N:O 2/2001LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

Lounais-Suomen Syöpäyhdistysr.y. juhlii vuonna 2001 viidettä-kymmenettä toimintavuottaan.Eteenpäin mennään täysin purjein.

Yhdistyksen perustehtävä on py-synyt hyvin voimassa ja yhdistysjäsenineen uskoo vakaasti kolman-teen sektoriin, kumppanuuteen javapaaehtoistoimintaan. Niidenavulla tarjotaan tietoa ja tukea syö-päpotilaille ja heidän läheisilleen.Tämä lehti kertoo yhdistyksen toi-minnasta ja sen työn tuloksista syö-päpotilaiden elämän helpottami-seksi.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistysr.y. tunnetaan maakunnassa. Yhdis-tyksen toimipisteistä ja tilaisuuk-sista on totuttu saamaan hyvää hoi-toa, tukea ja tietoa syöpäpotilaidenasioissa. Luotettavia ovat myös senkeulahahmot, vankkoja miehiäomilla aloillaan. PuheenjohtajaRauno Saari katsoo maamme terve-ysjärjestelmää monella tavalla asi-antuntijan roolista. Entisissä pes-teissään Turun ja Porin läänin sosi-aalineuvoksena sekä Raision kau-punginjohtajana hän tuntee yhdis-tyksen toiminta-alueen ja sen sosi-aali- ja terveydenhuollon toimijatja rakenteet. Nykyinen posti valtio-sihteerinä on taannut näköalojaSuomenmaan ja maailman me-noon. - Kolmannen sektorin toi-minnalle on kasvavaa tarvetta ny-ky-yhteiskunnassamme. Järjestöt

tuottavat nykyisin jo yli viidennek-sen sosiaalipalvelujen tuotannosta.On kunnia olla mukana tässä va-paaehtoistyössä, sillä Lounais-Suo-men Syöpäyhdistys r. y. on toimijaparhaasta päästä. Yhdistyksen asiatovat kunnossa, sillä on vahva johtoja visio, joten tulevaisuuteen onhelppo tähystää.

Toimitusjohtaja Kari Ojalan va-kavanleppoisa olemus on takuu-merkki yhdistyksen toiminnasta.Kari on tuttu mies niin Meri-Kari-nan sopeutumisvalmennuskursseil-la viihtyville syöpäpotilaille ja hei-dän läheisilleen kuin tärkeille val-takunnallisille ja maakunnallisillepäättäjille ja toimijoille.

Syöpäpotilaiden hyväksi tehtäväyhdistyksen työ on Ojalalle henkija elämä. Turkulaisen sielunelämänsyvällinen tulkki ravintoloitsija-toi-mittaja Markku Heikkilä, yhdistyk-sen yhteistyökumppani vuosienmyötä, luonnehti Karia taannoin ih-miseksi, joka antaa työlleen kaik-kensa. Kun lamppu Ojalan ikku-nassa palaa yötä myöten, voivatturkulaiset olla levollisella mielel-lä: asiat hoituvat tarvitsevien ih-misten parhaaksi.

Syöpämarkka löytää kohteensa

-Valtakunnassa kaikki hyvin,

voisivat herrat Saari ja Ojala todetamittaillessaan tiluksiaan yhdistyk-sen lippulaivan, toiminta- ja palve-lukeskus Meri-Karinan mailla. Ko-ko Meri-Karinan nouseminen onhuikea ponnistus ja vankka todistusvapaaehtoisen syöväntorjunnan tar-peellisuudesta ja käyttövoimasta.Raha-automaattiyhdistyksen tuellanoussutta Meri-Karinaa ei olisi, el-lei yhdistyksen oma rahoitusosuusolisi niin vaikuttava kuin se on.

Hirvensalon Kaistarniemessäoleviin 8300 neliöön on kerätty35,3 milj. markkaa omasta maa-kunnasta. Se on huikea saavutus japaras todistus siitä, että syöväntor-junnalle annettu markka meneeosoitteeseensa.

-Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen keräyskulut ovat 12,5 %,sillä uskallamme ylpeillä kenelletahansa, kuittaa Kari Ojala viimeai-kaisen keskustelun erilaisten ke-räysten tuotoista ja keräyskulujenosuudesta. Suurkeräykset, pitkä-aikaiset sponsorit, lahjoitukset, sin-nikkäät lipaskerääjät sekä yhdis-tyksen paikallisosastot tekevät hy-vää tulosta. Kaiken takana on valta-va määrä ihmisiä, joiden sitkeäätyötä tarvitaan nyt ja tulevaisuudes-sa.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistysr.y. tempaisee syksyllä ajalla 1.9.-31.12.2001 juhlavuotensa kunniak-si varainkeräyksen, joka kohdistuu

lapsisyöpäpotilaiden ja psykososi-aalisen osaamiskeskuksen toimin-taan, syövän varhaistoteamisen te-hostamiseen, sekä tieteelliseen tut-kimuksen tukemiseen. Lapsisyöpä-potilaiden hyvät hoitotulokset ovatseurausta tutkimuksesta, joka onselvittänyt parhaita mahdollisiahoitovaihtoehtoja. Koska nykyi-sin seitsemän kymmenestä lapsuu-dessaan syövän sairastaneesta onhengissä vielä 12 vuoden kuluttua,tarvitsevat lapset perheineen li-sääntyvässä määrin tukea myössyövän voittamisen jälkeen, sillärankat hoidot jättävät usein omatjälkensä, joita osataan silottaa.

Tieteellisen tutkimuksen kauttarakennetaan syöpätautien ehkäisyäja parempaa hoitoa sekä tuetaanpotilaiden selviytymistä.

Syövän arvoituksen ratkaisemi-nen on lähempänä joka päivä, kungeenitutkijat pystyvät selvittämääntaudin taustan. Kun perusasiat ovattiedossa, päästään rakentamaanmyös entistä parempaa hoitoa jalääkkeitä tämän monimutkaisentaudin parantamiseen.

Laakereille ei jäädälepäämään

Vaikka paljon hyvää on saavu-tettu, ei Lounais-Suomen Syöpäyh-distyskään voi jäädä lepäämään

laakereillaan. Uusia avauksia ja toi-mintatapoja on kehitettävä kokoajan. Niin potilaita ja heidän lähei-siään palveltaessa kuin varainhan-kinnassakin. Uusien avaus tai pi-kemminkin vanhan osaamisen la-ventaminen uusiin haasteisiin onkeväällä perustettu Syövänhoidonpsykososiaalisen selviytymisenkeskus, jossa syöpäyhdistys toimiimerkittävänä moottorina kootenalueen osaajia yhteiseen työhönsyöpäpotilaiden ja heidän läheis-tensä tueksi. Meri-Karinassa järjes-tettävät syöpäpotilaiden ja heidänläheistensä sopeutumisvalmennus-kurssit ovat tämän toiminnan pa-rasta olemassaolevaa antia. Tule-vaisuuden näkymistä ja suunnitel-mista tiedämme lähitulevaisuudes-sa lisää.

Ajat muuttuvat ja palvelujen tar-ve lisääntyy. Yhdistyksellä tuleejatkossakin olemaan kaksi vankkaatukijalkaa Turun kaupungin alueel-la. Itäisen Pitkänkadun toimitilatmuokkautuvat ajan hengen mukai-sesti myös uuteen käyttöön, kunMonitoimitalo Karinan tiloja laa-jennetaan. Samalla lisääntyy eri-laisten palvelujen tarjonta. ItäiselläPitkälläkadulla hoidetaan polikli-nikkatoiminta ja potilashotelli, Hir-vensalon Meri-Karinassa keskity-tään mm. sopeutumisvalmennus-kursseihin sekä koulutus- ja valis-tustilaisuuksiin.

Koko maakunnanyhdistys

Lounais-Suomen Syöpäyhdistysr.y. ei ole vain turkulainen toimija.Yhdistyksellä on vankkaa toimin-taa eri puolilla maakuntaa Loimaanseudulta saaristoon ja Salosta Vak-ka-Suomeen. Juhlavuotensa kunni-aksi yhdistys kiertää aktiivisestimaakuntaa tarjoamalla tietoja ja tu-kea ajalla 1.-8.9.2001. Tiedossaon sekä vankkaa asiaa pätevien asi-antuntijoiden suulla että korkeata-soista viihdettä.

Syövänhoidon alueella Turunyliopistollisen keskussairaalan jaVarsinais-Suomen sairaanhoitopii-rin alueelle tulee syöpäpotilaitamyös Satakunnasta ja Ahvenan-maalta. Ahvenanmaa ja Turun ruot-sinkieliset saaristoalueet tekevätyhdistyksen toiminnasta virkistä-vällä tavalla kaksikielisen, mikä onsuuri rikkaus yhdistykselle.

Lounais-Suomen Syöväntorjun-tasanomat kertoo syöpäpotilaille jameille kaikille tärkeistä asioista.Tähän lehteen olemme halunneetkoota esimerkkejä juuri niistä yh-distyksen perustoiminnoista, joitayhdistykselle kerätyillä varoilla yl-läpidetään. Tieteellinen tutkimus,syöpäpotilaiden ja heidän läheis-tensä tukeminen tiedolla ja inhimil-lisellä avulla on tärkeää. Laadu-kas syöpätutkimus, PoliklinikkaKarina Itäisellä Pitkälläkadulla,Meri-Karina monine toimintoineensekä yhdistyksen henkilökunnanettä vapaaehtoisten työntekijöidenpanos on käytettävissänne myös tu-levaisuudessa!

Teksti: Tuula VainikainenKuva: Ari Peuho

Vireä ja turvallinen viisikymppinen:

Miehet ruorissa, hallituksen puheenjohtaja, valtiosihteeri Rauno Saari (vas.) ja toimitusjohtaja Kari Ojala. Lounais-Suomen Syö-päyhdistys r.y. purjehtii eteenpäin suotuisten tuulien vallitessa. Yhdistys on löytänyt toiminnalleen menestysreseptin. Kaikkeaon mukana sopivassa suhteessa - tietoa, taitoa ja osaamista kyetään vapaaehtoistyön ja ajan hengessä käyttämään syöpäpoti-laiden ja heidän läheistensä hyväksi.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys täydellä höyryllä eteenpäin

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat2 – N:o 2 – 2001

Kuluva vuosi on YK:n kansainvälinen vapaaehtoistoiminnanvuosi. Sen tarkoituksena on kiinnittää huomiota vapaaehtois-toiminnassa mukana olevien ihmisten arvostukseen ja ase-maan. Vuoden 2001 tavoitteena on ennen muuta vapaaeh-toisten työn tunnistaminen. Niin ikään vapaaehtoistoiminnankynnyksen madaltaminen ja olosuhteiden kohentaminen näh-dään tärkeäksi. YK:n mukaan jäsenmaissa tulisi kiinnittäähuomiota muun muassa vapaaehtoisten sosiaaliturvaan javakuutuksiin, koulutukseen, rahoitukseen ja työvälineisiin.

Vapaaehtoistoiminta on tavallisen ihmisen ehdoin ja tai-doin tehtävää työtä.

Se täydentää merkittävästi julkista sosiaali- ja terveyden-huoltoa ja toimii niiden yhteystyökumppanina. Vapaaehtois-toiminta ei korvaa ammatillista työtä. Vapaaehtoistoimintaon palkatonta työtä, jota ihmiset tekevät vapaa-aikanaan.Vapaaehtoistoiminta ehkäisee ihmisten syrjäytymistä. Se tu-kee itsemääräämisoikeutta ja antaa mieluisan elämäntavan.

Mielekästä ja tarpeellista työtä lähimmäisenhyväksi

Toiminnan lähtökohtana voi myös olla halu vaikuttaaoman yhteisön toimivuuteen. Sen piirissä voi kokea tekevänsämielekästä työtä lähimmäistensä ja lähiympäristönsä hyväksija kanssa.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä on vapaaehtoistyötätehty aina eli vuosikymmeniä. Yhdistyksen vapaaehtoistyö onlähtenyt aidosta motivaatiosta. Siihen ei ole ketään pakotettutai velvoitettu.. Se laskisi laatua ja hämärtäisi vapaaehtois-toiminnan käsitettä. Toisaalta vapaaehtoistoiminta vaatiimyös organisointia, perehdyttämistä ja ohjausta. Toiminnankustannukset ovat pääsääntöisesti suhteellisen pieniä. Ne onLounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä rahoitettu omalla va-rainhankinnalla. Vapaaehtoispanos, jonka yhdistyksen jäse-nistö ja ystävät toiminnalle antavat, alentaa palvelujen tuot-tamiskustannuksia.

Kolmannen sektorin merkitys kasvaaSuomessa etenkin 1970- ja 1980 -luvuilla vapaaehtoisjär-

jestöjen ja vapaaehtoistoiminnan katsottiin olevan jäänneajalta, jolloin hyvinvointivaltio ei ollut vielä kovin kehittynyt.Tällöin vapaaehtoistyön arvostus jäi usein ammatillisen työnvarjoon.

Viimeisen neljän vuoden ajan on maassamme puhuttu ns.kolmannen sektorin mahdollisuudesta työllisyysongelmienratkaisijana. Tämä on perustunut hyvin pitkälti järjestöjenroolin muuttumiseen yhteiskunnassa. Valtio ja kunnat haluai-sivat siirtää yhä enemmän sosiaali- ja terveyspalvelujen tuo-tantoa vapaaehtoisjärjestöille eli kolmannelle sektorille. Jul-kisen sektorin tehtäväksi jäisi näin palvelujen järjestelyvas-tuu.

Palvelutuotannon ulkoistaminen jatkuu voi-makkaana

Kuntien palvelutoiminnan kehitystä ennustavat tulevai-suusbarometrit, että 2000-luvun toisen vuosikymmenen lop-puun mennessä palvelutuotannon ulkoistaminen jatkuu edel-leen voimakkaana. Yritysten ja kolmannen sektorin organi-saatioiden odotetaan lisäävän osuuttaan julkisen sektorinoman palvelutuotannon kustannuksella.

Vapaaehtoisten järjestöjen mielestä päävastuu palvelujentuottamisesta pitää olla julkisella sektorilla. Järjestöt täyden-tävät yhteiskunnan palvelutuotantoa tai tuottavat järjestönaatteeseen liittyviä palveluita, joiden tuotantovastuu ei kuulumuille. Jos järjestöjen vastuulle siirretään uusia tehtäviä, tu-lee niiden rahoitus myös järjestää. Muussa tapauksessa yh-distysten tehtävänä tulee pääasiassa olemaan rahoituksenkerääminen niiden vastuulle siirretylle palvelutuotannolle.

Se veisi pohjaa järjestöjen varsinaisesta aatepohjaisesta teh-tävästä.

Tarvitaan kannustava perustulojärjestelmäKolmannen sektorin mahdollisuudet työttömyysongelmien

ratkaisijana eivät ole realistisia nykyoloissa. Nykyinen toi-meentulojärjestelmä ei kannusta vapaaehtoistoimintaan vaanpäinvastoin. Maassamme tulisi aikaansaada perustulojärjes-telmä, joka olisi kannustava. Yhteiskunnassa tapahtuva muu-tos johtaa tulevaisuudessa nykyistäkin voimakkaammin sii-hen, että jakaudumme kahden kerroksen väeksi.

Valtiovalta on havainnut, että nykypäivän ihminen ei olesitoutunut va-paaehtoistoimintaan siten kuin 1970- ja 1980-luvuilla. Silti noin 35 prosenttia suomalaisista ilmoittaa osal-listuvansa vapaaehtoistoimintaan! Suhdeluku on käsityksenimukaan käytännössä vielä korkeampi.

Valtiovalta tukee kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistyötäuuden arpajaislain säätämisen myötä, järjestöjen verohelpo-tuksin sekä julkisen taloudellisen tuen avulla. Työttömyystur-valain mukaan työnhakijalla on oikeus työttömyysturvaan,jos hän on mukana vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtois-toiminta aktivoi meitä ja parantaa työelämässä ja elämässätarvittavia valmiuksia. Se antaa myös hyödyllistä tekemistäja vie toisten ihmisten pariin. Laaja sosiaalinen verkosto pa-rantaa elämänlaatua ja -hallintaa. Suomalainen vapaaeh-toistyö on yli sadan vuoden aikana heijastanut aikaansa jayhteiskunnan vallitsevia oloja. Vapaaehtoistyöllä on tunnis-tettu ongelmia ja mahdollisuuksia ja kehitetty toimivia rat-kaisuja.

Vapaaehtoistyö tulisi saada suomalaisen kan-salaistaidoksi

Vapaaehtoistyö nostaa esiin hyvinkin keskeisiä yhteiskun-nan rakenne- ja arvo-ongelmia. Vapaaehtoistyötä ei opeteta,eikä siihen juuri ohjata. Jos opiskelija voisi lukiossa, ammat-tikorkeakoulussa tai yliopistossa hankkia lisäpisteitä osanaopintoja tekemällä vapaaehtoistyötä ja hankkimalla siitä tie-toja, vapaaehtoistoiminnan herättämää epäilystä, pelkoa javastahakoisuutta voitaisiin hälventää.

Väestön ikääntyminen vaikuttaa vapaaehtoistoiminnan ke-hitykseen kaikkialla länsimaissa. Vapaaehtoisen avun tarvelisääntyy. Toisaalta ikääntyneet ihmiset ovat suuri voimava-ra kansalaistoiminnalle. Aktiivinen vanhusväestö tuo vapaa-ehtoistoimintaan oletettavasti uusia muotoja ja toimijoita.

Kolmannen sektorin rooli kasvaa Seniori 2000 -raportinmukaan tulevaisuudessa ja se tuottaa aikaisempaa suurem-man osan palveluista. Kansalaisjärjestöjen rooli kasvaa eri-tyisesti uusien ns. välimuotoisten palvelujen tuottamisessa,joihin ne osallistuvat yhteistyössä kuntien, valtion, seurakun-tien ja yritysten kanssa.

Yli 60-vuotiaiden henkilöiden osallistuminen vapaaehtois-toimintaan on kasvanut merkittävästi 1990-luvun alussa. Yli60-vuotiaat suomalaiset ovatkin yhteiskunnallisessa aktiivi-suudessaan Euroopan huipputasoa.

Kiitos vapaaehtoistyötä tekeville tulisi lausua julki niin ar-jen tuoksinassa kuin juhlan hiljentymisen hetkinä! Tervetuloamukaan vapaaehtoistoimintaan.

Vapaaehtoistoiminta on tavallisen ihmisenehdoin ja taidoin tehtävää lähimmäispalvelua

Tapiolan uudet vakuutussäästö- ja sijoituspalvelut tar-joavat mahdollisuuden hyvään tuottoon edullisillakuluilla. Turvanasi on yli 140 vuoden kokemuksemmesijoittamisesta. Pyydä meiltä ehdotus!Turun toimisto, Eerikinkatu 6 B, puh. (02) 416 1200.Palvelemme ma-to 9-18, pe 9-17.

Tasapainoisia säästö- jasijoitusratkaisuja.

www.tapiola.fi, www.tapiolarahastot.fi

LOUHISAAREN KARTANON KAHVILA

Louhisaarentie 299, 21230 ASKAINENpuh. 02-431 2515

AVOINNA 15.5. - 31. 8.KLO 10.30–17.00

Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINENpuh. 02-431 2515

AVOINNA 15.5.-31.8.KLO 10.30-17.00

MUINA AIKOINA TILAUKSESTA

Meiltä ainauutuudet samoin kuin turvalliset classicmallitkinaa-EE-kupein...

Rintaliivit body’t,uimapuvut

(myös valmisproteesiliivi á 198,-)

Valitse proteesiliiviksesi

Vuosien

kokemuksella

Proteesiasiakas!

Hyvä

Tku, Aninkaistenk. 8Salo, Turuntie 1Tre, Aleksanterink. 27

Emerita maaherra Pirkko TyöläjärviLounais-Suomen Syöpäyhdistyksenvaltuuskunnan puheenjohtaja

Lounais-Suomen SyöpäyhdistyksenPoliklinikka Karina välittää myös peruukkeja

osoitteessa:

Poliklinikka Karina- kuntoutusItäinen Pitkäkatu 30 b

200700 TURKU

ajanvaraus ma-to klo 11.00-11.30 ja 14.00-14.30puh.02-2657920

Tarvittaessa myös tukihenkilö Eija Annunen tuleeesittelemään peruukkeja osastolle, ajanvarauspuh.02-2657666

Seiskarinkatu 3520900 TURKUpuhelin (02) 2657 666telefax (02) 2657 668 Valokuvaajat: Paula Heino, Henrik Laurén, Olli Mäntylä,

Tertti Pietilä, Ari Peuho, Seilo Ristimäki,Matti Äärilä ja TS-arkisto

Painos: 255.000

Painopaikka: TURUN SANOMAT

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. – Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.

Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2002

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Päätoimittaja: Kari Ojala (puh. suoraan 2657 601)Toimittajat: Anu Haveri, Paula Heino, Henrik Laurén,

Olli Mäntylä, Tuula Vainikainen ja Viivi VuorinenIlmoitukset: Heikki Kylliäinen

(puh. suoraan 2657 687)

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2001 – 3

Uusi mittalaite helpottaa rintasyöpäleikkauksiaTurun yliopistolliseen kes-kussairaalaan (TYKS) saa-daan uusi laite, jonka avullarintasyöpä voidaan leikataosalla potilaista koskemattakainalon imusolmukkeisiin.Suppeampi leikkaus nopeut-taa potilaan paranemista.

Tämän ns. gammasäteily-tunnistimen eli gammade-tektorin kustannuksiin osal-listuu Lounais-Suomen Syö-päyhdistys.

Miten gammasäteilytun-nistin helpottaa rintasyöpä-leikkauksia, vt. ylilääkäri,dosentti Timo Savunen jaerikoislääkäri, dosentti Erk-ki Nylamo TYKSin kirurgi-an klinikalta?

-Rintasyöpätapauksissa po-tilaille on tähän saakka tehtymyös kainaloleikkaus. Siinäkainalo tyhjennetään, jottaimusolmukkeet saadaan tutkit-taviksi ja voidaan havaita, on-ko syöpä levinnyt myös kaina-loon. Uuden laitteen avullapyritään löytämään, tunnista-maan, ne tietyt imusolmuk-keet, joihin syöpä ensimmäi-senä leviää. Niitä kutsutaanvartijaimusolmukkeiksi.

Tällöin riittää, kun poiste-taan vain nämä vartijaimusol-mukkeet ja jos niissä patologihavaitsee leikkauksen aikanaotetun koepalan ja siitä tehdynjääleikkeen perusteella syöpä-kudosta, vasta silloin tyhjen-netään koko kainalo, selvittäädosentti Nylamo.

-Ideana on välttää turhia,laajoja kainaloleikkauksianiissä tapauksissa, joissa varti-jaimu-solmukkeissa ei havaitasyöpää. Tällöin raajojen jaylävartalon toiminta ei samallatavalla kärsi leikkauksestakuin jos koko kainalo joudu-taan tyhjentämään.

Toimii aivan kuingeigermittariLaitteen idea on, että rintasyö-päkasvaimeen ruiskutetaan ra-dioaktiivista ainetta, joka kul-keutuu imuteitä pitkin yhteentai useampaan vartijaimusol-mukkeeseen. Kaikkia niitäimusolmukkeita, joihin radio-aktiivinen merkkiaine hakeu-tuu, kutsutaan vartijaimusol-mukkeiksi ja ne poistetaanleikkauksen aikana jääleike-tutkimusta varten. Radioaktii-visen aineen lisäksi tutkimuk-sessa käytetään sinistä väriai-netta. Radioaktiivinen iso-tooppi ei aiheuta potilaalle taihenkilökunnalle säteilyriskiä.Gammadetektorilla, joka näyt-tää pilkkiongelta, vartijaimu-solmuke voidaan paikallistaa.- Se on siis eräänlainen radio-aktiivisuuden mittaaja, sillä onsama periaate kuin geigermit-tarilla, dosentti Savunen lisää.

-Olisimme halunneet hank-kia laitteen TYKSiin jo parinaedellisenä vuonna, mutta mää-rärahojen niukkuuden vuoksise on jäänyt tekemättä. Ongel-ma tuli taas esille tämän vuo-den alussa, jolloin menin Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen toimitusjohtaja Kari Oja-lan juttusille, kertoo dosenttija kirurgian klinikan vt. ylilää-käri Timo Savunen.

Syöpäyhdistys tukeelaitteen hankintaa

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen hallitus teki päätök-sen tulla mukaan gammasätei-lytunnistimen hankintaan 50000 markalla, joka on kolman-nes laitteen hinnasta. Loput ra-

hoitetaan sairaalan budjetista.Gammadetektorin hankinnanmoottorina toimi myös aktiivi-nen syöpäpotilas, joka oli esit-tänyt laitteen hankintaa kirjeit-se Syöpäyhdistykselle.

Syöpäyhdistys on noudatta-nut tiukkaa linjaa julkisellesektorille annettavan tuenosalta. Suurimpia keräysva-roin saatuja hankintoja ovatmenneinä vuosina olleet veri-tuotteiden säteilylaite, jokahankittiin 1980-luvulla TYK-Sin eri klinikoiden käyttöön,ja Turun yliopistolle lahjoitet-tu määräaikainen lasten syöpä-ja veritautien tutkimusjohtajantoimi, joka saatiin 1990-luvul-la. Edelliseen rahoitus tuli”Lapsen puolesta - syöpäävastaan” -keräyksestä ja jäl-kimmäiseen valtakunnallistensyöpäkeräysten maakunnalli-sesta osuudesta. Osallistumal-la nyt TYKSin kirurgian klini-kan gammasäteilytunnistimenhankintaan Lounais-SuomenSyöpäyhdistys tukee osaltaanVarsinais-Suomen Sairaanhoi-topiirin rintasyöpädiagnostii-kan nykyaikaistamista.

Potilas paranee nope-ammin

Gammadetektori on ollutkokeilukäytössä jo monissakeskussairaaloissa, mutta vainHelsingissä se on jo säännölli-sessä hoitokäytössä. Laite onkokeiltavana myös Turun ter-veyskeskuksen sairaalassa. Ul-komailla isoimmilla klinikoil-la laite on ollut jo kauan käy-tössä.

-Laitteella on pitkä sisääna-jovaihe, jotta sitä voidaankäyttää luotettavasti jokapäi-väisessä hoidossa, sanoo ErkkiNylamo.

Leikkausaika on sama taijopa hiukan pitempi kuin ta-vallisessa leikkauksessa. Poti-laan kannalta lopputulos onkuitenkin positiivinen: leik-kaukset saadaan kevyemmik-si, turhia suuria leikkauksiavoidaan välttää ja potilas para-nee nopeammin, kun yläraajatoimii eikä käsi turpoa leik-kauksen jälkeen. Käden liik-kuvuuteen saattaa joskus suu-ren leikkauksen jälkeen tullarajoituksia.

-Rintasyöpäkirurgia on ke-hittynyt meidän aikanammepaljon, kertoo Timo Savunen.- Silloin kun aloitimme TYK-Sissä apulaislääkäreinä, ylei-nen rintasyövän rutiinihoitooli, että leikattiin koko rinta jaalla olevat lihakset ja kokokainalo tyhjennettiin. Siitä onedetty säästäviin leikkauksiin,ja nyt uuden laitteen myötäleikkauksen jälkihaitat vähe-nevät entisestään.

TYKSissä leikataan noin130 rintasyöpäpotilasta vuosit-tain, ja saman verran leikataanTurun terveyskeskuksen sai-raalassa, jossa hoidetaan tur-kulaiset potilaat. Aluesairaa-loissa leikataan rintasyöpäpo-tilaita myös jonkin verran.Kaikkiaan Varsinais-Suomensairaanhoitopiirin alueella hoi-detaan vuosittain 400-500 rin-tasyöpäpotilasta.

Rinnat syytä tutkiasäännöllisesti

Mitä varhaisemmin syöpätodetaan, sitä paremmin se ky-etään hoitamaan. Jokaisen nai-sen on syytä tutkia rintansa jakäydä mammografiassa sään-nöllisesti. - Moni syöpä löytyyjuuri oman tunnistuksen pe-

rusteella, ja osan huomaa esi-merkiksi gynekologi vuositar-kastuksessa. Noin puolet ilme-nee mammografiakuvaukses-sa, Erkki Nylamo kertoo.

Jos kyhmy löytyy, pitäisitehdä mammografiakuvaus jaottaa kyhmystä neulanäyte,jonka usein ottaa röntgenlää-käri mammografiakuvaukses-sa ultraääntä apuna käyttäen.Pienistä muutoksista ei ainasaa näytettä, ne on vain leik-kauksella poistettava tutkitta-vaksi. Joskus näyte voi ollanegatiivinen, vaikka kyseessäolisikin syöpä. Perusperiaateon, että kyhmy poistetaan jokatapauksessa. Joskus näyte tut-kitaan vasta leikkauksessa,mutta tästä käytännöstä pyri-

tään eroon ja varhaisvaiheenneulanäytettä pyritään tehosta-maan.

Leikkaus, säde- jasytostaattihoito

Jos syöpä todetaan, TYK-Sissä leikkaukseen pääsee kii-rehuippuja lukuun ottamattayleensä jo parissa viikossa.Joskus voi päästä leikkauk-seen jopa seuraavana päivänä.- Parissa viikossa syöpä ei eh-di kasvaa, mutta psyykkisestiodottaminen tietenkin rasittaapotilasta, Timo Savunen sa-noo.

