N:O 2/2002LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

TÄSSÄ NUMEROSSA MM:

TAISTELIJAN MALJASAKU KOIVULLE

Syöpäpotilaiden seu-ranta • Uppföljning avcancerpatienter

sivulla: 2 sivulla: 3 sivulla: 8 sivulla: 15

Kupittaan jalkapallostadionilla 7.6.2002 lapsisyöpäpotilaiden hyväksi pela-tun hyväntekeväisyysjalkapallo-ottelunyhteydessä emeritus arkkipiispa JohnVikström luovutti Saku Koivulle Tais-telijan Maljan.

Luovutuspuheessa John Vikström tote-si: ”Olemme oppineet tuntemaan Sinut,Saku, taistelijana. Kiekkokaukalossaolet osoittanut hyvää esimerkkiä jouk-kuetovereillesi.Vuosi sitten tuli elämäsi kaukalossa toi-nen vastustaja vastaan – syöpä. Silloin-kin osoittauduit taistelijaksi. Ottelussa-si syövän kanssa olet antanut toivoa ja

välittänyt uutta tulevaisuudenuskoakohtalotovereillesi.Toivoa me tarvitsemme, kaikki me, jot-ka olemme joutuneet tekemisiin syövänkanssa.Kaikkien meidän kohtalotovereittesipuolesta haluan nyt luovuttaa Sinulletämän maljan. Sain sen joukkueeltani,Piispanpojilta, 70-vuotispäivänäni jasamalla oikeuden käyttää sitä halua-mallani tavalla.Olen antanut sille nimen TaistelijanMalja.”

Saku Koivu oli iloinen John Vikströmil-tä saamastaan huomionosoituksesta:”Kun John Vikströmin tason ihmiseltä

saa näin hienon tunnustuksen, niin kyl-lä se tuntuu erittäin hyvältä. Runsaanvuoden jälkeen kaikki tunnustukset jahuomionosoitukset tuntuvat vieläkinparemmalta kuin aikaisemmin.”

Perinteisessä lapsisyöpäpotilaiden hy-väksi pelatussa jalkapallo-ottelussa oli-vat vastakkain lähinnä jääkiekkoilijois-ta muodostuva The Daltons ja julkkis-vahvisteinen Piispanpojat.Lounais-Suomen SyöpäyhdistyksenSyöpälasten Kummien järjestämän ta-pahtuman tuotto oli 16.090 euroa.Tapahtuman suojelijana ja avauspot-kun suorittajana toimi emeritus arkki-piispa John Vikström.

Ilman naishormonejaei olisi ihmisiäkään

Lounais-Suomen syö-päpotilailla asiat kel-vokkaasti

Luomien ”lukeminen”kannattaa

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat2 – N:o 2 – 2002

Hyvä naapuri TOSHIBAe-Studio 210c/310c

Kopioi/tulostaavärillisenä ja mustavalkoisena

Skannaa ja lähettää sähköpostia

Käsittelee jopa A3+-kokoisiaasiakirjoja

Hauskaa grillausseuraa

Toimii verkossa

Tulostaa ja kopioi 21/31sivua minuutissa

Taittaa ja nitoo

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Ei

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Ei

Ei

Ei

Nopeita värijärjestelmiä, jotka taittavat, nitovat ja toimivat verkossa. www.toshiba-doc.com

Uutuus!

Toshiba Document Solutions kuuluu pohjoismaiseen Scribona-konserniin.

Uusien syöpätapausten lukumäärä kasvaa noin 30 prosentilla 15 vuodessa. Syöpäsairauksiahoitavien sairaaloiden työmäärä on vuosi vuodelta huomattavasti lisääntynyt eivätkä voima-varat syövänhoitoklinikoilla ole riittävät työmäärään nähden. Kun TYKS:issä kirjattiin 1970-luvulla 700 uutta syöpätapausta vuodessa, ylittää nykyinen lukumäärä jo 1500:n rajan.

Syyt jälkiseurantaan.Vaikka syövän uusiutuman tai etäpesäkkeen hoito onkin yksinkertaisempaa mahdollisimman var-

hain, ei seurannalla voida juurikaan vaikuttaa syöpäpotilaan elinajan pituuteen.

SeurantahoitopaikassaVaikka pääsääntöisesti syöpäpotilaat ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon, kuullaan potilailta usein

valitus ”aina on eri lääkäri tarkastamassa”. Yliopistolliset keskussairaalat ovat lääkäreiden koulu-tuskeskuksia. Tämä merkitsee sitä, että koulutettavat lääkärit vaihtuvat usein niin poliklinikoilla kuinvuodeosastoillakin. Erikoislääkäreidenkin tulee joskus vaihtaa työpistettä pysyäkseen ajan tasallasyövän eri hoitomenetelmissä. Ja onhan lääkäreilläkin vuosilomaa.

Uusien syöpätapausten lukumäärän kasvaessa ovat monet onkologiset yksiköt Suomessa alkaneetsiirtää seurantaa avohoitoon ja potilaita kehotettu jälkitarkastuksiin terveyskeskuksiin tai erikois-lääkäreiden vastaanotoille.

Seuranta syöpäpoliklinikallaTYKS:issä hoidettujen syöpäpotilaiden seurantakäynneistä osa on tehty yli kahdenkymmenen vuo-

den ajan syöpäpoliklinikka Karinassa. Tämä menettely on toiminut hyvin; onkologian klinikan eri-koislääkärit ovat sairaalatyöpäivän jälkeen pitäneet vastaanottoa kukin muutaman tunnin kuukau-dessa. Syöpäpoliklinikalla potilas on voinut valita ”omalääkärin”, jonka kanssa on syntynyt luotta-muksellinen potilas-lääkärisuhde. Seurantakäyntejä karttuu yhteensä toista tuhatta vuodessa. Tietopotilaan syövän paranemisesta ja annettujen hoitojen mahdollisista haittavaikutuksista on tutkijoi-den saatavilla.

Suurin osa jälkitarkastettavista potilaista on sairastanut rintasyöpää, melanomaa tai lymfomaa.Jälkitarkastuskäynnin yhteydessä otetaan tarvittaessa pieni verenkuva ja keuhkoröntgen. Mammog-rafia on rintasyöpäpotilaille tarpeen 1-2 vuoden välein.

Kustannukset ovat tavanomaisesta käynnistä sairausvakuutuskorvauksen jälkeen noin 35 euroa.Jos otetaan laboratoriokokeet, keuhkoröntgen ja mammografia ovat kustannukset potilaalle noin 95euroa. Kustannuksia alentaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tuki syöpää sairastaneille jäsenil-leen.

Keskussairaaloiden ylikuormitetut syöpäosastot ovat ennen kaikkea vastasairastuneita syöpäpoti-laita varten sekä niille potilaille, jotka tarvitsevat onkologista hoitoa uusiutuneeseen sairauteensa.

Syöpäpoliklinikka Karinan mallia voidaan suositella muillekin paikkakunnille. Toimintamalli vä-hentää merkittävästi keskussairaaloiden onkologisten poliklinikoiden työtä. Olisi toivottavaa, ettätaloudellista tukea tähän toimintaan voitaisiin lisätä julkisista varoista.

Eftergranskningar har man tidigare velat utföra i stor skala vid cancerenheterna. Tillfrisknandepatienter har besökt onkologiska polikliniker med 3, 6 och 12 månaders mellanrum under fem ellert.o.m. tio års tid. De viktigaste anledningarna till uppföljningen har varit att upptäcka förnyade fallav cancer, uppföljning av vården efter vissa tidsperioder samt att upptäcka ev. negativa effekter avstrål- och medicinbehandling. Naturligtvis är möjligast goda omsorg om och stöd för patienten ettviktigt skäl till eftervården.

Även om vård av nya fall eller metastaser är effektivare i ett tidigt skede kan man med eftervårdsällan påverka patientens livslängd.

Uppföljning på vårdplatsenPatienterna är överlag nöjda med vården men det oaktat hör man patienter säga ”det är alltid nya

läkare som undersöker”.Universitetscentralsjukhusen fungerar också som utbildningscentraler för läkare. Detta innebär

rotation bland de de vårdande läkarna på såväl poliklinikerna som bäddavdelningarna. Även speci-aliserande läkare bör byta arbetsplats för att hålla sig ajour med olika vårdmetoder inom cancer-vården. Och även läkare har semester.

Då antalet nya cancerfall ökar har många onkologiska enheter i Finland tagit i bruk en modell därman förflyttar uppföljningen till den öppna vården och rekommenderar patienterna att låta göra ef-terkontrollen på hälsovårdscentraler eller hos specialläkare.

Uppföljning på cancerklinikernaEn del av uppföljningen av cancerpatienterna på ÅUCS har i över 20 års tid skett hos cancerpo-

likliniken Karina. Detta förfaringssätt har fungerat bra; specialläkare vid onkologipolikliniken harefter arbetsdagens slut haft läkarmottagning några timmar per månad. Patienter vid cancerpolikli-niken har kunnat välja sin ”egen” läkare och på så sätt uppstår ett förtroendefullt förhållande mel-lan patient och läkare. Uppföljningsbesöken uppgår till över ettusen per år. Uppgifter om patien-tenstilfrisknande och givna vårdåtgärder och eventuella negativa effekter finns tillgängliga förforskningen.

De flesta av uppföljningspatienterna har insjuknat i bröstcancer, melanom eller lymfoma. I sam-band med efterkontroll tas vid behov en liten blodbild samt lungröntgen. Mammografi bör hos pa-tienter med bröstcancer göras med 1 - 2 års mellanrum.

Kostnaderna för ordinarie besök är efter sjökförsäkringsersättning ca. 35 euro. Om man utför la-boratorieprov, lungröntgen och mammografi är kostnaden för patienten ca. 95 euro. Kostnadernaunderlättas genom Sydvästra Finlands Cancerförenings stöd till medlemmar som drabbats av can-cer.

Centralsjukhusens överbelastade canceravdelningar är i första hand till för nyligen insjuknadecancerpatienter samt för patienter som är i behov av onkologisk vård p.g.a. att sjukdomen återup-pstått.

Den modell som cancerpolikliniken Karina använder kan rekommenderas också för andra orter.Denna verksamhetsmodell minskar avsevärt arbetet vid centralsjukhusens onkologipolikliniker. Detär önskvärt att det ekonomiska stödet för denna verksamhet kunde utökas ur de allmänna medlen.

Antalet nya cancerpatienter har ökat med ca. 30 procent under en tid av 15 år. Arbetsmäng-den för de sjukhus som vårdar cancerpatienter har år för år ökat avsevärt och resurserna hoscancerklinikerna motsvarar inte det verkliga behovet. Då man vid ÅUCS under 1970-talet re-gistrerade 700 nya cancerfall per år överstiger det nuvarande antalet redan 1.500.

Skäl till uppföljning

Uppföljning av cancerpatienter

Eeva Nordmanprofessori emerita, LKT, professor emeritus, MKD

Syöpäpotilaiden seuranta

Lounais-Suomen SyöväntorjuntasanomatSeiskarinkatu 3520900 Turkupuhelin (02) 2657 666telefax (02) 2657 668Sähköposti: kari.ojala@lssy.fiPäätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. -Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f.Painos: 255.000Painopaikka: Turun SanomatSeuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2003Etusivun kuva: TS-arkisto

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2002 – 3

Tuula Salmi avaa keskustelunlukemalla otteen British Medi-cal Journalista: ”Ihmislajinsäilyminen yli kaksi miljoonaavuotta osoittaa, että naissuku-puolihormonit eivät voi ollaterveydelle vahingollisia”.

Vaarallisilta ne kuitenkinWorld Health Initiative -hor-monikorvaustutkimuksen mu-kaan näyttävät. Siinä hormoni-korvaushoitoa saaneiden nais-ten kuolleisuus sydänkohtauk-siin lisääntyi seitsemällä ta-pauksella kymmentätuhattanaista kohden, mistä syystätutkimus keskeytettiin ennenaikojaan. Syy lisääntyneisiinsydänkuolemiin ei kuitenkaanvälttämättä johdu naishormo-neista, vaan se saattaa yhtä hy-vin löytyä itse tutkimusaineis-tosta, Salmi korostaa.

Lähes 70 prosenttia tutki-mukseen osallistuneista naisis-ta oli hormonikorvaushoidonaloittaessaan 60-70 -vuotiaita.Suomessa hormonikorvaus-hoito aloitetaan, kun nainen onviisissäkymmenissä. Kymme-nen vuoden ero 50:stä 60:eenon erittäin merkitsevä, riskisairastua sydänsairauteen li-sääntyy radikaalisti vaihde-vuosien jälkeen. Suomessakinpuolet vaihdevuosi-iän ylittä-neistä naisista saa valtimoko-vettumataudin, ja 50 vuottatäyttäneiden naisten yleisinkuolinsyy on meillä sydänin-farkti.

Hoito aloitettavaajoissaWHI:n tutkimustulokset olisi-vat voineet näyttää aivan toi-senlaisilta, jos hormonikor-vaushoito olisi aloitettu meno-paussiin aikaan eikä liianmyöhään: naishormoneilla oli-sikin voinut näyttää olevan sy-dän- ja verisuonisairaudeltasuojaavaa vaikutusta.

– Tiedetään, että hormoni-korvaushoito alentaa veren ko-

konaiskolesteroliarvoa ja huo-non kolesterolin tasoa. Lisäksise nostaa hyvän kolesterolintasoa. Tiedetään, että korvaus-hoito vaikuttaa myönteisestisydämen ja verisuonten kun-toon vain siinä tapauksessa,että se aloitetaan ajoissa ja ih-minen on terve. Jos suonetovat jo etukäteen tukossa, eimyönteistä vaikutusta ole,Tuula Salmi sanoo.

Kun suomalaisnainen aloit-taa hormonikorvaushoidon,hän käy lääkärinsä kanssatarkkaan läpi kaikki mahdolli-set hoidon vasta-aiheet var-mistaen näin, että myös veri-suonipuoli on siinä kunnossa,että hormonikorvaushoidostaei ole sydämelle haittaa. Sensijaan voi vaan kysyä, kuinkamoni WHI-tutkimukseen osal-listuneista naisista oli tervekun tutkimus alkoi.

Katsotaanpa: tutkimukseenosallistuneista naisista 35 pro-senttia oli lihavia. Puolet olinykyisiä tai entisiä tupakoitsi-joita, kolmasosalla oli veren-painetauti, ja lähes 13 prosen-tilla oli niin korkeat kolestero-liarvot, että ne vaativat lääki-tystä. Kukapa tästä porukastaolisi ihan terve, sitä ei tiedetä.Tutkimus ei myöskään annavastausta siihen, ketkä näistähenkilöistä sairastuivat.

– Tällaisen alustavan tutki-muksen perusteella ei pitäisi-kään tehdä pitkälle meneviäjohtopäätöksiä. Voi olla, ettänyt mollataan ihan vääriä asi-oita, kun syyksi oletetaan nais-hormonit ja unohdetaan monetväliin tulevat muuttujat: liha-vuus, kohonneet kolesteroliar-vot, tupakointi tai verenpaine-tauti, selvittää osastonylilää-käri, professori Tuula Salmi.

Uusia tuloksiaodotetaanTuula Salmi odottaa WHI-tut-kimuksen toisen linjan tulok-

sia. Vuoteen 2005 jatkuvassatutkimuslinjassa selvitetäänpelkän estrogeenin vaikutuk-sia koehenkilöihin. Nyt keske-ytetyn tutkimuksen osan tu-loksista ei pystytä erottele-maan keltarauhashormonin jaestrogeenin vaikutuksia, mikäsekin vaikeuttaa tulosten tul-kintaa:

– Käytössä on kuitenkinuseita eri keltarauhashormone-ja, joiden laatu, annostelu jakäyttöaika kaikki vaikuttavatyhdessä. Lisäksi WHI-tutki-muksessa käytetään tiineentamman virtsasta eristettyäestrogeenia, jonka käyttö Suo-messa on vähäistä.

Lähes puolet 55-vuotiaistasuomalaisnaisista lievittäävaihdevuosioireita lääkityksel-lä. 65-vuotiaistakin vielä 20prosenttia käyttää hormoni-korvaushoitoa, mutta 75-vuo-tiaista enää 5 prosenttia. Tar-koitus on, että kun oireet hävi-ävät, voidaan lääkityskin lo-pettaa. Näin hormonikorvaus-ta saadaan riittävän vaan ei lii-

an pitkään. Tiedetäänhän, ettärintasyövän riski kohoaa vastaneljä–viisi vuotta jatkuneenkorvaushoidon jälkeen.

Suomalaisnaiset aloittavathormonikorvaushoidon vaih-devuosivaivoihin keskimäärin49–53-vuotiaana. Luonnollistavai ei?

– Luonnollista oli ennen, et-tä äitejä ja lapsia kuoli lapsi-vuoteeseen. Luonnollista olisi,että viisikymppisen naisen pi-täisi saada äkäillä ja olla uupu-nut, kun yöllä hikoiluttaa jauni on katkonaista, herää vaik-ka joka yö ja valvoo hikisenäkolmesta viiteen nukahtaak-seen juuri, kun pitää herätä jalähteä töihin, kärjistää kokenutgynekologi.

Vaihtoehtojaon olemassaHormonikorvaushoidossa onpitkälti kyse elämänlaadusta,ja sitä WHI:n tutkimuksessa eilainkaan otettu huomioon.

Tuula Salmi tuntee kahdek-sankymppisiä naisia, jotkaovat yrittäneet lopettaa hormo-nikorvaushoidon huonolla me-nestyksellä: heti tulee aivanvetämätön olo.

Vaikka rintasyöpäriski nou-see käytön aikana jonkin ver-ran, vaakakupilla on joukkomyönteisiä ”sivuvaikutuksia”oireiden lievityksen lisäksi:hormonikorvaushoito suojaaluiden haurastumiselta ja pak-susuolisyövältä. On mahdol-lista, että se myös siirtää Alz-heimerin taudin alkamistamyöhemmäksi.

– Koskaan hormonikor-vaushoitoa ei kuitenkaan käy-tetä vain näiden toissijaistenmyönteisten vaikutusten takia.Osteoporoosia voidaan estääbifosfonaateilla tai SERM-lääkkeillä, Tuula Salmi muis-tuttaa.

Jos ei jostain syystä voi taiuskalla käyttää hormonikor-vauslääkkeitä, voi vaihdevuo-sioireita lievittää myös uusillaserotoniinin takaisinoton estä-

jillä. Paremmin ne tunnetaanmielialalääkkeinä.

–Rintasyövän jo sairasta-neille naisille ei nykytiedonvalossa suositella hormonikor-vauslääkkeitä, joten näille nai-sille nämä serotiinin takaisino-ton estäjät sopivat hyvin, sa-moin huonoennusteista koh-dunrungon syöpää sairastavil-le naisille. Sairastettu gyneko-loginen syöpä ei sinänsä estähormonikorvaushoitoa. Ja josestrogeenia haluaa välttää,voidaan vaihdevuosioireitalievittää myös pelkällä kelta-rauhashormonilla.

Tavallisesti hormonikor-vaushoidossa käytetään estro-geenin parina keltarauhashor-monia suojaamassa kohtua li-makalvon paksuuntumiselta jaehkäisemässä siten kohtusyö-pää niillä naisilla, joilla kohtuvielä on tallella.

Teksti: Leija SironenKuva: Tertti Pietilä

Menneen kesän Ruokolahden leijona oli uuti-nen, jonka mukaan vaihdevuosien hormoni-korvaushoito lisäisi sydäntautikuolemia. Syy-pääksi leimattiin estrogeeni ja keltarauhas-hormoni progestiini.

– Saatetaan mollata tässä vääriä asioita,kuittaa osastonylilääkäri, professori TuulaSalmi TYKSistä.

Ilman naishormoneja ei olisi ihmisiäkäänNaishormonit eivät ole riski ihmiskunnalle

LEIRASPL 102 20101 TURKU

Hormonikorvaushoidosta tiedetään sen alentavan veren kokonaiskolesterolin tasoa. Lisäksi se nostaa hy-vän kolesterolin tasoa. Korvaushoidon tiedetään vaikuttavan myönteisesti sydämen ja verisuonten kun-toon vain siinä tapauksessa, että se aloitetaan ajoissa ja ihminen on terve, toteaa professori Tuula Salmi.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat4 – N:o 2 – 2002

Kakskerrassa toimiva Tiistaikerho on viime vuosina toiminnallaan auttanut merkittävästisyöpälasten asiaa. Tiistaikerhon aktiiviset naiset olivat jo viime vuonna heinäkuussa TurunVanhalla Suurtorilla järjestetyillä keskiaikamarkkinoilla myymässä piparkakkuja syöpä-lasten hyväksi. Silloin 1000 kappaleen erä myytiin loppuun jo ensimmäisenä päivänä kah-dessa tunnissa! Tänä vuonna piparkakkuja valmistettiin 5000 kappaletta, joista markkinoil-la myytiin yli 4000 kappaletta Eila Reunasen (vas.), Eeva Liespuun, Annikki Nurmen, Anna-Liisa Lehmuksen, Marjatta Männistön ja Tyyne Halosen toimesta.

Hirvensalopäivien yhteydessä elokuussa 2002 toteutettu perinteellinen siltaverokeräys tuotti7.530,96 euron kokonaistuloksen. Tämä on yhdeksän vuotta jatkuneen siltaverokeräyksentoiseksi paras tulos. Keräyksen tuotto luovutettiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle käy-tettäväksi Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa syöpäpotilaiden hyväksi. Kaikki-aan yhdeksän vuoden aikana siltaveroa on kertynyt 367.284,23 markkaa eli 61.833,74 euroa.

Uusi Sata-Dragon lahjoitusennätys syntyi hyväntekeväisyystapahtumassa Turun Aurajoes-sa kuluvan vuoden elokuussa. Lahjoituspotti oli tänä vuonna mahtava 33.250 euroa ja jouk-kueita oli mukana 132! Lahjoitusvarat luovutettiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellesyöpää sairastavien lasten auttamiseksi ja Turun Seudun Erityisratsastus r.y.:lle ratsastus-terapian järjestämiseksi sairaille ja vammaisille lapsille. Tänä vuonna tapahtuman suojeli-jana oli taiteilija Tommi Läntinen. Lounaissuomalaiset syöpäjärjestöt osallistuivat tapahtu-maan Sykerö-joukkueella, jossa meloi syöpälasten vanhempia ja järjestön henkilökuntaa.

