merja lahdenkauppi levi_19.9._ml

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksiOsaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Oppimisen ja osaamisen arvioinnin laadun

kehittäminen

Merja Lahdenkauppi

Opetushallitus

19.9.2012

Levi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Arvioinnin tehtävät/ tavoitteet

L 630/98, 25§.

Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin.

Opiskelijan oppimista, työskentelyä ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti.


Arvioinnista tiedottaminenOpiskelijalle tulee antaa tieto aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen toiminta- ja menettelytavoista.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opinto-, näyttö- ja tutkintosuoritukseensa. ( L 630/1998, 25 c§, A 811/1998,3§)

Tutkinnon suorittaja saa tietoonsa, mitä osaamista suorituksissa edellytetään, ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit ennen osaamisen arviointia.


Osaamisen tunnistaminenKoulutuksen järjestäjän tehtävänä on selvittää mitä

osaamista opiskelijalla/tutkinnon suorittajalla on- Opiskelun/tutkinnon suorittamisen aloitus- tai

hakeutumisvaiheessa - aloitettaessa uuden asian opiskelu

(sillä, missä osaaminen on hankittu ei ole väliä!)

Selvityksen perusteella voidaan päätyä - osaamisen tunnustamiseen - opiskelun tukitoimiin.Selvitystä voidaan hyödyntää myös opetuksen ja valmistavan koulutuksen

suunnittelussa.


Osaamisen tunnustaminen

• Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan/tutkinnon suorittajan arviointia ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia.

• Osaamisen tunnustamisesta päättävät kyseisten opintojen opettajat/tutkintotoimikunta.

• Osaamisen tunnustamisella korvattavien tutkinnon osien määrällä ei ole ylärajaa.

• Aikaisemmin hankitulle osaamiselle ei voida asettaa mitään yleistä aikarajaa, jota ennen hankittua osaamista ei voitaisi tunnustaa. (Suoritetut tutkinnot eivät vanhene, mutta osaaminen voi vanhentua.)

• Osaamisen ajantasaisuus varmistetaan tarvittaessa.• Tunnustettujen opintojen arvosanoja voi korottaa

koulutuksen aikana. Korotukset koulutuksen päätyttyä tehdään yksityisopiskelijana.


Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa peruskoulutuksessa olla?

Ammatilliset perustutkinnot 120 ov

Ammatilliset tutkinnon osat 80 + 10 ovAmmattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov

Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov

Toinen/aiempiammatillinenperustutkinto

Lukio-opinnot, -valmiit oppimäärät

-erilliset kurssit

Ulkomailla suoritetutopinnot

Opinnot-kansanopistoissa-työväenopistoissa-korkeakouluissa-yliopistoissa-valmistavat koulutukset jne

HarrastuksetVarusmies-/siviili-palvelu

ammatti- tai erikoisammattitutkinnon

osat

Kesken jääneenkoulutuksentäydentäminen

Työkokemuksella hankittu osaaminen


Pekka Piisi, kokki, ammatillisessa peruskoulutuksessa.

Majoitus- ja ravitsemispalve

-luissa toimiminen 20

ov

Lounasruokien valmistus

20 ov

Annosruokien valmistus

20 ov

Paikallisesti tarjottava

tutkinnon osa 10 ov (vain

ammatillisessa peruskoulutuksessa)

Tilaus- ja juhlaruokien

valmistus10 ov

À la carte- ruoanvalmist

us 10 ov

Atto-opinnot 20 ov (ammatillisessa peruskoulutuksessa)

Vapaasti valittavat-opinnot 10 ov (ammatillisessa peruskoulutuksessa)


Keijo Keittiömestari, kokki, yo, jatko-opinnot mielessä.

Majoitus- ja ravitsemispalve

-luissa toimiminen 20

ov

Lounasruokien valmistus

20 ov

Annosruokien valmistus

20 ov

Tilaus- ja juhlaruokien

valmistus10 ov

À la carte- ruoanvalmistu

s 10 ov


Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)

Koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin tarvittaessa myös muiden ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen. (L 630/1998, 14 §)

Koulutuksen järjestäjän tulee laatia opiskelijalle yksilöllistä opintojen valinnaisuutta toteuttava henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jota päivitetään koko koulutuksen ajan.

Laadintaan osallistuvat opettaja(t) ja tarvittaessa opinto-ohjaaja yhdessä opiskelijan kanssa.

HOPS perustuu opiskelijan yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin, kirjataan opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, työssäoppimisen paikat ja ajat sekä ammattiosaamisen näytöt.


HOPS

oma opintopolkuosaamisen

tunnustaminen

valinnaisuus työssäoppiminen, ammattiosaamisen

näytöt ja muu arviointi

alkukartoitus


Henkilökohtaistaminen L 631/1998

Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 8 §Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta.


Määräys henkilökohtaistamisesta (1) OPH 43/011/2006 Henkilökohtaistaminen näyttötutkintoon ja valmistavaan

koulutukseen hakeuduttaessa•luotettavien asiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella selvitetään tutkintoon hakeutujan osaaminen ja lähtökohdat•osaamista tunnistetaan käyttämällä erilaisia menetelmiä•päätetään, miltä osin osaaminen voidaan ehdottaa tunnustettavaksi (osaamisen tunnustaminen).

Osaamisen tunnistamisen perusteella arvioidaan, miltä osin tutkintoon hakeutuja voidaan ohjata suorittamaan tutkinto tai tutkinnon osia tai hankkimaan lisäammattitaitoa (valmistava koulutus/muuten).


Määräys henkilökohtaistamisesta (2)

Henkilökohtaistamista on, että hakeutujalle selvitetään

•erilaiset oppimisen mahdollisuudet ja yhdessä arvioidaan niiden sopivuus hakeutujalle

•soveltuvat tutkinnon tai tutkinnon osan suoritusjärjestelyt

•mahdolliset ohjauksen ja erityisten tukitoimien tarve.

Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan asiakirjaksi,

•jonka tutkinnon suorittaja ja koulutuksen järjestäjä allekirjoittavat

•johon tutkinnon suorittamisen ja ammattitaidon hankkimisen edetessä tehdään muutoksia (henkilökohtaistamisen toteutumista arvioidaan).


Esimerkki tutkintoon hakeutujalle tehtävästä henkilökohtaistamisesta

Tutkintoon hakeutujalla on• todistus aiemmin suoritetusta tutkinnosta, opinnoista tai

muutoin hankitusta osaamisesta, jossa on arvioitu vastaavaa osaamista kuin suoritettavassa tutkinnossa

• työelämässä hankittua, tutkinnon tavoitteiden mukaista osaamista.

Näyttötutkinto X

Näyttötutkinnon osa Näyttötutkinnon osa Näyttötutkinnon osa esitys tutkintotoimikunnalle tutkinnon osan tunnustamiseksi

suoraan tutkinto-tilaisuuteen

valmistava koulutus, lisäammattitaidon hankkimistaTutkinnon osa 1 Tutkinnon osa 2 Tutkinnon osa 3


Osaamisen arviointi

Osaaminen (=oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän tilanteissa kokonaisuuksien hallintana

Tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten edellyttämä osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä +muu arviointi/tutkintotilaisuudessa tutkinnon perusteiden mukaisesti tutkinnon osittain.

Tutkinnon perusteissa Ammattitaidon osoittamistavat: kuvataan miten ammattitaito osoitetaan

Jos työtehtävä työpaikalla ei kata kaikkia tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksista, on suunniteltava, miten näyttö saadaan kattamaan koko tutkinnon osa. Näyttötodistuksessa tulee olla koko tutkinnon osan näytön arvosana.


Oppimisen arviointi (1)

Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija/tutkinnon suorittaja tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava koko tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset hallitakseen eli osatakseen tehdä sen työn, joka tutkinnon osaan sisältyy

Oppimisen aikana tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa/tutkinnon suorittajaa tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten/tavoitteiden saavuttamisessa ja kehitetään hänen itsearviointitaitoa.

Opiskelija/tutkinnon suorittaja arvioi oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella.


Oppimisen arviointi (2)Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle/tutkinnon suorittajalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä.

Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan vahvuudetNumeerista arviointia ei oppimisen arvioinnissa tarvita (ammatillinen peruskoulutus) !

Valmistavasta koulutuksesta annetaan arvosanat asteikolla 1-3.

Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään mahdolliset muutokset opiskelijan/tutkinnon suorittajan opetukseen ja oppimisen tukemiseen parempiin oppimistuloksiin pääsemiseksi.


Oppimisen arviointi/osaamisen arviointi ammatillisessa perustutkinnossa

Perustutkinto muodostuu tutkinnon osista (opintokokonaisuuksista). Ne ovat perustutkinnon pienimpiä yksiköitä, jotka näkyvät tutkintotodistuksessa.

Tutkinnon osa (30 ov) voidaan opettaa pienemmissä osissa oppimisen helpottamiseksi. Pienempien osien arviointi on pääasiassa oppimisen arviointia.

Osaaminen arvioidaan oppimisen jälkeen mahdollisimman autenttisissa tilanteissa kokonaisuuksien hallintana.

30 ov

30 ov

Opetetaan ja

opitaan

Osaaminen

arvioidaan

Ammattitaitovaatimukset /

tavoitteet


Opiskelijan itsearviointi

Mahdollisimman konkreettiset kuvaukset vaadittavasta osaamisesta arviointikriteereineen

Mitattavissa olevan työn tekemisessä tarvittava tietopohja avattava opiskelijoille

Käytetään opiskelijaa motivoivia menetelmiä (seuraavia käytetty: portfolio, oppimispäiväkirja- sosiaalisen median menetelmät, keskustelut, osaan.fi)

Vertaisarvioinnin kautta itsearviointiin

Itsearviointi säännöllistä arkitoimintaa sekä oppimisen että osaamisen arvioinnissa.


OPISKELIJA OPPII

osaamisen arviointi(am.näyttö + muu)

osaamisen arviointi (am.näyttö+ muu)

osaamisen arviointi(am.näyttö + muu)

osaamisen arviointi (am.näyttö + muu)

oppimisen arviointiaoppimisen arviointiaoppimisen arviointia

3 v

OPISKELIJAN ARVIOINTI

oppimisen arviointi:testi/koe/

itsearviointi/keskustelu?

osa

am

isen t

unnis

tam

inen

ja t

unn

ust

am

inen


Laadukas arviointi on

Luotettavaa, oikeudenmukaista, tasavertaista, monipuolista

Perustuu säädöksiin

Perustuu tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin

Kannustavaa, motivoivaa, ammatillista kasvua ja itsearviointia tukevaa

Perustuu havaittavaan osaamiseen eli toimintaan

Työelämälähtöistä, kerätään palautetta

Arvioijat on koulutettu ja perehdytetty

Dokumentoitua

Kokonaisvaltaista, suunniteltua


Arvioinnin laatu muodostuu arjen toiminnasta

Arviointisuunnitelma

Tiedottaminen

Hops, Hensu, tutkintopolut, opintopolut

Ammattiosaamisen näytöt, tutkintotilaisuudet

Arviointikeskustelut, arvioijat

Dokumentointi

Arvioinnin uusiminen, korottaminen, oikaisupyyntö

Arvioinnin kehittäminen

Vastuut, työnjako


YHDESSÄ KEHITTÄMISTÄ!

merja lahdenkauppi levi_19.9._ml

Documents