gerna kommit med i bil-den?
ID: - Påsken är ju en av kristendomens största högti-der. I de kristna påsktraditio-nerna blandas dock mycket av folktro och andra seder och bruk. Påsken har – liksom de fl esta andra högtider i vår tid – blivit ganska kommersiell.
ID: - Påskhäxor eller påsk-kärringar anses höra sam-man med påsken. Idén med påskhäxor härrör sig från
Påskägg, påskgräs, häxor och fjädrar1600-talet. Under detta år-hundrade förkom i svenska riket ett stort antal häxpro-cesser där kvinnor anklaga-des för att vara häxor. Som en följd av dessa processer avrättades hundratals kvin-nor. Man trodde nämligen att häxorna fl ög på kvastar till Blåkulla för att där delta i djävulens gästabud. För att skämma iväg häxorna tände man brasor och eldar och sköt med gevär.
Traditionen med att barn klär ut sig till påskhäxor är av senare datum. På finskt håll går barnen runt med vi-dekvistar på palmsöndagen. Den traditionen härstammar från Karelen och bygger på den ortodoxa tron. Kvistar-na ansågs jaga bort det onda och ge hälsa och välsignelse. På fi nlandssvenskt håll klär barnen i regel ut sig till påsk-häxor på påsklördagen. Det är osäkert när påskhäxtradi-tionen spred sig till Finland, men redan på 1800-talet var den utbredd på vissa håll i Sverige.
MT: - Det är först efter att den karelska traditionen med att välsigna med videkvistar och ramsor blandades ihop med påskhäx- eller trulltra-ditionen, som påskhäxor blev en rolig och harmlös lek för barnen. Före det hade påsk-häxorna endast representerat allt det onda. I Östra Finland, Karelen, deltog däremot även vuxna i välsignandet med vi-dekvistar och ramsor. Tra-ditionellt gick man och väl-signade på palmsöndagen och hämtade sin belöning en vecka senare på lördagen. I Österbotten brukade påsk-häxorna däremot vandra på lördagen. Lördagen var också just den dag då brasor tändes och man befarade att häx-orna skulle åka till Blåkulla och knuta pakt med djävu-len, eller föra med sig olycka till hemmen. Detta skyddade man sig emot genom att t.ex. rita kort på ladugården. Man befarade nämligen att om en påskhäxa skulle ta lite hår från djuren, skulle de även föra bort lyckan från gården.
Även skärtorsdagen hand-lade om att skrämma bort den onda anden med tjära och oljud. På långfredagen var allt arbete förbjudet, in-klusive tändande av eld. Det var därför man åt memma som man berett redan tidiga-re. Memman har gamla anor, men det har alltid varit starkt förknippat med just påsken. Då man på fredagen skulle man vara stilla och lördagen var starkt förknippad med oro och ondska, så var det var först på palmsöndagen som man började fi ra den glada påsken. Då åt man väl efter den långa fastan och började leka vårlekar.
Traditioner från TysklandID: - Haren är en påsksymbol
som brukar förknippas med påskägg. Traditionen med påskharar uppstod i vissa de-lar av Tyskland på 1600-ta-let. Seden sped sig till Norden under slutet av 1800-talet men fi ck inte så stor genom-slagskraft här. Man tänkte sig att påskharen lade ägg, något som harar i allmän-het inte gör. Ägget är sedan gammalt en symbol för liv, fruktsamhet och återfödel-se. Den viktigaste orsaken till att ägg hör samman med påsk är att man tidigare, ef-ter den långa fastan som före-gick påsken, fi ck äta allt som man hade avstått från under fastetiden, bl.a. ägg. Hönorna värpte också bra under vå-ren och det bidrog till att till-gången på ägg kunde var stor just kring påsktiden. Det blev också vanligt att man måla-de äggen till påsk. Särskilt i Central- och Östeuropa blev detta en stor konstform. Ock-så i Ukraina är det vanligt att måla påskägg.
Den gula färgen som vi of-ta ser i olika påskmotiv kan kopplas till solens gula färg och föreställningen i folk-tron att om man gick upp ti-digt på påskdagens morgon kunde man få se solen dansa. En annan aspekt på den gula färgen är att hönorna värpte ägg efter en lång vinter. Ägg-gens gulor kan i det samman-hanget ses som symboler för uppståndelsen.
