N:O 2/2000LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

Syöpä tuo elämään vivahteita jaopettaa tutkimaan omia rajojaanYmpäristöministeri Satu Hassion kertonut avoimesti sairastumi-sestaan syöpään. Avoin pohtimi-nen on hänelle luontainen tapakäsitellä asioita. Tulemalla julki-suuteen hän haluaa omalta osal-taan hälventää taudin ympärilläolevaa mystiikkaa ja rohkaistamuita samassa tilanteessa eläviänaisia.Sadunpäivän aamuna ministeri

Hassi istuu ympäristöministeriöntyöhuoneessaan. Edessä on en-simmäinen työpäivä kaksi päi-vää aiemmin aloitetun vahvansytostaattihoidon jälkeen. Syö-vän sairaskertomus on jälleen ot-tanut uuden suunnan. Satu Has-sin rintasyöpä löytyi rutiinitarkas-tuksessa loppu-kesästä. Elämäsai uuden sävyn kesken vilkkaim-pien työkiireiden. Kyhmy rin-nasta löytyi juuri budjettiriihenalla ja varmistus syövästä tulikaksi tuntia ennen budjetin tiedo-tustilaisuutta, jossa Satu Hassipuheenjohtajana joutui esit-tämäänsä puolueensa kannan-oton.- Sitä haluaa tietysti myös selvit-tää miksi näin kävi. Minulla eiole elämäntapariskejä, en tupa-koi enkä ryyppää ja olen imet-tänyt molempia tyttäriäni puoli-vuotiaaksi. En näe sairautta myös-kään synnin palkkana. Pidän syö-pää vastustuskyvyn pettämissai-rautena. Uskon, että syynä onliian kova ja pitkään kestänytstressi. Koen sairauteni viestinä.Minut se on pannut miettimäänomia rajojani. Olen varmaan lii-oitellut kestokykyäni ja nyt onopittava armahtamaan myös itse-ään. Kaikkea ei tarvitse jaksaaeikä joka paikkaan voi ehtiä. Jo-kaisen fyysisellä kestokyvyllä onrajansa. Itselläni on taipumus teh-dä asioita hieman liian täysillä.Siksi myös työssä eteen tulevatpettymykset vaikuttavat helpostimielentilaani. Toisaalta näitä töi-tä on tehtävä "draivi päällä",muuten siitä ei ole mihinkään.

Syöpä ei olekuolemantuomioSyöpä on edelleen sairaus, jota

ympäröi mystiikan pelottava sa-vuverho. Syövän maine on huo-mattavasti pelottavampi, kuin mi-hin nykyiset hoitotulokset antai-sivat aihetta. Hassi tuntee useitaihmisiä, joilla on takanaan voitet-tu syöpä. Se on rohkaissut paljon. Satu Hassin syöpäkasvain olilöydettäessä hyvin pieni ja leik-kaus sujui hyvin. Työhön hänpalasi viikon jälkeen leikkaukses-ta. Hyvän alun jälkeen on kui-tenkin tullut ikäviä uutisia. Kas-vaimen solutyyppi on osoittautu-nut hyvin ärhäkäksi. Ohjelmaanotettiin siksi myös sytostaatti- elisolunsalpaajahoidot.- Kun sain ensitiedon syövästä,

fiilikset olivat tietysti hyvin huo-

voi olla muitakin paljon vaka-vampia sivuvaikutuksia, muttaniitäkään ei voi lähteä päätoimi-sesti suremaan. Ensimmäisenhoitokertani pahoinvointilääki-tys tuntui tehoavan oikein hyvin.Olen kyllä miettinyt, että jos tu-len kaljuksi, olen mieluumminkalju tai käytän huivia tai pipoa,kuin pistän päähäni tanttamaisenperuukin. No, linnan kutsuille onvarattu aivan omasta tukastanipoikkeava peruukki, naurahtaaHassi.- Ja olisihan se aika mielenkiin-

toista mennä loppusyksystä Haa-gissa pidettävään ilmastoneuvot-teluun päässä kalju, johon ontatuoitu "STOP THE CLIMATECHANGE".Ministeri aikoo jatkossa kiinnit-

tää tarkempaa huomiota omaanruokavalioonsa. Sokeria ja val-koista vehnää ei hänelle enääkannata tarjota, vaan kokouksiinvarataan ruisleipää, hedelmiä jakasviksia. Pari viikkoa pullaton-ta ja kahvitonta aikaa on takanaja olo tuntuu hyvältä. - Tämä onminun suhtautumiseni sairautee-ni, en tee siitä mallia kenellekään.Jokaisen on ratkaistava nämä asi-at itse, napauttaa Hassi.

TuikitärkeätseulonnatNaisten osallistumista mammo-

grafiaan Hassi haluaa omien ko-kemustensakin perusteella roh-kaista. Aina ei omatoiminen rin-tojen tarkkailukaan tuo pieniäkasvaimia esille. Joissakin kun-nissa tehdään joukkotarkastuksiavain yhdellä projektiolla, siihenei pitäisi tyytyä.- Jään vuoden vaihteessa pois

Tampereen valtuustosta, muttatämän syksyn budjettikokoukses-sa käyn kyllä esittämässä yhdenasian. Mammografiaseulontojapitäisi tehdä nykyistä useammil-le ikäluokille ja aikaisemmin. Tu-russahan siitä on käsittääksenisaatu hyviä kokemuksia. Esi-merkiksi oman lukioluokkaninoin 20 tytöstä olen jo kolmas,jolla on todettu rintasyöpä ennen50 ikävuotta eli ennen kuin Tam-pereella on seulottu yhtään ikä-luokkaa! Syövän löytäminenmahdollisimman varhain, kun sevielä voidaan parantaa on yksi-löille ratkaisevan tärkeää ja hyväasia myös yhteiskunnalle.Tapaamisemme on ohi, ministe-

rillä on päiväohjelmassaan minis-teriön johtoryhmä ja kokouksia.Illalla on television vaalitentti.Jossain välissä pitäisi ehkä hie-man levätä, että jaksaa.

Teksti: Tuula VainikainenKuva: Dick Lindberg

not. Kiukuttelin tietoa vastaan,vaikka toisaalta tieto siitä, ettäkasvain on pieni rauhoitti. Leik-kaus pelotti etukäteen, mutta nu-kutuksesta herätessä oli hyvä olo,tuntui että oli noussut kuolleista!Myös sytostaattihoitoon mennes-sä olin aivan hermona, mutta itsetoimenpide ei ollutkaan juurilainkaan epämiellyttävä. Hoidonaikana kuuntelin mukaan otta-maani musiikkia ja se piti mieli-alan hyvänä.Satu Hassi kiittää erityisesti hän-tä hoitaneita lääkäreitä ja hoitajiasaamastaan tiedosta. - Sekä Tay-sissa että Hyksissä on tähän saak-ka jaettu auliisti tietoa. Se onollut minulle erittäin tärkeää. En-nen leikkausta Taysissa tapasinkirurgin, joka selvitti hyvin seik-kaperäisesti mistä leikataan, näyt-ti ohutneulatulokset ja ultraääni-kuvat. Ennen leikkausta sainosastolla tietoa hoitajilta, jotkaantoivat myös syöpäyhdistyksentietopaketin, fysioterapeutti näyt-ti jumppaohjeita ja anestesialää-käri kertoi nukutuksesta ja kivun-

lievityksestä. Tiedon saanti hel-potti kummasti. Osa hoidoistanitullaan jatkossa tekemään Hyk-sissä, sen mukaan miten parhai-ten voin hoitaa työni.- Minulle syöpätyypin toteami-

nen aiempaa luultua agressii-visemmaksi oli rankempi uuti-nen kuin alkuperäinen tieto pie-nestä syöpäkasvaimesta. Sitäkinonnellisempi olen ollut siitä, ettäkasvaimeni löydettiin niin ajois-sa, jolloin hoitomahdollisuuksiaon paljon enemmän, pohtii Hassi.- En yritä esittää reippaampaa

kuin olen, mutta olen oikeastisitä mieltä, että kaikessa - tässäsyövässäkin - on myös positiivi-sia puolia. Syöpä ei merkitse kuo-lemantuomiota. Lisäksi elämäänja vanhenemiseen suhtautuu nytaivan toisin kuin ennen. Meilläihannoidaan aivan mahdottomas-ti nuoruutta ja kauneutta, se onaikamoista henkistä väkivaltaanaisia kohtaan. Oma sairastumi-seni poisti kertaheitolla omaanikääntymiseen liittyvät ulkonäkö-paineet. Nyt katson vanhoja ih-

misiä kadulla melkein kateellise-na, koska en tiedä elänkö itsekoskaan vanhaksi. Mutta kukaan-han ei tiedä huomisesta, aina voisairastua vakavasti tai loukkaan-tua tapaturmassa. Vakava saira-us muistuttaa elämän rajallisuu-desta, jokainenhan me joskuskuolemme. Näin muistaa jokapäivä iloita myös elämästä.

Tunteitakoko skaalallaPelko ja vakavat tunteet ovat

osa syöpää, niin kuin mitä tahan-sa vakavaa sairautta. Syöpä eikuitenkaan ole vienyt elämästänaurua ja iloa, päinvastoin.

- Kun tieto solutyypin agressiivi-suudesta tuli, mieheni sanoi, ettäsinulle ei sitten koskaan riitä mi-kään tavallinen, ei edes tavalli-nen rauhallinen rintasyöpä.Olemme läheisteni kanssa otta-neet kaiken irti myös mahdolli-sesta hiusteni lähdöstä. Hiustenmahdollinen lähtö on kuitenkinkosmetiikkaa, sytostaateillahan

Ympäristöministeri Satu Hassin mukaan syöpä on edelleen sairaus, jota ympäröi mystiikanpelottava savuverho. Hänen mielestään syövän maine on huomattavasti pelottavampi, kuinmihin nykyiset hoitotulokset antaisivat aihetta.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat2 – N:o 2 – 2000

– RINTAPROTEESIT– RINTALIIVIT– UIMAPUVUT

PROTEESIEN SOVITUKSETTURUN SEUDULLA:Poliklinikka Karina

Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 Turku

Myymälä AMOENAFinland Oy:Bulevardi 19, 00120 Helsinki

Avoinna: ma–pe 10–17, 09-649 839

Klassisen hienoarominen kahvi

Huolimatta siitä, että meidän on helppo nähdä ja tuoda esiin yhteiskunnassamme ole-via epäkohtia ja korjausta vaativia asioita, on meidän oikeastaan syytä olla ylpeitä mo-nista kiitettävistä asioista. Niitä pidämme liian usein itsestään selvyyksinä.

Kun teemme vertailuja toisenlaisiin yhteiskuntiin, huomaamme sittenkin asuvammehyvässä maassa, yhdessä kaikkein parhaista. Meillä pyritään yhteisin varoin ja toi-menpitein pitämään huolta kaikista, myös niistä, jotka syystä tai toisesta eivät tule toi-meen itse.

Sosiaaliturvamme taso on kansainvälisessä vertailussa perin korkea. Lapsiperheet,sairaat, vanhukset ja köyhät koetaan niin arvokkaiksi, että heidän toimeentulostaan,elämisen mahdollisuuksistaan ja elämän laadusta pyritään pitämään huolta meiltäkaikilta kerätyin varoin. Näissä kaikissa meille tutuissa asioissa korostuu yhteisölli-syys ja vastuu toisista näkyvällä tavalla. Siinä toteutuvat hienolla tavalla myös eräätkristillisen yhteiskuntaetiikan keskeiset periaatteet. Tällaista suhteellisen korkean so-siaaliturvan mallia olemme tottuneet nimittämään hyvinvointivaltioksi.

Mieluummin kuitenkin puhumme nykyään hyvinvointiyhteiskunnasta. Toisistahuolehtijoiden ja vastuun kantajien joukkoon tulevat silloin valtion ja kunnan ohellaseurakunnat, palveluyrittäjät, vapaaehtoisjärjestöt ja yksityiset kansalaiset. Vastuulli-nen yhteiskunta tarvitseekin viime mainittujen aktiivista panosta.

Vapaaehtoistyö ei ole kuitenkaan mikään itsestäänselvyys. Ajassamme on ajattelu-tapoja ja asenteita, joiden mukaan vastuu yhteisistä asioista ja auttamista tarvitsevistalähimmäisistä työnnetään viranomaisten harteille. Kansalainen nähdään palvelujenkuluttajana eikä tuottajana.

Onneksi tämä ei ole koko kuva ajastamme. Vapaaehtoistyöllä on yhteiskunnassam-me yhä vakiintunut ja vahva paikkansa. Luonnonkatastrofit tai muut ihmisiä kohdan-neet ja tunteitamme kohauttaneet onnettomuudet panevat ihmiset joukoittain kerää-mään apua ja antamaan sitä. Mutta laajaa vapaaehtoista kansalaistoimintaa toistenhyväksi tapahtuu myös huomaamattomammin jatkuvasti keskellämme. Monet sai-rauksiin liittyvät potilas- ja omaisyhdistykset, onpa sitten kysymys esimerkiksi syövästätai mielenterveysasioista tai lasten sairauksista, samoin kuin kehitysvammaisten tuki-yhdistykset ovat tästä erinomaisia esimerkkejä.

Kun avuntarve tulee näkö-, kuulo- tai kosketusetäisyydelle, pilkahtaa perisuomalai-nen kaveria ei jätetä-mentaliteetti esille monen itsekkyyttä suosivan tehokkuusyhteis-kunnan kasvatinkin kovalta näyttävän pinnan alta.

Vapaaehtoistyössä toisten hyväksi toimiminen mittaa myös meidän ihmisyyttämme.Kun kysely siitä, mitä tästä itse hyödymme, unohtuu, kun silmämääränä on toisten tar-peet, osoitamme, että tuntomme ei ole paatunut vaan että sydämemme on paikallaan.Motivaationa ei ole palkka vaan kiitollisuus siitä, mitä on itse saanut ja empatia, toi-sen, apua tarvitsevan asemaan eläytyminen. Sellaisen asenteen myötä toteutuu kristil-

lisen etiikan peruslause, kultainen sään-tö. ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten te-kevän teille, tehkää te heille”.

Emme vain me itse ihmisinä, vaanmyös hyvinvointiyhteiskuntamme tarvit-see vapaaehtoistoimintaa. Sillä ei korva-ta yhteiskunnan virallisen auttamistoi-men mahdollisia puutteita. Eikä yksi-tyisten ihmisten vapaaehtoisuuteen pe-rustuvalla uhraamisella ajatella poistet-tavan yhteiskunnallisia epäkohtia. Sensijaan vapaaehtoistoiminnan avulla yh-teiskuntamme tulee enemmän yhteisek-si. Yhteinen vastuu saa inhimilliset kas-vot.

Jukka Paarmaarkkipiispa

Vapaaehtoistyö hyvinvointiyhteiskunnassa

Seiskarinkatu 3520900 TURKUpuhelin (02) 2657 666telefax (02) 2657 668

Valokuvaajat: Olli Mäntylä, Tertti Pietiläja Matti Äärilä

Painos: 240.000

Painopaikka: TURUN SANOMAT

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. –Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.

Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2001

Lounais-Suomen

Syöväntorjuntasanomat

Päätoimittaja: Kari Ojala (puh. suoraan 2657 601)Toimittajat: Paula Heino, Eija Loueniva,

Marja Myllyluoma, Olli Mäntylä jaTuula Vainikainen

Ilmoitukset: Heikki Kylliäinen(puh. suoraan 2657 687)

TUPAKKANEU-VONTA-ASEMALounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen monitoimitaloKARINASSAItäinen Pitkäkatu 30 b,TURKU

Ota yhteys puhelin 265 7927.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2000 – 3

- Syöpä on tauti, jonka synty-misessä solujen perintötekijöi-den muutoksilla on sijansa,mutta syöpä ei yleensä ole pe-rinnöllinen tauti, tiivistää pro-fessori Juha Kere. Suomen ge-nomikeskuksen johtaja ja lää-ketieteellisen genetiikan osa-aikainen professori Kere jakaatyö- ja tutkimusaikansa Hel-singin yliopiston genomikes-kuksen ja Turun yliopistonlääketieteellisen genetiikanlaitoksen kesken.

Syöpä syntyy, kun ihmisenelimistössä yksittäisten solu-jen perintöainekseen tuleemuutoksia. Nämä vaurioitu-neet tai muuntuneet solut eivätsiis voi periytyä seuraavallesukupolvelle. Ihosyöpä on hy-vä esimerkki. Ihosoluissa ta-pahtuu elämän aikana erilaisiamuutoksia, esimerkiksi ultra-violettisäteilyn johdosta.

Keuhkosyövässä keuhkoput-kien pintasolukko muuttuu tu-pakansavun vaikutuksesta.Nämä molemmat syövät ovathyviä esimerkkejä myös siksi,että niiden syntymiseen ihmi-nen voi pitkälti vaikuttaaomalla käyttäytymisellään,esimerkiksi välttämällä liial-lista auringonottoa tai olemaantupakoimatta.

Harvinaisia periytyviäei kannata pelätä

Pääsääntöön on kuitenkinpoikkeuksia. Vaikka syöpä eiyleensä periydy, ovat tutkijat

löytäneet eräitä harvinaisiageenimuutoksia, jotka altista-vat syövän synnylle. Nämämuutokset voivat kulkea su-vussa. Kyse on pienestä mää-rästä paksusuolensyövän jarintasyövän geenivirheen kan-tajia. Näitä tauteja sairastavis-ta noin joka 20. potilas sairas-taa perinnöllistä syöpää. Mää-rä on siis hyvin pieni.

- Näille periytyville syövilleon ominaista, että ne puhkea-vat usein jo hyvin nuorella iäl-lä. Siksi niiden varhaiseen to-teamiseen kannattaa kiinnittäähuomiota. Onneksi yksittäisiäperheitä pystytään nykyisellätekniikalla jo auttamaan. Apualöytyy sekä syöpäjärjestöjenneuvontapisteistä että yliopis-tosairaaloiden perinnölli-syysklinikoilta. Huimaa vauh-tia edennyt geeniteknologia jaihmisen perimään liittyvä tuo-re tietous ovat antaneet meilletyökaluja selvittää myös näitäharvinaisia periytyviä tauteja.Ihmisiä voidaan tältä pohjaltaseurata tarkoin ja siis myös to-deta mahdollinen tauti mah-dollisimman varhain. Riskiyk-silöiden seurannan vuoksi esi-merkiksi perinnölliseen paksu-suolen syöpään sairastuvienpotilaiden syöpäkuolleisuus onjopa laskenut, tiivistää Kere.

Tutkimuksestatoivoa tulevaan

Suomalainen perinnölli-syystutkimus on tehnyt myöskansainvälisesti uraauurtavaa

työtä juuri paksusuolen ja rin-tasyövän alueella. Suomessaon tutkittu mm. näiden tautienalueellisia eroja. Tutkimuksenjatkamista ja siihen osallistu-mista Kere haluaakin erityi-sesti kannustaa. - Syöpätauditeivät parane itsestään. Työtäon tehtävä monella tasolla, se-kä tutkimuksessa, ennaltaeh-käisyssä että hoidossa. Tämäon erityisen tärkeää nyt, kunihmisen perimä ollaan laajankansainvälisen yhteistyön seu-rauksena saatu lähes selvite-tyksi. Ihmisen perimän läpilu-

ku tarjoaa meille uskomatto-mia lisämahdollisuuksia ih-misten auttamiseksi. Syövänsalaisuudet eivät aukea kerta-heitolla, mutta genomiprojek-tin tulokset tarjoavat valtavastiyksityiskohtaista tietoa, jollapäästään merkittävästi lähem-mäksi taudin syitä ja pitkällätähtäimellä myös sen hoitoa.

Teksti: Tuula VainikainenKuva: Suomen Genomikes-keskuksen kuva-arkisto

Syöpä on geenivirheiden aiheuttama, muttavain harvoin periytyvä tauti

IT. WORKS.

PRINT ON DEMAND

Uudella verkkokirjoittimellamme IT-vastuuhenkilöt säästyvät kuluttamasta työaikaansa pohtien miten pitääkustannukset kurissa. Muutama klikkaus tietokoneella ja työtoverisi voivat tulostaa esitteitä sekä muitapäivänpolttavia painotöitä muutamassa minuutissa. Print on demand – ilmiö, joka on nyt todellisuutta.Printtisi tulevat huomattavasti halvemmiksi verrattuna tavalliseen kirjoittimeen. Resoluutio on erittäin kor-kea (600x 2400 dpi). Yksi verkkokirjoitin korvaa tavalliset kopiokoneet ja kirjoittimet toimistossasi.Haluatko tietää lisää print on demandin mahdollisuuksista? Käy sivuillamme www.it.works.nu. tai otayhteys Office Turkuun puh: 02-4690 888. Sen jälkeen voitkin rentoutua.

Office TurkuPitkämäenkatu 6, 20250 TURKUp. 02-4690 888, f. 02-4690 890

MILLOIN TULEE EPÄILLÄ PERIYTYVÄN SYÖVÄN RISKIÄ?• jos joku lähisukulaisistasi on sairastunut esimerkiksi rinta-syöpään hyvin varhain, alle 40-vuotiaana

• jos sinulla on lähisukulaisia, joilla on ollut useita eri syöpä-lajeja eri elimissä tai useampia eri syöpiä samassa elimessätai useasta pisteestä leviämään lähteneitä syöpätauteja (esi-merkiksi molemmissa rinnoissa ollut rintasyöpä) tai samaasyöpätyyppiä on esiintynyt useammalla kuin kolmella lähisu-kulaisella.

Ota yhteys maksuttomaan neuvontapisteeseen, joka toimiiPoliklinikka Karinassa, osoite Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku.Asiaan perehtynyt sairaanhoitaja Riitta Laine keskusteleekanssasi ja laatii sukupuun. Tarvittaessa sinut ohjataan eri-koislääkärille, joka voi ohjata sinut TYKS:iin perinnöllisyys-poliklinikalle. TYKS:ssä perinnöllisten sairauksien erikois-lääkärin johdolla tehdään tarpeelliset lisätutkimukset, myösverikokeesta tehtävä geenitestaus.

AJANTILAUS maksuttomaan neuvontaan Poliklinikka Kari-naan. puh. (02)-2657929 klo 8-18. Maanantaista torstaihin.

Professori Juha Kere toimii Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen periytyviä syöpiä käsittelevän työryhmän pu-heenjohtajana.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat4 – N:o 2 – 2000

PUHDASTAJÄLKEÄ!