Leikkauksen jälkeen 3-4päivän kuluttua pääsee kotiin.

- Hoitoaikojen jatkuva lyhen-täminen ei saa olla itsetarkoi-tus. Sairaanhoidon tavoite eiole hoitoajan lyhentäminenvaan potilaan hoitaminen, sa-noo Erkki Nylamo. Leikkauk-sen jälkeen annetaan sädehoi-toa, joka kestää 5-6 viikkoa jajoka alkaa noin kuukauden ku-luttua leikkauksesta. - Seu-rauksena on usein vain ihonkuumotus, kuin olisi ottanutliikaa aurinkoa.

Leikkauksen ja sädehoidonlisäksi annetaan sytostaattilää-kehoitoa, joka on lisääntymäs-sä. Sillä halutaan varmistaa,ettei syöpä ole levinnyt taimyöhemmin uusi. Uudet sy-tostaatit ovat tehokkaita, muttakalliita. Myös hormonihoito

on yleisesti käytössä ja hoitoräätälöidään aina potilaan jahänen syöpätyyppinsä mu-kaan.

-Jälkitarkastuksia on sairaa-lassa tehtävän perustarkastuk-sen jälkeen puolen vuoden taivuoden välein. Jälkiseurantavoidaan usein tehdä myösomassa terveyskeskuksessa,sillä se sisältää useimmitenvain tunnustelun ja mam-mografiakuvauksen, dosenttiNylamo toteaa.

Rintasyöpäpotilaat ovatuseimmiten 45-60-vuotiaita.Alle 30-vuotiaillakin rintasyö-pää esiintyy, mutta se on hy-vin harvinaista.

Teksti ja kuva: Paula Heino

Dosentit Erkki Nylamo (vas.) ja Timo Savunen Turun yliopistollisen keskussairaalan kirurgian klinikalta ovattyytyväisiä saadessaan klinikalle loppukesällä uuden gammasäteilytunnistimen, jonka avulla voidaan entistäuseammin välttää suuri rintaleikkaus. Laitteen kustannuksista kolmanneksen maksaa Lounais-Suomen Syö-päyhdistys.

Tutki rintasi säännöllisesti

1. KatsopeilistäAsetu ylävartalo paljaana peilineteen kädet alhaalla. Nosta sittenkädet pään yläpuolelle. Tarkkaileliikkeen aikana, onko rinnoissa tainänneissä muodonmuutos, sisään-vetäytymä tai ihottumaa

2. TunnustelesormillaTunnustele rintasi säännöllisestikerran kuukaudessa. Rintarauha-sen tunnustelu onnistuu parhaitenselinmakuulla tai suihkussa. Saip-puan tai voiteen käyttö helpottaa.Mahdollisiin uusiin muutoksiin tu-lee kiinnittää huomiota.Tunnustelun avulla on mahdollistalöytää kyhmyjä tai muita löydök-siä, mutta niiden laadun selvittämi-nen edellyttää lisätutkimuksia(mammografia, ultraäänitutkimus,neulakokeet).

3. Muutokset,jotka vaativatvarmennus-tutkimuksia- kyhmy tai kovettuma- rinnan ihon tai nännin sisäänve-täytymä- ihottuma tai haavautuma nännipi-hassa tai nännissä- eritystä rinnasta (verensekainentai verinen)

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat4 – N:o 2 – 2001

Saammeko esitellä SoLight,

uusi TRUE LIFE-rintaproteesi, joka on– 25% kevyempi kuin vastaavat mallit– erityisestä silikonimateriaalista ja jolla on ilmava

takaosa, joka mahdollistaa viileän tunteen

Ormuspellontie 12, 00700 HelsinkiPuh. 09-350 7630 Fax 350 76338

SCANDINAVIA AB

Rintaproteesien mukana kauniit Prinsessa rintaliivit.Kokeiltavana poliklinikka Karinassa, Itäinen Pitkäkatu 30 B, Turku. Tukea syöväntorjuntatyölle

Osastoapulainen Irja Uusitalon Koski tl:stä viettäessä kuluvan vuoden huhti-kuussa merkkipäiväänsä, halusi hän ohjata mahdolliset huomionosoitukset Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistykselle käytettäväksi syöväntorjuntatyöhön. Lahjava-roja kertyi kaikkiaan 18.500 markkaa, jotka hän yhdessä sisarensa, maitotilaneu-voja Aila Uusitalon (vas.) kanssa kävi luovuttamassa yhdistyksen toimitusjohta-ja Kari Ojalalle.

Verkostoyhteistyöhanketta edistettiin TurussaJuhannusviikolla järjestettiin Turku - Tukholma - Tallinna verkostoyhteistyö-hankkeen kokous Turussa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen koordinoimaprojekti sai varoja Pohjoismaiden Ministerineuvoston Baltian maiden ja luoteis-Venäjän apurahaohjelmasta. Projektin tarkoituksena on rintasyövän varhaistote-amisen edistäminen Virossa.Kokoustauolla ehdittiin yhteiseen valokuvaan. Sulev Ulp (oik.) työskentelee Tar-ton yliopistoklinikan radiologian palveluosaston johtajana, Kersti Jaigma on Vi-ron Syöpäyhdistyksen sihteeri, Tiina Vättö toimii Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen Rintatutkimuskeskuksen vastaavana hoitajana ja Osmo Räsänen vastaa-vana lääkärinä, Andres Jaigma on Viron Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja, Ind-rek Oro on Viron onkologisen keskuksen ylilääkäri ja Kari Ojala Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen toimitusjohtaja.

Merkkipäivärahat syöpätutkimukseenProfessori Matti Grönroosin täyttäessä 70-vuotta, esitti hän toivomuksenaan, et-tä kukkien ja lahjojen sijasta muistettaisiin Moikoisten Syöväntutkimussäätiönprofessori Matti Grönroosin rahastoa. Päivänsankarin toivomusta noudatettiinkiitettävästi ja gynekologisen syövän tieteellisen tutkimuksen tukemiseen perus-tetun rahaston pääoma karttui 20.000 markalla. Professori Matti Grönroos (oik.)luovutti lahjashekin Moikoisten Syöväntutkimussäätiön hallituksen puheenjoh-tajalle, kauppatieteiden tohtori h.c. Matti Koivurinnalle ja varapuheenjohtaja,professori Seppo Pyrhöselle.

TAPAHTU-

MIEN VILINÄSSÄ

Nu blir han pensionär på hel-tid, Ålänningen Henrik Gus-tafsson. Från arbetet somlandshövding har han varitpensionerad ett par år vid dethär laget men från och med ihöst lämnar han posten somstyrelsemedlem inom Sydväst-ra Finlands Cancerförening,ett förtroendeuppdrag han haftsedan mitten av 1980-talet.- Samarbetet mellan ch Ålandhar alltid varit gott och är detockså efter det att man påÅland grundade en egen can-cerförening. Sydvästra Fin-lands Cancerförening är enfadder för Ålands Cancerföre-ning och cancerarbetet påÅland, säger Gustafsson.Ålands Cancerförening grun-dades år 1985 på initiativ avoch med stor support av Syd-västra Finlands Cancerföre-ning. Bakom det stod dels be-hovet av medicinsk verksam-het och stöd för patienter ochanhöriga s.a.s. på hemmaplan,dels ett behov att kunna idkaen egen verksamhet, bl.a. eko-nomisk verksamhet i form avinsamlingar och erhålla stödfrån åländska penningauto-matföreningen. Med i bildenfanns också ett naturligt behovför Ålänningarna att få hanteracancerfrågorna på sitt egetmodersmål, svenska.- De första åren fick vi mycketstöd och ekonomisk hjälp avSydvästra Finlands Cancerfö-rening och det är vi yttersttacksamma för, säger HenrikGustafsson, som var denåländska föreningens förstaordförande.

Anpassad verksamhet

Som egen förening harÅlands Cancerförening möj-lighet att idka en egen, anpas-sad och skräddarsydd verk-samhet. Man har anpassatverksamheten till de egna för-hållandena och man kan haegen uppläggning av insamlin-garna. Man gör egna insamlin-gar och man placerar ävenpengar i en egen fond, ÅlandsCancerfond, som senare sam-mankopplades med Folkhäl-sans Cancerfond till en stiftel-se med god ekonomi. Denekonomiska verksamheten harbl.a. resulterat i att man sedanslutet av 1980-talet har enskild cancersjukskötare vidÅlands Centralsjukhus. Före-ningen har också en verksam-hetsledare som aktivt är i kon-takt till andra föreningar, inteminst Åbo.- Avkastningen används för attstöda cancerpatienter och de-ras anhöriga. Det är fråga omatt fylla luckor som samhälletsresurser trots allt har. Det äroerhört viktigt att man påÅland har en egen cancersjuk-skötare som kan ta hand ompatienter på ett annat sätt änden ordinarie personalen.- Cancersjukskötaren är i kon-tinuerlig kontakt med ÅboUniversitets Centralsjukhus,där ju åländska patienter fårmedicinsk vård som t.ex. strål-behandling. Vi har ett gott sa-marbete med Ålands Central-sjukhus, med ÅUCS och medSydvästra Finlands Cancerfö-rening, säger Gustafsson.

Långa och dyra vård-resorFör åländska cancerpatienter

är vården förknippat med lån-ga resor och kostnader efterdet. En av den åländska förer-ningens viktigare uppgifter äratt försöka påverka så att pa-tienterna och deras familjerkan få ekonomiskt stöd för re-sorna.- Vi uppmärksamgör kommu-ner, landskapet och myndighe-ter på problemet med resoroch utgifter för att få strålbe-handling. I praktiken fungerarresorna bra och här har vi vär-defull hjälp av Sydvästra Fin-lands Cancerförening. På pa-tienthemmet i Åbo har manspecialarrangemang föråländska besökare och ÅlandsCancerförening står för en delav kostnaderna. Allra helståker man av och an med flygsamma dag och det fungerarmånga gånger, säger HenrikGustafsson.Att drabbas av cancer och tadel av vården och rehabilite-ringen är en stor och angelä-gen sak. Information och dis-kussioner är viktiga för att pa-tienten skall känna sig så tryggsom det bara är möjligt. Föråländska cancerpatienterhandlar det om att få informa-tion på svenska.- Kring cancer finns det mångafrågor att besvara, dels medi-cinska och dels psykosociala.Det är viktigt att få prata, lys-sna och få besked. Åländskacancerpatienter som besökerÅbo får varierande informati-on på sitt modersmål, en delbra information, andra mindrebra. Ålänningar talar svenskamen det finns överraskandemånga som reder sig på finskaäven om de inte trott det. In-formationen går hem men attfå den på finska i stället försvenska kan ge en känsla avosäkerhet. Då det gäller självasjukdomen är det nog ett rim-ligt krav att man skall få infor-mation på sitt modersmål, sä-ger Gustafsson.

Svenska modeller ibrukÅlands Cancerförening har avlogiska skäl aktiva kontaktertill föreningar som verkar påsvenska. Bland finländska fö-reningar kan nämnas Vasacancerförerning. Vidare harman naturligt nog goda kon-takter till cancerorganisationeri Sverige.- Att kommunicera med Åbo-föreningen är inte alltid så en-kelt för ålänningarna. Vi harflera ergna länkar till olika or-ganisationer men kontakternamed Sydvästra Finlands Can-cerförening består nog. Bra ärockså att dess tidning harsvenska sidor. I Sverige harman inga länsföreningar som iFinland men vi har goda kon-takter t.ex. till Cancerfonden iSverige, säger Gustafsson.Ålands Cancerförerning harbl.a. tagit in en svensk rehabi-literingsmodell till Finland.Svenskarnas modell bygger påanpassning, på att både patien-ten och dennes familj lär sigleva med cancer.- Den medicinska delen är ensak, den mentala en annan.Inom ramen för rehabilite-

ringsprogrammet samlas allaberörda personer och alla fårta del av den mentala rehabili-teringen, säger Gustafsson.

Viktig tredje sektorFrån Sverige har man vidare

lånat ”projekt skolväskan” -ettinformationspaket om canceroch tobak i skolorna -samt öp-pet hus en eller två dagar perår. Sistnämnda omfattar ävenspecialistläkare på plats sombesökarna kan konsultera.- Öppet hus är ett uppskattatevenemang. Besökarna kan fåråd och specialhjälp utan attbesöka eller belasta den al-lmänna sjukvården. Det är ettsätt att sänka tröskeln, sägerGustafsson.Han anser att tredje sektorn,som cancerföreningarna är endel av, behövs mer än någon-sin i dagens samhälle.- Tredje sektorn behövs för attbevaka patienternas och derasanhörigas behov och intressen.Cancerföreningarna utför vik-tigt arbete som samhällsmas-kineriet av olika orsaker kans-ke inte tagit sig an.- Ett exempel på ett aktuelltbehov är att Ålands Central-sjukhus nödvändigtvis skullebehöva en egen onkolog. I 15 -16 år har specialister från Åbokommit till Åland regelbundetvarje vecka, en sak som Syd-västra Finlands Cancerföre-ning hjälpt oss med, sägerGustafsson.Ålands Cancerförening blev år1997 egen medlem av den fin-ländska riksorganisationen.Henrik Gustafsson är åländskaföreningens första ordförande.Han har numera gett över ord-förandeklubban till nya krafteroch samma sker med hansplats i styrelsen för SydvästraFinlands Cancerförening dåhan i höst lämnar den posten.Han efterträdde ålänningenHenrik Dahlman i mitten av1980-talet. Vem som efterträ-der Gustafsson i styrelsen ären öppen fråga än så längemen i åländskt perspektiv öns-kar man en ålänning på pos-ten. Kontakterna till fadderfö-reningen är viktiga.- Styrelsens inflytande harminskat efter att man grunda-de arbetsutskott. Men styrel-seuppdraget är både nyttigtoch givande. Medlemmarna äraktiva och engagerade, har fåttmånga personliga vänner tackvare styrelseuppdraget. Engång per år möts styrelsen förSydvästra Finlands Cancerfö-rening på Åland, säger HenrikGustafsson.Han verkade som Ålandslandshövding från 1982 tillpensioneringen våren 1999.Helt lämnar han inte organisa-tionslivet efter att han lämnarstyrelseposten i Sydvästra Fin-lands Cancerförening. HenrikGustafsson är fortsättningsvisordförande för Ålands Kul-turstiftelse r.f. en organisationsom via fonder understöderåländskt kulturliv.Men i övrigt blir det mer ochmer tid för Henrik och SivGustafsson att umgås medbarn och barnbarn samt vistaspå fritidshuset på Herrö påLemland, fasta Ålands sydli-gaste udde.

Text och foto:Henrik Laurén

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2001 – 5

15 årigt förtroendeuppdrag avslutas i höstHenrik Gustafsson lämnar styrtelseplatsenKontakterna med Åbo fortsätter i god andaTredje sektorn fyller ut luckor i de samhälleliga resurserna, säger Henrik Gustafs-son.I höst lämnar han Sydvästra Finlands Cancerförening......efter ca 15 år som dess styrelsemedlem.Fritidshuset på Herrö på Lemland är en viktig plats för Henrik och Siv Gustafsson.

Syksyllä ahvenanmaalaisestaHenrik Gustafssonista tuleetäysipäiväinen eläkeläinen.Hän on ollut pari vuotta eläk-keellä maaherran virasta muttanyt syksyllä hän jättää hallitus-paikkansa Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksessä. Tämäntehtävän hän on hoitanut 1980-luvun puolivälistä saakka.- Yhteistyö Turun ja Ahvenan-maan välillä on aina ollut hyväja on näin jatkunut myös sen-kin jälkeen, kun Ahvenanmaal-la perustettiin oma yhdistys.Lounas-Suomen Syöpäyhdis-tys on Ålands Cancerföregin jasen toiminnan kummina, Hen-rik Gustafsson toteaa.Ålands Cancerförening perus-tettiin vuonna 1985 Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenaloitteesta ja sen arvokkaallatuella. Ålands Cancerföreningperustettiin syöpähoidon jakuntoutuksen tarpeesta koti-seudulla. Toinen syy perusta-miseen oli mahdollisuus jär-jestää omaa toimintaa mm. ke-räysten ja muun taloudellisentoiminnan osalta. Kuvioihinkuuluu myös tarve saada käsi-tellä syöpää koskevia asioitaomalla kielellään eli ruotsiksi.- Alkuvuosina saimme paljontukea ja taloudellista apuaLounais-Suomen Syöpäyhdis-tykseltä. Tästä avusta olemmeerittäin kiitollisia, Gustafssonsanoo.Ålands Cancerförening on

myötävaikuttanut siihen, ettämaakunnan keskussairaalassaon erikoistunut syöpäsairaan-hoitaja. Yhdistyksellä onmyös oma toiminnanjohtaja,joka vastaa sekä yhdistyksentoiminnasta että yhteyksistämuihin yhdistyksiin ja sairaa-loihin, mm. Turkuun.

Pitkät, kalliit matkatAhvenanmaalaisille syöpäpo-tilaille hoito merkitsee matko-ja sädehoitoon Turkuun. Mat-kat vievät aikaa, voimaa ja ra-haa. Ahvenanmaan yhdistyk-sen tärkeimpiä tehtäviä onmyötävaikuttaa siihen, että po-tilaat ja heidän perhejäsenen-sät voivat saada tukea matkojavarten. Välillä yövytään Tu-russa potilashotelli Turun Ka-rinassa, välillä ehtii tehdä me-no-paluumatkan lentokoneellasaman päivän aikana.- Monelle ahvenanmaalaisellesuomen kieli on vaikea. Var-sinkin kun kärsii sairaudestaoma äidinkieli on tärkeä. Vä-lillä tämä asia onnistuu hyvin,välillä huonommin Turussa.Varsinkin lääketieteelisissäasioissa äidinkieli on tärkeämutta myös kuntoutuksessa,Henrik Gustafsson toteaa.

Ideoita RuotsistaÅlands Cancerförening on

luonnollisesti yhteydessäRuotsin syöpäjärjestöihin jasieltä on hankittu mm. kuntou-tus- ja sopeutumisvalmennu-sohjelma sekä tiedotuspakettikoululaisille. Lisäksi yhdistysjärjestää yhdistyksen avoimienovien päivän pari kertaa vuo-dessa.- Kolmannella sektorilla, mi-hin mm. syöpäyhdistyksetkuuluvat, on tärkeä tehtävätäyttää niitä aukkoja, jotka ai-na syntyvät yhteiskunnallises-sa hoitojärjestelmässä, Gus-tafsson sanoo. Ålands Cancer-förening perustettiin vuonna1985 ja 1997 se liittyi omanajärjestönä valtakunnalliseenkeskusjärjestöön. Henrik Gus-tafsson on yhdistyksen ensim-mäinen puheenjohtaja muttatehtävä on sitten jätetty uusillevoimille. Näin käy myös syk-syllä, kun Gustafsson 15 vuo-den jälkeen jättää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenhallituksen.- Jätän hallituksen paikan mut-ta Ahvenanmaan yhdistyksenkontaktit Turkuun jatkuvat hy-vässä hengessä. Tehtävä on ol-lut mielenkiintoinen ja antoi-sa, olen mm. saanut hyviä ys-täviä sen kautta, Henrik Gus-tafsson toteaa.

Teksti ja kuvat:Henrik Laurén

15 vuotta kestänyt luottamustehtävä päättyy -yhteydet Turkuun jatkuvat hyvässä hengessä

Henrik ja Siv Gustafsson viettävät paljon aikaa mökillään Herrön niemellä Lemlan-dilla. Syksyllä emeritusmaaherra Henrik Gustafsson jättää Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen hallituksen 15 vuoden jälkeen.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksessa toimiminen on ollut mielenkiin-toista ja antoisaa. Olen saanut hyviä ystäviä sen kautta, toteaa emeritusmaaherraHenrik Gustafsson

Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen 50-vuotishyväntekeväi-syyskonsertissa Turun Messu-keskuksessa 14.12.2001 klo19.30.

Mukana myös oopperalaulajat

Camilla NylundHelena JuntunenGabriel SuovanensekäTurun Filharmoni-nen orkesterijohtajanaan Pertti PekkanenTurun Linnan Kamarikuorojohtajanaan Heikki Seppänen

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat6 – N:o 2 – 2001

Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen 50-vuotishyväntekeväi-syyskonsertissa Turun Messu-keskuksessa 14.12.2001 klo19.30.

Mukana myös oopperalaulajat

Camilla NylundHelena JuntunenGabriel SuovanensekäTurun Filharmoni-nen orkesterijohtajanaan Pertti PekkanenTurun Linnan Kamarikuorojohtajanaan Heikki Seppänen

KuningasbassoMatti Salminen

Gabriel Suovanen, baritoni

Pääsyliput 300 markkaa ennakolta Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyksen Moni-toimitalo Karinan neuvonnasta, ItäinenPitkäkatu 30 b, Turku ja Meri-Karinantoiminta- ja palvelukeskuksen neuvon-nasta, Seiskarinkatu 35, Turku, päivit-täin klo 8-22 välisenä aikana, puh. 02-2657666.Sähköposti virpi.palin@lssy.fi,tai telefax 02-2657 668.Pääsylippujen ennakkomyynti alkaakeskiviikkona 5.9.2001.

Pertti Pekkanen, kapellimestari Helena Juntunen, sopraano Camilla Nylund, sopraano

Suomen Kansallisoopperan luvalla Photo Kari Hakli

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2001 – 7

Sammon yrityskonttori palveluksessasi

Haluamme palvella Sinua monien kanavien kautta:

konttoreiden henkilökohtaisen palvelun lisäksi käy-

tettävissäsi ovat aina ajasta ja paikasta riippumat-

ta myös monipuoliset verkkopalvelumme osoittees-

sa www.sampo.fi/yrityspalvelut. Pääasia on, että

Sinä saat hoidettua rutiinisi mahdollisimman vaivat-

tomasti ja yksilölliset kauaskantoisetkin sitoumuk-

sesi joustavasti.

Yritysyksikkö

Kuvanlaadun uusi standardi mammografiaan:KODAK MIN-R 2000 filmi/vahvistuslevy-yhdistelmä

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen naistoimikunta ontunnettu etenkin joka vuoti-sista muotinäytöksistään.Rouvat esittelevät niissäyleensä satapäiselle yleisölleturkulaisten liikkeiden luo-muksia. Kaikki tulot mene-vät lyhentämättöminä syö-päpotilaiden hyväksi. Asus-teet löytävät ostettuina tien-sä usein rouvien omiinkinkaappeihin. Tyyli on nimit-täin tärkeää näille hyvänte-kijöille, ja kauneus. He osaa-vat tuoda syöpäpotilaidenarkeen iloa ja piristystä.Naisten hyväntekeväisyysintoei rajoitu pelkästään varojenkeräämiseen erilaisilla tem-pauksilla ja arpajaisilla. Esi-merkiksi TYKS:n leukemia-potilaille on hankittu uudet vi-deolaitteet Tertti Pietilän yksi-tyisellä avulla. Hän luovuttikaikki lahjavarat syöpäpotilai-den hyväksi valmistuttuaan ai-kuisylioppilaaksi pari vuottasitten. Toisen naistoimikunnanjäsenen, Raija Ståhlbergin 60-vuotispäivien lahjarahoillapystyttiin puolestaan hankki-maan uusi papa-tutkimuspöytäPoliklinikka Karinaan. Myösmonet muut toimikunnan jäse-net ovat tehneet vastaavanlai-sia yksityisiä lahjoituksia syö-päpotilaille. Perinteen aloittitoimikunnan puheenjohtaja,Merja Ylismäki-Nerjanto, jon-ka 50-vuotispäivien lahjava-

roilla hankittiin televisioitalapsisyöpäpotilaille. Naistoi-mikunta hankkii vuosittain yh-teensä 40 000 - 50 000 mark-kaa käytettäväksi syöpäpoti-laiden hyväksi.

Nuoret sydäntälähelläNaistoimikunta sai alkunsa yli27 vuotta sitten, kun pääosinTYKS:n lääkärien rouvistakoostunut ystäväpiiri halusiparantaa syöpäpotilaiden sai-raalaolosuhteita. He ovat sit-temmin keskittyneet erityisestinuorten sekä naispotilaidenauttamiseen ja ilahduttami-seen. ”Tarve on pohjaton.Meillä on pienenä toimikunta-na luonnollisesti pienet resurs-sit, mutta helpotamme potilai-den elämää mahdollisuuk-siemme mukaan”, kertoo alus-ta asti naistoimikunnan pu-heenjohtajana toiminut MerjaYlismäki-Nerjanto.”Moni pieneltä tuntuva asiavoikin olla tärkeää. Esimer-kiksi eräälle osastolle hankki-mamme kahviautomaatti, jo-hon muuten ostimme alussakahvinpurutkin, saavutti suu-ren suosion ja varmasti piristipotilaita”, uskoo Leena Jaak-kola.Naiset ovat vuosien varrellaolleet isompien ja pienimpienhankintojen takana. On han-

kittu niin tutkimustuoleja, in-fuusiopumppuja kuin uusia ta-petteja ja viherkasvejakin jakaikkea siltä väliltä. Osa va-roista lahjoitetaan aina pääyh-distyksen projekteihin.

Kiitos yhteistyö-kumppaneilleLounais-Suomen yritykset jayksityiset ihmiset suhtautuvatnaistoimikunnan työhön hyvinpositiivisesti. ”Meillä on jo-kaisella tietyt yritykset mistäaina saamme arpajaisiimmepalkinnot. Lisäksi saammehelposti myytyä pääsylippujatilaisuuksiimme. Haluammesiksi kiittää kaikkia näitä yh-teistyökumppaneitamme, jot-ka vuodesta toiseen osallistu-vat hyvän asian tukemiseen.Esimerkiksi Liedon Säästö-pankki on jo vuosia ollut tär-keä työmme tukija”, MerjaYlismäki-Nerjanto korostaa.”Hyväntekeväisyys, muitakuin lapsipotilaita kohtaan, onhiipunut viime vuosina. Siksime haluamme kiinnittää huo-mion myös nuoriso- ja naispo-tilaiden olosuhteisiin. Olemmetosin mekin olleet mukanalapsipotilaiden auttamisessa,koska sehän on tärkeää”, Tert-ti Pietilä muistuttaa.

Teksti: Anu HaveriKuva: Matti Äärilä

Tyylikäs tuulahdus hyvää tahtoaNaistoimikunta kerää varoja syöpäpotilaille

Kahdeksan naistoimikunnan jäsentä ehti valokuvaan. Yhteensä jäseniä on kolme-toista. Vasemmalta: Leena Jaakkola, Kirsti Salmela, Raija Ståhlberg, Tertti Pietilä,Merja Ylismäki-Nerjanto, Regina Marttila-Lehto, Kristiina Ståhlberg ja Leena Grön-roos. Kuvasta puuttuvat Milla Erkkola, Asla Hansén, Sirpa Lehmuskoski, Paula Lep-pä ja Mari Sillanpää.

”Lääkäri käyttäytyy vaikean tilanteen edessä niin kuin muutkin ihmiset. Koskalääkäri työskentelee elävien ja tuntevien ihmisen kanssa, hän joutuu toistuvasti tekemi-siin ilmiöiden kanssa, jotka koskettavat häntä syvästi myös henkilökohtaisella tasolla.Lääkäri joutuu tavalla tai toisella vastaamaan potilaan hätään, kipuun, ahdistukseen,pelkoon, vihaan, aggressiivisuuteen, eli kaikkiin niihin vaikeisiin ja tuhoaviin inhimilli-sen kokemisen ja käyttäytymisen muotoihin, jotka kuuluvat ihmisenä olemisen varjo-puoliin.

Yleensä lääkäri kykenee paitsi nopeaan ja rationaaliseen päätöksentekoon - myös ää-rimmäisissä tilanteissa ja kykenee myös säilyttämään inhimillisen kosketuksen kärsi-vään lähimmäiseen. Kosketuksen, jota myös empatiaksi sanotaan. Jos tilanne alkaamuodostua lääkärille emotionaalisesti kestämättömäksi, hän asettaa rationaalisen pää-töksenteon empatian edelle. Potilaan selviytymisen kannalta tämä on yleensä viisasta,vaikka lääkäri tuntuisikin etäiseltä, kylmäkiskoiselta tai jopa avoimen tylyltä. Lääkärinjatkuva, ikään kuin ohjelmallinen epäystävällisyys ja kovuus potilaitaan kohtaan kertoosen sijaan lääkärin keinojen loppumisesta. Tällöin työn henkinen kuormitus ylittää lää-kärin kestokyvyn. Keinojen loppuessa lääkäri sulkee itsensä tilanteen ulkopuolelle jakeskittyy vain tekniseen suorittamiseen. Tämä on ennen pitkää kestämätön tilanne pait-si potilaille, myös lääkärille itselleen.” - Dosentti Raimo Puustinen Helsingin lääkäripäi-villä 2001.

”On sanottu, että lääkärin ammatti on mahdoton am-matti. On tiedettävä ja osattava aina vain enemmän jaoltava samanaikaisesti etäinen ja viileä asiantuntija jatoisen kärsimyksiin eläytyvä ihminen, jolla vielä on hy-vät ja huonot päivänsä.

