Seppo Pyrhönen kiistää jyrkäs-ti, että TYKS:n syöpäklinikka olisi lopettamassa syöpäpoti-laiden seurantoja. Hän tähden-tää, että kyse on seurantojen harventamisesta. −Kun potilas on saanut meillä hoidon, emme enää anna hänelle automaatti-sesti seuranta-aikaa. Kerrom-me silti noin kuukauden tark-kuudella, milloin hänet toden-näköisesti kutsutaan seuranta-käynnille.

Käyntiväleihin vaikuttaa syöpätapauksen vakavuus, eli vaikeimmissa syöpätyypeissä seurantoja on tiheämpään. Esi-merkiksi rintasyövässä seuran-takutsu voi tulla vasta vuoden-kin päästä, jos tauti on hyvällä tolalla, ja hoito jo voiton puo-lella. Kutsu ei välttämättä aina käy lääkärin luo, vaan hoitajan vastaanotolle.

Liian pitkä jonotusaikaEnempään syöpäklinikka ei pysty, koska sillä on liian vä-hän henkilökuntaa potilasmää-rään nähden. Puute on johtanut siihen, että syöpäleikkauksen jälkeen potilas voi joutua odot-tamaan puolitoista kuukautta ennen kuin hänen lääkehoiton-sa alkaa. Vielä pahempi tilanne on sädehoidossa, jonne syöpä-potilaat joutuvat vielä viime vuoden lopulla jonottamaan 2-3 kuukautta. Suositusten mukaan liitännäishoitojen pi-täisi alkaa neljä viikon sisällä leikkauksesta. Pyrhösestä on-kin ironista, että elintärkeässä asiassa voi vedota vain suosi-tukseen. Hoitotakuulaki ei ni-mittäin koske kiireellisiä hoi-toja.

−Näin pitkät jonotusajat syövän liitännäishoitoihin kuin meillä on, huonontavat potilaan ennustetta, Pyrhönen toteaa.

Tilanteen korjaisi ensi al-kuun 4-5 uutta syöpälääkärin virkaa, Seppo Pyrhönen ker-too. Niitä TYKS:n syöpäkli-nikka ei ole saanut. Siksi klini-kalla on päätetty keskittyä uu-

sin potilaiden hoidon nopeutta-miseen ja seurata ”vanhoja” harvemmin. Valinnalle on lää-ketieteellisiä perusteita.

−Meillä on vain vähän näyt-töä siitä, että seuranta parantai-si syöpäpotilaan ennustetta tai pidentäisi hänen elinaikaansa. Sen sijaan tiedämme, että oi-kea-aikainen hoitoon pääsy pa-

rantaa selvästi potilaan mahdol-lisuuksia selvitä sairaudestaan.

Syöpäklinikalla tiedetään, että osa potilaista huolestuu ja ahdistuu, jos heidät lähetetään sairaalasta kotiin, ja pyydetään odottamaan seurantakutsua, joka tulee joskus.

−Potilaille terveiseni ovat, että meidän henkilökuntamme

tekee kyllä parhaansa, jotta kaikki saisivat hyvän hoidon. Jos seurankäyntiä kotona odo-tellessa ilmaantuu oireita, jotka huolestuttavat potilasta, hänen voi aina ottaa yhteyttä meihin.

Teksti: Liisa Koivula Kuva: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen arkisto

Seppo Pyrhönen kertoo, että TYKS:n syöpäklinikan lääkärit ovat uupumassa työtaakkansa alle. Lääkäreitä on jo joutunut pitkille sairaslomille työn aiheuttaman liikarasi-tuksen vuoksi. −Aluesairalaat tekevät jo niin paljon syöpähoitoja kuin ne voivat, lisäystä voisi enää ajatella ehkä Salossa, mutta silloin sinne tarvittaisiin lisää henkilökun-taa, Seppo Pyrhönen pohtii.

Jotta uudet syöpäpotilaat saadaan nopeasti hoitoon Turun yliopistollisen keskussairaa-laan, syöpätautien klinikan on pakko tinkiä vanhojen potilaiden seurantakäynneistä. Ellei näin tehdä, aika syöpäleikkauksesta lääke- ja sädehoitojen aloittamiseen venyy liikaa. Pa-himmillaan viive näkyy uuden potilaan huo-nontuneena ennusteena, tiivistää klinikan yli-lääkäri, professori Seppo Pyrhönen.

N:O 2/2004LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA1/20051/2012

Pakkovalinta uusien potilaiden hyväksiSeppo Pyrhönen seurantojen harvenemisesta:

Syöpäpotilaita tulee koko ajan lisää, koska suuret ikäluokat ovat saavuttaneet syöpä-iän. Suomen syöpärekisterin mu-kaan uusien syöpätapauksia on viime vuosina tullut ilmi 2-3 prosenttia enemmän aina edel-lisvuoteen verrattuna. Tahti myös jatkuu samana vielä pit-kään. Tämä merkitsee sitä, että vuonna 2020 uusia syöpiä to-detaan ehkä jopa 34 000, kun vastaava luku on nyt vielä run-saassa 28 000:ssa. Yhä vuo-laammaksi muuttuvan potilas-virran syynä on myös hyvä hoito. Syöpäpotilaat saavat vaativampia hoitoja kuin kos-kaan ja elävät siksi myös pi-dempään kuin heidän kohtalo-toverinsa vielä vuosikymmen

sitten. Uusin, vaativana pidet-ty hoito merkitsee usein entistä hoitoa monimutkaisempaa ja pidempää menettelyä. Käytän-nössä se voi tarkoittaa esimer-kiksi sitä, että syöpäpotilas viipyy klinikalla suonen sisäi-sessä lääkehoidossa useita tun-teja. Parantuneiden hoitotulos-ten ansiosta levinnyttäkin syö-pää sairastavat potilaat voivat olla sairaalassa aktiivihoidossa useita vuosia. Esimerkiksi le-vinnyttä suolistosyöpää sairas-tava eli aiemmin solunsalpaa-jahoidon turvin noin vuoden. Nykyisillä lääkkeillä hän saat-taa elää kahdesta kolmeen vuotta, joskus jopa viisi vuot-ta. Koko sen ajan hän on lääkä-rin hoidossa.

Mistä näitä potilaitaoikein tulee? TYKS:n syöpäklinikka ei saa

tänä vuonna uusia lääkärin-virkoja, koska niitä ei ole syöpäklinikan budjetissa, kertoo Varsinais-Suomen sai-raanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen. – Nyt ele-tään tätä vuotta ja vuoden 2012 talousarvion mukaan. Syöpäklinikkaan koskeneet budjettileikkaukset on siinä peruttu niin, että klinikalla voidaan hoitaa potilaita sa-malla tavalla kuin syksyllä 2011. Lehtonen huomautti, että syöpäklinikalla voidaan kuluvan vuoden aikana käyt-tää yhtä ”ylimääräistä” lääkä-riä. Tämän takia jotkut muut klinikat ovat joutuneet hie-man kärsimään, Lehtonen sanoi. –Pakottavissa tilanteis-sa voidaan talousarviovuoden

aikanakin menetellä samalla tavalla ja käyttää toisten kli-nikoiden voimavaroja. Leh-tonen ei ottanut kantaa siihen, kärsiikö syöpäklinikka hänen mielestään resurssipulasta vai ei. Hän totesi, että sairaanhoi-dossa syntyy jatkuvasti uusia tarpeita, mutta rajat on asetet-tava johonkin. – Syöpä tosin on sairausryhmä, jossa tulee kokoa ajan uusia potilaita vä-estörakenteemme vuosi, Leh-tonen myönsi. Lehtonen to-tesi myös, että viime syksynä esiin pulpahtaneet vertailu-tiedot TYKS:n syövänhoidon kalleudesta ja tehottomuu-desta olivat väärinkäsitys. – Professori Seppo Pyrhösellä oli perusteltu syy esittää asi-aan toinen tulkinta, hän muo-toili

Ei uusia virkoja tänä vuonna

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat2 - 2012 - N:o 1

Viime vuosi oli nimetty Euroopan vapaaehtoistyön teemavuodeksi. Euroopan Unio-nissa arviolta lähes 100 miljoonaa ihmistä tekee vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyöl-lä on myös taloudellista lisäarvoa; se tuottaa jopa 5% EU:n kansantulosta.Menneinä vuosikymmeninä vapaaehtoistoiminta on ollut suomalaisille elämänta-pa. Vuosikymmeniä sitten suomalaisessa yhteiskunnassa naapuriapu oli itsestään selvä asia.Maassamme järjestöt ovat yksi yhteiskuntaa koossa pitävä voima. Yhdistystoimin-nalla on poikkeuksellisen suuri merkitys maassamme ihmisten kannalta.Järjestöjen rooli on muuttunut viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Muutos kytkeytyy EU:n sisämarkkinasääntelyyn ja siihen, että jäsenistön oikeuksien val-vonnan tarve on kasvanut.Palvelumarkkinoiden kehittämisessä järjestöillä ei ole erityisasemaa suhteessa yrityksiin. Järjestöt ovat tämän sisäistäneet. Palvelumarkkinoiden kehittämisinnos-sa ei tulisi unohtaa järjestöjen perustoimintoja kuten vertais- ja vapaaehtoistoi-mintaa.Suomalaisten päättäjien kannattaisi osallistua vapaaehtoisjärjestöjen toimintaan. Tällöin saisi suoraa tietoa siitä, miten suomalainen yhteiskunta toimii yksilötasol-la.Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä 3/2012 valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi kirjoitti laajasti kahdestatoista vuodestaan tasavallan presidentin puolisona. Va-paaehtoistoimintaa käsitelleessä osassa hän totesi, että ”vapaaehtoistoiminta ja järjestöt ovat suomalaisen yhteiskunnan suola ja sokeri. Niillä ylläpidetään mah-tava määrä toimintaa, joka luultavasti jäisi muuten tekemättä. Näin pidetään yh-teiskunta elävänä, inhimillisenä, lähimmäisistä huolehtivana ja monin tavoin ar-vokkaana”. Toivon jokaisen Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomien lukijan yhtyvän valio-kuntaneuvos Pentti Arajärven käsitykseen suomalaisesta vapaaehtoistoiminnas-ta.

Vapaaehtoistoiminta ja järjestöt ovat suomalaisen yhteiskunnan suola ja sokeri

säästöpankki auttaa aina.

www.säästöpankki.fi/liedonspKaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Paimio | Raisio | Turku

Meillä toimihenkilöt ovat helposti tavoitettavissa ja asiat hoituvat mutkattomasti, ilman turhia kommervenkkejä.

Kaupan päälle saat vakavaraisen pankin turvan säästöillesi.

Tervetuloa tyytyväisten asiakkaiden pankkiin!

Pyhän Henrikin Apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja drive-in -palvelupisteestä käsin. Arkisin kello 9-20, lauantaisin 9-17 ja sunnuntaisin 12-18. Puhelin (02) 275 2150 • Fax (02) 275 2160

Yhteistyössä AboaPharm Oy

Vapaakaupantuotteista bonukset S-etukortilla

AVOINNA MYÖS

SUNNUNTAISIN

Onneksi on...

...Drive-in apteekki

Kari OjalaToimitusjohtajaLounais-SuomenSyöpäyhdistys r.y.

Kari OjalaVerkställande direktörSydvästra FinlandsCancerförening r.f.

Lounais-Suomen SyöväntorjuntasanomatSeiskarinkatu 3520900 Turkupuhelin (02) 2657 666telefax (02) 2657 668Sähköposti: kari.ojala@lssy.fiPäätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. -Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f.Painos: 275.000Painopaikka: Turun SanomatSeuraava lehti ilmestyy elokuussa 2012

År 2011 var utsett som Europaåret för frivilligarbete. Inom Europeiska unionen deltar uppskattningsvis nästan 100 miljoner människor i frivilligarbete. Frivilli-garbetet har också ett ekonomiskt mervärde; det genererar upp till fem procent av EU:s nationalinkomst.Under de gångna årtiondena har frivilligarbete varit en livsstil bland finländarna. Grannhjälpen har varit en självklarhet i det finländska samhället sedan decennier tillbaka.Föreningsarbetet är en av de sammanbindande krafterna i vårt samhälle. I Finland har föreningsarbetet exceptionellt stor betydelse med tanke på individen.Föreningarnas roll har förändrats under det senaste årtiondet. Förändringen hänför sig till regleringen av EU:s inre marknad, och behovet av att övervaka medlemmarnas rättigheter har ökat.I utvecklingen av servicemarknaden har föreningarna ingen särställning i förhål-lande till företagen. Föreningarna är också införstådda med detta. I ivern att ut-veckla servicemarknaden får man inte glömma föreningarnas grundläggande funktioner som bygger på frivilligverksamhet och att sammanföra människor som arbetar för gemensamma mål.Det skulle löna sig för de finländska beslutsfattarna att delta i frivilligorganisatio-nernas arbete, vilket ger direkt information om hur det finländska samhället fun-gerar på individnivå.I Helsingin Sanomats månadsbilaga 3/2012 skriver utskottsrådet Pentti Arajärvi omfattande om sina tolv år som presidentens make. I avsnittet som berör frivillig-verksamhet konstaterar han att frivilligarbete och föreningsverksamhet är det finländska samhällets salt och socker. Genom frivilligarbete och föreningsverk-samhet kan vi upprätthålla en mängd verksamhet som annars troligen skulle bli ogjort. Detta arbete håller samhället levande och humant, en plats där man tar hand om sin nästa och det är på många sätt värdefullt. Jag hoppas att alla som läser Sydvästra Finlands Cancerförenings medlemstidning Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat kan dela utskottsrådet Pentti Arajärvis uppfattning om det finländska frivilligarbetet.

Frivilligarbete och föreningsverksamhet är det finländska samhällets salt och socker

N:o 1 - 2012 - 3Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Raportti sai aikaan valtaisan huomion, elettiinhän tuolloin vielä kahden tv-kanavan aikaa. Mikä oli tv:ssä eilen, oli työ-paikkojen kahvipöytäkeskuste-luissa tänään.

Mikä sai toimittaja Pyykön valitsemaan aiheekseen lap-sisyöpäpotilaat?

—Itse asiassa ohjelman ai-he hautui mielessäni kuukau-sia. Olin saanut syöpää sairas-tavien lasten äideiltä kirjeen, jossa he pyysivät, että tarttuisin lasten tilanteeseen, toimittaja Pyykkö muistelee.

—Lasten syövänhoitoon erikoistuneen lääkärin vakans-sia ei ollut. Martti Siimes, joka USA:ssa oli erikoistunut leu-kemian hoitoon, toimi tuolloin laboratorion ylilääkärinä ja hoiti lapsia siinä ohessa, ilman vakanssia.

Pyykkö mietti kauan, miten aihetta voisi käsitellä. Hän piti palaverin Lastenklinikan yli-lääkärin, Niilo Hallmanin kanssa. Hallman toivoi aihees-ta ohjelmaa. Martti Siimes lu-pasi olla mukana niin, että Siimeksen ja lapsisyöpäpoti-laiden tapaamiset loivat ohjel-man rungon sekä tavan käsitel-lä vaikeaa asiaa.

Ohjelmassa seurataan osas-ton arkea. Eräs kohta kiteyttää 1980-luvun alun asenteen las-ten hoitoon: pieneltä potilaalta otetaan kivuliasta luuydinnäy-tettä ilman anestesiaa. Lapsi huutaa hengenhädässä, kun joukko hoitajia pitää häntä aloillaan.

Ohjelmassa on koskettavia lasten vanhempien haastattelu-ja.

—Olen kiitollinen vanhem-mille, jotka raskaasta tilan-teestaan huolimatta halusivat auttaa haastatteluidensa avulla asiaa. Monet sanoivat, että tus-kin apu ehtii parhaassa tapauk-sessakaan heidän lapsilleen, mutta uusille potilaille ehkä.

—Vanhemmat antoivat oh-jelmalle kaikkensa, tuskansa, pelkonsa, toivonsa, vaikka tur-hatkin. Tuohon aikaan televisi-ossa ei ollut ohjelmia, joissa ihmiset puhuisivat aroista tun-teistaan, elämästään. Varmasti senkin vuoksi vanhempien hä-tä kosketti ihmisiä syvästi.

—Samoin kuin se epäoi-keudenmukaisuus, jonka he kokivat lasten syövän, etenkin leukemian hoidossa olevan. Tilastollisestihan Suomessa toipui leukemiasta puolet vä-hemmän lapsia kuin eurooppa-laisissa muissa maissa jo sil-loin parani.

Ohjelma muutti maailmaaOhjelman jälkeen asiat alkoivat rullata melkoista vauhtia. Pikai-sesti pantiin pystyyn kansalais-keräys, joka tuotti yli neljä mil-joonaa markkaa, joka ostovoi-maltaan vastaa noin 1,5 miljoo-naa nykyeuroa. Sisäministeri Johannes Koikkalaisen ripeän toiminnan ansiosta keräyslupa tuli muutamassa päivässä.

Rouva Tellervo Koivisto teki ensimmäisen virallisen

vierailunsa presidentin puoli-sona osasto 10:lle. Hän sai vauhtia osaston rakennushank-keeseen.

Sitten lastenklinikan ylilää-käri vaihtui. Uusi ylilääkäri, tohtori Perheentupa katsoi oh-jelman loukanneen HYKSin mainetta siinä määrin, että Pyykkö sai ikuisen porttikiel-lon HYKSiin ja varsinkin las-tenklinikan puolelle.

—Porttikielto kumottiin kymmenen vuoden kuluttua, kun Perheentupa kuuli puheeni osasto 10 vanhempainyhdis-tyksen 10-vuotisjuhlassa.

—Itse asiassa porttikielto ei enää kaiken jälkeen silloin tuntunut miltään. Koko ohjel-man jälkeinen aika oli elämän suurta korkeakoulua. Louk-kaantunut HYKSin johto pe-rättömine väitteineen julkisuu-dessa, virheelliset lehtiuutiset laittoman keräyksen käynnis-tämisestä mahdollisine vanki-latuomioineen, suomalaisten hätä ja auttamishalu - kaikki oli aivan käsittämätöntä, hyvä ja paha.

Ohjelma paljasti paljon, mutta yksi asia on tullut julki-suuteen vasta viime vuosina.

—HYKSin silloinen hallin-toneuvoston puheenjohtaja, kaupunginjohtaja Pusa kutsui minut seurantahaastattelun jäl-keen yksin ”ilman mikrofoone-ja” luokseen. Pusa sanoi pe-rimmäisen syyn tilanteeseen olevan se, ettei syöpää sairas-tavista lapsista kuitenkaan kos-kaan tulisi veronmaksajia. ”Kaikki tämä on, toimittaja Pyykkö, täysin hukkaan heitet-tyä touhua”. Pusa kävi vielä etukäteen Pasilassa tarkista-massa, ettei hänen mielipidet-tään mainittu ohjelmassa. Pusa kuoli paria viikkoa myöhem-min.

Ohjelman lapsista kaksi sel-visi sairaudestaan.

Pienet potilaat ovat yhä herkkä aiheMTV3:n Syksyn Sävel –ohjel-ma keräsi varoja syöpäjärjes-töille viime syksynä. Ohjelman lomassa esitettiin syöpäpotilai-den haastatteluja. Yksi ohjel-massa esiintyneistä oli pöytyä-läinen melkein kolmevuotias Verna Remes. Haastattelun toimitti Tanja Huutonen.

—Tavoittelen aina ihmislä-heistä juttua, jossa kerrotaan asioista niiden oikeilla nimillä, byrokratiaa ja valkotakkisia asiantuntijoita vältellen ja ta-vallisia ihmistarinoita korosta-en, Huutonen kertoo.

Ohjelmaan haluttiin kiin-nostavia ihmisiä eri aloilta ja eri sairauksista. Mukana oli niin julkisuuden henkilöitä kuin tavallisiakin ihmisiä.

Haastatteluilla haluttiin kertoa selviytymistarina, joka antaisi ihmisille toivoa. Yksi tavoite oli myös saada ihmiset avoimesti kertomaan syöpäsai-rauksista, jotka eivät saisi olla vaiettu asia.

Pienen lapsisyöpäpotilaan kohdalla ei tehty poikkeusta.

—Halusin kuvata Vernaa vanhempien luvalla aivan sa-malla tavalla kuin aikuisiakin. Sympaattista arjen tekemistä, sitä mitä lapsi oikeastikin te-kee, siis leikkii ja touhuaa. Eh-kä toivoin, että lapsipotilas on aktiivinen ja sillä tavalla kun-nossa, että ei vain letkuissa makaa sängyssä. Siis elää sillä tavalla ihan normaaliakin elä-mää.

Huutosella ei ollut mitään valmista mallia, miten lap-sisyöpäpotilaan elämästä voisi kertoa televisiossa.

—En ymmärrä miksi syö-pälasta ei voisi kuvata televisi-ossa siinä kuin muitakin lapsia. En voi oikeasti sietää ajatusta, että sairaat lapset pitäisi piilot-taa kaiken kansan silmistä. Te-levisiossa on paljon muuta mitä voisi näyttää vähemmän, väkivaltaa ja tappamista. Mi-nua ei kalju lapsi pelota, enkä pelkää oman lapseni sairastu-mista, jos näen tai näytän syö-pälasta televisiossa. Aion tehdä niin jatkossakin.

—Halusin kertoa Vernan tarinan. En kaunistella, enkä peitellä sitä. Kun ensi kerran kuulin Vernan kohtalosta, ve-det nousivat silmiini. Elämä on joskus niin kohtuutonta. Mutta kun näin Vernan, ei itkettänyt enää yhtään. Lapset ovat niin aitoja ja sopeutuvaisia. Turun juttukeikan jälkeen tiesin, että tästä tulee hyvä.

Syksyn Sävelellä oli noin 700 000 katsojaa. Varoja ohjel-ma keräsi noin 225 000 euroa.

Saako lapsia näyttää televisiossa?Ohjelman jälkeen Aamulehden toimittaja Elina Laurila kirjoit-ti kolumnin television hyvän-tekeväisyysohjelmista, joilla kerätään varoja syöpäpotilaille. Näin Laurila kolumnissaan: ”Kun kerätään rahaa syöpäpo-tilaille, ohjelmassa esitetään taatusti ainakin yksi syöpää sairastavasta lapsesta ja tämän vanhemmista kertova pätkä.

Sen jälkeen, kun minusta tuli äiti, olen joutunut vaihta-maan kanavaa aina, kun muu-ten iloisissa tunnelmissa etene-vä show alkaa kertoa sairaiden lasten tarinaa.

En kestä haastateltujen van-hempien silmissä kiilteleviä kyyneliä. En edes silloin, kun

tarinalla on onnellinen loppu. Toki elävät esimerkit tekevät varmasti hyvää varainkeruuta ajatellen. Vanhemmat tuskin tällaista lietsomista kaipaavat, sillä pelon aiheita on muuten-kin aivan tarpeeksi.”

Koska kolumni julkaistiin Aamulehden lisäksi Satakun-nan Kansassa ja Turun Sano-missa, se herätti runsaasti kes-kustelua lapsisyöpäpotilaiden julkisuuskuvasta ja siitä, saako sairaita lapsia näyttää televisi-ossa. Toiset keskustelijat olivat Laurilan kanssa samaa mieltä. Vanhemmat eivät halua nähdä sairaita lapsia, koska he pel-käävät omien lastensa sairastu-van. Toisten mielestä on hyvä, että asioista kerrotaan, sillä se

saa muistamaan, miten paljon avuntarvitsijoita maailmassa on. Eräs pieni lapsisyöpäpoti-las totesi Syksyn Sävelen näh-tyään, että hän ei tiennytkään, että on olemassa muitakin kal-jupäisiä lapsipotilaita. Hän ei ollutkaan ainoa.

Huutonen kertoo pöyristy-neensä luettuaan kolumnin. —En voi ymmärtää ihmistä, joka ajattelee syöpälapsen näyttämisen lietsovan pelkoa. Kaapissako sairaita lapsia pi-täisi pitää? Kyllä televisiossa on paljon paljon pelottavampia asioita kuin sairas lapsi.

Teksti ja kuva: Pekka Remes Mirja Pyykön kuva: Joska Pyykkö

Toimittaja Mirja Pyykkö teki kuuluisan Osasto 10 –ra-portin 30 vuotta sitten. TV-ohjelma toi julkisuuteen lapsisyöpäpotilaiden huonot hoito-olosuhteet Suomes-sa vuonna 1982.

Toimittaja Mirja Pyy-kön Osasto 10 –ra-portin ensiesityksestä tuli kuluneeksi 30 vuotta tammikuun lo-pussa. Ohjelma kertoi HYKSin pienistä leu-kemiapotilaista ja heidän hoidostaan – tai pikemminkin hoi-don ja tilojen puut-teellisuuksista vuonna 1982.