PUHDASTAJÄLKEÄ!

Masku Kustavintie, puh. 02-4347300

AAAvoinna: ma 09.30voinna: ma 09.30voinna: ma 09.30---19, ti19, ti19, ti---pe 09.30pe 09.30pe 09.30---18 ja la 1018 ja la 1018 ja la 10---141414

Turku Nuppulantie 21, puh. 02-2747300

Kaarina Automestarintie, puh. 02-2436066

Siemens Siwamat 54000 XL pesu-kone vähän isompaan tarpeeseen

- iso täyttömäärä 6 kg- pesutulos- ja energialuokka paras A- elektroninen ohjelmavalinta- teholinkous 600/1000 r/min

3990:- 3590:-

ROSENLEW uutuuspesukoneRTT 1099 tehokkaalla lingolla

- pesutulosluokka paras A- suihku-, Bio- ja pikapesuohjelmat- teho ja allergiahuuhtelut- portaaton linkous 0-1000 r/min- VIIDEN VUODEN TAKUU!

Hirvensalon siltavero tuotti hyvän tuloksenHirvensalopäivien yhteydessä elokuussa suoritettu siltaverokeräys tuotti erittäin hyvän tulok-sen, määrältään 42.458,21 markkaa. Ihmiset suhtautuivat keräykseen myönteisesti ja anteli-aasti. Kerääjän kannalta helpoin keräyskohde oli avoauto.

Keräyksen tuotto luovutetaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle käytettäväksi Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa syöpäpotilaiden hyväksi.

Elomatic-Yhtiöiltä tukea syöpätutkimukseenElomatic-Yhtiöt jatkoi jo aikaisemmin noudattamaansa käytäntöä ja lahjoitti syöpätutkimuk-seen 30.000 markkaa. Lahjoituksen luovuttivat johdon sihteeri Riitta Puisto ja toimitusjohtajaOlli Manner. Moikoisten Syöväntutkimussäätiön puolesta sen vastaanottivat hallituksen jä-sen, dosentti Toivo T. Salmi (oik.) ja säätiön asiamies Kari Ojala.

Merkkipäivärahat syöväntorjuntaanTalousneuvos Eino Liitola Rymättylästä osoitti 80-vuotispäivänsä muistamiset, yhteensä13.000 markkaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Varainhankintapäällikkö Heikki Kyl-liäisen (oik.) ottaessa lahjoituksen vastaan, talousneuvos Liitola toivoi mahdollisimman mo-nen henkilön noudattavan hänen esimerkkiään ja kohdistavan merkkipäivänsä yhteydessäosoitetut muistamiset hyväntekeväisyyteen.

TAPAHTU-

MIEN VILIN

ÄSSÄ

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2000 – 5

Puhelin: 010 51513. Postiosoite: 00098 Varma-Sampo.Palvelemme asiakkaitamme myös Sammon konttoreissa kautta maan.

Arto Arvosen työpaikka on Salossa kes-kellä kaupunkia Kauppakeskus Plazassa.Hän on toiminut Salon Seudun Osuuskaupantoimitusjohtajana jo 22 vuotta, ja S-ryhmänpalveluksessa tulee kaikkiaan täyteen 35vuotta.

Ystävän ja kirkkoveneenkautta

- Kun viimeinen kymmen työelämässä onmeneillään, omat arvot muuttuvat. Luotta-mustehtäviä minulla on ennestään, muttaSyöpäyhdistyksen hallituksen jäsenyys onensimmäinen humanitaarinen tehtävä, jonkaolen ottanut vastaan, kauppaneuvos kertoo. -Uskon, että pystyn antamaan hallituksentyöskentelyyn taloudellisen asiantuntemuk-seni.

Se, että juuri Arvosen ja Syöpäyhdistyk-sen tiet näin yhtyivät, on oikeastaan sattu-maa.

- Tutustuin yhdistyksen toimintaan toi-minta-ja palvelukeskus Meri-Karinan yhtey-dessä oleviin rivitaloihin muuttaneen hyvänystäväni kautta. Se, että vapaaehtoistyönmerkitys Lounais-Suomen Syöpäyhdistyk-sessä on niin merkittävä, tuntui minusta upe-alta. Sen arvon ymmärtää erityisesti, kun itsetyöskentelee bisnesmaailmassa, jossa kaikkimitataan rahassa.

- Syöpäyhdistyksellä on hämmästyttävänlaaja ystävien ja tukijoiden joukko, joka an-taa työhön oman asiantuntijapanoksensa. Lii-kemiehenä se on tehnyt minuun suuren vai-kutuksen. Syöpä tietenkin sairautena yhdis-tää monia, mutta Syöpäyhdistyksessä onmuutakin, koko tekemisen kulttuuri ja se,miten ammattitaitoisesti ja pitkäjänteisestiyhdistystä hoidetaan.

Ystävän lisäksi kauppaneuvoksen ja Syö-päyhdistyksen yhdisti kirkkovene.

- Syöpäyhdistykselle olisi laman aikaanhaluttu lahjoittaa suuri, miljoonaluokan huvi-vene, jota ei olisi saanut myydä, mutta jonkapelkät käyttökulut olisivat olleet satoja mark-koja tunnilta, koska vene olisi tarvinnut esi-merkiksi oman kipparin.

- Mutta Syöpäyhdistyksessä oli huvive-neen sijaan toiveissa saada oma kirkkovene.Osuuskaupalla sattui olemaan hallussaankirkkovene, ja lahjoitimme sen Syöpäyhdis-tykselle. Veneelle on sittemmin talkootyönänoussut Meri-Karinan rantaan myös katos.

- Kirkkovenettä soutamaan tarvitaan seit-semän airoparia eli peränpitäjä mukaan lu-kien 15 henkeä. Kirkkovene on hyvä tiimi-työskentelyn harjoitteluun, Arvonen kertoo.

Ympäristöasioissa oikeallatiellä

Pitkä ura kaupan ja palvelujen alalla onantanut Arvoselle terävän perspektiivin kau-pankäyntiin Euroopassa ja maailmanlaajui-sestikin. - Suomalainen kauppa on Skandina-viassa ykkönen, entinen välimatka Ruotsiinon hälvennyt ja olemme jo hyvällä eurooppa-laisella tasolla. Kaupan taso on Suomessakorkea teknisessä kehityksessä kuten logis-tiikassa tai päivittäistavarakaupassa.

Ranskassa kauppaketjut ovat Arvosen mu-kaan erityisen hyvin kehittyneet ja Ranskas-sa suomalaisetkin käyvät vielä ottamassa op-pia esimerkiksi tavaroiden esillepanon suh-teen.

Arto Arvonen on tyytyväinen siitä, että S-ryhmä on panostanut erityisen paljon ympä-ristöasioihin. - Siinä olemme hyvällä tiellä.Otamme maksutta vastaan pakkausmateriaa-leja esimerkiksi Prisma-markettien yhteydes-sä.

Kauppaneuvos kantaa huolta myös siitä,että Raha-automaattiyhdistyksen kautta saa-daan vapaaehtoisjärjestöille varoja. - Raha-pelit ovat Salon Seudun Osuuskaupan alueel-la hyvillä liikepaikoilla ja RAY:n kassaansaadaan meiltä toistakymmentä miljoonaamarkkaa vuodessa.

Erityisen iloinen Arvonen on siitä, että Sa-loon nousee uusi Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen palvelutalo, osittain juuri Raha-au-tomaattiyhdistyksen rahoituksen ansiosta.

Teksti ja kuva: Paula Heino

- Vapaaehtoistyön merkitystä yhteiskunnassa ei voi korostaa lii-kaa, sanoo Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen jäsen,kauppaneuvos Arto Arvonen, josta Syöpäyhdistyksen toiminta onalusta saakka tuntunut upealta.

Vapaaehtoistyössä on valtava voimaLUOTTAMUS-

HENKILÖ

LÄHI-

KUVASSA

Kauppaneuvos Arto Arvonen toivoo, että vapaaehtoistyö kasvaisi koko yhteis-kunnassa, sillä sen merkitystä ei voi korvata rahalla. Kauppaneuvos omassatyöympäristössään Kauppakeskus Plazassa Salossa.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat6 – N:o 2 – 2000

Samansuuntaisia havaintojaon myös tehty lisääntymiseli-mistön synnynnäisten epä-muodostumien esiintymisestä:virtsaputken synnynnäinensulkeutumattomuus ja kives-ten laskeutumattomuus ovatmolemmat yleistyneet. Kuntähän vielä lisätään siemen-nesteen (sperman) laadunheikkeneminen, on aivan ai-heellista kysyä mitä kiveksilleon tapahtumassa?

Sperman laatuheikentynyt

Kivesten päätehtävän eli su-kusolujen (siittiöiden) tuotonkohdalla on myös havaittumuutoksia huonompaan, jotkapitkällä aikavälillä ovat olleetvarsin dramaattisiakin, erääntanskalaisen selvityksen mu-kaan siittiöpitoisuus olisi 50vuodessa pudonnut jopa puo-leen. Vaikka yksimielisyyttäei olekaan saavutettu heiken-tymisen jatkumisesta edelleen,niin sperman laadun alueellis-ten erojen kohdalla voidaanhavaintoja pitää sitovina:1990-luvulla on julkaistu usei-ta tutkimuksia, jotka osoitta-vat, että miesten sperman laa-dun osalta on tapahtunut eräil-lä alueilla selvää heikkenemis-tä, siittiöpitoisuus on laskenut1–2 % vuodessa.

Tällä hetkellä eräs keskei-nen tavoite miehen lisäänty-miselimistöön kohdistuvassatutkimuksessa on selvittääovatko samat tekijät aiheutta-massa paitsi kivessyöpää niinmyös siittiötuotannon häiriöi-tä. Molempien kivessairauk-sien esiintymisen osalta on25–34 vuotiaiden ikäryhmämerkityksellinen: näinä ikä-vuosina on tilastojen perus-teella kivessyövän ilmaantu-vuus korkein (poissulkien yli70-vuotiaat miehet), mikämerkitsee 22 uutta tapaustavuodessa 25–34 vuotiaidenikäryhmässä.

Lapsettomuudesta kärsiviäpareja on kivessyöpätapauk-siin verrattuna moninkertainenmäärä arviolta 15 % väestöstämikä merkitsee Suomessanoin 4000–4500 uutta tapaustavuosittain. Näistä katsotaanmiehen sperman laadun ole-van pää- tai osatekijänä puo-lessa tapauksia eli miehen he-delmättömyyttä potee pari tu-hatta uutta miestä joka vuosi.Näiden kahden kivessairaudenesiintyvyydessä on siten erit-täin suuri ero ja sen vuoksi tut-kimus mahdollisista yhteisistäetiologisista tekijöistä on vai-keaa.

Alueelliset erotKivessyövän kohdalla edel-

lä viitatut alueelliset erot ovatselviä ja varmoja, koska kives-syöpätapaukset eivät juurikaanjää diagnostisoimatta. Suo-messa kivessyövän ilmaantu-vuus miljoonaa miestä kohtion tällä hetkellä noin 30–35tapausta vuodessa, mikä mer-kitsee Suomen koko miesväes-tön osalta 85–90 uutta tapaus-

ta vuosittain. Tanska on kives-syövän esiintymistä ajatellenmaailman kärkimaa, siellävastaava ilmaantuvuus on120–130 tapausta vuodessamiljoonaa miestä kohti eli ris-ki Suomeen verrattuna on noinnelinkertainen. Huomattaviaeroja voi esiintyä maan rajojensisälläkin. Hollannin pohjoi-simmissa provinsseissa Gro-ningenin ja Frieslandin alueel-la ilmaantuvuus oli 5.8 ja 5.3,kun koko maan vuosittainenikävakioitu ilmaantuvuus oli4.4.

Sikiökautinenvaikutus

Edellä kuvatun kaltaiset

löydökset ovat johtaneet hypo-teesiin, jonka mukaan syynävoisivat olla ympäristöön liit-tyvät tekijät. Erityisesti hor-monien kaltaisia vaikutuksiaomaavat aineet olisivat tämänteorian mukaan mahdollisestiolleet vaikuttamassa äidinkautta sikiöön jo raskaudenvarhaisessa vaiheessa. Ensim-mäisenä elinvuotena lapsellavoidaan tavata kivessyöpää,mutta sen jälkeen aina puber-teettiin asti kivessyövän il-maantuvuus on miltei 0-tasol-la, kunnes murrosiässä alkaailmaantuvuuden nopeahkonousu, mikä selittynee kivek-sen tuottaman mieshormonin(testosteronin) nousulla nor-maalille aikuistasolle. Viimei-

senä parina vuosikymmenenävoidaan todeta 15–19 vuotiai-den poikien kivessyöpätapaus-ten keskimääräistä nopeampinousu, mikä selittynee kuiten-kin lähinnä puberteetin var-haistumisella. Kehittyäkseenkasvavaksi ja etäispesäkkeitälähettäväksi syöväksi tarvitaansiis ainakin mieshormonia(testosteronia). Kuitenkaangeneettisiä tekijöitäkään eivoida poissulkea alueellistenerojen syy-yhteyksistä.

Kaupungeissayleisempi

Tilastojen mukaan on kives-syöpä Suomessa Suomen Syö-pärekisterin olemassa oloaika-

na (perustettu 1952) lisäänty-nyt 3 1/2 kertaisesti merkitenviimeisimmässä viisivuotispe-riodissa vuosina 1994–98 yh-teensä 410 uutta tapausta.Mielenkiintoista on havaintokivessyövän esiintymiseneroista asuinympäristön mu-kaan: Suomen vanhoissa isois-sa kaupungeissa (Helsinki,Tampere ja Turku) asuvilla onsuurempi riski sairastua kives-syöpään kuin maaseudun mie-hillä, vastaavat ilmaantuvuus-luvut ovat 3,5 ja 2,5.

Kivessyövän hoitotehokasta

Vaikka kyseessä on pahan-laatuinen kasvain, on sen osal-ta kuitenkin tapahtunut positii-vista kehitystä: nykyisin ki-vessyövästä paranee yli 90 %sairastuneista. Tämä kivessyö-vän erinomainen ennuste onsaatu aikaan tehokkaalla kirur-gisella, solusalpaaja- ja säde-hoidolla. Nämä kaksi viimemainittua hoitomuotoa aiheut-tavat kuitenkin hoidetuillemiehille uuden ongelman –siittiötuotanto on lakannut jamies on steriili.

Tämän vuoksi potilaille on-kin ollut tarjolla mahdollisuuspakastaa spermaa mahdolli-sesti kivessyövän hoidon ai-heuttaman pysyvän sterilitee-tin ”hoitamiseksi”. Turussa tä-mä mahdollisuus on ollut ole-massa 25 vuoden ajan, ja näis-tä siittiöiden ”talletuksista” onsyntynyt jo useita lapsia, useinpysyvästi steriilille isälle.

Huonontunutsperma jo ennen hoitoa

Tuskin ketään yllättää ha-vainto siitä, että kivessyöpääpotevilla on heikentynyt sper-man laatu jo ennen syövänhoitoa, toisin sanoen kiveksis-sä oleva syöpä jo sinänsä hei-kentää siittiömuodostusta,vaikka toinen kives onkin ter-ve. Omassa aineistossammesiittiöpitoisuus oli kivessyöpä-potilailla 40 miljoonaa siittiötämillilitraa kohti, mikä jakautuivielä kivessyövän tyypin mu-kaan: kiveksen itusolukasvai-men yhteydessä oli potilaidensperman siittiöpitoisuudenkeskiarvo 49 miljoonaa siittiö-tä millilitraa kohti ja muissaäkäisemmissä kivessyöpätyy-peissä 26 miljoonaa siittiötämillilitrassa. Nämä kaikki ar-vot ovat matalampia kuin lap-settomuuden vuoksi tutkitta-vaksi tulevien miesten sper-massa (85x106/ml) ja vieläselvempi ero on hedelmällis-ten miesten sperman laatuun105x106/ml). Tällainen hei-kentynyt siittiötuotanto onvaikeuttamassa pakastettujensiittiöiden avulla saatavaa ras-kautta. Viimeisen vajaan kym-menen vuoden ajan on kuiten-kin ollut tarjolla siittiöidenmikroinjektio suoraan muna-soluun, mikä tekniikka onmullistanut huonon spermanlaadun omaavien miesten isäk-si tulemisen mahdollisuudentäysin.

Suomen ja Tanskanerot

Tanskan ja Suomen välistenerojen (suomalaisilla miehilläon suunnilleen 50% enemmänsiittiöitä spermassa ja kives-syövän riski tanskalaisilla on 4kertaa suurempi kuin suoma-laisilla) mahdollisten syidentutkiminen on erittäin mielen-kiintoista, sillä eiväthän nämäkaksi maata eroa loppujen lo-

puksi elämäntyylin, ravinnon,ympäristön ja eräiden muidentekijöiden kohdalta kovinkaanpaljon toisiltaan. Mikäli Tans-kan ja Suomen erojen syyt sel-viävät, saadaan niiden ratkai-sujen avulla uutta tietoa kives-ten rakenteesta ja toiminnasta.

Geneettisettekijät

Geneettisiä tekijöitä onepäilty myös yhdeksi vaikutta-jaksi, sillä kivessyövän riskivähenee esimerkiksi Itämerenvaltioiden kohdalla itään päinsiirryttäessä eli riski on Suo-messa ja Baltian maissa pie-nin, ja suurin se on Tanskan jaseuraavaksi Norjan alueella.Tietenkin näiden alueellistenerojen taustalla voi olla myösympäristöön liittyvät tekijät.Tanskassa esimerkiksi talous-vettä saadaan usein pintavesi-ottamoista, jolloin sen desinfi-ointi ja puhdistus vaatii kemi-kaalien käyttöä ja toisaalta il-man sekä veden mukana leviä-vät yhdisteet pääsevät helpom-min saastuttamaan raakavettä.Eräillä Tanskan alueilla onkintodettu WHO:n suositustenylärajalla olevia dioksiinipitoi-suuksia.

Tupakointivoi olla syy

Eräs mahdollinen karsino-geeni kivessyövässä(kin) voisiolla tupakka: vieläkin tanska-laiset naiset tupakoivat poh-joismaisia sisariaan enemmän,myös raskauden aikana. Itseasiassa naisten tupakoinninyleisyys Pohjoismaissa nou-dattaa samaa järjestystä kuinkivessyövän esiintyminen:Tanska, Norja, Ruotsi ja Suo-mi. Esimerkiksi Kööpenhami-nan Valtionsairaalan (Rigs-hospitalet) potilastiloihin tulitupakointikielto määräyksetvasta pari-kolme vuotta sitten.

Ennalta ehkäisyEnnaltaehkäisy on tietenkin

paras ”hoito” kivessairauksis-sakin, mutta valitettavasti eivoida käytännössä antaa tois-taiseksi oikeastaan mitään var-maa ja tehoavaa ohjetta.

Henkilökohtaisena mielipi-teenä toteaisin, että äidin koh-dussa varhaisena sikiökautenatapahtuu sukupuolielinten eri-laistuminen, jossa yhteydessämääräytyvät kivesten myö-hempi toiminta monelta osin.Tämän vuoksi olisikin äitienhuomioitava mahdolliset syö-pää aiheuttavat tekijät ja yh-disteet, joiden välttäminen onvähintään suositeltavaa. Täl-laisia voivat olla tupakanpol-tossa syntyvät karsinogeenit,ravintoon jäävät hormonaali-sesti aktiiviset yhdisteet kutenesimerkiksi eräät kasvinsuoje-luaineet, alkuraskauden hor-monihoidon käyttö vain todel-la tarpeellisissa tilanteissa, ta-lousvetenä käytettävän vedenlaadun pitäisi olla vapaa hai-tallisista kemikaaleista. Kives-ten kehityttyä puberteetin nor-maaliin kokoonsa on niidentunnustelu mahdollisten muh-kuroiden toteamiseksi muuta-man kerran vuodessa suositel-tavaa.

Lohdutuksena kivessyövänsaaneilla on se, että nykyisillähoidoilla käytännössä kaikkiparanevat, ja mikäli on huo-lehdittu sperman pakastustalti-oimisesta, niin perheen perus-taminen ja perillisten saami-nen suo näille potilaille täysinnormaalin perhe-elämän vaik-ka syöpähoito olisikin tuhon-nut koko siittiötuotannon.

Kivessyöpä on yleisinpahanlaatuinen kas-vain 15–40 vuotiaidenmiesten ikäryhmässä.Sen ilmaantuvuus(uusien tapaustenmäärä vuodessa mies-väestöä kohti) on edel-leen tasaisessa kasvus-sa useimmissa Euroo-pan maissa ja Yhdys-valloissa.

Kivessyöpä ja miesten hedelmällisyys Suomessa

Turkulainen Pekka (nimi onmuutettu) on yksi niistä noinsadasta suomalaismiehestä,jotka vuoden mittaan saavatkuulla sairastavansa kives-syöpää. 26-vuotiaalle Pekal-le tieto syövästä vaikuttikuin pommi. Ensi järkytyk-sestä toivuttuaan hän pystyikuitenkin ajattelemaan sai-rauttaan realistisemmin, sillälääkäri kertoi taudin ennus-teen olevan hyvä.

Välillä työttömänäkin ol-lut Pekka oli aloittanut elo-kuussa mielenkiintoisen lai-vansisustusasentajan kurs-sin, jonka oli määrä kestääpuoli vuotta. Hän oli sairas-tellut selkäkipua, johon lää-käri oli määrännyt lääkettä.Sen mahdolliset sivuvaiku-tukset kohdistuisivat kivek-siin.

– En osannut siksi reagoi-da heti, kun yhtenä yönä ha-vaitsin kiveksissä turvotusta.Kun oireet eivät viikkojenmyötä hävinneet, menin lää-käriin. Urologi totesi rönt-genkuvien perusteella, ettäminulla on kivessyöpä.

Asiallinen tietohelpotti oloa

Tieto järkytti Pekan ja tekimiltei hervottomaksi.

– Mielessä alkoivat ris-teillä ajatukset, mitä tauti tu-lee jatkossa aiheuttamaan.Mutta kun lääkäri ryhtyi asi-allisesti kertomaan, mitkälääketieteelliset seuraamuk-set ovat ja miten sitä hoide-

taan sekä ennen kaikkea, ettäsiitä pystyy paranemaan, olohelpottui hieman.