Kakskerran Tiistaikerho syöpälasten asialla

Siltaveron tuotto syöväntorjuntaan

Sata-Dragon hyväntekeväisyysmelontojenennätyslahjoituspotti syntyi

Tapah

tum

ien

vilin

ässä

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2002 – 5

– Julkisen puolen ja kolmannen sektorin sauma-ton yhteistyö onkin onnistuneen sairaanhoidonedellytys. En näe yhteistyössä mitään ristiriitaa,työsarkaa riittää molemmille. Ainoa vaara on, ettäjulkinen valta sälyttää resurssipulassaan kolman-nen sektorin hoidettavaksi sille kuulumattomiatehtäviä, Salminen pohtii.

Turun seudulla on hänen mielestään tämäkin uh-ka vältetty; yhteistyökumppanukset ovat löytäneetomat roolinsa ja arvostavat toistensa osaamista.Onpa löytynyt uusiakin tapoja edetä yhtä matkaa.

Rintasyöpäpotilaan paras tuki jaturva on oma puolisoViime keväänä alkoi Eeva Salmisen ohjauksessaprojekti, jossa lääketieteen opiskelijat ja syöpäyh-distyksen sopeutumisvalmennuskurssien järjestäjätkartoittavat yhdessä rintasyöpäpotilaiden puolisoi-den eteen tulevia ongelmakohtia.

– Rintasyöpäpotilaan paras tuki henkisen hädäntullen on tutkimuksenkin valossa oma puoliso, Sal-minen tietää.

– Miten voimme auttaa tätä korvaamatonta tuki-henkilöä jaksamaan, hän tiivistää projektin keskei-simmän tavoitteen.

Hän myöntää, että kaikkein vaikeinta on var-masti yksinäisillä potilailla, joilta puuttuu tykkä-nään läheisen tuki ja turva. Eritoten heille on suur-ta apua vapaaehtoisjärjestöstä.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä on oival-lettu, että psykososiaalinen tuki on tarpeen heti sai-rauden puhjettua. Vastikään alkaneessa mallissapsykologi tulee mukaan kuvaan pian syöpädiag-noosin selvittyä. Alkuhoitojen jälkeen potilas pää-see sopeutumisvalmennuskurssille. Kolmas tuenpaikka koittaa sairaalajaksojen jälkeen.

– Sairaalasta juuri kotiutunut ihminen voi tunteaitsensä hyvinkin avuttomaksi. Ypöyksin jääminenon silloin romahduttava kokemus.

– Erinomaisen arvokasta työtä tehdään Syö-päyhdistyksen kotisairaanhoidossa ja saattohoidos-sa. Niissä ahertavat ihmiset ovat oikeita aarteita,Salminen tietää.

Eturauhassyövän ennuste paremmaksi liitännäishoidoilla

Eeva Salmisen sydämenasiana on aina ollut po-

tilaan oikeus hyvään hoitoon. Tällä erää on menos-sa mittava projekti, jossa kehitellään eturauhassyö-pään sairastuneille parasta mahdollista hoitoa.Vuonna 1999 alkaneeseen projektiin osallistuunoin 200 miestä.

– Tutkimme, miten liitännäishoidot purevat etu-rauhassyöpään. Rintasyöpäpotilaille liittännäishoi-dot ovat jo arkipäivää, Salminen selvittää.

Eturauhassyöpäprojektiin osallistuville potilailleannetaan hormonihoitoa nujertamaan mieshormo-nit. Hoito on yleensä hyvin siedetty, riskiryhmätkuten sydän- ja verisuonivaivoista kärsivät ovatkuitenkin ongelma. Toisaalta osa potilaista pärjääilman hormonihoitoa. Heidän syöpänsä on hyvinpaikallinen ja kasvutavaltaan rauhallinen.

– Ilman muuta hoidosta on apua. Mutta siitähyötyvät potilasryhmät on paremmin tunnistettava,jotta vältytään yli-ja alihoidoilta, Salminen sum-maa.

Tutkijat ovat panneet hellyydellä merkille, ettäpotilaan mukana tapaamisiin tulee säännönmukai-sesti tämän vaimo. Rintasyöpäpotilaiden puolisoitataas harvoin näkee vastaanotolla. Salminen arveleeosasyyksi sen, että rintasyöpäpotilaat ja heidän elä-mänkumppaninsa useimmiten käyvät vielä työssä,kun taas eturauhassyövän tapana on ilmaantuamyöhemmällä iällä, kiireettömiä eläkepäivä elettä-essä. Salminen toivottaa puolisot tervetulleiksi mu-kaan tiimiin.

– Kun on mukana vastaanotolla, saa tiedon ihaneri muodossa kuin pelkästään potilaan kertomana.Jos asioita jää epäselviksi, saa liian ison taakankantaakseen. Ja yhteinen tieto lujittaa pariskunnanyhteenkuuluvuuden tunnetta ja parantaa suhdettahoitoyksikköön.

Julkisen sektorin lisättävä kiireesti panostustaan

Lounaissuomalainen syöpäpotilas on Salmisenmukaan todella hyvissä käsissä, kiitos ennen kaik-kea aktiivisen ja edistyksellisen syöpäyhdistyksen.Eritoten erillisryhmien kuten lasten ja nuorten tar-peet on hyvin huomioitu.

– Yhdistyksen kautta ihmiset saavat valmiiksisuodatettua tietoa syövästä. Heidän ei tarvitse poi-mia tiedonmuruja kaupallisilta kanavilta eikä surf-failla netissä, Salminen kiittelee.

– Mutta jotta laadukas syövänhoito voisi jatkuatulevaisuudessakin, julkisen sektorin on ehdotto-masti lisättävä panostustaan. Tai vaihdettava bud-jetintekijöitä: rahantarve on melko tarkkaan enna-koitavissa, mutta silti sairaanhoitopiirien vuodenbudjetti on yleensä syöty jo elokuussa.

Salminen epäilee, etteivät päättäjät ole tosissaannoteeraaneet edes suurten ikäluokkien lähestyväävanhuutta. Kun esimerkiksi syövistä 60 prosenttiapuhkeaa yli kuusikymppisille, lähivuosina tarvi-taan väistämättä lisää resursseja hoitoon.

– Syövänhoito vie terveydenhoidon kokonaisva-roista vain murto-osan. Eniten niitä nielevät muutpitkäaikaissairaudet sekä sydän- ja verisuonitaudit.Stakesin viimevuotisen selvityksen mukaan sisä-tautien, neurologian ja kirurgian klinikoilla hoitoon syöpäklinikan hoitoa kalliimpaa, Salminenmuistuttaa.

Teksti: Marja MyllyluomaKuva: Studio Brahe Ari Peuho

– Erinomainen näköalapaikka kol-mannen sektorin syövänhoidon ar-keen, luonnehtii dosentti, erikois-lääkäri Eeva Salminen jäsenyyt-tään Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen hallituksessa.

– Ennen pääsin katsomaan asioi-ta lähinnä vain koululääketieteen jajulkisen terveydenhuollon näkökul-masta, Tyks:in onkologian klinikal-la työskentelevä Salminen kertoo.

Hänestä Turun julkinen tervey-denhoito ja vapaaehtoisväki puhal-tavat yhteen hiileen esimerkillisesti.

Tyks:in erikoislääkäri sai näköalapaikankolmannen sektorin syövänhoitoon

Dosentti, erikoislääkäri Eeva Salminen toivottaa puolisot tervetulleiksimukaan vastaanotolle. Tällöin tiedon saa aivan eri muodossa kuin pel-kästään potilaan kertomana. Jos asioita jää epäselviksi, omainen saa lii-an ison taakan kannettavakseen. Dosentti Eeva Salmisen mukaan yh-teinen tieto lujittaa pariskunnan yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja pa-rantaa suhdetta hoitoyksikköön.

Suomen suurimmatJOULUMYYJÄISET

TURUN MESSU- JAKONGRESSIKESKUKSESSSA

Itsenäisyyspäivänä (perjantaina) 6.12.2002 klo 11-19.Tuhansia joulumielellä liikkuvia ostajia, satoja myyjiä

Tavara vaihtaa vilkkaasti omistajaa: upeita yksilöllisiä kädentöitä,taidetta, vaatteita, jouluherkkuja ja – koristeita, hauskoja leluja –

melkein mitä tahansa. Ei kirpputoria.

Ravintola avoinna. Ilmainen pysäköinti. Linja-autokuljetukset(nro 100) puolen tunnin välein Aurakadulta. Vapaa sisäänpääsy.

Lahjaongelmiin ratkaisu yhdellä ostosreissulla.

Myyjät huomio!Myyntipaikkavaraukset 15.10.2002 lähtien

puhelin 2657 913

Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

LUOTTAMUS-HENKILÖ

LÄHI-KUVASSA

HEMAN SYYSSOITTOMERI-KARINASSA

SEISKARINKATU 35 TURKUSUNNUNTAINA 03.11. KLO 16.00

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.Hematologiset potilaat ja heidän läheistensä ryhmä

Väliajalla puffettiArpajaisetLiput 10 e

Mikko Mäkeläinen jaMyrskylyhty ork.Tutta CarpelanTimo TervoSanna MansikkaMika Rosendahl

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat6 – N:o 2 – 2002

Pääset kotiin.Tule Osuuspankkiin. Asuminen maksaa aina. Vuokran sijasta voit yhtä hyvin

maksaa siitä, että saat kotisi omaksesi. Samalla saat

vapauden päättää itse seinien väristä tai kylpyammeen

tarpeellisuudesta. Osuuspankissa oman kynnys on

matalampi kuin ehkä luulet. Tule, pyydä lainatarjous ja

ala miettiä kaapille uutta paikkaa. Lisätietoa saat

www.osuuspankki.fi. Sopivan asunnon löydät osoit-

teesta www.opkk.fi.

Hyvöset ovat viimeiset 15vuotta käyneet kertomassasyöpään sairastuneiden lastenperheille oman tarinansa. Nyt24-vuotias Karoliina on muka-na kursseilla kolmatta kertaa.Syöpälasten perheille on tär-keää nähdä, että sairaudestavoi selvitä.

Perheen isä, Jorma Hyvö-nen sanoo syövän ilmitulonolleen suuri shokki. Sairaus oliniin harvinainen, ettei perhetavannut vuosiin ainuttakaankohtalotoveria. Tietoa sairau-desta ei myöskään ollut tar-peeksi tarjolla. Se teki tilan-teesta epävarman ja aluksi läh-dettiinkin liikkeelle siitä, sel-viääkö Karoliina hengissä.

– Karoliinan sairastuminenoli kipeä elämänviilto. Voi sa-noa, että meillä oli aika ennensitä ja aika sen jälkeen, Heli-äiti sanoo.

Perheen isä toteaa, että vuo-det ovat olleet kovaa taisteluasairautta vastaan.

– Syövän hoidot olivatrankkoja. Kun niistä oli selvit-ty, todettiin Karoliinalla vai-kea reuma. Vuodet ovatkinsairauden kanssa kulkemista jasiihen sopeutumista, JormaHyvönen pohtii.

Karoliina sanoo, että hänenei varsinaisesti ole tarvinnuttottua sairauteen, sillä hän onkasvanut sen kanssa kokoikänsä.

– Sairaus on ollut osa minuaja elämääni, ei sen kummempiasia kuin sormet tai varpaat.Vasta kahdenkymmenen ikäi-

senä aloin kapinoida osaanivastaan, hän sanoo.

Vaikka monet syöpää sai-rastavat lapset jäävät usein il-man ikäistään leikkiseuraahoitojen ja infektiovaaranvuoksi, Karoliina on saanutelää mielestään normaalia lap-suutta.

– Olen käynyt kouluni sa-massa tahdissa kuin luokkato-verini, vaikka olen joutunutvälillä virumaan pitkiäkin ai-koja sairaana kotona tai sairaa-lassa. Kaverinikin ovat yleen-sä olleet terveitä lapsia, hänkertoo.

Kahdenkymmenenneljänvuoden kuluessa asiassa on al-kanut nähdä myös sen kätke-tyn puolen. Heli Hyvönen to-teaa, että vaikka sairauksia pi-detään yhteiskunnassammeusein pelkästään vastenmieli-sinä asioina, niihin sisältyymyös arvokasta kasvun mah-dollisuutta. Heikkoudesta voitulla ihmiselle voimanlähde.

– Silloin kun lapsi sairastaaakuutisti, vanhemmat elävätkauhussa eikä asiassa näe mi-tään hyvää. Etäisyys tekeesen, että tajuaa mikä elämässäon tärkeintä. Terveys ei ole-kaan kaikkein tärkein asia,vaan se, että perheessä on rak-kautta, uskoa, toivoa ja peh-meitä arvoja. Ne jäävät tavalli-sessa elämässä usein taka-alal-le kiireen ja tehokkuusvaati-musten vuoksi, hän jatkaa.

Karoliina sanoo, että posi-tiivisin sairauteen liittyvä asiaon hänen kohdallaan se, että

tällaisten vastoinkäymistenjälkeen pienet asiat eivät enääpysty horjuttamaan häntä.

Elämän kohtaamistaoppii satukirjoistakin

”Eräänä iltana, juuri kunolin menossa nukkumaan,kuulin ikkunani takaa hiljai-sen kuiskauksen. Ääni olisivoinut syntyä tuulen eksy-neestä henkäyksestä ikkunanraossa tai seinää hipaisevastakuusen oksasta, mutta tiesinheti, että nyt oli tullut ilta,jolloin minut kutsuttiin.”

Näin alkaa Karoliinan äi-din, kirjailija ja toimittajaHeli Hyvösen uusin kirja,Piiperöinen. Tarina on tar-koitettu lähinnä noin 5–8-vuotiaille lapsille, mutta so-pii kirjailijan mielestä muil-lekin. Teoksessa kerrotaan,miten tarinan päähenkilölle,Piiperöiselle tapahtuu pahojaasioita, mutta ne voitetaan.Piiperöinen joutuu myössuureen vaaraan, josta hänpelastuu. Hän on epätoivossaja selviää siitäkin. Päähenki-lön oma toiminta ratkaiseehänen elämänsä uuden suun-nan.

– Kirjaa voivat aivan hy-vin lukea kaikenikäiset.Muutama ystäväni on luke-nut käsikirjoituksen ja heovat pitäneet siitä. Meissäkaikissa asuu lapsi ja toivot-tavasti se on hengissä, niinettä satu voi sitä koskettaa,Heli Hyvönen sanoo.

Hänen uusimmassa teok-sessaan on taidokkaita kieli-kuvia ja vahvaa tunnelmanluontia. Kirjailija sanoo pyr-kivänsä rikastuttamaan teok-sillaan lapsen kielen tajua.

– Lasta ei saa aliarvioida.He ymmärtävät vaikeampaa-kin kieltä, kun puhutaan asi-oista, jotka ovat tärkeitä ja

kaikille ihmisille yhteisiä.Sadun kautta lapsi voi käsit-tää sisimmässään, minkälais-ta elämä on ja miten sitä ele-tään, Heli Hyvönen kertoo.

Jokaisella kirjalla, jonkaHyvönen on kirjoittanut, onoma taustansa, innostuksenlähteensä. Viimeisin satukir-ja syntyi nopeasti äidin kuo-leman aiheuttaman surupro-sessin jälkeen.

– Kun äiti oli kuollut, an-noin itselleni luvan ollaheikko, apua tarvitseva jasureva ihminen. Kävin niinsyvällä surussani, etten kaik-kina aikoina uskonut jaksa-vani enää siitä nousta. Kunvaloa alkoi noin vuoden ku-luttua näkyä, tuli hirmuinentarve kirjoittaa. Silloin syn-tyi tarina Piiperöisestä.

Miten sadut syntyvät?Heli Hyvönen ei aluksi tiennyt,millaisen tarinan tulee kirjoit-tamaan, vaan antoi vaan kynänjuosta.

– Alun tapahtumasarja siitä,miten päähenkilö tulee maail-maan, oli minulla jotenkinmielessä, mutta kaikki mitä senjälkeen tapahtui oli itsellenikinyllätystä. Se onkin kirjan kir-joittamisessa ihanaa, että itse-kin yllättyy siitä mitä kirjoittaa,Hyvönen hymyilee.

– Olen kuullut sanottavan,että sadun kirjoittaja kuokkiikirjoittaessaan oman sydämen-sä puutarhaa. Niinhän se var-maan on. Sieltä sitten puhkeaa,mitä puhkeamassa on.

Heli Hyvönen toteaa, ettähänen mielestään sadut eivät

ole ”satua”, vaikka niin useinajatellaankin. Ne olisivat arvo-kasta luettavaa aikuisillekin.

– Sadut ovat usein enemmäntotta kuin arkipuheet, koska nekertovat syvemmällä tasollasiitä, mitä elämä on: iloa, su-rua, syntymistä, kuolemaa, uu-den alun mahdollisuutta, on-nea... Kaikkea sitä, mitä meistäjokainen on joutunut ja joutuuelämässään kohtaamaan, hänsanoo.

Uudessa kirjassa on graafik-ko Riitta Silvennoisen tekemätkuvat, joiden tyyli noudattaasamanlaista herkkää linjaa kuinitse tarinakin. Teoksen pitäisiehtiä joulumyyntiin.

Teksti: Maria VakkamaaKuvat: Maria Vakkamaa ja

Matti Äärilä

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2002 – 7

Toimittaja Jorma Hyvönen toteaa Karoliina-tyttären sairastumisen jälkeisten vuosien olleen kovaa taistelua sai-rautta vastaan. Kirjailija Heli Hyvösen mukaan Karoliina-tyttären sairastuminen oli kipeä elämänviilto. Hänenmielestään perheellä oli aika ennen sairastumista ja aika sen jälkeen.

Kirjailija Heli Hyvösen perheen Karoliina-tyttärellä havaittiin harvinainen silmänpoh-jansyöpä hänen ollessaan vasta kolmen kuu-kauden ikäinen. Myöhemmin sairauden to-dettiin olevan molemmissa silmissä. Tällainenkaksipuolinen silmänpohjansyöpä on Suo-messa erittäin harvinainen ja tapauksia ilme-nee maassamme vain noin kolme kappalettakymmenessä vuodessa.

Kirjailija Heli Hyvösen perhe on kokenut syövän tuskan

Kirjailija Heli Hyvösen (vas.) valmistumisvaiheessaoleva kirja, Piiperöinen, on tarkoitettu lähinnä 5–8-vuotiaille lapsille, mutta sopii muillekin. GraafikkoRiitta Silvennoinen on tehnyt kirjaan piirrokset, joidentyyli noudattaa samanlaista selkeää linjaa kuin itse ta-rinakin. Kirja on tulossa joulumyyntiin ja sitä voi ky-syä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä.

Piiperöinen on Heli Hyvösen uuden kirjan päähenkilö.

Syöpäpotilaiden määrä on jat-kuvasti kasvanut. Syöpäänkuolee vuosittain noin 10.000suomalaista. Syöpätautien pa-ranemisennusteet ovat vuosivuodelta parantuneet, jotensyöpäkuolleisuus on jo pit-kään pienentynyt.

Vuosittain Suomessa tode-taan yli 22.000 uutta syöpäta-pausta. Naisten yleisin syöpäon rintasyöpä ja miesten etu-rauhassyöpä. Vuonna 1999rintasyöpään sairastui 3.600naista, eturauhassyöpään puo-lestaan 3.100 miestä.

Mahasyöpä, joka oli 1950-luvulla sekä miesten että nais-ten yleisin syöpätauti, on edel-leen vähentynyt tasaisesti.Suolistosyöpä on vastaavastiyleistynyt. Vuonna 1999 to-dettiin yhteensä yli 2.200 uuttaperä- ja paksusuolen syöpää jamahasyöpiä runsaat 800.

Nykyään suomalaisia sai-rastuu syöpään vuodessa mel-kein kolme kertaa enemmänkuin 50 vuotta sitten. Pelkättapausmäärät eivät anna oike-aa kuvaa syöpätilanteen kehi-tyksestä. Väkiluvun ja erityi-sesti vanhojen ihmisten mää-rän kasvu on lisännyt olennai-sesti syöpätapausten määrää.

Syöpätaudithan ovat tyypil-lisesti vanhojen ihmisten sai-rauksia. Alle 40-vuotiaillasyöpää esiintyy harvoin. Sensijaan 85 vuoden iän saavutta-vista naisista joka kolmannellaja miehistä melkein joka toi-sella on diagnosoitu elämän-kaarensa aikana syöpä.

Eri ajankohtien, alueiden javäestöjen syöpäluvut saadaanvertailukelpoisiksi, kun ne onikävakioitu eli tilastoissa on

otettu huomioon väestön van-heneminen. Miesten ikävaki-oitu uusien syöpätapausten il-maantuminen on muuttunutSuomen Syöpärekisterin 50-vuotisen toiminnan aikanavarsin vähän. Eri syöpämuoto-jen yleisyys on sen sijaanmuuttunut paljonkin.

Mahasyöpä ja ruokatorvi-syöpä ovat jatkuvasti harvi-naistuneet. Myös huuli- ja kur-kunpääsyöpä on miehillä har-vinaistuvia syöpiä. Miestenkeuhkosyöpä yleistyi 1970-lu-vun taiteeseen asti, jolloin uu-sien tautitapausten määräkääntyi laskuun.

Miesten tupakointi on vä-hentynyt 1960-luvulta lähtien,ja se on tärkein syy keuhko-,kurkunpää- ja huulisyövänharvinaistumisessa. Ravinnonmonipuolistumisen taas usko-taan olevan tärkeä tekijä sii-hen, että mm. maha- ja ruoka-torvisyöpä ovat harvinaistu-neet.

Eturauhas- ja virtsarakko-syöpien määrä on lisääntynythuomattavasti 1950-luvultalähtien. Osa kasvusta selittyysillä, että näiden syöpien tote-amismenetelmät ovat kehitty-neet aiempaa tarkemmiksi.Suolistosyöpien lisääntyminenliittyy elintason kohoamisenmukanaan tuomiin tekijöihinkuten ravintotottumustenmuutoksiin.

