lounais-suomen syöväntorjuntasanomat 2 2010

N:O 2/2004LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA1/20052/2010

Lapsisyöpäpotilasperheet oppivat äkkiä, mikä elämässä on tärkeintä -se on elämä itse

Melkein kaksivuotiaalla Vernalla on synnynnäinen fibrosarkooma -nimi-nen syöpä. Vernan sytostaattihoidot päättyivät vuosi sitten. Verna on käynyt tapaamassa muita lapsia, uimassa sekä kursseilla Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen toiminta- ja palvelukes-kus Meri-Karinassa.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat2 - 2010 - N:o 2

Maahamme tarvitaan syöpäpotilaiden kuntoutuksen kehittämiseen keskittyvä keskus

Risto Korpela, puheenjohtajaLounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Risto Korpela, ordförandeSydvästra Finlands Cancerförening r.f.

Lounais-Suomen SyöväntorjuntasanomatSeiskarinkatu 3520900 Turkupuhelin (02) 2657 666telefax (02) 2657 668Sähköposti: [email protected]äätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. -Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f.Painos: 275.000Painopaikka: Turun SanomatSeuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2011

1980-luvun alkupuolella syntyi tarve kehittää syöpäpotilaiden kuntoutustoimin-taa. Tähän vaikuttivat syövän ennusteen ja hoitotulosten paraneminen, syöpäpo-tilaiden järjestötoiminnan käynnistyminen, syöpäsairauden entistä avoimempi käsitteleminen julkisuudessa sekä Kansaneläkelaitoksen ja silloisen Sosiaalihal-lituksen taloudellisen tuen kohdistaminen syöpäpotilaiden sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssitoimintaan.

Tuohon aikaan myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnisti omaa kun-toutustoimintaansa ja kuntoutustarpeen edelleen kasvaessa yhdistys rakensi vuo-sikymmenen lopulla Turun Hirvensalon Kaistarniemeen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen. Heti hankkeen valmistumisen jälkeen keskuksessa käynnis-tyi ympärivuotinen kurssitoiminta syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen sekä lapsisyöpäpotilasperheille.

Syöpäpotilaiden kuntoutuksen tuloksellisuuden ja toiminnan kehittämisen var-mistamiseksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. perusti vuonna 2009 Kuntou-tuksen kehittämistyöryhmän, jonka toiminta lähti vireästi liikkeelle. Työryhmän tarkoituksena on laajentaa yhteistyötä syöpäpotilaita hoitavien tahojen kanssa, jotta kuntoutus liitettäisiin osaksi syöpäpotilaan hoitoketjua. Samaan aikaan sai alkunsa Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku -tutkimus- ja kehittämishanke yhteis-työssä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun ammattikorkeakoulun Ter-veysala-tulosalueen kanssa. Hankkeen toteutus ajoittuu vuosille 2010 - 2015.

Maahamme tarvitaan syöpäpotilaiden kuntoutuksen kehittämiseen keskittyvä keskus. Tämän keskuksen tulisi sijaita paikkakunnalla, jossa on yliopisto, yliopis-tollinen keskussairaala, ammattikorkeakoulu ja muita yksiköitä, joiden kanssa voidaan paitsi toteuttaa syöpäpotilaiden sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurs-sitoimintaa myös kehittää toimintaa niin käytännön tasolla kuin tieteellisestikin. Tämän keskuksen tulisi toimia yhteistyössä maahamme tulevaisuudessa perus-tettavan syöpäkeskuksen kanssa mm. ammattihenkilöstön koulutuspaikkana.

I början av 1980-talet uppstod ett behov av att utveckla rehabiliteringen av cancerpatienter. Några av orsakerna var att cancerprognoserna och vårdresulta-ten blivit bättre, organisationsverksamhet för cancerpatienter hade kommit i gång, man hade börjat diskutera cancer mera öppet och ekonomiskt stöd från Folkpen-sionsanstalten och den dåvarande Socialstyrelsen riktades till anpassningsträning och rehabiliteringskurser för cancerpatienter.

På den tiden startade även Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. sin rehabi-literingsverksamhet. När behovet av rehabilitering blev större, byggde föreningen i slutet av 1980-talet verksamhets- och servicecentret Meri-Karina på Kaistarud-den i Hirvensalo, Åbo. Strax efter att projektet blivit färdigt startade en kursverk-samhet som pågick i centret året runt för cancerpatienter och deras anhöriga samt familjer med cancersjuka barn.

För att säkerställa goda resultat av rehabiliteringen av cancerpatienter och vidareutvecklingen av verksamheten bildade Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. år 2009 en arbetsgrupp för utveckling av rehabiliteringen. Det blev en aktiv arbetsgrupp. Syftet med arbetsgruppen är att öka samarbetet med vårdorganisa-tioner för cancerpatienter för att rehabilitering ska bli en del av en cancerpatients vårdkedja. Samtidigt började forsknings- och utvecklingsprojektet Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku (cancerpatienternas goda vårdväg) i samarbete med Sydvästra Finlands Cancerförening och Åbo yrkeshögskolas resultatområde Hälsovård. Projektet kommer att genomföras 2010 – 2015.

I vårt land behövs ett center som är inriktat på att utveckla rehabilitering av cancerpatienter. Detta center bör finnas på en ort där det finns ett universitet, ett universitetscentralsjukhus, en yrkeshögskola och andra enheter med vilka man kan arrangera anpassningsträning och rehabiliteringskurser för cancerpatienter och dessutom även utveckla verksamheten både på praktisk nivå och vetenskapligt. Detta center bör fungera bl.a. som utbildningsplats för fackpersonal i samarbete med ett cancercenter som i framtiden ska grundas i vårt land.

I vårt land behövs ett center för utveckling av rehabilitering av cancerpatienter

Mammografiamahdollistaa rintasyövän varhaisen toteamisen

www.pulssi.fi

Pulssissa vastaanottavatsyöpälääkärit:Suvi HeikkiläRiikka HuovinenMinna Kankuri-TammilehtoHeikki MinnOuti PaijaSeppo Pyrhönen

Lääkärit ja röntgen: ma-pe 8–20, la 9–17, su 12–20Laboratorio: ma-pe 7–20, la 9–17, su 12–20Ajanvaraus puh. 2616 300

Rekisteröityneen, uuden yhteisasiakkaan edut

www.saastopankki.fi/liedonsp www.lahivakuutus.fi/varsinaissuomen

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 - 2010 - 3

Sinkkosten tytär sairastui leu-kemiaan vuonna 1997. Hän oli silloin neljävuotias. Tyttären hoidot päättyivät vuonna 2000.

Sinkkonen on ammatiltaan opistoupseeri, nykyinen työ-paikka on rajavartiolaitos. Tyt-tären sairauden aikoihin hän oli vielä puolustusvoimain pal-veluksessa.

-Sairaus herätti tunteita, mutta piti olla kuin jakaantu-neena kahdeksi, olin työroolis-sa ja olin isä., Sinkkonen muis-telee.

-Päätimme heti alussa, että elämme sairauden ehdoilla. Sovimme, että ensin hoidetaan tytär kuntoon ja vasta sitten tulevat muut asiat. Nyt näen, että tuosta ajasta seurasi hyviä-kin asioita. Toimimme koko perhe yhdessä.

Lapsen sairauden ollessa pahimmillaan, joutuvat van-hemmat vastakkain oman jak-samisensa kanssa. Usein ihmi-nen löytää omat salaiset voi-mavaransa, joista ammentaa. On tavallista, että vanhemmat ovat sairaan lapsensa tukena sairaalassa. Sinkkoset halusi-vat olla lapsensa luona myös öisin.

-Vietin öitä sairaalassa huo-nosti nukkuen ja menin päiväl-lä normaalisti töihin. Ihmiset ihmettelivät, miten oikein jak-soin, mutta ihmeesti sitä jak-soi.

-Niin kummallista kuin se onkin, meillä ei ollut koko tyt-tären sairauden aikana flunssia eikä mitään muita tavallisia tauteja.

Koska syöpähoidot vievät vastustuskyvyn, noudatettiin Sinkkosilla tarkkaa hygieniaa. Syöpähoidoissa oleva lapsi ei myöskään saa käydä julkisissa tiloissa eikä käyttää julkisia liikennevälineitä.

Syöpä seuraa ajatuksissa mukanaSinkkonen ei hoitojen päätyt-tyä aluksi halunnut käyttää sanaa ”parantunut”, vaan hän käytti mieluummin sanontaan ”hoidot ovat päättyneet”.

Silti sairaus on läsnä aja-tuksissa. Sinkkonen kiittää TYKS:aa, jonne voi aina soittaa ja kysyä neuvoja.

-TYKS:ssa ymmärretään hyvin lapsisyöpäpotilaiden vanhempia, jotka herkästi rea-goivat esimerkiksi lasten kipui-hin tai muuttuneisiin laborato-rioarvoihin.

Sinkkosia neuvottiin pitä-mään päiväkirjaa sairauden ajalta. He palaavat usein vielä-kin päiväkirjan sivuille. Tun-teet palaavat ja nousevat pin-taan.

-Kun tytär pääsi kaksi vuot-ta sitten ripille, muistin kirkos-sa sairauden ja sen vaiheet. Ajattelin, että tänne saakka on sittenkin päästy. Samat tunteet tulevat varmasti jatkossakin.

Puhuminen parantaaKun lapsi sairastuu vakavasti, se tuntuu vanhemmasta aina pelottavalta ja pahalta. Sink-konen kannustaa puhumaan asioista ja tunteista. Hänen viestinsä saa myös vastakai-kua. Eräälle kuntoutuskurssil-le osallistunut isä kertoi tajun-neensa, että hänelläkin on lupa itkeä, jos kerran sotilas, up-seeri Sinkkonenkin oli itke-nyt.

-Kun lapsen sairaus on pa-himmillaan ja jos toivoa on vähän, moni vanhempi alkaa miettiä oman lapsensa hauta-jaisia tuntien samalla syylli-syyttä siitä, miten niin voi aja-tella. Keskustellessa muiden vanhempien kanssa huomaa,

että jokainen käy näitä samoja asioita mielessään läpi.

Sinkkoset osallistuivat ak-tiivisesti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpä-potilasperheiden kerhon Syke-rön toimintaa. Sykeröllä on muun muassa oma uintivuoro Meri-Karinassa.

-Saunan lauteilla muiden isien kanssa oli helppo puhua, koska puhuimme samaa kieltä, tiesimme saman lääketieteelli-sen sanaston.

Sykerön järjestämät kerhot ja toimintapäivät tulivat tär-keäksi osaksi perheen vapaa-ajanviettoa.

Miten sitten pitäisi suhtau-tua, jos tuttavaperhe kertoo, että lapsella on vakava saira-us?

-Pitäisi suhtautua luonnolli-sesti ja uskaltaa kysyä ja keskus-

tella lapsen sairaudesta. Moni varmaan miettii, että voiko ker-toa perheelle omista hyvistä kuulumisistaan, että loukkaako se perhettä. Se, että toiselle ihmi-selle tapahtuu hyviä asioita, ei ole lapsisyöpäpotilasperheeltä pois. Toki on hyvä muistaa, että päällimmäisenä perheessä aja-tukset ovat kuitenkin sairastu-neen lapsen ympärillä.

Miehet puhuvat elokuvassa”Miesten vuoro” on kotimai-nen dokumenttielokuva, jossa miehet puhuvat tunteistaan ja elämänsä kipupisteistä saunan lauteilla. Elokuvan ovat ohjan-neet ja käsikirjoittaneet Joonas Berghäll ja Mika Hotakainen.

Jari Sinkkonenkin osallis-tui elokuvan tekoon. Hän ker-

toi tyttärensä tarinan. Tarina ei ole mukana elokuvan lopulli-sessa versiossa, mutta sen pi-täisi olla mukana DVD-ver-siota, joka julkaistaneen myö-hemmin.

”Miesten vuoro” on voitta-nut tähän mennessä lukuisia palkintoja Suomessa, Puolassa, Israelissa, Sveitsissä ja USA:ssa. Elokuva myös pyrkii ehdokaslistalle, josta valitaan lopulliset Oscar-palkintoeh-dokkaat.

Sinkkonen löytyi elokuvaan Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen kautta. Elokuvantekijät ottivat yhteyttä yhdistykseen ja kysyivät, olisiko sillä tiedossa isää, jonka lapsi on parantunut vaikeasta sairaudesta. Sinkko-nen suostui elokuvaan. Pian tämän jälkeen hänet ensin haastateltiin. Kohta olivatkin

vuorossa kuvaukset kesämökin saunalla.

-Sauna lämmitettiin 80 as-teeseen. Kuvaukset kestivät neljä tuntia. Ohjaaja neuvoi kertomaan tarinaani.

Usean tunnin materiaalista oli tarina leikattu muutaman minuutin tiiviiksi paketiksi. Vaikka Sinkkosen osuutta ei elokuvassa nähdä, hänet kut-suttiin ensi-iltaan.

-Olen nähnyt elokuvan kak-si kertaa. Se on todella hyvä. Kun tiedän, miten elokuvaa kuvattiin, on hämmästyttävää, miten tarinat, musiikki ja kuvat täydentävät toisiaan.

Elokuvan sanoma on, että mieskin uskaltaa näyttää tun-teensa.

Teksti ja kuva: Pekka Remes

Lietolainen Jari Sinkkonen, 46, on tuttu niille lapsisyöpäpotilasperheille, jotka ovat osallis-tuneet Meri-Karinan kuntoutuskursseille. Sinkkoset käyvät kurssille kertomassa per-heensä tarinan. Lapsisyöpäpotilasperheillä on lukuisia kysymyksiä, tunteita ja pelkoja ja usein paras tapa purkaa asioita on keskustel-la sellaisten kanssa, jotka ovat kokeneet samat asiat.

Syöpälapsen isä kertoi tarinansa

Oman lapsen vakava sairastuminen herättää vanhemmissa monia tunteita ja pelkoja, tietää lietolainen Jari Sink-konen, jonka tytär sairasti leukemian 1990-luvulla. Tunteistaan kannattaa puhua, ja miehelläkin on lupa itkeä.

JEANNEAU UUTUUS ASTRUMISSA!

TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUTEEN JEANNEAU NC11 MALLIIN ASTRUMIIN!

LAITURIpAIkAT - TALVISäILyTyS - NOSTOT JA LASkUTVARAOSAT JA HUOLTO - MyyNTI - pOLTTOAINE

Hirvensalossa on Marina, joka täyttää useimpien kippareiden vaativimmatkin toiveet. Suojainen paikka omalle veneelle, kaikki palvelut ja lyhyt matka Airistolle.

S-Marinissa on valtuutettu Volvo-Penta myynti- ja huoltopiste. S-Marin myös huoltaa, kunnostaa ja korjaa veneitä ammattitaidolla ja ripeästi sekä

veneilykauden että talvitelakoinninkin aikana.

www.S-MARIN.fI


- Tämä on meille yksi vuoden tärkeimmistä tapahtumista ja luonteva tapa tehdä hyvää. Pa-pat ovat mielellään pienten lasten asialla, summaa seuran puheenjohtaja Kari Kaunis-maa.

Papat viittaa veteraanilento-pallon 50-70-vuotiaisiin Suo-men uranuurtajiin, jotka ovat

kilpailleet sarjassaan jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Seura vilisee maajoukkuepe-laajia.

- Tämä on siis pelimiesten porukka eikä mitään tunarisak-kia, tokaisee Kaunismaa pilke silmäkulmassa. Sitten hän va-kuuttaa, ettei tunnelma hiekal-la ole tiukkapipoinen, sillä

tässä turnauksessa voittoa tär-keämpää on osallistuminen. Lasten vakava sairastuminen koskettaa syvästi vanhoja her-roja, vaikka omat lapsenlapset olisivatkin saaneet pysyä ter-veinä.

Pelissä Kaunismaata miel-lyttää sen sukupolvirajat ylittä-vä luonne. Well-Partojen Syke-rö-turnauksen miehet olivat tällä kertaa seitsenkymppisiä, haastajista nuorimmat vain 14- ja 15-vuotiaita.

- Nuorilla on nopeutta, joka merkitsee tässä lajissa paljon. Senioripelaajat taas treenaavat tunnollisemmin ja myös osaa-vat treenata. Välillä turhankin tunnollisesti, niin että aina vä-lillä jokin paikka hajoaa, Kau-nismaa vitsailee.

Veteraanilentopalloilija Kari Kaunismaa ja Sykerö Beach -rantalentisturnauksen järjestä-jä Ville Kakko toivovat syöpää sairastaville lapsille hyviä hetkiä sairausaikana. Sykerö Beach -hyväntekeväisyystapahtuma houkutteli rannalle tänä vuonna 110 auttamishaluis-ta lentopallon ystävää ja tuotti yli 6000 euroa lyhentämättömänä syöpälasten tukemiseen. Tapahtuman pääsponsorit olivat PerkinElmer ja Turun Redline -lähettipalvelu.

Kaksipäiväinen Sykerö Beach -rantalentopal-loturnaus on järjestetty Hirvensalon Sortta-mäen uimarannalla jo kahdeksana kesänä, ja yhtä monta kertaa ovat veteraanilentopallo-seura Well-Parrat ry:n harmaat pantterit aloittaneet sarjakautensa pelaamalla siinä syöpää sairastavien lasten hyväksi.

Lentopallopapat pienten lasten asialla

- Asunnonvälityksessä tarjo-amme ihmisille uusia unelmia, mutta haluamme muistaa myös niitä, joiden unelmia varjostaa vakava sairaus. Syöpä kosket-taa tänä päivänä monia, perus-televat toimitusjohtaja Timo Maunula ja asiamies Maija Maunula RE/MAXista.

Kun muutaman vuoden ikäinen mainosvaunu jäi uu-

den autohankinnan myötä toimettomaksi, ei asuntotii-miläisten tarvinnut kauaa miettiä sopivaa lahjoituskoh-detta kelpo menopelille. Mai-jan ja Timon lähipiiristä löy-tyy syövän sairastaneita su-kulaisia ja ystäviä, ja he olivat kuulleet, että monia potilaita on mahdollista hoitaa ja aut-taa turvallisesti oman kodin

rauhassa, tuttujen ihmisten parissa.

Tiimi tekee yhdistyksen kanssa myös arpajaisyhteistyö-tä. - Syöväntorjunta-arpoja on mahdollista hankkia ensinäy-töillä ja arviokäynneillä ne ovat hyviä kaupantekijäislahjoja, joilla haluamme ilahduttaa asi-akkaitamme, Maija Maunula hymyilee.

RE/MAX on maailman suurin kiinteistönvälitysketju, jonka arvoihin hyväntekeväi-syys kuuluu kiinteästi kautta maailman. - Esimerkiksi rinta-syövänvastaisessa Roosa nauha -kampanjassa ketju on ollut lahjoittajana jo vuosikaudet, kertoo Timo Maunula, joka on toinen Turun RE/Maxin perus-tajista.

RE/MAX Asuntotiimin toimitusjohtaja Timo Maunula (oik.) ja asiamies Maija Mau-nula luovuttivat vastavahatun Renaultin avaimet Lounais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen toimitusjohtaja Kari Ojalalle (toinen vas.) ja varainhankintapäällikkö Heikki Kylliäiselle keskellä kauneinta kesää.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys voi nyt tarjo-ta entistä nopeamman palvelun Turussa ja lähikunnissa asuville syöpäpotilaille, kun RE/MAX Asuntotiimi - Asuntopalvelu AuraTeam Oy lahjoitti yhdistyksen kotipalvelutoiminnal-le kirkkaansinisen Renault Megane Grand Scenic -merkkisen auton.

Kodinvälittäjiltä autolahjoitus kotipalvelulle

- En lähde sen kummemmin määrittelemään, käytetäänkö Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen lahjoitusosuus tutki-mustoimintaan tai aktiviteet-tien järjestämiseen potilasper-heille, sanoo Mikola. - Tär-keintä on, että syöpää sairasta-va lapsi saa kaiken ajateltavissa olevan tuen diagnoosihetkestä alkaen, hän jatkaa. Lapsellahan kuuluu olla kokonainen elämä vielä edessä päin.

Vaikka syöpälasten asia kos-kettaa kolmen lapsen isää ja kah-den isoisää, näkee Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen ylimmän päättävän toimielimen, satajäse-nisen valtuuskunnan puheenjoh-tajana vuodesta 2008 saakka toiminut Mikola syöväntorjun-

nan kaikki osa-alueet työkenttä-nä yhtä mielekkäinä.

- Valtuuskuntatyöskentely yhdistää laaja-alaisesti maakun-nan ja lounaisen Suomen päät-täjätahot tärkeän asian puolesta. Oma roolini on lähinnä tuoda maallikkokontaktipinta syövän-torjunnan huippuammattilaisten käyttöön, kiteyttää Mikola.

Käytännössä tämä merkit-see panostusta etenkin yhdis-tyksen toiminnan organisoin-nin ja lainmukaisuuden val-vontaan.

Myönteinen ketjureaktioSyöpä koskettaa yhä useam-paa, eikä Mikolan omakaan

lähipiiri ole taudilta säästynyt. Mies löytää vakavasta asiasta kuitenkin myös myönteisen puolen. - Laajojen piirien kyt-keytyminen sairauteen varmas-ti edesauttaa syöväntorjunta-työtä, viestintäneuvos sanoo.

Kasvava panostus syövän-torjuntaan poikii lisää hyvää.

- Kun saadaan positiivista ja tuloksellista syöväntorjunta-työtä edelleen tehtyä, ja kun voittojen määrä tutkimustoi-minnassa ja hoidon tasossa kasvaa, tavoitetaan yhä syvem-mät kansankerrokset. Saavu-tukset tulevat elämänuskoa antavana asiana väestön tie-toon.

Mikolan tavoitteena on olla mukana vaikuttamassa siihen, että syöväntorjunta voidaan mieltää positiiviseksi asiaksi.

Tukemisen mahdolli-suudet ovat monetMikola muistuttaa, ettei syövän-torjuntatyöhön osallistuminen ole missään nimessä varallisuu-desta kiinni. Jokaisella on jota-kin tärkeää annettavaa kamppai-lussa sairautta vastaan.

- On olemassa lukematto-mia erilaisia mahdollisuuksia tukea tätä asiaa. Tarjolla on monenlaista vapaaehtoistoi-mintaa, erilaisia piirejä ja kes-kusteluryhmiä, joissa jokainen voi antaa oman henkisen tu-kensa, kannustaa Mikola.

Lännen Puhelimen pitkäai-kaisena toimitusjohtajana tun-nettu Mikola vetäytyi eläkkeel-le kolme vuotta sitten. Hän kokee merkityksellisen järjes-tötoiminnan tuoneen elämään-sä uudenlaista sisältöä.

Syöpäsairaan läheisenä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan puheen-johtaja, viestintäneuvos Tapani Mikola tietää henkilökohtaisesti, minkälaista lohtua syöpätutkimuksen ja hoitojen edistysaskelet voivat vaikeina hetkinä tarjota. - Itsel-leni ne tuovat myös tarvetta panostaa tähän työhön, jotta eteenpäin mentäisiin jatkossakin, hän pohtii.

Viestintäneuvos Tapani Mikola muistuttaa, että syöpä koskettaa nykyään lähes jokaista meistä lähipiirin tai suvun kautta. Niinpä syöväntorjun-nan ja syöpätutkimuksen edistysaskelet voivat levittää elämänuskoa hyvin laajalle joukolle ih-misiä. Mikola lahjoitti 60-vuotissyntymäpäivä-keräyksensä tuotosta puolet, 2000 euroa, Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n työhön syöpä-sairaiden lasten ja nuorten hyväksi. Samansuu-ruisen summan sai Turun yliopiston varainhan-kintakampanja tieteen edistämiseksi.

Syöväntorjunnan voitot ovat voimanlähde potilaille ja heidän läheisilleen

Viestintäneuvos Tapani Mikola:

Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita

TUE LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN TOIMINTAA. TILI TOP 571345-212054


Nuori Suomi ja OP-Pohjola-ryhmä kannustavat perheitä liikkumaan yhdessä eri puolilla Suomea järjestettävissä Hippulat vinkumaan! -tapahtumissa. OP-Pohjola-ryhmä on yksi kolmesta Nuoren Suomen valtakunnallisesta pääyhteistyökumppanista.

Tiistaina 14.9.2010 klo 17-19 Turun Urheilupuistoon,Paavo Nurmen stadionin yläkentälle.

HIPPO-perheliikunta-tapahtumaan

Osallistumispassien jako Lähtö-rastilla klo 16.30-17.30.

Avajaissanat klo 17. Verryttelyjumpat klo 17 ja 17.30.

Liikuntarastit suljetaan klo 19.

Syksyinen Hippulat vinkumaan! -liikuntatapahtuma saa hymyn niin lasten

kuin aikuistenkin huulille! Testaa taitojasi sokkoradalla, purkkikävelyssä,

tarkkuusheitossa ja muilla hauskoilla rasteilla.

Mukana menossa myös Hanna ja Henri Hippo.

Ilmoittaudu mukaan 13.9. mennessä osoitteessa

op.fi /turunseutu tai p. 010 256 9450.

Tapahtuman järjestää Turun Seudun Osuuspankki yhdessä

Turun Urheiluliiton kanssa.

Tervetuloa nauttimaan iloisesta liikkumisesta!

Puhe

lu m

aksa

a 0,

0828

€ +

0,0

595 €

/min

tai m

atka

puhe

limes

ta +

0,1

704 €

/min

.

Moikoisten Syöväntutkimus-säätiö syntyi tukemaan syöpä-tautien tieteellistä tutkimus-työtä ja tutkimushankkeita, joissa selvitetään potilaiden ja heidän perheittensä psyko-sosiaalisia ja taloudellisia on-gelmia sekä syöpäpotilaiden omatoimista selviytymistä näistä ongelmista. Säätiön pe-rustivat Lounais-Suomen Syö-päyhdistys r.y. ja Matti Koivu-rinnan Säätiö.

- Halusimme maakunnalli-sen rahaston, joka tukee alueen omaa syöväntutkimustoimin-taa. Meillä on täällä oma yli-opisto, jossa tehdään runsaasti laadukasta syöpätutkimusta, tiivistää KTT h.c. Matti Koi-vurinta. Hän toimi kaksikym-

mentä vuotta Moikoisten Syö-väntutkimussäätiön puheen-johtajana aina perustamishet-kestä saakka. Käytännössä juuri hän teki hankkeesta totta yhdessä Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalan kanssa.

- Säätiö on osoittanut tar-peellisuutensa. Sillä on rahas-toja yli kahden miljoonan euron edestä. Aloittaessamme rahaa oli 150 000 markkaa [nykyarvoltaan noin 25 000 euroa]. Kun säätiö perustet-tiin, oli olemassa kolme ra-hastoa: Ahvenanmaan Syöpä-rahasto, vuorineuvos Irja Ketosen rahasto sekä talous-neuvos Lempi Koivurinnan ja kauppaneuvos Armas Koivu-

rinnan lahjoitusrahasto. Sen jälkeen on tullut kolmisen-kymmentä nimikkorahastoa lisää.

Kallista työtäMoikoisten Syöväntutkimussää-tiön vuosittain jakamasta rahasta noin puolet on maksettu tutki-musapurahoina. Lähes yhtä mer-kittävä kohde ovat nuorten tutki-joiden väitöskirja-apurahat. Li-säksi säätiö myöntää matka-apurahoja ja tukea Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen lääkäri-työvoiman lisäämiseen. Vuosina 2007 - 2009 jaettiin yksi kolmi-vuotinen tutkimusapuraha.

- Se on hyvin tarkkaa työtä. Meillä on oma toimikunta, jo-ka pisteyttää hakemukset.

Syöpä on maailman kallein sairaus ja niin myös syöpätut-kimus on erittäin kallista. Tut-kimustyön muuttuessa yhä spesifimmäksi myös rahoitusta tarvitaan enenevässä määrin.

- Hakijoita on yleensä kol-me, neljä kertaa enemmän kuin mitä tuottoja pystytään jaka-maan. Pääomiinhan ei kosketa, Koivurinta huomauttaa.

Maakunnallinen tuki auttaa nuoria tutkijoita alkuunMoikoisten Syöväntutkimussää-tiön hallituksen varapuheenjoh-taja, professori Seppo Pyrhönen katsoo, että maakunnalliset syö-päsäätiöt ovat edistäneet erityi-sesti nuorten tutkijoiden työtä.

- Rahamäärät eivät ole suu-ria verrattuna valtakunnallisten syöpäsäätiöiden rahoitukseen, joka on suunnattu varttuneem-mille tutkijoille, mutta alkuvai-heen tutkijalle sillä on suuri merkitys, jotta hän pääsee tutki-mustyössään alkuun, Suomen

Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana niin ikään toi-miva Pyrhönen luonnehtii.

Senioritutkijalle apurahat ovat Pyrhösen mukaan tärkei-tä siksi, että ne mahdollistavat vapautumisen kliinisestä työs-tä, jolloin tutkimustyöhön keskittyminen on täysipai-noista. Tähän tarpeeseen Moi-koisten Syöväntutkimussäätiö on pyrkinyt vastaamaan otta-malla kolme vuotta sitten käyttöön kliinisen tutkijan kolmen vuoden tutkimusapu-rahan.

Turvallinen lahjoituskohdeVuoden alussa Koivurinta luo-vutti Moikoisten Syöväntutki-mussäätiön hallituksen pu-heenjohtajan paikan toimitus-johtaja Mikko Ketoselle.

