1/2010Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ryFackorganisation för konst- och kultursektorn rf

2 T A K U

1/2010Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ryFackorganisation för konst- och kultursektorn rf

T ä s s ä n u m e r o s s a

Kannen kuva: Mikko Myöhänen”At the End of the Rainbow” vuodelta 2007.

Puheenjohtajalta ...................................................................... 3

Mikko Myöhänen – skeittaava taiteilija ..................................... 4Noora Herranen

Nuorten elämän taidekohtia ..................................................... 6Sami Myllyniemi

Kolea elämä ............................................................................ 9Panu Hämeenaho

Taide ja kulttuuri lisäämään hyvinvointia ................................... 10Merja Isotalo

Euroopan kulttuuripääkaupungit vuonna 2010 .......................... 12Hannele Häkkinen

Gallup ..................................................................................... 14 Tim Burton _ MOMA ............................................................... 16Sanna Posti Sjöman

Kurkista tapahtumatuotannon tulevaisuuteen! ........................... 18Katri Halonen

Vaativaa ajankäytön kannalta, mutta erittäin antoisaa ................. 20Auli Jämsänen, Laura-Maija Hero

Smirgeli .................................................................................. 24 Opiskelijat huolissaan Lahden Muotoiluinstituutista ................... 25 Laura Tiainen

Pelit videoissa ja tietokoneella ................................................. 26Matti Isotalo

Digiarx – kulttuurilaitos mediakasvattajana ............................... 28Janne Kaakinen

Omasta ideasta lähtenyt tapahtuma on elämys ......................... 29Riikka-Leena Puistola Läänintaiteilija: Jyrki Tamminen ............................................... 30

Kierrä kaukaa työttömyysturvalain sudenkuopat ....................... 32Eero T. Anttila

Jäsensivut ............................................................................... 34

Julkaisija: Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry/ Fackorganisationen för konst- och kultursektorn rf Lehden toimituskunta: päätoimittaja Kirsi Herala p. 040 5111 200, 0201 235 393 email: kirsi.herala@taku.fi. Susanna Tommila, Noora Herranen, Merja Isotalo, Anne Mari Rautiainen, Laura Tiainen. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisuun tarkoitetuista artikkeleista ja niiden toimitusajoista on sovittavatoimituskunnan kanssa. Taitto: Kirsi Herala/Anne Punttila Paino: Painokotka Oy, Kotka ISSN 1457-7003 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

TAKU:n lehdessä olevat artikkelit ja niissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien henkilökohtaisia mieli-piteitä. Ne eivät välttämättä edusta TAKU ry:n virallista kantaa.

T A K U 3

Kuv

a: J

ohan

nes

Wie

hn

Vuosi on vaihtunut ja kunta-alakin pääsi pienen väännön jälkeen sopuun. Kunnallinen työehtosopi-mus (KVTES) tuntee valitettavasti vain muutaman kulttuurialan nimikkeistä. Tämä tarkoittaa sitä, että suuri osa TAKUlaisista kunnalla työskentelvis-tä ovat ns. hinnoittelemattomia ja heidän korotuk-sensa ja muut etunsa eivät välttämättä ole samoja kuin sopimuksessa hinnoiteltujen. Siirryin itse viik-ko sitten yksityissektorilta kunnallisen työnantajan palvelukseen ja tuntuu turvalliselta olla taas työ-ehtosopimuksen piirissä. Yksityissektorillekin tulisi ehdottomasti saada oma kulttuurialan työehtoso-pimus valvomaan TAKUlaisten ja muidenkin kult-tuurityöntekijöiden etuja ja oikeuksia. Tämä työ on pitkäjänteistä ja vaatii myös työnantajien järjestäy-tymistä. TAKU on tässäkin asiassa ollut aloitteel-linen - ja työ jatkuu edelleen.

Viime keväänä TAKU aloitti neuvottelut Akavan kanssa yhteisen akavalaisen kulttuuripoliittisen strategian saamiseksi. Akavan puheenjohtajan Mat-ti Viljasen tuella keskustelut ovat edenneet niin, että strategian tekemistä varten on nyt nimetty työryh-mä ja strategiatyö voidaan aloittaa. Ajatuksena on ollut, että keskusliittomme Akava, joka edustaa koulutusta ja sivistystä, tarvitsee yhteisen kultuu-ripoliittisen strategian mm. elinkeino- sosiaali- ja koulutuspoliittisten linjauksiensa tueksi. Kysymys onkin läpileikkaavasta luovuuden ja luovien alo-jen esille tuomisesta kaikilla akavalaisilla aloilla. TAKU voi nyt kaikella oikeudella olla ylpeä saa-dessaan olla mukana tekemässä merkityksellistä järjestö- ja liittorajoja ylittävää kulttuuripoliittis-ta työtä. Sehän on meille tuttua, jo ihan arkipäivän työstämmekin. Tämä vaatii kovaa työtä, mutta sii-tähän me tykätään.

Valoisaa talvea ja hyviä hiihtokelejä - laduille vaan uusia innovaatioita tekemään! Kommunsektorn har även den nu nått ett resultat i avtalsförhandlingarna. I det kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet ingår dessvärre bara nå-gra kulturtjänstebenämningar, vilket betyder att en hel del av TAKUiterna inom den kommunala sek-torn hör till grupper vars lön inte är prissatt. De-ras lön kommer inte nödvändigt att följa de i avtalet nämnda lönevillkoren. Jag flyttade själv över från den privata sektorn till den kommunala för en vecka sedan och det känns tryggt att igen få arbeta inom ramen av det kommunala arbetsavtalet. Vi arbetar fortfarande aktivt inom TAKU för att få ettarbetsavtal för kulturarbetarna inom den priva-ta sektorn.

P u h e e n j o h t a j a l t a

Våra förhandlingar med Akava om en egen kul-turpolitisk strategi för hela centralförbundet har, med stöd av ordfö-rande Matti Viljanen, lett till resultat. En arbetsg-rupp har tillsatts och stra-tegiarbetet kan börja. Tan-ken är att Akava behöver en kulturpolitisk strategi och ett lyft av de kreativa branscher-na som stöd för sin utstakning av bl.a. närings-, social- och utbildningspolitiska frågor. Vi kan nu med all orsak vara stolta över att få vara med i det kulturpolitiska arbetet, som överskrider förbundsgrän-serna, vilket vi de facto är vana med redan i det vardagliga ar-betslivet.

Ut på skidspåren i den ljusa vin-tern och inhämta nya innova-tioner!

Susanna Tommila+ 358 40 588 4144e-mail:susanna.tommila@taku.fi

T A K U 3

4 T A K U

TAKU-lehden vuoden 2010 nume-

roiden kansissa nähdään kuvatai-

teilija Mikko Myöhäsen teoksia.

Nuori taiteilija ammentaa inspiraa-

tionsa muun muassa skeittaami-

sesta, musiikista ja katutaiteesta.

N o o r a H e r r a n e n

Skeittaava - TAKU-lehden uusin kansitaiteilija ammentaa inspiraationsa nuorisokulttuurista

4 T A K U

l Syntynyt 1975, Turku

l Asuu ja työskentelee

Hämeenlinnassa

l Opinnot: Oriveden opisto

Satakunnan ammattikorkeakoulu,

kuvataide, Kankaanpää

l Teoksia kokoelmissa:

Suomen Valtion taidekokoelma

Hämeenlinna taidemuseo

Anjalankosken kaupunki

Kankaanpään kaupunki

Kankaanpään taidekoulu

Suomen Taideyhdistys

Kanta-Hämeen keskussairaala

Lisätietoja:

l www.mikkomyohanen.com

Mikko Myohanen

34-vuotias Mikko Myöhänen tekee taidetta nuorisokulttuurin ympä-röimänä. Myöhäselle skeittaaminen-kin on taiteellista ilmaisua. Lajissa kiehtoo vauhti ja vapaus valita suun-ta mihin menee ja mitä tekee. – Nykyisin vaihtoehtoja on kyllä vähemmän kuin ennen, kun uusia temppuja ei enää tällä ikää opi, tai-teilija myöntää. Myöhänen harrastaa aktiivisesti myös musiikkia. Homma ei kuiten-kaan tähtää mihinkään rocktähtey-teen. Musiikki toimii lähinnä inspi-raation lähteenä.