Ihomelanooman yleistymi-nen menneinä vuosikymmeni-nä liittyi etelänmatkojen yleis-tymiseen, auringonoton suosi-oon ja siten ihon toistuvaanpalamiseen. Toisaalta ihome-lanoomat todetaan keskimää-rin yhä aikaisemmin eli kun ne

vielä ovat olleet paikallisia jahoidettavissa. Tästä syystämelanoomapotilaiden ennus-teet ovat parantuneet merkittä-västi.

Naisten syöpään sairastu-vuus on hiljalleen kasvanut,mutta pysynyt silti selvästimiesten tason alapuolella.Useimpien syöpämuotojenyleisyyden kehitys on ollut sa-manlainen kuin miehillä.

Naisilla maha- ja ruokator-visyöpä harvinaistuvat, suolis-to-, munuais- ja virtsarakko-syöpä sekä ihomelanooma jakeskushermoston kasvaimetyleistyvät.

Toisin kuin miehillä, naisil-la keuhkosyöpään sairastumi-nen on jatkuvasti lisääntynyt,koska naisten tupakointi onyleistynyt.

Rintasyöpä on yleistynyt ta-saisesti, kohdunrungon syöpäja munasarjasyöpäkin yleistyi-vät 1980-luvun taiteeseen asti.Tämä lienee yhteydessä aina-kin syntyvyyden pienenemi-seen ja sukukypsyysiän piden-tymiseen. Mahdollisesti muil-lakin elintasoon liittyvillä teki-jöillä, esimerkiksi ravinnollaja vähäisellä liikunnalla onmerkitystä ilmiön selittäjänä.

Mammografiaseulonnoissahavaitaan seulottavien ikäryh-mässä eli 50–59-vuotiailla nai-silla vuosittain kolmisensataasellaista oireetonta rintasyö-pää, jotka eivät tulisi ilmi il-man järjestelmällistä väestö-seulontaa.

Kohdunkaulan syöpä vä-heni romahdusmaisesti sen jäl-keen, kun säännölliset joukko-tarkastukset aloitettiin 1960-luvulla. Viime vuosina koh-dunkaulan syövän ilmaantu-vuus on ollut hienoisessa nou-sussa. Tämän huolestuttavankehityksen yhtenä syynä onse, että nuoret naiset eivät käyjoukkotarkastuksissa yhtä ak-tiivisesti kuin vanhemmat nai-set. Myös sukupuoliteitse levi-

ävien virustartuntojen yleisty-misellä lienee vaikutusta koh-dunkaulan syövän uuteen nou-suun.

Vuosittain syöpään sairas-tuu runsaat 150 alle 15-vuoti-asta suomalaislasta. Lastensyöpien osuus on siis vajaaprosentti koko väestön syöpä-tapauksista. Leukemia ja aivo-kasvaimet ovat tavallisimpialapsilla esiintyviä syöpätaute-ja. Niiden yhteenlaskettuosuus on puolet kaikista alle15-vuotiaiden syövistä.

Lasten syöpien yleisyydessäei ole tapahtunut olennaisiamuutoksia viime vuosikym-menien kuluessa. Tämä viittaasiihen, että elintapatekijät ei-vät vaikuta lasten syöpien syn-tyyn samalla tavalla kuin ai-kuisilla.

Vaikka uusia syöpiä tode-taan vuosi vuodelta enemmän,syöpään kuolleisuus vähenee.Tämä johtuu osittain siitä, ettähyväennusteiset syöpämuodotovat yleistyneet. Lisäksi syö-vät todetaan tehostuneen diag-nostiikan ansiosta aikaisem-massa vaiheessa eli pienempi-nä ja harvemmin levinneinä,jolloin paranemismahdollisuu-det ovat hyvät.

Suomalaisen terveyden-huoltojärjestelmän ja kliinisenlääketieteen korkealaatuisuu-den ansiosta syöpäpotilaidenennusteet ovat kansainvälisestierittäin hyvät.”

Onko Lounais-Suomierilainen?

Edellä oleva teksti korosti sitäseikkaa, että vaikka syöpiä to-detaan vuosi vuodelta enem-män, syöpään kuolleisuus vä-henee. Yritettiin myös muis-tuttaa siitä, kuinka hyvin moniasia Suomessa on verrattunamuihin maihin. Tämä vertailu-kohtahan on useimmille aivantuntematon.

Olisiko tilanne Lounais-Suomessa erilainen kuin muu-alla Suomessa. Syövän hoito-tuloksissa tuskin on isoja ero-ja, joten pääasialliset erot joh-tuvat syövän syytekijöidenesiintyvyyseroista ja siitä joh-tuvasta uusien syöpien erilai-sesta ilmaantuvuustiheydestä.Oheisessa taulukossa on ker-rottu eräiden syöpien tapaus-määriä TYKS:n syövänhoidonvastuualueella, johon kuuluvatVarsinais-Suomen, Satakun-nan ja Ahvenanmaan sairaan-hoitopiirit. Yleisimmät syövätovat aivan samat kuin kokomaassa, miehillä eturauhas-syöpä ja naisilla rintasyöpäylivoimaisina ykkösinä.

Jos kohta lounaissuomalai-silla on perinteiseen tapaanmahan ja suoliston syöpääkeskimääräistä enemmän, vas-

taavasti sukuelinten ja rinnansyöpää on keskimääräistä vä-hemmän. Kohdunkaulansyö-vän joukkotarkastukset Lou-nais-Suomessa on hoidettuedelleen hyvin, sillä kohdun-kaulasyövän ilmaantuvuus onyli kolmanneksen pienempikuin Suomessa keskimäärin.Suomen luku taas on ylivoi-maisen pieni eurooppalaisessavertailussa.

Keuhkosyövässä muu Suo-mi on saavuttanut lounaissuo-malaisen matalan tason. Ilmei-sesti tupakkavalistuksella eiole enää Lounais-Suomessakovin paljon saavutettavissa:järkiperusteluita kuuntelevakansanosa on jo tupakoinninlopettanut, muut jatkavat valit-semallaan linjalla teki Syö-päyhdistys mitä tahansa.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat8 – N:o 2 – 2002

Lounais-Suomenkin syöpäpotilaillaasiat kelvokkaasti

Uusien syöpätapausten määrät Lounais-Suomessa keskimäärin vuosina 1995-1999 sekä ikävakioidun ilmaantuvuuden vertailu koko Suomen lukuihin.

1Ei sisällä iho tyvisolusyöpiä (basalioomia)2Ei sisällä munasarjojen borderline-kasvaimia3Ei sisällä kohdunkaulan carcinoma in situ -muutoksia

1Ei sisällä iho tyvisolusyöpiä (basalioomia)2Ei sisällä virtsarakon papilloomia

Eero Pukkala Risto Sankila Matti Rautalahti

Lähetehoidoista Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen

jäsenille 15 % alennus

TERVETULOA!

Itäinen Pitkäkatu 34, 20700 Turkupuh. 233 8985

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskusSeiskarinkatu 35, 20900 Turku

puh. 265 7606

VARAA AIKA:Esko Hirvinen 0400 510 314Pasi Vesa 0400 510 315

ILTA JA VIIKONLOPPUAIKOJA:Juha Karppanen 050 550 9369

”Maassamme elää tätä nykyä yli 160.000 ih-mistä, joilla on joskus elämänsä aikana ollutsyöpä. Osa heistä on parantunut, osalla ontaudin tai sen hoidon aiheuttama vamma taihaitta.

Vaikka uusia syöpiätodetaan vuosi vuodel-ta enemmän, syöpäänkuolleisuus vähenee,kirjoittavat epidemio-logi Eero Pukkala, yli-lääkäri Risto Sankila jaterveyskasvatusylilää-keri Matti Rautalahti.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2002 – 9

Hyötyä ihmiselle ja ympäristölle

www.turkuenergia.fi • www.hyotytuuli.com

Hyötytuuli on tuulivoimalla tuotettua sähköä. Tuu-livoima on ympäristöystävällinen energiantuotanto-vaihtoehto, sillä tuulivoimalat eivät aiheuta tuotanto-käytössä minkäänlaisia päästöjä ilmakehään.

Turku Energian myymä Hyötytuuli-sähkötuotetaan Suomen suurimmassa tuulipuistossa, Porin Reposaaressa.

Kysy lisää Turku Energiasta puhelin 0800-02500tai www.turkuenergia.fi tai www.hyotytuuli.com

– Estrogeeni vaikuttaa eritavoin eri kudoksissa. Syytä eitiedetä. Haastetta riittää tutki-jallekin kehittää esimerkiksiainetta, jolla olisi estrogeeninmyönteisiä vaikutuksia luus-toon mutta samalla myös est-rogeenin vastavaikuttajan eli

antiestrogeenin rintasyövältäsuojaavia vaikutuksia rintarau-haseen, kuvailee Turun ylio-piston solubiologian professo-ri Pirkko Härkönen.

Pirkko Härkönen on tutki-nut jo pitkään sitä, miten est-rogeeni ja antiestrogeeni vai-kuttavat solunsäätelyyn rinta-syöpäkasvaimen solukossa.Solubiologina Härkösen tutki-muskohteet eivät ole kokonai-sia ihmisiä, vaikka ihmiset tut-kimuksista hyötyvätkin. Vas-taavanlainen perustutkimus onollut perustana kehitettäessätamoksifeenia ja toremifeeniasisältäviä antiestrogeeni rinta-syöpälääkkeitä.

Naiset, jotka sairastavat ns.hormoniherkkää tai ”estrogee-nireseptoripositiivista” rinta-syöpää, hyötyvät tamoksifee-ni- ja toremifeenihoidosta.

– On hyvä merkki, jos rinta-syöpäsolussa on estrogeenia

tai progesteronia vastaanotta-va ”tarttumismolekyyli”, re-septori, sillä se ottaa vastaanestrogeenin lisäksi myös an-tiestrogeenia, joka sitten estääsyöpäsolun kasvun ja tuhoaasen.

Jos rintasyöpä ei ole herkkäantiestrogeeni-hormonilääk-keelle, käytetään lääkehoitonaensisijaisesti sytostaatteja taimuita hoitomuotoja.

Myönteisiä vaikutuksiaihoon ja hermoihinEstrogeeni on keltarauhashor-monin eli progesteronin tavoinvälttämätön naiselle ja suvun-jatkamiselle samoin kuinmieshormoni eli androgeenion välttämätön miehelle. Il-man estrogeenia ei ole naisia,ei lapsia, eikä miehiä.

– Estrogeenin vaikutuksetovatkin pääsääntöisesti myön-teisiä ja välttämättömiä paitsisuvunjatkamisen myös ihon,luuston, hermoston ja verisuo-niston kannalta.

– Estrogeenin normaali vai-kutus on esimerkiksi stimuloi-da maitorauhasen rauhasputki-solujen jakaantumista ja li-sääntymistä. Solut ovat ja-kaantuessaan tavallista her-kempiä ulkoa tuleville tekijöil-le, jollainen hormonivalmiste-kin luonnollisesti on, niin eh-käisypilleri kuin vaihdevuo-sien jälkeen hormonihoito.Pitkittynyt estrogeenihoito voinäin altistaa solua pahanlaatui-sille muutoksille enemmänkuin elimistön oma, jaksottai-nen estrogeenituotanto kuu-kautiskierron yhteydessä. Sik-si ylin viisi vuotta kestänythormonikorvaushoito lisääjonkin verran rintasyöpäriskiä,professori Pirkko Härkönenselvittää.

Estrogeenin erinomaistamonimutkaisuutta kuvastaakuitenkin tosiseikka, että rin-tasyöpään sairastuu jo kokojoukko naisia myös ennenvaihdevuosia. Neljäsosa rinta-syöpäpotilaista on alle viisi-kymmenvuotiaita.

Toinen haittavaikutus on,tosin minimaalinen: estrogeenilisää veritulpan riskiä jonkinverran. Riski korostuu jo nuo-rellakin naisella, mikäli tämäkäyttää hormonaalista ehkäi-syä. – Veritulpan riski on kui-tenkin pieni, ja hormonival-misteita käyttävä naiset ovatsäännöllisessä seurannassa,Pirkko Härkönen korostaa.

Pääsääntöisesti estrogeeninvaikutukset sydän- ja verisuo-nitauteihin ovat myönteisiä si-käli, että se vaikuttaa myöntei-sesti veren rasva-arvoihin.Professori Härkönen aprikoi,että naisten miehiä pienempikuolleisuus valtimokovettu-matautiin nuorena saattaa joh-tua estrogeenin suojaavastavaikutuksesta, joka häviäävaihdevuosissa.

Estrogeeni jaantiestrogeenisamassa paketissa?Sellainen vaihdevuosivaivoi-hin kehitetty hormonikorvaus-hoito, jonka estrogeeni suojai-si luustoa mutta ei lisäisi rinta-syövän riskiä, ei vielä ole löy-detty. Estrogeenin veroistakuumien aaltojen ja levotto-mien yöunien, ärtymyksen jamielialavaihtelujen, taltuttajaaei ylipäätään vielä ole. Tutki-jalla on kuitenkin takataskus-saan lupaava mahdollisuus:SERM eli selektiivinen estro-geenireseptorin modulaattori.

Ensimmäinen potilashoi-

toon tullut SERMiksi kutsuttulääke oli osteoporoosin estoonkäytettävä raloksifeeni, jokakeksittiin samaan aikaan ta-moksifeenin kanssa. Raloksi-feenia tutkittiin tamoksifeenintapaan ensin rintasyövän hoi-dossa ja todettiin, että se estäärintasyövän kasvua tehokkaas-ti. Samalla huomattiin ikäänkuin vahingossa, että raloksi-feeni pitää luut kunnossa,vaikka sen oletettiin vaikutta-van kielteisesti luustoon – on-han raloksifeeni estrogeeninvastavaikuttaja eli antiestro-geeni! Myöhemmissä potilas-tutkimuksissa on huomattu, et-tä raloksifeeni estää myös rin-tasyövän ilmaantumista.

– Kun kerran nyt jo on ole-massa aine, joka toimii estro-geenin tavoin luustossa, muttaantiestrogeenin tapaan rinta-rauhasessa, niin voihan niitälöytyä muitakin. Löytyisipäsellainen vaikuttava aine, jokatehoaisi yhtä hyvin kuin estro-geeni vaihdevuosioireisiin,mutta joka ei vaikuttaisi rinta-rauhaseen eikä kohtuun mil-lään lailla.

Toimittajan masentunee-seen huomautukseen sukupuo-lihormonien käsittämisen vai-keudesta – ellei mahdottomuu-desta – professori hymyileemyötätuntoisen näköisenä jatoteaa iloisesti, että yhtä vai-keaa se tutkijoillekin on. Est-rogeenit pitävät huolen siitä,että tutkittavaa riittää.

Hyvä erilaistumisasteon hyvä merkkiTutkija elää jatkuvassa jänni-tyksessä. Mitä solussa tapah-tuu, kun siihen vaikutetaan?Miten solun erilaistuminenetenee? Solujen erilaistuminenon luonnollinen tapahtuma si-

nänsä, kantasolustahan kaikkialkaa, ja joistain soluista muo-dostuu ihmislapselle sormi,toisista korva, kolmansista rin-tatiehyt. Kun solunjakaantu-minen häiriintyy, ja alkaamuodostua syöpäsolukkoa, tä-mä solujen luonnollinen eri-laistuminen saa takapakkia.Siksi syövän ennusteesta pu-huttaessa käytetään termejähyvin erilaistunut (gradus I taiII) tai huonosti erilaistunut(gradus III ja IV). Hyvä eri-laistumisaste on hyvä merkki,huono on huono merkki.

Estrogeeni on sukupuoli-hormoneista eli steroidihor-moneista tärkein ja ensisijaisinnaiselle. Kuitenkin myös est-rogeenin ja progesteronin yh-teispeli pitää tutkijaa varppeil-laan. Esimerkki: Estrogeeni-han lisää solunjakautumista jasolujen määrää niin rintarau-hasessa kuin naisen kohdussa.Keltarauhashormoni progeste-roni auttaa samaan tapaan so-lujen lisääntymistä ja jakaan-tumista niiden erilaistuessatoimintojen mukaan, muttavain rintarauhasessa. Kohdus-sa sen toimii toisin: keltarau-hashormoni pysäyttää kohdunlimakalvon solujen jakaantu-misen.

Ellei keltarauhashormoniaolisi, estrogeenin solunjakau-tumista lisäävä vaikutus koh-dun limakalvolla aiheuttaisiesteettömän solujen jakaantu-misen, limakalvon paksuuntu-misen ja mahdollisen solujentasapainon häiriintymisenkohdun runko-osan syöpäkas-vaimeksi saakka. Siksi proges-teroni kuuluu hormonaalisenehkäisyn ja korvaushoidonluonnolliseksi osaksi.

Teksti ja kuva:Leija Sironen

Estrogeenin vaiku-tukset saavat tavalli-sen immeisen ymmäl-le. Naishormoni onvälttämätöntä rinta-rauhasen muodostu-miselle ja imettämi-selle, mutta samallase lisää rintasyövänriskiä. Ei hätää, ym-mälle ne saavat myöstutkijan.

Estrogeeni – mukana elämässä niin hyvässä kuin pahassa

Estrogeeni järjestää koko ajan yllätyksiä myös tutki-jalle, tietää professori Pirkko Härkönen.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat10 – N:o 2 – 2002

Lapsisyöpäpotilaiden perhekursseiltasaa tietoa, tukea ja virkistystä

Kurssille osallistuneidenHeli ja Perttu Hytösen neli-vuotias Ella tytär oli sairastu-nut vatsan alueen neuroblas-toomaan kaksi vuotta sitten.

– Tieto Ellan sairaudesta ro-mahdutti ilmitullessaan kai-ken. Ei kai sitä voi olla pa-hempaa asiaa vanhemmille,kuin oman lapsen vakava sai-rastuminen, Heli Hytönen sa-noi.

Hytöset tuumivat heidänolevan muihin kursseilla ole-viin perheisiin verrattuna jokonkareita, sillä Ellan hoidotovat jo ohi ja muutkin lastensyöpään liittyvät tiedot ovat jotuttuja. Siitä huolimatta heovat oppineet kurssilla myöspaljon uusia asioita ja saaneetvarmistuksia aiempiin tietoi-hinsa.

– Oli esimerkiksi hyvä saa-da tietää siitä, että Ellan saa-man kantasolusiirron ja siihenliittyvän intensiivihoidonvuoksi rokotusvasteet ovatpyyhkiytyneet pois hänen eli-mistöstään, Heli totesi.

Hytöset kertoivat, että kurs-silla on ollut hyvä mahdolli-suus tutustua muihin vastaa-vassa tilanteessa oleviin per-heisiin, jotka elävät eri vaihei-ta lapsen hoidossa.

– Vertaistuki, jota lähdim-me kurssilta hakemaan, on ol-lut suurta. Se antaa lohtua, ettäei olekaan niin yksin lapsensairauden kanssa. Toivottavas-ti olemme voineet myös antaamuille tukea, Heli Hytönenkertoi.

Perheen isän, Pertun mie-lestä kurssi on tärkeä tapahtu-ma lapsillekin, sillä suuri osaheistä joutuu olemaan paljoneristyksissä muista lapsistahoidoista ja infektiovaaranvuoksi.

– Lapset saavat täällä tavatamuita samanikäisiä, johon eiole muuten paljon mahdolli-suuksia.

Sopeutumisvalmennuskurs-si sai Hytösiltä paljon kiitosta.

– Epäilin aluksi aika laillatänne tulemista, mutta kylläkurssi antaa todella paljon jasuosittelen sitä muillekin vas-taavassa tilanteessa oleville,Perttu kertoo.

Heli kiitteli Lounais-Suo-men Syöpäyhdistys r.y:tä jaKelaa siitä, että tällaisia kokoperheen kursseja järjestetäänmaksuttomasti.

– Kurssille osallistuminenon ollut oikeastaan jonkinlais-ta lomaa tiiviistä ja antoisastaohjelmasta huolimatta, Helisanoo hymyillen.

Seurakunta läsnä surun kohdatessa

Torstai-illan ohjelmana olimyös rovasti Anneli Rantalai-hon pitämä hartaushetki. Hänon työssään kohdannut monia,jotka eivät jaksa yksin elämänkipeimmissä menetyksissä.Hän on myöskin koonnut kir-jaksi nuorten ja vanhempiensurukokemuksia.

-Työssäni kohtaan useinsairauden aiheuttamaa surua.Tieto sairaudesta tuo pelon jaahdistuksen, elämä romahtaa.Tällaisissa elämäntilanteissa

moni etsii apua esirukouksestaja seurakunnan työntekijältä,Rantalaiho kertoi.

Erityisesti rinnalla kulkijantuki on tärkeää surusta selviy-tymiselle. Mitään selkeää jayksinkertaista kaavaa surustaselviämiseen ei taida löytyä.

Liian usein surussa olevaihminen joutuu kokemaan, et-tei hänen surunsa menekäänkaavan mukaan. Suru vain pi-tää kiinni. Silloin huoli omastajaksamisesta lisää ahdistusta.

– Menetyksestä johtuva su-ru on yleensä mukana kokoloppuelämän. Suru lievenee,mutta ei se välttämättä kos-kaan poistu kokonaan. Uusissaelämäntilanteissa ikävä voitulla esiin hyvinkin rajusti.

– Miksi Jumala sallii sen et-tä heidän lapsensa sairastuu,on kysymys mihin etsimmeyhdessä vastausta. Emme löy-dä vastausta. Taivaalle kat-somme kuitenkin, rovasti An-neli Rantalaiho totesi.

Paranemisennuste on hyväToisin kuin aikuisten syöpien,lasten syöpätapauksien määräei ole kasvanut aiempiin vuo-siin nähden. Lasten tyypilli-simpiin syöpiin kuuluvat yhäaivokasvaimet ja leukemia.Lisäksi imusolmukesyöpä jamunuaiskasvain ovat yleisim-piä lasten syöpiä.

Tulevaisuuden näkymät las-ten syöpien hoidossa näyttävätdosentti Toivo T. Salmen mu-kaan mielenkiintoisilta. Aivanviime aikoina on kehitetty ai-van uudentyyppisiä täsmä-lääkkeitä erilaisten syöpienhoitoon. Esimerkki tästä on ai-kuisten tietyssä leukemiassa jajoissakin muissa kasvaimissakäytetty Glivec. Toistaiseksilasten kasvaimiin ei tällaisiahoitoja ole, mutta varmaankinlähivuosina niitä saadaan. Jo-ka tapauksessa kyse on valta-vasta edistysaskeleesta syöpä-tautien hoidossa.