Ketosen mielestä on ollut hyvin merkittävä ja kauaskan-toinen päätös perustaa Lou-nais-Suomen alueelle oma syöpätautien tieteellistä tutki-mustyötä tekevä säätiö.

- Lounais-Suomen Syöpä-yhdistys r.y. on tehnyt asiassa pioneerityötä, josta hyötyvät sekä Turun yliopisto että Turun yliopistollinen keskussairaala.

Ketonen pitää Moikoisten Syöväntutkimussäätiötä lah-joittajille turvallisena kohtee-na. - Maakunnallisessa syöpä-säätiössä on suuri joustavuus ja apurahoja voidaan ohjata huip-puyksiköille, joiden tutkimus-toiminnan tulokset koituvat koko suomalaisen syöpätutki-muksen hyväksi.

- Säätiön hallintokulut ovat minimaaliset ja tästä syystä rahastojen tuotto voidaan ohja-ta lyhentämättömänä syöpä-tautien tieteelliseen tutkimus-työhön.


Kaksi vuosikymmentä tukea oman maakunnan tieteelliselle syöpätutkimukselleMoikoisten Syöväntutkimussäätiön juhlavuosi:

HallitusPUHEENJOHTAJA toimitusjohtaja Mikko Ketonen

VARAPUHEENJOHTAJAprofessori Seppo Pyrhönen

SIHTEERItoimitusjohtaja, LT h.c. Kari Ojala

JÄSENETKTT h.c. Matti Koivurintaapteekkineuvos Markku Knuutilakiinteistöneuvos Hannu Nieminenprofessori Toivo T. Salmi

HallintoneuvostoPUHEENJOHTAJAkaupunkineuvos Armas Lahoniitty

VARAPUHEENJOHTAJAemeritaprofessori Auli Toivanen


JÄSENETprofessori Guy Bäckman Professori Sten-Olof Hansén toiminnanjohtaja Leena Koikkalainen professori Helena Leino-Kilpi toimitusjohtaja Harri Koponen professori Juha Niinikoski hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmela vuorineuvos Matti Salminen

Apuraha-asiantuntijatyöryhmä PUHEENJOHTAJAprofessori Risto Erkkola (naistentaudit)

VARAPUHEENJOHTAJAprofessori Veli-Matti Kähäri (ihotaudit)


VARSINAISET JÄSENETprofessori Hannu Aro (kirurgia) professori Guy Bäckman (sosiaalipolitiikka) professori Olli Carpén (patologia) professori Reidar Grénman (korva-, nenä- ja kurkkutaudit) dosentti Sirkku Jyrkkiö (syöpätaudit) dosentti Väinämö Nikkanen (syöpätaudit) professori Olli Ruuskanen (lastentaudit) dosentti Eija-Riitta Salomaa (keuhkosairaudet)emeritaprofessori Auli Toivanen (sisätaudit)

VARAJÄSENETprofessori Yrjö Collan (patologia) dosentti Markku Kallajoki (patologia) professori Veikko Launis (lääketieteellinen etiikka) dosentti Paula Lindholm (syöpätaudit) dosentti Heikki Minn (syöpätaudit) professori Jukka Nikoskelainen (sisätaudit) dosentti Allan Rajamäki (hematologia) professori Veli-Matti Ritakallio (sosiaalipolitiikka) tutkimusjohtaja Sanna Salanterä (hoitotiede) professori Tuula Salmi (naistentaudit) professori Jouko Suonpää (korva-, nenä-, ja kurkkutaudit)

Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. viettää 20-vuotismerkkivuottaan tänä vuonna. Säätiö ja sen yhteydessä toimivat 32 rahastoa ovat jakaneet toimintansa aikana kaikkiaan 1,4 miljoonaa euroa apurahoja 444 syöpätutki-muksen ja -hoidon ammattilaiselle.

Toimitusjohtaja Mikko Ketonen

Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s.Rahastojen pääoma 31.12.2009

Peruspääoma 25 228,19 Käyttörahasto 69 654,631 Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahaston peruspääoma 103 995,95 Sidotut rahastot: 2 Irja Ketosen muistorahasto 296 149,223 Anja ja Juhani Lundenin rahasto 78 456,454 Pirkko ja Matti Lepän muistorahasto 45 030,955 Arja ja Antti Koivurinnan rahasto 109 841,886 Niina Piiroisen muistorahasto 12 981,667 Anneli ja Pentti Seppälän rahasto 62 608,108 Marja ja Jukka Penttilän rahasto 19 900,129 Anneli ja Hannu Niemisen rahasto 138 336,2210 Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto 255 850,2311 Elvi ja Emil Heikkilän rahasto 112 394,4612 Sylvi Pietilän muistorahasto 27 071,1313 Lauri Rauramon muistorahasto 108 520,5514 Martti ja Mikael Ruolan rahasto 116 152,4315 Rauha Syrjälän muistorahasto 43 670,5916 Antero Voutilaisen muistorahasto 12 175,3817 Matti Grönroosin rahasto 19 606,3018 Lars-Olav Sundmanin muistorahasto 61 366,5419 Aina ja Helli Keskitalon muistorahasto 64 129,3420 Pentti Lahden muistorahasto 12 771,2821 Anneli Nivan muistorahasto 16 058,8522 Jarmo Nuotion muistorahasto 9 522,7923 Atte Varjon muistorahasto 27 207,8724 Inkeri ja Signar Ruolan muistorahasto 54 361,3725 Lea ja Jukka Mikkolan rahasto 22 301,4726 Aili ja Toivo Kivirinteen muistorahasto 84 683,8227 Allan Rajamäen rahasto 12 879,7128 Tuula ja Toivo T. Salmen rahasto 32 838,5329 Rauno Saaren rahasto 22 590,7630 Jukka ja Marja Ruolan rahasto 100 710,0031 Taru ja Leo Kinnusen rahasto 20 000,0032 Holhoojansa syöpään menettäneiden lasten tukirahasto 77 173,88 Yhteensä 2 077 341,88

KTT h.c. Matti Koivurinta

Professori Seppo Pyrhönen

TUE MAAKUNNALLISTA SYÖVÄNTUTKIMUSTOIMINTAA LAHJOITUKSELLAMOIKOISTEN SYÖVÄNTUTKIMUSSÄÄTIÖ r.s.

Turun Seudun Op 571345-20016162


Uudet,raikkaat Tarhurin

täysmehut löydät kaupan kylmä-

hyllystä.

Suomessa todetaan vuosittain noin 900 uutta ihomelanoomaa. Tyksin alueella uusia tapauksia on vuosittain n. 80-100. Ohui-den, haavautumattomien mela-noomien paranemisennuste on hyvä, sillä jopa 95 prosenttia näistä melanoomista paranee. Paksummaksi kehittynyt mela-nooma on vaarallisempi. Haavautuminen lisää uusiutu-misriskiä. Vartijaimusolmuk-keisiin levinneen melanooman riski uusiutua on myös suuri. Laajemmin etäpesäkkeitä lähet-tänyttä melanoomaa ei yleensä voida parantaa. Tilanne mela-noomien hoidossa saattaa kui-tenkin olla paranemassa.

-Vaikka uusien melanooma-tapausten määrä on lisääntynyt, niiden ennuste ei kuitenkaan ole huonontunut eli kuolleisuus ei ole lisääntynyt. Uudet melanoo-matapaukset ovat onneksi yhä useammin ohuita, pinnallisia melanoomia. Melanooman to-teamisajankohdalla on paljon merkitystä hoitotuloksille - mi-tä ohuempi ja paikallisempi melanoomamuutos on, sitä pa-rempi on ennuste. Varhainen hoitoon hakeutuminen kannat-taa siis ehdottomasti, selvittää dosentti, erikoislääkäri Pia Vi-hinen Tyksin syöpätautien kli-nikalta. Sairaalatyönsä ohella Vihinen tekee aktiivisesti tutki-mustyötä ja on saanut siihen mm. Lounaissuomalaisten Syö-päjärjestöjen ja TYKSin EVO-tutkimusrahoitusta.

Dosentti Pia Vihinen sai en-simmäisenä tutkijana Moikois-

ten syöväntutkimussäätiön kol-mivuotisen apurahan vuosille 2008-2010. Apurahan määrä on 4.000 euroa kuukaudessa kuu-den kuukauden ajan vuodessa. Apurahan myöntämisen edelly-tyksenä on, että apurahan saaja toimii lääkärin tehtävissä kliini-sessä yksikössä. Muun ajan apurahakaudesta kolmen vuo-den aikana asianomainen yksik-kö vastaa hänen palkkaukseensa liittyvistä kustannuksista.

-Korkean uusiutumisriskin potilaille (III asteen melanoo-ma) ei ole leikkauksen jälkeen tarjolla sellaista liitännäishoi-toa, joka edes melko varmasti estäisi uusiutumisen. Tämän takia vakiintunutta liitän-näishoitokäytäntöä ei ole. Sisä-

elimiin levinneen melanooman hoitotulokset ovat myös paljon vaatimattomammat kuin mo-nissa muissa syöpätaudeissa, esimerkiksi rintasyövässä.

Immunologisista hoidoista apuaIhomelanooman tulevaisuuden hoidoissa näyttää kuitenkin löy-tyvän valoa, sillä uusia, yksilöl-lisiä hoitomuotoja kehitellään koko ajan. Perinteisten solun-salpaajahoitojen lisäksi tavoit-teena on löytää hoitoja, jotka kouluttavat potilaan omaa puo-lustusjärjestelmää toimimaan melanoomakudosta vastaan.

-Immunologiset hoidot ero-avat perinteisistä solunsalpaa-jahoidoista siinä, että ne eivät välttämättä tuhoa syöpäsoluja suoraan vaan innostavat ihmi-sen oman immunopuolustuk-sen soluja toimimaan syöpäku-dosta vastaan. Osa immunolo-gisista hoidoista estää myös uusien verisuonten muodostu-mista syöpäkudokseen (ns. anti-angiogeeninen vaikutus) ja syövän jäädessä näin ilman ravintoa se alkaa näivettyä.

Immunologisia hoitoja ovat interferonit, uudet CTLA-4-vasta-ainehoidot sekä rokotteet ja solunsiirtohoidot.

Interferonit ovat samanta-paisia tulehduksen välittäjäai-neita kuin ihmisellä erittyy vereen flunssan yhteydessä. Ne aktivoivat potilaan omaa im-munopuolustusta ja estävät uudisverisuonitusta, jolloin syöpä ei pääse lähettämään etäpesäkkeitä. Niillä on kuiten-kin samoja haittavaikutuksia kuin flunssa- ja kuumetaudeis-sakin. Tutkimusten perusteella interferonit saattavat siirtää korkean uusiutumisriskin me-lanooman uusiutumista eteen-

päin, mutta eivät välttämättä estä sitä kokonaan. Ne eivät siis vaikuta elinaikaan. Interfe-ronit tehostavat joidenkin so-lunsalpaajien vaikutusta levin-neen melanooman hoidossa.

-Uudet CTLA-4 vasta-aine-hoidot piiskaavat omaa puolus-tusjärjestelmää pitkäaikaiseen yliaktiivisuuteen ja samalla tu-hoavat melanoomasoluja. Vai-kutus on pitkäaikainen ja sitä on vaikea pysäyttää vaikka tu-lisi haittavaikutuksia. Puolus-tusjärjestelmän pitkäaikainen aktiivisuus aiheuttaa siis myös merkittäviä haittoja terveissä elimissä. Nämä ilmenevät esim. suolitulehduksena, ihot-tumana, silmätulehduksena, maksatulehduksena ja kuumei-luna. Melanooma saattaa rau-hoittua pysyvästi osalla hoide-tuista potilaista, mutta edellä mainitut haitat saattavat jäädä tilalle. CTLA-4 vasta-ainehoito on vasta tutkimusvaiheessa ei-kä sitä ole vielä virallisesti hy-väksytty melanoomalääkkeek-si. Rokotteet ja solunsiirtohoi-dot ovat toistaiseksi kokeellisia hoitoja, joiden tehoa ei ole vie-lä osoitettu laajemmissa tutki-muksissa, kertoo Pia Vihinen.

Vihinen toteaa, että tällä hetkellä melanoomapotilaiden hoidossa ongelmana on se, että vain noin puolet potilaista hyö-tyy hoidoista selvästi ja toinen puoli ei hyödy paljoakaan ja saa vain hoitojen haitat. Hoito-päätöksiä tehtäessä hoitavilla lääkäreillä on toistaiseksi vielä liian vähän tietoa siitä kuka hyötyy mistäkin hoidoista.

-Vaikka molekyylitason tutkimuksen ja kliinisten tut-kimusten perusteella vaikut-taa siltä että on olemassa useita erityyppisiä ihomela-noomia, jotka etenevät ja le-viävät eri tavoin ja joita to-

dennäköisesti tarvitsee hoi-taakin eri keinoin, meillä ei ole vielä sellaisia työkaluja joiden perusteella voitaisiin etukäteen tietää, kuka potilas hyötyy juuri tästä hoidosta ja kuka tarvitsisi ihan jotain muuta hoitoa. Tämän takia tarvitaan aktiivista kliinistä tutkimusta. Uskon että jat-kossa melanoomien luokittelu paranee ja tarkentuu ja meille tulee kliiniseen käyttöön useita uusia tehokkaita lääk-keitä, joista osa toimii tietylle potilasryhmälle ja osa toisel-le. Näin voisimme tulevai-suudessa valita joillekin iho-melanoomapotilaille verisuo-nien kasvua estävät hoidot, toisille immunologiset hoidot ja toisille geenivirheeseen tähdätyt täsmähoidot (B-Raf estäjät). En usko että löytyy

yleislääkettä joka toimisi kai-killa ihomelanoomapotilail-la.

Ihoa kannattaa suojataKoska joka tilanteessa paranta-vaa hoitoa ei melanoomaan ole toistaiseksi tarjolla, kannattaa ihon suojaukseen kiinnittää erityistä huomiota. Sairastu-misriskiinsä voi siis vaikuttaa.

-Ihon suojaus ja peittävä vaatetus kesähelteellä niin ettei iho pääsisi palamaan, on tärke-ää. Osa melanoomista tulee toki alueille joilla ei ole aurin-koaltistusta ja tällöin riskiin ei voi omalla toiminnallaan vai-kuttaa, selittää Pia Vihinen.

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Jani Joutsa

Ihomelanoomaa on totuttu pitämään tautina, jonka hoitotulokset eivät ole erityisen hyviä, mikäli syöpää ei todeta jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tutkijat puurtavat kuitenkin uusia hoitoja myös ihon syöpäsairauksiin.

Tutkijat etsivät ihomelanoomaan uusia hoitovaihtoehtoja

Toisilla ihmisillä on paljon luomia. Ns. normaaleja pigment-tiluomia voi olla runsaastikin eikä se ole huolestuttavaa. Iän ja hormonivaihteluiden myötä jotkut saavat runsaasti ns. vanhuuden rasvaluomia, jotka eivät oikeastaan ole lainkaan luomia. Niiden kasvusta ei yleensä tarvitse huolestua.

Luomien muutokseen ja seuraaviin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota. Hakeudu arvioitavaksi, kun luomi- muuttuu kirjavaksi ja on usein ruskean, mustan tai punaisen kirjava (joskus myös väritön tai punainen)- kutisee, rikkoutuu tai punoittaa, mitä normaali pigmenttiluomi ei tee- muuttuu epäsymmetriseksi- kasvaa nopeasti tai vuotaa vertaMyös muut aiemmin terveelle iholle tulleet muutokset kan-nattaa tarkistuttaa.

Lisätietoja ihomelanoomasta mm.- www.cancer.fi- www.kaypahoito.fi > Potilasversiot>Melanooma (ihomelanooma)

Onko tämä luomi normaali?Dosentti Pia Vihinen tekee syöpätutkimusta TYKS:n syöpätautien klinikalla.


TERVETULOA!Apteekkari ja koko henkilökunta

Lääkäriasema Mehiläinen

Linnan Apteekki, avoinna joka päiväma-pe klo 8-20, la 9-18, su 11-19

Pysäköinti P-louhi

NYT SAMAN KATON ALTAKAIKKI

TERVEYSPALVELUT

Avoinnajoka päivä

Syöpäpotilaiden kuntoutustoi-minnan tuloksellisuuden arvi-ointi (2010-2011) tutkimus- ja kehittämishankkeen lähtökoh-tana on kysymys: Ketkä hyöty-vät ja miten syöpää sairastavi-en kuntoutuksesta? Päätavoit-teena on selvittää kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseil-le osallistuvien syöpäkuntou-tujien kuntoutustavoitteiden toteutumisen tuloksellisuus. Kehittämistoimintaan liittyvän tutkimuksen tavoitteena on sel-vittää miten kuntoutus- ja so-peutumisvalmennuskurssit edistävät syöpäkuntoutujien työ- ja/tai toimintakyvyn pa-

lautumista tai parantumista syöpäkuntoutujan sekä hänen läheisensä/omaisensa kuvaa-mana. Tutkimuksessa syöpä-kuntoutujien työ- ja/tai toimin-takyvyn palautumisen tai pa-rantumisen edistymistä tarkas-tellaan erikseen määritellyillä elämänhallinnan tarkastelun ulottuvuuksilla. Tulokselli-suutta tarkastellaan niiden syö-päkuntoutujien kohdalla, jotka ovat mukana Lounais - Suo-men Syöpäyhdistys ry:n järjes-tämällä kuntoutus- ja sopeutu-misvalmennuskurssilla eli kuntoutus- ja sopeutumisval-mennuskurssi-interventiossa sen suunnitellulla laajuudella.

Kehittämistavoitteina ovat syöpäpotilaan hoitopolun eri vaiheissa käytettävien arvioin-timenetelmien yhteensopivuu-den parantaminen ja mallinta-minen, moniammatillisen käy-tännön kuntoutustyötä toteut-tavan työryhmän toiminnan tukeminen sekä kuntoutuksen vahvistaminen kiinteäksi osak-si syöpäpotilaan hoitopolkua yhteistyössä syöpäpotilaita hoitavien yksiköiden kanssa. Selvityksen lähtökohtana ovat myös Kansaneläkelaitoksen (KELA) asettamien tavoittei-den, kurssien tavoitteiden, si-sältöjen ja raporttien mukaisten tulosten yhtenevyyden selvittä-

minen. Tarkastelu tuottaa tie-toa kurssitoiminnan hyödystä kuntoutujalle, hänen läheisil-leen, yhteiskunnalle, toimin-taorganisaatioille.

Tutkimuksen toteuttaminenTutkimusaineisto muodostuu neljästä eri osasta. Ensimmäi-nen aineisto muodostuu elä-mänlaadun FACT-G (Func-tional Assessment of Cancer Therapy) mittarilla kaikilta LSSY:n sopeutumis- ja kun-toutusvalmennuskurssille osallistuneilta kuntoutujilta vuosilta 2009 - 2010 kerätys-tä tiedosta. Toinen aineisto muodostuu FACT-G (Functio-nal Assessment of Cancer The-rapy, elämänlaatu), RAND-36 (terveydentila ja hyvinvointi), RBDI (mieliala) mittariaineis-toista sekä GAS (= Goal At-tainment Scale) tavoiteasetan-takuvauksesta. Aineisto kerä-tään vuosilta 2009 - 2011 KE-LAn kaksivaiheisiin kuntou-tus- ja sopeutumisvalmennus-kursseille osallistuvilta syöpä-kuntoutujilta. Kolmas aineisto kerätään teemahaastatteluna. Tiedonantajina ovat KELAn kaksivaiheiseen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssiin osallistuvat syöpäkuntoutujat sekä heidän läheisensä. Eri kuntoutus- ja sopeutumisval-mennuskursseilta, joita on vuosina 2010-2011 yhteensä 15 syöpäspesifistä kurssia, va-litaan viisi (5) syöpäkuntoutu-jaa/kurssi sekä viisi (5) heidän läheistään/kurssi, yhteensä 150 (n). Haastattelut toteutetaan välittömästi ennen ensimmäi-sen kuntoutus- ja sopeutumis-valmennuskurssin alkua, kurs-sin välivaiheessa, toisen kun-toutus- ja sopeutumisvalmen-nuskurssin aikana sekä noin puoli vuotta kurssin jälkeen. Neljäs aineisto kerätään LSSY:n kuntoutuksen asian-tuntijaryhmältä (sairaanhoita-jat, psykologi, fysioterapeutti) teemahaastatteluna. Aineistot

analysoidaan sisällön analyy-silla sekä tilastollisin menetel-min.

Tieto hyödynnetään syöpä-kuntoutujan kuntoutuksen tu-loksellisuuden arvioinnissa ja arviointimallin kehittämistyös-sä. Syöpäkuntoutujan kuntou-tuksen tuloksellisuuden arvi-ointimallin arvioijina toimivat Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen kuntoutuksen kehittä-mistyöryhmän jäsenistä, käy-tännön kuntoutustyön asiantun-tijoista sekä syöpäkuntoutujista nimetty asiantuntijapaneeli.

Asianmukaiset projektiin liittyvät aineiston keruun luvat on pyydetty Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:ltä lupakäy-tännön mukaisesti. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tut-kimusasiamies on arvioinut eettisen toimikunnan lausunto-tarpeen. Tutkimuksen eettisyy-teen liittyvät ratkaisut on selvi-tetty tutkimussuunnitelmissa.

Tulosten julkaiseminen ja tiedottaminen Tutkimuksesta julkaistaan tut-kimus- ja asiantuntija-artikke-leita ja - julkaisuja sekä opin-näytetöitä. Seminaarit toteute-taan yhteistyössä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sekä Turun ammattikorkeakou-lun kanssa. Koko hankkeen ajan ylläpidetään vuorovaiku-

tusta Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen henkilöstöön sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen kuntoutuksen työryh-mään, joka toimii tämän hank-keen asiantuntijaryhmänä. Tutkimus- ja kehittämishank-keen www-sivujen osoite on www.lssy_hanke.turkuamk.fi

Tutkimus- ja kehittä-mishankkeen merkitysTämä tutkimus- ja kehittämis-hanke tuottaa tietoa syöpäkun-toutujan elämänlaadusta ja - hallinnasta. Kuntoutuja- ja lä-heisnäkökulman kautta tuodaan uutta tietoa palveluprosessin sujuvuuteen sekä kuntoutustoi-minnan tuloksellisuuden arvi-ointiin. Tuotetun tiedon sekä kuntoutus- ja sopeutumisval-mennustoiminnan analysoinnin, mallinnuksen ja suunnittelun avulla kehitetään syöpäpotilaan kuntoutustoimintaa jatkuvan parantamisen periaatteella. Syöpäpotilaan hoitoprosessiin osallistuvan henkilöstön sekä sosiaali- ja terveysalan opiske-lijoiden osaamisvaatimuksiin tuotetaan uutta tietoa ja siten se palvelee syöpäpotilaan hoidos-sa edellytettävän osaamisen tunnistamista ja käyttöönottoa.

Raija Nurminen Yliopettaja, TtT Turun ammattikorkeakoulu

Yliopettaja, terveystieteiden tohtori Raija Nurmisen mu-kaan syöpäpotilaiden kuntoutustoiminnan tulokselli-suuden arvioinnin lähtökohtana on kysymys: ketkä hyö-tyvät ja miten syöpää sairastavien kuntoutuksesta.

Selvittääkseen tämän kysymyksen ja vakuut-taakseen myös rahoit-tajatahot kuntoutuk-sen tarpeellisuudesta on Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. yh-dessä Turun ammatti-korkeakoulun Terve-ysala-tulosalueen kanssa käynnistänyt Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku - Syöpäpo-tilaiden kuntoutustoi-minnan tuloksellisuu-den arviointi 2010-2011 - tutkimus- ja kehittämishankkeen.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuntoutuksen kehittämistyöryhmä:Osastonylilääkäri Arto Rantala, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ................... puheenjohtajaFT Anneli Helminen, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ............................................... jäsenSuunnitteluylihoitaja, TtT Liisa Iire, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ......................... jäsenLKT Väinämö Nikkanen, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ......................................... jäsenYliopettaja, TtT Raija Nurminen, Turun ammattikorkeakoulu .......................................... jäsenToimitusjohtaja, LT h.c. Kari Ojala, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ........................ jäsenJohtava sosiaalityöntekijä Erkki Pitkänen, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ................ jäsenYlilääkäri Matti Rautalahti, Suomen Syöpäyhdistys r.y. .................................................... jäsenTtM, toimintaterapeutti Minna Vaininen, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ................ jäsenDosentti Pia Vihinen, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ................................................. jäsenHenkilöstösihteeri Henje Hyppänen-Joutsa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. .........sihteeri

Syöpäpotilaiden kuntoutustoiminnan tuloksellisuuden arviointi 2010-2011 - tutkimus- ja kehittämishanke

Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku

Yksilöllisesti sopiva proteesikorvaa rinnan menetetyn muodon

Balance Balance Contact Balance Individual

Koko- tai osaproteesi tulisi uusia noin kahden vuoden välein.

Amoena Boutiquessa tai www.amoena-online.fi verkkokaupassaon myynnissä erittäin laaja valikoima proteesirintaliivejä ja -uimapukuja.Lisätietoa proteeseista ja tekstiileistä saat osoitteessa www.amoena.fi tai Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäneuvonta-asemalta.

Säästävän rintasyöpäleikkauk-sen jälkeen jää usein kudos-puutos, joka alkaa näkyä ehkä vasta useamman vuoden jälkeen leikkauksesta.Valikoimassamme on useita eri mallisia ja kokoisia osaproteeseja tähän ongelmaan.

Bulevardi 30, 00120 HelsinkiPuh: 09-649 839

e-mail: [email protected] www.amoena.fi

Myymälämme on avoinna ma – pe klo 10 – 17

Tutkimus- ja kehittämistoiminnanlähtökohdat ja tavoitteet Vuosille 2010 - 2015 ajoittuva tutkimus- ja kehittämishanke jakaantuu kolmeen osa-projektiin.

• Syöpäpotilaidenkuntoutustoiminnan tuloksellisuudenarviointi (2010-2011)

• ”Syöpäpotilaanhoitopolku” -Syöpäpotilaidenelämänlaadunja -hallinnanparantaminensyöpähoidon erivaiheissaVarsinais-Suomessa (2011 - 2012)

• Palliatiivinenhoitojasen kehittäminenVarsinais-Suomessa (2012 - 2015).

Kuka hyötyy ja miten kuntoutuksesta?


-Keväällä huomasin, että aa-muisin suussani oli paha maku, joka ei poistunut hampaita pe-semällä. Menin terveyskeskuk-seen tutkimuksiin. Kurkussa ei ollut tulehdusta eikä ultraääni-tutkimuksessa löytynyt mitään, Salo muistelee.

Yskösten mukana alkoi tulla verta, mutta Salo uskoi kuule-

miaan tutkimustuloksia, että mitään pahempaa ei ole. Kesä-kuussa Salo piti eduskunnassa normaalia puhetta, kun äkkiä hänen puheensa puuroutui. Hän hakeutui työterveyslääkäriin, jossa huomattiin, että kyse oli vakavammasta. Salo passitettiin lopulta Turun yliopistolliseen keskussairaalaan tutkimuksiin.

Salolta poistettiin nieluri-sat. Niiden alta löytyi syöpä. Lisätutkimuksissa löytyi ma-halaukun syöpä sekä epäily kilpirauhasen syövästä.

-Olin elämässäni tienhaa-rassa, miten tästä eteenpäin. Hoitomeetingissä kerrottiin, että minulta poistetaan maha-laukku ja perna. Tuollainen tieto pysäyttää tavallisen ihmi-sen.

-Leikkauksen jälkeen lää-käri ilmoitti iloisen uutisen, että pernaa ei tarvinnut pois-taa.

Salosta otettiin 18 koepalaa, joilla selvitettiin, onko syöväl-

lä etäpesäkkeitä. Kaikki näyt-teet olivat puhtaita.

-Kun mahalaukku poiste-taan, tulee ensimmäiseksi mie-leen kysymys, mitä nyt elä-mässäni tapahtuu. Ihmisessä on kuitenkin osia, joita voidaan poistaa. Minulle tehtiin paksu-suolesta pussi ”ruokavarastok-si”.

Salo oli lääkärin määräyk-sestä nostanut painoaan ennen leikkausta, että hänellä olisi vararavintoa leikkauksen jäl-keiseen aikaan. Ennen leikka-usta Salo painoi noin 114 ki-loa. Marraskuuhun mennessä leikkaus ja syöpähoidot olivat pudottaneen painon 98 ki-loon.

-Vaimo ja hoitajat pitivät huolta syömisestäni. Minun piti syödä kahdeksan kertaa päivässä. Sain kilpirauhassyö-pään 37 kertaa sädehoitoa ja kuusi sytostaattihoitojaksoa. Muutaman kerran sädehoidot veivät syljentuotannon ja ma-kuaistin. Syödä silti piti, mutta vaikeaa se oli.

Nyt Salo voi jo syödä nor-maalisti. Ainoastaan vaikeasti sulavat ruuat ovat ongelma.

Sairaus sai näkemään laajemminVuosi 2006 oli valmistautumis-ta kevään 2007 eduskuntavaa-leihin. Salo oli lupautunut eh-dokkaaksi eikä hän perunut lupaustaan.

-Kävin hoidoissa ”pitkän kaavan mukaan”. Menin aa-mulla Turkuun sädehoitoon, sieltä Helsinkiin eduskuntaan ja illaksi kotiin Somerolle. Hoitojen loppupäässä voimat ehtyivät, mutta minulle tuli vain noin 30 poissaolopäivää eduskunnasta.