MT: - Haren, kycklingarna, äggen och den gula färgen var alla symboler för nytt liv, fruktbarhet och våren. Påsk-gräset började bli vanligt först på 1900-talet, men redan in-
nan det hade man använt sig av diverse grödor som skulle bringa lite grön färg.
Firades påsken innan kris-tendomen och på vilket vis och varför?
ID: - Den kristna påsken har på sätt och vis sina rötter i den judiska påsken. Den ju-diska påsken, eller det osyra-de brödets högtid, fi rades till minne av uttåget ur Egypten. Den är en av judarnas vikti-gaste högtider. Det var enligt evangelierna just under det osyrade brödets högtid som Jesus gick upp till Jerusa-
lem. Och där blev han kors-fäst och dödad och på tredje dagen uppstod han ur gra-ven. De kristna började där-för fi ra påsken till minne av Jesu Kristi uppståndelse. Den judiska påsken fi ck alltså en annan innebörd för de krist-na. Den blev en uppståndel-sens och det nya livets högtid.
MT: - Det fi nns ingen ex-akt kunskap om denna fråga, men någon sorts vårfest har man fi rat redan innan kris-tendomen. Det är säkert där-för som många världsliga tra-ditioner blandats med seder och bruk som har med våren
att göra. Det är högst sanno-likt att man på något sätt fi rat våren, då dagarna blivit läng-re och ljusare.
Teologie Doktor Ingvar Dahlbacka är professor i Kyr-kohistoria vid Åbo Akademi.
Filosofi e Magister Maiju Tu-isku är utexaminerad etnolog från Åbo Universitet. Under inkommande helg kommer hon även att ge rundturer om påsktraditionerna vid hant-verkarmuseet i Åbo.
Elias Vartio
Teemu och Tilda bakom samt Felicia ochTeemu ja Tilda (takana) ja Felicia sekä E
Haren, kycklingar-na, äggen och den gula färgen var alla symboler för nytt liv, fruktbarhet och vå-ren. Påskgräset bör-jade bli vanligt först på 1900-talet, men redan innan det ha-de man använt sig av diverse grödor som skulle bringa lite grön färg.
Maiju Tuisku
H A N G Ö T I D N I N G E N H A N G O N L E H T I1 1 T O R S TA I 5 . H U H T I K U U TA T O R S D A G 5 A P R I L 1 1
PÄÄSIÄINEN
h Elli framför klipper och färglägger påskägg på Skogshyddans daghem.
Theo pysslar på en orange kyckling.
Elli leikkaavat ja värittävät pääsiäismunia Metsämajan päiväkodissa.
Theo askartelee oranssinväristä kananpoikasta.
Pääsiäismunia, ruohoa, noitia ja höyheniä
Varsinais-Suomeen usko tu-li 1100-luvulla ja Karjalaan vasta 1300-luvulla. Tämän jälkeen alkoi pikku hiljaa myös kristittyjen perinteiden viettäminen Suomessa. Luul-tavasti jumalanpalvelustoi-minta tuli kunnolla käyntiin vasta sen jälkeen kun Turun tuomiokirkko vihittiin vuon-na 1300. Tämä oli myös alku kirkolliselle pääsiäisen vietol-le Suomessa.
MT: - Kyllä pääsiäinen tun-netaan täällä Suomessa kris-tillisenä juhlana. Pääsiäisen-viettoon on kuitenkin aina liittynyt myös kansanuskon tapoihin liittyviä perinteitä. Se on kokoelma perinteitä ja maatalouteen liittyviä asioita. Ensisijaisesti kristillinen juh-la, mutta myös semmoinen kevään juhla.
Miten muut pääsiäiseen liittyvät asiat ovat liitty-neet mukaan kuvaan, ku-ten pääsiäiskokko, virpo-minen, pääsiäisnoidat, ka-nit, munat, pääsiäisruoho, mämmi sekä keltaiset vä-rit?
ID: - Pääsiäinen on yk-si kristinuskon suurimmis-ta juhlapyhistä. Kristittyi-hin pääsiäisperinteisiin on kuitenkin sekoittunut paljon kansanuskoa ja muita tapoja. Pääsiäinen on muiden juhla-pyhien tapaan myös muuttu-nut melko kaupalliseksi tänä päivänä.