Usko teknologian ja lääkärien kaikkivoipaisuuteenja virheettömyyteen on luonut odotuksia täydellisyy-destä, jossa jokainen virhe merkitsee tunarointia, lai-minlyöntiä tai taitamattomuutta. Tämän ajattelun ta-kana on kapea-alainen, insinööritieteiden luoma maail-mankuva. Siinä ihminen on osiensa summa, koneenkal-tainen yksikkö ja lääkäri insinööri, joka mittareidensaavulla tunnistaa toimintahäiriöiden viat ja korjaa ne käsi-kirjojen mukaan.

Lääkärin työ ei ole virheiden välttämistä, sen kääntö-puoli on hyvän tekeminen ja toisen auttaminen.Myös lääkäreille sattuu virheitä, eniten silloin,kun lääkäri on väsynyt, stressaantunut, ym-päristön häiritsemä tai toimii vieraassaympäristössä.

Potilas on aina oikeassa, silloin, kunhän kertoo ja kuvaa oireitaan, sillä neovat hänen kokemuksellista todelli-suuttaan ja siis tosia mutta useinmyös arvioidessaan oireiden syytä.Vain potilas itse tietää, minkä ar-von hän asettaa elämän pituu-delle tai sen laadulle tai kuole-man vaaralle.”- ArkkiatriRisto Pelkonen, Helsingin lää-käripäivillä 2001.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat8 – N:o 2 – 2001

Kuoleman ja surun kohtaaminen kuuluu auttajan työhön

Vakavan sairauden yhtey-dessä kuoleman kohtaami-nen kuuluu paitsi potilaan jahänen läheistensä, myöshäntä hoitavien ammattilais-ten elämään. Mikä kantaatyössä?

-Lääkärit ovat tottuneetnimeämään asioita ja puhu-maan syy- ja seuraussuhteis-ta. Kuolema on heille sai-rauksien lopputulos. Hoita-jat viettävät potilaiden kans-sa tunnetusti enemmän ai-kaa kuin lääkärit ja he pu-huvat useammin kuolemastayksinkertaisesti elämään liit-tyvänä asiana. Heidänsuhtautumistaan kuolevaanpotilaaseen ratkaisee pitkältityöyhteisön normit ja toi-mintatavat. Lääkärit sitou-tuvat enemmän oman am-mattikuntansa normeihin,tiivistää LT Gustaf Molan-der, joka on tutkinut am-mattiauttajien kokemuksiajaksamisestaan kuolevienhoidossa.

Kuolema on perheensairaus

Hoitajat kokevat usein jou-tuvansa tunnepuristuksiin po-tilaan ja tämän läheisten välis-sä. Potilas haluaa mielelläänsäästää läheisiään, varsinkinlapsiaan vaikeilta asioilta japurkaa näin vaikeat ja kieltei-set tunteensa hoitajiin. Potilasluottaa näin siihen, että tilannepysyy hallinnassa, kun kuun-telijana on ammatti-ihminen,joka on sopivan ammattietäi-syyden päässä. Potilaan ha-lu suojella läheisiään voi jos-kus käydä hoitajalle raskaaksi,kun hän joutuu tavallaan hoi-tamaan koko perheen ihmis-suhteita. Purkupalaverien jär-

jestäminen potilaan kuolemanjälkeen auttaa henkilökuntaapurkamaan tuntojaan, jos hoi-tava yhteisö on tottunut tuke-maan toisiaan.

Kanssaihmisen kadot-taminen

Potilaan kuolema, niin kuinelämän ja kuoleman rajayleensäkin, on ammattilaisel-lekin vaikea ymmärtää. Minnekatoaa ihminen, joka juuri äs-ken oli läsnä keskuudessammeja puhui kanssani? Kuinkapystyn jatkamaan heti uudenpotilaan kanssa? - Monissa yh-teisöissä keskustellaan paljon,tulisiko kuollut potilas pyrkiähoitamaan mahdollisimmanpian pois osastolta, vai pitäisi-kö erkanemista potilaasta pit-kittää ja tavallaan yrittää ym-märtää hänen poistumistaan?Kannatan itse ajatusta, että tar-vitaan jonkinlainen aika siirtääkuollut muistojen maailmaan.Jokainenhan meistä itsekintoivoisi tulevansa muistetuksija kaivatuksi, pohtii lääketie-teen tohtori ja psykologi Gus-taf Molander Helsingin ylio-pistosta.

Elämästä poistuva ruumison edelleen tabu, josta puhu-minen on meille vaikeaa. Jo-kainen kohtaa siinä aina myösoman itsensä ja tulevan kuole-mansa. Kuolevan hoitamisessaon tärkeä tunnistaa oma suh-tautumisensa omaan tulevaankuolemaansa. Hoitavan am-mattilaisen on toisaalta kuun-neltava itseään ja oivallettavaoma rajallisuutensa suhteessahoidettavaan. - Käytännössätoivoisi huomiota kiinnitettä-vän tilanteisiin, joissa hoitajaon juuri saattanut potilaansaelämän ja kuoleman rajalle.

Potilaan hyvä olo tekeehyvää hoitajallekin

Molanderin haastattelemathoitajat viestittivät usein saa-vansa voimia silkasta potilaanhoitamisen ilosta. Henkilö-kunta on tyytyväinen pystyes-sään auttamaan ja saamaan po-tilaansa hyvälle ja rauhallisellemielelle. Jos potilas kykenikäsittelemään mieltään paina-vat vaikeat asiat ja saamaankatkeruuden ja pahan mielentilalle kiitollisuutta ennen kuo-lemaansa, se tukee myös hoi-tajan jaksamista. Oman elä-män rajallisuuden toteaminenja ymmärtäminen ja elämästänauttiminen juuri siksi ovattyön positiivisia puolia. Omatihmissuhteet ja oma elämäpystyttiin sen rajallisuudenvuoksi arvostamaan korkeam-malle kuin muutoin ja tämäantoi puolestaan lisää voimiajaksamiseen.

Työyhteisön muilta jäsenil-tä tuleva kiitos on myös tärkeäjaksamisen virtaa antava asia.

-Vanhaa ihmistä auttaa kuo-leman edessä mahdollisuustehdä tiliä oman eletyn elä-mänsä kanssa. Muistojaan ker-taamalla vanhukset sulattavatmyös kielteisiä kokemuksiaan.Tyydyttävän ja eletyn elämäntuntuinen elämä helpottaa läh-töä. Mahdollisuus purkaa poti-laan kanssa tämän elämänko-kemuksia voi tukea myös hoi-tajien jaksamista. Tämä kuun-telijan ja purkajan rooli osuu-kin usein hoitajille, koska po-tilaan läheiset eivät yleensäjaksa hyväksyä ajatusta lähei-sensä kuolemasta eivätkä näinole valmiita puhumaan lähes-tyvästä kuolemasta.

Apulaisosastonhoitaja Tuula Tuomarilan, joka on työskennellyt lapsisyöpäpotilaidenosastolla parikymmentä vuotta, mielestä tässä työssä elämänarvot loksahtavat koh-dalleen. Elämän arvokkuuden näkee varmasti toisin kuin monessa muussa työssä.

Lapsisyöpäpotilaat ja heidänperheensä kohtaloineen tule-vat hyvin lähelle myös heitähoitavia ammattilaisia TYK-Sin osastoilla . - Joskus tun-tuu, että liiankin lähelle ja ettätyö on vienyt liian suuren osanelämästä, mutta sitten sitä vainjaksaa. Tämä työ on rankkaa,mutta hyvin antavaa, tiivistääapulaisosastonhoitaja TuulaTuomarila, joka on työsken-nellyt lapsisyöpäpotilaidenosastolla runsaat parikymmen-tä vuotta.

Kyllä nämä asiat ko-tiinkin seuraavat

Henkisesti raskasta hoitotyö-tä tekeviä hoitajia neuvotaansuhtautumaan työhönsä tietylläammatillisella viileydellä, jottatyötä jaksaisi tehdä. - Valehteli-sin, jos väittäisin, että teen tätä”vain työnä”, joka jää taaksekun painan TYKSin oven illallakiinni. Kyllä nämä ihmiset -niin lapset kuin perheetkin, seu-raavat usein ajatuksissa kotiin.Tässä työssä tunteet ovat väki-sinkin mukana, eihän sitä muu-ten voisi tehdä. Meidän osastol-lamme hoidettavana ovat yhtälailla vanhemmat kuin lapset-kin.

Läheisyys vanhempienkanssa on yksi osa perheenkokonaishoitoa. Osastoltapidetään yhteyttä myös kotonahoidettavien syöpälasten van-hempiin. Päivittäiset puhelin-kontaktit ovat tärkeä tukilenk-ki koteihin. - On uskomatonta,miten paljon vanhemmat jak-savat ja millaisia jaksamisentarinoita heidän kodeistaanlöytyy. Kotonahan myös kuo-lee vakavasti sairaita lapsia.Jos me voimme heitä hiukan-kin tukea yhteydenpidollam-me, meidän tehtävänämme onse tehdä. Silloin kun lapsi me-netetään, ovat tunteet aina yh-teisiä ja raskaita, koska per-heet tulevat hoitojen aikanahyvin läheisiksi. Perheidenkanssa pidetään yhteyttäyleensä vielä lapsen kuole-mankin jälkeen. Jos riippu-vuus tuntuu jäävän päälle liianpitkäksi aikaa, on meidän tie-tysti hellävaraisesti potkittavaheitä jatkamaan elämäänsä.Suruunkaan ei saa ankkuroitualoputtomiin, pohtii Tuula Tuo-marila.

Puhuminen ontärkeää- Osastollamme on onneksihyvä keskustelukulttuuri. Hoi-

tavat lääkärit kuulevat meitähoitajia vaikeissa päätöksissäja keskustelussa ovat luonnol-lisesti mukana myös vanhem-mat. Kuolemantapaukset eivätmeillä onneksi ole jokapäiväi-siä. Henkilökunnan on tärkeääpäästä puhumaan työn raskais-ta vaiheista ja potilaan mene-tyksistä. Parhaiten se ehkä su-juu juuri osaston omassa pii-rissä. Jokainen tuntuu hakevanitselleen sopivan kuuntelijan.Itse huomaan purkavani pahaaoloani ystäville, myös luon-nossa liikkuminen auttaa mi-nua. Tässä työssä elämänarvotloksahtavat kohdalleen.

Elämän arvokkuuden näkeevarmasti toisin kuin monessamuussa työssä. Ja omien, nytjo aikuisten, lasten kanssa eiyleensä hermostunut turhastaeikä ihan pieneen nahisteluuntullut kiinnittäneeksi huomio-ta. Parasta palautetta työssäsaa tietysti juuri lapsipotilailta,joilta löytyy uskomatonta voi-maa ja kestävyyttä. Raskai-denkin hoitojen jälkeen henousevat ja jatkavat leikkimis-tä, se antaa toivoa.

Teksti ja kuva:Tuula Vainikainen

Jostain se voima vain tulee

Lääkärin työ ei ole virheiden välttämistä, sen kääntö-puoli on hyvän tekeminen ja toisen auttaminen, tote-aa arkkiatri Risto Pelkonen

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2001 – 9

”Tulta ja tunteita” Anneli Sari35-vuotistaiteilijajuhla-konserttiTurun Messukeskus sunnuntaina16.12.2001 klo 18.00Pääsyliput 100,-Ennakolta Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen neuvonnasta Itäinen Pitkä-katu 30 b Turku ja Meri-Karinan neuvonnastaSeiskarinkatu 35, Turku, päivittäin klo 8–22välisenä aikana puh. 02-2657666,sähköposti virpi.palin@lssy.fitai fax 02-2657668

Lipaskeräys on noussut hyväntekeväisyyskeräysten to-teutustavoista suosituimmaksi. Sointu Heinonen on jopari vuosikymmentä ollut keräämässä lippaalla varojasyöväntorjuntatyöhön.

Puolet Turun ja sen ympä-ristökuntien asukkaista tun-tee ainakin jonkin verranLounais-Suomen Syöpäyh-distyksen toimintaa. Kah-deksan kymmenestä tietääSyöpäyhdistyksen vähintäännimeltä.

KokonaismielikuvaltaanLounais-Suomen Syöpäyh-distys oli vertailuryhmänykkönen. Asiantuntemus,luotettavuus sekä tehokkuusnähdään Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen toimin-nan vahvuuksia.

Tiedot käyvät ilmi Talous-tutkimuksen raportissa Hy-väntekeväisyys 2001 Turunseudulla. Taloustutkimus sel-vitti Turun ja sen ympäristö-kuntien 15-74 -vuotiaidenasukkaiden mielipiteitä hy-väntekeväisyydestä ja hyvän-tekeväisyystyötä toteuttavistajärjestöistä sekä yhteisöistä.Turku Tänään -tutkimuksenyhteydessä selvitettiin helmi-maaliskuun aikana ihmistenmielipiteitä 17 järjestöstä jayhteisöstä.

Yksi tutkimuksen tavoit-teista oli selvittää kuinka hy-vin kuluttajat tuntevat nämätoimijat. Turun seudun asuk-kaista vähintään puolet katsootuntevansa Medi-Helin, Pelas-tusarmeijan, Unicefin, Man-nerheimin Lastensuojeluliiton,WWF:n, SPR Varsinais-Suo-men Piirin sekä Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen toi-mintaa ainakin jonkin verran.

Suurinosatunnetaan hyvin

Itse asiassa suurin osa 17järjestöstä tunnetaan nimel-tään varsin hyvin eikä niidenvälillä ole suuria eroja. Erojatuli siinä vaiheessa, kun hara-voitiin järjestöjen sekä yhtei-söjen toimintaa hyvin tai jon-kin verran tuntevat. Kahdenvuoden takaiseen tutkimuk-seen verrattuna Medi-Heli onainoa, jonka toimintaa hyvintuntevien osuus on noussutmerkittävästi: lähes joka vii-des katsoo tuntevansa hyvinMedi-Helin toiminnan.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen toimintaa tuntee tut-kimuksen mukaan hyvin 13prosenttia Turun seudun asuk-kaista. Kun mukaan lasketaanjonkin verran tuntevat, niinlopputulokseksi saadaan se,että puolet väestä tuntee vä-hintään jonkin verran Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksentoimintaa Joka kolmas sen si-jaan tuntee ainakin jonkin ver-ran Lounais-Suomen Saatto-hoitosäätiön toimintaa. Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen sekä Saattohoitosäätiöntoimintaa tuntevien profiilitovat hyvin samanlaiset.

Toimintaa tuntee useampinaisista kuin miehistä, useam-pi yli 45-vuotiaista, keskimää-räistä useampi keskiasteen tut-kinnon suorittaneista, toimi-henkilöistä ja eläkeläisistä se-kä hyvätuloisista.

Tunnettavuuden osalta ti-lanne ei ole kahden vuoden ta-kaisesta tutkimuksesta juuri-kaan muuttunut. Tutkimukses-sa vertailtujen joukossa Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyson yhdeksänneksi tunnetuin(v. -99 6.) ja Saattohoitosäätiösijalla 14, aivan kuten kaksivuotta sittenkin.

Muutos on tapahtunut siinä,että kokonaismielikuvia ver-tailtaessa Lounais-SuomenSyöpäyhdistys on ajanut Me-di-Helin ohi. Järjestöjen ja yh-teisöjen herättämiä mielikuviahahmotettiin viiden ominai-suuden avulla. Kansalaisiltakysyttiin, liittyvätkö luotetta-vuus, tehokkuus, asiantunte-mus, nykyaikaisuus ja näky-minen julkisuudessa myöntei-sinä vai kielteisinä tekijöinäkuhunkin järjestöön. Lisäksitiedusteltiin sitä tukisiko vas-taaja mielellään kyseistä hy-väntekeväisyysjärjestöä.

Asiantuntemus ja luotetta-vuus ovat sekä Syöpäyhdis-tyksen että Saattohoitosäätiönvaltteja. Medi-Helin luotetta-vuuskuvassa on sen sijaan ta-pahtunut romahdus kahdenvuoden takaiseen tutkimuk-seen verrattuna. Toiminnan te-hokkuudessa Medi-Heli onedelleen ykkönen.

Nykyaikaisuudessa sekäjulkisuudessa näkymisen suh-teen lääkärikopteri on myöskärkisijoilla. Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksellä on enitenparantamisen varaa juuri julki-

suuden kohdalla, ja sama kos-kee myös Saattohoitosäätiötä.

Tukemishalukkuusvähentynyt

Kaikkein mieluiten vastaa-jat tukisivat MannerheiminLastensuojeluliittoa: 35 pro-senttia Turun seudun asuk-kaista tekisi niin. Medi-Heli,Irti Huumeista ry sekä Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistysyltävät myös 30 prosenttiin taiyli. Syöpäyhdistyksen osal-ta tukemishalukkuudessa ontapahtunut lievää laskua. Kol-masosa vastaajista löysi 17järjestön joukosta myös taho-ja, jonka toimintaa ei haluaisitukea. Vähiten vastustajia onLounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksellä.

Hyväntekeväisyyskeräystentoteutustavoista perinteinen li-paskeräys kadulla on noussutsuosituimmaksi. Neljä kym-menestä osallistuisi keräyk-seen mieluiten niin, että rahaannettaisiin lippaaseen.

Kannatustuotteiden ostami-nen nähtiin seuraavaksi suosi-tuimmaksi tavaksi osallistuahyväntekeväisyystyön tukemi-seen. Maksullinen tapahtumatai hyväntekeväisyysottelunpelaaminen olivat seuraavillasijoilla.Teksti: Mikko GrönmanKuva:

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys sijoittuiykköseksi yhteisöjen vertailussa

Vahvuuksina toiminnan asiantuntemus, luotettavuus sekä tehokkuus

Matti Äärilä

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat10 – N:o 2 – 2001

Eturauhassyövässä ei olekäytössä virallisia seulonto-ja, vaikka syövän toteami-nen onkin mahdollista koh-tuullisen vaivattomasti veri-näytteestä. Suurin osa etu-rauhasen syövistä löytyy lää-kärin vastaanotolla kun hoi-toon tullaan muista syistä.

-Erilaisia virtsaamisvaivo-ja on puolella potilaista jajoka neljännelle virtsaami-nen on vaikeaa, vaikka rak-ko on täynnä. Verta löytyyvirtsasta joka kymmenen-neltä. Kivut virtsatessa, virt-satietulehdukset ja verinensiemenneste ovat jo harvi-naisempia oireita.

Yleensä nämä oireet johtu-vat eturauhastulehduksesta,jonka terveyskeskuslääkärivoi todeta. Epäselvissä ta-pauksissa otetaan PSA-arvoja jos se on koholla, lähete-tään potilas urologin tutkit-tavaksi. PSA-arvot, joidenriskirajat määritellään eri-ikäisille miehille eri tavoin,kertovat syöpäriskistä, tii-vistää urologian dosenttiMartti Nurmi Tyksin kirur-gian klinikalta.

Koholla oleva PSA-arvo eiläheskään aina merkitse syö-pää. Tavallisin kohonneenPSA-arvon syy on eturauha-sen liikakasvu. Näiden vää-rien hälytysten takia eturau-hassyövän seulontaa ei voidasuositella toteutettavaksi ko-ko miesväestössä.

Eturauhassyövät löy-detään aiempaa var-hemmin

Eturauhassyöpien määrä onkaksinkertaistunut 1980-luvul-ta. Kun eturauhasen syöpiä oli1970-luvulla 11 % miestensyövistä, on osuus nyt jo 26%. Lisääntyminen on kuiten-kin tapahtunut lievemmissä ta-pauksissa eikä kuolleisuus olejuurikaan kasvanut. Eturau-hassyöpää ilmaantuu nykyisinenemmän kaikkialla Suomessakaikissa ikä- ja sosiaaliryhmis-

sä. Eturauhassyöpä on ni-menomaan länsimaisen hyvin-vointiyhteiskunnan tauti, silläKauko-Idässä sitä on huomat-tavasti vähemmän.

Eturauhasen syövän hoito-linjat määrittelee urologi kes-kusteltuaan potilaan kanssa.Eturauhanen tutkitaan ultraää-nianturilla peräsuolen kautta.

Kasvaimesta otetaan näyteneulalla. Kokonaiskuvan saa-miseksi taudin levinneisyydes-tä tehdään luuston gammaku-vaus. Tärkeää on myös selvit-tää lantion alueen imusolmuk-keiden tila.

Hoitovaihtoehtoina ovatsyöpäkasvaimen aktiivinenseuranta, radikaali prostatek-tomia eli eturauhasen poisto-leikkaus, sädehoito tai pistok-sina annettava hormonihoito.Joskus joudutaan turvautu-maan kaikkiin vaihtoehtoihintai yhdistelemään niitä eri ai-koina keskenään. Hoitoratkai-suun vaikuttaa aina potilaanyleinen terveydentila, ikä japotilaan oma mielipide. Aktii-viseen seurantaan päädytäänyleensä, jos potilaalla on ikääyli 70 vuotta, PSA-arvot ovatmatalalla, kasvain on pieniko-koinen ja hyvin erilaistunut ei-kä syövästä ole erityisiä oirei-ta.

Parantavat säteet osu-vat tarkemmin

-Hormonihoitoa voidaanantaa joko liitännäishoitonaesimerkiksi sädehoidon yhtey-dessä tai kun leikkaukseenpääsy pitkittyy. Hormoneillakasvain usein pienenee, muttahoidoilla on erilaisia sivuvai-kutuksia, kuten impotenssia,kuumia aaltoja ja muita vaih-devuosioireita ja luuston heik-kenemistä. Hormonihoito onlisäksi melko kallista, selvittääerikoislääkäri Raija RistamäkiTYKSin onkologian klinikal-ta.

Sädehoidossa pyritään nu-jertamaan syöpäkasvain suu-rienergisellä ionisoivalla sätei-

lyllä, jonka avulla tehdäänsyöpäsolut tehottomiksi ja ku-tistetaan kasvainta. Nykyisilläsädehoitotekniikoilla pysty-tään sädehoitoa antamaan ai-empaa paljon rajatummalleeturauhasen alueelle. Tämävähentää hoidon sivuvaikutuk-sia, joita ei kuitenkaan täysinvoida välttää. Syöpäkas-vainta hätyyteltäessä aiheute-taan väistämättä erilaisia rak-ko-, ripuli- ja ilmavaivoja, li-man ja veren eritystä ja virtsavoi muuttua vihreäksi. Kyseon kuitenkin ajan myötä lieve-nevistä ja ohi menevistä vai-voista, jotka ovat alkuperäistäsyöpää pienempi paha.

Eturauhasen taudithaastavat miehisyyden

Miehen eturauhassyöpä onparisuhteen koetinkivi, muttayhdessä sen yli kyllä päästään.Syyllisyys, syyttely, musta-sukkaisuus ja muut negatiivi-set tunteet pitäisi voida ohittaa.

Sairastuminen eturauhas-syöpään voi olla iso kolausmiehen itsetunnolle, sillä tautivaikuttaa usein seksuaaliseenhalukkuuteen. Myös hoitojenseurauksena voi olla impo-tenssia. Käsitys omasta ruu-miinkuvasta voi järkkyä, josseksi on ollut elämässä hyvintärkeää. Miehelle olisi tärkeäävoida kompensoida menetet-tyä erektiokykyään muuten.Keskinäiseen hellyyteen eikuitenkaan aina kaivata erekti-ota, puolisoiden keskinäinensuhde voi kestää hyvänä ja jo-pa parantua, jos päästään pu-humaan asiat halki. Impo-tenssiin voi myös kysellä lää-kitystä, kertoo seksuaalitera-peutti Leena Rosenberg.

Teksti ja kuva Tuula Vainikainen

Eturauhassyövällä on monet kasvotPSA koholla - entä sitten?

Sairauden aikana Jukka Virtanen näki tärkeäksi pitää yl-lä elämää kannattavia rutiineja.

Rutiinit ovat tärkeitä, kun pan-naan sairaudelle hanttiin. Sentietää mm. kirjailija ja ohjaajaJukka Virtanen, joka ei juuriesittelyjä kaipaa. Eturauhas-syöpä tarjosi Virtaselle uuden-laista pureskeltavaa talvikau-della 2000-2001.

Jukka Virtasen eturauhas-syöpä löytyi laajassa, 28.000miehen seurantatutkimukses-sa. Tutkimuksissa löytynytkyhmy nosti hänet erityisseu-rantaan joulukuussa 2000.Marian sairaalassa tehtyjenalustavien tutkimusten jälkeenlääkäri antoi luvan kauan haa-veissa olleelle kuukauden mit-taiselle Etelä-Amerikan mat-kalle. - Se oli hieno reissu,muistelee Virtanen painok-kaasti.

Tammikuussa tehdyn mat-kan jälkeen aloitettiin syövänhoito HYKSissä. Luustokar-toituksissa oli selvinnyt, etteisyöpä ollut levinnyt. Hoidoik-

si valittiin seitsemän viikonsädehoitojakso, jota täyden-nettiin hormonihoidoilla.

Pillereiden lisäksi Virtanensai kaksi hormonipiikkiä.

-Hoidot väsyttivät, vaikkaolen periaatteessa hyväkuntoi-nen 68-vuotias mies. Otintavoitteekseni kävellä hoitoonjoka päivä, vaikka joskus otti-kin koville. Ja jääkiekonpe-luun aloitin heti sädehoitojenpäätyttyä, virnistää Virtanen.

Tiedolla taudin kimp-puun

Virtanen ei ole sen kum-memmin salaillut kuin tiedot-tanutkaan sairaudestaan, vaik-ka julkisuuden henkilönä hä-nen asioitaan seurataankin tar-kemmin kuin mattimeikäläi-siä. - Ei tämä minusta niin val-tavan suuri juttu ole. Olen kyl-lä hölöttänyt tästä taudistanitutuille tavatessamme, mutta

mitään häiritsevää julkisuuttatämän asian ympärille ei olesyntynyt. Totta kai sairastumi-nen oli paukku, mutta olenyrittänyt pitää sen hanskassahankkimalla itselleni tietoa.Olen kysellyt eri lääkärienmielipidettä ja lukenut itsepaljon. Tuntuu siltä, että kos-kaan ei tiedä näistä asioistatarpeeksi. Erityisen kiinnostu-nut olen ollut ravinnon vaiku-tuksista. Olen käyttänyt hoito-ja tukevia vitamiineja, esimer-kiksi kalaöljyä ja pellavaöljyähyvässä yhteisymmärryksessähoitavan lääkärini kanssa. Japunkustakin pidättäydyin sä-dehoidon aikana.

Sairauden aikana Jukka Vir-tanen näki tärkeäksi pitää ylläelämää kannattavia rutiineja. -Laitoin töihin lähtevälle vai-molle eväät, kävin raveissa,kuuntelin musiikkia ja koetinjoka päivä tehdä töitä jonkinverran. Teatteriinkin lähdin,

vaikka kuinka väsytti. Eturau-hassyöpäpotilaiden yhdistyk-seen liityin välittömästi juurisaadakseni tietoa. Meri-Kari-nassa huhtikuun loppupuolellavietetty eturauhassyöpäpotilai-den sopeutumisvalmennus-kurssi syvensi myös näkemys-tä omaan tautiin. Asiantunti-joiden luennot ja muiden etu-rauhaspotilaiden kokemuksetantoivat perspektiiviä omaantilanteeseen. Tuolloin yliviidessä käväissyt PSA-arvooli laskenut 1.8:aan ja sekämaksa-, haima- että hemoglo-biiniarvot olivat kohdallaan.

Heinäkuun puolivälissä oliensimmäinen jälkitarkastus.PSA-arvo oli laskenut hyviinlukemiin ja tauti saatu kuriin.Seuraava kontrolli on edessälokakuussa. Syöpää tulee tokimietittyä, mutta kun asioita eivoi mitenkään hallita, on nii-den annettava mennä. Elämäjatkuu.

”Ei tämä nyt niin suuri juttu ole”Tieto ja positiivinen asenne kantavat:

PSA-ARVO (prostataspesifinen antigeeni)- kertoo syöpäriskistä- ei sinänsä kerro onko syöpää vai ei- määritelty iän mukaan: miehen iän kohotessa riskiluku kohoaaETURAUHASSYÖPÄ ON- länsimaiden tauti, jota on kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä- kaksinkertaistunut 1980-luvulta- miesten yleisin syöpälaji: nykyisin noin 26 % miesten syövistä oneturauhassyöpiä

HOITOVAIHTOEHTOJA- eturauhasen poisto- sädehoito- hormonihoito- aktiivinen seuranta

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 50-vuotisjuhlavuoden luentosarjaan liittyvässäPSA-koholla - entä sitten? - seminaarissa alustajana toimivat LT Raija Ristamäki (vas.),dosentti Martti Nurmi, dosentti Sirkku Jyrkkiö, LT Joanne Nuutinen ja seksuaalitera-peutti Leena Rosenberg. Kuvasta puuttuu potilaan puheenvuoron pitänyt kirjailijaJörn Donner.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2001 – 11

PSA kohollakuinka Matin käy?

Matti on 71-vuotias mies, jonka kohonnut PSA-arvo löytyi lää-kärintarkastuksessa sattumalta. Millaista on elämä eturauhas-diagnoosin jälkeen?

Matti on tavallinen suomalainen mies, jonka PSA-arvoksi mi-tattiin 9. Hänen ikäiselleen miehelle arvo oli kohonnut ja vaatijatkotutkimuksia. Keskussairaalan urologi selvitti Matin virt-saamishäiriöiden laatua ja teki kasvaindiagnoosin ns. transrek-taalisella ultraäänitutkimuksella, jossa ultraäänianturi kuljete-taan peräsuoleen. Matin diagnoosi oli Adenocarcinoma G 2, T2ja PSA-arvo 9. Urologin tulkinnan mukaan eturauhaskasvain olikohtalaisesti erilaistunut ja tuumori rajoittunut eturauhaseen.

