työelämän päämies -projekti väliraportti · leen kuuluva määräysvalta ja valinnan...

34

Työelämän päämies-projekti Väliraportti Savon Vammaisasuntosäätiö

04/2013 Milla Ryynänen

2

1. PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTAPROSESSIT 3

2. PALVELUPOLUN MALLINTAMINEN 3

2.1. Yhteistyö Asumispalvelusäätiö Aspan Silta Työhön-projektin kanssa 5 2.2. Työolosuhteiden järjestelytuki 5 2.3. Työkokous Pieksämäen kaupungin päättäjille 6 2.4. Muu tavoitteellinen yhteistyö 6 2.5. Projektin toiminnan vaikuttavuus 7 2.6. Yhteistyöverkostojen palautteiden yhteenveto ja kehittämistoimet 7

3. TYÖHÖNVALMENNUKSEN MALLINTAMINEN 9

3.1. Asiakkaan työhönvalmennus-prosessi 9 3.2. Asiakastyön kooste 1/2012- 4/2013 10 3.3. Työnantajan työhönvalmennus-prosessi 12 3.4. Asiakastyön swot-analyysi 13 3.5. Asiakkaiden antamien palautteiden yhteenveto ja kehittämistoimet 14 3.6. Työnantajien antamien palautteiden yhteenveto ja kehittämistoimet 16

4. PROJEKTIN JA HENKILÖSTÖN HALLINTA 18 4.1. Henkilöstö ja vastuualueet 18 4.2. Toimitilat 19 4.3. Projektin taloussuunnitelma 19 4.4. Projektitoiminnan tuotot ja kulut 19 4.5. Talouden seurannan toteutus 20 4.6. Projektin johtaminen ja hallinto 20 4.7. Savaksen projektitoiminnan johtoryhmä 20 4.8. Työelämän päämies – projektin johtoryhmä 20 4.9. Ohjausryhmä 21

5. TOIMINNAN MÄÄRÄÄ JA LAAJUUTTA KUVAAVAT TIEDOT 23

Liite 1 Projektin vaiheistus 24

Liite 2 Palvelupolun ja työhönvalmennuksen mallintamisen arviointilomake 26

Liite 3 Asiakkaiden antamien arviointien keskiarvot 29 Liite 4 Työnantajien antamien arviointien keskiarvot 32

3

1. PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTAPROSESSIT Projektin päämääränä on kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden päämiehi-syyden edistäminen työelämässä.

Työelämän päämies-projekti toteutetaan Savon Vammaisasuntosäätiön (Savas) kehittämisprojek-

tina 11.4.2011 - 31.12.2015 välisenä aikana Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) tuella. Projektin

tavoitteena on kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden yksilöllisten työurien

tukeminen ja työhönvalmennusmallin sekä työhönvalmentajan työnkuvan luominen Pieksämäelle.

Projektin tavoitteena on kehittää erityisesti vanhus- ja kotipalveluympäristöä vammaisten henkilöi-

den työpaikkana. Työhönvalmennuksessa käytetään apuna Yksilöllisen elämänsuunnittelun-

työmenetelmiä.

Projektin toiminnassa korostuu yhteistoiminnallinen kehittäminen, jonka tavoitteena on avoin ja laa-

ja-alainen eri verkostojen välinen yhteistyö työhönvalmennusmallin luomiseksi. Projektin asiakas-

työn mallintamisessa huomioidaan henkilön aidot yksilölliset toiveet ja tarpeet sekä henkilölle itsel-

leen kuuluva määräysvalta ja valinnan mahdollisuus työllistymisessä.

Projektin tavoitteena on luoda Pieksämäelle selkeä palvelujärjestelmä, missä asiakkaat ohjautuvat

tuetun työn työhönvalmennukseen tai työllistymisvalmiuksia tukevaan toimintaan. Molempia polku-

ja tarvitaan, vaikka palkkatyöhön pyrkiminen on tärkeää, niin se ei voi olla ainoa päämäärä kaikki-

en asiakkaiden kohdalla. Osalle asiakkaista itselleenkin riittää mielekäs työllistymisvalmiuksia tu-

keva toiminta.

2. PALVELUPOLUN MALLINTAMINEN

Projektissa kuvataan Pieksämäellä jo olemassa olevat toimintakäytännöt ja työllistymisen palvelu-

polut, mitä on tarjolla ja millaista palvelua tarvitaan. Projektin tuloksina saadaan Pieksämäen kau-

punkiin vakiintuneet kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistämisen

toimintamallit ja tukikäytännöt prosessi- ja organisointikuvauksineen.

4

Työuravaihtoehdot yksilöllistyvät ja lisääntyvät jo toisen asteen opintojen jälkeen. Projekti tuottaa

oppaan työpaikoille osatyökykyisen henkilön perehdyttämiseen ja hänen erityistarpeidensa huomi-

oimiseen työpaikoilla. Myös kotipalvelun ja vanhustyön asiakkaat saavat tiedotteen kehitysvam-

maisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden roolista ja työn sisällöstä palvelutehtävissä.

Työhönvalmennusmalli on tarkoitus toteuttaa niin, että se on kattaa kaiken Pieksämäen kaupun-

gissa tällä saralla tapahtuvan toiminnan eri asiakasryhmien kanssa. Jokaiselle palveluntuottajalle

on määritelty oma roolinsa ja osaamisalueensa. Tarkoituksena on siis hyödyntää jo olemassa ole-

via rakenteita ja niiden vahvuuksia uuden toimintamallin kehittämisessä. Yhteistyöllä on tarkoitus

saada aikaiseksi kaikkia toimijoita hyödyttäviä ratkaisuja.

Tulevaisuudessa suuri joukko ihmisiä jäämässä eläkkeelle Pieksämäen kaupungin organisaatiosta

ja kaikkiin tehtäviin ei palkata uusia tekijöitä. Työtä joudutaan siis tehostamaan entistäkin enem-

män. Samaan aikaan osatyökykyisten työtilaisuudet ovat Pieksämäen kaupungin organisaatiossa-

kin vähenemässä palvelujen yksityistämisen myötä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että erityistä tu-

kea tarvitsevien henkilöiden määrä kasvaa koko ajan, joten Pieksämäen kaupungin näkökulmasta

mallintamistyö on projektin tärkein tehtävä.

Pieksämäen kaupunki on avainasemassa palvelujen kehittämisessä ja määräraha osatyökykyisten

palkkaamiseksi on budjetoitava talousarvioon, kuten vanhushuollon määrärahojen osalta onkin jo

tehty. Pyrkimyksenä on kehittää säästöihin perustuvaa ajattelua. Osatyökykyiset halutaan nähdä

työyhteisöissä varmempana rakenteena kuin kokemattomien lyhytaikaisten sijaisten palkkaaminen.

Tähän rakenteen muutokseen Pieksämäen kaupunki toivoo projektilta apua ja tukea, varsinkin kus-

tannusten määrittämisen osalta. Vanhushuollon budjetointi osatyökykyisten palkkaamisen osalta

voisi toimia esimerkkinä eri yksiköille töiden uudelleen järjestämisestä. Pieksämäen kaupungille on

tulossa käyttöön osaamiskartoitus, jonka avulla voitaisiin selvittää myös osatyökykyisten palkkauk-

sen perusteet.

Työllistymisen palvelupolun kuvaus on tehtävä niin, ettei sen toteutuminen ole kiinni viranhaltijas-

ta/henkilöstä, vaan lähtee tarpeesta. Keskeisintä on asiakkaan oma tavoite. Yli hallintorajojen ylit-

tävää yhteistyötä tarvitaan myös tässä. Projekti miettii Pieksämäen kaupungin kanssa, mitä palve-

luja kaupunki haluaa itse tuottaa omana toimintanaan. Kaiken ei tarvitse olla ostopalveluja, vaikka

eri toimijoilla onkin mahdollisuus tarjota palveluitaan täydentämään kaupungin omaa toimintaa.

Tarkoituksena on kartoittaa kaupungin ja vanhusten nykyisin käyttämät ostopalvelut ja selvittää

voidaanko rakenteita muuttamalla saada aikaiseksi säästöjä.

Projektin aikana on huomattu, että päiväaikaiseen toimintaan tarvitaan edelleen vaihtoehtoja ja eri

tasoja. Nykyisin käytössä olevat päivätoiminta, työtoiminta, avotyötoiminta, palkkatuettu työ ja pal-

kallinen työ ovat tarpeellisia porrastuksia, mutta asiakkaiden sijoittumiseen eri tasoille tarvitaan ar-

viointipisteitä. Työkyvyn arviointi on tärkeässä merkityksessä, kun mietitään asiakkaan sijoittumista

päiväaikaisen toiminnan eri osa-alueille. Työkyvyn arviointiin tarvitaan ehdottomasti lisäresursseja

ja kattavuutta koskettamaan suurempaa asiakasryhmää.

Avotyötoiminta on puhuttanut paljon valtakunnallisesti. Käytännön työ ja asiakkaiden sekä työnan-

tajien kokemukset ovat osoittaneet, että sitä tarvitaan työtoimintana edelleenkin. Koska avotyötoi-

minnan takana ei toistaiseksi ole lakia, vaan kysymys on paikallisista toimintamalleista, niin Piek-

sämäelle tehdään käsikirja, johon kirjataan kaupungin malli toimia ja työtoiminnan eettiset periaat-

teet. Näin esimerkiksi työtoiminnasta tai avotyötoiminnasta ei tule asiakkaalle koko aikuisiän kestä-

5

viä työuria, vaan säännöllisten arviointien avulla voidaan arvioida työssä kehittymistä ja siirtymistä

lähemmäksi palkkatyötä. Pieksämäen kaupunki on toteuttanut kehitysvammaisten avotyötoiminnan

esimerkillisen hienosti.