Salo arvelee, että tieto hä-nen sairastumisestaan vei ää-niä. Silti hän on tyytyväinen, että äänimäärä riitti ensimmäi-selle varasijalle. Varasijalta hän nousi eduskuntaan elokuun alussa, kun Liisa Hyssälä siir-tyi Kelan pääjohtajaksi.

Salo on ehdokkaana myös ensi kevään vaaleissa.

-Nyt koen olevani entistä vahvempi. Olen kokenut jotain sellaista, mitä en soisi kenen-kään kokevan.

Salo kuuluu jäsenenä sai-raanhoitopiirin hallitukseen. Hänellä on selvä käsitys, miten hoidot tulisi järjestää.

-Potilaat pitää saada mah-dollisimman nopeasti hoitoket-juun, kunnes potilas voidaan todeta terveeksi, ja tästä kai-kesta yhteiskunnan pitää kan-taa vastuu.

Salo näkee esimerkiksi syö-päyhdistyksillä oman roolinsa kokonaisuudessa.

-Yhdistyksillä on vahva osaaminen ja työhönsä sitoutu-neet toimijat. Niillä on erityis-osaamista, mitä ei ole sairaa-loilla.

Salolla on selvä näkemys siitä, miten taloudellisia re-sursseja pitäisi kohdentaa.

-Jokaisessa suvussa on jo-ku, jolla on ollut syöpä. Se ker-too asian laajuuden. Syöpätut-kimuksen määrärahat pitäisi kohdistaa niille, jotka oikeasti voivat tuoda lisäarvoa tutki-muksiin. Käytän panos-tuotos-ajattelua. Kun panostetaan oi-keaan kohteeseen, on hyöty suurempi kuin panos.

Älä unohda elää elämääsiSalo on aina kertonut julkises-ti sairaudestaan.

-Salailu käy pitkässä juok-sussa raskaaksi. Sairastuminen opetti avoimuutta. Meillä jo-kaisella on syöpäsoluja. Joka neljännellä ne aktivoituvat. Alussa mietin, olisinko päässyt helpommalla, jos syövät olisi-vat löytyneet aikaisemmin, mutta siihen ei ole vastausta.

Salo ei käytä ilmaisua, että hän taisteli syöpää vastaan, koska jatkuva taistelu aina uu-vuttaa ihmisen.

Hän painottaa, että sairaus ei saa ottaa henkistä yliotetta. Normaalin elämän on jatkutta-va. Tähän kuuluu se, että lää-kärit hoitavat sairautta, potilas hoitaa omaa elämäänsä.

-On tärkeää, että potilas ei ala itse itsensä lääkäriksi. In-ternettiin ei kannata lähteä et-simään vastauksia kysymyk-siin, joita ei osaa esittää. Jokai-nen sairastuminen on oma yk-sittäinen tapauksensa, jota ei voi yleistää. Pitää luottaa omi-en hoitavien lääkärien ammat-titaitoon.

-Patologeille pitää antaa riit-tävät voimavarat tutkimuksiin. Patologit määrittelevät syöpä-tyypit ja niiden hoitokeinot.

Salo näkee paranemisen kannalta kolme tärkeää seik-kaa: monipuolinen ravinto, lääkkeet sekä henkinen jaksa-minen.

Lääkärit ovat todenneet Sa-lon terveydentilasta, että syö-

pä on hävinnyt. Salon ainoa lääkitys on kilpirauhashor-monihoito.

Salo teki eduskunnan historiaaMauri Salo on noussut kolme kertaa eduskuntaan varasijal-ta vuosina 1995, 2006 ja 2010. Vuoden 1999 vaaleissa Salo valittiin suoraan edus-kuntaa.

-Vaalit ovat aina ainutlaa-tuinen tapahtuma. Olen käynyt neljät eduskuntavaalit ja saanut joka kerta noin viisi tuhatta ääntä. Se on riittänyt kolme kertaa ensimmäiselle varasijal-le ja kerran läpimenoon.

Salo ajattelee, että syöpäsai-rauden kokeminen ei haittaa vaalityössä. Sairaus opetti ajat-telemaan uudella tavalla, suh-teuttamaan asioita ja laajemmin pohtimaan terveydenhoitoa ja hyvinvointia. Yhteiskunnan on kannettava oma vastuunsa, jota ei saa sälyttää yksin yksilölle.

Salo on toiminut yrittäjänä vuodesta 1966 alkaen.

-Lakeja säätämään on hyvä saada ihmisiä, jotka osaavat kyseenalaistaa lakiesityksiä ja tuoda niihin arkipäivän näke-myksiä siitä, mikä toimii ja mikä ei.

Teksti ja kuva: Pekka Remes

Kansanedustaja Mauri Salolla todettiin neljä vuotta sitten kolme eri syöpää. Nyt syöpä on hävinnyt ja Salon ainoa lääkitys on kilpirauhashormonihoito.

Suomen Keskustan kansanedustaja Mauri Sa-lo, 64, koki elämässään perinpohjaisen muu-toksen vuonna 2006. Toukokuussa itsensä täy-sin terveeksi tuntenut mies huomasi kesäkuus-sa olevansa kolminkertainen syöpäpotilas.

Kansanedustaja Mauri Salo luottaalääkäreiden ammattitaitoon


Vertaistukiryhmäläiset olivat eri vaiheissa matkaa. Heistä yksi oli vasta leikattu ja hänel-lä oli edessään käynnit syöpä-tautien klinikalla, toisella taas oli kulunut neljä vuotta diag-noosista ja takana sytostaatti- ja sädehoidot. Muut olivat var-haisemmassa vaiheessa mat-kaansa.- Yleensä matka kestää noin viisi vuotta, kertoi Tyksin syö-pätautien klinikan rintasyöpä-hoitaja Kirsi Kivioja-Viitala, joka vetää ryhmää yhdessä kol-legansa Christina Bergerin kanssa. Muutama ryhmäläisistä oli osallistunut sopeutumisval-mennukseen, monien mielestä nimenomaan tämän ryhmän toiminta oli sopeutumisval-mennusta. Vertaistukiryhmästä oli saatu tietoa Lounais-Suo-men Syöväntorjuntasanomista, tutuilta ja sairaalasta. Monet ajattelivat, että siitä olisi hyvä saada tietoa jo mammografias-sa.Rintasyöpähoitaja Kivioja-Viita-la pyysi ryhmäläisiä kertomaan omista matkoistaan. Illan aikana jokainen kertoi ajatuksistaan ja selviytymisestään monta tarinaa: - Hain heti faktatietoa, välillä pysähtelin sulattelemaan sitä ja hain taas lisää tietoa, menin ak-tiivisesti eteenpäin pitäen välillä pysähdystaukoja.

Liika tieto ahdisti- Menin eteenpäin pieni jakso kerrallaan. Leikkausjakso, sy-tostaattijakso, sädehoitojakso ja sitten hoitojen jälkeen oli arjessa mukana vastasyntynyt

lapsenlapsi. Minulla oli muita työkavereita, jotka olivat saa-neet syöpädiagnoosin lähes samana päivänä ja yhdessä kä-vimme tätä matkaa. - Selviydyin saamalla tukea niiltä, jotka olivat käyneet läpi saman. Sain heiltä tietoa, en etsinyt sitä netistä enkä muual-takaan. Liika tieto ahdisti.- Kirjat, joissa käsiteltiin tois-ten kokemuksia, ahdistivat.- Etenin matkaa eri etappien kautta. Ensin ajattelin, että jos selviän pojanpojan rippijuh-laan niin hyvä. Ne ovat nyt tänä kesänä ja sitten on taas uusi etappi.- Matka sairaalassa, leikkaus ja hoidot menivät hyvin. Onneksi omahoitaja viimeisellä säde-hoitokerralla varoitti, että voi tulla sellainen tunne, että jää tyhjän päälle, kun yhdeksän kuukautta on hyysätty sairaa-lassa, eikä nyt enää olekaan ketään kyselemässä vointia. Oli hyvä kun sanottiin, että ole nyt reipas.

Lääkärikäynnille läheinen mukaanSairaala-aikoihin liittyi koke-muksia sytostaatti- ja sädehoi-doista. Syyllisyyden tunne sii-tä, että ei ole jaksanut, vaikka sitä ei kukaan ollut vaatinut-kaan, ei ollut vierasta. Vertaistukiryhmän jäsenet piti-vät paljon helpompana säde-hoidossa käymistä kuin sytos-taattihoitoja. Koska yksi säde-hoitokäynti kesti kymmenisen minuuttia, ei haitannut vaikka niissä käymiseen meni toista kuukautta.

Sädehoitokerroilla rasitti se, että iho muuttui punaiseksi kun taas sytostaattihoitojen jälkeen ja välillä rasitti yleinen jaksa-minen ja hiusten lähtö. Keskus-teluun osallistuneet kertoivat, että kannattaisi kertoa ihoreak-tioiden voivan tulla sädehoidon vielä päätyttyäkin. Jotkut pitivät hyvänä, että sä-dehoitolaitteeseen voi mennä tutustumaan jo ennen ensim-mäistä sädehoitokertaa, koska joku oli kertonut sen olevan pienessä kopissa. Ryhmäläiset mainitsivat, että olisi ollut hyvä, jos heitä olisi kehotettu ottamaan lääkärikäyn-nille mukaan omainen tai lähei-nen, koska muistaminen oli heikentynyt hoitojen aikana.

Meillä on nyt saman-laiset siilitukatRaskaita hetkiä olivat olleet ne kun katsoi peiliin, eikä ollut enää hiuksia. Monelle oli jää-nyt mieleen miten läheiset oli-vat kommentoineet kaljua pää-tä tai hiusten kasvua. Lasten suusta oli kuultu to-tuuksia: ”Olet hassun näköi-nen” tai ”Meillä on nyt saman-laiset siilitukat”. Tytär oli ke-hunut, että kallon muoto on kaunis ja kaveri valokuvasta, että vierellä on ihana poika. Jokaisella tuntui olevan kuiten-kin joku, joka kyseli vointia sairaalan ulkopuolellakin. Useimmiten se oli perheen jä-sen, mutta lisäksi työkaverit, sukulaiset ja tutut olivat tuki-henkilöinä, myös lapsenlapset ja koiranpennut. Heiltä sai tukea kun mieli oli masentunut, kun ei jaksanut tai pystynyt hoitamaan käytännön asioita tai halusi muuten vaan jakaa kokemuksia. Tukihenkilöt olivat olleet mat-kan varrella hyvin tärkeitä. Liikunta oli myös hyvää lääket-tä. Kun joka päivä lähti kävele-mään vaikka vain lyhyenkin lenkin, mieli oli jo reippaampi. Ryhmäläiset suosittelivat toisil-le Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen virkistysryhmää; ve-sijumppaa ja naurujoogaa.

Teksti: Mervi Siekkinen Kuva: Minna Vaininen

Rintasyöpäpotilaiden vertaistukiryhmän naiset kertoivat tohtorikoulutettava Mervi Siekkiselle, että ryhmätapaamisissa usein käynyt tietää jo hiuksista, missä vaihees-sa matkaa uusi tukiryhmän jäsen on. - Aina on ollut mukana vain hyvännäköistä porukkaa, ryhmä totesi.

”Syöpädiagnoosi on kutsu matkalle, joka pitää kulkea, mutta johon ei pidä pysähtyä.” Tästä aiheesta keskusteli toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan rintasyöpäpotilaiden vertaistu-kiryhmä viime keväänä. Mukana oli tällä ker-taa neljätoista rintasyöpää sairastavaa naista, joilla oli kerrottavanaan monta selviytymista-rinaa. Lisäksi hoitotieteen laitoksen tohtori-koulutettava Mervi Siekkinen Turun yliopis-tosta pyysi naisia kuvailemaan kokemuksiaan ja tiedontarvettaan sädehoitojakson aikana.

Matka syövän läpi vie usein noin viisi vuottaEteenpäin etappi kerrallaan:

Ryhmät kokoontuvat Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Ryhmien vetäjinä toimivat Tyksin syöpä-tautien poliklinikan rintasyöpähoitajat. Ryhmien tarkoituksena on auttaa ja tukea sopeutumisessa sairauden tuomaan uuteen elämänti-lanteeseen.

Nuorten rintasyöpäpotilaiden ryhmä:

Torstai 2.9 klo 18.00-20.00 Keinoja henkiseen selviytymiseen, psykologi Irene Rajala

Torstai 7.10 klo 18.00-20.00 Keskustelua

Torstai 4.11 klo 18.00-20.00 Kysymyksiä rintasyöpälääkärille, rintasyöpälääkäri paikalla


Rintasyöpäpotilaiden ryhmä ( yli 40-vuotiaat )

Torstai 16.9 klo 18.00-20.00 Keinoja henkiseen selviytymiseen, psykologi Irene Rajala


Torstai 18.11 klo 18.00-20.00 Kysymyksiä rintasyöpälääkärille, rintasyöpälääkäri paikalla


Rintasyöpäpotilaiden virkistysryhmä syksyllä 2010:

Psykologin ohjaama rintasyöpäpotilaiden virkistysryhmä kokoon-tuu Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Virkistys- ja rentoutusillat koostuvat onnellisuu-teen ja itsetuntemukseen liittyvistä ohjatuista keskusteluista ja harjoituksista sekä naurujoogasessioista. Ryhmä on tarkoi-tettu kaikille rintasyöpäpotilaille.

Rintasyöpäpotilaiden virkistysryhmä:

Ryhmä kokoontuu joka toinen perjantai alkaen 27.8 klo 16.30. Seuraavat kokoontumiset ovat:10.9, 24.9, 8.10, 22.10, 5.11, 19.11,3.12 ja 17.12.

Lisätiedot: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n vapaaehtoistoiminta,puhelin 02-2657 619 tai Meri-Karinan keskus, puhelin 02-2657 666.

Rintasyöpäpotilaiden vertaistukiryhmät syksyllä 2010:


Toiseksi viimeisen kurssipäi-vän aamu on alkanut kiireettö-mästi. Ensin tukeva aamiainen, sitten lehdenlukua Heikille ja ammattihierojan hemmottelua Tarjalle. Kohta kiivetään taas kajakkeihin Sorttamäen uima-rannalta ja lähdetään pariksi tunniksi laineille tiirailemaan vesilintuja ja hengittelemään elokuun leppeitä merituulia.

Leppäaho ja Yli-Rokki kurs-sittautuvat toiminta- ja palvelu-keskus Meri-Karinassa toista kertaa. Marraskuussa he osallis-tuivat työelämässä mukana ole-vien rintasyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä parikurssille. - Silloin sairauteen paneuduttiin perinpohjaisesti. Tuntui hyvältä pysähtyä miettimään, mitä meille oli sairausaikana tapah-tunut, Tarja sanoo.

Paljon olikin tapahtunut sen jälkeen, kun Tarja löysi patin rinnastaan suihkussa eräänä perjantai-iltana keväällä 2008. Rinnan osapoisto. Kuusi sytos-taattikuuria. Kolmekymmentä sädehoitokertaa. Päälle vuosien hormonihoidot. Huonovointi-suutta ja kiukkua, öisiä pelkoja.

- Kun hoidot olivat päällä ja oli sekä henkisesti että fyysises-ti huonossa kunnossa, tuli mie-leen joskus hulluja ajatuksia. Yöllä herätessä pelot saattoivat ryöstäytyä valloilleen, ja sitten jo melkein teki kuolemaa. Oli ihanaa, kun uskalsi puhua ne

ajatukset ulos Heikille ja huo-masi, että se on vain oman mie-likuvituksen tuotetta.

Erityinen lohduttajaHeikille ei tarvinnut selittää, minkälainen sairaus syöpä on. Hänen edesmennyt vaimonsa oli sairastanut syövän kahdesti ja mies oli ollut tämän tukena alus-ta loppuun. Oli kohtalon ivaa, että Tarja sairastui syöpään kak-si vuotta sen jälkeen kun hän ja Heikki löysivät toisensa.

- Itselleni tuli, jos ei syylli-nen, niin paha olo kuitenkin, että läheiselleni koitui sellaista huolta ja murhetta, Tarja miet-tii.

Heikki oli kuitenkin lohdut-taja vailla vertaa. Hän näki sel-vän eron naisten sairauksien välillä. - Entinen vaimoni oli ko-ko ajan paljon huonommassa kunnossa ja sairastaminen oli paljon rajumpaa. Osasin verrata, ettei tässä niin huonossa jamassa kuitenkaan oltu, mies kertoo.

Se toi molemmille voimaa jaksaa.

- Heikki tiesi minkälaista paha olo voi pahimmillaan ol-la. Olisin varmaankin vaipunut pahempaan synkkyyteen ilman häntä, Tarja tunnustaa.

Tukea lähiomaiselleTarja Leppäaho uskoo, että sai-

raus on ollut rankempi pala omaisille kuin hänelle itselleen.

- Itselläni oli potilaana tur-vallinen olo, kun olin koko ajan hoidossa ja minulla oli hoitajan puhelinnumero, johon sai soit-taa hädän tullen vaikka keskellä yötä. On varmasti henkisesti raskaampaa seurata sairasta-mista vierestä, Tarja sanoo.

Hänestä onkin tärkeää, että myös lähiomainen pääsee kun-toutuskursseille.

Melontakurssille pariskunta tuli rentoutumaan ja viettämään yhteistä aikaa. Liikuntaa rakas-taville ulkoilmaihmisille kurssi sopi paremmin kuin hyvin.

- Vertauskuvallisesti souta-jilla on selkä menosuuntaan, mutta meloja katsoo tulevai-suuteen. Syöpä varmaan seuraa sellaisena peikkona läpi elä-män, että heti kun jostakin ni-pistää, niin miettii onko se va-kavaa. Mutta täytyy vain jatkaa eteenpäin, Tarja toteaa.

- Meillä on nyt aika hyvä ote elämään kun ajattelee, mitä ollaan koettu, Heikki tuumaa.

Luonnon ja liikunnan voimavaroja kannattaa käyttääMeri-Karinaan kurssitoimin-

nan vastaava hoitaja Teija Kemppainen kertoo ympäris-tön innoittaneen melontakurs-sin järjestämistä.

- Tämä paikka on itsessään hyvin voimaannuttava. Saamme siitä kurssilaisilta aina paljon palautetta. Halusimme hyödyn-tää meren ja ympäröivän luon-non tarjoamia voimavaroja.

- Ihmisillä on hyvin erilai-sia kuntoutumistarpeita. Haas-teenamme on koko ajan kehit-tyä vastaamaan niihin tarpei-siin. Tämän kurssin osallistu-jilla oli jo etäisyyttä sairauteen ja tavoitteena tarttua uudella tavalla elämään.

Kaikkia yhdistyksen kurs-seja yhdistää Kemppaisen mu-kaan pyrkimys tarjota ihmisille terveellisiä elintapoja. Melon-takurssilla liikunta on keskei-sessä asemassa osallistujien yksilöllinen kunto huomioi-den.

- Liikunnan tiedetään vai-kuttavan positiivisesti mie-leen ja terveyteen ja vahvista-van itsetuntoa. Se tuli hyvin esiin tällä kurssilla. Tämän tyyppistä toimintaa kannattaa jatkaa.

Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Kaarinalaisille Tarja Leppäaholle ja Heikki Yli-Rokille melonta on entuudestaan tuttu harrastus. Pariskunta va-kuuttaa, että melontakurssi sopii kuitenkin yhtä hyvin myös aloittelijoille. Kaikkien taidot otetaan huomioon.

20-vuotias Meri-Karina uudistaa kurssejaan. Rintasyövän voittanut Tarja Leppäaho ja puo-liso Heikki Yli-Rokki tulivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja RAY:n uudelle Oikea ote melontaan ja elämään -kurssille karkotta-maan raskaan taudin muistot mielestään.

Melontakurssilla syöpä jää rannalle ruikuttamaan

Automaa - asiakasomistajan autokauppa

Enemmän etuja ja BONUSTA jopa 5 % S-Etukortilla

Automaa Turku FordSatakunnantie 164Vaihtoautot 010 765 6820Uudet autot 010 765 6810

Feel the difference

Ford Focus Trend Design erottuu muotoilullaan ja varustelullaan.

Palvelemme ma-pe klo 7-2 0 ja la klo 10-16.

Ford Focus Trend Designissa on vakiona kineettinen muotoilu ja vastustamaton varustelu:• Urheilulliset istuimet • Bluetooth ääniohjauksella • Vakionopeudensäädin • Kaksoisautomaattinen ilmastointi • 16” kevytmetallivan-teet • Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella (diesel-mallit) Tule ja koe Ford Focuksen vetovoima meillä. Ford Focus Trend Design -mallisto alkaen 20.552,01 € (sis.toim.kulut 600 €.) Autoveroton hinta alk. 15.370 € (alv 23 %) + arv. autovero CO2-päästöllä 159 /km 4.582,01 €. CO2-päästöt 115-189 g/km, EU-yhd. kulutus 4,4–8,0 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. www.ford.fi


Novartis,lääkealan rohkea edelläkävijä

Uusin tieto elämän puolesta– olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä

www.novartis.fi

Syöpä merkitsee potilaalle paitsi henkisesti, usein myös fyysisesti paljon enemmän kuin pelkkää kasvainta ja sen hoitoa. Kun tuumori on saatu poistettua ja paranemisproses-sin on määrä alkaa, saattaa toi-pilaan uuteen arkeen kuulua totuttelu ikäviin ja kiusallisiin-kin vaivoihin.

Peräsuolisyöpäleikkauksis-sa hoidon sivuvaikutuksia on huomattavasti vähentänyt TME-tekniikan (total mesorec-tal excision) yleistyminen vii-me vuosikymmenten aikana. Tekniikka perustuu navigoin-tiin suolen peitinkalvojen vä-lissä, joista toisen kalvon taka-na on poistettava kudos, toisen takana herkästi haavoittuvat ulostamis-, virtsaamis- ja sek-suaalitoimintoihin vaikuttavat hermot. Ennen osin sokkona operoimaan joutunut kirurgi etenee nyt kalvojen viitoitta-malla tiellä, hermoja säästäen.

- Peräsuolisyövän leikkaus tehdään kuitenkin ahtaassa lan-tiossa, joten aina hermojen va-hingoittumista ei voi välttää. Osalle potilaista tulee edelleen ulostamispakko-oireita, ulos-

teen- ja virtsankarkailuoireita sekä miehille impotenssia leik-kauksen jälkeen, Varpe luette-lee.

Poliklinikat ja potilasjärjestöt yhteistyöhön?Tutkimukseen osallistuneet peräsuolisyöpäpotilaat kokivat elämänlaatunsa olevan ylei-sesti ottaen toimenpidettä edeltäneellä tasolla vuoden kuluttua operaatiosta. Heidän psyykkinen toimintakykynsä oli jopa kohentunut vuoden aikana Pidätysongelmaiset potilaat olivat kuitenkin taipu-vaisia määrittelemään, fyysi-sen tai sosiaalisen elämänlaa-tunsa, muita potilaita heikom-maksi leikkauksen jälkeen kuin sitä ennen. Varpen mu-kaan ennen operaatiota anne-tuilla tiedoilla hoidon riskeistä on oleellinen merkitys potilai-den sopeutumiselle leikkauk-senjälkeiseen oireiluun.

- Monesti leikkauksenjäl-keiset ongelmat tulevat poti-laalle aika lailla yllätyksenä. Poliklinikat voisivat ottaa ne

entistä paremmin huomioon potilaalle ennen leikkausta an-nettavassa informaatiossa, tut-kija ehdottaa. Hän muistuttaa, että potilasjärjestöiltä löytyy paljon potilasta hyödyttävää

infomateriaalia, joten niiden ja poliklinikoiden yhteistyön li-säämisestä olisi etua.

Varpe arvioi väitöstutki-muksessaan seitsemänkymme-nenneljän vuosina 2005-2008

leikatun potilaan suolistosyö-vän kirurgista hoitoa ja vaiku-tuksia elämänlaatuun. Tutki-mus toteutettiin kysymällä potilaan omaa mielipidettä elä-mänlaadustaan standardoidulla

kyselylomakkeella sekä lisäky-symyksillä ennen leikkausta ja vuosi sen jälkeen.


Syövän hoito ei ole nykyisin pelkkää kasvaimen hoitoa: Tutkija Pirita Varpen mukaan syöpäpotilaiden elämän-laadun lääketieteellinen tutkimus on lisännyt viime aikoina suosiotaan. - Syövän hoitaminen on tietysti aina ensisijainen asia. Mutta potilaat elävät nykyisin pitkään hoidon jälkeenkin, joten myös laatuvaatimukset ovat koventuneet, Varpe tähdentää.

Peräsuolisyöpäpotilaiden elämänlaatua tutki-nut Pirita Varpe muistuttaa, että syöpäpoti-laan huolellinen ennakkoinformointi leikka-uksen riskeistä maksaa vaivan. Potilas sopeu-tuu paremmin hoidon mahdollisiin haittavai-kutuksiin, kun hän on ehtinyt varautua niihin etukäteen.

Sivuvaikutuksiin varautuminen edistää hoidon haittoihin sopeutumista


Puolitoista vuotta syöpädiag-noosin jälkeen Mira Linde-gren on menossa naimisiin. Keijumainen morsiuspuku kei-jumaiselle naiselle on itse suunniteltu ja sukulaistädin avustuksella ommeltu. Sen ylä-osa on valkoista, alaosa vaale-anvihreää silkkiä. Koivun vä-rein on koristeltu myös Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen Meri-Karinan-juhlatila, ja kun Mira ja elämänkumppani Jarno Vainio vastavihittyinä astuvat ulos Pyhän Henrikin ekumeenisesta taidekappelista, viskelee yli sata juhlavierasta heidän päälleen vastapoimittu-ja koivunlehtiä.

Kun Mira ja Jarno sanovat toisilleen tahdon, he voivat luottaa toistensa tukeen myös vastoinkäymisissä paljon konk-reettisemmin kuin moni nuori-pari. Se on tullut selväksi mo-net kerrat sen jälkeen, kun rintasyöpä tuli ja muutti lapsi-vuoteen sairasvuoteeksi.

Kuolema asuu hiljaisissa hetkissäOppaissa puhutaan viiden vuo-den ennusteesta. Mikä se viisi vuotta oikein on?! Miisa olisi viiden, Mico seitsemän. Eihän se riitä!

Vielä talvella Mira suunnit-teli häiden sijaan hautajaisiaan. Tutkimusten edetessä oli käy-nyt ilmeiseksi, että syöpä oli ärhäkkää, hormonaalista laatua ja levinnyt maksaan ja luuston. Poistetun rinnan tilalle ei sel-laisissa syövissä rakenneta uut-ta ja vaihdevuosioireet seuraa-vat hormonikorvaushoitoa ikää kysymättä.

Levinneestä syövästä ei voisi koskaan kokonaan paran-tua, sen Mira hyvin tiesi tutus-tuessaan rintasyöpäryhmän iäkkäisiin naisiin, jotka olivat ehtineet mummeiksi ja eläke-läisiksi, ja joille syövän etäis-pesäke oli vain potentiaalinen pelonaihe.

- Saman sairauden koke-neille oli ihanan helppo puhua, koska tunteet ovat kaikilla aika samanlaisia sairastumisen eri

vaiheissa. Tuntui kuitenkin epäreilulta, että vanhemmilla ihmisillä oli paljon parempi tilanne kuin itselläni, kertaa 25-vuotias nainen kokemuksi-aan.

Hiljaisina hetkinä kuolema ujuttautui väkisin ajatuksiin. Illalla lasten mentyä nukku-maan Mira kuvitteli kuolleen ruumiinsa olohuoneen lattialle lojumaan. Auton ratissa hän mietti miltä koti näyttäisi ilman häntä. Lapsille ärähdettyä mie-lessä häivähti, minkälaisena nämä muistaisivat äitinsä kun tämä olisi poissa.

Sisua selviytymistarinoistaUudesta vertaistukiryhmästä löytyi toisia pienten lasten äi-tejä, joilla oli levinnyt syöpä. Mira pääsi itkemään, naura-maan ja puhumaan pelkoa pois uudella tavalla. Samanlaisten selviytymistarinoista sai si-sua.

- Aluksi uskalsin ajatella vain lähivuosia, viisikin tuntui saavutukselta. Nyt olen tavan-nut naisen, jonka syöpä levisi luustoon yli yksitoista vuotta sitten. Hän on saanut samoja luustolääkkeitä kuin minä. Tie-dän myös naisen, jonka äiti sairastui 1970-luvulla mutta voi nyt hyvin, koska maksaan levinnyt syöpä on ilmeisesti pysähtynyt.

- Syövän leviäminen voi hidastua tai pysähtyä koko-naan. Vaikka luultavasti tulen joskus kuolemaan tähän sai-rauteen, voin itsekin pärjätä vielä monta kymmentä vuotta. Ja se on tavoitekin.

Entäs lapset?Miisa-tyttären ja Mico-pojan hyvinvointi Miraa huolettaa paljon enemmän kuin oma sai-raus. Silti, vaikka lähipiiri rien-si apuun heti kasvaimen löy-dyttyä ja Miran oma äiti jopa muutti alkuun tyttärensä kotiin perheen tueksi. Ja vaikka saira-us on vain lujittanut Miran ja Jarnon suhdetta.