ID: - Noidat yhdistetään usein juuri pääsiäiseen. Aja-tus polveutuu 1600-luvulta.
➛ ➛ Pääsiäinen on tunne-tusti kirkon suurin juhlapy-hä, mutta tavalliselle suo-malaiselle pääsiäisen vietto on myös paljon muuta. Mistä pääsiäispupu, munat, keltai-nen väri ja pääsiäiskokot tu-levatkaan? Ja mitä niillä on pääsiäisen kanssa tekemistä? Hangonlehti esitti kysymyk-set Åbo Akademin yliopiston kirkkohistorian professoril-le Ingvar Dahlbackalle se-kä museo-oppaana toimival-le kansantieteilijälle Maiju Tuiskulle.
Kuinka pitkään pääsiäistä
on juhlittu suomessa kir-kollisena juhlana?
ID: - Tähän on vaikea an-taa mitään tarkkaa vastaus-ta, mutta vasta 1000-luvulla kristilliset vaikutteet rantau-tuivat suomeen. Hautalöydös-ten perusteella ensimmäi-set viitteet kristinuskosta ovat Ahvenanmaalta ja var-sinaissuomen pohjoisosista 1000-luvun alussa. Tällöin ei kuolleille enää laitettu tava-roita hautaan mukaan, sillä heidän ei enää uskottu tar-vitsevan niitä tuonpuoleises-sa elämässä. Satakuntaan, Hämeeseen sekä muualle
Ruotsin valtakunnassa esiin-tyi silloin useita noitavain-oja, joissa naisia syytettiin noituudesta. Näiden vaino-jen johdosta useilta sadoilta naisilta riistettiin henki. Us-kottiin, että noidat lentäisivät Kyöpelivuorelle pirun vieraik-si. Noitia peloteltiin pois mm. kokoilla ja kiväärinlaukauk-silla.
Lasten trulliperinne on tul-lut myöhemmin. Suomalai-sessa perinteessä lapset ovat käyneet virpomassa pääsiäis-sunnuntaina. Perinne tulee karjalasta ja pohjautuu orto-doksiseen uskoon. Virpomi-sen katsottiin ajavan pahan tiehensä ja antavan virvotta-valle terveyttä ja siunausta. Suomenruotsalaiset sitä vas-toin pukeutuvat usein pää-siäistrulleiksi pääsiäislauan-taina. On epävarmaa milloin perinne tuli suomeen, mutta perinnettä esiintyi jo 1800-lu-vulla eri puolilla ruotsia.
MT: - Vasta sotien jälkeen karjalainen virpomisperinne yhdistyi länsisuomalaiseen trulliperinteeseen. Se oli vas-ta tällöin, kun pääsiäistrul-lit muuttuivat harmittomak-si lasten leikiksi. Ennen tätä pääsiäisnoidat olivat pahoja hahmoja. Itäisessä Suomes-sa, Karjalassa, myös aikui-set osallistuivat virpomiseen pääsiäissunnuntaina, tuoden toisilleen onnea ja siunausta. Palkinto virpomisesta haet-tiin perinteisesti vasta viik-koa myöhemmin pääsiäislau-antaina. Pohjanmaalla sitä vastoin lapset ovat perintei-
sesti liikkuneet lauantaina ja hakenet karkkinsa samalla.
Pääsiäislauantai oli myös epävarmuuden aikaa. Raa-matun aikaan uskottiin, että pahat voimat ovat liikkeellä Jeesuksen ollessa haudassa. Suomessa poltettiin kokko-ja, joiden savun miellettiin haittaavan pääsiäisnoitien matkaa kyöpelivuorelle jon-ne he matkasivat uusimaan sopimuksensa pirun kanssa. Länsisuomessa pelättiin myös trullien tuloa. Mikäli trullit veisivät navetasta esimerkik-si naudan karvatupsun, tämä veisi myös hyvän onnen mu-kanaan. Trulleja vastaan toi-mittiin mm. piirtämällä ristin kuvia navetan oville.