Vuoden alusta voimaan tullut työvoimapalveluiden lakiuudistus mahdollistaa sen, että työkyvyttö-myyseläkkeellä olevilla henkilöillä on tasavertaisesti käytettävissä kaikki työttömille työnhakijoille kohdennetut Te -hallinnon palvelut. Tällä on suuri asenteellinen merkitys niin viranomaispuolella kuin työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle itselleen. Työntekijöiden rooliksi jää rohkaista työkyvyttö-myyseläkkeellä olevia hakeutumaan Te -palveluiden pariin. Käytäntö tulee osoittamaan avautuuko ovi työelämään tätä kautta aikaisempaa enemmän vai siirretäänkö tulevaisuudessa osatyökykyis-ten työllistymisvastuu valtiolta kuntien hoidettavaksi. Te -palveluiden toimintaan vuoden alussa tulleet muutokset poistivat työllistymisen tukemiseen tar-koitetuista mahdollisuuksista muut paitsi työkokeilun. Työkokeilun enimmäiskesto on 12 kk ja sa-moissa tehtävissä voi olla enintään 6 kk. Työkokeiluun pääsee uudestaan kun välissä on ollut 12 kk yhdenjaksoinen työttömyys (alle 25 v kouluttamattomilla 3 kk yhdenjaksoinen työttömyys). Työ-kokeilu ei siis mahdollista työharjoittelun omaisia kokeiluja eri työpaikoilla, jolloin oman alan löyty-minen olisi helpompaa. Projektin asiakkaille voidaan kuitenkin vielä käyttää Pieksämäen kaupun-gin omia työharjoittelusopimuksia. Todennäköisesti tulevat kuntaliitokset ja SOTE -muutokset tulevat vaikuttamaan sekä osatyöky-kyisten elämään että myös projektin tavoitteisiin. Pieksämäen kaupungin vammaispalvelut on si-toutunut puoltamaan projektin tavoitteita tulevaisuudessakin. On hyvä tulevaa suurkuntaa ajatellen on Pieksämäellä olemassa jatkossa valmis toimintamalli, jonka kustannukset ja hyödyt ovat selvi-tetty. Pieksämäen kaupunki rakennuttaa uuden 60-paikkaisen vanhusyksikön, joka valmistuu 2015. Tä-

män yksikön suunnittelussa otetaan huomioon, mitkä työt voisi tehdä osatyökykyisten toimesta.

Työelämän päämiesprojekti olisi mukana tässä suunnittelussa. Projekti on listannut soveltuvat työ-

tehtävät yhdessä Bovallius ammattiopiston Hoiva-avustaja linjan opiskelijoiden kanssa. Lista luovu-

tetaan eteenpäin Pieksämäen kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujohtajalle.

2.1. Yhteistyö Asumispalvelusäätiö Aspan Silta Työhön -projektin kanssa

Projektitiimi on käynyt tutustumassa Aspan Silta Työhön –projektiin ja tehnyt tämän kanssa yhteis-työsopimuksen. Silta Työhön projektista juurrutetaan Työpaikkavalmentaja-mallin ajatusmaailmaa Pieksämäelle soveltuvilta osin. Työpaikkavalmentaja on Aspan mallissa työyhteisöissä jo olemassa oleva työntekijä, joka koulutuksen saatuaan voi ottaa vastuuta osatyökykyisen henkilön perehdyt-tämisestä ja tukemisesta työpaikalla. Pieksämäen kaupungin organisaatiossa on tarkoitus ensim-mäiseksi kouluttaa yksittäisten henkilöiden sijaan työyhteisöjä osatyökykyisen työkaverin kohtaa-miseen. Ajatuksena on, että työyhteisöjen koulutuksen järjestäjinä toimivat yhdessä Bovallius am-mattiopisto ja Koulutuskeskus Agricola.

2.2. Työolosuhteiden järjestelytuki Te –palveluilta on mahdollista saada harkinnanvaraista korvausta työolosuhteiden järjestelytukena työttömän työllistämiseen tai työssä olevan työssä pysymiseen. Työolosuhteiden järjestelytuen voi saada toisen työntekijän antamasta avusta enintään 20 h/kk ja enintään 18 kk ajan. Korvaus on 20 €/h. Työvälineiden muutostöiden enimmäismäärä on 4000 €. Projekti markkinoi tätä mahdollisuutta työnantajille, jotta työpaikoille saadaan nimettyjä vastuuhenkilöitä osatyökykyisen työllistymisen tueksi.

6

2.3. Työkokous Pieksämäen kaupungin päättäjille

Projekti järjestää Pieksämäen kaupungin perusturvalautakunnan jäsenille, muiden lautakuntien, valtuuston ja hallituksen puheenjohtajille sekä varapuheenjohtajille suunnatun työkokouksen 13.5.13. Työkokouksen tarkoituksena on tiedottaa osatyökykyisten työn järjestämiseen ja työhönvalmen-nukseen liittyvistä asioista sekä siitä mitä työmarkkinoilla on tulevaisuudessa tapahtumassa. Työ-kokous sisältää Pieksämäen kaupungin kuntouttavan työtoiminnan tilanteen ja kaupungin henkilös-töraportit ja työvoimaan liittyvät ennusteet. Lisäksi kaikilta kaupungissa tuetun työllistämisen paris-sa työskenteleviltä toimijoilta on pyydetty kirjallinen kannanotto tulevaisuuden näkymistä, toiveista ja uhkista. Nämä kannanotot annetaan päättäjille työkokouksen yhteydessä. Työkokouksen tavoitteena on lisäksi lisätä tietämystä ja luoda kumppanuus perusturvalautakunnan kanssa niin, että he ovat mukana projektin tavoitteiden suuntaamisessa omien toiveidensa pohjal-ta.

2.4. Muu tavoitteellinen yhteistyö

Työelämän päämies-projektissa on huomattu työkyvyn arvioinnin merkitys ja siihen tarvitaan uusia

työmenetelmiä. Tämän vuoksi projektipäällikkö osallistuu Rinnekoti-Säätiön hallinnoimaan Yksilöl-

liset työpolut -projektin ohjausryhmän toimintaan. Ensimmäinen ohjausryhmän tapaaminen on

20.5.13. Hankkeessa kehitetään työkyvyn ja työtaitojen arviointimenetelmiä sekä toimintamalleja

kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisten työpolkujen edistämiseen työtoiminnasta palkkatyö-

hön. Hanke on saanut RAY:n rahoituksen vuosille 2013 - 2017.

Työelämän päämies-projekti on ottanut yhteyttä ja käynyt tutustumassa Asumispalvelusäätiö As-

pan Työ - tie osallisuuteen -projektiin, joka on RAY:n rahoittama valtakunnallinen työllistymispro-

jekti vuosille 2012 - 2015. Projektin tavoitteena on edistää erityistä tukea tarvitsevien, vammaisten

ja mielenterveyskuntoutujanuorten työllistymistä. Projekti on suunnattu vähintään ammatillisen kou-

lutuksen suorittaneille, vastavalmistuneille tai juuri valmistumassa oleville nuorille, jotka kaipaavat

tukea työuransa alkuun. Projektissa kehitetään koulutuksesta valmistumisen ja työelämään siirty-

misen nivelvaiheeseen yksilö- ja ryhmämuotoisia tuen malleja, jotka edistävät työllistymistä ja

työssä pysymistä. Työelämän päämies-projektissa mietitään myös toisen asteen opintojen jälkeisiä

työllistymisen polkuja, joten yhteistyö Aspan Työ – tie osallisuuteen projektin kanssa on hyödylli-

nen.

Projektipäällikkö on osallistunut Vates Säätiön ProProjektit - työpajaan, joka oli tarkoitettu työllis-tämisprojektien vetäjille ja avainhenkilöille. Yleisen projektijohtamisen sijaan työpajassa keskityttiin työllistämisprojektien erityispiirteet ja haasteisiin, tuttujen toimintamallien murtamiseen ja projektien tulosten jalkauttamiseen sekä vaikuttavuuden parantamiseen. Tilaisuuden jälkeen osallistujille on tarjoutunut mahdollisuus hyödyntää työpajassa syntyvää vertaisverkostoa ja saada jatkotutorointia kouluttajilta.

7

2.5. Projektin toiminnan vaikuttavuus

Asiakasryhmä

Henkilömäärä

Pieksämäen kaupunki 18 - 65 -vuotiaat kehitysvammaiset henkilöt, jotka eivät ole vaikeavammaisia tai laitoshoidossa

93

Pieksämäen kaupunki erityistä tukea tarvitsevat nuoret, jotka ovat vammaispalvelui-den asiakkaita

48

Pieksämäen kaupunki kuntouttavassa työtoiminnassa olevat henkilöt

125

Bovallius ammattiopisto Pieksämäkeläiset tai Pieksämäellä asuvat opiskelijat

26

Koulutuskeskus Agricola Pieksämäkeläiset tai Pieksämäellä asuvat opiskelijat, jotka ovat ammatillisessa koulutuksessa

16

Etelä-Savon ammattiopisto Pieksämäkeläiset tai Pieksämäellä asuvat Hojksatut opiskeli-jat

52

Pieksämäen kaupunki Psykiatrian poliklinikka kuntoutusohjaajan asiakkaat

~80

Yhteensä

440

2.6. Yhteistyöverkostojen palautteiden yhteenveto ja kehittämistoimet

(palautteita 10 kpl)

Ohjausryhmän jäseniltä pyydettiin palautetta projektin tavoitteista ja toiminnasta huhtikuussa 2013.

Alla on saatujen palautteiden pohjalta tehty yhteenveto ja kehittämistoimet. Projektin toiminta on

ollut todella hyvällä tasolla, vastauksien kokonaiskeskiarvo on 3,5 asteikon ollessa 1 – 4. Arviointi-

lomake on liitteenä 2.