Pekan sairaus on melkotuore tapaus. Hän kertoi asi-asta jo seuraavana päivänätiedon saatuaan äidilleen jaisolle siskolleen yhteisessätapaamisessa. Läheiset jär-kyttyivät asiasta, mutta äitiyritti peitellä tunteitaan.

Pekan kohdalla taudin en-nuste on rohkaiseva, silläviipalekuvien perusteellakintodettiin, ettei tauti ole levin-nyt. Leikkaus tehtiin elo-kuun viimeisenä päivänä.Hän saa sytostaattihoitoa.Sen seurauksena pitkätuk-kaisen nuoren miehen vaale-at hiukset ovat alkaneet har-veta. Niinpä hän meni viimelauantaina jo etukäteen leik-kauttamaan tukkansa.

Vahvasti maustetutruoat syrjään

– Tulen varmaan muuten-kin kaljuksi, mutta se on ohi-menevä ilmiö. Sytostaatti-hoitoon liittyvät pahoinvoin-tilääkkeet ovat ilmeisesti hy-viä. Vaikka sytostaateista tu-lee huono olo, mitään suu-rempia pahoinvointeja ei oleollut. Fyysisesti tulee muuta-man päivän jälkeen todellaväsynyt olo. Minulla on vii-den päivän hoitojaksoja, joi-den välille jää kolmisen viik-koa. Sen olen havainnut, ettäruokahalu menee hoitojak-son parin viimeisen päivänaikana. Yritän myös välttää

vahvasti maustettuja ruokia,sillä ne polttavat suuta.

Pekka toteaa, ettei hän pi-dä tätä nykyä kaikkia asioitaitsestään selvinä. Kaveritsuhtautuvat hänen sairau-teensa asiallisesti ja pitävätyhteyttä.

Kannustavaasuhtautumista

Pekka on innokas jatka-maan alkaneita opintojaan.Sairaslomaa on nyt marras-kuun loppuun saakka. Hänenmielestään on onni, että hoi-tokuluissa on 3 500 maksu-katto, minkä jälkeen ei tar-vitse enää maksaa.

Pekan Kvaerner Masa-Yardsilla aloittama puolenvuoden kurssi oli kestänytvain puolitoista viikkoa, kunhän sai tietää sairaudestaan.

– Masalla ne ovat suhtau-tuneet hienosti ja minulle onannettu siellä mahdollisuus.He ovat sanoneet, että hetikun saan itseni terveeksi jahaluan tulla, minulla on siel-lä paikka valmiina ja saanjatkaa laivansistusasentajanopintojani työvoimakoulu-tuksena.

Pekka on alkanut sairau-den myötä harkita, että hänryhtyy oikein tosissaan kou-luttamaan itseään edelleen.

– En minä tätä tautia mu-rehdi, toteaa valoisasti tule-vaisuuteen suhtautuva nuorimies.

Teksti Eija Loueniva

Tieto syövästä iski kuin pommimutta ei lannistanut

Dosentti Jyrki Suominen

Dosentti Jyrki Suomisen mukaan kivessyövän hoidossa on tapahtunut positiivistakehitystä ja nykyisin sairaudesta paranee yli 90 prosenttia sairastuneista.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2000 – 7

Patologia voidaan luonnehtiasalapoliisiksi. Tutkiessaan lä-hes päivittäin kudosnäytteitäTYKSin patologian yksikössäCollan törmää tuon tuosta yl-lätyksiin.- Tämä on hyvin älyllistä työ-

tä. Jos me emme löydä itse rat-kaisua, voimme lähettää näyt-teen sähköpostilla konsultoita-vaksi vaikkapa Washingto-niin. Juuri äsken kuulimme,että kun eräästä kasvaimestalähetettiin kuvat Internetinkautta Washingtoniin, saatiinvastaus jo seuraavana päivänä.Laboratorion tutkimusaineistokoostuu valtaosin kudosnäyt-teistä, ja kysymys on tavalli-sesti selvä: syöpä vai ei.- Laboratorionäytteen perus-

teella saadaan kysymykseenluotettava vastaus noin 99-prosenttisesti. Jäljelle jääväyksi prosentti koostuu epäsel-vistä tapauksista, jotka eivätlaboratoriokokein selviä.Koskaan ei kaikkia vääriä la-boratoriotuloksia saada häviä-mään. Kaikkiin menetelmiinliittyy pienen pieni riski vää-rästä positiivisesta tuloksesta,jolloin luullaan että kyseessäon syöpä, tai väärästä negatii-visesta, jolloin syöpämuutosjää havaitsematta. Syövän esi-asteet aiheuttavat nekin har-maita hiuksia laboratoriolää-kärille, sillä niitä on vaikeasaada tarkasti sopimaan diag-noosien kriteereihin.- Näyte voi myös vaihtua toi-

seen siinä vaiheessa, kun näy-te otetaan, tai myöhemmin la-boratoriossa. Riski on kuiten-kin pieni, korkeintaan yksi tu-

hannesta. Tietenkin kaikissatilanteissa pyritään tällaiseterehdykset välttämään.

Diagnoosi onyksilöllinen”Kun kerran naapurinikin pa-

rani lääkkeellä x rintasyöväs-tään, haluaisin minäkin sairau-den sattuessa saman lääkityk-sen”, ajattelee nykynainenherkästi. Todellisessa tilan-teessa hoitava lääkäri voi hy-vinkin tarjota erilaista lääke-cocktailia. Silloin saattaa mie-leen hiipiä epäilys, että tässätalossa ei viimeisintä tietoaolekaan. Esimerkin on kerto-nut syöpätautien erikoislääkäri

Timo Joensuu HUS:sta. Ope-tus on, että naapurin lääkityk-sestä ei voi päätellä omaa lää-ketarvettaan. Nykyään lääki-tys räätälöidään yksilökohtai-sesti ja pilkuntarkasti. Perusta-na on diagnoosi, joka sekin ontarkan ja yksityiskohtaisenanalyysin tulos.

- Voidaan sanoa, että diag-noosikin voidaan tehdä suo-rastaan ”henkilökohtaiseksi”esimerkiksi käyttämällä pää-tösjärjestelmää, joka yhdistääkaikki potilaan kasvaimeenliittyvät tiedot, Yrjö Collanvahvistaa.Tällaista tilastollismatemaat-

tista monimuuttujamallia rin-tasyövän diagnoosin määritte-

lemiseen kehitetään parhail-laan Turun yliopiston ja Tyk-sin hankkeessa. Sitä varten ke-rätään tutkimuksin tietoa kai-kista mahdollisista tekijöistä,jotka sairauden ennusteeseenylipäätään vaikuttavat.- Mitä enemmän löydämme

tekijöitä, jotka vievät tautiaeteenpäin, sen paremmin pää-semme myös kehittämään ai-neita, jotka estävät taudin ete-nemisen.

Jo lähitulevaisuudessa diag-nosointi ja lääkityksen räätä-löinti tapahtunee tietokoneenääressä laboratoriokokeidentulosten pohjalta erilaisia reg-ressio- ym. analyysejä ja pää-tösohjelmia käyttäen.

Sattuma veipatologiaanYrjö Collan toteaa, että pato-login on kuljettava lääketie-teen etujoukoissa, seurattavaherkeämättä uusinta tietoa japyrittävä soveltamaan sitäkäytäntöön.- Tällä alalla on vaikea pitää

lomaa. Alitajunta toimii yöllä-kin, kun joskus herään ja taju-an jonkin yksityiskohdan, ker-too salapoliisi-Collan.Harva pitää patologiaa niinhoukuttelevana, että jo pienes-tä pitäen pyrkisi alalle. YrjöCollankin päätyi patologiaansattumalta. OpiskellessaanHelsingin yliopistossa nuori-mies halusi tehdä erään lääke-tieteen opintoihin vaaditun eri-koistyön fysiologiasta.- Kun en mahtunut joukkoon,

päätin valita seuraavan eteentulevan. Se oli patologia, jatälle tielle jäin.

Kevennykseksi professoriharrastaa ornitologiaa ja lenk-keilyä. Satunnaista patologintarkkailijaa naurattaa.- Tavallaan lintujen tunnista-minen on kuin tautien tunnis-tusta, Collan selvittää.

”Sokeripaloista”otetaan selkoaApulaisylilääkäri Collan esit-

telee ylpeänä TYKSin patolo-gian yksikön laboratoriota japosteri-värikuvia.- Meillä voidaan värjätä kym-

meniä eri proteiineja tässä la-boratoriossa: väreillä saadaantietoa kemiallisista muutoksis-ta, jotka ovat havaittavissa joennen solun biologisia muu-toksia. Näiden värjäystenavulla pyritään luokittelemaankasvain tarkasti, ja tämän jäl-keen on mahdollista valitahoitotapa mahdollisimman oi-kein.

Työvuorossa oleva laborato-riohoitaja Tuula Manninen kä-sittelee keskittyneesti kudos-näytteitä. Olo on kuin lukionbiologian oppitunnilla ennenvanhaan. Oppimäärä vain onentistä vaikeampi: Ohutneula-näytteellä (ohutneulabiopsial-la) tarkoitetaan solujen ime-mistä kudoksesta ohuella neu-lalla. Paksuneulabiopsiallapuolestaan otetaan halutustakohdasta ontolla neulalla noinsentin, parin pituinen ja millinpaksuinen näyte. Siitä poiste-taan vesi ja korvataan vedenosuus parafiinilla. Lopuksinäyte kokonaisuudessaan va-letaan sulaan parafiiniin. Kunparafiini on kovettunut, on tu-loksena sokeripalan kokoinenblokki. Siitä sitten leikataan

mikrotomi-laitteella 1/200millimetrin paksuisia levyjämikroskoopilla tarkasteltavak-si.

Paksuneulabiopsia tai ohut-neulanäyte ovat usein riittäviäselvästi pahanlaatuisen kasvai-men erottamiseen hyvänlaatui-sesta. Neulabiopsia kertoo lä-hes saman kuin suurempikinkoepala, vaikka kudosnäyte ontietysti pienempi.- Esimerkiksi hyvänlaatuinen

fibroadenooma näkyy mam-mografiassa tyypillisesti pyö-reähkönä muutoksena Labora-torioanalyysissä sytologinen jahistologinen kuva on hyvinselvä, ja se osoittaa että ky-seessä on hyvänlaatuinen kas-vain. Tällöin ei yleensä lisätut-kimuksia ennen kasvaimenpoistoa tarvita, Collan toteaa.

Aina ei paksuneulabiopsia-kaan anna täyttä selvyyttä so-lumuutoksesta, vaan tarvitaanisokokoisempi koepala tai vie-lä tarkempi tutkimus: leik-kauksen kestäessä otetaan jää-leike, joka analysoidaan sa-man tien sen selvittämiseksi,kuinka laaja operaatio tarvi-taan.- Itse asiassa paksuneulabiop-sia ja ohutneulabiopsia otetaansen vuoksi, että niiden avullavoidaan saada tieto siitä, mil-lainen leikkaus on kasvaimenpoistamiseksi tarpeen. Jos kas-vain on hyvänlaatuinen, onleikkaus erilainen kuin siinätapauksessa, että kyseessä onrintasyöpä.

Naiseus onrintasyöpäriski

Nykyään on selvää, että syö-pä ei aiheudu yhdestä ainoastasyystä. Tarvitaan geneettinenalttius, ja syöpää aiheuttaviaympäristötekijöitä sekä lisäksilaukaiseva tekijä: virus tai esi-merkiksi hormoni.Naishormoni estrogeeni lisääsolukon jakautumista ja rinta-tiehyiden määrää rintakudok-sessa. Suurin rintasyöpäriskion siinä, että potilas ylipäätäänon nainen. Raskauden aikananaisen elimistö tuottaa kuiten-kin estrogeenin vaikutukseltasuojaavaa progestiinia, kelta-rauhashormonia. Siksi montalasta synnyttäneillä naisilla onpienempi rintasyövän riskikuin lapsettomilla siskoillaan.- Maaseudulla naisilla on use-

ampia lapsia kuin kaupunki-laisnaisilla. Todennäköisestitässä onkin syy siihen, ettämaaseudulla on vähemmänrintasyöpätapauksia kuin kau-pungeissa. Tutkimustuloksetkuulemma tukevat tätä näke-mystä, Yrjö Collan toteaa.

Teksti: Leija Sironen

Tautioppi eli patolo-gia on tieteenala, jokatutkii tautien syitä,syntyä, kehittymistäja vaikutuksia. Pato-logia ei ole yhtä kuinruumiinavaus.- Voitaisiin sanoa, et-tä patologi on yksin-kertaisesti laboratori-olääkäri. Hän selvit-tää kudos- ja solu-näytteistä, mitä siellänäkyy, ja kirjoittaaselvittelyn tuloksenlausuntoon. Hoitavalääkäri on sitten se,joka kertoo tilanteenpotilaalle ja neuvotte-lee hänen kanssaanhoidosta, toteaa pato-logian professori Yr-jö Collan.

Patologi työskentelee elämän puolesta

Ylilääkäri, professori Collanin työpöydällä könöttävä mikroskooppi ei jouda pölyt-tymään. TYKSin patologian yksikköön tulee tutkittavia kudosnäytteitä päivittäin.

Professori Yrjö Collanin tut-kimusryhmä on jo vuosi-kymmenen ajan kehittänytmenetelmiä, joiden avullasyöpäpotilaan kasvainta ku-vaavat oleelliset tiedot saa-daan koottua yhdeksi, pää-töstä helpottavaksi luvuksi.Tutkimuksen perustietojenkeruu on loppusuoralla. Seu-raavaksi aletaan rakentaapäätösmalleja.

Ryhmässä on vuosien var-rella ollut tutkijoita Suomes-ta, Tšekistä, Venäjältä, Slo-vakiasta, Eestistä ja Pohjois-

Afrikasta. Nyt joukon jat-koksi tulee tutkija Nigerias-ta.

Esimerkiksi amerikkalai-nen syöpätutkimus on eden-nyt rivakoin askelin osittainjuuri siitä syystä, että tutki-muslaboratoriot ovat houku-telleet kansainvälisiä, lupaa-via tutkijoita joukkoihinsa.Myös monet suomalaisettutkijaryhmät pääseväteteenpäin kansainvälistenyhteyksien ja kansainvälisenyhteistyön avulla. Tämä eikuitenkaan ole koko kuva:

– Ei kansainvälisyys olevain sitä, että me suomalai-set voimme matkustaa tutki-joina ulkomaille ja ottaasieltä oppia jatkotutkimuksi-amme varten. On muistetta-va, että toiminta on vasta-vuoroista, ja siksi minunkintutkimusryhmässäni on mo-nia tutkijoita ulkomailta.Pauliina Kronqvist on puo-lestaan tällä hetkellä Tans-kassa jatkamassa työryh-mässämme tekemiään rinta-syöpää koskevia tutkimuk-sia, toteaa professori Collan.

Kansainvälisyys elää tieteenteossaTutkijoita tulee ja tutkijoita menee

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat8 – N:o 2 – 2000

Hyväkään saattohoito tai ki-vunpoisto eivät ole vaihto-ehto eutanasialle eivätkä teetarpeettomaksi eutanasiakes-kustelua, katsoi eutanasiayh-distys Exitus ry:n varapu-heenjohtaja Jane Tuovinen.

- Fyysinen kipu ei ole ainoaeikä aina vaikein kärsimyk-sen syy, hän muistutti.

- Yleensä eutanasian ajatel-laan koskevan vain sietämät-tömistä kivuista kärsiviä, ta-vallisesti parantumatontasyöpää sairastavia ihmisiä,joiden elämän päätepiste onjo lähellä. Heille saattohoitoja kivunhoito ovat varmaanriittäviä hoitoratkaisuja.

- Lähes aina on unohdettune potilaat, jotka joutuvatmakaamaan vuodesta toi-seen ilman parantumisen toi-veita sairaaloiden ja van-hainkotien kroonikko-osas-toilla, oman elämänsä hal-linnan menettäneinä, avutto-

mina, puhumatto-mina, syö-tettävinä, käänneltävinä pa-ketteina.

- Sanon kaiken uhallakinpaketteina, koska omastamielestään he ovat enemmänpaketteja kuin inhimillisiäolentoja. He eivät esimer-kiksi enää pysty kontrolloi-maan suolensa tai rakkonsatoimintoja. He saattavatmaata märissä vaipoissaantunnista toiseen makuuhaa-vojen piinaamina.

Tuovinen katsoi, ettei saat-tohoito ole näille potilailleenää mikään ratkaisu. Omantahtonsa he pystyvät ilmai-semaan ehkä vain kasvojenilmeillä, jos niilläkään.

Sisältääkö oikeus elämäänmyös velvollisuuden elääsilloinkin kun elämä on enäävain biologista olemista eikäsisällöllistä elämistä, Tuovi-nen tiivisti.

Kaksoisvaikutus periaate hyväksyttyPassiivinen eutanasia meillä

yleisesti hyväksytään, aktiivinentuomitaan jyrkästi. Tuovisestanäiden ero on keinotekoinen.- Lääkäri antaa potilaalleen

hengitystä lamaavaa kipulääkettätarkoituksenaan lievittää kipua,mutta potilas kuoleekin. Tällaistatapausta ei yleensä pidetä tuo-mittavana.- Tämä ns. kaksoisvaikutusperi-

aate on hyväksytty melkein kaik-kialla maailmassa. Suomen eku-meeninen neuvosto hyväksyi senjo vuonna 1995.- Jos taas lääkäri antaa tuskis-

saan makaavalle kuolevalle ki-pulääkityksen ensisijaisena tar-koituksenaan nopeuttaa tämänkuolemaa, teko on rangaistava,vaikka potilas olisi kuolinapuapyytänyt.Tuovinen teki selväksi, että

Exitus-yhdistys pyrkii eutanasi-an laillistamiseen: säännöt olisi-vat tarkoin määritellyt ja eutana-sia olisi viimeinen mahdollisuus,jos ei ole enää mitään muuta aut-tamiskeinoa.

Eutanasia tulisi kysymykseenlähinnä silloin, jos potilaalla olisiedessään ehkä vuosikausia kestä-vä avuttomuuden tila ja loppue-lämä olisi vain jatkuvaa kärsi-mystä.

- Jos tällainen potilas on useaanotteeseen esittänyt vakaan toivo-muksen kuolinavusta joko suulli-sesti tai kirjallisesti esimerkiksihoitotahdossaan ja kaikki mah-dollinen psyykkinen ja hengelli-nen apu on annettu, kuolinapuolisi annettava, Tuovinen vaatii.

Hän korosti, ettei ketään saapainostaa tekemään eutanasia-päätöstä.

- Päätöstä eivät tee lääkärit ei-vätkä omaiset vaan potilas itse.

Toteutus ainoastaanosaavissa käsissäTuovisen mielestä myös lääkä-

rille tulisi taata vapaaehtoisuuseutanasiatapauksissa. Kenen-kään ei siis tarvitsisi toimia omaavakaumustaan vastaan.Eutanasian tulisi tapahtua vain

valvotussa, turvallisessa, kont-rolloidussa ympäristössä ja osaa-vissa käsissä, ei siis omaisten to-teuttamana.Tuovisesta eutanasian laillista-

minen olisi parempi vaihtoehtokuin esimerkiksi Hollannin käy-täntö. Hollannissahan laki kieltääeutanasian, mutta silti aktiivineneutanasia on ollut mahdollista jo15 vuotta tietyin eh-doin. Yksieutanasian vastustamisen argu-menteista on ollut, ettei ihmiselläole oikeutta ryhtyä hallitsemaankuolemaa, Tuovinen muistutti.

Mutta ihminenhän on jo otta-nut valtaa käsiinsä esimerkiksiihmisen alkuun saattamisessa ja

syntymässä. Myös kuolemaahallitaan jo teknologian avulla:ihmistä pidetään koneiden ja let-kujen avulla hengissä silloinkinkun hänen aikansa olisi jo kuol-la. Ihminen on siis ottanut Juma-lan tehtäviä itselleen.On irvokasta, että toisaalta kuo-

lemaa odottavien ihmisten oi-keutta kuolla vastustetaan ja toi-saalta elämänhaluisten annetaankuolla hoitojen puutteeseen siksi,että julkisen terveydenhuollonmenoja pitää supistaa.Tuovinen katsoi, että eutanasia

voi jopa vähentää itsemurhia:kun parantumattomasti sairastu-nut tietäisi tämän takaportin ole-van olemassa, hän jaksaisi eläävielä huomisen ja ehkä ylihuo-misenkin yli.

Jane Tuovinen sairastaa MS-tautia, joka on kaikeksi onneksiedennyt rauhallisesti. Häneltä onvuosia sitten leikattu syöpä, jokaei ole sittemmin uusinut.

Sallittava, jos ei muuta tehtävissä

EutanasiaExitus-yhdistyksen varapuheenjohtaja Jane Tuovinen:

Olisiko eutanasia eli ”armomurha” sallittava ja jos olisi niin milloin?Vai riittääkö kunnollinen kipulääkitys tekemään kuolevan viimeisistähetkistä ihmisarvoisia?Viime vuonna Turussa järjestetty eutanasia-koulutuspäivä tarjosimaassamme ainutlaatuisen keskusteluareenan ajankohtaisen ja sa-malla kipeän asian pohtimiseen.Osa puheenvuoroista on luettavissa Lounais-Suomen Syöväntorjun-tasanomien edellisestä numerosta (1/2000). Nyt julkaisemme kaksipuheenvuoroa. Toinen on eutanasian puolesta, toinen eutanasiaa vas-taan. Asiaan palataan vielä seuraavassa lehden numerossa.

Tiukka ei eutanasialle on do-sentti Irma Tigerstedtin kanta.Anestesialääkärin koulutus jakahdenkymmenen vuoden ko-kemus HYKSin kipupoliklini-kan vastaavana lääkärinä anta-vat pontta näkemyksille.- Eutanasia ei ole vaihtoehto

hyvälle kivunlievitykselle, Ti-gerstedt sanoi. Hän kumositaannoin lehdistössä esiinty-neet arvelut, että kunnollinenkivunlievitys johtaisi väistä-mättä ennenaikaiseen kuole-maan.- Kivuttomat potilaat eivät

tarvitse kuolinapua, Tigerstedtlainasi Ruotsin lääkärilehdenotsikkoa.Naapurimaassa terminaali-

vaiheen kivunhoito on jo vuo-sia sitten nostettu terveyden-huollon voimavaroja priorisoi-taessa korkeimmalle asteelle.Suomenkin lääkäreiden eetti-

nen ja lainmukainen velvolli-suus on lievittää kärsimyksiä.- On väärin olettaa, että kipu

ja kärsimys voidaan hoitaasurmaamalla potilas, Tigers-tedt painotti.