Syöpätutkimus on Suomes-sa erittäin korkeatasoista. Ai-noana tutkimukseen liittyvänä

ongelmana Salmi pitää kliini-sessä työssä olevien lääkärei-den heikkoa mahdollisuuttasaada virkavapauksia tutki-mustöihin.

Syöpätutkimuksia rahoitta-vat pääsääntöisesti yksityisetrahastot, syöpäsäätiöt ja erilai-set syöpärahastot. Erittäin tär-keä tutkimusrahoitus olisiEVO -rahat eli sairaanhoito-piirien saamat erikoisvaltiono-suudet. Näitä rahoja tulisi koh-dentaa entistä enemmän tutki-mustoimintaan. Tältä taholtatuleva rahoituksen lisä olisiSalmen mukaan kultaakin kal-liimpaa.

– EVO-rahoitus täytyy voi-da kohdentaa tutkimukseen ei-kä kuntalaskutuksen pienentä-miseen. Varsinais-SuomenSairaanhoitopiirin tulee pitäätästä huoli, Salmi totesi.

Suomen terveyenhuoltojär-jestelmä on Toivo T. Salmenmielestä kaikesta huolimattaainutlaatuisen hyvä ja täysinuniikki koko maailmassa.

Rokki-Kokki yhtye tanssitti aikuisia ja lapsiaTorstai-illan ohjelmaan kuului

myös lasten rokkimusiik-kia soittavien Rokki-Kok-kien konsertti. Värikkäi-siin vaatteisiin ja kokinhattui-hin pukeutuneet kokit leikitti-vät ja laulattivat konsertissaanniin lapsia kuin heidän van-hempiaankin.

Rokki-Kokit kertoivat, et-tä jokakesäinen konsertti Meri--Karinassa oli heille jo kuu-des. Lapsisyöpäpotilaat ovat yh-tyeen poikien sydämena-sia ja hyväntekeväisyyskoh-de, jonka he ovat otta-neet omakseen. Rokki-Kok-kien viimevuotisen kymmen-vuotisjuhlakonsertin tuotto me-ni myös lapsisyöpäpotilail-le. Niillä rahoilla Meri-Kari-naan saatiin vesiliukumäki.

Teksti ja kuvat: Maria Vakkamaa

Meri-Karinassa jär-jestettiin heinäkuussalapsisyöpäpotilaidenja heidän perheidensäsopeutumisvalmen-nuskurssi. Kuusipäi-väisen kurssin ohjel-maan kuului vanhem-mille kohdistettujenasiantuntijaluentojenlisäksi keskusteluamuiden perheidenkanssa, koko perheenretket Muumimaail-maan ja kesäteatte-riin, sekä lapsille pele-jä ja leikkejä. Vuosit-tainen sopeutumisval-mennuskurssi on tar-koitettu lähinnä hiljat-tain sairastuneidensyöpälasten perheille.

Rovasti Anneli Rantalaiho kohtaa usein sairauden ai-heuttamaa surua. Tieto sairaudesta tuo pelon ja ahdis-tuksen, elämä romahtaa.

Dosentti Toivo T. Salmen mukaan lasten syöpätapaus-ten määrä ei ole kasvanut viime vuosina. Aivokasvaimetja leukemia ovat yleisimmät lasten syöpätaudit.

Lapsisyöpäpotilaat ovat Rokki-Kokki -yhtyeen poikien sydämen asia ja hyvänteke-väisyyskohde. Kuluneen kesän vierailu Meri-Karinan lapsisyöpäpotilasperheidensopeutumisvalmennuskurssilla oli yhtyeelle jo järjestyksessään kuudes.

Heli ja Perttu Hytösen 4-vuotias Ella-tytär sairastui vatsan alueen neuroblastoo-maan kaksi vuotta sitten. Oman lapsen vakava sairastuminen on asia, joka muut-taa perheen tulevaisuuden suunnitelmat pitkäksi aikaa.

1980-luvulla perustettuanuorten syöpäpotilaiden ker-

hoa herätellään aktiivisem-paan toimintaan. Lähtölau-kaus tapahtuu vuosikokouk-sessa lauantaina 30. marras-kuuta kello 13.00. Kokoontu-mispaikkana on Meri-Kari-nan toiminta- ja palvelukes-kus, Seiskarinkatu 35, Turku.

Nuppien puheenjohtajananeljä vuotta toiminut TiiuUusaho kertoo, että toimintaaaiotaan virkistää mm. yhteis-työllä lapsisyöpäpotilaidenSykerön kanssa. Esimerkkei-nä hän mainitsee retket jakurssit.

Sykeröläiset ovat alle 18-vuotiaita ja Nupit 18–40-vuotiaita. Yhdistämällä toi-mintoja on mahdollisuus saa-vuttaa monia etuja.

NUORTEN SYÖPÄPOTI-LAIDEN TYÖPAJATOI-MINTA KÄYNNISTYY

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2002 – 11

OIKEUS SYÖVÄN HOITOONEuroopan syöpäviikon Turun seminaari Meri-Karinan toiminta- japalvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku, torstaina 10.10.2002klo 18.00 - 20.35.

Järjestäjät: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s.Varsinais-Suomen Syöväntorjuntatyön Tukiyhdistys r.y.

Puheenjohtaja: Varatuomari Juhani Reimari

OHJELMAKlo18.00 - 18.10 Tilaisuuden avaus

Sosiaalineuvos Kari OjalaLounaisSuomen Syöpäyhdistys r.y.

18.10 - 18.40 Hyvä hoito jokaisen perusoikeusLääninlääkäri Jukka KärkkäinenLänsi-Suomen lääninhallitus

18.40 - 19.10 Oikeus hoitoon lääketieteellisin perusteinDosentti Eeva SalminenTYKS:in onkologian klinikka

19.10 - 19.40 Onko potilaalla oikeusturvaa ja jos on,niin miten se toimiiOikeustieteen kandidaatti Aira ReunanenT:mi Lakiasiat Aira Reunanen

19.40 - 20.10 Ihmisarvo tämän päivän todellisuudessaErkoistutkija Veikko LaunisTurun yliopisto

20.10 - 20.20 Hyvä hoito potilaan näkökulmastaEläkeläinen Aila Leppänen

20.20 - 20.30 Hyvä hoito omaisen näkökulmastaEläkeläinen Auvo Leppänen

20.30 - 20.35 PäätösasiatVaratuomari Juhani ReimariVarsinais-Suomen Syöväntorjuntatyön Tukiyhdistys r.y.

TILAISUUTEEN ON VAPAA PÄÄSY. TERVETULOA!

Lehdistössä ja muissa tiedo-tusvälineissä on kirjoitettuja käyty vilkasta keskusteluaterveydenhuoltoon kohdis-tuneiden säästötoimenpitei-den seurauksista yksittäistenpotilaiden ja potilasryhmienkohdalla. Sairaaloiden osas-tojen ja poliklinikoiden sul-kemisen ja potilaiden hoidonpriorisoinnin on esitetty ole-van lain, jopa Suomen pe-rustuslain vastaista.

Laki potilaan asemasta jaoikeuksista on tullut maas-samme voimaan 1.3.1993.Lain tarkoituksena on ollutvahvistaa ja tarkentaa potilaanasemaa, oikeusturvaa, tiedon-saantioikeutta sekä hänen itse-määräämisoikeutta. Lain mu-kaan jokaisella Suomessa py-syvästi asuvalla henkilöllä onoikeus ilman syrjintää hänenterveydentilansa edellyttä-mään terveyden- ja sairaan-hoitoon niiden voimavarojenrajoissa, jotka kulloinkin ovatterveydenhuollon käytettävis-sä.

Potilaalla oikeus laa-dultaan hyvään hoi-toon

Laissa todetaan, että potilal-la on oikeus laadultaan hyväänterveyden- ja sairaanhoitoonja hänen hoitonsa on järjestet-tävä ja häntä on kohdeltava si-ten, ettei hänen ihmisarvoaanloukata sekä että hänen vaka-mustaan ja hänen yksityisyyt-tään kunnioitetaan.

Potilaalla on annettava sel-vitys hänen terveydentilas-taan, hoidon merkityksestä, erihoitovaihtoehdoista ja niidenvaikutuksista sekä muista hä-nen hoitoonsa liittyvistä sei-koista, joilla on merkitystäpäätettäessä hänen hoitamises-taan.

Potilasta on hoidetta-va yhteisymmärryk-sessä hänen kanssaan

Potilaan itsemääräämisoi-keudesta todetaan, että häntäon hoidettava yhteisymmär-ryksessä hänen kanssaan. Jospotilas kieltäytyy tietystä hoi-dosta tai hoitotoimenpiteistä,häntä on mahdollisuuksien

mukaan hoidettava yhteisym-märryksessä hänen kanssaanmuulla lääketietellisesti hy-väksyttävällä tavalla.

Suomen kuntien voimavaratja taloudelliset edellytyksetovat erilaisia, mistä käytän-nössä on seurannut, että eriterveyskeskusten ja sairaan-hoitopiirien alueella asuvat erikuntien jäsenet voivat pelkäs-tään asuinpaikkansa perusteel-la saada laadultaan huomatta-vasti eritasoisia terveydenhoi-topalveluja.

Suomen uudessa perustus-laissa on eräinä kansalaistenperusoikeuksina mainittu yh-denvertaisuus lain edessä sekäoikeus elämään sekä henkilö-kohtaiseen vapauteen, koske-mattomuuteen ja turvallisuu-teen. Perustuslain mukaan eisaa kohdella ihmiarvoa louk-kaavasti.

Kun perustuslain merkityslainkäytössä ja lakien sovelta-misessa on aikaisempaan ver-rattuna suuresti muutoinkinkasvanut, on sen merkitystäkorostettu myös terveyden-huollon sääntöjä ja supistuksiakoskevan keskustelun yhtey-dessä. Selvää on, ettei ihmisenasuinpaikka saa ratkaista sitä,minkälaista hoitoa hän sairau-teensa voi saada.

POTILAALLA ON OIKEUSHYVÄÄN HOITOON

Varatuomari Juhani Rei-marin mukaan ihmisenasuinpaikka ei saa ratkais-ta sitä, minkälaista hoitoahän sairautensa hoitoonvoi saada.

Lounais-Suomen Syö-päyhdistys r.y. on käyn-nistämässä Raha-auto-maattiyhdistyksen avus-tuksen turvin nuortensyöpäpotilaiden työpaja-toimintaa. Mikäli oletnuori syöpäpotilas ja ha-luat osallistua tiedotusti-laisuuteen, jossa työpaja-toimintaa selostetaan tar-kemmin, niin ilmoittaudu15.10.2002 mennessä pu-helin 2657602.

Nuppeja herätellään toimimaan

Tiiu Uusaho (etualalla) jättää tehtävät Nuppien pu-heenjohtajana, mutta toiminnassa hän aikoo edel-leen olla mukana. Myös Satu Hyväkkää kiinnostaaNuppien toiminnan tehostaminen.

Hyvä

rintaprote

esi-

asiakas!

Löydät meiltäPatrician uutuudet

ja aina hyvin istuvatClassic -mallitAA-EE kupein.

Rintaliivit, bodyt jauimapuvut.

Valitse itsellesi sopivamalli niin teetämme

siihen proteesitaskun.

Valitse liiviksesi

Vuosien

kokemuksella

Tku, Brahenkatu 5Salo, Turuntie 1Tre, Aleksanterink. 27Pori, Eteläkauppatori 2

Tilintarkastustoimisto KHT-yhteisöLinnankatu 26 C20100 TURKUPuhelin (02) 273 2700Telefax (02) 250 2820

KPMG

HALUAISITKO LOPETTAA TUPAKOINNIN?Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.järjestää Tupakasta irti -kurssin30.10.2002 alkaen. Kurssi toteutetaanryhmätapaamisina kerran viikossa,keskiviikkoisin klo 18.30 alkaen,noin 1 1/2 tuntia kerrallaan.Tapaamme kaikkiaan 8 kertaa.Kurssimaksu on 20 €.Kokoonnumme Poliklinikka Karinan tiloissa,Itäinen Pitkäkatu 30b, TurkuIlmoittautumiset (7.-10.10.2002 klo 8-15)ja tiedustelut: Poliklinikka Karina p. 2657 927

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:nTurun Seudun paikallisosaston toimintaa

syksyllä 2002Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa,

Seiskarinkatu 35 Turku.

Tiistaina 8.10.2002 klo 17.30Plastiikkakirurgia ja syöpä. Plastiikkakirurgi Tarja Niemialustaa. Kvartetti musisoi.

Tiistaina 12.11.2002 klo 17.30Naisten syöpätaudit. Professori Tuula Salmi alustaa. Sirkka-Liisa Laaksonen esittää lausuntaa.Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja toiminnasta antaa Terttu Yli-Tolppa-Kerrola,puhelin (02) 239 5409 tai 040 566 2988.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y:nTurun Seudun Paikallisosaston järjestämä

KAHVIKONSERTTI

SEKAKUORO KULKUSETJOHTAA TEEMU TOMMOLA

SUNNUNTAINA17.11.2002 KLO 15.00

MERI-KARINA KONGRESSISALISEISKARINKATU 35 TURKU

LIPPUJA a’ 10 € SAATAVANA MERI-KARINAN KESKUKSESTAJA KARINAN VASTAANOTOSTA.

KONSERTIN TUOTTO LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSENTURUN SEUDUN PAIKALLISOSASTON POTILASTOIMINTAAN.

ETURAUHANEN–ETURAUHASSYÖPÄYLEISÖLUENTO KESKIVIIKKONA20.11.2002 klo 18.00Meri-Karinan toiminta ja palvelukeskus,Seiskarinkatu 35, Turku

Oireet, haitat ja hoidot. Tämän päivän tietämys.Luennoitsijana urologian- ja kirurgian erikois-lääkäri, lääkintöneuvos Pellervo Petäys.Luennon jälkeen mahdollisuus tehdä kysymyk-siä ja keskustella illan aiheesta.

Vapaa pääsy! Tervetuloa!

Järjestää: Lounais-Suomen-Syöpäyhdistykseneturauhassyöpäpotilaiden ja läheisten ryhmä.

TERVETULOA VIRKISTÄYTYMÄÄNMERI-KARINAN TOIMINTA- JA

PALVELUKESKUKSEEN!Meri-Karina sijaitsee Turussa Hirvensalon Kaisterniemessäluonnonkauniin maiseman keskellä kuitenkin lähellä kaupunkia.Meri-Karinan osoite on Seiskarinkatu 35 ja puhelin (02) 2657666.

VIRKISTYS- JA TERVEYSKURSSITänä vuonna on vielä mahdollisuus osallistua virkistys- ja terve-yskurssille, joka järjestetään 1.–6.12.2002. Virkistys- ja terve-yskurssin hinta on 227 € kahden hengen huoneissa ja 260 €yhden hengen huoneessa, sisältäen täysihoidon, majoituksen,koko viikon ohjelman, kaksi yksilöllistä fysikaalista hoitoa sekämahdollisuuden lääkärintarkastukseen.

UUDEN VUODEN VIETTO MERI-KARINASSA30.12.2002 – 01.01.2003

Uuden vuoden vieton hinta on 118 € kahden hengen huoneissaja 135 € yhden hengen huoneessa, sisältäen täysihoidon,majoituksen ja koko ohjelman.

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOTMERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUSSeiskarinkatu 35 puhelin 02-2657 66620900 TURKU telefax 02-2657 618

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2002 – 13Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat12 – N:o 2 – 2002

Meri-Karinassa järjestettiinsyyskuun alkupuoliskolla etu-rauhassyöpäpotilaille kohden-nettu parikurssi, johon osallis-tui parikymmentä miestä puo-lisoineen.

Lähtöpäivän aattona Sysmä-läiset Rauno ja Arja Niittynensanoivat haikeasti, että he jou-tuvat lähtemään seuraavanapäivänä.- Huolenpito on ollut täydellis-tä ja kurssi oli kaikin puolinhyvin valmisteltu. Juuri sel-laista tietoa, jota tulimmehakemaan, myös saimme,iloitsi Arja Niittynen.

Kurssilla Niittyset tapasivatpariskuntia, joitten kanssavaihdettiin osoitteita ja puhe-linnumeroita, joten yhdessäo-

lo ei jää yhteen kurssiviik-koon.

Liian vähän aikaaRauno Niittynen kritisoimaamme terveydenhoidon kii-rettä, joka on johtanut siihen,että vaikeankin sairauden löy-tyminen saatetaan kertoa poti-laalle puhelimitse.

- Kun vakava sairaus tode-taan, pitäisi lääkärillä ollaaikaa asian kertomiseen neljänseinän sisällä suoraan potilaal-le. Tieto sairaudesta tuo mie-leen monta sellaista kysymys-tä, joihin lääkäri osaa antaavastauksen. Syöpäkään ei enääole niin pelottava sairaus kuinennen, sillä hoidot ovat varsin

tehokkaita, pohtii edelleentyöelämässä mukana olevaRauno Niittynen.

Syöpää ennenkinNiittysille Raunon eturau-

hassyövän löytyminen viimesyksynä ei ollut shokki, silläsyöpä oli tuttu jo entuudes-taan. Elettiin näet vuotta 1998,kun Arja Niittynen sai tiedonkurkkusyövän löytymisestä.

Arja Niittynen on tervehty-nyt kurkkusyövästä. Rauno jaArja arvelevat, että Arjan syö-vässä oli jopa hyötyä. Senansiosta Rauno lähti lääkärinpuheille ennen kuin eturau-hassyöpä ehti kehittyä vaike-aksi.

Hyvin valmisteltu kurssi

Turkulaiset Maila ja MattiHotokka siirsivät kotinsaYlännekadulta Karinarantaankolmisen vuotta sitten. Muuttooli väistämätön, sillä hissittö-män kerrostalon portaat alkoi-vat pitää Parkinsonin tautiasairastavaa Matti Hotokkaakotinsa vankina.

- Ylös portaita pääsimmejoten kuten, mutta alastulo oliliian vaarallista. Jos Matintasapaino olisi horjahtanut, enolisi pystynyt estämään kaatu-mista, kuvailee Maila-rouvakolmen vuoden takaista aikaa.

Toinen syy oli siinä, ettäMatin lääkitystä on koko ajanjouduttu lisäämään. Nykyisinhän saa lääkeannoksen kahdentunnin välein. Ilman ulkopuo-lista apua Maila-rouvan olisinukuttavakin kahden tunninpätkissä. Sitä jaksaa jonkinaikaa, mutta kun herätyskello-ja aletaan tarvita kolmekin,väsyminen on totaalista.

Karinarannan tiloissa 71-vuotias Matti Hotokka pystyy

liikkumaan apuvälineiden tuel-la, mutta koko ajan pitää jon-kun olla lähellä varmistamassa,ettei potilas kaadu. Kun jalateivät ”tottele”, Matti Hotokkakaatuu helposti selälleen.

- Ei Matilla ainakaan osteo-poroosia ole, kun ei ole itseäänloukannut, toteaa MailaHotokka.

Karinarantaa Maila Hotok-ka pitää täyden kympin asuin-paikkana.

- Tämä huoneisto on nytmeidän kotimme, ja apu onlähellä. Minun ei enää tarvitseöisin herätä parin tunninvälein huolehtimaan lääkkeen-otosta, sillä siitä huolehtiiKarinarannan hoitajat. Yleensäkyllä kuulen, kun hoitaja käy,mutta nukahdan saman tien,kuvailee Maila-rouva.

Karinarannan talossa onMeri-Karinan paras sauna,talopesula sekä ruokailu- jaseurustelutila, jonne huonkun-toinenkin potilas voidaan siir-tää vaivattomasti.

Täysi kymppi Karinarannalle

Wärtsilän telakan puusepän,25-prosenttisen sotainvalidin,Tuure Salosen, houkutteliMeri-Karinan palveluvuokra-asuntoon luonto.- Vaimon kuoltua luovuin Itä-harjun omakotitalosta ja muu-tin entiselle verkatehtaalle. Seei kuitenkaan miellyttänyt,joten aloin katsella parempaapaikkaa - sellaista, jossa luon-to on lähellä, kertoo 82-vuotiasSalonen.- Verkahovin asunto ei oikeinistunut minun makuuni, sanooSalonen hyväntuulisesti.

Tuure Salosen mukaanvuokra-asunnon hankkiminenMeri-Karinasta oli onnistunutvalinta.- Täällä olen viihtynyt hyvin.En ole Meri-Karinan palvelu-jen suurkuluttaja. Melkein sejää siihen, että käyn ruokaile-massa ja kerran viikossa sau-nassa ja uimassa.- Ja retkillä olen ahkerastimukana. Juuri käytiin Tallin-nassa, eilen oltiin Ikeassa jaSomeron Hiidenlinnakin ontullut tutuksi, kuvailee Salo-nen.

”Olen viihtynyt hyvin”

- Olen tullut sen verran laiskaksi, että istun pihakei-nussa päivittäin pitkiä aikoja, kertoo Tuure Salonen.

Arja ja Rauno Niittynen kiittelivät Meri-Karinan kurssiviikkoa. Kurssi oli huolellises-ti valmisteltu. Ruoka ja kaikenlainen muu hyvänäpito tekivät viikosta täydellisen.

Vaikeasti sairas ”unohtuu”usein, kun parantavat hoidotloppuvat. Kun elämän pääte-piste on näkyvissä, hänet hel-posti tavallaan unohdetaan sai-

raalamaailmassa. Potilas jääyksin ja käynnit hänen luonaanvähenevät.

Eva Jensén on huomannut,että usein vältellään vaikeista

asioista puhumista sairaankanssa. Kynnys tuntuu olevankorkealla eikä uskallusta ainalöydy keskustelujen aloituk-seen. Puhuminen kuitenkinkannattaa, sillä se lievittää sitäahdistusta ja pelkoa, jotamonet potilaat tuntevat kipu-jensa keskellä.

Aiemmin Tyksissä työsken-nellyt erikoisairaanhoitaja EvaJensén toimii tällä hetkelläLounais-Suomen Saattohoito-säätiön Karinakodissa, jossaon 20 potilaspaikkaa ja henki-lökuntaa jonkin verran vähem-män.

