lounais-suomen syöväntorjuntasanomat 1 2011

N:O 2/2004LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA1/20051/2011

Pehmytkudossyöpä on kutsumaton vieras, jon-

ka kanssa Iina Kallion on seurusteltava joka päivä.

Tässä lehdessä kerrotaan, mikä auttaa Iinaa ja muita syöpäpotilaita kohtaamaan elämän hallitsemattomuu-den.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat2 - 2011 - N:o 1

Vuotuinen EPSI Rating -tutkimus* nosti meidät Suomen ykköspankiksi vuonna 2010. Kiinnostaisiko sinua kokeilla

miltä tuntuu olla tyytyväinen pankkiinsa?

Tule osoitteeseen www.saastopankki.fi /liedonsp, niin me kerromme miten se onnistuu.

NYT SE ON TUTKITUSTI TOTTA:MEILLÄ ON ILO PALVELLA

SUOMEN TYYTYVÄISIMPIÄ JAUSKOLLISIMPIA ASIAKKAITA.

SÄÄSTÖPANKKION SUOMENSUOSITUIN

PANKKI!

* EPSI Rating asiakastyytyväisyystutkimus 2010: Suomen pankit

Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Oripää | Paimio | Raisio | Turku

Lounais-Suomen SyöväntorjuntasanomatSeiskarinkatu 3520900 Turkupuhelin (02) 2657 666telefax (02) 2657 668Sähköposti: [email protected]äätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. -Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f.Painos: 275.000Painopaikka: Turun SanomatSeuraava lehti ilmestyy elokuussa 2011

Syöpäyhdistys katsoo luottavaisin mielin tulevaisuuteen

Kari OjalaToimitusjohtajaLounais-SuomenSyöpäyhdistys r.y.

Kari OjalaVerkställande direktörSydvästra FinlandsCancerförening r.f.

Vuonna 1951 perustettu Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto, vuodesta 1968 Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y., oli Suomen ensimmäinen maakunnallinen syö-päyhdistys. Yhdistys asetti päämääräkseen syöpäsairauksien valistus- ja ehkäisytyön harjoittamisen, syöpätautien hoitoon tarvittavien laitosten ja välineiden hankkimisen ja ylläpitämisen sekä varattomien ja vähävaraisten syöpäpotilaiden avustamisen.

Syöpäsairaaloiden perustaminen lääninsairaalakaupunkeihin oli syöpäjärjestöjen merkittäviä saavutuksia. Sädehoito-osastot ja niiden laitteet rahoitettiin keräysvaroin. Turun lääninsairaalaankin saatiin Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön vuoden 1949 keräyksellä ajanmukaiset välineet sädehoidon antamista varten. Turkuun kui-tenkin kaivattiin kipeästi omaa sädehoitolaitosta.

Lounaissuomalaisen syöväntorjunnan merkkipaalu oli Radiumkodin perustaminen niin ikään keräysvaroilla vuonna 1952. Aluksi vain 160 m2 huoneisto toimi ensin puhtaasti potilasasuntolana. Neljä vuotta perustamisen jälkeen alkoi poliklinikkatoiminta syövän varhaiseksi toteamiseksi. Käytännössä valmiuksia oli pääasiassa kohtu- ja rintasyövän toteamiseen. Systemaattiset kohdunkaulan syövän seulonnat alkoivat Turussa seuraaval-la vuosikymmenellä, ja niiden myötä saatiin syöpätyyppi lähes kokonaan kuriin.

1960-luvun puolivälissä Radiumkotiin saatiin kaupungin ensimmäinen ja Suomen kolmas kobolttikanuuna ja sen käyttöön perehtynyt henkilöstö odottamaan Tyksin sädehoitoklinikan valmistumista. Samana vuonna Radiumkotiin tuli sytologian labo-ratorio irtosolunäytteiden tutkimusta varten.

Keräystuotoilla on saatu aikaan paljon. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen moni-toimitalo Karina, Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus sekä Salo-Karinan palve-lutalo Salossa nousivat ihmisten auttamishalun ansiosta palvelemaan syöpää sairas-tavien ja heidän läheistensä tarpeita. Yhdistyksen piirissä ei ole koskaan kerätty va-roja ilman ennalta sovittua keräyskohdetta.

Tulevien vuosien keskeinen keräyskohde on olemassa olevien rakennusten sanee-rauksen ohella Meri-Karinan syöpäkampuksen rakennustöiden loppuun saattaminen. Syöpäkampus tuo yhteen huomattavan määrän syöväntutkimuksen ja torjunnan asiantuntijoita julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä vapaaehtoistoimijoiden piiristä. Syöpätyön peruspilareita, sopeutumisvalmennusta, kuntoutusta, virkistystä, palvelu-asumista ja saattohoitoa kehitetään yhteistyössä entistä paremmiksi. 60-vuotias Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. katsoo luottavaisin mielin tulevaisuuteen.

Finlands Cancerförenings avdelning i Åbo, som grundades år 1951 och som 1968 bytte namn till Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f., var Finlands första cancerföre-ning i landskapen. Föreningen ställde som mål att upplysa om och förebygga cancers-jukdomar, att skaffa och upprätthålla inrättningar och utrustning för vården av can-cersjukdomar samt att stöda medellösa och mindre bemedlade cancerpatienter.

Inrättandet av cancersjukhus i länssjukhusstäderna hör till cancerföreningarnas mest betydande satsningar. Strålbehandlingsavdelningarna och utrustningen finan-sierades med insamlade medel. Genom en insamling som Finlands Cancerförening och Cancerstiftelsen genomförde år 1949 kunde man även skaffa modern strålbehan-dlingsutrustning till Åbo länssjukhus. Det fanns emellertid ett stort behov av att in-rätta en egen strålbehandlingsinrättning i Åbo.

En viktig milstolpe i det cancerförebyggande arbetet i sydvästra Finland var inrättandet av Radiumhemmet, vilket skedde med insamlade medel år 1952. Till en början fungerade lokalen på endast 160 m² enbart som patienthem. Fyra år efter grundandet av hemmet inleddes poliklinikverksamhet för konstaterande av cancer i ett tidigt skede. I praktiken fanns det beredskap främst för konstaterande av livmoder- och bröstcancer. Systematisk screening för att förebygga cancer i livmoderhalsen inleddes i Åbo under det följande årtiondet, och genom dessa fick man nästan helt kontroll över cancertypen i fråga.

I mitten av 1960-talet fick Radiumhemmet stadens första och Finlands tredje ko-boltkanon samt även personal insatt i användningen av den i väntan på att strålbe-handlingskliniken vid ÅUCS skulle bli färdig. Samma år inrättades ett laboratorium för cytologi för undersökning av cellprover vid Radiumhemmet.

Man har åstadkommit mycket med insamlade medel. Sydvästra-Finlands Cancer-förenings allaktivitetshus Karina, verksamhets- och servicecentralen Meri-Karina samt Salo-Karina servicehem i Salo har alla uppförts som ett resultat av viljan att hjälpa för att betjäna behoven hos cancersjuka och deras familjer. Föreningen har aldrig samlat in medel utan ett på förhand bestämt insamlingsobjekt.

Det viktigaste insamlingsobjektet under kommande år är utöver saneringen av befintliga byggnader även slutförandet av byggarbetet vid Meri-Karina cancercampus. Cancercampuset kommer att samla ett betydande antal experter inom cancerforsk-ningen och det förebyggandet cancerarbetet från den offentliga och privata sektorn samt frivilliga aktörer. Grundpelarna inom cancerarbetet, dvs. anpassningsträning, rehabilitering, rekreation, serviceboende och vård i livets slutskede, utvecklas i samar-bete för att allt bättre motsvara behoven. Sextioåriga Sydvästra Finlands Cancerfö-rening r.f. kan se framtiden an med tillförsikt.

Cancerföreningen ser framtiden an med tillförsikt

N:o 1 - 2011 - 3Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Kohti neljän suku-polven yhteiskuntaaHyvinvointimuutosten takana on monia kehityskulkuja. Ih-misten terveys on riippuvainen elinoloista, elämäntavoista ja sosiaalisista vuorovaikutussuh-teista.

Julkisella vallalla on monia mahdollisuuksia vaikuttaa kan-salaisten hyvinvointiin.

Terveyspolitiikkaa ovat myös elinympäristöön, kou-lutukseen, työelämään, sosi-aaliseen turvallisuuteen ja tasa-arvoon liittyvät päätök-set. Haasteena on, miten päätöksenteossa ihminen py-syy keskiössä, ja miten pys-tytään aidolla yhteistyöllä ylittämään järjestelmien ra-jat ja putkihallinnon viidak-ko.

Toisaalta muistettakoon, että ihmisten, perheiden ja yh-teisöjen omat valinnat ja arki-toiminta ovat usein jopa tär-keämpiä kuin julkisen tervey-denhuollon toimet.

Perhe ja koulu vaikuttavat syvällisesti lasten ja nuorten myöhempään terveyteen. Äi-din fyysisen ja henkisen terve-yden ja hänen raskaudenaikais-ten elintapojensa on osoitettu vaikuttavan syntyvän lapsen terveyteen koko elämän ajan. Ravinto- ja liikuntatottumuk-set, sosiaaliset taidot, suhde tupakkaan ja päihteisiin omak-sutaan lapsuudessa ja nuoruu-dessa.

Syrjäytymisen, epäterveel-listen elämäntapojen ja huonon koulumenestyksen kierteen ris-ki on olemassa jo varhaisvuo-sina. Lapsen saamalla psyykki-sellä tuella ja toimintamalleilla on suuri vaikutus aikuisiän elä-mäntapoihin ja selviytymi-seen.

Tässä myös isovanhemmil-la ja koko sukupolvien ketjulla on vahva merkitys niin biolo-

gisessa kuin sosiaalisessa mie-lessä.

Järjestöt hyvinvoinnin dynamoKansanterveysjärjestöillä ja tutkimussäätiöillä, kolmannel-la sektorilla, on ollut suuri merkitys suomalaisten tervey-dentilan paranemisessa. Ne ovat tuottaneet tietoa terveys-ongelmista ja niiden syistä, kokeilleet ja kehittäneet uusia keinoja terveyden edistämiseen ja tuottaneet myös palveluja silloin, kun julkinen valta ei ole siihen pystynyt.

EU-Suomessa on hyvä muistaa, että suomalaisilla jär-jestöillä oli jo 1800-luvulla yhteyksiä ja yhteistyösuhteita Keski-Eurooppaan. Jo niiltä ajoilta on saatu kansainvälistä oppia.

Esimerkiksi tuberkuloosin vastainen toiminta laajeni val-tion kitsaan suhtautumisen ja kuntien talousvaikeuksien ta-kia kansanliikkeeksi. Lasten-suojelujärjestöt ovat paranta-neet lasten ja perheiden terve-yttä monipuolisesti.

Sotien jälkeen perustetut Syöpäjärjestöt, Sydänliitto ja Diabetesliitto ovat olleet uni-lukkareita ja edistäneet ratkai-sevasti oman alansa terveyttä. Ne ovat myös tarjonneet jäse-nilleen vertaistukea ja osalli-suutta sekä innostaneet vaikut-tamaan.

Kansalaisjärjestöille kunnon toiminta-edellytyksetValtiovallan on huolehdittava siitä, että kansalaisjärjestöillä on hyvät toimintamahdollisuu-det ja edellytykset kukoistaa. Tätä omatoimisuuden areenaa ei pidä tukahduttaa lainsäädän-töviidakolla eikä ahneella ve-rotuksella.

Suomen liittyminen Euroo-pan unioniin merkitsi suuria muutoksia. Valitettavasti emme ole riittävästi huolehtineet sii-tä, että uudessa kehikossa myös kansalaisjärjestöillä on selkeä asema. Haasteena on nyt luoda yhdenvertaiset pelisäännöt jul-kisen vallan, kansalaisjärjestö-jen ja yritysten toiminalle sekä yhteistyölle.

Sairauksien ehkäisy ja var-hainen puuttuminen ovat kiis-tatta nousseet koko elämänkaa-rella terveyspolitiikan keskei-seksi periaatteeksi. Jotta tämä ei jää vain kauniiksi puheeksi, taloudellisia kannustimia tarvi-taan esimerkiksi kuntien valti-onosuusjärjestelmään.

Tiedämme, että säännölli-nen ja oikein annosteltu liikun-ta ylläpitää ikäihmisten toimin-takykyä paremmin kuin mi-kään tunnettu lääke. Mitkä huikeat mahdollisuudet myös kansalaistoiminnalle siihen si-sältyvätkään!

Ammattilaiset ja jär-jestöt kumppaneinaHyvä on muistaa, että niin nuo-ret kuin vanhatkin ihmiset ta-paavat terveyden- ja sosiaali-huollon ammattilaisia vain muutaman tunnin vuodessa. Muutoin he elävät ihan omin voimin.

Ammattilaisten tuen, avun ja kumppanuuden tulee olla sel-laista, että se vahvistaa ihmisten omaa selviytymiskykyä, nyky-kielellä voimaannuttaa heitä.

Tietoyhteiskunnassa terve-yttä ja sairautta koskevaa tietoa voidaan hankkia ja hyödyntää monin verroin aikaisempaa pa-remmin.

Langaton tiedon vastaanot-to ja verkottuminen on mah-dollista kaikkialla, kenelle ta-hansa ja milloin tahansa. Inter-net, esimerkkeinä järjestöjen kotisivut ja Duodecim-seuran

sähköinen terveyskirjasto mo-nine sovelluksineen, on teho-kas väylä eri-ikäisten ihmisten maailmaan.

Nuorten ja työikäisten ter-veyden edistämisen esteenä ei usein olekaan tiedon puute, vaan heikko motivaatio. Kysy-mys on siitä, onko oman hyvin-voinnin vaalimisella ja lähei-sistä huolehtimisella merkitys-tä; arvostammeko itseämme ja muita?

Tärkeätä on myös ymmär-tää ihmisen eheys; ruumiin, mielen ja hengen kokonai-suus. Ihmisellä on myös tun-

teita ja kaipuu toisen lähei-syyteen.

Vakava viestiTerveyden ja hyvinvoinnin lai-toksen tuoreen raportin, Suo-malaisten hyvinvointi 2010, mukaan suomalaisten terveys on yhä kohentunut ja elämän-laatu on korkea. Mutta tervey-den, toimeentulon ja hyvin-voinnin sosioekonomiset erot ovat kuitenkin kasvaneet.

Tämä on vakava viesti siitä, että kansalaiset jakautuvat yhä selvemmin kahteen ryhmään;

menestyviin ja terveydestään huolehtiviin ja toisaalta syrjäy-tyviin ja epäterveellisesti elä-viin. Valitettavasti terveyspal-velujenkin käytössä näyttää siltä, että ne, jotka eniten apua tarvitsisivat, ovat helposti jää-mässä vähemmälle.

Tätä kehityssuuntaa emme ole pystyneet kääntämään. Tästä syystä on kiireellistä vä-hentää köyhyyttä, työttömyyt-tä, sosiaalista eriarvoisuutta.

Terveyttä kaikille on oiva arvolähtökohta kansanterveys-järjestöjen ja julkisen vallan lähivuosien yhteistyölle.

Kansanterveysjärjestöissä on voimaaValtiosihteeri Eeva Kuuskoski

TUOKIOSSA UUSI LOOK...KINNUNEN OY ON PALVELLUT ASIAKKAITAAN JO VIISI VUOTTA TURUN YDINKESKUSTASSA.

Peruukkialan asiantuntijamme

tarjoavat sinulle ainahenkilökohtaista palveluaviihtyisässä ympäristössä.

Erittäin laaja malli - ja värivalikoima on nyt myös sinun käytössäsi

Sinua palvelevatMari, Katja ja Miia

´Suosittelemme ajanvarausta`

MUUT LIIKKEET: ESPOO • JYVÄSKYLÄ • LAHTI • HELSINKI • OULU • KUOPIO

www.peruukki.net

Käyntiosoite: Yliopistonkatu 31 (Sisäpiha) Puh. 010 680 1080 AVOINNA: ark. 8. - 17.00la. 10. - 15.00

Itsenäisessä Suomessa ihmisten terveys on kohentunut koko ajan. Kes-kuudessamme elää 500 yli 100-vuotiasta, ja ennustetaan, että vuonna 2030 heitä on jo 2200. Elinikä on pidentynyt jatkuvasti enemmän kuin on uskallettu ennustaa. Eliniän piteneminen alkoi jo 1900-luvun alussa. Ratkaisevaa oli elin-tason nousu, riittävän ravinnon tuoma vastustuskyvyn koheneminen, elintarvikehygienia ja terveellisemmät asuinolot. Viime sotien jälkeen tuli uusia ongelmia, sepelvaltimotauti, syöpä, diabetes ja tapatur-mat.

Valtiosihteeri Eeva Kuuskosken mukaan hyvinvointimuutosten takana on monia kehityskulkuja. Ihmisten terveys on riippuvainen elinoloista, elämäntavoista ja sosiaalisista vuorovaikutussuhteista.


- Halusin antaa tukeni niille, jotka lähiympäristössäni tarvit-sevat apua. Nykyisin puhutaan paljon paikallisuudesta esimer-kiksi lähiruoan ja lähipalvelu-jen suhteen, tai ainakin niistä pitäisi puhua. Mutta miksem-me antaisi myös lähiapua, pe-rustelee toimitusjohtaja Mika Lassila.

Vaikka Lassila itse ja tämän perhe ovat säästyneet syövältä, löytyy sairautta kuitenkin kauppiaspuutarhurin suvusta. - Kuten kai jokaisen suomalai-sen suvussa tänä päivänä, Las-sila muistuttaa. Niinpä mies on tullut pohtineeksi sairauden vakavuutta ja sitä, miten moni meistä todella tarvitsee syöpä-yhdistysten palveluja jossakin vaiheessa elämäänsä.

Lassila myöntää, että vii-denkympin ikäkin saa miehen tehokkaasti pohdiskelemaan terveysasioita ja jäljellä olevia elinvuosia. - Kun mittariin tu-lee metrejä lisää, sitä alkaa

ajatella kaikenlaista. Vietän ai-ka epäterveellistä elämää, teen paljon työtä, valvon pitkään enkä pidä juurikaan vapaata. Lisäksi juon aivan liikaa kah-via. Ehkä sitä on sen takia al-kanut vähän miettiä esimerkik-si sitä, mitä suuhunsa pistää, hän tuumaa.

Lassila muistuttaa, että pa-rasta syöväntorjuntaa ovat ter-veelliset elämäntavat. - Ainakin kannattaa harkita mitä syö, muistaa marjat ja vihannekset ja pysyä kohtuudessa. Paikat on hyvä pitää kunnossa siltäkin varalta, että sairaus joskus is-kee.

Kotiviljely kasvattaa suosiotaan pihoissa ja parvekkeillaViherlassilan asiakkailla taitaa olla ainakin vitamiinitankkaus kunnossa, sillä syöpää ehkäise-vien kasvisten viljely on lisän-nyt jatkuvasti suosiotaan koti-

puutarhurien keskuudessa vii-me vuosina.

- Suurin osa asiakkaistam-me haluaa kasvattaa itse jota-kin syötävää, kun vielä viisi vuotta sitten sanottiin jyrkästi ei kaikelle viljelylle, Lassila kertoo. Trendi näyttää jatkuvan tulevanakin kesänä, sillä juuri nyt, lumen vielä peittäessä maata, viherpeukalot tekevät vilkkaasti siemenhankintoja ja aloittelevat varhaisimpien kas-vilajien osalta taimikasvatus-ta.

Lassilan mukaan erityisen suosittuja ovat pienet, helppo-hoitoiset kasvimaat ja parvek-keillekin mahtuvat vihervitrii-nit, joissa yritit ja salaatit me-nestyvät hyvin ja tuottavat sa-toa helposti koko kesän - ilman ainuttakaan lisäainetta.

- Se on paitsi terveellistä, myös hauskaa. Täytyy sanoa, että vaikka olen itse kohta kol-mekymmentä vuotta kasvatta-nut vihanneksia, niin aina kun näen ne ensimmäiset idut, en-simmäiset pienet sirkkalehdet, jotka puskevat ylös maasta, niin edelleen se tuntuu hienol-ta, Lassila naurahtaa.

- Monissa tutkimuksissakin on viime vuosina todettu, että siistit piha-alueet edistävät hy-vinvointia. Ja totta kai jos on vakavasti sairas, niin kaunis ympäristö piristää mieltä, puu-tarhuri tuumaa.

Mika Lassila on mies, jolla on takuulla riittä-västi kukkia juhlaan kuin juhlaan omastakin takaa. Täyttäessään 50 vuotta puutarhamyy-mälä Viherlassila Ky:n isäntä pyysi ystäviään ohjaamaan mahdolliset huomionosoitukset Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lahjatilil-le. Lassilan juhlakeräys tuotti 3725 euroa syö-väntorjunnan hyväksi.

Hyvinvointia puutarhasta

Viherlassilan isäntä Mika Lassila teki lahjoituksen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyk-selle asettamatta rahoille tarkkaa käyttökohdetta. - Tietysti kun siellä on kivat piha-alueet, niin hyvä kohde olisi niiden viihtyvyyden ylläpito ja lisääminen, Lassila huomauttaa. Mukaan kuvaan pääsi tyttären Pyry-koira, joka tuo toisinaan vaihtelua Lassilan pitkiin työpäiviin puutarhamyymälässä

Momo RacingTeam ry järjesti viidennen kerran kolmituntisen lasten ajelutustapahtuman Alastaron moottoriurheilukes-kuksessa. Tänä vuonna osal-listujia oli alun perin ilmoittau-tunut tulemaan paikalle 38 henkilöä, joista kuitenkin pääsi paikalle noin puolet. Ensim-mäisen kerran oli mukana myös X-treme moottorikerhon (www.x-treme.fi) järjestämän AKK:n alaisen Pro drifting-sarjan drifting autoja: Marko Hyvönen Raisiosta, Ismo Tei-nilä Turusta sekä vain tätä tilai-suutta varten saapunut Leif Häuselmann Ahvenanmaalta. Autot kuljettajineen paikalle järjesti X-tremen puolesta Matti Lahtila. Tämä uusi au-tourheilumuoto oli erityisesti lasten mieleen, jos isompien-kin, sillä kyyti sivuluisussa on hurjaa. Osa ei halunnut olla kyydissä kuin yhden kierrok-sen, mutta osa halusi drifting auton kyytiin uudelleen ja uu-delleen. Tosin osa lapsista oli

niin pieniä, että ajo sopeutettiin heidän toiveidensa mukaan.

Marko Hyvönen kertoi kul-jettajan ominaisuudessa siitä, mitä drifting lajin harrastami-nen autolta vaatii. Esimerkiksi tällä Alastaron keikalla hänellä oli mukanaan 12 uutta rengas-ta, joista kotiin lähtiessä oli enää 2 ehjänä. Bensaa kului noin satakunta litraa, sillä autot ovat äärimmäisen tehokkaita lajin vaatimusten mukaan. Vi-deopätkää ja kuvia tapahtu-masta löytyy Markon omilta sivuilta: markohyvonen.com. Marko on yksi lajin pioneereis-ta, kun laji rantautui Suomeen maailmalta 2004. Innostus la-jiin lähti niinkin pienestä kuin kaverin ulkomailta tilaamasta drifting videosta. Alun perin Japanista kotoisin oleva laji leviää maailmalla näyttävyy-tensä vuoksi kuin kulovalkea. Tämä Alastarolla järjestetty tilaisuus oli kuljettajillekin uu-si kokemus, sillä kyyditettävät olivat tavallista pienempiä. Sa-

malla kuljettajat saivat testattua autoihin tehtyjä muutoksia, jo-ten kokemus oli arvokas niin lapsille kuin kuljettajillekin.

Edellisvuosien tapaan pai-kalla oli myös Momo Racing Team:in Endurance Mersu kul-jettajina Taisto Nieminen, Turkka Suominen ja Reima Kirsiaho ja Rantasen xreme luokan BMW sekä moottori-pyöriä kuljettajina Tapani Teit-tinen, Kimmo Virtanen, Jyrki Manninen ja Jani Tarvainen.

Alastaron Mootoriurheilu-keskusta isännöivä Resykli Oy:n Tero Tupala sanoi olevan-sa iloinen kun näki niin iloisia lasten kasvoja taas tänäkin vuonna.

Ensi vuonna tapahtuma yri-tetään järjestää kokopäiväisenä tapahtumana ja saada lisää lap-sille tarkoitettua ohjelmaa.

Ilma suosi tapahtumaa tänä-kin vuonna, joten juomaa, gril-limakkaraa ja jäätelöä kului kiitettävässä määrin.

Ajelua Alastaron radalla

Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita

Taisto Nieminen lähdössä hymyssä suin omalle ajovuorolleen.

Rintasyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen oli Meri-Karinas-sa 3-12.12.2001 sopeutumis-valmennuskurssi, johon osal-listujat saapuivat eri puolilta Suomea, kauimmaiset Rova-niemeltä ja Torniosta asti.Hy-väksi koetulla kurssilla osal-listujien kesken syntyi yhteen-kuuluvaisuuden tunne, jonka

seurauksena ryhmän jäseniä on kokoontunut palautekurs-sin merkeissä vuosittain vii-konlopuksi Meri-Karinaan. Leppoisan yhdessäolon mer-keissä on vaihdettu kuulumi-sia, saatu tietoa ajankohtaisis-ta aiheista, tehty retkiä yms. Halu pitää yhteyttä on jatku-nut vuodesta toiseen ja syys-

kuussa 2010 olivat mukana seuraavat henkilöt: Portailla vasemmalta alkaen Liisa Ai-risto, Liisa Tiirikka, Irja Sal-minen, Seija Ratia, Liisa Puik-konen ja Hilkka Vuori. Alhaal-la vasemmalta Pertti Ratia, Veijo Tiirikka, Veikko Ojala, Kimmo Airisto, Jarmo Vuori ja Jouni Salminen.

Yhdeksäs viikonlopputapahtuma Meri-Karinassa

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa järjeste-tään sopeutumisvalmennus-kursseja myös viikonloppui-sin. Kursseja toteutetaan eri syöpäpotilasryhmille ja nii-den sisältö vaihtelee osallistu-jien tarpeista ja tavoitteista

riippuen. Sopeutumisval-mennustoiminnassa huomi-oidaan myös syöpäpotilaan läheiset ja kursseja toteute-taan myös pari - ja perhe-kursseina. Kurssien yksi tär-kein anti on osallistujien keskinäinen kohtaaminen ja

vuorovaikutus. Tapaamisissa voi keskustella elämäntilan-teestaan toisten saman koke-neiden kanssa ja saada tukea sekä kannustusta. Tärkeää on myös tiedon jakaminen sekä monipuolinen virkistys- ja vapaa-ajan toiminta.


Syöväntorjuntatyötä voi teh-dä hyvin monin eri tavoin. Muumimaailma tarjoaa ker-ran kesässä lapsisyöpäpoti-laille ja heidän perheilleen mahdollisuuden vierailla Muumimaailmassa ja Väskin saaressa ennen virallista au-kioloaikaa niin, ettei alueella ole muita matkailijoita. Hoi-doissa olevat lapsisyöpäpoti-laat ovat infektioherkkiä, eivätkä he saa käydä julkisis-sa tiloissa tartuntavaaran ta-kia. Riski pienenee, kun pai-kalla on vain muita syöpä-lapsipotilasperheitä, jotka tietävät hoitojen tuomat ra-joitukset.

Muumimaailma tukee lapsisyöpäpotilaita

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen ja Muumimaailman yhteistyö alkoi jo 1990-luvul-la.

-Ajatuksena oli, että pys-tymme näin tukemaan lap-sisyöpäpotilaita ja heidän per-heitään. Olemme itse perheel-lisiä ja tiedämme, mikä voima Muumeilla on lapsiin ja miten ne tuovat oikeasti iloa, kertoo Muumimaailman markkinoin-tijohtaja Ann-Karin Koski-nen.

-Lapsisyöpäpotilaiden vie-railulla on myös henkilökun-nalle suuri merkitys. Näin he konkreettisesti toteuttavat Muumifilosofiaa.

Päivä vaatii Muumimaail-malta erikoisjärjestelyjä. Hen-kilökunta tulee normaalia ai-kaisemmin töihin. Samoin

kuljetukset Väskin saarelle vaativat järjestelyjä.

-1990-luvulla, kun kaikilla ei ollut kännyköitä, viestejä piti viedä juosten. Nyt voi soit-taa ja kysyä, onko kaikki ve-neillä ja Väskissä kunnossa. Rutiiniakin on tullut vuosien myötä.

Muumimaailma on pitänyt matalaa profiilia hyväntekeväi-syystyöstään, eikä sitä ole käy-tetty esimerkiksi millään taval-la markkinoinnissa.

MuumifilosofiaaMuumimaailma Oy on vuon-na 1993 Naantalissa toimin-tansa aloittanut matkailualan yritys. Teemapuisto perustet-tiin Muumi-piirrossarjan tuottajan Dennis Livsonin aloitteesta luomaan elämyk-siä lapsille ja heidän perheil-leen.

Puiston tarkoituksena on toteuttaa Muumifilosofiaa; perhekeskeisyyttä, väkivallat-tomuutta, ystävällisyyttä, ym-päristötietoisuutta, turvalli-suutta, seikkailua sekä kasva-tusta edustavia arvoja.