– Kuuntelen tosi aktiivisesti mu-siikkia laajalla säteellä ja soitankin jonkun verran, Myöhänen kertoo. Katutaidekin kiinnostaa monessa mukana olevaa taiteilijaa. – On mielenkiintoista seurata, mi-ten ihmiset käyttävät kaupunkia hy-väkseen.

Skeittihousuista kuvataiteeseen

Lukion jälkeen Myöhäselle oli vie-lä epäselvää, mikä hänestä tulee isona. – Armeijaikäisenä piti alkaa teke-mään vaatteita, kun ei ollut markki-

”Wallride Galleria KONEen näyttelyssä Plywood Highway”

T A K U 5

taiteilija

T A K U 5

noilla tarpeeksi isoja skeittihousuja. Silloin harkitsin vaatesuunnittelijan uraa, lopulta se tuntui kuitenkin liian järjestelmälliseltä, taiteilija kertoo. Ala löytyi Oriveden opiston kuva-taidelinjalta. – Oikeastaan siitä lähtien on ol-lut selvää, mitä haluaa tehdä. Välil-lä kuitenkin epäilee, onko sitä riittä-vän hyvä, taiteilija pohtii.

Kaatikselta taiteellinen vapaus

Myöhänen käy taiteellisen työs-kentelyn lisäksi päivätöissä, kun on pakko. Päivätyö on taiteilijalle este, mutta myös mahdollistaja. – Kysymys on oikeastaan sii-

tä, mihin asti on valmis menemään saadakseen taiteesta elantonsa, hän kiteyttää. Työt Myöhänen valitsee sen mu-kaan, mistä on itse kiinnostunut. Ti-laustöitä Myöhänen ottaa vastaan vain jos innostuu niistä. – Ilmaisullinen vapaus on niin tärkeää, että mieluummin olen sit-ten töissä kaatiksella ja teen mitä itse haluan.

Puoli metriä ilmassa

Ajankohtaisia projekteja taiteili-jalla tuntuu olevan runsain mitoin. Oman taiteellisen työskentelyn li-säksi Myöhänen on mukana muun

muassa tekemässä katutaideko-konaisuutta opettajien täydennys-koulutukseen. Musiikin puolella meneillään on Black Motorin free-jazz-levyn julkaiseminen. Lisäksi taiteilija suunnittelee uniikki t-paito-ja ja skeittilautojen grafiikoita Wind-mill skeittikaupalle. Tekeminen riittää monesti palk-kioksi. – Välillä sitä on puoli metriä il-massa pelkästä mahdollisuudesta tehdä jotain kiinnostavaa, taiteili-ja selvittää.

6 T A K U

Nuorisobarometri on Valtion nuori-soasiain neuvottelukunnan ja Nuo-risotutkimusverkoston kyselytutki-mus, joka on vuodesta 1994 lähtien kerännyt tietoa nuorten arvoista ja asenteista. Tiedot kerätään vuo-sittain haastattelemalla puhelimit-se noin 2000 nuorta. Toistuvien aiheidensa ohella tutkimukset on viime vuosina rakennettu jonkun ajankohtaisen tai muuten tärkeän teeman ympärille. Vuonna 2009 teemana oli taide ja kulttuuri.

Vaikka taide ja kulttuuri teemoina ovat aina ajankohtaisia, antaa ky-selyajankohdan taloudellinen lama taideteemalle ajankohtaista paino-arvoa. Heikoissa taloussuhdanteis-sa kun kulttuurin arvostuksen arvel-laan kasvavan. Tämän näkemyksen mukaan taiteen ja kulttuurin tuoma sisältö, elämykset ja lohtu ovat tär-keitä varsinkin vaikeina aikoina. Ai-nakin kirjastojen kaltaisten ilmaisten palveluiden käyttäjämäärät ovatkin olleet kasvussa, ja kyselyn mukaan kulttuuripalvelut ovat nuorten elä-män ja vapaa-ajan kannalta selväs-ti tärkeämpiä kuin asiaa edellisen kerran selvitettäessä vuonna 1999. Sama trendi näkyy niin teatteriesi-tysten, museoiden kuin konserttien kohdalla. Havaittu kehitys ei kuiten-kaan välttämättä selity ainakaan pel-kästään lamatunnelmilla, vaan kyse voi hyvin olla taloussuhdanteista riippumattomasta kulttuuripalve-luiden tärkeyden kasvusta nuorten elämässä. Tämän puolesta puhuu se, että enemmistö nuorista ei koe

kiristyneen taloudellisen tilanteen vaikuttaneen heidän elämäänsä, ja vain viidennes on vähentänyt kulu-tustaan talouskriisin takia. Nuorten ikäryhmä ei selvästikään ole kaik-kein paras taantuman ja kulttuurin arvon yhteyksien tarkasteluun, eikä kyselytutkimuksiin yleisesti ottaen vastata suppeasti yksin haastattelu-hetken tilanteesta käsin. Vaikka kulttuuripalvelut ovat yhä tärkeämpiä nuorten vapaa-ajan

kannalta, ei tyytyväisyys niihin ole kuitenkaan vastaavasti lisääntynyt, vaan kulttuuripalveluiden sisältö vastaa entistä harvemman nuoren odotuksia. Tyytyväisiä on yhä lähes kolme neljästä, mutta kymmenes-sä vuodessa tyytymättömien osuus on kasvanut noin kymmenellä pro-senttiyksiköllä. Parhaiten asemansa näyttää säilyttäneen kirjastolaitos, jonka asema nuorten parissa on muu-tenkin hyvin vahva. Kolme nuorta

S a m i M y l l y n i e m i

Nuorten elämän

TAIDEKOHTIA

Nuorisobarometri selvitti nuorten suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin

6 T A K U

T A K U 7

neljästä pitää kirjastojen palvelui-ta tärkeinä vapaa-ajan kannalta, ja neljä viidestä kokee kirjastojen pal-veluiden vastaavan odotuksia. Mut-ta kokonaisuutena nuorten arvostus kulttuuripalveluita kohtaan näyttää olevan ennemmin heikkenemään kuin kasvamaan päin. Miten tämä trendi sitten sopii siihen, että edellä kerrottiin kulttuu-ripalveluiden olevan yhä tärkeäm-piä nuorten elämässä? Ehkä nämä ristiriitaiselta vaikuttavat havainnot kertovat omalla tavallaan kulttuu-rin merkityksestä: se on tärkeää sii-tä huolimatta, että kulttuuripalve-lut eivät täysin onnistu vastaamaan nuorten odotuksiin ja tarpeisiin. Kulttuurin saavutettavuuden ja ta-sa-arvoisuuden kannalta on myös havaittavissa myönteinen kehitys-kulku siinä, että kulttuuripalveluita liian kalliina pitävien osuus on las-kusuunnassa. Pidemmällä aikavälillä kult-tuuriteemaa nuorisobarometrissa perustelee myös niin sanottu kult-tuurinen käänne, joka on kasvatta-nut kulttuurin merkitystä kaikilla yhteiskuntapolitiikan ja -tutkimuk-sen aloilla. On luonnollista, että kulttuurin hyödyllisyys kiinnostaa, onhan sen osuus bruttokansantuot-teestakin suurempi kuin matkailun tai metsäteollisuuden. Kulttuurin tuloksia mitataan kasvavassa mää-rin myös taloudellisesti, mikä kertoo ehkä kulttuurisektorin tarpeesta pe-rustella palvelutuotantonsa julkisen tuen oikeutusta. Taiteen ja kulttuurin vaikuttavuudesta terveydelle, hyvin-voinnille, kansantaloudelle, elinym-päristön viihtyvyydelle jne. on mo-nipuolista tutkimuksellista näyttöä, Nuorisobarometrin ei sitä tarvitse todentaa, eikä kyselytutkimus paras instrumentti siihen olisikaan. Kiinnostavia tässä yhteydessä ovat sen sijaan nuorten omat näke-mykset taiteen merkityksestä. Enem-mistö nuorista on sitä mieltä, että taiteesta ei tarvitse olla hyötyä, vaan se on itseisarvo. Samalla nuorten enemmistö allekirjoittaa myös sen, että taide voi uudistaa yhteiskuntaa ja vielä suurempi enemmistö sen, että taide voi toimia kriittisten ääni-en väylänä. Merkille pantavaa on eri-tyisesti se, että taidetta itseisarvoisen tärkeänä pitävät nuoret ovat samalla muita valmiimpia uskomaan taiteen hyödyllisyyteen niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Taiteen vaikutta-vuus ja taiteen itseisarvoisuus eivät siis näyttäisi nuorten mielestä sulke-van toisiaan pois. Jos tämä vaikuttaa