Television lapsisyöpäpotilas herättää myötätuntoa – ja pelkoa

Toimittaja Tanja Huutonen ja kuvaaja Roman Rokicki haastattelemassa Verna ja Ville Remestä Syksyn Sävel –ohjelmaa varten Meri-Karinassa viime lokakuussa. Verna edusti ohjelmassa lapsisyöpäpotilaita. Syksyn Sävel keräsi varoja syöpäjär-jestöille.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat4 - 2012 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksellä on useita yhteistyö-kumppaneita, jotka eri tavoin tukevat yhdistyksen toteutta-maa syöväntorjuntatyötä. Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen ja Turun Seudun Osuus-pankin yhteistyö on jatkunut jo yli kymmenen vuotta.

Turun Seudun Osuuspankki on yksi yhdistyksen pääyhteis-työkumppaneita, jonka nimi näkyy yhdistyksen hyvänteke-väisyystapahtumiin ja varain-hankintaan liittyvässä toimin-nassa. Pääyhteistyökumppanit näkyvät myös yhdistyksen har-joittamassa, yhdistyksen palve-luja tarjoavassa yhteiskunnalli-sessa mainonnassa.

Pankinjohtaja Irma Hyväri-nen Turun Seudun Osuuspan-kista pitää tärkeänä asiana yri-tysmaailman ja vapaaehtoisten järjestöjen välistä yhteistyötä. Vapaaehtoiset järjestöt tekevät omalla toimintasektorillaan ar-vokasta työtä, joka koituu koko yhteiskunnan ja sen jäsenten hyväksi.

Kuva: Aleksi Olkkonen

Pankinjohtaja Irma Hyvärinen luovutti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalalle vuotta 2012 koskevan yhteistyöso-pimuksen. Kiittäessään pankinjohtaja Irma Hyväristä Turun Seudun Osuuspankin ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhteistyösopimuk-sen allekirjoittamisesta, Ojala totesi menestyvien yritysten ja yhteisöjen tukevan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa sen taiste-lussa syöpää vastaan.

Turun Seudun Osuuspankki tukee syöväntorjuntatyötä

Taiteilija Hilkka Honkasalolle luonto on tärkeä luovuuden lähde. Öljyväritöiden aiheina ovat usein puutarha- ja metsä-maisemat. Luonto tulee lähel-le erityisesti mökillä Nauvos-sa, jossa taiteilija maalaa osan vuodesta ja jossa hän tekee puolisonsa avustuksella puu-tarhatöitä. Elämän rikkaus ovat myös lapset ja lastenlap-set.

Vuonna 2000 taiteilija Hilkka Honkasalo sairastui aivokasvaimeen. Sairastumi-nen oli järkytys toimeliaalle kauppiaalle, joka matkusteli paljon, myös työtehtäviin liit-tyen. Työ vaatesuunnittelijana ja vaatekauppiaana Xantippa - vaateliikkeessä oli täyttänyt päivät. Aivokasvaimen leik-kaus johti oikean käden ja jalan halvaantumiseen sekä afasiaan, joka vaikeuttaa pu-heen tuottoa. Sairastumisen myötä myös työtehtävät piti

jättää ja aktiiviseen elämään tottuneena olo tuntui ajoittain yksinäiseltä. Vuonna 2001 syntyi innostus kokeilla kan-salaisopistossa vesiväritöitä. Opettaja Eija Ruoho innosti maalaamiseen ja kannusti jat-kamaan. Maalaaminen sujuu vasemmalla kädellä ja nykyi-sin taiteilija keskittyy eniten öljyvärimaalaukseen, jonka kokee omaksi taidemuodok-seen.

Taiteella, käsillä tekemisellä ja värien käytöllä on parantavaa vaikutusta ja ne ovat auttaneet selviytymään ja käsittelemään omaa sairautta. Taide ja värien käyttö tuovat elämään konk-reettisen tekemisen lisäksi mo-nenlaisia tunteita, romanttisuu-den kokemusta, haaveita sekä selviytymisen ja aikaan saami-sen tunnetta. Taiteilijan voima-varana ovat ” Taito nauttia elä-mästä sekä ennen kaikkea Kii-tollisuus elämästä.”

Taiteilija Hilkka Honkasa-loa inspiroivat mm. Monetin taiteen kaltainen pehmeys töis-sä sekä Vincent van Goghin teosten liike ja ” hulluus”: Kun rumuus esitetään kaunistele-matta, siitä tulee kaunista. Myös muut taiteilijat, jotka käyttävät töissään värejä ja mielikuvitusta, ovat toimineet innoittajina työskentelyyn. Al-kuvuodesta 2012 taiteilija tu-tustui Pariisin matkallaan Mo-netin teoksiin ja sai niistä uusia ajatuksia työskentelyyn. Ke-väällä, huhtikuussa, on edessä odotettu puutarhamatka Hol-lantiin; kukkaset ja niiden värit ovatkin varmasti tulevaisuu-dessa osana taiteilijan teoksia.

Taiteilija Hilkka Honkasa-lon öljyvärimaalausten näytte-ly Meri-Karinassa 3.3 – 31.3.2012.

Teksti ja kuva: Minna Vaininen

Kiitollisena elämästä

–Osallistuminen on minulle tärkeää ja olen aina ollut innos-tunut lähtemään mukaan käy-tännön toimintaan, jonka avul-la voin auttaa ja tukea toisia, sanoo Siru Virpi.

Syöpäyhdistyksen toiminta on tuttua Sirulle jo parinkym-menen vuoden ajalta. Oma sai-rastuminen rintasyöpään toi mukanaan monenlaisia ajatuk-sia ja pelkoja. Sairastuessa mo-net arjen asiat ja suunnitelmat menivät uusiksi.

Työn kautta, sairaanhoitaja-na toimiessa, syöpäsairaudet olivat tulleet jo aiemmin tutuk-si. Sairaalassa, jossa Siru työs-kenteli, toimi esimerkiksi hoi-tajien muodostama syöpätyö-ryhmä, jossa kehitettiin poti-laille annettavaa tietoa selkeään ja helposti ymmärrettävään muotoon.

–Tiedon jakaminen oikeaan aikaan ja oikealla tavalla onkin oleellista sairastuneen ja hänen läheisensä selviytymisen koke-musten kannalta, Siru toteaa.

Oma sairauden kokemus

mahdollistaa vertaistuen tar-joamisen toisille rintasyöpään sairastuneille. Myös läheisten tukemisen Siru kokee on tär-keäksi. Siru on pitkään pyörit-tänyt Syöpäyhdistyksen palve-lutoimistoa Salossa, jonne asiakkaat tulevat kerran viikos-sa kysymään monenlaisia käy-tännön neuvoja sekä hakemaan tietoa ja tukea sairauden kanssa selviämiseen. Yhdessä haetaan ratkaisuja ja helpotusta kulloi-seenkin tilanteeseen. Salossa järjestetään lisäksi monipuolis-ta ryhmätoimintaa, sekä aihee-seen liittyviä luentoiltoja. Ver-taistuki, uudet harrastukset ja yhteinen toiminta voivat tarjota uusia näkökulmia ja selviyty-misen keinoja sairastuneelle. Tärkeää sairastuneen ja hänen läheisensä kohtaamisessa on ajan antaminen: Läsnäolo ja kuunteleminen. Aina ei tarvita edes sanoja.

Syöpään sairastuminen on usein järkytys ja yksin voi olla vaikeaa selvittää avun saannin mahdollisuuksia. Siru on toi-

minut vuosien varrella useissa eri yhdistyksissä ja erilaisissa vapaaehtoistehtävissä. Verkos-toja on muodostunut moneen suuntaan ja näin myös tietoa siitä, mistä sairastunut voi saa-da apua ja miten apua hae-taan.

–Osallistuminen Syöpäyh-distyksen toimintaan antaa pal-jon. Voin tarjota omaan tietoon ja kokemukseen perustuvaa osaamista ja auttaa näin toisia. Yhdistystoiminnan myötä olen löytänyt aina tekemistä, seuraa ja juttukavereita, eikä yksinäi-syys pääse vaivaamaan, toteaa Siru.

SYTY eli Salon seudun po-tilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys valitsi Siru Virpin vuoden 2011 vapaaeh-toiseksi. Perusteluina ovat pit-käaikainen vapaaehtoistyössä toimiminen ja monipuolinen ja innostunut toiminnan kehittä-minen.

Teksti ja kuva: Minna Vaininen

Siru Virpi vuoden 2011 vapaaehtoinen

Taiteilija Hilkka Honkasalon innoittajina ovat toimineet myös muut taiteilijat, jotka käyttävät töissään värejä ja mielikuvitusta.

Yhdistystoiminta mahdollistaa yhdessä toimimisen ja yhteisten asioiden jakamisen, vuoden vapaaehtoiseksi valittu Siru Virpi kannustaa. Salon Seudun potilas- ja vam-maisyhdistys valitsi Siru Virpin vuoden 2011 vapaaehtoiseksi.

N:o 1 - 2012 - 5Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Maailman tutkituinta maitohappobakteeria

Lactobacillus rhamnosus GG:tä,

D- ja C-vitamiineja ja aitoja marjoja ja hedelmiä.

Nyt monin verroin vastustuskykyä vahvistavia

tekijöitä samassa mehussa.

Lasillisesta mehua saat tarvittavan päivittäisen

annoksen maitohappobakteereita ja 75%

päivän suositellusta D- ja C-vitamiinin tarpeesta.

Marli Protect mehut löydät kaupan kylmähyllystä.

www.marli.fi/protect

Kuningasbasso Matti Salmisen ja hänen tukemiensa kolmen suomalaisen eturiviin nousseen naissopraanon konsertti ”Matti Salminen ja suomalainen jou-lu” 16.12.2011 osoittautui ehkä liiankin suureksi menestyksek-si. Turun Tuomiokirkon kiviset seinät olivat ahtaalla kun vahti-mestarien laskelmien mukaan yli 1200 kuulijaa saapui tähän ainutlaatuiseen konserttiin. Jär-jestäjillekin tämä oli vähintään yllätys, koska jo aikaisin syk-syllä loppuun myytyjä lippuja oli painettu vain 1050, joka on-Tuomiokirkkomme virallinen paikkaluku. Nyt ystävälliset ja avuliaat kirkon vahtimestarit kantoivat kaikki liikenevät is-tuimet myös kirkon kappeleista ja osa kuulijoista joutui suurien videonäkyvyyttä lisäävien näyttötaulujen taakse. Näyttö-

tauluista olikin paljon apua, koska kirkon sivulaivoista nä-kyvyys esiintyjiin jää muuten rajoitetuksi.

Poikkeuksellisen korkeata-soisen ja ainutlaatuisen konser-tin esiintyjät basso Matti Sal-minen ja sopraanot Mia Heik-kinen, Hedwig Paulig ja Mii-na-Liisa Värelä esiintyivät ti-laisuudessa täysin palkkiotta. Tästä kuuluu kiitos Matti Sal-misen vahvalle persoonalle ja myötävaikutukselle. Naissolis-teista Miina-Liisa Värelä sai erityistunnustusta voittaessaan kesällä Savonlinnassa pidetyn Mustakallio-laulukilpailun ja puolestaan Hedwig Paulig voit-ti syksyllä Järvenpäässä pide-tyn Sibelius-laulukilpailun. Suotta ei emeritusarkkipiispa-Jukka Paarma verrannut heitä enkelikuoroon. Yhtenä puoli-

toistatuntisen konsertinhuippu-hetkistä oli näiden kolmen sop-raanon yhdessä esittämä rans-kalainen kansanlaulu Heinillä härkien kaukalon. Palaute näi-den ”uusien” laulajahuippujen yksittäisistä esityksistä on ollut poikkeuksellisen kiittävää. Saimme kaikki hienon tilaisuu-den tutustua oman bassomaest-romme valitsemiin tulevaisuu-den huippulaulajiin, joita hän nimenomaan halusi esitellä tur-kulaisyleisölle. Matti Salmisen oma mykistävä ääni ei enempiä kommentteja kaipaa.

Laulajien säestyksestä sekä konsertin korkeatasoisesta mu-siikista vastasi turkulainen Akademiska Orkestern kapel-limestari Sauli Huhtalan joh-dolla ja lähes 60 soittajan vahvuisena. Ludvig van Beet-hovenin syntymäpäivänä pi-

detty konsertti aloitettiinkin tuon säveltäjämestarin Corio-lan-alkusoitolla. Saimme myös kuulla Katriina Lehtisen huikean huilusoolon orkesterin säestyksellä. Maineikas orkes-teri hoiti säestystehtävänsä hienosti ja sai myös pääsolis-tiltamme Matti Salmiselta läm-pimät kiitokset. Lukuisista harjoituksista huolimatta or-kesterin ainoana palkkiona oli oman esiintymisen ja huippu-tason laulajien säestämisen ilo sekä saada toivomuksensa mu-kaan kuulla Tuomikirkon hol-veissa Matti Salmisen basson voimalla kajahtanut Mozartin Taikahuilun aaria ”In disen heil`gen Hallen”

Suuren orkesterin ja huip-putason laulajien esiintyessä myös musiikin ja laulujen so-vituksilla on merkittävä osuus.

Näistä laadukkaista sovituksis-ta saamme kiittää muun muas-sa kapellimestariamme Sauli Huhtalaa ja maestro Riku Nie-meä. Sovitusten hankinnassa saimme apua edellä mainittu-jen lisäksi muun muassa Hel-singin kaupunginorkesterin intendentiltä Elina Siltaselta.

Konsertin järjestäjinä olivat Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tys r.y., Pyhän Henrikin eku-meenisen kappelin kannatusyh-distys r.y. jaTurun Tuomiokirk-koseurakunta. Saatu tuotto jaetaan puoliksi kahden ensiksi mainitun järjestäjäorganisaati-on kanssa. Turun Tuomiokirk-koseurakunta antoi myös kir-kon ja sen henkilökunnan huo-mattavan panoksen kustannuk-sitta yhdistystemme käyttöön. Järjestelyissä oli kanttori Jukka Pietilän aktiivinen panos oleel-

lisen tärkeää. Konsertti-iltana järjestelyissä oli mukana myös kymmenkunta vapaaehtoista sekä Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen että ekumeenisen kappelin piiristä. Myös heille kuuluu lämmin kiitos alkuun ruuhkaisen ja hämmentävänkin väenpaljouden ohjaamisessa. Syytä on kiittää myös TS-yhty-mää ohjelmalehtisen painatuk-sesta. Näiden panosten takia konsertin nettotuotto noin 25.000 euroa on oleellinen lisä yhdistystemme toiminnan tu-kemiseen, ja muun muassa ekumeenisen kappelin raken-nusaikaisten velkojen lyhen-nykseen. On syytä vielä kerran kiittää taiteilijoiden ja vapaaeh-toisten järjestäjien valtavasta panoksesta.

Teksti: Jouko Suonpää

On aika kiittää

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat6 - 2012 - N:o 1

Tilaisuuden tervehdyspuheen piti Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela.

Puheessaan kauppaneuvos Risto Korpela totesi syöpäpo-tilaiden tarvitsevan sairastuttu-aan monenlaista tukea arjessa selviytymiseen, myös syöpä-sairauden voittamisen jälkeen.

Syövänhoidon tilanne on kuitenkin muuttumassa nope-asti, sillä väestön vanhetessa sairaudet lisääntyvät. Syöpä on edelleen vakava sairaus vaikka sairauden paranemisennusteet ovat kehittyneet. Syöpään sai-rastuu vuonna 2020 maassam-me yli 3300 ihmistä, eli 25% enemmän kuin tänä vuonna ja hoidon kustannukset kasvavat nykyisestä 0,7 miljardista eu-rosta 1,5 miljardiin euroon vuositasolla vuoteen 2020 mennessä.

Korpelan mukaan tämä vai-kuttaa siten, että syöpähoitoon tarvitaan jatkossa yhä enem-män henkilökuntaa. Erityisen suuri tarve on syöpälääkäreillä, patologeilla, syöpää hoitavilla sairaanhoitajilla ja yleislääkä-reillä.

Kuluva vuosi 2011 on EU-alueella nimetty vapaaehtois-työn teemavuodeksi. Sosiaali- ja terveysalan palvelujen kes-kittyessä suurille tuottajille muita tuottajia, pieniä hoivayri-tyksiä ja järjestöjen palveluita

on jo vähentynyt ja vähenee edelleen. Palvelujen monimuo-toisuus häviää vähitellen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tuomaan tuotantoon tulee vah-voja monopolisoitumisen piir-teitä. Nämä kehitystrendit ovat täysin päinvastaisia sille, mitä EU:n hankintadirektiivillä ja kansallisella hankintalainsää-dännöllä tavoitellaan, totesi kauppaneuvos Risto Korpela tervehdyspuheensa lopuksi.

Syöväntorjuntatyön tekijöitä palkittiinTilaisuudessa jaettiin Lounais-suomalaisista Syöpäjärjestöistä seitsemän väitöskirja-apurahaa nuorille syöpätutkijoille, neljä yhden vuoden tutkimusapurahaa sekä kolme matka-apurahaa.

LT Minna Koskenvuolle myönnettiin kolmivuotisen apurahan ensimmäisen vuoden osuutena Lounais-Suomen ja Ahvenenmaan Syöpärahastos-ta 20 000 euroa ja Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttö-rahastosta 10 000 euroa eli yh-teensä 30 000 euroa.

Juhlassa myönnettiin myös muutamia huomionosoituksia pitkäaikaisille syöväntorjunta-työn tekijöille.

Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunta myönsi Syövän-torjuntatyön hopeisen ansiomi-talin asessori Raimo Huhtasel-

le. Huoltoneuvoja Martti Ha-kanen, laborantti Seija Ratia ja lääketieteen toimittaja Tuula Vainikainen saivat pronssiset ansiomitalit tunnustukseksi syöväntorjuntatyön edistämi-sestä.

Rehtori Jukka Penttilä pal-kittiin Lauri Rauramo -mitalilla hänen tekemästään vapaaehtois-työstä Meri-Karinan palvelu- ja toimintakeskuksessa. Kahden vuosikymmenen ajan vapaaeh-toistyötä tehnyt Penttilä on muun muassa järjestänyt palvelukes-kuksen asukkaille ja sopeutu-misvalmennuskurssien osanotta-jille musiikkitilaisuuksia.

Matti Koivurinta -mitali myönnettiin johtaja Timo Lundstedtille hänen tekemäs-tään asiantuntijatyöstä koskien Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen rakennushankkeita. Myönnetty Matti Koivurinta -mitali oli järjestyksessään kymmenes valmistetusta 20 mitalista. Mitali jaetaan vuosit-tain tunnustuksena lounaissuo-malaisen vapaaehtoisen syö-väntorjuntatyön edistämiseksi tehdystä työstä.

Rouva Helena Hietanen palkittiin tilaisuudessa yhdis-tyksen pienoisviirillä hänen antamastaan panoksesta kahte-na vuosikymmenenä syövän-torjuntatyön edistämiseksi.

Pitkäaikaiselle syöväntor-juntatyöntekijälle kauppatie-teiden tohtori Matti Koivurin-nalle myönnettiin tilaisuudessa Moikoisten Syöväntutkimus-säätiön kunniapuheenjohtajan arvonimi. Myöntämisestä vas-tasi säätiön hallintoneuvosto.

Teksti: Joel Kanerva Kuvat: Studio Brahe

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Moi-koisten Syöväntutkimussäätiön perinteistä Lounaissuomalaista Syöväntorjuntapäivää vietettiin 14.12.2011 Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa Turussa jo 34.kerran. Tilaisuus oli samalla Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen 60-vuotisjuhla.

Syöväntorjuntatyö tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän tukea

Asessori Raimo Huhtala vastaanottaa Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan myöntämän syöväntorjuntatyön hopeisen ansiomitalin Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Pyrhöseltä ja pääsihteeri Sakari Karjalaiselta

Huoltoneuvoja Martti Hakaselle Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunta myönsi syöväntorjuntatyön pronssisen ansiomitalin, jonka hänelle luovuttivat puheenjoh-taja Seppo Pyrhönen ja pääsihteeri Sakari Karjalainen.

Lääketieteen tiedottaja Tuula Vainikainen kiittää saamastaan syöväntorjuntatyön pronssisesta ansiomitalista. Pääsihteeri Sakari Karjalainen todistaa tapahtumaa.

Lounaissuomalaiset Syöpärahastot myönsivät yhteensä 99.900 euroa tutkimusapurahoja, väitöskirja-apurahoja ja matka-apurahoja

VÄITÖSKIRJA-APURAHAT: FM Gunilla Högnäs 4.000 € Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahastoEL Katja Kero 4.000 € Lars-Olav Sundmanin muistorahastoFM Laura Lehtinen 4.000 € Vuorineuvos Irja Ketosen muistorahastoTtM Susanna Mört 4.000 € Martti ja Mikael Ruolan rahastoFM Krista Rantanen 4.000 € Elvi ja Emil Heikkilän lahjoitusrahastoTtM Mervi Siekkinen 4.000 € Vuorineuvos Irja Ketosen muistorahastoLL Paula Vainio 4.000€ Aili ja Toivo Kivirinteen muistorahasto TUTKIMUSAPURAHAT:LT Karolina Louvanto 4.000 € Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto 4.000 € Lauri Rauramon muistorahasto 2.000 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto LT Maija Valta 10.000 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahastoTutkija Stefan Veltel 4.000 € Marja ja Jukka Ruolan muistorahasto 6.000 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto FT Pia Roos-Mattjus 5.000 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto

MATKA-APURAHAT: FT Saija Haapa-Paananen 1.200 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahastoFT, dosentti Päivi Koskinen 500 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahastoFT Jani Saunavaara 1.200 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto

3-VUOTINEN TUTKIMUSAPURAHA: LT Minna Koskenvuo 20.000 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan syöpärahasto 10.000 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellekäytettäväksi terveydenhuollonammattihenkilöstön matka-apurahoina 4.000 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto

TUE MAAKUNNALLISTA SYÖVÄNTUTKIMUS-TOIMINTAA LAHJOITUKSELLA

MOIKOISTEN SYÖVÄNTUTKIMUSSÄÄTIÖ r.s. Turun Seudun Op 571345-216162

TUE MAAKUNNALLISTASYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ LAHJOITUKSELLALOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y. Turun Seudun Op 571345-212054 Rehtori Jukka Penttilä palkittiin Lauri Rauramo -mitalilla hänen tekemästään vapaa-

ehtoistyöstä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa.

N:o 1 - 2012 - 7Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Keskitä vakuutuksesi nyt Pohjolaan. Uutena etuasiakkaana saat autovakuutuksen Osuuspankistasi vuodeksi puoleen hintaan.

Pankki- ja vakuutusasioiden keskittäminen ei muuten ole lainkaan vaikeaa. Kysy lisää!

Etu vakuutuksensa keskittävälle:

Autovakuutus vuodeksi puoleen hintaan!

Autovakuutusedun saa uusi Pohjolan etuasiakas liikennevakuutuksen yhteydessä. Etuasiakas on sellainen asiakas, jolla on vakuutus kolmesta eri vakuutusryhmästä Pohjolassa. Tarjous on voimassa 31.3.2012 saakka.

Suolistosyövät eli paksu- ja peräsuolen syövät ovat naisten toiseksi ja miesten kolman-neksi yleisin syöpätyyppi. Varsinais-Suomessa todetaan vuosittain noin 260 uutta pak-su- ja peräsuolisyöpää. Paksu-suolisyöpiä on yhtä paljon naisilla ja miehillä. Vain kuusi prosenttia sairastuneista on alle 50-vuotiaita. Sairastunei-den keski-ikä on lähes 70 vuotta.

Suolistosyöpien vaarateki-jöitä tunnetaan toistaiseksi vie-lä huonosti, mutta ravintoteki-jöiden merkityksestä ollaan yhtä mieltä. Eläinrasvojen run-sas käyttö suurentaa syöpävaa-raa ja kasvikuiduilla oletetaan olevan suojaava vaikutus. Pit-käaikainen suoliston tulehdus-sairaus altistaa syövälle. Jois-sakin suvuissa on todettu pe-rinnöllistä alttiutta sairastua suolistosyöpään, toteaa Raija Ristamäki.

Suolistosyöpien parantu-neen ennusteen taustalla on monia asioita. Syövät löyde-tään nykyään varhemmin, osin seulontojen vuoksi tai siksi, että oireisiin osataan nyt avo-hoidossa suhtautua aktiivisem-min. Leikkaushoidot ovat ke-hittyneet ja patologiset tutki-mukset ovat tarkentuneet. Syöpäklinikalla sädehoidot ja liitännäissolunsalpaajahoidot ovat kehittyneet ja ne pystytään kohdentamaan tarkentuneiden tutkimusten pohjalta potilaille, jotka hyötyvät niistä.

Monen erikoisalan ryhmätyötäSuolistosyöpien hoitoon osal-listuu monien lääketieteen eri-koisalojen lääkäreitä ja hoita-jia. Joka toisena tiistaina TYK-Sissä kokoontuu suolistosyöpi-en potilastapauskokous eli ko-lorektaalisyöpämeeting, jossa ovat mukana suolistosyöpiä leikkaavat gastrokirurgit, pato-logi, radiologi, sytostaattilää-käri ja sädehoitolääkäri. Näissä kokouksissa käsitellään jokai-sen uuden paksu- ja peräsyöpä-potilaan tilanne ja suunnitel-laan hänelle sopiva hoito. En-nen leikkausta peräsuolipotilas käy kirurgian poliklinikalla, jossa taudin tila arvioidaan, tehdään peräsuolen MRI- eli

magneettitutkimus, vartalon TT- eli tietokonetomografiatut-kimus sekä laboratoriokokeita. Tämän jälkeen potilas menee suoraan leikkaukseen tai hä-nelle annetaan leikkausta edel-tävä sädehoito. Leikkauksen jälkeen potilaan tilanne arvioi-daan uudelleen lääkärien koko-uksessa ja päätetään kasvaimen patologisen tutkimuksen pe-rusteella muiden hoitojen tarve ja seuranta.