Muumimaailma Oy toimii maantieteellisesti kolmessa paikassa: Kailon saarella, Väs-kin saarella sekä Naantalin kaupunkikeskustassa, jossa si-jaitsevat Muumimyymälä ja Muumiparkki. Yrityksen liike-vaihto on kohonnut alun 1,5 miljoonasta yli 6 miljoonaan. Kävijöitä on ollut jo yli kolme miljoonaa.

Muumimaailma työllistää ympäri vuoden noin kymme-

nen työntekijää sekä alihank-kijoita. Kesällä työntekijöitä on noin 230 henkeä.

Yrityksen omistajuussuh-teet jakautuvat osakepääoman mukaan seuraavasti: CreaArt

Holding AG (70 prosenttia), Pekka Jokisuu (25) ja Muumi-maailma Oy (5).

Teksti ja kuva: Pekka Remes

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on palkin-nut Muumimaailma Oy:n Lauri Rauramo -mitalilla lapsisyöpäpotilaiden hyväksi tehdys-tä syöväntorjuntatyöstä.

Muumimaailma palkittiin Lauri Rauramo -mitalilla

Talviunilta herännyt Muumipeikko lähettää terveisiä Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomien lukijoille. Ku-vassa myös Muumimaailman markkinointijohtaja Ann-Karin Koskinen.


-Silloin etsittiin kovasti uusia jäseniä syöpäyhdistykseen. Ai-naisjäsenyyden houkuttimeksi luvattiin 50 prosentin alennus hoidoista, jos sairastuu syö-pään, Maija-Liisa muistelee.

Aivan helppo ei liittymis-päätös päätös ollut. Sodan jäl-keisinä vuosina nuoren naisen piti tarkkaan miettiä, minne vähät rahansa sijoittaa.

-En enää muista, mitä se ainaisjäsenyys maksoi. Sen kuitenkin muistan, että ratkai-sua piti pitkään miettiä. Onko minulla köyhällä ylioppilasty-töllä varaa lähteä tuollaiseen yhdistykseen ainaisjäseneksi? Se alennus hoidoissa painoi vaakakupissa ja niin minä sit-ten liityin. Maija-Liisa muiste-lee.

Ainaisjäsenyydestä luvat-tua alennusta hoitokuluista virkeä eläkeläinen ei ole kos-kaan tarvinnut. Rahat eivät ole kuitenkaan ole menneet Kank-kulan kaivoon.

-Olen saanut rahoilleni vas-tinetta satakertaisesti. Mieheni Erkki onkin sanonut, että jou-taisin liittyä uudestaan ainais-jäseneksi, Marja-Liisa naurah-taa.

Eläkepäivillä uusi rakkausViimeiset parikymmentä vuot-ta Maija-Liisa on asunut pää-osin Savossa. Ensin Iisalmessa ja sitten Nerkoojärven rannalla Lapinlahdella. Parikymmentä vuotta sitten Maija-Liisa koh-tasi Erkki Vattulaisen, joka oli niin ikään jäänyt leskeksi puo-lisonsa kuoleman jälkeen.

-Vähän pelkäsimme, että miten lapsemme suhtautuvat, mutta mitään ongelmia ei ole ollut. Kaipa he ajattelevat, että siellä vanhukset pitävät toisis-taan huolta, Maija-Liisa nau-rahtaa.

Maija-Liisan tapaan Erkki on tehnyt työuransa opettajana. Yhteiselo sujui leppoisaan tah-tiin ja välit lapsiin ovat lämpi-mät.

-Ja monesti minunkin lapset soittavat asiasta ensin Maija-Liisalle ja sitten vasta minulle, Erkki naurahtaa.

Ja löytyy Maija-Liisalta yhä edelleen oma kotipesä Tu-rustakin.

-Itse asiassa olen ollut vuo-desta 2000 lähtien taas turku-lainen. Muutin silloin kirjani

takaisin Turkuun. Tajusin että jos sairastun, niin joudun ole-maan täällä 500 kilometrin päässä pojastani hoidossa. Mi-nä olin pitänyt kerrostalokak-sioni ja se on nyt meidän toinen koti, josta käsin pystymme vie-railemaan lasten ja lastenlasten luona, Maija-Liisa kertoo.

Yhdessä pariskunta on jat-kanut osallistumista yhdistyk-sen toimintaan omien aikatau-lujensa ja voimavarojen niin salliessa.

-Lounais-Suomen Syöpä-yhdistys järjestää valtavan hy-viä matkoja. Olemme poimi-neet itsellemme sopivat retket ja matkat. Savonlinnan Ooppe-rajuhlilla olemme olleet ja 2006 olimme heidän mukaan bussimatkalla pohjoisessa. Kä-vimme silloin Tromsössä ja Kilpisjärvellä, pariskunta muistelee.

Erityisen tärkeäksi 63 vuot-ta ainaisjäsenenä ollut Maija-

Liisa kokee jäsenyyden myötä syntyneet ystävyyssuhteet.

-Minä olen todella nauttinut niiden ihmisten seuroista ja ollut mukana eri kampanjoissa. Jäsenyys on antanut minulle todella paljon, vaikka en ole koskaan syöpää sairastanut-kaan, Maija-Liisa pohtii.

Mukavat muistot luokkahuoneista Työuransa Maija-Liisa Koski-nen teki opettajana. Pöytyän sijaisvuoden jälkeen hän lähti hankkimaan virallisen päte-vyyden opettajan virkaan. Vuo-desta 1951 hän toimi opettaja-na Paraisilla aina eläkkeelle jääntiin saakka.

-Minä pidin työstäni todella paljon. Jäin eläkkeelle 23 vuot-ta sitten, kun täytin 60 vuotta. Silloin oli nuoria opettajia odottamassa vanhempien eläk-keelle siirtymistä.

Vuosikymmenten työura Paraisilla jätti monia lämpi-miä muistoja. Erityisesti ovat mieleen jääneet viimeisenä vuonna matematiikkaa Maija-Liisan johdolla opiskelleet pojat.

-Kuudennen luokan pojat olivat kuulleet minun jäävän eläkkeelle syyslukukauden jäl-keen. He kävivät porukalla pyytämässä, että enkö voisi lähteä vasta keväällä, kun he-kin vaihtavat silloin koulua. Se oli kaunis pyyntö, mutta en mi-nä päätöstäni pyörtänyt. Ehkä olisi pitänyt.

Työnsä ohella Maija-Liisa vaikutti Paraisilla aktiivisesti seurakunnassa. Kirkkovaltuus-tossa hän oli mukana 17 vuot-ta.

-Minä sain sen aikaiseksi, ettei valtuuston kokouksessa

enää käännetty kaikkia pu-heenvuoroja. Rohkenin sanoa, että emmekö me kaikki sen verran toistemme kieltä osaa, että ymmärrämme asiat ilman käännöksiä. Ja niin se asia sit-ten hyväksyttiin, Maija-Liisa naurahtaa.

Kirkkokuoro on ollut lau-lunlahjan omaavalle Maija-Liisalle vuosikymmenten ajan tärkeä henkireikä.

-Nuorempana esiinnyin paljon. Vielä täällä Savossakin olin alkuvuosina mukana kirk-kokuorossa, mutta se jäi, kun olimme aina lastemme luona joulun. Ei siitä tule mitään, et-tä ei ole mukana laulamassa silloin, kun kuorolla olisi eni-ten tehtävää.

kuva ja teksti: Pekka Moliis

Elettiin vuotta 1948, kun ensimmäistä opettajapestiään Pöy-tyällä Lankisen kou-lulla hoitanut Maija-Liisa Koskinen lähti mukaan syöpäyhdis-tyksen toimintaan.

60 vuotta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenenä

-Olen saanut rahoilleni vastinetta satakertaisesti. Mieheni Erkki onkin sanonut, että joutaisin liittyä uudestaan ainaisjäseneksi, Marja-Liisa naurahtaa.

FAKTASuomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto r.y. – Canser- föreningens i Finland Åbo avdelning r.f. perustettiin 30.4.1951. Sitä ennen syöpäyhdistykseen liittyneet kir-jattiin Suomen Syöpäyhdistyksen jäseniksi ja siirrettiin Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto r.y. – Canser- föreningens i Finland Åbo avdelning r.f. jäseniksi osaston perustamisen jälkeen.

www.chipsters.fi


Alexander Brusin leikattiin Tu-run Sairaskodissa Henrikinka-dulla maaliskuussa 1949. - Haimasyöpä, kertoi lääkäri vakavana. Silloin oli selvää, ettei mitään ollut tehtävissä. Omaistensa silmissä kuihtuva mies sai kolme kuukautta elin-aikaa.

Diagnoosi oli tietenkin ko-ko perheelle hirveä järkytys. Vanhemmat olivat antaneet kahdelle tyttärelleen Britalle ja Karinille lämpimän ja rakasta-van kodin, ja perhe oli pitänyt kaikessa tiiviisti yhtä. - Vanhemmat tukivat koulutus-tamme kaikin tavoin, mutta muuten olimme kaikki sellaisia kotikissoja, esikoinen Brita Brusin kuvailee.

Niinpä oli tärkeää, että isä sai viettää viimeisetkin hetken-sä kotona. Päävastuun hoidosta otti Karin-sisko, joka työsken-teli Turun Sairaskodissa leik-kaussalihoitajana ja myöhem-min ylihoitajana.

- Sairaanhoitajan työ oli Karinille todellinen kutsumus, jonka hän valitsi jo kolmivuo-tiaana. Hän oli käytännössä naimisissa ammattinsa kanssa eikä laskenut työtuntejaan, luonnehtii Brita, joka auttoi sisartaan isän hoitamisessa parhaansa mukaan. Lisäksi Karin konsultoi lääkäriä sai-raalassa.

Lääkitystä isän syöpää vas-taan ei ollut. Solusalpaajahoi-dot olivat muutenkin vasta lapsenkengissään. Jotkin nyky-

aikaisista sytostaateista tulivat markkinoille seuraavalla vuo-sikymmenellä, valtaosa vasta kaksi tai kolme vuosikymmen-tä myöhemmin.

- Isäni oli kuitenkin hyvin helppohoitoinen potilas. Hän ei voinut pahoin eikä vaatinut mitään, makasi vain ja laihtui laihtumistaan, Brita kertoo.

Herra Brusin oli ollut työs-säänkin arvostettu ja pidetty mies, mutta harva työtoveri poikkesi sairasvuoteen äärelle. - Sota oli juuri päättynyt, ja kaikki muut asiat olivat silloin tärkeämpiä kuin ihmisten sai-raudet, Brita Brusin muistelee. Myös syöpiin kohdistuvat pe-lot ja ennakkoluulot olivat noi-hin aikoihin kovat.

Ennusteista huolimatta isä jaksoi elää joulukuuhun. - Kun hän menehtyi, oli toinen ad-ventti. Hänen viimeiset sanan-sa olivat: ”Minä näen kaksi kynttilää”. Hän oli tuolloin vain 65-vuotias, Brita huokaa.

Jäsenmaksuilla saa-daan paljon aikaanSuomen Syöpäyhdistyksen Tu-run osasto, jolla nimellä Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistys tunnettiin vuoteen 1968 saak-ka, perustettiin vuonna 1951. Isän poismenoa syvästi sureva Brusinin perhe liittyi siihen heti. Nyt 92-vuotiaana Brita Brusin maksaa jäsenmaksua edelleen. - Se on helppo tapa tukea syövän vastaista taiste-

lua. Maksu on varsin pieni, mutta kun yksittäisten jäsenten pienet rahavirrat kerätään sa-maan kirstuun, syntyy niistä merkittävä summa.

Jäsenmaksujen avulla yhdis-tys tukee jatkuvasti syövän tie-teellistä tutkimusta ja hoitoa, levittää syöpätietoutta, järjestää potilaille hoitoihin ja toipumi-seen liittyvää neuvontaa, psy-kososiaalista tukea ja kuntou-tusta sekä taloudellista tukea vaikeassa elämäntilanteessa.

- Olen näiden kuuden vuo-sikymmenen aikana nähnyt, miten tarmokkaasti yhdistys on toiminut syöpäsairaiden ihmis-ten hyväksi ja saanut paljon hyvää aikaan toimitusjohtajan-sa Kari Ojalan johdolla, Brita kiteyttää. - Toivotan sille pon-nistuksissaan onnea ja menes-tystä jatkossakin.

Brita Brusinin kaltaiset us-kolliset jäsenet ovat tulleet Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen toiminnalle vuosikym-menten mittaan yhä arvok-kaammiksi. 1950-luvulta lähti-en syöpään sairastuneiden määrä on kolminkertaistunut ja väestön ikääntyessä joka kol-mannella todetaan syöpä jossa-kin elämänsä vaiheessa. Toi-saalta hoitojen ja seulontame-netelmien kehittyminen on parantanut monen syövän en-nustetta huimasti. Yhä useampi elää vuosia myös parantumat-toman syövän kanssa ja kaipaa yhdistyksen tukea entistä pi-dempään.

Haimasyövän ennuste on edelleen heikko. Miehistä vain kolme ja naisista neljä prosenttia on elossa viisi vuotta diagnoosin saamisesta. Brita Brusinia on kuitenkin ilahduttanut huomata, miten moni muu syöpä saadaan nykyisten hoitojen avulla hallin-taan. - En toivoisi, että kukaan joutuisi menettämään läheisensä tähän sairauteen.

Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

92-vuotias Brita Brusin ei ole koskaan sairastanut itse syöpää, mutta rakkaan lähei-sensä sairauteen menettäneenä hän kokee tärkeäksi osallistumisen syövänvastai-seen työhön. - Jäsenmaksu on helppo tapa antaa panoksensa silloinkin, kun elä-mäntilanne ja terveydentila eivät suo mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön.

Brita Brusin joutui seuraamaan voimattoma-na vierestä, kuinka hänen isänsä menehtyi syöpään yhdeksässä kuukaudessa sotien koet-telemuksista toipuvassa Suomessa. Oli vuosi 1949. Kaksi vuotta myöhemmin perustettiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, silloinen Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto, vas-tustamaan syöpätautien tuottamaa tuhoa yh-distyksen toimipiirissä. Brita on ollut jäsen siitä saakka.

60 vuotta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenenä

Alexander Brusin opererades på Åbo Sjukhem på Henriksgatan i mars 1949. - Bukspottkörtelcancer, meddelade läka-ren allvarligt. Då var det klart att inget fanns att göra. I de anhörigas ögon fick den borttynande mannen tre månader att leva.

Diagnosen var självfallet en fruktans-värd chock för hela familjen. Föräldrarna hade gett sina två döttrar Brita och Karin ett varmt och kärleksfullt hem och famil-jen hade hållit hårt ihop i allt. - Föräld-rarna stöttade vår skolgång på alla sätt men i övrigt trivdes vi alla bäst hemma, säger äldsta dottern Brita.

Det var således viktigt att far fick till-bringa sin sista tid hemma. Huvudansva-ret för vården tog systern Karin som ar-betade som operationsskötare och senare som avdelningsskötare på Åbo Sjuk-hem.

- Sjukskötararbetet var för Karin ett sant kall som hon valde redan som treå-ring. Hon var i praktiken gift med sitt arbete och räknade inte arbetstimmarna, säger Brita som gjorde sitt bästa för att hjälpa sin syster att sköta fadern. Dessu-tom konsulterade Karin läkaren på sjuk-huset.

Det fanns ingen medicin mot faderns cancer. Cytostatikabehandlingarna låg bara i sin linda än. En del av dagens cy-tostatika kom ut på marknaden under det

följande årtiondet och största delen först två eller tre årtionden senare.

- Far var emellertid en mycket lätts-kött patient. Han mådde inte illa och krävde ingenting, låg bara och magrade bort, säger Brita.

Herr Brusin hade i sitt arbete varit en mycket uppskattad och ansedd man, men det var få av kollegerna som besökte sjukbädden.

- Kriget hade just slutat och allt annat var då viktigare än människornas sjuk-domar, minns Brita. Även skräcken och fördomarna var i dessa tider svåra när det gällde cancer.

Trots prognoserna orkade fadern leva till december. - När han dog var det andra advent. Hans sista ord var: ”Jag ser två ljus”. Han var då bara 65 år, suckar Bri-ta.

Medlemsavgifterna åstad-kommer mycketÅbo avdelning i Cancerföreningen i Fin-land, som var namnet på Sydvästra-Fin-lands Cancerförening fram till 1968, grundades år 1951. Familjen Brusin, som sörjde faderns bortgång djupt, anslöt sig genast till den. Brita Brusin som nu är 92 år betalar fortfarande medlemsavgiften. - Det är ett enkelt sätt att stöda kampen mot cancer. Avgiften är relativt liten men

när de små penningströmmarna från de enskilda medlemmarna samlas i samma kista blir de till en avsevärd summa.

Med hjälp av medlemsavgifterna understöder föreningen vetenskaplig forskning och behandling av cancer, ordnar rådgivning om behandlingar och återhämtning, psykosocialt stöd och rehabilitering samt ekonomiskt stöd för patienterna i den svåra livssi-tuationen.

- Jag har under dessa sextio år sett hur energiskt föreningen har arbetat för can-cersjuka människor och fått mycket gott till stånd under ledning av sin verkstäl-lande direktör Kari Ojala, summerar Bri-ta. - Jag önskar den all lycka i sina ans-trängningar och framgång även i fortsätt-ningen.

Trogna medlemmar som Brita Brusin har med åren blivit allt viktigare för Sydvästra-Finlands Cancerförenings verksamhet. Sedan 1950-talet har antalet cancersjuka tredubblats och i och med att befolkningen blir allt äldre får var tredje person diagnosen cancer någon gång i livet. Å andra sidan har de utvecklade behandlingarna och screeningmetoderna förbättrat prognosen för cancer kraftigt. Allt fler lever i åratal även med obotlig cancer och behöver föreningens stöd längre än förr.

Prognosen för bukspottkörtelcancer är fortfarande dålig. Av männen lever endast tre och av kvinnorna fyra procent efter att de har fått diagnosen. Det gläder emellertid Brita Brusin att se hur många andra cancerformer man får under kont-roll med dagens behandlingar. - Jag öns-kar att ingen någonsin skulle behöva uppleva att mista en anhörig i denna sjukdom.

Text och bild: Jarna Lindroos

Brita Brusin kunde bara stå maktlös bredvid och se på hur hennes far tynade bort i cancer på nio månader i ett Finland som återhämtade sig från krigets prövningar. Året var 1949. Två år senare grundades Sydvästra-Finlands Cancerföre-ning, dåvarande Åbo avdelning i Cancerföreningen i Fin-land, för att motarbeta skadorna på grund av cancersjuk-domar inom föreningens distrikt. Brita har varit medlem ända sen dess.

Sex decennier som medlem i Sydvästra-Finlands Cancerförening

Jos alhainen korkotasomiellyttää, siitä kannattaapitää kiinniOttamalla nyt esimerkiksi asuntolainaasi Korkokatonpääset eroon korkojen nousuriskistä. Ja mikäli korotlaskevat, saat hyödyn täysimääräisenä itsellesi. Kysylisää Nordeasta, äläkä murehdi turhaan. Lisätietojasaat Nordean Asiakaspalvelusta 0200 3000(pvm/mpm) ma–pe 8–20, konttorista tai osoitteestanordea.fi.

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Teemme sen mahdolliseksi

nordea.fi

92-åriga Brita Brusin har själv aldrig haft cancer, men hon har förlorat en kär anhörig och upplever därför att det är viktigt att delta i arbetet mot cancer. - Att be-tala medlemsavgiften är en enkel insats när livssitua-tionen och hälsan inte ger möjligheter till frivilligar-bete.


Ekspressiivinen taideterapia, jota Kaisa Haltia käyttää, yhdistää monenlaisia elementtejä kuvantekemisestä kirjoittamiseen, musiikkiin, liikkeeseen ja draamaan. - Joskus käytämme apuna myös valokuvia avaamaan sisäisiä tunnelmia, niiden avulla on helpompi etsiä sa-noja tunteille. Luovuus ja taide ovat terapiassa välinei-tä, joiden avulla tehdään näkyväksi asioita, joita tera-piassaolijan mieli vaatii työstettäväksi. Usein kyseessä on ensimmäinen kontakti tunteeseen, joka on ollut liian kipeä pelkin sanoin käsiteltäväksi. Kuva on aina aito ja rehellinen, se kertoo tekijälleen paljon tärkeitä asioita, kun sitä yhdessä avataan, tietää Haltia.

Taideterapian menetelmiä voidaan käyttää monin tavoin sairastuneen tai hänen läheistensä tukena. Tai-deterapiaa on tarjolla mm. sopeutumisvalmennuskurs-seilla sekä sairastuneille että heidän omaisilleen ja lä-heisilleen. Näitä terapiamuotoja voidaan käyttää sekä sairauden että paranemisvaiheen aikana. -tv.

Iina on 19-vuotias tyttö. Hänen elämässään 14-vuotiaana sai-rastettu pehmytkudossyöpä on kutsumaton vieras, jonka kans-sa on seurusteltava joka päivä. Jo voitetuksi luultu tauti iski uudelleen noin vuosi sitten ja viime kesänä luultiin kaikkien parannuskeinojen tulleen jo käytetyiksi. Iina siirtyi Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen kotisaattohoidon potilaak-si. Palliatiivinen solunsalpaaja-hoito on kuitenkin onnistunut pienentämään kyljessä olevaa kasvainta ja tällä hetkellä Iinal-la on taas toivoa.

Iinan päivät ovat monella tavalla elämää välitilassa. Sai-rautensa vuoksi hänellä ei ole opiskelu- eikä työpaikkaa ja aiemman rakkaan tanssiharras-tuksensakin hän joutui aika-naan lopettamaan polven takaa löytyneen kasvaimen vuoksi. Iinan sairauden pahentuessa sekä hän että kihlattu muuttivat molemmat takaisin vanhempi-ensa luokse, koska Iina ei voi-nut olla yksin kipujensa kanssa kotona poikaystävän käydessä työssä. Nyt, kun Iinan vointi on parempi, nuoret toivovat voi-vansa viettää enemmän aikaa asunnossa, jota kihlattu par-haillaan etsii.

Aurinkoa ja mielen myrskyäHelmikuun alun torstaina Ii-nan olo on toiveikas. Tieto pienentyneestä kasvaimesta innosti Iinaa ja äitiään hake-maan mahdollisuutta lähteä virkistävälle lomamatkalle. Äkkilähtö vie heidät seuraa-valla viikolle Kanarialle. Äiti

on varmistanut, että hotelli-huoneeseen on tilattu happi-laitteet, jos Iinan hengenah-distus pahenee paikan päällä. Mukana on myös raskas dose-tillinen lääkkeitä viikon tar-peisiin, sillä Iina saa suun kautta paljon lääkkeitä. Kas-vaimen aiheuttamaa jatkuvaa kylkeen ja niskaan säteilevää kipua hoidetaan kipulaastaril-la. Matkaan lähtee myös poi-kaystävän antama sydänran-nekoru ja Muumipoliisi, joka vahtii Iinan unta, jos kivut ja pelot käyvät yöllä kimppuun. Ikäväkin saattaa auringossa iskeä, sillä Iina ja poikaystävä

ovat ensimmäistä kertaa yh-dessäolonsa aikana näin pit-kän aikaa erossa. Mahdolli-suus ottaa pieni irtiotto sairau-desta on kuitenkin tärkeää rankan vuoden jälkeen.

Iina on innoissaan taidete-rapian antamista mahdolli-suuksista: - Olen saanut täältä tosi paljon. Käyn myös keskus-teluterapiassa, mutta mahdolli-suus käsitellä tunteita sanojen lisäksi myös muilla tavoin aut-taa minua valtavasti selkeyttä-mään ajatuksiani. Eri terapiat täydentävät toisiaan ja täältä koen saavani rohkaisua. Mieltä alitajuisesti painaneita asioita

tulee puretuksi esiin ja sitten niistä on helpompi myös kes-kustella tai avata niitä lisää kirjoittamalla.

Taideterapiakäynti aloite-taan yleensä keskustelulla, jossa päästään yhteiselle kar-talle siitä mitä edellisellä ker-ralla ja sen jälkeen on tapah-tunut. Käsitys Iinan päivän tilanteesta auttaa taidetera-peutti Kaisa Haltiaa määritte-lemään yhdessä Iinan kanssa uuden käynnin tavoitteet ja valitsemaan siihen sopivat menetelmät. Maalaamisen li-säksi ja usein myös sen ohella käytetään kirjoittamista tai

tehdään draamaharjoituksia. Edellisellä käynnillä Iina oli kovin väsynyt eikä jaksanut maalata. Silloin tehtiin mieli-kuvaharjoitus.

- Teimme yhdessä mielen matkan, jonne toin tarinan mukana hyviä ja voimauttavia elementtejä, joiden kautta ha-lusin sparrata Iinaa, kertoo Kaisa Haltia ja haluaa kuulla miten Iina koki harjoituksen Meri-Karinasta kotiuduttu-aan.

- Minulla oli viime kerran jälkeen paljon pirteämpi olo. Alitajunta jotenkin rauhoittui ja mieli tasaantui, se auttoi mi-nua myös nukkumaan parem-min seuraavana yönä, kertoo Iina Kaisalle.

Iinan fiilisten tunnustelun jälkeen Kaisa ja Iina päätyvät kuvalliseen ilmaisuun ja esille kaivetaan maalaustarvikkeet. Iina maalaa seinälle ison hyvää tekevän auringon, palmuja ja hymynaaman. Iso punainen sy-dän kuuluu varmasti poikaystä-välle. Valkoinen pyörremyrsky tummine pilkkuineen kertovat nekin Iinan tunnelmista, jotka tämän päivän hyvistä painotuk-sista huolimatta ovat vielä mel-ko sekavia. Elämässä on niin paljon hallitsematonta.

Arvaamaton ja paljastava kuvaKaisa purkaa Iinan kanssa ku-van elementtejä ja niiden taus-talla olevia tunteita.

- Kuva tuo usein esiin yllät-täviä asioita, joita tietoinen mie-li ei ole osannut sanoin selittää. Kuva on lahjomaton, kun tunne on purettu paperille, se on nä-kyvissä ja siitä voidaan keskus-tella. Terapeutti ei selitä kuvan tekijälle mitä kuva tarkoittaa, vaan auttaa häntä etsimään ku-van ilmaisemalle ajatukselle sanoja ja ymmärrystä. Kuvante-kijä ei ole aina kuvaa aloittaes-saan tiennyt mitä on tulossa, mutta työskennellessään siinä itsensä äärellä alitajunta tarjoaa asioita esiintuotavaksi ja ym-märrettäviksi. Yhteisen ihmet-telyn avulla voidaan sitten pur-kaa mielen pohjalle kertyneitä, tietoisuudelta usein salattuja asioita, selittää Kaisa Haltia.

Iina hymyilee ja näyttää jo mielessään lentävän aurinkolo-malle lepäämään, rentoutu-maan, syömään hyvin ja shop-pailemaan. Poikaystävää tulee tosin varmasti ikävä.

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Pasi Leino

Iina Kallio on löytä-nyt taideterapiasta hyvän tavan purkaa vaikean syöpäsairau-den aiheuttamia tun-teita. Helmikuisena talvipäivänä hän maa-lasi seinälle aurinkoi-sia asioita, joiden rin-nalla valkoinen pyör-remyrsky mustine pilkkuineen kertoo mieltä myllertävistä tunteista.

Taideterapia avaa ovia kun sanat eivät riitä

Iina on innoissaan taideterapian antamista mahdollisuuksista. Käyn myös keskusteluterapiassa, mutta mahdollisuus käsitellä tunteita sa-nojen lisäksi myös muilla tavoin auttaa minua valtavasti selkeyttämään ajatuksiani. Taideterapeutti Kaisa Haltia (oik.) toteaa, että taidete-rapiakäynti aloitetaan yleensä keskustelulla Iinan kanssa, jossa päästään yhteiselle kartalle siitä mitä edellisellä kerralla ja sen jälkeen on tapahtunut.

OY TURUN KAAPELITELEVISIO – ÅBO KABELTELEVISION ABKauppiaskatu 5 • Puh. (02) 478 0800 • Avoinna: ma 9–18 • ti–pe 9–17 • la 9–14 • www.turunkaapelitv.fi

KAIKKITIETOPALVELUT KAAPELIVERKOSTATURUN JA KAARINAN* ALUEILLA

Monipuoliset peruskanavat,laaja valikoima maksullisia

lisäkanavia sekä varma ja nopeainternetyhteys – kaikki samastaverkosta. Tee hyvä, edullinenja tulevaisuuteen tähtäävä

ratkaisu kotisi hyväksi.

1. PERUSKANAVAT / TVTV: YLE TV1, YLE TV2, YLE Teema, YLE FST5, MTV3, MTV3 AVA, Nelonen, Nelonen HD, LIV, TurkuTV, Sub, SuomiTV, JIM, Deutsche Welle, TV5MONDE, TV7, Iskelmä, The Voice / TV Viisi, MTV, Inspiration, World Fashion, Russia Today, Al Jazeera Eng-lish, Eurosport (kiinteistökohtainen). Radio: YLE Puhe, Ylen Klassinen, YLE Mondo. Lisäksi yli 20 analogista radiokanavaa.