ristiriitaiselta, on huomattava, että taide voi toimia yhteiskunnallise-na uudistajana juuri silloin, kun se ei erityisesti yritä uudistaa mitään, toimiessaan eräänlaisena hyötyajat-telusta ja kehityksestä vapaana vyö-hykkeenä. Nuoria ei kuitenkaan ole syy-tä nähdä vain kulttuurin ja taiteen kuluttajina, vaan myös aktiivisi-na toimijoina. Kahdella kolmesta nuoresta on ainakin jokin kyselyssä selvitetyistä luovista harrastuksista. Yleisimpiä luovan toiminnan muo-toja ovat käsityöt, soittaminen, va-lokuvaaminen, piirtäminen ja muu kuvataide, joita kutakin harrastaa noin viidennes nuorista. Instrumen-tin soittaminen poikkeaa muista sii-nä, että sitä harrastetaan myös var-sin säännöllisesti, joten sitä voi pitää kaikista selvitetyistä toimintamuo-doista yleisimpänä. Harvinaisimpia kysytyistä luovan tekemisen muo-doista puolestaan ovat sirkus, graffi-tit, sarjakuvat ja näytteleminen: näi-tä harrastaa vain muutama prosentti nuorista. Harrastamisen vähyydessä ei tietenkään ole kyse vain nuorten kiinnostuksen, vaan myös tarjonnan puutteesta. Tekemisen ja tekohalujen vä-lillä ylipäätään on Nuorisobaromet-rin mukaan suuria eroja. Sirkusta, graffiteja ja näyttelemistä haluaisi tehdä varsinaisiin tekijöihin verrat-tuna moninkertainen joukko nuoria. Toisaalta esimerkiksi niistä nuorista, jotka sanovat haluavansa kirjoittaa, tehdä käsitöitä tai kuvataiteita, val-taosa myös toteuttaa haluaan. Tämä kertoo osallistumisen kitkan ja po-tentiaalisten tekijöiden määrän erois-ta eri luovissa toimintamuodoissa. Myös kyselyssä selvitetyt kulttuu-riharrastusten esteet ovat erilaisia riippuen toiminnan luonteesta. Ylei-sesti ottaen esteistä korostui eniten ajanpuute, mutta myös harrastuksen kalleus on varsin yleinen este eten-kin valokuvaamisesta, teatterista, sirkuksesta tai tietokoneella tapah-tuvasta luomistyöstä kiinnostunei-den parissa. Kulttuuriharrastusten kalleus on estänyt harrastamasta noin joka neljättä nuorta. Enem-mistö nuorista pitää myös kulttuu-ripalveluiden lippuja liian kalliina, mikä vahvistaa käsitystä siitä, että nuorten ja heidän perheidensä ta-loudellinen liikkumavara rajoittaa taideharrastuksiin osallistumista. Ajanpuutteen ja kalleuden ohella kolmas huomattava harrastamisen este on harrastusmahdollisuuksien puuttuminen kotipaikkakunnalta.

Tässä nähdään myös alueellista eri-arvoisuutta, sillä ongelma on suurin Lapin läänissä. Myös etäisyydet har-rastuksiin, ja – siihen liittyen – ajan puute, ovat Pohjois-Suomessa asu-vien mielestä selvästi suurempi este kulttuuriharrastuksille kuin muualla Suomessa. Alueiden väliset erot ovat suuria myös siinä, kuinka ohjatusti tai omaehtoisesti nuoret harrastava. Kaupungeissa asuvien nuorten luo-vat harrastukset tapahtuvat selvästi maaseudulla asuvia nuoria useam-min ohjatusti tai ryhmässä. Mielekkään vapaa-ajan ja har-rastustoiminnan tärkeyttä nuorten hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja tunne-elämän kehittymisen kannalta korostetaan monella kentällä, joten nämä havainnot on syytä panna mer-kille. Valtioneuvoston lapsi- ja nuo-risopolitiikan kehittämisohjelmassa todetaan, että ”lapsille ja nuorille on tarpeen antaa mahdollisuus ilmais-ta luovuuttaan ja päästä osalliseksi kulttuuristamme ja kulttuuriperin-nöstä – perheen asuinpaikasta, sosi-aalisesta tai taloudellisesta asemasta riippumatta”. Kyselyn mukaan valtaosa nuor-ten luovasta tekemisestä tapahtuu ilman ohjausta ja usein myös il-man ryhmää. Nuorten näkökulma luovuuteen on ylipäätään avara, ja luovuuden arkiset näyttämöt, ka-vereiden seura ja koti, nousevat luovuuden paikkoina harrastusten edelle. Myös Nuorisobarometrin avoimissa kommenteissa siitä, miten nuorten luovuutta voisi tukea, mo-net mainitsivat vapauden. Nuorten hyvinvointi rakentuu pitkälti vapaa-ajassa, ja nimenomaan järjestäyty-mättömässä instituutioiden ulkopuo-lisessa omaehtoisessa toiminnassa. Nuorten vapaa-aikatutkimuksen mukaan vapaa-aikaan tyytyväisyy-teen vaikuttavat eniten juuri järjes-töjen ulkopuoliset harrastukset, mikä antaa tukea tälle nuorisotutkijoiden ja muiden alan toimijoiden kentällä liikkuvalle tiedolle. Kyselytutkimusten mukaan nuoret myös kaipaavat erityisesti ti-loja vapaalle organisoimattomalle olemiselle. Nämä näkemykset voivat kenties lukea näkökulmaksi ajankoh-taiseen keskusteluun siitä, onko Suo-messa tarpeeksi kulttuurirakennuk-sia, ja ovatko seiniin laitetut rahat pois kulttuurin sisällöstä. Tuloksia vapaamuotoisten oleskelumahdol-lisuuksien ja järjestäytymättömän toiminnan tarjoavien tilojen tärke-ydestä nuorille ei kuitenkaan pidä kiirehtiä lukemaan ”seinien” puo-

T A K U 7

8 T A K U

lustuspuheeksi ”sisältöä” vastaan. Kun taide nähdään luomisprosessin-sa kautta, ymmärretään paremmin nuorten luovan toiminnan ehtoja. Analogia löytyy tieteestä: sekään ei ole sama asia kuin tieteen tulokset, vaan tapa, jolla tulokset syntyvät. Muusikko Tommi Liimatta muotoi-li asian seuraavasti: ”Ei tarvita niin-kään korkeakattoisia lopputuotteen esittelypaikkoja, vaan huokeita val-mistustiloja: treenikämppiä, pajoja, veistoluokkia”. Omaehtoisen toiminnan mah-dollistavien tilojen tärkeys ei tar-koita sitä, etteivät nuoret tarvitsisi opetusta ja kannustusta luovuuteen, pikemminkin päinvastoin. Kun nuo-rilta pyydettiin avoimia komment-teja siitä, kuinka nuorten luovuutta voitaisiin edistää, ohjauksen, etenkin koulun ja kodin rooli korostui yllät-tävänkin vahvasti. Nuorten saamaa kannustusta taiteeseen tai muuhun luovaan toimintaan selvitettiin myös kysymällä kokemuksia kannustuk-sen riittävyydestä. Myös tässä van-hemmat ja opettajat osoittautuivat hyvin tärkeiksi. Vanhemmilta saa-dun kannustuksen kokee riittäväksi noin kolme nuorta neljästä, opettaji-enkin kannustus on riittävää selvän enemmistön mielestä. Vastausvaih-toehdon ”en ole kaivannut kannus-tusta” sen sijaan valitsee vain ani harva nuori. Nuoret, jotka kaikkein aktii-visimmin ovat mukana taiteen ja muun kulttuurin tekemisessä, koke-vat myös saaneensa muita enemmän kannustusta siihen. Tässä voi pohtia havaitun yhteyden suuntaa: saavat-ko monipuolisesti aktiiviset nuoret enemmän kannustusta vai onko nuo-rilla enemmän luovia harrastuksia siksi, että heitä on kannustettu nii-hin? Valistunut arvaukseni on: mo-lemmat ovat oikein. Oikeanlainen kannustus lisää intoa toimia, mikä puolestaan lisää tilaisuuksia myön-teisille kokemuksille, mikä puoles-taan ruokkii halua saada niitä lisää. Myönteisen noidankehän kääntö-puolena on luonnollisesti negatiivi-nen, passiivisuutta ruokkivan kierre, mikä lisää nuorten polarisaatiota ja eriarvoisuutta. Koulun merkitys taiteeseen osallistumisen kannalta on keskei-nen myös siksi että, sillä – toisin kuin lasten ja nuorten kulttuuri- ja taidekasvatuspalveluilla – on mah-dollisuus tavoittaa koko kohderyh-mä. Tulevaisuuden työelämän maa-laillaan vaativan tekijöiltään kykyä innovaatioihin, joustavuuteen ja

