lounais-suomen syöväntorjuntasanomat 2 2007

N:O 2/2004LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA1/20051/20052/2007

Hoitotahdossa eli hoitotesta-mentissa rajataan elämän lop-puvaiheen hoidot. Omaisillehoitotahto voi olla suuri helpo-tus. Silloin heidän ei tarvitsekantaa vastuuta, tulisiko omai-selle antaa raskaita hoitoja sil-loin kun elämän loppu on jo lä-hellä.

Silloin kun elämänvoimasiovat vähäiset, sairaus kuihdut-tanut ja kivut sietämättömät,sallisitko sydämen käynnistä-misen sydänpysähdyksen jäl-keen? Haluaisitko letkuruo-kintaa päivästä toiseen, joselinaika on muutenkin pianpäättymässä?

Viimeistään silloin, kunläheinen sairastuu vakavasti,herää ajatus siitä, kuinka pit-källe hoitoja tulisi jatkaa.Asiaa ei ole helppoa kuvitel-la, saati puhua tai tehdä hoi-totahto. Miten ihmeessäosaisi hoitotahdossaan enna-koida elämänsä loppuvaiheentilanteita ja päättää, mitä ha-luaa?

”Hoitotahdossa ilmaistaantahto, miten kuolevaan suhtau-dutaan silloin kun hän ei itseenää pysty tekemään päätök-siä. Se tarkoittaa hoitojen ra-jaamista”, arkkiatri Risto Pel-konen sanoo.

Elämänsä loppua lähesty-vistä tekee hoitotahdon vainnoin 10 prosenttia, vaikka lä-hes kaikki meistä kuolee lai-toksessa ja erilaisten hoito-toimenpiteiden kohteena, joil-la elämäämme voidaan piden-tää tai lyhentää ja kuolemaanlykätä tai jouduttaa. Näihinasioihin voi osin hoitotahdol-laan vaikuttaa.

Hoitotahdon voi tehdä kir-jallisesti tai suullisesti. Se voiolla vapaamuotoinen selvitysomista toiveistaan tai valmiik-si painettu lomake täytettynäja läheisten todistajien allekir-joittamana.

Helpottaa omaistentehtävääHoitotahto helpottaa myösomaisten tehtävää, sillä kunsairas ei jaksa tai pysty enääitse ilmaisemaan toiveitaan,siirtyy päätöksen tekeminenhoidosta omaisille. Päätös ol-la elvyttämättä, on raskas jasaattaa vaivata omaisia, mi-käli he eivät tiedä, mitä jopuhumaan kykenemätön sai-ras omainen itse olisi halun-nut.

Harva toivoo edes elämän-sä viimeisellä lehdellä, ettäelintoimintoja olisi pidettäväyllä kaikin mahdollisin kei-noin.

”Kuolevalle viimeiset ajatovat enemmän henkinen kuinruumiillinen prosessi, eikämoni edes pelkää kuolemaa it-sessään, vaan sitä, joutuukoennen kuolemistaan arvotto-maan tilaan. Pelko siitä, ettäjää avuttomana toisten hoidet-tavaksi” , arkkiatri Risto Pel-konen täsmentää.

Kun tehottomaksi osoittau-tunut sairautta parantava hoitolopetetaan, moni saattaa pelä-tä, että kaikki muukin hoito lo-

petetaan. Näin ei tietenkäänole. Hoitoa annetaan niin kau-an kun on elämää. Oireen mu-kainen hoito on aktiivista hoi-toa, kipujen ja kärsimystenlievitystä, henkistä ja hengel-listä tukea.

Arkkiatri korostaa, etteikuolema ole hyvä tai paha-asia, eikä hoitotahdossa edesole kyse kuolemasta, vaan elä-män viimeisimmistä hetkistäja niiden laadusta.

Nykyisin on yhä enemmänepätyypillisiä perheitä ja sink-kuja tai lapset asuvat eripuolil-la maailmaa. Ei siis ole enää it-sestään selvää, että kuolevanlähellä olisi ketään tai kuka onomainen.

Potilasta ei saisi koskaanjättää yksin, vaan näistä asiois-ta tulisi keskustella ja hoito-suunnitelmaa tehdessä muka-na pitäisi olla mieluiten kokohoitava henkilökunta. Nämäovat hyvin vaikeita asioita jalääkärin tulisi olla kokenut, va-kituinen lääkäri, eikä mikäänkeikkailija.”

Lakiin tulisi kirjoittaa, ettäsairaalassa on aina tiedettävä,kuka on hoidettavan omainen.Nykyisin ei aina tiedetä” , Ris-to Pelkonen toteaa.

Sedaatio eri asia kuin eutanasiaHoitotahtoon voi myös kirjataesimerkiksi sen, hyväksyykö vaikieltääkö sedaation. Sedaatiossaalennetaan tietoisuutta lääkkeil-lä niin, että sietämätön ja hallit-sematon kärsimys vähenisi. Se-daatio voi olla lievää, jolloin setekee olon tokkuraiseksi ja vah-vimmillaan tajuttomuustilan.

Vahva sedaatio asettuu jolähelle Suomessa laitonta euta-nasiaa eli armokuolemaa, mut-ta sedaation tarkotuksena eiole koskaan hengenvieminen,vaan tajuttomuustila.

”Eutanasiassa puolestaansurmataan ihminen tieten tah-toen. Toisen surmaaminen eiole lääkärin työtä ja vastoinlääkintäeettistä elämän kun-nioittamisen periaatetta. Elä-män kunnioittamisen periaateei ole kuitenkaan ehdoton, silläluopuminen parantamiseentähtäävästä hoidosta jouduttaakuolemaa. Eettisissä periaat-teissa ei ole koskaan ehdotto-mia totuuksia, sillä niihin sisäl-tyy usein keskinäisiä ristiriito-ja” , Risto Pelkonen pohtii.

Raja eutanasian ja paranta-miseen tähtäävän hoidon lo-pettamisenkaan välillä ei ole

aina selvä. Erona on, että euta-nasiatapauksessa lääkäri sur-maa potilaan, toisessa taaskuolema johtuu sairaudesta.Eutanasia on Suomessa laiton-ta, mutta itsemurhan avustami-nen ei ole rikos.

Mielensä saa muuttaaEntä, jos olosuhteet ovatkinerilaiset kuin hoitotahdossa onoletettu, eikä tiedetä, mitä po-tilas tahtoo?

”Silloin lääkärin on pohdit-tava omaisten kanssa, mikä onpotilaan kannalta parasta, muttapäätökseen eivät taloudellisetsyyt saa koskaan vaikuttaa” ,arkkiatri Risto Pelkonen sanoo.

Vaikka olisi miettinyt tar-koin loppuhetkiinsä liittyvätasiat, saattavat ajatukset muut-tua ja siihen on myös oikeus.

”Eräässä kyselyssä selvisi,että yli 80-vuotiaista laitoshoi-dossa olevista potilaista suurinosa halusi itselleen mieluum-min yhden elinvuoden lisää senhetkisessä tilassa kuin kuukau-den oireetonta hyvää elämää.”

”Kukaan ulkopuolinen eivoi tietää, mikä on toisen ihmi-sen hyvää elämää. Me kuvitte-lemme niin paljon toisen puo-lesta, muitta tiedämme niin vä-

hän. Juuri sen vuoksi potilaankuunteleminen on hoidon lähtö-kohta. Hoito on yhteistyötä. ”

Nuoren vaikea kuvitellaKun terve nuori tekee hoitotah-don, hän ei voi lainkaan ennus-taa, missä tilanteessa hoitotahtoolisi tarpeellinen. Terveellenuorelle kuolema on vielä ko-vin kaukainen asia, mutta vaka-vasti sairaalle on varmasti hel-pompaa päättää hoitotahdon si-sällöstä. Vaarallisten lajien har-rastaja saattaa joutua todennä-köisemmin onnettomuuksiin,mutta on myös paljon yllättäenvakavaan sairauteen sairastu-neita nuoria. Asiaan vaikuttaamyös se, että terveen nuoren voiolla vaikea hyväksyä elämävammautuneena. Siksi moninuori saattaa ajatella ettei siinätilanteessa suostu elämää ylläpi-täviin hoitoihin lainkaan. Ehkä-pä juuri siksi nuorten näyttääolevan vanhoja ihmisiä helpom-paa hyväksyä eutanasia.

Koska terveen nuoren ih-misen ajatukset kuolinhoidos-ta saattavat hyvinkin muuttuapitkä elämän aikana, hoitotes-tamentti on hyvä aika ajoinpäivittää. Terveitä nuoria, jot-

ka tekevät hoitotahdon, ark-kiatri muistuttaa tekemäänmyös elinluovutustestamentin.

Arkkiatri eikuitenkaan teeitselleen hoitotahtoa

”Minulla on järkevät omaiset jaläheiset sekä täydellinen luotta-mus hoitohenkilökuntaan. Mut-ta kyllä minä suosittelen hoito-tahdon tekemistä muille, sillä sehelpottaa hoitopäätöksiä. Nämäongelmat ovatkin yleensä lääkä-rin ja omaisten välisiä, eivätkäpotilaan ja lääkärin välisiä. Kunpotilas on huonossa kunnossasiirtyy vastuu hoitolinjoistaomaisille. Se on suuri vastuu. ”

Hoitotahtolomakkeita löy-tyy internetistä monenlaisia:

http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1732,2841

http://exitus.fi/hoitotahto.html

http://www.stakes.fi/FI/Palve-lut/lomakkeet/htestamentti.htm

Teksti ja kuva: Teija Riikola

Hoitotahto helpottaa lopun ajan hoitoa

Arkkiatri Risto Pelkonen suosittelee keskustelemaan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ennen hoitotahdon tekemistä.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat2 - 2007 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat juhlii tänä vuonna 30-vuotissyntymäpäiviään - mo-nen päivänsankarin tapaan "työn merkeissä". Lehti perustettiin vuonna 1977 nimellä Lounais-Suomen Syöpäsanomat, torjuntavoittoiseksi nimi muutettiin vuonna 1990. Lehden tavoitteenaon alusta alkaen ollut julkistaa ymmärrettävää tietoa syövästä, sen ennalta ehkäisystä, totea-misesta, hoidosta ja tutkimuksesta sekä jakaa tietoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n toi-minnasta syöpää sairastavien ja heidän läheistensä hyväksi.

On tullut aika kiittääLehden isyyden on tunnustanut sen päätoimittajana alusta alkaen toiminut toimitusjohtaja Ka-ri Ojala. Kari näki jo varhain, että syöpätietoutta on tarjoiltava myös alueellisessa mediassa.Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat on aina ollut lounaisen Suomen lehti, jonka ei sisäl-tönsä puolesta tarvitse hävetä myöskään valtakunnallisessa vertailussa. Karin lisäksi on syytäkiittää lämpimästi lehden kehitystä jo sen alkutaipaleella avittaneita ja sille runsaasti aikaan-sa ja asiantuntemustaan antaneita professori Eeva Nordmania, aluepäällikkö Juhani Lavénia,vastaava lääkäri Osmo Räsästä, tiedotussihteeri Aino Penttilää ja toimittaja Eija Louenivaa(silloinen Laakso). Ensimmäisen lehden etusivulla professori Lauri Rauramo, joka suhtautuialusta alkaen positiivisesti oman tiedotuslehden julkaisemiseen, välitti ajankohtaista tietoaSyöpäjärjestöjen toiminnasta.

Lehteä ovat kuluneiden vuosien aikana olleet ideoimassa ja tekemässä monet toimittajat jatiedottajat. Syöpää sairastavat ja heidän läheisensä ovat avanneet rohkeasti kokemuksiaan.Samoin monet korvaamattomat terveydenhuollon asiantuntijat ja tutkijat ovat jakaneet tietä-mystään lehden lukijoille. Taustalla on kerätty varoja ja tuettu monin tavoin lehden toimintaa.Lämpimät kiitokseni teille kaikille isoon valistusprojektiin osallistuneille, kaikkien lounais-suomalaisten puolesta. Yhdessä olemme voineet tehdä tästä lehdestä arvostetun tiedonlähteen.

"Lounais-Suomen Syöpäsanomien välityksellä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. haluaaesitellä monipuolista toimintaansa sekä jakaa valistusta, jotta tietämättömyys ja pelko eiväthidastaisi tarvittaessa asianmukaiseen hoitoon hakeutumista" - kirjoitti Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Jukka Mikkola vuonna 1977.

Tupakoinnin lopettaminen kannattaa ainaSyöpää ja syöväntorjuntaa koskevan tiedon ja sen jakamisen tarve on yhtä suuri tänään, tieto-tulvan ja infoähkyn 2000-luvulla, kuin 30 vuotta sitten. Ensimmäisessä lehdessä Syöpäjärjes-töjen valistuslääkäri Liisa Elovainio muistutti, ettei terveellistä savuketta ole. Ensimmäisessä,20 vuotta sitten tähän lehteen kirjoittamassani jutussa haastattelin Tyksistä tuttua onkologiVäinämö Nikkasta hänen palattuaan keuhkosyövän maailmankongressista. Juttu oli otsikoitu"Taistelu tupakkaa vastaan on voitettava!" Samaa tietoa välitämme tänäkin päivänä. Tupa-kointi on yksi harvoista syövän taustalla olevista tekijöistä, joihin voimme itse vaikuttaa. Tu-pakanvastainen taistelu on aloitettava jo nuorista, sillä teini-ikäisemme tupakoivat nykyäänenemmän kuin vanhemmat ikäluokat. Tietoa ja tukea tupakoinnin lopettamiseen löytyy tästä-kin lehdestä.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 30 vuotta:

Syöpää vastaan taistellaan tiedolla

Sydvästra Finlands cancerbekämpningstidning Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat firari år sin 30-årsdag som många jubilarer - "i arbetets tecken". Tidningen grundades 1977 undernamnet Lounais-Suomen Syöpäsanomat (Sydvästra Finlands cancertidning), och ordet "tor-junta" (bekämpning) togs med 1990. Tidningens målsättning har ända från början varit att of-fentliggöra begriplig information om förebyggande, konstaterande, vård och undersökning avcancer samt att berätta om Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.:s verksamhet för cancers-juka och deras anhöriga.

Det har blivit dags att tackaTidningen grundades av verkställande direktör Kari Ojala, som har varit dess chefredaktörända från början. Han insåg mycket tidigt, att information om cancer också bör ges i regionalamedier. Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat har alltid varit en sydvästfinsk tidning, somäven i riksomfattande jämförelse inte behöver skämmas över sitt innehåll. De som förutom Ka-ri förtjänar ett varmt tack är professor Eeva Nordman, distriktschef Juhani Lavén, ansvarig lä-kare Osmo Räsänen, informationssekreterare Aino Penttilä och redaktör Eija Loueniva (f.d.Laakso), som ända från början varit med om att utveckla tidningen och ägnat den mycket avsin tid och sakkunskap. Professor Lauri Rauramo, som från första början förhöll sig positivttill publicering av en egen informationstidning, förmedlade aktuella fakta om Cancerorgani-sationernas verksamhet på första sidan av det första numret.

Det är många redaktörer och informatörer som under årens lopp har redigerat tidningenoch kommit med idéer till den. Cancersjuka och deras anhöriga har frimodigt berättat om si-na erfarenheter. Likaså har många oersättliga experter och forskare inom hälsovården delatsin kunskap åt läsarna. Tidningens verksamhet har fått understöd bl.a. från insamlingar. På al-la sydvästra Finlands invånares vägnar riktar jag mitt varma tack till er alla som har deltagiti det stora upplysningsprojektet. Tillsammans har vi kunnat göra denna tidning till en upps-kattad informationskälla.

"Med Lounais-Suomen Syöpäsanomat vill Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. berättaom sin mångsidiga verksamhet och ge upplysning för att man inte på grund av okunnighet ochfruktan ska vänta med att vid behov söka ändamålsenlig vård" - skrev Sydvästra FinlandsCancerförenings ordförande, verkställande direktör Jukka Mikkola 1977.

Det lönar sig alltid att sluta röka

Behovet av kunskap och information om cancer och cancerbekämpning är lika stort i dagensinformationssamhälle som för 30 år sedan. I det första numret påpekade Cancerorganisatio-nernas läkare Liisa Elovainio, att ingen cigarett är oskadlig. I min första artikel i denna tid-ning för 20 år sedan intervjuade jag ÅUCS-onkolog Väinämö Nikkanen om lungcancer. Arti-keln hette "Kampen mot tobaken måste vinnas!" Vi förmedlar samma budskap än i dag. Rök-ning är en av de få cancerframkallande faktorer som vi kan påverka. Kampen mot tobakenmåste inledas med ungdomen, för dagens tonåringar röker mer än äldre människor. Det finnsinformation och stöd för att sluta röka även i denna tidning.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 30 år:

Cancer bekämpas med kunskap

Terveellisemmän syksyn toivotuksin

Tuula Vainikainen, lääketieteen toimittaja

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomien

viestintäneuvoston puheenjohtaja

Lounais-Suomen SyöväntorjuntasanomatSeiskarinkatu 3520900 Turkupuhelin (02) 2657 666telefax (02) 2657 668Sähköposti: [email protected]äätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. -Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f.Painos: 275.000Painopaikka: Turun SanomatSeuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2008

Mammografiamahdollistaarintasyövän varhaisen toteamisen

www.pulssi.fi

Lääkärit ja röntgen: ma-pe 8–20, la 9–17, su 12–20Laboratorio: ma-pe 7–20, la 9–17, su 12–20Ajanvaraus puh. 2616 300

As OyKarinankulma

Itäinen Pitkäkatu

Sirkkala

nkatu

Kupittaankatu

Vartiovuori

Kupittaanpuisto

UudenmaankatuTähtitorninkatu

Kellonsoittajankatu

N:o 2 - 2007 - 3Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Akatemiatutkija Marko Kal-lion tutkimusryhmä VTT:nLääkekehityksen biotekniikka-yksiköstä Turusta selvittääsolunjaon mekanismeja. La-boratorio on Suomen ainoatutkimusyksikkö, joka keskit-tyy solunjaon molekyylibiolo-giaan ja syöpäsolujen jakautu-misen tutkimukseen.

Täsmälääkesyöpäsoluja vastaanTällainen lääke kohdistaisivaikutuksensa tarkemmin itsesyöpäsoluihin ja jättäisi ter-veet solut rauhaan. Samallauudentyyppisen lääkkeen si-vuvaikutukset todennäköisestivähenisivät.

Syöpätutkijat tuntevat pal-jon proteiineja, joiden toimin-tavirheet aiheuttavat solu-kuoleman.

- Tutkimme muunmuassa proteiinikinaasien toi-mintaa solun jakautumisessaja pyrimme löytämään pien-molekyylejä, jotka estäisivätnäiden kinaasien toiminnan jasiten aiheuttaisivat syöpäsolu-jen kuihtumisen. Kinaasit ovatelintärkeitä solulle, mutta tiet-tyjä kinaaseja löydetään syö-päsoluista epätavallisen suuriamääriä, Kallio selvittää.

- Tällaisesta pienmo-lekyylistä voisi kehittyä uu-denlainen täsmälääke, jokapureutuisi vain syöpäsoluihineikä tuhoaisi tervettä soluk-koa.

Kallion tutkimusryhmä te-kee solubiologista perustutki-musta, josta on vielä monta as-kelta siihen, että lääke on val-mis ja käytettävissä syövänhoitoon. Kun lupaava mole-kyyli on tunnistettu ja sen toi-mintamekanismi selvitetty,sille haetaan patenttia. Ennenkuin pienmolekyyliä ryhdy-tään muokkaamaan eläin- jakliinisiä kokeita varten, on ai-ka löytää yhteistyökumppanikansainvälisestä lääketeolli-suudesta, siksi kallista ja aikaavievää lääkekehitys on. Lo-

pullinen lääke siintää ehkäkymmenen tai viidentoistavuoden päässä.

Nyt löydetyistä neljästäpienmolekyylistä kolme toi-mii siten, että ne nopeuttavatsolun jakautumista lisäten ja-kovirheitä, jotka johtavat solu-kuolemaan. Yksi molekyyli onerilainen: se pysäyttää solunväliaikaisesti jakovaiheeseen,jota seuraa massiivinen jakau-tumisvirhe ja solun elinkyvynalentuminen. Viimeksi mainit-tu pienmolekyyli kiinnostaatutkimusryhmää eniten, koskase herkistää erityisesti syö-päsoluja solukuolemalle.

TehokasseulontamalliMarko Kallion tutkimusryhmäpyrkii tunnistamaan uusia te-rapeuttisia pienmolekyylejäkahdella tehoseulontamallilla.Toisaalta soluja kasvatetaan jatestataan monikuoppalevyillä,joilla yksi henkilö pystyy seu-lomaan viikossa 600 yhdistet-tä. Tässä mallissa lupaavienmolekyylien löytyminen onsattumanvaraisempaa eikä nii-den kohdeproteiinia tiedetäedeltä käsin.

Toisessa lähestymistavassapienmolekyylejä tehoseulo-taan ensin virtuaalisen mallin-tamisen avulla jota seuraa so-lupohjainen molekyylin vai-kutusmekanismin varmennus.Ajatus on löytää pienmole-kyyli, joka sitoutuu tietyn ha-lutun proteiiniin,kuten "syöpä-kinaasin",rakennetaskuun.Lääkeaineen sitoutuminen es-tää kinaasin toiminnan ja ai-heuttaa syöpäsolun kuoleman.

-Yhdistetty virtuaalinen jasolupohjainen tehoseulonta-mallimme on osoittautunuthyvin lupaavaksi. Tämä onvirtuaalisen mallintamisen te-hokkuuden ja analyysivaiheenherkkyyden ansiota, Kallio sa-noo.

Tätä tutkimusta Kallionryhmä tekee yhteistyössäKuopion yliopiston professo-

rin Antti Poson ja VTT:n lää-kekehityksen biotekniikka -yksikössä toimivan akate-miaprofessori Olli Kallionie-men ryhmän kanssa.

Kallio iloitsee siitä, ettähän kuuluu tutkimusryhmi-neen solujaon tutkimuksenkansainväliseen ydinjouk-koon, joka vaihtaa tietoa ja an-taa apua toisilleen. - Kilpai-lemme toistemme kanssa,mutta kilpailu on tervettä jasiihen liittyy kollegojen tuke-minen.

Marko Kallio valmistuilääketieteellisen genetiikanlaitokselta Turun yliopistostavuonna 1996. Väitöksen jäl-keen hän suuntasi pariksi vuo-deksi tutkijaksi Virginian yli-opistoon Yhdysvaltoihin. Vä-lillä hän tuli Suomeen ja työs-kenteli Turun biotekniikankeskuksessa John Erikssoninja Lea Sistosen ryhmässä,kunnes palasi Yhdysvaltoihin,apulaisprofessoriksi Oklaho-man yliopistoon kolmeksivuodeksi.

Vuonna 2004 nuoren tutki-jan ura jatkui VTT:n lääkekehi-tyksen biotekniikka -yksikös-sä, joka toimii PharmaCityssäTurussa. Hänen tutkimusryh-mänsä on mukana SuomenAkatemian Genomitiedon hyö-dyntämisen huippuyksikössä.

KansainvälinentutkijajoukkoKallion tutkimusrahoitus jär-

jestyi Euroopan unionin MarieCurie Excellence Grant -apu-rahalla.

-Yhdessä Suomen Akate-mian määrärahan kanssa semahdollisti laboratorion pe-rustamisen tyhjästä. Nyt meitäon kymmenen tutkijaa, joistakaksi on ulkomailta, JeroenPouwels Hollannista ja OanaSicora Romaniasta. Ryhmänisuomalaiset tutkijat ovat Lee-na Ahonen, Tim Holmström,Kimmo Jaakkola, Anu Kukko-nen, Jonathan Rehnberg, An-na-Leena Salmela ja MariaanaVuoriluoto, tutkimusryhmänvetäjä Marko Kallio kertoo. -Lisäksi meillä on kesäharjoit-telijana puolalainen Ag-nieszka Grzegorzewska.

VTT:n lääkekehityksenbiotekniikka -yksikköä tuke-vat VTT, Turun yliopisto, Tu-run kaupunki ja Åbo Akademi.Tutkijoista osa on VTT:n jaosa Turun yliopiston palkka-listoilla. Periaatteena on yh-distää akateeminen tutkimusja teknologinen kehitystyö.Yksikkö on vallannut Pharma-Citystä jo melkein yhden ko-konaisen kerroksen. Väkimää-rä on perustamisvuodesta2002 noussut 65:een. Iso osayksikön rahoituksesta tuleeEuroopan unionilta ja SuomenAkatemiasta.

teksti: Paula Heinokuva: Maija Tammi

Neljä pienmolekyyliehdokasta uudeksisyöpälääkkeeksi löytynyt

Syöpäkasvain voi syntyä, kun solujen käyt-täytyminen häiriintyy ja solut jakautuvat vil-listi. Syöpäsolujen jakautumisen mekanisme-ja selvittelee turkulainen tutkimusryhmä, jo-ka on kauhonut solusopasta sattumia, jo neljäpotentiaalista pienmolekyyliä, joiden pohjaltavoidaan mahdollisesti kehittää uudenlainensyöpälääke.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskusSeiskarinkatu 35, 20900 Turkupuh. 265 7606Itäinen Pitkäkatu 34, 20700 Turkupuh. 233 8985Kakskerta, Keikkulantie 33, 20960 Turkupuh. 0400-510315– veteraanikuntoutus– Kelan vaikeavammaisten kuntoutus– Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoituksetEsko Hirvinen fysioterapeutti 0400-510314Juha Karppanen fysioterapeutti 050-5509369Pasi Vesa kuntohoitaja 0400-510315

TÄLLÄ ILMOITUSKUPONGILLALOKA-MARRASKUUN TARJOUS

ILMAINEN HOITOKERTA. 10-KERRAN HOITOSARJAN

ALOITTANEILLE

Eerikinkatu 920100 Turkupuh. 231 9277

peruukkiliike

Raquel Welch, Hairline, Revlon, Adolfo,Ellen Wille, Dimples, Henri Margu, NaturalImage, Wig

Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeentuotavat peruukkimallistot.

Hetitoimituksessa laaja varasto.

UUDET HIENOT,MUODIKKAAT

PERUUKKIMALLITPeruukin pohja muotoillaan asiakkaan

päänmuotoon sopivaksi.

Peruukin hiukset leikataanasiakkaan haluamaan malliin.

- Osan osastomme rahoi-tuksesta hankimme tarjo-amalla tutkimuspalveluja.Asiakkaitamme ovat bio-tekniikan ja lääkealan yri-tykset, akatemiatutkijaMarko Kallio kertoo.

Monet solunjaon säätelyproteiinit sijaitsevatkromosomien sentromeereissä. Kromosomit(DNA) on värjätty siniseksi, Plk1 säätelyproteiinipunaiseksi ja sentromeerit vihreäksi. Kuvan ih-missolun halkaisija 0.035 mm.)


Reijo Tammiselle sairaat lap-set ovat todellinen sydämenasia. Tamminen lauloi Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen syöpälapsipotilaiden hy-väksi Perniön kirkossa jo nel-jättä kertaa. Säestyksestä vas-tasi kanttori Vuokko Möttö-

nen. Arvokas tavoite veti elo-kuussa kirkon täyteen ihmisiänostaen konsertin tuoton 1889euroon.

- Perniössä ymmärretäänhyvin syöpälasten asiaa. Py-hän Laurin kirkkoa ei ole ku-kaan muu saanut täyteen kuin

Karita Mattila ja nämä tilai-suudet. Haluan kiittää yleisöä,Tamminen iloitsee. 26.9. Tam-minen ja Möttönen konsertoi-vat Mynämäen kirkossa klo19 alkaen. Mynämäen konser-tin tuotolla tuetaan niin ikäänsyöpää sairastavia lapsia.

Momo Racing Team ry tarjositoista kertaa nuorille ja lap-sisyöpäpotilaille sekä heidänperheilleen nopeatempoisentoimintapäivän bensankäryi-sellä Alastaron moottoriradallakesäkuun helteessä. Kypärin jamoninkertaisin turvavöin va-rustetut tytöt ja pojat pääsivättodellisen vauhdin makuun,kun autot kiisivät radalla ko-vimmillaan 180-190 kilomet-riä tunnissa. Vertailun vuoksiMomon puheenjohtaja ErkkiKeskinen kertoo, että oikeissakisoissa ajetaan kahtasataa.Moinen kyyti ei kuitenkaanolisi mahdollinen Alastaronpikkuradalla.

- Kun lapsilta kysyy ensim-mäisen kierroksen jälkeen pe-lottaako, niin ei kuulemma yh-tään, kun on kivaa. Radalla lii-kutaan lasten ehdoilla, muttakukaan ei ole pyytänyt hidas-tamaan, myhäilee lapsia kyy-dinnyt Taisto Nieminen.

Momo-tiimi on ajanut kil-paa ja järjestänyt autokisojaviiden vuoden ajan. Toimin-nasta kertyneet ylimääräisetvoitot haluttiin käyttää raskaitaaikoja eläneiden perheideniloksi, ja kohde löytyi helpostilounaissuomalaisten syöpälas-ten Sykerö-kerhosta. Niemisenfirma Painolan ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen

yhteistyö on kestänyt jo 25vuotta.

Nuoriin osallistujiin hurjameno teki vaikutuksen.

- Se oli upeaa. Toinen kyytioli kivempi, koska se oli no-peampi, perustelee kahdestiradalle lähtenyt Oskari Neva-lainen (11) Raisiosta. Tarvas-jokelaisen Ossi Kotilaisen (10)suosikki oli iso maasturi, jokavei ajelemaan läheiselle kum-puilevalle harjureitille.