Matille selvitettiin, että leikkaukseen lähdetään yli 70-vuotiail-la harvoin. Taudin ennuste on hyvä, jos tauti on rajoittunuteturauhaseen. Matin tapauksessa päädyttiin aluksi aktiiviseenseurantaan. Suunnitteilla oli vaimon kanssa talvi etelässä ja kos-ka oireita ei ollut, ei talvisena muuttolintuna etelään lennähtämi-selle ollut esteitä. Talvi sujuikin etelässä ilman erityistä huolta jakokemus oli lähtemisen väärtti. Suomeen paluun jälkeisessä puo-livuotiskontrollissa Matin PSA-arvot olivat kuitenkin nousseet,arvo oli 15 ja tuumori oli kasvanut. Matti sai lähetteen sädehoi-toon.

Yliopistosairaalassa Matista hankittiin aluksi viipalekuva lan-tiosta kasvaimen paikan määrittämiseksi. Sädehoitolääkärisuunnitteli Matin kasvaimen lannistamiseen tarvittavan hoidonkuvien perusteella tietokoneellaan. Annossuunnittelusta vastasierikoiskoulutettu röntgenhoitaja, jonka työn sädehoitolääkärihyväksyi ennen kuin koko sädehoitosuunnitelma vahvistettiin ot-tamalla hoitokenttien röntgenkuvat hoitosimulaattorissa.

Matti kävi sädehoidossa 38 kertaa. Muutaman minuutin mit-taisia hoitoja annettiin joka arkipäivä. Mikään parantavakaanhoito ei ole täysin haitatonta ja Mattikin kärsi sädehoidon liitän-näisinä tuntemuksista rakossa, lievästä ripulista ja ilmavaivoista.Yöllä piti nousta virtsalle tiheään. WC-puuhat eivät muutenkaanaina mieltä ylentäneet. Jossakin vaiheessa Matti pohdiskeli olisi-ko naapurin miehen eturauhasvaivoihinsa saama hormonipiikkiollut hänellekin parempi vaihtoehto. Ajan kanssa Matin sivuoi-reet kuitenkin tasaantuvat ja hän voi jatkaa elämänsä tyytyväise-nä ja hyvällä mielellä.

Tyytyväinen on myös Matin parempi puolisko, sillä lähellä olotuntuu taas ylimenokautta paremmalta. Aktiivisten hoitojensaaikana Matti vältteli vaimoaan makuukammarissa. Puoliskolleolisi riittänyt jo varpaiden lämmitteleminen saman peiton alla,mutta Matti pysytteli etäällä. Ajan myötä elämä palasi kuitenkinentisille raiteilleen ja eturauhassyöpä muistui mieleen lähinnäsäännöllisten tarkastusten aikana.”Matin” tarinan kokosi erikoislääkäri Sirkku Jyrkkiö TYKSinonkologian klinikalta.

Artikkeli perustuu Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhdessäTYKSin onkologian klinikan kanssa järjestämän PSA nousee -mitä tehdä -seminaarin alustuksiin ja puheenvuoroihin.

ETURAUHASEN ONGELMIA, jotka yleensä johtuvat eturau-hasen hyvälaatuisesta liikakasvusta tai eturauhastulehduksesta

- virtsaamisvaivat- virtsa ei juokse, vaikka rakko on täynnä- verta virtsassa- kivut- virtsatietulehdus- verinen siemenneste

Turkulaisten Erik Frejborgin (1919-1986) ja hänen vaimonsa Marianneno.s.Ålenius (1928-2000) tiet ovat kulke-neet samansuuntaisesti jo nuoruudesta.Molempien kodeissa elettiin vahvasti lii-ke-elämän keskellä. Erik Frejborgin isäoli vaatealalla toimineen Rönkä Oy:njohtaja ja omistaja. Nykyään Rönkä Oytunnetaan nimellä ORATOP. MarianneFrejborgin isä taas toimi 45 vuotta Suo-men vanhimman säästöpankin eli TurunSäästöpankin toimitusjohtajana.Yhteistä Erik ja Marianne Frejborgille

oli myös Åbo Svenska Samskola ja aika-naan Turun ainoa kauppakorkeakoulu,Handelhögskolan vid Åbo Akademi( HHÅA), josta he valmistuivat diplomi-ekonomeiksi kohta toisen maailmanso-dan jälkeen. Myöhemmin heillä oli yh-teisenä harrastuksena kaukomatkailu.Solmittuaan avioliiton 1950 myös Mari-anne Frejborg osallistui Rönkä Oy:ssänaisten asujen suunnitteluun ja esitte-lyyn, toimien jopa mannekiinina. KunRönkä Oy:n liiketoiminnan muutos to-teutettiin ja keskityttiin miesten vaattei-

siin sekä siirrettiin tehdas Turusta Piikki-öön saattoi Erik Frejborg toteuttaa luon-taisia lahjojaan uudella alalla. Ilman per-heyhtiön määrittelemää ammatinvalintaaolisi arkkitehdin ura ollut Erik Frejbor-gille luonteva. Hänen suunnittelemiaanovat sekä perheen kesäasunto ParaistenÅlössa sekä koti Hirvensalon Maanpääs-sä. Julkisista tiloista huomattavin, minkäsuunnitteluun Erik Frejborg osallistui, onAurakadulla Verdandin talon ullakonmuuttaminen Svenska Klubbenin kerho-huoneeksi.

12 MILJOONAA SYÖVÄNTORJUNTATYÖHÖNJA SAATTOHOITOON

Täydellinenhautauspalvelu

TurussaHAUTAUSTOIMISTO

Linnankatu 3(Brahenkadun kulma)

Puh. 231 4074Myös liikeajan jälkeen

Hämeenkatu 1Puh. 231 4557

Annikki Perttala-Koskinen Oy

Perustettu 1932

TURUN MESSUKESKUKSESSA Sunnuntaina 2.12.2001 klo 11-19

Tuhansia joulumielellä liikkuvia ostajia,satoja myyjiä

Tavara vaihtaa vilkkaasti omistajaa: upeita yksilöllisiä kädentöitä,taidetta, vaatteita, jouluherkkuja ja – koristeita, hauskoja leluja –

melkein mitä tahansa. Ei kirpputoria.

Ravintola avoinna. Ilmainen pysäköinti. Linja-autokuljetukset(nro 100) puolen tunnin välein Aurakadulta. Vapaa sisäänpääsy.

Lahjaongelmiin ratkaisu yhdellä ostosreissulla.

Myyjät huomio!Myyntipaikkavaraukset 15.10.2001 lähtien

puhelin 2657 913

Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Valokuva esittää Erik ja Marianne Frejborgia elokuussa 1986, jolloin ei ollut aavistettavissa, että Erik Frejborgkolmen kuukauden kuluttua kuolisi vatsasyöpään. Marianne Frejborgin kuoltua 11.9.2000 sai Lounais-SuomenSyöpäyhdistys r.y. ja Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö r.s. vastaanottaa yhteensä 12.000.000 markkaa syö-väntorjuntatyöhön ja saattohoitoon. Näin Marianne Frejborg halusi kunnioittaa miehensä muistoa ja samallaauttaa hänen kohtalotovereitaan.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen eturauhassyöpäpotilai-den ja heidän läheistensä ryhmä on perustettu vuonna 1997.Ryhmän tarkoituksena on jakaa tietoa, tarjota mahdollisuuskeskusteluun ja tavata muita eturauhassyöpäpotilaita läheisi-neen.Ryhmä kokoontuu Meri-Karinan toiminta- ja palvelu-keskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Loppuvuoden 2001ohjelma on seuraavana:

Keskiviikkona 19.9.2001 klo 18.00LÄÄKKEET, NIIDEN VAIKUTUKSET JATUKILÄÄKKEETTurun Kauppatorin Apteekin apteekkari Hannu Turakka alus-taa

Keskiviikkona 17.10.2001 klo 18.00ETURAUHASSYÖPÄ JA MIEHUUSSeksuaaliteraputti Leena Rosenberg alustaa

Keskiviikkona 21.11.2001 klo 18.00OSTEOPOROOSI ELI LUUKATOOnkologi Liisa Elomaa alustaa

Lauantaina 15.12.2001 klo 18.00JOULUJUHLA MERI-KARINASSA

Mikäli haluat eturauhassyöpäpotilaille osoitetun postin kotii-si, ilmoita yhteystietosi Meri-Karinaan, puh. 02-2657 666.

ETURAUHASSYÖPÄPOTILAIDENJA HEIDÄN LÄHEISTENSÄ

SYKSYN TOIMINTA

Fashion Teamin vauhdikas muotishow lapsisyöpäpotilaidenhyväksi Turun Kaupunginteatterissa sunnuntaina

30.9.2001 klo 16.00 ja 18.30.

Mukana tunnettuja huippumalleja

Pääsyliput 50 markkaa.

Lipunmyynti:Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvonta, Itäinen Pitkäkatu 30 b,

Sokos Wiklund neuvonta, Eerikinkatu 11, Turku,Mallitoimisto Fashion Team, Eerikinkatu 4, Turku.

Koordinointi ja suunnittelu: Fashion Team/Marjo Sjöroos

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat12 – N:o 2 – 2001

Lapsisyöpäpotilaiden perheille

Tietoa ja tukea Sykeröstä ja sopeutumisvalmennuskursseilta

Oman lapsen sairastuminensyöpään pysähdyttää. Lapsenparantamiseen syövästä eiriitä pelkkä sairauden hoito,vaan koko perhe tarvitseeselviytymiseensä tukea. Lap-sisyöpäpotilaiden kerho Sy-kerö on aktiivisesti mukanamyös syöpälasten perheidensopeutumisvalmennuskurs-sien ja muiden yhdistyksentapahtumien ideoinnissa.Vanhemmat tietävät parhai-ten, mitä syöpälapsen per-heet tarvitsevat.

-Lapsen sairastuminen syö-pään muuttaa koko perheenelämän ja rutiinit menevätusein täysin uusiksi. Aika ku-luu sairaalassa ja koko elämätuntuu kiertyvän sairaan lapsenympärille. Lapsen sairastumi-nen irrottaa vanhoista kuviois-ta, sillä syöpää sairastavan lap-sen perheen on varottava vii-meiseen saakka mm. tavallisiainfektiotauteja, koska syöpä-lapsen vastustuskyky on alen-tunut. Pienetkin flunssanpoika-set voivat olla vaaraksi ja eri-tyisesti on varottava terveillelapsille harmitonta vesirokkoa.Kauppaan ei enää lähdetä kokoperheellä. Kiellettyjen asioidenlistalla ovat tulehdusvaaranvuoksi myös muut joukkota-paamiset. Tätä lapsisyöpäpoti-laiden perheiden sulkeutumistamuulta maailmalta on monenvaikeaa ymmärtää, selvittää Ja-ri Sinkkonen, Sykerö-kerhonpuheenjohtaja. Sinkkoset tuli-vat mukaan toimintaan vuonna1997 kun Anniina-tytär sairas-tui leukemiaan 4-vuotiaana.

Sykerö on iältään nuori ai-kuinen, sillä kerho perustettiinparikymmentä vuotta sitten.Siitä saakka se on tukenut lap-sisyöpäpotilaita ja heidän per-heitään sekä tiedolla että tun-teella. Keskinäinen tietojen-vaihto ja tunnelmien jakami-nen on kerhon ja syöpää sai-rastavien lasten vanhempientapaamisten tärkeintä antia.

Aivoille ja sydämelleSykerön jäsenyyden perheet

saavat Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen jäsenmaksulla.Jäsenyys takaa pureskeltavaa se-kä aivoille että sydämelle.

Viisi kertaa vuodessa lähte-vän jäsenkirjeen postituslistallaon pari sataa perhettä. Yhdistysjärjestää toimintapäiviä kerrankuukaudessa, jolloin vanhem-mat kuulevat alustuksia ajan-kohtaisista ja tärkeistä asioistapääosin TYKSin asiantuntijoi-den suulla. Luotettavat ihmisetleikittävät ja viihdyttävät lapsiasaman ajan.

-Sykerön illoissa vanhat jauudet perheet, joiden lapsilla onsyöpä voivat vaihtaa ajatuksia.Vaikka sairaalassa hoidetaanlapsia viimeisen päälle, on van-hemmille tärkeää saada tukeamyös toisiltaan. On mahdolli-suus vaihtaa ajatuksia vaikkapasiitä, kuinka saada leikki-ikäinennielemään suuria määriä osinhyvinkin pahanmakuisia pille-reitä monta kertaa päivässä. Sentietää vain toinen vanhempi, tii-vistää Jari Sinkkonen.

Kun elämä pyörii lapsensairauden ympärillä, on van-hempien joskus päästävä myöshuokaisemaan yhdessä. Tus-kan ja epätietoisuuden purka-minen on tärkeää. Yhtä tärke-ää voi kuitenkin olla myös se,että joku muistuttaa vanhem-pia, että heidän on hoidettavamyös itseään. Varsinkin lap-sen sairaalassaoloaikana van-hemmat jättävät itsensä liianvähälle huomiolle. Sykerö on-kin hankkinut TYKSin osas-tolla viipyville vanhemmilleruokakuponkeja läheiseen ruo-kalaan. Syöpälasten perheetvoivat myös yöpyä kustannuk-sitta Hotelli Turun KarinassaItäisellä Pitkälläkadulla lapsenollessa sairaalahoidossa.

Huvia ja hyötyäSykerö järjestää lapsisyöpä-

potilaiden perheille erilaisiaretkiä ja harrastustoimintaa. -Koska syöpää sairastavaa lastaei voi ajatellakaan infektiovaa-ran vuoksi vietäväksi esimer-kiksi normaaliin teatterinäy-tökseen, lätkämatsiin tai uima-halliin, on vanhempainkerhonjärjestettävä mahdollisuuksiamuuten. Sykerön perheet teke-vät omia teatteri- ja elokuva-retkiä. Omat näytännöt järjes-tetään silloin, kun muut eivätsinne tule ja teatteri on olluttyhjänä riittävän kauan. Vuo-sien aikana on käyty yhteisilläretkillä Rovaniemen SantaParkissa asti. Ensi kesänä on

ohjelmassa matka Kiteelleeläinpuistoon.

Lapsille järjestetään omiauimakouluja, kokkikerhoja,musiikkileikkikoulua ja kieli-kylpytoimintaa . Ohjelmassaon ollut myös lohikäärmeenkesytystä ja muuta taideterapi-aa, liikuntaleikkituokioita, sir-kuskoulua ja muuta viihdyttä-vää ja virkistävää puuhaa Sy-kerö tukee myös lasten tarvit-semia terapioita, joita sairaus-vakuutus ei muuten korvaa.Joku lapsista voi saada suurtahyötyä esimerkiksi ratsastuste-rapiasta, toinen musiikkitera-piasta. Terapioiden yksilölli-nen korvaaminen on ollutmahdollista SataDragon-me-lonnoista saaduilla lahjoituk-silla. Lasten toiminnan aikanavanhemmille järjestetäänusein omaa puuhaa ja päinvas-toin.

-Edellytys Sykerön ja Meri-Karinan tilaisuuksiin osallistu-misessa on aina se, että kokoperheen on oltava ehdottomanterve. Lapsen lähdöstä mu-kaan yhteisille retkille kannat-taa myös neuvotella hoitavanlääkärin kanssa. Meidän ret-kikohteemme hyväksyy ainamyös tohtorimme Toivo T.Salmi, korostaa Jari Sinkko-nen.Salmi, vanhempien kes-ken Topi, apulaisosastonhoita-ja Tuula Tuomarila sekä kun-toutusohjaaja Heli Valopaasiosallistuvat myös Sykerönvanhempaintoimikuntaan, jo-ka suunnittelee kerhon toimin-taa.

Sinkkosen perheen esikoinen, Anniina(isän edessä) on tänään 8-vuotias. Hän sairastui leukemiaan ollessaanneljän vanha. Taudin hoito kesti kolmisen vuotta ja niiden päättymisestä on nyt kulunut puolitoista vuotta. Syk-syllä hän aloittaa toisen luokan Liedossa. Perheen tyttötrioon kuuluvat myös 6-vuotias Annika ja 2-vuotias Jani-na.

- Kyllähän syövällä on pelottava kaiku. Meni aikaa ennen kuin itsekään uskalsimme käyttää sitä, oli jotenkin hel-pompi puhua leukemiasta. Vuosien myötä monet syöpään liittyvät asiat ovat tulleet tutuiksi ja pelko on hälven-nyt. Sykerön toiminta ja Meri-Karina tilaisuuksineen ovat olleet meille usein kuin pelastusrengas, joka on pitä-nyt pinnalla ja auttanut selviämään. Tänne on edelleen hyvä tulla, vaikka nyt voimmekin jo kulkea muiden lap-siperheiden tapaan. Tänä kesänä kävimme mm. ihan tavallisella laivamatkalla. Annika kysyi lähtiessämme, ettäonko tämäkin sellainen Sykerön retki, naurahtavat Sanna ja Jari Sinkkonen.

Syövästä selvinneet lapsetovat kohtuullisen tuore ryh-mä terveydenhuollossa. Lap-sisyöpäpotilaiden ennuste onnykyisin hyvä. Seitsemänkymmenestä lapsisyöpäpoti-laasta on hengissä 12 vuodenkuluttua.

Lasten syöpien osuus onvain 0.7 % kaikista syövistä.Yksi tuhannesta suomalaisestaaikuisesta on sairastanut lap-suudessaan syövän. Syövästäselviytyneiden potilaiden mää-rä on huimasti lisääntynytesim. 1960-luvulta, jolloinperheitä, joiden lapsi sairastuisyöpään, valmistettiin lähinnälapsen väistämättömään kuo-lemaan. Nykyisin lasten syö-pien ennuste on huikeasti pa-rempi ja parantuneen lapsenodotettavissa oleva elinaika onpitkä. Hoitoina käytetään leu-kemioissa pääasiassa sytos-taatteja ja kiinteissä kasvai-missa leikkausten ja sädehoi-don yhdistelmiä. Rankat hoi-dot jättävät usein jälkensä lap-sen kehitykseen. Jälkiongel-mia ovat mm. kasvun ja li-sääntymisen häiriöt, joidenlievittämiseksi tehdään kokoajan paljon. Parantuneiden po-tilaiden jälkihoito kehittyyvauhdilla ja syövän sairasta-neiden lasten hoitosuhde jat-kuu usein vielä varsinaistensyöpähoitojen päätyttyäkin.

Psyykkiset taakatLapsuudessa ja nuoruudessa

sairastettu vakava tauti muut-taa väistämättä nuoren ihmi-sen elämää. Vanhat kaveritsaattavat tippua pois matkastaja ikätovereiden riennot voivattuntua liian lapsellisilta. Yksi-näisyys ja eristäytyminen vai-vaavat joitakin lapsia. Vakaviapsykososiaalisia ongelmia onarvioitu olevan noin kahdellapotilaalla kymmenestä.

Lapsen syöpä ei koskaankosketa vain häntä itseään,vaan oman annoksensa taudinhaitoista kokevat myös van-hemmat ja sisarukset. Van-hempien selviytymisellä jajaksamisella on todettu olevanratkaiseva merkitys lapsenpsyykkiselle selviytymiselle.

Selviytyminen alun kriisi-vaiheesta vaikuttaa olennai-sesti pitkäaikaisselviytymi-seen.

Sisarusten mielissä siskontai veljen tauti nostaa useinesiin sekä pelkoja että muitatunteita. Syyllisyys, kateus, vi-ha, hylätyksi tulemisen pelkoja huoli omasta terveydentilas-ta aiheuttavat usein erilaisiapsykosomaattisia oireita. Mitänuorempi sairastuneen sisaruson, sitä vaikeampi hänen onusein löytää sanoja ja käsittei-tä vaikeille tunteilleen. Lisäksielämä kotona järkkyy useinpuitteiltaan, sillä vanhemmatovat useammin sairaalassakuin kotona ja kotona on jat-kuvasti vieraita ihmisiä. Jotkutterveistäkin lapsista vetäytyvätomista sosiaalisista kontak-teistaan ja linnoittautuvat ko-tiinsa.

Tukea oppimiseenkoulussa

-Syöpää sairastaneen lapsenkoulu- ja oppimisvaikeuksiensyynä ovat sekä rankkojenhoitojen fysiologiset seurauk-set ja väsymys, hoidoissamuuttunut ulkonäkö että pitkätpoissaolot kouluissa. Nämälapset tarvitsisivatkin erityis-tukea myös koulussa. Erityi-sesti mahdollisuuksia tukiope-tukseen tulisi lisätä, korostaaerikoislääkäri Päivi Lähteen-mäki Tyksistä.

Erityisesti pään alueelle an-nettu sädehoito aiheuttaa li-säksi konkreettisesti neuropsy-kologisia muutoksia ja monienlasten oppimiskyky häiriytyy.

Nykyisin sädehoitoa pyri-täänkin antamaan lapsille hy-vin säästeliäinä annoksina.Yleisen älykkyystason laskunlisäksi erilaiset tarkkaavai-suus- ja keskittymisvaikeudetovat yleisiä. Lyhytaikainenmuisti voi heikentyä ja lapsenpsykomotorinen tempo hidas-tuu. Vaikeuksia on todettu eri-tyisesti matematiikassa ja kie-lissä. Vaikka lapsen älykkyy-sosamäärä olisikin aivan kes-kimääräisellä tasolla, voi hä-nellä siitä huolimatta olla sel-viä muisti- ja oppimisvaikeuk-sia.

-Muistivaikeudet ovat useinseurausta taustalla olevastatarkkaavaisuuden häiriöstä.Useat tutkijat ovat korosta-neet, että nämä lapset oppivatkyllä normaalisti, mutta sel-västi hitaammin kuin toverin-sa. Siksi syöpähoitoja saaneel-la lapsella tulisikin olla mah-dollisuus saada tarvitsemaansatukiopetusta, jotta he pystyisi-vät venymään kunnollisiinkoulusuorituksiin. Koskatiedon käsittelyaika on näillälapsilla pidentynyt ja aistientoiminta saattaa olla heikenty-nyt, lapset hyötyisivät selvästitiedon tarjoamisesta usean rin-nakkaisen kanavan kautta.Kuullun asian rinnalle tuotuteksti auttaa usein tiedonomaksumista, tiivisti erikois-lääkäri Päivi Lähteenmäki.

TYKSissä tehdyn syöpääsairastaneiden lasten koulun-käyntiä koskevan tutkimuksenmukaan osa hoidoissa olleistalapsista aloitti koulunkäyntin-sä myöhemmin. Noin yksi lap-si kymmenestä joutui sairau-tensa vuoksi kertaamaan luo-kan. Kolmannes lapsista kokitarvitsevansa tukiopetusta,mutta kaikille ei sitä voitu an-taa. Matematiikan taidoissa olinäillä lapsilla laskua. Koulu-kiusaamista oli kokenut kol-mannes syöpää sairastaneistalapsista eli se oli kolme kertaayleisempää kuin verrokkilap-silla. Kiusaamisen syyt olivatyleensä yhteydessä sairauteentai muuttuneeseen ulkonä-köön.

Opettajia mukaanhoitotiimiin!

Tukiopetukseen tulisi varatasyöpää sairastaneille lapsille

Lapsisyöpäpotilaattarvitsevat seurantaaja tukea syöpähoitojenjälkeenkin

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2001 – 13

selvästi enemmän resursseja.Sairaalakoulua voitaisiin il-meisesti hyödyntää enemmänjo lyhyidenkin sairaalahoito-jaksojen aikana. Syöpää sai-rastaneiden lasten alentunutfyysinen suorituskyky hoito-jen aikana on seikka, joka pi-täisi huomioida, kun mietitäänkoulukuljetuksia. Opettajia tu-lisi rohkaista liittymään hoito-tiimiin ja hoitotiimin kannat-taisi olla yhteydessä kouluunlapsen aloittaessa koulun hoi-tojaksojen jälkeen. Jatkuva jasujuva yhteydenpito koulun jasairaalan välillä auttaa lastahuomattavasti. Enemmän huo-miota pitäisi selvästi kiinnittääennen kouluikää syöpää sai-

rastaneiden lasten koulunaloi-tuksen valmisteluun, pohtiiPäivi Lähteenmäki.

Koulu on kuitenkin paikka,jossa syöpää sairastava lapsiodottaa olevansa normaalikouluyhteisön jäsen. Erityista-paukseksi leimaamista pitäisi-kin siis välttää.

- Vain te lapsisyöpäpotilaidenvanhemmat tiedätte millaisiaasioita pitäisi lapsenne hoidos-sa parantaa ja mistä tuesta voi-sitte hyötyä. Antakaa meillesiis palautetta tästä sopeutu-misvalmennuskurssitoimin-nasta, rohkaisee toimitusjohta-ja Kari Ojala.

Viikon mittaisen lapsisyö-päpotilaiden sopeutumisval-mennuskurssin viimeinen päi-vä on juuri käynnistynyt ja Ja-ri Sinkkonen on kertonut van-hemmille Sykerön toiminnas-ta. Perheitä yhdistävä asia -lapsen vakava sairaus - ei olekenellekään mieluinen.

Siitä huolimatta ilmapiirikurssilla on käsinkosketelta-van valoisa ja turvallinen, suo-rastaan hilpeä. Meri-Karinantunnelma on turvallinen, täällävoi itkeä ja nauraa yhdessä.Ilon ja surun kude kulkee tääl-lä luontevasti rinnakkain. Yl-lättävän usein todella naure-taankin, eihän lapsen sairausvie elämästä iloa eikä varsin-kaan toivoa. Sitä on hyvä ja-kaa yhdessä. Viikon ajan onollut mahdollista puhua ki-peistä asioista, saada tietoa japurkaa omaa reppuaan. Var-sinkin pitkälle yöhön venähtä-

neiden iltaistuntojen antia kii-tellään kovin.

-Täältä on saanut voimaajatkaa eteenpäin, kiittelee kan-kaanpääläinen äiti perheen en-simmäisen sopeutumisval-mennuskurssin antia. Perhe onmyös asunut kaksi kuukauttapotilashotelli Turun Karinassalapsen sairastuttua ja kehuujärjestelyjä hyviksi.

-Kyllä kannatti tulla, sanootoinen äiti. - Olemme hyvinpositiivisesti yllättyneitä kokokurssin annista. Emme ensinolleet ollenkaan innostuneitaajatuksesta tulla tällaiselle vii-kon mittaiselle kurssille, muttaonneksi apulaisosastonhoitajaTuula Tuomarila patisteli Tyk-sissä lähtemään mukaan.

-Tarvitsisimme varmastitoisen viikon sulatella tätä tie-toa, niin paljon sitä on tullut.Mitähän mahtaa tapahtua nyt,kun menemme kotiin. Etteivain jäisi aivan tyhjän päälle,pohtivat vanhemmat yhdessäja poistuvat yhdessä lounaalleja lähettämään kymmeniä il-mapalloja taivaalle terveisiksimaailman lapsille. Reppu onkotiin lähtiessä täynnä positii-visia ja kantavia ajatuksia.

Muistakaa, että lapsion teidän!

Sopeutumisvalmennuskursseiltatoivoa tulevaanMeri-Karinassa järjestetään vuoden 2001 aikana lapsisyöpä-potilaiden lisäksi sopeutumisvalmennuskursseja myös avan-neleikatuille, eturauhaspotilaille, gynekologisille syöpäpoti-laille, hematologisille potilaille, nuorille syöpäpotilaille, rin-tasyöpäpotilaille, ruoansulatuskanavan syöpäpotilaille, päänja kaulan alueen syöpäpotilaille sekä selkäydin- ja aivokas-vainpotilaille. Kursseille voi potilaan lisäksi osallistua myöspuoliso tai koko perhe. Osa kursseista on parikursseja ja nuor-ten syöpäpotilaiden Pärjää ilman vanhempia -kurssille nuorivoi ottaa mukaan terveen ystävänsä.Vuonna 2000 Meri-Karinan sopeutumisvalmennuskursseilleosallistui yli 2000 henkilöä.

Sehän on älyttömän hauskaa,että saa tehdä hyväntekeväi-syystyötä tällä tavalla, pelaa-malla hauskaa porukkaa vas-taan, tunnustaa muusikko Jus-su Pöyhönen. Ehkä tämän he-rättelee vähän muitakin ihmi-siä.Ja herättelihän se. Alkuke-sän perjantai-iltapäivä sai Ku-pittaan jalkapallostadioninkatsomoon tuhatmäärin ihmi-siä, kun huippujalkapalloili-joista koottu The Daltons javiihdemaailman eturivin edus-tajien Riverside Gladiators ot-tivat mittaa toisistaan tositar-koituksella - lapsisyöpäpotilai-den hyväksi.

Ottelun voiton kirjasivat it-selleen Daltonit, mutta todelli-sia voittajia olivat molemmatjoukkueet. Ja oikeutetusti, sillähyväntekeväisyysturnaus päät-tyi sen kymmenvuotiskaudentähän mennessä suurimpaanpottiin, 98.160 markkaan.

Tästä summasta yli 30sponsorin osuus oli 88.000markkaa ja Kalle Sahlstedtinhuutokaupatun jääkiekkomai-lan 6.000 markkaa.