luovuuteen. Samalla kuitenkin kou-lutusta näytetään kehitettävän juuri päinvastaiseen suuntaan, yhä putki-maisemmaksi, ja opintoputkeakin työurien pidentämisen nimissä yhä lyhyemmäksi. On vaikea nähdä, kuinka tämä voisi valmentaa vaa-dittavaan monialaisuuteen ja jous-tavuuteen. Tähän tulevaisuusvisioiden ja koulutuksellisten trendien väliseen ristiriitaan liittyy myös keskustelu taideopetuksen tilasta tuntikehykses-sä. Nuorisobarometrissa taiteen pe-rusopetus saa vahvan tuen: nuorten enemmistön mielestä peruskoulussa pitäisi olla nykyistä enemmän taide-opetusta. Kyselyn 50–55-vuotiaassa vertailuryhmässä kannatus on vielä suurempaa useamman kuin kolmen neljästä kannattaessa taideopetuk-sen määrän lisäämistä peruskoulus-sa. Taito- ja taideaineiden puolesta-puhujiin ovat yhtyneet myös monet elinkeino- ja liike-elämän edustajat. Keskustelu taiteen perusopetuksen paikasta kiertyykin usein kysymyk-seen sen konkreettisesta hyödystä esimerkiksi juuri uusien yritysten, liike-elämän ja teollisuuden haas-teisiin vastaamisessa. Taideaineiden mahdollistama hyvinvointi ja teke-misen ilo eivät ole millään tapaa ris-tiriidassa luovuuden hyödyllisyyden kanssa. Sen sijaan jotain paradoksaa-lista on siinä, että tässä tilanteessa trendinä on pikemminkin taito- ja taideaineiden karsiminen muiden pakollisten kurssien tieltä. Mihin suuntaan nuorten luo-va aktiivisuus sitten on kehittymäs-sä? Nuorisobarometrissa ei asiaa ole aiemmin selvitetty, eikä tarkkaa trenditietoa siis vielä ole olemassa. Suuntaa antavaa vertailua voi joi-denkin aktiviteettien osalta kuitenkin tehdä Tilastokeskuksen ajankäyttö- ja vapaa-aikatutkimusten perusteel-la. Näyttäisi siltä, että soittaminen ja tanssiminen ovat laskeneet 80-lu-vulta, ja kuvataiteiden harrastaminen 90-luvulta saakka. Valokuvaaminen sen sijaan on digitaalikameroiden yleistymisen myötä odotusten mu-kaisesti lisääntynyt. Näistä havain-noista ei kuitenkaan voi päätellä, että nuorten luovat harrastukset oli-sivat kokonaisuutena laskusuunnas-sa. Nuorisobarometri osoittaa sen, että nuorten luovuus kukkii monessa paikassa, ja on hyvin todennäköis-tä, että tutkijat eivät yksinkertaises-ti osaa esittää oikeita kysymyksiä. Taidetta, kulttuuria ja luovuutta, on vaikea pyydystää tilastohaaviin. Eri-tyisen haastavaa se on kun kohteena

ovat nuoret, joiden luovuus tapahtuu paljolti virallisten rakenteiden ulko-puolella, ja nuorten vapaa-aika ylei-semminkin pitkälti järjestäytyneen toiminnan ulkopuolella. Tämä on eittämättä ongelma tilastoinnin kan-nalta, mutta tässä tilastontekijä nos-taa vapaaehtoisesti kätensä pystyyn. Tietty määriteltävyyden vastaisuus kun kuuluu olemuksellisesti taiteen ja luovuuden olemukseen.

Sami Myllyniemi: Taidekohtia. Nuorisobaromet-ri 2009. Nuorisotutkimusseu-ra/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 97 & Nuorisoasiain neuvottelukunta & Opetusmi-nisteriö. 25 euroa. Tilaukset ja arvostelukappaleet: tilaukset@nuorisotutkimus.fi Julkaisu on ladattavissa maksutta osoitteesta:http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neuvottelukun-ta/julkaisut/barometrit/liitteet/Nuorisobarometri_2009.pdf.

8 T A K U

T A K U 9

P a n u H ä m e e n a h o

10 T A K U

Taide ja kulttuuri lisäämään hyvinvointia

M e r j a I s o t a l o

Kulttuurin hyvinvointivaikutus-

ten edistämiseksi on valmistunut

toimintaohjelma vuosille 2010 -

2014. Ohjelmassa on 18 toimen-

pide-ehdotusta, joiden avulla taide

ja kulttuuri edistäisivät terveyt-

tä ja hyvinvointia. Ohjelma luovu-

tettiin peruspalveluministeri Pau-

la Risikolle ja opetusministeriön

valtiosihteeri Marcus Rantalalle

28.1.2010.

Toimintaohjelma on tulos pitkäs-tä prosessista, jonka alkupäässä on YK:n kulttuurivuosikymmenen Arts in Hospital -ajattelu. Sen pohjalta Suomessa käynnistyi Terveyttä kult-tuurista -verkoston toiminta, jossa ylitettiin kulttuurin ja terveyden vä-lisiä raja-aitoja ja koottiin niin tutki-mustietoa kuin käytännön kokemuk-siakin taiteen vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin. Nyt julkistettu toimintaohjelma on osa Terveyden edistämisen poli-tiikkaohjelmaa. Vuosille 2010-2014 tarkoitetun ohjelman painopisteet ovat 1. kulttuuri osallisuuden, yh-teisöllisyyden, arjen toimintojen ja

ympäristöjen edistäjänä; 2. taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja tervey-denhuoltoa sekä 3. työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin kei-noin. Terveyttä kulttuurista -verkos-ton ja hankkeiden aktiivinen jäsen ja toimija VTT Hanna-Liisa (Assi) Liikanen valmisteli ohjelman yh-dessä laajan asiantuntijaryhmän kanssa ministeri Wallinin toimek-siannosta. Julkistamistilaisuudessa minis-teri Risikko korosti poikkisekto-riaalisuutta erityisesti kuntatasol-la, hyvien käytäntöjen levittämistä ja olemassa olevien organisaatioi-den käyttämistä. Hänen mukaansa

Assi Liikanen, Maija Perho ja Paula Risikko

10 T A K U

T A K U 11

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia - ehdotus toimintaohjelmaksi 2010-2014 on luettavissa: www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/Taiteesta_ja_kulttuurista_hyvinvointia.html?lang=fi