- Auto meni välillä ihankyljelleen ja kulki kahdellakinpyörällä, kaverinsa kanssaAlastarolle saapunut Ossi se-lostaa tyytyväisenä.

Miss Turku Tuulia Uusitalotoimii missivuotensa ajan syö-pälasten kummina. Ulvilastakotoisin oleva kaunotar osal-listui kummin tehtävissä kesä-kuussa pidettyyn Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jaSyöpälasten Sykerön Kum-mien järjestämään hyvänteke-

väisyysotteluun, jossa nuortenja lapsipotilaiden sekä heidänperheittensä sopeutumisval-mennus- ja kuntoutumiskurs-sien sekä terapiatoiminnan jär-jestämiseen kertyi 12 120 eu-ron potti.

Uusitalo muistuttaa, ettälapsen sairastuminen syöpään

on raskas asia koko perheelle.Sairaanhoitajan ammattiaopiskeleva Uusitalo tietää, mi-ten tärkeää potilasperheidenjaksamisen tukeminen on.Kummineitonen toivoo voi-vansa itse auttaa sairaita lapsiamyös tulevassa työssään.

Pyhän Lazaruksen ritarikuntalahjoitti saattohoitokoti Kari-nakotiin uuden geriatrisen tu-kituolin kiitoksena ritarikun-nan valtakunnallisen kevätko-kouksen hyvin sujuneista jär-

jestelyistä Meri-Karinan toi-minta- ja palvelukeskuksessa.Kyseessä oli jo toinen ritari-kunnan Karinakotiin lahjoitta-ma tukituoli.

Ritarikunnalla on pitkä his-

toria hyväntekeväisyyttä har-joittavana järjestönä, sillä seperustettiin vuonna 1908. Silläon maailmassa yli 2000 jäsen-tä, joista Suomessa noin 150.

Perinteinen Hirvensalopäiviensiltaverotempaus Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y:nsyöpäpotilaiden hyväksi ker-rytti vapaaehtoistyöntekijöi-den lippaisiin tänä vuonna

1903,02 euron suuruisen avus-tussumman. Nimestä huoli-matta luovuttiin Hirvensalonsillasta keräyspaikkana tänävuonna runsaan liikenteenvuoksi, ja keräys keskitettiin

kauppojen pihoille. Muutok-sista johtuen 14. siltakeräyk-sen tulos jäi tavallista huomat-tavasti pienemmäksi.

Nuoret ja lapsisyöpäpotilaat rallin pyörteissä

Leukemiasta toipuvan Oskari Nevalaisen mielestä kova vauhti oli moottoripäivän pa-rasta antia. Kuljettaja Kari Takalo on Momo Racing Teamin 23-päisen joukkueen jäsen.

Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita

Miss Turku on syöpälasten kummi

Syöpälasten kummi Tuu-lia Uusitalo kiinnittäähuomiota potilasperhei-den jaksamiseen.

Vapaaehtoiset Raija Koivu (vas.) ja Maire Ojala keräsi-vät Hirvensalopäivänä kaupassakävijöiltä varoja syöpä-potilaiden tukitoimintaan toiminta- ja palvelukeskusMeri-Karinassa.

Siltakeräys siirtyi kaupoille

Perniö soi syöpälasten puolesta Laulaja Reijo Tamminen ja kanttori VuokkoMöttönen tukevat syöpälapsipotilaita mu-siikin avulla. Parivaljakko konsertoi elo-kuussa Perniössä ja syyskuussa Mynämä-ellä.

Forssan Lions Club Kuha lahjoitti syöpäpotilaiden hyvinvoinnille tärkeään vertais-tukitoimintaan 10 000 euroa vieraillessaan Ladyineen toiminta- ja palvelukeskusMeri-Karinassa. Lahjoituskuoren luovuttivat Pentti Mansikkamäki (oik.), klubin pre-sidentti Hannu Hirsimäki ja Lasse Willman Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toi-mitusjohtaja Kari Ojalalle

Vertaistukilahjoitus ForssastaForssan Lions Club Kuha lah-joitti Sirkka Lindholmin rahas-tosta merkittävät 10 000 euroaLounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen Forssan seudun vertais-tukitoiminnan hyväksi.

Klubin rahastonhoitaja Jou-

ko Pynnöniemi kertoo, ettäsyöpään vuonna 1979 meneh-tyneen Sirkka Lindholminhuolella vaalitun testamentti-rahaston tuottoa on käytettyvuosien varrella moniin tär-keisiin hyväntekeväisyyskoh-

teisiin, joihin syöpäpotilaidenhyvinvointi ensisijaisena kuu-luu. Lindholmin rahastosta on-kin tuettu aikanaan myösmuun muassa toiminta- ja pal-velukeskus Meri-Karinan ra-kentamista.

Geriatrinen tuoli Karinakotiin

Pyhän Lazaruksen ritarikunnan lahjoitta-man tukituolin luovuttivat Karinakodinkäyttöön ritarikunnan entinen kansleriBengt Pettersson (vas.) ja komentajakun-nan komentaja Berndt von Veh. Tarpeelli-sen hoitotuolin vastaanottivat Karinako-din vastaava hoitaja Merja Leinonen, toi-mitusjohtaja Kari Ojala sekä terveyden-hoitaja Nina Öhman.

Moikoisten Syöväntutkimus-säätiö r.s. on saanut huomat-tavan lahjoituksen. Suomalai-sen autourheilun menesty-

neimpiin lukeutuva rata-au-toilija Pertti "Severi" Kuis-manen lahjoitti syövän tutki-mukseen 10 000 euroa. Kuis-

manen on tukenut syöväntor-juntatyötä lahjoituksillaan jouseaan otteeseen.

Tukea syöpätutkimukseenKilpa-ajaja Pertti "Severi" Kuismanen (oik.) luovutti Moikoisten Syöväntutkimus-säätiön hallituksen jäsen, kiinteistöneuvos Hannu Niemiselle 10 000 euron suurui-sen lahjoituksen syöpätutkimustyössä hyödynnettäväksi.


Jäppiläläiset Elsa ja HeimoOksman ovat tulleet Meri-Ka-rinaan syöpäpotilasperheidenparikurssille keräämään voi-mia ja hakemaan vertaistukea.Elsa Oksmanilla on luustoonlevinnyt keuhkosyöpä. Sitähoidetaan vahvalla lääkityk-sellä, jolla on paljon haittavai-kutuksia. Aviomies on hänenomaishoitajansa, jota ilmankotona asuminen ei olisi mah-dollista.

- Saatan vaikka nukahtaa japudota tuolilta, kun luen taikirjoitan keittiön pöydän ää-ressä. Mies käy välillä tarkis-tamassa, että olen kunnossa,kertoo Elsa Oksman, jonkasyöpä diagnosoitiin viisi vuot-ta sitten.

Kokemukset yhdistä-vät kurssilaisiaOksmanit ovat Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen jäse-niä, vaikka asuvat lähempänäKuopiota kuin Turkua. Koti-tienoilla ei ole haluttanut pu-hella syövästä. Kahta tytärtäänpariskunta on halunnut suojel-la raskaalta sairaudelta, jotenjuttuseura on arvokasta.

- Syövästä on yleensä vai-kea puhua, mutta täällä seluonnistuu. Hoitajillekin saamennä juttelemaan, jos jokin

painaa mieltä. Ennen olin pal-jon arempi, mutta enää en pel-kää sanoa, mitä mielessäni on,miettii Elsa Oksman.

Vaikka parikurssilaiset sai-rastavat eri syöpiä, heitä yh-distävät henkinen taakka jarankat hoidot. Arjessa tuleevastaan paljon samoja kysy-myksiä, sairasti sitten keuhko-tai vaikka munuaissyöpää.

- Kursseilla oppii ymmär-tämään sairautta ja oppii hy-väksymään sen. Saamme uuttatietoa esimerkiksi lääkkeidenvaikutuksista ja potilaan oi-keuksista, lisää Heimo Oks-man, jolle kurssilta on myöslöytynyt vertaistukea muistapotilaiden puolisoista.

Ajattele tätä päivääElsa Oksman noudattaa lääkä-rin antamaan ohjetta: "älä ajat-tele huomista, älä ajattele ei-listä, ajattele tätä päivää".Mutta toki keuhkosyöpä vieajatukset menneeseen.

Rouva Oksman on entinentupakoitsija, mutta se ei olekoko tarina. Suvussa on paljonsyöpää, johon ovat menehty-neet molemmat vanhemmatsekä sedistä ja tädeistä moni.Oksman on tehnyt pitkään sii-voustyötä kemikaalien parissaja toiminut toistakymmentä

vuotta ompelijana pölyisessätehtaassa. Stressaava kolmi-vuorotyö ja myöhemmin yö-työ sotkivat vuorokausirytminpysyvästi.

- Olin varma, etten juurinäkisi samassa tilanteessa ole-via naisia. Olen kuitenkin koh-dannut useita elämäntavoil-taan tasaisia naisia, joilla onkeuhkosyöpä, Elsa Oksmankertoo.

Heimo Oksmania järkyttääajattelemattomien ihmistenjyrkkä suhtautuminen keuh-kosyöpäpotilaisiin. Että sai-rastunut tupakoitsija jätet-täisiin selviytymään itsekseen.

- Jokaisen ihmisen elinpäi-vät ovat rajatut, kaikki onmahdollista. Moni esimerkiksivammautuu liikenteessä ajat-telemattomuuttaan, pitäisiköheidätkin jättää omilleen? häntuohtuu.

- Joskus meille sanotaanikään kuin kadehtien, että pää-semme valmiin pöydän ää-reen. Mutta minä olisin mie-luummin terve ja kävisin töis-sä, kuin sen pöydän ääreenlähtisin, sanoo Elsa Oksmanhiljaa.

Teksti ja kuva:Jarna Lindroos

Sopeutumisvalmennus-kurssilla henkistä tukea jaapua arkeen

Elsa ja Heimo Oksman osallistuvat parikurssin ohjelmaan voimiensa mukaan. Heimolle liikku-mismahdollisuudet ovat mieleen, lähistön lenkkipolut ovat tulleet testatuiksi. Elsan liikkumis-ta rajoittaa hänen keuhkosyöpänsä, mutta Meri-Karinassa järjestetään luentojen lisäksi mo-nenlaista ohjelmaa bingosta ja karaokesta iltahartauteen. Ruokakin maistuu kurssilla niin, et-tä hennon naisen paino nousee aina reissun aikana.

164

2 M alk.

32,90 /kk

Kurssi kohti Meri-Karinaa

Kurssi rohkaisee kyselemäänSyöpätautien erikoislääkäri Eija Korkeila käy Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kursseil-

la pitämässä luentoja syöpähoidoista. Luentojen loppuun hän varaa reilusti aikaa keskustelul-le, sillä kurssilaisilla riittää kysyttävää.

- Ihmisillä on aina paljon kysymyksiä, joita ei tohdi esittää oman hoitopaikan kiireessä hoi-tojen välissä. Tai sitten ehkä halutaan toisen lääkärin mielipide, Korkeila sanoo.

- Potilaan hoitoon luentoa pitävä lääkäri ei voi tietenkään ottaa suoraan kantaa. Aina voikuitenkin kannustaa potilasta ottamaan rohkeasti yhteyttä omaan hoitoyksikköönsä.

Korkeila pitää kurssien tärkeimpänä antina kurssilaisten kohtaamista ja keskinäistä vuoro-vaikutusta. Kun pääsee juttelemaan syövästä muiden saman kokeneiden kanssa, saa rohkeuttasairauden käsittelyyn ja kysymyksetkin tulevat helpommin kysytyksi.

Sopiva ajankohta kurssille on Korkeilan mukaan hyvin yksilöllinen. Heti diagnoosin saa-misen jälkeen ei kuitenkaan kannata lähteä, sillä järkyttyneellä mielellä kurssista ei kykene ot-tamaan hyötyä irti. Kun akuutti sairastumisen kriisi on ohi, tiedon vastaanottaminen onnistuuparemmin.


OP-bonusasiakas on Osuuspankin omistajajäsen,jonka pankkiasiointi on vähintään 5 000 €/kk.

Pärssisten perheelle bonukset kertyvät lainoista ja säästöistä, joita heillä on yhteensä

150 000 euroa. Pärssiset käyttävät bonuksiansa pankkipalvelujen maksamiseen,

joten he saavat ne maksutta. Syksystä 2007 lähtien OP-bonuksia voi käyttää myös

Pohjolan vakuutusten maksamiseen. Jos et vielä ole OP-bonusasiakas, tervetuloa jut-

telemaan – ja jos olet, niin voimme vain onnitella. Lisätiedot op.fi tai p. 010 256 9213.

Pärssiset, 270 euroa OP-bonusta.


Tupakasta irtautuminen onvaikeaa, mutta ei mahdotontaeikä Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen Tupakasta irti -kurssilla ainakaan kallista.Kolme kuukautta kestävä jakaksitoista tapaamista kattavakurssi, asiantuntijaluennot se-kä kahden vuoden seurantamaksaa vain muutaman tupak-ka-askin verran eli 20 euroa.Uusi kurssi alkaa lokakuussa.

Ja mikä parasta: ainakinjoka toinen kurssilainen on ti-lastojen valossa kurssin voi-min tumpannut sen viimeisenpaperossin, parhaimmillaanjokainen kurssilainen on saa-nut heitetyksi hyvästit tupa-koinnille.

Tupakka hautaanyhteisvoiminYhdelle kurssille otetaan 10ihmistä. Juuri ryhmässä onkurssin ohjaajan, THM Mar-getta Lotilan mukaan sen vah-vuus.

- Kurssilainen huomaa, ettäsama tuska on lopettamisesatoisillakin. Ryhmäläiset ovaterittäin avoimia, mutta kaikkikurssilla puhuttu on tietystiluottamuksellista.

Kursseille osallistuu tasai-sesti sekä miehiä että naisia25-vuotiaista ylöspäin.

- Päätös lopettaa tupakointion se tärkein teko. Seuraavaaskel on soittaa ja ilmoittautuakurssille, toinen se, että myöstulee ensimmäiseen tapaami-seen ja sitten vielä toiseenkin.Siitä se lähtee. Kurssilaisettunnistavat aluksi oman heik-koutensa, mutta kurssin aikanahuomaavatkin olevansa vah-voja pysyessään päätökses-sään. Onnistumisen aiheutta-mat ahaa-elämykset ovat vah-voja.

Kurssilla tupakkaa saapolttaa aina toiseen tapaami-seen asti.

- Tämä on kurssilaisilleyleensä yllätys. Kurssilla pide-tään tupakan hautajaiset, joi-den jälkeen siirrytään tapaami-seen, yleensä aika ankein mie-lin.

Lotilan mukaan kurssilaisethaluavat tupakasta kerralla ir-ti.

- Tupakoinnista luopumi-nen vähentämällä poltettujensavukkeiden määrää on itsensäkiusaamista. Jos tupakoinninrajoittaa aamu- ja iltatupak-kaan, päivä menee iltatupak-kaa odottaessa.

Lotila korostaa, että retkah-taminen polttamaan kurssin ai-kana ei ole vaarallista, vaikkasuurin osa pystyykin olemaanpolttamatta.

- Harvaa uutta asiaa oppiikerralla. Retkahtajat pysyvätyleensä kurssilla mukana.

Tupakan tilalleharrastuksiaNikotiini aiheuttaa ihmisessäriippuvuutta. Lotila ei kuiten-kaan puhu vieroitusoireista,vaan tervehtymisoireista.

- Kun keho alkaa tervehtyä,tällaisia oireita ilmaantuu.Keuhkot alkavat puhdistua, jase yskittää. Koska nikotiinikiihdyttää aineenvaihduntaa,moni lihoo, kun nikotiininsaanti loppuu. Toisaalta kun-non kohenemisen huomaa vii-kossa tai kahdessa, kun hengi-tys alkaa parantua ja hengästy-minen helpottaa.

Lotilan mukaan tervehty-misoireita ilmaantuu vähem-män kuin yleensä luulotellaan.

Kurssilaisilla on mahdolli-suus nikotiinikorvaushoitoon.

- Aika harva kurssilainensitä käyttää, Lotila tietää.

Tupakoinnin lopettaminenmuuttaa elämänrytmiä. Ruo-kailutavat yleensä muuttuvat,kurssilaiset lisäävät liikuntaaja moni hankkii aivan uudenharrastuksen.

- Jokainen kurssilainen te-kee oman suunnitelmansa, mi-tä elämältä toivoo. Moni sat-

saa tupakoimattomuudestasäästyneet rahansa matkaan.

Syksyn Tupakasta irti -kurssit pidetään Meri-Karinantiloissa Turun Hirvensalossa.Kunhan yhdistyksen uusi toi-mitalo Karinankulma valmis-tuu ensi tammikuussa ItäiselläPitkäkadulla, kurssit siirtyvätsinne. Samalla tupakkaneu-vonta-asema muuttuu tupak-

ka-akatemiaksi.- Uusissa tiloissa on mah-

dollisuus antaa terveydenhuol-tohenkilöstölle koulutusta jakonsultaatiota, Margetta Loti-la kertoo.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distys r.y. on ollut uranuurtajatupakasta vieroittamisessa.Asian eteen on tehty työtä jo1970-luvulta lähtien. Kurssien

ohella yhdistys antaa yksilö-ohjausta, joka sujuu vaikkapasähköpostitse.

Tupakasta irti -kurssille voiilmoittautua tiistaisin kello 17-19 numeroon 050-520 3861.

Teksti:Leena Korja-KaskimäkiKuva: Vesa-Matti Väärä

Jäähyväiset tupakalle muutaman askin hinnallaKarinankulmassa tupakkaneuvonta-asemasta sukeutuu akatemia

Kokki ja keittiön varavastaavaMikko Rantala osallistui työ-paikkansa Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen järjestä-mälle vapaaehtoiselle tupakas-tavieroituskurssille lähes kol-me vuotta sitten. Tuolloin hänpoltti enimmillään askin, alim-millaan puoli askia päivässä.Ensimmäinen tupakka syttyitunnin sisällä heräämisestä,viimeistään töissä aamukahvinkylkiäisenä.

Rantalan tupakka kärysiahkerasti noin kahdenkymme-nen vuoden ajan. Vieroitus-kurssilla esiteltiin aitoja keuh-koja vastaava malli, joka ha-vainnollisti täsmälleen yhtäpitkään tupakoineen ihmisen

hengityskalustoa. Sen mustan-puhuva ulkonäkö teki vaiku-tuksen.

Nyt Rantala astelee toimin-taja palvelukeskus Meri-Ka-rinan keittiöstä hyväntuulisennäköisenä. Tupakka ei ole teh-nyt paluuta miehen arkeen.

- Jokusen juhlasikarin olenpolttanut, mutta muuten lakkoon pitänyt täysin, sanoo Ran-tala, jolle ruoka ja urheilumaistuvat nyt paremmaltakuin koskaan tupakkavuosina.

Tupakka ei unohduhetkessäVanha tapa ei silti haihdu jäl-kiä jättämättä. Nikotiininkai-

puu iskee yllättäen, tai kun an-tautuu ajattelemaan polttamis-ta.

- Mielihaluja tulee vieläkinsilloin tällöin, mutta ne mene-vät kyllä ohi. Jos ei muuten,niin lyö vain lenkkitossut jal-kaan ja alkaa juosta ylämä-keen.

Sen sijaan Rantalan tupak-kahimo ei riistäydy valloilleensiksi, että vieressä sattuisi syt-tymään jonkun toisen savuke.

- Tupakka haisee nykyäänmielettömän pahalta. Se ontunkkainen löyhkä, joka tart-tuu vaatteisiin, eikä herätä mi-tään halua polttaa.

Kukapa tupakoitsijaei joskus yrittäisi lo-pettaa

Kuluvan vuoden alussa uusitutKäypä hoito -suositukset ko-rostavat terveydenhuollon am-

mattilaisten merkitystä tupak-kalakkolaisen tukijana. Ranta-lasta se on järkevää, järjeste-täänhän vieroitusapua muille-kin tappaville aineille.

Lopettamisen vapaaehtoi-suus on Rantalalle ensiarvoi-sen tärkeää. Hänellä ei ole mi-tään savuttomia tiloja vastaan,mutta väärillä jäljillä ollaan,jos itse tupakointiin puututaanpainostuksen keinoin.

- Ei ole mitään mieltä ran-gaista tupakoinnista, oli tar-koitus miten hyvä tahansa.Päätöksen pitää tulla itseltä,sanoo Rantala painokkaasti.Hän uskoo, että tupakoitsijoi-ta, jotka eivät olisi koskaanyrittäneet päästä eroon ikäväs-tä tavasta, on harvassa. Mutta

ei se niin vain käskystä unoh-du.

Aina kannattaakokeillaKyseessä onkin riippuvuus,josta joku ehkä pääsee eroonomin avuin, mutta moni tarvit-see enemmän tai vähemmäntukea. Rantalalle lopettaminenei tuottanut suurtakaan tuskaa,kun vieroituskurssilla lyötiinpöytään faktat riskeistä ja sit-ten laskettiin, kuinka paljonlopettaminen tuo rahaa sääs-töön.

- Olen säästänyt aikamoi-sen summan rahaa. Ei niin, et-tä sitä missään näkyisi. Sääs-töille on ilmeisesti löytynyt jo-kin uusi käyttökohde.

Vapaaehtoisuus toimii hy-vin ainakin työpaikalla Meri-Karinan keittiössä. Rantalankanssa samoihin aikoihin lo-petti kolme muuta työntekijää,ja päätös on pitänyt kaikilla.

- Kannattaa olla luovutta-matta. Ei ole mikään perisynti,jos lopetettuaan vielä polttaamuutaman. Aina voi yrittääuudelleen, neuvoo savutonkokki tupakasta eroon pyrki-viä.

Teksti:Jarna Lindroos

Mikko Rantalan savuttomanelämän alkutunnelmista ker-rottiin Lounais-Suomen Syö-väntorjuntasanomien nume-rossa 2/05.

Lakko jatkuuLähes kolme vuotta sitten savukkeensa lopul-lisesti tumpannut Mikko Rantala kannattaatupakkalakkolaisen vieroitustukea, mutta eiusko tupakoitsijan painostamiseen. Syyllistä-minen ei auta, kun nikotiininnälkä vaivaa.

Kokki Mikko Rantala ja kurssin ohjaaja Margetta Lotila antavat kyytiä tupakkaukol-le. Rantalan omat sauhuttelut jäivät Tupakasta irti -kurssille lähes kolme vuotta sit-ten.

toimii savuttomaksi pyrkivien tukena joka tiistai klo 17-19, tapaamiset sopimuksen mukaan GSM 050 520 3861.

Tupakasta irti -ryhmä alkaa lokakuussa Meri-Karinassa. Ryhmän vastuuhenkilön, terveyden-hoitajan lisäksi tukenasi ovat lääkäri, psykologi ja ravitsemusterapeutti. Osallistujat saavat halutes-saan nikotiinikorvaushoito-alkupakkauksen puoleen hintaan. Osallistumismaksu on 20 €. Ilmoittautumiset tiistaisin klo 17 - 19 numeroon 050 5203861.Tervetuloa!

Tupakka-akatemiaaloittaa toimintansa Karinankulman uudisraken-nuksen valmistuttua. Tavoitteena on SATASET-hankkeen toiminnan jatkaminen. Tiedossa koulutusta, Tupakasta irti -ryhmiä, yhteistyötä muiden savuttomuutta edistävien tahojen kanssa, materiaalin vuokrausta, ym.

Sataset-verkostoSavuttomat terveydenhuoltoalan ammattilaiset - verkosto toimii savuttomuuden edistämiseksi. Verkosto on tarkoitettu kaikille terveydenhuoltoalan ammattilai-sille. Lisäinformaatiota: http://www.lssy.fi/savutta/verkosto.htm.Jäseneksi voi liittyä sähköpostit-se: [email protected] logona ovat vuoden tupakkarahat.

ELÄMÄNTAPANEUVONTA-ASEMA

Proteiinien käyttäytymisen ymmärtäminen vielähemmäksi syövän arvoituksen ratkaisua


Dosentti Jukka Westermarckintutkimusryhmä, johon kuulu-vat ryhmän johtajan ohellaem. artikkelissa ensimmäisinäkirjoittajina olleiden MelissaJunttilan ja Pietri Puustisen li-säksi myös Turussa työskente-levät ranskalaiset AntoineMialon ja Christophe Comesekä Minna Niemelä ja AnniLaine. AmerikkalaissyntyinenMelissa Junttila väitteli tohto-riksi Turun yliopistossa ke-väällä 2006 ja on sen jälkeentyöskennellyt San Fransiscos-sa, yhdessä alan johtavista tut-kimusryhmistä. Eturivin lää-ketieteellinen tutkimus on ny-kyisin siis hyvin kansainvälis-tä.

- Mistä julkisuutta saaneessatutkimuksessanne oli kyse ja

kuinka paljon lähempänänyt ollaan syövän synnynymmärtämistä, tutkimus-ryhmän johtaja Jukka Wes-termarck?Viimeisen 5-10 vuoden aikanaon kyetty selvittämään rajattujoukko muutoksia, jotka ovatvälttämättömiä normaalien so-lujen muuntumiseksi syö-päsoluiksi. Yksi näistä muu-toksista on PP2A-nimisen pro-teiinin toiminnan estäminen.Niitä mekanismeja, joillaPP2A:n aktiivisuutta todelli-suudessa estetään ihmisensyöpäkudoksissa, ei kuiten-kaan ole aiemmin tunnettu.Julkaistussa työssämme tun-nistimme proteiinin, joka es-tää PP2A:n aktiivisuutta syö-vässä. Löydöksemme vastasi-vat siis yhteen syövän synty-misen perusmekanismeja kos-

kevaan, vielä ratkaisematto-maan kysymykseen.

- Miten oman tutkimusryh-männe työ jatkuu tulevai-suudessa? Mitä odotatte löy-tävänne?Tällä hetkellä pyrimme selvit-tämään missä kaikissa syöpä-tyypeissä tunnistamammeproteiini CIP2A vaikuttaa, jamikä on sen rooli näiden syö-pien synnyssä. Toinen tärkeätutkimuslinja on muuntogee-nisten hiirimallien tuottami-nen CIP2A-proteiinin merki-tyksen tutkimiseen syövän ke-hittymisessä ja normaalien ku-dosten toiminnassa.

- Tulevaisuuden ennustami-nen on vaikeaa, mutta mil-laisella aikavälillä odottaisittämäntyyppisten perustutki-muksen tulosten mahdolli-sesti muuttavan tavallisensyöpäpotilaan hoitoa? Ja mi-ten?Uusimpien tulostemme perus-teella CIP2A-proteiinin tuo-tanto voisi ennustaa syövänetenemistä, joten diagnostistahyötyä löydöksestämme voisikoitua jo lyhyelläkin aikavälil-lä. Työt mahdollisen CIP2A-proteiinin estäjämolekyylinlöytämiseksi ovat alkuvai-heessa, joten on vielä turhanvarhaista ennustaa tämän työnlopputuloksia. Jos estäjämole-kyyli pystyttäisiin löytämään,

voisi arvioida, että mahdolli-nen lääke potilaiden hoitoonpystyttäisiin kehittämään ehkä8-10 vuodessa.

- Kuinka Sinusta tuli syöpä-tutkija? Aloitin väitöskirjatyöni Turus-sa professori Veli-Matti Kähä-rin tutkimusryhmässä vuonna1993, kun olin kolmannenvuosikurssin lääketieteenopiskelija. Lääkäriksi valmis-tuin vuonna 1996 ja lääke-tieteen tohtoriksi väittelinvuonna 1998. Tohtorin tutkin-non suorittamisen jälkeisenns. post-doktoraalityöni al-kuosan tein Turussa ja siirryinsitten Saksaan, Heidelbergiin,jossa työskentelin Dirk Boh-mannin laboratoriossa (Euro-pean Molecular Biology La-boratory, EMBL). Palasin siel-tä takaisin Turkuun vuonna2001 ja vuodesta 2002 olentoiminut tutkimusryhmän joh-tajana Biotekniikan keskuk-sessa Turussa. Viime vuonnasiirryin Tampereen yliopistonLääketieteellisen TeknologianInstituuttiin, jossa minulla on5-vuoden määräajoin uusitta-va vanhemman tutkijan virka.Tutkimusryhmäni toimii vielätällä hetkellä sekä Turussa ettäTampereella.

Teksti: Tuula Vainikainen

Syöpätutkimuksesta osa on tä-män proteiinitutkimuksen ta-voin ns. perustutkimusta, elitutkijat yrittävät pääasiassa la-boratorio-olosuhteissa selvit-tää syöpäsolujen käyttäyty-mistä. Perustutkimusta teke-vien biolääketieteellisten tut-kijoiden havaintojen pohjaltapäästään joskus kehittelemäänsyövän uusia hoitokeinoja,esimerkiksi lääkkeitä tai jus-teeraamaan vanhoja hoitoja

uuteen suuntaan myös sairaa-loiden syöpäosastoilla tehtä-vissä kliinisissä hoitokokeissa.