Kiirastorstaina oli tapana koota eri kolisevia esineitä, jotka pelottelivat pois pahoja henkiä. Melua, tervaa ja loit-suja käytettiin Kiiran – pahaa onnea ja sairautta tuovan us-komusolennon karkottami-seksi. Pitkänä perjantaina oli kaikki vierailu ja työnte-ko kielletty, mukaan lukien tulen teko. Tällöin etukäteen valmistettua mämmiä syötiin kylmänä ruokana. Mämmil-lä on vanhat perinteet, mut-ta se on aina yhdistetty hy-vin vahvasti juuri pääsiäisen viettoon. Koska pitkäperjantai oli hiljentymisen päivä ja lau-antaina liikkuivat pahat hen-get, vasta sunnuntai oli iloi-nen pääsiäisen vieton päivä. Silloin syötiin hyvin paaston jälkeen ja lapset saivat leikkiä kevät leikkejä.
Pupuperinteitä Saksasta ja PohjolastaID: - Pääsiäispupu on Saksas-ta tullut pääsiäs-symboli joka liittyi vahvasti pääsiäismu-niin. Saksassa perinne muo-dostui 1600-luvulla ja kul-keutui pohjolaan 1800-luvun lopussa, kuitenkaan koskaan saamatta suurta jalansijaa täällä pääsiäisperinteenä. Pe-rinteen mukaan pääsiäispupu muni munia. Munat edustivat elämää, hedelmällisyyttä ja uudelleen syntymistä. Ehkä tärkein syy siihen miksi ka-nanmunat niin vahvasti liit-tyvät pääsiäisenviettoon on se, että pitkän paaston jäl-keen oli jäänyt paljon munia varastoon joita pääsiäisenä sitten pystyttiin syömään. Ke-väällä kanat myös munivat enemmän, joten munien saa-tavuus oli hyvää juuri pääsi-äisen aikoihin. Myös munien maalaaminen oli tavallista ja erityisesti Keski- ja Itä-Euroo-passa tästä muodostui suuri taiteen muoto.
ID: - Keltainen väri liittyy pääsiäisen viettoon monil-la tapaa. Kanat esimerkiksi alkoivat munimaan pitkän talven jälkeen ja munakeltu-ainen nähtiin ylösnousemuk-sen symboleina. Kansan pa-rissa oli myös uskomus, että mikäli nousi aikaisin pääsi-äisaamuna, saisi nähdä kel-
taisen auringon tanssivan aamunnousussa.
MT: - Puput, tiput, munat ja keltainen väri ovat kaikki symboleita uudelle elämäl-le, hedelmällisyydelle ja ke-väälle. Pääsiäisruoho yleistyi vasta 1900-luvulla, mutta jo ennen sitä saatettiin laitaa nauris tai muu verso kasva-maan, kun haluttiin nähdä vihreää väriä. Tämä oli ehkä jonkinlainen pääsiäisruohon esiaste.
Juhlittiinko pääsiäisen ai-kaa jo ennen kristinuskon tuloa? Miten ja miksi?
ID: - Kristillisellä pääsiäi-sellä on juuret juutalaisessa pääsiäisessä. Juutalaista pää-siäistä tai hapottoman leivän juhlaa vietettiin Egyptistä lähdön muistoksi. Se on myös yksi tärkeimmistä juutalaisis-ta pyhistä. Evankeliumeiden mukaan Jeesus matkasi Je-rusalemiin juuri hapottoman leivän juhlan aikaan ja siel-lä hänet myös ristiin naulit-tiin ja nousi sitten kolmante-na päivänä kuolleista. Täten pääsiäinen sai kristityille uu-den merkityksen juutalaisten juhlaan verrattuna. Kristityil-le pääsiäinen alkoi tarkoittaa Jeesuksen ylösnousemuksen muistamista. Siitä tuli ylös-nousemuksen ja uuden elä-män juhlapyhä.
MT: - Tarkkaa tietoa ei ole, mutta jonkinlaista kevätjuh-laa on vietetty ennen kris-tinuskon aikaakin. Sen takia pääsiäiseen on ehkä sekoit-tunut useita maallisia perin-teitä, kevätjuhlaan liittyviä tapoja. Mutta jonkinlaista kevätjuhlaa on varmaankin vietetty kun päivät pitenevät ja valon määrä lisääntyy.
Ingvar Dahlbacka on kou-lutukseltaan teologian tohto-ri ja toimii kirkkohistorian professorina Åbo Akademin yliopistossa. Maiju Tuisku on koulutukseltaan kansan-tieteilijä Turun yliopistosta ja vastaa mm. pääsiäispe-rinne opastuksien järjestä-misestä Turun Luostarin-mäen käsityöläismuseossa.