- Työ on raskasta ja vaativaa.Yhdelle potilaalle ei jää aikaakovin paljoa, mutta pyrimmetoteuttamaan ajatusta, etteikvantiteetti ole tärkeää vaankvaliteetti eli yritämme antaalaadukasta hoitoa huolimattasiitä että hetket joskus ovatlyhyitä, sanoo Eva Jensén.

Teksti ja kuvat: Olli Mäntylä

Elämän loppuvaiheessa

Erikoisairaanhoitaja, työnohjaaja Eva Jénseninmukaan Karinakodissa pyritään antamaan laadukastahoitoa, huolimatta, että hetket ovat joskus lyhyitä.

- Ihan tuntuu, että Matin kunto on täällä kohentunut, sanoo Maila Hotokka. Pitkänpäivätyön Kivikartio Oy:ssä autonkuljettajana tehnyt Matti Hotokka nyökkää, ettähänelläkin on samanlainen tunne.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Karinakoti Karinaranta

Meri-Karinan alueen asumis- ja hoitopalvelut esittäytyvät

Palvelurivitalohuoneistoja● 17 kpl yksiöitä (n. 40 m2)● 4 kpl kaksioita (n. 50 m2)● vuokra ka. 6,95 e/ m2/kk

Palvelurivitalohuoneistoja● 10 kpl yksiöitä (40 m2)● 6 kpl kaksioita (50 m2)● 4 kpl 3 h+k+s (81,5 m2)● vuokra ka. 7,79 e/ m2/kk

Kenelle palvelut on tarkoitettu● syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen● pitkäaikaissairaille● vammaisille● terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai muiden viranomaisten osoittamille

palvelujen tarvitsijoille

Turun palveluasunnotKarinaranta ja Meri-Karinan palveluasunnot sijaitsevat luonnonkauniissa ympäris-

tössä meren rannalla Turun Hirvensalossa. Meri-Karinan palveluasunnot ovat rivitalo-huoneistoja. Karinarannan asunnot sijaitsevat kahdessa kerroksessa ja suurimmassaosassa huoneistoja on merinäköala. Asukkaat sisustavat huoneistonsa itse. VarsinkinKarinarannan asuntoja suunniteltaessa on myös otettu huomioon esteetön liikkuminenapuvälineitä käytettäessäkin.

Karinarannan yhteisiä tiloja ovat aulan seurustelu- ja ruokailutilat, takkahuone, viri-ke-ja viherhuone, saunaosasto sekä luonnonkauniit ulkoterassit vapaa-ajan viettoa var-ten. Hoitohenkilökunnan antaman terveydenhoidon lisäksi Karinarannassa huolehdi-taan asukkaiden ravinto-, siivous- ja vaatehuoltopalveluista sekä viriketoiminnasta.Annettava hoito on ympärivuorokautista ja hoitohenkilökunta koostuu lähi- ja sai-raanhoitajista. Myös lääkäripalvelut ovat saatavissa talosta. Yleisestä siisteydestä huo-lehtii talon oma siistijä.

Meri-Karinan palveluasukkailla on käytettävissään toimintakeskuksen ruokalanpalvelut sekä sauna- ja uima-allasosasto. Toimintakeskuksessa tarjoavat palveluitaanmyös parturi-kampaaja, kosmetologi sekä fysikaalinen kuntoutuslaitos.

Meri-Karinan palveluasukkaille laaditaan tarvittaessa yksilöllinen hoitosuunnitel-ma. Karinarannan hoitohenkilökuntaa vastaa myös Meri-Karinan palveluasukkaidenkotisairaanhoidosta. Alueen asukkaiden kotipalvelun hoitaa Turun kaupungin sosiaa-likeskus. Myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistys osallistuu näiden palveluiden tuotta-miseen (mahdollisuus ostaa esimerkiksi siivous- tai ravintopalveluita).

PalveluideologiaLounais-Suomen Syöpäyhdistyksen palveluasunnoissa pyritään kokonaisvaltaiseen

hoitoon, jonka tarkoituksena on luoda asukkaille olosuhteet elää hyvää elämää iän jaavuntarpeen kasvaessa. Asukkaita rohkaistaan omatoimisuuteen ja korostetaan heidänomaa osaamistaan. Lähtökohtana on aina asukkaiden omat toivomukset elämisenvalinnoissa. Jokainen voi elää oman aikataulunsa mukaan silloin, kun se ei loukkaatalon muita asukkaita.

Karinarannan tehostettu palveluasuminen tukee ja edistää itsenäistä selviytymistäsiten, että ehkäistään asukkaan siirtymistä raskaampiin hoitomuotoihin. Henkilökuntapyrkii olemaan myös tiiviissä yhteistyössä omaisten kanssa.

Talous ja maksukäytännötKaikkiin vuokriin sisältyy lämmitys, sähkö ja vesi sekä puhelimen perusmaksu.

Hoitomaksu peritään erillisen hoitosuunnitelman mukaisesti.Meri-Karinan palveluasuntojen asukkaille lähetetään kerran vuodessa vuokranmak-

sukuitit. Vuokran eräpäivä on kunkin kuukauden viides päivä. Karinarannan asukkail-le sekä niille asukkaille, joille on tehty erillinen hoitosuunnitelma lähetetään laskukuukausittain jälkikäteen. Laskuun on eritelty vuokran, hoidon ja ravintopalveluidenosuus. Lisäksi erikseen laskutetaan esimerkiksi lääkkeet sekä puhelimen käytöstäaiheutuvat kulut.

Asukkaan kotikunta tai Kansaneläkelaitos voivat osallistua asumiskustannuksiinmaksamalla asukkaalle esimerkiksi asumis- tai hoitotukea.

Palvelujen piiriin hakeutuminenPalvelujen piiriin haluava tai hänen läheisensä voi ottaa yhteyttä alla oleviin puhe-

linnumeroihin. Tämän jälkeen hänelle lähetetään asuntohakemukset liitteineen. Palau-tettuaan asuntohakemuksen täytettynä liitteineen, tullaan häneen ottamaan yhteyttäsopivan asunnon löydyttyä. Tarvittaessa yhdistyksen sairaanhoitaja kartoittaa asiak-kaan tilanteen ja varmistaa oikean tasoiseen yksikköön sijoittumisen.

LisätietojaToimitusjohtaja ja isännöitsijä Kari Ojala puhelin 02-2657 601Sihteeri Arja Mäkilä puhelin 02-2657 602Vuokrahallinto Henje Hyppänen-Joutsa puhelin 02-2657 669

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus,Seiskarinkatu 35. Turku tarjoaa asumis- ja hoitopalveluja:

KARINARANTATehostetun palvelun koti

● 13 kpl kaksioita (39 m2)● 1 kpl kaksioita (41 m2)● vuokra ka. 11,00 e/ m2/kk● hoitomaksu 672,75 e/kk● ravintopalvelut 243,90 e/ kk● turvapuhelin sisältyy vuokraan

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat14 – N:o 2 – 2002

Saammeko esitellä SoLight,

uusi TRUE LIFE-rintaproteesi, joka on– 25% kevyempi kuin vastaavat mallit– erityisestä silikonimateriaalista ja jolla on ilmava

takaosa, joka mahdollistaa viileän tunteen

Ormuspellontie 12, 00700 HelsinkiPuh. 09-350 7630 Fax 350 76338

SCANDINAVIA AB

Rintaproteesien mukana kauniit Prinsessa rintaliivit.Kokeiltavana poliklinikka Karinassa, Itäinen Pitkäkatu 30 B, Turku.

Tunnetut taiteilijat Terry Laakso (A), Petri Niemelä (B), Jorma Helenius (C) ja Teppo Te-rä (D) ovat lahjoittaneet joulukorttien tunnelmalliset aiheet Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen käyttöön.Joulukorttien esitteitä ja tilauslomakkeita voi tilata Lounais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen toimistosta, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku, puhelin 02-2657602, telefax 02-2657668sekä sähköposti arja.makila@Issy.fi

– Terveydestä ei voi koskaanolla riittävän kiitollinen. Kos-ka olen itse saanut olla tervee-nä, voin auttaa muita. Se tuot-taa minulle iloa, toivottavastikuulijoillekin, säveltäjä-laula-ja Petri Laaksonen sanoo.

Petri Laaksonen järjesti äi-tinsä Sirkka-Liisa Laaksosenkanssa hyväntekeväisyyskon-sertin viime huhtikuussa Pai-mion kirkossa. Tilaisuudessakuultiin Petrin musiikkia jaSirkka-Liisan lausumia runo-ja.

Sanat kuin ystävän käsi -konsertin koko tuotto, lähes3700 euroa, luovutettiin Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-selle käytettäväksi kotisaatto-hoitotoimintaan.

– Useita satoja ihmisiä saa-pui kuuntelemaan konserttia.Ainahan sitä toivoo isoa ylei-söä, mutta tämäntyyppisessäkonsertissa se ilahduttaa aivanerityisesti, Petri Laaksonen sa-noo.

– Vaikka emme paljonsaakkaan aikaan, voimme teh-dä edes jotain. Kun on itsekunnossa, on ihanaa saada ollaavuksi muille. Siitä tulee hyvämieli, Sirkka-Liisa Laaksonenpuolestaan toteaa.

Petri Laaksonen esiintyyTurun seudulla vielä tänävuonna useita kertoja. Näidenkonserttien tuotolla ei kuiten-kaan tueta hyväntekeväisyys-kohteita, sillä ammattitaiteili-jan pitää huolehtia myös elan-nostaan.

– Saan paljon pyyntöjä, en-kä voi vastata jokaiseenmyöntävästi. Autan musiikil-lani mielelläni, mutta harkitenja sopivin väliajoin. Voin kui-tenkin vakuuttaa, että silloin

kun pidän hyväntekeväisyys-tai tukikonsertin, ei kirpaiseyhtään. On kohtuullista jakaasaamastaan, Petri Laaksonensanoo.

Sauvon ja Paimionlaulajapoika

Lokakuun lopussa julkais-taan Petri Laaksosen juhlalevyEläköön elämä -lauluja Poh-jantähden alla. Tuplalevylläon hänen musiikkiaan taiteili-januran alkutaipaleelta asti ja

mukana on myös kolme uuttalaulua.

Petri Laaksonen on levyttä-nyt seitsemän soololevyä itsesäveltämäänsä musiikkia. Hä-nen tunnetuin sävellyksensäon Täällä Pohjantähden alla,joka julkaistiin levyllä ensim-mäisen kerran kymmenenvuotta sitten YlioppilaskunnanLaulajien esittämä. Muista sä-vellyksistä muistetaan hyvinesimerkiksi Sonja Lumpeenlaulama euroviisu Eläköönelämä ja Virve Rostin viisu-kappale Sata Salamaa.

– Aloin säveltää lauluja har-vakseltaan kaksikymppisenäparikymmentä vuotta sitten jaitse esittää niitä hieman myö-hemmin. Tosin jo lapsuudes-sani Sauvossa ja Paimiossa olilaulajapoika eli paikallinen”tenavatähti”, nykyään Hel-singissä asuva Petri Laakso-nen kertoo.

Teksti: Viivi VuorinenKuvat: Matti Äärilä ja Petri Laaksosen arkisto

Muita auttaen hyvälle mielelleSirkka-Liisa ja Petri Laaksosen konsertilla tukea kotisaattohoidolle

Petri Laaksosen konsertitTurun seudulla loppu-vuonna 2002:Joulukonsertti ”Pohjantäh-den Joulu” Eija Kantolankanssa Turun Konserttita-lossa 30.11. klo 19.00.Joulukonsertti PaimionMieslaulajien ja Vivela-naiskuoron kanssa Sauvonkirkossa 21.12. klo 19.00 jaPaimion kirkossa 22.12.klo 18.00”Oi jouluyö” -konsertti Mi-kaelinkirkossa Turussa24.12. klo 22.30.Sirkka-Liisa Laaksonen lausui runoja huhtikuisessa

hyväntekeväisyyskonsertissa Paimion kirkossa.

Petri Laaksonen iloitsee voidessaan auttaa muita mu-siikillaan.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2002 – 15

Luomet ovat ihon tai lima-kalvon hyvänlaatuisia kasvai-mia, joissa pigmenttisolut ovatalkaneet muuttua. Suurin osaluomista on hyvänlaatuisia ei-vätkä ne koskaan aiheuta on-gelmia. Murto-osa luomistamuuttuu pahanlaatuisiksi eliniihin voi kehittyä syöpä. Ai-emmin ihomelanoomien us-kottiin kehittyvän erityisestiluomiin ja siksi luomia pois-tettiin varmuuden vuoksi. Täs-tä tavasta on nykyisin luovut-tu, sillä korkeintaan puoletmelanoomista kehittyy luo-miin. Nyt tiedetään myös, etteiluomeen kohdistuva hankaustai vamma aiheuta melanoo-maa. Hankalassa paikassa ole-va ja arkielämää haittaava luo-mi voidaan poistaa, mutta toi-menpide ei liity syöpäriskiin.Luomien poistoa pelkästäänulkonäön vuoksi ei suositella.

Paljonko on paljon?Aikuisella ihmisellä on kes-

kimäärin muutamia kymmeniäluomia. Runsasluomiseksi sa-notaan henkilöä, jolla on luo-mia vartalon alueella yli sata.Runsas luomisuus on joskusperinnöllistä. Luomia voi ollajo vastasyntyneillä. Noin pro-sentilla vauvoista on synnyn-näisiä luomia. Jos vauvalla onsuuria ”syntymämerkkejä” elins. uimapukuluomia, niitäseurataan huolellisesti, koskanäihin luomiin voi liittyä vaa-raa sairastua melanoomaan.

Lapsuudessa ja nuoruusiäs-sä luomien määrä lisääntyy jaon suurimmillaan 30–40-vuo-den iässä. Osa luomista katoaavanhuusikään tultaessa. Iänmyötä iholle kasvaa usein ns.rasvasyyliä, joita kutsutaanmyös tali- ja rasvaluomiksi,vaikka ne eivät olekaan luo-mia. Rasvasyylät ovat luomiarasvaisempia ihon sarveistu-makohtia, jotka ovat yleensäharmittomia eikä niihin liitysyöpävaaraa.

Luomet voivat olla pigmen-toituneita, yleensä ruskeita taisinisävyisiä. Pigmentittömätluomet ovat usein muun ihonvärisiä, punaisia tai sinipunai-sia. Mikään väri ei sellaise-naan ole muita vaarallisempi,

mutta luomen värin, samoinkuin sen koon ja muodonmuutos hälyttää. Luomet ovatyleensä symmetrisiä eli josniiden keskelle piirretään hal-kaisija, muodostavat osat pei-likuvan.

Jos sinulla on runsaasti luo-mia eli toista sataa luomeavartalon alueella, ja varsinkinjos ne poikkeavat ulkonäöl-tään toisistaan, kuulut riski-ryhmään, jonka kannattaa seu-rata luomiensa käyttäytymistä.Riskiä lisää, jos palat herkästiauringossa, ja saat pisamia jajos lähisuvussasi tai itselläsion aiemmin ollut melanooma.

Hyvä paha aurinkoÄkilliset aurinkoaltistukset

lisäävät ihomelanooman riskiä.Ihon polttamista lapsuudessakannattaa varoa. Iholla on hy-vä muisti eli se muistaa pala-misensa pitkään, joten toistu-via ihon kärventämisiä kannat-taa välttää, sillä erityisesti lap-sena palanut iho lisää riskiäsairastua melanoomaan. Iho-syövän kannalta vaarallisin au-rinkoalttius kohdistuu yleensäpeitetyille ihon alueille. Etelänturistirannoilla tai kesäaurin-gossa riisutaan paita pois ja

paljastetaan sääret. Melanoo-maksi kehittyneet pahanlaatui-set luomet sijaitsevatkin mie-hillä usein ylävartalon alueel-la, naisilla myös säärissä.

Auringossa haitallista on ni-menomaan UV-säteily, jolta eivoi täysin suojautua myöskäänvarjossa eikä tehokkaimmilla-kaan auringonsuojavoiteilla.UV-säteilyä saa runsaastimyös solariumissa, joten me-lanooman riskitekijöitä kanta-van ja runsasluomisen henki-lön kannattaa välttää solariu-mia. Tuoreen asetuksen mu-kaan alle 18-vuotiaiden ei pidälainkaan käyttää solariumia.

Varo-sääntö avuksiVARO-säännön lisäksi me-

lanoomasta varoittaa myösmuutos luomen kasvutavassa,luomen ympäristön punoitussekä ihoon ilmaantuva kutina,pistely tai muut epämääräisettuntemukset. Muista luomistapoikkeavaa luomea kannattaatarkkailla muita perusteelli-semmin. – Luomia ei tarvitsevahtia hysteerisesti päivittäinsuuri huoli mielessä, mutta ris-kiryhmään kuuluvien kannat-taa seurata luomiaan säännöl-lisesti tai käydä luomiseuran-

nassa esimerkiksi ihotautilää-kärin luona. Suuri osa mela-noomista diagnosoidaan on-neksi silloin kun ihomuutokseteivät vielä näytä erikoisen pa-hoilta ja melanooma voidaanhoitaa hyvin. Vaaralliseksimuuttuneen luomen erottami-nen hyvänlaatuisesta on useinvaikeaa. Syöväksi kehittyneenluomen poistamiseen on useinjohtanut joko potilaan oma tailäheisen epätavalliseen luo-meen kiinnittämä huomio. Gy-nekologi tai kampaaja on voi-nut havaita luomen ja kehotta-nut tutkituttamaan sen. Lääkä-rinkin kohdalla kyse voi ollaintuitiosta – tässä luomessa einyt ole kaikki kohdallaan, tii-vistää ihotautien erikoislääkäriLeena Koulu.

Huolestuttava luomi tulisiaina poistaa kirurgisesti, sillälaserilla poltettua luomea eivoida tutkia histologisesti elivarmistaa sen laatua. Luomenpoistaa yleensä terveyskeskus-lääkäri tai kirurgi polikliini-sesti ja lähettää poistetun ku-dospalan patologin tutkitta-vaksi. Mikäli luomesta otettukudosnäyte osoittautuu pahan-laatuiseksi, poistetaan yleensäluomea ympäröivää ihoa laa-jemmalti ja potilas lähetetään

seurantaan onkologian polikli-nikalle.

Luomikartta ja kuvaukset avuksi seurannassa

Ihotautilääkärin asiantunte-musta tarvitaan mm. runsas-luomisten henkilöiden etukä-teisseurannassa. – Nykyaikai-nen tietotekniikka mahdollis-taa luomien seurannan. Hyvinvarustetuissa ihotautien hoito-yksiköissä on mahdollistakoota runsasluomisia henkilöi-tä luomiseurantaan. Peruskar-toitukseen kuuluu luomikartanlaatiminen ja luomien kuvaa-minen digitaalisesti. Luomistaotetut dermatoskooppiset lähi-kuvat tallennetaan tietokoneel-le, jolloin eri käynneillä otet-tuja kuvia seurattaessa havai-taan sekä uudet luomet ettävanhoissa luomissa tapahtu-neet pienetkin selvitettävätmuutokset. Myös meillä Tyk-sissä on tällainen luomikame-ra, selvittää erikoislääkäriLeena Koulu TYKSin ihotau-tiklinikalta.

Ihotautilääkärit puoltavatluomiseulontojen järjestämistäväestötasolle, sillä uusia mela-

noomatapauksia todetaan Suo-messa vuosittain noin 600.Määrä on suurempi kuin vuo-sittain löydetään uusia koh-dunkaulan syöpiä. Melanoo-man esiintymisluvut ovat kui-tenkin viime vuosina tasaantu-neet 1970–1980-lukujen nope-an nousun jälkeen. Olemmeehkä oppineet olemaan vii-saammin auringossa etelän-matkoilla ja solariumin käyttöon vähentynyt alkuinnostuk-sen jälkeen.

Teksti: Tuula VainikainenKuva: Matti Kivekäs

Suurin osa luomistaon ongelmattomia.Pahanlaatuisen ja hy-vänlaatuisen luomenerottaminen toisis-taan ei ole aina help-poa, mutta ihon pig-menttisolusyövän elimelanooman riskite-kijöitä tunnetaan.Luomien muuttumi-nen on hälytysmerk-ki, joka kannattaaselvittää.

Luomien ''lukeminen'' kannattaa

Mitä varhaisemmassa vaiheessa melanooma havaitaan, sitä parempi on potilaan ennuste. Luomikuvauslaite on lääkärin silmille tärkeä apu-lainen, toteaa ihotautien erikoislääkäri Leena Koulu.

Luomistaan huolestuneenkannattaa ottaa tuekseenihotautilääkärien ja syöpä-lääkärien tiivistämä VA-RO-sääntö (Koulu 2000),joka helpottaa epäilyttä-vän luomen toteamista.V Väri Luomessa monivä-risyyttä tai väri muuttuuA Alue Luomialueen hal-kaisija yli 6 mm tai luomikasvaaR Reuna Luomen reunaepätarkkarajainen jamutkittelevaO Osat Luomen osat epä-symmetriset

Kuvanlaadun uusi standardi mammografiaan:KODAK MIN-R 2000 filmi/vahvistuslevy-yhdistelmä

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat16 – N:o 2 – 2002

Kanta-asiakkaille myös ilmainen verenpaineen mittaus,reseptin uusimiset ilman puhelinmaksua,

reseptilääkkeiden omavastuuosuudenkattokorvausseuranta

sekä edullisia kanta-asiakastarjouksia.

Liittyminen kanta-asiakkaaksi käy helpostitäyttämällä liittymiskaavake Linnan Apteekissa

tai Patterinhaan sivuapteekissa.Liittyminen on maksuton.

Tervetuloa Hyvän OlonLinnan Apteekkiin!

Kauppiaskatu 10, 20100 TurkuPuh. 02-275 0400Fax. 02-275 0430

E-mail TOIMISTO@linnanapteekki.fiwww.linnanapteekki.fi

AVOINNA JOKA PÄIVÄ

Klo 8 – 21Patterinhaan sivuapteekki

Kanslerintie 10, 20100 TurkuPuh. 02-275 0810Fax. 02-275 0825

Avoinna Ma – Pe 9 – 17

LIITY NYTLINNAN APTEEKIN

KANTA-ASIAKKAAKSI,SE KANNATTAA!