Kivunhoidossa yhäpaljon puutteitaKunnollisesta kivunhoidosta

löytyy apu kuolevan potilaanniin fyysisiin kuin osin psyyk-kisiinkin ongelmiin.- Kipulääkärinä minun asiani

on hoitaa kipuja ja muitakinoireita. Lääkärinä myöspsyykkistä hätää, joka eiyleensä ole kovin vähäinen,Tigerstedt katsoi.- Nykyaikaisen lääketieteen

keinoin pystymme hoitamaanmyös kuolevan potilaan kipujatehokkaasti ja turvallisesti, Ti-gerstedt korosti.- Kipulääkärillä on valmiudet

vaikeidenkin kiputilojen hoi-toon.Tigerstedt muistutti, että sai-

raaloiden ja terveyskeskustenvelvollisuus on organisoida te-

hokas toiminta ja koulutus.Mutta kivunhoidossa on vieläpaljon puutteita.- Missä on vika, jos parantu-

mattomasti sairas toivoo euta-nasiaa, Tigerstedt kysyi.- Mielestäni kivun lievitys on

silloin huonoa, lääkärit ja hoi-tajat taitamattomia, eivätkä olekouluttaneet itseään. Tai sittenorganisaatiossa on suuria on-gelmia kuolevan potilaan hoi-dossa. Hän haluaa pois.- Mutta eivät kaikki potilaat

halua pois. Yksi toivoo rau-hoittavia lääkkeitä, jottei koki-si itse kuoleman tapahtumaavaan ikään kuin nukkuisiunessa pois täältä. Toinen ha-luaa kohdata kuoleman kirk-kain aivoin - ”minulle ei saaantaa mitään” - ja kokea kai-ken lähtöön liittyvän tuskan jariemun. Kolmas haluaa elääniin pitkään kuin mahdollistateknisin elämää ylläpitävienmenetelmien turvin.- Osa ihmisistä haluaa kuolla

mahdollisimman pian ja kiel-täytyä kaikesta hoidosta. Hoi-totahto, myös hoidosta kiel-täytymisen ilmaiseva, on Suo-men lain mukaan täysin päte-vä. Jos potilas ei voi esittäätoivomuksiaan, lääkärin ontoimittava potilaan oletetunedun, ei välttämättä omaistentahdon mukaisesti.

Oikea annostelutärkeääTigerstedt kertoi perusasioita

kivusta ja kipulääkkeistä:- Vaikea kipu kiihdyttää

hengitystä sekä aiheuttaa tus-kaisuutta ja levottomuutta.- Morfiinin myötä kipu lie-

vittyy ja hengitys normalisoi-tuu muttei lamaannu. Tuska jalevottomuus katoavat. Lisäksiyskä ja limaneritys vaimene-vat, suolistokouristukset lau-keavat.Morfiinin kaltaisia kipulääk-

keitä on Suomessa rekisteröity

useita. Ne voivat vaikuttaa eriihmisiin eri tavoin olletikinkun olemme yksilöitä emmekäkloonattuja laboratoriorottia,kuten Tigerstedt luonnehti.Jollekulle potilaalle morfiini

voi aiheuttaa siinä määrin pa-hoinvointia, ummetusta, har-hanäkyjä, että se ehkä on syytävaihtaa toiseen lääkkeeseen.Nukutuslääkäreiden iloksiSuomessakin on jo olemassakosolti vaihtoehtoja.Opiaatin kivunlievitysomi-

naisuuksiin kuuluu sekin, ettäannosta lisättäessä vaikutussuurenee.- Ihmisten mielissä liikkuu-

kin pelkoja näiden huumaa-viksi kipulääkkeiksi kutsuttu-jen aineiden sivuvaikutuksista.Pelottavin lienee hengityksenharveneminen, Tigerstedt tie-si.Hengityksen harveneminen

ei kuitenkaan nukutuslääkärinnäkökulmasta ole keskeinenongelma, jos lääke taiten an-

nostellaan. Nimenomaan syö-päpotilasta kiusaavat enem-mänkin suun kuivuminen jaummetukseen johtava suolentoiminnan laiskistuminen.

Kunnon kivunlievitystäysin mahdollista- Nukutuslääketieteen keinoin

on mahdollista taata riittävä ki-vunlievitys kaikille syöpäpoti-laille, Tigerstedt lohdutti.- Puhun nyt lääketieteellisistä

mahdollisuuksista - en siitä,kuinka taitavia lääkäreitämeillä Suomessa on tai ei ole.

Viisaan annostelun kulma-kivi on se, miten lääkettä an-netaan. Vaihtoehtoina on tab-letteja, liuoksia, laastareita.Kipupumpusta lääkkeen voiohjata joko ihon alle tai sittenepiduraalitilaan kuten synny-tyskipuja lievennettäessä.

Teksti: Marja MyllyluomaKuva: Eeva Mehto

Ei käy hyvänkivunpoistonvaihtoehdoksi

Anestesialääkäri Irma Tigerstedt:

Dosentti Irma Tigerstedin mukaan hyvä perushoito tehokkaine kivunlievityksineen onparempi ratkaisu kuin eutanasia.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2000 – 9

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Tuotespesialisti Ritva Har-junpää Novartis FinlandOy:stä valitsi yhteiskuntapäi-vän työkohteekseen Karinako-din.- Kyseessä on neljäs kerta, kuntällainen päivä järjestetään.Aiempina vuosina olen autta-nut vanhustenhuollossa, Har-junpää kertoo.Karinakotiin Harjunpää pää-

tyi kahdestakin syystä. Ensin-näkin hän on koulutukseltaansairaanhoitaja, joka opiskelu-aikana työskenteli mm. Säde-hoitoklinikalla. Lisäksi hänenerikoisalaansa nykyisessä tuo-tespesialistin työssä ovat ni-

menomaan syöpälääkkeet.- Yhteiskuntapäivä on siinämielessä ainutlaatuinen, ettäse toteutetaan tismalleen sa-mana päivänä kaikissa yhtiöntoimipisteissä ympäri maail-maa ja siihen osallistuvatkaikki johtajista lähetteihin,Harjunpää kertoo.

Idea on Harjunpään mielestäloistava. Tutkimuksen ja mark-kinoinnin lisäksi yrityksentyöntekijät voivat kantaa kor-tensa kekoon ja lähteä autta-maan aivan käytännön tasolla.- On myös tärkeää päästä vä-

lillä lähelle itse potilaita. Tälläkertaa olen oikeastaan vasta

tutustumassa Karinakodin toi-mintaan. Jatkossa olen valmistarttumaan myös työhön, josvoin siten edes hiukan keven-tää työskentelevän hoitohenki-löstön taakkaa, Harjunpää lu-paa.

Karinakotiin ja toipilasyksik-köön tutustumisen lisäksi Har-junpää pääsi yhteiskuntapäi-vän aikana osallistumaan gy-nekologisten syöpäpotilaidensopeutumisvalmennuskurssinluennoille ja potilaskeskuste-luun. Päivän ohjelmaan kuulu-neista vaikeista aiheista huoli-matta yhteiskuntapäivä antoiHarjunpään mukaan paljon

eväitä myös hänelle itselleen.Tuliaisina Harjunpää toi Me-

ri-Karinan kirjastoon kaksikirjaa: Haaste elämälle ja Pa-ranemaan päin. Kirjat on kir-joittanut HYKS:in onkologianklinikalla työskentelevä syö-

pälääkäri ja psykoterapeuttiPäivi Hietanen.- Olen nöyrä elämälle, muttatämän päivän jälkeen olen en-tistä nöyrempi. Elämä ei oleaina hallittavissa. Se on tosia-sia, jota on toisinaan vaikea

myöntää, Harjunpää ynnäätuntojaan päivän annista.

Teksti: Mirja SedraniKuva: Matti Äärilä

Novartis on alun perin sveitsiläinen sittemmin monikansalliseksi paisunutlääkealan yritys. Yrityksen toimenkuvaan kuuluvat niin lääkeaineiden tut-kimus- ja kehitystyö kuin valmistus ja markkinointikin. Maailmalla Novar-tiksen palkkalistoilla on 82000 työntekijää, Suomessakin runsas sata.Suuren firman mielestä pienikin on kaunista. Novartis toteuttaa kerran

vuodessa ns. yhteiskuntapäivää, jolloin palveluksessa olevat antavat päiväntyöpanoksensa yleishyödylliseen tarkoitukseen.

Tuotespesialistin yhteiskuntapäiväkului Karinakodissa

Ritva Harjunpää tutustui Karinakodissa Sirkka Viljasen öljyväritöihin. Kymmenenvuoden kokemuksella Sirkka Viljanen tarttuu pensseliin aina, kun voimat antavatmyöten.

P.O.Korhonen Oy • Tuotekatu 13 21200 RaisioPuh 02 – 41 81 500 • Fax 02 – 41 81 550

Meillesuomalaisille

koti on kaikki kaikessaKoti on paras paikka, missä olla ja viettää aikaa

yhdessä perheen ja ystävien kanssa.Siksi kannattaakin aina huolehtia siitä, että vakuutukset

ja palovaroittimet ovat kunnossa.

TUOMASMESSUTUOMASMESSUTUOMASMESSUSu 26.11.2000 klo 18.00Su 26.11.2000 klo 18.00Su 26.11.2000 klo 18.00MIKAELIN KIRKKOMIKAELIN KIRKKOMIKAELIN KIRKKO

Messu omistetaanMessu omistetaanMessu omistetaansyöväntorjuntatyölle,syöväntorjuntatyölle,syöväntorjuntatyölle,

syöpää sairastaville jasyöpää sairastaville jasyöpää sairastaville jaheidän omaisilleen.heidän omaisilleen.heidän omaisilleen.

–kivuille ja muistoille––kivuille ja muistoille––kivuille ja muistoille–

TERVETULOATERVETULOATERVETULOA

Saarna John VikströmSaarna John VikströmSaarna John VikströmLiturgi Hannu HurmeLiturgi Hannu HurmeLiturgi Hannu Hurme

10 – N:o 2 – 2000

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2000 – 11

Vuorokauden kestänyt tem-paus toteutettiin tammikuun 5.ja 6. päivinä uimahalli Ulpu-kassa. Tuloja kertyi yli 27 000markkaa, josta yli 13 600markkaa lahjoitettiin lapsisyö-päpotilaille.

Ala-asteen opettajaksi vuo-den kuluttua valmistuva Han-na Rosama sanoo, että 24 tun-nin uintitempaus oli raskas,mutta siitä jäi paljon hauskojamuistoja.

- Tempaus nostatti yhteis-henkeä, joka on tärkeää uinti-jaoston tulevaisuudelle, toteaa23-vuotias Hanna, jolla on ta-kanaan kymmenen vuoden urakilpauimarina. Nyt Hanna onkeskittynyt nuorten valmen-nukseen.

Raision Urheilijoitten uinti-

jaostossa on tällä hetkellä 60-70 uimaria, joista nimekkäim-mät ovat syksyn olympialai-sissa maatamme edustanut Jar-no Pihlava ja Suomen mesta-ruuksiin yltänyt Pauliina Mati-kainen.

Jatkoa seuraaIdeana oli, että Raision Ulpu-

kassa uitiin loppiaisaaton illas-ta loppiaisiltaan. Altaassa olikaksi joukkuetta, joista toises-sa oli 12 ja toisessa kolmisen-kymmentä uimaria.

Jokainen uimari oli hankki-nut itselleen sponsorin, jokamaksoi 50 penniä jokaisesta25 metrin allasosuudesta.

Tärkeässä osassa tempauk-sessa olivat nuorten uimarien

ohella äidit ja isät, jotka huo-lehtivat mm. pienempien he-rättelystä yön aikana. Huolto-joukkojen harteilla oli myössuoritusten kirjaaminen.

Uintijaostossa on päätetty,että rahaa kerätään uimallaseuraavan kerran ensi vuodenalkupäivinä. Silloinkin tuloistapuolet luovutetaan lapsisyöpä-potilaitten hyväksi.

YhteistyöpelaaLapsisyöpäpotilaiden valintaaavustuskohteeksi ehdotti val-mentaja Jarmo Rosama, jokaon vuosittain järjestänyt lapsi-syöpäpotilaiden perheille il-maisen uintipäivän. Ulpukassaon kolmena vuonna osallistu-nut näihin uintipäiviin aina

runsaasti perheitä koko Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen toimialueelta.

Teksti: Olli MäntyläKuvat: Olli Mäntylä ja

Raision Urheilijatry.:n kuva-arkisto

Raision Urheilijat ry:nuintijaostossa tehtiinviime syksynä hyväpäätös. Nuoren uinti-valmentajan aloittees-ta jaosto suunnittelitempauksen, jonkatuotosta puolet jäisi ja-ostolle ja toinen puolimenisi lapsisyöpäpoti-laille.

Nuorilta uimareilta lahja lapsisyöpäpotilaille

Tempaus nostatti yhteishenkeä, Hanna Rosa-ma iloitsee.

Raision Ulpukassa uitiin loppiaisaaton illasta loppiaisiltaan syöpää sairastavien lasten hyväksi.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat12 – N:o 2 – 2000

Turun tavallista laajempaanmammografiaseulontaan osal-listuvien naisten riski kuollarintasyöpään on tilastollisestiselvästi pienempi kuin muillaturkulaisilla seulontaikäisillänaisilla.Elinikä pitenee, koska mam-

mografia auttaa löytämäänmahdollisen rintasyöpäkasvai-men jo varhain, pienenä, pai-kallisena ja siksi helpomminhoidettavana. Silti; kaupunginjärjestämä mammografiaseu-lontakaan ei yksin riitä kaikilleturkulaisnaisille, vaan jokai-sen yli 40-vuotiaan tulisi käy-dä mammografiassa vuosit-tain.

Pienellä kasvaimellaerinomainen ennusteTurku on tunnetusti ollut

edelläkävijä mammografia-seulonnoissa. Kun asetusvuonna 1987 määräsi tutki-maan joka toinen vuosi kaikki50-59 -vuotiaat naiset, Turkulevitti ikähaarukkaa ja alkoiseuloa kaikki 40-74 -vuotiaatnaisensa.Seulonta tehdään alle 50-

vuotiaille joka vuosi, jos nai-sen syntymävuosi on parilli-nen, ja joka kolmas vuosi, joshän on syntynyt parittomanavuotena. Yli 50-vuotiaat seu-lotaan joka toinen vuosi.Muun muassa Ruotsissa on

osoitettu, että alle 50-vuotiaatkannattaa seuloa, koska hesaavat näin lisää elinvuosia.Turun tavallista laajemman

seulonnan tulokset ovat roh-kaisevia. Kymmenen ensim-mäisen seurantavuoden tulok-set osoittavat, että seulontalöytää 60 prosenttia kudok-seen tunkeutuvista ja peräti 85prosenttia paikallisista, kudok-seen tunkeutumattomista rin-tasyövistä.Ensimmäisen kymmenen

vuoden aikana 40-74 -vuotiail-ta turkulaisnaisilta löytyi 876rintasyöpää. Suurin osa, 810rintasyöpätapausta, oli kudok-seen tunkeutuvia ja 66 kudok-seen tunkeutumattomia syö-piä. Suurin osa näistä oli pie-niä ja usein paikallisia syöpiä,joiden ennuste on erinomai-nen.Turkulaisseulonnan tuloksia

on nyt tutkittu tilastollisin me-netelmin. Suomen Syöpärekis-teristä ja Tilastokeskuksestasaatuja turkulaisten rintasyö-päpotilaiden kuolinsyitä ana-lysoimalla on voitu päätellä,että seulontaan osallistuneetnaiset kuolivat tilastollisestiselvästi harvemmin rintasyö-pään kuin muut turkulaisetseulontaikäiset naiset.

Nuorella kasvainnäkyy huonomminRintasyöpälöydökset korre-

loivat seulontojen tiheyteen;mitä useammin tutkitaan sitätodennäköisemmin syöpä löy-tyy seulonnassa.Turkulaistutkimuksessa yli

50-vuotiailla naisilla seulon-nassa löytyy yli 81 prosenttiarintasyövistä, alle 50-vuotiail-la vain vajaa 51 prosenttia, joskyseessä on joka kolmas vuosiseulotut, ja 67 prosenttia, josseulonta on tehty joka vuosi.

Vanhimman ikäryhmän kor-keampi prosentti johtuu rinnanrakenteesta, joka muuttuuvaihdevuosien myötä. Nuo-remman naisen toiminnalli-semmassa rinnassa syöpäkas-vain ei näy yhtä hyvin kuinvaihdevuodet sivuuttaneennaisen rinnassa.50-59 -vuotiailta naisilta seu-

lonnassa löytyneet rintasyöpä-kasvaimet olivat selvästi pie-nempiä ja paikallisempia kuinmuilla keinoin löytyneet rinta-syövät. Myös 40-49 -vuotiai-den ikäryhmässä löytyneet rin-tasyövät olivat diagnoosihet-kellä pienempiä kuin sattumal-ta löytyneet kasvaimet.

Omavastuutpoistunevat– Vuosi on riittävä väli alle

50-vuotiaille ja joka toinenvuosi yli 50-vuotiaille, sen ti-heämmin mammografiassa eitarvitse käydä, ei kasvain niinnopeasti kasva, vakuuttaa do-sentti, erikoislääkäri PekkaKlemi Tyksistä. Hän on pato-logian asiantuntijana mukanamammografiaseulonnan te-hokkuutta tutkivassa työryh-mässä.Klemi kehottaa niitä turkulai-

sia naisia, joille seulonta osuujoka kolmas vuosi, tarkistutta-maan rintansa mammografias-sa oma-aloitteisesti myös kah-den muun vuoden aikana.Turussa tavallista laajempi

seulontaohjelma jatkuu ensivuonnakin, mikäli terveyslau-takunnan ehdotus menee läpi.

Lisäksi on tarkoitus poistaajoiltakin ikäryhmiltä nyt perit-tävät omavastuut. Yleisin syy,miksi seulontaan kutsuttu nai-nen jättää tulematta mammo-grafiaan, on viime keväänätehdyn kyselyn mukaan juuriliian hintavaksi koettu sadanmarkan omavastuu.Kaupungin kukkarosta mam-

mografiaseulonnat syövät laa-jimmillaan 3,4 miljoonaamarkkaa. Yksittäisen, Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen tekemän mammografianhinta on kaupungille 179markkaa.– Kyse ei todellakaan ole ra-

han hukkaan heittämisestä,vaikka onkin vaikea tutkia mi-kä on taloudellisesti kannatta-vaa. Syövänhoitoon liittyykuitenkin ison rahan lisäksi in-himillistä tuskaa ja huolta, jotaei voi rahalla mitata, Klemikorostaa.

Turun laaja mammografiaseulontavähentää rintasyöpäkuolemia

LOUNAIS-SUOMENSYÖPÄYHDISTYS r.y:n

RINTA-TUTKIMUSKESKUSsuorittaa rintarauhasentutkimuksia.

Syöpäyhdistyksenjäsenille edullinen jäsenhinta.

AjanvarauksetMA–PE klo 8–15p. 02-2657 933Itäinen Pitkäkatu 30 b Turku

Raision I Apteekki

Kerttulantie 421200 Raisio

puh./fax 438 1141

Dosentti Pekka Klemin mukaan vuosi on riittävä väli alle 50-vuotiaille ja joka toinen vuosi yli 50-vuotiaille naisillemammografiatutkimuksien osalta.

Uudet monofilament pohjaiset peruukit saapuneetPeruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoonsopivaksi.Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin.

Eerikinkatu 920100 Turkupuh. 231 9277

Liikkeestämme saatavana kaikkiSuomeen tuotavat peruukkimallistot.Hetitoimituksessa laaja varasto.Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples,Gabor, Hairaisers, Hair Parade,Hair Trix, Henri Margu, NaturalImage, Stefan Bauer, Perucci, Wig,Fraca Ferretti

Aukeaman kokosivat:

Tekstit:Leena Korja-Kaskimäki

Kuvat:Marttiina Sairanen jaStudio Petteri Kiitti Oy

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2000 – 13

Alle 50-vuotiaille tehdynmammografian hyödyllisyysjakaa mielipiteitä myös asian-tuntijoiden keskuudessa. Siinämissä Risto Pomoell ei lähdesitä suosittelemaan, röntgen-lääkäri Osmo Räsänen puhuupitkään tutkimuksen puolesta.

– Vahvaa näyttöä myösnuorempien ikäryhmien mam-mografian hyödystä on mm.naapurimaasta Ruotsista, sa-moin USA:sta. Ruotsissa ontutkittu 40-74 -vuotiaita vuo-desta 1977 lähtien ja tuloksetkertovat mammografian ole-van nuoremmissakin ikäluo-kissa hyödyllistä ja – mikä ka-mala sana – kustannusteho-kasta.

Tämän on todennut Ruotsinsosiaalihallitus, joka vuonna1998 ja tänä vuonna on suosi-tellut toistuvia mammografia-seulontoja 40-74 -vuotiaillenaisille.

Myös Yhdysvalloissa suosi-tellaan 40 vuotta täyttäneillemammografiaa kerran vuodes-sa.

– Eivätkö nämä suosituksetole osoituksia siitä, että nuo-rempienkin ikäryhmien onsyytä käydä mammografiassa?Räsänen kysyy.

Säteilyriskin takia mam-mografiaa ei tarvitse välttää.

– Hyödyt ovat satoja kertojasuuremmat kuin haitat. Tuskin

koskaan pystytään todista-maan, että mammografiastatuleva säteily olisi aiheuttanutsyöpää.

Räsänen muistuttaa, että ku-vantamismenetelmä on kor-vaamaton; alle kahden sentinmittaisia syöpäkasvaimia eiaistinvaraisesti löydetä.

Kivuliasta ehkä,mutta vaaratonta

Räsänen lohduttaa, ettämammografiassa tuntuva kipuon ohimenevää ja vaaratonta,vaikkakin joistakin naisistaepämiellyttävää. Se ei esimer-kiksi vaurioita rintakudosta.

– Mikäli rintaa ei puristetakahden muovilevyn väliin tar-peeksi tiukasti, saatava rönt-genkuva on samea. Tällöin si-tä on tietysti vaikeampi tutkia.