Syövän tutkimus on kallis-ta ja tutkimusryhmät joutuvathakemaan rahoitusta useistaeri lähteistä. Westermarcktyöskentelee Tampereen yli-opiston Lääketieteellisen Tek-nologian Instituutissa viidenvuoden määräajoin uusittavas-sa vanhemman tutkijan viras-sa. Ryhmän jäsenten palkkoja

ja tutkimukseen tarvittavia ti-loja, laitteita ja tutkimustar-vikkeita kustannetaan myösSuomen Akatemian, Syöpäjär-jestöjen, Sigrid Juseliuksensäätiön, Emil Aaltosen säätiön,Tampereen yliopiston ja Tam-pereen yliopistollisen keskus-sairaalan myöntämällä tutki-musrahoituksella.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distys r.y. täkäläisine tutkimus-säätiöineen rahoittaa myös syö-

pätutkimusta alueellaan. Myösdosentti Jukka Westermarckintutkimusryhmän työtä on tuettuLounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen apurahoilla. Syöpätutki-mukseen lahjoitettu euro raken-taa terveempää tulevaisuutta.

Teksti: Tuula VainikainenKuva: ValokuvatuotantoIloinen liftari Oy OttoVäätäinen

Yksi kuluneen kesän kuumimpia tiedeuutisiaoli läpimurroksi kutsuttu uutinen syövän syn-tymekanismien selvittämisestä. Suurta julki-suutta saanut suomalainen tutkimusryhmätyöskentelee Tampereen yliopistossa ja Turunyliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä Bio-tekniikan keskuksessa. Ryhmä on tunnistanutuuden proteiinin, joka osallistuu normaaliensolujen muuntumiseen syöpäsoluiksi. Tärkeättutkimustulokset julkaistiin arvostetussaCell-tiedelehdessä.

Tutkimuksen tie perustutkimuksestapotilaiden hoitoon vaatii monia tukijoita

Kuvateksti: Turun Biotekniikan keskuksessa työskentelevä tutkimusryhmä perhepotretissa: vasemmalta labora-toriohoitaja Raisa Vuorinen, FT Pietri Puustinen, ryhmän vetäjä, dosentti Jukka Westermarck, FM Minna Nieme-lä, Fil. yo Anni Laine, PhD Cristophe Côme ja M.Sc. Antoine Mialon. Kuvasta puuttuu FT Melissa Junttila.

LAITILANLÄÄKÄRIPALVELU OY

• Ystävällisesti ja asiantuntevasti palvellen• Yleis- sekä erikois- lääkärien vastaanotot

Avoinnama-to 8–18,pe 8–16, la 10–

• Apuvälineiden myynti, huolto ja asennus

APUVÄLINENKLINIKKAYksilöllisiä ortopedisiä apuvälineitä

mm. ylä- ja alaraajaproteeseja,ortooseja, tukipohjallisia, erityisjalkineita

sekä kompressiotuotteita

Lemminkäisenk. 46, 20520 Turku

Puh. 020 759 [email protected]

www.aboa-op.fi

Taina Niemelä Oykirjanpitotoimisto

Taina Niemelägsm 0400 821 559

Purokatu 25, 20810 Turkupuh. (02) 511 3000faksi (02) 511 [email protected]


Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tys r.y. solmi alkuvuodesta yh-teistyösopimuksen tunnetunturkulaisyrityksen Marlinkanssa.

- Suunnitelmat yhteistyönosalta ovat monella tavoin vie-lä avoimia. Lähdemme liik-keelle maltillisesti ja tarkaste-lemme, millainen kumppanuushyödyttäisi parhaiten molem-pia osapuolia, Marlin toimitus-johtaja Timo Laukkanen ker-too.

Sopimus on alustavasti kol-mivuotinen ja sen sisältöä onmahdollisuus päivittää vuosit-tain.

Kun Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksestä tiedusteltiinhalukkuutta lähteä tukemaanyhdistyksen työtä, Laukkanenei epäröinyt.

- Haluamme olla hyvässäasiassa mukana, hän vakuuttaa.

Marlin 5000 euron lahjoi-tus käytetään yhdistyksessäyleiseen syöväntorjuntatyö-hön. Vastaavasti taas Marlillaon oikeus käyttää tuotteissaanLounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen logoa.

- Pakkaustuotteiden ulko-asujen uusinnan yhteydessä taiuuden tuotteen tullessa mark-kinoille saatamme hyödyntäämahdollisuutta, Laukkanenkaavailee.

Lisäksi yhteistyö näkyyLounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen tilojen ruokailupaikois-sa. Niiden mehuvalikoimastapitäisi löytyä Marlin tuotteita.

Kuluttajalle viestivälittämisestäMarlin logo on monelle tuttu

näky urheilumaailmasta, yrityskun sponsoroi näkyvästi turku-laisia urheilujoukkueita. Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen kanssa solmitun yhteistyönkaltaisia suhteita Marlilla eiole muita.

- Pienikantaista yhteistyötäolemme tehneet aiemminmuun muassa Suomen Punai-sen Ristin ja Medihelin kanssa.

Yhteistyöhön Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenkanssa yritys päätyi muunmuassa sen paikallisuudenvuoksi.

- Maailma on täynnä hyviäasioita ja hyväntekijöitä, joitahaluaisimme avustaa. Jossa-kin kuitenkin kulkee raja japitää tehdä valintoja. Me ha-lusimme valita syöväntorjun-tatyön tukemisen, toimitus-johtaja kiteyttää.

Vaikka yhteistyöstä eiMarlille suoranaista kaupal-lista hyötyä olekaan, uskooLaukkanen sen parantavanmielikuvaa yrityksestä.

- Haluamme lahjoituksel-lamme kertoa kuluttajille, ettänämäkin asiat ovat meille tär-keitä.

Turun Artukaisissa toimiva,nykyään saksalaiseen Granini-perheyritykseen osana kuulu-va Marli on mehumarkkinoi-den johtava yritys Suomessa.Turun tehtaan 11 tuotantolin-jalla valmistetaan 110 miljoo-naa mehupurkkia vuodessa.

Terveysvaikutteisettuotteet suosittujaYhteistyö Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen kanssa onLaukkasen mukaan yhdenlai-

nen osoitus Marlin yhteiskun-tavastuusta.

- Parhaimmillaan yhteis-kuntavastuu näkyy yrityksem-me ympäristöpolitiikassa,muun muassa kierrätettävinäpakkausmateriaaleina ja on si-ten meille arkipäiväinen käy-tännön asia.

Laajemmin ajateltunaMarlin toimialaa voidaanmyös pitää jo sinänsä vas-tuunsa tuntevana.

- Valmistamme tuotteita ai-doista luonnon marjoista jahedelmistä, jotka tunnetustiovat terveydelle hyväksi.Tuemme siten kansalaistenkokonaisvaltaista hyvinvoin-tia.

Vaikka suomalaiset ovatmaito- ja kahvikansaa juomis-tavoiltaan, kuluu jokaisensuomalaisen ruokapöydässävuoden mittaan keskimäärin58 litraa mehua. Jatkuvasti

kasvava osa tuosta litramää-rästä on terveysvaikutteisiamehujuomia.

- Elimistölle tarpeellisiarakennusaineita kuten kalsiu-mia ja vitamiineja sisältävätmehutuotteemme lisäävätsuosiotaan huimasti.

Siksi yhteistyö terveysalal-la toimivan Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksenkin kanssatuntui luontevalta.

- Mitään ihmeaineita tai

syöpää ehkäiseviä tuotteitamehumme eivät tietenkäänole, hän muistuttaa.

Laukkanen kuitenkin pitäämahdollisena, että Marli jos-sain vaiheessa haluaisi tuote-kehittelyssään hyödyntäämyös Syöpäyhdistyksenasiantuntijuutta.

Teksti: Annika SaarikkoKuva: Jarna Lindroos

Marli tukee Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa

- Yhteistyömme Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa hakee tulevien vuosien mittaan muotoaan. On iloolla mukana tukemassa hyvää työtä, Marlin toimitusjohtaja Timo Laukkanen toteaa.

Yhteiskuntavastuuta yhteistyöllä

Syöpä vaikuttaa ihmiseenmonella tavalla. Vaikka tautisaataisiin hoidetuksi, se jät-tää yleensä jälkensä ihmi-seen.

Millainen on ihomela-noomapotilaiden elämänlaa-tu? Tietoa siitä on vähän.

Syöpäjärjestöt tarjoavatpotilaille vertaistukea, kun-toutusta ja virkistystä. Niilläon neuvonta-asemien ja so-peutumisvalmennuskurssienkautta asiasta hiljaista tietoa,mutta tutkittua tietoa niukas-ti.

Elämänlaatuun vaikutta-vat monet asiat, kuten hoito-päätökset ja valinnat eri hoi-tovaihtoehtojen välillä. Nevaikuttavat potilaan kokoloppuelämään.

Tänä keväänä Syöpäsää-tiö jakoi syöpäpotilaidenpsykososiaaliseen tutkimuk-seen lähes 100 000 euroa.Tästä 20 000 euroa myön-nettiin lääketieteen tohtoriTiina Jahkolan johtamalletyöryhmälle, johon kuuluvatlisäksi psykologian tohtoriMinna-Liisa Luoma, lääke-tieteen tohtori Suvi Ilmonenja dosentti Risto P. Roine.Työryhmän tarkoitus on sel-vittää suomalaisten mela-noomapotilaiden elämänlaa-tua.

Lääketieteen tohtori TiinaJahkola toimii vt. ylilääkäri-nä Jorvissa HYKSin Plas-tiikkakirurgian klinikan Jor-vin yksikössä.

- Yhteiskunnan kannaltapsykososiaalinen tutkimuson ensiarvoisen tärkeää sik-si, että sen avulla tehoste-taan kuntoutumisen polkuja.Yhä useampi jatkaa sairau-den jälkeen työelämässä jameidän täytyy olla tukemas-sa tätä prosessia, kiteyttiasian merkityksen Syöpäjär-jestöjen pääsihteeri, lääke-tieteen ja kirurgian tohtoriHarri Vertio keväisessä apu-rahojen jakotilaisuudessa

Melanoomayleistyy

Suomessa melanoomaansairastuu vuosittain noin 800henkeä. Tilastojen mukaanmelanooma yleistyy myösSuomessa. Taudin pahastamaineesta huolimatta Suomes-sa melanoomapotilaista para-nee 80 prosenttia.

Mikäli tauti todetaan var-haisessa vaiheessa, jopa 90-95prosenttia potilaista on elossaviiden vuoden kuluttua taudintoteamisesta. Jos tauti on ehti-nyt lähettää niin sanottuja kau-koetäpesäkkeitä, ennuste onhuonompi. Melanooman ensi-sijainen hoito on leikkaus. Lii-tännäishoitojen, solunsalpaa-jien eli sytostaattien tai säde-hoidon tehosta ei ole näyttöä.

Leikkauksen yhteydessävarmistetaan yleensä niin sa-notulla vartijaimusolmuketut-kimuksella melanooman mah-dollisesti lähettämät etäpesäk-keet. Jos vartijaimusolmuk-keet ovat puhtaat, ei muitaimusolmukkeita poisteta. Tä-mä vähentää merkittävästi raa-jojen turvotusta, mikä puoles-taan parantaa potilaiden elä-mänlaatua.

- Vartijaimusolmukkeenpoisto on tarkin menetelmäkasvaimen levinneisyyden sel-vittämiseksi. Sen pohjalta teh-dään päätökset mahdollisestajatkohoidosta ja seurannasta.Vartijaimusolmukkeen poistoilmeisesti parantaa potilaanennustetta, sanoo plastiikkaki-rurgian erikoislääkäri, lääke-tieteen tohtori Tiina Jahkola.

- Hoitomenetelmien kehit-tyessä onkin yhä tärkeämpäätietää, miten ne vaikuttavat po-tilaan elämänlaatuun. Erityi-sen kiinnostuneita olemme sii-tä, miten vartijaimusolmuk-keen poisto verrattuna laajem-paan imusolmukealueen pois-toon vaikuttaa melanoomapo-tilaan elämänlaatuun, hän tote-aa.

Elämänlaatuatutkittu vähän

Syöpää on tutkittu ja tutki-taan paljon eri puolilla maail-maa. Sen sijaan taudin ja senhoidon vaikutusta potilaidenelämänlaatuun on selvitettyniukasti.

Jahkolan työryhmän tutki-mustuloksia saadaan odottaaensi vuoteen. Tähän mennessäon tarjolla vain yleisluontoisiahavaintoja kyselytutkimukses-ta. Sama kyselytutkimus on lä-hetetty myös satunnaiselle jou-kolle ihmisiä, joiden vastauk-siin melanoomapotilaiden tie-toja verrataan.

- Lähetimme kyselyn 1414melanoomapotilaalle, jotka onhoidettu Hyksin plastiikkaki-rurgian klinikalla vuosina1988-2004. Potilaiden keski-ikä oli 61 vuotta. Nuorimmatolivat 18-vuotiaita, vanhimmat94-vuotiaita, sanoo tutkimuk-seen osallistuva psykologiantohtori Minna-Liisa Luoma.Kaavakkeen palautti 1019 po-tilasta. Vastausprosentti onerittäin korkea, 72.

Kolmenkymmenen kysy-myksen avulla kartoitettiinmelanoomapotilaiden fyysistä,psyykkistä, sosiaalista, kogni-tiivista sekä niin sanottuayleistä elämänlaatua. - Alusta-vasti näyttää, että melanooma-potilaiden elämänlaadussa eiole suuria eroja väestötasontutkimukseen osallistuneihinverrattuna. 40-49-vuotiaittenkohdalla psyykkinen elämän-laatu näyttäisi olevan jopa pa-rempi, sanoo Luoma.

Hänen mukaansa se saattaaselittyä sillä, että vakava sai-raus on muuttanut ihmisen elä-mänarvoja. Ja kun henkilö onsairaudesta selviytynyt, elämä-kin maistuu hänestä parem-malta.

Alustavien tulosten mu-kaan ikäryhmissä näkyi jonkinverran eroja. Yli 80-vuotiaillafyysinen elämänlaatu oli hie-

man heikompi kuin nuorem-milla. Samoin selviytyminenarkisista askareista näyttää iänmyötä heikentyneen. Mela-nooma suurempi selittäjä näyt-tää kuitenkin ollut ikä. Sen si-jaan eroja ei löytynyt kognitii-visissa elämänlaadussa eli ky-vyssä muistaa tai keskittyä.

Eroja ei löytynyt myöskäänkivun, väsymyksen, ruokaha-luttomuuden, ummetuksen tairipulin osalta. Myöskään ta-loudellisen asioiden suhteeneroja ei juuri löydy. - On muis-tettava, että vertailuryhmässä-kin saattaa olla sairaita ihmi-siä, sillä heidät on siihen valit-tu satunnaisesti, muistuttaaLuoma.

Kliiniset tiedottarkentavat

Luoman mukaan työryhmä

ryhtyy seuraavaksi vertaile-maan haastattelutietoja potilai-den kliinisiin tietoihin. Tätäkautta pystytään selvittämääneri hoitovalintojen merkitystäelämänlaatuun. Vuosien mit-taan esimerkiksi leikkaus-menetelmät ovat muuttuneet.

Samoin pystytään selvittä-mään miten melanooman mah-dollinen uusiutuminen vaikut-taa elämänlaatuun, jos sitä ver-rataan niiden henkilöiden vas-tauksiin, joilla tauti ei oleuusiutunut.

Psykologian tohtori Minna-Liisa Luoma on 2004 väitellytHelsingin yliopistossa levin-nyttä rintasyöpää sairastavienpotilaiden terveyteen liittyväs-tä elämänlaadusta.

Väitöstutkimuksessaan hänhavaitsi, kuinka tärkeää on, et-tä potilaalla säilyy asioita, joi-hin sairaus ei ylety. - Monelle

se voi olla työssäkäynti: pys-tynpä siihen. Jollekin se voi ol-la vaikka kukkien kastelu. Tär-keää on, että sairaus ei olepäässyt ottamaan otetta tähänasiaan. Kyse on tietynlaisestaautonomian tunteesta, tuntees-ta siitä, että mielihyvän tuotta-minen on omassa hallussa.Väitöstutkimuksessa kävi ilmimyös se, että elämänlaatuamäärittävät lisäksi sairaudenmyötä tullut kokemus omastahenkisestä kasvusta sekä toi-von merkitys.

- Voisin kuvitella psykolo-gina, että nämä koskettavat sa-mansuuntaisesti myös mela-noomapotilaita, vaikka en oleheitä haastatellut, pohtii Min-na-Liisa Luoma.

Teksti: Timo MobergKuva: Timo Jakonen


See more.

Lisätietoja näistä tuotteistaUltraääni Heidi Mäkeläinen puh. 050 384 3816Mammografi a Jorma Linnanmäki puh. 010 394 8230

GE Healthcare

Melanooman vaikutus elämänlaatuuntunnetaan huonosti

Yleistyvä melanooma on hyppy tuntemattomaan.Taudista kuntoutuminen tehos-tuu,kun sen psykososiaaliset vaikutukset ovat selvillä.


MITEN PÄÄSEN SOPEUTUMISVALMENNUS- JAKUNTOUTUSKURSSILLE MERI-KARINAAN?

1. Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa noin puolesta vuodestaviiteen vuoteen. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmen-nus- ja kuntoutuskurssille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole ai-emmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uu-teen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille.

2. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti:- oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai- Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku,puhelin 02-2657 610 (kurssitoimisto) tai 02-2657 666 (keskus)e-mail [email protected]

3. Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohden-netaan ikäryhmittäin eri syöpäpotilasryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko poti-laalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen lähei-selleen). Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee tarvittaessa antaen lisätietoja kursseista,hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista.

4. Täytä Kelan hakemuslomake KU102 sekä liite KU104. Hakemuslomakkeita on saatava-na Kelan paikallistoimistoissa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteissä sekä Ke-lan internet-sivuilta (www.kela.fi).Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeidentäyttämisessä.

5. Palauta hakemuslomakkeet liitteineen Meri-Karinan kurssitoimistoon viimeistään kuu-si viikkoa ennen kurssin alkamisajankohtaa. Liitä hakemukseen - epikriisi eli sairauskertomus tai - lääkärin B-lausunto Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen ti-lanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuo-den aikana.

6. Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hy-väksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen kurs-sille. Kutsukirjeessä on selvitetty kurssiaika ja -paikka, alustava kurssiohjelma (kuntou-tuksen sisältö ja yleiset tavoitteet), Meri-Karinan ja oheispalveluiden esitteet, ohjeet saa-pumisesta, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varus-teista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely.

7. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri-Karinan kurssitoimis-toon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja ta-voitteet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeitaja tavoitteita vastaavaksi.

Kurssit Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa Turun Hirvensalossa ajalla 1.10.2007 - 29.2.2008ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT:Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 01.10. - 06.10.2007Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 12.11. - 17.11.2007Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY/TYKS) 12.11. - 17.11.2007 Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 21.01. - 26.01.2008

GYNEKOLOGISET POTILAAT:Gynekologiset syöpäpotilaat läheisineen (KELA) 08.10. - 13.10.2007

KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT:Kaikki syöpämuodot, yksilökurssi (KELA) 15.10. - 20.10.2007Kaikki syöpämuodot, yksilökurssi (RAY) 13.12. - 18.12.2007

LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET:Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (TYKS) 28.12. - 30.12.2007

NUORET SYÖPÄPOTILAAT:Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (RAY) 25.02. - 02.03.2008

PARIKURSSIT SYÖPÄPOTILAILLE JAHEIDÄN LÄHEISILLEEN: Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 09.11. - 24.11.2007Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 13.12. - 18.12.2007 Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 06.01. - 12.01.2008Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) 13.01. - 19.01.2008

RINTASYÖPÄPOTILAAT:Rintasyöpäpotilaat (KELA) 22.10. - 04.11.2007Rintasyöpäpotilaat (LSSY/TYKS) 22.10. - 31.10.2007Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 26.11. - 01.12.2007Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 03.12. - 12.12.2007Rintasyöpäpotilaat (KELA) 28.01. - 10.02.2008Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 11.02. - 16.02.2008

MUUT KURSSIT:Pitkään syöpää sairastaneet ja heidän läheisensä (KELA) 18.02. - 23.02.2008

Yllämainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeen-tuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se onensisijainen sairauspäivärahaan, erityishoitorahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurs-siin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt teke-mästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan.

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA:Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKULounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimisto, Käsityöläiskatu 4, 6.krs, 20100 TURKUPuhelimet 02-2657 610, 02-2657 913 ja 02-2657 666 Telefax 02-2657 618e-mail: [email protected]

SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTATUKEAARKIPÄIVÄÄN

Kuntoutumisen tarveSyövän hoito valitaan ja

suunnitellaan aina yksilöllises-ti sairauden ja potilaan muidenyksilöllisten tekijöiden ja elä-mäntilanteen mukaan. Olen-naisena osana hyvään hoitoonkuuluu kuntoutus. Myös kun-toutuksen tuen tarve vaihteleeyksilöllisesti.

Ihmisten kyky selviytyäsairauden aiheuttamasta muu-tostilanteesta on yksilöllinen.Tuen tarpeen määrään vaikut-tavat sairauden ja hoitojenluonne sekä niiden aiheuttamatpsyykkiset ja fyysiset ongel-mat. Tärkeitä vaikuttavia teki-jöitä ovat myös persoonalli-suus, henkilökohtaiset kyvytselviytyä kriisistä, elämänti-lanne ja läheisten elämäntilan-ne sekä työelämään liittyvätkysymykset.

Perheeltä, läheisiltä ja työ-tovereilta saadun tuen määrävaikuttaa myös muun tuen tar-peeseen.

Elämänlaatua yksilöllisesti

Erilaisten syöpäyhdistyk-sen tarjoamien tukimuotojenavulla pyritään auttamaan po-tilaan selviytymistä takaisinterveen rooliin tai sairaudenhallintaan. Tavoitteena on po-tilaan tilanteeseen nähden pa-ras mahdollinen elämänlaatu.

Syöpäyhdistys järjestääsopeutumisvalmennuskursse-ja, joiden toteuttamisesta vas-taavat moniammatilliset työ-ryhmät. Kursseja järjestetäänsairaus- ja ikäryhmittäin koh-dennettuna, yksilö-, pari- taiperhekursseina. Työmuotoina

käytetään asiantuntijaluentoja,kyselytunteja, yksilö- ja ryh-mäkeskusteluja, fysikaalistakuntoutusta ja liikuntaa sekäerilaisia terapioita.

Kurssiohjelmaan sisältyysyöpäsairauteen liittyvän tie-don syventäminen, hoidon vai-kutuksista kertominen, henki-nen tukeminen, terveysneu-vonta ja arjessa selviytymisentukeminen. Osanottajia kan-nustetaan itsenäiseen työsken-telyyn oman elämänhallinnanylläpitämiseksi. Lisäksi järjes-tetään virkistys- ja vapaa-ajan-ohjelmaa.

Kurssiohjelmat toteute-taan huomioiden kuntoutuksenyleisten tavoitteiden lisäksikuntoutujien yksilölliset tar-peet ja tavoitteet.

Meri-Karinassa järjestettävien sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssien ohjel-massa asiantuntijaluennot ja kyselytunnit muodostavat huomattavan osan kurs-sien ohjelmasisällöstä.

Pitkäpellonkatu 220900 Turku

ma–pe 9–19, la 9–15Puh. (02) 284 4666Fax. (02) 284 4669

Lääkehoidon kokonaisuudenarviointi lähelläsi

www.hirvensalonapteekki.fi

HIRVENSALONA P T E E K K I

Apteekilla oma kanta-asiakasohjelma

- KYSY LISÄÄ!

Turku

MeriKarina


Keväinen Hollanti on kauneu-dessaan vailla vertaa. Miljoo-nat tulppaanit ja kukkivat puutsekä iloinen, vilkas Amster-dam kanavineen tarjoavat sil-mälle ja sielulle elämyksiä,jotka eivät unohdu. 30.4. viete-tään Hollannissa kuningatta-ren päivää eli Oranssipäivää,jolloin Amsterdamin kadut,kahvilat ja ravintolat täyttyvätpaikallisista asukkaista ja kau-punki muuttuu oranssin väri-seksi. Kuningatar Julianansyntymäpäivä on yleinen va-paapäivä Hollannissa. Synty-mäpäivää juhlittiin ensimmäi-sen kerran vuonna 1948, jol-loin kuningatar Juliana nousivaltaistuimelle.

Matkaohjelma:Vappuaatto,keskiviikko 30.4.2008Kokoontuminen Turun lento-asemalla klo 5.15. Finnairinlento lähtee Helsinkiin klo6.20. Helsinkiin saavutaan klo6.55 ja täältä jatketaan Amster-damiin Finnairin lennolla klo8.15. Amsterdamiin saavutaanklo 9.45. Amsterdamissa kau-punkikiertoajelu ja majoittu-minen keskustassa sijaitsevaanMövenpick Hotel AmsterdamCity Centreen. Majoittumisenjälkeen vapaata aikaa seuratakuningattaren syntymäpäiviä.Illallinen hotellissa.

Vappupäivä, torstai 1.5.2008Aamiainen hotellissa. Päivänaikana tutustutaan Anne Fran-kin taloon, jossa Anne Frankvietti kaksi vuotta piiloutunee-na toisen maailmansodan aika-na. Illalla tutustutaan Amster-damiin kanavaristeilyllä. Lu-kuisat kaarisillat ja talojenpäädyt sekä kanavissa kelluvatasuntolaivat näyttävät erityi-sen viehättäviltä laivasta kat-sottuna. Illallinen risteilyllä.

Perjantai 2.5.2008Aamiainen hotellissa. Päivänaikana tehdään retki Keuken-hofin kukkapuistoon, joka si-jaitsee maailman suurimmallakukkienviljelyalueella. Puis-toon on istutettu noin seitse-män miljoonaa kukkasipulia.Retken aikana tutustutaanmyös Vincent Van Goghin mu-

seoon, jossa tunnetut korpit jaauringonkukat näkee museos-sa aitoina maalauksina. Lou-nas retken aikana. Illalla aikaatutustua Amsterdamiin omienmieltymysten mukaan.

Lauantai 3.5.2008Aamiainen hotellissa. Päivänaikana maaseuturetki, jonkaaikana tutustutaan puukenkienvalmistukseen sekä vieraillaanmaatilalla, jossa maistellaanjuustoja. Illallinen nautitaankiinalaisessa ravintola Sea Pa-lacessa.

Sunnuntai 4.5.2008Aamiainen hotellissa. Aamiai-sen jälkeen kuljetus lentoase-malle, josta Finnairin lentoHelsinkiin lähtee klo 11.55.Helsinkiin saavutaan klo 15.20ja jatketaan Turkuun lennollaklo 16.15. Turun lentoasemallesaavutaan klo 16.50.

Matkalle mukaan tarvitaanvoimassaoleva ulkomaanpassitai 1.3.1999 jälkeen myönnet-tey henkilökortti. Matkava-kuutus on syytä tehdä heti mat-kavarauksen tekemisen jäl-keen sekä huolehtia perusro-kotusten voimassaolosta. Va-luutaksi euroja.

Mövenpick Hotel AmsterdamCity Centre****Piet Heinkade 111019 Amsterdampuh. +31-20-5191200Matkan hinta:jäsenet 1350 euroaei-jäsenet 1372 euroa

Hintaan sisältyy:* lentomatkat Turku-Helsinki-Amsterdam-Helsinki-TurkuFinnairin lennoilla* 4 vuorokauden majoitus Mö-venpick Hotel Amsterdam Ci-tyssä 2 hengen huoneessa* 4 aamiaista, 1 lounas ja 3 il-lallista* sisäänpääsymaksut ja opas-tukset ohjelman mukaan* paikallisoppaan palvelutAmsterdamissa* matkanjohtajan palvelut

Vastuullinen matkanjärjestäjä:Matkapojat Oy

"Täydelliset häät" on säteile-vän hauska ja kuplivan hyvän-tuulinen farssi. Esityksessäselviää, miten sulhanen Billselviää, kun herää polttareidenjälkeen hääaamuun morsius-viitissään. Jomottavaa pään-särkyä ei totisesti helpota pei-ton alta pomppaava vähäpu-keinen ja tuiki tuntematon sö-pöliini. Billin on otettavakaikki konstit käyttöön, sillämorsian koputtaa ovella. Roo-leissa Jukka Leisti, Mari Posti,Kake Aunesneva, Elina Salo-vaara, Marjut Sariola, TuijaErnamo ja Mikko Hänninen.

Matkaohjelma:Lähtö klo 14.30 Ortodoksisenkirkon luota, Yliopistonkatu

19, Turku. Ajo Tampereelle,jossa nautitaan kolmen ruo-kalajin päivällinen ravintolaFranklyssä. Päivällisen jäl-keen seurataan TampereenTeatterissa "Täydellisiä häi-tä" klo 19.00. Esityksen jäl-keen paluu Turkuun, jonnesaavutaan noin klo 23.30.

Matkan hinta:jäsenet 88 euroaei-jäsenet102 euroa

Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset* kolmen ruokalajin

päivällinen* teatterilippu* matkanjohtajan palvelut

Seela Sellan, ulkoisesti hen-non ja hauraan mutta sisäises-ti vahvan ja moni-ilmeikkäänhuikea bravuuri on räiskähte-levässä äkäisyydessään tikah-duttavan hauska yksinpuhelu.

Matkaohjelma:Lähtö klo 15.30 Ortodoksisenkirkon luota, Yliopistonkatu19, Turku. Matkalla taukoLempäälässä IdeaParkissa.Täältä matka jatkuu Tampe-reen Työväen Teatteriin, jossa

seurataan "Seela Sella sei-saallaan" -esitystä klo 19.00.Esityksen jälkeen paluu Tur-kuun, jonne saavutaan noinklo 22.30.