- Mico oli diagnoosin saa-dessani jo kahden ja puolen. Hän on ymmärtänyt aika pal-jon ja nähnyt romahtamiseni vastaanotolla, sen kun itkettiin ja huudettiin järkytyksestä lä-heisten kanssa puhelimessa ja parkkipaikalla. Miisa, joka on syntynyt tähän tilanteeseen, on varmasti myös aistinut ahdis-tukseni omalla tavallaan, pohtii Mira.

Perheterapeutilta on löyty-nyt keinoja sairauden käsittele-miseen pienen pojan kanssa. Mira saattoi antaa tämän lei-kisti hoitaa itseään ja voida sitten paremmin. Lastenhuo-neeseen ilmestyi myös syöpä-mörkö, johon sai purkaa tuntei-taan ja joka joutui häipymään silmistä ja mielestä joulun ajaksi. Mico on nyt tottunut äidin lääkärikäynteihin ja Mii-sasta on kasvanut reipas ja to-mera pikkutyttö.

Jos arjen pyörittäminen sairausaikana on vienyt välillä kaikki voimat, ovat lapset ol-leet äidilleen suunnaton voi-manlähde. - Ei tässä tilantees-sa halua jäädä sängyn pohjal-le. Halu nähdä lasten kasvu ja kehitys on niin valtava, etten muuta edes ajattele, Mira sa-noo päättäväisesti. Sitten hän hymyilee. On hääpäivän aatto, huomenna alttarille astelee koko perhe. Lapset ensimmäi-sinä, käsi kädessä, Suojelu-senkelin sävelten saattelemi-na.

Kyllä MINÄ kestän. Tämä-hän on helppo sairaus! Voin elää lähes normaalisti. Saan olla lasteni kanssa. He ovat kunnossa. Mitä pienistä uupu-muksista ja muista sivuoireis-ta? Jaksan kuitenkin nauttia lapsistani. Saan hyvällä omal-latunnolla suunnitella tulevai-suuttani uudelleen. Tai olla suunnittelematta.

Kursivoidut kappaleet ovat poimintoja Miran netti-päiväkirjasta, joka on luetta-vissa osoitteessa http://mirsq.vuodatus.net/


- Aikaisemmin elin aina tulevassa ja olin kova kirjoittamaan tehtävälistoja. En silloin ymmärtänyt, miten joku voisi elää päivän kerrallaan. Mutta päivä kerrallaan ei tar-koita sitä, ettei ikinä ajattelisi hetkeä pidemmälle. Se on sitä, että nauttii tästä hetkestä, eikä koko ajan ajattele asioita, joiden vielä olisi tapahduttava ennen kuin voi olla onnellinen, sanoo rintasyöpää sairastava Mira Lindegren, lehden ilmesty-essä rouva Vainio.

Syö terveellisesti. Vähän lihaa, paljon kasviksia ja kuituja. Syö näitä ruo-kia, niin vältät syövän... Synnytä nuorena. Imetä pitkään. Niin, ja alle 30-vuotiaana ei voi sairastua rintasyöpään. MINÄ syön terveellisesti, ra-kastan marjoja ja kasviksia. Sain ensimmäisen lapseni 21-vuotiaana, toi-sen 2,5 vuotta myöhemmin. Liian vanhanako? Imetin ensimmäistä lasta-ni yli vuoden, toista ehdin imettää viikon ennen rintasyöpädiagnoosia.

Hääthän niistä tulikin eikä hautajaisia

Monipuolinen ja muodinmukainenP E R U U K K I L I I K E

Laadukkaat monofi lament-peruukit antavat luonnollisen ilmeen

Eerikinkatu 9 B 20100 Turku Puh. 231 9277

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO JAAKKO LAINEKELA-KORV. VETERAANEILLE

HAMMASPROOTESI ONGELMIA?KAUPPIASKATU 10 C, 20100 TURKU PUH. (02) 233 6018

21

TÄLLÄILMOITUSKUPONGILLA

SYYS-LOKAKUUNTARJOUS

ILMAINEN HOITOKERTA10-KERRAN

HOITOSARJANALOITTANEILLE.

Kaupunki-toimipiste

Itsenäisyydenaukio 2 / valtion virastotalo,20800 Turku

Esko Hirvinen fysioterapeutti0400 510 314

Juha Karppanen fysioterapeutti050 550 9369

Pasi Vesa kuntohoitaja0400 510 315

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskusSeiskarinkatu 35, 20900 Turkupuh. 265 7606

- veteraanikuntoutus- Kelan vaikeavammaisten kuntoutus- Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset- Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoistawww.turunkuntokolmio.com

Esko Hirvinenfysioterapeutti0400 510 [email protected]

Juha Karppanenfysioterapeutti050 550 [email protected]

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat14 - 2010 - N:o 2 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 - 2010 - 15

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y. TIEDOTTAA

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh. (02) 2657 913 • avoinna maanantaisin klo 8.00-18.00, tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00

MATKAOHJELMA:Torstai 23.12.2010Kokoontuminen Turun lentoasemalla klo 7.00. Läh-tö klo 8.10 Finncomm Airlinesin lennolla AY 8682 Helsinkiin, jonne saavutaan klo 8.45. Helsingistä jat-ketaan Finnairin lennolla AY 753 Budapestiin, jon-ne saavutaan klo 10.50. Budapestin kentältä lähde-tään klassiselle kaupunkikierrokselle, jonka aikana nautitaan tervetulolounas Linnavuoren rinteessä si-jaitsevassa Arányszarvas –riistaravintolassa. Lounaan aloittaa lasillinen kuohuviiniä ja sitä seuraa kol-me ruokalajia ruokajuomineen. Kaupunkikierroksen päättää vierailu Budapestin kauniissa kauppahallis-sa. Budapestissa majoitutaan kolmeksi yöksi keskus-tassa sijaitsevaan Continental Hotel Zaraan.

Jouluaatto, perjantai 24.12.2010Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tehdään kävely-retki Joulumarkkinoille ja kävelykaduille, jossa on vie-lä mahdollisuus viime hetken jouluostoksiin. Kävelyret-ken aikana nautitaan kakkukahvit yhdessä Budapestin kuuluisimmista kahviloista Cafe Gerbeaudilla. Joulu-aaton juhlava illallinen ruokajuomineen nautitaan ho-tellin ravintolassa. Illallisen jälkeen on mahdollisuus osallistua Jouluyön messuun kävelyetäisyydellä hotel-lista sijaitsevassa Pyhän Tapanin Basilikassa.

Joulupäivä, lauantai 25.12.2010Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä vapaata ohjel-maa. Kolmen ruokalajin lounas ruokajuomineen nau-titaan hotellissa. Illalla seurataan kävelyetäisyydel-lä hotellista sijaitsevassa Oopperassa joulun tapaan iki-ihanaa Giacomo Puccinin ”La Boheme” –opperaa.

Tapaninpäivä, sunnuntai 26.12.2010Aamiainen hotellissa. Puolen päivän aikaan luovute-taan huoneet ja lähdetään kohti Szentendreä. Tämä viehättävä pikkukaupunki sijaitsee Tonavan rannal-la noin 25 km pohjoiseen. Szentendressä on lukuisia pieniä kauppoja ja gallerioita, joista useimmat ovat avoinna myös jouluna. Kolmen ruokalajin lounas ruo-kajuomineen nautitaan Szentendressä ja tutustutaan kaupunkiin ja sen historiaan kävelykierroksella. Ilta-päivällä matka jatkuu Budapestin lentoasemalle, jos-ta Finnairin lento AY 756 lähtee Helsinkiin klo 19.20. Helsinkiin saavutaan klo 22.40. Helsingistä jatke-taan Turkuun klo 23.40 Finncomm Airlinesin lennol-la AY 3963. Turun lentoasemalle saavutaan klo 00.15 (27.12.).

Matkalle mukaan voimassaoleva ulkomaan-passi tai voimassaoleva henkilökortti, joka on myönnetty 1.3.1999 jälkeen. Matkavakuutus peruutusturvalla on syytä tehdä heti matkava-rauksen tekemisen jälkeen sekä huolehtia pe-rusrokotusten voimassaolosta. Valuutaksi Un-karin forintteja.

Hotelli:Continental Hotel Zara****+Dohány str. 42-44, 1074 Budapestpuh. +36 1 815 1000www.continentalhotelzara.comUusi neljän tähden hotelli Budapestin sydämessä vanhan Continental -hotellin ja Hungaria -kylpylän paikalla. Hotellissa 270 huonetta, ravintola, alku-peräiseen henkeen rakennettu kahvila sekä sauna- ja allasosasto. Hotellihuoneet sisustettu elegantin mo-dernisti lämpimin värisävyin ja ovat ensiluokkaisesti varustettuja: ilmastointi, WC, suihku/kylpy, puhelin, TV, minibaari, tallelokero, kahvin/teenkeittovälineet ja hiustenkuivaaja.

Matkan hinta:jäsenet 925 euroaei-jäsenet 950 euroaLisämaksu yhden hengen huoneesta 94 euroa.

Hintaan sisältyy:* lentomatkat Finncomm Airlinesin lennoilla Turku- Helsinki-Turku* lentomatkat Finnairin lennoilla Helsinki- Budapest-Helsinki* 3 vuorokauden majoitus Continental Hotel Zarassa 2 hengen huonessa* 3 aamiaista, 3 lounasta, illallinen ja kahvitarjoilu* ”La Boheme” –opperan lippu* retki Szentendreen* sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan* paikallisoppaan palvelut* matkanjohtajan palvelut

JOULUMATKA BUDAPESTIIN 23. – 26.12.2010Tämä joulumatka vie Unkariin, Budapestiin, joka tarjoaa vierailleen rikkaan, historiallisen ympäristön ja ainutlaatuisia kulttuuriperintökohteita. Budapestin lumoava tunnelma, kauniit maisemat ja vilkas arki-elämä viehättävät kaikkia matkailijoita. Kaupungin kaduilla ja aukioilla kävellessä tuntee, että Budapest on onnistunut modernin ilmeen rinnalla säilyttämään vanhan viehätysvoimansa, sillä eri aikakausien ra-kennustyylien ja muistomerkkien harmonia, virkistävät kylpylät, kahvilat, ravintolat, kulttuurikohteet sekä paikallinen vieraanvaraisuus takaavat mieleenpainuvan matkakokemuksen ja houkuttelevat tänne tulijoita yhä uusiin seikkailuihin. Matkailijaa odottaa monipuolinen kulttuurielämä lukuisine festivaalei-neen mutta myös hyvät ravintolat ja illanviettomahdollisuudet.

JUHLAVUODEN RISTEILY VÄLIMERELLE LOISTELIAALLA ROYAL CARIBBEAN CRUISE LINEN M/S LIBERTY OF THE SEAS –ALUKSELLA 30.9. – 8.10.2011

BARCELONA – TOULON (PROVENCE) – VILLEFRANCHE (NIZZA/MONACO) – LIVORNO (FIRENZE/PISA) – CIVITAVECCIA (ROOMA) – NAPOLI (CAPRI) – BARCELONA

MATKAOHJELMA:Perjantai 30.9.2011, Barcelona, EspanjaLinja-autokuljetus Turusta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lento Barcelonaan. Lentoaika vahvistuu myöhemmin. Kulje-tus neljän tähden Hotel Tryp Apoloon, joka sijaitsee lähellä Barcelonan pääkatua, Las Ramblasta. Majoittuminen yhdeksi yöksi hotelliin.

Lauantai 1.10.2011, Barcelona, EspanjaBuffetaamiainen hotellissa. Aamupäivällä jätetään hotelli ja läh-detään tutustumaan Barcelonaan kaupunkikiertoajelulla. Ilta-päivällä ajo Barcelonan satamaan ja satamamuodollisuuksien jälkeen siirrytään M/S Liberty of the Seas –alukseen. Majoittu-minen seitsemäksi vuorokaudeksi ikkunallisiin kahden hengen hytteihin. Alus lähtee kohti Ranskan Toulonia klo 17.00.

Sunnuntai 2.10.2011, Toulon, RanskaAlus saapuu Toulonin satamaan klo 07.00. Aamupäivällä teh-dään noin neljä tuntia kestävä retki Toulonin lähialueelle, Sa-nary-Sur-Meriin ja Bandoliin. Sanary-Sur-Mer tuli tunnetuksi jo 1900-luvun vaihteessa varsinkin taiteilijoiden keskuudessa ja nykyisin Sanary-Sur-Mer on tullut tunnetuksi monien kan-salaisuuksien suosisittuna matkailukohteena. Sanary-Sur-Me-ristä lyhyen ajomatkan päässä sijaitsee kansainvälisesti tun-netumpi Bandol. Rannan, kahviloiden ja kauppojen takana kauempana rannasta on viininviljelytiloja, joissa valmiste-taan joitakin parhaimpia Provencen alueen viinejä, varsinkin roséviiniä. Iltapäivällä palataan alukselle, joka jatkaa matkaa kohti Ranskan toista kohdetta, Villefranchea klo 17.00.

Maanantai 3.10.2011, Villefranche, RanskaAlus saapuu Villefrancheen klo 07.00. Aamupäivällä tehdään noin neljä tuntia kestävä retki Monacoon ja Monte Carloon. Monacon ruhtinaskunta on maailman toiseksi pienin itsenäi-nen valtio Vatikaanin jälkeen. Monacossa voi nähdä julkisuu-den henkilöitä, kiertoajelulla ajetaan osaksi pitkin kuuluisaa Formula 1-rataa tai voi vain ihastella upeaa Monte Carlon Kasinoa ja huvijahteja. Retken aikana nähdään ulkopuolelta Ruhtinaspalatsi ja sisältä Monacon eli Pyhän Nikolauksen ka-tedraali, jossa lepäävät Monacon ruhtinas Rainer III sekä ruh-tinatar Grace Kelly. Iltapäivällä palataan alukselle, joka jatkaa matkaa kohti Italian ensimmäistä kohdetta, Livornon kau-punkia klo 19.00.

Tiistai 4.10.2011, Livorno, ItaliaAlus saapuu Livornoon klo 07.00. Aamupäivällä tehdään noin kolme tuntia kestävä retki puolen tunnin ajomatkan päähän Pi-

saan. Pisa oli yksi Välimeren merkittävimmistä kaupungeista 1000-luvulla. Nykyään Pisa on tunnettu kaltevasta tornistaan, jota pidetään yhtenä maailman upeimpana nähtävyytenä. Tor-ni sijaitsee Ihmeiden Aukiolla, jossa on myös Pisan kirkko – Duomo. Alkuiltapäivästä palataan alukselle, joka jatkaa mat-kaa kohti Italian toista kohdetta, Civitavecciaa klo 19.00.

Keskiviikko 5.10.2011, Civitaveccia, ItaliaAlus saapuu Civitavecciaan klo 07.00. Päivän aikana teh-dään noin yhdeksän tuntia kestävä retki 70 kilometrin pää-hän Roomaan. Ajomatkan aikana voi ihailla Italian kaunista maaseutua. Perillä Roomassa on mahdollisuus tutustua Py-hän Pietarin kirkkoon Vatikaanissa sekä käydä antiikin Roo-man hulppeimmalla näyttämöllä, Colosseumilla. Aikaa jää myös tutustua kaupunkiin omien mieltymysten mukaan. Ret-kellä on kävelyä jonkin verran. Myöhään iltapäivällä palataan alukselle, joka jatkaa matkaa kohti Italian kolmatta kohdetta, Napolia klo 19.00.

Torstai 6.10.2011, Napoli, ItaliaAlus saapuu Napoliin klo 07.00. Aamupäivällä tehdään noin neljä tuntia kestävä retki Pompeijiin. Matkalla nähdään kau-empaa Vesuvius, joka on edelleen aktiivinen tulivuori ja joka tuhosi Pompeijin kaupungin yli 1900 vuotta sitten. Pompeijin tuhoutuneessa kaupungissa voi kokea antiikin Rooman aikai-set kaupungin rauniot ja nähdä tulivuoren voiman. Pompeijin portilta lyhyt kävely vie suoraan kaupungin sydämeen, Foru-mille, jota ympäröivät temppelit. Retkellä kävelyä noin kaksi kilometriä sekä 25 askelman nousu kiviportaita pitkin. Iltapäi-vällä palataan alukselle, joka jatkaa matkaa klo 19.00.

Perjantai 7.10.2011, MerelläTämä päivä vietetään merellä risteilyn jatkuessa kohti Barce-lonaa. Päivän aikana mahdollisuus osallistua eri aktiviteettei-hin aluksella.

Lauantai 8.10.2011, Barcelona, EspanjaAlus saapuu Barcelonaan klo 06.00. Aamiainen aluksella, jon-ka jälkeen kuljetus Barcelonan lentoasemalle. Lento Helsin-kiin. Kuljetus Turkuun.Satamapäivinä varustamo järjestää kansainvälisiä lisämaksul-lisia retkiä aamu- ja iltapäivisin, joka mahdollistaa osallistu-misen jopa kahdelle eri retkelle saman päivän aikana.

Hotel Tryp Apolo****Avenida del Paralelo, 57-59, Barcelonapuh. (34)93 3433000, www.tryp-apolo.comSijaitsee Barcelonan sydämessä, viiden minuutin kävelymat-kan päässä Las Ramblasista ja kaupungin historiallista osas-ta. Huoneissa ilmastointi ja lämmitys, puhelin, tallelokero, mi-nibaari, TV, hiustenkuivaaja, kylpy/suihku ja WC.

M/S Liberty of the Seas:Luokka: FreedomPituus: 339 metriäLeveys: 56 metriäKorkeus: 63,9 metriä merenpinnastaSyväys: 8,5 metriäBruttorekisteritonnit: 160 000Nopeus: 21,6 solmua

Matkustajia: 3600Henkilökunta: 1360Sähkövirta: 110/220 volttiaRakennettu STX:n Turun telakalla. Liikenteeseen toukokuussa 2007. Aluksella 15 kantta, joilla on runsaasti toimintaa. Aluk-sella on mm. seuraavat tilat: pääruokasali, itsepalvelu –ruoka-sali, kahviloita, baareja, myymälöitä, kasino, kappeli, peli- ja kerhotilat, kirjasto, valokuvakauppa, tanssiravintola, kylpylä- ja kuntosaliosasto, perheille suunniteltu uima-allas liukumäki-neen ja vesisuihkuineen, kiipeilyseinä, pienoisgolf, luistinrata sekä teatteri, joissa risteilyn aikana loistavia esityksiä. Hyteis-sä suihku, WC, TV, ilmastointi, tallelokero. Aluksella lääkärin ja sairaanhoitajan palvelut, lisämaksusta.Huom! Sää saattaa aiheuttaa muutoksia risteilyohjelmaan ja joskus jopa estää pääsyn johonkin satamaan. Varustamo ja Matkari Oy pidättävät oikeuden muutoksiin.

Risteilyn hinta Turusta:jäsenet 2510 euroaei-jäsenet 2560 euroa

Risteilyn hinta Helsingistä:jäsenet 2480 euroaei-jäsenet 2530 euroaLisämaksu yhden hengen huoneesta ja hytistä 950 euroa.

Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset Turku-Hki-Vantaa-Turku (Turusta mukaan lähteville)* Finnairin reittilennot Helsinki-Barcelona-Helsinki* lentokenttäkuljetukset Barcelonassa* linja-autokuljetukset perillä kohteissa ohjelman mukaan* yhden yön majoitus Barcelonassa Hotel Tryp Apolossa 2 hengen huoneessa* seitsemän vuorokauden majoitus M/S Liberty of the Seasilla 2 hengen ulkohytissä* risteilyllä täysihoito (aamiainen, lounas, välipalat, illallinen, keskiyön buffet)* ohjelmassa mainitut retket suomenkielisen oppaan johdolla* risteilyn ohjelma* palvelurahat ja kantajamaksut risteilyllä* lento- ja satamaverot sekä muut viranomaismaksut* Matkarin matkanjohtajan palvelut* suomenkielisen oppaan Leila Rajanderin palvelut risteilyllä ja retkillä

Risteilylle mukaan tulee ottaa ehjä ulkomaan pas-si, jonka on oltava voimassa vielä kuusi (6) kuukaut-ta risteilyn jälkeen. Matkavakuutus, johon sisältyy myös matkatavaravakuutus sekä peruutusturvavakuu-tus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sai-rastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä heti risteilyvarauksen tekemisen jälkeen ja huolehtia pe-rusrokotusten (polio-, kurkkumätä- ja jäykkäkouris-tusrokotus) voimassaolosta.

Ennen risteilyä lähetetään matkustajille tarkempaa tietoa risteilystä ja siihen valmistautumisesta.Royal Caribbean Cruise Line: www.rccl.fi ja www.rccl.com

RISTEILYOHJELMA:30.9.2011 ....................................................Lento Barcelonaan, yöpyminen

1.10.2011, lauantai klo 17.00 ........................Lähtö Barcelonasta, Espanja

2.10.2011, sunnuntai klo 07.00 – 17.00 ............................... Toulon, Ranska

3.10.2011, maanantai klo 07.00 – 19.00 .....................Villefranche, Ranska

4.10.2011, tiistai klo 07.00 – 19.00 ........................................Livorno, Italia

5.10.2011, keskiviikkoklo 07.00 – 19.00 .........................Civitaveccia, Italia

6.10.2011, torstai klo 07.00 – 19.00 ........................................ Napoli, Italia

7.10.2011, perjantai ......................................................................... merellä

8.10.2011, lauantai klo 06.00 ..Saapuminen Barcelonaan, lento Helsinkiin

Ylivoimaisen suosittu ”Kvartetti” kertoo neljästä oopperalaulajas-ta, jotka viettävät eläkepäiviään taiteilijakodissa. Kolme heistä on jo vanhoja asukkeja. Neljännen, todellisen oopperadiivan, Kyllikki Fors-sellin tulo muuttaa totutun järjestyksen ja luo jännitteitä, jotka yl-tävät kauas menneisyyteen. Sieltä löytyy yllätyksiä, sekä hauskoja, mutta myös kipeitä muistoja. Rooleissa Kyllikki Forssell, Ritva Valka-ma, Antti Litja ja Lasse Pöysti.

Matkaohjelma:Lähtö klo 16.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Kaupunginteatterissa seurataan klo 19.00 ”Kvartetti” –esi-tystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 23.45.Matkan hinta: jäsenet 69 euroa, ei-jäsenet 84 euroaHintaan sisältyy: linja-autokuljetukset, teatterilippu, matkanjohtajan palvelutMatkanjohtaja: Telle Tuominen

”KVARTETTI” HELSINGIN KAUPUNGIN- TEATTERISSA PERJANTAINA 12.11.2010

Hyppää pyörryttävään lemmenkaruselliin ja lähde katsomaan ”Len-täviä morsiamia” Tampereeen Teatteriin. Ranskalainen poikamies Bernard tapaa Pariisin asunnossaan vuorotellen kolmea rakastaja-tarta – kaikki kaunokaiset ovat lentoemäntiä. Järjestely toimii lois-tavasti, kunnes lentoaikatauluihin tulee yllättäviä muutoksia. Yleisö saa nostaa tuolinsa selkänojan pystyasentoon, sillä tiedossa on mel-koinen turbulenssi, kun ovista viuhahtavat suloinen Air France, räjäh-tävä Lufthansa ja American Airlinesin hunajapupu. Bernard turvau-tuisi jo varauloskäyntiin, ellei hänellä olisi apunaan ystävä Robert ja tomera keittäjä Bertha – ehkä he onnistuvat estämään hätälaskun. Rooleissa Jukka Leisti, Kake Aunesneva, Mari Posti, Elina Salovaara ja Tuija Ernamo. Matkaohjelma:Lähtö klo 10.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Tampereelle, jossa nautitaan kolmen ruokalajin lounas ravintola Grillissä. Klo 14.30 seurataan Tampereen Teatterissa ”Lentävät morsiamet” –esitystä. Esi-tyksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 19.00.Matkan hinta: jäsenet 98 euroa, ei-jäsenet 113 euroaHintaan sisältyy: linja-autokuljetukset, kolmen ruokalajin lounas,teatterilippu, matkanjohtajan palvelutMatkanjohtaja: Hanna-Leena Laihonen

”LENTÄVÄT MORSIAMET” –BULEVARDIKOMEDIA TAMPEREEN TEATTERISSA LAUANTAINA 27.11.2010

Ranskalaisen Gilles Dyrekin käsikirjoittama ”Vaimoni on toista maa-ta” on nokkela ja uudenaikainen komedia, jossa kotijuhlat muuttuvat kaaokseksi pienen väärinkäsityksen kasvaessa valtaviin mittasuh-teisiin. Rakastunut pariskunta valmistautuu iloiseen illanviettoon: Katkarapusalaatti on valmiina ja Janssonin kiusaus uunissa. Van-ha opiskelukaveri saapuu tuota pikaa uuden tyttöystävänsä kanssa päivittämään viime vuosien kuulumisia. Edessä on rattoisa ilta opis-keluaikoja muistellen ja tulevia häitä hehkutellen. Vieraat saapuvat myöhässä eikä vanhan opiskelukaverin tyttöystävä sano sanaakaan. Kenties hän on ulkomaalainen, eikä osaa suomea. Isännät tekevat kaikkensa ollakseen poliittisesti korrekteja ja saadakseen vieraansa viihtymään, mutta siitähän se soppa vasta syntyykin.

Matkaohjelma:Lähtö klo 15.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Lilla Teaternissa seurataan klo 18.00 ”Vaimoni on toista maata” –esitystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 23.00.Matkan hinta: jäsenet 60 euroa, ei-jäsenet 75 euroaHintaan sisältyy: linja-autokuljetukset, teatterilippu,matkanjohtajan palvelutMatkanjohtaja: Maija Parmanen

”VAIMONI ON TOISTA MAATA”-KOMEDIA LILLA TEATERNISSAPERJANTAINA 5.11.2010

”Chicago”, syntisen hieno musikaali maineennälästä ja sen hinnasta on tuttu Boradwayn pisimpään pyörineenä musikaalina ja tähdilla ladattuna elokuvana. Estradi hehkuu räväkkänä ja roisina niin luksusta kuin burles-kia – huumoria unohtamatta. Huippuluokan show on tulvillaan musiik-kia, upeita tansseja ja glamouria. Rooleissa Petra Karjalainen/Sari Sii-kander, Jari Ahola/Mikko Nousiainen, Sami Hintsanen/Puntti Valtonen, Samuli Muje/Pentti Helin, Satu Silvo/Jaana Oravisto, Mervi Takatalo/Kai-sa Mattila sekä Jari Leppänen.

Matkaohjelma:Lähtö klo 10.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Tampereelle, jossa Tampereen Työväen Teatterissa seurataan klo 13.00 ”Chi-cago” –musikaaliesitystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 19.00.Matkan hinta: jäsenet 84 euroa, ei-jäsenet 99 euroaHintaan sisältyy: linja-autokuljetukset, musikaalilippu, matkanjohtajan palvelutMatkanjohtaja: Telle Tuominen

”CHICAGO” BROADWAYN KUUMA HITTIMUSIKAALITAMPEREEN TYÖVÄENTEATTERISSA LAUANTAINA 5.2.2011

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. viettää 60-vuotis-juhlaansa vuonna 2011. Juhlavuoden kunniaksi risteil-lään Välimeren läntisiin kohteisiin loisteliaalla Freedom –luokan M/S Liberty of the Seas –aluksella. Freedom –luokka tarjoaa ennennäkemättömän suuren valikoi-man harrastuksia, viihdettä, ajanvietettä sekä ruoka-paikkoja ja lähes kaikki sisältyy risteilyn hintaan. Ris-teily sopii yhtälailla kaikenikäisille. Risteilyllä asutaan uivassa lomahotellissa, pakataan tavarat vain kerran ja saavutaan uuteen satamaan lähes joka päivä. Näis-tä aineksista syntyy täydellinen lomakokemus. Aluk-sen henkilökunta koostuu useista eri kansalaisuuksis-ta, tämä mahdollistaa useiden kielien ymmärtämisen, ei kuitenkaan välttämättä suomen kielen. Tämän vuok-si risteilyllämme on mukana matkanjohtajamme lisäksi suomalainen, kielitaitoinen opas Leila Rajander, jonka opastuksella toteutetaan retket kohteissa. Risteily al-kaa Barcelonasta ja päättyy Barcelonaan. Päivää ennen risteilyä lento Barcelonaan, jossa majoittuminen yhdek-si yöksi neljän tähden hotelliin.Tämä risteily vie Välimerelle; Espanjaan, Ranskaan ja Italiaan. Välimeren rannikolla asuu arviolta 132 miljoo-naa ihmistä ja pinta-alaltaan alue on noin 2,5 miljoo-naa neliökilometriä. Saaret ja niemet jakavat Välimeren useisiin altaisiin, joita ovat Tyrrhenan-, Ligurian-, Ege-an-, Joonian- ja Adrian meri. Välimeren syvin kohta on 5 120 metriä ja se sijaitsee Välimeren keskiosassa Jooni-anmeressä. Atlantista Välimeren erottaa kapeimmillaan noin 14 kilometriä leveä Gibraltarin salmi ja idässä taas Mustastamerestä Dardanellit ja Bosporinsalmi, joiden väliin jää Välimeren osaksi luettava Marmaranmeri. Alu-een ilmasto ja kulttuuriperintö houkuttelevat turismia, joka onkin monelle Välimeren maalle nykyisin kalastusta merkittävämpi elinkeino. Välimeren merkitys koko länsi-maiselle sivistykselle on ollut merkittävä ammoisista an-tiikin ajoista lähtien. Sen kautta levisivät kauppatavaroi-den lisäksi myös ihmiset ja kulttuurivaikutteet.