Saadulla rahalla tehdääntaas huomattavia toimintojanuorten syöpäpotilaiden jalapsisyöpäpotilaiden perhei-den hyväksi, totesi toimitus-johtaja Kari Ojala tyytyväise-nä ottelun jälkeen.

Hyvä mieli toisten aut-tamisesta

Lounais-Suomen Syöpäyh-distys r.y. ja Syöpälasten Sy-kerön Kummit järjestivät ke-säkuun 8. päivänä Kupittaanjalkapallostadionilla jo perin-teiseksi tulleen hyväntekeväi-syystapahtuman nuorten- jalapsisyöpäpotilaiden hyväksi.

Vaskien kaikuessa ja muu-rinpohjalettujen tuoksun vä-reillessä ilmassa hyvänteke-väisyysottelijat, Daltonit jaGladiaattorit, marssivat aurin-koiselle nurmikentälle.

Toimitusjohtaja Kari Ojalanavauspotku päästi pelaajat val-loilleen. Vaikka pelaajat alku-minuuteilla tuntuivat käyvänlämmittelykierroksilla, saim-me toki pelin edetessä kokeavauhdikkaita ja hauskojakinhetkiä, joita meille selostivatRaimo Häyrinen ja Timo Kun-nari.

Mutta mikä saa huippumuu-sikot pelikentälle hikoilemaanja pelaamaan jääkiekon huip-puja vastaan. Ja entäs itse

huippujääkiekkoilijat; mikäpistää heidät potkimaan palloahyväntekeväisyydestä. Pys-tyyhän sitä pistämään roponsahyvään tarkoitukseen helpom-millakin konsteilla.

Kun hyvän asian puolestatekee jotain, fiilis on aivan eri-lainen, tunnustaa Saku Koivu.

Ja tuleehan siitä itsellekinhyvä mieli, kun saa auttaa toi-sia, vaikka vain vähänkin.

Pieni asia voi olla mo-nelle iso

The Daltons on hyvänteke-väisyysyhdistys, jonka jäsenetovat NHL:n jääkiekkoilijoita.Kunkin ottelun kokoonpanoriippuu yleensä siitä, ketkä pe-laajista ovat jo ehtineet Kana-dasta kotikamaralle. Tämän-keväisen ottelun tunnetuinDalton oli eittämättä SakuKoivu.

Toivottavasti tästä meidänmuutaman tunnin yhdessäo-losta tulee olemaan hyötyämahdollisimman monelle lap-selle.Tämä on kuitenkin pieniasia koko tarpeeseen nähden.

Daltonit tekevät hyvänteke-väisyystyötä mahdollisimmanlaajalla alueella. Tämän kesänaikana he ovat mukana kaikki-aan kuudessa eri tapahtumas-sa. Talvella tapahtumia ker-tyy pari kolme lisää. Syöpäyh-distyksen otteluissa he ovat ol-leet mukana jo neljä kertaa.

Syöpä on koskettanut myösSakua itseään melko läheltä,sillä hänen äitinsä isä kuolisyöpään muutama vuosi sit-ten.Hyväntekeväisyyttä ei kos-kaan voi tehdä tarpeeksi, kos-ka apua tarvitsevia on niin pal-jon, Saku mietiskelee.

Toisaalta tämä on meillemyös hauska tapa kokoontuayhteen. Näkee taas kavereitapitkän talven jälkeen.

Kun takana on rankka talvija edessä kuuma kesä, on aikatehdä muitakin kivoja asioita,joita ehkä jäi kaipaamaan tal-ven mittaan. Suurimman osankesästä Saku viettää kuitenkinTurun maisemissa mökkeillenja saunoen. Ja kerää voimiaensi kautta varten.Loppusyk-systä lähden taas Montrealiin.

Pallo on niin kauheenpyöreä

Luulisi, että muusikon pol-vet tutisevat, kun vastassa on

ammattilaisista koottu jouk-kue.

Pikkupoikiahan ne ovatmeihin verrattuna, veisteleeJussu.Kyllä tämä vaikea lajion.Pallo on niin kauheen pyö-ree. Joo, ja liukaskin.

Riversides Gladiators onparikymppinen, viihdemaail-man eturivin edustajien, hy-väntekeväisyys- ja urheiluseu-ra, joka alun perin perustettiinns. Rockfutis SM-turnaustavarten. Joukkue pelaa kesänmittaan kolmessa neljässä eri-laisessa hyväntekeväisyysta-pahtumassa. Seuran lätkäjaoson vastaavia talvitapahtumiavarten.

Tästä Syöpäyhdistyksenturnauksesta on tullut meillejo perinne.

Ja tietenkin, onhan se aika-moinen kunnia-asia, että pää-semme pelaamaan futista hie-noon paikkaan ja hauskaa po-rukkaa vastaan.

Jussu lomailee alkukesänaina heinäkuun toiselle viikol-le saakka. Lomallaankinhän pelaa, ja mitäs muuta kuinfutista, mutta myös golf kuu-luu kesään. Lisäksi Jussu kä-väisee Jenkeissä vielä ennenjuhannusta.Että semmoista kivaa.Ja sitten taas keikkailemaanSuurlähettiläiden kanssa.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen kirjoissa on noin240 lapsisyöpäpotilasperhettä.Vuosittain yhdistyksen toi-minta-alueella sairastuu noin20 ja koko Suomessa noin 150lasta eri syöpäsairauksiin.

25 lasta aktiivisessa te-rapiassa

Alueen lapsisyöpäpotilaista25 on tällä hetkellä yhdistyk-sen toteuttaman aktiivisen te-rapian piirissä, johon varatsaadaan hyväntekeväisyysta-pahtumien välityksellä.

Syöpäyhdistys tekee läheis-tä yhteistyötä TYKS:n las-tenklinikan syöpäosastonkanssa. Yhteistyö antaa perus-tan sairaiden lasten aktiviteet-titoiminnalle.

Pyrimme tarjoamaan elä-myksiä lapsisyöpäpotilaille,jotka vakavan sairauden takiajoutuvat elämään usean vuo-den ajan rajoittunutta elämää.

Teksti: Marjatta KangasKuvat: Matti Äärilä

Lähes 100.000 markkaa lapsisyöpäpotilailleDaltonit ja Gladiatorit potkivat rahaa hyvään tarkoitukseen

Soitamme myös Suurlä-hettiläiden kanssa erilai-sissa hyväntekeväisyys-tapahtumissa, toteaamuusikko Jussu Pöyhö-nen ottelun lomassa.

Kiekkomies on myös pal-lomies. Pallojen kootvain vaihtelevat golfistajalkapalloon. JalkapalloaSaku on pelannut nuo-resta saakka.

The Daltons ja Riverside Gladiators tekevät vuosittain huomattavan määrän erilaisia hyväntekeväisyystapahtu-mia. Kun hyvän asian puolesta tekee jotakin, tunnelma on aivan erilainen. Itsellekin tulee hyvä mieli, kun saaauttaa toisia.

Meri-Karinan sopeutumisvalmennuskurssin päätteek-si lapset lähettävät ilmapallotervehdyksen maailmankaikille lapsille. Katariina tekee sen turvallisesti Kris-tiina-äidin olkapäillä.

Artikkeli perustuu Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenyhteistyössä vanhempain-kerho Sykerön kanssa järjes-tämään Lasten syöpähoidonmyöhäisvaikutukset -semi-naariin Meri-Karinassa12.5.2001.

Kemiössä listakeräys tuottiviime kerralla yli 18 600markkaa. Mainio keräystulossyntyi Benita Guseffin toi-miessa keräyspäällikkönä.- Nyt minulla ei ole mahdolli-suutta ryhtyä keräyspäällikök-si, sanoo Benita-rouva, jokaaloitti elokuun 13. päivänäkouluavustajana Dragsfjärdis-sä. Työ koulussa alkoi heti,kun kesätyöpaikka, Västan-

fjärdin torikahvila, sulki oven-sa.Mutta Vestlaxin ja lähikylätBenita Guseff lupaa tälläkinkertaa kiertää keräyslistankanssa.

- Tietysti olen mukana, vaik-kei keräys ole kovin helppoa,kun maassa on koko ajan me-nossa erilaisia keräyksiä, tote-aa Benita Guseff.

Mukana jo 80-luvulla

Syöpäjärjestön keräystalkoissaBenita Guseff on ollut jo 80-lu-vulta alkaen, mutta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäse-neksi hän liittyi vasta myöhem-min.

Lopullisen kipinän liittymiseenantoi aviomiehen, Yrjö Gusef-fin, sairastuminen leukemiaankeväällä 1989.- Kävin aamulla verikokeissaKemiössä ja iltapäivällä soitti-vat Tyksistä, että minun pitäätulla sairaalaan heti seuraavanapäivänä. Aluksi en uskonut,vaan sanoin, että nyt ovat men-neet verinäytteet sekaisin, ku-vailee Yrjö Guseff ensimmäisiäreaktioitaan.

Miehelle tehtiin luuydinsiirto,mutta viisi vuotta myöhemminleukemia iski uudelleen. Lääke-tiede oli noina vuosina harpan-nut niin paljon eteenpäin, ettäleukemia taltutettiin ilman luuy-dinsiirtoa.- Nyt ovat enää kiusana diabetesja heikko sydän, kertoo YrjöGuseff.Guseffit asuvat Vestlaxissa, jon-ne he rakensivat omakotitalon1970-luvulla. Pariskunnalla onkolme aikuista poikaa, jotkaovat jo lähteneet maailmalle.Benita-rouvan harrastuksistamerkittävin on osallistuminenkirkolliseen toimintaan. Hänkuuluu Kemiön seurakunnankirkkoneuvostoon ja toimiiVestlaxissa olevan kirkollisenyhdistyksen puheenjohtajana.Tämä yhdistys ylläpitää rukous-huonetta, joka rakennettiinVestlaxiin vuonna 1924. Ru-koushuonetta oli rakentamassamm. Benitan isoisä, FredrikLindroos.

Kunnanjohtaja Stig Nybergon ollut jo monta kertaa järjes-tämässä keräystä Tarvasjoenosalta.- Kutsun yhdistysten ja kylä-toimikuntien edustajat yhtei-seen palaveriin, jossa jaetaankeräysalueet. Yleensä keräyk-seen osallistuu meillä yhteen-sä kymmenkunta yhdistystä jakylätoimikuntaa.Kunnanjohtajan mukaan hä-nen tehtävänsä on varsin help-po sen vuoksi, että syöväntor-junta koetaan yhteiseksi asiak-si. Syöpäyhdistyksen keräyk-sistä tiedetään, että rahat me-nevät hyödylliseen käyttöön.- Kyllä me viime kerrallakinylitimme asetetun tavoitteen,muistelee Nyberg. Tuolloinlistakeräys tuotti Tarvasjoella8 745 markkaa ja lisäksi saa-tiin lahjoituksina 2 000 mark-kaa.

Pieni kunta

Tarvasjoella on yli 1 900 asu-kasta, mutta palvelutaso onpoikkeuksellisen hyvä. 30 ki-lometrin päässä Turusta sijait-sevassa kunnassa on mm. jää-halli ja uimahalli. Koulujen al-kaessa tänä syksynä Tarvasjo-

ella on oma yläasteen koulu.Yli 26 vuotta Tarvasjoellakunnanjohtajana toiminut Ny-berg kertoo, että yhteistyö onollut Tarvasjoen voimavara.Kunta on tehnyt yhteistyötänaapurikuntien ja paikallistenyhdistysten kanssa.Yhteistyön monumentteja ovatvuonna 1968 valmistunut Tar-vashovi, viisi vuotta myöhem-min sen yhteyteen rakennettuuimahalli ja vuonna 1995 val-mistunut jäähalli.- Vuonna 1995 valmistui kun-nan keskustaan palvelutalo janyt on vuorossa yläasteenkoulutilojen saaminen Tarvas-joelle. Ennen yläasteen koulu-tilojen rakentamista kunnanvelka oli 3 000 markkaa asu-kasta kohden, mutta nyt senousee 4 500 - 5 000 mark-kaan, kertoo kunnanjohtaja.

Rakennusalan teolli-suuttaTarvasjoen työikäisestä väes-töstä vain 12 prosenttia onenää maatalouden piirissä. Te-ollisuuden osuus on 37 pro-senttia ja palvelualojen noin50 prosenttia.- Meillä on melko paljon yri-

tyksiä, jotka toimivat raken-nusalan piirissä, kuten mm.Seppälän Tiili, Tarvasjoen Te-

räsovi, Kosken Alumiinival-miste ja Solupak Sintonen.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat14 – N:o 2 – 2001

Toimitusjohtaja Kari Ojalasanoo, että Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen keräyksentavoitteena on viisi miljoo-naa markkaa.Ovelta ovelle -keräys pyri-tään suorittamaan yhdistyk-sen toiminta-alueella 8. - 22.syyskuuta. Myöhemmin ta-voitetta tukee mm. lipaske-räys ja erilaiset tempaukset.Toimitusjohtaja Ojala toi-voo, että keräys tavoittaa 50vuotta toimineen yhdistyk-sen alueella asuvat aiempaaparemmin. Hän vetoaa, ettäkaikki listakerääjiksi haluk-kaat ottavat yhteyttä omanpaikkakuntansa keräyspääl-likköön, jonka yhteystiedonsaa Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen toimistosta,puhelin 02-2657 913.Tällä kerralla rahaa kerä-tään viiteen eri kohteeseen.Nämä kohteet ovat:- Meri-Karinaan perustetta-van syöpäpotilaiden ja hei-dän läheistensä sopeutumis-valmennuksen osaamiskes-kus,- Gammasäteilytunnistimenhankkiminen TYKS:iin,- syövän tieteellisen tutki-muksen tukeminen,- lapsisyöpäpotilaiden kun-toutustoiminta,- Monitoimitalo Karinanlaajennus.

Mikä on gammasä-teilytunnistin?Lounais-Suomen Syöpäyhdistysr.y. on päättänyt, että se tukee50 000 markalla gammasäteily-

tunnistimen hankkimista Tyksinkirurgian klinikalle.Kyseessä on isotooppitutkimus,jolla vähennetään kainalon alu-een leikkauksia rintasyövänleikkaushoidossa. Tällä tavallasaavutetaan säästöä mm. vähen-tämällä hoidettavan naisen kipu-ja, käden invaliditeettia ja turvo-tusta sekä sairauspoissaoloja.Rintasyöpä leviää helposti imu-teiden kautta, minkä vuoksi kai-naloalueen imusolmukkeet pois-tetaan rintasyöpäleikkauksenyhteydessä varmuuden vuoksi.Uudella ns. vartijaimusolmuke-biopsialla vältetään turhia elisyövästä vapaiden imusolmuk-keiden poistoja. Mikäli ensim-mäisestä vartijaimusolmukkees-ta ei löydy syöpää, on hyvinepätodennäköistä, että syöpäolisi lähettänyt etäispesäkkeitä.Näin voidaan loput imusolmuk-keet jättää poistamatta.Lounais-Suomen Syöpäyhdistysr.y. on aiemminkin tukenut mer-kittävästi Tyksin ja Turun ylio-piston toimintaa. Jo 1980-luvul-la yhdistys hankki Tyksille veri-tuotteiden säteilytyslaitteen.Yliopisto puolestaan on saanutnoin 1,4 milj. markkaa lastensyöpä- ja veritautien määräai-kaisen tutkimusjohtajan toi-meen.

Syöpää voidaan vä-hentääSyöpä on merkittävä kansantau-ti, sillä 150.000 suomalaista sai-rastaa tai on jossain elämänsävaiheessa sairastanut syöpää.Yli 15.000 heistä elää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toi-minta-alueella.

Juhlavuoden tavoite:SUURKERÄYKSELLÄ VIISI MILJOONAA MARKKAA

”Keräys koetaanyhteiseksi asiaksi”

Kunnanjohtaja Stig Nyberg uskoo, että Tarvasjoellapäästään tälläkin kerralla yli keräystavoitteen.

Ensio Knuutila ja vesimittari, jossa oli kuvaushetkellä parin millin sadevedet

Kaarinalainen Ensio Knuutila(65) on superkerääjä. Hän onkeräyslistoineen ahkeroinut joyli 40000 markkaa syöpäyhdis-tykselle.- Listakeräys sopii minulle. Enole kertaakaan tuntenut vasten-mielisyyttä soitella ihmistenovikelloja, sillä tiedän, että olensuorittamassa tärkeää tehtävää.Ensio Knuutilan menestykse-käs keräystyö lähti alkuun1994, kun Kaarinan silloinenkunnanjohtaja Martti Ilmonenkutsui järjestöjen edustajia ke-räysneuvotteluun. Osanotto olivähäistä.- Olin paikalla Kaarinan Ve-saisten puheenjohtajan ominai-suudessa. Innostuin asiasta en-kä ole koskaan päätöstäni katu-nut.Knuutilan mukaan suhtautumi-nen syöpäkeräykseen on asial-lista, jos pois jätetään muutama”ikävä” ovenavaus.

Suurkeräyksiä on seitsemänvuoden aikana ollut kolme.Vuonna 1994 Knuutila keräsi12 000 markkaa, kaksi vuottamyöhemmin melkein samanverran ja 1999 listoihin kertyilähes 15 000 markkaa. Kunmukaan lasketaan vielä lipaske-räysten tuotot, yhteismääränousee 50 000 markan tuntu-maan.- Lipaskeräyksessä on ollut mu-kana myös Ahti Marttala Kaari-nan Vesaisista, joten minunosuuteni on yli 40 000 mark-kaa.Ensio Knuutila kertoo, että lis-takeräyksiin osallistutaanyleensä 10 tai 5 markalla. Vainaniharvoin oven avaa ihminen,joka laittaa satasen keräykseen.

Yli 30 vuotta KaarinassaEnsio Knuutila on asunut Kaa-

rinassa vuodesta 1967, jolloinhän oli työssä Lounais-Suo-men Osuusteurastamolla Tu-russa.

Knuutila on aina ollut kiinnos-tunut yhteiskunnallisista asi-oista. Järjestötehtävistä mai-nittakoon, että hän toimi vuo-sina 1960 - 64 MaaseudunNuorten Liiton Liedon osastonpuheenjohtajana.

Nyt eläkepäiviään viettävämies kuuluu jäsenenä mm.Eläkeliiton osastoon ja LSO:neläkeläisosastoon.

Omakotitalon hyllyllä on pitkärivi Kalle Päätalon kirjoitta-mia kirjoja, joista Ensio Knuu-tila pitää. ”Kun niissä kerro-taan asiat niin kuin ne ovat.”

Teksti ja kuvat: Olli Mäntylä

Superkerääjä urakoi pari tuntia illassa

”Tietysti olen mukana”

Benita Guseff asuu omakotitalossa, jonka verannallakukkivat pelargoniat. Verannalta on avoin näköalamerelle.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2001 – 15

Kesäkuun alussa Kupittaanjalkapallostadionilla pelatussahyväntekeväisyysottelussa olihuutokaupattavana jääkiekko-maila, jolla Turun Palloseurankapteeni teki voittomaalin ke-vään viimeisessä ottelussa.Kapteeni Kalle Sahlstedtinmaali teki Turun Palloseuras-ta jälleen kerran mestarijouk-kueen.Yrittäjä Ari J.Säteri maksoimailasta 6 000 markkaa. Mes-taruusmailan Säteri lahjoittihyvälle ystävälleen sijoitetta-vaksi Elysée Arenalla olevanaition seinälle.- Ajattelin, että ystävän aitioon sopiva paikka mailalle, jol-la TPS voitti SM-liigan, ker-too Säteri työhuoneessaan Tu-run keskustassa.Ari J. Säterillä on positiivinenkuva Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksestä. Hänen mu-kaansa toiminta on ulospäinsuuntautuvaa ja yhdistys on ollut

monissa asioissa edelläkävijä.- Syöpä on useimmille meistätuttu ja koskettava asia, jotenennaltaehkäisevällä työlläkinon tärkeä merkitys taistelussasyöpää vastaan. Tältäkin osinLounais-Suomen Syöpäyhdis-tys on toiminut mallikkaasti.

Valo-opasteitajopa vientiinAri J. Säteri on osakkaanaMeetingteam Oy:ssä, joka te-kee valomainontaa maammerajojen ulkopuolellakin.Yritys on huolehtinut mm.monien jäähallien valomai-nosten ja -opasteiden suunnit-telusta ja valmistamisesta.Meetingteamin ”käden jälki”näkyy mm. Turun ElyséeArenalla, Länsi-Auto Arenal-la Espoossa sekä Pietarin jää-hallissa, joka toimi taannoinMM-kiekkoilun näyttämönä.- Meidän toteuttamiamme va-

lomainoksia on myös mm. ap-teekeissa, ravintoloissa ja va-kuutusyhtiöissä.Meetingteamissa huolehdi-taan kolmen henkilön voiminvalomainonnan myynnistä jasuunnittelusta. Tuotanto ta-pahtuu Sysmän tehtaalla, jokatyöllistää 18 henkilöä.

Viihde jäiAri J. Säteri aloitti yritystoi-minnan 1988 järjestämällämm. ohjelmapalvelua harjan-nostajaisiin, liikkeiden avajai-siin ja yritysjuhliin.Nyt ohjelmatoiminnasta onluovuttu ja toiminta on keski-tetty valomainontaan. Spesia-lisoituminen yhdelle sektoril-le on Säterin mukaan ollut hy-vä ratkaisu.Vapaa-aikoinaan 36-vuotias,193-senttinen yrittäjä puuhaakoripalloilun parissa ja liik-kuu paljon luonnossa.

SUOMEN MESTARUUDEN VARMISTANEESTAMAILASTA 6 000 MARKKAA

Meetingteam Oy:n yrittäjä Ari J. Säterin mielestä syöpä on useimmille suomalai-sille tuttu ja koskettava asia, jossa ennaltaehkäisevällä työlläkin on tärkeä merki-tys taistelussa sairautta vastaan. Yrityksen markkinoinnista vastaava Merja Olariyhtyy Ari J.Säterin mielipiteeseen.

Suomen SyöpäyhdistyksenTurun osasto perustettiin17.4.1951 laajan valtakun-nallisen syöpäkeräyksenpäätteeksi. Turun ja Porinläänissä keräys tuotti 10 mil-joonaa silloista markkaa jase toteutettiin lahjoituspyyn-töinä yrityksille ja liikelai-toksille sekä ovelta ovelle -keräyksenä teemalla ”Ke-räys syöpää vastaan”. Alustaalkaen syöpäpotilaiden hy-väksi suoritettu keräystyö onollut laajojen kansalaispii-rien harteilla. Keräysvaroil-la aloitettiin mm. Turun Ra-diumkodin rakentaminen jahankittiin tarpeellisia säde-hoitolaitteita Turun Ra-diumkotiin.

Syöväntorjuntaanosoitettu keräysmark-ka menee kohteeseenLounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen oma keräystoiminta onviidenkymmenen vuoden aika-na kantanut upeaa tulosta. Juh-lavuoden Syöväntorjuntatal-koot-suurkeräyskampanja 2001toteutetaan ajalla 1.9.-31.12.2001 koko yhdistyksentoiminta-alueella. Kampanjanlistakeräyksen tehoaika on 8.-22.9.2001. Tavoitteena on kerä-tä viisi miljoonaa markkaa mm.Meri-Karinaan perustettavanosaamiskeskuksen toiminnanturvaamiseksi, syövän tieteelli-seen tutkimukseen ja lapsisyö-päpotilaiden kuntoutukseen.Syöväntorjuntaan annettumarkka menee poikkeukselli-

sen hyvin kohteeseensa, sillävaltaosa keräyksistä toteute-taan edelleen vapaaehtoisvoi-min. Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen keräysten ke-räyskustannukset ovat tälläkinhetkellä vain 12 %. Keräystentuotoilla on rahoitettu syöpä-potilastoimintaa, syövän var-haistoteamisen edistämistä,yhdistyksen omaa laajaa ra-kennustoimintaa sekä tieteel-listä tutkimusta syövän voitta-miseksi.

Syöväntorjunta ja -hoito 2000-luvullaVapaaehtoistoiminnasta ver-sonut syöväntorjuntatyö elää2000-luvulla yhtä vahvanakuin perustamisaikoinaan.Toiminnalle on edelleen erit-

täin vahva sosiaalinen tilaus ja1990-luvun lama ja kuntata-louden kiristyminen on luonutuusia tarpeita kolmannen sek-torin toiminnalle, joka on sa-manaikaisesti aivan uusienosaamishaasteiden edessä.

Syöväntorjunnasta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksentoiminta on laajentunut syöpä-potilaiden monipuoliseksi di-agnostiseksi, hoidolliseksi japsykososiaaliseksi tukitoimin-naksi, johon Hirvensalonluonnonkauniiseen Kaistarnie-meen vuosina 1989-2000noussut 8300 neliön viihtyisätukikohta antaa hyvät mahdol-lisuudet. Meri-Karinan toi-minta- ja palvelukeskus, saat-tohoitopotilaiden Karinakoti,palveluasunnot sekä tehoste-tun palveluasumisen Karina-

ranta muodostavat Suomenoloissa ainutlaatuisen koko-naisuuden. Koko rakennus-kompleksin hinta on ollut noin73 miljoonaa markkaa, jostayhdistyksen oman varainke-räystoiminnan osuus on 35,3miljoonaa markkaa. Suurin ul-kopuolinen rahoittaja on Ra-ha-automaattiyhdistys.

Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tys toimii vahvasti syöpäpoti-laiden tukena. Yhdistys järjes-tää esim. ensitietokursseja uu-sille syöpäpotilaille, sopeutu-misvalmennuskursseja mm.aivo- ja selkäydinkasvain-,rintasyöpä-, avanneleikatuille,eturauhassyöpä-, hematologi-sille ja nuorille syöpäpotilaillesekä heidän läheisilleen. Yh-distys kouluttaa myös moni-puolisesti vapaaehtoistyönte-

kijöitään.Syöväntorjuntatalkoot -suurkampanjaan voit osal-listua kerääjänä tai lahjoit-tajana. Mikäli Sinulla onmahdollisuus suorittaa ke-räystä, ilmoittaudu puheli-mitse seuraaviin numeroi-hin: 2657 913, 2657 602 tai2657 669, telefaxilla nume-roon 2657 668 tai sähköpos-tilla osoitteella kari.oja-la@lssy. fi.