Elias Vartio
- Puput, tiput, mu-nat ja keltainen väri ovat kaikki symbole-ita uudelle elämälle, hedelmällisyydelle ja keväälle. Pääsiäis-ruoho yleistyi vasta 1900-luvulla, mut-ta jo ennen sitä saa-tettiin laitaa nauris tai muu verso kasva-maan, kun haluttiin nähdä vihreää väriä. Tämä oli ehkä jonk-inlainen pääsiäisruo-hon esiaste.
Maiju Tuisku
H A N G Ö T I D N I N G E N H A N G O N L E H T I T O R S D A G 5 A P R I L 1 81 8 T O R S TA I 5 . H U H T I K U U TA
Vi betjänar Hangö � Palvelemme Hankoa
TAXI
HÄLSA - TERVEYS
Redaktionen/Toimitus: Mikael Heinrichs: 212 4205, 040-726 8175, [email protected]
Charlotta Levin: 212 4203, [email protected]
Redaktionen/Toimitus: [email protected]
Deadline för texter: tisdag kl. 12.00Tekstien jättö viimeistään tiistai klo 12.00
Ansvarig utgivare:Förlags Ab Lindan Kustannus OyTfn: 019-212 4200Fax: 019-212 4210Redaktionschef: Mikael Heinrichs 040-726 8175Ansvarig utgivare/VD: Michael Nurmi 040-550 4548E-post redaktionen: [email protected]: Boulevarden 20, 10900 HangöKontoret öppet: må-ons 9-16, to 10-12, fre, lö, sö stängtE-post annonsmaterial: [email protected]
Hemsida: www.hangotidningen.fi Se även www.canews.fi och www.sportpressen.fi som är förlagets nättidning med nyheter också från Hangö.
Vastaava julkaisija:Förlags Ab Lindan Kustannus OyPuh: 019-212 4200Fax: 019-212 4210Toimituspäällikkö: Mikael Heinrichs 040-726 8175Vastaava julkaisija/TJ: Michael Nurmi 040-550 4548Sähköpostia toimitukselle: [email protected]: Bulevardi 20, 10900 HankoKonttori avoinna: ma-ke 9-16, to 10-12, pe, la, su suljettuSähköposti ilmoitusaineistolle: [email protected]
Verkkosivut: www.hangonlehti.fiKatso myös www.canews.fi sekä www.sport-pressen.fi – ne ovat kustantamon verkkolehtiä, joissa on myös uutisia Hangosta.
Grundad 1890 - Perustettu 1890
Annonsavdelning/Ilmoitusosasto:Svante Westerlund: 212 4202, [email protected]
Nina Harjunpää: 212 4201 [email protected]
Annonsmaterial/Ilmoitusaineistot: [email protected] [email protected]
Annonsfakturering/Ilmoitusten laskutus: 02-420 64 806
Tryckeri/Paino: Salon Lehtitehdas, 2012
Distributionsstörningar: 0200-127127 Jakeluhäiriöt: 0200-30011
Prenumerationer/Tilaukset: tel./puh. 019-212 4201 [email protected]
Hangös serviceregister:
0,50€/spmm (publiceras i torsdagens tidning, faktureras en
gång i månaden). Stående annons, bokas för hela
kalenderåret och är i kraft tillsvidare.
Hangon palvelurekisteri:
0,50€/pmm (julkaistaan torstain lehdessä, laskutetaan
kerran kuukaudessa). Jatkuva ilmoitus, varataan koko
kalenterivuodeksi kerrallaan ja on voimassa toistaiseksi.
JURIDISKA BYRÅER – LAKIASIAINTOIMISTOJA
HälsokosthörnanLuontaiskulma
Skvärgatan 5 Tarhakatu, 0400-816121
✆ 040-588 8677
TAXIhangÖannika
wickholm
040-7313 [email protected]
TAXIKlas Öberg
Hangö/Hanko
0400 218 279
TAXITAXI Jonas Jonas
WesterholmWesterholm✆✆ 0400-314 7930400-314 793
TAXIJessica Holmberg
0400 613 400
TAXITAXIBill BaarmanBill Baarman0400-527 4540400-527 454
TAXITAXIKim KullbergKim Kullberg045-872 1985045-872 1985
1+81+8
[email protected] www.taksihannuvaris.fi
HANGONTAXIPALVELU OY
HANGÖ TAXISERVICE AB
Hannu VarisPuh. 040 8414 632
MURNINGSARBETEN
Murnings- och kaklingsarbeten, socklar, skorstenar, spisar m.m.
