Tuoreviljan taloudellisuus

Reetta Palva, TTS Työtehoseura

Tuoreviljapäivät 23.1. 2017 Seinäjoki ja 24.1.2017 JoensuuTuottava itäsuomalainen naudanlihantuotanto ja Tuottava pohjalainen naudanlihantuotanto -hankkeetToteuttajat: A-tuottajat & Luke

Tuoreviljan taloudellisuus

• Onko taloudellista järkeä vai ei?• Mistä taloudellisuus muodostuu?• Tuoreviljaksi ostaminen – Laatu ja hinta• Parhaat Käytännöt - 3 asiaa taloudesta

Murskesäilönnän kustannukset

Varastointi, laakasiilo• MMM:n tuettavan rakentamisen hyväksyttävät

yksikkökustannukset– Avoin laakasiilo 45 e/m3 - kiinteät kustannukset 6 e/tonni*– Katettu n. 100 e/m3 - kiinteät kustannukset 14 e/tonni*

• Peitemuovit ja siilopeitteet» n. 0,6 e/tn

3

*Poistoaika 25v, korko 5 %, kunn. pito 1%

Litistys

– Traktorikäyttöinen valssimylly – Esim. n. 10-15 tn/h kapasiteetti , esim.

25 000 eMyllyn kustannukset 7 e/tonni Traktorityö 10 e/tonni

Jos kokonaistyösaavutus 5 tonnia/tunti kaksi traktoria työssä, tuntikustannus 50 e/h

• Säilöntäaine 3 litraa /tuoretonnio 5 e/tonni kuivaa viljaa

Vaihtoehtona kuivaus?

• Investointi : oman pakettikuivaamon rakentaminen• Viljantuotanto 500 000 kg• Esim. 25 m3 koneisto, varastosiilot n. 800 m3

Investointi esim. 180 000 eVuotuinen pääomakustannus 32 e/tonni(Huom. sisältää varastoinnin)(Poistoaika koneisto 15 v, rakennus 25 v, korko 5%, vakuutus ja kunnossapito 1,5%)

Pyöreillä siiloilla edullisempaa varastotilaa

Kuivausöljyn kustannus

15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30öljykustannus e/tn 1,7 3,4 5,1 6,9 8,8 10,7 12,6 14,6 16,6 18,7 20,9 23,1 25,3 27,7 30,1 32,5öljyn kulutus litraa/tonni 2,0 4,0 6,1 8,2 10,3 12,6 14,8 17,2 19,6 22,0 24,6 27,2 29,8 32,6 35,4 38,3

0

5

10

15

20

25

30

35

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

e/vi

ljato

nni

öljy

ä /v

iljat

onni

Lämmitysöljyn kulutus kg ja €/ viljatonni (öljyn hinta 71 c/l)

Laskelmassa käytetty 137 g öljyä/haihdutettava vesikilo.Laitinen ym. 1985: Työtehoseuran mittaukset maatiloilla keskimäärin 142 g/haihdutettava vesikilo)

Kuivauskustannus

Oma pakettikuivaamo (25 m3)Sis. varastointi

– Pääomakustannus 32 e/tn– Kuivausöljy +sähkö 16 e/tn

Yhteensä 46 e/tn

Rahtikuivaus (25 m3)• Kuivaus + jäähdytysaika 8 h • Taksa 47 e/h = 376 e• Viljaa n. 14 tn = 27 e/tn• Varastointikorvaus n. 10 e/tn

Yhteensä 37 e/tn

(puintikosteus n. 22-23%)

Kiinteän polttoaine vs. öljyjärjestelmäLaskelma T. Lötjönen 2012

KP-järjestelmän hinta 63 960 eKiinteät kustannukset 6 822 eEnergia 2 850 eLisätyö 300 eYhteensä 9 972 e

Öljyjärjestelmän hinta 23 616 eKiinteät kustannukset 2 519 eEnergia 10 780 e

Yhteensä 13 299 eErotus 3 326 e

Kuivuri 30 m3, uuni 400-500 kW, hakkeen hinta 20 e/MWh, öljyn hinta 86 e/MWh, Käyttö 300 tuntia/vuosiÖljyn hinnalla 59 c kustannukset tasan