1. Toiminnan tavoitteet

+ - Kehittämistoimet

Toiminnalla on ollut selkeät ja realistiset tavoitteet ja ne on laa-dittu päämieslähtöisesti (9 vas-taajaa) Toiminnassa on huomioitu yhteis-työverkostojen toiveet (9 vastaa-jaa)

Yhden vastaajan mielestä toiminnalla ei ole ollut realis-tisia tavoitteita Yhden vastaajan mielestä tavoitteita ei ole laadittu päämieslähtöisesti Yhden vastaajan mielestä projektin toiminta ei ole ollut tuloksellista eikä etene kohti

Tiedottamisen lisääminen yh-teistyöverkostoille Tehostaa yhteistyötä yhteis-työverkostojen kanssa ja do-kumentoida sitä

8

Toiminta on ollut tuloksellista ja etenee kohti tavoitteita (9 vastaa-jaa)

tavoitteita Yhden vastaajan mielestä toiminnan suuntaamisessa ei ole huomioitu yhteistyöver-kostojen toiveita Yhden vastaajan mielestä asiakkaan työkyky on nähty liian ruusuisena

2. Toiminnan sisältö/laatu


Projektin toiminta on ollut tarpeel-lista ja tärkeää, eri organisaatioi-den toiveita on huomioitu ja ilma-piiri on ollut avoin (9 vastaajaa) Kehittämiskumppanuutta on ar-vostettu ja eri tahojen resursseja hyödynnetty (9 vastaajaa) Toiminta on vastannut odotuksia ja se on ollut päämiehisyyttä edistävää (9 vastaajaa) Toiminta on toteutunut suunnitel-lussa aikataulussa ja sitä on arvi-oitu säännöllisesti (9 vastaajaa) Yhteydenpito on ollut sujuvaa, avointa ja määrällisesti riittävää (9 vastaajaa) Työntekijöiden toiminta on ollut ammattitaitoista (9 vastaajaa) Työhönvalmennusmallia on tar-kasteltu yhdessä eri toimijoiden kanssa ja toiminnassa on muka-na monipuolinen verkosto (9 vastaajaa) Asiakastyön määrä on ollut riittä-vää (9 vastaajaa)

Yhden vastaajan mielestä toiminta ei ole ollut kehittä-miskumppanuutta arvostavaa eikä eri tahojen resursseja hyödyntävää Yhden vastaajan mielestä toiminta ei ole vastannut odo-tuksia Yhden vastaajan mielestä toiminnassa ei ole hyödyn-netty aihepiiriin liittyvää tietoa eikä osaamista tehokkaasti Yhden vastaajan mielestä työhönvalmennuksen mallin-tamisessa ei ole huomioitu hänen edustamansa organi-saation toiveita eikä työhön-valmennusmallia ole tarkas-teltu hänen organisaationsa edustajien kanssa Yhden vastaajan mielestä viestintä ei ole ollut määrälli-sesti riittävää projektin toi-mesta

Tiedottamisen lisääminen yh-teistyöverkostoille, arjen kuu-lumiset sähköpostitse säännöl-lisesti Yhteistyön tiivistäminen ja toi-mijoiden roolien selkiyttäminen Kehittämistyöryhmien uudel-leen aktivoiminen Työmenetelmien ja välineiden jatkuva arviointi

9

3. TYÖHÖNVALMENNUKSEN MALLINTAMINEN

Pieksämäen kaupunki haluaa kehittää työhönvalmennusta. Visiona on se, että kaupungilla on oma

työhönvalmentaja, jolloin hänen työpanostaan voidaan hyödyntää oman organisaation sisällä. Pro-

jektin tavoitteena on tuottaa tietoa ja kuvata käytännön toteutukseen liittyvät asiat sekä kirkastaa

työhönvalmennuksen mallintaminen.

Työrajoitteisista, persoonaltaan soveltuvista Pieksämäen kaupungin työntekijöistä voitaisiin koulut-

taa ns. työpaikkaohjaajia/mentoreita osatyökykyisille henkilöille. He vastaisivat omissa työyksiköis-

sään osatyökykyisen henkilön perehdyttämisestä ja ohjaamisesta. Näin heidän työtään voitaisiin

tältä osin keventää nykyisestä. Työhönvalmentaja on tukena ja koordinoi toimintaa kokonaisuu-

dessaan.

Projektin lomakkeisto on uudistettu ja päivitetty kokonaisuudessaan vastaamaan paremmin asia-

kastyön ja kehittämistyön tarpeisiin. Uudet lomakkeet tulivat käyttöön vuoden 2013 alussa. Tarkoi-

tuksena on, että lomakkeet voidaan siirtää sellaisenaan tulevan työhönvalmentajan käyttöön pro-

jektin päättymisen jälkeen.

Asiakastyö on jatkunut projektissa mukana olevien asiakkaiden kanssa suunnitelman mukaisesti. Tammikuussa ei projektiin otettu uusia asiakkaita, vaan työhönvalmennuksen mallintamiseksi ja palvelukuvausten laatimiseksi käytiin läpi ja arvioitiin olemassa olevat asiakkuudet ja työmenetel-mät. Todettiin, että asiakastyöhön on tärkeää luoda raamit ja kehykset joiden sisällä sitä toteute-taan. Sopimuksen ja suunnittelun avulla määritellään tavoitteiden lisäksi myös aikataulu asioi-den/vaiheiden tapahtumiselle. Tämän avulla voidaan sitouttaa asiakkaita projektin asiakkuuteen ja selkeyttää työhönvalmentajan työnsuunnittelua. Projektiin on tulossa uusia asiakkaita kevään 2013 aikana. Tulevaisuudessa on tärkeää jatkaa Päämies-ajattelun eteenpäin viemistä ja syventää sitä yhdessä Savaksen Kehittämisyksikön työntekijöiden kanssa. Asiakastyössä palvellaan edelleen laajasti eri työurille suuntautuvia asiakkaita, ei pelkästään van-hustyöhön soveltuvia asiakkaita. Edelleen halutaan antaa asiakkaille riittävästi aikaa ja panostaa yksilölliseen elämänsuunnitteluun.

3.1. Asiakkaan työhönvalmennus-prosessi

Pieksämäen kaupungin avopalveluohjaaja ilmoittaa uudesta asiakkaasta työhönvalmentajalle. Työhönvalmentaja kirjaa ylös asiakkaan tiedot ja sopii jatkotoimenpiteistä sekä mahdollisesta ver-kostokokouksesta lähettävän tahon kanssa. Työhönvalmentaja ohjaa asiakasta tarvittaessa työ-hönvalmennussopimuksen, suostumuslomakkeen ja esitietolomakkeen täyttämisessä. Hän käy lomakkeet läpi yhdessä asiakkaan kanssa niin että asiakas ymmärtää työhönvalmennus-sopimuksen ja muiden lomakkeiden sisällöt.

10

Työhönvalmentaja auttaa asiakasta määrittelemään tavoitteet työhönvalmennuksen suunnittelu-vaiheelle ja kirjaa sovitut tavoitteet ja aikataulun tapaamisille työhönvalmennussopimukseen. Työ-hönvalmentaja kartoittaa asiakkaan taustoja ja toiveita yksilöllisen elämänsuunnittelun työmene-telmien (kartat + polku) avulla noin viiden tapaamiskerran aikana. Hän kirjaa ylös karttatyöskente-lyn pohjalta nousseet tavoitteet työhönvalmennussuunnitelmaan. Tavoitteille määritellään mitatta-vassa muodossa olevat indikaattorit GAS- menetelmän periaatteiden mukaisesti ja asiakkaan kanssa sovitaan ajankohta, jolloin tavoitteiden toteutumista mitataan. Tämän jälkeen työhönval-mentaja kutsuu koolle tarvittaessa asiakkaan verkoston edustajat ja on asiakkaan tukena hänen esitellessään työhönvalmennussopimukseen ja – suunnitelmaan kirjatut tavoitteet. Työllistymisen valmistelu vaiheessa työhönvalmentaja auttaa asiakasta määrittelemään tavoitteet, kirjaa yleisemmät tavoitteet työhönvalmennussopimukseen ja tarkemmat tavoitteet työhönvalmen-nussuunnitelmaan. Hän määrittelee tavoitteille mitattavassa muodossa olevat indikaattorit GAS- menetelmän periaatteiden mukaisesti ja sopii asiakkaan kanssa ajankohta, jolloin tavoitteiden to-teutumista mitataan. Työhönvalmentaja ottaa yhteyttä yhdessä asiakkaan kanssa sovittuihin työ-paikkoihin ja käy asiakkaan kanssa tutustumassa eri työpaikkoihin. Työpaikalla työhönvalmentaja kertoo työnantajalle projektista ja työhönvalmennuksesta sekä sen tavoitteista. Hän määrittelee yhdessä asiakkaan ja työnantajan kanssa tavoitteet työpaikalla tapah-tuvalle työhönvalmennukselle sekä kirjaa yleisemmät tavoitteet työhönvalmennukselle työpaikalla työhönvalmennussopimukseen. Tarkemmat tavoitteet kirjataan työhönvalmennussuunnitelmaan (GAS -menetelmä). Tavoitteille määritellään mitattavassa muodossa olevat indikaattorit GAS -menetelmän periaatteiden mukaisesti. Asiakkaan kanssa sovitaan ajankohta, jolloin tavoitteiden toteutumista mitataan. Työhönvalmentaja tukee asiakasta työpaikalla tarvittavan ajan ja perehdyt-tää hänet työtehtäviin. Työhönvalmentaja käy asiakkaan kanssa läpi työpaikan toimintatavat ja pe-lisäännöt, räätälöi asiakkaan työnkuva asiakkaan ja työnantajan toiveita ja tarpeita vastaaviksi ja tekee asiakkaalle selkeät kirjalliset ja/tai kuvalliset työohjeet tarvittaessa. Työhönvalmentaja käy tapaamassa asiakasta työpaikalla säännöllisesti, palaa työpaikalle ohjaa-maan asiakasta tarvittaessa sekä auttaa asiakasta ja työnantajaa jatkosopimuksen tekemisessä tarvittaessa. Kaikkiin edellä mainittuihin vaiheisiin liittyy sekä asiakkaan että työnantajan antama arviointi työ-hönvalmennuksen toteutumisesta. 3.2. Asiakastyön kooste 1/2012- 4/2013

Asiakas Työelämä-

status Asiakkaan tavoitteet

Toimiala

Asiakastyön määrä

välitön/välillinen kpl

21 v. mies

työtön

Omien toiveiden selkiyttäminen

Omien taitojen ja vahvuuksien kartoittaminen

Oman alan valinta

Erilaisiin työpaikkoihin tutustumi-nen

Opiskelumahdollisuuksien selvit-täminen

Työkokeilupaikan löytyminen

Työelämän pelisääntöjen opette-leminen

Työmotivaation ylläpitäminen

Kaupan ala Kahvila-ravintola-huoltoasema

47/10

11

32 v. nainen

eläkkeellä


Omien taitojen ja vahvuuksien kartoittaminen

Pelkojen ja jännitteiden selvittä-minen

Erilaisiin työpaikkoihin tutustumi-nen

Sopivan työpaikan löytyminen

Sopivien työtehtävien löytäminen ja opetteleminen

Keinojen löytäminen työtehtävien muistamiseen

Työyhteisöön sopeutuminen ja työkavereihin tutustuminen

Vanhusten palvelukoti/ keittiötyöt

44/12

24 v. nainen

työtön


Taitojen ja vahvuuksien kartoit-taminen

Oman alan valinta

Sopivan työkokeilupaikan löyty-minen ja pidempiaikainen työ


Opiskelumahdollisuuksien selvit-täminen

Pesula

31/18

29 v. mies

eläkkeellä

Työssäkäyntiin liittyvien asioiden suunnittelu ja selvittäminen

Sopivien työtehtävien löytäminen

Työtehtävien opetteleminen

Työyhteisöön sopeutuminen

Keinojen löytäminen työtehtävien muistamiseen

Itsestä huolehtimisen opettelemi-nen: hygienia ja siisti olemus työ-paikalla

Vanhusten palvelukoti/ siivous

9/3

49 v. nainen

eläkkeellä


Työssäkäyntiin liittyvien asioiden suunnittelu ja selvittäminen

Sopivien työtehtävien löytäminen

Työtehtävien opetteleminen

Työyhteisöön sopeutuminen ja työkavereihin tutustuminen

Keinojen löytäminen asioiden ja työtehtävien muistamiseen

Työmotivaation ylläpitäminen

Vanhusten palvelukoti/ keittiötyöt 11/3

43 v. nainen

opiskelija

Omien taitojen ja vahvuuksien selvittäminen

Keinojen löytäminen työtehtävien ja oikeiden työvälineiden muista-miseen

Työelämän pelisääntöjen opette-

8/-

12

leminen

Sopivien työpaikkojen selvittämi-nen

21 v. nainen

opiskelija


Taitojen ja vahvuuksien kartoit-taminen

Omien pelkojen ja jännitteiden selvittäminen


Keinojen miettiminen työkyvyn parantamiseen

8/-

22 v. nainen

opiskelija

Taitojen ja vahvuuksien selvittä-minen


Keinojen löytäminen asioiden muistamiseen ja ajanhallintaan

Työssä tarvittavien apuvälineiden selvittäminen

4/-

46 v. nainen

opiskelija

(Asiakkuus päättynyt)