Paksusuolisyövät leikataan Varsinais-Suomen alueella omassa aluesairaalassa. Jokai-sessa aluesairaalassa on gastro-kirurgi ja konsultoiva syöpä-lääkäri. Varsinais-Suomen alueella kaikki peräsuolisyö-vän leikkaukset on keskitetty Tyksin kirurgiseen sairaalaan. Leikkaustekniikan hyvin hal-litseva kirurgi on tärkeä poti-laan ennustetta parantava teki-jä, joten keskittämiseen on hyvät perusteet. Nykyisin käy-tössä oleva TME-tekniikka, jossa mesorektum eli peräsuo-len lieve poistetaan kokonaan, on vähentänyt paikallisten pe-räsuolisyöpien uusiutumista.

Sädehoitoa – ennen tai jälkeen leikkauksenPeräsuolisyövässä sädehoito vähentää paikallisia uusiutu-mia ja edenneissä taudeissa parantaa myös potilaan ennus-tetta. Nykyisin on siirrytty pit-kälti ennen leikkausta annetta-vaa sädehoitoon. Pinnallinen syöpä voidaan leikata ilman sädehoitoa. Paikallisesti eden-neessä syövässä käytetään vii-den viikon sädehoitoa yhdessä solunsalpaajan kanssa. Leikka-us tehdään 6-8 viikkoa säde-hoidon jälkeen. Nykyisin leik-kaushoitoa voidaan antaa sel-laisissakin syövissä, joita ei aikaisemmin voitu leikata.

Solunsalpaajahoito kirurgi-sen hoidon jälkeen vähentää suolistosyövissä etäpesäkkei-den muodostumista, paikallisia uusiutumia ja myös paksusuo-likuolemia. Liitännäissolunsal-paajahoitoja annetaan imusol-mukkeisiin edenneissä ja suo-len seinämän lävistäneissä taudeissa, jotka eivät ole levin-neet imusolmukkeisiin, mutta joissa on muita ennustetta huo-nontavia tekijöitä. Potilaan

kalenteri-ikä ei ole este solun-salpaajahoidon aloittamiselle, mutta muiden sairauksien aihe-uttama rasitus on punnittava ja arvioitava potilaan hoidosta saama hyöty.

Solunsalpaajahoito valitaan leikatun syövän levinneisyy-den ja ennustetekijöiden pe-rusteella. Osa lääkkeistä anne-taan tablettimuodossa ja ne voidaan ottaa kotona, osa an-nostellaan suonensisäisesti sairaalan poliklinikalla. Hoito-jen kokonaiskesto on yleensä puoli vuotta. Osa suolistosyö-vistä on paikallisia, osalla po-tilaista todetaan etäpesäkkeitä jo diagnoosihetkellä, osalla niitä voi kehittyä seurannan aikana. Osa etäpesäkkeitä ke-hittäneistä suolistosyövistäkin voidaan leikata. Pitkälle eden-neissä tapauksissa annetaan syövän etenemistä hidastavaa, oireita vähentävää hoitoa. Po-tilaan yleistila, ikä, muut sai-raudet ja niihin tarvittavat hoi-dot sekä potilaan omat toiveet otetaan aina huomioon hoitoa suunniteltaessa.

Suuri osa paksusuolisyö-vän uusiutumista todetaan kolmen vuoden sisällä leikka-uksesta. Potilas on tällöin seu-rannassa hänet leikanneella kirurgilla, joka syöpämerkki-aine CEA:n kohoamisen jäl-keen passittaa potilaan kuvan-tamistutkimuksiin. Laatik-koon: Seulontoihin, mars! Suolistosyöpiä seulottiin vuonna 2011 noin puolessa Suomen kunnista. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella seulontoja tehtiin Kaarinassa, Kemiönsaarella, Loimaalla, Länsi-Turunmaal-la, Oripäässä, Ruskolla, Salos-sa ja Turussa. Seulontoihin osallistuvat kahden vuoden välein kutsuttavat 60-69-vuo-tiaat kuntalaiset. Seulontatut-kimuskokeilu jatkuu vuoteen 2014 saakka, minkä jälkeen arvioidaan jatketaanko seu-lontoja lakisääteisesti. Turussa seulontoihin osallistui vuonna 2010 miehistä 54 % ja naisista 67,3 % eli yhteensä vain 61,1 % kutsutuista. Se on selvästi alle maan keskitason! Turussa syöpiä löytyi seulonnassa kol-melta ja erilaisia adenoomia eli hyvänlaatuisia rauhaskas-vaimia löytyi 21:ltä tutkitta-valta. Muualta Varsinais-Suo-mesta löytyi lisäksi kolme suolistosyöpää. Seulontoihin kannattaa osallistua, sillä syö-pä voidaan seulonnoissa löy-tää varhemmin, eli jo silloin, kun se ei vielä lähetä mitään oireita. Tällöin hoitotulokset ovat parempia kuin kehitty-neissä syövissä.

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Studio Brahe

Suolistosyöpien määrä on nelinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Samaan aikaan niiden ennuste on parantunut hoitoproses-sin eri vaiheiden kehittymisen seurauksena. Suolistosyöpien seulonnasta odotetaan uut-ta työkalua näiden syöpien löytämiseksi en-tistä varhaisemmassa vaiheessa, totesi do-sentti Raija Ristamäki Osmo Järvi -luen-nossaan.

Suolistosyöpien ennuste on parantunut

Varsinais-Suomessa todetaan vuosittain noin 260 uutta paksu- ja peräsuolisyöpää

0

20

40

60

80

100

120

140

1963-67 1968-72 1973-77 1978-82 1983-87 1988-92 1993-97 1998-2002 2003-07 2008

naiset

miehet

Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän Osmo Järvi-luennon pitänyt dosentti Raija Ristamäki totesi suolistosyöpien määrän nelinkertaistuneen viimeisen 50 vuoden aikana. Suolistosyövät eli paksu- ja peräsuolen syövät ovat naisten toisek-si ja miesten kolmanneksi yleisin syöpätyyppi.

Suolistosyöpiä seulottiin vuonna 2011 noin puolessa Suomen kunnista. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella seulontoja tehtiin Kaarinassa, Kemiönsaarella, Loimaalla, Länsi-Turunmaal-la, Oripäässä, Ruskolla, Sa-lossa ja Turussa. Seulontoihin osallistuvat kahden vuoden välein kutsuttavat 60-69-vuo-tiaat kuntalaiset. Seulontatut-kimuskokeilu jatkuu vuoteen 2014 saakka, minkä jälkeen arvioidaan jatketaanko seu-

lontoja lakisääteisesti. Turus-sa seulontoihin osallistui vuonna 2010 miehistä 54 % ja naisista 67,3 % eli yhteensä vain 61,1 % kutsutuista. Se on selvästi alle maan keskitason! Turussa syöpiä löytyi seulon-nassa kolmelta ja erilaisia adenoomia eli hyvänlaatuisia rauhaskasvaimia löytyi 21:ltä tutkittavalta. Muualta Varsi-nais-Suomesta löytyi lisäksi kolme suolistosyöpää. Seu-lontoihin kannattaa osallistua, sillä syöpä voidaan seulon-

noissa löytää varhemmin, eli jo silloin, kun se ei vielä lähe-tä mitään oireita. Tällöin hoi-totulokset ovat parempia kuin kehittyneissä syövissä. Hakeudu tutkimuksiin, kun: - suolentoiminta on muuttu-nut aikaisemmasta ja esiintyy vaihtelevaa ripulia, ummetus-ta,- ulostamisvaikeuksia tai suo-lentukkeutumista- ulosteessa on verta -esiintyy vatsan tai lantion alu-een kipua

Turkulaiset suolistosyöpäseulontaan, mars!

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat8 - 2012 - N:o 1 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2012 - 9

Mitä vanhemmaksi tulemme, sitä enemmän meillä on tauteja, myös syöpäsairauksia.

– Ainoastaan mahasyövän määrä on laske-nut molemmissa sukupuoliryhmissä, ja aino-astaan keuhkosyöpä vähentynyt 1990-luvulta lähtien miesten keskuudessa. Vuonna 2020 meillä on 33 000 uutta syöpätapausta vuodes-sa, kansainvälisestikin tunnettu syöpätautien erityisasiantuntija Elomaa sanoi.

– Syövän puhkeamisen taustalla ovat peri-mä, sattuma, ympäristö ja elintavat, ja näistä voimme itse vaikuttaa ainoastaan omiin elin-tapoihimme. Yli kolmasosa syövistä on tupa-kan tai alkoholin aiheuttamia, Elomaa muis-tutti.

Syytä ei Elomaan mukaan kuitenkaan ole epätoivoon, sillä syövän hoitaminen on hyväl-lä tolalla: missään muussa kliinisessä alassa edistys ole ollut yhtä voimakasta.

– Nykyään kaksi kolmesta syöpäpotilaasta paranee, vielä 1950-luvulla vain yksi viidestä. Meillä on tällä hetkellä 200 000 syövästä sel-

viytynyttä ihmistä keskuudessamme. 1980-lu-vulla yli 80-vuotiaita parantuneita syöpäpoti-laita oli 3000, nyt heitä on 13 000.

Lääkäristä tuli räätäli Hyvät hoitotulokset selittyvät Elomaan mu-kaan tarkentuneella diagnostiikalla, moniam-matillisuuden monipuolisella hyödyntämisellä hoitotyössä sekä lääke- ja sädehoidon edisty-misellä. Syövänhoito ei ole enää kärsimystä niin kuin se oli vielä 1970- ja 80-luvuilla.

– Hormonien ja sytostaattien rinnalle on tullut uusia, tehokkaampia solusalpaajia ja bio-logisia täsmähoitoja, joilla on vähemmän sivu-vaikutuksia. Leikkauksista on saatu säästä-vämpiä, sillä ne voidaan hoitaa tähystämällä. Kivunhoito ja infektioiden estäminen on pa-rantunut ja pahoinvointi on voitu poistaa, pit-kän työuran sisätautilääkärinä Helsingin yli-opistollisen keskussairaalan syöpätautien kli-nikalla tehnyt Elomaa kertoi.

Elomaan mukaan paras hoito on yksilölli-nen, johon liittyy aina terveyden alan ammat-tilaisten tekemä hoitosuunnitelma.

– Potilas toivoo häntä hoitavalta lääkäril-tään taitoa ja tietämystä. Lääkärin olisi hyvä osata sanoa potilaalle selkokielellä, mitä syö-vällä tarkoitetaan ja miten sitä hoidetaan.

”Ilman toivoa ei voi elää”Kun potilas tulee syöpälääkärin luokse, hän odottaa lääkäriltään empatiakykyä. Elomaan mukaan syöpäpotilas putoaa ikään kuin kui-luun kuullessaan sairaudestaan.

– Syöpäyksikössä tulisi olla vastassa hen-kilö, joka ottaa potilasta käsivarresta ja opastaa hänet potilaspolulle. Lääkäriltä odotetaan sy-dämellistä ja hymyilevää ilmettä sekä valpasta katsetta. Näin on Lounais-Suomessa, jossa ar-vot ovat kohdallaan. Se on onnittelun paikka, Elomaa iloitsi.

Elomaa kehotti kohtaamaan syöpäpotilaan hiljaa: ei tarvitse kuin mennä hänen lähelleen ja istua vieressä, pitää kädestä kiinni.

– Meillä on aivan liian harvoin aikaa olla läsnä. On hyvä, jos lääkäri, lähimmäinen ja vertaistukihenkilöt ovat pohtineet perimmäisiä kysymyksiä, silloin ei hämmenny hiljaisuudes-sa. Toivoa on aina olemassa, ilman sitä ihmi-nen ei voi elää.

Ilon korjuun iltamat -tapahtumasarjassa kuul-tiin emeritaprofessori Elomaan luennon lisäksi lääkintöneuvos Ritva Vastamäen esitelmä otsi-kolla ”Syövän hoito tänään” ja professori Timo Hakulisen luento ”Eriarvoisuus ja syöpä.”

Teksti ja kuvat: Aleksi Rajamäki

– Onnittelen Lounais-Suomen Syöpä-yhdistystä, yhdistyksenne on saanut uskomattoman paljon aikaan, emeri-taprofessori Inkeri Elomaa kiitteli.

Syöpä on erityisesti ikäihmisten tauti. Toivoa on tuonut se, että nykyään jopa kaksi kolmesta syöpäpotilaasta paranee.

”Toivoa on olemassa, siihen voi tarttua”Emeritaprofessori Inkeri Elomaa Ilon korjuun iltamassa:

Vetreällä kuusikymppisellä pyyhkii hyvin. Lounais-Suo-men Syöpäyhdistys aloitti toi-mintansa vuonna 1951 Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osas-tona. Tällä hetkellä se on yksi maan suurimmista maakunnal-lisista yhdistyksistä 30 000 jä-senellään.

Lounaissuomalaisen syö-väntorjunnan merkkipaalu oli Radiumkodin perustaminen keräysvaroilla vuonna 1952. Aluksi vain 160 neliön huo-neisto toimi puhtaasti potilas-asuntona, neljä vuotta perusta-misen jälkeen alkoi poliklinik-katoiminta syövän varhaiseksi toteamiseksi.

– Käytännössä valmiuksia oli pääasiassa kohtu- ja rinta-syövän toteamiseen. Systemaat-tiset kohdunkaulasyöpäseulon-nat alkoivat Turussa seuraavalla

vuosikymmenellä, ja niiden myötä saatiin syöpätyyppi lähes kokonaan kuriin, Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen halli-tuksen puheenjohtaja Risto Korpela kertoi Turun konsert-titalossa 9.11.2011 järjestetyn tilaisuuden avaussanoissaan.

Korpela painotti puheessaan vapaaehtoistyön merkitystä. Hänen mukaansa Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen Turun Hirvensalossa sijaitseva Meri-Karinan toiminta- ja palvelu-keskus edustaa sitä, mitä va-paaehtoistoiminnalla voidaan saada parhaimmillaan aikaan.

– Meri-Karinasta on muo-dostunut lounaissuomalaisen vapaaehtoisen syöväntorjunta-työn symboli. Sopeutumisval-mennus- ja kuntoutuskursseille osallistuu vuosittain noin 2000 syöpäpotilasta läheisineen.

Merja Lehtinen tulkitsi ikimuistoisia sävelmiä vuosikymmenten varrelta.

Tasavuosiaan juhlineen Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen terveyskasvatus- ja viihdeta-pahtumakiertue sai yleisön hersyvään nau-ruun Salossa, Forssassa, Uudessakaupungissa, Loimaalla ja Turussa.

Ilon korjuun iltamat tarjosivat naurun ja toivon jyviä

Ilon korjuun iltamien vauhdikkaat esitykset koettelivat yleisön nauruhermoja.

Ulla Suomi (vas.) ja Tuula Myllykylä olivat tyytyväisiä illan antiin. – Mukava ohjelma tempaisi pois arjesta, aivan kuin naurujoogassa olisi ollut, ystävykset iloitsivat.

– Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen ja sen paikallis-osastojen toiminnan tukeminen auttaa selättämään syövän. Yh-distys katsoo luottavaisin mie-lin tulevaisuuteen, Korpela vakuutti.

Nauru herkässäIlon korjuun iltamissa kuultiin asiantuntijalääkärien luentoja ja Timo Rautalan orkesterin säestämää musiikkia lauluso-listien Heidi Brunilan ja Mer-ja Lehtisen tähdittäminä.

Huumoria iltamiin toivat radiomies-pakinoitsija Mark-ku ”Förin äijä” Heikkilä ja pitkän linjan viihdetaiteilija Hessu Hilander, jonka imi-tointien kautta kiertuetta kun-nioitti läsnäolollaan muun mu-assa Mauno Koivisto, Matti Vanhanen ja Tarja Halonen.

– Musta on hienoa, että te olette pitäneet yhteyttä, se on suorastaan sisar- ja veljesrak-kautta. Hymyilkää, hymy on naaman pihavalo, siitä näkee, et sielu on kotona, seremoniames-tarina toiminut Heikkilä innosti.

Kiertue kokosi yhteen suu-ren joukon syöväntorjuntatyön ystäviä.

– Ilta oli vertaansa vailla, en ole varmaan ikinä nauranut niin paljon kuin tänään, vahtolainen Tuula Myllykylä kehui.

Myllykylä osallistui Turun konserttitalossa pidettyyn tilai-suuteen yhdessä turkulaisen Ulla Suomen kanssa.

– Luento oli hyvin asialli-nen, ja esiintyjät loistavia. Mei-nasin ratketa naurusta, nyt tuli monta vuotta ikää lisää, Suomi hymyili.

Ystävättäret olivat liittyneet yhdistyksen jäseniksi vasta äs-kettäin ja odottivat innolla Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen matkatoimisto Matkarin järjestämää Fiskarsin-reissua.

– Olen tyytyväinen Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen aktiiviseen toimintaan, kuten kuukausittaisiin jäsenil-toihin. Vertaistukitoiminta on hyvin tärkeää, Suomi sanoi. Förin äijä toi tilaisuuteen Turun kaupungin tervehdyksen.

Lääkealan rohkea edelläkävijä.

Kanssasi tulevaisuuteen täydellä sydämellä.

CCC

909-

09/1

1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat10 - 2012 - N:o 1

Rintasyöpä kohtaa vuosien ku-luessa joka yhdeksännen suo-malaisen naisen. Monia riskite-kijöitä tunnetaan ja osaan niistä nainen voi vaikuttaa omilla va-linnoillaan ja elintavoillaan. Kohtuulliset elämäntavat ovat tärkeitä, mutta loputon itsensä syyttely ja syyllistyminen huo-nontavat elämänlaatua eivätkä auta ketään. – Elämä ei saa olla vain huolehtimista ja oletettujen riskien puntarointia. Tyytyväi-syys siihen, millaisia naisia ku-kin meistä olemme, on tärkeäm-pää kuin epävarman tulevaisuu-den pelkääminen. Tiettyjä asioi-ta jokainen nainen voi kuitenkin tehdä terveytensä edistämiseksi ja myös rintasyöpäriskin vähen-tämiseksi, pohtii dosentti Riikka Huovinen.

Riskipuntarissa painavatVaihdevuosioireiden hoito estrogeenin ja progestiinin yh-distelmällä on selkeä rintasyö-

vän riskitekijä. Maissa, joissa hormonikorvaushoidon käyttö on vähentynyt, rintasyövän il-maantuvuus on kääntynyt las-kuun. Suomi ei kuulu näihin maihin, vaikka viime aikoina myös Suomessa hormonikorva-ushoidoissa on siirrytty lyhy-empiin hoitojaksoihin matalam-milla hormoniannoksilla. Ioni-soiva säteily, esimerkiksi muun syövän takia saatu sädehoito rinnan alueelle lisää myös riskiä sairastua rintasyöpään.

Lihavuus ja runsas alkoho-linkäyttö soittavat hälytyskello-ja. Kohtuullinen alkoholinkäyt-tö ei vielä nosta rintasyöpäris-kiä, mutta jatkuva viinintissut-telu ei ole suotavaa, varsinkaan jos se yhdistyy korkeaan suku-rasitukseen. Usean lähisukulai-sen (äiti, sisko, tytär) syöpä li-sää riskiä ja on hyvä syy pohtia perinnöllisyyden merkitystä pe-rinnöllisyyspoliklinikalla, joita on yliopistosairaaloissa. Perin-nöllisyyspoliklinikalle tarvitaan lähete, jonka voi saada esimer-

kiksi terveyskeskuslääkäriltä. Mitä useampia rinta- tai muna-sarjasyöpiä lähisuvun naisilla on, sen suurempi on rintasyö-vän riski.

Kaksi rintasyöpägeeniä tunnetaan: BRCA1 ja BRCA2 -geenien mutaatioiden tiede-tään altistavan rintasyövälle erityisesti nuorella iällä. Näi-

den geenien kantajien riski sairastua rintasyöpään on niin korkea, että syövän puhkeami-sen ehkäisynä voidaan käyttää ennakoivaa rinnan poistoa, var-sinkin jos toisessa rinnassa on jo todettu syöpä.

Mammografiassa todettava ns. tiivis, läpinäkymätön rintarau-haskudos on myös riskitekijä.

Muita tunnettuja rintasyövän riskitekijöitä ovat hyvänlaatui-set, mutta runsaasti jakautuvia soluja sisältävät rintakasvaimet, synnytys yli 30-vuotiaana, aikai-nen (alle 11-vuotiaana) kuukau-tisten alkamisikä, yli 50 vuoden ikä, ja korkea plasman estrogee-nipitoisuus. Synnyttämättömyys lisää riskiä vanhemmalla iällä. Tupakan merkitys rintasyövän riskitekijänä on epäselvä, se on ilman muuta yleinen syöpää ai-heuttava tekijä, mutta ei tiedetä vaikuttaako se erityisesti rinta-syöpään. Ylipaino ylläpitää eli-mistössä rasvakudoksen tuleh-dusta, joka lisää rintasyöpäriskiä. Myös insuliiniresistenssillä eli diabeteksella ja rintasyövällä on todettu yhdistäviä tekijöitä.

Ei näyttöä riskistäAborttien, ehkäisypillereiden, ympäristötekijöiden, passiivisen tupakoinnin tai korkean koleste-rolin hoitoon käytettävien statii-nilääkkeiden käytön ei ole tutki-muksissa havaittu nostavan rin-

tasyövän riskiä. Myöskään ruo-kavalion laadun merkityksestä ei voida sanoa mitään varmaa. Ra-vinnon määrän vaikutus ylipai-non syntymiseen tunnetaan. Stressi, ahdistuneisuus tai ma-sennus eivät myöskään lisää riskiä sairastua rintasyöpään.

Hanki suojaaMitä sitten tiedetään rintasyö-vältä suojaavista tekijöistä? Lii-kunnan merkityksestä on va-kuututtu selvästi. Reipasta lii-kuntaa vähintään neljä tuntia viikossa tai mielellään puoli tuntia päivässä on suositeltavaa, sillä se laskee riskiä sairastua rintasyöpään noin 15 prosenttia verrattuna liikkumattomiin. Rintasyövän kehittymisen kan-nalta lasten hankkiminen var-hain, alle 20-vuotiaana ja vä-hintään vuoden mittainen ime-tys ovat eduksi. Normaalipai-noisuus ja ylipainon välttämi-nen ovat hyviä tavoitteita.

–Kiinnostava kanadalainen tutkimus selvittää kakkostyy-pin diabeteksen hoidossa käy-tettävän metformiinilääkkeen mahdollisuuksia rintasyövän uusiutumisen ehkäisyssä. Näyttää siis todennäköiseltä, että rintasyövän riskiin ja syö-vän kasvuun voitaisiin vaikut-taa puuttumalla kehon aineen-vaihduntaan hillitsemällä ras-va- ja sokeriaineenvaihduntaa

ja tehostamalla painonhallin-taa, tiivistää dosentti Riikka Huovinen.

Tulevaisuuden suuntiaRintasyövän hoidossa käytet-tävien lääkkeiden merkitystä syövän ehkäisyssä on myös tutkittu, mutta ehkäisyyn sopi-vaa lääkettä ei toistaiseksi ole löydetty.

Tulevaisuudessa tullaan te-kemään entistä enemmän työtä naisten yksilöllisten riskiteki-jöiden tunnistamiseksi. Tavoit-teena on yksilöllisen rinta-syöpäriskin määrittäminen, jolloin myös seulonnoissa voi-taisiin siirtyä yksilöllisiin käy-täntöihin. Kaikkien naisten ei enää tarvitsisikaan osallistua mammografiaseulontoihin yh-tä usein, vaan osallistumistihe-ys voisi vaihdella riskin mukai-sesti. Korkean riskin naisilla mammografiaa voitaisiin täy-dentää myös ultraäänitutki-muksilla, jotka eivät sovellu koko ikäluokkien tutkimiseen.

Artikkelin asiantuntijana on toiminut Suomen Rintasyöpä-ryhmä ry:n sihteeri, dosentti Riikka Huovinen Tyksin syö-pätautien klinikasta.

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Syöpäjärjestöjen kuvapankki

Rintasyövän riskitekijöistä kertyy tutkimus-tietoa koko ajan. Syövän pelon ei kuitenkaan pidä antaa ohjata elämäänsä. Tärkeimmiksi riskitekijöiksi ovat vahvistuneet hormonikor-vaushoito ja ylipaino. Säännöllisellä liikunnal-la ja normaalipainossa pysymisellä voikin pie-nentää sairastumisriskiään.