RISTEILYN LUENNOITSIJAVIERAINA:Kansainvälisen rikostuomioistuimen

uhrirahaston puheenjohtaja,ministeri Elisabeth Rehn:”Kokemukset maailman vaikeissa kolkissa”

Kommodori Jukka K. Pajala: ”Koululaivamme kävivät Välimerelläkin” sekä

”Kokemuksia ja näkemyksiä sotilasasiamiehen työstä”Toimitusjohtaja, sosiaalineuvos Kari Ojala:

”Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 60 toimintavuotta”

RISTEILYN LUENNOITSIJAVIERAINA:Kansainvälisen rikostuomioistuimen

uhrirahaston puheenjohtaja,ministeri Elisabeth Rehn:”Kokemukset maailman vaikeissa kolkissa”

Kommodori Jukka K. Pajala: ”Koululaivamme kävivät Välimerelläkin” sekä

”Kokemuksia ja näkemyksiä sotilasasiamiehen työstä”Toimitusjohtaja, sosiaalineuvos Kari Ojala:

”Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 60 toimintavuotta”


Kun kesäisenä iltapäivänä poikkeaa Tuulikki Hukkasen asunnolle, saattaa rivitalokak-sion ulko-ovi olla selkoseläl-lään. - Tämä on rauhallinen paikka. Ei ole liikennettä me-luamassa eikä pakokaasuja, kuuluu selitys.

Hukkanen kertoo olevansa ulkohommista nauttiva entinen konttorirotta. Pihatyöinto virisi ensimmäisenä talvena uudessa kodissa. Siitä kun tuli hyvin luminen, eikä Meri-Karinaan ollut vielä saatu talonmiestä. Hukkanen ei jäänyt neuvotto-maksi, vaan nappasi lapion käteensä ja loi itse polun um-pihankeen.

- Joo-o, voimaa on kuin pie-nessä keuhkotautisessa kyläs-sä, Hukkanen hymähtää. - Mutta ei mua töihin pistetä. Teen kun haluan ja osaan kyllä myös kieltäytyä.

Ei haaleita löylyjä kiitosViimeiset kymmenen vuotta voimailua on hillinnyt sydän-vika, jonka vuoksi Hukkanen on joutunut luopumaan monis-ta mieluisista asioista, kuten talon jumpasta ja vesijumpasta, joihin hänen otteensa oli ohjaa-jien mielestä vaarallisen perus-teellinen.

Pahempaa oli kuitenkin saunasta luopuminen.

- Tykkään oikein kunnon löylyistä, että on sellaiset sata, satakaksikymmentä astetta. Saunominen päättyisi sairaala-reissuun, harmittelee 76-vuoti-as Hukkanen, joka on mie-luummin kokonaan saunomat-

ta kuin suostuisi haaleisiin löylyihin.

Nautiskeleva puutar-huri ei hoppuileLumitöistä huolehtii nykyisin talonmies, eikä vanharouva saa omien sanojensa mukaan enää ryhtyä sydäntä rassaavaan nur-mikonleikkuuseenkaan ilman, että joku huolehtiva sielu puut-tuu asiaan.

Mutta leppoisa haravointi ja pihapiirin istutusten kiireetön kastelu niiden kukoistuksesta nauttien kuuluvat edelleen Hukkasen harrastuksiin. Kaksi kalliolla kasvavaa pilaritam-mea tuskin enää olisivat hen-gissä, ellei Tuulikki niitä kävi-si välillä juottamassa.

- Onpahan tässä plaania, vaikkei juuri minun asunnossa-ni omaa pihaa olekaan, Hukka-nen tuumaa hymyillen ja muis-telee, miten jo vuosia sitten edesmennyt aviomies tapasi kutsua kaikkia kasveja pelar-gonioiksi. Nykyisin häntä itse-ään huvittaa toisinaan tehdä samoin.

Tuulikki Hukkanen on enti-nen syöpäpotilas. Rinnan kas-vain löytyi vuonna 1985. Tuol-loin syövästä ei kannattanut mainita työpaikalla, siksi moni kuvitteli sen olevan kirouksen-kaltainen tartuntatauti. Poti-laalla itsellään riitti kuitenkin luottamusta hoitoihin ja lääk-keisiin. Eikä suotta, sillä syöpä lähti, eikä ole palannut.

Nykyinen koti löytyi, kun Hukkanen kuuli Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen poti-laskokouksessa uusista palve-

luasunnoista meren tuntumassa Hirvensalossa. Hän päätti ko-keilla onneaan.

Lasin lumoaSohvapöydällä ja laatikossa sen alla on kokoelma pikku-pulloja, jotka sisältävät erivä-risiä nesteitä: vahaa, rikki- ja typpihappopohjaisia patinoita, juotosainetta. Erikoinen aine-

kokoelma johtuu Hukkasen lasityöharrastuksesta. Se on kiehtonut naista jo toistakym-mentä vuotta, eikä siitä pahas-tu hänen oikutteleva sydämen-säkään. Asunnon jokaista ik-kunaan koristavat itse tehdyt koristeet, jotka valo saa hoh-tamaan: kukkia, naisia, keiju-kaisia. Tuulikin suuremmat työt elävöittävät toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan

käytävää ja täyden palvelun koti Karinarannan takkahuo-netta.

Vaikka Hukkanen osallistuu mielellään keskiviikkoisin naa-purissa sijaitsevan Mummon-kammarin kahvihetkiin, käy päivittäin päärakennuksessa syömässä sekä poikkeaa toisi-naan talon takka- ja grilli-iltoi-hin, viihtyy hän parhaiten kui-tenkin itsekseen.

Kyse ei ole kuulemma siitä, että syntyperäinen tamperelai-nen vieroksuisi turkulaisia. - Kehun tamperelaisia Turussa ja turkulaisia Tampereella. Olenpahan vain sellainen yk-sineläjä, ettei aika tule kotona-kaan pitkäksi, Hukkanen tote-aa.


Kolvi lämpenee ja tina sulaa mainiosti pienellä askartelupöydällä omassa olohuoneessa. Lasin hiomista varten Tuulikki Hukkasella on oma lasitöihin soveltuva hiomakone parinkymmenen metrin päässä sijaitsevassa kirjas-torakennuksessa. - Enää ei tule laastarilappuja sormiin. Nyt osaan jo käsitellä lasia, naurahtaa itseoppinut Hukkanen.

Kun Meri-Karinan palveluasunnot valmistui-vat tasan 20 vuotta sitten, oli Tuulikki Hukka-nen se, joka ensimmäisenä ripusti pitsiverhon-sa ikkunaan ja asettui taloksi. Tekemisestä ei ole edelleenkään pulaa, vaikka sydän nykyisin tahtia jarrutteleekin.

Meri-Karinan ensimmäistä asukasta ei pitkästytä

Asumisen Rahoitus- ja Kehittämiskeskus (ARA) myönsi Meri Karinan toiminta- ja pal-velukeskuksen uudisrakentamiseen sekä ole-massa olevien rakennusten saneeraukseenLounais-Suomen Syöpäyhdistykselle 2 060 805 euron suuruisen avustuksen sekä 3 994 495 euron korkotukilainan. Lisäksi yhdistys ohjaa hankkeeseen omia varojaan 1 135 000 euroa.

Rakennus- ja saneeraustyöt käynnistyvät joulukuussa 2010. Tavoitteena on toteuttaa entistä monipuolisempi ja turvallisempi palve-lukokonaisuus Turun Hirvensaloon.

Hanke tuo toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan yhteyteen kaksikymmentä uutta pal-veluasuntoa kattavat tilat vuoden 2011 aikana. Tiloihin kaavaillaan myös seitsemää uutta te-

hostetun palvelun asuntoa. Laajennus- ja saneeraustoi-

met kohdistuvat toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinaan, sen majoitus-, keittiö- ja ruo-kailutiloihin sekä yhdistyk-sen palveluasuntoihin alu-eella.

Meri-Karina laajenee ja uudistuu vuonna 2011


Selvitys: Syöpä on maailman kallein sairausAmerican Cancer Societyn arvion mukaan syöpien vuok-si menetetään vuosittain 83 miljoonaa ”tervettä elinvuot-ta”. Arvion pohjana käytettiin Maailmanterveysjärjestö WHO:n laskelmia. Syövät yleistyvät väestönkasvun ja ikääntymisen myötä. Kehitykseen vaikuttavat myös tupa-koinnin ja lihavuuden yleistyminen köyhemmissä maissa. WHO:n mukaan syövästä on tullut maailman yleisin kuo-linsyy.

Terveystaloustieteen professori Pekka Rissanen Tampe-reen yliopistosta arvioi, että Suomessa diagnosoidaan nyt noin 25 000 syöpätapausta vuodessa, ja määrän uskotaan nousevaan noin 30 000:een kymmenessä vuodessa.

Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteeri Harri Vertio ker-too, että syövän kustannusten ennakoidaan nousevan vuonna 2015 noin miljardiin euroon ja viittä vuotta myöhemmin 1,5 miljardiin euroon.

Syöpään kuolee rikkaissa maissa alle puolet sairastuneis-ta mutta köyhimmissä maissa kolme neljäsosaa.

Tuore tutkimus paljastaa: Persoonalli-suuspiirteillä ei yhteyttä syöpäriskiinSuomalais- ja ruotsalaistutkijoiden toteuttaman tutkimuk-sen perusteella persoonallisuuspiirteet eivät näytä vaikut-tavan yksilön syöpäriskiin tai syövästä toipumiseen. Tut-kimukseen osallistuneita seurattiin useampi vuosikym-men. Tutkijat havaitsivat, ettei neuroottisilla ja ulospäin-suuntautuvilla miehillä tai naisilla ollut kokonaisuudes-saan tavanomaista suurempaa riskiä sairastua syöpään. Syöpäspesifeissä analyyseissä kuitenkin havaittiin, että ulospäinsuuntautuneisuus ja neuroottisuus liittyivät hiu-kan suurempaan keuhkosyövän vaaraan. Tutkijoiden mu-kaan välittävänä tekijänä on todennäköisesti tupakointi, jota ei kyetty täysin tutkimuksissa vakioimaan. Tutkimus-tuloksista ilmeni myös, että miehet sekä naiset selviytyi-vät yhtä hyvin syövästä persoonallisuuspiirteistä riippu-matta.

Syöpäyhdistys nimesi 20 syöpää aiheuttavaa ainetta ja asiaaAmerikan syöpäyhdistys (American Cancer Society) on nimennyt 20 mahdollisesti syöpää aiheuttavaa ainetta ja asiaa, jotka ansaitsevat nykyistä enemmän julkisuutta. Listalla ovat muun muassa dieselin pakokaasut, vuorotyö, hitsaushöyryt, tulenkestävät keraamiset kuidut, titaanidi-oksidi, asetaldehydi sekä useat kemialliset yhdisteet. Eng-lanninkielinen raportti on luettavissa osoitteessa http://monographs.iarc.fr/ENG/Publications/techrep42/TR42-Full.pdf

Suomi pärjää hyvin syöpävertailussaPohjoismaisten syöpärekisterien tutkimuksen mukaan syö-päkuolleisuus on Suomessa ja Ruotsissa pienempää kuin Tanskassa. Vertailussa tutkittiin pohjoismaisten potilaiden selviämistä 33 syöpätyypistä.

Syöpäjärjestöjen viestintäpäällikkö Satu Lipponen toteaa köyhän Suomen kuroneen kiinni vuosikymmenten ajan rik-kaampia naapureitaan. Syövät ovat vaihtuneet meillä vai-keasti hoidettavista paremman ennusteen syöpiin.

Syöpäjärjestöjen mukaan tanskalaisten heikompaa selviä-mistä saattaa selittää muita pohjoismaalaisia runsaampi tu-pakan ja alkoholin käyttö. Tutkijat arvioivat, että selviytymi-seen liittyvät myös muun muassa syöpäseulonnat, joiden laajuus ja toteutus vaihtelevat eri maissa.

Lapsia suojeltava pakkotupakoinniltaThe Royal College of Physicians -tupakka-asiantuntijaryh-mä julkaisi maaliskuussa tieteellisen Passive Smoking and Children -tutkimusraportin passiivisen tupakoinnin vaiku-tuksista lasten terveyteen. Raportista ilmenee, että pakko-tupakointi aiheuttaa lapsille vakavia terveysvaaroja, kuten kätkytkuolemaa, hengityselinten tulehduksia, astmaa, vä-likorvantulehduksia, aivokalvontulehduksia ja syöpäsaira-uksia. Lainsäädännön avulla monissa EU-maissa on var-mistettu yleisten tilojen savuttomuus. Koska lait eivät ulo-tu koteihin ja muihin yksityisiin tiloihin, kuten henkilöau-toihin, passiivinen tupakansavualtistus kodeissa aiheuttaa suuren terveysriskin miljoonille lapsille. Verrattuna savut-tomien vanhempien lapsiin tupakoivien perheiden lasten altistuminen tupakansavulle on noin kolme kertaa suurem-paa, jos isä tupakoi ja yli kuusi kertaa suurempaa, jos äiti tupakoi. Molempien vanhempien tupakoidessa altistus on lähes yhdeksän kertaa suurempaa kuin jos kumpikaan ei tupakoi.

MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUSTARJOAA ASUMIS- JA HOITOPALVELUJA

PalveluasunnotKarinaranta ja Meri-Karinan palveluasunnot sijait-sevat luonnonkauniissa ympäristössä meren ran-nalla Turun Hirvensalossa. Meri-Karinan palvelu-asunnot ovat rivitalohuoneistoja. Karinarannan asunnot sijaitsevat kahdessa kerroksessa ja suu-rimmassa osassa huoneistoja on merinäköala. Asukkaat si-sustavat huoneistonsa itse. Varsinkin Karinarannan asuntoja suunniteltaessa on otettu huomioon esteetön liikkuminen apuvälineitä käytettäessäkin.

Karinarannan yhteisiä tiloja ovat aulan seurustelu- ja ruokai-lutilat, takkahuone, virike- ja viherhuone, saunaosasto sekä luonnonkauniit ulkoterassit vapaa-ajan viettoa varten. Hoito-henkilökunnan antaman terveydenhoidon lisäksi Karinaran-nassa huolehditaan asukkaiden ravinto-, siivous- ja vaate-huoltopalveluista sekä viriketoiminnasta. Annettava hoito on ympärivuorokautista ja hoitohenkilökunta koostuu lähi- ja sairaanhoitajista. Myös lääkäripalveluja on saatavissa. Ylei-sestä siisteydestä huolehtii talon oma siistijä. Kaikissa huo-neistoissa on invavarustettu wc/kylpyhuone tarvittavin tuki-kahvoin sekä baarikeittiö olohuoneen ja alkovin lisäksi.

Meri-Karinan palveluasukkailla on käytettävissään toiminta-keskuksen ravintolan palvelut sekä sauna- ja uima-allasosas-to. Toimintakeskuksessa tarjoavat palveluitaan myös parturi-kampaaja, kosmetologi, jalkahoitaja sekä fysikaalinen kun-toutuslaitos.

Meri-Karinan palveluasukkaille laaditaan tarvittaessa yksilöl-linen hoitosuunnitelma. Alueen asukkaiden kotisairaanhoi-dosta ja kotipalvelusta vastaa Turun kaupunki, mutta palve-luja on ostettavissa myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyk-seltä (mm. siivous- ja ravintopalveluja).

PalveluideologiaLounais-Suomen Syöpäyhdistyksen palveluasunnoissa pyri-tään kokonaisvaltaiseen hoitoon, jonka tarkoituksena on luoda asukkaille olosuhteet elää hyvää elämää iän ja avun-tarpeen kasvaessa. Asukkaita rohkaistaan omatoimisuuteen ja korostetaan heidän omaa osaamistaan. Lähtökohtana on aina asukkaiden omat toivomukset elämisen valinnoissa. Jokainen voi elää oman aikataulunsa mukaan silloin, kun se ei loukkaa muita asukkaita.

Karinarannan tehostettu palveluasuminen tukee ja edistää itsenäistä selviytymistä siten, että ehkäistään asukkaan siir-

tymistä raskaampiin hoitomuotoihin. Henkilökunta pyrkii olemaan myös tiiviissä yhteistyössä omaisten kanssa.

Talous ja maksukäytännötKaikkiin vuokriin sisältyy lämmitys, sähkö ja vesi sekä lanka-puhelimen perusmaksu. Karinarannassa hoitomaksu peri-tään erillisen hoitosuunnitelman mukaisesti.

Karinarannan asukkaille sekä niille asukkaille, joille on tehty erillinen hoitosuunnitelma, lähetetään lasku kuukausittain jälkikäteen. Laskuun on eritelty vuokran, hoidon ja ravinto-palveluiden osuus. Lisäksi erikseen laskutetaan esimerkiksi lääkkeet sekä puhelimen käytöstä aiheutuvat kulut.

Asukkaan kotikunta tai Kansaneläkelaitos voivat osallistua asumiskustannuksiin maksamalla asukkaalle esimerkiksi asumis- tai hoitotukea.

Palvelujen piiriin hakeutuminenPalvelujen piiriin haluava tai hänen läheisensä voi ottaa yh-teyttä alla oleviin puhelinnumeroihin. Hänelle lähetetään asuntohakemus, jonka palautettuaan ohjeiden mukaisesti täytettynä ja liitteineen, häneen tullaan ottamaan yhteyttä sopivan asunnon löydyttyä. Tarvittaessa yhdistyksen sairaan-hoitaja kartoittaa asiakkaan tilanteen ja varmistaa oikean tasoiseen yksikköön sijoittumisen.

LisätietojaToimitusjohtaja ja isännöitsijä Kari Ojala,puhelin (02) 2657 601

Sihteeri Arja Mäkilä, puhelin (02) 2657 602

Henkilöstö- ja hallintosihteeri Henje Hyppänen-Jout-sa, puhelin (02) 2657 669

Lähiesimies Satu Heino, Karinaranta,puhelin (02) 2657 765

PalvelurivitalohuoneistojaSeiskarinkatu 35, Turku17 kpl yksiöitä (n. 40 m²)4 kpl kaksioita (n. 50 m²)vuokra 9,07 e/ m²/kk

PalvelurivitalohuoneistojaSeiskarinkatu 30, Turku10 kpl yksiöitä (40 m²)6 kpl kaksioita (50 m²)4 kpl 3 h + k + s (81,5 m²)vuokra 10,25 e/ m²/kk

Tehostetun palvelun koti KarinarantaSeiskarinkatu 35 E, Turku13 kpl kaksioita (39 m²)1 kpl kaksioita (51 m²)vuokra 490,00 e/kk (39 m²)hoitomaksu hoitoisuusluokituksen mukaan alkaen 1 100 e/kkravintopalvelut 298,00 e/kkturvapuhelin sisältyy vuokraan

Kenelle palvelut on tarkoitettu- syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen- pitkäaikaissairaille- vammaisille- terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai - muiden viranomaisten osoittamille palvelujen tarvitsijoille


Kaarina Pöyhönen-Siimes-mäki, 79, ja Seppo Siimesmä-ki, 72, muuttivat Meri-Karinanvastavalmistuneelle palvelu-asuntoalueelle ennen kaikkiamuita, virallisen muuttopäivänaattona.

- Sairastuin vakavaan ast-maan eikä talossamme olluthissiä. Hän ei jaksanut enääkantaa minua ja kauppakasse-ja yhtä aikaa portaita ylös,Pöyhönen-Siimesmäki sanooja katsoo silmät nauraenomaishoitajamieheensä, jokahuitaisee kädellään hyväntuu-lisesti.

- Alue oli pelkkää aukeaakun tulimme. Luonto on kas-vanut ympärille, omenapuu ontäyttänyt tontin, jatkaa Pöyhö-nen-Siimesmäki mietteliäästi.Muutosta on kulunut yli kol-metoista vuotta.

Meri-Karina oli avioparilletuttu jo ennen muuttoa. Pöyhö-nen-Siimesmäki oli sairastu-nut syöpään kaksikymmentävuotta aiemmin ja hänen mie-hensä tunnettiin Syöpäyhdis-tyksen vapaaehtoisten pitkäai-kaisena talkoopäällikkönä.

Tekemistä riittääSeppo Siimesmäki on toi-

minut naapuruston epäviral-lisena puuseppänä ja huolto-miehenä alusta alkaen. Meri-Karinasta löytyy eläkkeellejääneen koneenrakennustek-nikon loihtimia astiakaappe-ja, lapsiportteja ja televisio-pöytiä. Rivitaloja ympäröiväpensasaita on miehen aikaan-saannosta samoin kuin suurinosa pariskunnan kodikkaankaksion huonekaluista. Viimeaikoina vaimo on jarrutellut,jotta Sepon sydän saisi johiukan lepoa. Uusille teki-jöille olisi naapurustossa ky-syntää.

Meri-Karinan hoitoja lii-kuntapalvelujen käyttö on jää-nyt vähiin. Siinä missä Siimes-mäki viihtyy verstaalla, hänenvaimonsa nauttii kodin rauhas-ta. Entinen myyjä ja nykyinenisoisoäiti harrastaa lukemista,kirjoittamista sekä kreikankieltä. Ruokailu- ja kuntoutus-mahdollisuuksia pariskuntakäyttää toisinaan, naapurissasijaitsevan kappelin konsert-

teihin tulee lähdettyä aina sil-loin tällöin.

Risuja tulee pitkän asumis-kokemuksen myötä olohuo-neen mahdottomalle tuuletusik-kunalle. Pöyhönen-Siimesmäkinäyttää kädestä pitäen, mitenmahdoton vanhan naisen onavata se reumaattisin sormin.

Asumisen turvallisuus saaalkuperäisasukkailta kiitosta.Sitä tuo kotisairaanhoidon te-hokkuus, sohvapöydälle sijoi-tettu turvapuhelin ja Ka-rinarannan ympärivuorokauti-nen päivystys. Sekä tietenkinvälittävät naapurit.

- Naapuri vahtii naapuriaan,katsoo syttyykö aamulla valot.Jos ei syty, niin selvitetään on-ko siellä matkustettu vai sairas-tuttu. Yleensä kaikki ilmoitta-vatkin matkoistaan, Siimesmä-ki kuvailee rivitalon tapoja.

On perjantai ja kello lähes-tyy kolmea. Ihailemme vieläyhdessä pihan mustikkapuskiaja sitten on aika päästää Sepposaunamajurin hommiin.


Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus

Tehostetun palvelun kotiKarinaranta löytyy Meri-Ka-rinan välittömästä läheisyy-destä. Sen asukkaat ovat ikä-ihmisiä, jotka eivät voi enääasua yksin, koska tarvitsevatapua arjen kulkuun. Lisäksiheidän terveydentilansa vaatiiympärivuorokautista valvon-taa.

Sairaanhoitaja SanteriLemmetyinen on työskennel-lyt Karinarannassa pian kuu-den vuoden ajan. Hän on pal-velukodin vakituinen hoitaja,joka on ollut mukana melkeinpalvelukodin perustamisestaasti.

- Tämä työ lähtee ihmises-tä. Tuntuu hyvältä, kun pystyyauttamaan vanhaa ihmistä jahelpottamaan hänen oloaan,määrittelee Lemmetyinen em-pimättä tärkeimmän asiantyössään.

Asukkaiden arki rakentuuyhteisten ruokailujen ympäril-le, muuten aikataulun voisuunnitella vapaasti. Lemme-tyisen mukaan iäkkäimmätkaipaavat usein aterioiden vä-lillä omaa rauhaa ja viihtyvät

paljon itsekseen asuintilois-saan. Nuoremmat ovat haluk-kaampia seurustelemaan kes-kenään ja hyödyntävät myöstaksikorttejaan käymällä kau-pungilla ystävien kanssa kah-vittelemassa.

Vipinää talossaKahdesti viikossa taloon

tulee vipinää, kun toimintate-rapeutti saapuu paikalle. Va-paaehtoistyöntekijä käy vii-koittain, ja aika ajoin rutiinitkatkaisee Meri-Karinan tutunfysioterapeutin, parturi-kam-paajan tai kynsihoitajan vierai-lu. Talon sauna lämpiää aina-kin kahdesti viikossa ja asun-tojen tuntumasta löytyvät yh-teiset seurustelutilat sekä ul-koiluterassit.

Hoitajilla pitää kiirettä ta-lon viidentoista asukkaankanssa, mutta välillä on sen-tään aikaa jutustelulle. Lem-metyistä ikäihmisten muistelutmiellyttävät.

- Siinä kyllä historiankirjatmuuttuvat todeksi, kun mel-kein satavuotias kertoo näh-

neensä Mannerheimin tai Paa-vo Nurmen juoksun. On hie-noa kuulla tarinoita siitä, mitäelämä oli 60 tai 90 vuotta sit-ten. Jutut ovat välillä aika hur-jia, hän hymyilee.

"Tämä on minun kotini"

Kun Anja Valtonen, 73,muutti Karinarantaan neljävuotta sitten, paikka ja hoitajatolivat valmiiksi tuttuja, sillähänen edellinen kotinsa oli pa-rinsadan metrin päässä sijait-seva Meri-Karinan palvelu-vuokra-asunto.

Muutto tuli ajankohtaiseksiheikentyneen terveyden myö-tä. Ympärivuorokautinen turvaja henkinen tuki ovat tulleetValtoselle entistä tärkeämmik-si nyt, kun hän toipuu sydän-kohtauksesta ja rintasyöpähoi-doista.

- Täällä on kaikki meillevalmiina. Käyn yläkerrassasyömässä. Siivooja tulee ker-ran viikossa ja hän on lämminihminen, jolla on tiukasta aika-taulusta huolimatta aina hetkiaikaa asukkaiden ylimääräisil-le asioille. Talo huolehtii ap-teekkiasioista ja lääkeannos-tuksista, mikä on hyvä kun lää-kitystä on paljon. Ja kukatkinkasteltiin kun olin sairaalassa,Valtonen luettelee.

Valtonen on tehnyt kaksios-taan viihtyisän omilla kauniillaantiikkihuonekaluillaan, muis-toesineillään, läheistensä valo-kuvilla ja maalauksilla. Merel-le antava parveke on yhtä väri-loistoa, siellä kukoistavat mo-net myöhäiskesän kukatkrysanteemista samettiruu-suun.

- Olen alusta asti mieltänyt,että tämä on minun kotini, kunsuljen oven, painottaa Valto-nen, joka kertoo molempienpoikiensa vastustaneen aluksiäidin muuttoa palvelukotiin.

- He pelkäsivät minun lai-tostuvan, mutta nyt he ovatmyöntäneet kauniisti olleensaväärässä.

Teksti ja kuva:Jarna Lindroos

Meri-Karinan alueen asumis- ja hoitopalvelut esittäytyvät

Anja Valtosta miellyttää Karinarannan henkilökunnanja asukkaiden välitön suhtautuminen toisiinsa. "Henki-lökunnalla on kiireen keskelläkin paljon annettavaa.Ne pienet teot merkitsevät", tuumaa talon nuorin asu-kas. Sairaanhoitaja Santeri Lemmetyinen kuului kalus-toon jo Valtosen muuttopäivänä.

Karinarannassa tehdään ihmiskeskeistä työtä

- Olethan kanssani vielä kauan, lausahtaa Kaarina Pöyhönen-Siimesmäki aviomie-helleen hellästi ja varmistaa, että tämän liivin vetoketjut ovat kiinni. Takana on 40vuotta yhdessäeloa, joista viimeiset 13 vuotta Meri-Karinan palveluvuokra-asun-nossa.

Alkuperäisasukkaat arvostavat turvallisuutta

Karinaranta

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus

Karinaranta

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenajankohtaisista tapahtumista tai

uutisista saa tietoa myös nettisivuilta:

- Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen omien sivujen osoitteesta: http://www.lssy.fi/- Turun kaupungin nettisivujen tapahtumakalenterista osoitteesta: http://www.turku.fi/tapahtumat/

- Kaupunkilehti Turkulaisen nettisaitilta osoitteesta: www.turkulainen.fi/Tapahtumat


Ihmisten lisääntyvät tiedot sai-rauksista ja niiden hoidosta sekä saatavilla olevan tiedon ja muiden potilaiden kokemusten määrän kasvu antavat ihmisille aiempaa paremmat mahdolli-suudet osallistua myös hoitoa koskeviin päätöksiin halutes-saan. Ne potilaat, jotka kokivat saaneensa riittävästi tietoa, oli-vat myös tyytyväisimpiä hoito-valintoihin. Monissa syöpäsai-rauksissa on mahdollista valita erilaisia hoitolinjoja, joiden paremmuudesta toisiinsa näh-den ei ole näyttöä.

Potilaan polun tarkempi jä-sentäminen antaa myös mah-dollisuuksia potilaan ja hänen läheistensä omaan osallistumi-seen. Terveydenhuollossa puo-lestaan on hyötyä potilaan il-maisemista kokemuksista esim. tuen tarpeen määrittämi-seksi. Tanskassa on tehty tuore tutkimus potilaan kokemuksis-ta sairauden eri vaiheissa. Suo-messa työelämään palaamiseen liittyviä tekijöitä syöpäpotilail-la on tutkittu.

Potilaan polku voi olla erilainen eri ihmisilläPotilaan polkuun vaikuttavat sairaus (paikka, laatu, hoito ja kuntoutumisen mahdollisuu-det), persoona (persoonalli-suus, selviytymisen kyvyt, us-komukset), läheiset (muiden tuki ja osallistuminen) sekä kulttuuri (syöpää koskevat tie-dot ja käsitykset). Polku voi olla hyvinkin erilainen eri ih-misillä.