Puutarhakatu 15 A, 20100 TURKUpuh. 02-232 7400 fax 02-232 9185

tj. Pirkko Mauro-Vuorinenkotip. 02-479 8797, 0500-795 881

TALO

USHA

LLIN

NON AMMATTILAINENVUO

DESTA

19531953TilitoimistoTilitoimistoTilitoimistoMauro ja Kni OyMauro ja Kni OyMauro ja Kni Oy

– Kun tieto alkavasta kam-panjasta saavuttaa meidät,soittelen entisten listojen pe-rusteella edellisissä keräyksis-sä mukana olleille neljälle-kymmenelle kerääjälle ja ky-selen heidän senhetkiset mah-dollisuutensa lähteä kiertä-mään listojen kanssa heille va-kiintuneita alueita. Joskushantilanne on niin, että sairauden,muuton tai jonkun muun syyntakia joku jää pois. Silloinmietin ja otan yhteyttä johon-kin toiseen, joka saattaisi in-nostua keräysasiasta, kertooTerttu Mäki.

Vakiokerääjän tuntomer-keiksi Mäki luettelee hetkessäuseita ominaisuuksia; reipas,auttavainen, sitkeä ja vapaataaikaa omaava. Näiden ylitsenousee kuitenkin se kaikistayleisin ominaisuus eli syöpäomakohtaisena tai läheisenelämänkokemuksena. Mäenympärille keräytyneet muuta-mat kerääjät yhtyvät lausun-toon päitään hyväksyvästinyökyttelemällä.

– Kun on itse sairastanutsyöpää ja selviytynyt siitä jopakahteen kertaan eri otteeseen,pitää sitä ihan velvollisuutena,että parannuttuaan tekee kai-ken voitavansa torjuntatyönhyväksi, kertoo avoimesti ElsiLähteenmäki.

– Minulla taas on poika, jo-ka sairastui syöpään ja teinhän

minä pitkään terveydenhoidonalalla työtä, jonka jatkeenaikään kuin osallistuin samanalan toimintaan vapaaehtois-toiminnan kautta, jatkaa vie-restä Aino Suomi ja vahvistaamielikuvaamme vakiokerää-jistä.

– Lapsen, sisaren, omanvanhemman tai ystävän syöpä.Luettelo on pitkä ja mutkikas.Kaikillahan meillä alkaa Suo-messa olla joku todella lähei-nen, jota tämä sairaus on kos-kettanut tai jonka sairaus onvoittanut, pohtii vuorostaanHelena Nummela.Terttu Mäen lempeä katsekiertää pöydän äärellä istuvatläpi hitaasti ja naiset vaikene-vat. Sanoilla on turha yrittääkertoa, miten tärkeän asiankanssa olemme tekemisissä.Polkupyörän tai auton kanssamatkaan lähtö, konkreettinenteko, vie asiaa hurjan paljonnopeammin eteenpäin.

Kerääjän arki– Kyllä suurin osa – sano-

taan 99% - suhtautuu meihinasiallisesti ja mukavasti. Mut-ta onpa minulle sanottu ker-rankin, että voi, voi, kun jokukeräisi minullekin! Ja kerranniinkin kysyttiin, että tuom-moisenkos auton sinä niilläedellisillä keräysrahoilla han-kit. En minä semmoisiin paik-

koihin toistamiseen menekuuntelemaan ilkeyksiä vaanjätän pankkisiirtolapun posti-laatikkoon, kertoo Elsi Läh-teenmäki.

– Yleisin syy siihen, että jo-ku ei anna keräykseen rahaa,on käteisen rahan puuttuminensillä hetkellä. Sanotaan, ettäon vain pankkikortti lompa-kossa. Joillakin se myös pitääpaikkaansa eikä ole pelkkä ve-ruke, sillä kerran minut on py-säyttänyt näin sanonut nainenkävellessäni jonain toisenapäivänä keräysalueellani. Sil-loin hän kaivoi esille käteistäja pisti rahaa keräykseen, in-nostuu kertomaan HelenaNummela.

– Niin ja niitäkin on, jotkapaikkaavat toisten antamiapienempiä summia pistämälläitseltään hiukan enemmän, et-tä saadaan keräyksen loppu-summa näyttämään hyvältä ni-milistan nimimäärään verrat-tuna, kertoo Mäki nauraen.

Hän kertoo myös, kuinkatapasi edellisenä vuonna, kier-täessään Köyliöntien varrentaloissa, yhdestä talosta kotoaainoastaan kymmenen vuodenmolemmin puolin olevia poi-kia. Mäki oli kehottanut poikiavalistamaan vanhempiaan,millä asioilla hän oli liikkeelläja että hän palaisi piakkoin uu-delleen. Kun Mäki sitten pala-si taloon, selvisi, että pojat oli-vat kertoneet Mäen keräävänrahaa Saku Koivulle! SakuKoivun sairastuminen noihinaikoihin syöpään avasi monenlapsen ja nuoren silmät silletodellisuudelle, että syöpä eikatso henkilön ikää eikä ase-maa.

Yhteiseen hyväänLounais-Suomen Syöpäyh-

distyksen kassa on vaurastunuthuomattavalla summalla, kuntilitykset eri vuosina suorite-tuista keräyskampanjoista ovatsaapuneet. Laman vaikutuk-sesta monien kuntien ja kau-

punkien taloudellinen tilannejohti siihen, että terveydenhoi-don kustannuksia sälytettiinkansalaisten harteille. Vapaa-ehtoisvoimin kerätyt varatnousivat uuteen arvoonsamyös syöväntorjuntatyön sek-torilla. Vuoden 2001 suorite-tun 50 vuotta juhlavuoden ke-räyksessä Loimaan kunnanalueella yllettiin 32 830 mar-kan suuruiseen keräystulok-seen.

– Se ei suinkaan ole meidänsuurimpia tuloksia vuosittai-sista tuloksista, vaikka taitaa-kin suuruudellaan taistella kär-kipaikoista. Ja nyt kun siir-ryimme euroihin, summan pi-täisi kasvaa ihan luonnostaanseuraavan keräyksen yhtey-dessä. Oletettavastihan ihmi-set pistävät entisen kahden-kymmenen markan sijasta ke-räykseen pienimmän setelin –viisi euroa – joka onkin van-han rahan mukaan kolmekym-mentä markkaa, jatkaa joh-donmukaisesti Terttu Mäki.

Vakiokerääjiä syöpäyhdis-tys on hellitellyt keräysten jäl-keen tarjoamalla heille mah-dollisuuden virkistäytyä Meri-Karinan toiminta- ja palvelu-keskuksessa saunan, uimisenja hyvän ruuan merkeissä.Useat retket ja konsertit ovatmyös jääneet kerääjien mie-leen.

– Olimme mm. Anneli Sa-rin 35 -vuotisjuhlakonsertissaTurussa viime vuonna, kunSyöväntorjuntatalkoot olivatkunniallisesti suoritettu lop-puun, jatkaa Mäki.

– Mutta kyllä me kiertäi-simme ilman näitä varoja nie-leviä retkiäkin, sillä tämä toi-mintamme perustuu vapaaeh-toiseen haluun auttaa; ilmanpalkkion tavoittelua, haluaaTerttu Puisto koota kaikkienkerääjien vilpittömän kunin-gasajatuksen.

Teksti ja kuva: Auli Kumpunen

Loimaa – kuten tiedämme – jakautuu monienhistoriallisten syy-yhteyksiensä takia kau-pungiksi ja kunnaksi. Loimaan kunnan kart-ta taas jakautuu Terttu Mäen toimesta muu-taman vuoden välein, muutamiksi viikoiksi,useisiin alueisiin. Ei suinkaan sattuman eikähallinnollisten asioiden hoidon takia vaansyöväntorjuntatyön keräystoiminnan takia.Hän on nimittäin hoitanut Eino Vepsän jäl-keen jo vuodesta 1991 lähtien keräyskampan-joihin kerääjien kokoon haalimisen; nimeno-maan Loimaan kunnan puolella.

Jokainen tuo kortensa kekoon

Loimaan kunnan syöväntorjuntatyöhön osallistuu Terttu Mäen johdolla neljäkymmentä kerääjää, joista joku-nen kiirehti kertomaan tuntojaan edellisen vuoden suurkeräyksen ajoilta. Henkilöt vasemmalta oikealle TerttuMäki, Elsi Lähteenmäki, Aino Suomi, Helena Nummela, Hely Kotiniemi, Terttu Puisto ja Leena Mikkola.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2002 – 17

Mammografiat jäsenhintaan

Helsingintie 52 24100 SALOAjanvaraukset maanantaista torstaihin klo 12–16Puhelin 727 1800

RINTATUTKIMUSASEMA

– RINTAPROTEESIT– RINTALIIVIT– UIMAPUVUT

PROTEESIEN SOVITUKSETTURUN SEUDULLA:Poliklinikka Karina

Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 Turku

Myymälä AMOENA Finland Oy:Bulevardi 19, 00120 Helsinki

Avoinna: ma–pe 10–17, 09-649 839

PROTEESI-ASIAKAS

Ostaessasi meiltänormaalihintaiset

Rintaliivit, kokoliivittai uima-asun

Teemme valitsemaasimalliin taskun

ILMAN LISÄVELOITUSTA!

Eerikinkatu 6Kristiinankatu 10

Eerikinkatu 920100 Turkupuh. 231 9277

Uudet monofilament pohjaisetperuukit saapuneet

Peruukin pohja muotoillaan asiakkaanpäänmuotoon sopivaksi.

Peruukin hiukset leikataanasiakkaan haluamaan malliin.

Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeentuotavat peruukkimallistot.

Hetitoimituksessa laaja varasto.

Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples,Hairaisers, Hair Parade, Hair Trix,Henri Margu, Natural Image,Stefan Bauer, Perucci, Wig, Fraca Ferretti,

peruukkiliike

RINTAPROTEESI

Saatavana: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TurkuPuh. 02-2657911

- Olen saanut mieheltäni jalapsiltani valtavasti voimaa.Sairastuessaan jokainen ma-sentuu ja käy kaivon pohjalla,mutta sieltä pääsee myös ylös.Tärkeintä on, ettei jää yksinmurehtimaan.

Tarjalla todettiin kesällä1998 munuaissyöpä, joka ontavallisesti iäkkäiden ihmistensairaus.

- Tunsin oikean kyljen seu-tuvilla omituisen möykyn. Mi-nulla oli ollut myös epämää-räistä väsymystä, Tarja kuvai-lee.

Terveyskeskuksessa tehdyis-sä tutkimuksissa ei löytynytmitään epätavallista, muttaasia vaivasi Tarjaa edelleen.Kun toinen lääkäri tutki Tar-jan, hän totesi vakavana, etteikyhmy kuulu asiaan, ja että sepitää kuvata.

- Hätäännyin hirveästi. Enhalunnut jonottaa kuvaukseen,joten ultraäänitutkimus tehtiinyksityisellä lääkäriasemallaTurussa. Lääkäri sanoi hetikuvat nähtyään, että oikeassa

munuaisessa on syöpä. Kor-vissani alkoi humista. Mietin,että kenelle hän oikein puhuu,ja että kuolenko minä, Tarjakertoo.

Tarja soitti miehelleen ja it-kien käveli tämän kanssa Tu-run katuja tuntikausia, kunnestunsi rauhoittuneensa riittäväs-ti.

- Pelkäsin, että lapset säi-kähtävät, jos menen järkytty-neenä kotiin, hän muistelee.

Suurinhuoli lapsista

Munuaissyöpädiagnoosi var-mistettiin myöhemmin vielämagneettikuvauksella. Tarjahalusi tietää heti, paljonko ai-kaa hänellä vielä olisi jäljellä.

- Pikkuasiat eivät enää vai-vanneet, kaikki meni uuden-laiseen tärkeysjärjestykseen.Järjestelin jo omia hautajaisia-ni. Ajattelin kuitenkin lapsi-amme vielä enemmän kuin it-seäni. Miten he pärjäisivät, jos

minä kuolisin? KuopuksemmeMatleena oli tuolloin alle 2-vuotias, ja mietin olisinkoenää näkemässä sitäkään, kunhän menee kouluun.

Tarjan munuaissyöpä saa-tiin talttumaan leikkauksella,muita hoitoja ei tarvittu. Sai-raalassa hän koki kuitenkinjääneensä yksin sairautensakanssa. Hänen kanssaan eikeskusteltu riittävästi.

- Syövällähän on jo sananapaha kaiku, ja aina on mahdol-lista, että se uusiutuu ja viemennessään, Tarja miettii.

Kurssit avuksihenkiseen hätäänTarja sai kipeästi kaipaamaan-sa henkistä tukea muun muas-sa Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen sopeutumisvalmen-nuskursseilta, joilla myös hä-nen perheensä kävi.

- Kursseilta sai valtavasti tie-toa paitsi itse syövästä, myössiitä, miten se vaikuttaa kokoelämään. Esimerkiksi masen-nus ja kuolema-ajatukset kuu-luvat asiaan, mutta ne menevätaikanaan ohi.

Vuoden kuluttua syöpädiag-noosista, kun Tarjan toipu-misprosessi oli vielä kesken,hänen vanhempansa ja sisa-rensa menehtyivät junaonnet-tomuudessa.

- Silloin tarvitsin tukea eri-tyisen paljon. Sainkin sitä

Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen psykologilta, jonkakanssa kävimme asioita läpi.Myös yhdistyksen tukihenki-löt olivat tärkeitä.

Sairaus innostiopiskelemaanToipumisensa jälkeen Tarja onhankkinut laillistetun hierojanja diplomihomeopaatin koulu-tuksen ja haaveilee opiskele-vansa vielä lisääkin. Tällä het-kellä hän työskentelee päätoi-misesti yksityisenä perhepäi-vähoitajana. Hän toimii tarvit-taessa myös Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen tukihenki-lönä.

- Sairaus toi elämään uusiaulottuvuuksia. Olen miettinyt,että olisinko lainkaan hakeutu-nut opiskelemaan, ellei minul-le olisi tullut syöpää, Tarja to-teaa.

Ensi kesänä, kun syöpädi-agnoosista on kulunut viisivuotta, Tarja käy viimeisenkerran tarkastuttamassa, etteisyöpä ole uusiutunut.

- Tietysti hieman pelottaaaina ennen kontrollikäyntiä.Jos syöpä uusiutuisi, diagnoo-si ei ehkä kuitenkaan enää oli-si niin hirvittävä isku kuin en-simmäisellä kerralla. Nythänjo tiedän, ettei syöpään ainakuole.

Teksti ja kuva: Viivi Vuorinen

- Syöpä antoi minulle paljon, vaikka se voikinkuulostaa kauhealta. Kai tarvitsin sen koke-muksen elämääni, jotta asioiden tärkeysjär-jestys kirkastuisi, 36-vuotias paimiolainenTarja Saarinen sanoo.Munuaissyövästä toipunut kuuden lapsen äitielää perheineen nyt uutta elämää.

Tarja Saarisen syöpä kukistui- Matleena sai pitää äidin

Kuuden lapsen äiti Tarja Saarinen toipui munuaissyövästä. Kuopus Matleena oli äidin sairastumisen aikoihinvain parivuotias.

Johanneksella oli yllään kamelinkarvavaate ja hänenvyötäisillään oli nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivatheinäsirkat ja villimehiläisten hunaja.

Hän julisti: “ Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi.Minä en kelpaa edes kumartumaan ja avaamaan hänenkenkiensä nauhoja. Minä olen kastanut teidät vedellä,mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä.”Mark. 1:6-8

Turun Messu- jaKongressikeskus auditorioSunnuntaina 19. 1. 2003 klo 15.00

Kari HakalaKäsikirj. Evankelista Markus, Ohjaus Paavo Liski

Liput 15 €

Ennakkomyynti: Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen toimipisteet: Meri-Karina puhelin 2657 666ja Karina puhelin 2657 911Tilaisuuden tuotto syöväntorjuntatyöhön!

Kuva; Hans von Schantz

KamarilaulajaTamara LundinMeri-Karinan

Operettikahvilaon avoinna

perjantaina 11.10.2002klo 19–22

lauantaina 23.11.2002klo 18–21

Elävää musiikkia jalauluja operettien ja

musikaalien ystäville.

Pääsymaksu 10 euroasisältäen tarjoilun.

VarauksetMeri-Karina,

Seiskarinkatu 35, Turku,puhelin (02) 265 7666.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat18 – N:o 2 – 2002

Kun käytätSyöpäsäätiön adresseja,

tuet syöpätutkimustaTekstatut adressit toimistostamme

Liisankatu 21, 00170 HelsinkiPuh. 0800-143 00

Adresseja myyvät myös:posti, kirja-, kukka- ja paperi-

kaupat, hautaustoimistot,R-kioskit, pankit sekä sähkepalvelu 020 211

SYÖPÄSÄÄTIÖT jakoivat syöpä-tutkimukseen viime vuonna

n. 3 milj. euroa

Jo perinteeksi muodostunut 24tunnin viestiuinti keräsi tänävuonna Lounais-Suomen Syö-päyhdistys r.y:n syöpälapsille1838 euroa. Lahjoitussekkiäoli vastaanottamassa yhdistyk-sen toimitusjohtaja Kari Ojala.

Lahjoitukset tulevat tarpee-seen ja ne käytetään yksino-maan hyvään tarkoitukseen;syöpälasten erilaisiin terapioi-hin, jotka ovat kalliita järjes-tää. Lounais-Suomessa yhdis-tyksen toiminta on vireätä jaerilaista toimintaa on paljon.On mm. uimaopetusta, ratsas-tus-, liikunta- ja musiikkitera-piaa. Terapiaa järjestetäänmyös lasten vanhemmille.

Sykerön vanhempain toimi-kunnassa syntyy ideoita per-heiden yhteistoiminnasta, ta-pahtumapäivistä ja retkistä.Kesäisin käydään kesäteatte-rissa ja järjestetään lapsilleomat olympialaiset Meri-Kari-nan toiminta- ja palvelukes-kuksen uimarannalla.

ItsenäisyyspäivänäUlpukkaan

Ojalan mukaan juuri RaisU:nuintijaoston viestiuintitem-

paus yhdessä SataDragon-me-lonnan kanssa ovat suurimmathyväntekeväisyystempauksetsyöpälasten hyväksi Lounais-Suomessa.

Tempauksia on toki muita-kin. Hyväntekeväisyysjalka-pallo-otteluista myyjäisiin javerenluovutusteemapäiviin.

Kesällä luvassa on mm.kolme leiriä, joista yhdelle saaottaa kaverin tai siskon mu-kaan ja kaksi on suunnattu ko-ko perheelle. Leireillä pide-tään luentoja, yhteistoimintaa,seikkailukoulutusta ja retki-päiviä.

Joulun aikaan ennen kuinStockmannin tavaratalo auke-aa on yksi sunnuntaiaamupäi-vä varattu yhdistyksen syöpä-lapsille.

– Silloin he tutustuvat le-luosaston antimiin ja ajavatrullaportaita edestakaisin,Ojala hymyilee. Monella lap-sista ei siihen muuna aikanaole mahdollisuutta sairaudentakia, hän lisää. Lapset pääse-vät myös kerran vuodessa tes-taamaan uintitaitojaan RaisionUintikeskus Ulpukkaan. Kunhalli on Itsenäisyyspäivänäyleisöltä suljettu, laskevat ve-siliukumäessä Lounais-Suo-men Syöpäyhdistys r.y:n syö-pälapset.

Lapselta lapselle

Ojala on mielissään 24 tunninviestiuintitapahtuman kasva-tuksellisesta merkityksestä.

– Nuoret oppivat toimimaansosiaalisesti. He huomaavatettä kaikilla ei asiat esim. sai-rauden takia ole niin hyvinkuin itsellä vaan aina löytyyniitä, jotka eivät ole yhtä hy-väosaisia, Ojala pohtii.

Viestiuinti uitiin tammi-

kuussa koko seuran voimalla.Uimarit hankkivat vanhem-pien avustuksella itselleensponsoreita uintiinsa ja tuki-joita kertyi kiitettävästi.

Jokainen kantoi kortensakekoon altaassa. Vanhempienuimareiden oli määrä uidaosuutensa yön myöhäisinätunteina nuorimpien kauhoes-sa muulla ajalla. Reippaitapikku-uimareita nähtiin altaas-sa kyllä yölläkin. Kirjureina ja

ajanottajina toimivat valmen-tajat ja vanhemmat sekä muuthuoltojoukot. Yhteishenki pitivaikka väsymys välillä painoi-kin ja vesi tuntui kylmältä.

Uimarit luovuttivat Ulpu-kassa 12.5.2002 lahjoitussekinKari Ojalalle ja lupasivat hy-myissä suin kerätä voimia ensivuoden koitokseen.

Teksti ja kuva: Johanna Eerola

Ympäri vuorokauden uima-altaassa kuulos-taa kovalta urakalta, mutta kun tarkoitus onhyvä sekin onnistuu. Raision Urheilijoidenuimarit kauhoivat 24 tuntia Ulpukassa 12.-13.01.2002, päämääränään mahdollisimmanmonta kilometriä ja sen myötä mahdollisim-man paljon varoja syöpälapsille.

Raision Urheilijoiden uintijaosto syöpälapsia tukemassa

Raision uintikeskus Ulpukassa uitiin tammikuussa 2002 syöpää sairastavien lasten hy-väksi 24 tuntia. Nuorille uimareille oli esimerkkiä näyttämässä myös Jarno Pihlava.

