Kommenttipuheenvuoro

Mari Walls

Rehtori

Tampereen yliopisto

Vaikuttavuutta yhdessä

”Monitieteinen ja ilmiöpohjainen tutkimus sekä tutkimuksen ja osaamisen keskittymät ohjaavat kehitystä entistä enemmän.”

Vaikuttavuutta yhdessä

• Ihmiskunnan visaisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää eri tieteenaloja yhdistäviä ja niiden rajoja ylittäviä tutkimus- ja kehitysalustoja ja -ohjelmia.

• Monitieteisyys ja monialaisen osaamisen kiinnittyminen ilmiöiden ratkomiseen on inhimillistä toimintaa: se edellyttää tutkimuksessa ja kehittämisessä toimivien ihmisten kohtaamista arjessa ja tavoitteellista yhteistyötä, joka hyödyntää eri alojen syväosaamista.

• T-malli: tarvitaan tutkimusalan syväosaamista, joka kiinnittyy monialaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteisöön

• Avainsanoja: osaaminen, kiinnostus, innostus, arvostus, luottamus, avoimuus, tavoitteellisuus, ratkaisuhakuisuus, merkityksellisyys

Vaikuttavuutta yhdessä

”Laadukkaat, vaikuttavat ja vetovoimaiset tutkimuksen ja osaamisen keskittymät ovat välttämättömiä Suomen kehitykselle.

Tällaiset keskittymät edellyttävät profiloitumista ja eri toimijoiden yhteistyötä.

Keskittymien rakentamista ja kehittymistä tulee tukea vahvasti rahoitusratkaisuilla.”

Vaikuttavuutta yhdessä• Tiivis, hyvin organisoitu vuorovaikutus yliopistojen ja muiden tutkimus-

organisaatioiden, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin sekä eri sidosryhmien kanssa tukee eri vaiheisen tutkimuksen yhdistämistä sekä linkittymistä eriasteisiin käytännön innovaatioihin ja ratkaisuihin.

• Opetuksen avoimuus, tieteen avoimuus ja tiedon avoimuus tukevat osaamisen jakamista elinkeinoelämän, julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja jakamis-talouden kanssa.

• Vetovoima rakentuu mm. syväosaamisesta, uutuusarvosta, synergistisestä tekemisestä, mutkattomasta vuorovaikutuksesta, saavutettavuudesta

• Profilaatio on tki-vahvuuksien rakentumista, jonka vaikuttavuus näkyy niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Profilaatio rakentaa vahvuuksia ja erottautumista valituilla alueilla mm. tieteelliset, toiminnalliset ja/tai liiketaloudelliset läpimurrot.

• Alueelliset innovaatioekosysteemit voivat olla ratkaisevassa asemassa pk-yritysten kasvulle ja osaaville tekijöille.

Ilmiöpohjaiset ja tieteen sisäisetmuutostekijät

”Merkittävinä laajoina kehityskulkuina tunnistettiin:

• ihmisen ja yksilön roolin vahvistuminen,

• yhteiskunnan murros,

• teknologisoituminen,

• ilmaston- ja globaalimuutos sekä resurssien riittävyys,

• tutkimuksen tieteidenvälisyyden, poikkitieteellisyyden ja monimittakaavaisuuden lisääntyminen, sekä

• poikkileikkaavana kehityskulkuna riskienhallinnan ja resilienssin -selviytymis- ja sopeutumiskyvyn - korostuminen.”

ESIMERKKI

Tampereen korkeakouluyhteisön

tutkimusstrategia:

Tutkimuksen missiot

”Tieteenalapohjaisten

bibliometristen

tarkastelujen ohella

tarvitaan tarkempi kuva

myös ilmiöpohjaisesta ja

monitieteisestä

tutkimuksesta.”

ESIMERKKI

Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä

liiketoimintaekosysteemeihin

• STN-hanke Kestävän kasvun avaimet -ohjelmassa pyrkii vauhdittamaan Suomen strategista kansallista tavoitetta olla johtava kiertotalouden maa vuoteen 2025 mennessä. Ohjelman tavoitteena suomalaisten yhteisöjen ja yritysten palvelujen ja tuotteiden uudistuminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

• Hankkeessa tutkitaan teknologisia, liiketoiminnallisia, lainsäädännöllisiä sekä kulttuurisia kiertotalouden katalyyttejä ja analysoidaan näiden katalyyttien yhteisvaikutusta.

• Monitieteinen konsortio yhdistää osaamista teknologiasta (TTY), liiketoiminnasta (UTU, UTA, JYU, UEF, TTY), politiikasta (UTA), taiteesta (TAMK), lingvistiikasta (UTU), lainsäädännöstä (UEF) sekä sidosryhmävuorovaikutuksesta (TuAMK).