Lähivuosien aikana mam-mografian avuksi tulee digi-taalinen havaisemismenetel-mä, jonka kehittely on vieläkesken. Menetelmässä tieto-kone paikallistaa epäilyttävänkohdan rinnassa.

– Tällainen uudenlainenmenetelmä voi avustaa rönt-genlääkäriä, mutta ei korvata,Räsänen vakuuttaa.

Naisen tekemää omatark-kailua Räsänen pitää tärkeänäsilloin, kun mammografistatutkimusta ei jostain syystä

tehdä ennen seulontaikää taiseulontojen välillä.

– Täytyy muistaa, että Suo-messa vuosittain löydetyistänoin 3 400 uudesta rintasyöpä-tapauksesta 600-800 löytyyseulonnoissa, muut eli suurinosa naisen oman havainnonavulla: omatarkkailulla tai sat-tumanvaraisesti.

Tutkimuksesta hyötyämyös alle 50-vuotiaalle

*) omavastuu 240,-

1928 * 731930 * 711932 691934 671936 651938 631939 621944 571945 561946 551947 541948 531950 511951 501952 491954 471956 451958 43

Turussa vuonna 2001mammografiaseulontaan

kutsuttavat ikäluokat:

Turussa vuonna 2001mammografiaseulontaan

kutsuttavat ikäluokat:Syntymä-vuosi

Ikä(vuotta)

Jos ja kun mammografiaseu-lontoja laajennetaan, on toden-näköisempää, että uudet seu-lottavat ikäryhmät ovat yli 60-vuotiaita kuin alle 50-vuotiai-ta.

Vanhempien ikäluokkienseulonnasta on juuri valmistu-massa selvitys. Sosiaali- ja ter-veysministeriön neuvottelevavirkamies Risto Pomoell ker-too, että valtakunnallinen 60-69 -vuotiaiden seulonta kan-nattaa yhtä hyvin kuin asetuk-sen määräämä 50-59 -vuotiai-den seulonta.

– Jos valtakunnallista seu-lontaa laajennetaan, uskon, et-tä laajennus koskee juuri van-hempia ikäryhmiä, Pomoellennustaa.

Yli 59-vuotiaatmukana usein jo nyt

Milloin vanhemmat ikäryh-mät ovat mukana valtakunnal-lisessa seulonnassa Pomoell eitässä vaiheessa lähde arvaile-maan.

– Tuleva raportti on ensinkatsottava, sitten selvitettäväonko vanhempien ikäluokkienseulonnan kannattavuudella

todellista tieteellistä näyttöä.Vasta sitten pääsemme laske-maan millaisia resurssejamammografiaseulonnan laa-jentaminen terveyskeskuksiltavaatisi.

Senkään jälkeen ei vielävoida olettaa, että mammogra-fiaseulonta laajenisi yli 60-vuotiaisiin.

– Kun seulonnan kustan-nukset ovat selvillä, on vielämietittävä, voisiko samallasummalla hoitaa jonkin muunainakin yhtä hyödyllisen asi-an.

Tällä hetkellä voimassa onvuonna 1987 annettu asetus,jossa todetaan, että 50-59 -vuotiaat seulotaan mammog-rafialla. Pomoell korostaa, et-tei asetus määrää aikaväliä.

– Lääkintöhallituksen van-ha suositus, jota myös useatasiantuntija-arviot suosittele-vat, kehottaa tekemään näilleikäluokille mammografian jo-ka toinen vuosi. Tätä useatkunnat noudattavatkin.

Terveyskeskukset tutkivatkeskimäärin kuusi ikäryhmää.

– Vähemmän kuin viisi ikä-ryhmää seuloo vain 5,4 pro-senttia terveyskeskuksista, yli

10 ikäryhmää käy läpi 3 pro-senttia terveyskeskuksista. Pe-räti 97 prosenttia terveyskes-kuksista seuloo myös yli 59-vuotiaita.

Alle 50-vuotiasei tutkimuksiin

Alle 50-vuotiaiden mam-mografiaa Pomoell ei lähdesuosittelemaan. Rintasyövänkäyvän hoitosuosituksen mu-kaan alle 50-vuotiaiden seulo-misesta mammografialla ei olesamanlaista hyötyä kuin van-hemmilla ikäluokilla. Myös-kään EU:n suositus mammog-rafiaseulonnoista ei yllä alle50-vuotiaisiin.

– Hyvä on tietysti, että onolemassa Turun kaltaisia kun-tia, jotka seulovat näitäkin ikä-ryhmiä tutkimustarkoitukses-sa. Henkilökohtaisesti minustaolisi parempi, että gynekologitutkisi naisen rinnat kerranvuodessa ja nainen itse kuu-kausittain. Nuorempien ikä-ryhmien rintasyövillä on tapa-na kasvaa nopeasti, jolloinmammografiassa käynti saat-taa tuudittaa väärään turvalli-suudentunteeseen.

Vanhemmat ikäryhmätmukaan seulontaan

Jos resurssit joskus riittävät

Neuvotteleva virkamies Risto Pomoell ja EU:n suositus eivät laajentaisi seulontojanuorempiin ikäluokkiin.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y hankki ensimmäisenä Suomessa Rintatutkimuskeskuk-seen Kodak Oy:ltä automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän Kodak RIS 2010. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Rintatutkimuskeskus on alallaan Suomen suurin ja nyt hankittujärjestelmä helpottaa seulontojen toteuttamista.

Sopimuksen allekirjoittivat tuotepäällikkö Ahti Juntunen (vas.) Kodak Oy:stä ja toimitus-johtaja Kari Ojala Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä. Tapahtumaa todistivat järjestelmäa-siantuntija Göran Lager (vas.) Kodak Nordic Ab:stä, ATK-vastaava Pekka Närhinen ja vas-taava röntgenlääkäri Osmo Räsänen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle Kodak Ris 2010 informaatiojärjestelmä

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat14 – N:o 2 – 2000

RAKENNUS- JA INSINÖÖRITOIMISTO

Turun Aluetoimisto4. linja 320100 TURKU

Puh. 02-415 1000Fax 02-415 1060

RakensimmeLounais-SuomenSyöpäyhdistykselletehostetunpalveluasumisenkodin Meri-Karinantoiminta- japalvelukeskuksenalueelle TurunHirvensalonKaistarniemeen.

Rakennus edustaa nyky-arkkitehtuuria

Hankkeen rakennusteknisistä töis-tä vastasi Teräsbetoni Oy, putkitöistäTurun LVI-Palvelu Oy, ilmanvaihto-teknisistä töistä Ilma-Rauta Oy, säh-kötöistä Tekmanni Oy ja säätölaite-töistä Honeywell Oy.

Rakennuksen arkkitehtisuunnitte-lusta on vastannut ArkkitehtitoimistoErkki Salmi Oy, rakennesuunnitte-lusta Narmaplan Oy, LVI-suunnitte-lusta Siikon Oy ja sähkösuunnittelus-ta JT-Team Oy. Rakennustöiden val-vojana on toiminut rakennusmestariAntero Hiilesvuo Kiinteistö ja raken-nuttajapalvelu Ky:stä. Nyt valmistu-neet palveluvuokra-asunnot on tar-koitettu iäkkäille henkilöille, jotkasairaudestaan tai vammastaan huoli-matta haluavat asua omassa vuokra-asunnossaan. Lisäksi he arvostavatyksityisyyttä, turvallisuutta, ympäri-vuorokautista valvontaa sekä moni-puolisia kotisairaanhoito-ja kotipal-veluja. Kuntoutus- ja viriketoimintaryhmissä sekä yksilötasolla kuuluuasukkaiden päivittäisen ohjelman pii-riin.

Lapsetkin yllättyivät pää-töksestä

Viettäessään 80-vuotispäiväänsäMeri-Karinassa sai Mirjam Rauniokuulla suunnitteilla olevasta tehoste-tun palveluasumisen kodista.

Laitoin heti hakemuksen sisään jayllätin siten lapsetkin keksimällä tä-män ratkaisun ihan itse, hän kertoo

istuessaan nyt tyytyväisenä uudessakodissaan.

Ennen talon valmistumista Hirven-salon Kaistarniemeen Meri-Karinannaapuriin, ehti päätöksestä kuluanoin kaksi vuotta. Sinä aikana ehtiMirjam Raunio tehdä ”surutyön” pit-käaikaisesta Itäharjun kodista luopu-misestaan. Niinpä muuttaessaan uu-teen kotiin hän oli valmis vastaanot-tamaan elämänmuutoksen.

Muutaman viikon asumisen jäl-keen hän on kokenut muutoksen pel-kästään myönteisenä. Osaltaan tilan-netta helpotti mahdollisuus ottaa uu-teen kotiin mukaan omat huonekalutja kaikki muut rakkaat esineet kutenomien perheenjäsenten maalaamattaulut.

– Vanhassa kodissa en enää polvi-ja silmäleikkauksen jälkeen päässytomin avuin ulos. Täällä on liikkumi-nen paljon helpompaa ja pääsen rol-laattorini kanssa kulkemaan kaikkial-la talossa sekä kauniin Meri-Karinanympäristön kävelyteillä.

Vaikka tehostetun palveluasumi-sen koti on ollut valmiina vasta muu-tamia viikkoja, harrastustoiminta onjo käynnistynyt. Aina on mahdolli-suus osallistua myös Meri-Karinantoiminta- ja palvelukeskuksessa vii-koittain järjestettäviin useisiin tapah-tumiin. Minulla kun on nuori sisu-kunta ja olisin aina menossa, Mirjamnauraa. Osoituksena tästä hän kertoiyhden viikonlopun aikana osallistu-neensa sekä Rokki-Kokki konserttiinettä Miss Scandinavia-kisan missienjärjestämään muotinäytökseen.

– Täällä kaikki asukkaat ovat kuinyhtä suurta perhettä. Halutessaan saaikäistään ja mieluisaa seuraa. Aina-han ihminen tarvitsee juttukaveria jakuuntelijaa.

Seurustelutilassa on jo ehditty koo-ta palapeliäkin yhdessä.

Henkilökuntaan ja palveluihinMirjam Raunio on tyytyväinen. Tytötovat iloisia ja avuliaita. Minä en vielätarvitse kaikkea sitä apua mitä täällävoi saada. Hyvä on kuitenkin tietää,että se on lähellä, jos tarve tulee.

Ikkuna on kuin elävä taulu– Tehostetun palveluasumisen koti

on rakennettu ”kalliolle, kukkulalle”aivan meren läheisyyteen.

Näköalani on niin upea etten väsysitä katselemasta. Seinäkokoinen ik-kuna on kuin elävä taulu.

Mirjam iloitsee meren ja aamuau-ringon puoleisesta asunnostaan sekäsuuresta parvekkeesta. Hän odottaajo uteliaana tulevaa talvea ja sen tuo-mia uusia näkymiä.

– Ystävät ja lapset ovat kiusoitel-leet, että he tulevat parvekkeellenionkimaan ja monet tutut haluaisivatitsekin muuttaa tänne.

– Tervetuloa vaan, täällä on hyväolla.

Teksti ja kuvat: Tertti Pietilä

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen Meri-Karinantoiminta- ja palvelukeskussijaitsee luonnonkauniinTurun Hirvensalon Kais-tarniemessä. Turun yhdel-le hienoimmista rakennus-paikoista valmistui kulu-van vuoden elo–syyskuunvaihteessa tehostetun pal-veluasumisen koti.

Valmistuneeseen raken-nukseen tuli 14 palvelu-vuokra-asuntoa huono-kuntoisille vanhuksille javammaisille. Asuntojenyhteispinta-ala on 562 m2

ja yhteisten palvelutilojen239 m2. Rakennuksen ko-konaiskustannukset olivat12 milj. markkaa, jostaRaha-automaattiyhdistyk-sen osuus lähes 3 milj.markkaa.

Tehostetun palveluasumisen koti näköalapaikalla

Tehostetun palveluasumisen kodin valoisa aula on asukkaiden mieluisa yhteinen oleskelutila.

Mirjam Raunio viihtyy hyvin kauniissa kodissaan. Näköala on niin upea Pitkällesalmelle, että sitä eiväsy katselemasta.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2000 – 15

SEURAAVILLE MATKARIN/LOUNAIS-SUOMENSYÖPÄYHDISTYKSEN MATKOILLE

VAPAITA PAIKKOJA''MUNAAKO HERRAMINISTERI'' HELSINGISSÄ LAUANTAINA 25.11.2000Lähtö klo 11.30 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Klo 14.00 seurataan kaupunginteatterissa''Munaako herra ministeri'' -esitystä. Tämän monikertaisen arvopalkinnoilla komistetun farssin on ohjannut Neil Hardwick,Näyttelijöinä mm. Esko Roine, Mari Vainio, Asko Sarkola, Miitta Sorvali, Heidi Herala, Eppu Salminen. Viime vuosiensuurin farssinimi Lontoon West Endissä on ollut Ray Cooney, joka on kirjoittanut, ohjannut ja näytellytkin pitkän sarjanmenestyksiä. Näistä ehkä herkullisin on vuonna 1990 ensi-iltansa saanut Out of order, tässä Pentti Järvisen suomennoksessa''Munaako herra ministeri'' ja jossa lavastuksessa on vähintään yksi makuuhuoneen ovi. Sisällöllä on kuitenkin hyvin vähänmerkitystä: farssi pelaa tarkalla ajoituksella ja juonikäänteiden yllättävyydellä ja henkilöiden kasvavalla totisella paniikilla.Väliajalla kahvitarjoilu. Paluu Turkuun noin klo 18.30. Matkan hinta jäseniltä 290 markkaa ja ei-jäseniltä 360 markkaasisältäen teatterilipun, kahvitarjoilun, linja-autokuljetuksen, sekä matkanjohtajan palvelut.

CABARET-MUSIKAALI HELSINGISSÄ LAUANTAINA 2.12.2000Lähtö klo 11.30 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Klo 14.00 seurataan kaupunginteatterissaCabaret-musikaalia, joka sai ensi-iltansa Broadwaylla 1966. Cabaret perustuu Christopher Ishewoodin 1930-luvullakirjoittamaan omaelämänkerralliseen romaaniin Good-bye to Berlin. Amerikkalainen kirjailija Clifford Bradshaw tuleeBerliiniin ja ihastuu brittiläiseen kabareelaulajaan Sally Bowlesiin. Rinnalla kulkee iäkkäämmän pariskunnan, FräuleinSchneiderin ja Herra Schulzin koomissävyinen rakkaustarina, jolla kuitenkin on huono loppu. Schneider joutuu purkamaankihlauksen natsien pelossa, koska herra on juutalainen. Lopulta Bradshaw lähtee synkistyvästä Berliinistä, mutta Sally jääkabareehen, koska se on ainut paikka, jossa hän tuntee olevansa turvassa. Rooleissa mm. Merja Larivaara, Jonna Järnefelt,Kristiina Elstelä, Sinikka Sokka, Martti Suosalo, Ismo Kallio, Kai Hyttinen, Santeri Kinnunen, Matti Olavi Ranin ym.Väliajalla kahvitarjoilu. Paluu Turkuun noin klo 18.30. Matkan hinta jäsenet 390 markkaa ja ei-jäsenet 460 markkaa sisältäenmusiikkilipun kahvitarjoilun, linja-autokuljetuksen, sekä matkanjohtajan palvelut.

TEATTERIMATKAKOTKAAN 9.–10.12.2000MATKAOHJELMA:Lauantaina 9.12.2000Lähtö klo 7.00 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Kotkaan, jossa klo 13.00 seurataankaupunginteatterissa wieniläisoperettia ''Iloinen Leski''. Päärooleissa Anu Hälvä, Otto Kanerva, Lise Holmberg ja PetriBäckström. Väliajalla kahvitarjoilu. Esityksen jälkeen majoitutaan hotelli Seurahuoneelle ja nautitaan Kotkan Klubillapäivällinen.Sunnuntaina 10.12.2000Aamiainen hotellissa. Kiertoajelu Kotkassa. Matka jatkuu Lahteen, jossa tutustutaan puurakentamisen suurhankkeeseen,uuteen kokous- ja kongressikeskus Sibeliukseen. Matka jatkuu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 16.30.Matkan hinta:jäsenet 850 markkaa, ei-jäsenet 920 markkaaHintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset* majoitus hotelli Seurahuoneella 2-hengen huoneissa aamiaisella* Iloinen Leski -esityksen lippu* teatteripäivällinen* ohjelman mukaiset tutustumiset ja sisäänpääsymaksut* matkanjohtajan palvelutIlmoittautumiset ja lisätiedot ylläolevista matkoista:Matkarin toimisto Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku, puh. 2657 913

KEISARINNAN KIERROS 17.–23.3.2001PRAHA-WIEN-BUDAPESTHurmaava kierros Keski-Euroopan sydämessä, kolmessa ainutlaatuisen kauniissa kaupungissa, joita kaikkia keisarinnaMaria Teresia hallitsi 1700-luvun puolivälissä. Uutuutena suosikkikierros tehdään nyt myös edullisempaan kevätaikaan,sillä silloin kaupungeissa on juuri paras sesonki.1. päivä Lauantai 17.3.2001Lähtö klo 6.30 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jostaFinnairin lento Prahaan lähtee klo 9.55. Prahaan saavutaan klo 11.25. Majoittuminen ja opastettu kävelykierros tunnelmallisessaVanhassa kaupungissa. Prahassa on tarjolla myös monenlaista iltaohjelmaa: Böömiläinen ilta, Kaarle IV:n keskiaikaisetpidot, oopperaa tai Laterna Magikaa.2. päivä Sunnuntai 18.3.2001TORNIEN JA SILTOJEN PRAHAPraha on oikea vaeltelijan kaupunki, jossa niin nähtävyyksiin tutustuminen kuin ostoksilla kulkeminenkin käy mainiostikävellen paikasta toiseen. Prahaan voi tutustua myös osallistumalla lisämaksulliselle kaupunkikierrokselle, kesto noin 4tuntia, hinta noin 90 mk. Pienen panoraamakierroksen jälkeen tutustutaan kävellen Strahovin kauniiseen kirjastoon sekälinna-alueeseen, missä käydään mm. Kuninkaanlinnan kruunajaissalissa. Linnassa Maria Teresiakin asui Prahassa ollessaan.Kierroksen päätteeksi voi lisämaksusta osallistua vielä yhteiseen lounaaseen paikallisessa oluttuvassa.3. päivä Maanantai 19.3.2001PRAHA - WIENMatka jatkuu linja-autolla jo hevoskärryjen aikaan käytettyä reittiä kohti Wieniä. Puolen päivän jälkeen majoittuminenkeskushotelliin ja aikaa tutustua kaupunkiin ja tehdä ostoksia omin päin. Illalla voi käydä vaikka valssikonsertissa taijossakin muussa Wienin lukuisista musiikkitapahtumista.4. päivä Tiistai 20.3.2001KEISARILLISENWIENIN LOISTOAKaupunkikiertoajelulla Habsburgien Wienissä nähdään ulkoapäin mm. keisarillinen kesäpalatsi - Schönbrunnin linnapuistoineen, Parlamentti, Valtionooppera ja Wieniä hiukan laajemmaltikin. Illalla kannattaa tutustua Wienin keskustanviehättäviin viinikellareihin omin päin tai osallistua lisämaksulliseen retkeen Grinzingin tunnelmallisen viinikylän aitoonHeurigen-viinitupaan, jossa soi hilpeä Schrammel-tyyppinen musiikki, hinta aterioineen ja viineineen noin 350 mk.5. päivä Keskiviikko 21.3.2001WIEN - BUDAPESTMatka jatkuu linja-autolla edelleen toiseen Tonavan pääkaupunkiin, ystävälliseen Budapestiin. Matka vie pitkin ikivanhaareittiä, jota on kuljettu Keski-Euroopassa maasta toiseen hevosrattaiden aikaan.6. päivä Torstai 22.3.2001BUDAPEST, TONAVAN KAUNOTARAamupäivällä aikaa ostoksiin kauppahallissa tai ostoskaduilla. Kaupunkikiertoajelulla katsellaan monet nähtävyydet niinBudan kuin Pestinkin puolella: Kalastajalinnake, Matias-kirkko, Parlamentti ja Gellert-kukkulan upeat näkymät yli Tonavan.Iltaohjelmaksi vaikka unkarilainen ilta ruokineen, viineineen ja mustalaismusiikkeineen, hinta noin 250 mk.7. päivä Perjantai 23.3.2001PALUULENTO HELSINKIINLähtö Budapestista klo 12.20 Finnairin lennolla Helsinkiin, jonne saavutaan klo 15.45. Linja-autokuljetus Turkuun, jonnesaavutaan noin klo 18.30.Yksin matkustavan varattava yhden hengen huone, lisämaksu 660 markkaa. Voimassaoleva ulkomaanpassi mukaan!Suositellaan matkavakuutuksen ottamista.Matkan hinta sitoumuksetta:jäsenet 3750 markkaa, ei-jäsenet 3870 markkaaHintaan sisältyy:* matkaohjelman mukaiset linja-autokuljetukset* lennot Finnairin reittivuorolla turistiluokassa Helsinki - Praha ja Budapest - Helsinki* lentokenttäkuljetukset matkakohteessa* majoitus kolmen tähden hotelleissa 2 hengen huoneissa* hotelliaamiaiset päivittäin* opastettu kävelykierros Prahassa* kaupunkikiertoajelu Wienissä ja Budapestissä* suomenkielisen oppaan palvelut* Matkarin matkanjohtajan palvelutIlmoittautumiset ja lisätiedot:Matkarin toimisto. puh. (02) 2657 913Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku

Vastuullinen matkanjärjestäjä:Etumatkat

”Kalliista syöpälääkkeistäsuuria näkemyseroja” -otsikol-la syöpälääkkeiden korvatta-vuuksista keskustelun aloittiLounais-Suomen Syöväntor-juntasanomat numerossa kaksiviime vuonna. Aihetta jatkoiMTV:n uutis- ja ajankoh-taisohjelmat nyt syyskuunpuolessa välissä kolmella eriohjelmallaan. Tämä herättitaas henkiin sen keskustelun,mitä syöpäpotilaat ja alan lää-kärit kaipasivatkin, eli kaikkiuudet ja tehokkaiksikin todetutsyöpälääkkeet eivät ole auto-maattisesti kaikkien saatavilla.Tämä perustuu siihen, että Ke-lan korvausta ei tule samallakertaa, kun Lääkelaitos hyväk-syy lääkkeelle myyntiluvan.Sunnuntairaportissa haastatel-tu syöpäpotilas Soile Armiopiti kohtuuttomana sitä, jos ih-minen joutuu vaikean sairau-den kohdattuaan miettimäänvielä mahdollisia rahahuoli-aan. Lisäksi Soile Armio sa-noi, että kyllä sairausvakuu-tusmaksun pitäisi kattaa auto-maattisesti kaikki rankan sai-rauden aiheuttamat kustannuk-set.