Rehellisten rahankerjääjienlisäksi turuilla ja toreillapyörii arveluttavia yrittäjiä.Ei paljon mutta riittävästiheittämään varjoa oikeallaasialla olevienkin ylle. Lou-nais-Suomen Syöpäyhdis-tyksellä ei liene hätää: Ta-loustutkimus rankkasi yh-distyksen viime vuonna pe-räti vapaaehtoisjärjestöjenykköseksi niin luotettavuu-dessa kuin asiantuntemuk-sessa ja tehokkuudessakin.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen toimitusjohtaja KariOjala myöntää, ettei huijariavälttämättä ole helppo erottaarehellisestä. Mutta tietyillä tar-kistustoimilla saa jo joltistakinvarmuutta.– Mikäli kerääjällä on muka-naan lipas, siitä on löydyttäväpoliisiviranomaisen leima jaluvan numero, Ojala tähden-tää.– Jos tuntee itsensä epävar-maksi, kerääjän voi panna ah-taalle utelemalla kaikkea mah-dollista tämän edustamasta yh-teisöstä. Voi muun muassapyytää lähettämään yhdistyk-sestä kertovaa materiaalia.– Puhelinkerääjältä kannattaakysellä, kuinka paljon rahaayritys itse saa. Monen pikkuy-rittäjän keräyskulut ovat ylipuolet tuloista, kun taas esi-merkiksi Lounais-SuomenSyöpäyhdistys r.y. selviää10–12 prosentin keräyskuluil-la. Lounais-Suomen Syöpäyh-distys ei myöskään tee varsi-naista keräystoimintaa puheli-mitse.

Uusi laki valmisteillaHuijareiden puuhat on joi-

denkuiden mielestä mahdollis-tanut osaltaan pykälien hata-ruus. Sisäministeriössä val-mistellaankin uutta rahanke-räyslakia, jonka on määrä tuk-kia porsaanreiät. Sosiaali- jaterveysalan järjestöt puoles-taan ovat laatineet alalle eetti-set säännöt, joita Lounais-Suomen Syöpäyhdistyskin onsitoutunut noudattamaan.

Syöpäyhdistys on ajoittaintörmännyt ”kilpailijoihin”, jot-ka ovat pyrkineet ratsastamaansen hyvällä maineella. Näidenveijareiden mellastelut ovatyleensä loppuneet lyhyeen.– Kansalaiset ovat valveutu-neita. He ottavat nopeasti yh-teyttä, jos epäilevät rahanke-rääjän rehellisyyttä, Ojala ker-too.

Tuorein jupakka on viimekesän alkupuolelta. Muutamanihmisen perustama Syöpäsai-raiden Tuki r.y. mainosti ke-räyksessään, että yhdistyksensopeutumisvalmennuskurssejamuka pidetään Meri-Karinantoiminta- ja palvelukeskukses-sa. Vasta Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen juristintiukkasanaiset yhteydenototsaivat virheellisen tiedon kato-amaan internetistä.

Myös kuluttajaviraston mie-lestä Syöpäsairaiden Tuki r.y.on syyllistynyt harhaanjohta-vaan markkinointiin: tällaisel-la menolla uusi yhdistys voiluoda itsestään kuvan todellis-ta laajempitoimisena yhteisö-nä ja haalia näin itselleen kat-teetonta kuluttajien luottamus-ta ja taloudellisia etuja.

Luottamus tärkeintäLounais-Suomen Syöpäyh-

distys r.y. pyrkii syöpäpotilai-

den kokonaisvaltaiseen hoi-toon, ajan hermolla pysytellen.Tehtävä ei ole helppo.– Kun tällaisella suurella japitkään toimineella yhdistyk-selläkin on täysi työ vastatakaikkiin haasteisiin, miten ih-meessä pienet tulokkaat pys-tyisivät selviytymään niistä,Kari Ojala pohtii.

Hänen mielestään uusiltayhdistyksiltä tulisi vaatia, ettäniiden on toimittava kaksivuotta ennen kuin keräyslupamyönnettäisiin. Niin ikään ns.yhden asian liikkeet eli yhteentiettyyn kohteeseen rahaa ke-räävät tahot pitäisi hänestäpanna erityisen tiukkaan vi-ranomaisten syyniin.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distys r.y. antaa syöpäpotilail-le ja heidän omaisilleen väli-töntä tukea 150 000–170 000euroa vuodessa. Välillistä tu-kea vielä roimasti enemmän,Ojala selvittää yhdistyksensätoiminnan mittasuhteita.– Kun joku harjoittaa nimis-sämme epärehellistä omanvoi-tonpyyntiä, ärähdämme heti.Tilanne on äärimmäisen vaka-va silloin, kun rehellisten toi-mijoiden luotettavuus alkaaolla vaakalaudalla. Tärkeintäon luottamus. Yksikin epäon-nistuminen voi kaataa kaiken.

Syöpäpotilaiden Tuki r.y.:täOjala luonnehtii kansalaisjär-jestön irvikuvaksi.– Yhdistys kerää 45 euronkannatusjäsenmaksut, muttamaksulla ei saa minkäänlaisiademokraattisia jäsenoikeuksia.Ilmeisesti vain kolme henkilöäkäyttää päätäntävaltaa, hän ar-vostelee.Teksti: Marja MyllyluomaKuva: Matti Äärilä

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. kerää vuosittaisella Syöväntorjuntatalkoot-kampanjan lista-ja lipaskeräyksillä huomattavan osan vuotuisista syöväntorjunta-työhön tarvittavista varoista.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2002 – 19

Puhelin: 010 51513. Postiosoite: 00098 Varma-Sampo.Palvelemme asiakkaitamme myös Sammon konttoreissa kautta maan.

Huijarikerääjät rehellisten riesanaEpäilyttävältä tyypiltä kannattaa kysellä taustoja

• Yleisöltä varoja kerää-vän järjestön pitää vetäätiukka raja suoran rahan-keruun ja muun varain-hankinnan välille. Rahan-keräys vaatii aina virano-maisen luvan. Keräyksis-sä noudatetaan rahanke-räyslakia ja -asetusta.• Rahankeräyksessä jär-

jestön on tehtävä keräys-suunnitelma, jossa kerro-taan keräyksen tavoitteet,toteutustapa ja arvio ke-räyskuluista. Suunnitel-masta pitää käydä ilmivarojen oikea käyttötar-koitus ja -kohteet sekä va-rojen käytön aikataulu.• Järjestön on minimoita-

va keräyskulunsa ja käy-tettävä rahoista mahdolli-simman suuri osa suo-raan keräyskohteeseen.Keräyksen tuotto, kulut javarojen käyttötapa on jul-kistettava.• Kannatusjäsenten han-

kintaa, tuotemyyntiä, tailiiketoiminnan kaltaistavarainhankintaa ei harjoi-teta keräyksen nimellä taimuodossa.• Järjestöt vastaavat ke-

räyksissä käyttämiensäalihankkijoiden eettisestikestävästä toiminnasta jaasianmukaisesta koulu-tuksesta.• Sekä rahankeräyksessä

että muussa varainhan-kinnassa noudatetaanmahdollisimman suurtaläpinäkyvyyttä. Lahjoitta-jan kysymyksiin vasta-taan avoimesti, eikä pai-nosteta tai käyttäydytäepäasiallisesti.

• Lahjoittajan kannattaaaina kysyä tarkkaan ke-räyksen taustasta. Epäi-lyttävissä tapauksissa voiottaa yhteyttä kuluttajavi-ranomaisiin tai keräys-kohteen hyväksi työsken-televään vakiintuneeseenjärjestöön, ja kysyä, onkoheillä tietoa kyseisestä ke-räyksestä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY r.y.:neettiset periaatteet auttavat rehdin kerääjän tunnistamisessa

Tue Syöväntorjuntatyötälahjoitustili TOP 571345-2505

Yliopistonkatu 2620100 Turku02-278 2300

Lahjat kauniisti pakattuna

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat20 – N:o 2 – 2002

Tule ihailemaan maisemia ja nauttimaan maukasta lounasta, jota tarjoammepäivittäin. Sunnuntaisin klo 12.00-15.00 runsas seisova pöytä. Tilauksestaryhmille ruokailut toiveiden mukaan. Järjestämme erilaiset juhlat ja tapahtu-mat. Asiakaspaikkoja aina 300 asti. Juhliin vaikka veneellä!

Meri-Karina on suosittu ja edullinen pitopaikka

❖ Perhejuhlille (häät, syntymäpäivät, ristiäiset, muistotilaisuudet)

❖ Kongresseille sekä koulutus- janeuvottelutilaisuuksille

❖ Kuntoutuskursseille

MERI-KARINASeiskarinkatu 35, Turku Puh. (02) 2657 666, Fax. (02) 2657 618SARANAT JA SARDIINI TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERISSA

LAUANTAINA 23.11.2002

Takuuvarmaa Neil Hardwickia on luvassa. Saranat ja sardiini on Michael Fraynin teatteri-maailmaan sijoittuva farssi, jonka pääosissa ovat mm. Leena Uotila ja Esko Roine. Lähtöklo 11.15 monitoimitalo Karinan luota ja paluu Turkuun noin klo 19.00. Hinta 48 euroasyöpäyhdistyksen jäsenet ja 60 euroa ei-jäsenet.

MIEHEN KYLKILUU TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERISSA LAUANTAINA 30.11.2002

Miehen kylkiluu on Maria Jotunin hauskin huvinäytelmä, ohjaajana Tommi Auvinen.Maria Jotunin näytelmässä on 1900-luvun alkukymmenten nostalgiaa. On apteekkaria jatohtoria, rouvaa ja neitiä, suutaria ja renkiä. Avioliitto on kaiken ytimessä. Siihen pitäisipäästä tai vauhdilla siitä pois. Lähtö klo 11.15 monitoimitalo Karinan luota ja paluu noinklo 19.00. Hinta 40 euroa syöpäyhdistyksen jäsenet ja 52 euroa ei-jäsenet.

LISÄTIEDOT MATKARIN/ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN TOIMISTOSTA PUH. 2657 913

TERVEYTTÄ JA KAUNEUTTAMERI-KARINASSATIISTAINA 5.11.2002 KLO 17.00Illan aikana opitaan asioita terveydestä ja kauneudesta.Terveysluennon pitää Kauneushoitola Eila HellgrenistäEila Hellgren ja meikkitaiteilija Helena Lindgren opastaakauneudesta ja ehostamisesta. Terveysjuoma- ja kahvitar-joilu sisältyy hintaan.Lippuja ennakolta 10 euron hintaan Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen toimistosta, Itäinen Pitkäkatu 30 b,Turku ja ovelta ennen tilaisuuden alkua 12 euroa. Järjestäjänä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Ompe-lukerho. Tervetuloa!

MATKAILUILTASAMMON AUDITORIOSSA

Puutarhakatu 1, Turku

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y järjestää matkatoimisto Matkapoikien kanssamatkailuillan Sammon auditoriossa, Puutarhakatu 1, Turku keskiviikkona 30.10.2002klo 18.00 - 20.00.

TERVETULOA!

TERVETULOA MUKAAN TEATTERIMATKALLETAMPEREEEN TYÖVÄEN TEATTERIIN

Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen Matkatoi-misto Matkari Oy:n mat-koja pidetään yleisestihyvin suunniteltuina jatoteutettuina sekä ohjel-miltaan mielenkiintoisi-na.Lounais-Suomen Syövän-torjuntasanomien toimit-taja tavoitti iloisia ”EliasLönnrotin jalanjäljillä” -matkalle lähtijöitä eräänäkuluvan vuoden elokuunaamuna. Anna-Liisa Saa-ri (vas.), Helena Hietanenja Terttu Leinonen ovatuskollisia Matkarin mat-koille osallistujia. TerttuLeinoselle tämä oli jo128:s matka Lounais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen kanssa. Autonkuljet-tajana toimi Juha Lippo-nen ja matkanjohtajanaAiju von Schöneman. Kuluvana vuonna ohjel-massa on vielä matkojasekä kotimaahan että ul-komaille. Vuoden 2003matkaohjelma on myösvalmistelussa ja julkais-taan Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen vuo-den 2003 jäsentiedottees-sa helmi- maaliskuussa.

Syöpäyhdistyksen matkoilla uskollisia osallistujia

www.schering.fi

HyväntekeväisyysmuotinäytösMUOTI-SHOW SYKSY 2002

Pääsylippu 10 euroa sisältää kahvitarjoilun. Ennakolta: monitoimitaloKarina, Itäinen Pitkäkatu 30 b Puh. 2657 911, Meri-Karinan toiminta- japalvelukeskus Seiskarinkatu 35 Puh. 2657 666 sekä tavaratalo Wiklundinneuvonta, Eerikinkatu 11, Turku.Koordinointi ja suunnittelu: Fashion Team/Marjo Sjöroos

Näytöksen mahdollistavat:

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskusSeiskarinkatu 35, Turku.

Sunnuntaina 27.10.2002klo 15.00 ja 18.00

MS SKANDINAVIA EHDOKKAAT(MS Suomi Janette Broman, Kaisa Jaako...)

Juontaa: Saija Palin

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2002 – 21

Lima – Paracas – Ballestas-saaret – Ica – Nasca - Arequipa –Puno – Titicacajärvi – Cusco – Machu Picchu

Jylhät Andit ja ylätasanko, Altiplano, ovat kaikessa mystisyy-dessään aina kiehtoneet ihmisten mieliä. Peru on muinaistenkulttuurien aarreaitta. Liman parasta antia ovat monet upeat mu-seot, joihin on kerätty mittaamattoman arvokasta esineistöä eripuolilta maata. Perun suuriin arvoituksiin kuuluvat rannikon au-tiomaassa sijaitsevat Nascan linjat. Vuorten katveessa sijaitsevaasiirtomaatyylistä Arequipaa sanotaan Perun kauneimmaksi kau-pungiksi. Titicacajärven sinisestä kuulaudesta heijastuvat An-dien huiput rauhoittavat mieltä. Matkan kohokohtia ovat var-masti värikäs Cuscon kaupunki ja Machu Picchun vaikuttavatrauniot, jotka kertovat muinaisesta mahtavasta inkavaltiosta.

Matkaohjelma:Maanantai 24.2.2003

Lähtö klo 03.00 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäka-tu 30 b, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta klo7.00 lento Amsterdamin kautta Limaan, jonne saavutaan klo19.50. Majoittuminen ensimmäisen luokan Boulevard-hotelliin.Tiistai 25.2.2003Lima

Perun pääkaupunki Lima on kuuluisa monista historiallisistarakennuksistaan ja erinomaisista museoistaan, joiden monipuoli-set näyttelyt luotsaavat vierailijoitansa läpi muinaisen ja nykyi-sen Perun. Puolen päivän kaupunkikierroksella tutustutaan Li-man nähtävyyksiin ja maamerkkeihin, vanhan keskustan Plazade Armas -aukioon, joka tunnetaan siirtomaa-aikaisesta arkki-tehtuuristaan.Keskiviikko 26.2.2003Lima – Paracas – Ballestas-saaret – Ica – Nasca

Aamiaisen jälkeen aloitetaan linja-automatka kohti etelää jaParacasin luonnonsuojelualuetta, joka sijaitsee Tyynenmerenrannikolla. Tehdään veneretki Ballestas-saarille, joilla asustavatmerilintuyhdyskunnat kuuluvat maailman tiheimpiin. Jatketaanedelleen matkaa kohti Icaa, jossa syödään lounas. Myöhään ilta-päivällä saavutaan Nascaan, jossa majoitutaan keskitason NazcaLines -hotelliin.Torstai 27.2.2003Arequipa

Perun suurimpiin mysteereihin kuuluvat satojen metrien mit-taiset autiomaahan uurretut Nascan linjat, joita on vaikea havaitamaasta käsin. Aamuauringon suotuisissa valaistusolosuhteissamuinaiset eläin- ja mielikuvitushahmot erottuvat selvästi pien-lentokoneesta katsottuna. Nascan lentoretki on lisämaksullinen,95 euroa ja jonne ilmoittaudutaan matkaa varatessa. Lennon jäl-keen suunnataan rannikkoa myötäillen kohti Etelä-Perun suurin-ta kaupunkia, Arequipaa. Koko päivän kestävällä linja-automat-kalla nautitaan lounas ja ihaillaan autiomaan maisemia. Arequi-passa majoitutaan ensimmäisen luokan Libertador -hotelliin.Perjantai 28.2.2003Arequipa

Arequipa sijaitsee kauniissa Andien laaksossa kuuden kilo-metrin korkuisten vuorenhuippujen välissä. Kaupunki on kuului-sa siirtomaatyylisestä arkkitehtuuristaan ja sinisestä taivaastaan.Aamupäivän aikana tutustutaan nähtävyyksiin, joista kaikkeinvaikuttavin on Santa Catalinan luostari. Iltapäivällä on aikaa ren-toutumista ja omia retkiä varten.Lauantai 1.3.2003Arequipa – Puno

Lento Juliacaan, mistä jatketaan linja-autolla Titicacajärven

rannalle Punoon. Majoitutaan ensimmäisen luokan LibertadorIsla Esteves -hotelliin.Sunnuntai 2.3.2003Titicacajärvi

Aamiaisen jälkeen tehdään kokopäiväretki Titicacajärvellä. Tu-tustutaan ensin uro-intiaanien kelluviin saariin, jotka sijaitsevatPunon lahden edustalla. Jatketaan matkaa Titicacajärven ulapallasijaitsevalle Taquilen saarelle, jonka asukkaat saavat pääasiallisentoimeentulonsa maanviljelystä. Saarelaiset ovat kehittäneet omanpienimuotoisen matkailukonseptinsa, jonka mukaisesti matkailijatpääsevät osallistumaan heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Laiva-matkan aikana retkilounas. Punoon palataan illansuussa.Maanantai 3.3.2003Puno – Cusco

Lähdetään aamulla linja-autolla kohti muinaisen inkavalta-kunnan pääkaupunkia Cuscoa. Korkein kohta reitillämme on LaRayan sola, noin 4300 metriä. Matka ylätasangolla, Altiplanollakestää useita tunteja mutta pysähdyksiä tehdään silloin tällöinpienissä kylissä ja nautitaan lounas matkan varrella. Avarat ylä-tasangon maisemat jäävät varmasti lähtemättömästi mieleen.Cuscossa majoitutaan ensimmäisen luokan Libertador -hotelliin.Tiistai 4.3. – torstai 6.3.2003Cusco – Machu Picchu

Cusco on inkavaltakunnan pääkaupunki perustamisestaan1100-luvulla aina espanjalaisten tuloon 1500-luvun alussa. Kau-pungin koko olemus huokuu vuosisatojen takaista historiaa, jokaon täynnä tarinoita ja kiehtovia yksityiskohtia. Sekä vanha inka-valtakunta että siirtomaa-aika näkyvät kaupungin rakennustenarkkitehtuurissa. Tiistaina tutustutaan Cuscoon ja sen lähiympä-ristöön puolen päivän mittaisella retkellä. Kun kaupunkia katso-taan pohjoispuolisilla kukkuloilla sijaitsevilta Sacsayhuamaninraunioilta ymmärtää, miksi Cuscoa kutsutaan punaisten kattojenkaupungiksi. Matkan kohokohta on keskiviikkoinen retki mysti-seen Machu Picchuun, johon espanjalaiset valloittajat eivät kos-kaan kajonneet, vaikka todennäköisesti tiesivät sen olemassao-losta. Machu Picchu oli vuosisatojen ajan hautautuneena vihreänviidakon kätköihin, kunnes amerikkalainen arkeologi HiramBingham löysi sen vuonna 1911. Junamatkalla Machu Picchuunon mielenkiintoista seurata Urubamba-joen laakson maisemia.päivän aikana lounas. Torstaina on vapaata aikaa nauttia Cusconhistoriallisesta ilmapiiristä ja käydä vaikka tuliaisostoksilla.Perjantai 7.3.2003Cusco – Lima

Lento Limaan, jossa majoitutaan vielä muutamaksi tunniksi jotutuksi tulleeseen Boulevard-hotelliin. Paluulento lähtee illallaklo 21.20 Amsterdamin kautta Helsinkiin.Lauantai 8.3.2003

Saapuminen Helsinkiin klo 22.35. Kuljetus linja-autolla Tur-kuun, jonne saavutaan noin klo 01.00 (9.3.2003).Huomioitavaa:

Oleskelu korkealla Andien ohuessa ilmassa edellyttää nor-maalia terveyttä. Suomen lääkintäviranomaiset suosittelevat pi-tää aina voimassa perusrokotuksia; polio-, kurkkumätä- ja jäyk-käkouristusrokotus. Matkalle tulee ottaa keltakuumerokotus,josta on oltava asianmukainen merkintä kansainvälisessä roko-tustodistuksessa. Malaria- ja keltakuumeriski on tällä matkallapieni, mutta suositellaan keskustelua lääkärin kanssa ennen mat-kalle ilmoittautumista.

Passin on oltava voimassa vielä 6 kuukautta matkan jälkeen.Matkustaja- ja matkatavaravakuutusta, johon on hyvä sisällyttääperuutusvakuutus, suositellaan otettavaksi.

Etelä-Amerikassa lentoyhtiöt voivat muuttaa aikataulujaanhyvin lyhyellä varoitusajalla, joten oikeus muutoksiin pidäte-tään.Matkan hinta:

jäsenet 3370 euroaei jäsenet 3390 euroaYhden hengen huoneen lisämaksu 823 euroa

Hintaan sisältyy:* kuljetukset Turku–Hki– Vantaan lentoasema–Turku* reittilennot turistiluokassa* lentokenttäkuljetukset matkakohteissa* majoitus kahden hengen huoneessa ohjelmassa mainituissa

tai vastaavissa hotelleissa* ohjelmanmukaiset kuljetukset, retket ja kiertokäynnit

pääsymaksuineen* verot, palvelupalkkiot ja kantajamaksut hotelleissa* lento- ja turistiverot sekä muut viranomaismaksut* aamiaiset ja muut ohjelmassa mainitut ateriat* suomalainen matkanjohto

Lisämaksusta Nascan lento 95 euroa.