5/-

3.3. Työnantajan työhönvalmennus-prosessi

Työhönvalmentaja ottaa yhteyttä asiakkaan toivomiin työnantajiin ja sopii työnantajan kanssa eh-doista ja työtehtävistä. Samalla hän voi tarvittaessa auttaa työnantajaa työsopimuksen ehtojen so-pimisessa. Työhönvalmentaja on asiakkaan tukena, jotta hän ymmärtää työsopimuksen sisällön. Samalla hän kertoo työnantajalle työhönvalmentajan tehtävät työpaikalla ja tekee sopimuksen työnantajan kanssa. Työhönvalmentaja kertoo tarvittaessa työyhteisölle osatyökykyisen asiakkaan työskentelystä ja ohjaamisesta työpaikalla ja neuvoo työnantajaa erilaisten tukien ja etuuksien hakemisessa tarvitta-essa osatyökykyisen asiakkaan työskentelystä ja ohjaamisesta. Työnantaja perehdyttää työhön-valmentajan ja työntekijä työtehtäviin, jotta työhönvalmentaja osaa ohjata asiakasta työtehtävissä saamansa perehdytyksen jälkeen. Hän tekee kirjalliset ja/tai kuvalliset ohjeet työtehtävistä tarvitta-essa. Työpaikalla tapahtuvan ohjausvaiheen jälkeen työhönvalmentaja pitää yhteyttä asiakkaa-seen ja työnantajaan säännöllisesti alkuvaiheessa ja voi palata helposti työpaikalle jos asiakas tar-vitsee lisäohjausta tai ilmenee muita ongelmia. Myös näitä eri vaiheita arvioidaan säännöllisesti.

13

3.4. Asiakastyön swot-analyysi

Toiminnan vahvuudet (oma toiminta)

riittävästi aikaa yksittäiselle asiak-kaalle

yksilöllinen elämän suunnittelu

päämiehisyys

mahdollisuus kokeilla eri aloja

jatkuva tuki työllistymisen eri vai-heissa sekä työntekijälle että työnan-tajalle

verkostoituminen

yhteistyö eri toimijoiden kanssa

joustavuus

eri kohderyhmän ihmisten tukeminen

Toiminnan heikkoudet (oma toiminta)

liian nopea eteneminen

asiakkaan sitouttaminen toimintaan vaikeaa

asiakkaan motivoinnin keinojen puute

tapaamisten pitkän aikavälin suunni-telman puuttuminen

verkostokokouksien vähyys

selkeän asiakassuhteen puuttuminen

työhönvalmennussopimuksen puut-tuminen kaikkien asiakkaiden kanssa

viestinnän ymmärrettävyys asiakkaan näkökulmasta

Toimintaan liittyvät mahdollisuudet (toimin-taympäristö)

uudet työmahdollisuudet

työllistymisen suunnittelun aloittami-nen jo opiskelujen aikana

oikea työntekijä oikeassa paikassa

työtehtävien räätälöinnin mahdolli-suus

työhönvalmennuksen tunnettavuu-den lisääminen

asiakkaan aktivoiminen omatoimi-seen työnhakuun

Toimintaan liittyvät uhat (toimintaympäristö)

työyhteisön liian kovat odotukset

työolosuhteiden sopimattomuus (esim. liian fyysinen työ)

työyhteisön keinottomuus kohdata osatyökyinen henkilö

asiakkaan toiveiden epärealistisuus

työhönvalmentajan resurssien riittä-vyys

palkkaukseen liittyvät ongelmat

toimintaympäristön epäselvyys työllis-tymiseen liittyvissä asioissa

työsuhteiden (keston) yksilöimisen vaikeus

avotyötoiminnassa pitäytyminen

raha ratkaisee

lähtökohdaltaan haastavat asiakkaat

ohjauksen puuttuminen työyhteisöissä muutoksiin sopeutumattomuus

Kehittämistoimenpiteet 1. työmenetelmien räätälöinti yksilöllisesti tarvittaessa ja uusien vaihtoehtoisten mene-

telmien käyttöönottaminen (esim. digitaalinen portfolio) joustavasti 2. osallistuminen eri kohderyhmien asioita koskeviin koulutuksiin 3. asiakastyön ja käytettävien menetelmien jatkuva arviointi 4. tiedottamisen lisääminen työhönvalmennuksesta 5. Pyritään pitämään kiinni työhönvalmennuksen suunnitteluvaiheen toteutumisesta,

kuitenkin yksilölliset tarpeet huomioiden 6. eri vaiheiden aikatauluttaminen 7. sopivien työtehtävien etsiminen ja löytäminen, huomion kiinnittäminen ergonomiaan

sekä apuvälineiden käyttäminen 8. työyhteisöjen kouluttaminen tarvittaessa. Koulutuksen sisällön kehittäminen ja

markkinoinnin suunnittelu 9. asiakaskriteerien noudattaminen ja asiakasmäärän kontrollissa pitäminen 10. asennevaikuttaminen työnantajiin palkkaukseen liittyvissä asioissa. Konsultointi tar-

vittaessa esim. Vates ja Kehitysvammaliitto 11. sosiaalietuuksien hallitseminen ja tieto mistä voi tarvittaessa kysyä

14

12. yksilöllisyyden kunnioittaminen 13. teetetään kustannusvaikutuslaskelmia 14. työpaikkavalmentajien kouluttaminen työyhteisöihin 15. ennakoinnin ja ohjeistusten tekeminen merkityksen huomioiminen muutostilanteissa

Toiminnalla aikaansaadut tulokset ja vaikutukset

avotyötoiminnasta on asiakkaita siirtynyt työsuhteeseen

asenteiden muuttuminen myönteisemmäksi

työhönvalmennus tullut tunnetummaksi

päämiehisyyden lisääntyminen

perusta yhteistyölle on luotu

TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISKOHTEET VUONNA 2013

työmenetelmien räätälöinti yksilöllisesti tarvittaessa ja uusien vaihtoehtoisten mene-telmien käyttöönottaminen (esim. digitaalinen portfolio) joustavasti

pidetään kiinni työhönvalmennuksen suunnitteluvaiheen toteutumisesta, kuitenkin yksilölliset tarpeet huomioiden

eri vaiheiden aikatauluttaminen

sopivien työtehtävien etsiminen ja löytäminen, huomion kiinnittäminen ergonomiaan sekä apuvälineiden käyttäminen

asiakaskriteerien noudattaminen ja asiakasmäärän kontrollissa pitäminen

työpaikkavalmentajien kouluttaminen työyhteisöihin

3.5. Asiakkaiden antamien palautteiden yhteenveto ja kehittämistoimet (3 asiakasta)

Projektin asiakkailta on kerätty toiminnan eri vaiheessa palautetta työhönvalmennuksen toteutumi-

sesta. Alta löytyy asiakkaiden antamien palautteiden yhteenveto ja niiden pohjalta nousseet kehit-

tämistoimet. Työhönvalmennus on ollut erittäin hyvällä tasolla, vastauksien keskiarvo on 3,8 as-

teikon ollessa 1 – 4. Asiakkaiden palautelomake on liitteenä 3.

A. Työhönvalmennuksen suunnittelu ja sopimus


Työhönvalmennussuunnitelma on laadittu asiakaslähtöisesti Suunnittelu on ollut hyödyllistä Työhönvalmentajan tuesta on ollut hyötyä

Yksi asiakas koki, ettei työ-hönvalmennuksen tavoitteet olleet selkeät ja ymmärrettävät Miten vastataan niiden asiak-kaiden tarpeisiin, joiden on vaikea sitoutua tehtyihin suun-nitelmiin

Kehitetään työvälineitä: lo-makkeet, sopimukset, selko-kielisyys, struktuurit, kalenterit Selkiytetään Yksilöllisen elä-mänsuunnittelun menetelmiä työhönvalmennuksen osana tai muiden verkostojen tarjoa-mana menetelmänä

15

B. Työllistymisen valmistelu


Työllistymisen valmistelu on vastannut odotuksia Mieluisa työpaikka on löytynyt Tutustumiskäynnit ovat olleet tarpeellisia Työhönvalmentajan tuesta on ollut hyötyä

Kaikkiin toivottuihin työpaikkoi-hin ei ole ollut mahdollista päästä tutustumaan

Tiedottamisen ja viestinnän tehostaminen työpaikoille Asiakkaan toiveiden huomioi-den soveltuvilta osin

C. Työhönvalmennus työpaikalla


Työtehtävät on opetettu hyvin Työhönvalmentajalta on saatu riittävästi tukea Omista työtehtävistä suoriudu-taan hyvin Tehtyihin sopimuksiin ollaan tyytyväisiä (työkokeilu, avotyö-toiminta) Työhönvalmentaja on ollut sopi-van ajan ohjaamassa työpaikal-la

Yksi asiakas koki, ettei työ-hönvalmentaja ole ollut aina tavoitettavissa

Työhönvalmentajan työajan ja tavoitettavissa olon selkiyttä-minen asiakkaille kirjallisesti