Rintasyöpäriskiinsä voi vaikuttaa

TUOKIOSSA UUSI LOOK...KINNUNEN OY ON PALVELLUT ASIAKKAITAAN JO VIISI VUOTTA TURUN YDINKESKUSTASSA.

Peruukkialan asiantuntijamme

tarjoavat sinulle ainahenkilökohtaista palveluaviihtyisässä ympäristössä.

Erittäin laaja malli - ja värivalikoima on nyt myös sinun käytössäsi

Sinua palvelevatMari, Katja ja Miia

´Suosittelemme ajanvarausta`

MUUT LIIKKEET: ESPOO • JYVÄSKYLÄ • LAHTI • HELSINKI • OULU • KUOPIO

www.peruukki.net

Käyntiosoite: Yliopistonkatu 31 (Sisäpiha) Puh. 010 680 1080 AVOINNA: ark. 8. - 17.00la. 10. - 15.00

Keskitä asiointisi Nordeaan jotänään. Avainasiakkaanammesaat henkilökohtaisenpankkineuvojan.Olet lämpimästi tervetullut asiakkaaksemme. Soita 0200 3000(pvm/mpm) ma–pe 8–20 (1.6.–28.8. ma–pe 8–18) tai käyosoitteessa nordea.fi/tervetuloa.

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Teemme sen mahdolliseksi

nordea.fi

LUOVUUTTA JA BISNESYMMÄRRYSTÄ SOPIVASSA SUHTEESSAMainostoimisto Vire • www.vire.fi

Tulevaisuudessa tullaan te-kemään entistä enemmän työtä naisten yksilöllisten riskitekijöiden tunnistami-seksi. Tavoitteena on yksi-löllisen rintasyöpäriskin määrittäminen, toteaa do-sentti Riikka Huovinen

N:o 1 - 2012 - 11Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Näin Maija Valta kertoo pääty-misestään maineikkaan Stan-fordin yliopiston syöväntutki-muslaboratorioon:

”Tammikuussa 2010 sähkö-postiini kilahti kauan odotettu viesti Kaliforniasta: “I will be able to offer you a post docto-ral position in my lab, if you still remain interested!” Vas-taaja oli syöpätutkimuksen professori Donna Peehl, jolle olin lähettänyt sähköpostilla hakemuksen post doc-paikasta marraskuussa 2009. Post doc -vaiheen tutkijaksi siirrytään väitöstutkimuksen jälkeen, tar-koituksena yliopistossa Kali-forniassa pätevöityä itsenäisen tutkijan uralle.

Peehlin laboratorio tutkii eturauhassyövän kasvumeka-nismeja Stanfordin Yliopistos-sa Kaliforniassa. Olin väitellyt syöpä- ja luubiologian alalta 2008, ja sen jälkeen kypsytel-lyt kliinisen lääkärintyön ohes-sa sisätaudeilla ajatusta post doc -tutkijaksi lähtemisestä. Tutkimusjakso hyvässä ulko-maisessa laboratoriossa toisi kokemusta ja näkemystä tutki-januralla. Perheelle muutto voisi olla positiivinen kulttuu-ri- ja kielikylpykokemus. Peeh-lin viestin saatuani päätimme puolisoni kanssa perheinemme (3- ja 5-vuotiaat lapset) muut-taa Kaliforniaan vuodeksi tai pariksi.

Alunperin olin lähettänyt hakemuksia sähköpostilla kol-meen mielestäni erinomaiseen syöpä-/luualan laboratorioon. Mahdollisen tulevan laborato-rion valinnassa minua auttoivat väitöskirjan ohjaaja, laitoksen esimies, ja kysyinpä neuvoa vielä väitöskirjan esitarkasta-jaltakin. Yksi hyvistä saamista-ni neuvoista oli, että hae hiu-kan eri hommiin kuin mitä olet ennen tehnyt, niin saat laajem-man näkemyksen biolääketie-teen kentästä!

Uskon että hyvin tehty poh-jatyö - hyvä hakemus ja vas-taanottavan laboratorion huo-lellinen valinta - on keskeistä, jos haluaa saada post doc-vai-heen onnistumaan. Hakemuk-sen tekemisessä on tärkeää erottautua niistä kymmenistä muista hakijoista, joiden vies-tejä huippuryhmien vetäjät saavat viikoittain. Suomalaisil-la väitelleillä etulyöntiaseman tuo usein se, että julkaisuja on enemmän kuin muunmaalaisil-la tohtoreilla. Minun tapauk-sessani laboratoriossa oli aiem-min toiminut toinen suomalai-nen tutkija, joka oli tehnyt hy-vän vaikutuksen ryhmään. Kylmän maamme asukkailla on täällä hyvä maine!

Väsyttävää viisumiralliaMikäli haluaa töihin Yhdysval-toihin, pitää varautua hyvissä ajoin viisumiralliin. Tähän up-poaa helposti jopa puolikin vuotta. Prosessi vaatii pitkää pinnaa ja perheelliseltä saattaa tuntua oudolta, ettei Helsingin Yhdysvaltain suurlähetystöstä heru haastatteluaikoja samalle päivälle saman perheen jäse-nille. Mutta kun on riittävällä varmuudella eli noin sadalla paperilla todennettu että puo-lisosi on palvellut Suomen ar-meijassa, ei Afganistanin, ja että au pair on tulossa au pai-

riksi, eikä hankkimaan avio-puolisoa ja green cardia, ovat portit avoinna. Tai näin luulisi. Au pairimme joutui tosin vielä rajallakin seikkailuun, koska täkäläiset viranomaiset eivät tunnistaneet hänen laillista vii-sumityyppiään! Tämä aiheutti kaikille harmaita hiuksia, mut-ta lopulta viranomaisten toilai-luista huolimatta – suurlähe-tystö ei tuntenut paikallisten byrokraattien sääntöjä ja toi-sinpäin - kaikki pääsivät lopul-ta maahan ja ihan luvankin kanssa. Tosin uskomattoman reipas ja ahkera au pairimme piti välillä lennättää Suo-meen.

Erinomaista perehdytystä ja hyvä työilmapiiriPeehlin laboratoriossa sain tä-hänastisen urani parhaan ja myös henkilökohtaisimman perehdytyksen projektiin, joka käsittelee primaarin, juuri leik-kaussalista haetun eturauhas-syövän käyttöä mikrometas-taasi- eli etäpesäkemalleissa ja syöpäsolujen vuorovaikutusta luuytimen solujen kanssa. En ollut aiemmin työskennellyt primaarisolujen kanssa, ja nii-den kasvattaminen on hyvin haasteellista, mutta olen nyt saanut siihen täällä hyvät val-miudet. Positiivinen kokemus on ollut myös runsas ja pyytee-tön tutkijayhteistyö. Stanfordin lääketieteen post doc-vaiheen tutkijat pitävät tiiviisti yhteyttä sähköpostilistalla. Olipa ongel-masi mikä tahansa reagenssin tilapäisestä loppumisesta mo-nimutkaisempaan tiedeongel-maan, saat vastauksen kysy-mykseesi saman tien, tai voit noutaa haluamasi tutkimusrea-genssin naapurilaboratoriosta.

Olin etukäteen kuullut, että yhdysvaltalaisissa laboratori-oissa on vähän avustavaa hen-kilökuntaa. Teknikkomme saavat kuitenkin hyvin labora-torion arjen rullaamaan ja tut-kijat voivat keskittyä projektei-hinsa. Suomesta osaksi poike-ten teknikoilla on yleensä yli-opistotason koulutus, ja useat heistä jatkavat myöhemmin väitöskirjatyöhön tai lääketie-teilijöiksi. Ryhmärakenne ero-aa suomalaisesta myös siten, että varsinaisia väitöskirjan te-kijöitä on ryhmässä vain 1-2, ja loput tutkijat ovat joko post doc-tutkijoita, vanhempia tut-kijoita tai ”residentejä” eli eri-koistuvia lääkäreitä Stanfordin sairaalasta, joiden koulutuk-seen kuuluu pakollisena vuosi tutkimusta.

Työilmapiiri on lämmin ja mukava. Kansainvälinen ryh-mä, korkea työmotivaatio ja uusille ajatuksille tilaa antava ilmapiiri ovat tekijöitä, joilla saadaan hyviä tuloksia aikaan. Kaikki näyttävät tulevan mie-lellään töihin. Projektit ja nii-den tuotos haravoidaan läpi koko ryhmän voimin 1-2 kk:n välein, ja esitysten jälkeen on tapana, että jokaisen ryhmän jäsenen pitää kommentoida toisten työtä. Kritiikki on välil-lä ankaraakin. Tieteellistä kes-kustelua, brainstorming, käy-dään myös ohjaajan kanssa 1-2 kertaa kuussa kahdenkeskisis-sä palavereissa. Viikoittain tu-lee toimittaa ohjaajalle raportti omista tuloksista, mikä auttaa

jäsentämään oman projektin edistymisen/laahaamisen. In-strumenttien ja reagenssirahoi-tuksen runsauden osalta vai-kuttaa siltä että perustutkimus-ta arvostetaan täällä korkealle.

Maanjäristyksiin on varau-duttava. Stanford sijaitsee San Andreaksen liitoksen päällä, mistä syystä maanjäristykset ovat arkipäivää. Tämä näkyy laboratoriossa mm. siinä, että soluviljelykaapit ja -70 C pa-kastimet on ruuvattu kettin-geillä seinään. Avohyllyjä ei ole, ja kaapit, joiden ovet ovat tavallista jäykemmät, pitää sul-kea saman tien käytön jälkeen. Jääkaapin ovet kiinnitetään erillisillä salvoilla ulkopuolel-ta. Jokaisella laboratorion työ-pöydällä on oma selviytymis-pakkauksensa. Niitä ei ole kuitenkaan pölykerroksesta päätellen vuosikausiin tarvittu, eikä toivottavasti vähään ai-kaan tarvitakaan.

Jos ei pelkää maanjäristyk-siä, Kalifornian ja San Francis-con alueella riittää näkemistä ja kokemista vaikka vuoden jokaiselle päivälle. Neljän tun-nin sisällä voit liikkua Yosemi-ten kansallispuiston upeista vuorimaisemista Tyynen Valta-meren rannalle, vierailla viini-tiloilla tai tutustua suurkaupun-kiin. Alueella on myös USA:n runsain pyöräilyreitistö, ja Stanfordin yliopisto maksaa jokaiselle pyörällä/kävellen töihin liikkuvalle työntekijälle ylimääräistä palkanlisää. Au-toilijat eivät tätä etua tieten-kään saa.

Rahoituksen tilkkutä-kissä paljon paikkojaYhä harvempi lääkäri jatkaa Suomessa tutkijanuraansa väi-töstutkimuksen jälkeen tai suunnittelee perustutkijan uraa, mikä on uhka suomalaiselle perussyöpätutkimukselle. Syi-tä ilmiöön on monia. Yksi lie-nee rahoituksen vähäisyys ja pirstaleisuus. Vuonna 2010 Suomen Akatemia lopetti post doc-tutkijantoimien rahoituk-sen, minkä jälkeen tätä työtä rahoittavat Suomessa enää yk-sityiset säätiöt. Lukuisat eri alojen hakijat joutuvat kilpai-lemaan keskenään niukasta rahoituksesta. Ulkomaille tai varsinkaan yhdysvaltalaiseen suurkaupunkiin muutto ei ole halpaa puuhaa. Muuton lisäksi tutkijan maksettavaksi jäävät usein yksityinen sairausvakuu-tus, lasten päivähoito ja kallis vuokra. On upeaa, että Lou-naissuomalaiset Syöpäjärjestöt on nyt ryhtynyt tukemaan suo-malaisten tutkijoiden post doc-työskentelyä, ja kannustaa näin suomalaisia tutkijoita kansain-välisyyteen.

Vaikka post doc-kausi ei ole taloudellisesti erityisen kan-nattavaa, ammatillisesti ja syö-pätutkimuksen kannalta se on sitä ehdottomasti. Mahdolli-suus toimia tutkijana Stanfor-din kaltaisessa huippuyliopis-tossa tutkijana on ainutlaatui-nen. Edelleenkään ei tiedetä, miten hoitaa luustoon levinnyt-tä syöpää, eikä näitä syöpä-tyyppejä osata tunnistaa ajois-sa. Kun opimme ymmärtämään luun solujen ja syöpäsolujen välisiä vaikutuksia, pääsemme askeleen lähemmäs syövän täs-mähoitoa. Uskon että täällä solmitut tutkimuskontaktit osoittautuvat jatkossa hyödyl-lisiksi taistelussa syöpää vas-taan. Monet Stanfordissa kehi-tetyt menetelmät ovat sellaisia, joita voi ottaa Suomessa myö-hemmin käyttöön. Tieto vaih-tuu ja täydentyy näin kansain-välisessä tutkijavaihdossa ja koituu myöhemmin suomalais-ten syöpäpotilaiden hyväksi.

Maija Valta LT Stanford School of Medicine Stanford, CA, USA valtam@stanford.edu Maija Valta:•väitöskirja käsitteli syövän ja luun solujen välisiä vuorovai-kutuksia levinneessä syövässä

•tutkii tällä hetkellä luuhun levinneen eturauhassyövän kasvumekanismeja Stanfor-din yliopistossa Kalifornias-sa •sai tutkimustyöhönsä Yhdys-valloissa 10 000 euron apura-

han Lounaissuomalaisilta Syö-päjärjestöiltä •erikoistuu sisätautien erikois-lääkäriksi TYKS:ssa

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Suvi Vainiomäki

LT Maija Valta lähti perheineen Kaliforniaan syventämään osaamistaan syöpätutkijana syksyllä 2011. Tutkijalle työskentely ulkomail-la on aina erityisprojekti, jonka rahoituksessa tarvitaan monenlaista tukea. Valta vastaanot-ti Lounaissuomalaisten Syöpäjärjestöjen apu-rahan joulukuussa.

Suomalainen syöpätutkija Yhdysvalloissa

Syöpätutkija, LT Maija Valta Pheelin laboratoriossa Kaliforniassa eturauhassyöpä-tutkimuksen parissa.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat12 - 2012 - N:o 1 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2012 - 13

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y. TIEDOTTAA

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh. (02) 2657 913 • avoinna maanantaisin klo 8.00-18.00, tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00

MATKAOHJELMATorstai 5.4.2012

Kokoontuminen klo 05.15 Turun lentoasemalla. Lähtö klo 06.15 Fly-

ben lennolla AY 3964 Helsinkiin, jon-ne saavutaan klo 06.50. Helsingistä jat-

ketaan klo 07.35 Finnairin lennolla AY 811 Brysseliin, jonne tuloaika on 09.15. Lentoasemalta aloitetaan tutustuminen Brysseliin kiertoajelulla, jonka jälkeen majoitu-taan kolmeksi yöksi Brysselin historiallisessa keskustassa si-jaitsevaan neljän tähden Scandic Grand Place –hotelliin. Ilta-päivällä omaa aikaa nauttia kahviloista, ostoksista. Klo 19.00 kolmen ruokalajin illallinen majoitushotellissa.Pitkäperjantai 6.4.2012Buffetaamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään ko-kopäiväretkelle Bruggeen, johon tutustutaan kävelykierrok-sella. Kierroksen aikana nähdään mm. kaunis Grote Markt –keskusaukio, Belfry –torni, Burg –aukio, kaupungintalo sekä Minnewater ”Rakkauden järvi” –alue ja sen lähistöllä sijaitse-va Begijnhofin luostarialue. Lounas Maximiliaan van Oosten-rijk–ravintolassa. Brysseliin palataan noin klo 18.00. Illalla va-paata aikaa nauttia kaupungin ilmapiiristä.Lauantai 7.4.2012Buffetaamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään ko-kopäiväretkelle Luxemburgiin. Luxemburg on metsäinen maa

ja ajoreitti kulkee kumpuilevan ja metsäisen maaston vieritse. Perillä tutustutaan Bockin kasemat -linnoitustunneliin sekä Notre Damen katedraaliin. Nähdään myös modernista arkki-tehtuuristaan tunnettu Kirchbergin kaupunginosa, jossa sijait-sevat Euroopan instituutiot, Clairefontaine –aukio suurherttu-atar Charlotten patsaineen sekä suurherttuan palatsi. Kolmen ruokalajin lounas nautitaan La Lorraine –ravintolassa. Noin klo 19.00 palataan Brysseliin. Loppuilta vapaata aikaa.Pääsiäispäivä 8.4.2012Buffetaamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen ajo Brysselin lentoasemalle, josta Finnairin lento AY812 lähtee Helsinkiin klo 11.40. Klo 15.15 saavutaan Helsinkiin, josta jatketaan Turkuun Flyben lennolla AY 3957 klo 16.15. Turun lentoase-malle saavutaan klo 16.50.Matkalle mukaan voimassaoleva ehjä ulkomaanpassi tai virallinen voimassaoleva EU-henkilökortti, josta il-menee myöntämis- ja voimassaolopäivät. Kaikenkatta-va matkavakuutus, johon sisältyy myös matkatavarava-kuutus sekä peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä viimeistään tässä vaiheessa se-kä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta ja tarvit-taessa MPR-rokotuksesta. Valuutaksi euroja.Scandic Grand Place Hotel****Rue d´Arenberg 18, Bryssel. puh. +32 2 5481811www.scandic-hotels.com/grandplace

Sijaitsee Brysselin historiallisessa keskustassa St. Hubertin ostosgallerian vieressä, 400 metrin päässä Grand Placesta ja Rue des Bouchers –kadun ravintoloista. Hotelli on perus-korjattu, viisi kerrosta, 100 ilmastoitua huonetta. Huoneis-sa minibaari, väri-TV, kaapeli- ja satelliittikanavat, radio, PC-modeemiliittymä, puhelin, kylpy ja/suihku, housuprässi ja hiustenkuivaaja. Baari ja brasserie –ravintola ja kaksi saunaa.

Matkan hinta:jäsenet 1050 euroa, ei-jäsenet 1075 euroaLisämaksu yhden hengen huoneesta 120 euroa.

Hintaan sisältyy:8 lentomatkat Turku-Helsinki-Turku Flyben lennoilla8 lentomatkat Helsinki-Bryssel-Helsinki Finnairin reittilennoilla8 aamiainen Helsinki-Bryssel lennolla8 välipala Bryssel-Helsinki lennolla8 linja-autokuljetukset ohjelman mukaan Brysselissä, Bruggessä ja Luxemburgissa8 3 yön majoitus Scandic Grand Place –hotellissa 2 hengen huoneessa8 3 buffetaamiaista, illallinen ja 2 lounasta8 ohjelmassa mainitut tutustumiskohteet ja niiden sisäänpääsymaksut8 paikallisoppaan palvelut Brysselissä, Bruggessä ja Luxemburgissa8 matkanjohtajan palvelutMatkanjohtaja: Anna van Breemen

PÄÄSIÄISEN AIKAAN

BELGIAAN JA LUXEMBURGIIN 5. – 8.4.2012Tällä matkalla majoituspaikkana on kaikkien tuntema Belgian pääkaupunki Bryssel, jossa eivät läheskään kaikki

ole vierailleet. Kaupungin virallinen maine ei vastaa todellisuutta ja matkailija yllättyykin kaupungin välittömästä ja rennosta ilmapiiristä sekä sen erinomaisista kahviloista, kauniista arkkitehtuurista ja monipuolisista näh-

tävyyksistä. Brysseliin tutustumisen lisäksi tehdään retket keskiaikaiseen siltojen kaupunkiin Bruggeen sekä sadunomaiseen Luxemburgin suurherttuakuntaan, joka on Belgian, Ranskan ja Saksan välissä sijaitseva pieni maa. Sen historia liittyy erottamattomasti näiden suurempien rajanaapurien historiaan. Brugge on yksi Bel-gian kauneimmista kaupungeista ja sitä kutsutaan ”Pohjolan pikku-Venetsiaksi” kanaaliensa ansiosta. Brug-gessa ei voi käydä maistamatta maailmalla tunnettua praline –suklaata, joka on tehty pähkinöistä ja sokerisii-rapista. Se on ollut paikallisten suosikki tai ”pahe” vuodesta 1912. Luxemburgin päänähtävyyskohteisiin kuuluvat mm. Bockin kasematit, jotka ovat osa maanalaista linnoitusta ja tunneleita, joita Luxemburgissa on yli 20 kilometriä.

”39 askelta” on hengästyttävän hauska vakoojafarssi (John Buchan, Alfred Hitchcock, Patrick Barlow) syyt-tömän miehen ajojahdista sekä vauhdikas seikkailu kaasuvalon, piipputupakan ja konnuuksien aikakau-delta. Höyryjunan lailla eteenpäin kiitävä kommelluk-sien kavalkadi kuljettaa katsojaa koko ajan vauhtiaan kiihdyttäen. ”39 askelta” on fyysistä brittikomediaa parhaimmillaan; mustanpuhuvaa ja hirtehisen haus-kaa. Niin – ja myös jännittävää. Annettuaan yösijan teatterissa tapaamalleen tuntemattomalle naiselle, Richard Hannay tulee yllättäen repäistyksi keskelle kansainvälistä salaliittoa. Syyttömän miehen pako-matka Lontoon sumusta Skotlannin nummien kautta Palladium-teatteriin marssittaa lavalle liudan gangs-terielokuvista tuttuja hahmoja. Romantiikka kukkii, aseet puhuvat ja joka nurkan takana odottaa uu-si jännittävä käänne. Rooleissa Jukka Leisti, Jani Jo-hansson, Jane Kääriäinen ja Esko Rissanen.MATKAOHJELMALähtö klo 10.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonka-tu 19, Turku. Ajo Forssan kautta Riihimäelle, jossa ruokail-laan Riihimäen Scandicissa. Ruokailun jälkeen siirrytään Riihimäen Teatteriin laskemaan ”39 askelta”. Esityksen jälkeen paluu Forssan kautta Turkuun, jonne saavu-taan noin klo 19.00.

HENGÄSTYTTÄVÄN HAUSKA ”39 ASKELTA”RIIHIMÄEN TEATTERISSA LAUANTAINA 21.4.2012

Helsingin Kaupunginteatterissa kantaesitetään kuluvana vuonna uusi kotimainen näytelmä, Panu Rajalan kirjoittama ”Sylvi ja Anita”. Näytelmä tarjoaa meille aitiopaikan keskellä presidentti Kek-kosen lähipiiriä vuodesta 1963 aina Sylvi Kekkosen kuolemaan. Kari Rentolan ohjaama näytelmä kuvaa kahden erilaisen naisen, Sylvi Kekkosen ja Anita Hallaman, suhdetta Urho Kekkoseen ja myös naisten suhdetta toisiinsa. Rooleissa nähdään loista-vat näyttelijät Eeva-Liisa Haimelin ja Heidi Herala. Li-säksi adjutantin rooleissa nähdään Ville Sormunen.MATKAOHJELMALähtö klo 14.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopiston-katu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa ruokaillaan ravin-tola Mamma Rosassa ennen teatteriesitystä. Klo 19.00 seurataan ”Sylvi ja Anita” –näytelmää Helsingin Kau-punginteatterissa. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jon-ne saavutaan noin klo 23.30.

MATKAOHJELMALauantai 28.4.2012Kokoontuminen klo 05.20 Turun lentoasemalla. Lähtö Fly-ben lennolla AY 3964 klo 06.20 Helsinkiin, jonne saavutaan klo 06.55. Jatko klo 08.00 Finnairin lennolla AY 831 Lontoo-seen, jonne saavutaan klo 09.10. Lentokentältä lähdetään kiertoajelulle, jonka aikana nähdään Lontoon tunnetuimmat nähtävyydet Trafalgar Square, Westminster Abbey, Big Ben, Buckingham Palace, Tower Bridge ja St. Paul´s Cathedral. Kiertoajelu päättyy Charing Cross –hotelliin, jonne majoitu-taan kolmeksi yöksi Deluxe-huoneisiin. Iltapäivällä jää vielä vapaata aikaa ennen illallista, joka nautitaan majoitushotel-lissa.