Kuivattu vilja

• Jauhatus /litistys ruokinnan yhteydessä– Myllyn kiinteät kustannukset + sähkö n. 2 e/tn– Huomioitava lisäksi työ – viljan siirto kuivurin siiloista myllyn siiloon

Yhteenveto kuivauksen ja murskesäilönnän kustannuksista

Murskesäilönnän kustannuksetVarastointi 7,0Konekustannus 6,9Traktorityö 10,4Säilöntäaine 5,04Yhteensä e/tn 29,3

Kuivauksen kustannuksetKuivaamon ja varastojenkiinteät kustannukset 32Energiakustannus 15,7Työkustannus 2,4Yhteensä e/tn 50

Eri menetelmien kustannusvertailua

• Laskelmat aina suuntaa-antavia• Monet tekijät vaikuttavat lopulliseen kustannukseen

– usein joudutaan olettamaan monia kustannustekijöitä – mm. mikä on tarkastelun aikajänne ja lopullinen pääomakustannus?

• Tilakohtaiset tekijät ratkaisevat• Todelliset vaihtoehdot – nykyiset resurssit• Tulevaisuuden suunnitelmat - laajentaminen

11

Kustannusvertailua (2008)

Mukana myös jauhatuskulut ja työ

Jyväsäilöntä propionihapolla

• Säilöntäainekustannus suurin kustannuserä (propionihappo)• Puintikosteus vaikuttaa kustannuksiin

Korjuuajan kapasiteetti

Kuivaus 25 m3 kuivuri

• Esim. 10 h läpimenoaika kuivauserälle• Oletetaan 2 erää vuorokaudessa:

2 x 14 000 kg=28 000 kg

Korjuupäiviä 500/28= 18 päivää

Murskesäilöntä

• Myllyn kapasiteetti 10 tn tuoretta viljaa = 7 tn kuivaa

• Litistys 8 h/pv8 x 7 000 = 56 000 kg

Korjuupäiviä 500/56= 9 päivää

500 000 kg viljaa

Murskesäilönnän taloudelliset hyödyt

1. Kustannussäästöt – Investoinneissa– Polttoöljyn kulutus

2. Korjuuaika– Vastaanottokyky vs. kuivurin kapasiteetti– Aikaisempi korjuu - rahtipuimurin saatavuus, paremmat olosuhteet

3. Myöhäisemmät ja satoisammat lajikkeet – paremmat sadot– Parempi pellon tuottavuus

Tilojen välinen viljakauppa

Mahdollisuudet• Kustannussäästöt

– Rahti, toimituspalkkiot ym.

• Vaikuttaminen viljan laatuun – Sopimusviljelyä?

• Jäljitettävyys• Tuoresäilöntä

Kysymykset• Toimintatavat

– Hinnoittelu– Laadun toteaminen– Määrän toteaminen

• Osapuolien kohtaaminen

TYÖTEHOSEURA 16tammik-17

Huom. Myyjän pitää olla rekisteröitynyt rehualan alkutuotannon toimijaksi

Tapahtuu EVIRAn lomakkeella

Hinnoittelu

• Markkinahinta tai sopimushinta• Tarkistetaan laadun mukaan

– Hehtolitranpaino– Kosteus-%– Valkuaispitoisuus?– Rikkasiementen määrä?

• Sovitaan rahtikustannuksista• Sovitaan kuivaushyvityksestä, korjuukuluista

TYÖTEHOSEURA 18

Viljan kosteus

• Viljan hinnan kosteuskorjaus (14 %:iin)

• Korjauskerroin =

• Esim. 25 % = 0,87

100 - kosteusprosentti

86

100 - 25

86

19

Voidaan myös laskea määrän kautta, jolloin esim. 10 000 kg 25 %:sta viljaa vastaa 0,87 x 10 000 kg = 8 700 kg 14 %:sta viljaa

Laadun mukainen hinnan tarkistus

• Määrittely käyttöarvon kautta: – hehtolitranpaino kuvaa

rehuarvoa – valkuaispitoisuus?