D. Itsenäinen työskentely työpaikalla

Työkavereilta on saatu riittävästi apua ja tukea Asiakkaita on kohdeltu kunnioit-tavasti työyhteisössä Omista työtehtävistä suoriudu-taan hyvin Työ on mielekästä

16

Projektin työntekijöiden antama arviointi

Suunnitteluun ja tutustumiseen on tärkeää käyttää aikaa Asiakkaan kuunteleminen Asiakkaan toiveiden huomioimi-nen tavoitteiden asettamisessa Tutustumiskäynnit työpaikoille ovat tarpeellisia Tarvittavan ajan käyttäminen työhönvalmennukseen työpai-kalla Työhönvalmentajan tuki on tar-peellista Työohjeiden tekeminen Asiakkaan onnistuminen työs-sään

Suoraan asiakkaan toiveita vastaavaa työpaikkaa ei aina löydy Yksilöllisten tavoitteiden laati-minen vaatii työtä ja oikeita keinoja Tuesta huolimatta asiakas ei sovellu työhön Liian suppeat esitiedot asiak-kaasta

Asiakkaan toiveet pyritään huomioimaan soveltuvilta osin Perehtyminen asiakkaan pää-töksenteon tukemisen keinoi-hin (Tuepa) Tiedottamisen ja viestinnän tehostaminen työpaikoille Työkyvyn arvioinnin yleistymi-nen Verkostoyhteistyön lisäämi-nen/ asiakkaan tietojen siirty-minen

3.6. Työnantajien antamien palautteiden yhteenveto ja kehittämistoimet (palautteita 4 kpl)

Projektissa mukana olleilta työnantajilta on kerätty toiminnan eri vaiheessa palautetta työhönval-

mennuksen toteutumisesta. Alta löytyy työnantajien antamien palautteiden yhteenveto ja niiden

pohjalta nousseet kehittämistoimet. Työhönvalmennus on ollut hyvällä tasolla, vastauksien kes-

kiarvo on 3,5 asteikon ollessa 1 – 4. Työnantajien palautelomake on liitteenä 4.

A. Yhteydenotto työnantajaan


Yhteydenottotapa on ollut sopi-va Tutustumiskäynnit ovat olleet tarpeellisia

Työhönvalmennuksen tavoit-teiden jääminen epäselväksi puhelin yhteydenoton yhtey-dessä

Tavoitteiden kertominen lyhy-esti ja ytimekkäästi Työhönvalmennuspalvelusta tiedottaminen työnantajille, vaikka he eivät ole työllistä-mässä asiakasta

17

B. Työllistämisen ja työhönvalmennuksen suunnittelu ja sopimus


Työntekijän osaaminen ja taidot on huomioitu työhönvalmen-nuksen suunnittelussa Työnantajan toiveet ja tarpeet on huomioitu Työhönvalmentajasta on ollut hyötyä työtehtävien ja työhön-valmennuksen suunnittelussa

Yksi työnantaja koki, että ei saanut riittävästi tietoa työllis-tämisen tukimuodoista Yksi työnantaja toivoi työhön-valmentajalta enemmän aikaa suunnitteluun yhdessä työnan-tajan kanssa Yksi työnantaja koki, ettei työl-listämisen valmistelu kaikilta osin vastannut odotuksia

Työnantajan aktivointi ja ajan-käytön lisääminen työtehtävien ja työhönvalmennuksen suun-nittelussa

C. Työllistäminen ja työhönvalmennus työpaikalla


Työhönvalmennuksesta työpai-kalla on ollut hyötyä ja se on vastannut odotuksia Työhönvalmennuksella on ollut selkeät, ymmärrettävät ja työn-antajalle sopivat tavoitteet Työhönvalmentajalta on saatu riittävästi apua

Yksi työnantaja toivoi, että työ-hönvalmentajalla olisi ollut käy-tettävissä enemmän aikaa työ-hönvalmennukseen työpaikalla Yksi työnantaja olisi toivonut työhönvalmentajalta enemmän apua työtehtävien ohjaamises-sa

Määritellään jo alkuvaiheessa työnantajalle työhönvalmen-nukseen työpaikalla käytettä-vissä oleva aika

D. Työntekijän itsenäinen työskentely ja työn jatkumisesta sopiminen


Asiakkaille on löytynyt oikean-lainen työnkuva Työhönvalmentajan käyntien määrä työpaikalla on ollut sopi-va Työnantajat ovat kiinnostuneita käyttämään työhönvalmentajan palveluja tulevaisuudessa

Työyhteisössä on kiire Työhönvalmentajan tuen tar-joaminen tarvittaessa ja aktii-vinen seuranta

18

Projektin työntekijöiden antama arviointi


Työnantajien toiveiden ja tar-peiden huomioiminen tärkeää onnistumisen kannalta Tutustumiskäynnit ovat tarpeel-lisia Työhönvalmennuksesta työpai-kalla on ollut hyötyä työnantajal-le Työnantajille on löytynyt sopivia työntekijöitä Työnantajien kiinnostus käyttää palvelua myös jatkossa

Tuesta huolimatta asiakas ei sovellu työhön/ vastaa työnan-tajan tarpeeseen Työnantaja ei ota heti yhteyttä työhönvalmentajaan, jos on-gelmia ilmenee Työnantajalla ei ole ha-lua/mahdollisuutta jatkaa so-pimusta onnistuneen työkokei-lun jälkeen

Suunnitteluun ja asiakkaaseen tutustumiseen käytetään aikaa riittävästi ennen työpaikan et-simistä Työnantajan aktivointi ja ajan-käytön lisääminen työtehtävien ja työhönvalmennuksen suun-nittelussa Aktiivinen seuranta työpaikalla tapahtuvan valmennuksen jäl-keen ja työhönvalmentajan tuen tarjoaminen tarvittaessa

4. PROJEKTIN JA HENKILÖSTÖN HALLINTA

4.1. Henkilöstö ja vastuualueet

Työelämän päämies- pro-jektin työntekijät Vastuualueet Työaikaresurssit

Milla Ryynänen Projektipäällikkö

Projektin hallinta ja henkilöstö Yhteistoiminnallinen kehittämi-nen Levittäminen, tiedottaminen, kouluttaminen, konsultointi Dokumentointi ja raportointi

4/2011 – 12/2015

Anne Sahlberg Työhönvalmentaja

Työhönvalmennuksen suunnit-telu ja toteutus. Yksilökeskeisen työskentelyn suunnittelu ja toteutus Sidosryhmätyöskentely

8/2011-9/2015

Kirsi Ruutala Kehittämispäällikkö Kuopio

Projektipäällikön esimies Tukee projektia tavoitteen mu-kaisessa toiminnassa, verkos-toitumisessa, verkostoyhteis-työssä ja juurruttamisessa

10% työaika

Projektin henkilöstön kanssa käydään kehityskeskustelut vuosittain ja koulutetun työnohjaajan pal-

velut ovat olleet käytössä elokuusta 2012 alkaen. Työnohjaus on tapahtunut kerran kuukaudessa

ja sen tavoitteena on ollut parantaa työn laatua entisestään. Menetelminä on käytetty oman työn

tutkimista, arviointia ja kehittämistä. Työnohjaus on ollut työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin

liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä.

19

Projektilla on käytössä koulutussuunnitelma, jota täydennetään vuosittain. Koulutussuunnitelman

sisällössä on huomioitu projektin laadukkaassa toteuttamisessa vaadittava ammattitaito ja työnteki-

jöiden henkilökohtaiset kehittymistavoitteet. Projektipäällikkö on aloittanut Johtamisen erikoisam-

mattitutkinnon suorittamisen 09/2012, joka kestää kaksi vuotta ja työhönvalmentaja on käynyt GAS

-arviointimenetelmä koulutuksen syksyn 2012. Projektin työntekijät ovat osallistuneet IMS Toimin-

tajärjestelmä koulutuspakettiin sekä Vates Säätiön Kyvyt käyttöön -seminaariin ja Vates -päiville

muiden lyhyempikestoisten koulutuspäivien lisäksi.

4.2. Toimitilat

Projekti muutti Pieksämäen kaupungilta vuokrattuun työhuoneeseen 11/2012. Nyt saman katon

alla projektin kanssa ovat sekä Pieksämäen kaupungin avopalveluohjaaja että Hietsun toiminta-

keskus. Projekti on myös hyödyntänyt yhteistyökumppaneiden kokoustiloja sekä Savon vam-

maisasuntosäätiön toimiston neuvottelutilaa Kuopiossa. Toimitilat ja toimintavarustus ovat tar-

peenmukaisia ja toimivia.

4.3. Projektin taloussuunnitelma

Työelämän päämies-projektin tulot vuosina 2011–2015 koostuvat Raha-automaattiyhdistyksen C-

avustuksesta, mikä on yhteensä 534 000 €.

4.4. Projektitoiminnan tuotot ja kulut

Tuottojen erittely Selvitysvuonna, € Talousarvio, € Poikkeama talous-arviosta, €

RAY-avustus 110 226 110 00 226

Yhteensä, € 110 226 110 000 226

Kulujen erittely

Palkat 74 699 72 700 1 999

Henkilöstösivukulut 17 156 17 349 193

Muut henkilöstökulut 9 366 8 415 951

Vuokra- ja kiinteistökulut 3 612 3 351 261

Muut palveluiden ostot 3 044 5 480 2 436

Muut aineet, tarvikkeet ja tava-rat

1 955 1 950 5

Muut kulut 395 1 000 155

Yhteensä, € 110 226 110 000

Projektissa on toimiva talouden suunnittelu-, seuranta ja kustannuslaskentajärjestelmä. Projektin

talous on toteutunut suunnitellusti. Resurssien käyttö on painottunut projektin ydinprosesseihin.

2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä

Toiminnan kulut ja tuotot

70 053 110 226 116 081

119 061

118 579 534 000

20

Muutokset eivät vaikuta projektin toimintaan ja talousarvioon merkittävästi. Seuraavalle vuodelle

siirtyvä avustus on otettu huomioon projektin vuosien 2012-2015 kokonaisrahoituksessa.

4.5. Talouden seurannan toteutus

Huhtikuu: Projektin budjetin toteuman tarkastus edelliseltä vuodelta ja kuluvan vuoden budje-

tin päivitys

Huhtikuu: Projektiraportointi edelliseltä vuodelta. (Ray)

Syyskuu: Projektin toimintasuunnitelman ja budjetin toteuman tarkastelu

4.6. Projektin johtaminen ja hallinto

Työelämän päämies-projekti kuuluu Savon Vammaisasuntosäätiön kehittämisyksikön alaisuuteen.

