markus kanerva: selvitystyö perustulokokeilusta - missä mennään?

Esitys perustulokokeilua koskevasta selvitystyöstäMarkus Kanerva, Ajatushautomo TänkPerustulohackin lopputapahtuma 8.3.2016

#perustulohack#perustulo

Perustulo on tulo, joka maksetaan vastikkeetta kaikille kansalaisille henkilökohtaisesti ilman tarveharkintaa tai työvelvoitetta.

Van Parijs (1992: 3)

Toteutetaan perustulokokeilu.

Toimeksiantoa on ollut suorittamassa• Kela• Valtion taloudellinen tutkimuskeskus• Helsingin, Tampereen, Itä-Suomen ja Turun yliopistot• Sitra ja Tänk• Suomen Yrittäjät

• Konsultoitu suomalaisia ja ulkomaalaisia asiantuntijoita

Esiselvityksen tehtävänä on…

”Kartoittaa malli, jolla perustulokokeilu voidaan toteuttaa siten, että kokeilun avulla voidaan tehdä riittävän luotettavia arvioita perustulon kannustavuus- ja muista vaikutuksista eri väestöryhmissä ja kokonaisarvio kustannuksista.”

Selvitettävät kysymykset:• Miten eri malleissa voidaan sovittaa yhteen perustulon

rinnalla ansiosidonnaisia etuuksia ja eri perusturvaetuuksia?• Mitä verotuksellisia piirteitä eri malleihin sisältyy?• Mitkä ovat eri perustulomallien vahvuudet ja heikkoudet?• Perustuslailliset ja EU-lainsäädännön eri näkökohdat?• Mikä olisi perusteltu esitys perustulomallista, jonka

toteutuskelpoisuutta 2016 käynnistettävässä jatkotutkimuksessa tulisi tarkemmin selvittää?

Projektiin liittyviä osakokonaisuuksia• Perustulokeskustelun lähtökohdat • Perustulokeskustelu Suomessa • Perustulokokeilut muualla maailmassa• Mallien kannatusperusta• Koeasetelma ja kohdepopulaatio• Perustulo ja instituutiot• Mikrosimulaatiot • Lainsäädännölliset kysymykset • Maksualusta

Kannatusperusta puolueittain

86 %

69 %

75 %69 %62 %

56 %54 %

83 %

= Hallituspuolue

** *

*

1. Puhdas perustulomalli• Korvaa syyperusteiset etuudet / etuuksia• Taso varsin korkea

– Esim. 800€, 900€, 1000€, 1500€• Mitkä ovat kustannusvaikutukset, tulonjakovaikutukset ja veroaste?

– Ei liene taloudellisesti realistinen vaihtoehto• Ei liene poliittisesti ja yhteiskunnallisten voimasuhteitten kannalta

realistinen– Haastaa olemassa olevan sosiaaliturvan ja siihen liittyvät valtakeskittymät

• Mallitetaan kuitenkin ja katsotaan, miten kannusteet muuttuvat ja mitkä syyperusteiset etuudet syrjäytetään

2. Osittainen perustulo• Taso sellainen, että ansiosidonnaiset / syyperusteiset etuudet säilyvät• Taso määräytyy nykyisen perusturvan tason mukaan?

– SV-minimipäiväraha 23.93€/pv = 570€ /kk– Kuntoutusraha - II –– Minimivanhempainraha - II –– TM-tuki/peruspäiväraha 32.68€/pv = 703€ / kk (netto n. 550€)– Toimeentulotuki 485.50€ (yksinasuvalle)– Opintoraha + asumislisä 336.76€ + 201.60€ = 538.36€– Hoitoraha ja –lisä 341.27€ + 182.64€ = 523.91– Starttiraha 32.80€/pv = 705.20€/kk (netto n. 550€)

• Lainsäädäntö määrittää minimitason • Toimeentulotuki n. 490€ ja TM-tuki 550€ nettona• Lähtökohtaisesti voidaan kokeilla eri etuustasoja ja katsoa simulaatiossa, miten kannustimet

muuttuvat

3. Negatiivinen tulovero• Verojärjestelmän kautta tapahtuva tulonsiirto verojärjestelmästä

niille, joiden tulot jäävät alhaisiksi.• Enemmän tuloharkintaa kuin perustulossa mutta lopputulema

yksilön tulojen kannalta samankaltainen• Vaatii tulorekisterin

– Yhdysvaltojen kokeilut perustuivat ihmisen omaan ilmoitukseen tuloistaan • Tulorekisteri voimaan 2020