2. TILAUS-TV-KANAVATYli 90 kanavaa elokuvia, sarjoja, urheilua, piirrettyjä, dokumenttejä, tiedettä, historiaa. Lisäksi teräväpiirtokanavat: CANAL+ Film HD, CANAL+ Sport HD, Discovery HD Showcase, Animal Planet HD, Eurosport HD, MTVN HD, Silver HD, SVT1 HD, TV1000 HD, myZEN.tv HD, BBC HD, Penthouse HD, Penthouse HD1 ja Penthouse HD2.

TV JA RADIO

* Ei Piikkiö

3. KOTI- TAI YHTIÖ-KAAPELILAAJAKAISTANopea ja varma internetyhteys.Nopeudet 100 Mbit:iin asti.Kysy lisää!

INTERNET

HUOLTOPÄIVYSTYSJOKA PÄIVÄklo 9–22puh. 478 0800


Järkevää talouden hallintaa on se, että ostaa sieltä mistä fi ksuimmin saa, oli kyseessä sitten taulutelevisio, kaukomatka, uusi keittiö – tai raha. Osuuspankin asiakkaana voit tehdä luottohakemuksen valmiiksi OP-verkkopalvelussa omien lyhennystoiveidesi mukaan etkä ostohetkellä ole sidottu myyjän maksuehtoihin. Millaisen paketin ikinä tarvitsetkaan, ota se Osuuspankista: meillä isokin paketti on kevyt kantaa.

Tutustu elämäsi rahoituspakettiin osoitteessa op.fi /rahaa

Yhdessä hyvä tulee.

Elämäsi rahoituspaketti. Mitä kevyempi, sitä parempi.


Tavoitteena asiakkaan kuorman vähentäminen-Käytän sanaa asiakkaan luotta-musloikka. Hakemuksissa tarvi-taan vähemmän liitteitä tai liitteet voi lähettää sähköisesti. Näin vä-hennämme asiakkaan kuormaa.

Hyssälän visioissa asiakas on kaiken keskus, ja Kelan päämääränä on palvella asia-kasta. Valtakunnan päälehden pääkirjoitus onkin jo ehtinyt kiitellä, että maaliskuun alussa maksettavaa takuueläkettä voi saada ja hakea pelkällä puhe-linsoitolla.

Prosessijohtaminen ottaa huomioon asiakkaiden anta-man palautteen.

-Kelaan tulee reklamaatio-yksikkö, jossa systemaattisesti käsitellään kaikki saadut palaut-teet. Kela on olemassa asiakas-ta varten, ei itseään varten.

Kelan muuttaminen on iso työ, puhutaan 6.000 ihmisen työ-paikasta. Muutosprosessin jäl-keen Kela on vähentänyt byro-kratiaansa ja sen tekemiin ratkai-suihin on saatu läpinäkyvyyttä.

Lait kaipaavat selkeyttäYksin Kela ei pysty muutosta tekemään, sillä Kelan tehtävä-nä on toteuttaa voimassa ole-vaa lainsäädäntöä. Toisin sa-noen selkeä lainsäädäntö nä-

kyisi Kelan asiakkaalle selkei-nä ratkaisuina.

-Otetaan esimerkiksi käsit-teet ”tulo” tai ”parisuhde”, jot-ka eivät lainsäädännössä ole selkeitä, Hyssälä mainitsee esi-merkkeinä.

Lainsäädäntö ei esimerkiksi tunne yhtä yhtenäistä perheen määritelmää. Toisaalta Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta määrittelee avo-liiton niin, että avopuolisot ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai heillä on tai on ollut yhteinen tai yh-teisessä huollossa oleva lapsi. Toisaalta esimerkiksi työmark-kinatuen määrää arvioitaessa avoliitolla tarkoitetaan yksin-

kertaisesti tilannetta, jossa puolisot elävät yhteisessä talo-udessa.

Kun asiat ja lainsäädäntö ovat monimutkaisia, Kelan henkilökunta on erikoistu-massa asiakaspalvelijoihin sekä etuuksien ratkaisijoihin. Hyssälä korostaa, että Kelan asiakaspalvelu on erittäin vaativaa työtä, joka vaatii omaa, erityistä ammattitaito-aan kielitaitoa unohtamatta, sillä yhä suurempi osa Kelan asiakkaista on maahanmuut-tajia.

Kela kuuntelee kenttääSosiaali- ja terveysjärjestöt te-kevät yhteistyötä Kelan kanssa. Esimerkiksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys järjestää Kelan rahoittamia kursseja syöpäpoti-laille ja heidän omaisilleen. Kursseilla on tiukka tahti, luen-noilla tulee asiaa aamusta iltaan. Hyssälä lupaakin viedä eteen-päin saamaansa palautetta, että kurssiohjelma voisi olla väljem-pi niin, että kurssilaiset ehtisivät tutustua paremmin toisiinsa ja keskustella omasta tilantees-taan. Vertaistuki on yksi syöpä-potilaiden voimavara.

Järjestöt saavat äänensä kuu-luville Kelan neuvottelukunnan kautta. Neuvottelukunnan teh-tävänä on edistää ja kehittää sosiaaliturvan toteuttamiseen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyötä sekä pal-velujen käyttäjien näkökulman huomioon ottamista.

Kelalla on itse asiassa usei-ta neuvottelukuntia kuten sai-rausvakuutusasiain, sosiaali-lääketieteellinen eläkeasiain, työterveyshuollon, kuntoutus-asiain sekä työttömyysturva-asiain neuvottelukunnat, joiden tehtävänä on kehittää Kelan toimintoja.

Kela valmis ottamaan omaishoidonSyöpäperheissä ja varsinkin lapsisyöpäpotilasperheissä omaishoito on tuttu asia. Sa-malla on huomattu, että omaishoidon tuet vaihtelevat kunnasta toiseen. Joissain kunnissa uusia omaishoitoso-pimuksia ei tehdä edes alku-vuodesta, koska määrärahat ovat ehtineet loppua. Joissain kunnissa omaishoidon tuki myönnetään ongelmitta. Omaishoitoa onkin esitetty Kelan hoidettavaksi, jotta käytännöt olisivat yhtenäiset koko maassa. Tähän päätyi muiden muassa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistel-lut Sata-komitea.

-Kela on valmis ottamaan omaishoidon tuen, Hyssälä sa-noo.

-Kela selviytyy siitä, mutta tietenkin me tarvitsemme sii-hen lisää resursseja.

Hyssälä tähdentää, että Ke-la pystyy toimimaan edullises-ti. Esimerkiksi elatustuki siirtyi kunnilta Kelalle vuonna 2009. Kela kykenee huolehtimaan elatustuesta neljäsosalla siitä työmäärästä, joka kunnilla me-ni vastaavaan työhön.

Omaishoidon tuen siirtymi-nen Kelalle vaatii lakimuutok-sen. Ja kun se tulee lakiin, pitää Kelalle budjetoida määrärahat omaishoidon tukea varten.

Eduskunnassa on parhail-laan esillä lakimuutos, jolla parannettaisiin töissä olevan mahdollisuutta siirtyä omai-sensa hoitajaksi menettämättä työpaikkaansa. Omaishoitoon myönnettävä vapaa perustuisi työnantajan ja työntekijän kes-kinäiseen sopimukseen.

Vielä eletään kuitenkin van-han lain aikaa, ja moni on jou-tunut irtisanoutumaan töistään voidakseen toimia omaishoita-jana. Omaishoitajien asema on ollut ongelmallinen. Voiko omaishoitaja olla työtön työn-hakija? Tavallisesti omaishoita-jan on katsottu olevan niin sa-notusti omassa työssään työllis-tyvä, jos omaishoito estää koko-aikaisen työn vastaanottamisen. Tällöin työnhakijalla ei ole oi-keutta työttömyysetuuteen. Muussa tapauksessa toimintaa pidetään sivutoimisena eikä etuuden maksamiselle ole työ-voimapoliittista estettä.

Jos työnhakijan ei katsota työllistyvän omaishoitajana päätoimisesti, omaishoidon tu-ki ei vaikuta ansio- ja peruspäi-värahan määrään, mutta se huomioidaan työmarkkinatuen tarveharkinnassa.

Toinen kysymyksiä herättä-nyt kohta on, täyttääkö omaishoitaja Kelan peruspäi-värahan työssäoloehdon, kun omaishoitosopimus päättyy. Omaishoito ei kerrytä palkan-saajan työssäoloehtoa, koska omaishoitaja ei ole työsuhtees-sa hoidettavaan eikä kuntaan.

-Omaishoitajana toimimi-nen kuitenkin pidentää työssä-oloehdon tarkastelujaksoa, jo-ten työssäoloehtoon voidaan lukea myös ennen omaishoita-jana toimimista tehty työ, Hys-sälä selventää.

-Omaishoitajana toimiminen on lisäksi hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta, joten henkilö ei omaishoitajana toimi-misen vuoksi menetä kerran täyttämäänsä työssäoloehtoa.


Lietolainen Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä haluaa keventää Kelan byrokratiaa. Hys-sälä puhuu asiakkaan luottamusloikasta, jonka tarkoituksena on esimerkiksi vähen-tää etuushakemusten liitteiden määrää.

Kelan pääjohtajan virkaan syksyllä astunut lietolainen Liisa Hyssälä, 62, on innoissaan uudesta työstään. Hyssälä haluaa uudistaa Ke-laa niin, että se siirtyy prosessijohtamiseen. Johtaminen tapahtuu toimintaprosessien avul-la ja näin organisaatiossa oleva osaaminen yhdistyy halutuiksi tuloksiksi.Hyssälä myöntää, että Kelan saama kritiikki päätösten vaikeaselkoisuudesta ja järjestel-män byrokraattisuudesta osuvat oikeaan. Muutosta on kuitenkin luvassa, ja sitä on jo tapahtunutkin.-Selkokeskuksen neuvottelukunta myönsi Vuoden selväsanainen -palkinnon Kelan vies-tintäyksikölle. Kela julkaisi viime keväänä viisi selkokielistä esitettä, joissa kerrotaan Ke-lan palveluista, Hyssälä kertoo ylpeänä.Paljon on siis tultu eteenpäin vuodesta 1999, jolloin Helsingin yliopiston suomen kielen laitos valitsi Kelan kielenkäytön vuoden Kielisamma-koksi kielen vaikeaselkoisuuden takia.Hyssälän visioissa asiakas voi asioida Kelassa hankaluuksitta.

Kela tekee luottamusloikan

HALUAISITKOsinä, ystäväsi tai tuttavasi liittyä

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen JÄSENEKSI?

VOIT LIITTYÄ henkilökohtaisen käynnin yhteydessä yhdistyksen toimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku puhelimitse (02) 2657 913 postittamalla liittymislomakkeen

JÄSENMAKSU VUODESSA 15 € - LIITY JO TÄNÄÄN!

Nimi: __________________________________________________

Lähiosoite: __________________________________________________

Postitoimipaikka: __________________________________________________

Tämä lomake palautetaan osoitteella:LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y.Itäinen Pitkäkatu 3020100 TURKU

KATSO JÄSENEDUT KÄÄNTÖPUOLELTA

JÄSENMAKSU VUODESSA 15 € (LIITY JÄSENEKSI JO TÄNÄÄN!)MEDLEMSAVGIFT 15 € PER ÅR (BLI MEDLEM REDAN I DAG!)

Nimi/Namn:_________________________________________________________________

Lähiosoite/Näradress:__________________________________________________________

Postitoimipaikka/Postadress:____________________________________________________

Tämä lomake palautetaan osoitteella: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 TURKUDenna blankett bedes returnera till Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.,Österlånggatan 30, 20700 ÅBO


Nils aloitti pelaajauransa viime syksynä.

-Nils olisi aloittanut harras-tuksen jo keväällä 2010, mutta leukemia-diagnoosi ja sairau-den rankat alkuhoidot estivät tämän. Kesän jälkeen hänen kuntonsa oli kuitenkin parem-pi. TYKS:n lääkärit antoivat luvan jalkapallon aloittami-seen. Samaan aikaan Nils aloit-ti esikoulun, kertoo isä, Mikko Pohjanheimo.

Lähtökohta kuitenkin on, että Nilsillä on leukemia, jonka ehdoilla käydään esikoulussa ja harrastetaan. Syöpähoidot vähentävät merkittäväsi lapsen vastustuskykyä ja hänestä tulee infektioherkkä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Nilsin pitää välttää julkisia tiloja, joissa on vaara saada tartunto-ja.

-Jokainen potilas on oma projektinsa, johon vaikuttavat kulloinenkin hoitojakso, oireet, olotilat sekä veriarvot. Vallitse-vat influenssat ja esimerkiksi vesirokko voivat olla pienelle syöpäpotilaalle jo sellaisenaan hengenvaarallisia.

Tämä on otetaan huomioon sekä esikoulussa että jalkapal-lojoukkueessa. Nils ei esimer-kiksi syö koulun ruokalassa vaan luokassa, jossa hänen seuranaan on yksi luokkatove-ri. Perhe kiittääkin Cygnaeuk-sen koulun yhteydessä olevaa esikoulua, jossa on kiinnitetty huomiota esimerkiksi käsihy-gieniaan. Samoin muiden las-ten vanhemmat ovat tietoisia Nilsin sairauden asettamista rajoituksista.

Pelaaja muiden joukossaÅbo United -seurassa pelaa Turun alueen ruotsinkielisiä lapsia. Niinpä melkoinen osa Nilsin joukkuetovereista onkin tuttuja jo ruotsinkielisestä esi-koulusta. Nils itse puhuu sekä suomea että ruotsia. Joukku-eessa tiedetään Nilsin sairau-desta.

-Huomioon otettava seikka on tietenkin infektioalttius. Sairaalan lääkäreiden kanssa on sovittu, että esimerkiksi Im-pivaaran palloiluhallissa Nils ei pelaa. Muuten hän on tois-taiseksi osallistunut harjoituk-siin ja peleihin avo- ja ulkoken-tillä suhtkoht normaalisti, Mikko-isä selvittää rajoituk-sia.

-Talviaikaan on voitu käydä tutun koulun liikuntasalissa sekä Poropuiston talvella kate-tulla kuplakentällä. Ihon suoja-ukseen olemme pyrkineet kiin-nittämään huomiota tilanteen

mukaan. Mikäli vointi tai muut syyt vaikuttavat suoritukseen tai osallistumiseen, jäämme yksinkertaisesti pois joko tree-neistä tai pelistä.

Jalkapalloharrastus on Nil-sille arvokas ja tärkeä asia. Mallia Nils on saanut isoveljil-tään. Pettymys olikin suuri, kun hän ei sairastumisen takia voinutkaan aloittaa harjoittelua joukkueen mukana vuosi sit-ten.

-Harrastus on meille van-hemmillekin todella hieno ja kannustamisen arvoinen asia tietäessämme, mitä poikamme käy läpi. Saamme myös olla koko perheenä mukana hänen kanssaan harrastuksessa. Jal-kapallo ei rajoitu pelkästään seuratoimintaan, vaan sitä pe-lataan ja potkitaan tietenkin kotonakin lähes jatkuvasti sekä ulkona että sisällä. Jos ei pela-ta pallolla, niin sitten ”Pleikka-

rilla”, pöytäjalkapallopelillä tai tietokoneella.

Sairaus alkoi jalkakivullaNilsin sairauden ensimmäiset oireet alkoivat marraskuussa 2009. Hänelle tuli voimakkaita jalkakipuja, joiden syitä alet-tiin etsiä. Syyn löytymiseen meni kaksi kuukautta.

-Nilsin luukivut alkoivat 7. marraskuuta. 7. joulukuuta koin itse työelämän muutoksia. 7. tammikuuta Nilsin diagnoo-si vahvistui. Päivämäärät ovat jääneet mieleen, Mikko-isä lu-ettelee.

Nilsin diagnoosiksi tuli ALL eli akuutti lymfoblasti- leukemia.

Alkoivat rankat hoidot, joil-la oli sivuvaikutuksia.

-Nils oli oppinut ajamaan polkupyörällä edellisenä syksy-

nä, mutta nyt hän joutui alku-kesästä opettelemaan ajamisen uudelleen. Monet lapsisyöpä-potilaista menettävät liikunta-kykynsä jopa kokonaan ja jou-tuvat pitkiksikin ajanjaksoiksi pyörätuoliin hoitojen aikana.

Jalkapalloharrastus ja päi-vittäinen pallottelu on auttanut Nilsiä kestämään hoitoja.

-Me vanhempina olemme välillä ihmetelleet hänen jaksa-mistaan ja intoaan kaiken kes-kellä, mutta uskomme tuolla kaikella olleen myös erittäin suuren fysioterapeuttisen mer-kityksen tiettyjen sytostaattien sivuvaikutuksista selviytymi-sessä.

-Tosiasia on kuitenkin se, että Nils sairastaa hengenvaa-rallista sairautta ja matka toi-vottavasti lopulliseen parantu-miseen on vielä pitkä.

-Nils on itse kertonut, että pallon potkiminen on hänen

oma pakokeinonsa ja se auttaa sekä huonoon oloon että erit-täinkin koviin kipuihin.

Jos kaikki menee hyvin, Nilsin hoito-ohjelma kestää noin kaksi ja puoli vuotta. Se on pitkä aika lapsen elämässä.

-Mahdollisuus käydä esi-koulua ja liikunnallinen jouk-kuelaji ovat merkinneet Nilsil-le sairauden keskellä normaalia elämää ja ikkunaa ulkomaail-maan. Ennen kaikkea ne tarjo-avat mahdollisuuden olla ystä-vien kanssa. Lapsisyöpäpoti-lasperheen elämä poikkeaa melkoisesti tavallisesta perhe-elämästä infektioriskin, hoito-jen, oireiden ja rajoitusten ta-kia.

Pohjanheimon perhe on mukana Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen lapsisyöpäpoti-lasperheiden kerhon, Sykerön, toiminnassa. Perhe käy myös usein Syöpäyhdistyksen toi-

mintakeskuksen, Meri-Kari-nan, liikuntasalissa palloile-massa.

-Muiden lapsisyöpäpotilas-perheiden vanhempien kanssa puhumme samaa kieltä, ulko-puolisen korviin huumori voi kuulostaa mustalta ja sarkasti-selta.

Huumori on kuitenkin yksi keino, joka auttaa jaksamaan. Toinen on asenne.

-Kaiken ikävän keskellä on hyvä joskus korostaa myös hy-viä asioita eikä ainoastaan niitä vähemmän hyviä.

-The only easy day was yes-terday. Se on Yhdysvaltain lai-vaston Navy SEAL -erikoisjou-kon tunnuslause. Se on hyvä motto päivittäiseen elämäänkin. Asioista kannattaa nauttia nyt, niistä pienimmistäkin.


Turkulainen esikoululainen Nils Pohjanheimo sairastaa leukemiaa. Jalkapalloharrastus auttaa selviytymään rankoista hoidoista. Nils käy usein Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen liikuntasalissa palloilemassa.

Turkulainen kuusivuotias leukemiapotilas Nils ”Nisse” Pohjanheimo tietää ikäisekseen mel-koisesti jalkapallosta. Nils pelaa Åbo United -04-syntyneiden nappulaliigajoukkueessa, mut-ta sen lisäksi hän seuraa eurooppalaisten jalkapallosarjojen otteluita ja tuloksia televisiosta ja internetistä.

Leukemiapotilas Nils rakastaa jalkapalloa

TUE SYÖPÄLASTEN TOIMINTAA ● TOP 571345-213052

Lapsuusiän leukemioihin sairastuu Suomessa vuosittain noin 40 - 50 lasta. Sairastuneet ovat enimmäkseen alle kouluikäisiä. Lapsuusiän leukemia ei ole tarttuva tai perinnöllinen sairaus. Syitä siihen sairastumiseen ei tunneta.

Leukemiapotilailla luuytimen normaalisti verisoluja muodos-tava solukko on muuttunut. Tämä aiheuttaa sen, että osalla soluista on niiden jakautumisen, erilaistumisen tai poistuman säätely vakavasti häiriintynyt. Sen vuoksi pahanlaatuiset solut lisääntyvät leukemiassa nopeasti, ensin luuytimessä ja useim-miten myöhemmin myös veressä. - Samanaikaisesti vähenee normaalien veren solujen tuotanto voimakkaasti.

Leukemian luokitusLapsuusiän leukemioista noin 85 % on ns. akuuttia lymfob-lastileukemiaa (ALL) ja yli 10 % ns. akuuttia myelooista leu-kemiaa (AML). Lapsilla on ns. krooninen myelooinen leuke-mia (KML) hyvin harvinainen.

Hoito* ALL:aa ja AML:aa hoidetaan Suomessa kansainvälisten hoitosuositusten mukaisesti, ja hoitotulokset ovat hyviä. Leu-kemiaa hoidetaan pääasiassa leukemiasoluja tuhoavilla solun-salpaajilla, jotka annetaan toistuvina hoitojaksoina. Tietyissä erityistapauksissa käytetään sädehoitoa. Leikkauksia ei leu-kemian hoidossa suoriteta.

* Leukemian hoidon kesto riippuu leukemian tyypistä ja on hieman alle vuodesta noin 2,5 vuoteen.

* Hoidon aikana lapset voivat olla enimmäkseen kotonaan, koska leukemiaa hoidetaan vain osittain sairaalassa. Herkkyys tulehdussairauksille lisääntyy kuitenkin hoidon aikana huo-mattavasti. Siksi on parasta välttää esimerkiksi kouluun me-nemistä leukemiahoidon aikana.

* Lapsuusiän leukemiaa hoidetaan Suomessa kaikissa yliopis-tollisissa keskussairaaloissa.

EnnusteLapsuusiän leukemian ennuste on viimeksi kuluneiden 20 - 30 vuoden aikana parantunut huomattavasti. Nykyisin lapsuusiän leukemiaan sairastuneista potilaistamme paranee pysyvästi ensimmäisellä hoidolla jopa 80 %. Joillakin tauti kuitenkin uusii. Osa uudelleen sairastuneista voidaan parantaa vaihta-malla luuydin.

Lähde: www.sylva.fi

Lasten leukemiat

Esiintyjät: Aki Alamikkotervo, tenori, Suomen Kansallisooppera Mari Lavikainen, mezzosopraano, laulunopettaja Matti Mako, piano, musiikin lehtori

PYHÄN HENRIKIN EKUMEENINEN TAIDEKAPPELI Seiskarinkatu 35, TurkuLauantaina 21.5.2011 klo 18.00

Ohjelma 20 euroa. Saatavana ennakkoon Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin 02 2657 666.

Hyväntekeväisyyskonsertti lapsisyöpäpotilaiden hyväksi


-Ensimmäinen PSA-lukema jäi mieleen, se oli 6,7. Tervey-denhuolto iski kiinni lukemaan, ja minä menin jatkotutkimuk-siin Mehiläiseen.

Hakalasta otettiin koepalat, joista selvisi, että kyseessä on eturauhasen syöpä.

-Olin ajatellut, että eturauha-sen syöpä on ukkojen tauti, joka ei iske näin nuoreen. Syöpädiag-noosi oli minulle järkytys. Kun olin laittamassa kesämökkiä tal-vikuntoon, mieleen hiipi ajatus, palaanko sinne enää ikinä.

Hakala joutui perusteellisiin tutkimuksiin, joissa tutkittiin, oli-ko syöpä tehnyt etäpesäkkeitä.

-Kaikennäköiset koneet kä-vin läpi ja kaikenvärisiä litkuja tuli juotua.

Kun Hakala oli selvinnyt ensimmäisestä järkytykses-tään, hän alkoi etsiä tietoa ja selvittää asioita. Ensimmäinen oivallus oli, ettei hän 57-vuoti-aana suinkaan ollut syöpäpoti-laiden nuorimmasta päästä.

-Kun otin asioista selvää, al-koi olo helpottaa. Huomasin, että sairaudesta on mahdollista selvi-tä hengissä eikä syöpä tarkoita kuolemantuomiota. Ensimmäi-seen reaktiooni oli vaikuttanut se, että kaksi työtoveriani oli meneh-

tynyt syöpään. Heidän kohtalon-sa tuli mieleen sanasta ”syöpä”.

Pari kuukautta diagnoosin varmistumisen jälkeen Hakala pääsi leikkaukseen TYKS:iin.

-Olin siinä luulossa, että leikkaus on vain ”naps”, jonka jälkeen lähden kotiin. Kun he-räsin leikkauksesta, huomasin, että minullahan on vatsassa 40 tikkiä ja että leikkaus oli kestä-nyt yli neljä tuntia.

Hakalalla oli ollut pahanlaa-tuinen, ärhäkkä syöpä. Leikkauk-sen jälkeen oli vielä epävarmaa, oliko koko kasvain saatu leikattua pois. Leikkaus onnistui kuitenkin hyvin. Parin kuukauden sairaus-loman jälkeen Hakala palasi töi-hin, josta hän jäi eläkkeelle tämän vuoden tammikuun alussa.

Leikkauksen jälkeen Haka-la kävi säännöllisissä kontrol-leissa. Viiden vuoden seuran-nan jälkeen hänet todettiin pa-rantuneeksi.

Vertaistukena kohtalotoverilleKoska syöpädiagnoosista leik-kaukseen kului lyhyt aika, Ha-kala ei etsinyt vertaistukea. Sen sijaan hän on itse toiminut vertaistukena.

-Olen kertonut omista ko-kemuksistani, ja olen kannus-tanut sanomalla, että minulla on nyt terveen paperit.

Eturauhassyövän hoitoon liittyy asioita, joista ei paljon julkisuudessa puhuta. Miten käy virtsanpidätyskyvyn, entä miten käy potenssin?

Hakala kertoo, että hänellä ei ollut sanottavia pidätysvai-keuksia, koska hän jumppasi ahkerasti alavatsan lihaksia.

-Jumpasta ei pidä laistaa ja se kannattaa aloittaa heti, vaik-ka se sattuu. Jumpatahan voi vaikka kaupan kassajonossa

Siihen toiseen asiaan Haka-la toteaa, että ”toimii ilman potenssilääkkeitä”.

Hakala kannustaa otattamaan PSA-arvot jos mahdollista.

-Minulla kävi tuuri, kun syöpä löytyi sattumalta rutiini-tarkastuksessa. Miehen kan-nattaa jo 40-vuotiaana tutkittaa PSA-arvonsa, vaikka ei olisi oireita. Tutkimus ei vaadi kuin tuubillisen verta.

Syöpädiagnoosi muut-taa maailmankuvaaHakala sanoo, että syövän sai-rastaminen muutti hänen maa-

ilmankuvansa ja ajattelutapan-sa. Näin on ilmeisesti käynyt monelle muullekin.

-Olin pihi mies, joka keräsi maallista omaisuutta. Se muuttui täysin. Tajusin, ettei täältä kukaan saa mitään mu-kaansa.

-Ihan pikkujutuista en enää narise. Pieniä menetyksiä ei ole syytä suurennella, ne kuu-luvat elämään.

Hakala on miettinyt, mitä ihmiselle merkitsee, kun hän kuulee sairastavansa syöpää. Vaikka sairaudet ovat erilaisia ja vaikka toiset tuntuvat pääse-vän sairautensa kanssa helpom-malla kuin toiset, on syövän omakohtainen kohtaaminen jo-kaiselle sen kokeneelle erittäin merkittävä asia. Syövän kanssa jokainen joutuu samojen elä-män peruskysymysten ääreen.

Hakala on nyt todettu pa-rantuneeksi eturauhassyöväs-tä.

-Asia on enää mielessä vain silloin, kun käyn kontrolleissa. Niissä pohdin, mahtaako tulla hyvät arvot. Muuten minulla on sellainen tunne, että sairaus on ohi.


Turkulaisella Esko Hakalla todettiin eturauhassyöpä syksyllä 2004. Syöpä hoidettiin leikkauksella. Nyt Hakala on todettu kokonaan parantuneeksi.

Esko Hakala selvisi eturauhassyövästäTurkulaisella Esko Hakalalla, 63, todettiin eturauhassyöpä syksyllä vuonna 2004.-Kun kuuntelee kertomuksia siitä, miten syöpä on löydetty, sana ”sat-tuma” toistuu turhan usein, Hakala sanoo.Syksyllä 2004 kiinteistönhuoltoyhtiön toimitusjohtajana toiminut Ha-kala kävi normaalissa työterveyshuollon vuositarkastuksessa, jossa terveydenhoitaja tutkitutti myös PSA-arvot. Prostataspesifinen anti-geeni (PSA) on eturauhasen solujen epiteelin erittämä seriiniproteaa-si. PSA-koe ei sinänsä osoita, ei varmista eikä sulje pois eturauhasen syöpää, mutta se osoittaa, mitkä potilaat on lisätutkittava.

Novartis,lääkealan rohkea edelläkävijä

Uusin tieto elämän puolesta– olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä

www.novartis.fi


Aarre Astiassa lähti versomaan rovaniemeläisen Tuulikki Pie-tiläisen mielessä eräänä kii-reettömänä aamuna hänen nauttiessaan kahvimukillistaan keittiönpöydän ääressä. Miet-teet harhailivat tapansa mukaan omia polkujaan arkirutiineista ystäviin, runouteen ja uskoon. Pietiläinen huomasi pohtivansa Raamatun-kertomusten ajatto-muutta. Sitä, kuinka pohjim-miltaan samanlaisia monien Raamatun ihmisten murheet ja vaikeudet ovat olleet verrattu-na omiin suruihimme ja ongel-miimme.