Projektin toteutuksessa ja projektinhallintaprosessien laadunhallinnassa noudatetaan säätiön laa-

tujärjestelmää (SHQS) ja siihen liittyvää säätiön hallituksen hyväksymää projektiohjeistusta. Pro-

jektimuotoiselle kehittämistoiminnalle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 2009 ulkoisessa audi-

toinnissa. Vuonna 2011 on toteutettu uusinta-auditointi. Säätiössä toimii projektitoiminnan johto-

ryhmä, joka vastaa yleisesti säätiön projektitoiminnan johtamisesta, laadusta ja pelisäännöistä.

Savon Vammaisasuntosäätiössä ylintä päätösvaltaa käyttää säätiön hallitus. Se päättää projektin

aloittamisesta, hyväksyy vuosittain budjetin ja tilinpäätöksen, sekä vahvistaa raportit. Säätiön joh-

don muodostaa toimitusjohtaja sekä säätiön laadunhallinnasta ja asumis- ja päivätoimintapalveluis-

ta vastaava palvelujohtaja.

4.7. Savaksen projektitoiminnan johtoryhmä

Esittää projektin käynnistämistä ja päättämistä säätiön hallitukselle.

Nimeää yksittäisen projektin johtoryhmän.

Kokoontuu kahdesti vuodessa tai tarpeen mukaan.

Projektitoiminnan johtoryhmän muodostaa toimitusjohtaja, palvelujohtaja ja kehittämispääl-

likkö.

4.8. Työelämän päämies- projektin johtoryhmä

Työelämän päämies -projektin johtoryhmän tapaamiset on järjestetty noin 2 kuukauden välein toi-

minnan alusta saakka. Johtoryhmä työskentely on suunnitelmallista, jolloin sillä pyritään vastaa-

maan projektin toiminnan ajankohtaisiin kysymyksiin ja toiminnan suunnittelemiseen. Johtoryhmä

työskentelystä kirjataan asialistat sekä muistiot. Vuoden 2012 aikana tapaamisia oli neljä kertaa.

Projektin johtoryhmään kuuluvat projektipäällikkö, säätiön kehittämispäällikkö, säätiön palvelujohta-

ja sekä Pieksämäen vammais- ja vanhustyönjohtaja. Pieksämäen kaupungin avopalveluohjaajan

katsottiin olevan tarpeellinen jäsen johtoryhmässä, joten hänet pyydettiin mukaan johtoryhmän

toimintaan vuoden 2012 aikana. Johtoryhmätyöskentelyn keskeisenä ajatuksena on Pieksämäen

kaupungin tavoite ja visio työhönvalmennukselle eli ollaanko projektissa etenemässä kohti mallia,

jota Pieksämäellä halutaan toteuttaa?

21

Johtoryhmän tehtäviä:

Vahvistaa projektin tavoitteet

Hyväksyy työ- ja toimintasuunnitelmat

Hyväksyy projektin tulokset ja raportit

Suuntaa resurssit

Seuraa projektin tavoitteiden toteutumista

Huolehtii projektin oppimisprosessin johtamisesta ja projektin tarvitsemasta tuesta

Vastaa viime kädessä projektin onnistumisesta

Kokoontuu 1-2 kk:n välein tai tarvittaessa

4.9. Ohjausryhmä

Työelämän päämies projektin-ohjausryhmän tehtävänä on antaa mahdollisimman laaja asiantun-

temus projektin toiminnan tueksi. Ohjausryhmä koostuu alueellisista toimijoista, jotka ovat projektin

yhteistyökumppaneita juurrutustyössä. Ohjausryhmään pyydettiin toimijoita erilaisista kehitysvam-

maisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden verkostoista. Ohjausryhmän jäsenet ovat tekemi-

sissä tuetun työllistämisen ja työhönvalmennuksen kanssa.

Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kokoontumisajankohta noudattaa pää-

osin projektin rahoittajalle Ray:lle toimitettavien vuosiselvitysten aikataulutusta (maaliskuu/huhtikuu

ja elokuu/syyskuu).

Ohjausryhmän kutsuu koolle projektipäällikkö. Kokouskutsu ja esityslista sekä kokouksessa käsi-

teltävä aineisto lähetetään sähköpostitse ohjausryhmän jäsenille vähintään viikkoa ennen tapaa-

mista. Kokouksen puheenjohtajana toimii yleensä projektipäällikkö ja sihteerinä projektin työhön-

valmentaja.

Mikäli ohjausryhmään nimetty edustaja on estynyt osallistumasta ohjausryhmän tapaamiseen, on

toivottavaa, että kokoukseen osallistuu tapauskohtaisesti hänen sijaisensa. Kokouspalkkioita ja/tai

matkakulukorvauksia ei pääsääntöisesti makseta.

Alusta alkaen on ohjausryhmän kokouksissa käsitelty projektin kuulumisten lisäksi kehittämistyön

tulosten juurruttamista eli mitä Työelämän päämies- projektin jälkeen? Ohjausryhmän jäseniä on

pyydetty miettimään oman organisaationsa roolia työhönvalmennuksen kehittämisessä ja juurrut-

tamisessa. Projektilta on toivottu jo olemassa olevien tuki- ja palvelumuotojen kuvaus eri asiakas-

ryhmien näkökulmista. Samalla kuvattaisiin järjestelmien sekä eri toimijoiden tuottamien palvelui-

den kuvaukset. Ihannetilanteessa kuvausten perusteella asiakkaalla olisi mahdollisuus valita itsel-

leen sopivat tukimuodot. Avointa, ammatillista yhteistyötä toivottiin lisää eri toimijoiden välillä. Sel-

keiden sopimusten myötä uskottiin roolien selkiytyvän ja jokaiselle palveluntuottajalla löytyvän oma

roolinsa sekä osaamisalueensa. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä tarvitaan erityisesti palveluiden

nivelvaiheessa. Asiakkaille toivottiin tiedon siirtymiseksi henkilökohtaista ”tietosalkkua” käyttöön

sekä arkista tekemistä. Projektin toivottiin vievän eteenpäin asennevaikuttamista ja uusien työkäy-

täntöjen löytymistä ja hyväksymistä. Tärkeää on selvittää myös eri alojen vastuukysymyksiä.

22

Ohjausryhmän tehtäviä ovat

projektin etenemisen ja tavoitteiden saavuttamisen seuraaminen

projektin työtapojen ja kehittämishaasteiden arvioiminen

toiminnan ideoiminen projektin kokemusten pohjalta

asiantuntemuksen antaminen projektin käyttöön

tiedon välittäminen taustayhteisöihin

sidosryhmien osallisuuden varmentaminen

projektin tulosten hyödyntäminen ja levittäminen

Ohjausryhmä

Nimi Organisaatio

Ismo Tiihonen, opiskelupalvelupäällikkö Koulutuskeskus Agricola

Marja Kirjavainen, työhönvalmentaja Bovallius-ammattiopisto

Timo Keisala, toimitusjohtaja Bovallius Palvelut Oy

Riitta Liisa Rotinen, koulutuspäällikkö Diak, Pieksämäki

Marja Niemelä, päätoiminen opettaja Etelä-Savon ammattiopisto

Anne Purhonen, toiminnanjohtaja Keski-Savon Hoivakehitys ry

Paula Ylönen, hoivakodin johtaja Attendo Kuunsilta

Anneli Ramstedt, kehitysvammaohjaaja Pieksämäen kaupunki

Sisko Sandberg, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja

Pieksämäen kaupunki

Kirsi Reinikainen, sosiaaliohjaaja Pieksämäen kaupunki

Siru Rönkkönen, kuntoutusohjaaja Pieksämäen kaupunki

Kaija Heiskanen, kotihoidon johtaja Pieksämäen kaupunki

Toivo Jauhiainen, opiskelija

Päämiesten edustaja

Kirsi Ruutala, kehittämispäällikkö Savas

Milla Ryynänen, projektipäällikkö Savas

Anne Sahlberg, työhönvalmentaja Savas

Seppo Kauppinen, johtaja Savoset Monipalvelukeskus

23

Ari ja Arja Hänninen Omaisten edustajat

5. TOIMINNAN MÄÄRÄÄ JA LAAJUUTTA KUVAAVAT TIEDOT (tiedot kerätty takau-

tuvasti)/

Sovitut tapaamiset ajalla 1.2.2012-30.4.2013

Projektipäällikkö

Työhönvalmentaja

Asiakkuuksiin liittyvät asiat

~14 ~71

Asiakastapaamiset ilman projektin asiakkuutta

5

Projektin esittelyt

~14 ~11

Työhönvalmennuspäivät työpaikalla

38

Työtehtävien kartoitus työpaikalla

10

Yhteistyö tapaamiset

~75 ~49

Johtoryhmän kokoukset

6

Kehittämisyksikön sisäiset tapaamiset

~32 ~18

Koulutuspäivät

27 21

Ohjausryhmän kokoukset

3 3

Yhteistyötoimikunnan kokoukset

5

24

PROJEKTIN VAIHEISTUS Liite 1 Projektin toiminnan keskeiset prosessit ja vaiheistus projektin elinkaarella