Sunnuntai 29.4.2012Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään kirjailija Jane Austenin kylpylä-kaupunkiin Bath´iin. Bath´in lähteet ovat kiehtoneet ihmisiä niin kauan kuin Britannias-sa on ollut asutusta, mutta vasta roomalaisten valtakaudella ne todella valjastettiin järjestelmälli-seen kylpyläkäyttöön. Paikalliset kutsuvat Bath´ia mie-lellään yhdeksi maailman kauneimmista kaupungeista ja Bath on onkin Lontoon jälkeen Englannin suosituin kulttuurimat-kailukohde. Bath´issa tutustutaan Rooman aikaiseen kylpy-lään, jossa on Englannin ainoa kuuma lähde. Retken aikana käydään katsomassa Stonehengen ryoliittikiviä, jotka ovat peräisin Lounais-Walesista. Stonehenge rakennettiin välillä 3000 ja 1600 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Kivet on voitu tuoda paikalle lautalla Bristolin kanavaa ja Avon-jokea pitkin. Tutkijat keräsivät yhdeksän kuukauden ajan kivinäytteitä sel-vittääkseen, mistä kuuluisan monumentin rakennuksessa käy-tetyt valtavat lohkareet ovat peräisin eikä arvoitus ole vielä-kään selvinnyt. Bath´issa lounas ja omaa aikaa ennen paluuta Lontooseen, jonne saavutaan noin klo 17.00.Vapunaatto, maanantai 30.4.2012Aamiainen hotellissa. Päivän aikana voi tutustua Lontooseen omien mieltymysten mukaan. Vappua vastaanotetaan Tha-mesin risteilyllä ja risteilyn kruunaa illallinen.Vapunpäivä, tiistai 1.5.2012Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä lähdetään tutustumaan esikaupunkialueella sijaitsevaan Hampton Court Palaceen. Mahtava linna, jossa valtionsalit, keittiö, makuuhuoneet jne. ovat yleisön nähtävänä. Upeaa arkkitehtuuria, hienoja tekstiilejä sekä arvokkaita maalauksia. Linnan ympärillä oli

alun perin 300 eekkerin hirvieläinpuisto. 1500-luvun alussa ensimmäiset kasvit istutettiin linnan ympärille, jonka jälkeen Henry VIII suunnitteli ja rakennutti koko valtavan puutarhan:

etelässä yksityinen, idässä yleinen, pohjoisessa huvipuutarha ja lännessä puutarha kaksintaisteluille ja turnajaisiin. Puutar-ha on voittanut useita palkintoja ja sen linnan pihalla järjes-tetään vuosittain festivaalit. Tutustumisen jälkeen lounas ja

ajo lentoasemalle, josta Finnairin lento AY 834 lähtee Helsinkiin klo 18.05. Klo 23.00 saavutaan Hel-

sinkiin, josta jatketaan klo 23.40 Flyben len-nolla AY 3963 Turkuun. Klo 00.15 (2.5.)

saavutaan Turun lentoasemalle.

Charing Cross –hotelli****The Strand, London WC2N 5 HX.puh. +44 8453058312www.guoman.comHotelli sijaitsee Lontoon sydämessä, lä-hellä Trafalgar Squaren aukiota ja Covent

Gardenia. Charing Cross´in maanalaisen asema aivan hotellin vieressä. 239 huonet-

ta, joissa ilmastointi, suihku, TV, WiFi, kahvin-keittovälineet ja tallelokero.

Matkalle mukaan voimassaoleva ehjä ulkomaan pas-si tai virallinen voimassaoleva EU -henkilökortti, josta ilmenee myöntämis- ja voimassaolopäivät. Matkava-kuutus, johon sisältyy myös matkatavaravakuutus se-kä riittävän kattava peruutusturvavakuutus oman, lä-hiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä heti matkavarauk-sen tekemisen jälkeen sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta sekä tarvittaessa MPR-rokotuksesta. Valuutaksi Englannin puntia.

Matkan hinta:jäsenet 1325 euroa, ei-jäsenet 1350 euroaLisämaksu yhden hengen huoneesta 360 euroa.

Hintaan sisältyy:8 lentomatkat Flyben lennoilla Turku-Helsinki-Turku8 lentomatkat Finnairin lennoilla Helsinki-Lontoo-Helsinki8 välipala lennoilla Helsinki-Lontoo-Helsinki8 3 yön majoitus Charing Cross hotellissa 2 hengen Deluxe huoneessa8 3 aamiaista, 2 lounasta ja 2 illallista8 retket Bath´iin ja Hampton Court Palaceen8 sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan8 risteily Thames -joella8 matkanjohtajan palvelut

Matkanjohtaja: Ralf Löfström

Varmasti ensimmäinen asia, joka kaikille tulee mieleen Lontoosta on Big Ben. Kuitenkin vain harvat tietävät sitä tosi-asiaa, että Big Ben ei ole virallisesti itse tornin nimi, vaan nimi kuuluu sen viidestä kellosta suurimmalle. Nimen kello on saanut aikoinaan Sir Benjamin Hallin mukaan, joka rakennutti kellotornin. Lontoo on kaupunki, jonne palataan aina uu-delleen ja uudelleen. Lontoon viehätys perustuu sen moni-ilmeisyyteen, jokaisella kaupunginosalla on oma, jäljittelemä-tön tunnelmansa. Säätä pidetään Lontoossa yhtenä yleisimmistä keskustelunaiheista. Silti sää ei ole niin paha kuin monesti annetaan ymmärtää. Lontoolaiset itse muistuttavat, että useina vuosina Lontoo saa niskaansa vähem-män vettä kuin Pariisi. Piccadilly Circus on maailman kuvatuimman paikan maineessa. Tämä suuri liiken-neristeys on tunnettu jättiläismäisistä neonvalomainoksista ja Eros-patsaasta. Tällä matkalla tutustutaan Lontooseen kiertoajelulla, käydään Bath´in kylpyläkaupungissa katsomassa Rooman aikaista kylpylää ja sen kuumaa lähdettä, Stonehengen kiviä sekä Lontoon esikaupunkialueella sijaitsevaa upeaa puutarhaa, Hampton Court Palacea, jonka loistavan kuninkaallisen palatsin tunnetuin asukas lienee ollut Henry VIII.

VIETÄ VAPPU TULEVIEN KESÄOLYMPIALAISTEN KAUPUNGISSA

LONTOOSSA 28.4. – 1.5.2012

Sveitsi on vuorten ympäröimä pieni maa, jonka Alppien lumi-peitteiset vuorenhuiput, syvät laaksot, kauniit kukkaniityt ja pie-net kylät saavat kokeneenkin maail-mankiertäjän hiljaiseksi. Tämä matka vie Sveitsin suurimpaan kaupunkiin Zürichiin, vie-hättäviin Luzernin, Montreux´in ja Gruyères´in kaupunkeihin. Ajomat-koilla nähdään ennennäkemättömiä ja vaihtelevia maisemia. Matkan aikana maistellaan monia herkkuja sekä tehdään huikea junamatka lu-miselle Jungfraujoch´ille. Lähde kanssamme tälle upealle viiden päivän matkalle Sveitsiin!

MATKAOHJELMAPerjantai 8.6.2012Kokoontuminen klo 05.15 Turun lentoasemalla. Flyben lento AY 3964 läh-tee Helsinkiin klo 06.15. Klo 06.50 saavutaan Helsinkiin, josta jatketaan Finnairin reittilennolla klo 07.55 Zürichiin. Klo 09.40 saavutaan Zürichiin, johon tutustutaan kaupunkikiertoajelulla. Kierroksen jälkeen nautitaan paikallinen lihafondue -lounas. Omaa aikaakin jää kaupungille. Iltapäivällä matka jatkuu Luzerniin. Täällä majoitutaan neljäksi yöksi kaupungin sydä-messä sijaitsevaan Hotel Drei Koenigeen. Illalla kävelykierros kaupungilla. Päivän ajomatka noin 60 kilometriä.Lauantai 9.6.2012Buffetaamiainen majoitushotellissa. Tänään kokopäiväretkellä suunnataan kohti Sveitsin viinialuetta ja Lac-Léman –järven äärellä sijaitsevaa Montreux´in kaupunkia. Täällä vieraillaan viinitilalla ja maistellaan viinejä pienen suola-palan kera sekä kävelykierroksella tutustutaan vanhaan kaupunkiin. Lounas nautitaan viihtyisässä lämminhenkisessä ravintolassa, joka on aiemmin toi-minut viinikellarina. Illaksi palataan majoitushotelliin. Loppuiltaa voi viettää omien mieltymysten mukaan. Päivän ajomatka noin 400 kilometriä.Sunnuntai 10.6.2012Buffetaamiainen majoitushotellissa. Tänään kokopäiväretki vie Jungfraujoch´in vuorelle, josta avautuvat näkymät Alpeille. Matkalla py-sähdytään Brienzin kaupungissa, joka on tunnettu puun veistämisestä. Ret-ken aikana siirrytään vuoristojunalla Jungfraujoch´iin, jonka rautatiease-ma sijaitsee Euroopan korkeimmalla kohdalla, 3454 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuorelta avautuvat upeat maisemat Ranskaan ja Saksaan asti. Lounas retken aikana. Vapaata aikaa Grindelwaldin kylässä ennen paluu-ta Luzerniin. Grindelwaldin kylän kerrotaan olevan Sveitsin kaunein paikka. Päivän ajomatka noin 160 kilometriä.Maanantaina 11.6.2012Buffetaamiainen majoitushotellissa. Tämän päivän retki vie Gruyères´in kaupunkiin Sveitsin juustoalueelle. Kävelyretkellä tututustaan kaupunkiin ja aikaa jää halukkaille vierailla keskiajan linnassa tai muuten nauttia kau-niista ympäristöstä. Iltapäivällä palataan Luzerniin, jossa jää vapaata aikaa ennen illallisristeilyä. Kauniiden maisemien lipuessa ohi nautitaan kolmen ruokalajin illallinen. Päivän ajomatka noin 340 kilometriä.Tiistai 12.6.2012Buffetaamiainen majoitushotellissa. Aamiaisen jälkeen ajo Zürichin len-toasemalle, josta Finnairin lento AY 858 lähtee Helsinkiin klo 10.55. Klo 14.40 saavutaan Helsinkiin, josta jatketaan Flyben lennolla AY 3957 Tur-kuun, jonne tuloaika on klo 16.50.Hotel Drei Koenige***Bruchstrasse 35, 6003 Luzern. puh. +41 41 248 0480Hotelli sijaitsee Luzernin keskustassa vanhan kaupungin lähellä. Hotellis-sa ravintola ja baari. Huoneissa suihku/kylpy, TV, radio, puhelin ja hius-tenkuivaaja.Matkalle mukaan voimassaoleva ehjä ulkomaanpassi tai viralli-nen voimassaoleva EU-henkilökortti, josta ilmenee myöntämis- ja voimassaolopäivät. Kaikenkattava matkavakuutus, johon sisältyy myös matkatavaravakuutus sekä peruutusturvavakuutus oman, lä-hiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman va-ralta, on syytä tehdä viimeistään tässä vaiheessa sekä huolehtia pe-rusrokotusten voimassaolosta ja tarvittaessa MPR-rokotuksesta. Valuutaksi euroja ja Sveitsin frangeja.

Matkan hinta:jäsenet 1680 euroa, ei-jäsenet 1705 euroaLisämaksu yhden hengen huoneesta 188 euroa.

Hintaan sisältyy:8 lentomatkat Turku-Helsinki-Turku Flyben lennoilla8 lentomatkat Helsinki-Zürich-Helsinki Finnairin reittilennoilla8 linja-autokuljetukset ohjelman mukaan8 4 yön majoitus Hotel Drei Koenigessä 2 hengen huoneessa8 4 aamiaista, 3 lounasta ja illallinen8 kaupunkikiertoajelu Zürichissä8 retket Montreux´iin, Jungfraujoch´iin ja Gruyères´iin8 risteily Luzernissa8 viininmaistelu8 paikallisoppaan palvelut Zürichissä8 Matkarin matkanjohtajan palvelutMatkanjohtaja: Anna van Breemen

HENKEÄSALPAAVAT ALPPI- JAJÄRVIMAISEMAT JA VEHREÄ LUONTO

SVEITSI 8. – 12.6.2012

”SYLVI JA ANITA” –NÄYTELMÄHELSINGIN KAUPUNGIN-TEATTERISSA VAPUNAATTONA MAANANTAINA 30.4.2012

Lastenrunouden parhaat perinteet juhlivat lennok-kaassa salapoliisitarinassa Laura Ruohosen uudes-sa musiikkinäytelmässä. Yökyöpeleitten talossa ei kukaan nuku öisin. Sieltä löytyy monta hämärässä hiippailijaa ja vaarallista viipottajaa: Voittamaton Vauvakaan ei nuku koskaan, Mahtimummeli Pää-täi Väätäinen perustaa Päiväkoti Veripaltun, herra Käen rouva pullauttelee munia minne sattuu. Sa-laperäisin kaikista on pieni Nakertaja, ilmassakä-velijä. Rooleissa Seppo Halttunen, Vuokko Hovat-ta, Tuukka Leppänen, Seela Sella, Martti Suosalo, Anna-Maija Tuokko ja Saara Ahola. Ikäsuositus yli 5-vuotiaille.MATKAOHJELMALähtö klo 10.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsingin Kaupunginteatteriin, jossa seurataan klo 13.00 ”Yökyöpelit” –esitystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 17.30.

”YÖKYÖPELIT” HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERISSALAUANTAINA 12.5.2012

Matkan hinta:jäsenet 75 euroa, ei-jäsenet 91 euroaHintaan sisältyy:8 linja-autokuljetukset ohjelman mukaan8 ruokailu8 teatterilippu8 väliajan kahvitarjoilu8 matkanjohtajan palvelutMatkanjohtaja: Hanna-Leena Laihonen

Matkan hinta:jäsenet 113 euroa, ei-jäsenet 129 euroaHintaan sisältyy:8 linja-autokuljetukset ohjelman mukaan8 ruokailu8 teatterilippu8 matkanjohtajan palvelutMatkanjohtaja: Pirkko Hallanoro

Matkan hinta:aikuiset 58 euroalapset 5-12 –vuotiaat 45 euroaHintaan sisältyy:8 linja-autokuljetukset ohjelman mukaan8 teatterilippu8 matkanjohtajan palvelutMatkanjohtaja:Anna van Breemen

Ilmajoen musiikkijuhlia on toivottu usean vuoden ajan ja nyt se on ohjelmistossa! Tällä matkalla seurataan Ilmajoella katetussa katsomossa Ilkka Kuusiston ja Panu Rajalan oopperaa ”Taipaleen-joki” sekä tutustutaan Seinäjokeen sekä vesitse että junaraiteilla.MATKAOHJELMALauantai 9.6.2012Lähtö klo 07.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonka-tu 19, Turku. ajo Rauman, Porin ja Kankaanpään kautta Ilmajoelle, jossa ruokaillaan Kestikartanossa. Klo 14.00 seurataan ”Taipaleenjoki” –oopperaa. Väliajalla kahvi-tarjoilu. Esityksen jälkeen tutustutaan Ilmajokeen kier-toajelulla. Kiertoajelun jälkeen ajo Seinäjoelle Sokos Ho-tel Vaakunaan, jonne majoitutaan yhdeksi yöksi.

Sunnuntai 10.6.2012Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen tutustutaan Seinäjokeen Latomeriristeilyllä ja Alvari -junan kyy-dissä. Risteilyllä kahvitarjoilu. Seinäjoelta lähdetään kohti Hämeenkyröä ja Frantsilan Kehäkukkaa, jossa ruokailu. Hämeenkyröstä matka jatkuu takaisin Turkuun, jonne saavutaan noin klo 16.30.

ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLAT MENESTYSOOPPERA”TAIPALEENJOKI” 9. – 10.6.2012

Matkan hinta:jäsenet 248 euroa, ei-jäsenet 264 euroaLisämaksu yhden hengen huoneesta 35 euroa.Hintaan sisältyy:8 linja-autokuljetukset ohjelman mukaan8 ”Taipaleenjoki” –oopperan lippu8 yhden yön majoitus Sokos Hotel Vaakunassa 2 hengen huoneessa8 aamiainen, 2 lounasta ja 2 kahvitarjoilua8 opastetut kierrokset ohjelman mukaan8 matkanjohtajan palvelutMatkanjohtaja: Maija Parmanen

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat14 - 2012 - N:o 1

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh. (02) 2657 913avoinna maanantaisin klo 8.00-18.00, tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00

JUHLAVUODEN RISTEILY VÄLIMERELLÄONNISTUI YLI ODOTUSTENLounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. vietti viime vuonna 60-vuotisen toimintansa juhlavuotta. Vuoden aikana järjestettiin monia tapahtumia eri puolilla yhdistyksen toimialuetta. Yhdistyk-sen matkatoimisto Matkari Oy osallistui juhlavuoteen järjestämällä risteilyn Välimerelle, jossa risteiltiin Freedom – luokan M/S Liberty of the Seas – aluksella. Matka myytiin loppuun lähes vuosi ennen kuin se toteutettiin ja matkalle osallistui yhteensä 116 henkilöä, jotka olivat erittäin tyytyväisiä matkan järjestelyihin.

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y. TIEDOTTAA

PÄÄSIÄISAJAN JUHLALOUNAATMERI-KARINANmaukkaasta seisovasta pöydästä klo 12 – 15Pitkäperjantaina 6.4.2012Pääsiäispäivinä 8. ja 9.4.2012

Hinta: aikuiset .................................á 25 € yhdistyksen jäsenet ................á 19 € lapset 6 – 12-vuotiaat ............á 10 €

Pöytävaraukset, puhelin 02 2657 666.Juhlapyhien menut nähtävänä www.lssy.fi

Lounais-Suomen SyöpäyhdistyksenMeri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus

Seiskarinkatu 35, Turku

PÄÄSIÄISEN VIETTO MERI-KARINASSA AJALLA 5.-9.4.2012 HINTA HENKILÖLTÄ2 hengen huoneessa ......................... 230,00 €1 hengen huoneessa ......................... 280,00 €

sisältäen täysihoidon ja monipuolisen pääsiäisohjelman.Ilmoittautumiset ja tiedot ohjelmasta:

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus,Seiskarinkatu 35,

Turku, puh. 2657 666.

Pääsiäisen ohjelma nähtävänä www.lssy.fi

RISTEILYOHJELMA:Tiistai 15.1.2013Kokoontuminen klo 16.45 Turun satamassa Viking Li-nen terminaalissa. M/S Grace lähtee Tukholmaan klo 17.30. Majoittuminen ikkunallisiin ja alavuoteellisiin Seaside Four –hytteihin. Buffetillallinen klo 17.30.Keskiviikko 16.1.2013Meriaamiainen laivalla. Päivän aikana nautitaan á la carte –päivällinen klo 15.00.M/S Grace saapuu Turun satamaan klo 19.50.Risteilyn hinta kahden hengen Seaside Four -hytissä:jäsenet 125 euroaei-jäsenet 141 euroa

Hintaan sisältyy:8 risteily kahden hengen Seaside Four –hytissä8 buffet-illallinen8 meriaamiainen8 á la carte –päivällinen8 matkanjohtajan palvelutLisämaksu yhden hengen Seaside Four –hytistä 26 eu-roa.Ilmoittautumiset ja lisätiedot:Matkari Oy puh. (02) 2657 913Ilmoittautuessa tulee kertoa syntymäaika.

NEITSYTRISTEILY VIKING LINENUUDELLA M/S GRACE -ALUKSELLA

15. – 16.1.2013USKO, TOIVO, RAKKAUS- KONSERTTIAika: lauantaina 14.4.2012 klo 19.00Paikka: Mikaelinkirkko, TurkuVapaaehtoisen ohjelman hinta 10 euroa, jonka tuotto menee Lounais- Suomen Syöpäyhdistykselle.Ohjelmia saa ostaa kirkon ovelta ja Lounais-Suomen Syöpäyh-distykseltä, Itäinen Pitkäkatu 30.Konsertissa esiintyvät mm. Tiina Malmisalo, Kaija Vähä-Vahe, lauluyhtye Asema, Sydwest, Jyki Vilo ja Marjaana TurakkaKonsertin järjestää Tiina Malmisalo ja Kaija Vähä-Vahe

68

TOIMINTAA SYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää

AAAVVVOOOIIIMMMIIIEEENNN OOOVVVIIIEEENNN PPPÄÄÄIIIVVVÄÄÄNNN JJJAAA PPPÄÄÄÄÄÄSSSIIIÄÄÄIIISSSMMMYYYYYYJJJÄÄÄIIISSSEEETTT

pppaaalllmmmuuusssuuunnnnnnuuunnntttaaaiiinnnaaa 222888...333...222000111000 kkklllooo 111222...000000 ––– 111555...000000

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Karinakodissa ja Karinarannassa

Seiskarinkatu 35, Turku

Tasatunnein klo 12.00, 13.00 ja 14.00 opastettu tutustuminen yllämainittuihin toimintapisteisiin sekä selostus niiden toiminnasta.

Meri-Karinassa ilmainen kahvitarjoilu Meri-Karinassa lounas klo 11 – 14 edulliseen tarjoushintaan á 8,00 €

KILPAILUJA JA ARVONTAA JATKUVA ILMAINEN LINA-AUTOKULJETUS KLO 11.30 ALKAEN

Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessaSeiskarinkatu 35, Turku

AVOIMIEN OVIEN PÄIVÄN JAPÄÄSIÄISMYYJÄISET

palmusunnuntaina 1.4.2012klo 12.00 – 15.00

Meri-Karinassa lounas klo 11.00 – 14.00 edulliseen tarjoushintaan á 8,50 euroa.

Mahdollisuus tutustua Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen,Karinakotiin ja Karinarantaan.

KILPAILUJA JA ARVONTAATERVETULOA!

retkiä ja virkistystä. Salo-Karinan toimisto on avoinna perjantai-sin klo 10.00–12.00, puh. (02) 728 1670 (ei kesä-heinäkuussa).Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sairaan-hoitaja aloittaa rintaproteesivälityksen Salo-Karinan paikallisosaston tiloissa, Helsingintie 52 perjantaina 23.3.2012. Häneltä on mah-dollisuus varata aika myös luomitarkastuk-seen. Vastaanotto on kerran kuukaudessa, poikkeuksena heinäkuu, jolloin syöpäneu-vonta-asema on suljettu vuosiloman ajaksi. Ajanvaraus ma–pe klo 9.00–10.00 ja klo 13.00–14.00 puh. (02) 2657 927.Salon paikallisosaston puheenjohtajana toimii Juhani Ivanoff, puh. 040 845 7195 ja sihteeri-nä Siru Virpi, puh. 040 7412 736. Tapaamisillat ovat yleensä joka kuukauden vii-meisenä torstaina klo 18.00. Kahvia on tarjolla klo 17.30 alkaen hintaan 2€, samoin arpoja hin-taan 2€. Kevään 2012 tapaamiset:l Torstai 29.3.2012 klo 18.00: Kantasolusiir-

rot hematologiassa, sisätautilääkäri Marko Vesanen, Tyks

l Torstai 26.4.2012 klo 18.00: Plastiikkakirur-giset toimenpiteet, kirurgi, onkologi Ilkka Koskivuo

l Torstai 17.5.2012: Piknik-risteily Maarian-haminaan

Sitovat ilmoittautumiset toimistoon viimeistään 10.4.2012, jonka jälkeen hinta ja aikataulu.

Hartaushetket: Yleensä joka kuukauden toi-sena maanantaina klo 15.00: 12.3., 2.4. ja 7.5. Tilaisuudet ovat avoinna kaikille.

UUSIKAUPUNKIUudenkaupungin paikallisosaston puheenjoh-tajana toimii Esko Tähtinen, puh. 040 5775817. Paikallisosaston toiminta on keskittynyt Ystä-väntuvalle, joka sijaitsee osoitteessa Alinenkatu 26, Uusikaupunki. Ystäväntuvan puhelinnume-ro on (02) 8443 600 (maanantaisin ja lauantai-sin klo 10.00–13.00 ja tiistaista perjantaihin klo 10.00–17.00). Syöpäyhdistyksen oma vastaan-otto on torstaisin klo 13.00–17.00. Rintasyöpäpotilaiden ja eturauhassyöpäpotilai-den vertaistukiryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa Ystäväntuvalla. Tukihenkilötoi-minnan yhteyshenkilönä toimii Tarja-Liisa Kukkonen, puh. 050 3218 173. Joka kuukauden viimeinen torstai-ilta klo 18.00 alkaen on varat-tu yhteislaululle. Tilaisuus on avoin kaikille. Kirjallisuuskerho toimii Ystäväntuvalla kerran viikossa, lisätietoja sihteeri Marjo Öhrnbergiltä, puh. 050 3589 111.

RANNIKKOSEUTURannikkoseudun puheenjohtajana toimii Rai-

mo Sulonen, puh. 040 8487 113. Paikallis-osasto jakaa tietoa ja järjestää virkistystoimin-taa. Kevään 2012 aikana järjestetään Raisiossa syöpään liittyvä luentotilaisuus, lisätiedot Rai-mo Suloselta.

PARAINENKontaktpersonen i Pargas är Pirkko Karren-to, tel. 050 5690 610.

FORSSAForssan paikallisosaston puheenjohtajana toimii Kaisa Salminen, puh. 050 5691 271. Paikallisosasto toimii potilaiden ja heidän läheistensä virkistys-, valistus- ja kuntoutus-toiminnan hyväksi. Paikallisosaston toiminta keskittyy Solukkoon, Siurilankatu 28, Forssa, www.solukko.net. Syöpäsairaanhoitajan vas-taanotto ajanvarauksella puh. 050 5777 339.

LOIMAALoimaan seudun paikallisosaston puheenjoh-tajana toimii Kaisa Hyvärinen, puh. 040 7624 196. Paikallisosasto tukee Loimaan aluesai-raalan tiloissa tapahtuvaa neuvonta-aseman toimintaa (Vapaudenkatu 12 B, Loimaa) ja järjestää erilaisia tapahtumia niin sairastuneil-le kuin heidän läheisilleen sekä aiheesta kiin-nostuneille - myös toiveiden mukaan.