Raskaat elämäntarinat eivät ole Pietiläiselle vieraita, sillä psykiatrian erikoissairaanhoita-ja ehti ennen eläkkeelle jäämis-tään toimia hoitotyössä kaksi-kymmentä vuotta. Niinpä myös ystävien ja tuttavien on ollut helppo uskoutua Tuulikille vai-keuksistaan riippumatta siitä, ovatko ne olleet mittakaavaltaan hiekanmurusia kengässä tai ko-ko elämää varjostavia vuoria.

Pietiläinen muistuttaa, että särkyneeseen ihmiseen on kos-kettava varoen, jottei tämä rik-koutuisi lisää. Taiteesta ja hen-gellisyydestä kuuntelijana, loh-duttajana ja sielunhoitajana toi-

minut nainen kertoo löytäneensä merkittävän avun sirpaloituneen sydämen lääkitsemiseen.

Jumalainen näkökulma eheyttää- Ajattelen, että taide avaa ih-misessä lukkoja ja poistaa es-teitä. Taiteen avulla ihminen voi nähdä ja kuulla asioita uu-della tavalla, omaa ajatusmal-liaan laajemmin, Tuulikki Pie-tiläinen selittää.

Hengellisyyden hän katsoo vaikuttavan ihmiseen samalla tavoin.

- Jumalan läsnäolon ja sanan tuomassa valossa ihminen kat-soo itseään Jumalan ajatusmaa-ilman mukaisesti. Ihmisen itse-tunto, joka on haavoittunut vaka-van sairauden, aineellisen niuk-kuuden, omien harkitsemattomi-en valintojen tai muiden ihmisten loukkaavien tekojen vuoksi, pääsee eheytymään.

Lukemattomat kerrat Pieti-läinen on havainnut, että kun ihminen tarttuu aktiivisesti omaan elämäntarinaansa ja tar-kastelee sitä uudenlaisten sil-mälasien läpi, voivat sairaudet ja muutkin elämän vaikeudet lakata olemasta umpikujia. -

Niistä voi muodostua portti johonkin aivan uuteen, joka antaa elämään hyvinvointia olosuhteista huolimatta.

”Teitkö minusta runon? Parantavan runon?”Pietiläisen aamukahvipohdin-noista muotoutui kolmen tai-teen ja hengellisyyden eheyttä-vään voimaan uskovan naisen poikkitaiteellinen hanke. Tuu-likki valitsi kaksitoista Raama-tun henkilöä, joille löytyivät vastineet hänen kohtaamiensa ihmisten joukosta. Näiden elä-män käännekohdista alkoi muodostua runoja, joihin syn-tyivät piirrokset ja maalaukset hänen tyttärensä, hyvinvointi-kouluttaja Johanna Nevalan paletista. Kirjaan kuuluvan le-vyn sävelmät ovat puolestaan taideterapeutti Kaisa Haltian käsialaa. Levyllä esiintyvät Haltian lisäksi Laura Perälä sekä Tipi Nokelainen.

Pietiläinen kertoo, että taide ja uskonto ovat auttaneet vai-keina aikoina myös heitä, jois-ta kirjassa julkaistut runot ker-tovat. Esimerkiksi Salainen tuttu -runokertomuksen henki-lö totesi runonsa nähtyään ha-

luavansa mennä torille kuulut-tamaan kaikille, että hänestä on tehty runo.

- Ihminen, joka oli kokenut itsensä arvottomaksi, toisten hylkäämäksi, huomasi olevan-sa runon arvoinen. Hänen elä-mänsä, jossa hän näki pelkää ahdistusta, sai uutta toivoa ja sisältöä. Toivon toi hänen koh-

taamansa ”Salainen Tuttu”, Jeesus, sekä unelma, että joku toinenkin haluaisi fyysisten ja henkisten kipujensa keskellä samaistua häneen ja maistaa Sanan elävää vettä runon luet-tuaan ja kuunneltuaan tai ku-van katsottuaan.

Pietiläisen mukaan Aarre Astiassa on tunnustukselli-

suudestaan huolimatta tarkoi-tettu muillekin kuin heille, jotka uskovat Jeesukseen. - Se on tarkoitettu kaikille, jot-ka etsivät vastausta siihen, mitä olemassaolo on, hän hy-myilee.

Teksti: Jarna Lindroos Kuva: Juha Nevala

Aarre Astiassa on poikkitaiteellinen sanan, kuvan ja musiikin kokonaisuus, jonka tekijät haluavat kuljettaa vastaanottajaa lohdutuksen ja toivon tiellä. Kuvassa va-semmalta Tuulikki Pietiläinen, Johanna Nevala, Kaisa Haltia ja Laura Perälä.

Tiede ja teknologia eivät aina riitä tukemaan vaikeuksien nujertamaa, vaan paras lohtu saattaa löytyä rationaalisen ulkopuolelta, taiteesta ja hengellisyydestä. Hengellinen Aarre Astiassa -teos kertoo runoin, kuvin ja sävelin ihmisistä, jotka ovat maanneet merenpohjassa tai tunteneet itsensä koiranraadoksi, mutta joiden jumalsuhde on kirjan esipuheen sanoin muuttanut vaikeuden voitoksi, ahdistuksen portiksi, kivun helmeksi ja kuoleman elämäksi.

Balsamia sielulle nykypäivästä ja tuhansien vuosien takaa

Perheen foorumiPerheen foorumi kokoaa sairauden kohdanneet perheet rakentamaan monen sukupolven kertomusta hyvinvoin-nin mahdollisuuksista sairaudesta huolimatta. Samalla opetellaan kuuntelemisen, vuoropuhelun sekä avun vas-taanottamisen ja antamisen taitoja. Foorumi toteutetaan ohjatusti puheen ja taiteen keinoin, ja työskentelystä tuo-tetaan kertomusvihko tai näyttely. Perheen foorumi jär-jestetään lauantaina 20.5.2011 ja sunnuntaina 21.5.2011 sekä palautetapahtuma lauantaina 10.9.2011.

Työhyvinvoinnin foorumiTyöhyvinvoinnin foorumi on kaikille avoin päivän seminaari työhyvinvoinnista sekä luovuudesta ja hen-

gellisyydestä sen välineinä. Työhyvinvoinnin foorumi järjestetään torstaina 8.9.2011. Tarkempi ohjelma ja aikataulu lähetetään ilmoittautuneille myöhemmin.

Elävä tarina - foorumiElävä tarina - foorumi on syöpää sairastaneille suun-nattu foorumi. Jokainen osallistuja työstää ohjatusti omaa hyvinvointinsa tarinaa keskustellen ja taiteen menetelmin. Elävä tarina - foorumi järjestetään ajalla 17.-18.5.2011 klo 16 -20 ja palautetapaaminen per-jantaina 9.9.2011 (max 12 osallistujaa).

Foorumit ovat osallistujille maksuttomia.

Kaikkien foorumeiden ilmoittautumiset ja tiedus-telut: Johanna Nevala, [email protected] GSM: 0400 652468

Aarre astiassa - työryhmä toteuttaa vuoden 2011 kuluessa kolme luovuu-desta ja hengellisyydestä ammentavaa hyvinvointifoorumia toiminta- ja pal-velukeskus Meri- Karinassa. Foorumit ovat osa Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen 60 - vuotisjuhlavuoden tapah-tumakokonaisuutta.

Juhlavuoden Kolme oodia ilolle

Joskus hienoinkin taideteos vaatii huolenpitoa.Oleellinen osa naisen terveitä elämäntapoja on säännöllinen käynti mammografi atutkimuksissa. Mehiläisessä tutkimus tehdään vaivattomasti ja nopeasti. Tulokset saat jo saman käynnin yhteydessä. Varaa aika tutkimukseen puh. (02) 414 0760.

mehiläinen turku, kauppiaskatu 8, 20100 turku • www.mehilainen.fi

ihminen on taideteos

Aarre astiassa-kirjaa voi ostaa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukses-sa, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin (02) 2657 666. Kirjan hinta on 40 euroa ja syöpäjärjestöjen jäsenille 30 euroa.


Maija Valta tietää, minne on menossa, sillä hän on tehnyt tiedustelumatkan Stanfordin yliopistoon, Kaliforniaan jo viime keväänä ja tavannut siellä tulevan tutkimusryh-mänsä. Stanfordilaiset ovat kiinnostuneita suomalaisen osaamisesta ja Valta heidän tuhannen potilaan eturauhas-syöpäpankistaan, jonka jokai-nen kasvainnäyte on kartoitet-tu harvinaisen perusteellisesti,

aikaa, vaivaa ja varoja säästä-mättä.

Jos tutkijalla on vankka epäi-lys siitä, että jokin tekijä voisi paljastaa varhaisvaiheessa etu-rauhassyövän etenemisen luu-hun ja muuten niin hyväennus-teisen syövän muuttumisen pa-rantumattomaksi, on Standford erinomainen paikka testauttaa tuon epäilyksen paikkansapitä-vyys. Siksi Maija Valtakin on lähdössä Kaliforniaan.

Valta tutkii fibroblasti- eli sidekudoskasvutekijöiden osuutta syövän luustoetäpesäk-keiden muodostumiseen. Häntä kiinnostaa erityisesti FGF8-ni-minen kasvutekijä, jota suurin osa eturauhassyövistä tuottaa.

FGF8:n määrä syöpäsoluis-sa saattaa hyvinkin olla johto-lanka, jonka perusteella tutkijat voivat tulevaisuudessa tunnis-taa riittävän varhain, ehkä jopa vuosia etukäteen syövän, joka uhkaa levitä luuhun ja riistää kantajaltaan paranemisen mah-dollisuudet.

Valta on kehittänyt prof. Pirkko Härkösen ryhmässä luumalleja, joita pitävät lupaa-vina myös stanfordilaiset. Tut-kija kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on monimutkaisen palapelin pieni osanen.

- Eturauhassyövän leviämis-tä luuhun on tutkittu intensiivi-sesti vuosikausia. Etäpesäkkeen muodostumiseen vaikuttavat

tekijät tunnetaan tarkasti, mutta kuitenkaan tutkimusten pohjal-ta kehitetyistä uusista lääkemo-lekyyleistä ei ole saatu juuri-kaan vakuuttavia tuloksia. On vielä asioita, joita me emme ymmärrä, Valta summaa.

- Lääketieteen perustutki-muksen tulokset syntyvät hir-veän hitaasti. Se on sellaista puurtamista ja hypoteesien tes-taamista, jotka johtavat mones-ti seinään. Ei kuitenkaan auta muu kuin käydä [ syövän leviä-misen ] todennäköiset haarat läpi ennen kuin voidaan tehdä luotettavia päätelmiä.

Post doc -rahoitus ei kasva joka oksallaKeväisellä tiedustelumatkallaan Valta tapasi tulevan tutkimus-ryhmänsä johtajan, eturauhas-syöpätutkimuksen pioneerin, professori Donna Peehlin. - Hän oli hyvin helposti lähestyttävä ja mutkaton ihminen, kuin suo-malainen tutkija, arvioi Valta.

- Ihmettelin, kun hän osasi lausua nimeni oikein, mutta hä-nellä on ryhmässään parhaillaan toinenkin post doc -tutkija, joka on suomalainen nimeltä Taija. Ilmeisesti he arvostavat suoma-laista syöpäosaamista.

Keväinen reissu vakuutti. Hyvämaineinen tutkimusryh-mä hyvässä yliopistossa hou-kutteli, ja kun aviomieskin näytti vihreää valoa kaksilapsi-sen perheen maailmanvalloi-tukselle, Valta päätti tarttua ti-laisuuteen. Opettajamiehelle järjestyi opiskelupaikka ja kak-si- ja nelivuotiaat lapset saisi-vat kotimaasta hoitajakseen suomenkielisen au pairin.

Kollegat kertoivat, että ame-rikkalaisten laboratorioista puuttuu usein väliportaan hen-

kilökunta, laborantit ja labora-torioteknikot lähes kokonaan, mikä merkitsee sitä, että tutkijat tekevät lähes kaiken itse ja työ-päivät pitenevät. Se ei Valtaa kuitenkaan huolettanut, sillä Peehlin laboratoriossa vallinnut selkeästi hyvä yhteishenki.

Sitten suunnitelmiin tuli ta-kapakkia. Suomen Akatemia oli lopettanut yllättäen post doc -tutkimuksen rahoittami-sen. Hetken näytti jopa siltä, että ne pitäisi haudata koko-naan. Onneksi rahoitusta kui-tenkin järjestyi lopulta paitsi amerikkalaisten puolelta sekä Syöpäjärjestöjen rahastoista sen verran, että yhteistyö pää-see pyörähtämään käyntiin.

- Post doc -rahoitus ei kasva joka oksalla. Tämäkin apuraha oli tosi iso asia, että saatoin tehdä päätöksen lähdöstä, iloit-see Valta Irja Ketosen muisto-rahastosta saamastaan apura-hasta.

Tällä hetkellä rahoitusta riittää vuodeksi eteenpäin, mutta Valta toivoo voivansa jatkaa työtään Stanfordissa pi-dempään. - Perustutkimukses-sa vuosi on auttamattoman ly-hyt aika varsinkin kun yhteis-työ on vasta alkamassa, hän huomauttaa.

Matkan tärkein anti tässä vaiheessa onkin kontaktien solmiminen Atlantin tuolle puolen. Kontaktit ovat arvok-kaita, sillä ne tuottavat toden-näköisesti tutkimusyhteistyötä, kiinnostavia tuloksia ja potilai-ta hyödyttävää tietoa vielä pit-kään tämän tutkimushankkeen jälkeenkin. Kotilaboratoriosta käsin kontakteja ei kuitenkaan solmita.


Sisätautilääkäriksi par-haillaan erikoistuva Maija Valta viettää ensi talven Turkua aurinkoisemmissa Kalifornian maisemissa tutkimassa, miten eturau-hassyövän aggressiivinen, luuhun leviävä muoto voi-taisiin tunnistaa ennen kuin on liian myöhäistä.

Tyksin U-sairaalan edessä liukastellaan lumi-kasoja väistellen, mutta tutkija Maija Valta on jo alkanut valmistella tulevan kesän muutto-aan Kalifornian lämpöön. Siellä odottaa ainut-laatuinen eturauhassyöpäpankki, jonka avul-la syövän kasvutekijöitä voidaan testata poik-keuksellisen tarkasti.

Maija Valta lähtee tutkijatohtoriksi StanfordiinApurahat avaavat arvokasta tutkimusyhteistyötä:

Automaa - asiakasomistajan autokauppa

Enemmän etuja ja BONUSTA jopa 5 % S-Etukortilla

Automaa Turku FordSatakunnantie 164Vaihtoautot 010 765 6820Uudet autot 010 765 6810

Palvelemme ma-pe klo 7-2 0 ja la klo 10-16.

Feel the difference

Automaan huipputarjous Asiakasomistajille S-Etukortilla:Rajoitettu erä Ford Fusion 1.4 80hv Limited M5 5-ovinen

Uusi Ford Fusion

nyt vain

14.990 €sis. met.väri + toimitukulut 600 €

Etusi 21,19 %

- yli 2.700 €

Autoveroton hinta 12.910 € - alennus 21,19 % 2 736,02 € + toim.kulut 600 € + met.väri veroton 390 € = autoveroton kokonaishinta 11 163,98 € + arvioitu autovero 3 826,02 € CO2 154 g/km = autoverollinen kokonaishinta 14.990 €. Tarjous voimassa asiakastoimituksiin helmikuun 2011 loppuun mennessä.

Tilaisuuden tervehdyspuheen piti Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpe-la, joka totesi kansainvälisten tutkimusten mukaan syövän-hoidon olevan Suomessa te-hokasta. Yhtenä vaikuttavana tekijänä suomalaisiin hoitotu-loksiin on varmasti se, että potilaat pääsevät hoitoon jul-kiselle sektorille varallisuu-destaan riippumatta. Syövän-hoidon tilanne on kuitenkin muuttumassa nopeasti, sillä väestön vanhetessa syöpäsai-raudet lisääntyvät. Vuonna 2020 maassamme syöpään sairastuu vuosittain neljännes enemmän kuin nykyisin ja hoidon kustannukset kasva-vat nykyisestä 0,7 miljardista eurosta 1,5 miljardiin euroon vuositasolla.

Syöpäjärjestöjen, kuten Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen, yhtenä tärkeänä tehtä-vänä on lisätä syöpää koske-vaa yleistä tietoisuutta ja kes-kustelua sekä lievittää näin syövästä aiheutuvia turhia pelkoja. On mahdollista, että suuri osa syövästä selviytymi-

sessä ja laajemminkin tervey-dessä esiintyvästä eriarvoisuu-desta johtuu juuri tästä tietoi-suuden ja sitä kautta edelly-tysten epätasaisuudesta, totesi kauppaneuvos Risto Korpela tervehdyspuheensa lopuksi.

Mitaleja syöväntor-junnassa ansioituneilleTilaisuudessa luovutettiin Ta-savallan Presidentin myöntä-mä Suomen Valkoisen Ruu-sun 1.luokan mitali kultaris-tein isännöitsijä Terttu Yli-Tolppa-Kerrolalle.

Isännöitsijä Terttu Yli-Tolppa-Kerrolan tulokselli-nen, jo yli vuosikymmenen jatkunut syöväntorjunnan va-paaehtoistyö jatkuu edelleen.

Dosentti Pia Vihiselle luovutettiin Osmo Järvi -mi-tali tutkimuksellisista ansi-oistaan.

Muumimaailma palkit-tiin Lauri Rauramo-mitalilla. Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen lapsisyöpäpotilas-perheiden ja Muumimaail-man välillä on jatkunut jo lähes kaksi vuosikymmentä läheinen yhteistyö, jossa Muumimaailma on tarjonnut rajoittunutta elämää vakavan sairauden johdosta eläville lapsisyöpäpotilaille perhei-neen elämyksiä, jotka olisivat muuten jääneet kokematta.

Järjestyksessä yhdeksäs Matti Koivurinta -mitali myönnettiin FL Juhani Laaksoselle, joka on tehnyt merkittävää vapaaehtoistyötä Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksessä vuodesta 1980 alkaen ja edelleen.

Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen ja Moi-koisten Syöväntutki-mussäätiön perinteistä Lounaissuomalaista Syöväntorjuntapäivää vietettiin Meri-Kari-nan toiminta- ja palve-lukeskuksessa Turussa 33. kerran viime joulu-kuussa.

Väestön vanhetessasyöpäsairaudet lisääntyvät

Lounaissuomalainen Syöväntorjuntapäivä:


Lääketieteellisen biokemian ja genetiikan tutkija Jonna Nevo on kiinnostunut solunpinnan tarttumisreseptorien eli integ-riinien vuorovaikutuspareista. Solut käyttävät integriinejä liikkumiseensa, jolloin integ-riinin täytyy olla aktiivisessa, sitoutumisherkässä olomuo-dossa.

- Etsin molekyylejä, jotka aiheuttaisivat sen, että integrii-ni olisi sulkeutuneessa muo-dossaan eli epäaktiivinen. Sil-loin solu ei lähde liikkeelle ja muodosta etäpesäkkeitä, Nevo muotoilee.

Integriinien vuorovaikutus-pareja tunnetaan jo melko pal-jon, mutta integriiniperhe on laaja. Tietyille integriineille ei vuorovaikutuspareja ole vielä juurikaan löytynyt, eikä niiden etsiminen suinkaan ole läpi-huutojuttu. Jo yhdessä solussa on useita erilaisia integriinejä ja Nevon väitöskirjatutkimus on pyhitetty pitkälti yhden sel-laisen partnereille.

Antoisimmaksi on osoittau-tunut MDGI-proteiini. Se on terveen rintakudoksen proteii-ni, joka ilmenee voimakkaim-

pana raskaana olevilla ja imet-tävillä naisilla.

- MDGI:n on arveltu suoje-levan rintasyövältä, mutta me-kanismi on ollut tuntematon. Väitöskirjatutkimukseni osoit-ti, miten solunsisäinen MDGI sitoutuu Alfa2-integriiniin ja tekee samalla integriinistä pas-siivisen, Nevo kertoo. -Siksi esimerkiksi rintasyöpäpotilail-la, joilla MDGI:tä edelleen il-menee myös syöpäsoluissa, on muita rintasyöpäpotilaita pa-rempi kymmenvuotisennuste.

Proteiini kätkee reseptorin lääkkeeltäToinen merkittävä löydös oli se, että MDGI-proteiini saattaa myös haitata toipumista. Niin käy silloin, kun sen toiminta-mekanismit eivät sovi yhteen täsmälääkityksen ominaisuuk-sien kanssa.

- Syövän hoidossa käyte-tään paljon lääkkeitä, jotka on suunnattu sitoutumaan EGFR-kasvutekijäreseptoriin. EGFR on yliaktiivinen monissa syö-pätyypeissä ja sen yli-ilmenty-minen liittyy huonoon ennus-teeseen. MDGI aiheuttaa sen, että EGFR-reseptori otetaan solun pinnalta solun sisälle ikään kuin piiloon. Ja jos re-septoria ei enää ole solun pin-nalla, niin EGFR-vasta-aine-pohjainen lääke ei voi vaikut-taa.

Monet syövät ilmentävät MDGI-proteiinia, mutta Nevon havainnolla saattaa olla merki-tystä erityisesti paksu- ja perä-suolen syöpää sairastaville

potilaille, joita hoidetaan pal-jon EGFR-vasta-ainepohjaisil-la lääkkeillä. Näille potilaille on olemassa kuitenkin korvaa-va lääkitys eli tyrosiinikinaasi-nestäjät, jotka kykenevät läpäi-semään solukalvon ja vaikutta-maan solun sisälläkin olevan EGFR-reseptorin kanssa. Olen-naista on valita oikea lääkehoi-to heti hoidon alkuvaiheessa, jolloin vältytään tarpeettomilta sivuvaikutuksilta ja saadaan heti paras lääkitysteho.

FT Jonna Nevo on profes-sori Johanna Ivaskan tut-kimusryhmässä työsken-televä terveyden biotietei-lijä, joka kouluttautuu parhaillaan myös lääkärik-si. - Lääkäriksi hakeutumi-nen ei ollut itsestäänsel-vyys. Olen tutkinut syöpää maisteriopintojeni alku-ajoista lähtien ja sen myö-tä heräsi kiinnostus kliini-seen puoleen.

Solun mekanismeja kartoittava perustut-kimus on kaiken syö-pähoidon ja myös lää-kekehityksen perusta. Jonna Nevon väitös-kirjatutkimus paljas-ti, miksi täsmälääke ei aina toimi.

Syöpähoidon onnistuminenvoi olla proteiinista kiinni

Automaa - asiakasomistajan autokauppa

Enemmän etuja ja BONUSTA jopa 5 % S-Etukortilla

Automaa Turku FordSatakunnantie 164Vaihtoautot 010 765 6820Uudet autot 010 765 6810

Palvelemme ma-pe klo 7-2 0 ja la klo 10-16.

Feel the difference

Nyt Automaassa uusi FORD C-MAX -mallisto - Valitse suosikkisi.

Ford C-MAX -mallisto alk. 23.598,71 € (autoveroton hinta 17.840 € + arvioitu autovero CO2-päästöilllä 154 g/km 5.158,71 €). Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein.

Viisi- vai seitsemänpaikkainen? Uusi Ford C-MAX mallisto on ainutlaatuinen yhdistelmä ajomukavuutta, monikäyttöisyyttä, tilaa ja innovatiivisia ominaisuuksia. Voimanläh-teeksi voit valita huipputehokkaan, mutta vähäpäästöisen EcoBoost-bensiinimoottorin. Ford C-MAX -mallisto alk. 23.598,71 € (sis. toim.kulut 600 €)

Lounaissuomalaiset Syöpärahastot myönsivät yhteensä 99.800 euroa tutkimusapurahoja, väitöskirja-apurahoja ja matka-apurahoja

VÄITÖSKIRJA-APURAHAT: FM Teresa Elo 4.000 € Aili ja Toivo Kivirinteen muistorahastoLL Jutta Huvila 4.000 € Lauri Rauramon muistorahastoLL Liisa Järvelä 4.000 € Martti ja Mikael Ruolan rahastoLL Henna Karra 4.000 € Elvi ja Emil Heikkilän rahastoFM Matti Lahti 4.000 € Inkeri ja Singnar Ruolan muistorahastoFM Anni Laine 4.000 € Arja ja Antti Koivurinnan rahastoLL Karoliina Louvanto 4.000 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan SyöpärahastoLL Laura-Maria Madanat-Harjuoja 1.500 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 2.500 € 4.000 € Anja ja Juhani Lundénin rahasto FM Jonna Nevo 4.000 € Aina ja Helli Keskitalon muistorahastoFM Hanna-Mari Pallari 4.000 € Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahastoFM Sirkku Pollari 2.000 € Irja Ketosen muistorahasto 2.000 € 4.000 € Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto TtM Anne Ryhänen 4.000 € Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto FM Annele Sainio 4.000 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan SyöpärahastoFM Anna-Leena Salmela 500 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 2.500 € Anneli ja Pentti Seppälän rahasto 1.000 € 4.000 € Martti ja Mikael Ruolan rahasto FM Mervi Toriseva 1.000 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto 1.000 € Aina ja Helli Keskitalon muistorahasto 1.000 € Inkeri ja Singnar Ruolan muistorahasto 1.000 € 4.000 € Elvi ja Emil Heikkilän rahasto

TUTKIMUSAPURAHAT:FT, dosentti Tove Grönroos 4.000 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahastoFT Jari Heikkilä 5.000 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahastoM.Sc. Jeroen Pouwels 5.000 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahastoLT Marjut Rintala 5.000 € Tuula ja Toivo T. Salmen rahastoLT Jari Sundström 5.000 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahastoLT Maija Valta 8.000 € Irja Ketosen muistorahasto

MATKA-APURAHAT: FM Anna Aakula 1.200 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan SyöpärahastoFT Saija Haapa-Paananen 1.200 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan SyöpärahastoLT Aleksi Schrey 700 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan SyöpärahastoFT Päivi Östling 700 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan SyöpärahastoLounais-Suomen Syöpäyhdistyksellekäytettäväksi terveydenhuollon ammattihenkilöillematka-apurahoina 4.000 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto


Kolmannen sektorin vapaaeh-toistyön kasvu on kauppaneu-vos Arto Arvosen mukaan vält-tämätöntä, jos hyvinvointiyh-teiskunta halutaan säilyttää. Hän on kuitenkin luottavainen sen suhteen, että seniorikansa-laisilta löytyy jatkossakin pait-si aikaa, osaamista ja koke-musta, myös tarvittavaa tal-koohenkeä yleishyödyllisissä yhdistyksissä vaikuttamiseen.

- Varttuneen väen osuus vä-estöstä kasvaa sitä paitsi koko ajan. Resursseja tulee siis koko ajan lisää, hän muistuttaa.

Varainhankintaa uudistettavaYhdistysten varainhankinnassa Arvonen näkee monessa tapauk-sessa tarvetta uudistuksille. - Ovelta ovelle -keräykset alkavat olla aikansa eläneitä urbaanissa yhteiskunnassa. Varainhankinta pitää järjestää ammattimaisesti. Ne järjestöt onnistuvat, jotka ovat organisoineet varainkeruun-sa ammattimaisin ottein alueel-lisesti ja valtakunnallisesti.

Arvonen katsoo, että va-rainkeruun onnistumiselle on maassamme edelleen hyvät edellytykset. - Varallisuustaso on keskimäärin korkeampi kuin koskaan aikaisemmin, jo-ten yhä useampi pystyy tuke-maan vapaaehtoisjärjestöjä, hän tuumaa ja ennakoi erityi-sesti testamenttilahjoitusten määrän kasvua lähivuosina.

- Maassamme on runsaasti yhden hengen talouksia. Kun perhettä ja lähisukulaisia ei ole, omaisuus halutaan jättää tärkeäksi koettujen asioiden tukemiseen.

- Asian ydin on kuitenkin se, että toiminnan pitää olla hyvää, arvokasta ja läpinäkyvää. Lah-joittajan tulee aina saada tietää, mihin hänen rahansa menevät ja mitkä ovat keräyskulut. Lahjoi-tus ei saa mennä ensisijaisesti organisaation pyörittämiseen.

Talkootyön verotus koettelee yhdistyksiäVaikka järjestötoiminnan me-nestys on Arvosen mukaan

ensisijaisesti kansalaisten omissa käsissä, toivoo hän lainsäätäjiltä tarkistusta talkoo-työn verotukseen. Tällä hetkel-lä yleishyödyllistäkin talkoo-toimintaa verotetaan silloin, kun verottaja katsoo sen täyt-tävän elinkeinotoiminnan tun-nusmerkit. Monien seurojen talkootyö luetaankin nykyisin veron alaiseksi tuloksi.

- Talkootyön verotukseen yhdistyksillä ei ole varaa. Jos valtiovalta näkee kolmannen sektorin toiminnan tarpeellise-na, verosääntöjä tulee jatkossa täsmentää, Arvonen painottaa.

Oppia yritysmaailmastaKauppaneuvoksen mukaan kansalaisjärjestöjen tuleekin ottaa oppia elinkeinoelämästä. Järjestöiltä vaaditaan yhä ko-vempaa taloushallinnon osaa-mista, jotta ne voisivat toteut-taa yhteiskunnallista tehtä-väänsä menestyksekkäästi.