Ilmoittautumiset 15.10. 2002 mennessä Matkariin puh. (02) 2657 913

Vastuullinen matkanjärjestäjä:Suomen Matkatoimisto Oy

ANDIEN AARTEET 24.2.–8.3.2003

TERVETULOA MUKAAN LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSENMATKATOIMISTO MATKARIN MATKOILLE

Loiren laakso on satumaisten linnojen ja hyvien valkoviinienseutua. Sen linnojen vaiheilla historia elää. Loiren laakso onainutlaatuinen maailmassa. Missään muualla satojen vuo-sien kulttuuri ei ole näin tiiviinä rypäleenä ja näin hyvin säi-lyneenä kaikissa muodoissaan. Tällä kierroksella poimitaanlaakson annista parhaat palat niin arkkitehtuurista, histori-asta, taiteesta kuin viinistäkin. Viimeinen yö vietetään Parii-sissa ja tutustutaan Pariisiin kaupunkikierroksella ja vähänomin päin.Matkaohjelma:Maanantai 23.12.2002

Kokoontuminen Turun lentoasemalla klo 9.00. Air Botnianlento KF 413 Tukholmaan lähtee klo 9.40. Tukholmasta jatke-taan lennolla SK 575 klo 11.05 Pariisiin, jonne saavutaan klo13.45. Matka jatkuu Pariisista linja-autolla Loirejoen laaksoon.Matkalla lounas ja tutustuminen Orleansin kuuluisassa 1200-lu-vun lopun Sainte Croixn katedraalissa. Orleansista matka jatkuuCharnbordíin, jossa tutustutaan tämän yli sadan tornin linnanpuistoon. Illansuussa saavutaan viehättävään Amboisen kaupun-kiin, jossa majoittuminen kukkulalla sijaitsevaan hotel NovotelAmboiseen, josta on kauniit näkymät Amboisen kaupunkiin yliLoiren laakson. Illallinen.Jouluaatto, tiistai 24.12.2002

Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään ihaile-maan seudun ainutlaatuisia linnoja. Käydään tutustumassa mm.Leonardo da Vincin viimeiseen kotiin, linnaan nimeltä Clos-Lu-ce. Linnassa on nähtävillä tämän uskomattoman neron keksintö-jen näyttely. Päivän aikana käydään tutustumassa myös yksityi-seen viinitilaan. Jouluaaton illallinen nautitaan majoitushotellis-sa.Joulupäivä, keskiviikko 25.12.2002

Aamiainen hotellissa. Aamupäivä vapaata aikaa. Joulupäivänlounas nautitaan hotellissa. Iltapäivällä tutustutaan Markiisi Vib-

rayn omistamaan Chevernyn linnaan, joka on edelleenkin suvunasuinlinna. Täällä tutustutaan myös mahtavaan metsästysmuis-tojen kokoelmaan. Illaksi palataan majoitushotelliin.Tapaninpäivä, torstai 26.12.2002

Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä lähdetään kohti Pariisia.Matkan aikana pysähdytään tutustumaan mm. Vovrayn viinin-tuotantoon. Lounas matkan varrella. Iltapäivällä saavutaan Parii-siin, jossa majoitutaan keskustassa sijaitsevaan Mercure Ronce-ray -hotelliin. Kahden tunnin kaupunkikierros Pariisissa paikal-lisoppaan johdolla. Illalla mahdollisuus tutustua Pariisiin oma-toimisesti, mm. Eiffel-torni, Champs-Elysées.Perjantai 27.12.2002

Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähtö lentoasemalle.Lento SK 574 Pariisista Tukholmaan lähtee klo 11.10. Tukhol-maan saavutaan klo 13.45 ja jatketaan klo 14.25 lennolla SK6620 Turkuun, jonne saavutaan klo 16.10.

Matkalle mukaan tarvitaan voimassaoleva ulkomaanpas-si. Suositellaan matkavakuutuksen ottamista. Valuutaksi eu-roja.

Matkan hinta:jäsenet 1060 euroaei-jäsenet 1080 euroa

Hintaan sisältyy:* lennot Turku–Pariisi–Turku SAS:n reittivuorolla

turistiluokassa* linja-autokuljetukset ohjelman mukaan* majoitus 2 hengen huoneessa ohjelman mukaan* hotelliaamiaiset päivittäin* 3 lounasta ja 2 illallista* sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan* kaupunkikiertoajelu Pariisissa* Etumatkojen paikallisoppaan palvelut* Matkarin matkanjohtajan palvelut

Ilmoittautumiset 15.10.2002 mennessä Matkariin puh. (02) 2657 913

Vastuullinen matkanjärjestäjä:Etumatkat Oy

LINNOJEN LOIRE JA PARIISI JOULUNA 23.–27.12.2002

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat22 – N:o 2 – 2002

Vielä syyskuun lopussa ei tie-detä, ovatko mammografiatnaisille maksuttomia vai onkoheillä pieni omavastuumaksu.Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen toimitusjohtaja KariOjala selvittele käytännön to-teutusta, aikatauluja ja rahoi-tusta kovalla kiireellä.

Turussa kutsutaan loppuvuo-den 2002 aikana noin 8800naista iältään 40–49 vuotta.Turun terveyslautakunnan29.8.2002 tekemän päätöksenmukaisesti heidät kutsutaannoin 18 kuukauden kuluttuaedellisestä tutkimuksesta. Sä-teilyturvakeskuksen myöntä-

mä oikeutus tieteellisen hank-keen jatkumiseen kos-kee myöskin yli 69-vuotiai-ta naisia, joita mainitun terve-yslautakunnan päätöksen mu-kaisesti kutsutaan kahden vuo-den välein. Loppuvuo-den 2002 aikana heitä kutsu-taan noin 1900 naista.Sosiaali-

ja terveysministeriön asetuk-sen 423/2002 mukaisesti rinta-syövän seulontaohjelma antaaoikeutuksen kutsua 50–69 -vuotiaita naisia, koska heilläon selvimmin todettu hyöty-vaikutus seulonnan aiheutta-miin vähäisin haittoihin näh-den.Seulonnan hyöty on se, ettänaiset, joiden syöpä todetaanmammografiaseulonnassa pie-nikokoisena ja paikallisena,voivat useammin jatkaa entistätyötään hoidon jälkeen kuinne, joiden syöpä todetaanmyöhemmin mahdollisestisuurempana ja levinneenä. Pit-käaikaisessa seurantatutki-muksessa, joka on kestänyt 30vuotta Ruotsissa on todettu,että 40–74 -vuotiailla naisillaseulontaryhmässä kuolleisuuson 63 prosenttia alempi kuinniiden naisten keskuudessa,jotka eivät ole osallistuneetseulontaan.

Vuoden 2003 ja 2004 seu-lontaohjelmaa selvitellään pa-rasta aikaa ja se tulee todennä-köisesti olemaan sellainen, et-tä Turussa tutkitaan 40–74 -vuotiaita naisia, mutta muissaLounais-Suomen kunnissa tut-kitaan 50–69 -vuotiaita naisiakuten koko maassa.

Mammografiaseulonnankasvavaa laajuutta kuvaa ohei-nen taulukko (3). Mammogra-fiaseulonnat 1985–2001 Lou-nais-Suomen alueella sisältäenmyös Turun kaupungin alueel-la tehdyt tutkimukset. Näitätutkimuksia on tehty Lounais-Suomen SyöpäyhdistyksenRintatutkimuskeskuksen ku-vausyksikkö Karinassa, osoiteItäinen Pitkäkatu 30 b Turkuja liikkuvilla yksiköillä Turunulkopuolella sekä myös yh-teistyössä Salon Röntgeninkanssa Salon terveyskeskuk-sen alueella olevien kuntiennaisille.

Turkulaisnaiset pääsevätkin?mammografiaseulontaan vuonna 2002

Rintatutkimuskeskuksen vastaava lääkäri Osmo Räsänen:

Mammografia löytää pieniä ja paikallisia rintasyöpiä 1-3 vuotta ennenkuin syövätlöytyvät sormin tunnustellen kyhmynä tai kovettumana. Tällöin hoito on useinsäästävämpi, helpompi ja halvempi. Seulontaan osallistuneiden naisten rintasyö-päkuolleisuus on jopa 63% alempi kuin seulontaan osallistumattomien.

TAULUKKO I 40–49-VUOTIAIDEN TURKULAISTENSEULONTAMAMMOGRAFIAT 2002

syntymä- ikä aika ed. kutsuttavat osallistuneet kustannuksetvuosi mg:sta (kk)

30,95 €/kpl

1962 40 – 1000 800 24760,001961 41 – 1000 800 24760,001960 42 – 1137 995 30795,251959 43 34 kk 1060 780 24141,001957 45 16 kk 1118 989 30609,551956 46 17 kk 1190 1007 31166,651955 47 26 kk 1123 894 27669,301953 49 33 kk 1187 925 28628,75

yhteensä 8815 7190 222530,50

synt. ikä Aika ed. kutsuttavat osallistuneet kustannuksetvuosi mg:sta (kk)

30,95 €/kpl

1929 73 26 kk 963 505 15629,751931 71 24 kk 937 769 23800,55

yhteensä 1900 1274 39430,30

TAULUKKO II 70–74-VUOTIAIDEN TURKULAISTENSEULONTAMAMMOGRAFIAT 2002

TAULUKKO III Lounais-Suomen mammografiaseulonta vuosina 1985–2001

*sis. myös naisten itsemaksamat tutkimukset

Seulontavuosi Kutsut Osallistuneet Syövät1985 12 123 10 241 19

1986 18 281 16 048 341987 20 140 17 849 551988 23 671 20 823 831989 34 107 30 272 711990 28 943 25 203 901991 30 482 26 951 981992 34 038 30 181 1001993 29 404 26 120 911994* 37 009 28 815 1101995* 40 553 31 363 99

1996* 38 005 33 058 821997* 39 647 31 360 1391998* 40 518 32 057 1131999* 54 064 39 101 1472000* 41 109 33 523 1412001* 54 903 42 321 157

yhteensä 576 997 475 286 1629

Yhteensä on vuosina 1985–2001 tutkittu 475 286 naista ja todettu 1629 rintasyöpää. Rintasyövänseulonta ja rintasyövän hoito yhdessä ovat voineet kuluneen 30 vuoden ajanjakson aikana olennai-sesti vähentää rintasyöpäkuolleisuutta ja parantaa rintasyöpään sairastuneiden naisten elämänlaa-tua. Muita nykyisin käytettävissä olevia menetelmiä ovat seuraavat: lääkärintarkastus, jota suosi-tellaan tehtäväksi kolmen vuoden välein ikäryhmissä 25–39 -vuotiaat naiset ja yhden vuoden vä-lein 40-vuotiailla ja sitä vanhemmilla naisilla sekä omatarkkailu 25-vuotiaasta alkaen. Nämä eivätkorvaa mammografiaa, mutta täydentävät sitä. Seulontojen ulkopuolella tarvitaan lääkärinlähete. Mikäli nainen ei kuulu seulottaviin ikäryhmiin ja hän toteaa rinnassaan jonkin oireen tailöydöksen, esim. kyhmyn tai kovettuman, iho-oireen (ihokuoppa tai ihottuma) tai nännioireen(nännin sisäänvetäytymä tai vinoon meneminen tai eritettä nännistä), tulee hänen hakeutua lääkä-rin vastaanotolle, joka lääkäri voi olla terveyskeskuslääkäri, naisen oma lääkäri, työterveyslääkäri,gynekologi tai kirurgi tai muu lääkäri, esimerkiksi rintatutkimuskeskuksen röntgenlääkäri. Tämälääkäri tutkii naisen rinnat ja harkitsee, ovatko kuvantamistutkimukset (mammografia tai ultraää-nitutkimus tai magneettikuvaus) tarpeelliset. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti nainen eivoi hakeutua mammografiaseulontoihin ellei hän kuulu ikäryhmiin 50–69 vuotta.

♦ Erikoislääkärin tarkastus♦ Mammografiatutkimukset♦ Ultraäänitutkimukset♦ Neulanäytteet (ohut- ja paksuneula)♦ Muut tutkimukset: kystapunktiot,

varjoainetutkimukset eli galaktografiat jne.

MAMMOGRAFIA LÖYTÄÄLounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

RINTATUTKIMUSKESKUS

Vuonna 2001 rintatutkimuskeskus tutki alueellamme43.000 mammografiaa. Löydettiin 157 rintasyöpää, joista suurin

osa oli pieniä ja paikallisia.

Rintaoireiden ja omatarkkailun neuvonta-asemamme toimiiperjantaisin klo 9–11 maksuttomasti ja ilman ajanvarausta.

Käytössämme valtakirjasopimusmenettely.Omavastuu jäsenhintaisesta mammografiasta on vain 31,88 euroa.

Hyvät pysäköintipaikat. Linja-auto numero 3 ja 30, pysäkit lähellä.

Lisätietoja ja ajanvaraukset:Ma–to klo 8–18 ja pe klo 8–15, puhelin 02-2657 933Itäinen Pitkäkatu 30 b, III krs, TURKU

Klinikka avoinna maanantaisin klo 09.00–15.00 jatkuen kokeilu-luontoisesti 30. 12. 2002 saakka.

Nainen, jolla on todettu rinnassa poikkeava löydös voi saada apuaPoliklinikka Karinassa toimivalta psykologi Johanna Soiniolta.Toiminta on tarkoitettu juuri syöpädiagnoosin tai -epäilyn saaneillerintasyöpäpotilaille.Potilaita otetaan vastaan Poliklinikka Karinan tiloissa, Itäinen Pitkä-katu 30 b, Turku, yhtenä päivänä viikossa, maanantaisin klo 09.00-15.00.Tuki on tarkoitettu kertaluonteiseksi käynniksi, jolloin potilas saatietoa ja keskusteluapua henkilöltä, joka on sekä koulutukseltaanpsykologi, että itse rintasyöpäpotilas ja toiminut rintasyöpäpoti-laiden tukihenkilönä. Potilaalle annetaan myös kirjallista materiaaliasairaudesta ja hoidoista. Yhden käynnin pituus on noin 50 minuuttia,jolloin potilaalla on tarpeeksi aikaa puhua tilanteesta ja esittääkysymyksiä.Tieto varhaisen tuen klinikkatoiminnasta pyritään antamaan poti-laille samalla lääkärikäynnillä, kun heille kerrotaan diagnoosista taiepäilystä. Potilaalle pyritään tarjoamaan mahdollisuus saada tie-toa ja tukea heti, eikä vasta leikkauksen jälkeen.

Tuki on potilaalle maksutonta.Ajanvaraus puhelin 2657 927.

SINULLE NAINEN, JOLLA ON TODETTURINNASSA POIKKEAVA LÖYDÖS

VARHAISEN TUEN KLINIKKA ALOITTITOIMINTANSA POLIKLINIKKAKARINASSA MAANANTAINA 2.9.2002

Säteilyturvakeskuksesta tuli 2.9.2002 kirje Turun kaupungin terveydenhuollolle. Tässä kir-jeessä ilmoitettiin, että Turun laaja- ja pitkäaikainen – vuonna 1987 alkanut tieteellinen tut-kimusprojekti – on saanut oikeutuksen (luvan) toiminnan jatkamiseen vuosina 2002 ja 2003.Täten aikaisemmin tutkitut ja myös ne, joita ei ole kutsuttu näiden ikäryhmien naisista, voi-daan kutsua jo rutiiniksi vakiintuneisiin mammografiakuvauksiin Monitoimitalo Karinaan,Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Rintatutkimuskeskukseen.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2002 – 23

VIHERMAAILMApuh. 02-2754700, fax 02-2423706www.ruohomaki.com Turun Katariinanlaaksossa

50 v. turkulaista puutarhakauppaa

KAUPPILANPUUTARHAKESKUS

Kaurakatu 43, 20740 TurkuPuh. (02) 2761500 fax (02) 2761544

Sidonta 2761507

Ateriapalvelu kotiin kuljetettunaKOTIRUOKAPALVELUVUORENRANTA

P. 050-5585390/02-2531701

KIVI-KEMPE Aroniityntie 4 Loimaa Puh./Fax 7685 240 GSM 040-5706 961

Koti- ja ulkomaanmuutotMUUTTOKULJETUS

KULMALA OYPuh. 02-238 5808 fax 02-247 2580

auto 0400 520886sähköposti: muuttokuljetus.kulmala@co.inet.fi

VERHOOMO R. KUUSISTOHUONEKALUT

AUTOTTarvittaessa kuljetus

0400-990 574SALLILANTIE 21, VAMPULA

LUONTAISTUOTE MINTTUBrita Nieminen

Heimolinnankatu 1232200 Loimaa

Puh. 02-762 2105

KAARINANSEUDUNHAUTAUSTOIMISTOPyhän Katariinantie 7

20780 KaarinaPuh. 02-243 2779

HautakivetLOIMAAN KIVI

Yliopistonkatu 520100 Turku

P. 02-232 8098

HammaslääkäriPIRKKO KARMAKOSKI

Lumparlankatu 18 B 1121200 RAISIO

P. 02-4382 120

KAIHDINLIIKE SANDBERGNuppulantie 33, Turku

Puh. 02-276 9300Katrineholminkatu 9, Salo

Puh. 02-731 5415

STUDIOAURAN KUVA OYHumalistonkatu 17 b

20100 Turku. P. 02-231 1105

LINJA-AUTO JATAKSIKULJETUKSET

IHATTULA ESAUusikaupunki

0400-782 200, 040-727 2100

TAKSIKAARINA JA ARTO OJANTO

Kivimaa23360 Kustavi

Puh. 02-876 106, 0400-876 106

PUUTARHAJUNTINMÄKI OY

20760 PiispanristiPuh. 02-242 1292

PAIMION APTEEKKIAsematie 1

21530 PaimioPuh. 02-477 6400

INVA-TAXIHEIKKILÄ PENTTIRiutojankatu 1 a R 132

20360 TurkuPuh. 02-238 3738

LOIMAAN TAPETTI JA VÄRITURUNTIE 67

32200 LOIMAAPUH. 02-763 1223

KUKKAKIMPPUHELSINGINTIE 5

24100 SALOPUH. 02-733 3344

ABOA TECH LTDJOUKAHAISENK. 1 C

20520 TURKU

PUH. 02-763 1355

SAIRAANHOITOPALVELUFLORENCE

040-588 2711SH SATU KARLSSON

ERIKOISHAMMASTEKNIKKOJAAKKO LAINE

VET.KORV. 75 %KAUPPIASKATU 10 C

20100 TURKUPUH. 02-233 6018

JOKAKUVAVERKATEHTAANKATU 8

20100 TURKUPUH. 02-469 1491

SLO OYLUKKOSEPÄNKATU 7

20320 TURKUPUH. 010-283 3400

TAKSIFAGER ARI

TAIVASSALOPUH. 0400 922 665

MUUTOT JA KULJETUKSETARTO SOININEN

Puh. 0400-525 906 Puh/Fax 253 5418E-mail: arso@sci.fi

UudenkaupunginHoitokoti Hellä Oy

Kellokuja 2, p. 02-844 2460

NAUTELAN KARTANOPuh. 02-487 6016

fax 487 6560E-mail: nautelankartano@kolumbus.fi

www.kolumbus.fi/nautelankartano

KODINKONEHUOLTO T. SIRENKYLMIÖT, PAKASTIMET

JÄÄKAAPIT YMS.

0500-594 468 (02) 767 390332100 YPÄJÄ

Viljavarastontie 6, 32200 LOIMAA

☎ 7622631LAATUTUOTTEET TUOREENAKILPAILUKYKYISIN HINNOIN

Terveysalkaahampaista

Soita(02) 277 7000

NAANTALIN APTEEKKILuostarinkatu 25, Naantali, puh. 431 2720,

www. naantalinapteekki.comRYMÄTTYLÄN SIVUAPTEEKKI, puh. 252 1202

HÄRKÄTIENHAUTAUSPALVELU

Karjatie 5 Lietopuh. 488 6529

MUUTOT

VARASTOINTI-TILAA

VICTOR EK 02-2730 321

Varsinais-SuomenSairaankuljetus OyTampereen Valtatie 12020360 Turkupuh. 276 7112

HoitokotiNIITTYKUKKA

Koskentie 207 A, 31500 Koski TLpuh. 02-484 1915

KODINKONEHUOLTO T. SIRENKYLMIÖT, PAKASTIMET

JÄÄKAAPIT YMS.

0500-594 468 (02) 767 390332100 YPÄJÄ

Uudenmaankatu 6 A, 20500 Turkupuh. 02-276 0100

www.hotellinx.com

Hotellinx SEULOTTUA MULTAATutkittua peruskalkittua

lannoitettua mustaa multaa

050 5692 165(02) 7669 108Reijo Kuosa

Rengasliike, jota ei tarvitse kaukaa hakea.

Säästä itseäsi.

Kärsämäentie 2 b, puh. 010 401 3400Kuormakatu 14, puh. 010 401 3850

TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ

Mesaani-Kiinteistöt Oy täyt-ti 30-vuotta. Nimenvaihdonja syntymäpäivän kunniaksiMesaani teetti toimintaansaesittelevän tiedotteen.City-Uittamon taloyhtiöidenomistama kiinteistön hoi-toon liittyviä palveluja tuot-tava yhtiö keräsi yhteistyö-kumppaneidensa avulla mu-kavan rahasumman 1300euroa lahjoitettavaksi syöpä-potilaiden kotisaattohoito-toimintaan. LahjoituksenLounais-Suomen Syöpäyh-distykselle kävi tuomassatoimitusjohtaja Mikko Rä-mö (vas.) ja Mesaani-Kiin-teistöt Oy:n hallituksen jä-sen Seppo Kaila. Syöpäyh-distyksen varainhankinta-päällikkö Heikki Kylliäinenvastaanotti kiitollisena lah-joitusshekin ja toivoi mui-denkin talo- ja kiinteistöyh-tiöiden huomaavan kotonatapahtuvan saattohoitotoi-minnan tärkeyden vaikeansairauden kohdatessa.

Turun Seudun Osuuspankkion tehnyt vuosia läheistä yh-teistyötä Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen kanssa.Yhteistyön jatkumista ja su-juvuutta omilla alueillaanyhteistyökumppanit edisti-vät sopimalla kirjallisestitoiminnan periaatteista. So-pimusta allekirjoittamassaTurun Seudun Osuuspankintoimitusjohtaja Risto Korpe-la (edessä vas.) ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksentoimitusjohtaja Kari Ojala.Pankinjohtaja Irma Hyväri-nen ja varainhankintapääl-likkö Heikki Kylliäinen to-distivat kumppanuuden jat-kumisen.Sopimuksen allekirjoitusti-laisuudessa toimitusjohtajaKari Ojala kiitti Turun Seu-dun Osuuspankkia yhteis-työn jatkumisesta. Kolman-nen sektorin järjestöille tu-lee jatkuvasti uusia haastei-ta, joista selviytymisessä tar-vitaan myös yrityselämäntukea.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat24 – N:o 2 – 2002

Tilaa Turun Sanomat.Soita maksuttomaan palvelu-numeroon 0800 122422ark. 8.15–16.30, la 8.15–13.30

Ehkä eikaikkea kaikille...

...mutta varmastijokaiselle jotakin!