ajankohtaista ilmastopolitiikasta, merja turunen

17
Ajankohtaista ilmastopolitiikasta 21.9.2016 Ympäristöneuvos Merja Turunen Ympäristöministeriö

Category:

Environment


0 download

TRANSCRIPT

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

21.9.2016 Ympäristöneuvos Merja Turunen Ympäristöministeriö

Pariisin ilmastosopimus • Pariisin sopimus ja osapuolikokouksen päätös, joka täydentää

sopimusta (ml. kansalliset panokset ja toimet ennen 2020)

• Useita julkistuksia uusista toimista (hallitukset ja muut )

• Kv. neuvotteluissa esillä sopimuksen yksityiskohdat ja toimeenpano

• COP22 Marrakesh 7-18.11.2016

Kuva: IISD/Kiara Worth

2

Esittäjän nimi alatunniste eseen

3

Pariisin ilmastosopimus • Oikeudellisesti sitova valtiosopimus • Kattava – voimaantulo vähintään

55 maata ja 55 % päästöistä • Koskee 2020 jälkeistä aikaa • Säännölliset väliarvioinnit 5v välein,

ensimmäisen kerran 2023 • Päästötavoitteiden riittävyys 2018

Pariisin ilmastosopimus

Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4

• Tavoite: pitää lämpötilan nousu selvästi alle 2°C, pyrkien 1,5 °C. Arviot etenemisestä 5 v. välein alkaen 2023

• Maat valmistelevat ja pyrkivät saavuttamaan itse määrittelemänsä tavoitteen (EU -40%/2030)

• Päästövähennysilmoitus 2020 jälkeiselle ajalle 189 maalta (>95% päästöistä), eivät osa Pariisin sopimusta

• Uusi/päivitetty sitoumus 2019, jonka jälkeen 5 v. välein, progressioperiaate

• Voimaantulo: vähintään 55 maata & vähintään 55 % päästöistä; 27 osapuolta ratifioinut (ml USA & Kiina); kattaa 39,08 % päästöistä. Useat maat ratifioimassa vielä syyskuussa.

• Toteuttaminen edellyttää vähäpäästöisten ratkaisujen kehittämistä, kehittyviä maita tuetaan toimeenpanossa

Pariisin sopimus - kaupungit ja kunnat

• Kaupungeilla keskeinen rooli ilmasto-ongelmien ratkaisemisessa globaalisti: suurin osa päästöistä

• Kaupungit olivat näkyvästi esillä Pariisin ilmastokokouksessa, jossa sopimusneuvottelujen ulkopuolella julkistettiin erilaisia aloitteita • 700 kaupunginjohtajaa: vain uusiutuvaa energiaa 2050

mennessä, päästöt – 80 % • Suomessa lähes kaikki suurimmat kunnat ovat laatineet

ilmastostrategian • Rakentaminen, alueidenkäyttö, julkiset hankinnat,… • Paljon hyviä esimerkkejä

• Vähäpäästöisiä ratkaisuja tarvitaan - teknologiaa, osaamista ja palveluja

Esittäjän nimi alatunnisteeseen 5

Komission ”kesäpaketti” 20.7.2016

Annettu 7/2015: Tulossa vielä 2016:

6

Asetusehdotus jäsenvaltioiden

taakanjaosta (sitovat

päästövähennykset jäsenvaltioille 2030)

- vastuuministeriö: YM

Asetusehdotus maankäyttö,

maankäytön muutos ja metsätalous-sektorin

(LULUCF) sisällyttämisestä

ilmastokehykseen - vastuuministeriö:

MMM

Tiedonanto vähähiilisestä liikenteestä

- vastuuministeriö: LVM

Energiapolitiikan ehdotukset

* Energiaunionista * RES

* Kestävyyskriteereistä biomassalle * Ym.

Ehdotus päästökauppa-

järjestelmän tarkistamisesta

EU:n 2030 energia- ja ilmastokehys

Suomi EU:n ilmastokehyksessä

Esittäjän nimi alatunnisteeseen 7

*)Vuoden 1990 tasosta **)Vuoden 2005 tasosta

EU 2030

-40%*

TAAKANJAKO

2021-2030

-30%** (maakoht. 0-40%**)

SUOMI

-39%**

MAANKÄYTTÖ JA

METSÄT

(LULUCF)

PÄÄSTÖKAUPPA

-43%**

Max. Jousto 2%-yks. Mahdollinen jousto 1,3%-yks.