Matkan hinta:jäsenet 49 euroaei-jäsenet 63 euroa

Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset* teatterilippu* matkanjohtajan palvelut

Mitä tapahtuu, kun kaksi yk-sinäistä ihmistä kohtaa toi-sensa? Kanadalaisen MorrisPanychin näytelmässä onvain kaksi henkilöä, RitvaValkaman näyttelemä iäkästäti ja häntä hoitamaan tullutsisarenpoika, Jouko Klemet-tilän näyttelemä nelikymppi-nen pankkivirkailija.

Matkaohjelma:Lähtö klo 16.00 Ortodoksisenkirkon luota, Yliopistonkatu19, Turku. Ajo Helsinkiin,

jossa Kaupunginteatterin Pie-nellä näyttämöllä seurataan"Täti ja minä" -esitystä klo19.00. Esityksen jälkeen pa-luu Turkuun, jonne saavutaannoin klo 23.30.



MATKA KEVÄISEENHOLLANTIIN 30.4. - 4.5.2008

"TÄYDELLISET HÄÄT" TAMPEREEN TEATTERISSAUUDEN VUODEN AATTONA MAANANTAINA 31.12.2007

"SEELA SELLA SEISAALLAAN" -ESITYS TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERISSA PERJANTAINA 7.12.2007

"TÄTI JA MINÄ" HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERISSA TORSTAINA 29.11.2007

Tsaikovskin Pähkinänsärkijäon yksi kansainvälisten balet-tiryhmien suosituista perus-teoksista. Vuonna 1892 näh-dyn ensiesityksen jälkeen teoson kokenut lukuisia koreogra-fisia ja draamallisia muutoksiasekä uudistuksia mutta ne ei-vät ole vaikuttaneet sen suu-reen suosioon niin lasten kuinaikuistenkaan parissa. 1800-luvun Lontooseen sijoittuvantarinan pääosassa on salape-räinen, meihin kaikkiin vai-kuttava joulun taika, jolla onvoima saada ihmiset muuttu-maan. Clara ja Pähkinänsärki-jä-prinssi kohtaavat viha-miehen, vanhan, ahneen ja ju-ron rahanlainaajan. Omalaa-tuinen mies vihaa ja halveksiijoulua. Juuri jouluaattona hänpäättää antaa potkut kirjanpi-täjälleen, joka ei nyt voikaanantaa Clara-tytölleen lahjaksitämän toivomaa pähkinänsär-

kijänukkea. Kuinka ollakaan,samana yönä rahanlainaajaaraatelevat hirveät painajaiset.Herätessään seuraavana aa-muna hän on muuttunut mies.

Matkaohjelma:Lähtö klo 10.00 Ortodoksisenkirkon luota, Yliopistonkatu19, Turku. Ajo Tampereelle,jossa seurataan "Pähkinansär-kijä" -balettia Tampere-talos-sa klo 13.00. Esityksen jäl-keen paluu Turkuun, jonnesaavutaan noin klo 18.00.

Matkan hinta:jäsenet 92 euroaei-jäsenet 106 euroalapset alle 13 v. 66 euroa

Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset* balettiesityksen lippu* matkanjohtajan palvelut

PRAHAN KANSALLISTEATTERINESITTÄMÄ BALETTI "PÄHKINÄNSÄRKIJÄ"TAMPERE-TALOSSA LAUANTAINA 24.11.2007

"ILMASTA RAHAA" PORIN TEATTERISSALAUANTAINA 10.11.2007

"Ilmasta rahaa" on hauska ko-koonpano juonittelua, kom-melluksia, rakkautta, pelasta-via valkoisia valheita ja tuka-lia tilanteita. "Ilmasta rahaa"kertoo Erkki Joutsenesta, jokatyöttömäksi jäätyään taiteileesosiaaliturvalla. Hän ei oleraskinut kertoa vaimolleen ti-lanteestaan, vaan elää van-hempainetuus-, erityishoito-ja kuntoutusrahahakemusten,emigroitumis- ja eristämis-korvausten ja hautajaiskom-pensaatioiden muodostamas-sa valheiden verkossa. Erkinluona alivuokralaisena asuvaJorma Rusanen taas osallistuuomiin hautajaisiinsa, omaksiyllätyksekseen. Rooleissamm. Marko Honkanen, Eeva

Hakulinen, Matti Hakulinen,Maarit Holopainen, TimoNissi, Hannele Lanu.Matkaohjelma:Lähtö klo 10.00 Ortodoksisenkirkon luota, Yliopistonkatu19, Turku. Ajo Poriin, jossaPorin teatterissa seurataan klo13.00 "Ilmasta rahaa" -esitys-tä. Esityksen jälkeen paluuTurkuun, jonne saavutaannoin klo 18.30.



TEATTERIMATKOJA KOTIMAASSA

Tervetuloa mukaan Lounais-Suomen SyöpäyhdistyksenMatkatoimisto Matkarin matkoille

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkatoimisto MATKARI OY, Käsityöläiskatu 4, 6. krs. Puh. (02) 2657 913

Kerran vuodessa yksi kissa saasyntyä uudelleen, päästä tak-kuisilta takapihoilta taivaisiin,uuteen hellikkielämään. Yrit-täjiä on monta…Kenet johta-jakissa Mooses senior tälläkertaa valitsee? "Cats" tarjoaapaitsi kuplivaa veikeyttä jakutkuttavia jännitteitä myösinhimillisiä teemoja, jotka lii-kuttavat ja koskettavat kaikenikäisiä katsojia. Tähän elä-mykseen kelpaa tempautuamukaan vaikka koko perheenvoimin.

Matkaohjelma:Lähtö klo 8.30 Ortodoksisenkirkon luota, Yliopistonkatu

19, Turku. Ajo Lahteen, jossanautitaan kolmen ruokalajinlounas ravintola Fellmanissa.Lounaan jälkeen seurataanLahden Kaupunginteatterissa"Cats" -musikaalia klo 13.00.Esityksen jälkeen paluu Tur-kuun, jonne saavutaan noinklo 19.00.


Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset* kolmen ruokalajin lounas* musikaalilippu* matkanjohtajan palvelut

SUOSIKKIMUSIKAALI "CATS" LAHDENKAUPUNGINTEATTERISSA LAUANTAINA 29.3.2008


Jämerän oloinen äijä tuli ka-dulla paiskaamaan kättä. "Kii-tos Heikkilä, seitsemäntoistavuotta on lakko pitäny. Ja pi-tää! Elämäni paras päätös!".Tuli hyvä mieli, olin taas ker-ran kohdannut "Vuosi ilmantupakkaa" -ryhmän jäsenen.Lounais-Suomen Syöväntor-juntasanomien juhlanumeroonsopinee kepeä muistelos siitä,miten tuhat turkulaista ja minäsiinä sivussa pääsimme eroontupakoinnin kirouksesta puoli-toista vuosikymmentä sitten.Ehkä tempaus kelpaa vielä tä-näänkin esimerkiksi erilaisestaja ehkä juuri siksi onnistunees-ta syöväntorjuntatyöstä.

Radio Sata tuli ääneensyyskuun toisena päivänävuonna 1989. Olimme KaijaVäisäsen ja muun radioväenkanssa korviamme myötentyön touhussa: pienellä poru-kalla oli tarkoitus tehdä eette-rinvalloitusta. Oli siksi kiusal-lista, että Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen toimitus-johtaja Kari Ojala pyrki sa-moihin aikoihin sinnikkäästitarjoamaan ideaa syöväntor-juntamessuihin liittyvästä suo-rasta radiolähetyksestä. Ojalaehdotteli, että otettaisiin studi-oon pari lääkäriä ja S yöpäpo-tilasta ja yleisö saisi soittaa jakysellä syövän oireista ja hoi-dosta. Itsellämme oli enem-mänkin mielessä Matin ja Te-pon levytyksien soittelu ja rap-sakoitten uutislähetysten suol-taminen. Siksi sanoin Ojalalletyölääntyneenä, että hei: ihankiva idea, mutta mitäs, jos kek-sitään myöhemmin jotain ihanmuuta. Kuka tahansa normaa-

lilla ajatuksenjuoksulla varus-tettu henkilö olisi siitä tajun-nut, että ei kannata ihan kohtauudelleen soitella. Mutta niinkuin Turussa hyvin tiedetään,ei Ojala ole ihan tavallinen ih-minen silloin, kun syöväntor-juntatyöstä on kysymys. Hänpommitti jatkuvasti puhelinta-ni kysellen, että mitä muuta sejoku ihan muu sitten olisi.

Mielikuvitus ontärkeämpää kuin rahaSekin vielä kiusasi, että Ojalaoli saanut minut puhutuksimukaan Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen tiedotustoi-mikuntaan. Kokouksissa kävinharvakseltaan. Silloin kun kä-vin, puheenjohtajana toiminutprofessori Eeva Nordman,leppymätön tupakanvihaaja,tuijotteli minua happamastisilmälasiensa sankojen yli.Vaatteeni haisivat näet anka-rasti kessulta. Yksi kymmenis-tä tupakkalakkoyrityksistänioli taas pettänyt ja kiskoin ast-maani uhmaten valkoista Mal-lua jokseenkin yhtä patologi-sesti kuin koko Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen pu-heenjohtajana tuolloin toimi-nut kauppaneuvos Matti Koi-vurinta. Professori Nordmanoli turhautunut toimikuntam-me työhön. Pienillä voimava-roilla ei tuntunut olevan mi-tään tehoa verrattuna tupakka-teollisuuden harjoittamaanmassiiviseen maailmanlaajui-seen mielipidemuokkaukseen.Teki mieli väittää Nordmanillevastaan ja sanoa, että mieliku-vitus on tärkeämpää kuin raha.

”Vuosi ilman tupak-kaa”-projekti tavoittiyli tuhat tupakoitsijaa Harvan idean synnyn paikan jaajan pystyy kuvaamaan tar-koin jälkikäteen. Tämän pys-tyy. Ajoin Ford Sierra -merkki-sellä autollani Ohikulkutienuuden sillan ali Hämeentiellä,kun loksahti. Ilmoittaisin ra-diossa, että teen julkisen tu-pakkalakon. Jokainen mukaan

haluava saisi ilmoittautua soit-tamalla radioon. Lakkolaiseteivät sitoutuisi mihinkäänmuuhun kuin siihen, että olisi-vat vuoden polttamatta. Vuo-den päästä saisi jokainen itsepäättää, mitä tekisi jatkossa.Jokaiselle mukaan lupautu-neelle soitettaisiin kerran vii-kossa Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksestä (käytännössäsoittajiksi saatiin sairaanhoito-oppilaitoksen luokka toimeli-

aan opettajansa johdolla) jakysyttäisiin, onko lakko pitä-nyt. Mukana pysyvien nimetluettaisiin kerran viikossa ra-diossa. Näin saisi Ojala sitäjotain ihan muuta, Nordmanil-le näytettäisiin, että valis-tusidea toimii ja ehkä itsekinonnistuisin tumppaamaan - ai-nakin vuodeksi.

Projekti käynnistyi mar-raskuisena perjantaiaamuna.Ilmoitin lähetyksessäni, ettänyt tumpataan: tervetuloamukaan. Toiveikkaana odot-telin, että olisi mahdollistahoukutella mukaan jopa satalakkolaista. Puhelinlinjat tuk-keutuivat totaalisesti tunti-kausiksi. Mukaan ilmoittau-tui sadoittain tupakasta eroonhaluavia. Oli käynnistettävätoinen ryhmä, joka niin ikäänveti satoja ja taas satoja osan-ottajia. Perjantaiaamun radio-lähetykset alkoivat kuulostaairrationaalisilta: Heikkilä lukilevyjen välissä minuuttitol-kulla nimiä.

Projekti pelastihenkiäTupakasta irrottautumista ontutkittu runsaasti. Nikotiinintekemä huumekoukku aivois-sa on niin kova, että ominpäin lakkoa yrittävistä yli yh-deksän kymmenestä retkah-taa. Syöpäyhdistyksen ver-taistukiryhmissä istuvistakinlankeaa ylivoimainen valta-osa. Radion "Vuosi ilman tu-pakkaa" -projekteissa mukanaolleista pystyi lakkonsa pitä-mään ainakin 80 prosenttia.Luku on suurempi kuin mis-

sään muussa tiedossa olevassatempauksessa. Laskimme jäl-keenpäin, että tempauksen an-siosta yli tuhat turkulaistamuuttui lopullisesti savutto-miksi. Kun tiedetään, että jo-ka toinen säännöllinen tupa-koitsija sairastuu krooniseenbronkiittiin ja keuhkosyö-päänkin 10-50 kertaa yleisem-min kuin tupakoimaton, niinprojekti pelasti varmasti ih-mishenkiä. Niin, ja omakinelämänlaatuni parani valta-vasti, kun en kehdannut ollaperustamaani porukkaa huo-nompi ja onnistuin karkotta-maan tupakkapirun elämästä-ni.

Mikä parasta, projekti hou-kutteli mukaan monia sellai-sia tupakoitsijoita, jotka eivätkoskaan lähtisi "ämmä-mäisiin" valistustempauksiin.Sadat karskit äijät ja baarienmuijat tumppasivat vain pi-ruuttaan, näyttääkseen, ettäpystyvät. Väärin sammutettu,mutta pääasia, että sammutet-tu. Aloin kutsua toimintamal-lia "julkisen sitoutumisen pe-riaatteeksi". Seuraavina vuo-sina samalla periaatteella hyö-kättiin liikalihavuutta vastaanteemalla "Tuhat kiloa lihaa" jatorjuttiin rapakuntoa perusta-malla Turun suurin "urheilu-seura", Satapiikki. Mutta seonkin jo toinen tarina.

Teksti: Markku HeikkiläKuva: Turun Tietokuva

Oy:n arkisto

Tupakalle turpaan porukallaMuistelma erilaisesta syöväntorjuntatempauksesta

Markku Heikkilä muistelee


Syöpää sairastaneita miehiäon Forssassa pilvin pimein.Heitä varten on Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen Forssanpaikallisosastossa kohta neljävertaistukihenkilöä. Puheenjoh-taja Pekka Into tietää, että sa-man kokeneesta keskustelu-seurasta on miespotilaille hyö-tyä.

Pekka Into, Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen Forssanseudun paikallisosaston pu-heenjohtaja viimeisten 15 vuo-den ajalta, on ollut terveidenkirjoissa jo pitkään. Hän sairas-ti akuutin myelooisen leuke-mian 1980-luvun lopulla. Tyk-sin syöpäosasto 015 hitsasi yh-teen pienen miesporukan sa-malla kun heidän vaimonsa liit-toutuivat keskenään sairaalankanttiinissa. Siitä sakista syntyimyöhemmin hematologistenpotilaitten ja heidän läheistensäryhmä, jonka pitkäaikainen pu-heenjohtajana Into myös on.

Syöpäosasto 015 todisti, ettämies löytää tarpeen vaatiessakeinot puhua vaikeistakinasioista ääneen. Hoitajakin pää-si ihmettelemään, miten herra-porukassa lensi huuli kuin eimissään muualla.

- Kun sairaus on akuuttivai-heessa, niin vertaisten tuki onmahdottoman tärkeää. Eivätterveet osaa keskustella syöpä-potilaan kanssa sairaudestaluontevasti, sanoo Into nyt,mutta lisää, että läheisilläkin oniso rooli toipumisessa. Monimiespotilas katsoo parhaaksihakeutua potilastoimintaankinvaimon seurassa. Paikallisosas-ton toiminta on vireää Forssas-sa. Miehiäkin mukana on, mut-ta eturauhassyöpää sairastaneita

näkyy toistaiseksi varsin vähänsiihen nähden, kuinka moniakaksilahkeisia sairaus nykyäänkoskettaa.

- Tietysti eturauhassyöpä,jota miehillä eniten esiintyy, onarka asia siihen sairastuneille.Sitä ei ehkä haluta toitottaamuille, vaikka kyseessä on yhäsuuremman porukan murhe, ap-rikoi Into, joka itse viihtyy edel-leen syöpätyöaktiivina siitähuolimatta, ettei omasta leuke-miasta ole ollut mitään jäljellävuosiin.

Forssassa uudistetaan par-haillaan tukihenkilötoimintaaosaston varapuheenjohtaja, lää-kintäneuvos Ritva Vastamäenkeväisestä juhlakonsertista ker-tyneillä varoilla. Tukihenkilöitäkoulutetaan kymmenkunta,joista lähes puolet on miehiä.Uuden eturauhastuen toivotaanolevan piristysruiske miestenyhteiselle toiminnalle.


Kyllä mieskin puhuu vaikeista asioista

Forssan seudun paikallisosaston puheenjohtajasta tuli lukuisten täpärien leukemiahoitojen myötä syöpäosasto015:n elävä legenda. Jälkeenpäin vaikeita tapauksia kerrotaan kannustetun sanomalla, että selvisihän tästä In-non Pekkakin. Syöpä poistui Innon elämästä pysyvästi, mutta jäljelle jäi aktiivinen ura syöväntorjunnan parissa.

Tietoja Forssan seudunpaikallisosaston asiantun-tijaluennoista ja virkistys-toiminnasta löytyy osas-ton nettisivuilta osoittees-ta www.solukko.net. Pu-helimitse syksyn ohjel-maa voi tiedustella pu-heenjohtaja Pekka Innolta(040 - 512 8041) sekäkirpputori Solukosta,Kauppakatu 12 (puh. 03 -4384 333).Myös muut paikallisosas-tot tukevat eturauhassyö-pään sairastuneita miehiä.

Bayer Oy, PL 73, 02151 Espoo Puh. 020 785 21, faksi 020 785 8201 www.bayer.fi

Fighting Cancer Extending Life

Science For A Better Life


Voiko nauraa, kun lapsella on syöpä?Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen Loimaan seudun pai-kallisosaston perustajajäsenEeva-Liisa Keskisen pojallatodettiin aivokasvain ylioppi-laskirjoitusten jälkeisenä kesä-nä, vuonna 1983. Äiti jäi poistöistä ollakseen kaikkina ai-koina lapsensa tukena ja elämämuuttui umpioksi, kunnes hänkohtasi muiden syöpälastenvanhempia.

Keskisen kuopuksen pik-kuaivoista löydettiin kasvain,kun tämä oikeustieteen pääsy-kokeisiin valmistautuessaanalkoi kärsiä pahoista näköhäi-riöistä. Keskinen jäi pojan sai-rasvuoteen äärelle.

- Olin hirveän ahdistunut,kunnes sain Meri-Karinan psy-

kologilta apua. Kävin sielläpari kolme kertaa itkemässä jasain Kari Ojalalta kutsun syö-pälasten vanhempainiltaan.Siellä kohtasin nauravia ihmi-siä. En aluksi voinut ymmär-tää, kuinka joku voi nauraa,vaikka omalla lapsella on syö-pä, Keskinen tunnustaa.

Sittemmin Keskinen onkohdannut lukuisia syöpää sai-rastavien lasten vanhempia jahuomannut toisten kokemus-ten helpottavan ja rohkaisevanvaikutuksen.

Tukea presidentinrouvaa myötenKeskinen oli vuonna 1984 pe-rustamassa Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen Loimaanseudun paikallisosastoa. Syn-tyi luova ja aktiivinen ryhmä,ja kyläkunnat, yritykset sekäyhdistykset saatiin yhteistyö-hön. Kohta ihmiset tanssivathuopatossut jalassa joen jäälläsyöväntorjunnan nimeen, seu-rakunnissa alkoi vieläkin toi-miva vuosittainen syöpäkoleh-ti ja jopa silloisen tasavallanpresidentin puoliso TellervoKoivisto vastasi Keskisen kut-

suun saapumalla hyvänteke-väisyyspitoihin adjutantin ke-ra.

- Töitä oli paljon, mutta yh-dessähän sitä tehtiin. Kerääjiäja hyviä luennoitsijoita olihelppo saada mukaan. Koulu-tustilaisuuksien järjestäminenoli iso riski, mutta tupa oli ainatäynnä, hymyilee Keskinen,jolle tiedonsaannin tärkeydes-tä ei ole epäilystä. Oman lap-sen sairastuttua apua haettiinkaikkialta.

Loimaan seudun paikallis-osastolla meni niin hyvin, ettäse ryhtyi edelläkävijänä vapaa-ehtoiseen saattohoitotukeen.Kerätyillä varoilla hankittiinmuun muassa kipupumppujakotihoidossa oleville.

Eteenpäin sisun jaystävien avullaKeskinen toimi paikallisosas-ton puheenjohtajana vuosina1987-98, mutta nyt toiminta onjäänyt taka-alalle, kun eläk-keellä riittää tehtävää. Ystä-vyyssuhteita on yhdistyksestäkuitenkin jäänyt ja uudet syö-päpotilaat ottavat toisinaan yh-teyttä. Syöpälasten vanhem-mille Keskinen antaa seuraa-

van neuvon:- Eletään päivä kerrallaan,

sisun ja ystävien avulla. Meillesukulaiset ja ystävät soittelivatja tulivat käymään. Ja vaikkavälillä ajattelin, etten jaksa pu-hua, niin helpotti se kuitenkin.

Keskisen pojalle enteiltiinlyhyttä elämää pyörätuolissa.Mutta hän toipui syövästä,opetteli sinnikkäästi kävele-mään uudelleen ja toteutti haa-veensa lakiopinnoista.

Keskinen on koonnut elä-mänsä kirjaksi. Elämäni kaari -sukutarinasta löytyy äidin ko-kemus syöpää sairastaneen po-jan vaiheista sekä jaksoja Kes-kisen omasta toiminnasta Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sessä.


Loimaan seudun pai-kallisosaston perus-tajajäsen Eeva-LiisaKeskinen voi hyvin,kun omat lapset voi-vat hyvin. Keskisenpojan sairauden vai-keimpina aikoinaeteenpäin mentiinsisun ja ystävienavulla.

Loimaan seudun paikallis-osaston toiminnasta saa li-sätietoja puheenjohtaja Kai-sa Hyväriseltä (040-7624196) sekä neuvonta-asemanterveydenhoitaja Ella Mik-kolalta (02-314 3297).


Aili Nikkanen voisi olla se-niorikansan Peppi Pitkätossu.Hän on 81-vuotias ja nujerta-nut syövän kolmesti. Silmättuikkivat Salon syöväntorjun-taveteraanilla vieläkin.

Nikkanen sairastui muna-sarjasyöpään 57-vuotiaana py-häinpäivän aikaan vuonna1983. Vatsa turposi niin valta-vaksi, että Nikkanen kuvaileemuistuttaneensa odottavaa äi-tiä. Tyypillinen myöhään itses-tään varoittava munasarjasyö-pä oli löytyessään jo pitkällä.Vatsaa kuormitti kuusi ja puolilitraa vettä sekä runsas määräetäpesäkkeitä.

- Lääkärit eivät pitäneet toi-pumistani todennäköisenä sii-nä vaiheessa, mutta itsellänioli erittäin vahva usko parane-miseen, muistelee Nikkanen.Selviytyjäluonteen perusta olivalettu jo vuosikymmeniä ai-emmin, kun äiditön tyttö Kar-jalasta joutui lähtemään sodanalta evakkoon kahdesti.

Nikkanen ei halunnut antaasairaudelle periksi sen vertaa,että olisi sallinut tyttärensätuoda itselleen ruokaa sairas-vuoteeseen edes silloin, kunhän jaksoi syödä vain tilkanlaihaa velliä. Salon sitkeä sissikatsoo olevansa samaa maatakuin lapsenlapsensa - kaikentahtoo tehdä itse.

"Keho kuunteleemieltä"Nikkanen toipui sillä erää,mutta syöpä palasi vielä kah-desti. Ensin 13 vuoden kulut-tua uusiutuneen munasar-jasyövän muodossa ja lopultaseitsemän vuotta sitten paha-laatuisena rintasyöpänä. Rintapiti poistaa kainaloa myöten jasädehoitoa annettiin 26 kertaa,mutta Nikkanen kokee, ettäsyöpiä rankempaa oli ensim-mäistä sairastumista edeltänytavioero.

- Mies ei ollut myöntääeroa. Laihduin paljon ja olinhyvin heikkona, ehkä siksiensimmäinen syöpä pääsikiniskemään. Mutta kaikestaselvittiin, painottaa Nikka-nen, joka uskoo asenteen vai-kuttavan vointiinsa voimak-kaasti.

- Mieltä ei saa päästää alas.Jos rupean itseäni säälimään,niin kyllä minä kohta valtavansairas olenkin, hän tokaisee.

Ystäviä ja kanssa-käymistäVuonna 1985 Aili Nikkanenlähti mukaan Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen Salonseudun paikallisosaston toi-mintaan. Tuolloin osaston

parissa hyöri Nikkasen mu-kaan vain kourallinen vapaa-ehtoisia ja toiminta keskittyimyyjäisiin. Nykyään on hel-pompi astua ovesta sisään,kun voi syventyä vaikkapaasiantuntijaluentoon eikä tar-vitse heti hieroa tuttavuuttamuiden kanssa, jos ei siltätunnu.

- Minulle on ollut paljonhyötyä Syöpäyhdistyksestä.Tällaisille yhdistyksille kuu-luu kiitos. Kyllä ihminen tar-vitsee ystäviä ja kanssakäy-mistä, toteaa teräsrouva, jokaosallistui lippaineen sekäsyöpä- että nälkäpäiväke-räykseen vielä tänäkin vuon-na.


Aili Nikkanen on yksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon seudun paikallis-osaston kymmenestä palkitusta veteraanitoimijasta. Osaston puheenjohtajan pes-tiä jo seitsemättä vuotta hoitava Heikki Virtanen toteaa olevansa veteraanin rinnal-la vain oppipoika.

Salon syöpäveteraanillaon rautainen asenne

OSTOKSET KESKITTÄMÄLLÄ AJAMINENKIN TULEE VIELÄ EDULLISEMMAKSI! Asiakasomistajat, jotka keskittävät hankinnat Turun Osuuskauppaan ja muihin S-ryhmän toimipaikkoihin, keräävät huomattavan Bonuksen auton kuukausimaksusta, polttoaineostoista ABC-asemilla ja kaikista kotitalouden hankinnoista. Näin auton kuukausimaksukin tulee entistä edullisemmaksi. Halutessasi voit ottaa bonusoikeudellisen autovakuutuksen.

Automaa Turku FordSatakunnantie 164, 20320 Turkup. 02 273 6900

Feel the difference

Nyt saat upouuden auton pelkällä kuukausimaksulla.

Autoilu – vieläpä upouudella autolla – ei enää voisi olla huolettomampaa! S-Etuautosopimuksen tehtyäsi autoilet pelkällä kuukausimaksulla, joka sisältää kaiken oleellisen autosi ylläpidosta. Kuukausimaksu vaihtelee automalleittain ja ajomäärän mukaan. Se voi olla myös oheisia esimerkkejä pienempi silloin, kun nykyinen autosi käytetään ensimmäisenä kk-maksuna. Ostamme tarvittaessa vanhan autosi.

Ford S-MaxS-Etuautosopimus alk. 524 €/kkKeskikulutus 6,2–9,4 l/100 km

Ford FiestaS-Etuautosopimus alk. 255 €/kkKeskikulutus 4,5–7,4 l/100 km

Ford Focus WagonS-Etuautosopimus alk. 344 €/kkKeskikulutus 5,6–8,0 l/100 km

Ford FiestaS-Etuautosopimus alk. 266 €/kkKeskikulutus 4,5–7,4 l/100km

Ford Focus WagonS-Etuautosopimus alk. 346 €/kkKeskikulutus 5,6–8,0 l/100km

Ford S-MaxS-Etuautosopimus alk. 563 €/kkKeskikulutus 6,2–9,4 l/100km

Automaa Turku FordSatakunnantie 164, 20320 Turkup. 010 348 3900

Lue Salon seudun paikal-lisosaston syksyn toimin-nasta osoitteestawww.sspo.net, Salonjoki-laakson lehden Yhdistyk-set toimivat -palstalta, Sa-lon Seudun Sanomien ta-pahtumakalenterista sekäSalo-Karinan ilmoitus-taululta (Helsingintie 52).

TERVETULOA SYKSYN KUUKAUSIKOKOUKSIIN

SALO-KARINAN PALVELUTALOON, HELSINGINTIE 52

KESKIVIIKKO 26.9 klo 19.00: SYTYyn kuuluvien yhdistysten yhteinen esittely, AVOINILTA kaikille muillekin,tule tutustumaan yhteiseen toimintaan ja SYTYn toiminta-alueisiin;projektisihteeri Eija-Riitta Hilska.TORSTAI 25.10 klo 19.00 Rinta-ja eturauhassyöpäpotilaiden säde-ja hormonihoito; säde-hoidon ja syöpätautien erikoislääkäri Mia Mokka; SAS-syöpäpolin toiminnan esittely, illankustantaa AstraZeneca.TORSTAI 22.11 klo 19.00 Melanooma ja muut ihosyövät,syöpätautien erikoislääkäri PiaVihinen


Leila Leino sai rintasyöpä-diagnoosin vuonna 1978. Lä-hes kolme vuosikymmentämyöhemmin löytyi kasvainElina Rosenqvistin rinnasta.Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen Turun seudun paikallis-osaston toiminnassa tutustu-neet naiset ryhtyivät vertaile-maan hoitokokemuksiaan.Erot hätkähdyttivät.

Kun Leila Leinon särke-västä rinnasta löytyi kasvainkolmekymmentä vuotta sitten,ilmoitti leikkaava lääkäri, ettäkyseessä oli syöpä 98 prosen-tin varmuudella. Mikäli epäilyvahvistuisi leikkauksessa, ko-ko rinta poistettaisiin välittö-mästi, ja asia selviäisi potilaal-le sitten heräämössä. Siinäkaikki, mitä järkyttyneelleLeinolle kerrottiin.