Yksilöllisten työllistymisen tukimuotojen kehittäminen

Palvelupolun mallintaminen

2011 2012 2013 2014 2015 Työllistymisen tukemisen palvelujärjestelmän kuvaaminen

Palvelujärjestelmään tutustuttu 3

Kuvauksen väliarviointi 3

Kuvauksen loppuarviointi 3

Nykyinen työllistymisen tukemisen palvelu-järjestelmä kuvattu

2

Palvelujärjestelmän osa-alueita kehitetty ja kuvattu kehittämistyöryhmissä

4 4 4 4,3 4

Työllistymisen tukemisen palvelujärjestel-mää kuvattu

3 3 3 3

Työhönvalmennuksen roolin selvittäminen Pieksämäen kaupungin palvelumuotona

Nykytilanteeseen tutustuttu ja kuvattu, tule-vaisuutta visoitu

0

Vammaispalvelutyöntekijöiden ja projektin muutto yhteisiin toimitiloihin

2

Työkokous kaupungin päättäjille, johdolle ja muille viranhaltijoille pidetty

2 2 2

Selvittämissuunnitelma laadittu eri viranhal-tijoiden kanssa

2 2

Erilaiset osatyökykyisten työn järjestämis-muodot koottu

2

Työhönvalmennuksen eri järjestämismuo-dot koottu

2 2 2

Erilaisten työn järjestämismuotojen kustan-nukset laskettu ja vertailtu

2 2 2 2

Työhönvalmennuksen eri järjestämismuoto-jen kustannukset laskettu ja vertailtu

2 2 2 2 2

Työhönvalmennuksen roolin selvittäminen oppilaitosten palvelumuotona

Nykytilanteeseen tutustuttu, tulevaisuutta visoitu

4 4

Työhönvalmennuksen rooli Hoiva-avustaja-linjalla pilotoitu

4 2,4

Oppilaitosten rooli työllistymisen tukemi-sessa selvitetty ja kuvattu

4 2,4

25

Työhönvalmennuksen kehittäminen

2011 2012 2013 2014 2015

Työhönvalmennukseen pe-rehdytty

1 1 1

Asiakastyön sisältö suunni-teltu

1 2 2

Asiakkuuskriteerit määritel-ty

1 2 2

Asiakastyön menetelmät valittu

1 1 2

Työhönvalmennuksen pilo-tointi asiakastyössä

1 1,4 1 1,4 1 1,4 1 1,4

Prosessin vaiheet kuvattu 2 2 2 2

Prosessin vaiheita ja oh-jeistuksia tarkennettu

1,4

Työmenetelmiä kehitetty 1,4 1,4 1,4

Työllistymisvalmiuksia tu-keva toiminta mallinnettu

1,4 1,4 1,4

Tuetun työllistymisen työ-hönvalmennus mallinnettu

1,4 1,4 1,4

Pieksämäen kaupungin yk-siköitä tiedotettu

1 1 1 1 1

Työpaikkoihin tutustuttu Pieksämäen kaupungin or-ganisaatiossa

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

Osatyökykyisten työllisty-mismahdollisuuksia kehitet-ty työyhteisö käynneillä

1 1 1 1 1 1 1,2 1 1 1,2 1 1 1 1,2

Työpaikkoja etsitty avoimil-ta työmarkkinoilta

1 1 1 1 1 1 1,2 1 1 1,2 1 1 1 1,2

Työyksiköitä valmennettu 1 1 1 1

Työpaikkaopas vanhustyö-hön suunniteltu

1,2 1

Työpaikkaopas painatettu 2 2

Tiedote vanhustyön asiak-kaille suunniteltu

1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4

Tiedote painatettu 2 2

Projektin tarkistuspiste on sellainen ajankohta, jolloin valmistuu tärkeä konkreettinen osatulos tai esiintyy muu tärkeä tapahtuma. Projektin tarkistuspisteet: 1 Projektitiimin toteuttama jatkuva seuranta ja arviointi: verrataan toimintaa laadittuihin toimin-

tasuunnitelmiin ja seurantaindikaattoreihin 2 Johtoryhmän toteuttama jatkuva seuranta ja arviointi: verrataan toimintaa laadittuihin toi-

mintasuunnitelmiin ja seurantaindikaattoreihin 3 Ohjausryhmän vuosittainen arviointi tuetun työllistymisen toimintamallien

kehittämisen vaiheesta. 4 Kehittämistyöryhmien vuosittainen arviointi tuetun työllistymisen toimintamallien

kehittämisen vaiheesta.

26

Liite 2

PALVELUPOLUN JA TYÖHÖNVALMENNUKSEN MALLINTAMINEN

Arvioinnin ajankohta: 04/ 2013

Arviointipalautteita: 10 kpl

Vastaa projektin asiakastyötä koskeviin väittämiin omasta näkökulmastasi valitsemalla vaihtoehto

asteikosta 1-4 (täysin eri mieltä=1, osittain eri mieltä=2, osittain samaa mieltä=3, täysin samaa

mieltä=4).

1 TOIMINNAN TAVOITTEET

1 2 3 4

1.1 Projektin toiminnalla on ollut selkeät tavoitteet. 3,4

1.2 Toiminnalla on ollut selkeät tavoitteet. 3,3

1.3 Toiminnalla on ollut realistiset tavoitteet. 3,0

1.4 Tavoitteet on laadittu päämiehisyyslähtöisesti (asiakkaan toiveet ja tarpeet). 3,3

1.5 Toiminnan suuntaamisessa on huomioitu yhteistyöverkoston toiveet. 3,4

1.6 Projektin toiminta on tuloksellista ja etenee kohti tavoitteita.

3,2

Jos valitsit vaihtoehdon 1 tai 2, perustele vastauksesi:

- asiakkaan työkyky nähty liian ”ruusuisena”

Muita kehittämiskohteita:

2 TOIMINNAN SISÄLTÖ / LAATU

1 2 3 4

2.1 Projektin toiminta on ollut tarpeellista ja tärkeää. 3,6

2.2 Työhönvalmennuksen mallintamisessa on huomioitu edustamasi organisaation

toiveet.

3,6

2.3 Toiminnassa on vallinnut luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri. 3,7

2.4 Toiminta on ollut kehittämiskumppanuutta arvostavaa ja eri tahojen resursseja

hyödyntävää.

3,4

2.5 Toiminta on vastannut odotuksia. 3,2

27

2.6 Toiminnassa on käytetty päämiehisyyttä edistäviä työmenetelmiä ja – välineitä. 3,4

2.7 Toiminnassa on hyödynnetty aihepiiriin liittyvää tietoa ja osaamista tehokkaasti. 3,4

2.8 Työhönvalmennusmallia on tarkasteltu yhdessä organisaatiosi edustajien kanssa. 3,5

2.9 Toiminta on toteutunut suunnitellussa aikataulussa. 3,6

2.10 Toimintaa on arvioitu säännöllisesti. 3,6

2.11 Projektipäällikön toiminta on ollut ammattitaitoista. 3,8

2.12 Työhönvalmentajan toiminta on ollut ammattitaitoista. 3,8

2.13 Yhteydenpito on ollut sujuvaa 3,9

2.14 Viestintä projektin taholta on ollut määrällisesti riittävää. 3,6

2.15 Viestintä projektin taholta on ollut avointa. 3,8

2.16 Asiakastyön määrä on ollut riittävää työhönvalmennuksen mallintamista varten. 3,3

2.17 Toiminnassa on ollut mukana monipuolinen asiakastyötä tukeva verkosto.

3,5

Jos valitsit vaihtoehdon 1 tai 2, perustele vastauksesi:

- arjen perustiedot esim. paljonko on valmenttavia on saanut oikeastaan vain OR-kokouksissa

- ulkoisen osaamisen hyödyntäminen vielä ”hakusalla”

Muita kehittämiskohteita:

- työnjaollista tarkentamista yhteisten asiakkaiden suhteen

- eräänlainen monipalvelukeskus osatyökykyisille esim. kohtaamispaikka, ”työn”välityspaikka

3 TOIMINNAN VAIKUTUKSET

3.1 Mitä merkitystä ja hyötyä toiminnasta on organisaatiollesi ollut?

- olemme saaneet konkreettista apua kuntoutujamme työllistämisasiassa

- saanut lisätietoa

- työhönvalmennuksen tarpeellisuus ja merkityksellisyys on tullut selväksi

- saman alueen saman alan toimijat yhdessä -> verkostoituminen, yhteiset päämäärät asiakkaiden

suhteen

- IMS

- ammatillisista erityisopinnoista valmistuvat ovat saaneet tukea työllistymisasioissa. Em.

opetusryhmien opettajat ovat saaneet kumppaneita valmistuvien

työllistämiseen/jatkosuunnitelmien tekemiseen

- oman tehtävänkuvan selkeytyminen, yhteistyö, tiedon välittäminen yleensä osatyökykyisen

työllistymisasioista

28

- vammaispalveluissa edustan erityistä tukea tarv. nuoria/neuropsyk. nuoria ja asiakkaani on ollut

mahd. saada työvalmentajan palvelua ja tämä on ollut hyvä asia

- Yhdessä on voitu viedä eteenpäin osatyökykyisten työllistymisasiaa. Se on voitu nostaa myös

puheeksi eri tahoilla tämän hankkeen myötä.

- Pieksämäki voi olla edellä kävijä mallinnuksessa ja jakaa ko. asiaa muille.

- Yhteistyö voisi levitä vielä laajemmin kaupungin eri hallintokuntiin, joissa so-ten lisäksi

kokeiltaisiin rohkeasti tätä mallia ja annettaisiin mahdollisuuksia testata sitä.

- Yhteistyötahot on saatettu yhteen. Kunnan sisällä voimavarojen yhdistely (kuntouttava

työtoiminta/hanke).

- On löydetty pohdittavaksi kehittämiskohteita yhteistyöstä tai verkoston eri osien välillä. (mm.

työvoimaviranomaisten rooli kehitysvammaisten työllistymisessä)

- On tullut mietittäväksi myös se, onko työllistyminen palkkatyöhön aina asiakkaan paras tässä

viranomaisviidakossa. Jos saa palkkaa, voi esim. Kelan etuus pienentyä tai jopa lakata.

Kuitenkaan asiakas ei ole kokoaikaiseen/varsinaiseen ammattityöhön pystyvä henkilö, joka

voisi elää palkallaan.

- Onko joillekin henkilöille nk. avotyön työosuusraha eläkkeen lisäksi kuitenkin motivoivampi,

jos käteen jää kokonaisuutena enemmän kuin työsuhteisesta työstä ja eläkkeestä.

3.4 Mitä merkitystä ja hyötyä toiminnasta on asiakkaille mielestäsi ollut?

- mahdollisuus työllistymiseen

- turvallisin mielin he lähtevät työkokeiluihin ja luottavat työhönvalmentajan tukeen

- tuki, työhönvalmennus on noussut ”framille” Uusia menetelmiä

- projektin vaikutukset tulevat paremmin esille projektin edetessä. Alkuun ei ehkä ollut yt-

verkostolle niin selkeänä toiminnan konkreettiset tavoitteet

- saa erityistukea mahdolliseen työelämään siirtymiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun

- tutustuttaa työnantajat hankkeeseen ja vajaakuntoisten työn tekemiseen

- käytännön työssä apua asiakkaiden kuntoutuspolun toteutumisessa

- hahmoteltu/keskusteltu kaupungin sos.työn ohjaajan kanssa mahd. valmistuvan opiskelijan

ohjaamisesta työelämään projektin avulla

- tuki työvalmentajalta on ollut tarpeellinen ja hyödyllinen. Työvalmentajan kanssa asiakkaani on

pysynyt realistisissa mahdollisuuksissa ja on pystynyt yhdessä miettimään erilaisia vaihtoehtoja

(esim. opiskelemaan/työhön ym.)