Hallitusohjelma-

tavoitteet

EU 2050 -80-95%*

Suomen ilmastolaki 2050 > -80%*

PARIISIN SOPIMUS

Taakanjakoasetus (- 30 % v. 2005 tasosta 2030 mennessä) • Taakanjakosektori: päästökauppaan kuulumattomat sektorit

kuten maatalous, liikenne, rakennusten erillislämmitys, jätteet, teollisuuskaasut

• Kaikki jäsenvaltiot osallistuvat taakanjakoon:

päästövähennysvelvoite välillä 0% > - 40 %

• Taakanjaon perusteena BKT/asukas- kriteeri sekä uutena kustannustehokkuus

• Kustannustehokkuus huomioon niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden BKT/as. suurempi kuin EU:n keskiarvo

• Joustokeinot, yhteys LULUCF-sektoriin

Esittäjän nimi alatunnisteeseen 8

9

Jäsenvaltioiden tavoitteet taakanjakosektorille* + joustojen enimmäismäärä

*päästövähennysvelvoite vuodelle 2030 vuoteen 2005 verrattuna

Taakanjakosektorin tavoite ja maksimijoustot päästökauppasektorilta sekä maankäyttö ja metsät (LULUCF) -sektorilta

LULUCF-sektorin maksimijousto Maksimi kertajousto päästökauppasektorilta

EU:n 2030 päästökaupan ulkopuolisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

21.9.2016 Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 10

0

5

10

15

20

25

30

35

40

1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, päästökaupan ulkopuoliset, Mt CO2 ekv

Perusskenaario *

Päästökiintiö 2013-2020

2030 tavoite -39 %

* vuoden 2013 mukainen päästökaupan laajuus

Kotimaiset lisätoimet

Joustojen käyttömahdollisuus

Suomen taakanjakosektorin päästökehitys 2005-2014

Lähde: Vtt

Päästövähennys jaksolla n. 9 %, huom. raportti tehty v. 2014 tilastoennakon mukaan, tuoreessa 12/2015 julkistuksessa päästöt 1,0 Mt alhaisemmalla tasolla v. 2014

40 %

20 %

10 %

8 %

7 % 5 %

Taakanjakosektorin nykyinen päästöjakauma ja toimenpidealueet päästöjen vähentämiseksi

LVM 40%

YM 20%

MMM 20%

TEM 10 %

Työkoneet 10%

- Liikennejärjestelmän

energiatehokkuus

- Liikennevälineiden

energiatehokkuus

- Uusiutuvat ja vähähiiliset

polttoaineet ja käyttövoimat

- Rakennusten erillislämmitys

- Jätehuolto

- F-kaasut

- Maatalouden

ei-CO2-päästöt

(tuotantoeläimet

ja maaperä)

- Kiinteistöjen

lämmitys

- Pienteollisuus

- Pienenergiantuotanto

- Muu

Esittäjän nimi alatunnisteeseen 12

Hallitusohjelma

BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT

1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Energia- ja ilmastostrategia

(TEM 2016)

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan

suunnitelma

(YM 5/ 2017) sisältövaatimukset

ilmastolaista

Esittäjän nimi alatunnisteeseen 13

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Kansainvälinen toimintaympäristö

EU:n ilmastopolitiikka

Kansallinen ilmastopolitiikka

Ilmastolain suunnittelujärjestelmä

Vuoden 2030 päästövähennystavoite

Päästökehitys ja näkymät vuoteen 2030

Tarvittavat lisätoimet (politiikkaskenaario)

Ilmasto ja ilmansuojelu

Kuntien ja alueiden ilmastotyö

Arjen ilmastopolitiikka

Puhdas teknologia ja rahoitusinstrumentit

Esittäjän nimi alatunnisteeseen

14

Vaikutusten arviointi

Seuranta

aikavälin s

Skenaariot

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelu Ilmastolaki (609/2015, voimaan 1.6.2015)

toimeenpano alkaa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman

valmistelulla

Keskeiset tavoitteet: ilmastopolitiikan ennakoitavuus, toimien

kustannustehokkuus ja valmistelun avoimuus

Ministeriöt laativat oman hallinnonalansa osuuden suunnitelmaan, YM

koordinoi suunnitelman kokoamista

Työryhmä suunnitelman valmistelun tukena

toimikausi 6.10.2015 - 31.12.2016.

Suunnitelman valmistelu sovitetaan yhteen energia- ja ilmastostrategian

laatimisen kanssa

Valmistelussa hyödynnetään samaa skenaariolaskentaa.

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman aikahorisontti on

vuoteen 2030

Epävarmuus Suomen 2030 päästövähennystavoitteesta taakanjakosektorilla

otettava huomioon.

Esittäjän nimi alatunnisteeseen 15

16

Kiitos!