Potilaan polun alkupää, ai-ka ennen sairautta, voi sekin olla hyvin erilainen eri ihmisil-lä. Jotkut ovat hyvin tietoisia syövästä ja sen riskitekijöistä, jotkut eivät niistä edes halua tietää. Joillakin ihmisillä on runsaasti syöpäkokemuksia lä-hiympäristössään, joitakin asia ei ole koskettanut lainkaan. Ih-misten edellytykset syöpäsai-rauksista selviytymiseen diag-noosihetkellä tai sitä ennen ovat hyvin erilaisia. Syöpäjär-jestöjen yhtenä tehtävänä on lisätä syöpää koskevaa yleistä tietoisuutta ja lisätä keskuste-lua syövästä turhien pelkojen lievittämiseksi. On mahdollis-

ta, että suuri osa eriarvoisuu-desta syövästä selviytymisessä ja laajemminkin terveyden eri-arvoisuudesta johtuu juuri täs-tä edellytysten epätasaisuudes-ta.

Potilaan näkökulmasta on tärkeää saada luotettavaa tietoaSyöpädiagnoosia edeltää useimmiten vaihe, jossa oireen tai sattuman aiheuttamana teh-dään tutkimuksia diagnoosin tekemiseksi. Tämä polun kohta on täynnä erilaisia epäilyksiä. Tärkeää on luottamus aluksi perusterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon ja myös niiden ja erikoissairaanhoidon väliseen saumattomaan yhteis-työhön. Potilaan näkökulmasta on olennaista tulla kuulluksi, tietää, mitä tapahtuu ja mah-dollisuudet saada halutessaan lisää luotettavaa tietoa.

Diagnoosin ilmoittaminen tulisi aina tehdä henkilökohtai-sesti. Tärkeää on antaa tilaa potilaan tunteille ja kuulemi-selle. On näytettävä polun jat-kuminen ja seuraavat käänteet. Tanskassa lähes 80 prosenttia piti diagnoosista kertomista suurin piirtein tyydyttävänä.

Diagnoosista hoitoon kuluu aina väistämättä aikaa, joka tuntuu potilaan näkökulmasta pitkältä. Siksi hoitosuunnitel-man tekemiseen tulee päästä mahdollisimman nopeasti. Eri syövissä itse sairauden etene-misen kannalta hoitoon pääsyn viivästymisen merkitys on eri-lainen. Potilaan kannalta olen-naista on täsmällisen aikatau-lun selvittäminen, seuraavan tapahtuman sopiminen, hoi-dosta vastaavan ammattilaisen määrittäminen, yhteystietojen välittäminen, lisätiedon luotet-tavien lähteiden selvittäminen ja vertaistuen mahdollisuuksi-en osoittaminen. Tanskassa tätä tukea oli saanut vain noin 20 prosenttia potilaista. Suo-messa on todettu, että juuri tässä vaiheessa tiedon tarve on monilla ihmisillä, sekä potilail-la että läheisillä, suurimmil-laan, joten luotettavat tietoläh-teet ja niiden saavutettavuuden takaaminen ovat tarpeen.

Potilaan polku voi tässä kohdassa haarautua hoidosta riippuen moneen suuntaan. Juuri tässä potilaalta voidaan edellyttää tai hän voi haluta osallistumista hoidon valin-taan. Esimerkkinä tästä voi olla eturauhasen syöpä, jossa on monesti valittavana useita erilaisia hoitoja. Valinnat voi-vat olla vaikeita ja potilas saattaa haluta tukea valinnoil-leen.

Potilas tarvitsee enem-män psykososiaalista tukea henkilöstöltä Hoidon aikana on voitava seu-rata paitsi hoidon vaikutuksia ja sivuvaikutuksia myös poti-laan psykososiaalista tilaa ja sen muutoksia. Tuen tarpeen arviointi on perusteltua myös hoidon näkökulmasta. Potilaan on tarpeen olla selvillä siitä, kuka hänen hoidostaan koko-naisuutena vastaa . Tanskassa noin puolet potilaista koki, et-tei heitä aina riittävästi kohdel-tu yksilöinä ja lähes saman verran kaipasi enemmän psy-kososiaalista tukea henkilös-töltä.

Erikoissairaanhoidon osuu-den päättyessä potilaalle on varattava aika perusterveyden-huollossa tai työterveyshuol-lossa hoidosta vastaavalle lää-kärille tai hoitajalle. On har-kittava mm. palliatiivisen hoi-don koordinaatiosta vastaavaa ammattilaista potilaan turvalli-suuden lisäämiseksi. Olennais-ta on, että potilas voi luottaa siihen, että hän tavoittaa luotet-tavan asiantuntijan halutes-saan.

Potilaan kuntoutumisen tu-en tarvetta on arvioitava jo en-nen hoidon päättymistä.. Kun-toutumisen mahdollisuudet on kartoitettava yhdessä potilaan kanssa ja aktiivisesti etsittävä tarpeen mukaista tukea. Tämän on kuuluttava tavanomaiseen hoidon suunnitteluun sen osa-na, eikä vain tarvittaessa esille otettavana asiana. Kaikki poti-laat eivät tarvitse kuntoutumi-sen tukea, ainakaan välittömäs-ti, mutta heillekin on varattava mahdollisuus myöhemmin pa-lata asiaan.

Potilaan polku liittää psykososiaalisen tuen ja kuntoutuksen osaksi syöpäpotilaan kokonaisvaltaista hoitoa

Pääsihteeri Harri Vertio Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Suuressa osassa eri maissa valmisteltuja kansallisia syöpäsuunnitelmia on erikseen käsitelty potilaan polkua tai vastaavaa käsitettä. Potilaan kulkua hoitojärjestelmässä on selvitetty terveydenhuoltojärjestelmän näkökulmasta hyvinkin perusteellisesti ja laadittu hoitoa monipuolistavia ja tehostavia hoitoketjuja ja -malleja. Potilaan omat kokemukset eivät aina ole ohjanneet riittävästi päätöksentekoa hoidon eri vaiheissa.

TUOKIOSSA UUSI LOOK...KINNUNEN OY ON PALVELLUT ASIAKKAITAAN JO VIISI VUOTTA TURUN YDINKESKUSTASSA.

Peruukkialan asiantuntijamme

tarjoavat sinulle ainahenkilökohtaista palveluaviihtyisässä ympäristössä.

Erittäin laaja malli - ja värivalikoima on nyt myös sinun käytössäsi

Sinua palvelevatMari, Katja ja Miia

´Suosittelemme ajanvarausta`

MUUT LIIKKEET: ESPOO • JYVÄSKYLÄ • LAHTI • HELSINKI • OULU • KUOPIO

www.peruukki.net

Käyntiosoite: Yliopistonkatu 31 (Sisäpiha) Puh. 010 680 1080 AVOINNA: ark. 8. - 17.00la. 10. - 15.00

- Potilaan näkökulmasta on olennaista tulla kuulluksi, tietää mitä tapahtuu ja saada halutessaan lisää tietoa. Potilaat, jotka kokevat saaneensa riittävästi tietoa, ovat tyytyväisimpiä hoitovalintoihin, muistuttaa pääsihteeri Harri Vertio.


– Kurssi on väsyttävä ja rank-ka, mutta hyvä, että pääsee ja-kamaan kokemuksia toisten kanssa, kuvailee Simo Kaner-vio.

Hän osallistuu vaimonsa Päivi Kanervion kanssa Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n sopeutumisvalmennus-kurssille, joka on tarkoitettu pariskunnille.

Viikon kestävä kurssi pide-tään Turun Hirvensalossa toi-minta- ja palvelukeskus Meri-Karinassa.

Simo Kanerviolla todettiin aivokasvain puolitoista vuotta sitten.

Kasvain saatiin pois leikka-uksella, mutta uusi, sytostaat-tihoidolla hallinnassa pysyvä pienempi kasvain havaittiin heti puolen vuoden päästä.

Nuppineulan kokoista kas-vainta ei tarvitse tai edes voi leikata.

Simo Kanervion mukaan sopeutumiskurssilla asioita ei tarvitse turhaan kaunistella. Sairauteen suhtautuminen vaihtelee kurssikavereilla vi-hasta herkkyyteen, mutta kaik-kia yhdistävä tekijä on hurtti huumori.

– Välillä heitämme vaimon Päivin kanssa aika mustaa huu-moria. Minulla oli leikkauksen jälkeen 30 niittiä päässä. Ne olisivat sopineet juuston raas-tamiseen tai ilmapallojen kiin-nittämiseen, naurahtaa Simo Kanervio.

Soiton sijaan tuli kirjeSaamaansa hoitoon mies on pääosin tyytyväinen, vaikka hän löytää siitä myös paljon

parantamisen varaa. Häntä hoi-dettiin kotipaikkakunnallaan Kotkassa.

– Odotimme luvattua soit-toa kuvauksen jälkeen pelko kurkussa, mutta se jäi tule-matta. Kun tiedustelimme asiaa, sairaalasta sanottiin, että nämä asiat ilmoitetaan kirjeitse.

Pariskunta teki asiasta vali-tuksen potilasasiamiehelle. Sairaalasta saadussa vastauk-sessa vedottiin resurssipulaan. Osittain tässä on perää, sillä Kotkassa on esimerkiksi vain yksi syöpäsairauksiin erikois-tunut johtava lääkäri. Hän vas-taa koko Kymenlaakson syöpä-potilaiden hoidosta.

Kaikki ei ole kuitenkaan kiinni resurssipulasta vaan asenteista ja ammattitaidosta. Tietopuoli ei ollut parhaiten hallussa, sillä sairaalasta sai liian lääkärinkielisiä ja epä-määräisiä vastauksia kysymyk-siin. Kanerviot löysivät kuiten-kin Helsingistä lääkärin, joka osasi suomentaa vastaukset ymmärrettäviksi.

Migreeni olikin kasvainSamoin tukipalveluihin ohjaa-minen oli sairaalassa olema-tonta. Onneksi vaimo Päivi Kanervio on ammatiltaan sai-raanhoitaja ja osasi ottaa asi-oista itse selvää. Alkuun käy-tiin yhdessä muutamia kerto-ja kaupungin psykologilla hake-massa keskustelutukea.

– Pystymme puhumaan toistemme kanssa asioista niin avoimesti, etten ole tuntenut

tarvitsevani juuri ulkopuolista apua. Toisinaan tulee ahdistus-ta, joka menee ohi, kun ottaa lievän rauhoittavan lääkkeen, sanoo Simo Kanervio.

Ensimmäisen kasvaimen alkuoireina oli päänsärky, jota epäiltiin migreeniksi. Parin kuukauden jälkeen otettiin MRI-kuvat.

– Viikko siitä makasin Töölössä leikkauspöydällä. Kaikki kävi niin äkkiä, etten ehtinyt tajuta tapahtunutta tai murehtia sitä, kertoo Simo Kanervio.

Viiden tunnin leikkauksen

jälkeen kasvain oli poissa. Kun Kanervio heräili, ensimmäinen helpotus oli, että hirvittävä päänsärky oli poissa. Viiden päivän päästä Kanervio pääsi jo kotiin.

Kuolema ei pelotaHoitoja jatkettiin sädehoidolla ja sytostaateilla, jotka väsytti-vät, mutta vähemmän kuin Ka-nervio oli odottanut. Samalla Päivi Kanervio jäi sairauslo-malle ja piti kahden lapsen perheen normaalia arkea pys-tyssä.

– Lapsillemme olemme yrittäneet kertoa asioista mah-dollisimman avoimesti. Van-hempi 12-vuotias ei halua puhua koko asiasta. Nuorempi 10-vuotias on huolissaan siitä, ovatko asiat hyvin, kun hän tulee koulusta kotiin. Ja jon-kin verran hän miettii myös kuolemaa, kertoo Päivi Kaner-vio.

Sairaus on arkipäiväistynyt, vaikka siitä ei voi kokonaan parantua. Simo Kanerviolla on ehtinyt tulla jo päiviä, jolloin sairautta ei mieti lainkaan. Pa-riskunnan arki rytmittyy kol-

men kuukauden välein tehtävi-en kuvausten mukaan.

– Elinaikaa voi olla jäljel-lä kolme tai kymmenen vuot-ta. Kuoleman ajatus ei enää pelota. Lähinnä sitä miettii, miten vaimo ja lapset pärjää-vät. Olen kotona se auktori-teettiosapuoli meidän lapsil-le.

Teksti: Jorma Palovaara Kuva: Jori Liimatainen

Artikkeli on julkaistu ensim-mäisen kerran Turun Sano-missa 26.8.2010

Musta huumori auttaa elämään kasvaimen kanssaPariskuntien sopeutumisvalmennuskurssilla Hirvensalossa pääsee jakamaan kokemuksia

Simo ja Päivi Kanervio nauttivat pariskuntien sopeutumiskurssilla myös Turun Hirvensalon luonnosta. Viikon kurssi on rankka, mutta kokemusten jakaminen muiden syöpäpotilaiden kanssa helpottaa.

Uudet, täyteläiset Tarhurin

marjakeitot löydät kaupan kylmä-

hyllystä.


Tehostetun palvelun koti Kari-narannan asukaskunnan muu-tos on tapahtunut viimeisten parin vuoden aikana. Vanhin asukas on nykyisin 93-vuotias, nuorin vain 26. Yhdistävänä tekijänä heillä on ympärivuo-rokautisen huolenpidon tarve.

Heino uskoo, että nuori asia-kas sopeutuu parhaiten pieneen palvelukotiin. - 60-vuotias mies on vielä aika nuori. Hän ei ehkä tunne kuuluvansa suureen hoito-laitokseen, jossa ympärillä on vain reilusti häntä vanhempia ja huonokuntoisempia ihmisiä.

Monipuolistuva asiakas-kunta edellyttää hoitajilta jat-kuvaa motivaatiota päivittää ammattitaitoaan.

- Hoidollisesti toimintamme on muuttunut täysin. Työssäm-me emme kohtaa enää vain van-husten perussairauksia, vaan nykyisin sairauksia löytyy laa-ja-alaisesti neurologisista psy-kiatrisiin. Me myös hoidamme ihmistä ihan loppuun asti, jos se vain on lääkityksen puolesta mahdollista, Heino kiteyttää.

Siinä missä hoitotyölle on tul-lut uusia vaatimuksia, on sen pe-rustana vaikuttava ideologia py-synyt Heinon mukaan samana. - Teemme parhaamme ja olemme omia persooniamme. Jos meillä on vähänkin ylimääräistä aikaa, käytämme sen asiakkaiden kans-sa. Emme me hoitajat täällä toi-mistossa keskenämme istu.

Pieni palvelukoti pystyy joustamaanNeljäntoista asiakaspaikan yk-sikkö lukee kodinomaisuuden vahvuudekseen.

- Monella on hirveä kynnys lähteä omasta kodistaan. Meil-le sen oman kodin voi kuiten-kin rakentaa, Heino sanoo.

- Meillä kaikki asukkaat puhuvatkin kodista, ja me hoi-tajat myös käyttäydymme sen mukaisesti. Asukkaat saavat itse kalustaa asuntonsa, ja hoi-tajat koputtavat oveen aina en-nen kuin astuvat sisään. Olem-me kuitenkin saatavilla silloin kun meitä tarvitaan. Ympäri vuorokauden.

Joustavuus on toinen pie-nen hoitokodin vahvuus.

- On meilläkin toki sään-tömme, mutta jos asukkaalla ei ole esimerkiksi sovittuna ruo-ka-aikana nälkä, pystymme joustamaan. Sääntöjen puit-teissa saamme kehittää toimin-taa vapaasti, ryhtyä esimerkik-si grillaamaan asukkaiden kanssa, jos siltä tuntuu. Vastaa-vaan joustavuuteen ei isoissa hoitolaitoksissa ole mahdolli-suutta.

Vapaaehtoiset arvokas apuKarinarannan henkilökunta pi-tää tiiviisti yhteyttä myös asuk-kaiden omaisiin.

- Pienenä yksikkönä tun-nemme heidät kaikki, ja heillä on matala kynnys lähestyä meitä kuten meilläkin heitä. Soitamme myös iloisista asi-oista, emme vain kurjista, Hei-no kertoo.

Mutta pienessäkään palve-lukodissa hoitajien aika ei rii-tä kaikkeen. Silloin kuvaan astuvat Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen vapaaehtois-

työntekijät. He ovat olleet kodin perustamisesta saakka asukkaille tärkeitä seuranpitä-jiä. - Vapaaehtoisten ansiosta ulkoilemaan pääsevät nekin asukkaat, jotka eivät yksin sii-hen pystyisi, Heino huomaut-taa.


Karinarannan asukas Jarkko Wirenin lounas tarjoillaan vuodepotilaalle joka päivä sänkyyn. Suhdetta palveluko-din henkilökuntaan voisi luonnehtia välittömäksi. - Raakkuu se variskin äänellään, mies kommentoi lähiesimies, sairaanhoitaja Satu Heinon (oik.) laulua vienosti hymyillen.

Vuosi 2010 on merkkivuosi myös tehostetun palvelun koti Karinarannalle, joka perustet-tiin Turun Hirvensaloon tasan kymmenen vuotta sitten. Hoitokodin ikääntyessä sen asia-kaskunta on nuortunut. - Meillä on nyt enem-män nuoria ihmisiä kuin ikääntyneitä, Kari-narannan lähiesimies, sairaanhoitaja Satu Heino kertoo.

Tehostettu palveluasuminen vetoaa entistä nuorempiinTehostetun palveluasumisen koti Karinaranta täyttää 10 vuotta

Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen tehostetun palvelun koti Karinarannassa on yksi-tyispaikkojen lisäksi Turun kaupungin ostopalvelupaikko-ja, jotka perustuvat kunnan kanssa tehtyihin palvelusopi-muksiin. Sopimukset ovat pui-tesopimuksia, jotka eivät sido kuntaa eivätkä palveluntuotta-jaa paikkamäärien suhteen.

Turun kaupungin vanhus-palvelujen tulosaluejohtaja Sari Ahonen kertoo, että vii-me kädessä ostopalvelupaik-kojen määrä niissä 26 palve-lutalossa, joiden kanssa kun-nalla on ostopalvelusopimus, määräytyy kunnan asiakas-tarpeen mukaan.

- Meillä on monenlaista asiakaskuntaa, jolla on erilai-sia tarpeita, ja sen vuoksi on hyvä, että meillä on myös mo-nenlaisia palveluntuottajia.

Karinarannassa kunnan ostopalvelupaikkoja jonote-taan ja Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalan mukaan lisäpai-kat olisivat enemmän kuin tervetulleita. Ahonen sanoo, että paikkamäärien suhteen kaikki voitava on tehty.

- Nämä ovat sosiaalihuol-tolain mukaisia palveluja,

joita kunta hankkii määrära-hojen puitteissa. Olemme hakeneet peruspalvelulauta-kunnalta lupaa tehdä hankin-toja myös yli näiden rajojen. Se minkä pystymme hankki-maan on hankittu ja lautakun-nan luvan puitteissa ylikin.

Ahonen kuitenkin uskoo, että paine paikkojen lisäämi-seen on lähivuosina kasvussa.

- Uskon, että palveluntarve tulee kasvamaan ja linjaus on ollut, että nimenomaan tehos-tettua palveluasumista on lisät-tävä. Väestö ikääntyy ja meillä tulee olemaan erittäin huono-kuntoisia vanhuksia, jotka tar-vitsevat vaativaa ympärivuoro-kautista hoitoa paikassa, jossa he voivat asua loppuun asti, Ahonen luonnehtii.

Palveluasumisen palvelusetelikokeilu vuonna 2011?Sari Ahosen mukaan Turun kaupunki kaavailee parhail-laan palveluasumisen ja täy-den palvelun asumisen palve-lusetelikokeilua.

- Alun perin kokeilu piti toteuttaa tänä vuonna, mutta nyt se näyttäisi menevän ensi vuoden puolelle. Mitään pää-

töksiä asiasta ei ole kuiten-kaan vielä tehty.

Palveluseteli lisäisi hoito-paikkaa tarvitsevien ja heidän omaistensa valinnanvapautta palvelukodin suhteen. Ahonen kuitenkin muistuttaa, että asi-alla on myös kääntöpuolensa.

- Ongelmallista on se, ett-eivät asiakkaat juuri ole sel-laisia, jotka pystyisivät itse tekemään vertailuja palvelu-kotien välillä.

Teksti: Jarna Lindroos Kuva: Katja Heinämäki

Tehostetun palveluasumisenostopalvelujen tarve kasvaa

TERVETULOA VÄRI-DOKUMENTOINNINMAAILMAAN

Lue lisää tulostus-, kopiointi- ja skannausratkaisuistammewww.toshiba.fi

Tulosaluejohtaja Sari Ahonen


AIVO- JA SELKÄYDINKASVAINPOTILAAT:Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) .......................08.11. - 12.11.2010sekä jatkokurssi (KELA) ....................................................................................18.05. - 19.05.2011Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) .......................07.02. - 11.02.2011sekä jatkokurssi (KELA) ....................................................................................10.08. - 11.08.2011

ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT:Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) ............................29.11. - 04.12.2010Ikääntyvät eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) ........................03.01. - 07.01.2011

HEMATOLOGISET POTILAAT:Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) ....................27.09. - 01.10.2010Ikääntyvät hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) ................31.01. - 04.02.2011

IHOSYÖPÄPOTILAAT:Ihosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ..................................................21.03. - 25.03.2011sekä jatkokurssi (KELA) ....................................................................................19.09. - 20.09.2011

KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT:Parikurssi ikääntyneille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) ...............27.09. - 01.10.2010Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) ..................................25.10. - 29.10.2010sekä jatkokurssi (KELA) ....................................................................................20.04. - 21.04.2011Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) ..................................01.11. - 05.11.2010sekä jatkokurssi (KELA) ....................................................................................16.05. - 17.05.2011Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) ..................................07.12. - 11.12.2010sekä jatkokurssi (KELA) ....................................................................................20.06. - 21.06.2011Pitkään syöpää sairastaneet ja heidän läheisensä (RAY) ...................................07.12. - 11.12.2010

LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET:Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (RAY, LSSY, TYKS) ....................27.12. - 29.12.2010

PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖPÄPOTILAAT:Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ...................04.10. - 08.10.2010sekä jatkokurssi (KELA) ....................................................................................18.04. - 19.04.2011

RINTASYÖPÄPOTILAAT:Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS) ....................................................................13.11. - 22.11.2010Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ...............13.09. - 17.09.2010Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ...............11.10. - 15.10.2010Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ...............22.11. - 26.11.2010Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ...............13.12. - 17.12.2010Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ...............10.01. - 14.01.2011Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ...............17.01. - 21.01.2011Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ...............28.03. - 01.04.2011sekä jatkokurssi (KELA) ....................................................................................21.09. - 22.09.2011Työelämästä poissa olevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ......................................18.10. - 22.10.2010Työelämästä poissa olevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ......................................15.11. - 19.11.2010Työelämästä poissa olevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ......................................24.01. - 28.01.2011Työelämästä poissa olevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ......................................14.02. - 18.02.2011

RUOANSULATUSKANAVAN SYÖPÄPOTILAAT:Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ...................06.09. - 10.09.2010Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ...................07.03. - 11.03.2011sekä jatkokurssi (KELA) ....................................................................................31.10. - 01.11.2011

SILMÄSYÖPÄPOTILAAT:Silmäsyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ..............................................29.11. - 03.12.2010sekä jatkokurssi (KELA) ....................................................................................30.05. - 31.05.2010

SUOLISTOSYÖPÄPOTILAAT:Ikääntyvät suolistosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) ...........................06.09. - 10.09.2010Avanneleikatut suolistosyöpäpotilaat ja heidän läheisenä (LSSY, TYKS) ........08.11. - 11.11.2010

SUUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT:Suunalueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ...................................04.10. - 08.10.2010sekä jatkokurssi (KELA) ....................................................................................18.04. - 19.04.2011

MUUT KURSSIT:Taideterapiapainotteinen kurssi syöpäpotilaille (RAY) .....................................15.11. - 19.11.2010Liikunnallisuuteen ohjaava kurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) ..... 28.02. - 04.03.2011

VIRKISTYSKURSSIT:Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (omarahoitusosuus) ........11.10. - 17.10.2010

AVOKURSSIT:Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............................ alkaen 14.09.2010 klo 16 - 21sis. kahdeksan tapaamiskertaa

ENSITIETOKURSSIT:Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (TYKS) ............. alkaen 21.09.2010 klo 18 - 21sis. kaksi tapaamiskertaaSyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (TYKS) .................................... alkaen 26.10.2010 klo 18 - 21sis. kaksi tapaamiskertaa

Edellä mainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentulo-turvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omai-sille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan.

KURSSI ROHKAISEE KYSELEMÄÄNSopeutumisvalmennuskurssilla luennoi useita asiantuntijoita, mm. syöpätautien erikoislääkäri. Luentojen loppuun asiantuntijat varaavat yleensä aikaa kurssilaisten esittämille kysymyksille. Potilaan hoitoon luennoitsija ei voi ottaa suoraan kantaa, mutta hän voi rohkaista potilasta ottamaan yhteyttä omaan hoitoyksikköönsä. Yksi kurssien tärkeimmistä anneista on kurssilaisten keskinäinen kohtaaminen ja vertaistuki. Keskustelu muiden saman kokeneiden kanssa antaa rohkeutta sairauden käsittelyyn. Tällöin miel-tä askarruttavia kysymyksiäkin on helpompi esittää. Sopiva ajankohta kurssille osallistumiseen on hyvin yksilöllinen. Heti diagnoosin saatuaan ei kuitenkaan kannata kurssille hakeutua, sillä tiedon vastaanottaminen onnistuu paremmin, kun akuutti sairastumisen kriisi on ohi.

MITEN PÄÄSEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE MERI-KARINAAN?1. Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa noin puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille.

2. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti:- oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai- Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku,puhelin 02-2657 610 (kurssitoimisto) tai 02-2657 666 (keskus)e-mail: [email protected], www.lssy.fi

3. Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdennetaan ikäryhmittäin eri syöpäpotilasryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko potilaalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheiselleen). Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee tarvittaessa antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista.

4. Täytä Kelan hakemuslomake KU102. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallis-toimistoissa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteissä sekä Kelan internet-sivuilta (www.kela.fi).Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttä-misessä.

5. Palauta hakemuslomakkeet liitteineen Meri-Karinan kurssitoimistoon kolme kuukautta ennen kurssin alkamisajankohtaa. Liitä hakemukseen - epikriisi eli sairauskertomus tai - lääkärin B-lausunto Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen ti-lanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana.

6. Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväk-sytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen kurssille. Kutsukirjeessä on selvitetty kurssiaika ja -paikka, alustava kurssiohjelma (kuntoutuksen si-sältö ja yleiset tavoitteet), Meri-Karinan ja oheispalveluiden esitteet, ohjeet saapumisesta, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, osallistu-misvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely.

7. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri-Karinan kurssitoimistoon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoittei-ta vastaavaksi.

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA:Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus,

Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. toimisto, Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 TURKU

Puhelin (02) 2657 610 tai 2657 666, telefax (02) 2657 618 ja e-mail [email protected]

Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua so-peutumis- ja kuntoutuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolli-seen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Hakuaika kursseil-le päättyy 3 kuukautta ennen kurssia, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämänkin jälkeen. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (KELA), Raha-automaattiyhdistys (RAY) sekä V-S Sairaanhoitopiiri (TYKS). Vuoden 2011 kurssien osalta rahoitus on ilmoituksen julkaisuhetkellä vielä avoin, joten pidä-tämme oikeuden muutoksiin. Seuraavat kurssit järjestetään Meri-Karinassa:

Tervetuloa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseilleMeri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen


Verna syntyi 29. lokakuuta 2008 Loimaan aluesairaalassa. Lääkä-ri tarkasti Vernan heti syntymän jälkeen. Vauvan takaraivolla oli kookas kohouma, joka ei ollut syntymäpahka. Verna siirrettiin välittömästi Turun yliopistolli-seen keskussairaalaan jatkotut-kimuksiin, joissa selvisi, että kyseessä on kasvain, jonka tyyp-piä ei vielä tiedetty. Kirurgi päät-ti leikata Vernan mahdollisim-man nopeasti. Leikkaus oli vai-kea, koska leikkaushaavan ve-renvuotoa ei saatu tyrehtymään. Verna menetti erittäin runsaasti verta. Tilanne näytti pahalta. Me vanhemmat annoimme luvan Vernan hätäkasteeseen.

Verna kuitenkin selvisi leik-kauksesta. Hänet siirrettiin vii-koksi lasten teho-osastolle. Sinä aikana patologi oli alusta-vasti selvittänyt kasvaimesta otetun näytteen perusteella, että Vernalla oli fibrosarkoo-ma-niminen kasvain. Kyseessä oli pahanlaatuinen syöpä.

Yleensä vanhemmat peläs-tyvät syöpä-sanaa. Meille tieto toi varmuutta. Kasvain oli tun-nistettu, sille oli olemassa hoi-to, Vernalle pystyttiin laati-maan hoitosuunnitelma.

Kuluneen kymmenen päi-vän aikana perheemme elämä oli heilahdellut syntymän ih-meestä kuolemanpelon kautta lapsisyöpäpotilasperheeksi. Edessä aukeni pitkä tie.