- Ne jotka Paattisilla kuuli-vat syövästäni, taisivat jo mie-lessään pitää minulle hautajai-sia. Kun tietoa ei ollut ja mo-lemmat lapseni olivat nuoria,menin itsekin ihan shokkiin,muistelee tuolloin 38-vuotiasLeino, joka hiukan toivuttuaanyritti päästä perille syövästäkirjaston niukan valikoimanavulla. Sairaalassa vierussän-kyihin oli turha tähyillä ver-taistuen toivossa, sillä kahdek-san hengen huoneessa makasiympärillä kolariuhreja ja um-

pisuolipotilaita.Kolme vuotta sitten rin-

tasyöpäleikkauksen läpikäy-neestä Elina RosenqvististäLeinon kertomus kuulostaaabsurdilta. Hän sai roppakau-palla tietoa syövästään siitälähtien, kun rutiiniseulontapaljasti rinnasta herneen ko-koisen patin.

- Uudessa Tyksin T-sairaa-lassa oli todella runsaasti eri-laisia syöpää käsitteleviä jul-kaisuja. Lisäksi siellä oli vas-tassa tuttu ihminen, vertaistu-kiryhmäni vetäjä, sairaanhoi-taja Kristiina Nikkanen. Setuntui ensijännityksessä hy-vältä, ihastelee Rosenqvist.

Enää et jää yksinLeinon sairausaikana potilaskohtasi raskaat hoidot yksi-nään. Kun hänen 18-vuotiastyttärensä sairastui imusolmu-kesyöpään kolme vuotta myö-hemmin, äiti sai taistella pääs-täkseen tytön tueksi sairaa-laan. Sellainen kun ei ollut ta-pana.

Nykyään tilannetta on vai-kea käsittää. Rosenqvistiä syö-päklinikan väki suorastaankannusti "ottamaan toisen kor-vaparin mukaan" säde- ja sy-tostaattihoitoihin. Toisinaanlääkäriä hoitojen aikana tent-

taava aviomies, sisko tai ystä-vätär tiesi toimenpiteistäenemmän kuin potilas itse.

Eroja naisilta löytyy myösensikokemuksista vertaistuki-toiminnan parissa. Leinonaloitus oli ikimuistoinen.

- Kun tulin tapaamiseen jaripustin jakun naulakkoon,niin kukaan ei puhunut minul-le sanaakaan. Menin sittennurkkaan erään miehen vie-reen istumaan ja ajattelin, et-ten palaa enää koskaan, sanooLeino, nykyinen Turun seudunpaikallisosaston hallituksenvarapuheenjohtaja. Kolmevuotta myöhemmin hän pyörsipäätöksensä tutustuttuaan rin-tasyövän kokeneisiin naisiin,joiden kanssa keskustelu olivapautunutta.

Leino vakuuttaa, että Turunpaikallisosasto panostaa ny-kyisin puheenjohtaja TerttuYli-Tolppa-Kerrolan johdollasiihen, että tulokkaat tuntisivatolonsa tervetulleiksi. Uudenaktiivin kokemuksella Rosen-qvist katsoo, että pyrkimyk-sessä on onnistuttu.

Puhuminen vierittääkiven sydämeltäMolemmat naiset haluavat pu-hua syövästään avoimesti, sil-

lä syöpä koskettaa monia. Lei-non sairastuessa harva tohtisanoa ääneen edes syöpä-sa-naa, ja joillekuille se tuottaavaikeuksia vieläkin.

- Nykyään kun sairautenitiedetään, ihmiset rohkaistuvatuskoutumaan minulle omastasyövästään ja sanovat, ettätuntuu kuin kivi vierähtäisi sy-dämeltä, Leino kertoo.

Naiset kunnioittavat ihmi-

sen päätöstä pitää sairaus sa-lassa, mutta arvelevat, ettätaakka voi käydä yksin ras-kaaksi kantaa. Tuki ja puhumi-nen helpottaa, toisten tarinattuovat toivoa.


Rintasyöpä Turussa ennen ja nyt:

"Kuin yö ja päivä"

Paikallisosaston toiminnas-ta saa tietoja Turun Sano-mien Treffi-liitteen yhdis-tystoiminta-palstalta keski-viikkoisin. Ohjelmatiedo-tetta jaetaan terveyskeskuk-sissa ja Meri-Karinassa. Li-sätietoja puheenjohtajaTerttu Yli-Tolppa-Kerrolal-ta (02 - 239 5409).

Ajaminen jää Sinulle.

Automaa RaisioNikkarinkatu 1, 21280 Raisiop. 010 348 3000

Olemme tehneet mainion paketin,

S-Etuautosopimuksen, jossa kuukausimaksu kattaa kaiken:

• Valintasi mukaan, upouuden Ford- tai Peugeot-merkkisen auton 2–4 vuoden määräajaksi.

• Kuukausimaksu kattaa kaikki normaalista kulumisesta aiheutuvat huolto- ja korjauskulut.

• Huoltokäynnin ajaksi saat veloituksetta sijaisauton käyttöösi

• Renkaiden uusinnat ja kausivaihdot hoidetaan puolestasi

KUUKAUSIMAKSUSTA BONUSTA! Keskitä ostokset ja nämä esimerk-

kihinnat tulevat vielä edullisemmiksi. Hinta perustuu 48 kk/40 000 km ajomää-

rään. Autolle tarvitaan vakuutus ja sopimukselle hyväksytty luottopäätös.

Peugeot 307S-Etuautosopimus alk. 338 €/kkKeskikulutus 4,8–8,2 l/100 km



Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Kaiken kattava kuukausimaksuS-Etuautosopimuksella.

Peugeot 307S-Etuautosopimus alk. 373 €/kkKeskikulutus 4,8–8,2 l/100km



Olemme tehneet mainion paketin,

S-Etuautosopimuksen, jossa kuukausimaksu kattaa kaiken:

• Valintasi mukaan, upouuden Ford- tai Peugeot-merkkisen auton 2–4 vuoden määräajaksi.

• Kuukausimaksu kattaa kaikki normaalista kulumisesta aiheutuvat huolto- ja korjauskulut.

• Huoltokäynnin ajaksi saat veloituksetta sijaisauton käyttöösi

• Renkaiden uusinnat ja kausivaihdot hoidetaan puolestasi

KUUKAUSIMAKSUSTA BONUSTA! Keskitä ostokset ja nämä esimerk-

kihinnat tulevat vielä edullisemmiksi. Hinta perustuu 48 kk/40 000 km ajomää-

rään. Autolle tarvitaan vakuutus ja sopimukselle hyväksytty luottopäätös.

Kaiken kattava kuukausimaksuS-Etuautosopimuksella.

Automaa RaisioNikkarinkatu 1, 21280 Raisiop. 010 348 3000

Ilot ja surut on tehty jaettaviksi. Turun seudun paikallisosaston Elina Rosenqvist (vas.)ja Leila Leino toivovat uusia syöpäpotilaita mukaan aktiivisen ryhmän tapaamisiin.Ohjelmaa löytyy myös heille, jotka ovat päivisin töissä.


Tarja-Liisa Kukkonen on pitä-nyt Uudenkaupungin Ystäväntuvan syöpäneuvontapäivys-tyksiä torstaisin kahdesta kuu-teen siitä lähtien kun tuvanovet ensi kertaa kolme vuottasitten avattiin. Mutta Kukko-sen päivystykset eivät kysykelloa. Hän vastaa huolestu-neisiin soittoihin kotonakin.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen Uudenkaupunginpaikallisosaston neuvova hoi-taja Tarja-Liisa Kukkonen ker-too tulevansa Ystävän tuvallepyynnöstä myös virallisten au-kioloaikojen ulkopuolella, josasiakas haluaa yksityisyyttä.Eläkeläisenä hänellä on aikaa,ja vapaaehtoistyö tuntuu pal-kitsevalta.

- Ihmisillä on monenlaisiakysymyksiä. Varsinkin miehil-lä voi olla asioita, joista ei ha-luta jutella kaikkien kuullen.Meillä käy esimerkiksi paljoneturauhassyöpäpotilaita, joillaon virtsaamisongelmia ja sek-suaalikysymyksiä. Vaippojen-

käytöstä ei mielellään puhuta,jos paikalla on paljon poruk-kaa, selittää Kukkonen.

Tulijan niin halutessa pai-kalle järjestyy myös vertaistu-kihenkilö.

Eläkkeelle jäänyt perushoi-taja päivittää tietojaan käymäl-lä kuukausittain Turussa syö-pää käsittelevillä luennoilla jaUudenkaupungin sairaalansyöpäosastolla keskustelemas-sa.

Ei pelkkää sairauttaKukkonen kokee, että hänensuhtautumisensa syöpään onmuuttunut päivystysten myötä.

- Töissä oli aina kiire. Enehtinyt jutella potilaitten kans-sa kuin ihan pakolliset jutut.Eivät ihmiset sairaalassa pal-jon kyselleetkään asioista, kunolivat yleensä niin järkyttynei-tä. Täällä kuulee koko tarinanalusta lähtien ja huomaa ih-misten erilaisuuden, toteaaKukkonen, joka tuntee har-

jaantuneensa hyväksi kuunte-lijaksi vuosien varrella.

- Kohtaamisessa ei ole kysepelkästä sairaudesta, vaanteemme kaikenlaista yhdessä,kertoo Kukkonen, joka osallis-tuu usein paikallisosaston jaPunaisen Ristin illanviettoihinsekä muuhun vapaa-ajanohjel-maan ja on istunut osaston hal-lituksessa jo seitsemän vuotta.Syöpäyhdistyksen ja SPR:nvapaaehtoistyötä tulee tehtyäkymmenisen tuntia viikossa.Monet ystävät löytyvät tuval-ta.


Uudenkaupungin Tarja-Liisalla on aikaa potilaille

Lisätietoa Uudenkaupun-gin paikallisosaston toimin-nasta saa Ystävän tuvalta,Alinenkatu 26 (puh. 02-8443 600). Ystävän tuvallatoimii myös SPR:n paikal-lisosasto ja puhelinnumeroon yhdistysten yhteinen.

Hoitaja Tarja-Liisa Kukkonen (oik.) pitää neljättä vuotta torstain neuvontapäivys-tyksiä syöpäpotilaille. Toimistonhoitaja Merja Lehtonen avaa Ystävän tuvan ovenjoka arkiaamu. Paikalle saa tulla hakemaan tietoa tai vaikka vain viettämään aikaa.

Lounais-Suomen SyöpäyhdistyksenPoliklinikka Karina välittää myös

peruukkejaosoitteessa:

Poliklinikka Karinan apuvälinevälitysKäsityöläiskatu 4 a, 6-kerros

20100 TURKUajanvaraus ma-to klo 11.00–11.30

ja 14.00-14.30puh. (02) 265 7920


Perinnöllisetsyövät

Syöpä ei yleisesti ottaen ole perinnöllinen sairaus,vaan perinnölliset syövät ovat harvinaisia. Toisaalta kui-tenkin syövän syynä on aina joukko geenivirheitä, jotkaovat elämän aikana kertyneet samaan kehon soluun, jajoita ei siis ole saatu syntymässä. Syöpä alkaa aina yh-destä solusta ja lisäksi se on yleensä vanhojen ihmistensairaus. Syöpä vanhuuden sairautena johtuu siitä, että yh-teen soluun on kerryttävä 5-7 eri geenin geenivirhettä elimutaatiota ennen kuin se muuttuu syöpäsoluksi, ja tämäluonnollisesti vie aikaa useita vuosia. Mutaatio on nimit-täin hyvin harvinainen tapahtuma.

Mutaatioita esisyöpä-ja kasvurajoitegeeneissä

Perityt geenivirheet, jotka aiheuttavat syöpää, koske-vat joko esisyöpägeenejä tai kasvurajoitegeenejä eli tuu-morin suppressorigeenejä tai molempia. Tällaiset geeni-virheet ovat siis suvussa kulkevia, syöpäpotilaan jonkinesivanhemman sukupuolisoluissa tai niiden kantasoluis-sa tapahtuneita.

Esisyöpägeenit ovat solujen normaaliin kasvun sääte-lyyn kuuluvia geenejä. Niiden biologisena tehtävänä onedistää solujen kasvua ja jakautumista. Kun esisyöpägee-nissä tapahtuu mutaatio, se muuttuu syöpää aiheuttavak-si syöpägeeniksi. Tämän seurauksena solun kasvu ja ja-kautuminen voi ryöstäytyä normaalista säätelystään, ja semuuttuu syöpäsoluksi. Esisyöpägeenien syöpää aiheutta-vat mutaatiot periytyvät vallitsevasti, eli ovat dominoi-via. Syöpäalttiuden syntyyn riittää tällöin jos on saanutgeenivirheen toiselta vanhemmaltaan.

Kasvurajoitegeenien normaalina tehtävänä on jarrut-taa solujen kasvua ja jakautumista. Kun tällainen tuumo-rin suppressorigeeni muteeraa, voi solu tässäkin tapauk-sessa ryöstäytyä normaalista säätelystään ja siitä syntyysyöpäsolu. Kasvurajoitegeenien syöpää aiheuttavat mu-taatiot periytyvät väistyvästi, eli ovat resessiivisiä. Tässätapauksessa perinnöllinen riski saada syöpä syntyy siisvain jos perii geenivirheen kummaltakin vanhemmal-taan. Vanhemmilla itsellään ei tällöin yleensä ole perin-nöllistä syöpäriskiä, vaan he ovat geenivirheen oireetto-mia kantajia.

Harva syöpä on geneettinenVain noin viisi prosenttia syövistä on perinnöllisiä.

Esimerkkejä tällaisista syövistä on varhain puhkeava rin-tasyöpä, joka voi johtua kolmenkin eri esisyöpägeeninmutaatiosta, ja voi puhjeta jo noin 20 vuoden iässä. Toi-nen esimerkki on lasten silmän verkkokalvon syöpä. Sejohtuu erään kasvurajoitegeenin resessiivisestä mutaa-tiosta. Kolmas esimerkki on varhain, noin 40 vuoden iäs-sä, puhkeava paksunsuolensyöpä. Se johtuu erään mu-taattorigeenin mutaatiosta. Mutaattorigeenit ovat geene-jä, joiden geenivirheet aiheuttavat mutaatioita toisissageeneissä. Vaikuttaessaan tällä tavoin, ne saattavat ai-heuttaa mutaatioita myös esisyöpägeeneissä tai tuumorinsuppressorigeeneissä. Mutaattorigeenit ovat geenejä, jot-ka tuottavat DNA:n virheiden korjausentsyymejä. (Gee-nit ovat kemialliselta luonteeltaan DNA:ta eli deoksiri-bonukleiinihappoa.) Neljäs esimerkki perinnöllisistäsyövistä on miesten eturauhassyöpä, joka on osittain pe-rinnöllinen.

Perinnöllisten syöpien geenivirheistä on yleensä saa-tavilla geenitesti, eli ihminen voi antaa tutkia - jos niinhaluaa - onko hänellä perinnöllinen riski saada syöpä.

Perinnöllisyys syövissä merkitsee kuitenkin aina vainalttiutta saada syöpä. Riski ei näissä tapauksissa ole kos-kaan sataprosenttinen, vaan esimerkiksi perinnöllistäpaksunsuolen syöpää aiheuttavan geenivirheen kantajillaon noin 80-prosenttinen elinikäinen riski sairastua tähäntautiin. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kantaja elää 80-vuo-tiaaksi, on hänellä 80 prosentin suuruinen riski saadapaksunsuolen syöpä. Myöskään perinnöllinen rintasyöpäei välttämättä puhkea lainkaan. Toisaalta esimerkiksijuuri rintasyövälle altistava geenivirhe voi aiheuttaa jon-kin muunkin syövän. Rintojen poisto riskin omaavaltanaiselta ei siis välttämättä ehkäise syövän puhkeamista.

Jos siis ihminen on perinnöllisen syövän aiheuttavangeenivirheen kantaja, ei riski sairastua syöpään ole kos-kaan sataprosenttinen. Tyypillistä perinnöllisille syövilleon kuitenkin se, että jos ne puhkeavat, ne yleensä puh-keavat aikaisemmin elämän aikana kuin vastaavat ei-ge-neettiset syövät.

Petter Portin

Kirjoittaja on Turun yliopistonperinnöllisyystieteen emeritusprofessori

[email protected]

POLIKLINIKKAKARINA

GYNEKOLOGIAAuranen AnnikaHietanen SakariPallasmaa NanneliRantanen VirpiRastimo-Lehto EevaSalmi Tuula (ei uusia potilaita)Vähä-Eskeli KaleviKIRURGIAAaltonen RiittaAuranen AarreVänttinen EskoSYÖPÄTAUDITAsola Raija (ei uusia potilaita)Huovinen RiikkaKankuri-Tammilehto MinnaKorkeila EijaKätkä KaleviMinn HeikkiPaija Outi (ei uusia potilaita)Ristamäki RaijaValavaara RitvaPSYKIATRIAPitkänen Marketta(ei uusia potilaita)SISÄTAUDITAsola Markku (ei uusia potilaita)Pirilä Laura (geriatria,reumataudit)Remes KariSeppälä Pentti (ei uusia potilaita)Toivanen Auli

Käsityöläiskatu 4, 6 krs.20100 TURKU(vuoden 2007 loppuun).

• erikoislääkäreiden vastaanotot• kirurgiset toimenpiteet• gynekologiset ultraäänitutkimukset• laboratoriotutkimukset• irtosolunäytteiden otto (Papa)• luomihuolipoliklinikka• perinnöllisyysneuvonta ajanvarauksellaErityisedut syöpäpotilaille poliklinikalla:- ei poliklinikkamaksua (7.00 e)- laboratoriotutkimuksia alennetuin hinnoinErityisedut syöpäyhdistyksen jäsenille:- laboratoriotutkimuksia alennetuin hinnoin

Avoinnama-to klo 8-18,perjantaisin suljettu

Ajantilaus 2657 927 (lääkäreille ja sairaanhoitajille)2657 920 (rintaproteesit, peruukit, tukihihat, rintaliivit,

uimapuvut ajanvaraus klo 11.00-11.30, 14.00-14.30)2657 921 (laboratorio)

Lounais-Suomen Syöpähdistyksen asiakaspalvelutoimisto, Poliklinikka Karina jaMatkatoimisto Matkari Oy toimivat väliaikaisesti vuoden 2007 loppuun astiosoitteessa Käsityöläiskatu 4, 6. kerros, 20100 Turku.

Lomajakso5.11.–10.11.2007.Hakemusten palautus 5.10.2007 mennessä.

Omavastuuosuus 115 euroa aikuiselta sisältäen täysihoidon ja monipuolisen lomaohjelman.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus sijaitsee Turun Hirvensalos-sa. Meri-Karinassa on 30 kahden hengen huonetta, luentosaleja, sauna- ja uima-allasosasto, ruokasali, kuntoutusyksikkö sekä voimistelu- ja kuntosali.

Lomat syöpäpotilaille ja heidän omaisilleen

Meri-Karinassa5.-10.11. 2007

Loma järjestetään Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja on suunnattu sellaisille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen, jotka eivät taloudellisten tai muiden syiden johdosta ilman tukea voi käyttää maksullisia lomapal-veluita ja joiden katsotaan olevan loman tarpeessa.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus on rauhallinen paikka ja oheistoiminnot on suunniteltu palvelemaan syöpäpotilaiden ja heidän omaistensa tarpeita.Ohjelmassa monipuolisia luentoja esim. psykologin ja ravitsemusterapeutin luennot, liikuntaa (sauvakävelyä, vesivoimistelua, rentoutusharjoitus), luovaa toimintaa ja askartelua sekä linja-autoretki Turkuun ja ympäris-töön.Hakemuslomakkeita saatavana:Meri-Karinan toiminta ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 Turkupuh. (02) 2657 610, e-mail: [email protected]


Kolmanneksi sektoriksi sano-taan sitä osaa yhteiskunnanasioiden hoidosta, jota eivätviranomaiset eikä yrityselämähoida: vapaaehtoisten ja va-paitten järjestöjen yhteiskunta-työtä. Siihen kuuluvat myössosiaaliseen toimintaan perus-tetut säätiöt ja yhdistykset, niinkuin Lounais-Suomen Syöpä-yhdistys r.y.

Toisen ja kolmannen sekto-rin väliin on nousemassa vieläyksi. Yritysten yhteiskuntavas-tuu.

Yritysten yhteiskuntavas-tuu perustuu ajatukseen, ettäkaikilla yhteiskunnan toimi-joilla on osavastuu koko yh-teiskunnan hyvinvoinnista jaainakin oman toimintansa jäl-jistä.

Sisäasiainministeriön kans-liapäällikkö Ritva Viljanen pi-tää yritysten vastuuta tärkeänäosana sekä kansallista ettäkansainvälistä turvallisuutta:yritykset huomaavat globaalis-sa toiminnassaan riskejä, joi-hin ne pystyvät tarttumaan no-peammin kuin viranomaiset.

Perinteisesti yritysten vas-tuuta on pidetty lähinnä talou-dellisena. Kannattava yritystuottaa hyvinvointia koko yh-teiskuntaan. Viime vuosinamukaan keskusteluun on nous-sut yritysten ympäristövastuu,jota on määritelty myös laissa.

Kolmas vastuualue on so-siaalinen. Yleensä se rajataankoskemaan lähinnä omientyöntekijöiden pärjäämistä,mutta yhä useammat yrityksetkäsittävät vastuunsa jo laajem-min.

Yhteistyötä syöpäjärjestöjenkanssaSveitsiläinen lääkekonserniNovartis on yksi yhteiskunta-vastuun edelläkävijöistä. Yli-kansallinen firma oli ensim-mäisiä, joka sitoutui YK:n

edellisen pääsihteerin KofiAnnanin Global Compact -aloitteeseen. Yhtymän pääjoh-tajan mukaan "doing the rightthing also makes business sen-se", tekemällä inhimillisestioikein tekee myös liiketalou-dellisesti järkevän päätöksen.

Yhtymä on rankattu maail-man sadan vastuullisimmanyrityksen joukkoon.

Viime keväänä yhtiön Suo-men väki, yhteensä yli 20 no-vartislaista, kunnosti vuosittai-sena yhteiskuntavastuupäivä-nään pihatalkoilla Terhokodinpihapiirin kevätkuntoon. Tem-paus tehtiin yhteistyössä Suo-men Syöpäjärjestöjen kanssa.

Novartiksen edellistentempausten kohteina ovat ol-leet Lastenklinikan Sydäntut-kimusyksikkö, Näkövammais-ten keskusliitto, Iholiitto, Es-poon Sydänyhdistys ja eri de-mentiayhdistykset.

Lastenklinikan hyväksi onsuunnattu myös tukiprojekti,jonka nimenä on "Pienen sydä-men tukena".

Novartisin yhteiskuntasuh-detiedottaja Mika Punkarinmukaan kyseessä on pitkänajan lahjoitusprojekti.

- Jokaisesta meidän veren-painelääkepakettimme hinnas-ta menee neljä senttiä HUS:inlasten ja nuorten sydäntutki-musyksikölle.

Kaksi prosenttialiikevaihdostaNovartis-yhtymä on budjetoi-nut yli kaksi prosenttia liike-vaihdostaan kehitysmaittenavustamiseen. Mika Punkarivertaa lukua OECD:n suosi-tukseen teollisuusvaltioidenkehitysyhteistyöstä:

- Valtioiden tavoitteena on0,7 prosenttia. Läheskäänkaikki eivät pääse siihen asti.

Novartiksen kansainväli-seen toimintaan kuuluu laajojaglobaaleja lääkintäohjelmia,

joilla viedään kehitysmaihinsekä lääkkeitä että hoitohenki-lökuntaa. Niissä toimitaan yh-teistyössä kehitysjärjestöjen jakunkin valtion hallituksenkanssa.

- Ohjelmat on suunnattu erisairauksiin, Punkari kertoo.

- Aasiassa, LatinalaisessaAmerikassa ja Afrikassa teem-me yhdessä Maailman terveys-järjestö WHO:n kanssa käy-tännön työtä lepraa, tuberku-loosia ja malariaa vastaan.Lääkkeet jaetaan niitä tarvitse-ville ilmaiseksi, ja Novartisjärjestää myös henkilökunnanniitten jakeluun.

Novartiksella on Singapo-ressa trooppisten sairauksientutkimuslaitos, jossa kehitel-lään uusia keinoja maailmanisojen tautien hävittämiseksi.Laitos toimii non-profit -peri-aatteella eli ilman voitontavoi-tetta, mutta tutkimustyönohessa syntyy myös uusialääkkeitä joilla on kaupallistakäyttöä

.- Näin otetaan yhteiskun-tavastuuta koko maailmasta,Punkari pohtii.

Hän uskoo, että yhteisenmaailman hyvinvointi on glo-balisoituvassa yhteiskunnassajokaisen etu. Myös markkinoi-den.

- Paras tulos saadaan var-masti yhteistyössä valtioiden,yritysten ja vapaaehtoisjärjes-töjen kesken.

Kansainväliset yritysmark-kinat ovat vahvasti tulossa ja-kamaan taloudellista vastuutamaailman heikompien hyvin-voinnista. Suomessa kehitys onvielä aluillaan, mutta yhteis-kuntavastuu mielletään jo tär-keäksi osaksi yritysten imagoa.

Moraalisesti vahva imagoon tulevaisuuden myyntivaltti,uskoo myös Punkari.

Teksti: Eva LatvakangasKuvat: Sisäasiain-ministeriön kuva-arkistoNovartis Finland Oy

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEDUT:JULKAISUT:• Syöpä-Cancer-lehti viidesti vuodessa.• Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat kahdesti vuodessa.• Jäsentiedote kerran vuodessa.

ALENNUKSET:• Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen kuntoutus- ja ruokailumaksuista sekä majoitushinnoista.• Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista.• Jäsenalennusliikkeistä

• TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE:• Hoitopäiväkorvaus (3 €/vrk tai hoitokerta), mikäli olet ollut syövän vuoksi hoidettavana sairaalassa tai poliklinikalla.• Syövän avohoitokulujen omavastuuosuuden korvaus (enintään 34 € vuodessa).• Lymphahoidosta korvaus 3 € käyntikerralta (enintään 30 € vuodessa).• Nuorille (16-40-vuotiaille) syöpäpotilaille 170 € avustus heidän sairastuessaan. syöpään tai taudin uusiutuessa.• Lapsisyöpäpotilasperheille 420 € avustus lapsen sairastuessa syöpään, taudin uusiutuessa tai lapsen menehtyessä.

POLIKLINIKKA KARINAN ERITYISEDUT:• Syöpäpotilailta ei peritä toimistomaksua (7 €).• Kaikille jäsenille maksut jäsenhintaan mm. osasta laboratoriotutkimuksia.

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT POLIKLINIKKA KARINASSA:• Syöpäpotilaille lakimiehen vastaanotto, neuvontaa sosiaalipalveluissa sekä ravitsemus- ja avanneneuvontaa.• Kaikille jäsenille luomihuoli- ja syövän perinnöllisyysneuvontaa sekä rintojen omatarkkailun opastusta ja tupakasta vieroitusta

JÄSENEDUT MEHILÄISESSÄ, LÄÄKÄRIASEMA PULSSISSA SEKÄ SUOMEN TERVEYSTALON TURUN RINTATUTKIMUSKESKUKSESSA JA TESLAVAGUKSESSA:• Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on solminut yhteistyösopimuksen Mehiläisen, Lääkäriasema Pulssin sekä Suomen Terveystalon TeslaVaguksen kanssa.• Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenetuhinnat koskevat lääkärin lähetteellä tehtäviä rinnan alueen tutkimuksia (mammografia, mammografia- ja ultraäänitutk- mus sekä rintojen ultraäänitutkimus).• Suomen Terveystalon TeslaVagus myöntää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille muista kuvantamistutkimuksista (magneettikuvaukset, tietokonetomo- grafiat, röntgen- ja ultraäänitutkimukset sekä luuntiheysmittaukset) 15%:n alennuksen kokonaismyyntihinnoista. Kuvattavan henkilön maksamasta omavastuuosuudesta alennus on paljon merkittävämpi.• Mehiläinen myöntää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille muista kuvantamistutkimuksista 10%:n alennuksen kokonaismyyntihinnasta.• Lääkäriasema Pulssi tarjoaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille luuntiheys- tutkimusta (DXA) edulliseen jäsenhintaan.

SALON RINTATUTKIMUSKESKUKSEN ERITYISEHDOT:• Mammografiatutkimukset jäsenhintaan. Etu on voimassa heti jäsenenksi liittymisen jälkeen. Kyseessä ei tarvitse olla syövän hoito.

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN PALVELUT LOIMAALLA:• Terveydenhoitajan neuvontapalvelua sekä rintaproteesien välitystä Loimaan Alue- sairaalan tiloissa maanantaista torstaihin. Ajanvaraus klo 9-10, puhelin (02) 761 3297/Ella Mikkola.

SALO-KARINAN PALVELUASEMA:• Jos sairastat syöpää ja haluaisit keskustella, soita perjantaisin klo 10-12 puh. 728 1670. Tule yksin tai läheisen kanssa keskustelemaan (miel. ajanvaraus) Salo-Karina, Helsingintie 52 www.sspo.net.

SOPEUTUSMISVALMENNUS- JA KUNTOUTUSKURSSIT:• Sopeutumisvalmennus-, kuntoutus-, virkistys- ja terveyskurssit maksuttomasti tai pienellä omavastuuosuudella.

VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI, YHDISTYKSEN TOIMISTOSSA KÄSITYÖLÄISKATU 4, 6. KERROS, TURKU, PUHELIN 2657 913 TAI LÄHETTÄMÄLLÄ ALLA OLEVAN LOMAKKEEN YHDISTYKSELLE.

JÄSENMAKSU VUODESSA 14 € (LIITY JÄSENEKSI JO TÄNÄÄN!)MEDLEMSAVGIFT 14 € PER ÅR (BLI MEDLEM REDAN I DAG!)

Nimi/Namn _________________________________________

Lähiosoite/Näradress _________________________________________

Postitoimipaikka/Postadress _________________________________________

Tämä lomake palautetaan osoitteella: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.Seiskarinkatu 35, 20900 TURKUDenna blankett bedes returnera till Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.Seitskärsgatan 35, 20900 ÅBO

Haluaisitko sinä, ystäväsi tai tuttavasiliittyä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseneksi?Vain soitto Syöpäyhdistyksen toimistoon, puhelin 2657 913, niin asia on hoidettu.

Yritykset ottavat vastuuta maailmasta

Lääkeyritys tekee globaalia hyväntekeväisyyttä. Yhtei-sen maailman hyvinvointi hyödyttää kaikkia.

Kansliapäällikkö Ritva Vil-jasen mukaan yritystenvastuu on tärkeä osa sekäkansallista että kansain-välistä turvallisuutta.

Sisä- ja ulkolähettipalvelut.Asennus- ja hyllytyspalvelut.

Pakettien ja kirjeiden jaot. Lava- ja rullakkokuljetukset.Posti- ja matkahuoltokäynnit. Ruokalakuljetukset.

Puh: 020 741 2300

Nopea ja varma

lähettiykkönen

fi

Ylihoitaja Liisa Iire näkee,että väestön vanheneminenasettaa hoitotyölle haasteita,joihin voidaan varautua järjes-tötoimijoiden ja terveyden-huollon yhteistyötä tehosta-malla. Iire on tullut Syöpäyh-distykseen vetämään vasta-al-kanutta vapaaehtois- ja ver-taistukitoiminnan kehittämis-projektia, jonka rahoittaa Ra-ha-automaattiyhdistys.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksellä on noin kaksisataaaktiivista vapaaehtoistyönteki-jää, joiden toiminnan helpotta-miseksi ylihoitaja Liisa Iiretyöskentelee seuraavat kuusikuukautta täyspäiväisesti.Suuren sisätautien klinikanylihoitajana Tyksistä virkava-paalle jäänyt Iire sopii tehtä-vään mainiosti. Tarve vapaa-ehtoisten työnohjaajalle pal-jastui, kun sosiaalipedagogii-kan opiskelijat Leena Kaito-nen ja Jutta Ylilammi kartoitti-vat yhdistyksen vapaaehtois-ten ajatuksia työstään viimesyksynä.

Piilevää osaamistaLiisa Iiren mukaan vapaa-

ehtoisiin panostaminen kan-nattaa. Julkiseen terveyden-huoltoon kohdistuu kasvaviapaineita väestön vanhetessa,eikä se kykene vastaamaan yk-sin suuren asiakaskunnan aset-tamiin haasteisiin. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenkinjärjestötoimijoille on uudessaasetelmassa yhä enemmän tar-vetta, kunhan sitä osataan hyö-dyntää.

- Vapaaehtoisten osaami-nen, heidän nykyiset tehtävän-sä ja kiinnostuksen kohteensa

on selvitettävä perusteellisesti.Osaamista löytyy varmastikaikilta elämänalueilta ja esi-merkiksi kotihoidon ja kotiut-tamisen piiristä löytyy takuullavoimavaroja, jotka eivät vieläole käytössä parhaalla mahdol-lisella tavalla, Iire arvioi.

Iire korostaa projektin ole-van alkutekijöissään. Vapaaeh-toisia ei voi sulkea kehittämis-työn ulkopuolelle, vaan suorakontakti heihin on välttämätönkoko hankkeen ajan.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen leivissä Iire on voi-nut aloittaa puhtaalta pöydältä,sillä hän tulee projektiin talonulkopuolelta. Vapaaehtoistyöei kuitenkaan ole Iirelle vieras-ta maaperää, vaan työ dialyy-

sin osastonhoitajana vei hänetvuosiksi Lounais-SuomenMunuaistautiyhdistyksen hal-litukseen jo 1980-luvulla.

Yhteistyösairaalan kanssaauttaa potilasta

Julkisen ja yksityisen ter-veydenhuollon sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vä-lille tarvitaan Iiren mukaan ai-empaa tiiviimpää yhteistyötä.Nykyisellään tieto järjestönpotilaalle tarjoamista palve-luista varhaisvaiheen tuestasopeutumisvalmennuskurssei-hin ei leviä riittävän tehok-kaasti.

- Syöpätautien klinikallanäistä asioista tiedetään var-masti paljon, mutta syöpäpoti-laita hoidetaan muuallakin sai-raalassa. Esimerkiksi hemato-logiset potilaat hoidetaan sisä-tautien poliklinikalla ja lastensyövät lastenklinikalla. Monetsyöpähoidot aloitetaan leik-kauksella operatiivisissa yksi-köissä ja syöpätautien klinikal-le siirrytään vasta myöhem-min.

Sairaalamaailma on vuonna1974 sairaanhoitajan ammat-tiin valmistuneelle Iirelle läpi-kotaisin tuttu, joten keskeisetyhteistyötahot ovat selvillä jakokemus kertoo, mikä potilas-yhteistyössä on mahdollista

esimerkiksi salassapitovaateenasettamissa raameissa.

Potilaan hoitopolku tai -reitti,joksi hoidon etenemisen suunni-telmaa kutsutaan, on ajankohtai-nen sairaala- ja järjestöyhteis-työn kehittämisen kohde. Polku-kaavion avulla ammattilainenpystyy ohjeistamaan esimerkiksirintasyöpä- tai melanoomapoti-lasta tämän hoidon etenemises-sä. Iire katsoo, että järjestötoi-minnasta tulisi tehdä näkyvä osahoitopolkua, sillä käytännössä seon olennainen osa mahdollistaseulonta- ja myöhemmin kotiut-tamisvaihetta.

Teksti ja kuvat:Jarna Lindroos


Ylihoitaja Liisa Iireon vapaaehtoisten uusi koordinaattori

Vapaaehtoiskoordinaattori, ylihoitaja Liisa Iire tunteesairaalassa tapahtuvan hoidon läpikotaisin. Nyt häntuo kokemuksensa ympäristöön, jossa potilaan hoitojatkuu, kun hän on astunut ulos sairaalan ovista. - Oli-si helppoa tehdä työtä, jota on tehnyt vuosikymme-net, mutta haluan vielä kokeilla jotakin uutta ja haas-teellista.

Novartis,lääkealan rohkea edelläkävijä

Uusin tieto elämän puolesta– olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä

www.novartis.fi

Tervetuloa mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtois- ja vertaistuki-toimintaan toivottavat Kaino Tuominen (vas.), Eeva Vallinkoski ja Matti Lahtela.

Jos olet kiinnostunut va-paaehtois- ja vertaistuki-toiminnasta, soita Liisa Ii-relle (02 - 2657 688) ja ker-ro osaamisestasi sekä mis-tä tehtävistä olet kiinnos-tunut. Lounais-SuomenSyöpäyhdistys r.y. järjes-tää säännöllisesti perus- jajatkokoulutusta vapaaeh-tois- ja vertaistukitoimin-taan osallistuville. Perus-kurssi suoritetaan ainaennen vapaaehtoistoimin-nan aloittamista.


Vakuutusmarkkinoilla tarjo-taan erillisturvaa syövän va-ralle. Suomalaiset pelkäävätsyöpää, mutta pitäisikö sen ta-kia erikseen vakuuttautua?Yhteiskunta tukee syöpäpoti-lasta niin henkisesti kuin ta-loudellisestikin, mutta aina seei riitä. Syöpävakuutus kuiten-kin päättyy 65 vuoden iässä elisilloin, kun siitä useimmissatapauksissa olisi vasta tulossaajankohtainen.Kansainväliset vakuutusyhtiötACE Europe ja AIG Europeovat tuoneet Suomen vakuu-tusmarkkinoille tänä vuonnasyövän täsmävakuutuksen.Korvaussumma, vakuutustyy-pistä riippuva 10 000-30 000rapsahtaa verottomana tilille,kunhan vakuutusehdot täyttä-vä diagnoosi on tehty, vakuu-tuksen ottamista seuraava kol-men kuukauden karenssiaikaon ehtinyt umpeutua eikä poti-las menehdy kolmenkymme-nen päivän sisällä taudinmää-rityksestä. Mutta onko ylimää-räinen raha syöpää sairastaval-le tarpeen?Hoitokustannusten kattami-

seen syöpävakuutuksella ei ai-nakaan ensisijaisesti tarvitsevarautua, sillä suomalainenpotilas on oikeutettu julkisenterveydenhuollon kalliisiinkinsyöpähoitoihin sekä hoidonseurantaan normaalien polikli-nikka- ja hoitopäivämaksujenhinnalla. Ylilääkäri Matti RautalahtiSuomen Syöpäyhdistyksestävakuuttaa, ettei syöpävakuutusole edes hyvän hoidon saami-sen edellytys, sillä Suomensyövänhoidon tuloksellisuuson tutkitusti Euroopan tehok-kainta kärkeä.

Työkyvyn menetysuhkaa talouttaSuomen Syöpäyhdistyksen so-siaalitoimikunnan puheenjoh-tajana Rautalahti kuitenkintietää, että syöpäpotilaan ta-lous voi ajautua hyvinkin tiu-koille kun työkyky heikkenee.Tällöin vakuutus voi tulla tar-peeseen.- Meille tulee vuosittain satojahakemuksia taloudellisen tuensaamiseksi. Monen hakijan ta-lous on veitsenterällä, Rauta-

lahti kertoo ja lisää, että ongel-miin ajautunut voi olla alunperin vähävarainen, muttaomaisuuskaan ei ole vakaantoimeentulon tae. Tuet voivatjäädä saamatta, mutta potilasei välttämättä jaksa sairaudel-taan myöskään realisoidaomaisuuttaan.- Sosiaaliturvajärjestelmämmeei ole aukoton. Syöpäjärjestöteivät vastusta sitä täydentäviäkeinoja, toteaa Rautalahti, jo-ka muistuttaa Syöpäjärjestöjentarjoavan potilaille pääosinhenkistä apua rahallisen tuensijaan.

Lue tuoteselostehuolellaJohtava lakimies Harri Isokos-ki Kuluttajien vakuutustoimis-tosta huomauttaa, että syöpä-vakuutuksen vahvuus on kor-vauksen käytön vapaus. Va-kuutuksesta maksettava kerta-korvaus ei perustu sairaudentosiasiallisiin kuluihin, vaanrahat saa käyttää kuten par-haaksi näkee ja sairaudeltaankykenee, esimerkiksi koti-avustajan tai apuvälineiden

hankintaan. Moista ei perin-teisistä vakuutuksista löydy.Kuluttajien vakuutustoimis-tosta kuitenkin suositellaan,että vakuutuksenottaja pysäh-tyisi miettimään oman elä-mänsä todellisia riskialueita.Perusvakuutusturva yleistenhenkilöriskien varalta kannat-taa hoitaa kuntoon ensimmäi-senä. Isokoski tähdentää, ettäsyöpävakuutuksen korvaus onsidoksissa yhteen ainoaan sai-rauteen. Se ei kohenna asunto-velkaisen lapsiperheen romut-tunutta taloutta, jos toinenvanhemmista on kohdannutjonkin muun vakavan sairau-den tai esimerkiksi vammau-tunut vakavasti. Tapaturma- jatyökyvyttömyysvakuutus voi-sivat tällöin olla hyödyllisem-piä.Isokoski neuvoo kuluttajaatutkimaan huolellisesti täsmä-vakuutuksen tuoteselosteen jalaskemaan sen kustannuksetkoko vakuutusajalta. Useinkuukausimaksuna ilmoitettusumma voi paisua suureksimuihin vakuutuksiin verrattu-na. Kannattaa myös huomioida se,että vakuutus päättyy 65 vuo-den iässä. Enemmistö syöpäänsairastuvista on kuitenkin van-hempia, joten tauti voi hyvin-kin yllättää siinä vaiheessa,kun ihminen ei ole enää oikeu-tettu vakuutuskorvauksiin.Vuosikausien ajan tunnollises-ti pulitetuista maksuista huoli-matta.

Teksti: Jarna LindroosKuva: Natalia Kopkina

Varsinaiset syöpähoidot ja hoi-tojen seuranta kuuluvat Suo-messa julkisen terveydenhuol-lon piiriin. Omista rahoistaansyöpäpotilas joutuu kuitenkinmaksamaan sairaala- ja ter-veyskeskushoidon poliklinik-ka- ja hoitopäivämaksuja sekälääkkeiden ja hoitomatkojenomavastuuosuuksia. - Hoidon kulut: Mikäli sairaa-lan ja poliklinikan hoitokulujaon maksettu yli 590 euroa ka-lenterivuoden aikana, potilaal-ta ei enää peritä poliklinikka-ja sarjahoitomaksuja ja sairaa-lan hoitopäivämaksu madal-tuu.- Matkakulut: Kela korvaaosan sairauden hoidosta koitu-vista matkakuluista. Matka-kustannukset korvataan koko-naan, kun 157,25 euron oma-vastuuosuus on täyttynyt ka-

lenterivuoden aikana. - Lääkkeet: Kela maksaa re-septilääkkeen hinnasta jokoperuskorvauksen (42 % lääk-keen hinnasta), alemman eri-tyiskorvauksen (72 % lääk-keen hinnasta) tai ylemmänerityiskorvauksen (100 %lääkkeen hinnasta). Omavas-tuu 3 euroa maksetaan jokai-sesta lääkkeestä erikseen. Syö-pälääkkeiden korvaus onyleensä sataprosenttinen, mut-ta kaikki syövän hoitoon käy-tettävät lääkkeet eivät ole var-sinaisia syöpälääkkeitä eikäkaikkia lääkkeitä ole hyväk-sytty korvauksen piiriin. Kor-vauksen ulkopuolelle jääviinhyvin kalliisiin lääkkeisiinvoidaan hakemuksesta myön-tää peruskorvausoikeus.Loppuvuoden lääkekustan-nukset korvataan, kun osakor-

vattujen lääkkeiden kustan-nukset ylittävät 627,47 euroakalenterivuoden aikana. Täl-löin myös lääkekohtainenomavastuu puolittuu.-Apuvälineet: Terveyskeskus-ten apuvälinepalvelut lainaavatmonia kuntoutuksessa tarvitta-via apuvälineitä, jotka ovatuseimmiten maksuttomia. Pe-ruukkiin saa maksusitoumuk-sen sairaalasta.- Toimeentulo: Työnantajamaksaa potilaalle aluksi sai-rausajan palkkaa, jonka kestoriippuu työsuhteen ehdoista.Tämän jälkeen vuosituloistariippuva sairauspäiväraha kor-vaa ansiomenetyksiä, jotka ai-heutuvat työkyvyttömyydestä.Toimeentulotukea voi hakea,jos ei ole oikeutettu sairauspäi-värahaan tai se ei riitä toi-meentuloon. Kotihoidon tuek-

si voi saada omaishoidontu-kea, vammaistukea tai eläk-keensaajan hoitotukea.- Sopeutumisvalmennus-kurssit: Syöpäjärjestöt järjes-tävät Kelan ja RAY:n tuellamaksuttomia kuntoutuskursse-ja syöpäpotilaille ja heidänperheilleen.Sairaalan sosiaalityöntekijät jakuntoutusohjaajat, Kelan pai-kallistoimistot ja syöpäjärjes-töt antavat tietoa syöpäpoti-laan tuista ja niiden hakemi-sesta. Muista, että useimpienkorvausten hakuaika on 6 kk.Säilytä kaikki kuitit.

Lähde: Syöpäpotilaan so-siaalietuudet pähkinänkuores-sa. Suomen Syöpäpotilaat ry2007.( www.suomensyopapotilaat.fi> potilasoppaat )

Vakuutus vai ei?

Tuesta huolimatta syöpäpotilaan talous voijoutua koetukselle

Potilas saa tukea syövän aiheuttamiin kustannuksiin

Sädehoito käyn-nissä. Kalliitkinjulkisen tervey-denhuollon syö-pähoidot verotta-vat potilaan raha-pussista vain po-liklinikka- ja hoi-topäivämaksujenhinnan.

Pankki, joka maksaa bonusta.

KIRKKOKONSERTTILounais-Suomen Syöpäyhdistyksen

lapsisyöpäpotilaiden hyväksi

Mynämäen kirkossakeskiviikkona 26.9.2007 klo 19.00

Laulu: Reijo TamminenSäestys: Vuokko Möttönen

Ohjelma 5 euroa.Saatavana tuntia ennen konserttia kirkon ovelta.


Jukka Lintukangas, 35,metallimies, Humppila

1. Hinta merkitsee. Korvaussummaon sen verran pieni, etten maksaisivakuutuksesta paljoa. Enintään 20 eu-roa kuussa.2. Heikosti. Ystäväni kuoli keväällä,hänen aivoissaan oli tennispallon ko-koinen kasvain. Hänellä oli ollut oi-reita jo pitkään, mutta niihin määrät-tiin masennuslääkkeitä ja syöpä diag-nosoitiin liian myöhään. Maksuky-kyinen voi hakeutua itse tutkimuksiinja hoitoihin.3. Veroja maksetaan niin paljon, ettähoito saa olla julkista.4. Kuolemaa.

Maria Haavisto, 30,kotiäiti, Kaarina

1. Varmasti siinä on järkeä. Saatanharkita vakuutusta kun palaan töihinja pystyn taas maksamaan ylimää-räisistä asioista. Hyöty on siinä, ettäpääsee yksityishoitoon.2. Uskoisin, että Suomessa selviää hy-vin ilmankin. Vaikea sanoa, kun henki-lökohtaista kokemusta ei ole. Tervey-denhuolto Suomessa on kuitenkin hyvä.3. Vaikea kysymys, koska syövällä oneri aiheuttajia. Haluaisin, että tupakoi-malla hankittu syöpä maksettaisiin itse,mutta eihän sitä voi niin järjestää. Hoi-don pitää olla kaikilla samanarvoista.4. Omassa perheessä ei ole syöpää,

mutta tietysti pelottaa, mitä pystyisisairastuessaan tekemään.

Jaakko Mussaari, 29,upseeri,Turku

1. Varmaankin hyvä asia, kun syövätyleistyvät. Itselläni on kuitenkin edul-lisempi vakuutus, joka kattaa laajem-min useita eri vakavia sairauksia.2. Voisin kuvitella, että sairastaminentulee aika kalliiksi ilman minkäänlais-ta vakuutusta. Vaikka kuluja korva-taankin potilaille, vakuutus helpottaa.3. Tieto ja omat elintavat vaikuttavatpaljon syövän ehkäisemisessä. Siksi en

haluaisi hoitoja korvattavan kokonaanyhteiskunnan varoin. Epäterveellistenelintapojen kehitys on nykyään sensuuntaista, ettei riittävään julkiseen ter-veydenhuoltoon ole kauan enää varaa. 4. Isoisäni sairastaa syöpää, joka onaika pitkällä. Tämä on ensimmäinentapaus lähipiirissä, joten syöpä on kui-tenkin itselleni aika kaukainen asia.

Seija Maunonen, 47,lastenhoitaja, Pöytyä

1. Itselläni on naisten elinten syöpä-vakuutus. Syöpään sairastuminen onniin yleistä tänä päivänä, että siihen

on hyvä varautua. Ylimääräinen rahaauttaa pääsemään erikoislääkärille il-man odottamista.2. Uskoisin, että aika hyvin. Odotusta kui-tenkin tulee aluksi, kun joutuu hakeutu-maan hoitoon terveyskeskuksen kautta.3. Julkisin varoin ilman muuta.4. Pelottava sanana, mutta sairautenanykyään aika hyvin hoidettavissa.

Vesa Vuori, 29,palomies, Turku

1. Äkkiseltään tulee mieleen, ettei sii-tä ole hyötyä. Rahalla ei tee mitäänkun makaa sairaana sängyssä. Mie-lestäni korvaus tulisi maksaa omaisil-le, jos vakuutettu ehtii kuolla ennenkuin syöpä diagnosoidaan.2. Vakuutus on aika uusi juttu. Hyvin ovatihmiset näyttäneet tulevan toimeen il-mankin. Ei Suomessa ketään heitteille jä-tetä, terveydenhuolto on hoidettu hyvin.3. Riippuu syövästä. Itse aiheutetunkeuhkosyövän hoitoa ei tulisi maksaaverovaroin, mutta muut kyllä.4. Olin hyvin nuori kun äitini sairastikolme syöpää. Ei siitä silloin kau-heasti ymmärtänyt, mutta ei sitä ollutmukavaa sivustakaan katsella.

Ottaisitko vakuutuksen syövän varalle?Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomien gallupissa kysyttiinTurun messujen vierailta seuraavat kysymykset:

1. Mitä mieltä olet syöpävakuutuksesta?2. Miten uskot suomalaisen selviytyvän, jos hän sairastuu syöpään eikä ole hankkinut syöpävakuutusta? 3. Miten syöpähoitojen kustannukset tulisi kattaa?4. Mitä syöpä merkitsee sinulle?

MARLI VITAL TIIVISTEET

AIDOISTA MARJOISTA JA HEDELMISTÄ


Kaarina Pöyhönen-Siimes-mäki, 79, ja Seppo Siimesmä-ki, 72, muuttivat Meri-Karinanvastavalmistuneelle palvelu-asuntoalueelle ennen kaikkiamuita, virallisen muuttopäivänaattona.

- Sairastuin vakavaan ast-maan eikä talossamme olluthissiä. Hän ei jaksanut enääkantaa minua ja kauppakasse-ja yhtä aikaa portaita ylös,Pöyhönen-Siimesmäki sanooja katsoo silmät nauraenomaishoitajamieheensä, jokahuitaisee kädellään hyväntuu-lisesti.

- Alue oli pelkkää aukeaakun tulimme. Luonto on kas-vanut ympärille, omenapuu ontäyttänyt tontin, jatkaa Pöyhö-nen-Siimesmäki mietteliäästi.Muutosta on kulunut yli kol-metoista vuotta.

Meri-Karina oli avioparilletuttu jo ennen muuttoa. Pöyhö-nen-Siimesmäki oli sairastu-nut syöpään kaksikymmentävuotta aiemmin ja hänen mie-hensä tunnettiin Syöpäyhdis-tyksen vapaaehtoisten pitkäai-kaisena talkoopäällikkönä.

Tekemistä riittääSeppo Siimesmäki on toi-

minut naapuruston epäviral-lisena puuseppänä ja huolto-miehenä alusta alkaen. Meri-Karinasta löytyy eläkkeellejääneen koneenrakennustek-nikon loihtimia astiakaappe-ja, lapsiportteja ja televisio-pöytiä. Rivitaloja ympäröiväpensasaita on miehen aikaan-saannosta samoin kuin suurinosa pariskunnan kodikkaankaksion huonekaluista. Viimeaikoina vaimo on jarrutellut,jotta Sepon sydän saisi johiukan lepoa. Uusille teki-jöille olisi naapurustossa ky-syntää.

Meri-Karinan hoitoja lii-kuntapalvelujen käyttö on jää-nyt vähiin. Siinä missä Siimes-mäki viihtyy verstaalla, hänenvaimonsa nauttii kodin rauhas-ta. Entinen myyjä ja nykyinenisoisoäiti harrastaa lukemista,kirjoittamista sekä kreikankieltä. Ruokailu- ja kuntoutus-mahdollisuuksia pariskuntakäyttää toisinaan, naapurissasijaitsevan kappelin konsert-

teihin tulee lähdettyä aina sil-loin tällöin.

Risuja tulee pitkän asumis-kokemuksen myötä olohuo-neen mahdottomalle tuuletusik-kunalle. Pöyhönen-Siimesmäkinäyttää kädestä pitäen, mitenmahdoton vanhan naisen onavata se reumaattisin sormin.

Asumisen turvallisuus saaalkuperäisasukkailta kiitosta.Sitä tuo kotisairaanhoidon te-hokkuus, sohvapöydälle sijoi-tettu turvapuhelin ja Ka-rinarannan ympärivuorokauti-nen päivystys. Sekä tietenkinvälittävät naapurit.

- Naapuri vahtii naapuriaan,katsoo syttyykö aamulla valot.Jos ei syty, niin selvitetään on-ko siellä matkustettu vai sairas-tuttu. Yleensä kaikki ilmoitta-vatkin matkoistaan, Siimesmä-ki kuvailee rivitalon tapoja.

On perjantai ja kello lähes-tyy kolmea. Ihailemme vieläyhdessä pihan mustikkapuskiaja sitten on aika päästää Sepposaunamajurin hommiin.

Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus

Tehostetun palvelun kotiKarinaranta löytyy Meri-Ka-rinan välittömästä läheisyy-destä. Sen asukkaat ovat ikä-ihmisiä, jotka eivät voi enääasua yksin, koska tarvitsevatapua arjen kulkuun. Lisäksiheidän terveydentilansa vaatiiympärivuorokautista valvon-taa.

Sairaanhoitaja SanteriLemmetyinen on työskennel-lyt Karinarannassa pian kuu-den vuoden ajan. Hän on pal-velukodin vakituinen hoitaja,joka on ollut mukana melkeinpalvelukodin perustamisestaasti.

- Tämä työ lähtee ihmises-tä. Tuntuu hyvältä, kun pystyyauttamaan vanhaa ihmistä jahelpottamaan hänen oloaan,määrittelee Lemmetyinen em-pimättä tärkeimmän asiantyössään.

Asukkaiden arki rakentuuyhteisten ruokailujen ympäril-le, muuten aikataulun voisuunnitella vapaasti. Lemme-tyisen mukaan iäkkäimmätkaipaavat usein aterioiden vä-lillä omaa rauhaa ja viihtyvät

paljon itsekseen asuintilois-saan. Nuoremmat ovat haluk-kaampia seurustelemaan kes-kenään ja hyödyntävät myöstaksikorttejaan käymällä kau-pungilla ystävien kanssa kah-vittelemassa.

Vipinää talossaKahdesti viikossa taloon

tulee vipinää, kun toimintate-rapeutti saapuu paikalle. Va-paaehtoistyöntekijä käy vii-koittain, ja aika ajoin rutiinitkatkaisee Meri-Karinan tutunfysioterapeutin, parturi-kam-paajan tai kynsihoitajan vierai-lu. Talon sauna lämpiää aina-kin kahdesti viikossa ja asun-tojen tuntumasta löytyvät yh-teiset seurustelutilat sekä ul-koiluterassit.

Hoitajilla pitää kiirettä ta-lon viidentoista asukkaankanssa, mutta välillä on sen-tään aikaa jutustelulle. Lem-metyistä ikäihmisten muistelutmiellyttävät.

- Siinä kyllä historiankirjatmuuttuvat todeksi, kun mel-kein satavuotias kertoo näh-

neensä Mannerheimin tai Paa-vo Nurmen juoksun. On hie-noa kuulla tarinoita siitä, mitäelämä oli 60 tai 90 vuotta sit-ten. Jutut ovat välillä aika hur-jia, hän hymyilee.

"Tämä on minun kotini"

Kun Anja Valtonen, 73,muutti Karinarantaan neljävuotta sitten, paikka ja hoitajatolivat valmiiksi tuttuja, sillähänen edellinen kotinsa oli pa-rinsadan metrin päässä sijait-seva Meri-Karinan palvelu-vuokra-asunto.

Muutto tuli ajankohtaiseksiheikentyneen terveyden myö-tä. Ympärivuorokautinen turvaja henkinen tuki ovat tulleetValtoselle entistä tärkeämmik-si nyt, kun hän toipuu sydän-kohtauksesta ja rintasyöpähoi-doista.

- Täällä on kaikki meillevalmiina. Käyn yläkerrassasyömässä. Siivooja tulee ker-ran viikossa ja hän on lämminihminen, jolla on tiukasta aika-taulusta huolimatta aina hetkiaikaa asukkaiden ylimääräisil-le asioille. Talo huolehtii ap-teekkiasioista ja lääkeannos-tuksista, mikä on hyvä kun lää-kitystä on paljon. Ja kukatkinkasteltiin kun olin sairaalassa,Valtonen luettelee.

Valtonen on tehnyt kaksios-taan viihtyisän omilla kauniillaantiikkihuonekaluillaan, muis-toesineillään, läheistensä valo-kuvilla ja maalauksilla. Merel-le antava parveke on yhtä väri-loistoa, siellä kukoistavat mo-net myöhäiskesän kukatkrysanteemista samettiruu-suun.

- Olen alusta asti mieltänyt,että tämä on minun kotini, kunsuljen oven, painottaa Valto-nen, joka kertoo molempienpoikiensa vastustaneen aluksiäidin muuttoa palvelukotiin.

- He pelkäsivät minun lai-tostuvan, mutta nyt he ovatmyöntäneet kauniisti olleensaväärässä.


Meri-Karinan alueen asumis- ja hoitopalvelut esittäytyvät

Anja Valtosta miellyttää Karinarannan henkilökunnanja asukkaiden välitön suhtautuminen toisiinsa. "Henki-lökunnalla on kiireen keskelläkin paljon annettavaa.Ne pienet teot merkitsevät", tuumaa talon nuorin asu-kas. Sairaanhoitaja Santeri Lemmetyinen kuului kalus-toon jo Valtosen muuttopäivänä.