Ihminen ratkaisee”Ihmiset tekevät tieteen: vetovoimaisia toimintaympäristöjä ja hyviä rekrytointimenettelyjä tarvitaan korkeatasoisten tutkijoiden ja opiskelijoiden houkuttelemiseksi.”

”Henkilöstön ja opiskelijoiden rekrytoinnit ovat korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tärkeimmät päätökset.”

• Toimintaympäristön vetovoimaa lisää myös…

• selkeät ja pitkäjänteisyyttä tukevat urapolut sekä tutkimus- että opetushenkilöstölle.

• Tutkimuksen ja opetuksen kiinteä yhteys varmistaa laatua, relevanssia ja edelläkävijyyttä. Korkeatasoisen opetuksen merkitys on ratkaiseva myös tieteen etenemisessä.

• Tutkijakoulutuksen merkitys valmentavana vaiheena korostuu: laaja-alaiset ja muuttuvat tutkimus- ja asiantuntijatehtävät edellyttävät systeemistä ajattelua.

ESIMERKKI

Tampereen korkeakouluyhteisön

koulutusstrategia

• Koulutuksemme perustuu uusimpaan tutkimustietoon sekä vahvaan elinikäiseen kumppanuuteen ja vuorovaikutukseen yhteiskunnan ja työelämän toimijoiden kanssa.

• Luomme ja tarjoamme aidosti monialaisia ja -tieteisiä opintokokonaisuuksia, joissa yhdistyvät strategiset osaamiskärkemme tekniikka, terveys ja yhteiskunta.

• Ennakoimme systemaattisesti globaaleja työelämän osaamistarpeiden murroksia yhdessä kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmiemme kanssa.

• Hyödynnämme koulutustarjonnassamme joustavasti eri koulutusten vahvuuksia. Mahdollistamme opiskelijoille heidän osaamistavoitteisiinsa perustuvat työelämään johtavat opintopolut.

Ihminen ratkaisee

”Digitalisaatio laajasti ymmärrettynä sekä avaa uusia tutkimus-mahdollisuuksia että vaikuttaa tieteen tekemisen tapoihin.”

• Tutkimus- ja opetushenkilöstöä tulee tukea ja kannustaa kehittymään uran kaikissa vaiheessa. Onko työssä kehittyminen kuitenkin otettu itsestäänselvyytenä tiedeyhteisössä? Pitäisikö tähän panostaa?

• Esimerkiksi monitieteisyys ja digitaalisuus muuttavat työtä nopeasti ja perustavanlaatuisesti. Tämä haastaa monin tavoin myös tutkimuksen ja opetuksen. Siksi tarvitaan mukaan eri urapolkuvaiheissa olevia osaajia.

• Uuden oppimisen kyvykkyys korostuu - myös tutkimusyhteisöissä.

• Digitalisoituvassa maailmassa korostuvat myös hyvät ihmistaidot –myös tutkimusyhteisöissä.

Kansainväliset osaajat mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan”Kansallinen, kansainvälinen ja sektorien välinen liikkuvuus edistää tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta ja uudistumista: urajärjestelmien, rekrytointikäytäntöjen ja rahoitusmenettelyjen tulee tukea liikkuvuutta.”

”Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä vuonna 2017 ulkomaalaisten osuus oli 22 prosenttia.”

• Miksi Suomessa kansallinen liikkuvuus ja sektorien välinen liikkuvuus on vähäistä – juurisyyt?

• Kansainvälinen liikkuvuus haastava ’kestoaihe’

• Kansainvälisen henkilökunnan ja kansainvälisten opiskelijoiden päätöksiin hakeutua Suomeen vaikuttavat myös monet korkeakoulun ulkopuolella olevat asiat. Kiinnittyminen pysyvämmin suomalaiseen yhteiskuntaan on suuri haaste, johon Suomessa pitäisi tarttua laajasti.

• Kansainvälisten osaajien ja heidän perheenjäsentensä tueksi tarvitaan monipuolisia asumiseen, perheeseen, virkistykseen, yhteisöllisyyteen ja elämänhallintaan liittyviä toimia. Työelämä-yhteyksiä tulee selkeästi vahvistaa. Tätä voidaan tehdä alueellisissa innovaatioekosysteemeissä.

ESIMERKKI

Hidden Gems

• Ulkomaalaisten

työntekijöiden puolisoiden

työllistymisen parantaminen

Suomessa

• Kokeiluhanke Tampereella

luo parhaita käytäntöjä ja

tunnistaa matalan kynnyksen

toimenpiteitä