KAKSKERRAN TIISTAIKERHO HAASTAA YHDISTYKSET, YRITYKSET, YHTEISÖT JAYKSITYISHENKILÖT MUKAAN SYÖVÄNTORJUNTATALKOOT-SUURKAMPANJAAN

Syöväntorjuntatalkoot-suurkampanjan keräystilion avattu ja vastaanottaalahjoituksia.Tilinumero onTOP 571345-2505

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat16 – N:o 2 – 2001

POLIKLINIKKA KARINA

● erikoislääkäreiden vastaanotot● kirurgisia toimenpiteitä● gynekologisia

ultraäänitutkimuksia● laboratoriotutkimukset● irtosolunäytteiden otto (Papa)

myös ilman lähetettä● siemennestetutkimukset● lapsettomuustutkimukset

Erityisedut syöpäpotilaillepoliklinikalla:

- ei poliklinikkamaksua(40 markkaa)

- laboratoriomaksutpotilasalennuksin

Erityisedut syöpäyhdistyksenjäsenille:

- laboratoriomaksutjäsenalennuksin

avoinnama–to klo 8-18,perjantaisin suljettu

GYNEKOLOGIAAuranen AnnikaHietanen SakariPaavola AllanRantanen VirpiRastimo-Lehto EevaSalmi Tuula (ei uusia potilaita)Vähä-Eskeli Kalevi

KIRURGIAAuranen AarreKoskivuo IlkkaVänttinen Esko

ONKOLOGIAAhokoski OutiAsola Raija (ei uusia potilaita)Huovinen RiikkaKankuri Minna (erikoistuva)Kellokumpu-Lehtinen P-LKätkä KaleviMinn HeikkiMännistö EsaNordman EevaOllila Marja (erikoistuva)Ristamäki RaijaSalminen Eeva(toistaiseksi ei vastaanottoa)Valavaara Ritva(ei uusia potilaita)

PSYKIATRIAHeikkilä Jyrki (ei uusia potilaita)

SISÄTAUDITAsola MarkkuPakarinen Christel(toistaiseksi ei vastaanottoa)Remes KariSeppälä Pentti (ylilääkäri)Toivanen Auli

Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TURKU puh. 2657 911

Ajantilaus 2657 927 (lääkäreille)2657 920 (rintaproteesit, klo 11.00–11.30, 14.00–14.30)2657 933 (röntgen)2657 921 (laboratorio)

Sunnuntaina 2.9.2001 Sa-lon tilaisuuteenKlo12.45 Muurlan

kunnantalo13.00 Toijan Neste13.20 Suomusjärven

K-kauppa13.30 Kiikalan

kunnantalo14.00 Kuusjoen

seurakuntatalo14.15 Perttelin Kaivolan..........posti14.30 Salon Hermannin..........koulu

Klo13.40 Förbyn ranta13.45 Särkisalon

kirkonkylä14.05 Perniön

linja-autoasema14.30 Salon

Hermannin koulu

Sunnuntaina 2.9.2001Forssan tilaisuuteenKlo17.00 Someron

Osuuspankki17.30 Portaan

Osuuspankki17.40 Tammelan

Osuuspankki18.00 Feeniksin

Urheilutalo

Klo16.45 Ypäjän

Osuuspankki17.00 Ypäjän

rautatieasema17.20 Humppilan

Seurojen talo17.40 Jokioisten

Matkahuolto18.00 Feeniksin

Urheilutalo

Maanantaina 3.9.2001Uudenkaupungin tilai-suuteen

Klo17.00.Uudenkaupungin..........linja-autoasema17.20 Pyhärannan

keskusta17.50 Laitilan

linja-autoasema18.00 Kalannin yläaste

Klo16.25 Kustavin

Osuuspankki16.45 Taivassalon

paloasema17.10 Lokalahden kirkko17.30 Vinkkilän

linja-autoasema18.00 Kalannin yläaste

Klo17.30 Mietoisten Shell17.50 Mynämäen

linja-autoasema18.30 Kalannin yläaste

Tiistaina 4.9.2001 Loi-maan tilaisuuteen

Klo17.10 Punkalaitumen Esso17.35 Alastaron Nordea17.50 Vampulan

Osuuspankki18.05 Oripään

Kivimakasiini18.20 Loimaan

kunnan apteekki18.30 Heimolinna

Klo16.40 Yläneen

Osuuspankki17.15 Riihikosken

Osuuspankki17.30 Karinaisten tori18.00 Koski tl:n

Osuuspankki18.30 Heimolinna

Keskiviikkona 5.9.2001Kemiön tilaisuuteenKlo17.35 Dragsfjärdin

Nordea17.45 Björkboda18.00 Västanfjärdin

K-kauppa18.30 Nuorisotalo

WredhallaTorstaina 6.9.2001Paraisten tilaisuuteenKlo16.55 Korppoon Forellen17.00 Galtbyn Esso17.45 Nauvon Esso18.30 Paraisten

KaupungintaloPerjantaina 7.9.2001Liedon tilaisuuteenKlo16.45 Auran Osuuspankki17.15 Marttilan

Osuuspankki17.30 Tarvasjoen

Osuuspankki18.00 Liedon KunnantaloLauantaina 8.9.2001Raision tilaisuuteenKlo11.00 Askaisten

Osuuspankki11.15 Lemun Osuuspankki11.30 Maskun Esso11.40 Nousiaisten Nummi12.00 Vahdon kirkko12.30 Ruskon

kauppakeskus13.00.Raision.Kerttulan..........liikuntahalliKlo12.15 Rymättylän kirkko12.30 Merimaskun kirkko12.45 Naantalin

linja-autoasema13.00.Raision.Kerttulan..........liikuntahalliLauantaina 8.9.2001Kaarinan tilaisuuteenKlo17.30 Piikkiön kirkko

ILMAISET LINJA-AUTOKULJETUKSET (Paluukuljetukset välittömästi tilai-suuden päättymisen jälkeen)

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 50-vuotisjuhlavuoden kiertue

Viisi auttamisen vuosikymmentäLounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää yhdistyksen 50-vuotisen toi-minnan johdosta terveyskasvatus- ja viihdekiertueen ”Viisi auttamisenvuosikymmentä”.Kiertueella on mukana lähes kaksikymmentä lääkäriä tai muuta asiantun-tijaa sekä viihteestä vastaavat kamarilaulaja Tamara Lund, kapellimestariKalevi Rothberg sekä taiteilijat Aulis Kotaviita ja Kari Rautio. Lisäksi tilai-suuksissa on paikallisia ohjelmansuorittajia.Tilaisuuksien yhteydessä terveysnurkkaus ja valokuvanäyttely.Tilaisuuksien yhteydessä ilmainen kahvitarjoilu.Tilaisuuksiin on vapaa pääsy ja useisiin tilaisuuksiin myös ilmainen linja-autokuljetus.

VIISI AUTTAMISEN VUOSIKYMMENTÄ -TAPAHTUMASARJAAikataulu on seuraava: Luennoitsijat:Tilaisuuden ajankohta ja pitopaikka Syövän esiintyminen ja Syövän hoito tänään

ennuste

Lauantaina 1.9.2001 klo 15.00Turku, Meri-Karinan toiminta- ja Ylilääkäri Matti Rautalahti Urologi Pertti Rajalapalvelukeskus

Sunnuntaina 2.9.2001 klo 15.00Salo, Hermannin koulu FT Ahti Anttila Ylilääkäri Matti RautalahtiTilaisuus on samalla Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen Salon seudunpaikallisosaston 25-vuotisjuhla

Sunnuntaina 2.9.2001 klo 19.00Forssa, Feeniksin urheilutalo FT Ahti Anttila Ylilääkäri Ritva VastamäkiTilaisuus on samalla Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen Forssan seudunpaikallisosaston 20-vuotisjuhla

Maanantaina 3.9.2001 klo 19.00Uusikaupunki, Kalannin yläasteen Tutkija Kirsi Lillberg Emerita professori Eeva juhlasali Nordman

Tiistaina 4.9.2001 klo 19.00Loimaa, Heimolinna Tutkija Kirsi Lillberg LKT Seija Grenman

Keskiviikkona 5.9.2001 klo 19.00Kemiö, Nuorisotalo Wredhalla Dosentti Liisa Pylkkänen Professori Tuula SalmiTilaisuus on kaksikielinen

Torstaina 6.9.2001 klo 19.00Parainen, Kaupungintalo Professori Timo Erikoislääkäri Robert PaulTilaisuus on kaksikielinen Hakulinen

Perjantaina 7.9.2001 klo 19.00Lieto, Kunnantalo FT Eero Pukkala Vastaava lääkäri Osmo

RäsänenLauantaina 8.9.2001 klo 14.00Raisio, Kerttulan liikuntahalli FT Eero Pukkala Dosentti Aarre Auranen

Lauantaina 8.9.2001 klo 19.00Kaarina, Kansalaisopisto FT Eero Pukkala Dosentti Aarre Auranen

Viihteestä vastaavat kamarilaulaja Tamara Lund, kapelimestari Kalevi Rothberg sekätaiteilijat Aulis Kotaviita ja Kari Rautio. Lisäksi tilaisuudessa on paikallisia ohjelman-suorittajia.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2001 – 17

PL 57, 20201 Turku

puh. (02) 337 111, fax (02) 240 1440

www.turunmessukeskus.fiinfo@turunmessukeskus.fi

Messut

Kongressit

Juhlat

Turun Messu- ja Kongressi-keskuksesta löydät sopivattilat, ravintolapalvelut,tekniikan ja somistuksen,oletpa sitten järjestämässäkongressia, kokousta taijuhlaa.

Tervetuloa!

● auditorio 200–700 henkilölle

● kokoustilat 20–200 henkilölle

● ravintola 600 henkilölle

● hallit 1.000–3.000 henkilölle

● näyttelytilaa 16.000 m2

● paikoitustilat 4.000 autolle

L i s ä t i e d o t n u m e r o s t a ( 0 2 ) 3 3 7 1 1 1

TURUN MESSU- JAKONGRESSIKESKUS

Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen laboratoriossa ItäisenPitkäkadun Poliklinikka Kari-nassa Liisa Lindbergille tuleelokakuussa täyteen 35 palvelus-vuotta Syöpäyhdistyksen palve-luksessa. Koko pitkän työrupe-aman ajan hän on työskennellytlaboratoriohoitajana.

Liisa Lindbergille laboratorioon tuttu työpaikka ja hän pitää sitäniin hyvänä työpaikkana, etteivaihtaisi mihinkään muuhun.”Työhöni en ole ehtinyt kyllästyätai leipääntyä, koska pidän työstä-ni; työ on itsenäistä ja työ on ih-misläheistä asiakaspalvelua jasuhteet ovat työtovereihin sekäesimiehiin ovat erinomaiset jaluottamus on ollut koko ajan mo-lemminpuolista.”

Valmistuttuaan joulukuussavuonna 1965 Liisa Lindberg työs-kenteli runsaat puoli vuotta Lää-kärien Laboratoriopalvelussa jasiirtyi seuraavan vuoden loka-kuussa Turun Radiumkotiin labo-ratoriohoitajaksi. Paikan omisti

silloin Suomen Syöpäyhdistys jakun rakennus myytiin TYKSille1972, syöpäyhdistys jäi siihenvuokralle ja työ jatkui entisellään.Seuraavana vuonna valmistuiMonitoimitalo Karina ItäiselläPitkäkadulla ja 1980-luvun lopul-la Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tys otti siellä toimivat SuomenSyöpäyhdistyksen henkilöt palk-kalistoilleen.

Alkuvuosina Turun Radiumko-dissa työ oli pitkälti sairaalatyötäeli näytteiden ottoa ja poliklinik-katoimintaa. Toiminta on nyky-ään monipuolistunut, sillä 1980-luvun alussa Monitoimitalo Kari-nassa aloitettiin lapsettomuustut-kimukset ja papanäytteiden tutki-minen alkoi kymmenkunta vuottamyöhemmin. Vuodesta 2000 al-kaen on Kaarina-Piikkiön kunta-yhtymän papaseulontanäytteidenotto ja tutkiminen tehty Polikli-nikka Karinassa. Liisa Lindbergarvioi, että 35 vuoden aikana hänottanut ja tutkinut yhteensä kym-meniä tuhansia näytteitä.

”Vaikka työ on mielenkiintois-ta, liittyy siihen raskaitakin het-kiä, kun esimerkiksi joku pitkäai-kainen asiakassuhde päättyy poti-laan kuolemaan. Raskaimmaltase tuntuu erityisesti silloin, kunkyseessä on joku nuori henkilö.”Raskasta aikaa Liisa Lindbergilleoli myös silloin, kun hän itse 13vuotta sitten sairastui rintasyö-pään. Silloin hän liittyi mukaanrintakouluun ja osa porukasta ko-koontuu edelleen säännöllisestikerran kuukaudessa keskustele-maan ja tukemaan toinen toisiaan.Oma sairastuminen on entisestäänauttanut asiakastyössä ymmärtä-mään asiakkaiden ongelmia.

Liisa Lindbergin vapaa-aikakuluu nykyään kesäpaikan raken-nus- ja kunnostustöissä. Myösneljän lastenlasten tapaaminenjärjestyy usein ja jos ylimääräistäaikaa jää, ottaa Liisa Lindbergmielellään jonkun käsityön tehtä-väksi ja syöpäyhdistyksen vapaa-ehtoistyökin vie silloin tällöinosan vapaa-ajasta.

35 vuotta Syöpäyhdistyksen palveluksessa:

Oma sairastuminen auttanutkohtaamaan asiakkaiden ongelmia

Liisa Lindbergille tulee täyteen lokakuussa 35 palvelusvuotta Syö-päyhdistyksen laboratoriohoitajana.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat18 – N:o 2 – 2001

ONNISTUMINEN SYNTYYHYVÄSTÄ PALVELUSTA

Työasemat ja palvelimetOhjelmistotTulostimet, oheislaitteet, tarvikkeetVerkon aktiivilaitteetTietoliikennetuotteetHuolto- ja asennuspalvelu...ja hyvistä tuotteista

Miten kertoa potilaalle taihänen omaisilleen vakavas-ta, mahdollisesti kuolemaanjohtavasta sairaudesta? Mi-ten keskustella sairaudestaja ymmärtää siihen liittyviäongelmia? Asiantuntijatpohtivat näitä kysymyksiäMeri-Karinassa viime maa-liskuussa pidetyssä koulu-tustilaisuudessa, jota kuun-telemaan oli saapunut salin-täysi väkeä.

-Diagnoosin kertominen po-tilaalle ei ole koskaan helppoa.Syöpä-sanalla on paha kaiku,ja pelot ja ennakkokäsityksettekevät kertomisesta hyvinherkän tilanteen. Diagnoosiaei saisi kertoa puhelimessamuutoin kuin äärimmäisissäpoikkeustapauksissa, profes-sori Seppo Pyrhönen totesi.Pyrhönen sanoi myös, ettei pa-hankaan sairauden ennustettakannata aina ruotia liian yksi-tyiskohtaisesti, jotta potilas eikadottaisi toivoaan. Toisaaltalääkärin voi olla hyvin vaikeaakertoa potilaalle tilannetta, joshoidot eivät ole tehonneet jakeinot alkavat olla vähissä.Ihanteellista olisi, jos lääkärivoisi antaa potilaalle runsaastiaikaansa, ja hoitosuhde olisiavoin ja pitkäjänteinen.

Kaikkiin kysymyksiinei ole vastauksia

Dosentti Toivo T. Salmi kä-sitteli kertomisen ja ymmärtä-misen vaikeutta, kun kyseessäon lapsen tai nuoren vakavasairaus. Potilaan ikä vaikuttaasiihen, kenen on paras kertoalapselle sairaudesta, lääkärinvai vanhempien. Sairaudes-ta on kerrottava myös koululletai päiväkodille, mikä auttaalasta tai nuorta palaamaanomaan arkiympäristöönsämahdollisimman nopeasti. -

Lapselle sairaudesta kerrot-taessa ei pidä takertua yksi-tyiskohtiin. Tilanteen vaikeuson tuotava esille, mutta ei tyr-kyttäen. On kerrottava hoi-doista ja niiden sivuvaikutuk-sista. Optimismi pitää säilyt-tää, Salmi kuvaili. Optimisminpitää olla kuvassa mukanamyös silloin, kun sairaudestakeskustellaan lapsen vanhem-pien kanssa. Totuus on tokikerrottava, joskin usein ”entiedä” on ainoa totuus esimer-kiksi sairauden ennusteesta.Joskus saattaa ilmaantua ker-tomisen tai ymmärtämisenvaikeuksia, kun lapsi on läh-töisin vieraasta kulttuurista.

-Tunteita ei voi välittää vie-raalla kielellä. Entä riittääkö

tulkin lääketieteellinen tieto-määrä asioiden selittämiseen?Miten kulttuurierot vaikuttavatymmärtämiseen, Salmi pohti.Kertominen on vaikeaa lääkä-rille myös silloin kun syöpä eiole enää parannettavissa jaedessä on terminaalihoito.

-Kun lapsi kysyy tilantees-taan, pysy totuudessa. Älä kui-tenkaan tyrkytä kuolemaa, sil-lä se vie lapselta hänen vii-meisten päiviensä elämänlaa-dun.

Lapsi kaipaaturvallisuutta

Lastenpsykiatrian erikois-lääkäri Hanna Manninen pu-hui siitä, miten vanhemmanpitäisi kertoa lapselleen omas-ta sairaudestaan. Viimeistäänsilloin on oikea aika kertoalapselle äidin tai isän sairau-desta, kun varma diagnoosi ontehty. Kertomistilanteen pitäi-si olla mahdollisimman turval-linen, mieluiten kotona mo-lempien vanhempien ollessaläsnä. Lapselle on kerrotta-va, kuka huolehtii hänestä kunvanhempi on sairaalassa, ket-kä vanhempaa hoitavat ja mil-laisia hoidot ovat. Myös lap-sen tunnereaktiot olisi hyväjaksaa käydä yhdessä läpi.Sairaudesta kerrottaessa pitäisikäyttää sellaisia sanoja, jotkalapsen on mahdollista ikänsäpuolesta ymmärtää. Mitä pie-nempi lapsi on, sitä yleisluon-toisempia ilmaisuja pitää käyt-tää. Jos vanhemman sairauttaei voi parantaa, on kuolemanlähestymisestä kerrottavamyös lapselle. Asian salaami-nen on loukkaus lasta kohtaan.

-Läheisen kuolemaan val-mistautuminen on lapsellekinhelpompaa kuin äkillisen, se-littämättömän kuoleman koh-taaminen.

Pappituskan peilinä

Sairaalapastori Outi Ruoho-la kohtaa työssään vakavastisairaita potilaita. He ilmai-sevat usein syvää tuskaa tilan-teestaan. Miksi Jumala antaaminun kärsiä? Miksi juuri mi-nä sairastuin? - Pappi kestäävihan, kirkko kestää sen ja Ju-mala kestää sen. Papin tehtäväon toimia vihan ja tuskan pei-linä, Ruohola sanoi. - Selitte-lemään tai puolustelemaan eikannata ruveta, sillä näihin ky-symyksiin ei ole olemassa vas-tauksia. Tilaisuudessa puhui-vat myös mm. professori Lee-na Kytömäki, näyttelijä TuijaPiepponen, Turun seuduntulkkikeskuksen johtaja Mar-jatta Nieminen, toiminnanjoh-taja Harri Vertio ja dosenttiVäinämö Nikkanen. Koulutus-tilaisuuden järjestämisestävastasivat Lounais-SuomenSyöpäyhdistys sekä Uskontun-nustusten ja elämänkatsomus-ten välistä saattohoitoa koske-va yhteistyöryhmä.

Teksti: Viivi VuorinenKuva: Matti Äärilä

Aikaa, avoimuutta ja optimismia

Vakavasta sairaudesta kertomiseenja sen ymmärtämiseen tarvitaan

Syöpä merkitsee potilaalle tuskan, uhkan ja haasteenkokemusta jota hän pyrkii kontrolloimaan ja hallitse-maan omalla osallistumisellaan ja valinnoillaan sekähankkimalla tietoa, tiivisti toiminnanjohtaja Harri Vertio.

Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen

HYVIÄ VAATTEITA JA HUOKEITA KÄYTTÖESINEITÄOtetaan lahjoituksina vastaan tarpeettomaksi käynyttä

tavaraa, noudetaankin.KIRPPUTORIUudenmaankatu 13, Turku , puh. 232 7972

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2001 – 19

Monille mammografiaseu-lonnoista ja poliklinikkatoi-minnasta tuttua Monitoimi-talo Karinaa laajennetaan,mikäli Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen ja halli-tuksen 50-vuotisjuhlako-kouksen päätökset johtavatmyönteiseen lopputulokseenTurun kaupungin päättävis-sä elimissä. Laajennus sijoit-tuu Karinan viereen ItäisenPitkäkadun ja Tähtitornin-kadun risteykseen nykyisenmatalan toimisto- ja autotal-lirakennuksen tilalle. Moni-toimitalo Karinan laajen-nusta tuetaan tänä syksynäjärjestettävästä 50-vuotis-juhlavuoden suurkeräykses-tä saatavin varoin.Toinen, uusi rakennus nou-see saman korttelin Kupit-taankadun puoleiselle osalle.Sinne tulee kovasti kaivattupalvelutalo.Poliklinikka Karina ja Rintatut-kimuskeskus ovat jo pitkääntoimineet ahtaiksi käyneissä ti-loissa. Uutta tilaa tarvitaan, sil-lä oireettoman väestön seulon-tatutkimukset ovat laajentuneetkohdunkaulaosan syövän jarintasyövän osalta uusiin ikä-luokkiin. Vaikka Monitoimita-lo Karinan nykyiset tilat ovatseulontatutkimusten käytössä12 tuntia päivässä, ne eivätenää riitä tutkimustarpeisiin.Uudet seulontamenetelmät tuo-vat mukanaan digitaalisen, tie-tokoneavusteisen tulkinnan jadigitaaliarkistot, jotka myösvaativat lisätilaa.

SuolistosyöpääseulottaneentulevaisuudessaMyös suolistosyöpiä suunni-tellaan seulottavaksi tulevai-suudessa. Turulla on hyvätmahdollisuudet pilottikunnak-si, jossa seulontaa harjoitel-laan.Sairaalapaikat ovat jatkuvastivähentyneet. Tämä on lisännytsyöpäpotilaiden ja heidänomaistensa tarvetta majoittuaHotelli Turun Karinassa, jokatoimii samassa kiinteistössäkuin poliklinikka ja seulonta-keskus. Hotelli Turun Karinamajoittaa syöpäpotilaat ja hei-dän omaisensa 120 markanyöpymisrahalla, joka makse-taan potilaalle sairausvakuu-tuslain perusteella. Kun laa-jennus toteutuu, se vapauttaatilaa myös hotellin käyttöön.- Poliklinikkatoiminnan kol-mas sektori kasvaa yhteiskun-nan voimavarojen kaventues-sa, sanoo Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen toimitus-johtaja Kari Ojala. - Mam-mografiaseulontojen lisäksiuusi haaste ovat tulevaisuu-dessa alkavat suolistoseulon-nat. Myös syöpäpotilaiden jäl-kiseuranta vaatii lisätilaa jahenkilöstöä.

PalveluasunnoterittäinkysyttyjäSadat ihmiset jonottavat asun-

toa Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen ylläpitämistäpalveluasunnoista, joita on toi-minta- ja palvelukeskus Meri-Karinan yhteydessä TurunKaistarniemessä. Uusi, Kupit-taankadulle rauhalliselle pai-kalle nouseva palvelutalo hel-pottaa tilannetta siten, että sin-

ne saadaan 18 palveluvuokra-asuntoa.- Sosiaalisen asumisen tarveon suuri. Asuntoja tarvitsevatpaitsi pitkäaikaissairaat, myösmonet vanhukset, jotka tarvit-sevat terveys-, ravinto- ja koti-palveluja. Jos kaikki meneehyvin, pääsemme aloittamaan

palvelutalon rakentamisenvuonna 2002, sanoo toimitus-johtaja Kari Ojala.Laajennus pyritään rahoitta-maan tänä syksynä järjestettä-västä suurkampanjasta, jonkayksi pääkeräyskohde Kupit-taan Karinan rakentaminen on.Palvelutalon rakentamiseen

anotaan avustusta Raha-auto-maattiyhdistykseltä ja lainaaValtion Asuntorahastolta.

Teksti: Paula Heino

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat20 – N:o 2 – 2001

KEITTIÖKUNTOON!

6490:-

Erittäin tilava jenkkikaappi,50 cm leveä liesi ja 60 cm

leveä astianpesukone

Elektro Helios paketti

Masku Kustavintie, puh. 02-4347300Avoinna: ma-pe 9-18 ja la 10-15

Kaarina Automestarintie, puh. 02-2436066Turku Nuppulantie 21, puh. 02-2747300Avoinna: ma-pe 10-19 ja la 10-15 Avoinna: ma-pe 9-18 ja la 10-15

Yksityinen suomalainen kodinkoneliike

Pakettihintaan

Kupittaankatu 31:een suunniteltu palvelutalo käsittää kaikkiaan 18 huoneistoa, joiden pinta-alat ovat 41,5 - 43,5 m2.Monitoimitalo Karinan laajennuksen tarvitsemat lisäautopaikat sijoitetaan palvelutalon kellarikerrokseen. Palveluta-lon ullakkokerrokseen sijoitetaan asukkaiden kerho- ja saunatilat sekä irtaimistovarasto. Palvelutataloon tulee myöskotisairaanhoidon- ja kotipalvelun toimitilat.

Tunnetut taiteilijat Paula Oksman (A), Markku Waulakorpi (B), Jarkko Peltonen (C),Juhani Honkanen (D) ja Marko Lammervo (E) ovat lahjoittaneet joulukorttien tun-nelmalliset aiheet Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen käyttöön.Joulukorttien esitteitä ja tilauslomakkeita voi tilata Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen toimistosta, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku, puhelin 02-2657 602, telefax 02-2657 668 sekä sähköposti virpi.palin@lssy.fi.

Poliklinikalle ja seulontakeskuksellelisää tilaa, Kupittaankadulle palvelutalo

Syöpäpotilaat saavat Suo-messa erinomaista hoitoa jayhä useammin syöpäkasvainsaadaan taltutettua. Muttapotilaan psyyke joutuu sai-rastumisen kurimuksessa lu-jille: se putoaa masennuksenkeskellä kolisten kärryiltä.

Potilas on yksin ja hänenhenkinen hätänsä on suuri.

-Lounais-Suomen Syö-päyhdistys on päättänyt pe-rustaa syöpäpotilaille toi-minta- ja palvelukeskus Me-ri-Karinan yhteyteen omansyöpäpotilaiden ja heidän lä-heistensä psykososiaalisenosaamiskeskuksen täydentä-mään julkista terveydenhoi-toa. Tämä edellyttää eri osa-puolten tiivistä yhteistyötä jalähtee potilaan ja hänen per-heensä niin psyykkisistä,fyysisistä, sosiaalisista kuinhengellisistäkin tarpeista,sanoo Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen toimitusjoh-taja Kari Ojala.

Eri osaajien yhteistyötäOsaamiskeskus voi auttaa

potilaita ja heidän perheitääntakaamalla tukijoukon, jollaon aikaa kuunnella ja jolta saavoimaa elää vakavan sairau-den kanssa. Myös koulutuk-sellinen aspekti on suunnitel-missa mukana. -Turun ylio-pistollisen keskussairaalan on-kologian klinikka on suunni-

tellun keskuksen keskeinenyhteistyökumppani. Mukanaolisivat myös muut alueellisetosaajat: yliopistot, ammatti-korkeakoulut, terveyskeskuk-set, aluesairaalat, keskussai-raalat, keskusvirastot sekä so-siaali- ja terveysministeriö.Keskus voisi toimia aikanaanmyös valtakunnallisena linkki-nä, Ojala miettii. - Voisimmetarjota esimerkiksi yliopistoil-le tutkimusaiheita vaikkapa ai-heesta kuinka syöpäpotilasselviää sairautensa kanssahenkisesti, ja saisimme samal-la työmme tueksi tuikitärkeäätutkimustietoa.

Ahdistus ja masennusiskee

Suomessa sairastuu syöpäänvuosittain yli 20 000 ihmistä.Syöpäkasvain hoidetaan am-mattitaitoisesti ja tehokkaasti.Usein potilas ehtii vasta koto-na pysähtyä. Mielessä myller-tävät monet kysymykset: mi-nultahan leikattiin syöpä. Entäjos se uusii?

Selviänkö minä? Entä joskuolenkin? Miten lasten japuolison käy? Kuinka selvi-ämme taloudellisesti?

Masennus iskee helposti,kun mielessään ei ole ehtinytkäsitellä sairastumista ja senmukanaan tuomia elämän-muutoksia. Tutkimusten mu-kaan lähes jokainen syöpään

sairastunut kokee ahdistunei-suutta ja puolet olisi terapiantai lääkehoidon tarpeessa.

Eikä ole oikein ketään, jollemurheistaan puhuisi, sillävaikka syöpä hoidetaan lääke-tieteellisesti erinomaisesti,syöpäpotilaiden psyykkistähoitoa ei Suomessa ole järjes-tetty. Ja kun potilas ei enää oleyliopistollisen sairaalan taikeskussairaalan hoidon piiris-sä, hän jää helposti yksin.

Psyykkiset oireet jäävätusein huomaamatta. Yksinäi-nen ihminen on kaikkein lu-jimmilla.

Karoliinisessa insti-tuutissa yksikkö

Keski-Euroopassa on useitamaita, joissa psyyken hoitokuuluu syöpäsairauden yhtey-dessä hoitokäytäntöön. Poh-joismaissakin esimerkiksiTukholman Karoliinisen insti-tuutin yhteydessä on jo pit-kään toiminut psykososiaali-sen kuntoutuksen yksikkö. Sii-hen kuuluu kokopäiväinenosastonhoitaja, työhön erikois-tunut sairaanhoitaja, psykiatri-an ammattilainen, tiettyinäpäivinä vastaanottoa pitäväsyöpäsairauksiin erikoistunutlääkäri eli onkologi, fysiotera-peutti, lymfaterapeutti sekätaide- ja musiikkiterapiaa an-tavat terapeutit. Myös ravitse-musterapeutti, teologi ja sosi-

aalityöntekijä ovat osa tiimiä,joka luo potilaalle ja hänenperheelleen räätälöidyn tuen.

Karoliinisen instituutin mal-li on tuttu Suomen Syöpäsai-raanhoitajien puheenjohtajal-le, erikoissairaanhoitaja Kat-riina Heinolle. Hän toimii itsetällä hetkellä lääketeollisuu-dessa ja antaa lisäksi vuoro-vaikutukseen ja syöpäpotilai-den kohtaamiseen liittyvääkoulutusta. Hän on aiemmintyöskennellyt 15 vuotta Kuo-pion yliopistollisen sairaalansyöpätautien klinikalla.

-Pääsin sinne töihin sattu-malta, mutta huomasin pian,että se on minun alani, Tur-kuun pari vuotta sitten muutta-nut Heino kertoo.

Hän on erikoistunut psyki-atriseen sairaanhoitoon, jasyöpäpotilaiden psykososiaali-sen tuen puute on hänelle sy-dämen asia. Hän osallistui joaikanaan Göteborgissa pidet-tyyn pohjoismaiseen pioneeri-kurssiin, jossa käsiteltiin psy-kososiaalista syövän hoitoa.

-Potilaat todella tarvitsevattukea, ja Meri-Karinan yhtey-teen perustettava psykososiaa-

lisen tuen keskus tulee juuriosaltaan heidän avukseen yh-teistyössä hoitavan sairaalankanssa. Myös omaiset ovattärkeä osa potilaan hoitoa,Katriina Heino sanoo.

-Suomessa Helsingin ja Uu-denmaan sairaanhoitopiirissäon kahden henkilön, onkologija psykoterapeutti Päivi Hieta-sen ja psykiatri Irja Idmanin,ylläpitämänä psykologista tu-kea antava yksikkö, jossa eitoimi kokopäiväistä sairaan-hoitajaa ja jonka resurssit ovathyvin rajalliset.

Varsinais-Suomessa jalaajemminkin

Katriina Heino näkee, ettäMeri-Karinan osaamiskeskusvoisi olla ensisijaisesti lähialu-een palveluksessa, mutta sevoisi myös verkottua aluesai-raaloissa ja terveyskeskuksissatoimivien syöpähoitajien kauttaVarsinais-Suomen maakun-taan. Meri-Karinan osaamis-keskuksessa yhdyshenkilöiksikoulutettavat syöpähoitajat voi-sivat olla osa tätä tukiverkkoa.