terveyden tulee olla näkyvissä kai-kissa politiikoissa ja ihminen tulee nähdä kokonaisuutena. Ministeri oli vakuuttunut siitä, että kulttuurilla ja taiteella on juuri nyt valtava tilaus sosiaali- ja terveyspuolella. Oman puheenvuoronsa lopuksi hän kehotti meitä kaikkia ottamaan myös tänään oma kulttuuriannoksemme. Ohjelman 18 toimenpide-ehdotus-ta ovat hyvin erilaisia. Niissä esite-tään mm., että taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten näkökulmaa olisi vahvistettava kaikilla koulutus-asteilla, mikä tarkoittaisi käytännös-sä taide- ja taitoaineiden lisäämistä perusopetuksen tuntijaossa sekä am-matillisen peruskoulutuksen tutkin-tojen perusteissa. Esitetään myös, että julkisten rakennusten käyttö-mahdollisuuksia virka-ajan jälkeen olisi parannettava ja että ne olisi suunniteltava monikäyttöisemmik-si kuntalaisille. Assi Liikanen nosti esiin ohjel-man vaikutukset myös taiteilijoiden työllistymisessä sekä kulttuurialan yrittäjien merkityksen työelämän ja liike-elämän innovoinnissa. Työkult-tuuria on uudistettava, jos työuria ha-lutaan pidentää ja työhyvinvointia lisätä. Alueellisia yhteistyömalleja tulisi etsiä uudelta pohjalta. Opetusministeriöllä oli viime vuonna ensimmäisen kerran käy-tössään määräraha kulttuurin hyvin-vointivaikutuksia edistävien hank-keiden tukemiseen, täksi vuodeksi se on kaksinkertaistettu 300 000 euroon. Julkistamisen yhteydes-sä todettiin, että ministeriön tulisi kasvattaa tätä rahaa edelleen, mut-ta että myös muiden ministeriöiden sekä Raha-automaattiyhdistyksen tulisi ohjata tukea hankkeisiin, jot-ka edistävät hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin. Moneen kertaan todettiin, että ohjelmassa oli lähdet-ty realistisesti siitä, että uutta rahaa ei löydy, vaan tarvittavat toimenpi-teet toteutetaan uudenlaisilla toimin-tatavoilla ja yhteistyöllä. Terveyttä kulttuurista -verkostol-le toivotaan nyt kotipesää THL:sta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteyteen esitetään perustettavak-si yksikkö, jolle kuuluisi kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tutkimus, kehittäminen ja koordi-nointi. Terveyttä kulttuurista -verkoston jäsen, Kansallisteatterin näyttelija ja väitöskirjaansa valmisteleva Jus-si Lehtonen totesi, että tälle työl-

le tulisi saada pysyvä rahoitus, et-tei se olisi yksittäisten taiteilijoiden innostuksen varassa. Keskustelussa tuli esille myös kansalaisjärjestöjen merkitys hyvinvoinnin edistämisessä kulttuurin ja taiteen keinoin. Työsarkaa on meille kaikille niin hallinnon, koulutuksen kuin kenttä-

työnkin osalta. Toivonkin yhteyden-ottoja ja tietoja TAKUn jäsenkunnan suunnitelmista ja toimista hyvin-voinnin edistämisessä sähköposti-osoitteeseen: isotalo@sci.fi.

Työ jatkuu!

Kirsi Heimonen tanssii ja puhuu aiheesta

12 T A K U

Tämän vuoden kulttuuripääkau-

pungeiksi valitut kaupungit sijaitse-

vat Länsi-Saksassa Ruhrin alueel-

la (Essen), Etelä-Unkarissa (Pécs)

ja Turkissa (Istanbul). Ne jatkavat

edellisten kulttuuripääkaupunkien,

Itävallan Linzin ja Liettuan Vilnan,

työtä ja ovat suunnitelleet kattavan

tapahtumapaketin, jonka odotetaan

houkuttelevan kymmeniä tuhansia

vierailijoita kaupunkeihin. Kaupun-

git järjestävät koko vuoden ajan

erilaisia kulttuuritapahtumia, kuten

näyttelyitä sekä musiikki- ja teatte-

riesityksiä. Tapahtumien tavoitteena

on kuvastaa kulttuuripääkaupungin

eurooppalaisuutta ja ottaa alueen

asukkaat mukaan kulttuuritoimin-

taan. Niiden on myös edistettävä

kaupunkien kehittymistä. Tätä var-

ten kukin kaupunki on saanut EU:lta

1,5 miljoonaa euroa tukea.

Saksan EssenSaksassa toivotaan, että kulttuu-ripääkaupunkiohjelma auttaa voi-makkaasti kaupungistunutta Ruhrin aluetta elpymään. Vielä sata vuotta sitten Ruhr oli Euroopan suurin teol-lisuusalue, jossa oli runsaasti hiili-kaivoksia ja terästehtaita. Nykyään seitsemän miljoonan asukkaan alu-

eella sijaitsevia käyttämättömiä teh-taita, terässulattamoja ja teollisuu-dessa käytettyjä kanavia muutetaan museoiksi ja turistinähtävyyksiksi. RUHR.2010 -vuosi havainnollis-taa tätä entisen kaivosalueen muu-tosta. Se tekee tulevaisuudesta kä-sin kosketeltavan uusilla taide- ja kulttuurimuodoilla epäsovinnaisis-sa paikoissa. RUHR.2010 on kaik-kien kulttuuripääkaupunki. 580 000 asukkaan Essen on valinnut kulttuu-ripääkaupunkivuodelleen kolme joh-toteemaa: mytologian, metropolin ja Euroopan. Nämä kietoutuvat osaksi vuoden tarjontaa ja näkyvät kuvan, teatterin, musiikin, kielen ja luovan teollisuuden aloilla. Kaupunki ker-too verkkosivujensa mukaan näil-lä välineillä muutostarinansa koh-ti ”uutta metropolia, joka kykenee liikuttamaan Eurooppaa taiteella ja kulttuurilla”.

Turkin IstanbulIstanbulissa korostetaan kaupungin roolia Euroopan ja Aasian välise-nä yhdyssiteenä. Turkki ei ole EU:n jäsenmaa, mutta se ei ole myös-kään ensimmäinen EU:n ulkopuo-linen maa, jossa sijaitseva kaupunki on valittu kulttuuripääkaupungik-si. Norjan Stavanger oli toinen vuo-den 2008 kulttuuripääkaupungeista. Istanbul on yksi Euroopan suurista

kaupungeista ja kulttuurien kohtaus-paikka, joka on innoittanut taiteili-joita Mozartista Agatha Christieen. Euroopan ja Aasian taitekohdassa sijaitseva 12 miljoonan asukkaan kaupunki on kulttuurisesti suun-nattoman rikas ja samalla moder-ni ja elinvoimainen; Istanbul esitte-lee näitä piirteitä kuluvana vuonna paitsi Euroopalle, myös koko maa-ilmalle. Istanbulin ohjelma on mo-nipuolinen ja jännittävä, esitellen kulttuurin lajityyppejä kuvataiteista arkkitehtuurin perintöön ja perintei-siin taiteisiin musiikkiin, oopperaan, elokuvaan ja performanssiin. Euroo-palla on nyt mahdollisuus oppia ym-märtämään Turkkia.

Unkarin PécsEssenin ja Istanbulin puolivälissä si-jaitseva Pécs korostaa monikulttuu-rista historiallista perintöään. Kau-punki toimi aikoinaan Euroopan halki kulkevien kauppiaiden ja so-tilaiden kokoontumispaikkana. Ny-kyisin 150 000 asukkaan Pécs pyrkii vahvistamaan yhteyksiään naapuri-maihin, erityisesti Balkanin maihin, jotta siitä voisi kehittyä alueen kult-tuurielämän keskus. Pécsissä on yli 30 000 opiskelijan yliopisto. Kaik-ki kaupungissa pysyvästi tai jonkin aikaa asuvat tuovat mukanaan oman kulttuurinsa, mikä luo kaupungin ai-nutlaatuisen hengen. Kuten iskulau-

Euroopan kulttuuripääkaupungit vuonna 2010:

Saksan Essen, Turkin Istanbul ja Unkarin Pécs

H a n n e l e H ä k k i n e n

K u n t a l i i t o n B r y s s e l i n t o i m i s t o

Zsolnay fountain, Pécs, Széchenyi Square

Gasometer Oberhausen, Foto: Manfred Vollmer

Zollverein feiert, Foto: Rupert Oberhäuser

T A K U 13

H a n n e l e H ä k k i n e n

K u n t a l i i t o n B r y s s e l i n t o i m i s t o

se sanoo, Pécs on rajaton kaupunki. Ohjelmassa on jazzia ja sinfonioi-ta, teatteria ja nukketeatteria aikui-sille ja lapsille sekä kansainvälistä kansantanssia. Pécsissa avaavat lä-hikuukausina ovensa sekä moderni konserttitalo että uusi kulttuurikort-teli. Kaupunki odottaa noin miljoo-naa kävijää useihin satoihin kulttuu-ripääkaupunkivuoden tapahtumiin, kuten festivaaleihin, näyttelyihin ja konsertteihin.

Tulevana vuonna 2011 kulttuuripää-kaupunkeina toimivat Suomen Tur-ku ja Viron Tallinna. Turun kulttuu-ripääkaupunkihanketta koordinoi Turku 2011 -säätiö.