Karinarannassa tehdään ihmiskeskeistä työtä

- Olethan kanssani vielä kauan, lausahtaa Kaarina Pöyhönen-Siimesmäki aviomie-helleen hellästi ja varmistaa, että tämän liivin vetoketjut ovat kiinni. Takana on 40vuotta yhdessäeloa, joista viimeiset 13 vuotta Meri-Karinan palveluvuokra-asun-nossa.

Alkuperäisasukkaat arvostavat turvallisuutta

Karinaranta


Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus tarjoaa asumis- ja hoitopalveluja:Palvelurivitalohuoneistoja, Seiskarinkatu 35, Turku- 17 kpl yksiöitä (n. 40 m²)- 4 kpl kaksioita (n. 50 m²)- vuokra ka. 8,11 /m²/kk

Karinaranta,tehostetun palvelun koti- 13 kpl kaksioita (39 m²)- 1 kpl kaksioita (51 m²)- vuokra 459,00 /kk (39 m²)- hoitomaksu 1.231,00 /kk- ravintopalvelut 260,00 /kk- turvapuhelin sisältyy vuokraan

PalveluasunnotKarinaranta ja Meri-Karinan palveluasunnot sijaitsevat luonnonkauniissa ym-päristössä meren rannalla Turun Hirvensalossa. Meri-Karinan palveluasunnot ovatrivitalohuoneistoja. Karinarannan asunnot sijaitsevat kahdessa kerroksessa ja su-urimmassa osassa huoneistoja on merinäköala. Asukkaat sisustavat huoneistonsa itse.Varsinkin Karinarannan asuntoja suunniteltaessa on otettu huomioon esteetön li-ikkuminen apuvälineitä käytettäessäkin.

Karinarannan yhteisiä tiloja ovat aulan seurustelu- ja ruokailutilat, takkahuone,virike- ja viherhuone, saunaosasto sekä luonnonkauniit ulkoterassit vapaa-ajan viet-toa varten. Hoitohenkilökunnan antaman terveydenhoidon lisäksi Karinarannassahuolehditaan asukkaiden ravinto-, siivous- ja vaatehuoltopalveluista sekä virike-toiminnasta. Annettava hoito on ympärivuorokautista ja hoitohenkilökunta koostuulähi- ja sairaanhoitajista. Myös lääkäripalveluja on saatavissa. Yleisestä siisteydestähuolehtii talon oma siistijä.

Meri-Karinan palveluasukkailla on käytettävissään toimintakeskuksen ruokalanpalvelut sekä sauna- ja uima-allasosasto. Toimintakeskuksessa tarjoavat palveluitaanmyös parturi-kampaaja, kosmetologi sekä fysikaalinen kuntoutuslaitos.

Meri-Karinan palveluasukkaille laaditaan tarvittaessa yksilöllinen hoitosuunnitelma.Karinarannan henkilökunta vastaa myös Meri-Karinan palveluasukkaiden koti-sairaanhoidosta. Alueen asukkaiden kotipalvelun hoitaa Turun kaupungin sosiaa-likeskus. Myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. osallistuu näiden palveluiden tuot-tamiseen (mahdollisuus ostaa esimerkiksi siivous- tai ravintopalveluja).

PalveluideologiaLounais-Suomen Syöpäyhdistyksen palveluasunnoissa pyritään kokonaisvaltaiseenhoitoon, jonka tarkoituksena on luoda asukkaille olosuhteet elää hyvää elämää iän jaavuntarpeen kasvaessa. Asukkaita rohkaistaan omatoimisuuteen ja korostetaan hei-dän omaa osaamistaan. Lähtökohtana on aina asukkaiden omat toivomuksetelämisen valinnoissa. Jokainen voi elää oman aikataulunsa mukaan silloin, kun se eiloukkaa talon muita asukkaita.

Karinarannan tehostettu palveluasuminen tukee ja edistää itsenäistä selviytymistäsiten, että ehkäistään asukkaan siirtymistä raskaampiin hoitomuotoihin. Henkilökun-ta pyrkii olemaan myös tiiviissä yhteistyössä omaisten kanssa.

Talous ja maksukäytännötKaikkiin vuokriin sisältyy lämmitys, sähkö ja vesi sekä puhelimen perusmaksu. Hoit-omaksu peritään erillisen hoitosuunnitelman mukaisesti.

Karinarannan asukkaille ja niille asukkaille, joille on tehty erillinen hoitosuunnitel-ma, lähetetään lasku kuukausittain jälkikäteen. Laskuun on eritelty vuokran, hoidonja ravintopalveluiden osuus. Lisäksi erikseen laskutetaan lääkkeet sekä puhelimenkäytöstä aiheutuvat kulut.

Asukkaan kotikunta tai Kansaneläkelaitos voivat osallistua asumiskustannuksiinmaksamalla asukkaalle esimerkiksi asumis- tai hoitotukea.

Palvelujen piiriin hakeutuminenPalvelujen piiriin haluava tai hänen läheisensä voi ottaa yhteyttä alla oleviin puhelin-numeroihin. Hänelle lähetetään asuntohakemus, jonka palautettuaan ohjeidenmukaisesti täytettynä ja liitteineen häneen tullaan ottamaan yhteyttä sopivan asun-non löydyttyä. Tarvittaessa yhdistyksen sairaanhoitaja kartoittaa asiakkaan tilanteenja varmistaa oikean tasoiseen yksikköön sijoittumisen.

LisätietojaToimitusjohtaja ja isännöitsijä Kari Ojala, puhelin 02-2657 601Sihteeri Arja Mäkilä, puhelin 02-2657 602Henkilöstö- ja hallintosihteeri Henje Hyppänen-Joutsa, puhelin 02-2657 669

Palvelurivitalohuoneistoja,Seiskarinkatu 30, Turku- 10 kpl yksiöitä (40 m²)- 6 kpl kaksioita (50 m²)- 4 kpl 3 h + k + s (81,5 m²)- vuokra ka. 9,18 / m²/kk

Kenelle palvelut on tarkoitettu- syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen- pitkäaikaissairaille- vammaisille- terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai muiden viranomaisten osoittamillepalvelujen tarvitsijoille

Tehostetun palvelun koti Karinaranta

- Palvelukodissa on 9 yksityispaikkaa sekä 5 Turun kaupungin ostopalvelupaikkaa terveyden-huollon, sosiaalihuollon tai muun viranomaisen osoittamille palveluntarvitsijoille.

- Hoito on ympärivuorokautista. Lisäksi talosta löytyvät lääkäripalvelut.- Asukkaaksi otetaan myös muita pitkäaikaissairaita kuin syöpäpotilaita.- Kaikki Karinarannan huoneistot ovat kaksioita, joissa on huomioitu esteettömyys.- Asumiseen sisältyvät asukkaiden ravinto-, siivous- ja vaatehuoltopalvelu sekä viriketoiminta.- Karinarannan oma keittiötyöntekijä valmistaa aamupalan ja kahvipullat, pääateriat tehdään

Meri-Karinan keittiössä.- Vuokra on 459 /kk + hoitomaksu 1231 /kk + ateriamaksut 260 /kk.- Asukaspaikkaa voi hakea täyttämällä asuntohakemuksen liitteineen.

Lisätietoja hakemuksesta saa toimitusjohtaja Kari Ojalalta, puhelin 02-2657 601

Karinakoti on yksi Suomenneljästä saattohoitokodista. Seon tarkoitettu potilaille, joidensyöpä tai muu vakava sairauson parantavan hoidon ulko-puolella. Lähettävä lääkäri te-kee päätöksen muutosta yh-teisymmärryksessä potilaan jaomaisten kanssa, kun potilas eienää selviydy kotona.

Hoidon tavoite on mahdol-lisimman hyvä kivun ja mui-den oireiden lievitys.

- Saattopotilaan pitää saadaviettää jäljellä oleva aikansa

rauhassa nauttien paikasta, il-mapiiristä, hyvästä hoidosta jaomaisista ilman syöpähoitojenhaittavaikutuksia, tiivistääsyöpätautien erikoislääkäriOuti Hirvonen.

Lääkkeiden lisäksi potilaatsaavat henkistä tukea ja apuakäytännön asioissa. Lähtijälläsaattaa olla paljonkin pohditta-vaa ja järjesteltävää: Mitenesimerkiksi kertoa asiasta lap-sille? Ja mitä tehdä asunnolle?

- Saattohoitopäätös tulisitehdä riittävän ajoissa. Ei ole

tarkoitus, että potilas kuoleeheti saavuttuaan. Olisi hyvä,jos olisi aikaa käydä läpi elet-tyä elämäänsä ja keskustellaomaisten kanssa siinä vaihees-sa, kun voimia on vielä jäljellä,Hirvonen sanoo.

Sairaalassakin työskentele-vä Hirvonen arvostaa Karina-kodin levollista ilmapiiriä.Lääkärin 20 viikkotyötuntiaantavat aikaa keskustella poti-laitten kanssa muustakin kuinakuuteimmista ongelmista.

Karinakodissa kello ja ka-lenteri menettävät merkityk-sensä. Saattokodin rauhaa var-tioivat jykevät männyt ja valoasyleilevät lehtipuut, meri ki-maltelee niiden takana. Ele-tään potilaan aikaa, jossa kehosanelee päivän rytmin.

Kun Iiro Harjunkoski ja hä-nen enonsa Simo Koivisto tu-levat Karinakotiin tapaamaanHarjunkosken äitiä, he karista-vat harteiltaan kiireen ja stres-sin. Eron hetki lähenee, nytkeskitytään olennaiseen. Yh-dessäoloon.

- Mielikuvitusta saa käyttääkaikenlaisen hyvän keksimi-seen. Huomasin tuolla pihallakauniin paikan, jossa sänkypo-tilaskin voi nauttia luonnosta,ja ulkoilumahdollisuus järjestyiheti. Musiikki on äidilleni hy-vin rakas asia, ja nyt hänellä onmyös mahdollisuus kuunnellahuoneessaan lempimusiikki-aan, Harjunkoski hymyilee.

Kun äidin syöpä todettiinparantumattomaksi ja hän tar-vitsi ympärivuorokautista hoi-vaa, järjestyi Karinakodin po-tilaspaikka Raision kotisai-raanhoidon ja Tyksin sosiaali-hoitajan sekä lääkärin avulla,vaikka paikkoja on rajoitetusti.

Harjunkoski toteaa, ettäomaisten hyvä olla aloitteelli-sia ja aktiivisia.

- Olen hyvin kiitollinen, et-tä äiti saa sairaanhoidollisenavun kodinomaisessa ilmapii-rissä. Täällä ei ole vain lääkäriX:ää ja hoitaja Y:tä, jotka hoi-taisivat äitiä numeroituna poti-laana. Sairaan ei tarvitse piilo-tella tarpeitaan peläten olevan-sa taakaksi, vaan ihminen koh-dataan ihmisenä, huokaa Har-junkoski.

Saksassa asuva Harjunkos-ki ja Norjasta saapunut Koi-visto ovat panneet merkille, et-tä kaukaakin matkannut omai-nen saa olla läheisensä tukenaniin paljon kuin itse kykenee.Kivenheiton päässä on Meri-Karinan ruokala, yöpyminenonnistuu vierashuoneessa jaäidin huoneeseenkin voidaantuoda ylimääräinen sänky, joshaluaa tai on tarvetta olla läsnäyön tunteinakin.

Lupa lähteä- Tämä prosessi on kyllä ol-

lut valtavan raskas, mutta olenoppinut täällä paljon. Henkilö-kunnan toiminnasta huokuurauha ja välittäminen. Kunpa

itsekin osaisin olla rauhallinenja antaa aikaa, olla rehellinenja suora, mutta samalla hellä,Harjunkoski miettii.

Suorapuheisuus ei ole kai-kille helppoa. Kun yhteistä ai-kaa on jäljellä rajallisesti, pel-ko siitä, että pahoittaa toisenmielen, voi olla melkoinen.Mieltä painavat asiat eivät kui-tenkaan lakkaa olemasta sillä,että ne lakaistaan maton alle.Harjunkoski kertoo, etteiomainen jää murheineen yk-sin. Hoitajilta saa apua ja tu-kea, jos puhuminen tuntuu vai-kealta. Ei tarvitse yksin mu-rehtia kaikesta.

Lähdöstäkin keskustellaan,vaikkei se ole helppoa. Sekäsaattaja että saatettava voivatpelätä loukkaavansa tärkeääihmistä. Lopulta sanat voivatkuitenkin vapauttaa.

- Voi olla potilaalle suurihelpotus, että tuntee saavansalähteä täältä eteenpäin rauhas-sa, omaisten luvalla. Minustaon erittäin tärkeää sanoa poti-laalle, ettei tarvitse enää pon-nistella, jos ei jaksa, Koivistosanoo.

- Parasta olisi, jos saisi näh-dä toisen saavan rauhan, lisääHarjunkoski.

Ajoitus on kaiken A ja O

Äitiä saattamassa

Iiro Harjunkoski (vas) ja Simo Koivisto arvostavat Karinakodin sijaintia luonnon hel-massa.

Karinakoti


Kurssi on tarkoitettu Lounais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen jäsenille ja se on maksuton. Ryhmään mahtuu 8henkilöä.

Terapeuttisen kirjoittamisen kautta voidaan käsitelläelämässä olevia asioita ja tapahtumia - usein raskaita javaikeitakin asioita. Kirjoittamalla voi liikkua elämänsäeri aikakausissa, tutkia ja muistella tapahtumia ja tunte-muksia. Kirjoittamisen kautta tunteita ja asioita voitehdä näkyväksi ja ryhmässä kirjoituksia jakamalla teh-dä elämäänsä kuulluksi. Kirjoittamalla elämäänsä tu-tustuminen ja kuulluksi tuleminen mahdollistavat tera-peuttisen kasvuprosessin syntymisen.

Kurssilla ei ole tarkoitus opettaa kirjoittamisen tek-niikkaa, vaan antaa ennemminkin virikkeitä löytää omatapa tuottaa tekstiä. Kirjoitukset voivat kertoa todelli-sesta elämästämme tai olla mielikuvituksemme tuottei-ta. Tarinat voivat joskus myös saada runollisen tai pa-kinallisen muodon ja tulla esille yllättäen vuosienkintakaa. Ryhmätapaamisen jälkeen voidaan jatkaa kir-joittamista kotona. Ryhmä mahdollistaa myös omienkirjoitusten kuulluksi tulemisen.

Kirjoittamisen taitoja tai kokemusta ei tarvita ryh-mään tultaessa. Kirjoittaminen toimii itseilmaisun väli-neenä, kirjoittamalla piirrämme omaa sisäistä kuvaam-me paperille ja voimme liikkua tarinoiden keskellä kutenhaluamme. Kokemus on usein myös vapauttava ja tuouudenlaisia kiinnostavia mahdollisuuksia elämäämme.

Ryhmä kokoontuu syksyn 2007 aikana seuraavasti:ti 09.10., ti 23.10., ti 06.11., ti 20.11 sekä ti 04.12 .klo 17.30 - 19.30 Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35,Turku. Mahdollisesta jatkosta keväällä 2008 sovitaanryhmän kiinnostuksen mukaan erikseen.

Ohjaajana toimii taideterapeutti Kaisa Haltia. Il-moittautumiset ystävällisesti hänelle pe 28.09. men-nessä, puhelimessa tehdään haastattelu kurssille.

Jos siis haluat kirjoittamalla tutustua itseesi ja elä-määsi olet lämpimästi tervetullut joukkoon.

Kaisa Haltiapuh. 02-2435 683 tai GSM 044-593 0008

Kun käytätSyöpäsäätiön adresseja,

tuet syöpätutkimusta

Tekstatut adressit toimistostammeLiisankatu 21, 00170 Helsinki

Puh. 0800-143 000

Adresseja myyvät myös:posti, kirja-, kukka- ja paperi-

kaupat, hautaustoimistot,R-kioskit, pankit sekä sähkepalvelu 020 211

SYÖPÄSÄÄTIÖT jakoivat syöpä-tutkimukseen viime vuonna

n. 3 milj. euroa

SYÖPÄSÄÄTIÖ

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.tarjoaa jäsenilleen mahdollisuudenosallistua terapeuttisen kirjoittamisenkurssille. Kurssi toteutetaan syksyn2007 aikana ja ryhmäläisten innostuk-sesta riippuen on mahdollisuus jatkaakeväällä 2008.

TERAPEUTTINEN KIRJOITUSKURSSI LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENILLE

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Hematologiset potilaat ja heidän läheistensä ryhmä

Väliajalla kahvitarjoiluArpajaiset15 euron lippuja saatavana ennakkoon Meri-Karinan neuvonnasta, puh. 265 7666

HEMAN SYYSSOITTO MERI-KARINASSASEISKARINKATU 35, TURKU SUNNUNTAINA 4.11.2007 KLO 15.00

Janiina Lehtonen, vuoden 2007 tangofinalistiArto NuotioTutta CarpelanHeidi BrunilaJanina

Juha SimolaOla MikolaAulis KotaviitaReino Kotaviitasäestää Atlas orkesteri johtajanaan Timo Rautala

Mukana noin 30 muotialan yritystä sekä Fashion Teamin huippumalleja.Pääsyliput 10 euroa, lapset 6-14-vuotta 5 euroa.Liput ennakkoon: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimisto Käsityö-läiskatu 4, 6. kerros ja Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus,Seiskarinkatu 35, Mallitoimisto Fashion Team, Aurakatu 5 A 4. kerros,Sokos Wiklundin info, Eerikinkatu 11 sekä näytöksessä mukana olevatyhteistyöliikkeet.

Syksyn 2007 upea trendihyväntekeväisyysmuotinäytös

lapsisyöpäpotilaiden hyväksi Turun kaupunginteatterissa,

Itäinen Rantakatu 14, Turku,

maanantaina 29.10.2007 klo 18.00 ja 19.30.

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y.TURUN SEUDUN PAIKALLISOSASTOTOIMINTA SYKSYLLÄ 2007

JÄSENILLATKokoontuminen Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35, joka kuukauden toinen tiistai klo 17.45. Jäsenilloissa on kahvitarjoilu ja arpajaiset. Paluukuljetus Kauppatorille klo 20.00.

9.10. Syövän vaikutukset elämän eri osa-alueilla: Suomen Syöpäpotilaat r.y.:n toiminnanjohtaja Leena Rosenberg13.11. Elämän punainen lanka: erikoislääkäri Esa Aronen. Sirkka Rantasen murrejuttuja: ”Oleks pahas paikas?”11.12. Joulujuhla

Joulumyyjäiset lauantaina 15.12.2007 klo 12.00-14.00Turun Kaupunkilähetys r.y.:n Axel-salissa, Itäinen Pitkä-katu 68.

Päiväkerho Ahkerat Kertut, Meri-Karinan kirjastossa tiistaisin klo 10.00-12.30, paitsi kuukauden toinen tiistai klo 14.00-17.00. Vetäjinä: Eeva Vallinkoski ja Kaarin Hakala


- Konvehdit eivät ole mitätahansa hörhelöitä, vakuuttaaToini Grönqvist. Konvehtima-tami kertoo, että juhlakonveh-tien ylhäiset juuret ovat faara-oiden Egyptissä, ja Grönqvis-tin koulukunta tekee konveh-tinsa keskiajan luostarien mes-tareilta periytyvien kaavojenmukaan. Tasan kymmenenvuotta sitten näitä pieniä koris-teita alettiin valmistaa myössyöpälapsipotilaiden auttami-seksi.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distys r.y:n konvehtimestaritjuhlivat tänä vuonna kymmen-vuotista taivaltaan vanhan kä-sityöperinteen ylläpitäjinä.Ryhmä koostuu viidestä lap-sisyöpäpotilaiden Sykerö-ker-hon äidistä ja yhdestä, joka ha-luaa muuten tukea hyvää asiaa.

Aitoja konvehteja ei val-mistakaan kuka tahansa askar-telija, vaan Toini Grönqvistin

mukaan oikeudet lunastetaanaina virallisilta mestareilta.Grönqvist itse sai valtuutuksenTurun Linnan intendentti IrjaSahlbergilta vuonna 1959 ja onsiitä lähtien jakanut taitoaeteenpäin. Lapsisyöpäpotilai-den äidit hän perehdytti kon-vehdintekoon toisen konvehti-matamin Saara Snellin kanssa.Tänäänkin konvehteja saa os-taa toiminta- ja palvelukeskusMeri-Karinan käsityöpuodistasyöpälapsipotilaiden hyväksi.

- On hienoa, miten nämä äi-dit ovat jatkaneet konvehtipe-rinnettä. Heille ei riitä, että hei-dän perheitään autetaan, vaanhe haluavat itse olla auttamas-sa, ihastelee Toini Grönqvist jakiittää vanhempien lisäksiLounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen toimitusjohtaja KariOjalaa historiallisen perinteenottamisesta suojelukseensa.

Sykeröäitejä naurattaa ky-

symys siitä, syntyykö heidänkäsistään konvehteja vielä pit-kään. Siitä kun ei ole epäilystä-kään.

- Tämä on meille myös so-siaalinen voimavara. Kaikillaon takana vakavaa sairauttaperheessä ja joskus mieleentullut kysymys, että tuleeko si-tä iloa perheeseen enää kos-kaan, Vehmaalta Turun kuu-kausittaisiin konvehtitapaami-siin saapuva Tuija Uusitalo se-littää.

- Nauru ja normaali arkiovat palanneet perheisiin ter-vehtymisien myötä. Nyt onmeidän vuoromme jakaa iloakeräämällä konvehtitoiminnal-la varoja lapsipotilaiden virkis-tystoimintaan, jatkaa paraislai-nen Nina Tuomisto, Konvehti-mestarien puheenjohtaja.

Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Konvehtiperinne jatkuu Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä

"Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen sovellutus historiallisten esikuvien mukaan"on Grönqvistin koulukunnan ohjenuora konvehtiperinteen jatkamisessa. Konvehti-matamit Toini Grönqvist (edessä) ja Saara Snell (oik.) vihkivät kymmenen vuotta sit-ten Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat konvehti-perinteen saloihin. Oikeaoppisten konvehtien reseptin tuntevat Taina Tikkanen(vas.), Kirsi Puhakka, Elina Kivistö, Pirkko Sinisalo, Tuija Uusitalo ja Konvehtimesta-rien puheenjohtaja Nina Tuomisto.

Onnistuneen kodin viimeistelee

www.terveystalo.com

Osaavaa ja välittävää lääkäripalveluaAllergiakeskus• Yleislääkäripalvelut

• Laboratoriopalvelut

• Erikoisalat:

- lastentaudit

- lasten allergologia

- ihotaudit

- keuhkosairaudet

- korva-, nenä- ja

kurkkutaudit

Sibeliuksenkatu• Clinisport

• Gynekologicenter

• Korvacenter

• Mahacenter

• Ortopediacenter

• Urologicenter

TeslaVagus• Magneettikuvaukset

• Luuntiheysmittaukset

• Tietokonetomografi at

• Ultraäänitutkimukset

• Röntgentutkimukset

Verkahovi• Työterveyshuolto

• Yleislääkäripalvelut

• Erikoislääkäripalvelut

• Laboratoriotutkimukset

Suomen TerveystaloAllergiakeskusKotkankatu 2

20610 Turku

Puh. 02-274 6400

Suomen TerveystaloTeslaVagusBrahenkatu 11 D

20100 Turku

Puh. 02-271 0271

Suomen TerveystaloVerkahovin LääkäriasemaVerkatehtaankatu 4

20100 Turku

Puh. 02-415 700

Suomen Terveystalo Sibeliuksenkatu• Clinisport • Gynekologicenter •

Korvacenter • Mahacenter

• Ortopedicenter

Sibeliuksenkatu 3, 20100 Turku

Puh. 02-251 6111

Ko

rva-,

nenä-

ja k

urk

kuta

utien e

riko

islä

äkäri J

ukka H

yvärinen


Löydät meiltäAnitan uutuudet

ja aina hyvin istuvatClassic -mallit,

rintaliivit, bodyt jauimapuvut.

Valitse itsellesi sopivamalli niin teetämme

siihen proteesitaskun.

Valitse liiviksesi

Vuosien

kokemuksella

Tku, Brahenkatu 5Salo, Turuntie 1

Tre, Aleksanterink. 27

UniqueBodyWear

När vi träffar Olof Öster-berg hemma i köket vid Norrs-kogsvägen i Dragsfjärd harhan ingen skramlande ochtung insamlingsbössa att visaupp, men inte desto mindre hörhan till de flitigaste deltagarnai Sydvästra Finlands Cancerfö-renings cancerbekämpnings-talko. Samlat har han - och detmed besked. Dagen innan harhan redovisat för tredje gångeni år. Bössan är tom just nu,men på Sydvästra FinlandsCancerförenings insamlings-konto har 162,95 euro influtit.

- Det lär inte vara så lätt attvärva nya samlare numera,men det är inte svårt och manbrukar bli väl bemött. Tid finnsdet alltid, menar Österberg.Det beror bara på vad man väl-jer att använda den till.

Österberg har varit trogencancerinsamlingarna i mångaår. Den hör liksom till.

- Folk brukar fråga hurmånga medlemmar cancerfö-reningen har, men sådant vetjag inte. Jag är inte med, bru-kar jag säga, och det finns juingen lokal förening här, mendet finns en grupp som samlasi Dalsbruk för få stöd av va-randra.

Självhjälpsgruppen harstartats av en annan aktiv in-samlare May-Gun Dannströmsom själv vet hur det känns ef-ter en cancerdiagnos.

Den som vill kan bli med-lem i Sydvästra FinlandsCancerförening och ta del avinformation och förmåner avolika slag, främst på finska.Medlemsavgiften är 14 euro.

InsamlingstipsOlof Österbergs blev in-

samlare tack vare Dragsfjärdsarbetarpensionärer.

- Föreningarna skulle skötainsamlingen. Vi hade möte ochfick olika distrikt. Så en lördaggällde det. Vi gick från dörr tilldörr med insamlingslistorna.Då var det i Tordalen och Sab-bels i Dalsbruk, men jag sa attblir det fler gånger så kan jagta distrikt uppe i byarna.

Och så blev det. Hansdistrikt slutade vid posthuset iDragsfjärds kyrkby och omfat-tade 40-50 hushåll.

- Det gick ganska snabbt på

cykel. Många visste redan vaddet var frågan om. Ifall ingenvar hemma första gången forjag på nytt senare.

Man kunde också lämna in-formation i postlådorna, mendet effektivaste är ett person-ligt besök.

- Jag har skämtat att manborde ha skrivit in 100 mk somförsta donation på listan. Folkser ju vad andra ha gett, mendet var nog 5-20 mk som folkbrukade betala.

Stig Österberg, Olofs son,berättar om ett insamlingssättsom man prövade på för drygttio år sedan. Stig hade hört attIngmar Hagman gjort en filmom Kimito 1959 och tog kon-takt och så visades den gamlafilmen som ett led i insamlin-gen 1996.

- Vi tog 5 mk i inträde, menman fick ge mera. Vår målsätt-ning var 1000 mk, men detblev nog tyvärr bara lite över700, berättar Stig.

- Förstås var det mångasom gav mer än 5 mk så egent-ligen gick det bra. Och sen vardet många som ville ha filmenpå video.

Filmen "Finlands störstaskärgårdsö" förknippas intelängre med canceringsamlin-gen, men det var så tidsdoku-mentet blev känt. Nu finns densom DVD.

I somras har Olof Österbergvarit aktivt ute några onsdagarpå Dalsbruks torg. Någotdistrikt har han inte längre ef-tersom man övergått till bös-sinsamling i första hand.

- Det rör sig mycket folk.På sommaren finns det flersom kan bidra med lite små-pengar. Någon kan t.o.m. sättai en 50-lapp. Summorna varie-rar mera. Det är inte som medlistorna. Nu vet ingen vemsom gett vad.

Två dagar före midsommarstod han utanför Alko i Dalsb-ruk.

- De kan ju inte riktigt sägaatt de inte har pengar när dekommer ut därifrån, säger hanmed en litet underfundig min.

Men lura någon att ge pen-gar vill han absolut inte. Ingenska känna sig skyldig att ge nå-got, men det är många som villgöra det. I juni och juli kunde370,45 e respektive 381,25 eöverföras till insamlingskontot.

Dragsfjärd har hört till deaktivaste bidragsgivarna. Sto-rinsamlingen 2001 samlademan in långt över 29 000 mark,närmare 5000 euro och resul-tatet var gott också 2004. Syd-västra Finlands Cancerföre-ning rekommenderar fortsätt-ningsvis listor fast de kräverstora frivilliga insatser. Däre-mot har cancerinsamlingen in-te genomförts per telefon ochden metoden använder man in-te nu heller.

Dessutom har många fåttinbetalningskort i postlådan.Dessutom kan man betala perinternet med sina bankkoderpå www.lssy.fi/talkoot.

Var tredje finländareOlof Österberg har märkt

att många berörs av cancern.Också helt okända har lättat påhjärtat när de sett honom medbössan i hand.

- Många har haft stora mot-gångar. De blir glada av att seatt det finns människor bryr sigom att göra något.

Cancer berör på ett eller an-nat sätt alla finländare. Undersin livstid drabbas ungefär entredjedel själva av cancer.

Sydvästra Finlands Cancer-förening har som mål att samlain 0,55 euro per invånare d.v.s.250 000 euro. Pengarna an-vänds till patientverksamhet,hemvård i livets slutskede,anskaffning av utrustning förtidig diagnostik, rehabiliteringav barncancerpatienter ochcancerf orskning.