- Taloustyöskentelyn on ol-tava yhtä ammattimaista kuin

yrityksissä. Järjestöjen hallitus-työskentely ei ole perinteisesti ollut kovinkaan talouspainot-teista, ja siksi yritysten edusta-jat ovat tervetulleita yhdistysten hallituksiin. Työelämässä olles-sa se on vaikeaa, mutta eläk-keelle jäätyä aikaa jää merki-tyksellisiin luottamustoimiin. Tämähän on pyyteetöntä, pal-katonta työtä, ja tällä mielellä minäkin olen valinnut yhden itselleni tärkeän sektorin, jossa haluan hallitusammattilaisena antaa panokseni.

Arvonen on toiminut yritys-johtajana noin kolmekymmen-tä vuotta. Hän on tehnyt elä-mäntyönsä S-ryhmässä ja siitä suurimman osan Salon Seudun Osuuskaupan toimitusjohtaja-na. Hallintotyöskentelyä hä-nellä on takanaan lähes 350 tilivuotta eri yhteisöissä ja auk-torisoituna tilintarkastajana lähes 450 vuotta.

Kolmannen sektorin toimin-taa ohjaavaan yhdistyslakiin Arvonen on tyytyväinen. Vaikka hallinnolliset vaatimukset yhdis-tyksissä ovat viime vuosina kas-vaneet, ei hän katso niiden vaa-tivan yhdistyksiltä liikaa.

- Yhdistyslaki on joustava ja väljä. Vapaaehtoistyössä sei-nät ovat leveällä ja katto korke-alla, kuten sanotaan, hallitus-ammattilainen luonnehtii.

Teksti: Jarna Lindroos Kuva: Syöpäjärjestöjen kuva-arkisto

Kauppaneuvos Arto Arvonen valittiin Suomen Syöpä-yhdistyksen hallitukseen seuraavaksi kolmivuotiskau-deksi 2011-2013. Hän on toiminut sen suurimman jä-senyhdistyksen, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksessa ja eräissä toimikunnissa vuodesta 1999. Luottamushenkilöt toimivat syöpäjärjestöissä palkki-oitta.

Yhteiskunta supistaa kolmannen sektorin avustuksiaan eikä kansa-laisjärjestöjen auta kuin sopeutua yhä niukemmiksi käyviin tukiin. Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen uusi jäsen, kauppaneuvos Arto Arvonen on kuitenkin positiivisella mielellä. - Kolmannen sektorin toiminnan merkitys tulee kasvamaan. Niin sosiaali- ja terveyspuolen, kulttuurin, urheilun kuin tieteenkin alueilla on niin paljon funktioita, joita ei saada pyörimään ilman vapaaehtoispanosta, Arvonen sanoo.

Yhteiskunnan tukien vähetessä vapaaehtoistyön merkitys järjestöissä kasvaaKauppaneuvos Arto Arvonen:

Meri-Karina laajenee ja uudistuu vuosina 2011-2012Asumisen Rahoitus- ja Kehittämiskeskus (ARA) myönsi Meri Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen uudisrakentamiseen sekä olemassa ole-vien rakennusten saneeraukseen Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle 2 060 805 euron suuruisen avustuksen sekä 3 994 495 euron korkotukilai-nan. Lisäksi yhdistys ohjaa hankkeeseen omia varojaan 1 135 000 euroa.

Rakennus- ja saneeraustyöt käynnistyvät maaliskuussa 2011. Tavoit-teena on toteuttaa entistä monipuolisempi ja turvallisempi palvelukoko-naisuus Turun Hirvensaloon.

Hanke tuo Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen yhteyteen kaksikymmentä uutta palveluasuntoa kattavat tilat vuoden 2012 helmi-

kuussa. Tiloihin kaavaillaan myös seitsemää uutta tehostetun palvelun asuntoa.

Laajennus- ja saneeraustoimet kohdistuvat Meri-Karinan toiminta- ja palvelukesksessa sen majoitus-, keittiö- ja ruokailutiloihin sekä yhdis-tyksen palveluasuntoihin alueella.

Nimeämispäätöksessään ARA on nimennyt Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen aravalain sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalo-lainojen korkotuesta annetun lain tarkoitetuksi yleishyödylliseksi yhtei-söksi.


Potilaan huojennukseen sekoit-tuva pelko on tuttu dosentti, syöpätautien erikoislääkäri Sirkku Jyrkkiölle. Moni ter-veeksi julistettu syöpäpotilas murehtii taudin uusiutumisen mahdollisuutta ja kyselee lää-käriltään, milloin tulee päivä, jolloin vaara on lopullisesti ohi. Seurannalta odotetaan pal-jon.

- Seurannassa me etsimme merkkejä syövän uusiutumi-sesta, mutta se ei ole seurannan ainoa tarkoitus. Seuraamme myös potilaan toipumista, ja pidämme silmällä, tuleeko hä-nelle hoidoista haittoja. Niitä voi tulla vielä hyvin myöhään-kin, 10-20 vuotta hoidon päät-tymisen jälkeen, totesi Turun ylipistollisen keskussairaalaan syöpäklinikalla työskentelevä Jyrkkiö.

Seurannoissa potilaalta ote-taan yleensä tietyt ”rutiinilab-rat” ja etsitään syövän merkki-aineita. Näille tutkimuksille ei pidä panna hyvässä eikä pahas-sa liikaa painoa.

- On harvinaista, että sai-simme laboratoriokokeilla jotain merkittävää kiinni. Syö-vän merkkiaineiden seuraami-nen on tärkeää, mutta myös niihin liittyy epävarmuusteki-jöitä, ne eivät suinkaan kerro aina koko totuutta, Jyrkkiö tähdensi.

Joissakin syöpälajeissa merkkiaineiden nousulla on merkitystä, toisissa taas ei niin-kään. Esimerkiksi eturauhas-syövän hoitojen jälkeen PSA-

arvon nousuvauhdin pitää olla hyvin rajua, ennen kuin se an-taa syytä hoidolliseen arvioon. Kilpirauhas- ja kivessyövässä taas pienikin merkkiaineen nousu on tärkeä.

- Mutta yleisesti voisi sa-noa, että pelkkä syövän merk-kiaineen nousu ei tarkoita sitä, että nyt täytyy heti laittaa joku raskas hoito päälle, Jyrkkiö summasi.

Kuvaushetkellä kaikki hyvinSyövän uusiutumisen varalta tehdyt kuvantamiset ovat hyviä tutkimuksia, mutta eivät ve-denpitävä terveyden tae. Syöpä kun voi uusia kahden kuvauk-sen välissä.

- Alle 10 prosenttia uusiutu-neista syövistä saadaan esiin rutiinikuvauksissa, vahvisti ra-diologi Sami Kajanader. Ka-jander totesi, kuvantamisme-netelmät kannattaa ottaa apuun silloin, kun hoitotiimillä on hyvät syyt epäillä syöpää tai sen uusimisista. Paras tieto po-tilaan elimistön tilasta saadaan usein hybridikuvantamisella. Sillä tarkoitetaan useamman eri kuvantamismenetelmän ku-vien yhdistämistä yhdeksi.

- Tärkeämpää kuin jatkuva tutkiminen ja varmuuden vuok-si hoitaminen, on hoitaa oikei-ta potilaita oikein ja oikeaan aikaan, Sirkku Jyrkkiö terotti.

Oikea-aikaisen hoidon peri-aate on toiminut, sillä vuonna 2008 Suomessa oli elossa lähes

runsaat 190 000 ihmistä, jotka ovat joskus sairastaneet syö-vän. Varsinais-Suomen sai-raanhoitopiirin alueella näitä syöpäveteraaneja eleli 16 600.

Epävarmuus on elämääElimistön toipuessa ihmisen pitäisi toipua myös psykososi-aalisesti. Sillä tarkoitetaan mo-nipuolista arkielämän, ihmis-

suhteiden ja minäkuvan ehey-tymistä ja palaamista normaa-liksi. Siinä sairaala ei voi pal-jokaan auttaa potilasta, Sirkku Jyrkkiö myönsi.

- Meidän pitäisi silti sairaa-lassakin pystyä vastaamaan potilaan tiedon- ja ohjauksen-tarpeeseen. Hänen pitäisi sai-raalasta lähtiessään tietää, mi-kä tilanne on, mitä haittoja hänelle voi vielä tulla ja mitkä on hänen riskinsä sairastua uu-

delleen. Riskihän riippuu täy-sin syöpätyypistä.

Miten sitten elää epävar-muuden kanssa, jonka kerran sairastettu syöpä jättää jälkeen-sä?

- Siihen en osaa vastata muuten, kun sanomalla, että elämä on epävarmaa ja ainut-kertaista. Sitä epävarmuutta ei voi kukaan poistaa kokonaan. Parasta, mitä syöpäpotilas voi parannuttuaan tehdä, on naut-

tia elämästä, olla mukana tässä päivässä ja pitää kaikin puolin hyvää huolta itsestään.

Jyrkkiö vakuutti, että syö-päpotilaan ei tarvitse pelätä hoidotta jäämistä, vaan hänen huolensa ja oireensa otetaan vakavasti

- Meille pääsee varmasti, jos on hätä! Sairaat me hoi-damme edelleen niin hyvin kuin suinkin, mutta terveitä hoidamme vähemmän.

Kun syövästä ei enää näy merkkejä ja hoidot päättyvät parantumiseen, toipilaan iloon se-koittuu usein myös paljon epävarmuutta. Olenko nyt todella terve? Voiko syöpäni uu-sia? Yhtä vastausta potilaan kysymyksiin ei ole. Parasta on luottaa rohkeasti siihen että on terve, ja nauttia elämästä, oli henki Meri-Ka-rinassa järjestetyssä koulutustilaisuudessa.

Usko terveyteen syöpähoitojen jälkeen

Joka ikisessä ihmisen solussa 30 000 geeniä. Kaikki geenit

eivät toimi kaikissa soluissa, vaan riippuu solutyypistä,

mitkä geenit ovat solussa ak-tiivisia. Hyvin usein vakavis-sa sairauksissa ja, kuten syö-vässä, solun geeneihin il-maantuu häiriö, joka saa solun käyttäytymään väärin. Syö-vässä solut esimerkiksi alka-

vat jakaantua hallitsematto-masti.

Geeniterapiassa pyritään korvaamaan vahingoittunut tai virheellisesti toimiva geeni uudella. Mutta miten geeni saadaan soluun?

Siihen virukset ovat tehok-kain keino. Käytämme kuljet-timina muun muassa rota-, adeno- ja herpesviruksia hy-väksemme, Sari Pesonen ker-toi.

Virukset eivät pysty li-sääntymään muualla kuin elä-vän solun sisällä ja siksi ne ovat hanakoita ja taitavia pää-semään soluihin. Jotkut viruk-set, kuten adenovirukset, ovat lisäksi luonnostaa tehokkaita syöpäsolun tappajia, Pesonen selvitti.

Mutantteja nujertamaanGeeniterapian menetelmät so-pivat moniin sairauksiin. Jos ihminen kärsii esimerkiksi jonkun entsyymin puutteesta, voidaan soluun siirtää geeni, joka ottaa puuttuvan entsyy-min tuotannon hoitaakseen. Valtaosa geeniterapiatutki-muksesta kohdistuu kuitenkin syöpään.

Geeniterapialla voidaan vahvistaa ihmisen omaa puo-lustusjärjestelmää niin, että se tunnistaa pahanlaatuiset solut ja alkaa hankkiutua niistä eroon. - Syöpäsoluihin voi-

daan virusten avulla viedä ikään kuin merkkilippu, joka viestittää hyökkäyskäskyn elimistön puolustusjärjestel-mille, Pesonen kuvasi.

Syövän aiheuttajaksi tie-detään geeneihin kasautuneet vahingolliset mutaatiot. Var-sin tavalliseksi syövän syn-nylle on havaittu kasvunra-joittajageeni p53:en mutaatio. Jos tämä geeni ei toimi oikein, solu alkaa jakaantua nopeasti ja hallitsemattomasti. Samal-la sen vastustuskyky sytostaa-teille kasvaa, eli siitä tulee sytostaateille epäherkkä. Sik-si geeniterapiassa on käytetty adenoviruksia, jotka ovat vie-neet syöpäsoluihin tervettä p53-geeniä. Geenisiirron ta-voitteena on sekä estää syöpä-solujen jakautuminen että herkistää ne sytostaateille.

Itsemurhageeniterapiassa periaatteena on viedä syö-päsoluun geeni, jonka avulla muuten vaaraton lääke muut-tuu syöpäsolulle vaaralliseksi. Kun syöpäsolu tämän seu-rauksena kuolee, myrkkyvai-kutus leviää muihin syö-päsoluihin. Menetelmä ei va-hingoita terveitä soluja.

Tutkijaryhmä, jossa Sari Pesonen työskentelee, on eri-tyisen kiinnostunut onkolyyt-tisistä viruksista. Ne ovat vi-ruksia, jotka pystyvät tunkeu-tumaan syöpäsoluun ja mo-nistuvat siellä. Ennen pitkää kasvava viruskuorma tappaa

ja hajottaa syöpäsolun. Syö-päkasvaimen tienoille vapau-tuu näin valtava määrä viruk-sia, jotka puolestaan ottavat syöpäsoluista isännän itsel-leen. Virustuho kohtaa vain syöpäsoluja.

- Käyttämämme adenovi-rukset on muokattu niin, että ne eivät voi jakautua normaa-leissa soluissa.

Hoitoja pitää odottaaSari Pesonen tähdensi, että syövän geeniterapiassa on tehty vasta alustavia hoitoko-keiluita, ja tarvitaan vielä pal-jon tutkimusta, ennen kuin geenivalmisteet ovat normaa-li osa syövän hoitoa.

Tähän mennessä geenite-rapiaa on tutkittu muun muas-sa pään ja kaulan alueen syö-vissä sekä munasarja- ja etu-rauhassyövissä. Tulokset ovat olleet rohkaisevia ja joissakin tapauksissa hyviä. Niiden pe-rusteella on voitu päätellä, että geeniterapiahoidot ovat turvallisia, mutta tehoa täytyy vielä saada lisää.

- Todennäköisesti tulevai-suuden syövänhoito on geeni-terapian ja sädehoidon eri yhdistelmiä, sillä kyse on kui-tenkin hyvin vaikeasta sairau-desta, Pesonen arveli.

Teksti: Liisa Koivula Kuvat: Jani Joutsa

Geeniterapiaan perustuvissa syöpähoidossa taudin kimppuun käydään virusten avulla, kertoi tutkija Sari Pesonen Meri-Karinassa.

Geeniterapia käyttää viruksia syöpää vastaan

Lounaissuomalaisten Syöpäjärjestöjen koulutustilaisuus, jonka otsikkona oli ”Pahanlaatuisen sairauden hoito on päättynyt - olenko terve?” kiinnosti suurta kuulijajoukkoa.


ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT:Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh. (02) 2657 913

avoinna maanantaisin klo 8.00-18.00, tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT:Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh. (02) 2657 913

avoinna maanantaisin klo 8.00-18.00, tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y. TIEDOTTAA

MATKAOHJELMA 1. – 3.7.2011:Perjantai 1.7.2011Lähtö klo 07.30 Ortodoksisen kir-kon luota, Yliopistonkatu 19, Tur-ku. Ajo Espooseen, Gallen-Kalle-lan mu seoon, johon tutustuminen ja aamupäiväkahvit. Matka jatkuu Porvoon ja Loviisan kautta Kotkaan ranska laistyyliseen, ainutlaatuiseen juhlakartano Karhulan Hoviin, jon-ka kauniissa mil jöössä nautitaan noutopöy dän antimista. Kotkas-ta ajo Lappeenrannan ja Imatran kautta Savonlin naan hotelli Pietari Kylliäiseen, jonne majoitutaan kah-deksi yöksi. Klo 19.00 seurataan ensi-iltaesi tystä ”Don Giovanni” Olavinlinnassa. Esityksen aikana on yksi väliaika ja esitys päättyy noin klo 22.30.Lauantai 2.7.2011Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä ajo Punkahar-julle tutustumaan Taidekeskus Retretin näyttelyihin. Pää näyttelyssä tutustutaan 16 suomalaiseen taitei-lijapariskuntaan ja heidän työhönsä 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. ”Taiteilijapareja” –näyttely kertoo laajasti taiteilija-avioliitoista Suomessa ja avaa näky-miä myös taiteilijoiden väliseen vuorovaikutukseen ja tuotanto jen painopisteisiin. Esillä mm. Werner Holm-bergin, Victor Westerholmin, Ville Vallgrenin, Juho Rissasen, Anna Gladin, Hilma Alanderin, Hilda Flo-dinin, Raf faeollo Gambogin ja Ragni Cawénin teok-sia. Iltapäivällä ajo Savonlinnaan, jossa jää vapaata aikaa ennen ruokailua. Klo 16.00 nautitaan kolme ruokalajia sisältävä ateria ravintola Linnakrouvissa. Ruo kailun jälkeen siirrytään Olavin lin naan, jossa klo

18.00 seurataan ensi-iltaesitystä ”Lohengrin”. Esityksen aikana on kaksi väliaikaa ja esitys päättyy noin klo 22.30.Sunnuntai 3.7.2011Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään kotimatkalle. Ajo Män tyharjulle Taidekeskus Salmelaan, jossa aamupäiväkah-vit ja tutustuminen näyttelyihin. Esillä kuvataidenäyttelyssä mm. Zamuel Hube, Jari Juvonen, Unto Koistinen, Sinikka Kurkinen, Inari Krohn, Markku Laamanen, Mari Laine, Katri Lassila, Janne Nytorp, Asta Pajunen, Laila Pullinen ja Ulla Rantanen. Matka jat kuu Kärkölän Suivalan Pitokartanoon ruokaile-

maan. Kärköläs- tä ajo Rii himäen ja Forssan kautta Turkuun, jonne saavutaan noin klo 20.00.Matkan hinta:Sisältäen yllä olevan ohjelman 2 hengen huoneessa jäseniltä 748 euroa ja ei-jäseniltä 763 euroa.

MATKAOHJELMA 23. – 24.7.2011:Lauantai 23.7.2011Lähtö klo 07.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopis-tonkatu 19, Turku. Ajo Forssan kautta Riihimä-elle Suo men Lasimuseoon, jossa aamupäiväkahvit ja näyttelyihin tutustuminen. Esillä on Kaj Franck 100 vuotta –näyttely sekä Viron lasitaide 2000-lu-vulla. Riihimäeltä matka jatkuu Mikke liin Tertin kartanoon lounaalle. Ruokailun jälkeen ajo Savon-linnaan, jossa majoitushotellina yhden yön ajan on hotelli Pietari Kylliäinen. Klo 19.00 seurataan

Olavinlinnassa ”Don Carlos” –esitystä. Esityksen aikana on kaksi väliaikaa ja esitys päät-tyy noin klo 23.00.Sunnuntai 24.7.2011Aamiainen hotellissa. Ajo Punkaharjulle tutustumaan Taidekes kus Retretin näytte-lyihin. Punkaharjulta ajo Imat-ran ja Lappeenrannan kautta Kotkaan, jossa kolmen ruoka-lajin lounas nautitaan ranska-laistyylisessä, ainutlaatuisessa Kar hulan Hovissa. Kotkasta ajo Loviisan ja Por voon kaut-ta Lohjan Koi vulan kartanoon ilta kahville. Lohjalta ajo Tur-kuun, jonne saavutaan noin klo 22.00.Matkan hinta: sisältäen yllä olevan ohjelman 2 hengen huoneessa jäseniltä 450 euroa ja ei-jäseniltä 465 euroa.

OOPPERAJUHLAMATKAT

SAVONLINNAAN 1. – 3.7. JA 23. – 24.7.2011Savonlinnan Oopperajuhlat ovat yksi Suomen kulttuurielämän valovoimaisimmista ja kansainvälisesti merkittävimmistä tapahtumista. Korkealaatuinen oopperaesitys romanttisen, keskiaikaisen linnan pihalla on ainutkertainen ja siksi unohtumaton elämys. Tämän kesän ensimmäisellä matkalla seura taan ensiiltaesityksissä itävaltalaisen säveltäjä Wolfgang Ama deus Mozartin ”Don Giovannia” sekä saksalaisen säveltäjä Richard Wagnerin ”Lohengri nia”. Toisella matkalla on vuorossa italialaisen säveltäjä Giuseppe Verdin ”Don Carlos”.

”MYRSKYLUODON MAIJA” –MUSIIKKINÄYTELMÄPAIMION KESÄTEATTERISSA MAANANTAINA 11.7.2011LounaisSuomen Syöpäyhdistys r.y. on varannut Paimion kesäteatterista koko näytöksen. ”Myrskyluodon Maija”musiikkinäytelmä on Anni Blomqvistin romaaneihin perustuva koskettava saaristolaiskertomus Maijan ja Jannen elämästä, iloista ja suruista luonnonkauniissa Ahvenanmaan saaristos

sa. Rooleissa Meri ja Ville Kotamäki, Hanna Suomi ja Sari Koskela.

Matkaohjelma:Lähtö klo 18.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19,

Turku. Ajo Paimioon, jossa klo 19.00 seurataan ”Myrskyluodon

Maija” –musiikkinäytelmää. Esityksen väliajalla kahvitarjoilu. Tur-

kuun palataan noin klo 22.00.

Matkan hinta:Sisältäen yllä olevan ohjelman jäseniltä 28 euroa ja ei-jäseniltä 43

euroa.

Saarenmaa on säilyttänyt ainutlaatuisuutensa pitkälti eristyneen sijaintinsa vuoksi. Sen luonto on erikoinen ja vanhoissa kylissä näkee vielä ruokokattoisia rakennuksia ja kiviaitoja. Kuressaaren, Saarenmaan ainoan kaupungin, historiallisessa Piispanlinnassa vietetään Virossa yhä suurempaa suosiota saavuttaneita monipäiväisiä oopperajuhlia, joita seuraamaan tulee oopperan ystäviä kaikkialta maailmasta. Ensimmäisen illan esityksessä Oopperagaalassa saadaan kuulla maailman huippusopraanoiden eturiviin kuuluvan laulajattaren, Soile Isokosken, esitystä yhdessä Tommi Hakalan ja Kai Rüütelin kanssa. Toisena iltana on vuorossa Giacomo Puccinin La Bohéme ja viimeisenä iltana on maailmankuulun tenorin, José Curan konsertti. Majoituspaikkana on Piispanlinnan lähellä sijaitseva Georg Ots Spa.

MATKAOHJELMA:Torstai 21.7.2011Lähtö klo 04.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsingin Länsiterminaaliin, josta Eckerö Linen M/S Nordlandia lähtee Tallinnaan klo 8.00. Aamiainen laivalla. Klo 11.00 saavutaan Tallinnaan, josta jatketaan Virtsun satamaan ja sieltä edelleen Muhun saarelle ja Kuressaareen. Majoituspaikkana kolmen yön aikana on ta-sokas, neljän tähden kylpylähotelli Georg Ots Spa. Päivällinen kylpy-lähotellissa. Klo 20.00 seurataan Piispanlinnan katetussa katsomossa Oopperagaala –esitystä.

Perjantai 22.7.2011Aamiainen kylpylähotellissa. Aamiaisen jälkeen jää aikaa nauttia kylpyläpal-veluista. Puolen päivän jälkeen ajetaan Muhun saarelle Nami Namasteen, jossa nautitaan Sikke Sumarin pöydän antimista. Ruokailun jälkeen poike-taan Nautsen kylässä, joka on voittanut Viron kauneimman kylän tittelin. Kylässä näkee muhulaista kyläarkkitehtuuria, meriruokokattoisia taloja kiviaitoineen ja katajametsiä. Myöhemmin iltapäivällä palataan takaisin Kuressaareen. Klo 21.00 seurataan Piispanlinnassa La Boheme –esitystä.

Lauantai 23.7.2011Aamiainen kylpylähotellissa. Aamupäivällä lähdetään retkelle Kihel-konnan kuntaan. Tutustutaan Viki -kylässä olevaan vanhaan maatila-museoon, jossa on jäljellä länsisaarenmaalaisia rakennuksia ja esineitä 1800-luvulta. Suurin osa näyttelyesineistä on talon perheen valmista-mia kuuden sukupolven aikana. Päivän aikana kahvitarjoilu. Retkellä pysähdytään Kihelkonnan kylän keskiaukiolla, jossa on mahdollista käydä katsomassa kirkkoa ja tehdä ostoksia pienessä kyläkaupassa, jossa vielä löytyy menneiden aikojen henkeä. Päivällinen kylpylähotellis-sa. Klo 20.00 seurataan Piispanlinnassa José Curan konserttia.

Sunnuntai 24.7.2011Aamiainen kylpylähotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään kotimatkalle. Ajo Kuivastun satamaan, josta siirrytään lautalla Virtsuun. Ajo edelleen Tallinnaan, jossa jää aikaa kierrellä Vanhankaupungin kujilla. Klo 17.00 M/S Nordlandia lähtee Helsinkiin. Päivällinen laivalla. Klo 20.30 saavu-taan Helsinkiin. Ajo Turkuun, jonne saavutaan noin klo 23.00.Matkalle mukaan voimassaoleva ehjä ulkomaanpassi, jota suositellaan tai 1.3.1999 jälkeen myönnetty henkilökortti, josta ilmenee myöntä-mis- ja voimassaolopäivät. Matkavakuutus, johon sisältyy myös mat-katavaravakuutus sekä riittävän kattava peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman va-ralta, on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen sekä huo-lehtia perusrokotusten voimassaolosta. Valuutaksi euroja.

Kylpylähotelli:Georg Ots Spa Hotel****Tori 293815 Kuressaarepuh. +372-4550 000www.gospa.eeKylpylähotelli sijaitsee kätevästi venesataman, kaupungin puiston ja Piispanlinnan lähellä Kuressaaren keskustassa. Kylpylähotellissa 91 huonetta, joissa WC, suihku, TV ja puhelin, hiustenkuivaaja, minibaari. Kylpylähotellissa ravintola ja baari.

Matkan hinta:Sisältäen yllä olevan ohjelman 2 hengen huoneessa jäseniltä 795 euroa ja ei-jäseniltä 820 euroa.

SAARENMAANOOPPERAJUHLAT21. – 24.7.2011


RINTASYÖPÄPOTILAIDENVERTAISTUKIHENKILÖTOIMINTAAN

OSALLISTUVILLEHyvä rintasyöpäpotilaiden vertaistukihenkilö: Vuoden 2011 tapaamiset järjestetään Meri – Karinassa, os. Seiskarinkatu 35, Turku, seuraavasti:

4.4.2011 Maanantai klo 17.00 Syöpähoito tänään kirurgi, onkologi, LT Ilkka Koskivuo, Tyks

30.5.2011 Maanantai klo 17.00 Syöpäsairaanhoitaja paikalla syöpäsairaanhoitaja Satu Rosenberg, Tyks

KESÄTAUKO

26.9.2011 Maanantai klo 17.00 Vaihdetaan kuulumisia

Lokakuussa koulutustilaisuus: potilaan kohtaaminen ja oma jaksaminen, psykologi Irene Rajala

Joulukuussa tapaaminen kuulumisten ja jouluherkkujen parissa.

Syksyn ohjelmasta lähetämme vielä erillisen kirjeen.

Tervetuloa mukaan !

Lisätiedot ja ilmoittautumiset mielellään viikkoa ennenkokoontumisia tila- ja tarjoiluvarausten vuoksi:Eija Annunen p. 02-2657 666.

RYHMÄ SYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN PUOLISOILLESairastuminen syöpään ja hoidot verottavat molempien; sairas-tuneen ja hänen puolisonsa henkisiä voimavaroja.Jaksamisen tukemiseksi Lounais – Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnistää syöpään sairastuneiden puolisoille oman tuki- ja keskusteluryhmän, joka kokoontuu syksyn 2011 aikana kuusi kertaa Meri- Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Ryhmän vastuuohjaajana toimii psykologi Irene Rajala. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmä toteutuu, mikäli osallistujia on vähintään viisi.

VANHEMMUUDEN JA PARISUHTEEN HAASTEET LAPSIPERHEISSÄ, JOISSA ÄIDILLÄ TAI ISÄLLÄ ON SYÖPÄSAIRAUS - KESKUSTELURYHMÄSyöpään sairastuminen aiheuttaa monenlaisia tunteita ja haas-teita lapsiperheen elämässä ja arjen sujumisessa. Sairastuminen ja hoitojaksot vaikuttavat myös parisuhteeseen. Vertaistukiryh-mässä vanhemmilla on mahdollisuus jakaa kokemuksia ja aja-tuksia sekä saada tukea toisiltaan. Ryhmä kokoontuu syksyn 2011 aikana Lounais – Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta- ja palvelukeskuksessa Meri – Karinassa, yhteensä kuusi kertaa. Ryhmän ajaksi järjestetään tarvittaessa lastenhoito Meri – Ka-rinassa. Ryhmään mahtuu 15 osallistujaa ilmoittautumisjärjes-tyksessä. Ryhmä toteutuu, mikäli osallistujia on vähintään viisi. Keskusteluryhmän vetäjänä toimii psykologi Irene Rajala.