TYÖTEHOSEURA 20

•hinnan korjaus kertoimilla

Kostean viljan laatu

• Kostean viljan hehtolitran-painon korjaus

• Laadun mukaista hinnantarkistusta varten

• Kostea vilja on kevyempää

• Mitattuun painoon lisätään taulukon mukaisesti

Kosteus-% Lisäys punnittuun hehtopainoon, kg

21 224 327 430 533 636 739 8

TYÖTEHOSEURA 21

Kuivaus/säilöntäkustannusten huomioiminen

• Jos ostaja vastaa säilönnästä ja varastoinnista, hyvitys hinnassa• Myyjä säästää kuivauskustannukset

– Tilanteesta riippuen säästö =kuivauksen muuttuvat kulut tai rahtikuivauskulut

• Vaihtoehtoja :– Myyjä hyvittää omien muuttuvien kulujen verran (energia, työ)– Verrataan rahtikuivausveloitukseen

– Rahtikuivaus yleensä tuntitaksalla– Arvioitava kuivaustunnit ”normaalilla” puintikosteudella

TYÖTEHOSEURA 22tammik-17

Hinnan laskeminen

ESIM. OHRA, KOSTEUS 25 %, KOSTEUSKORJATTU HLP 62 KG, NAUTOJEN RUOKINTAAN

( ) /tn€3,85/tn€10098,086

25100hintaViljan =××−

=

TYÖTEHOSEURA 23

( ) perushintakorjaus-hlp86

%-kosteus100hintaViljan ××−

=

ProAgriaFarmarinpörssissä tietoa tilojen välisen kaupan toimintatavoistawww.farmarinpörssi.fimm. Viljan hintalaskuri

Lisäksi kuivauskustannusten huomioiminen, esim. arvioidaan rahtikuivauksen kustannusten mukaan 20 e/tn

→ 85,3 – 20 = 65,3 e/tn

Määrän selvittäminen

• Punnitseminen on paras ja yksiselitteinen tapa– Ajoneuvovaaka, kuivurivaaka

• Tilavuuden mukaan – Hehtopainomittarilla mitatun painon käyttö voi aliarvioida

todellista määrää – Mittaus kuljetuksen jälkeen lisää heittoa– Jos esim. 1 kg:n ero hehtolitranpainossa, virhettä 10 kg / m3

– Esim. 100 m3 viljan myynnissä 1 kg ero tekee 1000 kg– Isomman astian punnitus kuvannee paremmin painoa

kuormassa

24tammik-17

Kuva ProAgriaEteläpohjanmaa, NurmiArtturi-hanke

Rahtikustannuksista sopiminen

• Jos lyhyet välimatkat, helpointa jättää huomioimatta– Molemmille osapuolille tulee säästöä

• Jos merkittävät• Arvioidaan vaihtoehtoinen rahtikustannus ja puolitetaan molemmille

osapuolille• Hyvitetään hinnassa ostajalle/myyjälle, joka vastaa kuljetuksesta

TYÖTEHOSEURA 25

Pystymyynti

• Sadon arviointi korjuun yhteydessä• Hintakorjaukset

– Vastaavat laadun mukaiset kuten jyväkaupassa– Vastaava kuivaushyvitys ostajalle– Puintikustannusten korvaus esim. keskimääräisen urakointitaksan

mukaan → n. 100 e/ha (2014) = 4 000 t/ha = 25 e/t

• Samoin ostajan mahdollisia muita viljelytoimia voi arvioida urakointitaksojen avulla

Sopimus

• Kirjallisena aina suositeltava, helpottaa toimimista• Miten perushinta määräytyy• Muut hinnoitteluperusteet• Laadun ja kosteuden määritystavat• Määrän arviointitapa• Toimitusajankohdat ja maksuaikataulut• Vastuu rehun laadusta – milloin vastuu vaihtuu• Pystykorjuussa korvauskäytännöt pellon kuntoon liittyen –konerikot• Sopimuksen sitovuus – ylivoimaiset esteet

TYÖTEHOSEURA 27tammik-17

Tilojen välisen kaupan hyvät käytännöt

• Sovitaan kirjallisesti yhdessä etukäteen

• Pelisäännöt ovat selkeät• Kumpikin hyötyy =

tyytyväinen

TYÖTEHOSEURA 28

Parhaat käytännöt - talous

1. Tarkastelu, mihin käyttöön viljaa tuotetaan –asiakkaat ja eri menetelmien tuoma lisäarvo

2. Kokonaistaloudellinen laskenta – koko ketju pellolta ruokintaan

3. Seuranta – satojen arviointi, syöntimäärät, kustannukset – mitä mittaat- sitä voit parantaa

Kiitos