Heino painottaa, että toi-minnan tärkein osa on yhteis-työ hoitavan sairaalan kanssaja että toiminta on tarkoitettuvain tukemaan jo olemassaolevaa julkisen sektorin terve-ydenhoitoa.

-Kaikki potilaat eivät täl-laista tukikeskusta tarvitse,vain ne, joiden sairaalan hen-kilökunta näkee olevan kipe-ästi tuen tarpeessa. Lähetekeskukseen voisi tulla sairaa-lasta hoitavalta lääkäriltä taisairaanhoitajalta kuitenkinniin, että kynnys avun saami-seen ei olisi korkea. Tarvitta-essa omaiset voisivat soittaa,ja heidän kanssaan voisi kes-kustella siitä, millainen tarvepotilaalla ja hänen perheellääntukeen on. Myös potilas voisiitse halutessaan ottaa suoraanyhteyttä keskukseen.

Yhdessä psyykkisentuen polulle

-Keskuksen henkilökuntavoisi käydä potilaan kanssayhdessä psyykkisen tuen pol-kua. Toiminta olisi erityisentärkeää potilaille, joiden sai-raus etenee, ja joiden täytyyelää sairauden kanssa sekäheille, joilla syöpä uusii, Kat-riina Heino sanoo.

Meri-Karinan mallista Hei-no toivoisi sellaista, että hoita-vassa tiimissä olisi muutamas-ta henkilöstä muodostuvaydinjoukko: syöpäsairaanhoi-toon ja psykiatriaan erikoistu-nut sairaanhoitaja, joka koor-dinoisi toimintaa, onkologi se-kä psykologi. He loisivat kiin-teät suhteet sairaaloihin, jottaoikeat potilaat ohjautuisivatkeskukseen. Heidän lisäkseenkonsultteina olisi mahdolli-suuksien mukaan terapeutteja,teologi ja sosiaalityöntekijä.

Meri-Karinassa jo olemassaolevia resursseja tulisi luon-nollisesti hyödyntää.

-Potilaan parhaat tukijatovat syövän hoitoon erikoistu-neet henkilöt, joilla on tera-peuttinen koulutus. Heidäntäytyy tuntea syövän ja senhoitojen kulku, jotta he voivatvastata potilasta ahdistaviinkysymyksiin esimerkiksi siitä,miten joku hoito annetaan.Heidän täytyy myös osatakohdata vaikkapa hankala, ag-gressiivinen potilas. Mahdolli-silla kotikäynneillä voisi kar-toittaa perheet, joilla on todel-linen hätä, esimerkiksi kotonapienet lapset tai työttömyyttä.

Teksti: Paula HeinoKuvat: Seilo Ristimäki

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2001 – 21

Kun vakava sairaus vie, psyyken askeleet sotkeutuvat

Katriina Heino on Suomen Syöpäsairaanhoitajien puheenjohtaja. Heitä on Suo-messa noin 550 ja yhdistys kuuluu Euroopan Syöpäsairaanhoitajiin. Toiminnan yk-si keskeinen osa on jokavuotiset koulutuspäivät, jotka pidetään tänä vuonna Rova-niemellä syyskuussa. - Olemme organisoitunutta ja kansainvälistä porukkaa, sa-noo syöpäpotilaiden psyykkisestä tuesta luennoiva Katriina Heino. Itsetuntemus jatyönohjaus ovat tukena psyykkisesti raskaassa työssä.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 50-vuotisen toiminnan juhlapäivänä 17.4.2001 yhdis-tyksen edustajat suorittivat kunniakäynnin 15:sta yhdistyksen perustajajäsenen tai ensim-mäisen hallituksen jäsenen haudoilla.Lisäksi hallitus piti juhlakokouksen samana päivänä. Tämän kokouksen päätöksiä esitel-lään tällä aukeamalla.Hallituksen juhlakokoukseen osallistui myös ainoa elossa oleva ensimmäisen hallituksenjäsen, 90-vuotias pankinjohtaja Eero Numerla.Saman päivän iltana järjestettiin Turun Tuomiokirkossa juhlakonsertti, jossa esiintyivätoopperalaulajat Johanna ja Ville Rusanen sekä dipl. urkuri Erkki Alikoski.

Kunniakäynnit perustajajäsenten haudoilla

Turun vanhalla hautausmaalla yhdistyksen edustajat suorittamassa kunnia-käyntiä yhdistyksen ensimmäisen hallituksen jäsenen, professori AleksanderKlossnerin haudalla. Puheenjohtajan, valtiosihteeri Rauno Saaren laskiessakukkatervehdyksen, hallituksen jäsenet rakennuspäällikkö Raimo Sulonen(vas.), dosentti Aarre Auranen, projektijohtaja Pentti Päivike ja liikkeenharjoit-taja Anneli Nieminen sekä toimitusjohtaja Kari Ojala kunnioittavat tapahtumaa.

Syöpäpotilaan mielessä myllertää monet kysymykset:Minultahan leikattiin syöpä. Entä jos se uusii? Selviän-kö minä? Entä jos kuolenkin? Miten lasten ja puolisonkäy. Kuinka selviämme taloudellisesti. Näitä ja moniamuita henkisesti syöpäpotilasta askarruttavia kysy-myksiä varten Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on ke-hittämässä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskustapsykososiaaliseksi osaamiskeskukseksi

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat22 – N:o 2 – 2001

Turun Aurajoessa nähtiinelokuussa huikeita suori-tuksia, kun 128 joukkuettakisasi leikkimielisen tosis-saan SataDragonin mer-keissä lapsisyöpäpotilaidenhyväksi. Vuoden 2001 me-lonnoilla kerättiin ennä-tyksellinen 192.000 mar-kan tukipotti lapsisyöpäpo-tilaille.SataDragon melottiin lap-sisyöpäpotilaiden hyväksinyt jo kuudennen kerran.Lohikäärmeveneitä on ris-teillyt Aurajoella aiemminyhteensä 11 kertaa. Tänävuonna tapahtuman suoje-lijana toimi jääkiekkoilijaSaku Koivu.

LohikäärmeetSykerön lastenlempiystäviäSaaristomeren Melojat ry onjo viitenä kesänä vuosina1996-2000 ohjannut SataDra-gonin tuoton eli yhteensä786.150 mk, lapsisyöpäpoti-lasperheiden kerho Sykerönvälityksellä lapsisyöpäpotilai-den toiminnan tukemiseen. -Tänä vuonna ennätyksellisentuloksen, 192.000 markan ko-koamiseen osallistui yhteensä128 joukkuetta, joka on toi-seksi suurin joukko koko Sa-taDragonin historiassa, iloit-see tapahtuman puuhamies,projektipäällikkö Jussi Paato-nen Saaristomeren Melojista.SataDragon-hyväntekeväi-syysmelonta on Sykerön suu-

rin yksittäinen tukija. Sen tuo-toilla on mm. hankittu Meri-Karinaan syöpälasten erityis-välineistöä, ATK-laitteita syö-vän takia sokeutuneille taikuulonsa menettäneille lapsil-le, kunnostettu Meri-Karinaanaskartelupaja ja ylläpidettylapsiparkkitoimintaa yhdistyk-sen tilaisuuksien yhteydessä.SataDragonin tuotoilla on kus-tannettu myös lapsisyöpäpoti-laiden kanssa toimiville tar-koitettu tarpeellinen kirjanen”Kun lapsi sairastuu syöpään -opas läheisille” sekä tuettusyöpälapsille hyödyllisiä yksi-löterapioita, kuten ratsastus-,musiikki- tai taideterapioi-ta.Tämän vuotinen tuotto käy-tetään terapiatoiminnan sekäkuntoutus-,sopeutumisvalmen-nus-ja virkistystoiminnan to-teuttamiseen.

Lohikäärmekanooteillamelottiin ennätyksellinentukipotti lapsisyöpäpotilaille

Leikkimielisessä Satadragon melontatapahtumassa nähtiin huikeita suorituksia.

Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua sopeutumis-ja kun-toutuskurssitoimintaa. Toiminnan tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava ihminen saisiomaa elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta. Tärkeimpänä tehtävänä on jär-jestää toimintaa, joka edistää psykososiaalista kuntoutumista ja helpottaa potilaan ja hänenomaistensa selviytymistä sairauden aiheuttamasta muutostilanteesta sekä nopeuttaa paluuta ter-veen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovatosanottajille maksuttomia. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (KELA), Raha-automaatti-yhdistys (RAY), Varsinais-Suomen Sairaan-hoitopiirin kuntayhtymä (TYKS) sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. (LSSY). Hakuaika kursseille päättyy kuukautta ennen kurssia, mut-ta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämänkin jälkeen.

KANSANELÄKELAITOKSEN RAHOITTAMAT KURSSIT:Ruoansulatuskanavan syöpäpotilaat läheisineen 09.09. - 14.09.2001Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä 17.09. - 22.09.2001Selkäydin- ja aivokasvainpotilaat läheisineen 24.09. - 29.09.2001Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä 15.10. - 20.10.2001Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä 22.10. - 28.10.2001Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä 29.10. - 11.11.2001Kaikki syöpäpotilaat 12.11. - 17.11.2001Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen 19.11. - 24.11.2001Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä 26.11. - 01.12.2001Rintasyöpäpotilaat 03.12. - 12.12.2001

RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN RAHOITTAMA KURSSI:Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä 02.09. - 08.09.2001

TYKS:N RAHOITTAMAT KURSSIT:Rintasyöpäpotilaat 29.10. - 11.11.2001Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat 27.12. - 30.12.2001

Yllämainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentulo-turvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisi-jainen sairauspäivärahaan, erityishoitorahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osal-listuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä.

SOPEUTUMISVALMENNUS- JA KUNTOUTUSKURSSITSYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN MERI-KARINASSATURUSSA VUONNA 1.9. - 31.12.2001

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA:Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus,Seiskarinkatu 35, 20900 TURKULounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimisto,Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TURKUPuhelin 02-2657 666 Telefax 02-2657 618

TAPAHTU-

MIEN VILINÄSSÄ

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun seudun paikallisosaston jäsen- ja poti-lasilloissa Meri-Karinassa järjestetään muun ohjelman ohessa arpajaiset. Jäsen- japotilasiltoihin osallistuvat myös Meri-Karinassa kursseilla olevat syöpäpotilaat jaheidän läheisensä. Joitakin aikoja sitten illan pääpalkinto, tilkkutäkki, matkasi kau-aksi Turusta, oululaisten Selma ja Veli-Ilmari Marjamaan arpaonnen myötä.

Tilkkutäkki arpajaisvoittona

Emäntä Paula Ylitalo Tarvasjoelta vietti alkukesästä syntymäpäiviään, ja esittiystävilleen toivomuksen ohjata varat Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle käy-tettäväksi syöpäpotilaiden hyväksi. Lahjavaroja kertyi kaikkiaan 12.300 markkaa,jotka emäntä Paula Ylitalo yhdessä puolisonsa, maanviljelijä Veikko Ylitalonkanssa kävivät Meri-Karinassa luovuttamassa toimitusjohtaja Kari Ojalalle.

Tukea syöpäpotilastoiminnalle

Tasavallan Presidentti on myöntänyt professorin arvonimen osastonylilääkäri,dosentti Tuula Salmelle. TYKSin naistenklinikan gynekologisen onkologianosastonylilääkärinä vuodesta 1986 toiminut Tuula Salmi on tutkimustoiminnas-saan perehtynyt erityisesti naisten syöpiin. Hän on ollut aktiivisesti mukanamm. pitkälle edenneen tai uusiutuneen kohdunrungon syövän, munasarjasyö-vän ja vaihdevuosien kansainvälisissä tutkimusprojekteissa.Professori Tuula Salmi on yliopisto-opettajana osallistunut sekä lääkäreiden pe-rus- että jatkokoulutukseen sekä Turussa että koko maassa. Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksessä hän on toiminut aktiivisesti yli 20 vuotta ja on tällä hetkelläyhdistyksen hallituksen jäsen. Tuula Salmen toiminnalle on tyypillistä poikkeuk-sellinen monipuolisuus, idearikkaus ja potilasläheisyys.Tasavallan Presidentin avoimen kirjeen dosentti Tuula Salmelle luovutti valtio-sihteeri Rauno Saari.

Dosentti Tuula Salmelle professorin arvonimi

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2001 – 23

TERVETULOA!

Lääkintävoimistelua • Fysikaalisia hoitojaHierontaa • Lymfahoitoa

SYYS–LOKAKUUNTARJOUS

Lääkärin lähetehoitosarjaanyksi ilmainen hoitokerta.

Meri -Karinan toiminta- ja palvelukeskusSeiskarinkatu 35, 20900 Turku, puh. 265 7606

Itäinen Pitkäkatu 34, puh. 233 8985

Lähetehoidoista Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenjäsenille 15 % alennus

Meri-KarinanOperettikahvilaon avoinna lauantaina 27.10.2001

klo 18-21Elävää musiikkia ja laulua operetin ystäville

Jussi Främling pianonuoret solistit laulu

Kuumana höyryävä kahvi tai teesekä

herkulliset leivonnaiset

Operettikahvilaa emännöi Tamara Lund.

Operettikonsertin hinta tarjoiluineen 60 markkaa.Varaukset puhelin 02-2657 666.

Kuorotoiminta alkoi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä jolähes kaksikymmentä vuotta sit-ten. Meri-Kaarinat nimen kuorosai siirtyessään harjoittelemaanMeri-Karinan toiminta- ja pal-velukeskukseen runsaat kym-menen vuotta sitten. Tällöinkuoron johtoon tuli pianistiMerja Innilä. Kuorolaisia yhdis-tää kokemus omasta tai läheisensairastumisesta syöpään, muttaennen kaikkea rakkaus musiik-kiin, lauluun. Kuoro aloittaaharjoitukset laulamalla Huo-menta Aamu!, jolla kiittää uu-desta päivästä. Erotessaan kuo-rolaiset siunaavat toinen toisi-aan Siunata sinua tahdon -lau-lulla.Meri-Kaarinat kuoron äänitejulkistetaan Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen ”Viisi autta-misen vuosikymmentä”- tapah-tumassa Meri-Karinan toiminta-ja palvelukeskuksessa, Seiska-rinkatu 35, Turku lauantaina1.9.2001 klo 15.00. Tilaisuuteenon vapaa pääsy.Huomenta Aamu! - äänitettä onsaatavana kuorolaisilta sekäMeri-Karinan toiminta- ja pal-velukeskuksen neuvonnasta.Äänitteen hinta on 60 markkaa.

Meri-Kaarinat kuorojulkaisi äänitteen

Markkinoilla on monenlaisiaelintarvikkeita ja hygieniatuot-teita, joita kaupataan eri terve-ysjärjestöjen merkeillä ja ar-vovallalla. On sydänystäväl-listä rasvaa ja allergiatestattuapesujauhetta. Hammaslääkäri-liitto suosittelee ksylitolia,tiettyjä hammastahnoja ja -harjoja.Nähdäänkö pian ”syöpäturval-lisia” ruokia tai muita tuottei-ta? Lähtevätkö syöpäjärjestöt

mukaan suosittelemaan joita-kin elintarvikkeita, pääsihteeriLiisa Elovainio Suomen Syö-päyhdistyksestä?'- On hyvin epätodennäköistä,että lähtevät. Syövän synnynyksityiskohtaisista mekanis-meista ja varsinkaan eri ravin-toaineiden osuudesta ei olevielä olemassa sellaista tutki-mustietoa, että voitaisiin toi-saalta suositella mitään ravin-toaineita. Ei myöskään neuvoa

välttämään joitakin tiettyjäelintarvikkeita.

Syöpäjärjestöjen päättävätelimet ovat aikanaan käsitel-leet sponsorituen pelisäännötja siinä yhteydessä otettiinkielteinen kanta tähän tuote-merkkiasiaan. Mitään sellaistauutta tutkimustietoa, jokamuuttaisi tilanteen, ei ole nä-köpiirissä.

LÖYTYISIKÖ ”SYÖPÄTURVALLISEKSI”LUOKITELTAVIA TUOTTEITA?

Meri-KaarinatJohtaa ja säestää Merja Innilä

Huomenta Aamu!

ROKKI-KOKKI 10-VUOTISJUHLAKONSERTTISunnuntaina 21.10.2001 klo 15.00 Kerttulan liikuntahallissa, Kisakatu 4, RaisioLiput: 30 mk, S-Etukortilla 20 mk ja alle 1-vuotiaat ilmaiseksi.

Ennakkomyynti:Prismat (Itäharju, Piispanristi ja Tampereentie),S-Market Raisio ja Sokos Wiklund Turku.

Päätukija: TOK-yhtymäJärjestäjä: Lapsisyöpäpotilasperheidenkerho SYKERÖ

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat24 – N:o 2 – 2001

Matkaohjelma:Sunnuntaina 23.12.2001Kokoontuminen klo 14.30 Turun lentoasemalla, josta lentoHelsinkiin lähtee klo 15.25. Helsingistä jatko Finnairin len-nolla klo 16.50 Wieniin, jonne saavutaan klo 18.20. Ajo ho-telli Rosenhotel am Augarteniin, jonne majoittuminen. Lyhytkävelykierros kaupungilla.Jouluaattona, maanantaina 24.12.2001Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä mahdollisuus tutustuaostospaikkoihin, liikkeet suljetaan klo 12.00. Iltapäivällä 3,5tunnin kaupunkikiertoajelu, jolloin nähdään historiallisetnähtävyydet. Yhteinen illallinen klo 20.00.Joulupäivänä, tiistaina 25.12.2001Aamiainen hotellissa. Halukkaat voivat osallistua joulupäi-vän kirkkotapahtumiin. Vieraillaan Schönbrunnin linnanedessä olevilla adventtimarkkinoilla, joissa joulumusiikki sä-estää markkinoita. Lisäksi Pietarinkirkossa on esillä iso sei-minäyttely. Tämän päivän aikana osallistutaan konserttiin,jonka ohjelma selviää syksyn aikana. Yhteinen illallinen klo20.00.Tapaninpäivänä, keskiviikkona 26.12.2001Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähtö Wienin lento-asemalle, josta Finnairin lento Helsinkiin lähtee klo 11.00.Helsinkiin saavutaan klo 14.20 ja jatketaan Turkuun, jonnesaavutaan klo 17.25.Matkan hinta:jäsenet 4500 markkaaei-jäsenet 4620 markkaaHintaan sisältyy:* lennot Finnairilla Turku-Helsinki-Wien ja Wien-Helsinki-*.Turku* lentokenttäkuljetukset Wienissä* majoitus kolmen tähden hotelli Rosenhotel am Augartenis-* sa 2 hengen huoneissa* 2 illallista* kaupunkikiertoajelu paikallisoppaan johdolla* konserttilippu* matkanjohtajan palvelut

Ilmoittautumiset ja lisätiedustelut 14.9.2001 mennessäMatkarin toimistoon puh. 2657 913

Matkalle mukaan tarvitaan voimassaoleva ulkomaanpas-si. Suositellaan matkavakuutuksen ottamista.Matkanjohtaja: Anneli Salenius

Vastuullinen matkanjärjestäjä:Suomen Matkatoimisto Oy

Strauss - Habsburgien linnat ja palatsit -ooppera - Sacher-torttu - moderni taide -viinituvat, siinä aitoa Wieniä.

Koe ja näe upea jouluinenWien 23. - 26.12.2001

1. päivä Lauantai 16.3.2002Lähtö klo 6.30 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b,Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Finnairin lento Pra-haan lähtee klo 9.55. Prahaan saavutaan klo 11.15. Majoittuminen jaopastettu kävelykierros tunnelmallisessa Vanhassa kaupungissa. Pra-hassa on tarjolla myös monenlaista iltaohjelmaa: mm. oopperaa taiLaterna Magikaa.2. päivä Sunnuntai 17.3.2002TORNIEN JA SILTOJEN PRAHAPraha on oikea vaeltelijan kaupunki, jossa niin nähtävyyksiin tutustu-minen kuin ostoksilla kulkeminenkin käy mainiosti kävellen paikastatoiseen. Prahaan voi tutustua myös osallistumalla lisämaksullisellekaupunkikierrokselle, kesto noin 4 tuntia, hinta noin 90 mk. Pienenpanoraamakierroksen jälkeen tutustutaan kävellen Strahovin kaunii-seen kirjastoon sekä linna-alueeseen, missä käydään mm. Kuninkaan-linnan kruunajaissalissa. Linnassa Maria Teresiakin asui Prahassa ol-lessaan. Kierroksen päätteeksi voi lisämaksusta osallistua vielä yhtei-seen lounaaseen paikallisessa oluttuvassa.3. päivä Maanantai 18.3.2002PRAHA - WIENMatka jatkuu linja-autolla jo hevoskärryjen aikaan käytettyä reittiäkohti Wieniä. Lounas Jihlavassa. Iltapäivällä majoittuminen keskus-tahotelliin ja aikaa tutustua kaupunkiin ja tehdä ostoksia omin päin.Illalla voi käydä vaikka valssikonsertissa tai jossakin muussa Wieninlukuisista musiikkitapahtumista.4. päivä Tiistai 19.3.2002KEISARILLISEN WIENIN LOISTOAKaupunkikiertoajelulla Habsburgien Wienissä nähdään ulkoapäinmm. keisarillinen kesäpalatsi - Schönbrunnin linna puistoineen, Par-lamentti, Valtionooppera ja Wieniä hiukan laajemmaltikin. Il-lallakannattaa tutustua Wienin keskustan viehättäviin viinikellareihinomin päin tai osallistua lisä-maksulliseen retkeen Grinzingin tunnel-mallisen viinikylän aitoon Heurigen-viinitupaan, jossa soi hilpeäSchrammel-tyyppinen musiikki, hinta aterioineen ja viineineen noin350 mk.5. päivä Keskiviikko 20.3.2002WIEN - BUDAPESTMatka jatkuu linja-autolla edelleen toiseen Tonavan pääkaupunkiin,ystävälliseen Budapestiin. Matka vie pitkin ikivanhaa reittiä, jota onkäytetty jo hevoskyytien aikaan. Mahdollisuus ihailla iltavalaistuaBudapestiä illallisristeilyllä, lisämaksu noin 250 mk.6. päivä Torstai 21.3.2002BUDAPEST, TONAVAN KAUNOTARAamupäivällä aikaa ostoksiin kauppahallissa tai ostoskaduilla. Kau-punkikiertoajelulla katsellaan monet nähtävyydet niin Budan kuinPestinkin puolella: Kalastajalinnake, Matias-kirkko, Parlamentti jaGellert-kukkulan upeat näkymät yli Tonavan.7. päivä Perjantai 22.3.2002PALUULENTO HELSINKIINLähtö Budapestista klo 10.15 Finnairin lennolla Helsinkiin, jonnesaavutaan klo 13.40. Linja-autokuljetus Turkuun, jonne saavutaannoin klo 16.30.Voimassaoleva ulkomaanpassi mukaan! Passin oltava voimassa 3kuukautta matkan jälkeen. Suositellaan matkavakuutuksen otta-mista. Lisätiedustelut Matkarin toimistosta, puh. 2657 913.Matkan hinta:jäsenet 3850 markkaaei-jäsenet 3970 markkaaHintaan sisältyy:* matkaohjelman mukaiset linja-autokuljetukset* lennot Finnairin reittivuorolla turistiluokassa Helsinki -Praha ja Bu-* dapest - Helsinki* lentokenttäkuljetukset matkakohteessa* majoitus kolmen tähden hotelleissa 2 hengen huoneissa* hotelliaamiaiset päivittäin ja lounas Jihlavassa* opastettu kävelykierros Prahassa* kaupunkikiertoajelu Wienissä ja Budapestissä* suomenkielisen oppaan palvelut* Matkarin matkanjohtajan palvelut

Vastuullinen matkanjärjestäjä: Etumatkat Oy

Hurmaava kierros Keski-Euroopan sydä-messä, kolmessa ainutlaatuisen kauniissakaupungissa, joita kaikkia keisarinna Ma-ria Teresia hallitsi 1700-luvun puolivälissä.

Keisarinnan kierros16. - 22.3.2002

Praha-Wien-Budapest

Joulumatka Budapestiin21. - 27.12.2001

Budapest on sympaattisella tavalla tyypilli-sen keskieurooppalainen metropoli ja sa-malla niin aidon unkarilainen.Matkaohjelma:Perjantaina 21.12.2001Lähtö klo 13.30 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäka-tu 30 b, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jostaFinnairin lento lähtee klo 17.20 Budapestiin, jonne saavutaanklo 18.40. Ajo linja-autolla Budapestin keskustassa sijaitse-vaan hotelli Metropoliin, jonne majoittuminen. Tervetuliais-malja ja iltapala.Lauantaina 22.12.2001Kaupunkikierros ja välipala viineineen. Illalla mustalaismu-siikkia ja kansantansseja unkarilaisen illan yhteydessä. Päi-vällinen ruokajuomineen.Sunnuntaina 23.12.2001Käynti viinitalossa, viininmaistajaiset ja aitoa gulassia. Sirku-sesitys.Maanantaina 24.12.2001Päivä aikaa omatoimiselle tutustumiselle Budapestiin. Joulu-päivällinen hotelli Astoriassa musiikkiohjelmineen: lapsior-kesteri soittaa ja oopperalaulajat esittävät kansainvälisiä jasuomalaisia joululauluja.Tiistaina 25.12.2001Retkellä keskiaikaan keskiajan turnaus ja kuninkaallinen lou-nas.Keskiviikkona 26.12.2001Käynti Gellert-kylpylässä ja lounas hotelli Nemzetin kauniis-sa ravintolassa.Torstaina 27.12.2001Aamiaisen jälkeen kuljetus lentokentälle, josta Finnairin lentolähtee klo 9.55 Helsinkiin, jonne saavutaan klo 13.20. Välittö-mästi kuljetus Turkuun, jonne saavutaan noin klo 16.00.Matkalle tarvitaan voimassaoleva ulkomaanpassi, jonkatulee olla voimassa vielä 3 kuukautta matkan jälkeen.Suositellaan matkavakuutuksen ottamista.Matkan hinta:jäsenet 4650 markkaaei-jäsenet 4770 markkaaHintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset Turku-Helsinki-Turku*.lennot Helsinki-Budapest-Helsinki Finnairin reittivuo-* rolla turistiluokassa* lentokenttämaksut* lentokenttäkuljetukset perillä* majoitus Mercure hotel Metropolissa 2 hengen huoneissa* hotelliaamiaiset ja ohjelmassa mainitut ateriat* ohjelmassa mainitut retket ja tutustumiskäynnit* suomenkielisen oppaan palvelut* Matkarin matkanjohtajan palvelut

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDUSTELUT14.9.2001 MENNESSÄ MATKARIN TOIMISTOONPUH. 2657 913.

Vastuullinen matkanjärjestäjä: Etumatkat Oy

TERVETULOA MUKAAN LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSENMATKATOIMISTO MATKARIN MATKOILLE

LEIRASPL 415 20101 TURKU

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2001 – 25

– Sairaankuljetus – Kotilääkäri– Kotipalvelu/sair.hoito

Hälytysten vastaanottajina toimivat sairaanhoi-don ammattihenkilöt, joilta saa myös sairaanhoi-dollista neuvontaa.

Tiedustelut: Turvapalvelut 02–276 1111Sairaankuljetus 02– 251 1211

Huolenpitoa ympäri vuorokauden

Turvapuhelin on puhelin-verkkoa hyväkseen käyt-tävä kotipuhelimeen liitet-tävä laite, jonka välityk-sellä asiakas voi kutsua apuaympäri vuorokauden vain napinpainalluksella (ran-teessa tai kaulalla) ja näin mahdollistaa nopean avunsaannin tilanteissa, jolloin oma apu ei riitä.

PROTEESI-ASIAKAS

Ostaessasi meiltänormaalihintaiset

Rintaliivit, kokoliivittai uima-asun

Teemme valitsemaasimalliin taskun

ILMAN LISÄVELOITUSTA!

Eerikinkatu 6Kristiinankatu 10

Turuntie 1, III krs, 24100 SaloPuhelin (02) 727 1800, fax (02) 727 1810Turuntie 1, III krs, 24100 SaloPuhelin (02) 727 1800, fax (02) 727 1810(Muutamme uusiin tiloihin syksyn aikana)

Tilintarkastustoimisto KHT-yhteisöLinnankatu 26 C20100 TURKUPuhelin (02) 273 2700Telefax (02) 250 2820

KPMG

Mikrolog OyTurun aluekonttoriPuh: (02) 251 5718

http://www.mikrolog.fi/

Syöväntorjunta-sanomienlääkäripalsta

Syöväntorjunta-sanomienlakimiehen palsta

Yksi ovi.

Miljoona matkaa.

SYÖPÄÄ SAIRASTAVIENPOTILAIDEN JÄLKITARKASTUS

POLIKLINIKKA KARINASSASyöpää sairastavien hoidon tai jälkitarkastusten päätyt-tyä TYKS:ssä voi tämän jälkeinen seuranta tapahtuaLounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Poliklinikka Kari-nassa, jossa on syöpätauteihin erikoistuneilla lääkäreillänimenomaan syöpäpotilaiden seurantaan tarkoitettuvastaanotto. Lääkärit ovat myös perehtyneet oireitalievittävään ns. palliatiiviseen hoitoon, jossa kivun hoi-dolla on keskeinen asema.