ILOA JA ITSETUNTEMUSTA – VIRKISTYS- JA RENTOUTUSRYHMÄ SYÖVÄN SAIRASTANEILLE NAISILLEVirkistys- ja rentoutusillat koostuvat henkiseen hyvinvointiin ja itsetuntemukseen liittyvistä ohjatuista keskusteluista ja harjoi-tuksista ja naurujoogasessioista. Jokainen kerta on oma koko-naisuutensa ja mukaan voi tulla itselle sopivina aikoina. Ryh-män vetäjänä toimii psykologi Irene Rajala. Ryhmä käynnistyy syyskuussa ja kokoontuu noin kaksi kertaa kuukaudessa. Tähän ryhmään ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

RINTASYÖPÄPOTILAIDEN KESKUSTELURYHMÄTUusille rintasyöpäpotilaille suunnatut keskusteluryhmät alkavat syksyllä 2011. Ryhmiä on kaksi;Nuorten rintasyöpäpotilaiden ryhmä, sekä yli 40 – vuotiaiden ryhmä. Ryhmien tarkoituksena on auttaa ja tukea sopeutumises-sa sairauden tuomaan uuteen elämäntilanteeseen. Ryhmät ovat vertaistukitoimintaa yhteistyössä Turun yliopistollisen keskus-sairaalan syöpätautien poliklinikan kanssa. Ryhmän vetäjinä toi-mivat rintasyöpähoitajat Christina Berger ja Kirsi Kivioja-Viitala. Ryhmät kokoontuvat kuukausittain Meri – Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, syyskuusta 2011 alkaen. Näihin keskus-teluryhmiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

KESKUSTELURYHMÄ MIESSYÖPÄPOTILAILLEMiessyöpäpotilaiden keskusteluryhmä aloittaa toimintansa Meri- Karinassa syksyllä 2011. Ryhmä on tarkoitettu ensisijaisesti muille, kuin eturauhassyöpäpotilaille.(ks. eturauhassyöpäpoti-laiden ryhmä Etuset). Ryhmässä voi puhua sairauden kokemuk-sesta ja jakaa ajatuksia toisten, saman kokeneiden kanssa. Ryh-mään voi tulla myös kuuntelemaan ja saamaan tietoa ja neuvoja. Ryhmä kokoontuu yhteensä kuusi kertaa ja siihen mahtuu 10 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmä toteutuu, mikäli osallistujia on vähintään viisi. Ryhmän vastuuohjaajana toimii psykologi Hannu Tonteri. Ryhmässä mukana myös vertaistuki-henkilö, kokemuskouluttaja Lasse Svahnström.

RYHMÄ LÄHEISENSÄ MENETTÄNEILLEKeskusteluryhmässä on mahdollista puhua tunteista, kuten su-rusta ja ikävästä ja jakaa niitä toisten, saman kokeneiden kans-sa. Ryhmä aloittaa kokoontumisensa syyskuussa Meri – Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Kokoontumisia järjestetään vii-si kertaa syksyn 2011 aikana. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmä toteutuu, mikäli osallistujia on vähintään viisi. Ryhmän ohjaajina toimivat vastaava hoitaja Merja Leinonen ja psykologi Hannu Tonteri.

Tervetuloa mukaan ryhmiin !Ryhmät ovat osallistujille maksuttomia.

Linja – auto nro 54 liikennöi Meri – Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen (Seiskarinkatu 35, Turku) tunnin välein

Kauppatorilta, Eerikinkadun ja Aurakadun kulmasta.

Lisätietoa ryhmistä, sekä ilmoittautumiset 1.7.2011 mennessä:puh. 02 2657 619 / Minna Vaininen

LOUNAIS – SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSESSÄ SYKSYLLÄ 2011

KÄYNNISTYVIÄ VERTAISTUKIRYHMIÄ:

VAPAAEHTOIS- JA YSTÄVÄTOIMINNAN PERUSKOULUTUS 16.4.2011klo8.30.........Tulokahvit tarjolla9.15.........Tervetuloa. Lounais – Suomen Syöpäyhdistys r.y., yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan esittely 10.00 ...... Vapaaehtoisena toimiminen – Periaatteet, käytännön asiat, oma jaksaminen11.00.......Lounas12.00.......Syöpä sairautena - Syöpää sairastavan ihmisen kohtaaminen13.00.......Iltapäiväkahvit13.30.......Talkootyö - Vapaaehtoisten puheenvuoro14.30.......Ystävätoiminta - Vapaaehtoisten puheenvuoro Tietoa Arjen Ystävä - toiminnasta15.30.......Todistusten jako ja koulutuksen päätös

TUKIHENKILÖ- JA VERTAISTUKIHENKILÖKOULUTUS 30.4.2011klo8.30.........Tulokahvit tarjolla9.15.........Tervetuloa. Lounais – Suomen Syöpäyhdistys r.y., vapaaehtoistoiminnan esittely10.00 .......Tukihenkilö- ja vertaistukihenkilötoiminnan periaatteet ja käytäntö11.00.......Tukihenkilötoiminnan erityiskysymyksiä - Syöpä – Kriisi, vaikutukset, tunteet, läheiset, arki - Vaitiolo ja luottamus – Hankala tilanne, miten toimin - Vaikea kysymys – mitä teen12.00.......Lounas13.00 ...... Saattohoidon tukihenkilönä toimiminen – tukihenkilön puheenvuoro14.00.......Tukihenkilön omat voimavarat ja jaksaminen15.00.......Iltapäiväkahvi ja keskustelua15.30.......Todistusten jako ja koulutuksen päätös

Lounais – Suomen Syöpäyhdistys r.y kaipaa tällä hetkellä ver-taistukihenkilöitä erityisesti gynekologisille potilaille, mutta myös muille syöpäpotilaille tarvitaan tukihenkilöitä.

Tiedustelut ja koulutuksiin ilmoittautuminen 6.4.2011 mennessä; Koordinaattori Minna Vaininen p. 02 2657 619, [email protected].

ARJEN YSTÄVÄ – VAPAAEHTOISKOULUTUS 20. – 21.5.2011 Suomen Syöpäpotilaat r.y. järjestää yhteistyössä Lounais – Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n kanssa Arjen Ystävä – koulutuk-sen ajalla 20. – 21.5.2011. Koulutuspaikkana on Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, Turku. Koulutus on suunnattu niille, jotka eivät vielä ole toiminnassa mukana. Ne, jotka ovat jo esimerkiksi tukihenkilöitä ja syöpä sairautena on tuttu, voivat jättää perjantain välistä ja osallistua lauantain koulutuspäivään.

Lisätiedot koulutuksesta ja ilmoittautuminen:Inka Talvitie, verkostokoordinaattori, p. 044 515 7517.

KOULUTUKSEN OHJELMAPerjantai 20.5.201116.30 ...... Tervetuloa Elämä syövän kanssa18.00 ...... Kahvitauko18.30 ...... Syöpää sairastavan ihmisen kohtaaminen20.00 ...... Koulutuksen 1. päivä päättyy

Lauantai 21.5.20119.30 ........ Aamukahvit10.00 ...... Tänään luvassa: Mitä on Arjen Ystävä – toiminta?12.00 ...... Lounas13.00 ...... Lapsiperheet Arjen Ystävä – toiminnassa Arki ja Ystävyys14.30 ...... Kahvitauko15.00 ...... Vapaaehtoisen oikeudet ja velvollisuudet Oma jaksaminen16.30 ...... Palautekeskustelu17.00 ...... Koulutus päättyy, Mukavaa viikonloppua!

VAPAAEHTOISTOIMINTA

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:ssä vapaaehtois-toiminta on omasta halusta ja kiinnostuksesta tehtävää palkatonta työtä, jota vapaaehtoiset tekevät vapaa-aika-naan. Toiminnan lähtökohtana on halu olla vaikuttamassa oman yhteisön toimivuuteen sekä kokemus mielekkäästä ja tarpeellisesta toiminnasta lähimmäisten ja lähiympäris-tön hyväksi. Yhdistyksen vapaaehtoiset edustavat suurta määrää monipuolista tietoa, taitoa ja osaamista.

Vapaaehtoisena voit osallistua toimintaan oman kiinnos-tuksesi mukaan, sinulle sopivana aikana. Voit toimia joko jossakin tietyssä, yksittäisessä tehtävässä tai osallistua useampaan eri toimintaan. Lounais – Suomen Syöpä-yhdistys r.y. tarjoaa vapaaehtoisilleen koulutuksen, vir-kistys- ja luentotilaisuuksia sekä vakuutuksen vapaaeh-toistyöhön.

TERVETULOA PIHATALKOISIIN!Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n Meri-Karinan toi-minta- ja palvelukeskuksessa järjestetään keväisin ja syksyisin perinteiset pihatalkoot. Seuraavat pihatalkoot ovat ma 2.5 ja ti 3.5.2011, alkaen kello 9.00. Tervetuloa haravoimaan ja siistimään pihaa!Monipuoliseen talkootoimintaan voi osallistua ympä-ri vuoden. Nikkarointiin, keittiö- ja kahvitustoimintaan, myyjäisiin, keräystoimintaan jne. Tiedustelut ja ilmoit-tautumiset: Minna Vaininen puh. 02 2657 619, [email protected]

TERVETULOA VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSEILLE!Lounais – Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää Meri – Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku Vapaaehtois- ja ystävätoiminnan peruskoulu-tuspäivän lauantaina 16.4.2011, sekä tukihenkilö- ja ver-taistukihenkilökoulutuspäivän lauantaina 30.4.2011.

TOIMINTAA ERI SYÖPÄRYHMILLE:

SYÖPÄPOTILAIDEN VESIVOIMISTELUT JA MATTOJUMPPAMERI – KARINASSA, TURUSSAMeri – Karinassa järjestetään joka viikon maanantai klo 9.00, 10.00, 16.30 ja 17.30 sekä keskiviikkoisin klo 9.15, 10.00, 17.30 (avannepotilaat) ja 18.30 ohjattua vesivoimistelua syö-päpotilaille. Lisäksi syöpäpotilailla on mahdollisuus osallistua maanantaisin klo 18.30 ohjattuun mattojumppaan. Vesivoimis-telun hinta on 20 euroa kevätkaudelta.

ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA HEIDÄN LÄHEISENSÄEturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitettu ryhmä Etuset, on aloittanut toimintansa v. 1997. Lounais-Suomen Syö-päyhdistys on perustanut edellä mainitun ryhmän tarkoituksena tarjota tietoa eturauhassyövästä ja sen hoidosta ja sairauden vaikutuksesta elämään sekä luoda potilaille läheisineen mahdol-lisuus tavata muita saman sairauden kokeneita ja virkistäytyä. Ryhmällä on oma toimikunta, joka suunnittelee, kanavoi ja ohjaa ryhmän toimintaa ryhmäläisten toiveiden, tarpeiden ja tavoittei-den mukaisesti.

Liittyäksesi Etuset – ryhmään ja saadaksesi ryhmän postia, sinun tulee ilmoittaa nimesi ja osoitetietosi puhelimitse, sähköpostitse tai postitse Meri-Karinaan tai ryhmän sihteerille, jonka yhteys-tiedot löydät Etuset – tietojen lopusta.

Luento- ja keskusteluryhmätoimintaEturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitetut lu-ento- ja keskustelutilaisuudet järjestetään yleensä kuukauden kolmantena keskiviikkona (huomioi ohjelmassa poikkeukset) Meri- Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku.Kokoontumisten yhteydessä on kahvitarjoilu sekä arpajaiset. Vuoden aikana Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ja Etuset – ryhmä saattaa järjestää muutakin toimintaa eturauhas-syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen, jota ei tässä tiedotteessa mainita. Silloin toiminnasta ilmoitetaan Etuset – ryhmän jäsenille erikseen kirjeitse kotiin.16.3 klo 18.00 .................Eturauhassyöpä, diagnosointi ja hoidot urologian erikoislääkäri Kari Rapala, Satakunnan keskussairaala, Rauma20.4 klo 18.00 ................Aivojen verenkiertohäiriöt ja sairaudet; oireet sekä hoito neurologian erikoislääkäri, Tyks22.5 klo 14.00-20.00 .....Eturauhassyöpäpotilaiden ja läheisten kesäpäivä Meri-Karinassa22.9 klo 18.00 ............... Grilli-ilta, saunomista ja uintia Meri-Karinassa19.10 klo 18.00 .............Eturauhassyövän onkologiset hoidot (sädehoito, hormonihoito, solunsal- paajahoito) syöpätautien erikoislääkäri, onkologi Outi Hirvonen16.11 klo 18.00 ...............Suuhygienia ja suun hoito suuhygienisti Jaana Heino-Ellilä, Plusterveys Nastahammas9.12 klo 18.00 ...............Joulujuhlat Meri – Karinassa

Liikuntakerho miehille ja naisille – Etuset – ryhmän jäsenilleEturauhassyöpäpotilaiden liikuntakerho kokoontuu Meri – Karinassa torstaisin klo 13.00. Jumppa kestää n. 45 mi-nuuttia ja sen jälkeen sauna- ja uima – allasososto on va-rattuna jumppaajille klo 15.00 saakka. Ohjelmassa on mm. mattojumppaa, kuntopiiriä ja kuntosaliharjoittelua jokaisen oman kunnon mukaan. Ei tarvita aikaisempaa jumppa- tai liikuntakokemusta.Liikuntakerholaiselle 10 kerran maksu on 25€ tai kertamaksu-na 3,00€. Maksu maksetaan Meri-Karinan neuvontaan. Liikun-takerhon ohjaajana toimii Turun kuntokolmion fysioterapeutti tai kuntohoitaja. Jos olet kiinnostunut yhdessä liikkumisesta tutussa porukassa, tule mukaan torstaisin. Mukaan mahtuu ja voi tulla kesken kaudenkin. Liikuntakerho on tarkoitettu sekä miehille että naisille.Lisätietoa Etuset – ryhmän toiminnasta tiistaisin klo 18.00 – 19.00 ryhmän sihteeri Sanna Tölköltä, puh. 044 5537551, säh-köposti [email protected].

SYKERÖNUORET (13-17 – vuotiaat)Syöpää sairastavat tai sairastaneet nuoret kokoontuvat kerran kuukaudessa sunnuntai-iltaisin. Tapaamiset ovat joko Meri-Karinassa tai muualla muiden aktiviteettien parissa. Nuorten toiminnan vetäjinä toimivat Linda Lahdenperä puh. 040 7487446 sekä Minna Mäkitalo puh. 044-0997755. Nuoret kokoontuvat keskenään, joten on tärkeää, että nuori tulee toimeen itsenäi-sesti. Meri-Karinan ulkopuolisessa toiminnassa ei ole huomioitu infektioeristystä, joten hoidossa olevien nuorten tulee keskus-tella lääkärinsä kanssa osallistumisestaan.Kevään ohjelmana on rentoa jutustelua, pelailua, hengailua ja napostelua yhdessä.13.3 klo 16.00 ..................Meri – Karinassa

10.4 klo 16.00 ..................Meri – Karinassa

22.5. klo 16.00 ...................Kevätkauden päätös mäkiautoillenMCC Action Parkissa ja grillaillen

Meri-KarinassaIlmoittauduthan tapaamisiin tekstiviestillä viimeistään tapaamista edeltävänä arkipäivänä Lindalle tai Minnalle. Vastaamme myös mielellämme mahdollisiin kysymyksiin!

TURUN SEUDUN PAIKALLISOSASTON TOIMINTAA:

Jäsenillat Meri-Karinassa keväällä 20118.3 Kauneusilta. Hemmottelua ja tietoisku. Turun kosmetologikoulu. Runoja: Ulla Taimila.12.4 Oikeat kasvit oikeille paikoille. Puutarhaneuvos Arno Kasvi. Luomus-kuoro.10.5 Kevätjuhla

SAATTOHOITO- JA TUKIHENKILÖTOIMINTALounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on kouluttanut tukihen-kilöitä syöpäpotilaiden ja heidän perheidensä tukemiseen ja auttamiseen sairauden eri vaiheissa, erityisesti kuolevien syö-päpotilaiden ja heidän läheistensä tukemiseen ja auttamiseen. Myös sairaalassa olevat syöpäpotilaat voivat saada tukihenkilön. Tiedustelut Merja Leinonen puh. 02 2657 623 tai Minna Vaininen puh. 02 2657 619.


- Oli tunteita ja ajatuksia, joita en ollut ennen pitänyt tarpeellisina käsitellä, mutta jotka pulpahteli-vat edelleen turhan usein pinnal-le. Arvelin kuitenkin, ettei minua enää hyväksyttäisi kurssille, kun hoidoistani oli lääkehoitoja lu-kuun ottamatta jo vuosia aikaa, Riitta Oraviita kertoo.

Sairaalan kuntoutusohjaaja kannusti kuitenkin asiakastaan täyttämään hakupaperit, lääkä-ri kirjoitti suosituksen, ja myönteinen päätös saapui noin kuukauden odottelun jälkeen. Marraskuussa Oraviita matkasi kumppaninsa Matti Mäkelän kanssa kurssille Turkuun.

Eteenpäin kuin laput silmilläOraviidalla ei ole aiempaa ko-kemusta vertaistuki- tai sopeu-tumisvalmennusryhmistä. Osallistumisen vaatima aika ja jaksaminen tuntuivat olevan hukassa sairauden keskellä.

- Pitkäaikainen haaveeni to-teutui, kun aloitin fysioterapeut-tiopinnot kaksi vuotta ennen syöpää. Sairastuttuani ajattelin vain, että tämä on saatava läpi. Tosi raskaitakin aikoja oli, mutta kun viisikymppisenä menee kouluun, siitä ei hevillä luovu.

Oli kesä kun rinta leikattiin. Syksyllä ja talvella opinnot li-mittyivät sytostaattihoitojen kanssa ja joulukuussa elämä sai uusia raskaita sävyjä isän kuoleman myötä. Keväällä Riitta matkusti Turkuun säde-hoitoon ja yritti samalla val-mistautua neurologian tenttiin, vaikka pää tuntui hataralta.

- Valmistuessani sain koulus-ta tunnustukseksi sisupuukon. Myönnän nyt, että se tuli ihan aiheesta, Oraviita naurahtaa.

Valmistuttuaankaan Oravii-ta ei tohtinut pitää hengähdys-taukoa. - Jatkoin vain eteenpäin kuin laput silmillä. Olisinpa silloin ymmärtänyt hakea täl-laiselle kurssille, mutta vasta-valmistuneena sain vain mää-räaikaisia sijaisuuksia. Tuntui, etten voisi olla työstä poissa, nainen hymähtää.

Sijaisuuksien jatkuessa ja pidetessä asema työpaikalla va-kiintui ja sen myötä lähtökynnys madaltui. Töissä asiaan suhtau-duttiin myönteisesti, joten pa-luukin tuntuu mielekkäältä.

Kurssilta vertailupoh-jaa ja mielenrauhaaVaikka Mäkelä ja Oraviita löy-sivät toisensa vasta Riitan hoi-

tojen jälkeen, kokee Riitta saa-neensa Matilta runsaasti tukea niitä seuranneissa elämänmuu-toksissa. - Itseluottamukseni oli alkuun sairauden vuoksi heikoilla. Koin, että Matti ym-märsi minua.

Matille oli alusta asti selvää, että hän lähtisi kurssille mukaan. - Totta kai lähdin. Tämä asia pu-hututtaa ja mietityttää meitä vie-lä pitkään, mies uskoo.

Pari yllättyi huomatessaan, miten helposti luottamus kurs-silaisten kesken syntyi.

- Olin aikonut pitää määrä-tyt asiat täälläkin sisälläni, mutta ryhmämme oli niin luot-tavainen ja tukea antava, että avauduin niistäkin. Jokainen kertoi omaa sairauden polku-aan ja miten oli selvinnyt eteenpäin. Sain paljon enem-män kuin mitä osasin odottaa, Riitta pohtii.

- Faktatietoa löytyy toki muualtakin, mutta kurssi oli kokonaisvaltainen paketti sai-rauteen liittyvistä asioista. Sain ihan oikeasti mielenrau-haakin. Moni kokemus ja tun-ne olisi ollut paljon helpompi, jos olisin ollut kurssilla aiem-min.

Matti oli puolestaan jäänyt miettimään, osasiko hän tukea Riittaa oikealla tavalla ja sanoa oikeat sanat, vai yrittikö huo-lehtia naisen mielestä liikaa. Muilta kurssilaisilta sai vertai-lupohjaa syöpäpotilaan kump-panina olemiseen.

Ja missäpä suomalainen mies puhuisi kaikkein syvim-piä tuntojaan ellei saunassa miesten kesken.

- Saunanlaudekeskustelut olivat tosi avoimia. Jokainen

mies on taistellut oman taiste-lunsa, mutta niistä asioista ei puhuta ulospäin, Matti toteaa hymyillen.

Jotakin hän sentään suostuu paljastamaan: - Varmasti ym-märrän nyt Riittaakin entistä paremmin, mies tuumaa.

Teksti: Jarna Lindroos Kuva: Harri Joensuu

Sopeutumisvalmennuskurssilla avataan tunnesolmujaJokainen syöpä on erilainen, ja niin sopeutu-misvalmennuskurssitkin tulevat syövän sai-rastaneille ajankohtaiseksi eri vaiheessa. Kun porilainen Riitta Oraviita päätti pyrkiä työ-elämässä olevien rintasyöpäpotilaiden ja hei-dän läheistensä kurssille viime kesänä, oli syö-pähoidoista ehtinyt vierähtää muutama vuo-si. Jotakin tuntui silti jääneen hoitamatta.

Tunnetko kaikki asiakasomistajaedut?ASIAKASOMISTAJANA SAAT:

■ Bonusta eli rahaa takaisin ostoksistasi jopa 5 %. Bonusta saat jo 50 euron kuukausiostoksilla ja mitä enemmän ostat, sitä reippaammin Bonustakin kertyy.

■ Maksutapaetua 0,5 % eli vieläkin enemmän rahaa takaisin ostoksistasi, kun maksat ostoksesi S-Etukortilla S-ryhmän Suomen toimipaikoissa.

■ S-Etukortin ja Visa-ominaisuudet ilman kuluja.

■ S-Pankin maksuttomat pankkipalvelut.

■ Kuukausittain vaihtuvat tuote-edut Sokos-tavarataloissa.

■ Asiakasomistajahintaisia annoksia ravintoloissa sekä laadukkaat asiakasomistajaviinit etuhintaan.

■ Edullisemmat hotelliyöt ja majoituspaketit.

■ Etuja erilaisista tapahtumista, kuten pääsyliput edullisemmin.

■ Rahanarvoista asiakasomistajapostia sekä muhkean Yhteishyvä- lehden Ruokamaailma-liitteineen.

Lue lisää asiakasomistajuudesta ja ajankohtaisista eduista osoitteesta tok.fi tai sso.fi tai kysy lähimmästä TOK:n tai SSO:n toimipaikasta!

SSOSUUR-SEUDUNOSUUSKAUPPA

TOK

Lähtiessäni sopeutumisvalmennuskurssille, olin päättänyt pitää määrätyt asiat kurssillakin sisälläni. Ryhmämme oli niin luottavainen ja tukea antava, että avauduin niistäkin, toteaa Riitta Oraviita. Matti Mäkelälle oli alusta asti selvää, että hän läh-tisi kurssille mukaan.


Tervetuloa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseilleMeri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT:Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) ................................................... 06.06. – 10.06.2011sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA)Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) ................................................... 18.07. – 22.07.2011sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA)Vanhemmuutta tukeva kurssi nuorille syöpäpotilaille ja heidän perheilleen (RAY) . 01.08. – 05.08.2011AIVO- JA SELKÄYDINKASVAINPOTILAAT:Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............................... 04.04. – 08.04.2011sekä jatkokurssi (KELA) ............................................................................................ 27.10. – 28.10.2011Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............................... 22.08. – 26.08.2011 sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA)ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT:Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) .................................... 28.11. – 03.12.2011Ikääntyvät eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) ................................ 14.03. – 18.03.2011 Ikääntyvät eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) ................................ 27.06. – 01.07.2011 GYNEKOLOGISET POTILAAT:Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ....................................... 04.04. – 08.04.2011sekä jatkokurssi (KELA) ............................................................................................ 07.11. – 08.11.2011HEMATOLOGISET POTILAAT:Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ....................................... 11.04. – 15.04.2011Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ....................................... 04.07. – 08.07.2011Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (TYKS) ....................................... 26.09. – 30.09.2011Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ................................................ 11.04. – 15.04.2011Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ................................................ 04.07. – 08.07.2011IHOSYÖPÄPOTILAAT:Ihosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) .......................................................... 21.03. – 25.03.2011sekä jatkokurssi (KELA) ............................................................................................ 19.09. – 20.09.2011KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT:Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) ............................. 02.05. – 06.05.2011sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA)Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) ............................. 30.05. – 03.06.2011sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA)Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) ............................. 15.08. – 19.08.2011sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA)Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) ............................. 24.10. – 28.10.2011sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA)Parikurssi ikääntyneille pitkään syöpää sairastaneille (RAY) ................................... 21.11. – 25.11.2011KEUHKOSYÖPÄPOTILAAT:Keuhkosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) .................................................. 09.05. – 13.05.2011sekä jatkokurssi (KELA) ........................................................................................... 02.11. – 03.11.2011 KILPIRAUHASSYÖPÄPOTILAAT:Kilpirauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............................................ 08.08. – 12.08.2011sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA)LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET:Hoitojen päätyttyä –perhekurssi / SYLVA (KELA) ................................................... 19.06. – 23.06.2011Lapsisyöpäpotilasperheiden sopeutumisvalmennuskurssi (KELA) ........................... 11.07. – 15.07.2011sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA)Lapsisyöpäpotilasperheiden viikonloppukurssi (LSSY) ............................................ 15.07. – 17.07.2011Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (RAY, LSSY, TYKS) ............................ 28.12. – 30.12.2011 NUORET SYÖPÄPOTILAAT:Pärjää ilman vanhempia –kurssi 14 – 17-vuotiaille (KELA) ..................................... 13.06. – 17.06.2011 Nuoret 18 – 25-vuotiaat syöpäpotilaat (KELA) ......................................................... 13.06. – 17.06.2011PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖPÄPOTILAAT:Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........................... 03.10. – 07.10.2011sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA)RINTASYÖPÄPOTILAAT:Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS) ............................................................................ 09.11. – 18.11.2011Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ....................... 28.03. – 01.04.2011sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA) ...................................................................... 21.09. – 22.09.2011Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ....................... 23.05. – 27.05.2011Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ....................... 25.07. – 29.07.2011Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ....................... 12.09. – 16.09.2011Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ....................... 10.10. – 14.10.2011Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ....................... 21.11. – 25.11.2011Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ....................... 05.12. – 09.12.2011Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ............................................... 26.04. – 30.04.2011Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ...............................................02.05. - 06.05.2011Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ............................................... 01.08. – 05.08.2011Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ............................................... 29.08. – 02.09.2011Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ............................................... 17.10. – 21.10.2011Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ............................................... 12.12. – 16.12.2011 Ikääntyneet rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY)....................................... 19.09. – 23.09.2011RUUANSULATUSKANAVAN SYÖPÄPOTILAAT:Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ........................................... 05.09. – 09.09.2011SILMÄSYÖPÄPOTILAAT:Silmäsyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ...................................................... 29.08. – 02.09.2011sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA)SUOLISTOSYÖPÄPOTILAAT:Ikääntyvät suolistosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) ................................... 05.09. – 09.09.2011 Suolistosyöpäpotilaat ja avanneleikatut sekä heidän läheisensä (LSSY, TYKS) ....... 09.11. – 12.11.2011SUUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT:Suunalueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........................................... 03.10. – 07.10.2011sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA)UROLOGISET SYÖPÄPOTILAAT:Urologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............................................. 27.06. – 01.07.2011sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA)

MUUT KURSSIT:Nostekurssi kaikille syöpäpotilaille (RAY) .............................................................. 26.04. – 30.04.2011Oikea ote melontaan ja elämään – kurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) ... 15.08. – 19.08.2011Taideterapiapainotteinen kurssi syöpäpotilaille (RAY) ............................................. 26.09. – 30.09.2011Metastasoitunutta syöpää sairastavat potilaat ja heidän läheisensä (RAY) ............... 04.11. – 08.11.2011Ikääntyneet pitkään syöpää sairastaneet ja heidän läheisensä (RAY) ........................21.11. - 25.11.2011 Liikunnallisuuteen ohjaava kurssi syöpäpotilaille (RAY) ......................................... 12.12. – 16.12.2011Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (omarahoitusosuus) ................ 16.05. – 21.05.2011Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (omarahoitusosuus) ................ 31.10. – 05.11.2011AVOKURSSIT:Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) alkaen .............................. 05.04.2011 klo 16 – 21sis. kahdeksan tapaamiskertaa Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) alkaen ...................................... 06.09.2011 klo 16 – 21 sis. kahdeksan tapaamiskertaa

Edellä mainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäi-värahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkaku-lut korvataan.

MITEN PÄÄSEN SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSILLE MERI-KARINAAN?1. Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa noin puolesta vuodesta viiteen vuo-teen. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille.

2. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti:– oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai– Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku,puhelin (02) 2657 610 (kurssitoimisto) tai (02) 2657 666 (keskus)e-mail: [email protected], www.lssy.fi

3. Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdennetaan ikäryh-mittäin eri syöpäpotilasryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko potilaalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheiselleen). Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee tarvittaessa antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista.

4. Täytä Kelan kuntoutushakemuslomake KU102. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallis-toimistoissa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteissä sekä Kelan internet-sivuilta (www.kela.fi).Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä.

5. Palauta hakemuslomakkeet liitteineen Meri-Karinan kurssitoimistoon kolme kuukautta ennen kurssin alkamisajankohtaa. Liitä hakemukseen – kirjallinen kuntoutussuunnitelma– lääkärintodistus kuntoutuksen tarpeesta (B-lausunto) – jäljennös viimeisestä epikriisistä eli hoitoselosteestaEdellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana. 6. Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen kurssille. Kutsukirjeessä on selvitetty kurssiaika ja –paikka, alustava kurssiohjelma (kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet), Meri-Karinan ja oheispalveluiden esitteet, ohjeet saapumisesta, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely.

7. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri- Karinan kurssitoimistoon. Ennak-kotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssiohjel-ma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi.

SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA TUKEA ARKIPÄIVÄÄNKuntoutumisen tarveSyövän hoito valitaan ja suunnitellaan aina yksilöllisesti sairauden ja potilaan muiden yksilöllisten tekijöiden ja elämäntilanteen mukaan. Olennaisena osana hyvään hoitoon kuuluu kuntoutus. Myös kuntoutuksen tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti. Ihmisten kyky selviytyä sairauden aiheuttamasta muutostilanteesta on yksilöllinen. Tuen tarpeen määrään vaikuttavat sairauden ja hoitojen luonne sekä niiden aiheuttamat psyykkiset ja fyysiset on-gelmat. Tärkeitä vaikuttavia tekijöitä ovat myös persoonallisuus, henkilökohtaiset kyvyt selviytyä kriisistä, elämäntilanne ja läheisten elämäntilanne sekä työelämään liittyvät kysymykset. Perheeltä, läheisiltä ja työtovereilta saadun tuen määrä vaikuttaa myös muun tuen tarpeeseen.

Elämänlaatua yksilöllisestiErilaisten syöpäyhdistyksen tarjoamien tukimuotojen avulla pyritään auttamaan potilaan selviytymis-tä takaisin terveen rooliin tai sairauden hallintaan. Tavoitteena on potilaan tilanteeseen nähden paras mahdollinen elämänlaatu. Syöpäyhdistys järjestää sopeutumisvalmennuskursseja, joiden toteuttamisesta vastaavat moniamma-tilliset työryhmät. Kursseja järjestetään sairaus- ja ikäryhmittäin kohdennettuna, yksilö-, pari- tai perhekursseina. Työmuotoina käytetään asiantuntijaluentoja, kyselytunteja, yksilö- ja ryhmäkeskus-teluja, fysikaalista kuntoutusta ja liikuntaa sekä erilaisia terapioita. Kurssiohjelmaan sisältyy syöpäsairauteen liittyvän tiedon syventäminen, hoidon vaikutuksista ker-tominen, henkinen tukeminen, terveysneuvonta ja arjessa selviytymisen tukeminen. Osanottajia kannustetaan itsenäiseen työskentelyyn oman elämänhallinnan ylläpitämiseksi. Lisäksi järjestetään virkistys- ja vapaa-ajanohjelmaa. Kurssiohjelmat toteutetaan huomioiden kuntoutuksen yleisten tavoitteiden lisäksi kuntoutujien yk-silölliset tarpeet ja tavoitteet.

Kursseille hakeutuminenKurssit ovat osanottajille maksuttomia. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (KELA), Raha-auto-maattiyhdistys (RAY), Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (TYKS) sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. (LSSY). Hakulomakkeita (Kela, KU102) saa Kelan toimistoista, syöpäyhdistyksen toimipisteistä, sairaaloiden sosiaalityöntekijöiltä, syöpähoitajilta ja kuntoutusohjaajilta. Hakemus ja liitteet tulee lähettää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kurssitoimistoon. Hakuaika päättyy 3 kuukautta ennen kurssin alkua. Mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämän jälkeenkin. Kurssihakemuksen liitteenä tulee olla lääkärin lähete tai jäljennös viimeisestä hoitoselosteesta eli epikriisistä.

Syöpäjärjestöjen toimesta järjestetty kuntoutus sisältää tietoa ja tukea sekä tarjoaa potilaille ja heidän läheisilleen mahdollisuuden keskustella sairaudesta ja sen seurauk-sista muiden saman kokeneiden kanssa. Sopeutumisvalmennuskurssit ovat pääasiassa psykososiaalista kuntoutusta. Kursseilla käsitellään erikoisalojen asiantuntijoiden alus-tuksella syöpäsairauteen sekä fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä asioita. Kun-toutustarpeet huomioidaan yksilöllisesti. Kurssit on kohdistettu pääsääntöisesti samaa syöpätautia sairastaville potilaille ja heidän läheisilleen. Ryhmätoiminta tarjoaa mah-dollisuuden vertaistukeen. Perinteisesti kursseja on järjestetty laitoskuntoutuksena, mutta avokuntoutuskurssien tarjonta tulee lisääntymään. Lounais-Suomen Syöpäyh-distys r.y. järjestää kursseja omana toimintanaan sekä yhteistyössä Raha-automaatti-yhdistyksen (RAY), Kansaneläkelaitoksen (KELA) ja sairaanhoitopiirin (TYKS) kans-sa. Alustavan suunnitelman mukaan Meri-Karinassa järjestetään vuonna 2011 seuraa-vat kurssit:

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA:Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU

Puhelin (02) 2657 610 tai 2657 666, telefax (02) 2657 618 ja e-mail [email protected]


Kuvat ja huumoriKun tajusin sairastuneeni, oli-vat ensimmäiset mielikuvani hiukan yllättäen konkreettises-ti kuvia. Ensimmäinen oli nai-nen käsissään peruukki. Hän katsoi katsojaa - tai kameraa - hymyillen. Kuvan alle kuvitte-lin tekstin: ”TAXOTERE - Wash and go. Käytä tätä ainet-ta niin saat kerta heitolla uuden tukan!” Mielikuvani mukaili 50-luvun shampoomainoksia, joita olin nähnyt ja joista olin pitänyt muun muassa kulttuu-rihistorian tutkija Rauno Lah-tisen Saippuaa! Puhtauden ja kauneuden historiaa mainok-sissa -kirjassa (2006). Vaikka tuossa vaiheessa vielä edessä oleva, sytostaattihoitoon liitty-vä hiustenlähtö tuntui ajatuk-sena oudolta, mielikuva minus-ta irronnutta hiustuppoa heilut-telemassa huvitti hirtehisesti.

Seuraava mieleeni noussut kuva oli viemäri ja vanha put-ki. Mielikuva juonsi perheem-me lähihistoriasta, kotimme vesivahingosta. Miten vanha putkisto liittyi mielessäni sai-rauteen, näkyy alle poimimas-tani tekstistä.

Sitä on kuin vanhat putket. Vuosien ajan niihin pääsee kertymään kaikenlaista, pieniä perunanpaloja, puurontähtei-tä, murusia, hiuksia ja pölyä. Eräänä päivänä tukos on val-mis, vesi ei enää kuljekaan vaan tulvii yli. (Arpi 2008)Yllättäen monet kuvittelemani kuvista ja osa kirjoittamistani teksteistä olivat humoristisia. Arpi- teoksen aihepiiri oli ja on minulle raskas, mutta silti huo-masin kirjoittaessani tavan ta-kaa nauravani. Huumori puski jopa pahimpien pelkojen läpi. Välillä sopimattomalta tuntuva nauru sai minut miettimään vakavien asioiden äärellä pulp-

puavan naurun luonnetta ja oikeutusta. Minulle huumori sopi hyvin aseeksi kohdatessa-ni vaikean asian. Kumpusihan se luonnostaan, pakottamatta. Huumori onkin yksi, ja ylei-nen, tapa kohdata ja mitätöidä vaikeita asioita. Huumorin ver-somisesta mitä tiukimmissa tilanteissa on kirjoittanut ja lu-ennoinut muun muassa Vesa Karvinen. Karvisen kirjoissa, kuten Naurua peloille, musta huumori arjen valopilkkuna (2005), on sekä nauruun liitty-vää teoriaa että vitsejä.

Teoksiini, joita olin ennen Arpea kirjoittanut kymmenisen kappaletta, ei ollut aiemmin liittynyt kuvia. Nyt kuvat tun-tuivat monesta syystä kirjaan kuuluvilta. Tekstin oheen liitet-tävät, sairauden karusta, mutta myös karnevalistisesta puoles-ta, kertovat kuvat kiinnostivat minua, koska en ollut nähnyt sellaisia ja syöpä oli mielestäni voimakkaan visuaalinen saira-us. Kuvat kiehtoivat minua. Katselin niissä esiintyvää ih-mistä, minua, ja tein tuttavuut-ta monenlaisten naiseuteen, terveyteen, sairauteen, kulttuu-rimme ulkonäköön liittyviin paineisiin, karnevaaleihin, gro-teskiin, implantteihin, kuole-maan ja elämään liittyvien ajatusten kanssa.

”Väärän kuninkaan karnevaalit ” ja helpottavat projektitSairauden karnevalistisella puolella tarkoitan esimerkiksi keinoja, joilla kovia kokenutta ruumista paikataan: peruukke-ja, implantteja, irtoripsiä. Kar-nevaali tulee mieleen myös sairastuneen kyljelleen kellah-taneesta maailmanjärjestykses-tä. Keskiaikaisissa Väärän ku-ninkaan karnevaaleissa vallit-

seva yhteiskuntajärjestelmä keikautettiin pääalelleen yhden päivän ajaksi. Joku pahnan-pohjimmainen, syrjitty ja hal-veksittu, kruunattiin kunin-kaaksi, jota sitten karnevaalilla juhlittiin. Päivän päättyessä vallitseva järjestys palautettiin ja Väärä kuningas kivitettiin kuoliaaksi. Ketkä ovat nyky-ajan pahnanpohjimmaisia? No, esimerkiksi vakavasti sairastu-neet. Arpi teksteineen ja värik-käine ja vakavine kuvineen oli minun karnevaalini, valon vä-lähdys keskellä synkkää var-joa. Groteski juhlahetki taus-tallaan kuolema. Kirjoittaessa-ni minulla oli jotakin tekemis-tä, muutakin kuin huolehtimi-nen. Projekti itsessään helpotti ja toi ilon hetkiä surun ja huo-len keskelle. Olenkin alkanut ajatella kaikenlaista touhua ja tekemistä sairastuneen hyvinä ystävinä.

Vaikeudet voimavaranaKirjoittamisen tuomaa helpo-tusta ja apua kriisin keskellä olen kuvannut myös Perseuk-sen tarinan avulla. Sankari sur-masi merihirviö Medusan ja alkoi kantaa tämän päätä mu-kanaan. Vihollisten osuessa kohdalle Perseus vetäisi pään esiin ja se toimi aseena, jota viholliset kavahtivat. Miksi Perseuksen ja Medusan klassi-nen tarina kiehtoo minua? Koska se tarjoaa helpottavan näkökulman suhteessa kriisei-hin ja vaikeisiin asioihin. Ru-masta voi syntyä jotakin kau-nista. Raskaan vastuksen voit-taminen voi toimia myöhem-min voimavarana, jota ihminen kantaa mukanaan kuten Perse-us Medusan irtileikattua päätä. Minulle vakava sairastuminen on tuo kriisi ja kannan sen syn-nyttämiä arpia lopun elämääni. Toivon, että arvet voi nähdä myös voimavarana - olen koh-dannut yhden hirviön enkä pel-kää kohdata uusia.

Kirjoittaminen kuo-leman uhmaamisena Kirjoittamista voi pitää myös kuolemaa uhmaavana tekona. Kirjoitus ja erityisesti omaelä-mänkerrallinen kirjoittaminen voisivat toimia kuoleman vas-tavoimina tai ainakin apuna kuolevaisuutemme hyväksy-misessä, sanoo tutkija Tuija Saresma. Kuten nauru, toimi-vat sanat uhman luontevina välikappaleina.

”Puhu tai kuole. Niin kau-an kuin puhut, vältät kuole-man.” Lainaus on Paul Auste-rin teoksesta Yksinäisyyden

äärellä (Auster 2005). Miksi kirjoittaminen ja tarinankerto-minen on niin merkittävää oman kuolevaisuutensa koh-danneelle? Miksi jotkut sai-rastuneet alkavat puhua vaka-vasta sairaudestaan ja jatkavat siitä puhumista vaikkapa leh-dissä? Miksi niin monet kir-joittavat kokemuksistaan kir-joja? Kuolemassa ihminen menettää vallan ja kontrollin. Mutta hän, joka puhuu ja ker-too, on vielä elossa ja pitää ohjaksia. Elän, olen olemassa ja mitätöin kuolemaa puhu-malla ja kertomalla itsestäni ja elämästäni tarinoita. Joskus kerron niitä vain itselleni, päi-väkirjalle, joskus jaan ne tois-ten kanssa.

Eikä pelkästään kertominen vaan myös lukeminen voi toi-

mia voimauttavana. Muiden tarinoita äärellä muistaa, ettei ole hankaluuksineen yksin, se ainoa. Ettei ole ainoa joka etsii keinoja vaikeiden asioiden kä-sittelyyn vaan monet ihmiset tekevät samaa ja ovat tehneet aina. Se että ei ole yksin, hel-pottaa.

Ajattelen taideterapioita kokonaisvaltaisena tapana kä-sitellä ja purkaa vaikeita koke-muksia ja luoda uutta. Kulttuu-ri ja taide yleisemminkin, il-man varsinaista terapia sanaa, toimii samoin: rentouttaa, tuo uusia ajatuksia ja näkökulmia, helpotusta ja tekemistä. Sanat ja kuvat ovat sairastuneen voi-makkaita ystäviä.

Teksti: Niina Repo Kuva: Roni Lehti

Artikkelissa käytetty kirjal-lisuus:AUSTER, PAUL (2005) Yksinäisyyden äärellä. Hel-sinki: Tammi 2005.KARVINEN, VESA (2005) Naurua peloille. Jyväskylä: Leikkimieli Ky. LAHTINEN, RAUNO (2006) Saippuaa! Puhtau-den ja kauneuden historiaa mainoksissa. Jyväskylä: Atena.REPO, NIINA (2008) Arpi. Porvoo. WSOY 2008.SARESMA, TUIJA (2007) Omaelämäkerran rajapin-noilla, kuolema ja kirjoitus. Jyväskylän yliopisto. Ny-kykulttuurin tutkimuskes-kuksen tutkimuksia.

Sanat ja kuvat voiman lähteinäVuonna 2008 julkaistua kirjaani Arpi voi kut-sua terapiakirjallisuudeksi ja sen tekoprosessia terapiakirjoittamiseksi. Kirja sisältää lyyristä lyhytproosaa ja Laura Malmivaaran ottamia valokuvia. Teos syntyi rintasyöpädiagnoosin seurauksena ja kirjoitin sitä syöpähoitojen kes-täessä. Ensimmäiset tekstit kirjoitin ensimmäi-sen lääkärissäkäynnin jälkeen muutama päivän ennen diagnoosin varmistumista. Halusin kir-joittaa. Teksti syntyi paineen alla ikään kuin itsestään. Oli asioita, jotka halusin sanoa. Ha-lusin kirjoittaa peloista, toivosta, minulle rak-kaista ihmisistä ja ruumiista, kauneuskäsityk-sistä, terveydenhoidosta. Mitä minulle, ja ruu-miilleni, on tapahtunut? Miten saan haltuun muuttuneen todellisuuden, miten käsittelen asi-an, rakennan itsestäni vahvan?

Kirjailija Niina Repo toimii luennoitsijana Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tilai-suuksissa ja tukee omien rintasyöpäkokemustensa kautta potilastovereitaan.

Monipuolinen ja muodinmukainenP E R U U K K I L I I K E

Laadukkaat monofi lament-peruukit antavat luonnollisen ilmeen

Eerikinkatu 9 B 20100 Turku Puh. 231 9277www.peruukkiliikehyvarinen.fi

21

TÄLLÄILMOITUSKUPONGILLA

MAALIS-HUHTIKUUNTARJOUS

ILMAINEN HOITOKERTA10-KERRAN

HOITOSARJANALOITTANEILLE.

Kaupunki-toimipiste

Itsenäisyydenaukio 2 / valtion virastotalo,20800 Turku

Esko Hirvinen fysioterapeutti0400 510 314

Juha Karppanen fysioterapeutti050 550 9369

Pasi Vesa kuntohoitaja0400 510 315

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskusSeiskarinkatu 35, 20900 Turkupuh. 265 7606

- veteraanikuntoutus- Kelan vaikeavammaisten kuntoutus- Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset- Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoistawww.turunkuntokolmio.com

Esko Hirvinenfysioterapeutti0400 510 [email protected]

Juha Karppanenfysioterapeutti050 550 [email protected]


Eväitä vertaistukeen Eliisa Rii-himäki haki hiljattain Tampe-reelta, Suomen Syöpäpotilai-den kurssilta.

- Hieno kurssi, Eliisa kiteyt-tää. Asiansa osaavien ammatti-laisten johdolla paneuduttiin ennen kaikkea ihmisen luotta-mukselliseen kohtaamiseen.

Kukaan ei voi tietää, il-maantuuko Eliisan tuoreille ihmissuhdetaidoille käyttöä. Kantasoluja ei siirrellä ihmi-sestä toiseen joka päivä. Hoito-muoto on sitä paitsi suhteelli-sen nuori tulokas lääketieteen historiassa: Suomessa siirtoja on tehty 30 vuotta, niistä Tu-russa noin 330, koko maassa yhteensä noin 1500. Varsinais-suomalaiset siirtopotilaat hoi-detaan Turussa, muualta Suo-mesta tulevat Helsingissä.

Eliisa on heittänyt romu-koppaan aiemmat epäilynsä, onko hänestä ylipäätään tuki-henkilöksi.

- Tampereella tulin joskus pohtineeksi, mahdanko olla oikeanlainen tyyppi tähän

hommaan. En oikein osaa mennä ihmistä ihan liki saati surkutella että voi voi miten sinulle on käynyt. Pikemmin-kin haluan luoda uskoa ja var-muutta.

- Vähitellen aloin tuumia, että jokainen on omanlaisensa ja panee peliin ainutlaatuisen persoonallisuutensa. Ei siitä hyvää seuraa, jos yrittää muut-taa itseään; falskius paljastuu ennen pitkää.

Vertaistuen vuodet ovat osoittaneet, että joukkoon tosi-aan mahtuu monen sorttisia per-soonia ja että useimmiten kemiat kohtaavat hyvällä tavalla.

Ihania ihmisiä ja tassuterapeuttiAinakin yksi lyömätön valtti tulevalla vertaistukihenkilöl-lämme on: oma elämä on kun-nossa. Vuoden ja kahdeksan kuukauden mittaisen sairauslo-man jälkeen Eliisa käy taas työssä ja elää muutenkin täyttä elämää. Hänestä on tärkeää,

ettei sairauteen jää rypemään vaan jatkaa eteenpäin.

Elisan ohjelmaan kuuluvat yhä hoitopyrähdykset Helsin-kiin, sillä elimistön hylkimis-reaktiot kroonistuivat. Yleen-sähän solunsiirtojen jälkeen hylkimisenestolääkitys loppuu aikanaan, kun taas elinsiirteen saanut joutuu käyttämään esto-lääkkeitä lopun ikäänsä.

Vuoden 2005 lopulla en-simmäiset vihjeensä antanut akuutti lymfaattinen leukemia ei ole missään vaiheessa onnis-tunut tyystin nujertamaan Elii-saa. Hoidot sujuivat ilman yli-määräisiä riesoja. Pelätyiltä infektioiltakin säästyttiin.

- Ehkä kotona on lempeäm-piä pöpöjä, Eliisa naurahtaa. Turkulaisena hän sai nimittäin sairastaa enimmät ajat kotona. Tyksiin veivät vain pakolliset kuviot.

- Välttyi laitostumiselta, py-syi paremmin arjessa kiinni, pystyi pitämään silmällä murk-kutyttöä, Elisa jatkaa kotoisten etujen listaa. Kaiken kruunuksi

Eliisaa ovat koko ajan pitäneet pinnalla ”ihanat ihmiset” - mies, tytär, ystävät ,sukulaiset, tyokaverit ja sairaalahenkilö-kunta. Ehtipä Eliisa pariin ot-teeseen purkaa sydäntään ver-taistukihenkilöllekin. Tukiren-kaan uusin lenkki on maanmai-nio ”tassuterapeutti”, tiibe-tinspanieli Lulu.

”Ymmärrätkö mikä tarjous?Eivät Eliisan ja mahdollisen vertaistuen saajan sessiot toki pelkistä aurinkotarinoista koostu. Elisankin matkan var-relle on mahtunut isoja ja pie-niä murheita rumista peruu-keista väsymykseen, uniongel-miin, mielialan heittelyihin.

Eikä akuutti lymfaattinen leukemia itsessäänkään ole lei-kin asia Kun ärhäkkä sairaus diagnosoitiin, hoidot aloitettiin saman tien. Ilman kantasolu-siirtoa Eliisan selviytymismah-dollisuudet olisivat kieppuneet kymmenen, kahdenkymmenen prosentin tietämissä.

- Emmin kuitenkin tovin siirtoon suostumista, Eliisa tunnustaa.

- Silmäni avautuivat Tyksis-sä, missä itkin ja epäilin siir-toon menoa.Nuori potilastoveri sanoi että ymmärrätkö mikä mahdollisuus sinulle tarjotaan parantua pysyvästi.Hän itse oli odottanut uusia soluja löyty-väksi jo pitkään. Kun vielä sai lääkärikseen akuutin leukemian gurun,dosentti Kari Remeksen, Eliisa tiesi olevansa parhaassa mahdollisessa hoidossa.

H-hetken aikanaan koittaessa - eristyksen, kokovartalosädetyk-sen ja muiden valmistelujen jäl-keen - toimenpide ei vaikuttanut juuri verensiirtoa kummemmalta. Mutta läpinäkyvästä pussista va-lui Eliisa Riihimäen luuytimeen tuntemattoman saksalaismiehen korvaamaton lahja.

- Niin että kyllä vuonna 19.5.2006 muutakin merkittä-vää tapahtui kuin Lordin voit-to, Eliisa veistelee.

Jos itse siirtotapahtuma oli perin arkinen, kantasolujen nouto muistutti kelpo jännitystarinaa.

- Kun Saksan päässä oli val-mista, lääkäri lähti täältä heti matkaan. Hän odotti soluja si-käläisen sairaalan lukitussa huoneessa ja kiidätti sitten kantamuksensa lentokoneeseen kaikkien turvapisteiden ohi, Eliisa kuvailee.

Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Minna Vaininen

Turkulainen Eliisa Riihimäki on tehnyt diilin Turun yliopistollisen keskussairaalan kanssa. Jos Tyksiin tulee vertaistukea kaipaava allo-geeninen kantasolusiirtopotilas, sairaala ottaa yhteyttä Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen vapaaehtoistyöntekijöiden yhteyshenkilöön, joka ottaa yhteyttä tukihenkilö Eliisa Riihimäkeen. Hän on selättänyt lahjasolujen avulla akuutin lymfaattisen leukemian ja uskoo voivansa oman kokemuksen kautta helpottaa kohtalotoverin oloa.

Viisi vuotta elämää allogeenisen siirron jälkeen

Eliisa Riihimäki on heittänyt romukoppaan aiemmat epäilynsä, onko hänestä yli-päätään tukihenkilöksi: Vähitellen aloin tuumia, että jokainen on omanlaisensa ja panee peliin ainutlaatuisen persoonallisuutensa. Ei siitä hyvää seuraa, jos yrittää muuttaa itseään; falskius paljastuu ennen pitkää.

KAUPPAA JO VUODESTA 1913LIHATUKKU

VIKTOR ELO OYAutokatu 12 Oriketo

puh. 238 5340, fax 276 [email protected]

OMASTA LEIKKAAMOSTA JA TEHTAASTAPALVITUOTTEET, LEIKKELEET, MAKKARAT,

EINEKSET, RAAKAPAKASTEET SEKÄSIAN-, NAUDAN- JA BROILERINLIHAA.

KAASUGRILLEJÄ SAATAVANA TILAISUUKSIIN.

PROTEESI-ASIAKAS

Ostaessasi meiltä Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun

Teemme valitsemaasi malliin proteesitaskun

Liivien ja RantamuodinYkköspaikka

Eerikinkatu 6Kristiinankatu 10

Turku

Kansi−ilmoitusvedos

Y060527HAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTO

Linnankatu 9 TurkuLinnankatu 9 TurkuLinnankatu 9 TurkuLinnankatu 9 Turku23 23 23 5Kuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokauden23 23 23 523 23 23 523 23 23 523 23 23 523 23 23 5Kuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokaudenKuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokaudenKuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokauden23 23 23 5Kuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokauden

www.hautaustoimistosaarinen.fiwww.hautaustoimistosaarinen.fiwww.hautaustoimistosaarinen.fiTäydellistä hautauspalvelua yli 100 v.Täydellistä hautauspalvelua yli 100 v.Täydellistä hautauspalvelua yli 100 v.

Linnankatu 9 Turku

www.hautaustoimistosaarinen.fi

HAUTAUSTOIMISTO11.3.2009

✆ HAUTAUSTOIMISTO SAARINEN FONECTA70 × 63

Luettelot ja otsikotTURUN KELTAISET SIVUT (LOU)

ETUKANSI VS (1.8)

Ilmoitusvedoksen ja painotuotteen värit saattavat teknisistäsyistä johtuen poiketa alkuperäiskuvasta tai värimallista LEENAM


Cup AA – F

Kevään uudetproteesiliivit

www.anita.com

5705X Aura Kupit A A– C, 70 – 95

Fi_CA_Lounais_82x70_110211.indd 1 15.02.11 09:39

HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKOnoudettavissa

liikkeestämme veloituksetta.Avustamme myös vihkon täyttämisessä.

Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Hämeenkatu 1Puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen Puh. 231 4557

HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy

Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys

ASIANAJOTOIMISTO

BRANDER & MANNER OYKristiinankatu 3, 20100 Turku,puh. ........................................ 511 7000Telefax .................................... 250 3053

[email protected]@brander-manner.fi

www.brander-manner.fi

Muut toimistot:HelsinkiPohjoisranta 4 A 1, 00170 HelsinkiRaumaIsoraastuvankatu 3, 26100 Rauma .......824 0618Telefax ..................................................824 0781

LOUHISAAREN KARTANON KAHVILA

Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINENpuh. 02-431 2515

Avoinna: KLO 10.30–17.00Äitienpäivästä elokuun loppuun

Purokatu 25, 20810 Turkupuh. (02) 511 3000faksi (02) 511 [email protected]

Taina Niemelä Oykirjanpitotoimisto

Pääpaino tutkimuksessa oli selvittää, onko sairastetun syöpätaudin jälkeen mahdol-lista saada lapsia ja onko syn-tyneitten lasten terveydentila hyvä. Entisten potilaitten lap-simääriä verrattiin heidän si-sarustensa lapsilukuun. Tutki-mus osoitti, että poikien ja nuoruusiässä sairastaneitten tyttöjen vanhemmaksi tulemi-nen oli vaikeampaa kuin hei-dän sisaruksillaan. Kuitenkin kun ensimmäinen lapsi oli saatu, oli toisen lapsen saami-nen yhtä todennäköistä syöpää sairastaneella kuin hänen sisa-ruksellaan.

Syöpää sairastaneella nai-sella on jonkin verran lisäänty-nyt riski ennenaikaiseen syn-nytykseen. Onneksi kuitenkin syntyneen lapsen ennuste on yhtä hyvä kuin muilla vasta-syntyneillä. Kohtukuolemia tai varhaisia vastasyntyneisyys-kauden kuolemia ei ollut ver-

tailuaineistoa enempää. Synty-neitten lasten syntymäpaino oli pienempi kuin vertailuaineis-tolla, mutta tämä johtui ennen-aikaisten synnytysten lisäänty-misestä. Siten lasten kasvu raskauden aikana vastasi sisa-rusten lasten kasvua.

Syövän sairastaneita van-hempia huolestuttaa paljon, onko syntyvällä lapsella suu-rentunut riski sairastua syö-pään. Tämän tutkimuksen tulos on varsin lohdullinen. Näillä lapsilla ei todettu lisääntynyttä syöpään sairastumista verrattu-na muuhun väestöön tai erityi-sesti sisarusten lapsiin.

Tämän väitöskirjan tulokset osoittavat, että vanhemmaksi tuleminen on mahdollista sairas-tetun syövän jälkeenkin ja että syntyneet lapset ovat yhtä tervei-tä kuin sisarusten lapset. Tärkeä tieto on myös, että syntyneellä lapsella ei ole suurentunutta ris-kiä sairastua syöpään.

Laura Madanat-Harjuojan väitöskirja julkinen tarkastus oli 4.3.2011 Turun yliopistos-sa. Vastaväittäjänä toimi pro-fessori Henrik Hasle Århusin yliopistosta Tanskasta.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distys r.y. ja sen piirissä toimi-

va Moikoisten Syöväntutki-mussäätiö r.s. ovat omalta osal-taan tukeneet tätä tutkimusta.

Kirjoittajat: dosentti Päivi Lähteenmäki ja professori Toivo T. Salmi

Viime vuosikymmenten aikana lasten ja nuorten syöpätautien hoito on kehittynyt merkittävästi, minkä ansiosta nykyisin Suo-men aikuisväestössä on noin 5000 lapsuudes-saan tai nuoruudessaan syövän läpikäynyttä henkilöä. Siten syövänhoidon myöhäiset si-vuvaikutukset saattavat huolestuttaa yhä useampaa ihmistä. Tässä työssä selvitettiin rekisteritietojen avulla juuri näitä ongelmia. Rekisteritutkimus osoitti, että hoidetun syö-vän jälkeen on lisääntynyt riski kehittyä kil-pirauhasen vajaatoiminta. Tämä oli erityisen suuri tytöillä ja imusolmukesyöpää ja kes-kushermoston kasvaimia sairastaneilla. Kil-pirauhasen vajaatoiminta on helposti hoidet-tava tila eikä se hoidettuna aiheuta merkittä-viä ongelmia esimerkiksi hedelmällisyyteen.