Pienen tytön omaishoitajaksiKun lapsi sairastuu syöpään,

kohtaavat vanhemmat kolme asiaa. Päällimmäisenä on huo-li ja pelko lapsen terveydestä. Sen rinnalla avautuu sairaalan uusi maailma. Moni vanhempi kuvaa lapsen sairaala-aikaa kuin rajuna törmäyksenä sei-nään, johon kaikki tuttu ja en-tinen musertuu. Kolmas koh-dattava asia on perheen toi-meentulon järjestäminen. Vä-hintään toinen vanhemmista jää pois töistä osallistuakseen lapsensa hoitoon, joka saattaa kestää hyvinkin pitkään. Sai-raalan kuntoutushoitaja auttaa täyttämään monia lomakkeita ja hakemuksia.

Perheemme elää nyt Vernan sytostaattihoitojen jälkeistä ai-kaa. Vaimoni Terhi palasi työ-hönsä Nautelankosken museon amanuenssiksi maaliskuussa. Samaan aikaan jäin hoitova-paalle paikallislehden toimitta-jan työstäni. Aloin vuorostani Vernan omaishoitajaksi ja iso-veli-Villen, 4, koti-isäksi.

Verna kävi läpi 12 sytos-taatti- eli solunsalpaajahoidon jakson. Koska sytostaatit alen-tavat Vernan vastustuskykyä, viettää hän infektiovaaran takia rajoitettua elämää. Käytännös-sä Verna ei saa käydä julkisissa tiloissa eikä matkustaa julkisil-la liikennevälineillä. Siis ei kauppaan, ei kerhoon, ei kir-jastoon, ei kirkkoon. Rajoituk-set koskevat osittain myös Ville-veljeä, joka on kotihoi-dossa lääkäreiden ohjeiden mukaan.

Päivämme täyttyvät lapsi-perheiden tutuista rutiineista.

On aamupala, lounas, päivä-unet, välipala, iltapala ja nuk-kumaan. Niiden välillä leiki-tään, vaihdetaan vaippaa ja opetellaan puhumaan, istu-maan potalla ja syömään ihan itse. Vernan kotihoidossa on otettava huomioon alentunut vastustuskyky. Pitää seurata mahdollisia haavoja, jotka voi-vat tulehtua, tarkkailla yleis-kuntoa ja vireyttä sekä antaa päivittäiset antibiootit.

Verna käy säännöllisin vä-liajoin TYKS:n poliklinikalla hoidossa tarvittavan infuusio-portin eli ihon alaisen keskus-laskimokaterin huuhteluissa sekä kontrolleissa. Magneetti-kuvaukset ovat kolmen kuu-kauden välein. Kuvauksilla seurataan uusiutuuko syöpä ja löytyykö etäpesäkkeitä.

Ville-veljen elämän pyrim-me pitämään normaalina. Ville käy muskarissa, kerhossa ja satujumpassa. Koko perheem-me käy uimassa Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan toiminta- ja palvelu-keskuksessa Turun Hirvensa-lossa. Yleiseen uimahalliin Vernaa ei voi viedäkään.

Mies. Mikä mies?Koti-isyys ei ole minulle uppo-outoa, sillä hoidin kaksi vuotta esikoistani, aluksi vuorottelu-vapaalla ja sitten hoitovapaalla. Vernan syntymän jälkeen olin vuoden verran töissä.

Miksi päädyin omaishoita-jaksi 48-vuotiaana? Sattumalta samaan aikaan on ikäisiäni miehiä valittu Yleisradion toi-mitusjohtajaksi ja Helsingin Sanomien päätoimittajaksi. Tässä iässä pitäisi siis olla liki uransa huippua. Mutta ehkä olenkin. En tiedä, mitä arvok-kaampaa voin isänä antaa lap-silleni kuin omaa aikaani. Olen toimittajana useasti haastatel-lut eläkkeelle siirtyviä miehiä ja naisia. Melkein kaikkia har-mittaa se, että työkiireet eivät

antaneet aikaa olla lasten kans-sa. Kukaan ei valita, että olisi viettänyt liikaa aikaa lastensa kanssa.

Lapsisyöpäpotilasperheet oppivat äkkiä, mikä elämässä on tärkeintä. Se on elämä itse.

Sykerö tuo tukea elämäänLounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen toiminnan yhtenä osa-na on lapsisyöpäpotilasperhei-den kerho Sykerö, joka perus-tettiin 30 vuotta sitten vuonna 1980. Lapsisyöpäpotilaiden tilanne on muuttunut melkoi-sesti kolmessa vuosikymme-nessä. Moni muistaa Mirja Pyykön ohjelman Lastenklini-kan Osasto kympistä vuodelta 1982. Tilanne oli sama koko maassa. Turun yliopistollises-sa keskussairaalassa ei ollut omaa lasten syöpätautien osastoa, ei omaa poliklinikkaa eikä erikoislääkäriä 1980-lu-vun alussa.

Sykerö-kerhon alkuna oli-vat vanhempien huolet ja pe-lot. Vanhemmat kaipasivat vertaistukea ja mahdollisuutta puhua samassa tilanteessa ole-vien perheiden kanssa. Per-heet halusivat tietoa, tukea, rohkaisua ja neuvoja uudessa, oudossa ja pelottavassa tilan-teessa. Keskustelumahdolli-suuksia ei ollut, sillä perheet elivät karanteenissa infektio-vaaran takia. Tilannetta ei myöskään helpota se, että va-litettavan usein perheen ystä-väpiiri vaihtuu, kun lapsi sai-rastuu vakavasti.

Sykerö sai omat tilat, joihin saattoi tulla vailla infektioiden pelkoa. Kerho järjesti kokoon-tumisia, asiantuntijaluentoja, harrastus- ja vapaa-ajan toi-mintaa.

Kolmessa vuosikymmenes-sä Sykerö on löytänyt toimin-tamuotonsa. Pienen lapsisyö-päpotilaan hoito vie vanhempi-en voimavaroja. Niinpä Sykerö

järjestää vanhemmille liikun-taa, virkistystoimintaa ja kes-kustelutilaisuuksia. Kesällä ovat vuorossa illanvietot, teat-teriesitykset sekä aina kovasti odotettu retki Muumimaail-maan ja Väskin saareen, jotka ovat tuolloin suljettuna muilta kävijöiltä.

Sykerö järjestää myös omaa ohjelmaa nuorille, 13-17-vuo-tiaille syöpäpotilaille.

Toiminta vaati varoja. Sy-kerö yhteistyökumppaneineen järjestää hyväntekeväisyysot-teluja jalkapallossa ja pesäpal-lossa sekä beach volley -turna-uksen.

FibrosarkoomaSyövät nimetään emokasvai-men sijainnin ja kasvainkudok-sen rakenteen perusteella. Tu-kikudoksesta alkavia syöpiä kutsutaan sarkoomiksi. Tiheän sidekudoksen hyvänlaatuinen kasvain on fibrooma, pahan-laatuinen on fibrosarkooma.

Vernan kasvain oli takarai-volla kalloluiden päällä. Kas-vainta on poistettu leikkauksel-la kaksi kertaa. Verna leikattiin ensimmäisen kerran viiden päivän ikäisenä, toinen leikka-us oli seitsemän kuukautta myöhemmin.

Leikkausten lisäksi Vernan hoitoon kuuluivat sytostaatit eli solunsalpaajat. Sytostaatte-ja annettiin TYKS:ssa neljän viikon välein yhteensä 12 ker-taa. Kahden viikon välein Ver-na kävi verikokeissa kotikun-nan terveyskeskuksessa.

Sytostaattihoidot alentavat potilaan puolustuskykyä tu-lehdustauteja vastaan. Infek-tiotartuntoja pyritään välttä-mään esimerkiksi niin, että hoidossa oleva potilas ei käy julkisissa tiloissa eikä käytä julkisia kulkuvälineitä. Vernan verikokeet sekä neuvolakäyn-nit tehtiin ennen muiden asi-akkaiden saapumista terveys-keskukseen.

Sytostaattihoidon jälkeen puolustuskyky on alentunut vielä noin yhden vuoden ajan. Vernan tapauksessa syöpähoito ja sen seuraukset kestävät vä-hintään kaksi vuotta. Tämän-kin jälkeen potilaat käyvät kontrolleissa vuosien ajan.

Suomalaisilta lapsilta löy-tyy vuosittain kymmenkunta sarkoomaa, joista noin puolet on luusarkoomia ja puolet peh-mytkudossarkoomia.

(Lähde: www.cancer.fi)

Kunnat päättävät omaishoidostaLaki omaishoidon tuesta tuli voimaan vuonna 2006. Omais-hoidolla tarkoitetaan vanhuk-sen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpi-don järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun läheisen henkilön avulla.

Omaishoidon myöntää hoi-dettavan kotikunta harkinnan-varaisesti. Omaishoitosopimuk-seen liittyy aina hoitoja palve-lusuunnitelma. Omaishoidon palkkio määräytyy hoidon sito-vuuden ja vaativuuden mukaan. Tänä vuonna alin palkkio on noin 350 euroa kuukaudessa. Se on veronalaista tuloa. Omaishoi-taja ei ole työsopimuslain tar-koittamassa työsuhteessa kun-taan. Omaishoitajalle kertyy eläkettä ja hänellä on oikeus lakisääteiseen vapaaseen, joka on kolme vuorokautta kuukau-dessa. Omaishoito perustuu la-kiin, mutta hoidon tarpeen ja tukimuodot päättää kukin kunta itsenäisesti. Talouden taantuma näkyy suoraan omaishoitajien asemassa. Useat kunnat ovat säästösyistä irtisanoneet omais-hoidon sopimuksia ja kiristä-neet tuen ehtoja.

Teksti: Pekka Remes Kuva: Pasi LeinoJuttu on julkaistu ensimmäisen kerran Lapsen maailma -leh-den numerossa 8/2010.

Pekka Remes on tyttärensä Vernan omaishoitaja. Vernalla on synnynnäinen fibrosarkooma-niminen syöpä. Vernan sairaus vaikuttaa myös isoveli-Villen elämään.

Tyttären syöpä muutti isän elämänTurun yliopistollisen keskussairaalan hissi kuljetti minua ja esikoistani Villeä U-sairaalan yläkerroksiin. Hissin seinällä oli juliste, joka kertoi lapsisyöpäpotilaista. Kuvasta katsoi pieni, kaljupäinen lapsi. Olin nähnyt julisteen kymmeniä kertoja kiinnittämättä siihen mi-tään huomiota. Nyt se humautti kuin mouka-ri: Minä olen syöpälapsen isä.

PAIKALLISOSASTOJEN TOIMINTAALounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 - 2010 - 23

TAKSIPALVELUA– sairasmatkat (laskutamme suoraan Kelaan) – työmatkat ja huvimatkat

SOITA Marianna 044 7240 240 Mikko 0400 212 200 www.pirssi.net

LE

IKK

AA

TA

LTE

EN

✁– SALON TALOUSALUEELLA –

Jos alhainen korkotasomiellyttää, siitä kannattaapitää kiinniOttamalla nyt esimerkiksi asuntolainaasi Korkokatonpääset eroon korkojen nousuriskistä. Ja mikäli korotlaskevat, saat hyödyn täysimääräisenä itsellesi. Kysylisää Nordeasta, äläkä murehdi turhaan. Lisätietojasaat Nordean Asiakaspalvelusta 0200 3000(pvm/mpm) ma–pe 8–20, konttorista tai osoitteestanordea.fi.N

orde

a P

ankk

i Suo

mi O

yj

Teemme sen mahdolliseksi

nordea.fi

TURKU Turun Seudun Paikallisosaston puheenjohtajana toimii Terttu Yli-Tolppa-Kerrola, puh. 040 5662988, va-rapuheenjohtajana Leila Leino, puh. (02) 2471637, 0400 822806, sihteerinä Ritva Lindqvist, puh. 050 5477526.Paikallisosaston toiminnan tavoitteena on toimialueensa syöpäpotilaiden yhteensaattaminen sekä valis-tus- ja terveyskasvatustyö.Paikallisosasto järjestää jäseniltoja, retkiä, matkoja, myyjäisiä sekä tarpeen mukaan muitakin tapahtumia.Paikallisosastolla on oma Meri-Karinassa kokoontuva käsityöpiiri Ahkerat Kertut. Käsityöpiirissä valmistettu-ja käsitöitä myydään paikallisosaston omassa ”Putiikissa” Meri-Karinan aulassa. Paikallisosasto lahjoittaa vuosittain varoja syöpäpotilaiden hoitoa ja hyvinvointia edistäviin hankintoihin.Toiminnasta tiedotetaan Turun Sanomien Treffi-liitteen yhdistys-palstalla sekä TS-verkkolehden Tapahtumat-osiossa www.menovinkit.ts.fiMeri-Karinan tilaisuuksiin pääsee Kauppatorilta bussilla 54.JÄSENILLAT Meri-Karinan kongressisalissa järjestetään kuukausittain (kesäkuukausia lukuun ottamatta) jäseniltoja. Jäsenilloissa kuullaan esitelmiä ja luentoja eri aihealueista. Jäseniltoihin ovat tervetulleita kaikki syöpäpotilaat ja heidän läheisensä, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet sekä muut asiasta kiinnostuneet.Jäsenillat joka kuukauden toinen tiistai klo 17.45, Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu ja arpajaiset. Paluukuljetus Kauppatorille klo 20.00. Kahvitarjoilun kustantaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys.AHKERAT KERTUT – KÄSITYÖPIIRIN TOIMINTAAhkerat Kertut - käsityöpiiri kokoontuu Meri-Karinan kirjastossa tiistaisin klo 10.00 – 12.30, paitsi kuu-kauden toinen tiistai klo 14.00 – 17.00. Käsityöpiiriin voi tulla tekemään käsitöitä tai virkistymään ja viihtymään oman voinnin mukaan. Käsityöpiirin vetäjinä toimivat Sirpa Teräs ja Seija Vesala. Yhteyshenkilönä toimii Sirpa Teräs, puh. 0400 226616PAIKALLISOSASTON ”PUTIIKKI”Ahkerat Kertut – käsityöpiirin tekemiä käsitöitä myydään Meri-Karinan aulassa sijaitsevassa ”putiikissa”. Putiikki on auki päivittäin. Putiikista löytyy monenlaisia käsitöitä aina villasukista tilkkupeittoon.Putiikin myyntituotto on Paikallisosaston suurin vuotuinen tulolähde. Putiikinhoitajana toimii Marja-Leena Louhi, puh. 050 5331277PAIKALLISOSASTON RETKET JA MATKAT Turun Seudun Paikallisosasto järjestää omia retkiä ja matkoja. Paikallisosasto haluaa edistää syöpäpoti-laiden virkistäytymistä ja aktiivista osallistumista retkille tukemalla matkan hintaa. Retkien ja matkojen yhteyshenkilönä toimii Ulla Ström.Ilmoittautumisia vastaanotetaan puhelimitse maanantaisin klo 13-15 puh. 044 5524814 tai sähköpostilla: [email protected]

TURUN PAIKALLISOSASTON OHJELMA SYKSYLLÄ 2010JÄSENILLAT 14.9. Miten edistän sydän- ja verisuoniterveyttä ravinnon keinoin:LKT, dos. Antti Jula. Tanssiseura Fregolina.12.10. Hoitotahto: LKT, geriatrian erikoislääkäri Laura Jartti.Värssyn Väärtti.9.11. Uni väestön terveydentilan osoittimena: Erikoistutkija, PsT Erkki Kronholm. Kansantansseja: Fyyrkantin Mylläkkä ja lasten ryhmä. 15.12. Joulujuhla HUOM. keskiviikkoRETKET JA MATKAT To 23.9. Liedon Vanhalinna. Opastettu kierros kartanossa ja museossa. Lounas noutopöydästä. Lähtö klo 10.00 Aurak. 2 (Hepokulta klo 9.45). Hinta 25€/potilasjäsenet ja 30€/jäsenet. Ilm. ja maksut Ullalle viim. 14.9. jäsenillassa.Pe 15.10. Turun hovioikeus. Esittely alkaa klo 14.00, esittelijänä informaatikko Hilkka Karpela-Uusitalo. Kokoontuminen akatemiatalon juhlasalin eteen, Rothoviuksenkatu 2. Ennen esittelyä nautitaan kahvit Aboa Vetus&Ars Novassa, Itäinen Rantakatu 4 alkaen klo 12.30. Kahvin kanssa tarjolla liha- tai kalavoileipä. Kerro ilmoittautuessasi kumman vaihtoehdon valitset. Kahvin jälkeen siirrytään hovioikeuteen, kävelymatka n. 700m. Hinta 10€/henkilö. Ilm. ja maksut Ullalle viim. 12.10. jäsenillassa.La 13.11. Helsingin kaupunginteatteri: Viimeinen valssi. Hinta 45€/potilasjäsenet ja 50€/jäsenet, sis. matkan ja pääsylipun. Lähtö klo 9.15 Aurakatu 2 (Hepokulta klo 9.00). Ilm. ja maksut Ullalle viim. 12.10. jäsenillassa.To 9.12. Jouluinen hetki Merimaskun kirkossa. Kirkkoherra Matti Huovinen. Joululounas noutopöydästä Taattisten tilalla. Hinta 30€/ potilasjäsenet ja 35€/jäsenet. Lähtö klo 12.15 Aurakatu 2 (Hepokulta klo 12). Ilm. ja maksut Ullalle viim. 9.11. jäsenillassa.MYYJÄISETJoulumyyjäiset sunnuntaina 12.12.2010 klo 12.00 -14.00Turun Kaupunkilähetys ry:n Axel-salissa, Itäinen Pitkäkatu 68. Leivonnaisia, jouluruokia, käsitöitä, hernekeittoa ja pannukakkua.

SALOLounais-Suomen SyöpäyhdistysSALON SEUDUN PAIKALLISOSASTO, Salo - Karina, Helsingintie 52, www.sspo.netKaikille avoimet ja maksuttomat TAPAAMISILTAMME ovat yleensä joka kuukauden viimeisenä torstaina klo 18:00. Kahvia tarjolla 17:30 alkaen hintaan 2€ ja arpoja 1€. Otamme mielellämme vastaan arpavoittoja ja lahjoituksia.25.08 ke klo 18 ”Hyvää oloa ruuasta”; ETM ravitsemusasiantuntija Sanna Talvia 23.09 to klo 18 ”Ihon kasvaimet”; Ihotautilääkäri Pia LinnamaaVALOA SYKSYYN 21.10 – 24.10 Veijo Nuojuan valokuvanäyttely21.10 TO KLO 18 AVAJAISET, Ilkka Laaksonen22.10 PE NÄYTTELY AUKI KLO 12 - 18. Tietoiskuja terveydestä,Turun AMK:n Salon toimipisteen opiskelijat. PE ja LA Veijo Nuojua paikalla 23.10 la klo 10 - 14 ja 24.10 su klo 10 - 1425.11 SOMEROLLA klo 18 illan avaa kansanedustaja, sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen Mauri Salo. ”Rin-ta - ja eturauhassyövän sädehoidot”, Syöpätautien erikoislääkäri Outi Hirvonen. Etuset esittäytyy. Someron Säästöpankki, Joensuuntie 27. Pankki tarjoaa kahvit. Ilmoittaudu toimistoon, jos tarvitset kyytiä.11.12 Jouluruokailu klo 17 Marja Kankareen tiloissa Perniöntiellä, omavastuu15€, 4€ paketti mukaan, ilmoittaudu toimistoon 3.12 mennessäSALO-KARINAN TOIMISTOOn avoinna perjantaisin klo 10 – 12 puh 728 1670. Voit tulla tai soittaa ja voimme keskustella varsinkin syöpään liittyvistä asioistasi, voit tiedustella asioita paikallisosastosta, ilmoittautumiset, tietoa sopeutu-miskursseista, keskusteluryhmistä, jäsenyydestä, vertaistuen tarpeesta, myynnissä adresseja, kortteja ym. Ota yhteyttä, katsotaan mitä voimme yhdessä saada selville.JOS HALUAISIT TULLA TOIMINTAAN MUKAAN VERTAISTUKI - TAI TUKIHENKILÖKSI TAI MUUTEN, SYYSKUUN LOPULLA ON ILMAINEN KOULUTUS SALOSSA, ILMOITTAUDU TOIMISTOON, KESKUSTELLAAN LISÄÄ ASIASTA.KESKUSTELURYHMÄ vertaistukihenkilöiden ohjaamana rintasyöpään lähiaikoina sairastuneille ALOITETAAN 6.09 klo18.00 n.3 vk välein ja tämän illan jälkeen ryhmä sulkeutuu. Sitovat ilmoittautumiset toimistoon. Keskusteluryhmistä kiinnostuneet ottakaa yhteyttä toimistoon – suunnitellaan.15.9 järjestämme kyydityksen Meri-Karinaan EUROOPAN ETURAUHASSYÖPÄPÄIVILLE - ohjelma myöh. ilm.toimistoonHARTAUSHETKET yleensä joka kuukauden toisena maanantaina klo 15 alkaen 13.9, 11.10, 8.11 ja 13.12. Avoin tilaisuus kaikille.PILATES koulutettu, fysioterapeutti Mia Oksanen ohjaa ryhmiä tiistai-iltaisin 7.9 – 30.11 klo 16:45, 18, 19:15; alkaen. Sitoutuminen koko syksyyn x 12 hintaan syöpään sairastuneille 96€ ja muille 132€.VESIVOIMISTELU yhdessä muiden yhdistyksien kanssa. Soita Päivi Rochas 25.8 klo 8-14 puh.050 597 5967 KEILAUKSEN perusteita syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen alkaa lokakuussa. Lisätietoja puh. Jorma 050 363 4479 ja Jaakko 0400843444TEATTERIT:Tampereen teatteri: 3 pennin ooppera 13.11 lähtö klo 15.30 yht. 55€

Ehdottoman sitovat ilmoittautumiset Kirsti ilt.050-5122245 tai Siru 040-7412736. Maksut tilille vähintään 5vk ennen: LSSY Salon Seudun Paikallisosasto 541002-2186939 ja teatterin nimi.Yhteystiedot: puheenjohtaja Liisa Salmenperä 044-5473380 [email protected] Onerva Achren 044-584 0579 [email protected] Siru Virpi 040-7412736 [email protected]

Toimisto perjantaisin klo 10 – 12 728 1670 ei kesä – heinäkuuTUULEN KUISKAUS: USKO ELÄMÄÄN JA TOIVO KANTAA UUSIKAUPUNKIUudenkaupungin paikallisosaston puheenjohtajana toimii Esko Tähtinen, puh. 040 5775 817 ja sihteerinä Marjo Öhrnberg, puh. 050 3589 111. Paikallisosaston toiminta on keskittynyt Ystävän Tuvalle, joka sijait-see keskustassa os. Alinenkatu 26. Tilat on vuokrattu yhdessä Suomen Punaisen Ristin Uudenkaupungin paikallisosaston kanssa.Ystävän Tuvan puhelinnumero on (02) 8443 600 (ma ja la klo 10-13 ja ti-pe klo 10-17). Syöpäyhdistyksen oma vastaanotto on torstaisin klo 14-17. Auttavana henkilönä toimii Tarja-Liisa Kukkonen. Häntä avustavat eri vertaistukihenkilöt. Rintasyöpäpotilaiden vertaistukiryhmä kokoontuu talvikauden aikana kerran kuukaudessa Ystävän Tuvalla alkaen 2.9. klo 18. Etuset-ryhmä kokoontuu Ystävän Tuvalla samoin talvikauden ajan alkaen 16.9. klo 17. Se käy myös kuu-lemassa Turussa Meri-Karinassa luentoja. Kerran kuukaudessa toistuvat 30.9 alkavat yhteislauluillat, jotka ovat kestosuosittuja. Ne ovat aina kuu-kauden viimeisenä torstaina klo 18-20. Niihin voivat osallistua kaikki laulamisesta innostuneet. Jäsenkorttia eikä laulunumeroa kysytä! Vastuuhenkilönä on Sirkka Mikkola.Laitilan Terveyskodissa (Sairaalantie 8, Laitila) on paikallisosaston järjestämää vesivoimistelua joka kuukauden toinen ja kolmas tiistai klo 17 alkaen (ei kesä- elokuussa).Syöpäpotilaat, jotka ovat jäseniä, saavat Ystävän Tuvalta Uudenkaupungin uimahallin lippuja käyttöönsä.Hyväntekeväisyystapahtuma on 17.10. klo 14 kulttuurikeskus Crusellissa. Ohjelmassa on muotinäytös, musiik-kia, aikuisten naisten esittämää balettia ym. Lippujen hinta 10€, johon sisältyy kahvi ja leivonnainen.Puurojuhlaa vietetään 9.12. klo 18 Ystävän Tuvalla. Ilmoitus kokoontumisista on paikallislehtien Seuratoimintapalstalla.

RANNIKKOSEUTURannikkoseudun kuntien – Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Raision ja Ruskon alueella toimivan paikallis-osaston puheenjohtajana toimii Raimo Sulonen puh. 02-4382 286. Paikallisosaton keskeinen tehtävä on terveyskasvatustoiminnan tehostaminen.Perjantaina 15.10 klo18.00 Raision kaupungintalolla lääketieteen tohtori Väinämö Nikkanen luennoi aiheesta ” Syöpä ja julkisuus”. Tilaisuudessa esiintyy myös Raision harmonikkaorkesteri. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy.Marraskuun aikana järjestetään viihdekonsertti syöpäpotilaiden hyväksi Meri-Karinan toiminta- ja palve-lukeskuksessa. Lisätiedot Raimo Sulonen puh. 02-4382 286.

PARAINEN /PARGASKontaktpersonen i Pargas är Pirkko Karrento, tel. 050-569 0610.

KEMIÖ / KIMITOÖNKontaktpersonen i Kimitoön är May-Gun Dannström, tel. 040-864 9450.

FORSSAForssan paikallisosaston puheenjohtajana toimii Pekka Into puh. 040-5128 041. Kirpputori Solukko toimii osoitteessa Kauppakatu 12, Forssa (avoinna ti-pe 11-17 ja la 10-14). Syöpäyhdistyksen Forssan osaston syyskauden luennot Solukossa, osoitteessa Siurilankatu 28:Tiistaina 14.9 klo 18.00 Naurujooga, psykologi Irene RajalaTiistaina 12.10 klo 18.00 Sieltä sun täältä Forssa – Srilanga, Risto Jokinen ja Jouko FalkTiistaina 11.11 klo 18.00 Aihe myöhemmin, onkologi Pekka MaliTiistaina 14.12 klo 18.00 Pikkujouluista hauskaa ohjelmaa, Puurojuhla

LOIMAALoimaan seudun paikallisosaston puheenjohtajana toimii Kaisa Hyvärinen, puh. 040-762 4196. Paikal-lisosasto järjestää terveyskasvatustilaisuuksia ja erilaisia retkiä toimialueellaan. Paikallisosasto ylläpitää neuvonta-asemaa ja tukihenkilöiden sekä rintaproteesien välitystoimintaa Loimaan aluesairaalan tiloissa, Vapaudenkatu 12 B, Loimaa.Neuvonta-asema (soittoaika torstaisin klo 9.00 – 10.00), Pirkko-Liisa Santala, puh. 02 – 314 3297. Soittoaika on vastaanottoajan varaamista ja neuvojen kysymistä varten. Rintaproteeseja välitetään syöpäneuvonta-asemalla torstaisin. Loimaan seudun tukihenkilötoiminnasta voi kysyä lisää Pirkko-Liisa Santalalta, puh. 02 – 314 3297.