Vastaanoton voi tilata puh. 02-2657 927 maanantaistatorstaihin klo 8–15. Vastaanotolle on syytä ottaa mu-kaan TYKS:ssä kirjoitettu viimeinen hoitoseloste eliepikriisi. Vastaanottoaika on hyvä varata hyvissä ajoin,noin kuukausi ennen jälkitarkastuskäyntiä.

POLIKLINIKKA KARINAItäinen Pitkäkatu 30 b (2. krs)20700 TURKUPuh. 02-2657 927(MA–TO klo 8–15)

LOUNAIS-SUOMENSYÖPÄYHDISTYS r.y:n

RINTA-TUTKIMUSKESKUSsuorittaa rintarauhasentutkimuksia.Syöpäyhdistyksenjäsenille edullinen jäsenhinta.AjanvarauksetMA–PE klo 8–15p. 02-2657 933Itäinen Pitkäkatu 30 b Turku

Kysymys:Lehdessä joitakin aikoja sittenolleiden tietojen mukaan onmahdollista tehdä avioehtoso-pimus, jossa omaisuuden jaos-ta määrätään eri tavoin sen va-ralta, päättyykö avioliitto sentakia, että toinen puoliso onkuollut tai päättyykö avioliittoavioeron johdosta. Mitä tämäkäytännössä tarkoittaa? Vai-kuttaako avioehdon olemassa-olo kuolemantapauksen yhtey-dessä siihen, saako leski periäkuolleen puolison ja onko sillävaikutusta perintöveron mää-rään?Nimimerkki ”Avioehtosopi-mus”

Vastaus:Korkein oikeus on vuonna2000 antanut ennakkoratkai-sun, jossa katsottiin päteväksiavioehtosopimus, jonka mu-kaan oli solmittu, ettei kum-mallakaan puolisolla ollutavio-oikeutta toisen omaisuu-teen, jos avioliitto päättyi avi-oeroon ja avioliiton päättyessätoisen kuolemaan avio-oikeustaas oli olemassa. Aikaisem-min tällaisia avioehtosopi-muksia ei pidetty pätevinä.

Käytännössä mainittu ratkaisumerkitsee siis sitä, että avioeh-tosopimuksessa voidaan sopiaomaisuuden jakamisesta eriperusteiden mukaisesti kah-dessa eri tilanteessa, eli avioe-rotilanteessa ja toisen puolisonkuoltua. Jos avioliitto päättyyavioeroon, toimitetaan puoli-soiden välillä omaisuudenerottelu ja kumpikin saa itsel-leen sen omaisuuden, joka onhänen nimissään. Jos taas avi-oliitto päättyy toisen puolisonkuolemaan, on leskellä avio-oikeus kuolleen puolisonomaisuuteen.Avioehtosopimuksella ei si-nänsä ole vaikutusta puolisonperintöoikeuteen sellaisessatapauksessa, että avioliittopäättyy toisen puolison kuole-maan eikä vainajalla ole ollutlapsia. Vaikka lesken avio-oi-keus olisi suljettukin avioehto-sopimuksella pois myös kuo-lemantapauksen sattuessa, voileski siitä huolimatta periä vai-najan. Avioehtosopimuksellaei myöskään sellaisenaan olevaikutusta puolison maksetta-vaksi tulevan perintöveronmäärään.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat vastaatällä palstalla lukijoiden kysymyksiin, jotka liitty-vät syöpätauteihin. Tällä kertaa vastaajana onSuomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Matti Rau-talahti.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat vastaatällä palstalla lukijoiden kysymyksiin, jotka liitty-vät lakiasioihin. Kysymyksiin vastaa asianajaja, va-ratuomari Juhani Reimari.

Huomattava lahjoitus Vuorineu-vos Irja Ketosen muistorahastolle

Romuauton lady HelsinginKansallisteatterissa lauantaina22.9.2001 klo 14.00Lähtö monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b,Turku klo 11.00. Esitys alkaa klo 14.00. Romuauton Lady onAlan Bennettin kirjoittama koskettava tositapahtumiin perus-tuva tarina oman yksinäisen ja omaperäisen tiensä valinnees-ta vanhasta naisesta. Pääosissa Kyllikki Forssell, MarkkuMaalismaa, Juha Muje, Marita Nordberg ym. Hinta jäseniltä250 markkaa ja ei-jäseniltä 320 markkaa sisältäen linja-auto-kuljetukset, teatterilipun ja matkanjohtajan palvelut. PaluuTurkuun noin klo 19.00.

ILMOITTAUTUMISET 3.9.2001 MENNESSÄ MAT-KARIN TOIMISTOON PUH. 2657 913

Miksi nuuskaa kan-nattaa välttää?Nuuskaa kutsutaan myös sa-vuttomaksi tupakaksi. Onkonuuskaaminen vähemmänvaarallista kuin savukkeidenpolttaminen, ylilääkäri MattiRautalahti Suomen Syöpäyh-distys?- Näin ei voi sanoa. Nuuskasisältää jopa 20 kertaa enem-män nikotiinia kuin tupakka.Lisäksi se sisältää erilaisiaraskasmetalleja, kuten lyijyäja kadmiumia sekä jäänteitämyrkyllisistä kasvinsuojeluai-neista. Nuuskan vaaralliset ai-neet imeytyvät verenkiertoonlimakalvojen läpi kun tupa-koidessa nikotiini tulee eli-mistöön savun muodossa.

Miten nuuska vaikut-taa elimistössä?Nuuska ärsyttää erityisestisuun limakalvoja, värjää ham-paita ja aiheuttaa pitkään käy-tettynä mm. ientulehduksia jahampaiden kiinnityskudossai-rauksia. Nuuskaajan hengitystuoksuu pahalta. Nieltynänuuskan nikotiini imeytyymyös ruoansulatuselimistöönja jo pienet määrät häiritsevät

mahalaukun luonnollista toi-mintaa. Nikotiini rasittaa sy-däntä ja sydämen lyöntitiheyskasvaa. Nuuskaajan hermos-ton toiminta ja hormonitasa-paino häiriintyvät ja kuntoheikkenee asteittain. Nuus-kaajat kärsivät usein unetto-muudesta, päänsärystä ja hi-koilusta.Nuuskan käyttö erityisestinuorella iällä lisää suuontelon,nielun ja nenän syöpää. Nuus-kaajien riski sairastua näihinsyöpiin on jopa nelinkertainennuuskaamattomiin. Suusyö-vän esiasteita, nk. leukoplaki-oita on löydetty jopa puoleltanuuskan käyttäjistä. Leukop-lakioista lähes joka kymme-nes muuttuu myöhemmin suu-syöväksi.

Ovatko nuuskan ai-heuttamat vauriotikuisia?Nuuskaamisen, samoin kuintupakoinnin lopettaminenkannattaa aina, vaikka nikotii-nia olisikin käyttänyt pitkiä-kin aikoja. Lyhytaikaisetnuuskan aiheuttamat vauriotsuun limakalvolla paranevatyleensä välittömästi nuuskankäytön lopettamisen jälkeen.

TS-Yhtymä kartutti 100.000 markalla Moikoisten Syöväntutki-mussäätiön Vuorineuvos Irja Ketosen muistorahastoa20.6.2001, jolloin tuli kuluneeksi 80 vuotta hänen syntymäs-tään.Vuorineuvos Irja Ketosen muistorahaston pääoma on 1.3 mil-joonaa markkaa ja se on suurin Moikoisten Syöväntutkimussää-tiön rahastoista.

UUDEN VUODEN VIETTO MERI-KARINASSA31.12.2001-01.01.2002

Uuden vuoden vieton hinta on 700 markkaa kahden hengenhuoneissa ja 800 markkaa yhden hengen huoneessa, sisältä-en täysihoidon, majoituksen ja koko ohjelman.

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOTMERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUSSeiskarintie 35 puhelin 02-2657 66620900 TURKU telefax 02-2657 618

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:nTurun paikallisosaston toiminta syksyllä 2001Meri-Karinan toiminta ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35 Turku.Tiistaina 11.9.2001 klo 17.30Emäntä Tuija Saura: Arjen turvallisuudesta kriisivalmiuteen-naisten mahdol-lisuudet vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä.Operettisävelmiä: Tuija Saura, laulu ja Merja Innilä, pianoTiistaina 9.10.2001 klo 17.30Myyntijohtaja Merja Parikka-Holopainen Merita Pankista: Pian siirrymmemarkasta euroon. Kuorolaulua: Meri-Kaarinat.Tiistaina 13.11.2001 klo 17.30Professori Tuula Salmi: Osteoporoosi sekä naisten syöpäsairaudet.Sunnuntaina 18.11.2001 klo 10.00-18.00Virkistäytymis- ja tutustumispäivä Meri-Karinassa: Yhdessäoloa, tietoa, kä-den taitoja, maukasta ruokaa ja naisten juttuja uusille ja vanhoille jäsenille.Sunnuntaina 9.12.2001 klo 12.00-15.00Joulumyyjäiset Monitoimitalo KarinassaTiistaina 11.12.2001 klo 17.30Joulujuhlat Meri-KarinassaTervetuloa mukaan!Lisätietoja toiminnasta antaa Merja Innilä puh. 2580 694

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat26 – N:o 2 – 2001

Kiinnostavatko kaupungit,kylät tai kiertomatkat.Lähdetkö yksin vai kaksin,viikoksi vai puoleksivuodeksi? Haluatko valmiinpaketin vai erikoisjärjestelyjä?Meiltä löytyy. Kokeile vaikka.

Yksi hyödyntääalennukset

matkoista, toinen

joustavat

maksuehdot.

Viiden Tähden Kerhon jäsenenäsaat tuntuvat jäsenedut,alennuksetmatkoista,matkavakuutuksestaja autonvuokrauksesta.Voit valita käteis- tailuottokortin.

SMT TURKU Kauppiaskatu 12, puh. (02) 273 0950, ma–pe 9–18, la 10–14SMT Puhelinmyynti 010 826 8000, ma–pe 8–19, la 10–15

Yksi ovi.

Miljoona matkaa.

Yksi ovi.

Miljoona matkaa.

Liity jä

seneksi

meillä!

- Syöpäpotilaat kaipaisivatnykyistä enemmän tietoa jatukea ravintoasioihinsa. Ny-kyisin liian harva potilas saariittävästi tietoa ravintoteki-jöistä hoitavalta lääkäriltään,toteavat onkologian dosentti,erikoislääkäri Eeva SalminenTYKSin onkologian klinikal-ta ja elintarvikekehityksenprofessori Seppo SalminenTurun yliopistosta.- Kartoitus, jonka teimmerintasyöpäpotilaiden ravitse-musasioista on herättänytkansainvälistä kiinnostusta.Ennen kaikkea potilaat ovatkommentoineet, että aihettaon tutkittu liian vähän ja ko-rostaneet ravitsemusasioidenmerkitystä potilaan hyvin-voinnille, toteavat Salmiset.Vähärasvainen ja kuitupitoi-nen ruokavalio, joka sisältäärunsaasti vihanneksia, kas-viksia ja hedelmiä on terveel-listä myös syöpäpotilaille.Energian saannin ja kulutuk-sen tasapainon saavuttami-seksi on oikeiden ravintoai-neiden lisäksi tärkeää huo-lehtia myös riittävästä liikun-nasta. Nämä kaikille suoma-laisille annetut ruokavalio-ohjeet pätevät myös syöpä-potilaille.

Terveellinen ruoka-valio pitää syövänloitolla?Terveellisen ruokavalion ar-vellaan auttavan myös mo-nien syöpätautien ehkäisys-sä. Esimerkiksi monien hor-monaalisten syöpien, kutenrintasyövän kohdalla oikeallaravitsemuksella voi olla mer-kittävä ehkäisevä vaikutus,sillä noin kolmasosan syövis-tä arvellaan olevan yhteydes-sä ruokatottumuksiin. Suo-malaisille tyypillisiä kansan-tauteja eli sydän-ja verisuo-nitauteja voidaan myös eh-käistä ja pitää kurissa ter-veellisillä ruokailutottumuk-silla, riittävällä liikunnalla ja

lopettamalla tupakoiminen.Yksipuoliset ravitsemusus-komukset sen sijaan voivatolla haitallisia hoidon aikanatai toipumisvaiheessa. Poti-laiden kannattaisikin aina ot-taa puheeksi ravinto- ja vita-miinilisänsä ja muut ravitse-musmuutoksensa hoitavanlääkärin kanssa.- TYKSin onkologian klini-kalla tehdyn tutkimuksenmukaan lähes yhdeksänkymmenestä rintasyöpäpoti-laasta nautti normaalia suo-malaista ruokavaliota. 5 %tutkimukseen osallistuneistanoudatti kasvisruokavaliotaja 8 % söi kasvisravinnonohella satunnaisesti kalaa taikanaa. Reilu kolmannes tut-kituista potilaista oli muutta-nut ravintotottumuksiaansyöpädiagnoosin jälkeen.Tärkein syy oli halu tukea janopeuttaa syövästä parantu-mista. Joka kymmenes ruo-kavaliotaan muuttaneista il-moitti syyksi pahoinvoinninkurissapitämisen. Vain 12 %oli muuttanut ruokavaliotaanterveydenhuollon ammatti-laisten suosituksesta. Tär-keimpiä muutoksia olivateläinrasvojen, sokerin ja pu-naisen lihan välttäminen sekähedelmien, marjojen ja vi-hannesten lisääminen ruoka-valioon. Neljä potilasta kym-menestä käytti vitamiineja jakivennäisaineita ja 22 %nautti ravintolisiä, luontais-tuotteita tai probiootteja, sel-vittää dosentti Eeva Salmi-nen. Tutkimus on laajentunutmyös yhteistyöksi ulkomai-siin keskuksiin ja tuloksiatullaan vertailemaan suoma-laiseen materiaaliin.Tehdyt muutokset olivat pää-osin oikeansuuntaisia, sillälääketieteellisessä kirjalli-suudessa syöpäpotilaan ravit-semusohjeita on kirjattu mm.seuraavasti:- syö päivittäin vihanneksia,hedelmiä ja marjoja- syö vähintään seitsemän pa-laa kokojyväleipää päivittäin

ja vältä sokeria- vältä alkoholia- jos syöt lihaa, vähennä li-han määrää 80 grammaanpäivässä ja syö kalaa tai ka-naa punaisen lihan sijasta- vältä ylipainoa ja alipainoa(suositeltava painoindeksi18.5 -25)- liiku säännöllisesti- vältä rasvaista ruokaa, eri-tyisesti eläinrasvoja ja käytäkasvisöljyjä kohtuullisesti- vältä suolaisia ruokia ja vä-hennä suolan käyttöä ruoan-valmistuksessa sekä ruoka-pöydässä- älä syö käristettyjä tai pala-neita ruokia

Lisätietoja myösammattilaisille- Näyttää siltä, että syöpäpo-tilaat saavat ravitsemukseenliittyviä tietoja harvemminterveydenhuolloin ammatti-laisilta kuin tuttavilta tai tie-dotusvälineistä. Kolmanneskyselyyn osallistuneista poti-laista kaipasikin selvästi lisäätietoa ravitsemusasioista.Tiedotusvälineet, tuttavat jaläheiset olivat tärkeitä tie-donlähteitä, mutta kysyä tie-tysti täytyy, kuinka oikeaatämä ravintoinformaatio on?Meillä tarvittaisiin selkeästienemmän koulutusta tervey-denhuollon ammattilaisille,jotta he pystyisivät tukemaansyöpäpotilaita oikean ravitse-muksen valinnassa, pohtivatEeva ja Seppo Salminen.Syöpään liittyvän ravitse-mustiedon lisäämiseksi onTurun yliopiston Terveydenbiotieteen koulutusohjelmas-sa ja lääketieteellisen tiede-kunnan opiskelijoille aloitet-tu dosentti Eeva Salmisensuunnittelema kurssi. Lisä-koulutusta tullaan suuntaa-maan myös hoitohenkilökun-nalle.

Teksti: Tuula Vainikainen

SYÖPÄPOTILAAT TARVITSEVATLISÄÄ RAVITSEMUSTIETOA

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2001 – 27

– RINTAPROTEESIT– RINTALIIVIT– UIMAPUVUT

PROTEESIEN SOVITUKSETTURUN SEUDULLA:Poliklinikka Karina

Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 Turku

Myymälä AMOENA Finland Oy:Bulevardi 19, 00120 Helsinki

Avoinna: ma–pe 10–17, 09-649 839

KULJ

ETU

SALA

N

AMMATTILAINENVU

OD

ESTA

19141914MUUTTOPALVELUVUORINEN Oy

Sahantie 170, 21500 PIIKKIÖpuh. 02-238 5549, 02-479 8797,

fax 02-232 9185Arto Vuorinen 0400-740 449

Pirkko Mauro-Vuorinen 0500-795 881

Puutarhakatu 15 A, 20100 TURKUpuh. 02-232 7400 fax 02-232 9185

tj. Pirkko Mauro-Vuorinenkotip. 02-479 8797, 0500-795 881

TALO

USH

ALL

INNON AMMATTILAINEN

VUO

DESTA

19531953TilitoimistoTilitoimistoTilitoimistoMauro ja Kni OyMauro ja Kni OyMauro ja Kni Oy

RINTAPROTEESI

Saatavana: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TurkuPuh. 02-2657911

RINTAPROTEESI

Saatavana: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TurkuPuh. 02-2657911

Eerikinkatu 920100 Turkupuh. 231 9277

Uudet monofilament pohjaiset peruukit saapuneetPeruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoon sopivaksi.

Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin.

Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeentuotavat peruukkimallistot.Hetitoimituksessa laaja varasto.

Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples,Hairaisers, Hair Parade, Hair Trix,Henri Margu, Natural Image,Stefan Bauer, Perucci, Wig, Fraca Ferretti,

peruukkiliike

-Rintasyöpäpotilaiden kirurgi-sen hoidon kehittäminen kul-kee Varsinais-Suomessa jälki-junassa. Rintasyöpäpotilaidenhoito on hajautettu liian mo-neen yksikköön eikä mihin-kään pääse syntymään vaadit-tavaa korkeatasoista osaamis-ta. Kun sairaanhoitopiirin toi-mintoja mietitään uudelleen,pitäisi pohtia huolella myösse, missä rintasyöpäpotilaitatulevaisuudessa leikataan.Tutkimus ja hoidon kehittämi-nen kuuluisi ilman muuta ylio-pistolliselle sairaalalle, jossaon tarvittava välineistö, muttaei nykyisellään riittävästiosaavaa väkeä hoitamaan poti-laita ja huolehtimaan uusim-man hoidon edellyttämästätutkimuksesta, tiivistää rinta-syöpäpotilaiden hoidon keskit-tämistä vaativan kansanliik-keen veturi, erikoissairaanhoi-taja Helena Katajamäki. Hänon keräämässä nimiä rintasyö-vän kirurgisen hoidon kehittä-mistä vaativaan adressiin, jokatullaan luovuttamaan sairaan-hoitopiirin päättäjille lähiai-koina.

Välittääkö kukaanrintasyöpäpotilaista?

-Olemme huolestuneita rin-tasyöpäpotilaiden kirurgisen

hoidon tilasta Varsinais-Suo-men sairaanhoitopiirissä. Rin-tasyöpäleikkauksia tehdäänpiirin alueella noin 400-500leikkausta vuosittain. Enitenleikkauksia tehdään TYKSissäja Turun terveyskeskuksensairaalassa, molemmissa noin130 leikkausta vuosittain.Kummassakaan yksikössäleikkauksia ei kuitenkaan ker-ry niin paljon kuin rintasyöpä-kirurgian suositus edellyttäisieli 160 leikkausta vuosittain.Piirin alueella tehdään yhteen-sä myös noin kaksi sataa rinta-syöpäleikkausta aluesairaa-loissa, joissa leikkausmäärätjäävät siis huomattavasti allesuosituksen.

Osaamistason varmistami-seksi rintasyövän tutkimus jahoito tulisi keskittää yliopisto-sairaalaan ja taata sinne riittä-vät resurssit. Muuten Varsi-nais-Suomi joutuu lopullisestitakapajulan asemaan rintasyö-vän hoidon kehityksessä. Jonyt TYKSissä on jouduttu hi-dastelemaan esimerkiksi varti-jaimusolmuketutkimustenkäyttöönotossa puutteellisiinlaiteresursseihin vedoten.Laitteiston käyttöön saamisek-si on pyydetty apua Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä,joka on myöntänyt varoja ns.gammasäteilytunnistimen han-

kintaan, mutta hoidon aloitta-minen on viivästynyt kohtuut-tomasti. TYKS ei ole myös-kään voinut tarjota rintasyöpä-potilaille plastiikkakirurgianpalveluja ns. rekonstruktio-leikkauksiin muista sairaan-hoitopiireistä poiketen.

Keskittämällä hypä-tään jälkijunasta

Rintasyöpään sairastutaanentistä nuorempana. Onkolo-gisten hoitojen kehityksenmyötä rintasyöpäpotilaidenelinikä on pidentynyt ja paran-tumisprosenttikin on korkea,joten kirurgisen hoidon laadul-la on tärkeä merkitys juurisyöpäpotilaan elämänlaadun jatoimintakyvyn säilyttämises-sä. Jos potilaalta joudutaanpoistamaan kainalon imusol-mukkeet ”varmuuden vuoksi”,kun alueellamme ei kattavastivoida tarjota potilaille vartijai-musolmuketutkimuksia, jollasairastuneet imusolmukkeetvoitaisiin luotettavasti löytää,eivät asiat ole kunnossa. Rutii-nipoiston tulisi olla historiaa,koska vaihtoehtoja on jo käy-tettävissä, tiivistää Helena Ka-tajamäki.

Kirurgisen osaamisen lisäk-si rintasyövän hoidon kehittä-minen vaatii kirurgien, onko-

logien, patologien ja radiolo-gien yhteistyötä. Siksi rinta-syövän hoito olisi järkevintäkeskittää TYKSiin, jonne taat-taisiin riittävä ja osaava miehi-tys näiden asioiden hoitami-seksi. Kaikki tarvittavat lait-teistot ovat jo TYKSissä käy-tettävissä, siksi rintasyöpäpo-tilaiden leikkaushoitoa ei pi-täisi sirotella ympäri piiriä, eimyöskään keskittää Turun ter-veyskeskuksen sairaalaan uu-sista työnjaoista päätettäessä.Koska julkisen terveydenhuol-lon kustannuksia on vartioita-va tarkkaan ei vähäisiä talou-dellisia voimavaroja pidä tuh-lata syöpäkirurgiassa puuhas-televiin pikkuyksiköihin, jois-sa ei voida tarjota parastamahdollista hoitoa.

Asiasta kiinnostuneet rinta-syöpäpotilaat ja muut asiano-saiset voivat kirjoittaa nimen-sä hoidon kehittämistä koske-vaan adressiin Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen toimi-paikoissa, Meri-Karinassa,Seiskarinkatu 35 ja Monitoi-mitalo Karinassa, Itäinen Pit-käkatu 30 b.

Rintasyöpäpotilaat saavat ha-lutessaan Helena Katajamäenyhteystiedot Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen vaihteesta,puh. 2657 666.

Rintasyöpäpotilaat tuuliajollaOlisiko tiedon ja taidon keskittämisestä apua?

Viimeksi kuluneen vuosi-kymmenen aikana on kuntienvapaaehtoinen tuki syöpäpoti-laille ratkaisevasti muuttunut.Kymmenen vuotta sitten asuisilloisen Turun ja Porin lääninalueella yli 80 prosenttia väes-töstä sellaisessa kunnassa, jo-ka suoritti vapaaehtoista talou-dellista tukea syöpäsairaudenaiheuttamien hoitokulujenkorvaamiseksi. Tänä vuonnaLounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen alueella enää Alastaro,Lemu, Masku, Muurla, Pertte-li, Piikkiö, Pyhäranta, Pöytyä,Salo, Säkylä ja Vahto korvaa-vat vapaaehtoisesti näitä kus-tannuksia asukkailleen.

Syöpäpotilaiden talouteenvaikuttaa olennaisesti vuoden2000 alusta voimaan astunutsosiaali- ja terveydenhuollonasiakasmaksukattolaki, jonkaperusteella kaikki potilasryh-mät saavat yli 3.500 markkaaylittävistä hoitokuluista ns.vapaakortin.

-Syöpäpotilailla tämä mer-kitsee sitä, että vapaakorttilai-set saavat poliklinikkamaksutja sarjahoidot maksutta ja hoi-topäivämaksu alenee 70 mark-kaan. Maksukaton laskee javapaakortin kirjoittaa potilaal-le se kunnallinen hoitolaitos,jossa maksukatto tulee täy-teen. Potilaiden on tärkeää itseseurata hoitokulujensa kerty-mistä ja säästettävä kaikki sai-rautensa hoidosta aiheutuneetkuitit, koska vain niiden pe-rusteella voidaan maksukattotodeta ja vapaakortti kirjoittaa,

muistuttaa hallintovirkailijaEija Hangasluoma TYKSin U-sairaalan maksutoimistosta.

Alastarolla nousi kan-sanliike:”ei pidä antaa periksi”

Alastaro lakkautti vuoden2001 alusta syöpäpotilaidenkulukorvaukset. Aiemminkunta korvasi puolet hoitopäi-vä- ja poliklinikkakäyntienkuluista. Budjetin teossa tätänoin 50.000 markan määrära-han poistoa vastusti mm. val-tuutettu Katri Rinne. Määrära-ha kuitenkin poistettiin kun-nan budjetista. Periksi ei kui-tenkaan annettu ja pitkällisenväännön jälkeen kesäkuussatehtiin uusi päätös, joka pa-lautti tukirahat.

-Asia jäi budjetista päätettä-essä minua kovasti harmitta-maan, mutta sillä kohtaa envoinut asialle mitään. Määrä-rahan poistamista perusteltiinmm. sosiaali- ja terveyden-huollon asiakasmaksukatto-lain voimaanastumisella ja an-nettiin ymmärtää, että tämäuusi laki korvaisi aiemmanerillistuen. Näin ei kuitenkaanollut. Alastarollakaan ei kyseollut yksittäisistä henkilöistä,vaan vuonna 2000 tukea sai38 syöpää sairastavaa kunta-laista. Tammikuun alussa sainuseampia yhteydenottoja syö-pää sairastavilta kuntalaisiltaja lupasin heille tehdä aloit-teen kulujen korvaamisen ta-

kaisin saamiseksi, kertoo Kat-ri Rinne.

-Näen tämän tuen hyvin tär-keänä syöpäpotilaille. Kyse ontärkeästä kädenojennuksestaja osoituksesta, että muu yh-teisö välittää heidän tilantees-taan. Kyse ei ole useinkaankunnan tasolla suurista sum-mista, mutta yksittäiselle poti-laalle ja hänen perheelleen täl-lä tuella voi olla ratkaisevamerkitys. Sosiaalisen tuenmerkitystä syöpäpotilaille ontutkinut mm. sairaalasielun-hoitaja Juha Lankinen tänävuonna ilmestyneessä väitös-kirjassaan. Lankisen mukaantaloudellisilla vaikeuksilla voiolla huomattava merkitysmyös syöpäpotilaan henkisellejaksamiselle. Sosiaalinentuki on stressipuskuri, jokaauttaa potilasta pysymäänhenkisesti pinnalla. Kyse eisiis ole mitättömästä asiasta,joissakin tapauksissa taloudel-lisen tuen puute voi jopa estääpotilaan hoitoon hakeutumi-sen, jolloin yhteiskunnan ku-lut nousevat, jos hoitoa pitäämyöhemmin antaa pitkälleedenneeseen sairauteen, tiivis-tää Katri Rinne, joka siviili-ammatiltaan on Loimaan kau-punkiseurakunnan kappalai-nen. Rinne on koulutukseltaanmyös sairaanhoitaja.

-Kunnissa ei siis pidä antaaperiksi, asioita voidaan muut-taa, kun ne otetaan esille, niitävalotetaan perusteellisesti jakun riittävän laajat joukotkuntalaisia saadaan mukaan

ajamaan asiaa. Alastarollaaloitteen taakse koottuun ad-ressiin kirjoitti nimensä 443äänestysikäistä kuntalaista.Meillä väännettiin asiasta kät-tä ihan tosissaan sekä kunnan-hallituksessa että -valtuustos-sa, mutta lopputulos oli vaivanarvoinen. Vanha tukipolitiikkasaatiin palautettua ja nyt Alas-taron kunta korvaa syöpäpoti-laiden hoitopäivä- ja polikli-nikkakäynneistä puolet, iloit-see Katri Rinne.

Kunnat lopettaneet syöpäpotilaiden hoitokulujen korvaamisen

Tiedätkö kuinka omassa kunnassasi?

Katri Rinne on ollut Lou-nais-Suomen Syöpäyh-distyksen jäsen yli kym-menen vuotta. Syöpä onhänelle tuttu myösomasta perheestä, silläsekä hänen äitinsä ettäisoäitinsä ovat menehty-neet syöpään.

puh. 2388550 fax. 2388547 vesma@wakkanet.fiwww.tilausmatkatvesma.fi

TILAUSAJOLIIKENTEESEEN ERIKOISTUNUT

Kirjelukijalta

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat28 – N:o 2 – 2001