Lääkärit potilaidenkannalla

Ohjelmassa haastateltu Tyk-sin onkologian klinikan pro-fessori Seppo Pyrhönen sanoi,että syöpäpotilaat ovat eriar-voisessa asemassa uusienlääkkeiden osalta oman varal-lisuutensa mukaan. Näin ta-pahtuu silloin kun on kyse uu-sista lääkkeistä, joilla ei vieläole Kelan korvausta. Mikälilääkitys olisi potilaalle hyvä,niin joudutaan joskus ratkaise-maan lääkemääräystä tehtäes-sä, onko potilaalla varaa ostaalääke. Lisäksi Pyrhösen mu-kaan uusista kalliista lääkkeis-tä tulee sairaaloiden lääkebud-jetteihin lähivuosina kymme-

nien prosenttien korotuspai-neita. Professori Pyrhönenesitti myös näkemyksensä sii-tä, että Kelan korvausten viivevaikeuttaa uusien lääkkeidenmääräämistä sen jälkeen, kunjoku lääke on saanut Lääkelai-tokselta myyntiluvan. Hänenmukaan korvaus – ainakin pe-ruskorvaus – pitäisi tulla sa-man tien, kun lääke on hyväk-sytty markkinoille. Tyksin si-sätautien klinikan ylilääkäri,professori Auli Toivanen sa-noi ohjelmassa, että kun puhu-

taan pahanlaatuisten tautienhoitamisesta, niin on olemassalääkeryhmiä, jotka ovat ongel-mallisia sikäli, että joillekinlääke korvataan ja joillekin eikorvata. Lääketieteelliset pe-rusteet ja käytännöt ovat kylläselviä lääkäreille, mutta eivätne ole saavuttaneet sitä tasoa,että Kela hyväksyisi käyttöai-heen.

Monipolvinen kor-vaussysteemi

Kelalla on eri lääkkeille eri-suuruisia korvausprosenttejaja tällä hetkellä yli sadastamarkkinoilla olevasta syöpä-lääkkeestä noin kolmanneksel-la ei ole mitään Kela-korvaus-ta. Näistä ei-korvattavista ap-teekkimyynnissä olevienosuus on noin viidennes ja lo-put ovat pääasiassa sairaala-käytössä. Suomessa Lääkelai-tos antaa lääkkeelle myyntilu-van. Sen jälkeen lääkeyhtiöjoutuu tekemään anomuksenhintailmoituksen kera sosiaali-ja terveysministeriön yhtey-dessä toimivalle hintalauta-kunnalle, että lääke saataisiinperuskorvauksen (50%) pii-riin. Jos lääkkeelle haetaanerityiskorvattavuutta (75% tai100%), lääkkeen on täytynytolla peruskorvauksen piirissäkaksi vuotta. Tällöin erityis-korvattavuudesta päättää valti-oneuvosto sosiaali- ja terveys-ministeriön esityksestä. Hinta-lautakunnassa on edustajat so-siaali- ja terveysministeriöstä(2), valtiovarainministeriöstä(1), Stakesista (1), Lääkelai-toksesta (1) ja Kelasta (2).Lääkeyhtiöitä kummaksuttaa

muun muassa se, että Kelastapyydetään usein lausunto lää-kekorvausasiasta ja Kelanedustajat ovat hintalautakun-nassa myös päättämässä kor-vauksista.

Kanne EY-tuomiois-tuimelta

Hintalautakunnan on vastat-tava lääkeyhtiölle (myöntei-nen tai kielteinen päätös) 90vuorokauden kuluessa hintail-

moitus- ja korvattavuusasias-sa. Usein asian käsittely kui-tenkin venyy, kun hintalauta-kunta voi em. ajassa pyytää li-säselvityksiä – ja vaikka use-ampaan kertaan. Silloin, kunhaetaan erityiskorvattavuutta,ministeriö tai valtioneuvostoon katsonut, että em. aikarajoi-tetta ei tarvitse noudattaa javastauksen saamisesta ei olenäin ollen takeita. Tästä asias-ta Suomi on saanut kanteenEY-tuomioistuimelta ja siihenon pitänyt jättää vastaus loka-kuun alkuun mennessä.

SyöpälääkekulutSyöpään sairastuu nykyisin

jossain elämänsä vaiheessa jo-ka kolmas suomalainen – jakolme vuotta sitten ”vain” jo-ka neljäs. Eli syöpätapauksiailmaantuu 21.000 vuodessa.Syöpäpotilaiden hoitoon kuluurahaa vuodessa noin 700 mil-joonaa markkaa, jos mukaanotetaan myös pahoinvointi- jakipulääkkeet sekä syöpäpoti-laiden tarvitsemat antibiootit.Sunnuntairaportissa apteekka-ri Hannu Turakka totesi, ettäsyöpäpotilaan lääkemenotkuukaudessa voivat hyvinkinnousta yli kymmeneen tuhan-teen markkaan. Jos tällaisialääkekustannuksia tulee, voihyvinkin kysyä, kuinka mo-nella syöpäpotilaalla on varaahankkia tällaisia lääkkeitä, josvaihtoehtona on ottaa halvem-pia ja vanhempia lääkkeitä,joissa on 100% korvattavuus.Silloin toteutuu kansalaisteneriarvoisuus – kuten Sunnun-tairaportin ”lööpissä” kysyt-tiin: rahat vai henki?

Syöpälääkkeidenkorvaussysteemi jasen monimutkaisuussekä ei-korvattavatsyöpälääkkeet olivatnäyttävästi esilläsyyskuun 17. ja 18.päivinä MTV:n uutis-ja ajankohtaisohjel-missa. Sunnuntaira-portti aloitti keskus-telun esittämällä noin8-minuuttisen syöpä-lääkejutun ja MTV:nKymmenen uutisetkertoi asian lyhennet-tynä uutisjuttuna. Li-säksi seuraavan aa-mun Huomenta Suo-mi-lähetyksessä uu-sittiin Sunnuntaira-portin juttu ja aihees-ta käytiin klo 7.30uutisten jälkeen stu-diokeskustelu.

Syöpälääkekorvaukset puhuttavat– rahat vai henki?

Professori Seppo Pyrhösen mukaan syöpäpotilaatovat eriarvoisessa asemassa uusien lääkkeiden osaltaoman varallisuutensa mukaan. Näin tapahtuu silloin,kun uudella lääkkeellä ei vielä ole Kelan korvausta.

Heman syyssoittoMeri-Karinassa 5.11.2000 klo 15.00

Seiskarinkatu 35, TurkuEsiintyjinä:•Kike Elomaa•Kristiina Mäki•Timo Tervo•Mikko Mäkeläinen

ja Myrskylyhty

•Ari Rantanen•Eero Kurki•Matti Ågren•Hannu Takala

•Kari Hillo•Keijo Lounan HarmonikkaoppilaatTuomas Suutari jaHenna Virtanen

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.Hematologiset potilaat ja heidän läheisensä

puffetti • tervetuloa • liput 50 mk

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat16 – N:o 2 – 2000

Pekka Viherkoski istuu Me-ri-Karinassa ja on onnellinensiitä, että Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen toiminta- japalvelukeskus on olemassa. –Tuntuu hienolta, kun omaltapieneltä osaltaan on voinut an-taa panoksensa tähän, hän sa-noo ja viittilöi ympärilleenmuistellen tiilikeräystä jahaastekampanjaa, joilla Meri-Karinaa varten kerättiin varo-ja. Työllä on ollut todellistamerkitystä.

Pekan oma vapaaehtoisuraalkoi siitä, kun hän jo nuorenamiehenä tunsi Kari Ojalan.Syöpäyhdistyksen toimitus-johtaja pyysi häntä apuun, kunsyöpäkeräyksiä organisoitiin.

–Suomalaiset ovat ainaluottaneet yhteistyöhön ja tal-koovoimaan, Ojala vetosi jaPekka tarttui puhelimen luu-riin. Ideoita kaveruksilta onlukuisissa keskusteluissa syn-tynyt paljon, ja moni hyvä aja-tus on toteutunut.

Aina kun oma työ Valtionrautateillä ja sivutienestit an-toivat myöten, ViherkoskenPekka käytti kaiken vapaa-ai-

kansa soittamalla kouluihin jakiertämällä niitä niin Raumal-la, Uudessakaupungissa kuinPorissa tai Salossakin.

– Nuorena on uskomatonmäärä energiaa, Pekka ihmet-telee ja muistelee aikaa, jol-loin omaa taloa Hirvensaloonrakennettiin. Pekan leipä irtosiensin asemamiehenä ja juna-miehenä, sitten järjestelymes-tarina ja konduktöörinä ja lo-pulta VR:n henkilöstöhallin-nossa määräysesimiehenä.Särvintä leivän päälle tai oike-astaan talorahoja piti tienatavuorotyön ohessa sivutöillä,jätepaperin kerääjänä ja taksi-kuskina. Kun Pekka mainit-see, että myöhemmin myösammattiyhdistystyö vei osanajasta, sivullista alkaa heikot-taa.

– Taksiajoilta muistan eri-tyisesti siihen aikaan Turussanäytelleet tunnetut velikullat,Esko Salmisen ja Vesa-MattiLoirin. Pekan silmä syttyy,kun hän kertoo keräystalkois-ta.

– Minusta on ollut tärkeää,että lapset kouluissa tietävät,

mikä on syöväntorjuntake-räyksen tavoite ja mihin ke-räys liittyy. Olen mielelläni pi-tänyt heille pienen terveysva-listustunnin, puhunut tupakanhaitoista ja syövästä, vaikkaen ole halunnutkaan pelotella.

– Turussa esimerkiksi maa-hanmuuttajien perheiden lap-set ovat olleet ahkeria kerää-jiä, Pekka Viherkoski kertoo.– Koululaisilta tullut suora pa-laute on hyvin arvokasta ja heovat usein innokkaita kysy-

mään ja saamaan tietoa syö-västä.

Koko Viherkosken perhe,Anita-vaimo ja tyttäret Erja,Päivi ja Marjo, osallistuivatkeräyksiin listakeräyksillä jamyymällä arpoja. Ensimmäi-nen Syöpäyhdistyksen tarraoli ahkeruuden perikuva, me-hiläinen, ja peikkotalotarrataas muistutti kovasti nykyistäMeri-Karinaa.

– Ne olivat upeita koke-muksia koko perheelle. Muis-

tan yhdet markkinat Vamma-lasta, jossa pidettiin toivekon-sertti ja varat menivät syövän-torjuntaan. Porin Prikaatin va-rusmiessoittokunta ei tahtonutehtiä taukoa pitää, kun toiveitasateli koko ajan.

Syöpä tuli Pekka Viherkos-kelle aikanaan 1950-luvullaikävällä tavalla tutuksi naapu-rien menehdyttyä syöpään. Javaikkei hän haluaisi omia vai-vojaan mainita, kiusallinenpunkin aiheuttama borrelioosi

vei ahkeralta mieheltä tervey-den, mutta ei onneksi onnistu-nut lannistamaan kokonaan.Musiikki ja kirjallisuus ovatperheen ja syöväntorjunnan li-säksi lähellä Pekan sydäntä.Kaikkein lähimpänä taitavatsilti olla lastenlapset. – Jussisoittaa trumpettia, Jere pianoaja Akinkin aika tulee pian,kertoo isoisä ylpeänä.

Teksti: Paula HeinoKuva: Matti Äärilä

– Olen tehnyt sitä, minkä olen tuntenut tärke-äksi, sanoo Pekka Viherkoski vaatimattomas-ti. Pekka on tehnyt vapaaehtoisessa syövän-torjuntatyössä pitkän päivän ja organisoinutlukuisia koululaiskeräyksiä Turussa ja Turunympäristössä sekä ympäri Varsinais-Suomeaja Satakuntaa. Eikä into ole loppunut vielä-kään.

Pekalla onsuuri sydän

Iso mies ja suuri sydän. Pekka Viherkoski on kolmannen polven hirvensalolainen. Rakas paikka on myös kala-maja Korppoossa, vaikka Itämeren saastuminen ja ympäristöongelmat huolestuttavat.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2000 – 17

POLIKLINIKKA KARINA● erikoislääkäreiden vastaanotot● kirurgisia toimenpiteitä● gynekologisia ultraäänitutkimuksia● laboratoriotutkimukset● irtosolunäytteiden otto (Papa)

myös ilman lähetettä● siemennestetutkimukset● lapsettomuustutkimukset

Erityisedut syöpäpotilaillepoliklinikalla:

- ei poliklinikkamaksua (40 markkaa)- laboratorio- ja kuntoutusmaksut

potilasalennuksin

Erityisedut syöpäyhdistyksenjäsenille:

- laboratorio- ja kuntoutusmaksutjäsenalennuksin

avoinnama–to klo 8-18,perjantaisin suljettu

KIRURGITAuranen AarreKoskivuo IlkkaVänttinen Esko

NAISTENTAUDITFriman KristerHietanen SakariPaavola AllanRantanen VirpiRastimo-Lehto EevaSalmi Tuula (ei uusia potilaita)Vähä-Eskeli Kalevi

PSYKIATRITHeikkilä Jyrki (ei uusia potilaita)

Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TURKU puh. 2657 911

Ajantilaus 2657 927 (lääkäreille)2657 920 (rintaproteesit, klo 11.00–11.30, 14.00–14.30)2657 933 (röntgen)2657 921 (laboratorio)

SISÄTAUDITAsola MarkkuPakarinen Cristel(ei toistaiseksi vast.ottoa)Remes KariSeppälä Pentti(ylilääkäri)Toivanen Auli

SYÖPÄTAUDITAhokoski OutiAsola RaijaHuovinen RiikkaKankuri Minna(erikoistuva)Kätkä KaleviMinn Heikki

Männistö EsaNordman EevaOllila Marja (erikoistuva)Ristamäki RaijaSalminen EevaValavaara Ritva(ei uusia potilaita)

SYÖPÄÄ SAIRASTAVIENPOTILAIDEN JÄLKITARKASTUS

POLIKLINIKKA KARINASSASyöpää sairastavien hoidon tai jälkitarkastusten päätyt-tyä TYKS:ssä voi tämän jälkeinen seuranta tapahtuaLounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Poliklinikka Kari-nassa, jossa on syöpätauteihin erikoistuneilla lääkäreillänimenomaan syöpäpotilaiden seurantaan tarkoitettuvastaanotto. Lääkärit ovat myös perehtyneet oireitalievittävään ns. palliatiiviseen hoitoon, jossa kivun hoi-dolla on keskeinen asema.

Vastaanoton voi tilata puh. 02-2657 927 maanantaistatorstaihin klo 8–15. Vastaanotolle on syytä ottaa mu-kaan TYKS:ssä kirjoitettu viimeinen hoitoseloste eliepikriisi. Vastaanottoaika on hyvä varata hyvissä ajoin,noin kuukausi ennen jälkitarkastuskäyntiä.

POLIKLINIKKA KARINAItäinen Pitkäkatu 30 b (2. krs)20700 TURKUPuh. 02-2657 927(MA–TO klo 8–15)

Syöväntorjunta-sanomienlääkäripalsta

Kysymys:Olen itse sairastanut syövänja ilmeisesti voittanut sen,koska jo parin vuoden ajanolen saanut kontrollikäyn-neistä ns. puhtaat paperit.Kysynkin nyt potilastove-reistani. Kontrollikäynneilläodotustilassa on aikaa kat-sella ja kuunnella. Yleisil-meeltään jotkut syöpäpoti-laat ovat väsyneitä, har-maankalpeita ja laihtuneita.Osa tuskin edes jaksaa raa-hautua lääkärin juttusille.Olen jutellut heidän kans-saan ja kuullut melkeinkaikkien potilaiden veriar-vojen olevan huonoja, var-sinkin hemoglobiini. Onkonäin, että yleisesti ottaenkaikki syöpäpotilaat potevatanemiaa riippumatta siitä,mitä syöpää sairastaa?Nimimerkki ”Leikkaushoi-dettu syöpäpotilas”

Vastaus:Hienoa, että olette toipunutsairaudestanne! Olette oikeas-sa siinä, että anemia aiheuttaakalpeutta ja väsymistä: happiei kulje kudoksiin riittävän te-hokkaasti ja sen takia elimistösäästää itseään tekemällä ripe-ät elämänotteet mahdottomik-si. Syöpäpotilaan anemia voijohtua varsin monesta erisyystä. Jos syöpä sijaitseeesim. ruoansulatuskanavassa,se usein aiheuttaa verenvuotoaja veren menetys johtaa ane-miaan. Koska veri muodostuupääosin luuytimessä, voi kaik-ki sellainen hoito, joka vauri-oittaa luuydintä altistaa anemi-alle. Luustoon kohdistuva sä-dehoito ja monet solunsalpaa-jat heikentävät luuytimen toi-mintaa ja seurauksena on mm.anemia. Viime vuosina onmyös todettu, että lähes mikä

tahansa syöpä voi erittää eli-mistöön aineita, jotka häiritse-vät normaalia verenmuodos-tusta. Tämä havainto selittääsen, että anemiaa voi ollamyös potilaalla, jonka syöpäei vuoda ja joka ei ole vieläsaanut minkäänlaista hoitoa.Hitaasti kehittyvä anemia eiaiheuta yhtä herkästi oireita(väsymistä, haluttomuutta,kalpeutta) kuin nopeasti kehit-tyvä anemia, mikä johtuu he-moglobiinin mukautumisky-vystä, kun hapetus heikkenee.Siksi jotkut potilaat sietävätvaikeaakin anemiaa melko vä-häoireisina. Perinteisesti onajateltu, että lievää tai hitaastikehittynyttä anemiaa, joka eihaittaa potilasta, ei tarvitsehoitaa. Uudet elämänlaatutut-kimukset kuitenkin viittaavatsiihen, että lieväkin anemiaheikentää potilaan elämisenlaatua ja että tällaisen anemianhoitaminen on elämänlaadunkannalta hyödyllistä jo senkintakia, että syöpätaudin kanssakamppaileminen vaatii hyväähenkistä kuntoa, jota anemiausein heikentää. Anemiaa voi-daan hoitaa joko punasolusiir-roin tai punasolutuotantoa liet-sovalla lääkkeellä erytropoie-tiinilla, johon usein liitetäänsuun kautta otettava rautatab-lettilääkitys. Ei ole tutkittu,kumpi hoitomuoto on parem-pi: verensiirto on verratenedullista, mutta sitoo potilastajonkin verran hoitopaikkaan,kun taas erytropoietiini on kal-lista ja vaatii päivittäistä pistä-mistä sekä haittavaikutuksiauseille potilaille aiheuttavaarautalääkitystä. Syöpäpotilaananemian syyn selvittäminen jasyynmukainen hoito vaatii yk-silöllistä harkintaa, sillä tässäasiassa kukaan potilas ei oletoisen kaltainen.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat vastaa tälläpalstalla lukijoiden kysymyksiin, jotka liittyvät syö-pätauteihin. Tällä kertaa vastaajana on onkologian jahematologian erikoislääkäri, LKT Robert Paul.Asiantuntijoiden vastaukset on maksuttomia, muttavain lehdessä. Seuraavaan lehteen tarkoitetut kysy-mykset tulee lähettää 31.1.2001 mennessä osoitteella:Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat, Itäinen Pit-käkatu 30 b, 20700 Turku.

– Sairaankuljetus – Kotilääkäri– Kotipalvelu/sair.hoito

Hälytysten vastaanottajina toimivat sairaanhoi-don ammattihenkilöt, joilta saa myös sairaanhoi-dollista neuvontaa.

Tiedustelut: Turvapalvelut 02–276 1111Sairaankuljetus 02– 251 1211

Huolenpitoa ympäri vuorokauden

Turvapuhelin on puhelin-verkkoa hyväkseen käyt-tävä kotipuhelimeen liitet-tävä laite, jonka välityk-sellä asiakas voi kutsua apuaympäri vuorokauden vain napinpainalluksella (ran-teessa tai kaulalla) ja näin mahdollistaa nopean avunsaannin tilanteissa, jolloin oma apu ei riitä.

PROTEESI-ASIAKAS

Ostaessasi meiltänormaalihintaiset

Rintaliivit, kokoliivittai uima-asun

Teemme valitsemaasimalliin taskun

ILMAN LISÄVELOITUSTA!

Ark. la

9–18 10–16

Eerikinkatu 6Kristiinankatu 10

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat18 – N:o 2 – 2000

Pohjois-Satakunnassa synty-nyt Marjatta on vuosien kulu-essa auttanut myös monia syö-pään sairastuneita ja heidän lä-heisiään.

Ihmissuhdeterapeuttina jakouluttajana tunnetulla Marja-talla on vastaanotto sekä Uu-dessakaupungissa että Turus-sa. Turussa hän on kahtenapäivänä viikossa pitämässävastaanottoa Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen tiloissa Itäi-sellä Pitkäkadulla. Uudessa-kaupungissa Marjatan vastaa-nottotilat ovat Vakka-SuomenLääkärikeskuksen yhteydessä.Osa vastaanotoilla käyvistä onsyöpään sairastuneita tai sai-rastuneitten läheisiä.

- Syöpään sairastuu uusim-man tiedon mukaan joka nel-jäs suomalainen. Valtaosa sel-viää sairaudestaan syövän var-

haisen toteamisen ja kehitty-neiden hoitomenetelmienavulla.

- Usein sairautta seuraa ma-sentuneisuus, johon kannattaalähteä hakemaan apua asian-tuntijalta, neuvoo MarjattaSyrjätie.

Vaikka emme voi ainamuuttaa elinolojamme, voim-me poistaa tarpeetonta stressiäja haitallisia tunteita - ja voidapsyykkisesti ja fyysisesti pa-remmin.

Tässä yhteydessä Marjattaviittaa tietoihin, joiden mu-kaan pitkäaikainen stressi onaltistava tekijä syöpään sairas-tumisessa. Siksi stressin vä-hentäminen on niin tärkeää.

Elämän käännekohtaMarjatta Syrjätie valmistui

merkonomiksi 1970, jonka jäl-keen hän toimi liikealalla vuo-teen 1981.