CALLE FORSBERGTel. 0400-476 458
KIINTEISTÖHUOLTO - FASTIGHETSSERVICE
Kiinteistöjen huoltoFastighets service
– Talonmiestyöt – Gårdskarlsarbeten
0400-486 074
Vuodesta1990
Sedan år1990
TVÄTTERITJÄNST – PESULAPALVELUT
☎ (019) 248 6857PESULA IIRA
Pesemme mattoja, työvaatteita, lakana-
pyykit, kem.pesutNopea palvelu!
Ahjokuja 14 – 10960 Hanko P.Puh. 019-248 6154, 040-742 1793
SORVAAMO T:MI OMETSORVAAMO T:MI OMET
METALARBETEN - METALLITYÖT
HANMERAK OY -tuotteet myynti ja asennus
- Teräs- ja metallirakenteet ja asennustyöt- käsi-ja konetyökalut
Puh. 041- 729 7031Fax 019-336 130
HAUTAUSTOIMISTOBEGRAVNINGSBYRÅ
WerthmanninHautaustoimisto
Päivystys 24 h: ☎ 0400-473 391Karjaa ☎ 019-232 186
ma-pe 9.00-16.30Tammisaari ☎ 019-241 3261
ma-to 9.00-16.00, pe 9.00-15.00Hanko ☎ 019-248 2059
ma-to 10-13.00, pe 10-12.00www.werthmanns.com
Taxi Susann Heikkinen045-2911 441
HIERONTAA Hoitohuone Vanilla
Märsankatu 21 Hanko 044 569 3590
Coaching/ValmennustaElämän eri tilanteisiin
Pirjo WalldénElämäntaidonvalmentaja
Life Coach, LCF CoachingPuh: 040-5881244
STÄDNINGSERVICE - SIIVOUSHUOLTO
Ab Costacalida OyHamngatan 2 / Satamakatu 2
10900 Hangö / HankoTel. / Puh. 050 306 2481
www.costacalida.fi
Tmi Hangon KotisiivouksetKoti- ja konttorisiivoukset ym.
040 524 4133
– kiinteistönhoitotyöt – lvi-työt– rakennus ja remontointi – koneurakointi
Lähteentie 4, 10960 Hanko, Puh. 019-2484777www.hangonkiinteistopalvelu.
Kauttamme myös: Neste-polttoöljyt, Woikoski-teollisuuskaasut
ViivinHIERONTA JOUSTAVAT PALVELUAJAT
MYÖS ILTAISIN JA VIIKONLOPPUISIN
Emelienpolku 6 Emeliestigen☎ 0400 447 610 (klo 9-21)
INTERNET TIDNING - LEHTI
Javisst, Javisst, här kunde här kunde din annons din annons ha varit!ha varit!
Kyllä, tässä Kyllä, tässä olisi voinut olisi voinut olla sinun olla sinun
ilmoituksesi!ilmoituksesi!
[email protected] ✆ 019-212 4200
❁ ❀ ❁ ❀ ❁ ❀
Kotihoito - Hemvård ElisaKotihoitoa vauvasta vanhuksiin /Hemvård från baby till åldringarY-tunnus, Fo-nummer 2456317-4
Lähihoitaja, NärvårdareElisa MinkkinenPuh/Tel 040 4130880
TAXIK. BÖCKERMANK. BÖCKERMAN
HANGÖHANGÖ
0400-314 7520400-314 752www.taxikurre.fi www.taxikurre.fi
TAXITAXI
❁ ❀ ❁ ❀
Vjl Hangon LVI-huolto OyVla Hangö VVS-service Ab
Espl. 36 HANKO HANGÖ2482461 Fax 2483565
• LVI-asennukset sekä maa- ja ilmalämpöpumput• VVS-installationer samt
jord- och luftvärmepumpar Tulliniementie 24 Tulluddsvägen,
HANKO – HANGÖ☎ 019-2666300, 0500-473 418
VVS-SERVICE LVI -HUOLTO