Euroopan kulttuuri-pääkaupungin taustaaEuroopan kulttuuripääkaupunki (Eu-ropean Capital of Culture) on Eu-roopan parlamentin ja komission päättämä ohjelma, jossa kaupunkeja valitaan Euroopan kulttuuripääkau-pungeiksi hakemusten perusteella. Euroopan kulttuuripääkaupungin ni-meäminen auttaa tuomaan esiin Eu-roopan kulttuurien rikkautta, moni-naisuutta ja yhteisiä piirteitä sekä antaa Euroopan unionin kansalai-sille mahdollisuuden tutustua pa-remmin toistensa kulttuuriin. Tänä vuonna EU:n kulttuuripääkaupun-kiohjelman alkamisesta on kulunut 25 vuotta. Ateena oli vuonna 1985 Euroopan ensimmäinen kulttuuri-pääkaupunki. 39 kaupunkia on sen

jälkeen esittäytynyt muulle Euroo-palle rikkaalla kulttuuriperinnöllään ja -elämällään. EU-maiden neuvosto nimeää vuosittain yhden tai useam-man kulttuuripääkaupungin komis-sion suosituksesta. Hankkeeseen on osallistunut myös EU:n ulkopuoli-sia kaupunkeja; Istanbul on niistä viimeinen.

Euroopan kulttuuripääkaupunki on päätöksen mukaan nimettävä yksi-tyiskohtaisia sääntöjä noudattaen. Ehdotukseen on sisällyttävä Euroo-pan laajuinen kulttuurihanke, joka liittyy eurooppalaisesti merkittä-vään erityisteemaan ja perustuu pää-asiallisesti kulttuuriyhteistyöhön. Hanke voidaan toteuttaa yhdessä muiden eurooppalaisten kaupunki-en kanssa.

Valintaprosessiin osallistuvat par-lamentin kulttuurivaliokunnan jä-senet laativat ehdokaskaupungeista lausunnot niiden kulttuurimeriittien pohjalta. Asianomainen jäsenvaltio toimittaa yhden tai useamman eh-dotuksen kulttuurikaupungiksi so-pivasta kaupungista tai kaupungeis-

Suomen Kuntaliiton Brysselin toimisto

Kuntaliitolla on ollut toimisto Brysselissä vuodesta 1992 alkaen. Toimiston tehtävänä on tukea Kuntaliiton EU-edunvalvontaa Brysselistä käsin. Toi-misto seuraa EU:n toimielinten toimintaa ja päätöksentekoa sekä välittää tietoa niin Brysselistä Suomeen kuin Suomesta Brysseliin, pitää yhteyttä EU:n toimielimiin ja muihin yhteistyökumppaneihin Brysselissä sekä vai-kuttaa kansainvälisissä verkostoissa. Brysselin toimiston johtajana toimii Hannele Häkkinen.

Lähteet:

l Euroopan komissiohttp://ec.europa.eu/news/culture/100107_fi.htm

l Essen – Euroopan kulttuuripääkaupunki 2010http://www.essen-fuer-das-ruhrgebiet.ruhr2010.de/en/home.html

l Istanbul – Euroopan kulttuuripääkaupunki 2010http://www.en.istanbul2010.org/index.htm

l Pécs – Euroopan kulttuuripääkaupunki 2010http://en.pecs2010.hu/

l Euroopan komissio: kulttuurihttp://ec.europa.eu/culture/our-programmes-and-actions/doc413_en.htm

l Tiivistelmät EU:n lainsäädännöstähttp://europa.eu/legislation_summaries/other/l29005_fi.htm

l Euroopan parlamentin artikkelihttp://www.europarl.europa.eu/news/public/story_page/037-67881-025-01-05-906-20100121STO67831-2010-25-01-2010/default_fi.htm

l Turun kulttuuripääkaupunkihanketta koordinoi Turku 2011 -säätiö.http://fi.wikipedia.org/wiki/Turku_2011

ta sekä mahdollisen suosituksensa Euroopan parlamentille, neuvostol-le, komissiolle ja alueiden komite-alle viimeistään neljä vuotta ennen kuin kyseisen tapahtuman on mää-rä alkaa. Komissio kutsuu vuosit-tain koolle valintalautakunnan, jon-ka tehtävänä on esittää kertomus tehdyistä ehdotuksista. Neuvosto ni-meää Euroopan parlamentin lausun-non ja valintalautakunnan kertomuk-sen perusteella annetusta komission suosituksesta asianomaisen kaupun-gin virallisesti Euroopan kulttuuri-pääkaupungiksi siksi vuodeksi, jok-si sitä on ehdotettu.

Kunkin nimetyn kaupungin on laa-dittava kulttuuritapahtumien ohjel-ma, jossa korostetaan kaupungin omaa kulttuuria ja kulttuuriperintöä sekä kaupungin asemaa osana yh-teistä kulttuuriperintöä ja jossa py-syvän yhteistyön aikaansaamiseksi otetaan huomioon muista Euroopan maista kotoisin olevat kulttuurin pa-rissa toimivat henkilöt. Komissio laatii edellisen vuoden tapahtuman tuloksista kunakin vuonna arvioin-tikertomuksen.

Garden of Zsolnay factory by night

14 T A K U

gallup

14 T A K U

– Harrastan kansantanssia ja kuuntelen paljon musiikkia.– Nuoret matkustelevat todella paljon. Haluavat kai nähdä maailmaa jos heillä vaan jotenkin on siihen mahdollisuus. – En tiedä mitään erityistä hyvää vapaa-ajanviettotapaa. Pääasia on, että tekee jotain minkä kautta löytää itsensä.

Helen Õunapuu, 23 vLentoemäntäTallinna, Viro

– Olen harrastanut monenlaista luovaa ja käynyt nuorem-pana taidekoulua. Nykyisin teen vaatteita itselleni ihan har-rastusmielessä.– Riikassa freestyle kaupunkipyöräily on kova juttu. Talvi-sin edelleen snoukataan.– Videopelejä vois varmaan vähemmänkin pelata. Muuten tehköön kukakin mitä itse tahtoo.

Märis Pebo, 26 vInsonööri

Riika, Latvia

– Pelaan tennistä ja teen keramiikkaa. Olen koko ikä-ni myös piirtänyt, mikä myöhemmin johti arkkitehtuurin opintoihinkin.– En osaa oikein sanoa – nuorisokulttuuri Vilnassa on niin pirstaloitunutta, että siihen kuuluu todella monenlai-sia asioita.– Jotain taitoja kehittävää olisi hyvä varmaan tehdä, mutta sellaista mistä todella myös nauttii.

Sigita Tauraite, 24 vArkkitehtuurin opiskelija

Vilna, Liettua

gallupTAKUn galluptoimitus kyseli nuorilta aikuisilta Baltian nuoriso-

kulttuurista ja nuorten ajanviettotavoista.

Miten nuoret viettävät aikaansa Baltian pääkaupungeissa?Miten itse vietät vapaa-aikaasi?

Mikä on ajankohtaista kotipaikkasi nuorisokulttuurissa?

Mitä nuorten tulisi mielestäsi viettää vapaa-aikaansa?

T A K U 15

gallupgallupKulttuuri liitetään entistä useammin muuhunkin kuin oopperaan ja kansanpe-rinteeseen. Kulttuurin taloudellisia ulottuvuuksia alettiin laskea jo parikymmen-tä vuotta sitten, mutta nyt kulttuurista puhutaan jo elinkeinona. Luova talous ja luovat alat ovat keskeistä kehittämissanastoa.

Puhetta, strategioita ja ohjelmia on paljon. Mitä tapahtuu siellä, missä kulttuu-ria tehdään, tilataan, tuotetaan, kulutetaan? Kulttuurille ja taiteelle annetaan ti-laa jo sosiaali- ja terveyspuolellakin. Mitä kulttuuri ja taide voivat antaa ja saa-da osana elinkeinoja? Matkailussa yhdistyvät monet eri sektorit, myös kulttuuri ja yrittäminen. Puhutaan kulttuurimatkailusta, jonka ennustetaan kasvavan no-peammin kuin muun matkailun.

Mitä yhteistä meillä ja matkailuväellä on? Halu tuottaa hyviä palveluita, saada yleisöä ja asiakkaita liikkeelle, tuottaa ihmisille sisältöjä ja vaihtoehtoja elämään. Tunnemme toisiamme ja toistemme toimintaa ehkä liian vähän. On siis aika sel-vittää, mitä mahdollisuuksia kulttuurimatkailu meille takulaisille antaa.