Marjatan elämään tuli kään-nekohta, kun esikoispoika sai-rastui leukemiaan. Kuudenvuoden taistelu syöpää vastaanpäättyi esikoispojan kuoltua

1984.- Tuolloin tunsin, etten voi

enää palata liikealalle, kertooMarjatta.

Esikoispojan kuolemasta onkulunut 16 vuotta. Tuon ajanMarjatta Syrjätie on tehnyt so-siaali- ja hoitotyötä sekä kou-luttanut itseään.

Koulutus on useimmiten ta-pahtunut yliopiston kursseilla.

Ammattiterapeuttina Mar-jatta on tehnyt hoitotyötäkymmenen vuotta ensin orga-nisaatioissa ja nyt itsenäisenäyrittäjänä.

Kaiken kaikkiaan hänen an-siolistallaan on hämmästyttä-vän suuri määrä työtä ja toi-mintaa sekä Suomessa ettäRuotsissa.

- Tässä työssä ei ole kos-kaan valmis. Sen vuoksi onkoko ajan etsittävä uutta ja hi-ottava itseään, Marjatta koros-taa.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen jäsenistön keskuu-dessa Marjatta muistetaanmm. niistä kuudesta vuodesta,jotka hän toimi 80-luvulla jär-jestösihteerinä.

Marjatan rakkaita harras-

tuksia ovat runojen kirjoitta-minen ja laulaminen.

Monipuolisen kokemustaus-tansa perusteella Marjatta Syr-jätie painottaa, ettei kenen-kään pidä jäädä neljän seinänsisään masentumaan.

Asiansa osaavat ammatti-

auttajat ohjaavat takaisin tasa-painoiseen ja rikkaaseen elä-mään, vaikka avun tarvitsijaluulee, ettei kukaan enää voiauttaa.

- Vaikka emme voi ainamuuttaa elinolojamme, voim-me poistaa tarpeetonta stressiä

ja haitallisia tunteita - voidapsyykkisesti ja fyysisesti pa-remmin, kiteyttää MarjattaSyrjätie. Sisäinen eheytymi-nen luo hyvinvointia.

Teksti ja kuva: Olli Mäntylä

- Eivät asiat tee meitäonnettomiksi, vaan semiten niihin suhtau-dumme, korostaa te-rapeutti MarjattaSyrjätie.

Masentuneisuuteen kannattaa etsiä apua

Varsinais - Suomen Piiri

Vain pari sanaaja maailma muuttuielämä pirstoutuimiljooniksi tuskan siruiksiniin vaikea sana kuultavaksisyöpä...

Somerolainen ilmoituskon-sultti Raija Lindgren oli 49-vuotias, energinen ja elämäni-loinen nainen, kun kun saikuulla sairastuneensa rintasyö-pään.

Sairaus oli ärhäkkää laatua.Luonteelleen uskollisena Raijaei kuitenkaan lannistunut.”Syöpää pitää kunnioittaa,mutta sen alle ei auta sortua”,hän tapasi sanoa ja tarttui elä-män hyviin hetkiin kiinni,minkä sairaudelta voi.

Raijan strategiaan kuului,että hän hankki käsiinsä kai-ken mahdollisen tiedon sairau-desta, kyseli asiantuntijoita japuhui kohtalotovereiden kans-sa.

Hän löysi lääkärien kirjojatoisille lääkäreille ja syövästäparantuneiden kertomuksia,mutta jäi kaipaamaan syövänkanssa kamppailevan tarinaa.Hän päätti kirjoittaa sen itse

jakaakseen tietonsa ja koke-muksensa muilla syöpään sai-rastuneille sekä heidän omai-silleen ja läheisilleen.

Raija Lindgren kuvaa rehel-lisesti ja suoraan tuntemuksi-aan, mutta raskaidenkin het-kien yli kantaa hänen valtavaelämänhalunsa. Hän asettaapeilin myös meidän muideneteen. Siitä näkee, että suhtau-dumme syöpään edelleen hy-vin erikoisella tavalla.

”Vain pari sanaa ja maailmamuuttui... Vaikeankin syövänkanssa voi elää” -kirjassa vuo-rottelevat suorasanaiset tekstitja runot, joita alkoi ryöpytäRaijan sairauden aikana.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distys on julkaissut RaijaLindgrenin kirjan postuumina,vuosi hänen kuolemansa jäl-keen. Kirjan lopussa annetaanpuheenvuoro Raijan lähimmil-le eli Teemu-puolisolle ja po-jalle, Nikolle sekä omahoitajaPirjo Mustoselle, syöpätautienerikoislääkäreille Eeva Salmi-selle ja Pekka Malille, kirurgiRitva Vastamäelle ja puhetera-peutti Anneli Laineelle. Kirjanon toimittanut Salli Lehtinen.Ulkoasun on suunnitellut mai-nostoimisto Dimmi.

Raija Lindgren eli täyttä elämää

Kirjaa on saatavana 100 markan kappalehintaan Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimistossa, ItäinenPitkäkatu 30 b, Turku, puhelin 02-2657913 sekä hyvin-varustetuista kirjakaupoista.

Sairautta seuraa usein masentuneisuus, johon kannattaa lähteä hakemaan apuaasiantuntijalta, neuvoo ihmissuhdekouluttaja Marjatta Syrjätie

Täydellinenhautauspalvelu

HAUTAUSTOIMISTO

Linnankatu 3(Brahenkadun kulma)

Puh. 231 4074Myös liikeajan jälkeen

Hämeenkatu 1Puh. 231 4557

Annikki Perttala-Koskinen Oy

Perustettu 1932

Saammeko esitellä SoLight,

uusi TRUE LIFE-rintaproteesi, joka on– 25% kevyempi kuin vastaavat mallit– erityisestä silikonimateriaalista ja jolla on ilmava

takaosa, joka mahdollistaa viileän tunteen

Ormuspellontie 12, 00700 HelsinkiPuh. 09-350 7630 Fax 350 76338

SCANDINAVIA AB

Rintaproteesien mukana kauniit Prinsessa rintaliivit.Kokeiltavana poliklinikka Karinassa, Itäinen Pitkäkatu 30 B, Turku.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2000 –19

Meiltä ainauutuudet samoin kuin turvalliset classicmallitkinaa-EE-kupein...

Rintaliivit body’t,uimapuvut

(myös valmisproteesiliivi á 198,-)

Valitse proteesiliiviksesi

Vuosien

kokemuksella

Proteesiasiakas!

Hyvä

Tku, Aninkaistenk. 8Salo, Turuntie 1Tre, Aleksanterink. 27

KULJ

ETU

SALA

N

AMMATTILAINENVU

OD

ESTA

19141914MUUTTOPALVELUVUORINEN Oy

Sahantie 170, 21500 PIIKKIÖpuh. 02-238 5549, 02-479 8797,

fax 02-232 9185Arto Vuorinen 0400-740 449

Pirkko Mauro-Vuorinen 0500-795 881

POTILASYSTÄVÄLLISEMPÄÄ MAMMOGRAFIAA!

- UUDESSA MAMMOGRAFIALAITTEESSAMME

PURISTUS MIELLYTTÄVÄMPI

KUIN AIKAISEMMIN

- LUUNTIHEYSMITTAUKSET ULTRAÄÄNILAITTEELLA

KIVUTTOMASTI

Turuntie 1, 24100 SALO PUH 02 727 1800

Salon Röntgen Oy

Puutarhakatu 15 A, 20100 TURKUpuh. 02-232 7400 fax 02-232 9185

tj. Pirkko Mauro-Vuorinenkotip. 02-479 8797, 0500-795 881TA

LOU

SHAL

LIN

NON AMMATTILAINENVU

OD

ESTA

19531953Lounais-Suomen edustaja: Jorma Näränen 0500-782 215

TILAUSPALVELU PUH. 03-3140 1111, FAX 03-3140 1112

Pohjoismaisten paperitehtaidenhygieniajärjestelmät ja

ammattilaisten pyyhintätuotteet.

Edullisesti ja nopeasti, ilman rahteja jatoimitusmaksuja, kaikille yrityksille ja laitoksille.

RINTAPROTEESI

Saatavana: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TurkuPuh. 02-2657911

VANHANAJANJOULUAATTOILLALLISET

JA JOULUKONSERTTIMeri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa

tiistaina 5.12.2000 klo 18.00

Illalliskortti 90,-Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Illalliskortteja ennakolta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Karinasta, ItäinenPitkäkatu 30 b ja Meri-Karinasta Seiskarinkatu 35, puh. 2657 666.Ilmainen linja-autokuljetus Turun Kauppatorilta klo 17.30 (ortodoksistakirkkoa vastapäätä). Paluu samaan paikkaan tilaisuuden jälkeen.

NYT

RAHASTOSÄÄSTÄJÄKSI

TUTUSSA TAPIOLASSA.

Rahastoihin sijoittaminen on helppoa jajoustavaa, kun teet sen Tapiolan uusiensäästö- ja sijoitusvakuutusten kautta. Kysylisää asiantuntijoiltamme tutussa palvelu-toimistossa, Eerikinkatu 6 B tai soita(02) 416 1200.

TUELOUNAIS-SUOMENSYÖPÄ-YHDISTYKSENTOIMINTAATILI TOP-571345-212054

Syöpä-sanalla on edelleen var-sin kammottava kaiku. Sitä eipidä ajatella, eikä mitään pidämurehtia ennakkoon. Täytyyvain elää tätä hetkeä, totesinäyttelijä Heikki Määttänentutustuessaan Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen toi-mintaan yhdessä Kirsti-puoli-sonsa kanssa.

Iltalypsystä ja monista radi-orooleistaan tunnettu HeikkiMäättänen on kertonut omastasairastumisestaan keuhkosyö-pään julkisuudessa avoimestija tällä tavoin osaltaan pysty-nyt vähentämään syöpäsai-rauksia kohtaan tunnettua pel-koa. Kirsti ja Heikki Määttä-sen avioliitto on kestänyt 25vuotta ja puolisot ovat yhäerittäin kiintyneitä toisiinsa.Nyt onnen päälle on kuitenkinlaskeutunut vakavan sairaudenvarjo. Syöpä on syventänytpuolisoiden välistä suhdetta,toteavat Kirsti ja Heikki. Se

on tällä hetkellä heidän mu-kaansa sairauden ainoa hyväpuoli.

Kirsti ja Heikki Määttänenolivat yllättyneitä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenmonipuolisesta toiminnasta.Heidän mielestään on hienoa,että vapaaehtoinen syöpäyh-distys huolehtii sekä syöpäpo-tilaiden henkisestä tukemises-ta, että syöpäpotilaan läheistentukemisesta. Useimmalla syö-päpotilaalla oma puoliso onparas tukija. Ja jotta hän jak-saa tehtävässään, tarvitsee hänmyös ulkopuolista tukea.

Heikki Määttänen korostaa,miten tärkeää on itse taistellaja pakottaa tekemään jotakin,ihan pieniäkin asioita, periksiei saa antaa. Ainakin hän onitse selviytynyt tähän saakkaoman vakavan sairautensakanssa edellä esitetyin kei-noin.

Täytyy elää vain tätä hetkeäKirsti ja Heikki Määttänen vierailivat Meri-Karinassa

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen vierailunyhteydessä Kirsti ja Heikki Määttänen liittyivät Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseniksi.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen toimesta rakenne-taan Salon kaupunkiin osoit-teeseen Helsingintie 52 pit-käaikaissairaiden ja vam-maisten palveluvuokratalo.Nimikilpailun perusteellaSalo-Karinaksi nimettyynpalveluvuokrataloon tulee12 palveluasuntoa, syöpä-neuvonta-asema ja kerho-huoneisto.

Palveluvuokratalon koko-naiskustannusarvio on 7,6 mil-joonaa markkaa, josta valtion

asuntolainan osuus on 2,9 mil-joonaa markkaa, Raha-auto-maattiyhdistyksen avustuksenosuus 1,0 miljoonaa markkaasekä Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen omien- ja laina-varojen osuus 3,7 miljoonaamarkkaa, josta nyt käynnissäolevalla varainhankintakam-panjalla pyritään kattamaanyhteensä 500.000 markkaa.

Palveluvuokratalon rakenta-mistyöt aloitettiin toukokuussa2000 ja hanke valmistuu maa-liskuussa 2001.

Palvelutalo rakenteilla Saloon

Salo-Karina palvevuokratalon peruskivi muurattiin ku-luvan vuoden kesäkuussa. Kesän ja alkusyksyn aikanarakennustyöt ovat edistyneet ripeästi ja hanke valmis-tuu ensi vuoden maaliskuussa.

Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen KIRPPUTORI

Uudenmaankatu 13, Turku, puh. 232 7972

HYVIÄ VAATTEITA JAHUOKEITA KÄYTTÖESINEITÄ

Otetaan lahjoituksina vastaantarpeettomaksi käynyttätavaraa, noudetaankin.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat20 – N:o 2 – 2000

Tuhansia joulumielellä liikkuvia ostajia,satoja myyjiä

Tavara vaihtaa vilkkaasti omistajaa: upeita yksilöllisiä kädentöitä, taidetta, vaatteita, jouluherkkuja ja – koristeita, hauskoja leluja

– melkein mitä tahansa. Ei kirpputoria.Ravintola avoinna. Ilmainen pysäköinti. Linja-autokuljetukset (nro 100) 1/2 tunnin välein Aurakadulta. Vapaa sisäänpääsy.

Lahjaongelmiin ratkaisu yhdellä ostosreissulla.

Huom myyjät!Muutamia myyntipaikkoja vapautunut

lunasta omasi puh. 2657 913.

Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

TURUN MESSUKESKUKSESSA

Sunnuntaina 3.12.2000 klo 11–19

JOULUMYYJÄISETJOULUMYYJÄISET

Kiinnostavatko kaupungit,kylät tai kiertomatkat.Lähdetkö yksin vai kaksin,viikoksi vai puoleksivuodeksi? Haluatko valmiinpaketin vai erikoisjärjestelyjä?Meiltä löytyy. Kokeile vaikka.

Yksi hyödyntääalennukset

matkoista, toinen

joustavat

maksuehdot.

Viiden Tähden Kerhon jäsenenäsaat tuntuvat jäsenedut,alennuksetmatkoista,matkavakuutuksestaja autonvuokrauksesta.Voit valita käteis- tailuottokortin.

SMT TURKU Kauppiaskatu 12, puh. (02) 273 0950, ma–pe 9–18, la 10–14SMT Puhelinmyynti 010 826 8000, ma–pe 8–19, la 10–15

YYksi ovi.

Miljoona matkaa.

Yksi ovi.

Miljoona matkaa.

Liity jä

seneksi

meillä!

TERVETULOAVIRKISTÄYTYMÄÄN

MERI-KARINAN TOIMINTA- JAPALVELUKESKUKSEEN!

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus sijaitsee Tu-russa Hirvensalon Kaistarniemessä luonnonkauniinmaiseman keskellä kuitenkin lähellä kaupunkia.

TERVEYSLOMAVIIKOTTänä vuonna on mahdollisuus vielä osallistuaterveyslomaviikoille, jotka järjestetään 20.-24.11.,30.11.-3.12. ja 4.-8.12.2000.

Terveysloman hinta on 1.300 markkaa kahden hengenhuoneissa ja 1.500 markkaa yhden hengen huoneissa,sisältäen täysihoidon, majoituksen, koko viikonohjelman, kaksi yksilöllistä fysikaalista hoitoa sekämahdollisuuden lääkärintarkastukseen.

UUDEN VUODEN VIETTO MERI-KARINASSA30.12.2000 – 1.1.2001Uuden vuoden vieton hinta on 600 markkaa kahdenhengen huoneissa ja 700 markkaa yhden hengenhuoneessa, sisältäen täysihoidon, majoituksen jakoko ohjelman.

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIETOJAMERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUSSeiskarinkatu 35 puhelin 02-2657 66620900 TURKU telefax 02-2657 618

AsiantuntevastiAurinkoisesti

Naantalin apteekkiLuostarinkatu 25 Naantali

p. 431 2720ma–pe 9–21, la 9–15,

su 10–14

VARAOSATAMERIKKALAISIIN

KESÄRENKAATPOISTOTARJOUKSESSA!

TALVIRENKAATENNAKKOHINNOIN!

VARAA OMASI ENNENRUUHKAA,

KYSY HINTAA!

US PARTSAkselintie 7 (IsoHeikkilä)

puh. 2791400 Av: Ma–Pe 9.00–17.15

Hyvien muotokuvien merkeissä

STUDIO - BRAHEKaurakatu 22, Petrelius

p. 2363 700

Syöväntorjunta-sanomienlakimiehen palsta

Kysymys:Olen ottolapsi. Jos tulevai-suudessa minulle ilmoitetaanbiologisen isäni kuolemasta jahänellä olisi velkoja, joutui-sinko minä maksamaan niitävelkoja? Pitäisikö minun nytjäljittää isäni olinpaikka?Nimimerkki ”Neuvosta kiitol-linen”

Vastaus:Jos ottolapsisuhteenne on vah-vistettu ennen 1.1.1980, onTeillä, kuten kysymyksestänneilmeneekin oikeus periä biolo-giset vanhempanne.

Perillisenä olette kuolinpesänosakas, jolle lain mukaan on il-moitettava perunkirjoituksenajankohdasta ja toimittamispai-kasta. Perunkirjoituksessa saat-te tiedon isällänne kuolinhet-kellä olleista varoista ja velois-ta.

Jos pesä on ylivelkainen, tu-lee Teidän tehdä hakemus pe-sän luovuttamisesta pesänsel-vittäjän hallintoon tai konkurs-siin kuukauden kuluessa perun-kirjoituksesta. Mikäli hakemus-ta ei tehdä, vastaa osakas pe-runkirjoitusta toimitettaessa tie-tämistään vainajan veloista.

Jos perunkirjoituksen jälkeenilmaantuu uutta velkaa, eikä pe-sän omaisuutta luovuteta pesän-selvittäjän hallintoon tai kon-kurssiin edellä mainituin ta-voin, vastaa osakas henkilökoh-taisesti tästäkin velasta.

Pesän luovuttaminen pesän-selvittäjän hallintoon tai kon-kurssiin tapahtuu tuomioistui-melle jätettävällä kirjallisellahakemuksella.

Teidän ei siis tarvitse ryhtyämihinkään erityisiin jäljittämis-

toimiin, koska perunkirjoituk-sen toimittamisen yhteydessätulette saamaan selon isännekuolinhetken taloudellisesta ti-lanteesta.

Kysymys:Olen osakkaana kuolinpesäs-sä, jossa minun lisäkseniosakkaina ovat sisarukseni.Koska kuolinpesän pääasialli-nen omaisuus on vanha maa-laistila, haluaisimme myydäsiihen kuuluvaa käytettyämaatalous- ym. irtaimistoasekä mahdollisesti puustoa.Ongelmana on kuitenkin se,että yksi osakas vastustaa kai-kenlaista myyntiä. Onkomyyntipäätös tällaisessa ta-pauksessa tehtävissä enem-mistöpäätöksellä?Nimimerkki ”Yksi kaikkienpuolesta”

Vastaus:Perintökaaren mukaan kuolin-pesän osakkaat hallitsevat pe-sän omaisuutta yhteisesti. Täl-laisessa kuolinpesässä kaikkipesän omaisuutta koskevat pää-tökset on tehtävä yksimielisesti,ainoastaan sellainen toimenpi-de, joka ei siedä viivytystä, voi-daan suorittaa, vaikkei kaikkienosakkaiden suostumusta saadahankituksi.

Mikäli asioiden hoitaminenjärkevällä tavalla yhden osak-kaan vastustuksesta johtuen käytäysin mahdottomaksi, on ke-nellä tahansa pesän osakkaallamahdollisuus hakea käräjäoi-keudelta pesän omaisuudenluovuttamista pesänselvittäjänhallintoon ja lisäksi pesänjaka-jan määräämistä toimittamaanperinnönjako kuolinpesässä.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat vastaa tällä pals-talla lukijoiden kysymyksiin, jotka liittyvät lakiasioihin. Ky-symyksiin vastaa asianajaja, varatuomari Juha Reimari. La-kimiehen vastaukset ovat maksuttomia, mutta vain lehdessä.Seuraavaan lehteen tarkoitetut kysymykset tulee lähettää31.1.2001 mennessä osoitteella: Lounais-Suomen Syöväntor-juntasanomat, Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 Turku.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2000 – 21

Virka on Turun puolessaupouusi. Helsingistä ja Kuopi-osta saadut kokemukset ovatniin myönteiset, ettei Lounais-Suomen Syöpäyhdistys epäröinoudattaa esimerkkiä. Yhdis-tys käyttää syksyn valtakun-nallisesta syöpäkeräyksestäsaatavat maakunnalliset varatkotiuttavan sairaanhoitajanpalkkaamiseen.

Marja-Liisa Tallila on val-mistautunut tulevaan pestiinsäsyyskuun alusta alkaen ja tii-vis opiskelu jatkuu. Toimen-kuva ei ole vielä selkiytynyt.Marja-Liisa ei vielä osaa sa-noa, kuinka paljon aikaa riittääesimerkiksi kotikäynteihin.

Arki voi pelottaa

Kotiuttavan sairaanhoitajantoimenkuvaa muovaillaan syk-syn mittaan työryhmän voi-min. Marja-Liisa uskoo, ettätyön lopulliset raamit muotou-tuvat vasta käytännössä, poti-laita kuunnellen.

Kaiken a ja o ovat juuri po-tilaan tarpeet. Marja-Liisa toi-voo voivansa antaa kouriintuntuvaa apua lähimmäiselle,joka rakentelee sairaalan jäl-keistä elämäänsä. Turussakinon nähty, että kotiutuva potilason usein ymmällään. Tulevaarki pelottaa erityisesti yksinasuvaa ikäihmistä. Myösomaiset saattavat olla syvästihuolissaan kotiin tulijan pär-jäämisestä.

Sairaalakaan ei ole aina ol-lut varma, miten jatko sujuu.Niinpä myös Tyksissä on jou-duttu lykkäämään kotiuttami-sia tuonnemmaksi.

Kotiuttavan sairaanhoitajanolemassa olon uskotaan tuo-van kaiken muun hyvän lisäk-si säästöä, kun potilaat uskal-letaan päästää ajallaan kotiin.

Tiimityötä– Syöpäpotilaat ja ylipää-

tään pitkäaikaissairaat ovat ai-na olleet sydämelläni, Marja-Liisa Tallila sanoo.