Matkari Oy lähtee Viking Linen uudella laivalla, M/S Grace’lla Neitsytristeilylle ja vain nopeimmat mahtuvat mukaan!

Cup AA – D

Kevään uudetproteesiliivit

5706X Tonya, Kupit AA – D, 70 – 95

www.anita.com

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskusSeiskarinkatu 35, 20900 Turkupuh. 265 7606

- veteraanikuntoutus- Kelan vaikeavammaisten kuntoutus- Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset- Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista

www.turunkuntokolmio.com

Esko Hirvinen fysioterapeutti • 0400 510 314 • esko.hirvinen@turunkuntokolmio.com

N:o 1 - 2012 - 15Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Kainalon imusolmukkeet pois-tetaan, jos kainalosta löytyy vartijasolmuketutkimuksessa syöpäsoluja. Uuden leikkaus-tekniikan avulla voidaan tule-vaisuudessa auttaa tuhansia rintasyöpäleikkauksesta toipu-via potilailta. Toistaiseksi uu-den tekniikan leikkauksia teh-dään pääasiassa silloin, kun potilaalle rakennetaan uusi rin-ta poistetun tilalle.

Imuteiden vajaatoiminnasta johtuva krooninen turvotus (lymfedeema) on yleinen on-gelma leikkausten, sädehoidon, vammojen ja infektioiden jäl-keen muun muassa rintasyöpä-potilailla. Noin 10-20 prosen-tilla kainalon imusolmukepois-toleikkauksen ja sädehoidon kokeneista rintasyöpäpotilaista on hoitoihin liittyen myös han-kalia käden turvotusoireita. Turvotusoireet rajoittavat poti-laiden elämänlaatua sekä usein myös työ- ja toimintakykyä. Tähän asti lymfedeemapoti-laille ei ole ollut tarjolla paran-tavaa hoitoa. Vaivaa on pyritty pitämään kurissa lähinnä lym-faterapialla ja puristussitein.

-Puristavan tukihihan käy-töllä voidaan jonkin verran pitää turvotusta kurissa. Vali-tettavasti tukihihojen merkitys-tä rintasyöpähoidoissa olleen naisen apuvälineinä ei riittä-västi ymmärretä. Monissa pai-koissa niitä ei korvata lainkaan tai niitä saa liian harvoin. Tu-

kihiha on pidettävä puhtaana eli tarvitaan myös vaihtokap-paleita niiden huollon ajaksi, muistuttaa plastiikkakirurgian ylilääkäri, dosentti Erkki Suo-minen.

Lymfedeemassa normaali imunestekierto häiriintyy ja turvotuksen ohella se tekee yläraajasta myös tulehduksille alttiin. Joillakin potilailla esiin-tyy sitkeitä ruusukierteitä. Turvotus aiheuttaa usein myös kipuja.

-Lymfedeemaa korjaavat leikkaushoidot ovat tähän saakka olleet hyvin harvinaisia ja niitä on tehty vain satunnai-sesti yksittäisille potilaille. Tällöin on käytetty lähinnä ku-dosta pienentäviä toimenpitei-tä, kuten rasvaimua ja imutei-den ohituksia laskimokiertoon. TYKSissä lähdettiin vahvan mikrokirurgisen osaamisen turvin uusille raiteille rinnan-poiston kokeneiden naisten jatkohoidossa, plastiikkakirur-gian ylilääkäri, dosentti Erkki Suominen kertoo.

Kaksi suurta leikka-usta yhdellä kertaa- Olemme TYKSin plastiikka-kirurgian yksikössä vuodesta 2007 alkaen käyttäneet uutta leikkaustapaa, jonka avulla korjataan käden imunestekier-toa samalla kun potilaalle ra-kennetaan uusi rinta. Leikka-

uksessa rintasyöpähoitojen ai-kaansaamat kainaloon synty-neet kovat ja lymfakiertoa es-tävät arvet vapautetaan, ja kainalon alueelle siirretään ter-vettä imukudosta alavatsalta samalla kun alavatsan pehmyt-kudoksista rakennetaan poti-laalle uusi rinta, kertoo työryh-män vetäjä, plastiikkakirurgi Anne Saarikko.

Suominen ja Saarikko muistuttavat, että kyse on tois-taiseksi vielä kokeellisesta, mutta lupaavasta menetelmäs-tä.

- Uusi tekniikka, jota olem-me kehittäneet yhteistyössä ranskalaisen kirurgikollegan Corinne Beckerin kanssa, vaa-tii edelleen tutkimus- ja kehi-tystyötä, mutta tuloksemme kiinnostavat kovasti kollegoi-tamme ulkomailla. Siksi työ-tämme koskeva tutkimus hy-väksyttiin julkaistavaksi kirur-gian alan ykköslehdessä, Anne Saarikko toteaa.

Uutta leikkaustekniikkaa kokeillaan parhaillaan lymfe-deemapotilaille ympäri maail-maa. Tyksissä seurataan hyvin tarkasti että uusi leikkaus on potilaille turvallinen. Tämän-tyyppinen mikrokirurginen korjausleikkaus on aina poti-laalle suuri toimenpide, mutta toistaiseksi Suomesta tai ulko-mailta ei ole raportoitu, että leikkauksessa tehtävä imuku-doksen siirtäminen olisi aihe-uttanut potilaalle harmia.

- Valtaosalla potilaista leik-kaus parantaa käden imuneste-kiertoa, mutta tästä huolimatta nestekiertoa ei yleensä pystytä vielä täysin normalisoimaan. Potilaat, jotka päästään leik-kaamaan nopeasti oireiden il-maannuttua, hyötyvät toimen-piteestä eniten, kertoo Anne Saarikko.

Tulevaisuuden tavoitteitaJatkossa tavoitteena on yhdistää uusi leikkausmuoto tarvittaessa imusuonikasvutekijähoitoon, jota on vuosia kehitetty alan pio-neerin, Helsingin yliopiston Bio-medicumissa toimivan akatemi-aprofessori Kari Alitalon tutki-musryhmässä. Anne Saarikko, joka tutkijana käyttää tyttönime-ään Saaristo, toimii tällä hetkellä Suomen Akatemian kliinikkotut-kijana sekä konsultoivana plas-tiikkakirurgina TYKSissä. Hän on tehnyt tiivistä tutkimusyhteis-työtä professori Alitalon kanssa yli 10 vuoden ajan.

- Tavoitteenamme on, että näiden uusien kirurgisten hoi-tomuotojen sekä suomalaisen huippuperustutkimuksen avul-la pystymme jatkossa autta-maan yhä useampia lymfedee-

mapotilaita. He ovat liian kau-an olleet unohdettu potilasryh-mä, Saarikko kertoo.

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Studio Pasi Leino

TYKSin plastiikkakirurgit ovat kehittäneet uutta mikrokirurgista leikkaustekniikkaa, jol-la voidaan vähentää rintasyöpäleikkauksen jälkeistä turvotusta yläraajassa. Joskus hyvin-kin hankalaa turvotusta esiintyy silloin, kun kainalon imusolmukkeiden poisto vaikeuttaa yläraajan lymfanestekiertoa.

TYKSissä kehitetty rintasyövän jälkeisen turvotuksen leikkaushoitoa

Rintasyövän ensimmäinen hoitokeino on kasvaimen poisto. Kasvaimen poiston yhteydessä joudutaan joskus kajoamaan myös kainalon imusolmukkeisiin, mikä ai-heuttaa usein invalidisoivaa ja arkielämää haittaavaa tur-votusta. Käden merkittävästä turvotuksesta rintasyöpäleik-kauksen jälkeen kärsivät par-haillaan sadat, jopa tuhannet suomalaisnaiset, joille paran-tavaa hoitoa ei aiemmin ole ollut saatavilla.

Uutta, turvotusta ehkäise-vää leikkaustekniikkaa ja

turkulaisia leikkaustuloksia käsittelevä artikkeli on jul-kaistu tammikuussa kirurgian arvostetuimmassa lehdessä Annals of Surgeryssä:

Saaristo, Anne M. MD, PhD; Niemi, Tarja S. MD; Vii-tanen, Tiina P. MD; Tervala, Tomi V. MD; Hartiala, Paulii-na MD, PhD; Suominen, Erk-ki A. MD, PhD: Microvascular Breast Reconstruction and Lymph Node Transfer for Postmastectomy Lymphede-ma Patients. Ann Surg. Vol 255 (1) Publish Ahead of Print January 9, 2012.

Rintasyövän hoito

Automaa Raisio Nikkarinkatu 1 Automyynti 010 765 6760 Huolto/varaosat 010 765 6770 Puheluhinnat Snt/puhelu Snt/min

Kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,21 snt 5,9 sntKotimaan matkapuhelinverkoista 8,21 snt 16,9 snt Hinnat sis. Alv 23%

Automyynti palvelee ma klo 7-20, ti-pe klo 7-18, la klo 10–16huolto ma-pe klo 7-18, la klo 10–16

ASIAKASOMISTAJAN AUTOKAUPPA

automaa.fi

Bonusta jopa 5 % S-Etukortilla. Uuden auton ostosta kirjautuu 2000 euroa ja vaihtoauton ostosta 1000 euroa bonusostoja.

Nyt upea vaihtoautovalikoima, satoja autoja alle kymppitonnin! Valitse omasi ja hae Bonukset Automaasta!

automaa.fi:

Suzuki-nelivedolla nautit talven riemuista aidosti.

UUTTA: Suzukit nyt Automaa Raisiosta

Nokian talvirenkaat

16´´ alumiinivantein

vain 299,-Suzuki SX4-autoihin.

Suzuki SX4 1,6 4WD X-Over S-Edition kokonaishinta 18 964,56 € +metalliväri 539,22 + toimituskulut 600 €, hinta yhteensä 20 103,78 €. Autoveroton hinta 14 830 €, arvioitu autovero 4 134,56 €, CO2-päästö 149 g/km. EU-yhdistetty kulutus 6,5 l/100 km. Kuvan auto vakiovarustein.

TYKSin plastiikkakirurgit ovat kehittäneet uutta mikrokirurgista leikkaustekniikkaa, jolla voidaan vähentää rintasyöpäleikkausten jälkeistä turvotusta yläraajassa. Uuden leikkaustekniikan avulla voidaan tulevaisuudessa auttaa tuhansia rintasyöpäleikka-uksista toipuvia potilaita, toteavat plastiikkakirurgian ylilääkäri, dosentti Erkki Suo-minen ja työryhmän vetäjä, plastiikkakirurgi Anne Saarikko.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat16 - 2012 - N:o 1

Jo maailman ensimmäinen syö-pämerkki oli menestys. Vuonna 1928 julkaistiin Ruotsissa kunin-gas Kustaa V:n 70-vuotispäivän kunniaksi merkkisarja, jonka merkeistä perittiin viiden äyrin lisämaksu syöpäsairaaloiden ra-kentamista tukevalle juhlarahas-tolle. - Varoja kertyi niin paljon, että puolella kokonaissummasta länsinaapuriin perustettiin kolme syöpäsairaalaa ja lopulla rahoi-tettiin syövän tutkimusta, kertoo merkkiensä taustoihin tarkoin perehtynyt Klemi.

Hieman tuoreemman esi-merkin postimerkkikeräyksen saavutuksista mies poimii Yh-dysvalloista. Siellä yksi ainut merkki onnistui tuottamaan 1990- ja 2000-luvun taitteessa 16 miljoonaa dollaria rinta-syöpätutkimuksen hyväksi.

Näiden merkkien ohella maailmalla on katsottu hyödyl-liseksi julkaista yli 300 syöpä-aiheista postimerkkiä sekä lu-kemattomia postileimoja, säh-kösanomia ja valmiiksi mak-settuja postikuoria, joissa tie-dotetaan syövästä ja kerätään varoja sen vastaiseen työhön. WHO ja YK ovat osallistuneet

merkkikampanjointiin, ja Poh-joismaista Tanska sekä Norja ovat toteuttaneet omat syöpä-merkkikampanjansa.

Suomen postihistoriasta Kle-mi ei ole kuitenkaan löytänyt ainuttakaan syöpämerkkiä. - Meillä on sota-ajoista lähtien kerätty varoja Punaiselle Ristille, eikä pienille markkinoille ole il-meisesti mahtunut muita keräys-kohteita, hän arvelee. - Syöpätie-toisuuden levittämiseen merkke-jä kannattaisi meilläkin kuiten-kin käyttää. Maailmalla sekin on yleinen syöpämerkkien tehtävä.

Ennaltaehkäisyyn kannattaa herätelläMerkkien avulla ihmisiä muis-tutetaan etenkin syövän ennal-taehkäisystä. Varsinkin runsas-väestöisissä kehitysmaissa, joissa kalliisiin seulontoihin ja mainoskampanjoihin ei ole mahdollisuuksia, se on ollut hyväksi havaittu keino puhu-tella ihmisiä edullisesti. Kle-mistä myös suomalaiset merkit voisivat herätellä ihmisiä tupa-koinnin haittoihin, rintojen säännölliseen itsetarkkailuun

ja papakokeen ylivoimaisuu-teen, koska monesti pienikin muutos yksilön toiminnassa on syövän kannalta ratkaisevaa.

Ajatellaan nyt vaikka pa-paa. Ennen seulontojen aloitta-mista Suomessa todettiin vuo-sittain noin 700 uutta kohdun-kaulansyöpää, nyt enää noin 150 tapausta. Siinäkin on kui-tenkin Klemin mukaan saman verran liikaa. Hän muistuttaa, että kohdunkaulansyöpä voi-taisiin ehkäistä täydellisesti, jos tytöt ja naiset saataisiin suojautumaan sen aiheuttajal-ta, suojaamattomassa sukupuo-liyhteydessä tarttuvalta papil-loomavirukselta. Toinen teho-kas keino on hakeutua säännöl-lisesti papakokeeseen, sillä seulonnoissa löydetään vaivat-tomalla irtosolunäytteellä hoi-dettaviksi syövän esiasteet en-nen kuin ne puhkeavat raskaita hoitoja vaativiksi syöviksi.

Ei Klemiltä suinkaan ole jäänyt huomaamatta se murros, jonka sähköiset viestimet ovat aiheuttaneet postinkululle. Mutta jos yhä useammat suo-malaiset kirjoittavatkin nykyi-sin mieluummin sähköpostia kuin kirjeitä, ovat he myös op-pineet käymään ostoksilla verkkokaupoissa. Postilähetys-ten aika ei siis suinkaan ole ohi ja niissä on piilevää potentiaa-lia. Kansalaisten ja teollisuu-den viisiäyrisillä ne ruotsalai-set syöpäsairaalatkin perustet-tiin.LISÄTIETOA KOHDUN-KAULAN SYÖVÄN SEU-LONNASTA:http://www.cancer.fi/syova-nehkaisy/joukkotarkastukset/kohdunkaula/

Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Patologian dosentti Pekka Klemi on toiminut vuosia syöpädiagnostiikan asiantun-tijana ja informaationvälittäjänä myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Hän tietää, että monesti pienetkin teot riittävät syövän ennaltaehkäisyyn. Kokoelmis-saan hänellä on 80 A4-sivullista syöpäaiheisia postimerkkejä, -leimoja ja -kuoria, joissa syövän vaaroista varotetaan maailman eri kolkissa.

Pekka Klemillä on erikoinen harrastus. Syö-pätutkimuksen ja -diagnostiikan parissa työ-uransa tehnyt patologian dosentti ryhtyi eläk-keelle jäätyään keräämään syöpäaiheisia pos-timerkkejä ja -leimoja. Filatelisti käsittelee merkkejään pinsetein ja suurennuslasein, mutta niiden vähäisen koon ei pidä antaa hä-mätä. Syöpämerkit ovat oivallinen esimerkki siitä, miten pienellä voidaan saada aikaan suurta. Postimerkkien avulla voidaan jakaa tietoa syövästä ja sen vaaroista, ohjata seulon-taan sekä kerätä varoja tutkimukseen.

Pieni suuri syöpämerkki

SSOSUUR-SEUDUNOSUUSKAUPPA

Hyödyt joka päiväMonipuolinen tuote- ja palvelutarjontamme on lähelläsi joka päivä. Rahanarvoisten etujen ja edullisten hintojen lisäksi saat Bonusta yli 2000 bonustoimipaikassa. Ostosten maksamises-takin saat etua, kun valitset S-ryhmän toimi paikoissa maksu-välineeksi S-Etukortin.

Olivatpa ostosi pienet tai suuret, asiakasomistajuus kannattaa joka päivä.

Ellet vielä ole asiakasomistaja, nyt kannattaa liittyä! Teet sen helposti vaikkapa lähimmässä toimipaikassa tai netissä osoitteessa S-kanava.fi.

www.tok.�

N:o 1 - 2012 - 17Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Suomen Syöpäpotilaat ry:n alaisuudessa toimii valtakun-nallinen Melanooma-potilas-verkosta, joka on avoin kaikille, niin potilaille kuin heidän lähei-silleenkin. Potilaille verkoston palvelut ovat maksuttomia.

Verkoston vetäjänä toimii Kari Liukkoila, joka kuutisen vuotta sitten sai kuulla sairas-tavansa melanoomaa. Selässä ollut luomi on kiinnittänyt vai-mon huomiota ja tämä oli pa-tistanut miehen lääkäriin.

- Keväällä 2006 luomi lei-kattiin ja kesällä sain liitän-näishoitona sädehoitoa. Sen jälkeen tauti on ollut poissa. Käyn kuitenkin säännöllisesti tarkastuksissa.

Vaajakoskella asuva Liuk-koila haki aikoinaan itse tukea Keski-Suomen Syöpäyhdistyk-sen miestenryhmästä. Sen jäl-keen, kun hän oli käynyt ver-taistukihenkilökoulutuksen, häneltä kyseltiin halukkuutta lähteä vetämään Melanooma-potilasverkostoa. Verkoston tarkoituksena on muun muassa jakaa melanoomaan liittyvää uutta tutkimustietoa sekä kou-luttaa myös uusia vertaistuki-henkilöitä.

Näihin henkilöihin voi ottaa yhteyttä, jos haluaa keskustella itseään askarruttavista asioista. Tukihenkilöiden yhteystiedot saa Suomen Syöpäpotilaat ry:n toimistosta puhelin 044-515 7517. Sähköposti on potilaat@cancer.fi. Verkoston kotisivu löytyy osoitteesta www.syopa-potilaat.fi/melanooma.

Viime marraskuussa mela-noomapotilaat järjestivät ver-kostopäivän Meri-Karinassa. Keskustelu kävi aktiivisena ja kysymyksiä päivillä alustaneil-le Ilkka Koskivuolle ja Pia Vi-hiselle. Koskivuo on lääketie-teen tohtori ja plastiikkakirur-gian erikoislääkäri. Hän puhui ihomelanooman diagnostiikas-ta, leikkaushoidosta ja seuran-nasta. Pia Vihinen on dosentti ja syöpätautien erikoislääkäri. Hänen aiheenaan oli melanoo-man onkologinen hoito. Kum-matkin työskentelevät Tyksissä ja olivat juuri päivitetyn mela-nooman Käypä hoito -suosi-tuksen työryhmän jäseniä.

Keskustelussa kävi ilmi, että sairastumiset olivat hyvin yksilöllisiä. Niiden tärkein ris-kitekijä on kuitenkin altistumi-nen UV-säteilylle. Mitä useam-min iho palaa varsinkin lapsuu-dessa, sitä suurempi riski on saada myöhemmin melanoo-ma. Myös ihotyypillä on osuu-tensa riskissä.

- Tieteellinen näyttö sola-riumista melanooman riskite-kijänä on osoitettu monissa laadukkaissa tutkimuksissa. Uudessa suosituksessa sen kosmeettiseen käyttöön otetaan aikaisempaa kriittisempi kanta. Sitä ei suositella alle 18-vuoti-aille eikä herkkäihoisille, pai-notti Koskivuo, joka on työryh-män puheenjohtaja.

Ajoissa hoitoonEpäilyttävät ihomuutokset saat-tavat kiusata mieltä pitkään. Us-ko siihen, ettei melanooma voi tulla minulle, pitkittää lääkärille lähtöä. Toisaalta juuri nopea ha-keutuminen lääkäriin voi helpot-taa: jos muutos on hyvänlaatui-nen, ei tarvitse turhaan murehtia. Jos löydöksessä on pahanlaa-

tuista kudosta, on hoitokin yleensä helpompaa taudin alku-vaiheessa kuin, jos se on jo eh-tinyt lähettää etäpesäkkeitä.

Epäilyttävät ihomuutokset tutkitaan pääsääntöisesti pe-rusterveydenhuollossa. Mela-nooman alkuvaiheen hoito on aina kirurginen ja tarvittaessa potilaalle annetaan liitän-näishoitoa, joka solunsalpaajia tai sädehoitoa.

- Jos liitännäishoitoja tarvi-taan, niin ne suunnitellaan aina yksilöllisesti. Siksi potilaiden keskenään vaihtamat hoitoko-kemukset saattavat usein olla hyvin erilaisia. Lääkehoidot kehittyvät, mutta niiden asema ei ole vielä vakiintunut, muis-tutti Pia Vihinen.

Vilkkaassa keskustelussa tuli selväksi, että hoitoon pääsy ja hoidossa oli maantieteellisiä eroja. Käypä hoito -suosituksil-la pyritäänkin yhtenäistämään hoitokäytäntöjä, mutta päätök-sen hoidosta tekee hoitava lää-käri tai yhä useammin hoitavat lääkärit. Melanooman kuten muiden syöpien hoito on enene-vässä määrin eri asiantuntijoi-den yhdessä suunnittelemaa.

Käypä hoito -suosituksen mukaan tieteelliseen näyttöön perustuvaa tarkkaa seuranta-suositusta ei voi antaa. Matalan uusiutumisriskin potilaat siirty-vät perusterveydenhuollon pii-riin. Suuren riskin potilaita seurataan erikoissairaanhoi-dossa.

Myöskään seurantamallien välisestä keskinäisestä parem-muudesta ei ole näyttöä. Tär-keintä on lääkärin suorittama kliininen tutkimus, sillä mitään rutiinimaisista laboratorio- tai kuvantamistutkimuksista ei ole todistettua hyötyä.

Kari Liukkoilan mukaan vertaistukea on tähän mennes-sä kysytty suhteellisen vähän. Yksi syy on varmaan se, ettei verkostoa ja toimintaa vielä tunneta riittävän hyvin eri puo-lilla Suomea.

Hän toivoo, että kynnys yh-teydenottoon olisi matala. Apua ja tukea kannattaa pyytää silloin, kun kokee sen tarpeel-liseksi. Yhdessä monista mur-heista selviää paremmin.

Teksti ja kuvat: Timo Moberg

Vertaistuki on monelle syöpään sairastuneelle tärkeä apu selviytyä sairastumisen aiheuttamasta kriisistä. Tuntojen ja tunteiden jakaminen saman kokeneen kanssa usein hel-pottaa. Tukea voi tarvita jo heti diagnoosin jälkeen, hoidon aikana tai kun taudin kulkua seurataan. Myös läheiset voivat hyötyä tästä tuesta.

Melanoomaverkostosta apua niinpotilaille kuin läheisillekin

Melanooma-potilasverkosto kokoontui marraskuussa Meri-Karinassa. Edessä valtakunnallisen verkoston vetäjä Kari Liukkoila Vaajakoskel-ta. Päivän aikana osanottajat keskustelivat vilkkaasti LT Ilkka Koski-vuon sekä dosentti Pia Vihisen alustusten pohjalta ja toivat esille myös omia kokemuksiaan sairastumisesta, sen hoidosta sekä jälki-seurannasta.

VAPAAEHTOISTOIMINTALounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä vapaaehtoistoi-minta on omasta halusta ja kiinnostuksesta tehtävää palkatonta työtä, jota vapaaehtoiset tekevät vapaa-ai-kanaan. Toiminnan lähtökohtana on halu olla vaikutta-massa oman yhteisön toimivuuteen sekä kokemus mie-lekkäästä ja tarpeellisesta toiminnasta lähimmäisten ja lähiympäristön hyväksi. Yhdistyksen vapaaehtoiset edustavat suurta määrää monipuolista tietoa, taitoa ja osaamista.Vapaaehtoisena voit osallistua toimintaan oman kiin-nostuksesi mukaan, sinulle sopivana aikana. Voit toimia jossakin tietyssä, yksittäisessä tehtävässä tai osallistua useampaan eri toimintaan. Lounais-Suomen Syöpäyh-distys ry tarjoaa vapaaehtoisilleen koulutuksen, virkis-tys- ja luentotilaisuuksia sekä vakuutuksen vapaaeh-toistyöhön.

TERVETULOA PIHATALKOISIINMeri-Karinassa tartutaan haravaan ja harjaan kesän kynnyksellä maanantaina 7.5 ja tiistaina 8.5.2012, al-kaen kello 9.00. Tervetuloa siistimään piha-aluetta, kunnostamaan kukkapenkkejä ja laittamaan pihaka-lusteita !Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n monipuoliseen talkootoimintaan voi osallistua ympäri vuoden. Nikka-rointiin, keittiö- ja kahvitustoimintaan, keräystoimin-taan jne. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Vapaaehtois-toiminta, puh. 02 2657 619.