Ohjelma perjantai 23.4.2010 Museokeskus Vapriikki, auditorio klo 11.30 – 16.00 klo 16.30 Vuosikokous

Ohjelma lauantai 24.4.2010 Tampereen kaupungin kulttuuritoimen tiloissa klo 09.30 - 13.00

Tarkempi ohjelma julkaistaan järjestön nettisivuilla www.taku.fi ja lähetetään jäsenille sähköpostilla maaliskuun aikana.

Merkitse jo kalenteriisi!!!!

TAKU ry:n vuosikokoukseen ja kokouksen yhteydessä järjestettävään seminaariin Tampereella 23.-24.4.2010

16 T A K U

New Yorkin nykytaiteen museo

MOMA on tänä keväänä kummi-

tusten, marsilaisten ja demonipar-

tureiden valtaama, kun kaikkien

traagisten lelujen isää, elokuvaoh-

jaaja Tim Burtonia kunnioitetaan

omalla suurnäyttelyllä. Toimitta-

jamme Sanna Posti Sjöman kävi

nauttimassa Burtonin maagisesta

maailmasta.

New Yorkin Midtownissa eletään tammikuista aamupäivää. Kelta-taksien torvet tööttäävät loputonta tööttäämistään ja kadulla seisovasta myyntikärrystä leviävä, paahdettu-jen manteleiden tuoksu tanssii pak-kasilmassa ja houkuttelee luokseen. New Yorkin nykytaidemuseon pääportin edessä on ruuhkaa. Mu-seo on aina ollut suosittu sekä turis-tien että paikallisten keskuudessa,

S a n n a P o s t i S j ö m a n

TIM BURTON MOMA

Tim Burton Foto: MOMA

Sisäänkäynti Tim Burton-näyttelyyn.Foto: MOMA

T A K U 17

mutta nyt, kun harmaa viisiker-roksinen rakennus on saanut vie-raakseen elokuvaohjaaja Tim Bur-tonin kummituksia, marsilaisia ja demonipartureita, on lippukas-soilla entistä enemmän vipinää. Noin tunnin jonottamisen jälkeen kävelen tumman käytävän hal-ki Tim Burtonin maagiseen maa-ilmaan. Tultuani sisälle näyttely-saliin seison yhtäkkiä kasvotusten robottipojan (Robot Boy) kanssa. Hän on minun pituiseni ja raken-nettu alumiinista, raudasta ja ku-parilangasta. Hänen surulliset sil-mänsä ovat puhallettu lasista ja hänen toinen kätensä, joka muistut-taa peltisen ravun saksea ohjaa ala-kuloisena vierailijan peremmälle. Museum of Modern Art-muse-on Tim Burton Retrospective sisäl-tää satoja teoksia, joista monet ei-vät ole koskaan aikaisemmin olleet näytteellä. Näyttelyyn kuuluu pii-rustuksia, maalauksia, mainoskuvia, sarjakuvastrippejä, leikkikaluja (tra-gic toys for girls and boys) ja eloku-varekvisiittaa. Museo näyttää myös kaikki neljätoista Burtonin ohjaamaa pitkäelokuvaa. Timothy Walter Burton syntyi Ka-lifornian Burbankissa 25. päivä elokuuta 1958. Hän kasvoi keski-luokkaisella hyvinvoivalla asunto-alueella, jossa hän ei koskaan viih-tynyt, ja josta hän rauhattomana, suuren mielikuvituksensa avulla, piirsi itsensä muualle.

Burtonin ensimmäiset ammattilaistyönsä piir-täjänä koostuivat humoristisista julisteista, sar-jakuvastripeistä, postikorteista ja lastenkirjaku-vituksista. Myöhemmin Burton kiinnostui yhä enemmän visuaalisesta mediasta. Häntä kiehtoi muun muassa meksikolainen ”Day of the Dead” kuolleidenpäivä-estetiikka, sirkus ja karnevaalit sekä science-fiktionleffat, joista hän on usein ha-kenut inspiraatiota työhönsä. Ja Burtonin meriittilista on todella katta-va. Ne, jotka eivät Burtonin nimeä tunnis-ta, tunnistavat varmaankin paremmin hänen elokuvansa, kuten kulttistatukseen nous-seet ”Beetlejuice” ja upea mielikuvitus-ta kutittava animaatio ”Nightmare before Christmas”. Ohjaajan suurleffoihin kuu-luvat taas ”Batman Returns”, ”Batman Forever” ja Jack Nicholsonin tähdittämä ”Mars Attacks”, jossa humoristiset, mut-ta ilkeät marsilaiset miehittivät Telluksen. Yksi näistä marsilaisista virnuilee vie-railijoille suuressa huoneessa, johon on kerätty elokuvarekvisiitta. Kaksi lap-siperhettä Teksasista muistelevat in-noissaan elokuvan eri kohtauksia. Marsilaisen vastapäätä roikkuu ka-tosta surusilmäinen ”Edward Scis-sorhands”. Johnny Deppin tähdittä-män elokuvaklassikon päähenkilön vilkkaat saksikädet ovat jähmet-tyneet melankolisen liikkumat-tomaksi ja siirryn katsomaan Burtonin piirustuksia ja maa-lauksia.

Tim Burtonin taiteesta lois-taa suru ja huumori. Hän käyt-tää työvälineinään vesivärejä, akryylivärejä, öljyvärejä, lyi-jykyniä ja liituja. Satojen pii-rustusten ja maalauksien paris-ta erottuu öljymaalaus nimeltä ”Blue Girl with Wine”. Siinä sininen nainen istuu yksin pyö-reän pöydän ääressä juomas-sa punaviiniä pullosta, jossa on pääkalloetiketti. Taulu hiljen-tää hilpeimmätkin miettimään. Museon ulkopuolella, raittiissa ilmassa manteleita popsiessani en kuule taksien tööttäystä, kuulen sirkus-musiikkia ja karnevaalivaunujen nitinää. Tim Burton Retrospective Museum of Modern Art, MOMA New YorkNäyttely kestää 26.4.2010 saakka.

Lisätietoa: www.moma.orgTim Burtonin uudella elokuvalla, Liisa Ihme-maassa, on ensi-ilta maaliskuussa. Elokuvan päärooleissa nähdään muun muassa Johnny Depp ja Anne Hathaway.

S a n n a P o s t i S j ö m a n

Edward ScissorhandsTim Burton

Blue Girls with Wine, Tim Burton

18 T A K U

Kurkista tapahtumatuotannon

tulevaisuuteen!

Millaista sinun työsi on vuonna 2020?Millaista yleisöä tapahtumissa on tuolloin?

Millaisten ongelmien kanssa tapahtumatuotannot painivat vuonna 2020?

K a t r i H a l o n e n , M e t r o p o l i a a m k

T u o t t a j a 2 0 2 0 – h a n k k e e n t u t k i m u s p ä ä l l i k k ö

Tuottaja2020-hanke

TAKU ry on mukana ratkomassa sitä, millainen kulttuurituotannon alan tulevaisuus tulee olemaan. Tuot-taja 2020 -kehityshankkeessa enna-koidaan tapahtumatuotantoklusterin tilaa vuonna 2020 tuottajan tulevai-suuden osaamishaasteiden tunnis-tamiseksi. Tutkimusprosessi tähtää kotimaisen kulttuurituottaja -kou-lutuksen kehittämiseen. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittaman Tuottaja2020-hank-keen keskeinen rikkaus on koko kult-tuurituotannon alan ammattikorkea-koulusektorin yhteistyö. Projektin toteuttaa Metropolia ammattikor-keakoulu. Kumppaneina toimivat TAKU ry:n lisäksi kulttuurituotan-non koulutusohjelmat Humanisti-sesta ammattikorkeakoulusta, Yr-keshögskolan Noviasta ja Mikkelin ammattikorkeakoulusta sekä Kult-tuuripoliittisen tutkimuksen edis-

tämissäätiö Cupore. Lisäksi tiedon levittämisen kumppanina toimii Aalto-yliopiston hallinnoima Luo-va Suomi -hanke.