Syöpäyhdistyksessä hän onjo perehtynyt saattohoitoon.Kokemukset ovat kullanarvoi-sia myös kotiuttavan sairaan-hoitajan työssä, sillä osalta ko-tiutettavia elonpäivät ovatväistämättä vähissä. HeilleMarja-Liisa haluaa olla omalta

osaltaan takaamassa ihmisar-voista lähtöä.

Toisaalta joku paranee ko-konaan, joku joutuu elämäänsairautensa kanssa ehkä vuosi-kausia. Marja-Liisa haluaa ol-la avoin ja rehellinen, muttamyös rohkaisu ja kannustusovat hänen mielestään ainapaikallaan.

– Lähden liikkeelle nöyrä-nä, hän korostaa.

– Työ on ennen kaikkea tii-mityötä, jossa ovat mukananiin hoitohenkilökunta kuinkuntoutusväkikin.

– Eikä potilaan omaisia soviunohtaa. He kokevat sairaudenomalla tavallaan, potilas omal-laan. Keskustelu ja kuunteluauttavat varmaan kaikkia osa-puolia löytämään paikkansamuuttuneissa kuvioissa.Teksti: Marja MyllyluomaKuva: Tertti Pietilä

Maailmassa on yksipuuttuva rengas vä-hemmän, kun Marja-Liisa Tallila vuoden-vaihteessa aloittaatyönsä Tyksin onko-logian klinikalla. Hä-nestä tulee kaivattulinkki sairaalan jakodin välille: kotiut-tava sairaanhoitaja.Hänen on määrä aut-taa sairaalasta pääse-vää potilasta tule-maan toimeen kotio-loissa.

Marja-Liisasta tulee kotiuttava sairaan-hoitaja Tyks:n onkologian klinikalle

Linkki kodin ja sairaalan välille

Marja-Liisa Tallila toivoo voivansa antaa konkreettistaapua sairaalasta kotiutuvalle potilaalle ja hänen omai-silleen.

VAPAUS PUHUAJA TEKSTATAENEMMÄN

Telia City ja puhut kaikkialleSuomeen puolta halvemmalla!

VAIHDA NUMEROA,ÄLÄ KAUPUNKIA

• TURKU Julininkulma Eerikinkatu 4, puh. 0303 993 930 • Hansa Antintalo Eerikinkatu 15, puh. 251 0412• Itäharju Prisma Kalevantie 41, puh. 237 1133 • Länsikeskus Viilarinkatu 1, puh. 251 7003

• Prisma Piispanristi, Kairiskulmantie 3, puh. 242 1730 • Prisma Vanha Tampereentie 108, puh. 250 1150

Kysy todella edullisiahintoja myyjältämme!

Alcatel-yhtymäon maailmanlaajuinen televiestintälaitteiden ja -järjestelmien

kehittämiseen ja valmistamiseen erikoistunut yritys, joka on noussut alallaanselvästi yhdeksi maailman suurimmista.

Konsernin palveluksessa on yli 130 maassa yhteensä 120 000 ihmistä.Suuruus merkitsee Alcatelille ennen kaikkea resursseja panostaa riittävästi

valituille painopistealueille. Alcatel on valinnut painopistealueikseen tutkimuksenja tuotekehityksen. Alcatelin asiakkaat voivat olla varmoja siitä,

että he saavat jatkuvasti käyttöönsä alan johtavat tuotteet - jotka myöspysyvät kehityksen kärjessä.

Alcatel on puhelinjärjestelmien markkinajohtaja Euroopassa.

Käyttäjiä mm. Turussa:

TOK-yhtymä / Turun OsuuskauppaLounais-Suomen SyöpäyhdistysK-Supermarketit Kivikukkaro ja ReimariHotelli CaribiaSäkkiväline Oy

Kysy heti lisää Alcatel-televiestintälaitteistapuh. 0303 993 931 tai 0303 993 911

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat22 – N:o 2 – 2000

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen saama raha käyte-tään lapsisyöpäpotilaiden hy-väksi. Pääosa rahoista käyte-tään ”Kun lapsi sairastuu syö-pään” -oppaan valmistuskulu-jen peittämiseen. Huolella teh-ty opas antaa tietoa keskeisistälasten syöpäsairauksista. Seantaa myös tietoa ja pohjaakeskusteluihin pienen syöpä-

potilaan ja hänen läheistensäkanssa.

Lahjoituksen luovuttivatSaaristomeren Melojien pu-heenjohtaja Kari Sarlin, pro-jektipäällikkö Anna Pulkkinenja idean hyväntekeväisyyssou-dusta Turkuun tuonut HenriArvonen.

– Lahjoitus vastaanotetaannöyränä ja kiitollisena, sanoisosiaalineuvos Kari Ojala Me-ri-Karinassa järjestetyssä tilai-suudessa. ToimitusjohtajaOjalan ohella lapsisyöpäpoti-laiden hyväksi tarkoitettualahjoitusta olivat vastaanotta-massa Jari Sinkkonen 7-vuoti-aan Anniinan ja 5-vuotiaanAnnikan kanssa sekä lapsisyö-päpotilaan äiti Marja-LeenaLäntinen.

Sata-Dragonin suojelijanaoli tänä vuonna kamarilaulajaMatti Salminen, jonka piti saa-pua lahjoitustilaisuuteen. Suu-ri turkulainen menetti kuiten-kin äänensä edellisenä päivänäja lääkäri määräsi hänet täy-

delliseen lepoon.– Jos Salminen olisi tilai-

suuteen päässyt, olisimme lah-joittaneet hänelle aidon, joessalutranneen melan, totesi pu-heenjohtaja Sarlin, joka lupasitoimittaa muistoesineen suoje-lijalle.

Suosittu soutuSata-Dragoniin osallistui

21.–24. elokuuta yhteensä 124joukkuetta yrityksistä, järjes-töistä ym. Jokaiselta joukku-eelta kerättiin 3 000 markanosanottomaksu.

Tämänvuotisen hyvänteke-väisyyssoudun voitti siivousa-lalla toimiva Paimekin jouk-kue.

Soudun ”isä” Henri Arvo-nen arvioi, että Sata-Dragonon kymmenen vuoden aikanaluovuttanut hyväntekeväisyy-teen noin miljoona markkaa.Ennätys on viime vuodelta,jolloin lahjoitettavaa riitti 187500 markkaa.

Saaristomeren Melo-jien joka vuosi järjes-tämä joukkuesoututuotti osanottomak-suja 372 000 mark-kaa, josta puolet lah-joitettiin kahdellejärjestölle. Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tys sai 167 400 mk javaltakunnallinen Ai-vohalvaus- ja Dysfa-sialiitto 18 600 mk.

Sata-Dragonin tuotosta167 400 mk syöpälapsille

Sata-Dragonin tuotosta tuli iso summa työhön lapsisyöpäpotilaiden hyväksi. Mu-kana kuvassa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä Marja-Leena Läntinen (vas.)Jari, Annika Ja Anniina Sinkkonen sekä Saaristomeren Melojista Kari Sarlin (kol-mas oik.), Henri Arvonen ja Anna Pulkkinen.

Perinteinen joulukuusenkoristelukilpailuVihermaailmassa

Vuodesta 1993 alkaenTurun Katariinanlaaksos-sa sijaitsevassa Vihermaa-ilmassa on järjestetty jou-lukuusen koristelukilpailu.Useana vuonna kilpailijoi-na on ollut julkisuudenhenkilöitä kuten taiteilijoi-ta, urheilijoita ja eri am-mattien harjoittajia. Kah-tena vuonna eli 1993 ja1999 kilpailivat president-tiehdokkaat. Edelliselläkerralla voiton peri PaavoVäyrynen ja viime kerral-la Riitta Uosukainen.

Vihermaailmassa koris-tetut joulukuuset ovatnähtävissä 25.11.2000 al-kaen ja ne huutokaupa-taan Vihermaailmassa16.12.2000 klo 10.00. Huu-tokaupasta saatava tuottoon vuosittain luovutettuhyväntekeväisyyteen. Tä-män vuoden tuotto ohja-taan Lounais-SuomenSyöpäyhdistykselle käytet-täväksi syöpäpotilaidenkotiuttavan sairaanhoita-jan toimen perustamiseen.

Koristettujen joulukuu-sien ollessa nähtävänä Vi-hermaailmassa, Vauramä-entie 24, Turku, jokaisellaon mahdollisuus osallistuaäänestykseen ja valita mie-lestään kauneimmin koris-tettu kuusi. Äänestäjienkesken arvotaan palkinto-ja.

Vihermaailma ja Lou-nais-Suomen Syöpäyhdis-tys r.y. kutsuvat julkisuu-den henkilöitä mukaan tä-hän leikkimieliseen kilpai-luun. Tänä vuonna julki-suuden henkilöitten lisäksivoivat halukkaat yksityisethenkilöt tai esimerkiksityöpaikkojen henkilöstö-

ryhmät ilmoittautua mu-kaan kilpailuun. Tämä ta-pahtuu parhaiten soitta-malla joko Matti Ruoho-

mäelle puh. 2754 700 taiKari Ojalalle puh. 2657601, 31.10.2000 mennessä.

Vihermaailman toimitusjohtaja Matti Ruohomäkitoteaa, että juurineen olevat kilpailukuuset voi-daan pitää talvella vaikka parvekkeella ja keväälläsiirtää ulos ja istuttaa maahan.

SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSITSYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEENMERI-KARINASSA TURUSSA 1.12.2000–28.2.2001Sopeutumisvalmennuskurssitoiminta on tärkeä osa syöpäpotilaiden kuntoutusta. Kurssin tavoitteenaon lisätä potilaan ja hänen läheisensä tiedollisia valmiuksia syöpäsairauteen liittyvissä kysymyksissä.Kurssilla voi keskusteluissa potilastovereiden kanssa vaihtaa kokemuksia ja löytää uusia ajatuksiasekä ystäviä. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on auttaahenkilöä sopeutumaan sairautensa tuomaan uuteen elämäntilanteeseen, antaa henkistä tukea, neuvojasekä ajanmukaista tietoa syöpäsairauksista. Pääpaino on henkisessä kuntoutuksessa. Hakuaikakurssille päättyy kuukautta ennen kurssia.

KANSANELÄKELAITOKSEN RAHOITTAMAT KURSSIT:Eturauhassyöpäpotilaat läheisineen 04.12.–10.12.2000Avio- ja avopuolisoiden parikurssi 02.01.–07.01.2001Eturauhassyöpäpotilaat läheisineen 13.01.–18.01.2001Rintasyöpäpotilaiden kurssi 29.01.–11.02.2001

RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN RAHOITTAMAT KURSSIT:Hematologiset potilaat läheisineen 08.01.–14.01.2001Kaikki syöpäpotilaat 22.01.–28.01.2001Rintasyöpäpotilaat läheisineen 12.02.–18.02.2001Nuoret syöpäpotilaat perheineen 19.02.–25.02.2001

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN RAHOITTAMAT KURSSIT:Rintasyöpäpotilaiden kurssi 09.12.–18.12.2000Lapsisyöpäpotilasperheiden ja isovanhempien kurssi 27.12.–30.12.2000Yllämainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentulo-turvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se onensisijainen sairauspäivärahaan, erityishoitorahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiinosallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä.

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJAMeri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus,Seiskarinkatu 35, 20900 TURKULounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimisto,Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TURKUpuh. (02) 2657 666 fax (02) 2657 618

Emerita maaherra Pirkko Työ-läjärvi on ollut mukana Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen toiminnassa 1980-luvunalusta lähtien. Aloitteellisenaja tarmokkaana henkilönä tun-nettu Työläjärvi toimi 1986 to-teutetun valtakunnallisen syö-päkeräyksen läänintoimikun-nan puheenjohtajana ja omallapanoksellaan innosti vapaaeh-

toisia kerääjiä hyvään tulok-seen.

Pirkko Työläjärvi toimivuosina 1986–1988 Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenhallituksen jäsenenä ja vuo-desta 1986 alkaen hän on ollutyhdistyksen valtuuskunnanpuheenjohtaja. Työläjärvi toi-mi aktiivisesti 1980-luvun lo-pulla saattohoitokodin aikaan-

saamiseksi Turkuun ja vuo-desta 1989 hän on ollut Lou-nais-Suomen Saattohoitosääti-ön hallintoneuvoston puheen-johtaja.

Viime vuosina Pirkko Työ-läjärvi on ollut voimakkaastikehittämässä kolmannelle sek-torille tyypillistä vapaaehtois-toimintaa Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen piirissä.

Syöväntorjuntatyön hopeinen ansiomitaliemerita maaherra Pirkko Työläjärvelle

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtajisto, 1. varapuheenjohtaja, PR-emäntä Taru Kinnunen, puheenjohtaja, valtiosihteeri Rauno Saari ja 2. varapuheen-johtaja, professori Pentti Seppälä luovuttivat emerita maaherra Pirkko Työläjärvel-le ansiomitalin, kunniakirjan ja onnittelukukat.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 – 2000 – 23

Lääkintävoimistelua • Fysikaalisia hoitojaHierontaa • Lymfahoitoa

HINNAT NOUSIVAT 1. 10. 2000 ALKAEN!Lääkärin lähetehoito nyt

150 markkaa kerta LSSY:n jäsenille(ennen 137 markkaa kerta).

Loka/marraskuun aikana lähetehoito- sarjan aloittaville

hoitosarja vanhalla hinnalla!

Itäinen Pitkäkatu 34, 20700 TurkuVaraa aika puhelimitse 233 8985

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskusSeiskarinkatu 35, 20900 Turku

puh. 265 7606

SINULLE HYVÄ OLO!

Viisihenkinen mustalaisorkesteri Dankó Pista, primas Imre Nagye johdolla vas-taa illan musiikkiohjelmasta. Lisäksi unkarilainen illallinen ja unkarilaisen käsi-työtaiteen näyttely. Illalliskortit 120 markkaa kappale, ennakolta Meri-Karinantoiminta ja palvelukeskuksesta, Seiskarinkatu 35, Turku puh. 2657666.

Unkarilainen Gaala-ilta Meri-Karinassalauantaina 9.12.2000 klo 19.00

Viime aikoina on julkisuu-dessa käyty laajaa keskusteluaterveydenhuollon ja erityisestivanhustenhoidon riittämättö-myydestä. Monilta tahoilta onperäänkuulutettu yhteiskunnanvastuuta apua tarvitsevistakansalaisistaan. Pelkona on jo-pa heitetty ilmaan ajatus yh-teiskunnan peruspalvelujensiirtymisestä pikkuhiljaa va-paaehtoistoiminnan harteille.

Suurin osa suomalaisista onyhtä mieltä siitä, että sosiaali-ja terveydenhuolto ovat laki-sääteisesti selkeästi ammatti-auttajien vastuulla ja palvelu-jen tuotanto perustuu palkka-työhön.

Kuitenkin vapaaehtoisjär-jestöjen toiminta on merkittä-västi täydentänyt tätä lakisää-teistä toimintaa. Useiden kan-santerveysjärjestöjen kutensyöpäjärjestöjen ylläpitämätsopeutumisvalmennus- ja ver-taiskurssit ovat asiantunte-muksella toteutettuja ja anta-vat omille potilasryhmille kor-vaamatonta tukea.

Tukihenkilötoimintaauttaa kriisissä olevaa

Syöpäjärjestöjen piirissäkäynnistyi jo 1960-luvullakurkunpääsyöpäpotilaiden tu-kihenkilötoiminta. Käytännös-sä tämä merkitsee sitä, että ns.vanha, samaa sairautta potevapotilas, joka on sopeutunutomaan sairauteensa, on perus-tukihenkilökurssin läpikäynytja osallistuu täydennyskoulu-tukseen ja työnohjaukseen,menee tapaamaan juuri leikat-tua tai leikkausta odottavaa,samaa sairautta potevaa poti-lastoveria.

Tällainen kriisissä olevanihmisen kohtaaminen on erit-täin vaativaa ja tästä syystäsyöpäjärjestöt pyrkivät anta-maan vapaaehtoistyössä mu-kana oleville henkilöille riittä-

vät valmiudet suoriutua tästätoiminnasta.

Mihin sitten tukihen-kilöitä tarvitaan?

Tukihenkilöitä tarvitaan,jotta sairaala voi tyydyttäämahdollisimman kattavastipotilaan tiedon- ja läheisyydentarpeen. Tukihenkilöt täyden-tävät kokonaishoitoa, taval-laan täyttävät siihen jäävän au-kon. Tavoite on kuitenkin yh-teinen. On tärkeää luoda hyvätyhteydet sairaaloihin, jottatyön tavoitteista ei synny vää-rinkäsityksiä. Syöpäjärjestöjenkouluttamat tukihenkilöt eivätkoskaan ole terveydenhuollonammattilaisten kilpailijoita.

Tukihenkilöllä tarkoitetaanhenkilöä, joka vapaaehtoisestivierailee vastasairastuneidentai äskettäin leikattujen syöpä-potilaiden luona. Näillä henki-löillä on omakohtainen koke-mus syövästä.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksellä on saattohoidon

piirissä tukihenkilöitä, jotkaeivät ole itse sairastaneet syö-pää, mutta joiden läheinen onvoinut menehtyä syöpään.

Sen jälkeen, kun tällainenhenkilö on läpikäynyt omansurutyönsä, hänestä tulee pa-ras mahdollinen tukihenkilö.Hän on kokenut kuoleman lä-heisen ihmisen kautta.

Viime vuosina syöpäjärjes-töjen piirissä erityisesti täälläLounais-Suomessa on kehitet-ty uutta toimintamuotoa: terveaviopuoliso voi toimia toisenomaisen, eli terveen puolison,tukihenkilönä.

Sen johdosta, että tukihen-kilötoiminta, sairaala vierailu-jen yhteydessä, on lyhytkes-toista tukitoimintaa, moni po-tilas kysyy missä voi kohdatasairaalahoitovaiheen jälkeensamaa sairautta potevaa.

Tämän johdosta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessäon ollut jo yli kymmenen vuo-den ajan tukiryhmätoimintaamm. seuraaville ryhmille:

● rintasyöpäpotilaat

● avanneleikatut● aivokasvain- ja selkäydin-kasvainpotilaat ja heidän lä-heisensä● hematologiset potilaat jaheidän läheisensä● eturauhassyöpäpotilaat jaheidän läheisensä● nuoret syöpäpotilaat ja hei-dän perheensä● lapsisyöpäpotilasperheet

Tukiryhmät kokoontuvatsäännöllisesti, kokouksissa onalustus ja sosiaalista kanssa-käymistä.

Uusia vapaaehtoisaut-tajia ja tukihenkilöitäkoulutetaan

Lounais-Suomen Syö-päyhdistys r.y. järjestää ku-luvan vuoden marras-joulu-kuussa koulutustilaisuuksiahenkilöille, jotka haluavatryhtyä vapaaehtoisauttajiksitai tukihenkilöiksi.

Tukihenkilöiksi haluavientulee olla itse läpikäynyt syö-päsairauden. Vapaaehtoi-sauttajiksi haluavilta edelly-tetään motivaatiota kohdatasairaita ja vanhuksia.

Tukihenkilö tai vapaaeh-toisauttaja tekee tuki- ja va-paaehtoistoimintaa omienmahdollisuuksiensa mu-kaan. Toiminnasta ei makse-ta palkkaa, mutta matka- japuhelinkulut korvataan.

Lisäksi järjestetään mak-suton perus- ja jatkokoulu-tus, työnjohto ja työnohjaus.Tuki ja vapaaehtoistoimin-taan osallistuvien omasta hy-vinvoinnista pyritään huo-lehtimaan mahdollisuuksienmukaan.

Henkilöiden, jotka halua-vat osallistua järjestettäviintukihenkilö- ja vapaaehtois-koulutustilaisuuksiin, tulisiilmoittautua 15.11.2000mennessä, puhelin 2657 666.

Vapaaehtoisauttajista ja tukihenkilöistä huutava puute

Ensi vuosi on YK:n julistama vapaaehtoistoiminnan vuosi

Kiekko- ja viihdetähdet syöpälasten asiallaTurun Kupittaalla pelattiin kesäkuun alkupuolella aurinkoisena perjantai-iltana hyväntekeväisyysjalka-pallo-ottelu The Dalton Brothers vastaan Riverside Gladiators.

Lähinnä jääkiekkoilijoista muodostuva Daltons sekä muusikoista ja ”julkimoista” koostuva Gladi-aattorit eivät olleet ensimmäistä kertaa hyvällä asialla. Viisituhatpäinen yleisö sai todistaa uskomatto-mien yksilösuoritusten ja hurmahenkisen joukkueen puolesta puurtamisen jälkeen Daltonit voittajiksiluvuin 5-3.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämän tapahtuman tuotto nousi 88.820 markkaan. Pääosakerätystä summasta tuli yhteistyöyritysten panoksesta lipunmyynnissä. Tilaisuudessa huutokaupattiinMikael Holmqvistin maila, jolla tehtiin TPS:n jääkiekkomestaruuden varmistanut maali. Mailan hin-naksi tuli 5.000 markkaa.

Pelin jälkeen iloinen hyväntekijäjoukko kerääntyi yhteiskuvaan ja vastaanotti nuorten- ja lapsisyö-päpotilaiden jakamat kiitosmitalit sekä Tommi Läntinen, Ressu Redford, Mikko Eloranta ja Ari Valliluovuttivat joukkueiden puolesta lahjashekin.

KAHVIKONSERTTISYÖVÄNTORJUNTATYÖN

HYVÄKSIHENRIKIN KIRKOSSA PELTOLANTIE 2, TURKU

LAUANTAINA 28.10.2000 KLO 15.00

esiintyjänäKamarikuoro Camis

Lipun hinta 50 markkaa sisältäen kahvitarjoilun.

Järjestäjä:Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ompelukerho

Vapaaehtoisjärjestöjen toiminnalle asetetut haasteetvaativat yhä enemmän varoja, joiden hankkiminen on ai-kaisempaa vaikeampaa. Aino Hurme itsekin syöpäpoti-las, on puolisonsa Reinon kanssa osallistunut vuosikym-menien ajan vapaaehtoistyöntekijöinä Lounais- SuomenSyöpäyhdistyksen varainhankinta- tehtäviin. Lokakuunneljäs viikonloppu sujui Turun silakkamarkkinoilla arpa-myynnin merkeissä.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat24 – N:o 2 – 2000