Perheen perustaminen mahdollista nuoruusiän syövänkin jälkeen

Syyskuussa 2010 askelsivat Kaskenkadulla kohti Työväen-opistoa maalausintoa puhkuen siskokset Ritva Nummi ja Ul-la Siipola sekä Päijät-Hämees-tä syntyisin oleva Eeva Wilk-man mielessään maanantai-aamun maalausryhmä. Syksyn mittaan sisarukset ja Eeva tu-tustuivat toisiinsa katselles-saan toistensa työskentelyä ja aihevalintoja. Ryhmän opetta-jana toimii taidemaalari Jorma Hyttinen.

Ritva Nummi on aloittanut maalaamisen terapiana vuonna 2007 sairastuttuaan rinta-syöpään. Maalauksiinsa hän ikuisti aluksi mukavia muistoja ja maisemia lapsuusvuosilta. Myöhemmin maalaustekniikan kehittymisen myötä alkoi löy-tyä myös muita kiehtovia koh-teita maalausten aiheiksi. Naa-purien pikkuinen Miro-koira on ollut myös terapeuttina Rit-valle ja heidät nähdään päivit-täin kahdestaan liikkumassa Hirvensalossa. Miro on myös ikuistettu kankaalle.

Ritvan innostus maalaami-seen sai ennen pitkää myös

isosisko Ullan tarttumaan si-veltimeen. Ullalla tuntui ole-van selvästi mielessä pikkusis-kon päihittäminen. Maalauksia kun syntyi vauhdilla useampi-kin päivässä. Siskokset ovat aiemmin opiskelleet maalausta myös kuvataiteilija Outi Ero-sen johdolla. Molemmat etsi-vät aiheita maalauksiinsa itse ottamistaan valokuvista ja muistakin eteen tulevista miel-tä sykähdyttävistä aiheista ja siirtävät ne öljyväreillä kan-kaalle.

Eeva Wilkman on näistä kolmesta harrastelijasta maa-lannut pisimpään. Vuonna 2003 alkoi taidemaalari Anja Lammi lempeästi ohjaamaan aloittelijaa ensin grafiittikynän käyttöön klassista asetelmaa tehdessä. Seuraavaksi opettaja valitsi malliksi mustavalkoi-sen hevosenpääpiirroksen. Tutuksi alkoivat tulla myös sellaiset termit kuin valöörit ja stompit Pastellikynin ja liiduin syntyi aluksi kissojen ja koiri-en muotokuvia, kuten myös kesäinen kuva kummilapsien pienokaisista käsi kädessä sei-

somassa. Naantalin opistossa taas taidemaalari Reija Palo-oja johdatti akryylimaalauk-sen saloihin. Ensimmäinen oikea akryylityö syntyi äiti-Ellin Myrna-kahvipannun in-noittamana. Vuosien mittaan Nummi, Siipola ja Wilkman ovat olleet mukana erilaisissa pienimuotoisissa yhteisnäytte-lyissä. Tämän Meri- Karinan

näyttelyn tauluista useimmat ovat myytävänä.

Taidenäyttely on avoinna Meri-Karinan toiminta- ja pal-velukeskuksessa, Seiskarinka-tu 35, Turku ajalla 1.-31.5.2011 päivittäin klo 10-18 välisenä aikana.

Teksti ja kuva: Eeva Wilkman

Toukokuussa Meri-Karinassa on kolmen harrastajamaala-rin näyttely, jossa esillä lähinnä akryyli ja öljymaalauksia.

LL (väit.) Laura Madanat-Harjuojan väitöskirjatutkimus osoitti, että lapsuudessa tai nuoruudessa syövän sai-rastaneiden vanhempien lapsilla ei todettu lisääntynyt-tä syöpään sairastumista verrattuna muuhun väestöön tai erityisesti sisarusten lapsiin.

Laulu: Reijo Tamminen • Säestys: Anja Nurminen

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ompelukerho viettää 50-vuotisen toimintansajuhlavuotta ja järjestää Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa, Seiskarinkatu 35, Turku

LAULELMAKONSERTINPalmusunnuntaina 17.4.2011 klo 14.00

Ohjelma: 10 euroa. Saatavana ennakkoon Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksesta, Seiskarinkatu 35, Turku, sekä tuntia ennen konserttia taidekappelin ovelta.


Kun tuore syöpädiagnoosi pai-naa mieltä, on henkilökohtai-nen vertaistukihenkilö monesti paras apu. Asia hoituu soitta-malla paikallisosaston Salo-Karinan palveluasemalle, jossa kartoitetaan soittajan tuen tar-ve ja annetaan hänelle sopivan tukihenkilön puhelinnumero.

- Tuettava on aina se, joka ottaa yhteyttä tukihenkilöön. Kyse ei ole siitä, ettei tukihen-kilö välittäisi hänen voinnis-taan, vaan tällä käytännöllä varmistetaan se, että tuki toimii täysin tuettavan ehdoilla. Näin on hänen vallassaan päättää, kuinka kauan tukisuhde jatkuu, Siru Virpi korostaa ja lisää, et-tä tukihenkilöä voi myös vaih-taa, jos henkilökemiat eivät kohtaa.

Vertaistuki järjestetään yk-silöllisesti soittajan tarpeiden mukaan. Se voi olla kertaluon-teista tai jatkuvaa, ja yhteyden-pito voi tapahtua puhelimitse, sähköpostitse tai kasvotusten. - Neuvonta-asemalta järjestyy aina rauhallinen tila, jossa saa kenenkään häiritsemättä itkeä jos itkettää ja nauraa, jos nau-rattaa, Virpi lupaa.

- Tukisuhde etenee omalla painollaan. Tukihenkilön teh-tävä on kuunnella sujuvasti ja antaa tuettavalle juuri sellaista tukea kuin tämä tarvitsee, ker-

too Tuulia Koski, joka toimii Salon seudun paikallisosastos-sa vertaistukihenkilönä ja vetää lisäksi kolmatta vuotta omaa rintasyöpäpotilaiden vertaistu-kiryhmäänsä.

Vältä kauhutarinoita verkossaNaiset kannustavat syöpädiag-noosin saaneita ottamaan yh-teyttä paikallisosastoon missä tahansa syöpään liittyvässä ky-symyksessä. - Niin vähäpätöis-tä asiaa ei olekaan, ettei puo-leemme voisi kääntyä, Virpi vakuuttaa.

Nettiä naiset suosittelevat välttämään ainakin sairauden alkuvaiheessa. Verkko pursuaa harhaanjohtavaa syöpäasiaa ja väärinymmärryksiä, joista tur-ha pelko saa siivet liian helpos-ti. Oman mielenrauhan vuoksi kannattaa kauhutarinoiden si-jaan turvautua luotettavaan asiatietoon. Paikallisosastosta sitä löytyy.

Tuulia Kosken mukaan syö-päpotilas saattaa kuitenkin usein jopa hyötyä siitä, että pi-tää itsensä vähän tietämättömä-nä tulevista hoidoista. - Etukä-teen ei kannata murehtia tulevaa tai toisaalta myöskään laskea päiviä hoitojen loppumiseen. Silloin säästyy paremmin myös

takapakkien tuottamilta petty-myksiltä, hän pohtii.

Käytännön selviyty-misvinkkejä ryhmästäSairaudessaan alkujärkytyksen yli kivunneille paikallisosaston väki suosittelee keskusteluryh-mään osallistumista.

- Ryhmä toimii siinä vaihees-sa kun ihminen ei ole enää ihan pihalla sairautensa kanssa, vaan pystyy kuuntelemaan muiden sairauskokemuksia ja hyöty-mään niistä, Siru Virpi toteaa.

Ryhmässä oman sairauden taakka kevenee. Samassa tilan-teessa olevilta saa arvokkaita vinkkejä, joiden avulla arki helpottuu, kun yksi kertoo, millä pääsee eroon pahoinvoin-nista ja toinen paljastaa, min-kälainen jumppa on antanut parhaan avun tietynlaisiin vai-voihin.

- Ryhmä voi tarjota senkin oivalluksen, ettet olekaan tu-lossa hulluksi, vaikka ajatukse-si olisivat sellaisia, ettei niitä voi syöpää sairastamaton ihmi-nen ymmärtää, Virpi lisää.

Koulutuksen kautta tukihenkilöksiVertaistukitoiminnan jatkuvuu-den kannalta on tärkeää, että

osa tuesta avun löytäneistä saa kipinän muiden auttamiseen ja ryhtyy itse tukihenkilöksi.

Tukihenkilöltä ei vaadita muuta kuin kuuntelemisen tai-toa, empatiakykyä ja sitä, että hän on päässyt sopuun oman sairautensa kanssa. Salon seu-dun potilas- ja vammaisyhdis-tysten yhteistyöyhdistys eli SYTY r.y. tarjoaa tukihenki-lölle peruskoulutuksen. Syö-pätukihenkilön erikoiskoulu-tuksesta vastaa puolestaan Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tys r.y.

- Syöpäyhdistyksellä on myös velvollisuus huolehtia tukihenki-lön hyvinvoinnista ja jaksamises-ta, Siru Virpi muistuttaa.

Salon seudun paikallisosas-tossa toimii tällä hetkellä kuusi rintasyövän vertaistukihenkilöä. Lisäksi kaksi eturauhassyöpäpo-tilaiden tukihenkilöä on aloitta-nut tukihenkilökoulutuksen. Muihin syöpiin paikallisosasto etsii vertaistukihenkilön muualta Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen toiminta-alueelta.

Salon seudun paikallis-osaston Salo-Karinan Palve-

luaseman toimisto on avoinna perjantaisin klo 10-12 ja tar-vittaessa muina aikoina sovi-tusti. Salo-Karinan palvelu-asema toimii Salo-Karinan palvelutalossa, Helsingintie 52, Salo. Puh. 02-728 1670. Kiireellisissä asioissa ota yh-teyttä paikallisosaston vara-puheenjohtaja Onerva Achre-niin (044-5840579) tai sih-teeri Siru Virpiin (040-741 2736).


Salon seudun paikallisosasto järjestää vertaistuen ohella monipuolista toimintaa tapaamisilloista liikuntaryhmiin, kulttuuririentoihin ja hartaushetkiin. Pääsiäislauan-taina 26.4.2011 Salo-Karinassa järjestetään orkideanäyttely. - Haluamme tarjota jäse-nillemme kaikenlaisia kauniita kokemuksia, sanovat Siru Virpi (vas.) ja Tuulia Koski.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon seudun paikallisosasto pa-nostaa luotettavaan ja koulutettuun vertaistukeen. - Kun hätääntynyt ihminen tarvitsee apua, täytyy olla selvät sävelet, mihin hän voi soittaa. Avun tulee aina olla puhelinsoiton päässä, paikallisosaston sihteeri ja yhdistyksen pitkäaikainen aktiivi Siru Virpi painottaa. Salon seudun paikallisosasto tarjoaa jäsenilleen kahdenlaista vertaistukea, yksilöl-listä kuunteluapua ja pienryhmäkeskusteluja.

Syöpäpotilaan vertaistuen tulee olla puhelinsoiton päässäSalon seudun paikallisosasto:

Tammistontie 256, 20900 TURKU

VAIVATONTA VENEILYÄ

MONIPUOLISET PALVELUT AMMATTITAIDOLLA

Veneen huolto- ja korjauspalvelutVeneen nosto- ja laskupalvelutLaituripaikat ja talvisäilytys24 h polttoainemyyntipiste

astrum.fiTERVETULOA!

TURKU s-marin.fi

Tomi Heikkilä 040 779 8127Petteri Lehtonen 044 777 3970


-Ymmärsin lääkärin puheesta vain sanan leukemia. Siinä kohtaa oli sydän pysähtyä, Sa-lonen muistelee.

Leukemiadiagnoosi tuli keskelle kiireistä elämää. Salo-nen on teollisuusmuoveja myy-vän yrityksen aluepäällikkö.

-Lääkäri kysyi minulta, me-nenkö huomenna töihin. Vasta-sin, että totta kai menen. Kun lähdin vastaanotolta, sain sai-raalaan työpuhelun, jonka hoi-din normaalisti.

Salonen kertoi leukemiauu-tiset heti tuoreeltaan vaimolleen sekä esimiehelleen.

Salonen harrastaa musiikkia. Hän on kitaristina kahdessa yh-tyeessä. Toisen yhtyeen, Jail-breakin keikka oli sattumalta samana päivänä kuin lääkärin vastaanotto. Keikan jälkeen uu-tinen kerrottiin bändikavereille.

-Kukaan ei oikein osannut sanoa mitään siinä tilanteessa.

Valvotun yön jälkeen Salo-sen mieli otti tiedon vastaan. Hän soitti lääkärilleen, joka oli viisaasti varannut hänelle aa-muksi kaksi puhelinaikaa.

-Sain vastaanottoajan vielä samalle päivälle. Sanoin lääkä-rille, etten sittenkään ole työky-kyinen. Lääkäri kirjoitti minul-le kaksi päivää sairauslomaa.

Elämä palaa raiteilleenSalosen onneksi KML-tyypin leukemiaan on olemassa täsmä-lääkitys. Parhaillaan on kehitteil-lä yhä parempia lääkkeitä sairau-den hoitoon, ja tutkijoiden mu-kaan parantava hoito alkaa olla näköpiirissä. Salosta pyydettiin osallistumaan Pohjoismaiseen tutkimukseen, jossa kehitetään uusia syövän hoitomenetelmiä. Hän käy hoidossa Helsingin yli-opistollisessa sairaalassa.

Täsmälääkitys ei tarkoita

sitä, että hoito menisi jälkiä jättämättä. Salosen paino puto-si ja hiukset harvenivat. Nyt hiukset ovat palautuneet ennal-leen. Näin jälkikäteen ajatellen työstä oli yllättävän vähän sai-rauspoissaoloja.

Salosella on sattuneesta syystä ollut aikaa seurata suo-malaista sairaalaelämää eturi-vin paikalta.

-Tehottomuus on yllättänyt. Kun potilaat ovat sairaalassa, he pääasiassa odottavat suurim-man osan ajastaan. Tietokaan ei tunnu kulkevan. Hoitajien aikaa näkyy menevän siihen, että he ohjaavat potilaita oikeisiin paik-koihin, Salonen kummastelee.

Terveydenhuollon eri toi-mijoiden reviirirajatkin tuntu-vat olevan kovin korkeita.

-Kun menen laboratorioon verikokeisiin, minulta, siis po-tilaalta kysytään, kuka tämän maksaa. Eikö maksaja olisi asi-allista selvittää jo siinä vaihees-sa, kun kirjoitetaan lähete labo-ratorioon ja selvittää asia niin, ettei se olisi potilaan murhe.

Mutta kun varsinaiseen hoi-toon päästää, Salosella on vain hyvää kerrottavaa.

-Henkilökunta on tottunut käsittelemään syöpäpotilaita. Henkilökunta on hyvin tukena ja lääkäreiden vastaanotoilla on reilusti aikaa puhua kaikista mahdollisista asioista.

Salosen KML:n hoito on tällä hetkellä hyvällä mallilla.

-Tällä hetkellä ei ole suu-rempaa huolta. Toki muutoksia voi aina tulla. Ne tulevat jos ovat tullakseen.

Salonen puhuu avoimesti sai-raudestaan, mutta yhden asian hän on oppinut: hän ei käytä sa-naa ”leukemia”, koska sanalla on paha kaiku.

-Kysyjille kerron, että mi-nulla on KML. Jos he haluavat tietää siitä enemmän, kerron.

Pidä itsestäsi huoltaSalonen oli jo ennen sairastumis-taan innokas kuntoliikkuja. Nyt liikunta on tietoisesti osa sairau-den hoitoa. Hyvä fyysinen kunto vahvistaa myös henkisesti. Koko perhe on alkanut kiinnittää huo-miota ruokavalioonsa.

Tärkein osa hoitoa on se, että ottaa lääkkeensä säännölli-sesti. Toisiaan KML-potilaille voi käydä niin, että kun täsmä-lääke puree ja olo tuntuu hyväl-tä, jätetään lääke ottamatta.

-Aletaan siis vähätellä omaa sairautta ja kuvitellaan, että asiat ovat hyvin. Näin sairastu-nut vahingoittaa itse itseään.

-Hoitohenkilökunta tekee kaikkensa minun puolestani. Vähin, mitä minulta pyydetään on se, että ottaisin joka päivä lääkkeen. Olisihan se todella tyhmää, jos en niin tekisi.

Salonen on jatkanut soittohar-rastustaan Jailbreak ja Cold Swe-at -bändeissään. Musiikki myös vie ajatukset pois sairaudesta.

-Soittokeikoilla tunnen olevani terve. Lavalla adrenaliini virtaa.

Entä elämä muuten, ovatko tavoitteet muuttuneet?

-Haluan nähdä, kun lapset kasvavat aikuisiksi ja haluan nähdä lapsenlapsia.

Sairaus on myös opettanut elämään enemmän tässä het-kessä, miettimään sitä, mitkä

asiat ovat elämässä tarpeellisia ja tärkeitä. Ja ennen kaikkea kysymään, jos en nauti elämäs-

täni nyt, koska sitten nautin?


Ruskolaisella Jari Salosella diagnostisoitiin KML-tyypin leukemia joulukuussa 2009. Salonen harrastaa musiikkia soittaen kitaraa Jailbreak ja Cold Sweat -bändeissä. Soittokeikoilla tunnen olevani terve, Salonen sanoo.

Ruskolainen Jari Salonen, 48, sai kuulla sairastuneensa KML-tyypin leukemiaan joulukuussa 2009. Kuten KML:ssä on tavallista, leukemi-adiagnoosi tuli täytenä yllätyksenä ja se löytyi sattumalta toisen vaivan tutkimusten yhteydessä. Salonen oli muutamaa kuukautta aikaisem-min hakeutunut työterveyslääkärille vatsavaivojen takia. Tutkimusten yhteydessä otettu verikoe käynnisti pari kuukautta kestävät jatkotut-kimukset, joiden tulokset kerrottiin Saloselle lääkärinvastaanotolla. Vatsavaivoilla ei ollut mitään tekemistä leukemian kanssa.

KML-tyypin leukemiaan on tehokas lääke

KML tulee sanoista krooninen myelooinen leukemia. Se on veren valkosolujen pahanlaa-tuinen sairaus, jossa liuskatu-maisten valkosolujen ja niiden esiasteiden määrä jatkuvasti lisääntyy veressä.

Vielä ei tiedetä, miksi KML syntyy, vaikka sen mo-lekyylitason syntymekanismi on tiedossa. Taudin taustalla on elämän aikana tapahtunut perimän muutos luuytimen

verisoluja muodostavissa kantasoluissa.

KML:ssä on useita eri vai-heita. Sen rauhallisessa, krooni-sessa vaiheessa on luuytimen ja veren valkosolujen määrä lisään-tynyt. Oireettoman vaiheen kes-to on arviolta muutamia vuosia. Suurimmalta osalta potilaista sairaus löydetään ja diagnosti-soidaan tässä vaiheessa.

Kiihtyneessä tilassa epä-kypsien solujen määrä lisään-

tyy. Ilman hoitoa tilanne joh-taa muutamien kuukausien kuluessa kolmanteen vaihee-seen eli blastikriisiin. Siinä suuri osa luuytimen ja veren soluista on hyvin epäkypsiä blastisoluja. Normaalien veri-solujen tuotanto on huomatta-vasti vähentynyt. Tila vastaa akuuttia leukemiaa.

Suomessa todetaan vuo-sittain 45-50 uutta KML-tapausta. Sairauteen on ole-

massa täsmälääke, jolla pystytään estämään taudin eteneminen blastikriisiin yli 90 prosentilla sairastuneis-ta. Lääke, tyrosiinikinaasin estäjä, on ollut käytössä vuodesta 1998 alkaen. Lää-kehoito ei siis paranna sai-rautta, vaan lääkettä on nau-tittava koko loppuelämän ajan.

Sairauteen on koko ajan kehitteillä uusia lääkkeitä.

Sairauteen on täsmälääke

Yksilöllisesti sopiva proteesikorvaa rinnan menetetyn muodon

Balance Balance Contact Balance Individual

Koko- tai osaproteesi tulisi uusia noin kahden vuoden välein.

Amoena Boutiquessa tai www.amoena-online.fi verkkokaupassaon myynnissä erittäin laaja valikoima proteesirintaliivejä ja -uimapukuja.Lisätietoa proteeseista ja tekstiileistä saat osoitteessa www.amoena.fi tai Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäneuvonta-asemalta.

Säästävän rintasyöpäleikkauk-sen jälkeen jää usein kudos-puutos, joka alkaa näkyä ehkä vasta useamman vuoden jälkeen leikkauksesta.Valikoimassamme on useita eri mallisia ja kokoisia osaproteeseja tähän ongelmaan.

Bulevardi 30, 00120 HelsinkiPuh: 09-649 839

e-mail: [email protected] www.amoena.fi

Myymälämme on avoinna ma – pe klo 10 – 17

TERVETULOA!Apteekkari ja koko henkilökunta

Lääkäriasema Mehiläinen

Linnan Apteekki, avoinna joka päiväma-pe klo 8-20, la 9-18, su 11-19

Pysäköinti P-louhi

NYT SAMAN KATON ALTAKAIKKI

TERVEYSPALVELUT

Avoinnajoka päivä


Pirkko-Liisa Santala on tehnyt sairaanhoitajana 30-vuotisen uran. Ennen erikoistumistaan syövän ja kivun hoitoon hän on toiminut hoitotyössä niin ter-veyskeskussairaalassa kuin va-rusmiesten ja sairaiden lasten parissakin. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä Santala on työskennellyt aiemmin saatto-hoitokoti Karinakodissa ja pe-rehtynyt yhdistyksen toimintoi-hin tehdessään aiheesta loppu-työnsä. Nyt Santalan työviikko jakautuu syöpäneuvonta-ase-man ja Loimaan aluesairaalan monitoimiosaston kesken.

- Neuvonta-aseman puhe-linvastaajasta löytyy aina ajan-tasainen tieto siitä, milloin minut voi tavoittaa. Toivon, että ihmisillä on matala kynnys soittaa ajanvaraukseen, Santala sanoo.

Santala vastaa yksin neuvon-ta-aseman pyörittämisestä kol-mena päivänä viikossa ja työsar-kaa riittäisi vaikka koko viikolle. - Työni on kuitenkin äärimmäi-sen palkitsevaa. Kohtaan myös

paljon toivoa ja hyviä hoitotu-loksia, Santala hymyilee.

Syöpäneuvonta on kuuntelua ja ongelmanratkaisuaNeuvontahoitajana Santala ja-kaa kävijöille maksutonta tie-toutta syövän ennaltaehkäisys-tä, toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta, välittää tuki-henkilöitä ja rintaproteeseja, käy sytostaattipoliklinikalla ja tarvittaessa sairaalan osastoilla tervehtimässä hoitoa saavia potilaita, vetää keskustelupiiriä Loimaan seudun syöpäpotilail-le sekä huolehtii esimerkiksi kipupumppujen lainaamisesta ja käyttökoulutuksesta. Kai-ken perustana on kuitenkin läsnäolo syöpäpotilaille ja hei-dän omaisilleen.

- Työni on pitkälti kuuntelua ja keskustelua, mutta tehtäväni on myös auttaa asiakasta löytä-mään väyliä, joiden avulla hei-dän elämänsä helpottuu, oli ky-seessä sitten hengellisen, sosiaa-

lisen tai esimerkiksi taloudelli-sen tuen tarve, Santala kertoo ja lisää, että edeltäjä, terveydenhoi-taja Ella Mikkolan jäljissä on ollut helppo kulkea, koska tämä on rakentanut toimivat yhteis-työkanavat eri auttavien organi-saatioiden suuntaan.

Santalan työn tavoitteena on ennaltaehkäistä ja lieventää raskaan sairauden aiheuttamia psyykkisiä seurauksia ja auttaa potilasperheitä jaksamaan ar-jessa. Viha, suru, pelot, ahdis-tus, masennus, syyllisyys ja yksinäisyys ovat sairastumisen yhteydessä ilmeneviä normaa-leja tunteita, joiden kanssa ei kuitenkaan kannata jäädä kamppailemaan yksin.

Neljätoista uutta tukihenkilöä Helmikuussa Santala käynnisti neuvonta-asemalla tukihenki-lökoulutukset, joissa perehdy-tetään uusia tukihenkilöitä ja vanhoillakin on mahdollisuus päivittää osaamistaan. - Saim-

me neljätoista uutta tukihenki-löä, joista neljä on miehiä, Santala iloitsee.

Tarvittaessa Santala valitsee syöpää sairastavalle sopivan tu-kihenkilön runsaan kolmenkym-menen ehdokkaan joukosta.

Loimaan syöpäneuvonta-aseman ajanvaraus maanantaisin klo 13.00-14.00 sekä torstaisin ja perjantaisin klo 9.00-10.00 puhelinnumerossa 02-3143297. Syöpäneuvonta-asema toimii Loimaan aluesairaalan tiloissa Vapaudenkatu 12 B, Loimaa.


Pirkko-Liisa Santala tar-kistaa Loimaan syöpä-neuvonta-asemalla kävi-jöitä huolettavat luomet ja ohjaa tarvittaessa jat-kotutkimuksiin. Keväällä ja syksyllä on luvassa luo-mihuolipäiviä, jolloin epäilyttäviä luomia tar-kastetaan urakalla. Jos luomi kasvaa nopeasti, kutisee, hilseilee, vuotaa verta, muuttaa väriään tai muotoaan, sen tarkistut-taminen kannattaa. - Mitä aikaisemmin haitalliset ihomuutokset havaitaan, sitä parempi on parane-misennuste, Pirkko-Liisa Santala muistuttaa.

Loimaan syöpäneuvonta-aseman toiminnasta on huolehtinut kesästä lähtien vastaava hoitaja Pirkko-Liisa Santala. Hän on jo tuonut ase-malle uutena palveluna perinnöllisyysneuvonnan ja huhti-toukokuus-sa ovat luvassa ensimmäiset luomitarkastuspäivät. Neuvonta-aseman ydintoimintaa ovat kuitenkin jatkossakin syöpätietouden ja psykososi-aalisen tuen antaminen potilaille.

Loimaan syöpäneuvonta-asema sai uuden neuvontahoitajan

Uudet, täyteläiset Tarhurin

marjakeitot löydät kaupan kylmä-

hyllystä.

TUE MAAKUNNALLISTA SYÖVÄNTUTKIMUSTOIMINTAA LAHJOITUKSELLAMOIKOISTEN SYÖVÄNTUTKIMUSSÄÄTIÖ r.s. Turun Seudun Op 571345-216162

TUE MAAKUNNALLISTA SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ LAHJOITUKSELLALOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y. Turun Seudun Op 571345-212054


TURUN SANOMIENTILAAJISTA 90% ON VALINNUT

KESTOTILAUKSENTurun Sanomien kestotilaajana saat eniten etuja ja elämyksiä.

Lue lisää osoitteesta ts.fi /henkiloasiakkaat ja liity tyytyväisten kestotilaajiemme joukkoon.

ts.fi

Vuoden aikana olemme tarjonneet paljon etuja kestotilaajillemme:: Rakentaminen ja sisustaminen -messut - 500 vapaalippua • Naisday-tapahtuma Turun Caribiassa - 300 vapaalippua • Sisustusilta Turun Artek-myymälässä • Onnin paras lahja -lastennäytelmä Linnateatterissa - liput puoleen hintaan • Turku-Pesis vs. Lapuan Virkiä, Naisten Superpesismatsi Kupittaalla - 500 vapaalippua

• Seitsemän veljestä -ennakkonäytös Teatteri Emmassa - 300 vapaalippua • Aboa Vetus & Ars Nova -museo - 1000 vapaalippua • Viking Linen miniristeily Turusta Tukholmaan ja takaisin 2000:lle • Muumimaailman avajaispäivä - kaksi yhden hinnalla • Okra-maatalousnäyttely Oripäässä - 400 vapaalippua • DBTL- Pääteltan konsertteihin 300 nopeinta puoleen hintaan

• Turun Kaupunginteatteri - Parhaissakin perheissä, kaksi yhden hinnalla • Aurinkogolf - 2 yhden hinnalla viheriölle • Vapaalippu Babyboom & Kidz -messuille Messukeskukseen – 300 perhelippua• 3D - Dirty, Diffi cult & Dangerous Linnateatterissa – vapaalippuja • TPS-HPK-jääkiekkomatsi Turkuhallissa – 500 vapaalippua • PM-ravit Metsämäessä – kaksi yhden hinnalla

• Irina Turun Konserttitalossa - 2 yhden hinnalla Lordi Live Club Apollossa - 2 yhden hinnalla • Kasimir ja Karoline Turun Kaupunginteatterin Sopukassa - 2 yhden hinnalla • Silja Linen Päivä Saaristossa -risteily 1000:lle etuhintaan • TPS-Ilves-jääkiekkomatsi HK Areenalla - 500 vapaalippuaHAIR-musikaali Logomossa - 2 yhden hinnalla

• Raision Loimu - Etta mestaruusliigalentopalloa - 500 vapaalippua

lounais-suomen syöväntorjuntasanomat 1 2011

Documents