vn asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta - tulokset asetuksen...

VN asetus neuvolatoiminnasta,

koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

- tulokset asetuksen toteutumisesta.

Kommenttipuheenvuoro

Johda kuntasi terveydenedistämistyötä 11.12.2012

Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Marjaana Pelkonen 9.1.2013

Lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevien

terveyspalvelujen ohjaus STM:n näkökulmasta

Informaatio-ohjausta tehostettiin 2000-luvun alussa

– Oppaat lastenneuvolatoimintaa sekä koulu- ja

opiskeluterveydenhuoltoa varten

Seurantatulokset: informaatio-ohjaus ei riitä

– kuntien välillä eroja; palvelut suosituksiin nähden riittämättömiä

Uudet keinot tarpeen 2007-

– lainsäädännön täsmentäminen

– säännöllinen seuranta

– valvonnan tehostaminen: valvontaohjelma

– myös resursseja kunnille: valtionosuuksia

korotettiin 18.5 M euroa/v

2 9.1.2013 Marjaana Pelkonen

Palvelut alkaneet parantua

Tuloksista

– Asetuksen toimeenpanon edellytykset parantuneet +

luottamushenkilöt ja johtoryhmät

toimintaohjelmat

henkilöstövoimavarat, mutta suuria puutteita

– Määräaikaiset terveystarkastukset ml laajat koko perheen

hyvinvoinnin arviot +

– Etsivä työ ja erityisen tuen tarpeiden tunnistaminen +

Määrälliset tulokset eivät kerro laadusta

– Uusia seurantatuloksia tulossa neuvolatoiminnasta sekä

kouluterveydenhuollosta 2012, THL, vuoden 2013 alussa


Työtä jatkettava: keskeisiä kehittämiskohteita

Panostaminen keskeisiin kasvuympäristöihin ja

kehitystä suojaaviin tekijöihin

Koko perheen hyvinvoinnin tukeminen -> Laajat

terveystarkastukset

Koulu- ja opiskeluympäristön sekä -yhteisön

terveellisyyden ja turvallisuuden seuranta ja

edistäminen


Laajat terveystarkastukset - näkökulma

vanhempiin ja koko perheen hyvinvointiin

vahvaa tutkimusnäyttöä kodin ja perheen merkityksestä

lapsen tärkeimpänä kehitysympäristönä, esim.

vanhempien vakavat ongelmat riskitekijä lapselle

vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen tärkeys

elinolot, taloudellinen tilanne ja tukiverkostot

vrt. THL:n rekisteritutkimus 1987 syntyneistä

monet vanhemmat tarvitsevat tukea

lasten ja vanhempien pulmat edellyttävät

uudenlaisia ja varhaisempia toimintatapoja




Muodostavat 15 vuoden jatkumon

– äitiysneuvola: odotusaikana yksi

– lastenneuvola, kun lapsi 4 kk, 1.5 v, 4 v

– kouluterveydenhuolto: 1 lk, 5. lk, 8.lk

Potentiaali: noin 420 000 tarkastusta

vuodessa




Odotettavissa olevat hyödyt, jos TAVOITTEET

saavutetaan:

– perheenjäsenten voimavarat, terveys ja hyvinvointi

vahvistuvat

– tuen tarpeiden tunnistaminen varhentuu ja tuen oikea-

aikainen järjestäminen varmistuu

– syrjäytymisen ehkäisy ja terveyserojen kaventaminen

tehostuvat

Lähde: Hakulinen-Viitanen ym. 2012, THL


Laaja terveystarkastus on tarkastus,

johon osallistuvat lapsi ja molemmat vanhemmat tai

ainakin toinen heistä;

jossa käsitellään koko perheen terveyttä ja hyvinvointia;

jonka tekevät terveydenhoitaja ja lääkäri yhteistyössä;

johon sisältyy huoltajan kirjallisella suostumuksella

päivähoidon tai opettajan arvio lapsen selviytymisestä ja

hyvinvoinnista päivähoidossa tai koulussa;

joka toteutetaan hyvässä vuorovaikutuksessa sekä

perheen kanssa että työntekijöiden kesken

Lähde: Hakulinen-Viitanen ym. 2012, THL


Koko perheen hyvinvoinnin arvioinnin aihepiirit

Lapsen hyvinvointi

Vanhempien hyvinvointi

Sisarusten hyvinvointi

Perheen sisäinen vuorovaikutus ja rakenne

Perheen elinolot ja tukiverkostot

tavoitteena kokonaiskuvan muodostaminen perheen

tilanteesta

lähtökohtana vanhempien näkemykset, huolenaiheet,

voimavarat


Puheeksi ottamisen ja tuen tarpeen tunnistami-

sen menetelmiä laajoissa terveystarkastuksissa

Vanhemmat

– alkoholin käyttö (Audit), mielialalomake, voimavaralomakkeet

– parisuhdeväkivalta, vanhempien esitietolomake

Lapsen ja vanhemman vuorovaikutus

– varhaisen vuorovaikutuksen arviointi

Lapsi ja nuori

– vauvan ja leikki-ikäisen neurologinen kehitys, puheen ja kielen

kehitys

– lapsen psykososiaalinen terveyden arviointi (LAPS-lomake),

lukivalmiuksien arviointi LUKIVA

– nuoren masennus ja päihteiden käyttö (R-BDI, ADSUME)