– Ajantasaista tietoa mutta jaksotiedot puuttuvat

4. Muut mahdollisuudet kokeilla perustuloa

• Liberan perustili• Universal Credit

– Mallitetaan yhteistyössä Eduskunnan tietopalvelun kanssa• Osallistumistulo

– Atkinson, Jan Otto Andersson– Ongelma: mikä tai kuka kontrolloi, riittääkö ihmisen

aktiviteetti ja minkälainen aktiviteetti oikeuttamaan osallistumistuloon

Mallien täsmällisempiä arviointikriteereitä• Mallien taloudelliset vaikutukset

– kotitalouksiin.• vähentää köyhyyttä• kannustaa työntekoon

– julkiseen talouteen• lisääkö vai vähentääkö menoja

• Byrokratian ja kansalaisten epävarmuuden vähentämiseen liittyvät vaikutukset

• Koeasetelmiin liittyvät oikeudelliset reunaehdot– voidaanko malli toteuttaa luotettavassa koeasetelmassa

• Eksportointiin ja muuttoliikkeeseen liittyvät vaikutukset• Aikatauluvaikutukset: malleilla on erilainen

kokeiluaikataulu• Mallien vaatima ICT –työmäärä

1. Puhdas perustulomalli2. Osittainen perustulo 3. Negatiivinen tulovero4. Muut mallit

Kenttäkokeen mahdollisuudet• Sosiaaliturvajärjestelmän reformien arvioinnissa on usein suuria ongelmia

luotettavan vertailuasetelman muodostamisessa• Monissa kokeiluissa on ollut ongelmana valikoituminen:

– Kun kohdealue tai kohdeväestö voi itse hakeutua kokeilun piiriin, kokeilun arvioinnin tuloksien luotettavuus ja yleistettävyys heikkenee

– Perustulon kohdalla on tärkeää varmistaa, että arvioinnissa ei päädytä vertaamaan perustuloa haluavia (hyötyjät) ja muita (häviäjät)

• Satunnaistettu kenttäkoe luo ideaalin vertailuasetelman, sillä satunnaistamisen vuoksi valikoitumista ei pääse tapahtumaan

• Kenttäkokeen avulla saadaan luotettavaa tietoa:– Perustulon keskimääräisestä työllisyysvaikutuksesta– Alueellisista ja muista demografisista eroista– Eri vaikutusmekanismeista

Nämä tuottavat pohdintaa• Perustuslaki ja kokeilu: Valtakunnallinen, pakollinen satunnaistaminen?

– Vapaaehtoinen ja alueellinen kokeilu onnistuvat– Miten perustuslaki sallisi eri tasoisten etuuksien kokeilun?

• Otannan suunnittelu– Maksimaalinen vai minimaalinen strategia

• Ratkaisu riippuu käytettävissä olevista varoista

• Valtakunnallisuuden ja paikallisuuden yhdistäminen aluevalinnassa– Mahdollisimman vertailtavat yksiköt kohteeksi

• Mallien ’istuttaminen’ olemassa olevaan järjestelmään– Mitä perustulo korvaa? Kuinka radikaalisti järjestelmää muutetaan?– Kokeilu antaa pohjaa arvioida koko sosiaalipoliittisen järjestelmän toimivuutta

• Sosiaaliturvan ja -etuuksien eksportoitavuus

Miksi hack on hyödyllinen myös meille?

• Ulkopuolelta tuoreita ideoita tutkimusasetelman kehittämiseksi

• Useat tiimit pohtivat myös kannustimia, jotka ovat haasteellisia (erityisesti asumistuki)

• Perustulo kuitenkin muutakin kuin kannustinloukkujen purkamista, mistä syystä arvokasta, että toisenlaistakin tietoa tuotetaan julkiseen keskusteluun

Iso kiitos!

Miksi kokeilu (tai kenttäkoe) pitäisi tehdä?

• Saadaan kokeilutietoa – Sosiaalipolitiikan toiminnasta– Perusturvan toiminnasta– EU-lainsäädännön vaikutuksesta suomalaiseen sosiaalipolitiikkaan olipa kyse

perustulosta tai perusturvan yhtenäistämisestä

• Saadaan arvioitua mikrosimulaatioiden validiteettia– Voidaan arvioida dynaamisia vaikutuksia– Kokeen tulokset imputoidaan simulaatiomalleihin, joilla saadaan luotettavampaa

tietoa päätöksenteon pohjaksi

• Ainutlaatuinen kokeilu maailmanlaajuisesti