Text och foto: Anna Ritamäki

Cancerinsamlingen hör till livet

Dragsfjärdiläinen Olof Österberg osallistuu ahkerasti Lounais-Suomen SyöpäyhdistyksenSyöväntorjuntatalkoisiin. Tänä vuonna hän on jo kolme kertaa tilittänyt lipaskeräyksen tuotto-ja keräystilille. Uudet kuitit hän on kerännyt syöpäkansioonsa, josta löytyy kaikenlaista kivaavuosien varrelta, vanhoja esitteitä ja laskelmia. Näköjään eräänä vuonna lahjoitusten keski-määräinen suuruus oli 41,20 mk.

- Kun kiertelin listojen kanssa omassa kylässä, melkein jokainen osallistui 5-20 markalla.Usein kaikki maksoivat saman summan kuin naapuri. Joskus tuli suurempiakin lahjoituksia,Österberg kertoo.

Listakeräys on toimiva tapa kerätä varoja, mutta vaikka Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.mielellään näkisi, että listoja käytetäisiin enemmän, siitä on nyt Dragsfjärdissä luovuttu. Va-paaehtoisia ei ole tarpeeksi. Olof Österbergiä tämä ihmetyttää. Toiminta on hänelle luonnolli-nen osa elämää. - Ei tämä niin vaikeata ole. Ihmiset suhtautuvat yleensä myötämielisesti asi-aan. Jos meitä olisi enemmän, niin voisimme jakaa alueet paremmin.

Olof Österberg ryhtyi tavallaan sattumalta kerääjäksi, tai oikeastaan hyvien keräysjärjeste-lyiden seurauksena. Dragsfjärdissä oli kutsuttu yhdistykset mukaan talkoisiin. Työväen eläke-läiset saivat alueen hoidettavakseen. Yhdistyksen jäsenenä Olofkin teki osansa.

KeräysideoitaKesällä Olof Österberg kiersi Taalintehtaan keskiviikkotorilla lippaansa kanssa.

-Kolikkoina annetaan nykyään aika suuria summia. Kahden euron kolikko on jo aika merkit-tävä lahjoitus. Joskus lippaasta löytyy jopa 50 euron seteleitä.

Ennen juhannusta Olof Österberg seisoi pari päivää Alkon ulkopuolella.- Eihän kukaan voisanoa, ettei ole rahaa, jos on varaa käydä alkoholiostoksilla, Österberg toteaa ovelasti ja lisääheti, että osallistuminen keräykseen tietenkin on täysin vapaaehtoista.

Raha ei aina ole tärkeintä.- Joskus joku tulee vain puhumaan vaikeista kokemuksistaan, kun huomaa millä asialla

olen liikkeellä. Monet ilahtuvat jo siitä, että joku viitsii tehdä jotain.Stig Österberg, Olofin poika, muistuttaa toisesta tavasta kerätä varoja, joka toteutettiin

1996. Saatiin aika paljon väkeä katsomaan vanhaa Kemiöstä kertovaa filmiä Taalintehtaan BioPonyyn. Lipun hinta oli vähintään 5 markkaa syöpäkeräykseen. Monet lahjoittivat enemmän,vaikka emme päässeet ihan 1 000 markan tavoitteeseemme.

Ingmar Hagmanin filmi vuodesta 1957 on nyt yleisessä tietoisuudessa. Syöpäkeräys yhdis-tettiin kulttuuritekoon.

Teksti ja kuva: Anna Ritamäki

Syöpäkeräys kuuluu elämään

I en mapp har Olof Österberg samlat material fråncancerinsamlingarna. Många gånger har kan gått frånhus till hus med insamlingslistan, men nu har hansamlat med bössa på torget i Dalsbruk.

Olof Österberg on koonnut mappiin materiaalia erisyöpäkeräyksistä. Monet kerrat hän on kulkenut ke-räyslistan kanssa talosta taloon, mutta tällä kerrallahän keräsi lippaan kanssa Taalintehtaan torilla.


Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen 50-vuotisen toimin-nan juhlavuonna - 2001, järjes-tettiin moninaisia tapahtumiayhdistyksen toiminta-alueella.Juhlavuoden eräs keskeisin ta-pahtuma oli Syöväntorjuntatal-koot - suurkampanja 2001, jon-ka tulos oli hieno 1.611 288,15"mummon markkaa".Vuoden2004 syksyllä tehtiin edellinensuurkampanja ja tulos oli jäl-leen hieno 231 401 euroa.

Keräytoiminta edel-leen voimissaan- syö-väntorjuntaan osoi-tettu keräyseuro me-nee kohteeseensa

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen oma keräystoimintaon yli viidenkymmenenkuudenvuoden aikana kantanut upeaatulosta. Joka vuosi on toteutet-tu SYÖVÄNTORJUNTATAL-KOOT-keräyskampanja erityi-sesti koululaisten suorittama-na.Tällä kansalaiskasvatuksel-lisella toiminnalla oppilaatovat voineet auttaa lähimmäisi-ään ja he ovat saaneet keräyk-sistään myös palkkion leirikou-luja- ja luokkaretkiä varten.Ennen keräyksiä on pidetty op-pitunteja tästä pahamaineisestasairaudesta, joka kuitenkin onnykyään jo lähes puolella sai-rastuneista täysin parannetta-vissa.

Vuosina 2007-2008 Syö-väntorjuntatalkoot toteutetaankuitenkin myös suurkampanja-na.Lisäteemana korostetaan si-tä että jo lähes joka kolmassuomalainen sairastuu syöpäänjossain elämänsä vaiheessa.

Tavoitteena on kerätä250.000 euroa kotisaattohoito-toiminnan- ja muun potilastoi-minnan hyväksi.Lapsisyöpä-potilaiden kuntoutustoimintasekä syövän tieteellinen tutki-mus saavat osansa keräystulok-sesta. Näiden kohteiden lisäksiyhdistyksen kuusi paikallis-osastoa päättävät omista ke-räyskohteistaan. Neuvontapal-velujen tehostaminen on yksitavoitteista.Erilaiset tempauk-set ja haastekampanjat jatkuvatvuoden 2007 loppuun.Vuonna

2008 keskitytään taas enem-män koulukeräyksiin.

Syöväntorjuntaan annettueuro menee poikkeuksellisenhyvin kohteeseensa, sillä valta-osa keräyksistä toteutetaanedelleen vapaaehtoisvoimin.Kiitos siitä kuuluu niille sa-doille ahkerille kerääjille jotkaeri puolilla Varsinais-Suomeauhraavat vapaa-aikaansa syö-väntorjuntatyöhön. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ke-räysten keräyskustannuksetovat tälläkin hetkellä vain noin12%. Väärinkäytösten takiahuonon maineen saaneita pu-helinkeräyksiä ei ole Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen va-rainhankinnassa koskaan käy-tetty.Keräyksissä on luotettuenemmän suoraan ihmiseltätoiselle tapahtuvaan syöpätyö-hön, lipas- tai listakeräyksenmuodossa.

Jokaiseen kuntaankeräysorganisaatio

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen suurkampanjan Syö-väntorjuntatalkoot 2007-2008on edennyt jo pitkälle. Yhdis-tyksen toimialueen 59:stä kun-nasta on 26 kuntaa jo kerää-mässä tai ainakin perustaneetpaikallistoimikunnat, jotka sit-ten paikallisjohtajansa luot-sauksella kartoittavat kunnankerääjätarpeen. Keräystileilletulleista summista voi todetakeräyksen otetun hyvin vastaanja kerääjien ahkeroineen enti-seen malliin. Aivan huipputu-loksiin on päästy mm. Askai-sissa, Taivassalossa, Paimiossaja Marttilassa; aina erinomaistaSärkisaloakaan unohtamatta.Eri kuntien tuloksia päästäänjulkistamaan ensi vuoden en-simmäisessä Syöväntorjun-tasanomien numerossa helmi-kuussa 2008.

Useimmissa kunnissa tilan-ne on hallinnassa mutta osaanei organisaatioita vielä ole saa-tu muodostettua. Kipeästi tar-vittavaa vapaaehtoista "työvoi-maa" joudutaan haravoimaanmonellakin tavoin sillä tarvekerääjistä on kuitenkin suuri.Kerääjiksi voi innostua lähte-mään mukaan monin tavoin;

yksityiset ihmiset esimerkiksivaikkapa keräämään oma talo-yhtiönsä tai omakotitalo-alu-eensa.Yhdistys- ja yrityspuo-lella tempauksena voi järjestäälipas- tai listakeräyksen henki-lökunnan ja johdon piirissä.

Keräyksen kohteet ovatselvät - potilastoiminta ja siinäerityisesti ns. oireenmukaisenhoidon tehostaminen, syövänvarhaistoteamiseen tarvittavienlaitteiden ja toimitilojen han-kinta, kotisaattohoitotoimin-nan jatkaminen sekä tietystilapsisyöpäpotilaat ja heidänperheensä joiden selviytymistävaikean sairauden kanssa tuleetukea monin tavoin. Syöväntieteelliseen tutkimukseen tu-lee myös ohjata varoja. Tämänvuoden keräyksen erityispiir-teenä on Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen kuuden pai-kallisosaston (Turku, Loimaa,Salo, Forssa, Rannikkoseutu jaUusikaupunki) määrittämätomat kohteet keräysvarojenkäytöstä. Paikallisosastojenkohteet liikkuvat palvelu-asemien toiminnan tehostami-sesta ja syöpätietouden ja neu-vontapalveluiden paikkakunta-kohtaisesta lisäämisestä ainaeri kuntien syöpäpotilaiden vä-listen tapaamisten järjestämi-seen.

Tavoitteena tänä vuonna onkerätä 0,55 euroa/kunnan asu-kas eli 250.000 euroa. MuunSuomen paljolti "kadehtima"lounaissuomalainen syövätor-juntahenki - tekemisen meinin-keineen voi osoittaa taas voi-mansa! Toista auttaessammeymmärrämme enemmän ihmi-syydestä, ystävyydestä ja yh-teisvastuullisuudesta.

Keräys jatkuu suurkeräyk-senä vuoden loppuun saak-ka.Kerääjäksi voi ilmoittautuaja lähteä talkoisiin omalla paik-kakunnallaan sekä asuin- taityöympäristössään - tilaamallalippaan tai listan numeroista02-2657 602 tai 02 2657 687,fax 02-2657 668, sähkö[email protected]. Eripaikkakuntien yhteyshenkilöi-den tiedot löytyvät myös sa-moista osoitteista.

Useissa kunnissa keräystä on jo tehty kevään ja alkukesän aikana. SYÖVÄNTORJUNTATALKOOT 2007-2008 SUURKE-RÄYSKAMPANJA JATKAA VUODEN 2007 LOPPUUN

Jo viidettätoista kertaa

Suomen suurimmat

JOULUMYYJÄISETTURUN MESSU- JA KONGRESSIKESKUKSESSA

Sunnuntaina 2.12.2007 klo 11–18.Tuhansia joulumielellä liikkuvia ostajia, satoja myyjiä.

Tavara vaihtaa vilkkaasti omistajaa: upeita yksilöllisiä kädentöitä, taidetta, vaatteita, jouluherkkuja ja -koristeita, hauskoja leluja – melkein mitä tahansa. Ei kirpputoria.

Ravintola avoinna. Ilmainen pysäköinti.Linja-autokuljetukset (nro 100) puolen tunnin välein Aurakadulta.Vapaa sisäänpääsy. Lahjaongelmiin ratkaisu yhdellä ostosreissulla.

Myyjät huomio! Myyntipaikkavaraukset puhelin 2657 690Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Laulajatar Margit Virtanen-Demtchenko lahjoitti Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle1611,70 euroa Jänkä-levynsämyyntituottoja käytettäväksilapsisyöpäpotilasperheidenSykerö kerhon toimintaan, sil-lä lasten auttaminen on Virta-nen-Demtchenkolle tärkeää.

- Syöväntorjuntatyö mer-kitsee minulle pitenevää elä-mänlankaa. Olen itsekin syö-päläinen, jalastani on leikattukasvain ja olin juuri eilenkontrollikäynnillä, kertoo Vir-tanen-Demtchenko, jonka syö-pä on pysytellyt poissa jo kuu-si vuotta.

Klassisen laulajan koulu-tuksen hankkinut mezzo-sop-raano esiintyy levyllä Jekateri-na Kurvisen pianon säestyk-sellä.

Äänitteen nimi tulee levyl-täkin löytyvästä Yrjö Kilpisensamannimisestä laulusta. Jän-kä merkitsee kuivaa turvesuo-ta.

- Äitini suku on pohjoisestaja olen itse jääräpäinen kuinjänkä, heläyttää Virtanen-Demtchenko, joka kokee jää-

räpäisyyden kantaneen häntähalki elämän, niin opinnoissa

kuin sokeuden ja syöpähoito-jenkin osaltakin.

Margit Virtanen-Demtchenkon keräsi lauluillaan lap-sisyöpäpotilaille 1611,70 euron avustussumman.Emäntänsä kanssa kuvaan päässyt Opas Chanell onniin ikään auttamishaluinen.

Jänkä-levyltä tu-kea syöpälapsille

TUE SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ - OSALLISTU

SYÖVÄNTORJUNTATALKOOT-KAMPANJAAN

Pankkitili TOP 571345-2505

Syöväntorjuntatalkoot 2007-2008 suurkampanja suoritetaan pääasiassa lista- ja li-paskeräyksenä satojen vapaaehtoisten kerääjien toimesta.


PROTEESI-ASIAKAS

Eerikinkatu 6Kristiinankatu 10

Ostaessasi meiltänormaalihintaiset

Rintaliivit, kokoliivittai uima-asun

Teemme valitsemaasimalliin taskun

ILMAN LISÄVELOITUSTA!

Meri-KarinanJuhlapalvelu

✳ Häät✳ Merkkipäivät✳ Muistotilaisuudet✳ Koulutuspäivät✳ 200 henkilölle✳ Menuhinnat

25-35¤

Yhteydenotto

Juhlapalvelu:puh. 02-2657 666fax. 02-2657 618www.lssy.fi/palvelut

Ressu Redfordin tähti syttyi1980-luvulla, kivipestyjenfarkkujen ja paksujen olkatop-pausten kultakaudella. Samal-la vuosikymmenellä mies pe-rusti Riverside Gladiators -joukkueen, johon kutsui viih-dejulkkiksia pelaamaan hy-väntekeväisyysjalkapalloa.

Tänään, tasan 20 vuottamyöhemmin musiikki työllistääRessua yhä. Perheytynyt muu-sikko harrastaa edelleen urhei-lua hyvän asian puolesta. RessuRedford potkii palloa Gladia-torseissa, toimii seuran puheen-johtajana ja monesti myös pe-laajien kokoonkutsujana. Tänäkesänäkin hän järjesti gladiaat-torit Kupittaan viheriölle syö-pää sairastavien lasten puolesta.

Redford ei kuitenkaan

myönnä olevansa sama mies,joka esiintyi aikoinaan BogartCompanyn keulakuvana. Isyyson tuonut kosolti vastuuntun-toa, joskin reipasta poikamai-suuttakin löytyy.

- Työssäni tarvitaan sitäikuista pikkupoikaa kuten myöspallokentällä ja kavereidenkinkanssa. Omien lastenkaan kans-sa siitä ei ole haittaa, vaikka sa-malla täytyy myös olla se, jokasanoo mitä ei pidä tehdä, tuu-maa kahden pojan isä.

Redfordilla riittää peliken-tällä puhtia, joka on peräisinesiintymislavoilta. Ressun mu-kaan keikoilla ei huilata.

- Vaikka mulla on ballade-jakin, niin menobiisejä on aikapaljon, eikä keikalla juuri ollapaikallaan. Pomppiminen,

tanssiminen ja laulaminen yhtäaikaa on tosi fyysistä. Siitä saajonkun kuvan kun lähtee len-kille ja puhua pöpöttää samallakoko ajan. Laulaminen on vie-lä rankempaa.

Kesäkuisiin Sykerö-ottelui-hin laulaja-säveltäjä-sanoitta-ja-tuottaja on löytänyt sekäenergiaa että aikaa lähes aina.Mies muistaa joutuneensa jät-tämään ottelut väliin ainoas-taan kahdesti.

- En keksi yhtään syytämiksen osallistuisi. Pelaami-nen on kivaa hommaa hyvänasian puolesta. Siksi meillä onmuitakin kohteita ympäri Suo-men.


Nupit eli Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen nuoretsyöpäpotilaat kutsuu nuorianaisia ja miehiä toimintaansatänäkin syksynä. Nuppienpuheenjohtaja Miriam Rythlupaa tulokkaille tietoa, ver-taistukea ja hauskanpitoa.Yhteistä tekemistä järjeste-tään jäsenten toiveiden poh-jalta.

- Haluamme, että mahdol-lisimman moni pystyisi osal-listumaan, vaikka hoidot oli-sivat vielä kesken. Extreme-urheilua ja hirveän kallistaohjelmaa siis vältetään, Rythkertoo.

Kerhon virallinen jä-senikä on 16-35 vuotta, mut-ta Nupit ovat suurpiirteisiä.

- Tällä hetkellä olemmekaikki täysi-ikäisiä. Yläikä-rajaa ei ole, vaan mukana saaolla niin kauan kuin porukas-sa viihtyy, Ryth vakuuttaa.Vanhin jäsen on nyt 37-vuo-tias.

Nuori syöpäpotilas saatietoa Nupeista automaatti-sesti liittyessään Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseen.Yhdistyksen jäsenyys ei olekuitenkaan Nuppeihin pääse-misen ehto.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa ja taidekappelissaSeiskarinkatu 35, Turku.

KESKIVIIKKO 5.12.2007 klo 18.00Illalliskortti 20 euroa Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Ilmainen linja-autokuljetus Turun Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19 klo 17.30.Paluu samaan paikkaan tilaisuuden jälkeen.

Illalliskorttitilaukset Meri-Karinan keskuksesta, puhelin (02) 265 7666.

VANHANAJANJOULUAATTOILLALLISET

JA JOULUKONSERTTI

Ressu ja Suhonen: Heikki Suhosen ja Ressu Redfordin yhteinen maali pelissä onsyöpälapsipotilaitten hyvinvointi.

Kova keikkakunto kantaaRessua futiskentällä

Tuomasmessu Turun Mikaelin kirkossa sunnuntaina 21.10.2007 klo 18.00 teemalla”syöpää vastaan ihmisen ja Jumalan voimin”

Sydämellisesti tervetuloa!

Matkatoimisto Matkari Oy:n maailmanympärimatkalla keväällä 2007 kohteina oli-vat Los Angeles, Tokio, Singapore, Bintan ja Kapkaupunki. Matkan aikana vierailtiinniin Beverly Hillsissä, Tokio Towerissa, Santosan saarella kuin Pöytävuorellakin javälillä levättiin Bintanin saarella.Iloiset matkaajat kuvassa Fuji-vuorella, joka sijait-see Chubun seudulla Japanissa.

PYHÄN HENRIKIN EKUMEENISESSA TAIDEKAPPELIS-SA SUNNUNTAINA 9.12.2007 KLO 18.00 VIRSIJAMIT,jossa esiintyvät Kalevi Rothberg , Erkki Välilä, Jukka Kuninkaan-niemi ja Ari Hakulinen.

Konsertin jälkeen kahvitarjoilu Meri-Karinan toiminta- ja palvelu-keskuksessa.

Pääsyliput 10 euroa, sisältäen kahvitarjoilun, ennakolta Meri-Ka-rinan toiminta- ja palvelukeskuksesta, Seiskarinkatu 35, Turku,puhelin 265 7666 sekä tuntia ennen Taidekappelin ovelta.

Porukalla saa järjestettyä monenlaista. Nuppien pu-heenjohtaja Miriam Ryth selvitti minigolf-esteen.Heidi Mäkelä (vas), Sanna Heinonen, Heidi Lintula,Milla Tahvonen ja Mika Vänni odottelevat vuoroaan.

Nuppien syksyssä tukea,tietoa ja pelejä

Nuppeihin saa yhteyden osoitteessa www.nupit.fi. Osoitteestalöytyy myös nuorten syöpäpotilaiden keskustelupalsta.

Nupeista saa lisätietoa myös Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen asiakaspalvelutoimistosta (Käsityöläiskatu 4), jokaon avoinna maanantaisin klo 8.00-18.00 ja tiistaista perjantai-hin klo 8.00-16.00 sekä Meri-Karinan toiminta- ja palvelu-keskuksen neuvonnasta, Seiskarinkatu 35 joka päivä klo 8.00-22.00.

Nuppien syksyn 2007 ohjelma:16.10 Askartelua Meri-Karinassa kello 17.30. Ohjatusti mm.korttien tekoa, kankaan painantaa. Mukaan voi ottaa omatsakset, siveltimiä ja muita askartelutarpeita. Päälle mielelläänlikaantumista kestävät vaatteet.

28.11. Varpaat ja niiden hoito- luento Meri-Karinassa kello19.00 Yhdessä hematologisten potilaiden ryhmän kanssa. Jal-kojen hoitaja Kristiina Salmela kertoo varpaista ja niiden vaa-timasta hoidosta.

2.12. Joulumyyjäiset Turun Messukeskuksessa kello 11-18.Nupeilla oma pöytä, jossa pienimuotoista myyntitoimintaa,niin kauan kuin tavaraa riittää.

5.12. Pikkujoulut Viihkekeskus Kiitoradalla kello 18.00 Mah-dollisuus hohtokeilailuun ja -minigolfiin sekä minicurlingiin.ILMOITTAUTUMINEN viimeistään 3 vrk ennen tilaisuutta.

VALTIOTIETEENTOHTORI,

TIETOKIRJAILIJAESA SEPPÄNEN

LUENNOI AIHEESTA:

”Presidentti Kekkosen janeuvostojohtajien välisetsuhteet uudessa valossa”Meri-Karinan toiminta- japalvelukeskuksessa tors-taina 4.10.2007 klo 19.00.

Osanottomaksu 5 euroasisältäen kahvitarjoilun.


TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄTUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ

Ari Lehtinen, Kurkisuonk. 8 20780 KaarinaPuh. (02) 251 5782, fax (02) 233 8331

gsm 0400 521 876

Kenkäkauppa Alina

Uusikaupunki onKenkäkauppa Alinan koti.Tule kylään.Kylässä paljon kenkiä.

Alinenkatu 36, Uusikaupunkipuh. 844 3553 w

ww

.alin

a.fi

PUH. 2325 125EERIKINKATU 4, JULININ KULMA

ARTO SOININEN TmiMuutot ja kuljetukset, muuttolaatikko-

vuokraus, myös pianon siirrot.Puh. 0400 525 906

E-mail:[email protected]

www.kuljetus-soininen.fi

LAKIASIAINTOIMISTOAULI NUOTIO

Brahenkatu 14 D 94, 20100 TurkuP. 250 3225, 040 579 0087

[email protected]

STUDIOAURAN KUVA OYHumalistonkatu 17 b

20100 Turku. P. 02-231 1105

Auto-HaapanenFormaalintie 620780 Kaarina

puh. (02) 243 1620

Bussi-Blomqvist

Timo Blomqvist, PiikkiöGSM 040 540 7719

www.bussiblomqvist.fie-mail: [email protected]

ErikoishammasteknikkoTeuvo Merikivi

Yliopistonk. 39-41 Turku040 550 6520

myös viikonloppu- ja kotikäyntejä

RIITTA KOSKINENFYSIKAALINEN HOITOLAITOS

Käsityöläiskatu 9 aPuh. 25 00 029

FYSIO- JA LYMFATERAPIAALemuntie 41, 21270 Nousiainen

(02) 4317 360, gsm 0400 528 091

Yliopistonkatu 25 Turku

HALIKONAPTEEKKIPrismakeskus(02) 737 1502

Annikki Perttala-Koskinen OySuvun omistuksessa vuodesta 1932Linnankatu 3, Turku, puh. 231 4074Hämeenkatu 1, Turku, puh. 231 4557

HAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTO

SAARINENLinnankatu 9, Turku

puh. 23 23 235Uudenmaankatu 6 A, 20500 Turku

puh. 02-276 0100www.hotellinx.com

IHATTULA OY- tilausliikenne Ihanttula

- työpaja LoistoUusikaupunki

puh. 040 727 2100

ERIKOISHAMMASTEKNIKKOJAAKKO LAINE

KELA-KORV. VETERAANEILLEKAUPPIASKATU 10 C

20100 TURKUPUH. (02) 233 6018

Järven Kello ja Kulta OyAlinenkatu 30Uusikaupunki

(02) 841 2157

JOHANNA KAIHDINEerikinkatu 38, 20100 Turku

puh. (02) 253 5888Avoinna ma-pe 10-17, la 10-13

Kaarinan ApteekkiPuntarink. 3 Kaarinapuh. (02) 273 8700

avoinna ma-pe 9-19la 9-15

KAARINANAUTOKOULU

Oskarinaukio 3 Kaarinawww.kaarinanautokoulu.fi

[email protected]

Parturi-Kampaamo Juliette• Peruukit tilauksesta• Peruukkien huollotPuh. (02) 487 0338GSM 044 500 1308

Kärpijoentie 6, 21420 Lieto

KAARINAN SEUDUNHAUTAUSTOIMISTO

Puntarikatu 1,20780 Kaarina

puh. 02-243 2779

Kaihdinliike SandbergNuppulantie 33, Turkupuh. (02) 276 9300

Katrineholminkatu 9, Salopuh. (02) 731 5415

Täydellistä palvelua v. 1973 alkaenKaskenkatu 10, TURKU

Puh. (02) 231 1030

KASKENMÄEN KUKKAKaskenkatu 120700 Turku

puh. (02) 231 6282Avoinna ma-pe 9-17,

la 9-14, su 12-15

Yli 50 v. turkulaista puutarhakauppaa

KAUPPILANPUUTARHAKESKUS

Kaurakatu 43, 20740 TurkuPuh. (02) 2761500 fax (02) 2761544

Sidonta 2761507

Kello- ja KultaliikeJ. MÄKELÄ OY

Turuntie 1232200 Loimaa

puh. (02) 762 2569

Palvelemme: Yliopistonkatu 14 Puh. (02) 231 3764

Kiikalan apteekkipuh. (02) 738 7146

avoinna arkisin9-16

KonepajaLaaksonen Oy

KukkakimppuHelsingintie 5, 24100 Salo

(02) 733 3344, fax (02) 733 3534

KUKKATERTTU(02) 841 5750

Linja-autoasema,Uusikaupunki

LAITILANI APTEEKKIKeskuskatu 18

Laitilapuh. (02) 856 518

www.laitilan1.fi

Vihtorinkatu 7 ✆ 851 333Avoinna parittomat viikot: ma-pe 9-17parilliset viikot: ma-pe 9-18 • la 9-14

Loimaan II Hirvikosken Apteekki

puh. (02) 762 7129avoinna ma-pe 9-17

la 9-14

Lukko- ja Suljinhuoltopuh. (02) 511 6611

Hämeentie 35, 20540 [email protected]

Avoinna ma-pe 8-17Alinenkatu 21UKI, p. 8412 393

Keskuskatu 18,LAITILA, p. 856 720

Koko perheen vaatetalo

Martat- kodinhoitopalvelut - asiointiapu ym.- oikeuttaa verovähennykseenPuh: (02) 5332144 Marttojen kotiapuwww.martat.fi/varsinais-suomi

Martin ApteekkiKupittaankatu 146

Avoinna ma-pe 9-18la 10-14

MARTINSILLANGRILLI

MEDISONARmaan vanhin ultraäänilaitos

Linnank. 18 A Turku(02) 233 4418

MYNÄMÄENSILMÄASEMA

Mynäcenter23100 Mynämäki

puh. (02) 430 6088

Naantalin ApteekkiLuostarinkatu 2521100 Naantali(02) 431 2720

NURMEN SORA KyAURA

Parturi-Kampaamo

RAIJAYliopistonk. 36 B Turku

(02) 233 0519

Perniön Apteekkipuh. (02) 735 7313

avoinna ma-pe 9-18La 9-14

Pomppen saunaranttiwww.saunarantti.fiwww.archipelago.fi

RADIO- JA TV-SAARNILinnankatu 8

TurkuPuh. 251 0985

RAISION APTEEKKIKerttulantie 4 Raisio

Puh. 438 3380RUSKON SIVUAPTEEKKI

Puh. 432 2004

RAKENTAJANSAROKAS OY

Polttolaitoksenkatu 1720380 TURKU(02) 2752 050

Euromarketin vieressäAlinenkatu 17

Puh. 050 309 5003

SÄHKÖLIIKEHANNU RAJALA OY

Turuntie 7332200 LOIMAA

puh. (02) 763 1355 Koulukatu 2-4

Sunset Koru OyJuoksiantie 3, 21100 Naantali

puh. (02) 438 3111www.sunsetkoru.com

www.silvernet.fi

Turun Kotihoitopalveluhoivahoito- ja

kodinhoitopalveluapuh. (02) 232 0510

www.pdl.fi

UudenkaupunginUusi Apteekki

Alinenk. 26 uusikaupunkipuh. (02) 842 6100

VAKKA-SUOMENLÄÄKÄRIKESKUS Oy

Ajanvaraukset ma-pe 8-15,puh. 848 2200

Koulukatu 1, Uusikaupunki

Turun Hautakivipalvelu KyJuha ja Birgitta Iljanka

puh. 236 0329Uudenmaantie 78, TURKU

MELLILÄN APTEEKKIpuh. (02) 767 1108


www.turunsanomat.fi

Pienistä iloista suuriin uutisiin.

Tilaa oma lehtesi numerosta 0800 122 422 ma–pe 8.15–17.00 ja la 8.15–14.00

lounais-suomen syöväntorjuntasanomat 2 2007

Documents