– oppilaan esitietolomake

Menetelmäkäsikirja 2011, THL

Menetelmäkäsikirja, THL 2011


Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista 2012

Perheet huomioidaan laaja-alaisemmin

– antavat paljon tietoa perheistä; vanhempien kanssa päästy

keskustelemaan ja prosessoimaan vaikeitakin asioita

– piilossa olleita vanhempien ja lasten sairauksia ja ongelmia

löydetty: somaattisia sairauksia, elämänlaatua heikentäviä oireita,

neurologis-psykiatrisia ongelmia

Kansanterveyteen vaikuttavat tekijät huomioon

Parantaneet yhteistyötä ja työn mielekkyyttä

Tuoneet lisää lääkäriresursseja

Ongelmia

Lääkäriresurssin puute

– Haasteellisia, aikaa vieviä; riittämättömyyden tunne


Laajojen terveystarkastusten ohjeistus 2012

Kuvaus ja käytännöt

Hyvinvoinnin arviointi ja

neuvonta

- tutkimusnäyttö

Kirjaaminen, kehittäminen ja

johtaminen

- osaaminen


Työtä jatkettava

Äitiys- ja lastenneuvolatyötä kehitetään osana

perhekeskuksia

Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa kehitetään osana

uudistuvaa oppilas- ja opiskelijahuoltoa


Äitiys- ja lastenneuvolatyötä kehitetään osana

perhekeskuksia

Perhekeskus

– toimii monialaisesti, mukana neuvola, varhaiskasvatus,

perhetyö, järjestöt, seurakunnat, lastensuojelu, erityistyöntekijät

sekä kasvatus- ja perheneuvola

– toimintaa kehitetään perheiden kohtaamispaikaksi

– Yksi Lasten, nuorten ja perheiden osaohjelman kärjistä. ks

Kaste-ohjelman toimeenpanosuunnitelma (STM Julkaisuja

2012:20)

Äitiysneuvolatoimintaa varten tulossa uusi ohjeistus

vuoden 2013 alussa, THL

– painopiste perheessä ja lisätukea tarvitsevien tukemisessa


Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa kehitetään

osana uudistuvaa oppilas- ja opiskelijahuoltoa

Hallituksen esitys luonnokseksi oppilas- ja

opiskelijahuoltolaiksi OKM ja STM

– lausuntokierroksella 21.1.2013 asti

– voimaan 2014 alussa

– painopiste ehkäisevässä ja yhteisöllisessä työssä

Yksi Lasten, nuorten ja perheiden osaohjelman kärjistä, ks Kaste-

ohjelman toimeenpanosuunnitelma (STM Julkaisuja 2012:20)

Kolmas kärki: Lastensuojelun kehittäminen


Kannattaako investoida ehkäisevään työhön?

Ehkäisevästä työstä säästäminen tulee kalliiksi

– alaikäisten lasten ja nuorten tarve psykiatriseen laitoshoitoon

kasvoi samanaikaisesti kun kouluterveydenhuollosta sekä

perhe- ja kasvatusneuvolatoiminnasta säästettiin 1990-luvulla

(Paakkonen 2012)

– THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimuksen viesti:

lasten ja perheiden peruspalveluja karsittiin 1990- ja 2000-

luvulla; pahoinvointi kasautunut, erityistä tukea tarvitsevien

lasten määrä kasvanut (Paananen & Gissler 2011)


Kannattaako investoida ehkäisevään työhön?

Kiristyvän kuntatalouden aikana on taloudellisesti

perusteltua panostaa ehkäisevään työhön (lähde: Perälä ym.

2012, Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteen sovittava johtaminen, THL opas 19)

– korjaavien palvelujen kulut kasvoivat Imatralla 16 % vuodessa,

kunnes ehkäisevään toimintaan panostettiin ja kustannukset

tasaantuivat (Nevalainen 2012)

– pienten lasten ja perheiden tukemiseen sijoitetuista varoista

suurimmat säästöt (varhaiset vanhemmuutta ja lasten oppimista

ja sosiaaliset taitoja tukevat toimet kansainvälisesti arvioituna

parhaita investointeja (Heckman 2008)

– Tanskassa huostaanotot puolitettiin yhdessä vuodessa

intensiivisellä panostuksella avotyöhön

– MLL Lapsiperhe-projekti: perhetyöllä ehkäistiin 4-6-kertaisten

vaihtoehtoiskustannusten syntyminen (Häggman-Laitila ym. 2001)


vn asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta - tulokset asetuksen...

Documents