TERVETULOA VAPAAEHTOIS-TOIMINNAN KURSSEILLE !Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry järjestää Meri-Kari-nan toiminta- ja palvelukeskuksessa Seiskarinkatu 35, Turku Vapaaehtois- ja ystävätoiminnan peruskoulutus-päivän lauantaina 14.4.2012, sekä tukihenkilö- ja ver-taistukihenkilökoulutuspäivän lauantaina 21.4.2012.

VAPAAEHTOIS- JA YSTÄVÄTOIMINNAN PERUSKOULUTUS 14.4.2012klo8.30 Tulokahvit tarjolla9.15 Tervetuloa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n vapaaehtoistoiminnan esittely10.00 Vapaaehtoisena toimiminen; periaatteet, käytännön asiat, oma jaksaminen11.00 Lounas12.00 Syöpä sairautena – syöpää sairastavan kohtaaminen13.00 Tutkimustietoa ja näkökulmia vapaaehtoistyöhön13.30 Iltapäiväkahvi - keskustelua14.00 Talkootyö – vapaaehtoisten puheenvuoro – mahdollisuus esittää kysymyksiä15.00 Ystävätoiminta – vapaaehtoisten puheenvuoro – mahdollisuus esittää kysymyksiä16.00 Todistusten jako ja koulutuksen päätös

TUKIHENKILÖ- JA VERTAISTUKI-HENKILÖKOULUTUS 21.4.2012klo8.30 Tulokahvit tarjolla9.15 Tervetuloa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n vapaaehtoistoiminnan esittely10.00 Tukihenkilö- ja vertaistukihenkilötoiminnan periaatteet ja käytännöt11.00 Tukihenkilötoiminnan erityiskysymyksiä: Syöpä-kriisi, vaikutukset, tunteet, läheiset, arki, vaitiolo, luottamus, hankalat tilanteet, vaikeat kysymykset - miten toimin12.00 Lounas13.00 Tukihenkilönä / vertaistukihenkilönä toimivien puheenvuoro. Saattohoidon tukihenkilötoiminta / tukihenkilön puheenvuoro – mahdollisuus esittää kysymyksiä14.30 Iltapäiväkahvi – keskustelua15.00 Tukihenkilönä toimivan omat voimavarat ja jaksaminen16.00 Todistusten jako ja koulutuksen päätös

Tiedustelut ja ilmoittautumiset koulutuksiin 5.4.2012 mennessä, Vapaaehtoistoiminta puh. (02)

2657 619(tai jätä soittopyyntö, keskus puh. (02) 2657 666).

Monipuolinen ja muodinmukainenP E R U U K K I L I I K E

Laadukkaat monofi lament-peruukit antavat luonnollisen ilmeen

Eerikinkatu 9 B 20100 Turku Puh. 231 9277www.peruukkiliikehyvarinen.fi

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat18 - 2012 - N:o 1

SALO, Örninkatu 3-5Automyynti 075 3040 5110 ma-ti 9-18 | ke-pe 9-17 | la 10-14 Huolto 075 3040 5130 ma-pe 7.30-17Varaosat 075 3040 5140 ma-pe 7.30-17w w w . p p a u t o . f i

Tervetuloa palvelevaan autotaloon.

Alueen monipuolisin valikoima.

Salon laajin hyötyajoneuvo-valikoima.

S-Etukortilla saat meiltä Bonusta! Uuden auton ostosta Sinun bonusostoihisi kirjataan 2.000 euroa ja vaihtoauton ostosta enintään 1.000 euroa. Huolto- ja varaosahankinnoista samoin kuin Hertz-autovuokraamon sijaisautovuokrasta saat myös bonusta.

SSO:n autoliikkeistä Bonusta jopa 5%

Puhelun hinta: 8,28 snt/puh + 11,99 snt/min.

Yksilöllisesti sopiva proteesikorvaa rinnan menetetyn muodon

Balance Balance Contact Balance Individual

Koko- tai osaproteesi tulisi uusia noin kahden vuoden välein.

Amoena Boutiquessa tai www.amoena-online.fi verkkokaupassaon myynnissä erittäin laaja valikoima proteesirintaliivejä ja -uimapukuja.Lisätietoa proteeseista ja tekstiileistä saat osoitteessa www.amoena.fi tai Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäneuvonta-asemalta.

Säästävän rintasyöpäleikkauk-sen jälkeen jää usein kudos-puutos, joka alkaa näkyä ehkä vasta useamman vuoden jälkeen leikkauksesta.Valikoimassamme on useita eri mallisia ja kokoisia osaproteeseja tähän ongelmaan.

Bulevardi 30, 00120 HelsinkiPuh: 09-649 839

e-mail: info@amoena.fi www.amoena.fi

Myymälämme on avoinna ma – pe klo 10 – 17

PROTEESI-ASIAKAS

Ostaessasi meiltäRintaliivit, kokoliivit

tai uima-asunTeemme valitsemaasimalliin proteesitaskun

Liivien ja rantamuodinYkköspaikka

Eerikinkatu 6Kristiinankatu 10

TURKUTarjoamme kaupungin osaavinta työvoimaa!

www.legioona.fi

LOUHISAAREN KARTANON KAHVILA

Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINENpuh. 02-431 2515

Avoinna: KLO 10.30–17.00Äitienpäivästä elokuun loppuun

Purokatu 25, 20810 Turkupuh. (02) 511 3000faksi (02) 511 3030taina.niemela@tnoy.fi

Taina Niemelä Oykirjanpitotoimisto

KAUPPAA JO VUODESTA 1913LIHATUKKU

VIKTOR ELO OYAutokatu 12 Oriketo

puh. 238 5340, fax 276 4959viktor.elo.oy@pp.inet.fi

OMASTA LEIKKAAMOSTA JA TEHTAASTAPALVITUOTTEET, LEIKKELEET, MAKKARAT,

EINEKSET, RAAKAPAKASTEET SEKÄSIAN-, NAUDAN- JA BROILERINLIHAA.

KAASUGRILLEJÄ SAATAVANA TILAISUUKSIIN.

HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKOnoudettavissa

liikkeestämme veloituksetta.Avustamme myös vihkon täyttämisessä.

Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen

HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy

Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys

80 v.

Turun Hautakivipalvelu KyJuha ja Birgitta Iljanka

puh. 236 0329Uudenmaantie 78, Turku

N:o 1 - 2012 - 19Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Edistyksellinen Ford PowerShift -kaksoiskytkinvaihteisto yhdistää automaattivaihteiston mukavuuden ja manuaalivaihteiston tehokkuuden. PowerShift on nyt saatavana myös Focus 1.6 125 hv bensiinimoottoriin. Tervetuloa kokemaan uudenlainen ajamisen mukavuus.

Uusi FORD Focus ja PowerShift -automaattivaihteisto Automaasta.

nuaalivaihteiston tehokkuuden. PowerShift on nyt saatavana myös Focus 1.6 125 hv bensiinimoottttttttt oriin. vetuloa kokemaan uudenlainen ajamisen mukavuus.

Ford Focus 5-ov. 1.6 125 hv PowerShift alk. 24.648,62 € (autoveroton hinta 18.790 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 149 g/km 5.258,62 € + toimituskulut 600 €). Ford Focus -malliston CO2-päästöt 109–149 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 4,2–6,4 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

Automaa Raisio Nikkarinkatu 1 Automyynti 010 765 6760 Huolto/varaosat 010 765 6770 Puheluhinnat Snt/puhelu Snt/min

Kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,21 snt 5,9 sntKotimaan matkapuhelinverkoista 8,21 snt 16,9 snt Hinnat sis. Alv 23%

Automyynti palvelee ma klo 7-20, ti-pe klo 7-18, la klo 10–16huolto ma-pe klo 7-18, la klo 10–16

ASIAKASOMISTAJAN AUTOKAUPPA

automaa.fi

Bonusta jopa 5 % S-Etukortilla. Uuden auton ostosta kirjautuu 2000 euroa ja vaihtoauton ostosta 1000 euroa bonusostoja.

Nyt upea vaihtoautovalikoima, satoja autoja alle kymppitonnin! Valitse omasi ja hae Bonukset Automaasta!

automaa.fi:

Avaamme maaliskuussa uuden toimi-pisteen Turun keskustaan!

AUTOVERO NOUSEE

PÄÄTÄ NYT

Potilaan saattaminen viimei-selle matkalle on yksi haasta-vimpia töitä, joita hoitohenki-lökunta kohtaa työssään. Olisi huomioitava potilaan omat toi-veet, hänen maailmankatso-muksensa, omaisten toiveet sekä hoitoon liittyvät lääketie-teelliset realiteetit.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen kanssa läheisessä yh-teistyössä toimiva Palsa-työ-ryhmä pohtii palliatiiviseen ja saattohoitoon liittyviä kysy-myksiä. Työryhmän puheenjoh-tajana toimii lehtori Jouni Elo-maa. Työryhmässä on pohdittu, kuinka potilaiden uskonnolli-nen tausta voitaisiin paremmin huomioida saattohoidossa.

Uskontojen kirjo kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. Eten-kin muslimien määrä on Suo-messa kasvussa maahanmuuton myötä. Myös työperäinen maa-hanmuutto ja muu globalisaatio kasvattaa koko ajan uskontojen kirjoa buddhalaisuudesta ja juutalaisuudesta lähtien.

Emme puhu pelkästään sii-tä, että lääkäreiden ja hoitajien pitäisi tuntea paremmin uskon-nollista kenttää, vaan koko henkilökunnan aina siivoojat ja toimistotyöntekijät mukaan lukien, Elomaa taustoittaa.

Elomaan mielestä parhaat tulokset saavutettaisiin, kun jo peruskouluissa aloitettaisiin sellainen uskonnonopetus, jos-sa tutustuttaisiin syvemmin muihin uskontoihin. Tällä ta-valla laajennettaisiin ihmisten uskonnollista ymmärtämystä

kauttaaltaan. Nykyiselläänhän uskontojen opetus keskittyy pitkälti oman uskonnon opetta-miseen.

Suomi on ollut vuosisatoja hyvin protestanttinen maa, mutta ajat ovat muuttumassa. Tarvitsemme perusopetuksessa dialogia uskontojen välillä. Se voisi lisätä ymmärrystä erilai-suutta kohtaan. Yhtenä ratkai-suna voisi olla yhteisten uskon-non tuntien järjestäminen omasta maailmankatsomuk-sesta riippumatta.

Elomaa mainitsee esimer-kin omasta elämästään, miten hän on kohdannut epäluuloja omaa uskontoaan kohtaan. Ka-tolinen Elomaa oli vakavasti sairastuneena sairaalassa. Eräs sairaalatyöntekijä oli vahin-gossa tiputtanut pöydällä ol-leen pienen krusifiksin.

Työntekijä pahoitteli, että hän tiputti minun ”maskottini”. Tilanne oli absurdi, mutta on-neksi osasin suhtautua siihen pilke silmäkulmassa. Pahimmil-laan tuollaisesta voisi pahoittaa todella mielensä etenkin, kun on vakavasti sairastunut.

Miten sitten potilaat voi-daan paremmin huomioida hoitotyössä? Tärkeää olisi kuunnella potilasta ja hänen omaisiaan. He ovat parhaita asiantuntijoita vastaamaan sii-hen, miten uskonnollinen taus-ta tulisi huomioida. Lisäksi hoitohenkilökunta voi lisätä tietoisuuttaan ottamalla selvää uskontoihin liittyvistä taustate-kijöistä.

Osittain tähän tarpeeseen vas-taamaan Palsa järjesti kaksiosai-sen kou lu tus t i l a i suuden 18.10.2011 ja 14.11.2011 Meri-Karinassa. Tilaisuuksissa keskus-teltiin kuoleman kohtaamisesta eri uskonnoissa ja kulttuureissa. Teemoina olivat kuoleman koh-taaminen uskonnon ja käytännön hoitotyön näkökulmista. Tilai-suudessa olivat puhumassa muun muassa KTL Ruth Hasan Turun juutalaisesta seurakunnasta sekä Imaami Anas Hajjar Suomen Is-lamilaisesta Yhdyskunnasta.

Aiheen ajankohtaisuudesta kertoo paljon se, että molem-piin tilaisuuksiin osallistui arvi-olta 140 henkilöä. Joukossa oli runsaasti ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Turun ammatti-korkeakoulun yliopettaja Raija Nurmisen mukaan tilaisuus oli herättänyt runsaasti keskustelua muun muassa ensihoitajaopis-kelijoissa, jotka kokivat tilai-suuden merkitykselliseksi.

Dosentti Jouko Viljanto kiinnitti tilaisuudessa huomion lääketieteen opiskelijoiden vä-hyyteen. Hän ehdotti, että lää-ketieteelliselle tiedekunnalle voitaisiin ehdottaa opintopis-teiden antamista Palsan koulu-tustilaisuuksista. Kuulijajoukko oli yhtä mieltä siitä, että tulevi-en lääkäreiden olisi tärkeää osata ottaa työssään huomioon erilaiset uskonnolliset taustat.

Mitä paremmin hoitohen-kilökunta tuntee potilaiden us-konnon vaikutuksen käytännön hoitotyöhön, sitä vähemmän hoidettavia täytyy häiritä täl-laisilla asioilla. Se helpottaa saattohoidossa olevien elämää ja antaa ammattitaitoisen ku-van tekemästämme hoivatyös-tä, Elomaa sanoo.

Teksti: Joel Kanerva

Hoitohenkilökunnan tulisi tuntea paremmin potilaiden uskonnollista taustaa, ja sitä miten se mahdollisesti vaikuttaa hoitoon, sanoo Pal-sa-työryhmän puheenjohtaja Jouni Elomaa.

Potilaan uskonto tulisi huomioida paremmin saattohoidossaPalsa on Turussa toimiva terveyden- ja sosiaalihuollon laitosten ja alan järjestöjen muodostama palliatiivisen ja saattohoidon yhteistyöryhmä, joka järjestää vuosit-tain useita koulutustilaisuuksia lääkäreille ja muille terveyden- ja sosiaalitoimen ammattihenkilöille.

Lehtori Jouni Elomaa toimii Palsa-työryhmän puheenjohtajana. Hänen mukaansa työryhmässä on pohdittu, kuinka potilaiden uskonnollinen tausta voitaisiin parem-min huomioida saattohoidossa.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat20 - 2012 - N:o 1

Oförsagdin perheessä tapahtui vanhempien peloista pahin viime vuoden huhtikuussa. Per-heen 10-vuotias Noora-tytär menehtyi.

Kun hiljaisuus lohduttaa enemmän kuin sanat

Noora sairastui lokakuussa 2009 aggressiiviseen syöpään nimeltään alveolaarinen rabdo-myosarkooma. Syöpä vastasi hoitoihin. Noora sai kaikki mahdolliset hoidot eli sytos-taattikuureja, leikkauksen, kuuden viikon sädehoidon se-kä kaksi intensiivihoitoa kan-tasolusiirron turvin. Hoidot loppuivat syyskuussa 2010. Nooralla aloitettiin ylläpitosy-tostaatit vähentämään syövän uusiutumisen riskiä.

Kolme kuukautta kanta-solusiirrosta löytyi kolme uutta kasvainta. Leikkauksessa var-mistettiin taudin aktivoituneen uudelleen. Noora siirrettiin palliatiiviselle hoitolinjalle. Palliatiivisella hoidolla eli oi-reita lievittävällä hoidolla tar-koitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa sil-loin, kun kuolemaan johtavaa sairautta ei voida enää paran-taa.

Noora sai sytostaattia te-hostamaan leikkausalueelle annettavaa sädehoitoa.

Syöpä jatkoi leviämistään. Talven aikana uusia kasvaimia löytyi lisää ja niitä sädetettiin. Sytostaatteja ei enää annettu, koska Nooran elimistö ei olisi kestänyt niitä. Nooran vointi heikkeni koko ajan. Hän kuoli 10-vuotiaana, vain 9 päivää ennen 11-vuotissyntymäpäi-väänsä, nopeasti edenneeseen keuhkokuumeeseen.

En tiedä mitä sanoaNyky-Suomessa lapsikuollei-suus on harvinaista. Siksi em-me tiedä, miten kohtaisimme lapsensa menettäneen isän ja äidin. Emme tiedä, mitä sanoa. Emme osaa toimia. Voiko sa-noilla lohduttaa?

—Minä olen huono lohdu-tettava, sanoo Susanna Oför-sagd.

—Ihmisten sanat tuntuvat pliisuilta eikä mikään kelpaa minulle. Tulee olo, että luulet-

teko, että nuo sanat auttavat minua.

Susannalle on lohdutuksena sanottu, että kuvittele Nooran olevan yhä läsnä, mutta se ei hänelle riitä. Lasta ei pääse oi-keasti näkemään. Lasta ei voi oikeasti halata.

Sanojen lisäksi on merki-tystä sillä, kuka sanoo. Vertai-set tietävät, muut vain arvaavat. Eikä sillä ole väliä, mitä sanoo, vaan sillä, miten sanoo.

Miesten ja naisten välillä on eroja. On eroa siinä, mitä sano-taan, miten sanotaan ja mitä tunnetaan tarvetta sanoa. Tä-män on huomannut Nooran isä Jani Oförsagd.

—Kun kerron Noorasta, ih-misillä on selvästi tarve sanoa jotain, mutta melko eriskum-mallisia juttuja ja ”sammakko-ja” tulee ihmisten suista ja ti-lanteet muuttuvat absurdeiksi.

—Mielestäni paras vastaus on se, että ihminen myöntää reilusti, että hän ei tiedä, mitä sanoa.

Myös Susanna on kohdan-nut yllättäviä reaktioita. Esi-merkiksi, kun Noora tulee pu-heeksi, keskustelukumppani pakeneekin äkkiä pois huo-neesta.

Ei sitä voi kuvitellaSiinä, missä mies ei ehkä sano mitään, on naisilla selvästi tar-ve sanoa edes jotain.

—Pahinta on, kun sanotaan, että voin kuvitella miltä sinus-ta tuntuu, Susanna miettii.

—Sitä ei voi kuvitella, miltä oikeasti tuntuu, sillä lapsen kuolema muuttaa kaiken, ko-ko perheen elämän.

Susannan ja Ja-nin elämä näyttää ulkoisesti siltä, että se on hallinnassa. He ovat töissä ja harrastavat.

—Mutta oi-keasti elämä on

arkipäivien mekaanista suorit-tamista. Elämä menee päivien virrassa. Ei ole tulevaisuutta eikä tulevaisuuden odotusta, Susanna näkee.

Perheellä on toki suunnitel-mia, mutta nekin muistuttavat Nooran poismenosta.

—Jos odotamme matkalle lähtöä, joka sekunti muistuttaa myös siitä, että matkalle on lähdössä yksi vähemmän, Jani tiivistää.

Neljän sijaan matkalle on-kin lähdössä kolme, Susanna, Jani ja heidän nuorempi tyttä-rensä Mia.

Elämän seisahtumisesta kertoo sekin, että Nooran tava-rat ovat yhä paikoillaan.

Susanna kuvaa oloaan kuin hän olisi ollut sodassa, josta hän palaa toinen jalka ampu-toituna. Jotain olennaista on pois.

Tukea osastoltaNooraa hoidettiin TYKSin osastolla 416, jonka henkilö-kunta tuli perheelle tutuksi. Susanna on itse TYKSissä töissä sairaanhoitajana, joten hän näkee osaston henkilökun-taa työssään. Susannaan on oltu yhteydessä myös Nooran äitinä.

—En koe, että osastolta pi-täisi olla minuun enemmän yhteydessä, koska Noorasta keskustelut ovat minulle ras-kaita hetkiä. Tiedän, että voin keskustella osaston henkilö-kunnan kanssa, jos minulla on siihen tarvetta.

Susanna kiittää osaston henkilökuntaa, jotka tukivat ja tekivät työtä koko sydämel-lään. Kun selvisi, että Nooraa

ei voi parantaa, löytyi hoitajis-ta vielä yksi ylimääräinen taso, jota oli säästelty, kunnes oli tosi kysymyksessä.

Sairauden loppuvaiheessa Noora pääsi kotiin. Haluttiin, että Nooralla olisi muutakin elämää kuin pelkkä sairaalan huone. Asiaa auttoi se, että sai-raanhoitajana Susanna pystyi hoitamaan tytärtään.

Perheelle tuli vielä mahdol-lisuus käydä yhteisellä matkal-la. Lääkäri antoi perheelle lu-van lähteä Lanzarotelle viikok-si. Matka suunniteltiin tarkkaan yhdessä lääkärin kanssa. Noo-ra sai ennen matkaa ylimääräi-siä punasolu- ja trombosyytti-tankkauksia sekä immunoglo-buliinia, jotta hän olisi mahdol-lisimman hyvässä kunnossa.

Matka onnistui hienosti. Noora nautti Lanzarotesta, va-paana syövästä ja hoidoista.

—Matka oli meille yksi auringonpilkahdus raskaan tal-ven aikana ja sen muistot kan-tavat edelleen vaikeina hetkinä. Lisäksi oli hienoa nähdä, miten osastolla kaikki tekivät par-haansa, jotta meidän matkam-me onnistuisi, Susanna kertoo. Jani on samaa mieltä.

—Osaston tuki merkitsi mi-nulle paljon Nooran loppuaika-na, mutta sen jälkeen en ole kaivannut osaston yhteydenot-toja. Minulle riittää tieto siitä, että halutessani minulla on mahdollisuus jutella.

Onko kaikella tarkoitus?Susanna ja Jani näkevät eri ta-valla sen, oliko kaikella jokin tarkoitus. Susannan mielestä hänellä on omista kokemuksis-

taan annettavaa muille. Hän saa voimaa siitä, että pystyy tukemaan muita perheitä.

Jani ei kysy, miksi tapahtui se, mikä tapahtui.

—Asiat menivät näin, Jani toteaa yksinkertaisesti.

Perhe elää uutta ajanlaskua. Oli aika ennen Nooran kuole-maa ja on aika sen jälkeen. Su-sanna joutui miettimään, palaa-ko hän työhönsä, jossa hän hoi-taa myös lapsisyöpäpotilaita.

—Eikö riittänyt, että hoidin lapsisyöpäpotilaita? Pitikö mi-nun vielä kokea lapsen syöpä äitinä?

Susannan kokemus on kui-tenkin kääntynyt vahvuudeksi muiden äitien kannalta.

—Lapsisyöpäpotilaiden äi-dit kertovat, että heidän on hel-pompi tulla sairaalaan, kun he tietävät, että minä olen siellä töissä.

Meri-Karinassa ei tarvitse selitelläLapsen sairastuminen vaikuttaa vanhempien keskinäiseen suh-teeseen. Jani oli aloittanut oman yritystoiminnan hieman ennen Nooran sairastumista. Se oikeas-taan ratkaisi sen, että Janin piti panostaa työelämään. Susanna jäi hoitamaan lasta. Susannasta tuntui joskus siltä, että Jani pää-si töihin tilannetta pakoon.

Jani uskoi, että Nooran syö-pä on voitettavissa. Aloitetaan hoidot, käydään ne läpi, minkä jälkeen Noora on parantunut. Susannan mielestä Jani ei näh-nyt kaikkia vaihtoehtoja eikä varsinkaan sitä pahinta.

Vasta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sopeutumis-valmennuskurssilla Jani tajusi, miten vakavasta sairaudesta on kyse. Susannan mielestä kurssi paransi heidän parisuhdettaan, kun kumpikin ymmärsi tosiasi-at.

Nooran kuolemasta tulee huhtikuussa kuluneeksi tasan vuosi.

–Tiedän, että siitä päivästä tulee rankka. Päivä pelottaa minua etukäteen, Jani sanoo.

Susanna odottaa, että vuo-denkierto tulisi täyteen.

–Sanotaan, että olo helpot-taisi, kun vuosi tulee täyteen, mutta en ole yhtään varma sii-tä, että toinen vuosi olisi yh-tään helpompi.

Perhe aikoo olla mukana Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen lapsisyöpäpotilasper-heiden kerhon SYKERÖn toi-minnassa.

–Meri-Karinassa tapaamme vertaisiamme. Meillä on täällä turvallinen olo. Täällä emme kuule kliseitä tai sitten kliseet on tarkoitettu vitsiksi. Täällä ihmiset ovat aitoja ja kohtaam-me aitoa välittämistä.

–Meri-Karinassa meidän ei tarvitse selitellä.

Vanhempien suru aina yhtä suurtaEn mä ole, lapseni, lintu tästä maasta, olen pieni veljesi, tulin taivahasta.

Säe on kaikille tuttu Karl Adolf Hougbergin käännös Zacharias Topeliuksen runosta Varpunen jouluaamuna. Siinä Topelius purkaa omaa suruaan, sillä runo kertoo hänen oman poikansa kuolemasta.

Lapsikuolleisuus oli yleistä 1800-luvulla, jolloin joka vii-des lapsi menehtyi alle yksi-vuotiaana. Kuolemaan ei kos-kaan totu. Oman lapsen mene-tys koski vanhempiin syvästi. Suru kohtasi kaikkia perheitä köyhistä säätyläisiin.