- Asiakkaat ovat saaneet mahdollisuuksia työllistymiseen valmennusta hyödyntäen: työn

oppiminen helpompaa. Ja työpaikat ovat saaneet tuen, mikä hyödyttää asiakasta.

- Yksilöllisten kokeilujen kautta selviää, mikä on ehdottoman tärkeää huomioida näissä

työllistymisprosesseissa. Näin saadut kokemukset hyödyttävät seuraavia asiakkaita, vaikka itse

ei olisikaan saanut vakituista työtä.

29

Liite 3 ASIAKKAIDEN ANTAMIEN ARVIOINTIEN KESKIARVOT

TYÖHÖNVALMENNUS

Arviointipalautteen antaja: 3 asiakasta

Arvioinnin ajankohta:

A: kevät 2013

B: kevät 2013

C: kevät 2013

D: kevät 2013

Vastaa projektin asiakastyötä koskeviin väittämiin omasta näkökulmastasi valitsemalla

vaihtoehto asteikosta 1- 4

täysin eri mieltä = 1, osittain eri mieltä = 2, osittain samaa mieltä = 3, täysin samaa mieltä = 4

A. Työhönvalmennuksen suunnittelu ja sopimus 1 2 3 4

1. Työhönvalmennussuunnitelma on laadittu toiveeni ja tarpeeni

huomioiden.

3,7

2. Työhönvalmennussuunnitelma on laadittu osaamiseni ja taitoni

huomioiden.

4

3. Työhönvalmennussuunnitelmaa on tarkasteltu yhdessä lähiverkostoni

kanssa.

3,7

4. Minua on kuultu ja mielipiteitäni on kunnioitettu työhönvalmennusta

suunniteltaessa.

3,7

5. Työhönvalmennuksen suunnittelu on ollut minulle hyödyllistä

3,7

6. Työhönvalmennuksen suunnittelu on vastannut odotuksiani.

4

7. Oma työllistymisenpolkuni on selkiytynyt.

3,3

8. Työhönvalmennuksella on selkeät ja ymmärrettävät tavoitteet.

3

9. Työhönvalmennukselle asetetut tavoitteet ovat hyviä ja minulle sopivia.

3,7

10. Ymmärrän työhönvalmennussopimuksen sisällön.

4

11. Työhönvalmentajalla on ollut riittävästi aikaa työhönvalmennuksen

suunnitteluun.

3,3

12. Työhönvalmentaja on ollut helposti tavoitettavissa.

3,3

13. Työhönvalmentaja on kohdellut minua kunnioittavasti.

3,7

30

14. Työhönvalmentajan avusta ja tuesta on ollut minulle hyötyä

työhönvalmennusta suunniteltaessa.

3,7

B. Työllistymisen valmistelu

15. Minulla on ollut mahdollisuus tutustua eri työpaikkoihin.

2,7

16. Tutustumiskäynnit ovat olleet mukavia.

4

17. Minulle on löytynyt sopiva ja mieluisa työpaikka.

3,7

18. Työllistymisen valmistelu on vastannut odotuksiani.

3,7

19. Työhönvalmentajalla on ollut riittävästi aikaa työllistymisen valmisteluun.

3,3

20. Työhönvalmentaja on ollut helposti tavoitettavissa työllistymistä

valmisteltaessa.

3,3


4

22. Työhönvalmentajan avusta ja tuesta on ollut minulle hyötyä.

4

23. Työhönvalmennukselle asetetut yksilölliset tavoitteet ovat toteutuneet

suunnitellusti.

3,3

C. Työhönvalmennus työpaikalla

24. Olen saanut riittävästi apua ja tukea työhönvalmentajalta.

4

25. Työhönvalmennus työpaikalla on vastannut odotuksiani.

4

26. Työhönvalmennukselle asetetut yksilölliset tavoitteet ovat toteutuneet

suunnitellusti.

4

27. Työhönvalmentajalla on ollut riittävästi aikaa työhönvalmennukseen

työpaikalla.

4

28. Työhönvalmentajan avusta ja tuesta on ollut minulle hyötyä.

4


3,7


4

31. Ymmärrän työsopimuksen sisällön.

4

32. Olen tyytyväinen työsopimukseeni.

4

33. Minua on kohdeltu työpaikalla kunnioittavasti.

3,7

34. Minulle on opetettu työtehtävät.

4

35. Tiedän työpaikan toimintatavat ja pelisäännöt.

4

31

36. Olen saanut riittävästi apua ja tukea työkavereilta.

4

37. Työolosuhteet ja työympäristö ovat minulle sopivia.

3,7

38. Osaan tehdä työtehtäväni hyvin.

3,7

39. Työni ei rasita minua liikaa.

3,7

40. Työni on turvallista.

4

41. Pidän työstäni.

3,7

D. Itsenäinen työskentely työpaikalla

42. Ymmärrän työsopimuksen sisällön.

4

43. Olen tyytyväinen työsopimukseeni.

4

44. Minua on kohdeltu työpaikalla kunnioittavasti.

4

45. Minulle on opetettu työtehtävät.

4

46. Tiedän työpaikan toimintatavat ja pelisäännöt.

4

47. Olen saanut riittävästi apua ja tukea työkavereilta.

4

48. Työolosuhteet ja työympäristö ovat minulle sopivia.

4

49. Osaan tehdä työtehtäväni hyvin.

3,7

50. Työni ei rasita minua liikaa.

3,7

51. Työni on turvallista.

4

52. Pidän työstäni.

3,7

32

Liite 4

TYÖNANTAJIEN ANTAMIEN ARVIOINTIEN KESKIARVOT

TYÖHÖNVALMENNUS

Arvioinnin ajankohta:

A: kevät 2013 B: kevät 2013 C: kevät 2013 D: kevät 2013

Arviointeja 4 kpl

Vastaa projektin asiakastyötä koskeviin väittämiin omasta näkökulmastasi valitsemalla

vaihtoehto asteikosta 1- 4

täysin eri mieltä = 1, osittain eri mieltä = 2, osittain samaa mieltä = 3, täysin samaa mieltä = 4

A. Yhteydenotto työnantajaan 1 2 3 4

1. Työhönvalmentajan ensimmäinen yhteydenotto on ollut sopiva

Miten otettu yhteyttä:

3,7

2. Sain selkeän käsityksen työhönvalmennuksesta ja sen tavoitteista.

3

3. Työhönvalmentajan ja työntekijän tutustumiskäynti oli tarpeellinen.

4

B. Työllistämisen ja työhönvalmennuksen suunnittelu ja sopimus

4. Työhönvalmennussopimus on laadittu työnantajan toiveet ja tarpeet

huomioiden.

3,5

5. Työhönvalmennussopimus on laadittu työntekijän osaaminen ja taidot

huomioiden.

3,8

6. Työhönvalmentajalla on ollut riittävästi aikaa työllistämisen ja

työhönvalmennuksen suunnitteluun työnantajan kanssa.

3


3,8

8. Työhönvalmentajan osaamisesta ja tuesta on ollut hyötyä työllistämistä ja

työhönvalmennusta suunniteltaessa.

4

9. Olen saanut työhönvalmentajalta riittävästi tietoa työllistämisen

tukimuodoista.

3

10. Työllistämisen ja työhönvalmennuksen valmistelu on vastannut

odotuksia.

3,3

C. Työllistäminen ja työhönvalmennus työpaikalla

11. Työhönvalmennuksesta on ollut työnantajalle hyötyä.

3,8

12. Työhönvalmennus on vastannut odotuksia.

3,8

13. Työhönvalmennuksella on selkeät ja ymmärrettävät tavoitteet.

3,8

14. Työhönvalmennukselle asetetut tavoitteet ovat työnantajalle sopivia.

3,8

33

15. Työhönvalmentajalla on ollut riittävästi aikaa työhönvalmennukseen

työpaikalla.

3,5

16. Työntekijälle on löytynyt oikeanlainen työnkuva.

2,8

17. Työtehtävien muokkaaminen työhönvalmennettavan taitoja vastaavaksi

on ollut tarpeellista.

3,7

18. Työhönvalmentajasta on ollut apua työtehtävien muokkaamisessa.

3

19. Työnantaja on saanut riittävästi apua työhönvalmentajalta.

3,5

20. Työhönvalmennukselle asetetut tavoitteet (työhönvalmennussuunnitelma)

ovat toteutuneet suunnitellusti.

3,3

21. Työhönvalmentaja on ohjannut työntekijää riittävästi työtehtävissä.

3,5

22. Työhönvalmentaja on auttanut työntekijää sopeutumaan työyhteisöön.

3,3

23. Työhönvalmentaja on huomioinut riittävästi työyhteisön toiveita ja

tarpeita.

3,5

24. Työntekijä on saanut riittävästi apua ja tukea työyhteisöltä.

3,3

25. Työolosuhteet ja työympäristö ovat työntekijälle sopivat.

3,5

26. Työntekijä osaa tehdä omat työtehtävät hyvin.

2,8

27. Työ ei rasita työntekijää liikaa.

3,5

28. Työtehtävät ovat työntekijälle turvallisia.

3,3

D. Työntekijän itsenäinen työskentely ja työn jatkumisesta sopiminen

29. Työntekijällä on oikeanlainen työnkuva.

3,3

30. Työntekijän työnkuva on pysynyt samana työhönvalmennuksen jälkeen.

3

31. Työntekijä selviytyy omista työtehtävistään itsenäisesti.

2,8

32. Työntekijän työtehtäviä ei ole tarvetta muuttaa.

3,3

33. Työntekijä noudattaa työpaikan toimintatapoja ja pelisääntöjä.

3,8

34. Työntekijä on saanut riittävästi apua ja tukea työyhteisöltä.

3,5

35. Työolosuhteet ja työympäristö ovat työntekijälle sopivia.

3,3

36. Työntekijä osaa tehdä työtehtävänsä hyvin.

3

37. Työ ei rasita työntekijää liikaa.

3,8

34

38. Työtehtävät ovat työntekijälle turvallisia.

3,5


3,5

40. Työhönvalmentajan käyntien määrä työpaikalla on ollut sopiva.

3,3

41. Työhönvalmentajan asenne on ollut työnantajaa arvostava.

4

42. Olen kiinnostunut käyttämään työhönvalmentajan palveluja

tulevaisuudessakin.

4

työelämän päämies -projekti väliraportti · leen kuuluva määräysvalta ja valinnan...

Documents