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N POTILASRYHMÄTOIMINTA AIVO – JA SELKÄYDINKASVAINPOTILAAT, AIVOSETRyhmä on perustettu aivo- ja selkäydinkasvainpotilaan ja hänen läheisensä kokonaisvaltaista tukemista varten. Ryhmä tarjoaa tietoa aivo- ja selkäydinkasvainten sairauksista ja myös virkistystoimintaa osallistujille.Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaiden ja heidän läheistensä keskustelutilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti kerran kuukaudessa Meri- Karinan toiminta-ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Tilaisuudet järjestetään osin yhdessä Hematologisten syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä ryhmän kanssa.Syksyn ohjelma: Keskiviikko 29.9 klo 19.00 Naurujooga, psykologi Irene RajalaKeskiviikko 27.10 klo 19.00 Liikunta pitää virkeänä, ft Satu GustafssonLauantai 11.12 klo 18.00 Joulujuhla Meri-KarinassaLisätietoa Aivoset-ryhmän toiminnasta: Kurssisihteeri Anne Karppelin / Meri-Karinan kurssitoimisto, puhelin 02-2657 610 tai [email protected], osoite: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku.ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT, ETUSETEturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitettu ryhmä Etuset tarjoaa tietoa eturauhassyövästä, sen hoidosta ja sairauden vaikutuksesta elämään. Ryhmä-ssä eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheis-tensä on mahdollisuus tavata toisia saman sairauden kokeneita ja virkistäytyä.Eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitetut luentoja keskustelutilaisuudet järjestetään yleensä kuukauden kolmantena keskiviikkona (huomioi ohjelmassa olevat poikkeukset) Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Kokoontumisten yhteydessä on kahvitarjoilu sekä arpajaiset.Syksyn ohjelma:Keskiviikko 15.9 klo 17.30 Eurooppalainen eturauhassyöpäpäivä. Yleisöluentotilaisuus Meri-KarinassaTorstai 16.9 klo 18.00 Sauna-grilli – ja keskusteluilta Meri-KarinassaKeskiviikko 20.10 klo 18.00 Parisuhteen haasteet ja parisuhteen hoitaminen sairauden aikana, TtT, seksuaalineuvoja Liisa SalmenperäKeskiviikko 17.11 klo 18.00 Robottiavusteinen eturauhasen poisto, urologi Antero HortePerjantai 10.12 klo 18.00 Joulujuhla Meri-Karinassa ( Osallistumismaksu 12€)Ilmoittautumiset joulujuhliin 20.10-25.11.2010 välisenä aikana Sanna Tölkölle ryhmän kokoontumisten yhteydessä tai puhelimitse ti ja to klo 18-19, p. 050-337 4994Lisätietoa Etuset-ryhmän toiminnasta Etuset – ryhmän sihteeri Sanna Tölköltä, puhelin 050-337 4994 ( tiistaisin ja torstaisin klo 18.00-19.00.)HEMATOLOGISET POTILAAT, HEMATHematologinen ryhmä on perustettu hematologisen potilaan ja hänen läheisensä tueksi. Ryhmä tarjoaa tietoa hematologisista sairauksista ja niiden hoidosta sekä sen ohella virkistystoimintaa esimerkiksi retkien ja kulttuurin muodossa.Syksyn ohjelma:Keskiviikko 29.9 klo 19.00 Naurujooga, psykologi Irene RajalaKeskiviikko 27.10 klo 19.00 Liikunta pitää virkeänä, ft Satu GustafssonKeskiviikko 24.11 klo 19.00 Kuulumiset Forssasta, kirurgi Ritva VastamäkiLauantai 11.12 klo 18.00 Joulujuhla Meri-KarinassaLisätietoa Hematologisen ryhmän toiminnasta: Liisa Ilves, puhelin 040-7272 639, Taina Niemi / Tyksos.015, puhelin 02-3131 015 tai Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, puhelin 02-2657 666.NUORET SYÖPÄPOTILAAT, NUPIT (18-40-VUOTIAAT)Nuorten syöpäpotilaiden kerho Nupit järjestää keskustelu- ja virkistystilaisuuksia Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku.Lisätiedot: Miriam Luotsilapuh. 040-5273 678 ja www.nupit.fiLAPSISYÖPÄPOTILASPERHEIDEN KERHO, SYKERÖSykerö järjestää monipuolista toimintaa lapsisyöpäpotilasperheille, mm toimintapäiviä kerran kuukaudes-sa. Vanhemmille tarjottujen asiantuntijaluentojen ajaksi lapsille on järjestetty omaa ohjattua toimintaa. Sykeröllä on myös äiti- ja isäkerhot, jotka tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden viettää omaa aikaa sekä mahdollisuuden vertaistukeen.

Sykerön tiedote ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa ja sitä voi tilata puhelimitse numerosta 02-2657 602. Lisätietoa toiminnasta Tapani Ahlgvist puh. 045-277 4656 tai www.lssy.fi – sivut.Sykerönuoret (13-17-vuotiaat)Syöpää sairastavat tai sairastaneet nuoret kokoontuvat kerran kuukaudessa, sunnuntai-iltaisin. Tapaamiset ovat joko Meri-Karinassa tai muualla erilaisten aktiviteettien parissa. Nuorten toiminnan vetäjinä toimivat Linda Lahdenperä, puhelin 040-748 7446 sekä Minna Mäkitalo, puhelin 044-099 7755. Meri-Karinan ulkopuolisessa toiminnassa ei ole huomioitu infektioeristystä, joten hoidossa olevien nuorten tulee kes-kustella lääkärinsä kanssa osallistumisestaan.Syksyn ohjelma:26.9 Syksyn alkutapaaminen. Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat Sykerönuoret. Pelaillaan, tutustutaan, vaihdetaan kuulumisia ja napostellaan Meri-Karinassa (Seiskarinkatu 35) klo 16.00 alkaen.31.10 Heseilyä ja leffailua. Tavataan Forumin Hesburgerin edessä klo 17.00 (Eerikinkatu 12), jossa herkutel-laan ja valitaan illan leffa. Herkuttelun jälkeen siirrytään Kinopalatsin elokuvateatteriin (Kauppiaskatu 11) yhdessä valitsemaamme elokuvaa katsomaan. Ilta päättyy n. 21.00 elokuvan kestosta riippuen.28.11 Uimista, saunomista, napostelua, lautapelejä ja yhteistä hengailua Meri-Karinassa klo 16.00 alkaen. Huom! Uikkarit ja pyyhe mukaan!12.12 Pikkujoulut. Mennään yhdessä herkuttelemaan ja rupattelemaan pikkujoulutunnelmissa ravintola Paniniin (Linnankatu 3) Tavataan Julian aulassa klo 18.00.Ilmoittautuminen tapaamisiin tekstiviestillä n. viikkoa ennen Lindalle tai Minnalle. Kaikki tapaamiset ovat maksuttomia. Vastaamme mielellämme kysymyksiin. Tervetuloa mukaan.

Iso-Heikkiläänuusi viihtyisä kerrostalo– palveluita naapurista

As Oy Pikku-Heikki on 28 asunnon ra-

kenteilla oleva kerrostaloyhtiö, jonka eri-

koisuus on sen sijainti: lyhyt yhdys käytävä

mahdollistaa halutessasi esimerkiksi

ateria-, siivous- ja hoitopalveluja suoraan

Iso-Heikin palvelutalosta kotiisi.

Rauhallinen, vehreä alue sijaitsee

Iso-Heikkilässä, kolmen kilometrin ja

hyvien yhteyksien päässä Turun kes-

kustasta. Läheltä löytyvät kauppa ja

apteekki. Tyylikkäiden, laadukkaasti

rakennettujen asuntojen suunnitte-

lussa on huomioitu myös turvallisuus

ja esteettömyys.

Arvioitu valmistumisaika on joulukuu

2010.

MYYNTI- VELATONHUONEISTOT HINTA ALK. HINTA ALK.

2h+kk 43,0 m2 64.200 128.700

2h+kk 50,0 m2 67.400 142.400

2h+k 53,5 m2 58.250 138.500

2h+k 58,5 m2 75.650 163.400

OSOITE: Iso-Heikkiläntie 5 A, 20200 Turku

PIKKU-HEIKKI

Ihannekoti vaikka eläkeikää lähestyville!

www.hartela.fi

Matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 5,9 snt/min (alv 22 %)

MYYNTI: Hartela Kiinteistömyynti Oy Läntinen Rantakatu 53, Turkupuhelin 010 561 2100, [email protected]


HALUAISITKOsinä, ystäväsi tai tuttavasi liittyä

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen JÄSENEKSI?

VOIT LIITTYÄ henkilökohtaisen käynnin yhteydessä yhdistyksen toimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku puhelimitse (02) 2657 913 postittamalla liittymislomakkeen

JÄSENMAKSU VUODESSA 15 € - LIITY JO TÄNÄÄN!

Nimi: __________________________________________________

Lähiosoite: __________________________________________________

Postitoimipaikka: __________________________________________________

Tämä lomake palautetaan osoitteella:LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y.Itäinen Pitkäkatu 3020100 TURKU

KATSO JÄSENEDUT KÄÄNTÖPUOLELTA

JÄSENMAKSU VUODESSA 15 € (LIITY JÄSENEKSI JO TÄNÄÄN!)MEDLEMSAVGIFT 15 € PER ÅR (BLI MEDLEM REDAN I DAG!)

Nimi/Namn:_________________________________________________________________

Lähiosoite/Näradress:__________________________________________________________

Postitoimipaikka/Postadress:____________________________________________________

Tämä lomake palautetaan osoitteella: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 TURKUDenna blankett bedes returnera till Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.,Österlånggatan 30, 20700 ÅBO

Tervetuloa mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n vapaaehtoistoimintaan !

Haluaisitko tehdä vapaaehtoistyötä, jota arvostetaan ja kaivataan ? Lounais-Suomen Syöpäyhdistys tarvitsee apuasi monenlaisissa tehtävissä.Vapaaehtoistyötä voit halutessasi tehdä oman aikataulusi mukaan ja sinulle sopivana ajankohtana. Vapaaehtoisille järjestetään perus- ja täydennyskoulutusta. Tarjolla on monenlaisia tehtäviä: •Talkootoimintaa: Pihatalkoot, myyjäiset •Lipaskeräystoimintaajaarpojenmyyntiä •Tuki-javertaistukihenkilötoimintaa(vaatiiainakoulutuksen) •Ystävätoimintaa,ulkoilua,viriketoimintaaym.vapaa-ajanviettotoimintaa •Arjenapurinatoimimistaesimerkiksilapsiperheissä •Eritilaisuuksissaavustamista,esimerkiksikeittiö-jasalitehtävät, tilojen koristelu- ja järjestelytehtävät, liikenteen ohjaus, esitteiden jako jne.

Tervetuloa mukaan vapaaehtoistoimintaan !

Lisätietoja: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. / Vapaaehtoistoiminta, puhelin 02-2657 619

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:ssä syksyn 2010 aikanakäynnistettäviä uusia vertaistukiryhmiä:

Ryhmä syöpään sairastuneiden puolisoilleSairastuminen syöpään ja hoidot verottavat molempien; sairastuneen ja hänen puolison-sa henkisiä voimavaroja.Jaksamisen tukemiseksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnistää syöpään sairas-tuneiden puolisoille oman tuki- ja keskusteluryhmän. Ryhmä kokoontuu lokakuun 2010 ja toukokuun 2011 välisenä aikana kuukausittain Meri-Karinan toiminta- ja palvelukes-kuksessa. Ryhmän vastuuohjaajana toimii psykologi. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmä toteutuu, mikäli osallistujia on vähintään viisi.

Ryhmä läheisensä menettäneilleLounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnistää keskusteluryhmän syöpään menehty-neiden läheisille. Ryhmässä on mahdollista keskustella omista tunteista, kuten surusta ja ikävästä ja jakaa niitä toisten saman kokeneiden kanssa. Ryhmä aloittaa kokoontu-misensa lokakuun 2010 aikana Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Kokoon-tumiset toteutetaan kuukausittain lokakuun 2010 ja toukokuun 2011 välisenä aikana. Ryhmän ohjaajana toimii psykologi. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa ilmoittautumisjär-jestyksessä. Ryhmä toteutuu, mikäli osallistujia on vähintään viisi.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset ryhmiin: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. / Vapaaehtoistoiminta, puhelin 02-2657 619.

Vertaistukiryhmä syöpäpotilaan läheisilleLounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y käynnistää keväällä 2011 syöpäpotilaan läheisille suunnatun keskusteluryhmän. Ryhmässä on mahdollisuus jakaa kokemuksia ja tunteita syöpäpotilaan läheisenä olosta ja saada tukea toisilta saman kokeneilta. Ryhmän ohjaajana toimii psykologi ja ryhmään mahtuu 10 osallistujaa. Ryhmä toteutuu, mikäli osallistujia on vähintään viisi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ryhmään: Lounais- Suomen Syöpäyhdistys r.y. / Vapaaehtoistoiminta, puhelin 02-2657 619.

OmaistukihenkilökoulutusKevään 2011 aikana Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y järjestää omaistukihenkilö-koulutuksen. Onko sinulla kokemusta syöpäpotilaan omaisena ja läheisenä olosta ja haluaisit tukea toisia syöpäpotilaan omaisia ? Voit antaa arvokasta tukeasi osallistumalla koulutukseen ja aloittamalla omaistukihenkilönä toimimisen Lounais-Suomen Syöpäyh-distys r.y.:ssä. Lisätiedot / Vapaaehtoistoiminta, puhelin 02-2657 619.

MAKSUTON SYÖPÄNEUVONTA • APUVÄLINEIDEN VÄLITYS

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMA

NEUVONTAHOITAJAN VASTAANOTOToireita koskevaa neuvontaa, terveyskasvatusta ja opastusta

yleinen syöpäneuvonta • rintojen omatarkkailun opastus

LUOMIHUOLIPOLIKLINIKKA • UV-altistukseen liittyvää terveyskasvatusta • sairaanhoitaja tarkastaa

ihomuutoksia • maksuton vastaanottoaika n. 15 min •

APUVÄLINEIDEN VÄLITYS • rintaproteesit • rintaliivit • peruukit • uimapuvut •• sairaanhoitajan maksuton vastaanottoaika noin 1 tunti •

PERIYTYVYYSNEUVONTA• sukupuu syövän periytyvyydestä asiakkaan antamien sukutietojenperusteella • tarvittaessa ohjaus asiantuntijalääkärin vastaanotolle •

• sairaanhoitajan maksuton vastaanottoaika noin 1 tunti •

MUUT NEUVONTAPALVELUT• ravintoon liittyvää neuvontaa • neuvontaa sosiaalipalveluista •

Ajanvaraus ( 02-265 7927ma–pe klo 9.00–10.00 ja 13.00–14.00

Toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35 s-posti MERI-KARINA 20900 TURKU [email protected]

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEDUT TURKULAISILLA LÄÄKÄRIASEMILLA:(alennusten hyödyntäminen edellyttää voimassaolevaa jäsenkorttia)

LÄÄKÄRIASEMA PULSSI OY LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINENHumalistonkatu 9-11 ☎2616 300 Aurakatu 9/Kauppiaskatu 8 ☎41400− ei toimistomaksua lääkärikäynneistä − ei toimistomaksua lääkärikäynneistä− mammografiatutkimukset – 15 % − mammografiatutkimukset – 15 %− luuntiheysmittaus 120,00 € − laboratorio- ja röntgentutkimukset (paitsi EKG) – 10 %

SUOMEN TERVEYSTALO • Aninkaistenkatu 13 ☎030 633 633mammografiatutkimukset – 15 %

magneettikuvaukset ja tietokonetomografiakuvaukset – 15 %röntgen- ja ultraäänikuvaukset – 15 %


-Oireet jatkuivat, ja vuonna 1996 menin lääkäriin, koska halusin, että vatsa tutkittaisiin leikkausta varten. Lääkäri ky-seli haluanko todella tähystyk-seen, se kun ei aina ole kovin miellyttävä. Halusin, kertoo Svahnström.

Tähystyksessä ei paljastu-nut mitään vakavaa, mutta pa-tologin lausunto oli selvä: ote-tuista näytteistä löytyi syöpä.

-Minulle tehtiin radikaali-leikkaus, ja mahalaukusta on enää pieni osa jäljellä. Lääkäri sanoi, että elämäni tulee muuttu-maan, ja se tuntui pahalta kuinka joku voi sanoa toiselle niin.

Ja elämä muuttui. Piti ope-tella syömään pieniä aterioita, mutta usein. Silloin kymmenen vuotta Espoossa asunut Svahn-ström jatkoi Kirkkonummella opettamista osa-aikaeläkkeellä, kunnes siirtyi 57-vuotiaana ko-konaan eläkkeelle.

-Diagnoosi oli sokki. Olisin halunnut tietoja sairaudestani, mutta niitä ei tuntunut saavan mistään. Toki lääkärit ja hoita-jat kertoivat mistä on kyse, mutta diagnoosin juuri saanee-na ei mikään tuntunut jäävän mieleen.

Leikkauksen jälkeen Svahnström ei saanut liitännäishoitoja-Olin kasvanut sairaalaympä-ristössä, sillä molemmat van-

hempani olivat työskennelleet Meltolan sairaalassa. Halusin antaa jotain takaisin, kun itse pääsin ”vähällä”.

Niinpä syksyllä 2000 Lasse Svahnström otti yhteyttä Etelä-Suomen Syöpäyhdistykseen ja tiedusteli mahdollisuutta toi-mia tuki- tai vertaishenkilönä muille mahasyöpään sairastu-neille.

-Olin tukihenkilökurssilla kahtena viikonloppuna. Aluksi jokainen ruoti omaa sairaut-taan. Sen jälkeen niistä ei pu-huttu, vaan opeteltiin kuuntele-maan tukea tarvitsevaa.

Alkuun tuli soittoja sekä osastoilta että potilailta, sa-moin yhdistyksen kautta keski-määrin pari kuukaudessa. Myöhemmin ne harvenivat. Syyksi Svahnström epäilee muun muassa internetin kes-kustelupalstoja ja artikkeleita.

-Yhteydenotot tapahtuivat pääosin puhelimitse. Harvem-min tapasin keskustelukump-pania. Kysymykset olivat hy-vin paljon samoja, joita omassa mielessä oli liikkunut. Miksi minä? Mitä tästä eteenpäin ta-pahtuu? Miten hoidetaan? Mil-laisia lääkkeitä minä saan?

Syöpään sairastuneet ih-mettelivät miksi lääkärit eivät kerro mikä on ennuste kunkin kohdalla. Sairastuminen on ai-na kriisi niin potilaalle kuin omaisillekin.

-Jokainen luonnollisesti ha-

luaa tarkkaa tietoa, mutta ei sitä pystytä kertomaan. Jokai-nen potilas reagoi hoitoihin eri tavoin. Ja vaikka lääkäri kertoi-sikin, niin aina sitä ei muista vastaanoton jälkeen. Ja kaik-kea kotona mieltä askarrutta-neita asioita ei muista edes kysyä.

Siksi olisikin hyvä, jos vas-taanotolle pääsisi joku läheinen tai ystävä. Hyvä keino on pis-tää kysymyksiä paperille sitä mukaan ne juolahtavat pää-hän.

Tukihenkilöitä ei kovin pal-jon. Mitä harvinaisempi syöpä, sitä vähemmässä he ovat. Tu-kihenkilönä toimiminen vaatii paljon. On oltava sinut oman sairautensa kanssa ja pystyä käymään läpi usein samat tus-kat kuin itse sairastuessa.

Svahnströmin mukaan joku olisi halunnut tukihenkilök-seen samanikäisen tai joku nai-nen olisi halunnut keskustella toisen naisen kanssa. Tämä ei aina ollut mahdollista.

-Säännöllisesti tukihenkilöt kokoontuivat yhteen ja puivat kokemuksiaan. Näin me pys-tyimme helpottamaan omaa oloamme ja saimme tukea asiantuntijoilta työllemme.

Kun Svahnström pari vuot-ta sitten muutti Turkuun, hän halusi jatkaa tukihenkilönä toi-mimista. Niinpä hän otti yh-teyttä Lounais-Suomen Syöpä-yhdistykseen.

-Täällä toiminta oli järjes-tetty eri tavoin. Yhdistyksessä ei ollut varsinaista yhteyshen-kilöä, johon sairaalan henkilö-kunta tai potilaat olisivat voi-neet keskitetysti ottaa yhteyttä. Turussa toiminta oli myös enemmän potilasystävän työn

kaltaista. Olimme tavallaan so-siaalisia kanssaihmisiä.

Nyt tilanne on muuttunut ja Svahnströmkin osallistuu tuki-henkilöiden koulutukseen omalla panoksellaan.

-Koen tukihenkilön työn tärkeänä. Moni ei halua avau-

tua läheisilleen tai ystävil-leen. Potilaan kannalta on kuitenkin erittäin tärkeää, et-tä hän pystyy puhumaan asi-asta jonkun kanssa. Ei ole hyvää, jos pitää kaiken tuskan sisällään.

Joskus Svahnström tapaa

myös syöpäpotilaan omaisia. Hän muistuttaa, että molem-milla on oikeus ilmaista suru-aan. Tähän he tarvitsevat tu-kea.

Teksti ja kuva: Timo Moberg

Lasse Svahnström toivoo, että ihmiset uskaltaisivat puhua heitä askarruttavista kysymyksistä vaikkapa tukihenkilön kanssa.

Kun opettaja Lasse Svahnström oli työsken-nellyt opettajana Kirkkonummella kymmen-kunta vuotta, hänellä todettiin palleatyrä ja refluksitauti. Erilaisia lääkkeitä hän söi aina-kin 12 vuotta..

Tukihenkilökin tarvitsee tukea


Purokatu 25, 20810 Turkupuh. (02) 511 3000faksi (02) 511 [email protected]

Taina Niemelä Oykirjanpitotoimisto

Turku: UUSI OSOITE, Satakunnantie 162Kaarina: Niemeläntie 2

Maalit, tapetit, laatat ja lattianpäällysteet – kaikki kodin sisustamiseen!

Suomen suurimmat JOULUMYYJÄISET

TURUN MESSU- JAKONGRESSIKESKUKSESSA

Sunnuntaina 5.12.2010 klo 11-18.Tuhansia joulumielellä liikkuvia ostajia, satoja myyjiä

Tavara vaihtaa vilkkaasti omistajaa: upeita yksilöllisiä kädentöitä,taidetta, vaatteita, jouluherkkuja ja – koristeita, hauskoja leluja –

melkein mitä tahansa. Ei kirpputoria.

Ravintola avoinna. Ilmainen pysäköinti. Linja-autokuljetukset (nro 100) Kauppatorilta.

Vapaa sisäänpääsy.Lahjaongelmiin ratkaisu yhdellä ostosreissulla.

Myyjät huomio!Myyntipaikkavaraukset

puhelin 2657 690

Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

KAIKKI TIETOPALVELUT KAAPELIVERKOSTATURUN JA KAARINAN ALUEILLA

TV JA RADIO

Monipuoliset peruskanavat, laaja valikoima maksullisia lisäkanavia sekä varma ja

nopea internet-yhteys – kaikki samasta verkosta.

TV JA RADIO2. Tilaus-tv-kanavatYli 85 kanavaa elokuvia, sarjoja,urheilua, piirrettyjä, dokumentteja,tiedettä, historiaa. Lisäksi teräväpiirto-kanavat: CANAL+ Film HD,CANAL+ Sport HD, Viasat Sport HD,Discovery HD Showcase, Silver HD, MTV HD, Animal Planet HD, SVT HD,Rush HD, TV1000 HD ja Eurosport HD

1. Peruskanavat / TVTV: YLE TV1, YLE TV2, YLE Teema, YLE FST5, MTV3,Nelonen, Nelonen HD, Nelonen Sport, LIV, TurkuTV, Sub,BBC World News, JIM, SuomiTV, Deutsche Welle,TV5MONDE, TV7, Iskelmä, The Voice / TV Viisi, MTV,Inspiration, World Fashion, Russia Today, Al Jazeera English, Eurosport (kiinteistökohtainen)

Radio: YLE Puhe, Ylen Klassinen, YLE Mondo

Oy Turun Kaapelitelevisio - Åbo Kabeltelevision AbKauppiaskatu 5 • Puh. (02) 478 0800 • Avoinna: ma 9–18 ti–pe 9–17 la 9–14 • www.turunkaapelitv.fi

INTERNET3. KaapelilaajakaistaNopea ja varma internet-yhteys.Nopeudet 100 Mbit:iin asti.

HUOLTOPÄIVYSTYSJOKA PÄIVÄklo 9–22puh. 478 0800

PROTEESI-ASIAKAS

Ostaessasi meiltäRintaliivit, kokoliivit

tai uima-asunTeemme valitsemaasimalliin proteesitaskun

Eerikinkatu 6Kristiinankatu 10

TURKU

HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKOnoudettavissa

liikkeestämme veloituksetta.Avustamme myös vihkon täyttämisessä.

Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Hämeenkatu 1Puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen Puh. 231 4557

HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy

Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritysHyvää työtä.Sitä tarvitaan myöstulevaisuudessa.

ww

w.

va

rm

a.

fi

Reijo Tamminen

KirkkokonserttiLiedon kirkossa sunnuntaina 12.9.2010 klo18.00Liput 5 euroa, Tuotto lapsisyöpäpotilaiden hyväksi

Joskus hienoinkin taideteos vaatii huolenpitoa.Oleellinen osa naisen terveitä elämäntapoja on säännöllinen käynti mammografi atutkimuksissa. Mehiläisessä tutkimus tehdään vaivattomasti ja nopeasti. Tulokset saat jo saman käynnin yhteydessä. Varaa aika tutkimukseen puh. (02) 414 0760.

mehiläinen turku, kauppiaskatu 8, 20100 turku • www.mehilainen.fi

ihminen on taideteos


TURUN OSUUSKAUPPA– SINUN EDUKSESI VARSINAIS-SUOMESSA

Mikä yhdistää yli 117 000 varsinaissuomalaista taloutta? Se on oma osuuskauppa. Turun Osuuskaupan omistajina on jo yli 117 000 varsinaissuomalaista taloutta. Oma osuuskauppa yhdistää ja tarjoaa

palveluja niin arkeen kuin elämän suuriin juhlahetkiin.

Turun Osuuskaupassa olet hyvässä seurassa.

www.tok.fi

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöväntorjunta-arvat ovat myynnissä kaikissa TOK:n Prismoissa, S-marketeissa, Sokos Wiklundilla, Saleissa sekä ABC-liikennemyymälöissä.

Yhteistyössä:

Uusikaupunki

Vehmaa

TaivassaloKustavi

Mynämäki

Oripää

Loimaa

Kyrö

Nousiainen

Masku

Paimio

Sauvo

Lieto

Turku

Raisio

Rusko

2 kplPöytyä

Naantali

Länsi-Turunmaa

Aura

Kaarina

Tarvasjoki

2 kpl10 kpl 7 kpl 5 kpl

2 kpl3 kpl

TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ

KonepajaLaaksonen Oy

KukkakimppuHelsingintie 5, 24100 Salo

(02) 733 3344, fax (02) 733 3534

KASKENMÄEN KUKKAKaskenkatu 120700 Turku

puh. (02) 231 6282Avoinna. ma-pe 9-17, la 9-13

Kaihdinliike SandbergNuppulantie 33, Turkupuh. (02) 276 9300

Katrineholminkatu 9, Salopuh. (02) 731 5415

www.kaihdinliikesandberg.fiTäydellistä palvelua v. 1973 alkaen

Yli 60 v. turkulaista puutarhakauppaa

KAUPPILANPUUTARHAKESKUS

Kaurakatu 43, 20740 TurkuPuh. (02) 2761500 fax (02) 2761544

Sidonta 2761507

Kenkäkauppa Alina

Uusikaupunki onKenkäkauppa Alinan koti.Tule kylään.Kylässä paljon kenkiä.

Alinenkatu 36, Uusikaupunkipuh. 844 3553 w

ww

.alin

a.fi

KAARINAN AUTOKOULU

Oskarinaukio 3 Kaarinawww.kaarinanautokoulu.fi

[email protected]

FYSIO- JA LYMFATERAPIAALemuntie 41, 21270 Nousiainen

(02) 4317 360, gsm 0400 528 091

MYNÄMÄEN SILMÄASEMA

Mynäcenter23100 Mynämäki

puh. (02) 430 6088

KIINTEISTÖTOIMISTO

HANSA Yliopistonkatu 25 (kävelykadulla)p. (02) 276 1234 ja

Yliopistonkatu 15 p. (02) 251 3400

ARTO SOININEN TmiMuutot ja kuljetukset, muuttolaatikko-

vuokraus, myös pianon siirrot.Puh. 0400 525 906

E-mail:[email protected]

www.kuljetus-soininen.fi

Sisä- ja ulkolähettipalvelut.Asennus- ja hyllytyspalvelut.

Pakettien ja kirjeiden jaot. Lava- ja rullakkokuljetukset.Posti- ja matkahuoltokäynnit. Ruokalakuljetukset.

Puh: 020 741 2300

Nopea ja varma

lähettiykkönen

fiYLEISÖLUENTOTILAISUUDET

Eurooppalainen eturauhassyöpäpäiväMeri-Karinassa keskiviikkona 15.9.2010 klo 17.30 alkaenTilaisuudessa luennoivat asiantuntijalääkärit. Ajankohtaista tietoa hoidoista, vertaistuesta sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Etuset-ryhmän toiminnasta. Kahvitarjoilu ja arpajaiset. Vapaa pääsy.

Roosa nauha –luentotilaisuusMeri-Karinassa torstaina 14.10.2010 klo 18.00 alkaenTilaisuudessa luennoivat asiantuntijalääkärit rintasyövän vaaratekijöistäsekä hoitojen sivuvaikutuksista. Ohjelmassa myös potilaan puheenvuoro”Elämässä eteenpäin”. Kahvitarjoilu ja arpajaiset. EsiintyySalonkiorkesteri Bohémes. Vapaa pääsy.

Syöpäjärjestöt


JO 90% TURUN SANOMIENTILAAJISTA ON VALINNUT

KESTOTILAUKSENTurun Sanomien kestotilaajana saat eniten etuja ja elämyksiä.

Lue lisää osoitteesta ts.fi /henkiloasiakkaat ja liity tyytyväisten kestotilaajiemme joukkoon.

ts.fi

Tänä vuonna olemme tarjonneet mm. seuraavia etuja kestotilaajillimme: Rakentaminen ja sisustaminen -messut - 500 vapaalippua • Naisday-tapahtuma Turun Caribiassa - 300 vapaalippua • Sisustusilta Turun Artek-myymälässä • Onnin paras lahja -lastennäytelmä Linnateatterissa - liput puoleen hintaan • Turku-Pesis vs. Lapuan Virkiä, Naisten Superpesismatsi Kupittaalla - 500 vapaalippua

• Seitsemän veljestä -ennakkonäytös Teatteri Emmassa - 300 vapaalippua • Aboa Vetus & Ars Nova -museo - 1000 vapaalippua • Viking Linen miniristeily Turusta Tukholmaan ja takaisin 2000:lle• Muumimaailman avajaispäivä - 2 yhden hinnalla • Okra-maatalousnäyttely Oripäässä - 400 vapaalippua • DBTL- Pääteltan konsertteihin 300 nopeinta puoleen hintaan

• Turun Kaupunginteatteri - Parhaissakin perheissä, 2 yhden hinnalla • Aurinkogolf - 2 yhden hinnalla viheriölle.

lounais-suomen syöväntorjuntasanomat 2 2010

Documents