Historiamme suurmiehistä myös Sibelius, Runeberg, Lönnrot ja Snellman menettivät ennen aikaisesti lapsiaan. Ku-kin heistä suri omalla tavallaan. Kuka turvautui alkoholiin, kuka suri koko elämänsä, kuka upot-ti surunsa uutteraan työhön.

Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot oli ammatiltaan lää-käri, joka kirjoitti kirjan lapsi-kuolleisuudesta ja sen syistä. Hänen viidestä lapsestaan vain yksi eli aikuisikään saak-ka.

Historiamme suurmiesten kuvissa onkin tummat kehyk-set, joita nykyajan ihminen ei näe eikä ymmärrä.

Teksti ja kuva: Pekka Remes

Susanna ja Jani Oför-sagdin Noora-tytär menehtyi viime vuo-den huhtikuussa. Perheen elämässä al-koi uusi ajanlasku. On aika ennen ja aika jälkeen Nooran kuo-leman.

N:o 1 - 2012 - 21Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Yhdessä hyvä tulee.

Hyvän tulevaisuuden perusta.

Olemme olleet osa asiakkaidemme arkea, työtä ja juhlaa

jo vuodesta 1922. Tuolloin perustettiin Kaarinan Osuus-

kassa, josta on vuosien varrella kehittynyt koko Turun

seudun oma, vahva pankki. Olemme muuttuneet ja kas-

vaneet toimintaympäristömme mukana, asiakkaidemme

ja yhteistyökumppaniemme kanssa. Tänä päivänä Turun

Seudun Osuuspankki on asiakkaidensa omistama kas-

vava, kannattava ja vakavarainen osuuspankki. Tarjoam-

me kattavan palveluverkostomme kautta monipuoliset

palvelut henkilöasiakkaille ja kaikenkokoisille yrityksille.

90-vuotisjuhlaa vietämme yhdessä asiakkaiden kanssa tarjoamalla huolenpitoa ja turvallisuutta

arjen pieniin ja suuriin taloutta koskeviin ratkaisuihin. Toimintamme perusta on pysynyt samana

läpi vuosikymmenten: kun asiakkaamme menestyy, mekin menestymme.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat22 - 2012 - N:o 1

Tervetuloa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseilleMeri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT:Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) ................................................... 04.06. – 08.06.2012sekä 2. jakso 18.2. – 19.2.2013Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) ................................................... 16.07. – 20.07.2012sekä 2. jakso 20.2. – 21.2.2013Vanhemmuutta tukeva kurssi nuorille syöpäpotilaille ja heidän perheilleen (RAY) . 09.07. – 13.07.2012AIVO- JA SELKÄYDINKASVAINPOTILAAT:Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............................... 07.05. – 11.05.2012sekä 2. jakso 3.12. – 4.12.2012Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............................... 27.08. – 31.08.2012sekä 2. jakso 6.3. – 7.3.2012ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT:Ikääntyneet eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) ............................... 30.07. – 03.08.2012Ikääntyneet eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) ............................... 22.10. – 26.10.2012 Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) .................................... 01.10. – 05.10.2012Kurssi on tarkoitettu vain VSSHP:n potilaille ja heidän läheisilleenGYNEKOLOGISET POTILAAT:Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ....................................... 16.04. – 20.04.2012sekä 2. jakso 7.11. – 8.11.2012HEMATOLOGISET POTILAAT:Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ....................................... 19.03. – 23.03.2012Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ....................................... 25.06. – 29.06.2012Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (TYKS) ....................................... 24.09. – 28.09.2012Kantasolusiirtohoidetut potilaat ja heidän läheisensä (KELA) .................................. 19.03. – 23.03.2012Kantasolusiirtohoidetut potilaat ja heidän läheisensä (KELA) .................................. 25.06. – 29.06.2012IHOSYÖPÄPOTILAAT:Ihosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) .......................................................... 13.08. – 17.08.2012sekä 2. jakso 13.2. – 14.2.2012KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT:Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) ............................. 10.04. – 14.04.2012sekä 2. jakso 5.11. – 6.11.2012Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) ............................. 02.07. – 06.07.2012sekä 2. jakso 11.2. – 12.2.2013Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) ............................. 24.09. – 28.09.2012sekä 2. jakso 2.4. – 3.4.2013Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) ............................. 19.11. – 23.11.2012sekä 2. jakso 5.6. – 6.6.2013Parikurssi ikääntyneille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) ....................... 03.09. – 07.09.2012Parikurssi ikääntyneille pitkään syöpää sairastaneille ja läheisille (RAY) ................ 10.12. – 14.12.2012ERITYISKURSSIT:Liikuntapainotteinen kurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) ................. 26.03. – 30.03.2012Oikea ote melontaan ja elämään –kurssi syöpäpotilaille ja läheisille (RAY) ............ 06.08. – 10.08.2012Taideterapiapainotteinen kurssi syöpäpotilaille (RAY) ............................................. 26.11. – 30.11.2012KEUHKOSYÖPÄPOTILAAT:Keuhkosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) .................................................. 28.05. – 01.06.2012sekä 2. jakso 12.12. – 13.12.2012 KILPIRAUHASSYÖPÄPOTILAAT:Kilpirauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............................................ 13.08. – 17.08.2012sekä 2. jakso 4.3. – 5.3.2012LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET:Hoitojen päätyttyä –perhekurssi / SYLVA (KELA) ................................................... 17.06. – 21.06.2012Lapsisyöpäpotilasperheiden sopeutumisvalmennuskurssi (KELA) ........................... 23.07. – 27.07.2012sekä 2. jakso 4.2. – 5.2.2013Lapsisyöpäpotilasperheiden viikonloppukurssi (LSSY, KELA) ............................... 27.07. – 29.07.2012Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (RAY, LSSY, TYKS) ............................ 27.12. – 29.12.2012 NUORET SYÖPÄPOTILAAT:Pärjää ilman vanhempia –kurssi 14 – 17-vuotiaille (KELA) ..................................... 11.06. – 15.06.2012 Nuoret 18 – 25-vuotiaat syöpäpotilaat (KELA) ......................................................... 11.06. – 15.06.2012PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖPÄPOTILAAT:Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........................... 12.11. – 16.11.2012sekä 2. jakso 3.6. – 4.6.2013RINTASYÖPÄPOTILAAT:Parikurssit:Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........................ 01.04. – 05.04.2012Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........................ 07.05. – 11.05.2012Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........................ 14.05. – 18.05.2012sekä 2. jakso 10.12. – 11.12.2012Ikääntyneet rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) ....................................... 28.05. – 01.06.2012Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........................ 06.08. – 10.08.2012Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........................ 17.09. – 21.09.2012Ikääntyneet rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) ....................................... 17.09. – 21.09.2012Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........................ 08.10. – 12.10.2012Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........................ 29.10. – 02.11.2012Yksilökurssit:Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ............................................... 23.04. – 27.04.2012Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ............................................... 21.05. – 25.05.2012Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS) ............................................................................ 15.08. – 24.08.2012Kurssi on tarkoitettu vain VSSHP:n potilaille Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ............................................... 20.08. – 24.08.2012Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ............................................... 03.09. – 07.09.2012Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ............................................... 15.10. – 19.10.2012Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ............................................... 26.11. – 30.11.2012 RUUANSULATUSKANAVAN SYÖPÄPOTILAAT:Työelämästä poissaolevat ruuansulatuskanavan syöpäpotilaatja heidän läheisensä (KELA) ..................................................................................... 10.09. – 14.09.2012SILMÄSYÖPÄPOTILAAT:Silmäsyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ...................................................... 22.10. – 26.10.2012sekä 2. jakso 7.5. – 8.5.2013

SUOLISTOSYÖPÄPOTILAAT:Ikääntyvät suolistosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) ................................... 10.09. – 14.09.2012 Suolistosyöpäpotilaat ja avanneleikatut sekä heidän läheisensä (LSSY, TYKS) ....... 29.10. – 02.11.2012Kurssi on tarkoitettu vain VSSHP:n potilaille ja läheisilleSUUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT:Suunalueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........................................... 12.11. – 16.11.2012sekä 2. jakso 3.6. – 4.6.2013UROLOGISET SYÖPÄPOTILAAT:Urologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............................................. 30.07. – 03.08.2012sekä 2. jakso 11.2. – 12.2.2013 ..................................................................................................................VIRKISTYSKURSSI:Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (omarahoitusosuus) ................ 21.05. – 26.05.2012Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (omarahoitusosuus) ................ 01.10. – 06.10.2012AVOKURSSIT: Eturauhassyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) sis. kahdeksan tapaamiskertaa .................alkaen 11.04.2012Rintasyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) sis. kahdeksan tapaamiskertaa ........................alkaen 18.09.2012

Edellä mainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäi-värahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkaku-lut korvataan.

Syöpäjärjestöjen toimesta järjestetty kuntoutus sisältää tietoa ja tukea sekä tarjoaa po-tilaille ja heidän läheisilleen mahdollisuuden keskustella sairaudesta ja sen seurauksista muiden saman kokeneiden kanssa. Sopeutumisvalmennuskurssit ovat pääasiassa psyko-sosiaalista kuntoutusta. Kursseilla käsitellään erikoisalojen asiantuntijoiden alustuksella syöpäsairauteen sekä fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä asioita. Kuntoutustar-peet huomioidaan yksilöllisesti. Kurssit on kohdistettu pääsääntöisesti samaa syöpätautia sairastaville potilaille ja heidän läheisilleen. Ryhmätoiminta tarjoaa mahdollisuuden vertaistukeen. Perinteisesti kursseja on järjestetty laitoskuntoutuksena, mutta avokun-toutuskurssien tarjonta tulee lisääntymään. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää kursseja omana toimintanaan sekä yhteistyössä Raha-automaattiyhdistyksen (RAY), Kansaneläkelaitoksen (KELA) ja sairaanhoitopiirin (TYKS) kanssa. Alustavan suunni-telman mukaan Meri-Karinassa järjestetään vuonna 2012 seuraavat kurssit:

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA:Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU

Puhelin (02) 2657 610 tai 2657 666, telefax (02) 2657 618 ja e-mail kurssi@lssy.fi

MITEN PÄÄSEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE MERI-KARINAAN?Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa noin puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille.Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti:oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku,puhelimet 02 2657 610 (kurssitoimisto), 02 2657 666 (keskus), s-posti: kurssi@lssy.fi, www.lssy.fi.Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdennetaan ikäryhmittäin eri syöpäpo-tilasryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko potilaalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheiselleen). Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee tarvittaessa antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista.Kelan ja V-S sairaanhoitopiirin rahoittamille kursseille haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella KU102. Hakemus-lomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoista, syöpäjärjestöjen toimipisteistä sekä Kelan internet-sivuilta www.kela.fi.Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamille kursseille haetaan syöpäjärjestöjen omalla kurssihakemuksella, jota on saatavana järjestöjen toimipisteistä. Hakemus on tulostettavissa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen internet-sivuilta www.lssy.fi.Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä.Palauta hakemuslomakkeet liitteineen Meri-Karinan kurssitoimistoon kolme kuukautta ennen kurssin alkamisajan-kohtaa. Liitä hakemukseen lääkärintodistus (B-lausunto) tai jäljennös viimeisestä epikriisistä eli sairauskertomuksesta. Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana.Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen kurssille. Kutsukirjeessä on selvitetty kurssiaika ja –paikka, alustava kurssiohjelma (kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet), Meri-Karinan ja oheispalveluiden esitteet, ohjeet saapumi-sesta, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely.Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri- Karinan kurssitoimistoon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi.

SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA TUKEA ARKIPÄIVÄÄNKuntoutumisen tarveSyövän hoito valitaan ja suunnitellaan aina yksilöllisesti sairauden ja potilaan muiden yksilöllisten tekijöiden ja elä-mäntilanteen mukaan. Olennaisena osana hyvään hoitoon kuuluu kuntoutus. Myös kuntoutuksen tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti.Ihmisten kyky selviytyä sairauden aiheuttamasta muutostilanteesta on yksilöllinen. Tuen tarpeen määrään vaikuttavat sairauden ja hoitojen luonne sekä niiden aiheuttamat psyykkiset ja fyysiset ongelmat. Tärkeitä vaikuttavia tekijöitä ovat myös persoonallisuus, henkilökohtaiset kyvyt selviytyä kriisistä, elämäntilanne ja läheisten elämäntilanne sekä työelämään liittyvät kysymykset.Perheeltä, läheisiltä ja työtovereilta saadun tuen määrä vaikuttaa myös muun tuen tarpeeseen.Elämänlaatua yksilöllisestiErilaisten syöpäyhdistyksen tarjoamien tukimuotojen avulla pyritään auttamaan potilaan selviytymistä takaisin terveen rooliin tai sairauden hallintaan. Tavoitteena on potilaan tilanteeseen nähden paras mahdollinen elämänlaatu.Syöpäyhdistys järjestää sopeutumisvalmennuskursseja, joiden toteuttamisesta vastaavat moniammatilliset työryhmät. Kursseja järjestetään sairaus- ja ikäryhmittäin kohdennettuna, yksilö-, pari- tai perhekursseina. Työmuotoina käytetään asiantuntijaluentoja, kyselytunteja, yksilö- ja ryhmäkeskusteluja, fysikaalista kuntoutusta ja liikuntaa sekä erilaisia terapioita. Kurssiohjelmaan sisältyy syöpäsairauteen liittyvän tiedon syventäminen, hoidon vaikutuksista kertominen, henkinen tukeminen, terveysneuvonta ja arjessa selviytymisen tukeminen. Osanottajia kannustetaan itsenäiseen työskentelyyn oman elämänhallinnan ylläpitämiseksi. Lisäksi järjestetään virkistys- ja vapaa-ajanohjelmaa.Kurssiohjelmat toteutetaan huomioiden kuntoutuksen yleisten tavoitteiden lisäksi kuntoutujien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet.

Kursseille hakeutuminenKurssit ovat osanottajille maksuttomia. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (KELA), Raha-automaattiyhdistys (RAY), Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (TYKS) sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. (LSSY).Hakulomakkeita (Kela, KU102) saa Kelan toimistoista, syöpäyhdistyksen toimipisteistä, sairaaloiden sosiaalityöntekijöil-tä, syöpähoitajilta ja kuntoutusohjaajilta. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamille kursseille haetaan Syöpäjärjestöjen omalla kurssihakemuksella, jota on saatavana järjestöjen toimipisteistä. Hakemus on tulostettavissa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen internetsivuilla www.lssy.fi. Hakemus ja liitteet tulee lähettää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kurssitoimistoon. Hakuaika päättyy 3 kuukautta ennen kurssin alkua. Mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämän jälkeenkin.Kurssihakemuksen liitteenä tulee olla lääkärin lähete tai jäljennös viimeisestä hoitoselosteesta eli epikriisistä.

N:o 1 - 2012 - 23Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

TERVETULOA LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN KOTISIVUILLE!Sivuiltamme löydät tietoa mm. ajan-kohtaisista tapahtumistamme, ver-taistuesta, sopeutumisvalmennus-kursseista, vapaaehtoistoiminnasta sekä yhdistyksen paikallisosastojen aktiivisesta toiminnasta. Mikäli har-kitset muuttoa turvalliseen vuokra-asuntoon, löydät sivuiltamme tietoa Turussa ja Salossa sijaitsevista huo-neistoista. Turussa sijaitsee lisäksi tehostetun palvelun yksikkö, jossa terveydenhoitoalan ammattihenki-löstön tarjoama apu on saatavilla ympäri vuorokauden.Muut palvelut –sivustolta löytyvät • Meri-Karinan tarjoamat juhla- jakokouspalvelut• MatkatoimistoMatkariOy,jokatoi-mii valmismatkaliikelain nojalla re-kisteröitynä matkanjärjestäjänä ja matkanvälittäjänä ja vastaa yhdistyksen jäsenmatkailutoiminnas-ta • MoikoistenKiinteistöhuoltoOy:nsiivouspalvelutYhdistysinfo -sivustolta löytyvät• varainhankinnanyhteystiedot,mi-käli haluat olla mukana tukemassa ja rahoittamassa syö-väntorjuntatyötä ja yhdistyksen toi-mintaa • lisätietoaLounais-SuomenSyöpä-yhdistysr.y.:stä,jokaonvuonna1951perustettu kansanterveysjärjestö. Yh-distyksemme kotipaikka on Turku,

missäsijaitseekaksi toimipistettä:asiakastoimisto itäisessä keskustassa jaMeri-Karinantoiminta-japalvelu-keskusHirvensalossa.Lisäksitoimi-pisteitäonForssassa,Loimaalla,Sa-lossa ja Uudessakaupungissa. Yhdis-tys on Suo- men Syöpäyhdistyksen jäsen ja näin osa valtakunnallista Syöpäjärjestöjen toimintaa. Yhdistyk-sen talous perustuu pääasiallisesti jäsenmaksutuottoihin,RAY:navus-tuksiin, hyväntekeväisyystempauk-siin, lahjoituksiin ja testament-teihin

sekä omiin toiminnallisiin tuottoihin. Mm. kuntoutustoimintaa toteutetaan yhdistyksen oman rahoituksen ohel-laKansaneläkelaitoksen,Raha-auto-maattiyhdistyksen ja Varsinais-Suo-men sairaanhoitopiirin rahoituksel-la.Yhdistyksen uusien kotisivujen ulko-asun on suunnitellut turkulainen Mainostoimisto Pippuri. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisivut löytyvät internetistä osoitteesta http://www.lssy.fi.

MYNÄMÄEN SILMÄASEMA

Mynäcenter23100 Mynämäki

puh. (02) 430 6088

S u o m e n k a u n e i m m a t

v a r a a v a t t a k a t !

Kukkakauppa TähkäAninkaistenkatu 1, Turku

Puh. 231 7836

Tuemme syöväntorjuntatyötä

Kansi−ilmoitusvedos

Y060527HAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTO

Linnankatu 9 TurkuLinnankatu 9 TurkuLinnankatu 9 TurkuLinnankatu 9 Turku23 23 23 5Kuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokauden23 23 23 523 23 23 523 23 23 523 23 23 523 23 23 5Kuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokaudenKuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokaudenKuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokauden23 23 23 5Kuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokauden

www.hautaustoimistosaarinen.fiwww.hautaustoimistosaarinen.fiwww.hautaustoimistosaarinen.fiTäydellistä hautauspalvelua yli 100 v.Täydellistä hautauspalvelua yli 100 v.Täydellistä hautauspalvelua yli 100 v.

Linnankatu 9 Turku

www.hautaustoimistosaarinen.fi

HAUTAUSTOIMISTO11.3.2009

✆ HAUTAUSTOIMISTO SAARINEN FONECTA70 × 63

Luettelot ja otsikotTURUN KELTAISET SIVUT (LOU)

ETUKANSI VS (1.8)

Ilmoitusvedoksen ja painotuotteen värit saattavat teknisistäsyistä johtuen poiketa alkuperäiskuvasta tai värimallista LEENAM

Sorttamäen uimaranta täyttyy taas ensi elokuussa lentopallo-pelaajista, kun leikkimielinen rantalentisturnaus järjestetään kymmenennen kerran. Turna-uksen ideana on kerätä rahaa syöpälapsille, ja pitää rento elokuinen viikonloppu haus-kanpidon sekä liikunnan mer-keissä.

Viime vuonna turnaus oli suositumpi kuin koskaan. Ta-pahtumaan osallistui liki 150 pelaajaa, ja siitä saaduilla tuo-toilla hankittiin syöpälapsille tietokonenäyttöjä. Nyt kun tur-naus täyttää kymmenen vuotta, odotetaan kävijämäärän kasva-van entisestään.

–Turnauksesta veloitetaan

25 euroa per pelaaja. Kaikki tuotot menevät lyhentämättö-mänä lapsisyöpäpotilaiden ker-ho Sykerön kautta syöpälasten tukemiseen. Mukana peleissä on kaiken tasoisia pelaajia, jo-ten kannattaa ehdottomasti tulla mukaan, Kakko kertoo.

Turnauksessa on kolme sar-jaa, joissa pelataan. Kilpasarja on tarkoitettu edistyneimmille pelaajille. Harraste- ja yleissar-joissa taas vähemmän kokeneet pääsevät kokeilemaan taito-jaan. Virallisista beach volley -säännöistä poiketen kentällä nähdään kahden sijasta kolme

pelaajaa. Myös vaihtopelaajat sallitaan.

–Kisassa on ennen muuta tarkoitus pitää hauskaa. Esi-merkiksi kaikkia pallokoske-tukseen liittyviä sääntöjä em-me halua noudattaa oppikirja-maisen tarkasti. Koko ajan enemmän kisoissa on ollut mu-kana kaveriporukoita, jotka viettävät Meri-Karinassa mu-kavaa viikonvaihdetta.

Alun perin Seppo Ukkosen ideoimaa turnausta Ville Kak-ko on vetänyt toisesta vuodesta lähtien. Turnauksen konsepti on pysynyt liki pitäen samana, mutta matkan varrella on tullut kaikenlaisia ideoita oheistoi-minnasta. Kakko on esimer-kiksi pohtinut julkkispelaajien välisiä näytösotteluja ja bändi-en kutsumista tapahtumaan.

–Olen ollut aikalailla itsek-seni järjestämässä tätä turnaus-ta. Oheistoiminta vaatisi sitä, että järkkääjärinki kasvaisi. Haluankin kutsua kaikki toi-minnasta kiinnostuneet jeesaa-maan turnausjärjestelyissä ja ideoinnissa.

Kiinnostus syöpälasten tu-kemiseen nousi Kakolla hänen oman lapsensa sairastumisen myötä. Hänen 2-vuotias tyttä-rensä sairastui leukemiaan vuonna 2002. Tämä oli van-hemmille tietysti kova paikka.

–Jos ei ole itse kokenut oman lapsensa sairastumista, on vaikea ymmärtää sitä, miltä vanhemmista tuntuu. Omalla asenteella on kuitenkin todella suuri merkitys. Tajusimme vai-moni kanssa, että ihmisille sat-tuu paljon pahempiakin asioita, joten opimme tulemaan asian kanssa hyvin toimeen.

Kakon tytär on parantunut leukemiasta, ja hän voi nykyi-sin hyvin. Kakolle sairauden kohtaaminen on jättänyt oman jälkensä, vaikka hän ei olekaan katkera lapsensa sairastumises-ta. Historiaansa liittyvistä tun-temuksista Kakko on käynyt puhumassa vaimonsa kanssa Sykerön tilaisuuksissa, joissa hän on kohdannut muita syö-pälasten vanhempia. Kakon mielestä on tärkeää voida jakaa lapsensa sairastumiseen liitty-

viä tuntemuksia avoimesti muiden kanssa.

Sykerön ohella Kakko on vaikuttanut myös Lions Club Loimaassa, joka on ollut autta-massa syöpälasten asiaa. Alas-tarolla pidetyssä ulkoilupäiväs-sä järjestettiin rata, jossa tarjot-tiin sairastaville lapsille liikun-tatoimintaa, johon heillä olisi ollut muutoin vaikea osallis-tua.

–Olen aina tykännyt olla lasten ja nuorten kanssa, joten sikälikin syöpälasten tukemi-nen ja heidän kanssaan toimi-minen on minulle luontaista. Suosittelen muillekin hyvänte-

keväisyystoimintaan osallistu-mista. Siitä tulee sekä itselleen että autettavalle hyvä mieli.

Kymmenes Sykerö-Beach-turnaus järjestetään ensi elo-kuussa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen vieressä sijaitsevalla Sorttamäen uima-rannalla osoitteessa Seiskarin-katu 35. Turnauksen lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löyty-vät lähempänä ajankohtaa Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen verkkosivuilta osoit-teesta www.lssy.fi.

Teksti ja kuva: Joel Kanerva

Ville Kakon järjestämässä Sykerö-Beach-turnauksessa on käytössä tänä vuonna tuoreet pelipallot uuden kymmenluvun kunniaksi.

Nykyinen Hurrikaani Loimaan päävalmenta-ja, Ville Kakko, on ollut pitkään tukemassa syöpälapsia. Hänen järjestämänsä Beach Vol-ley -turnaus täyttää elokuussa tasavuosia.

Rantalentisturnaus täyttää kymmenen vuotta

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat24 - 2012 - N:o 1

Ajattelemisen aihetta.

Torin nupukivet ovat pyhiä, niihin ei saisi koskea, mutta todelliseen kulttuurimaise-maan saisi rakentaa sillan tai kaksi – asiaa juurikaan miettimättä. Kansalaisten mielipiteille ei päättäjien keskuudessa anneta arvoa.

Turun Sanomien lukijaArja

Kirjastosilta, pennisilta vai aasinsilta?

Turun Sanomat antaa tilaa lukijoiden mielipiteille ja ajatuksille, ja yleisönosastomme herättää hetkittäin kiihkeitäkin tunteita. Me tarjoamme keskustelulle foorumin, mutta myös tuoretta tietoa alueemme kuumimmista kysymyksistä. Jos haluat oman mielipiteesi pohjaksi vankkaa tietoa aasinsiltojen sijasta, lue päivän lehti. Siitä löydät asioiden viimeisimmät käänteet.

Turun Sanohetkittäin käalueemme kaasinsiltojen