Tuottaja - kulttuurikentän muutoksen dynamo Työelämä on murroksessa, julki-nen sektori etsii uudenlaista roolia kulttuurikentän toimijana, ansain-talogiikat ovat siirtymässä vaihdan-tatalouteen, väestö ikääntyy ja sosi-aalinen media mullistaa maailmaa. Tulevaisuus on täynnä kysymyksiä, joihin ei ole olemassa vastauksia. Aikamme dogmi-sanoja ovat si-sältötuotanto, luova talous ja hybri-ditalous. Kulttuurialalle on annettu, ainakin ideologian ja juhlapuheiden tasolla, yhä laajamittaisemmin mah-dollisuuksia tuottaa henkistä, fyy-sistä ja taloudellista hyvinvointia suomalaisille. Kulttuurin odotetaan ottavan yhä selkeämpi rooli maam-

me brändin rakentajana, kansalaisten hyvinvoinnin vaalijana ja taloudelli-sen kasvun katalyyttinä. Odotukset nojautuvat taiteilijoiden jatkuvaan luomistyöhön ja etenkin sen tuot-teistamiseen, konseptointiin, pake-toimiseen ja jakeluun keskittyvän tuottajaportaan toimintaan. Kulttuurituottajilla on keskeinen rooli taide- ja viihde-elämyksen ra-kentajina. Tuottaja kohtaa jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössään uusia haasteita: Kulttuuritapahtuman merkitys esteettisenä elämyksenä saa rinnalleen yhä voimakkaammin roolin markkinointiviestinnän kana-vana, esitysten rakentamisen ja li-punmyynnin ohella siirrytään kohti kokonaisten elämyspalvelukonsep-tien rakentamista. Saman aikaisesti osallistumisen tavat ovat murrokses-sa, kulttuuri osallistaa verkossa, lähi-pubissa, arjen kiireessä, tai lomalla erakoiduttaessa.

T A K U 19

Takulainen tulevaisuuden rakentajana

Taidekentällä taiteilja on sijoitettu luovan toiminnan ytimeen. Tuottaja puolestaan on nähty hyvässä tapa-uksessa taitelijan kumppanina, mut-ta myös kapitalismin konnana ja tai-telijan parasiittina. Luovan talouden keskusteluissa innovatiivisuutta hai-kaillaan taideteosten ohella toimin-tatapoihin ja liiketoimintamalleihin. Tuottajakentän on löydettävä keino-ja suunnata luovuutta siten, että se tuottaa taloudellista, sosiaalista, hen-kistä ja fyysistä hyvinvointia yhteis-kuntaamme. Taitelijan työ keskittyy teosten luomiseen, ja vain harvoin niiden tuotteistamiseen. Kulttuurin tuomi-nen luovan talouden ytimeen jääkin paljolti tuottajan harteille. Tässä ta-kulaiset ovat avain-asemassa. Onhan kyseessä lähes 3000 idearikkaan am-mattilaisen joukko, jonka toiminnan ytimessä on taiteen ja kulttuurin ko-kemisen mahdollistaminen. Tulevaisuus luodaan yhdessä – ei norsunluutornissa tutkijoiden toi-mesta. Tuottaja on tapahtumatuotan-non kentän luomisen ja kehittämisen keskeinen dynamo. Siksi Tuottaja 2020 -hankkeen puitteissa tullaan lä-hestymään syksyllä 2010 myös taku-laisia kyselylomakkeen muodossa. Tulemme pyytämään apuasi erilais-ten tulevaisuuskuvien rakentamiseen ja vaihtoehtojen arviointiin.

Kristallipallosta skenaarioihin

Kun ensimmäisen kerran kuulin tu-levaisuuden tutkimuksesta – siihen asti intellektuellina pitämäni hen-kilön suulla – minua nauratti. Mie-leen tuli huivipäiset naiset tuijotte-lemassa teelehtiin, kristallipalloon tai vähintään käden paljon puhuviin juonteisiin. Tuolloin elettiin 90-lu-vun alkua. Sittemmin olen epäluu-lon ja uteliaisuuden sekaisten tun-nelmien jälkeen innostunut alasta. Näen järjestelmällisen tulevaisuu-teen katsomisen yhtenä asiantunti-jana olemisen keskeisimmistä vaa-timuksista. Tulevaisuuteen suuntaamisen kes-keinen työväline on ennakointi: sys-temaattinen toiminta, jolla etsitään mahdollisia tulevaisuusvaihtoehtoja, pohditaan niihin johtavia kehityskul-kuja ja tunnistetaan valinnan paik-koja. On yleistä, että sellaiset asi-at tapahtuvat, joihin moni uskoo ja joiden saavuttamiseksi moni on val-mis näkemään vaivaa. Tuottaja2020 -ennakointihankkeen tavoitteena on rakentaa toivottavia ja ei-toivottavia

tapahtumatuotantotoiminnan tule-vaisuuskuvia ja etsiä polkuja, joita pitkin eri vaihtoehdot ovat saavutet-tavissa tai vältettävissä. Toivottava tulevaisuus ja polut, jotka johtavat haluttuun suuntaan ovat keskeinen perusta Tuottaja2020 -hankkeen puitteissa tehtävälle kult-tuurituotannon koulutuksen kehit-tämiselle. Hankkeen aikana enna-koidaan kulttuurituottajan työhön vaikuttavia tekijöitä ja johdetaan nii-tä osaamistarpeiksi. Lopputulemana suunnataan kulttuurituotannon kou-lutusta mahdollisimman hyvin tule-vaisuuden tarpeita vastaavaksi.

Oletko luovan talouden edelläkävijä, peesaaja - vai häviäjä?

Tulevaisuusajatteluun voi suhtautua monella tavoin. Tulevaisuus on täyn-nä mahdollisuuksia ja vain tiedosta-malla ne, voi tehdä järjestelmällises-ti itselle, taustaorganisaatiolleen ja kulttuurikentälle järkeviä valintoja. Ongelmana on, että silloin kun me-nee hyvin, nähdään harvoin tarvet-ta ennakoida tulevaa. Ja kun menee huonosti, siihen ei ole aikaa. On ennustettu, että tulevaisuuden hybriditaloudessa voittajat erottautu-vat häviäjistä juuri tulevaisuusorien-taationsa avulla. Parhaiten menesty-vät ne, jotka seuraavat tuntosarvet herkkänä alansa kehittymistä ja uu-sia trendejä tiiviisti. He kykenevät hyödyntämään ensimmäisten etu-joukkona uusia kulttuurin toimin-nan mahdollisuuksia, asiakkaita ja ansaintalogiikkoja. Seuraava toimi-jajoukko on edelläkävijöiden toimin-taan sopeutuvat peesaajat, jotka aut-tavat juurruttamaan uusia toiminnan malleja kulttuurialan kentälle. Tule-vaisuusajattelussa häviäjiksi jäävät ne, jotka kaivautuvat poteroonsa ja keskittyvät nykyisen toiminnan säi-lyttämiseen kaikilta osin. Tulevai-suusajattelu ei edellytä kaiken muut-tamista, mutta on osattava nähdä millaisten asioiden kehittäminen vie omaa toimintaa ja oman organisaati-on toimintaa eteenpäin. Organisaatiotasolla tulevaisuuden pohdinta on usein osa johtoryhmän startegiatyöskentelyä. Johtoryhmä huomioi varsin vaihtelevasti kult-tuurialan roolin, tarpeet ja potentiaa-lin. Kulttuurialan kehittymisen kan-nalta on tärkeää, että työskentelyssä huomioidaan myös kulttuuritoimin-ta. Tätä tarkoitusta varten voi hakea hyviä argumentteja ja jaettuja koke-

muksia esimerkiksi Luova Suomi –hankkeen julkaisujen mukana ole-van kirjallisuuslistan kautta.

Ennakointi opetuksen kehittämisen avain

Suomi on festivaalien ja kulttuuri-tapahtumien luvattu maa. Festivaa-libuumin myötä myös alan ammat-tispesifiä koulutusta on kehitetty harppauksin noin 10 vuotta sitten aloitetun kulttuurituottajakoulutuk-sen puitteissa. Koulutuksen päämää-rät elävät, josta kertoo sekin, että opetussuunnitelmia on uusittu kai-kissa kulttuurituotannon alan oppi-laitoksissa säännöllisin väliajoin. Tulevaisuusorientaatio on olen-nainen osa koulutuksen kehittämistä. Olin tammikuun alussa esittäytymäs-sä Metropolian kulttuurituotannon uusille opiskelijoille, jotka valmistu-vat vuonna 2014. Vuosi sitten suun-nitellun opetussuunnitelman tulee siis palvella niitä osaamistarpeita, joita vuonna 2015 ja siitä eteenpäin työelämässä tarvitaan. Jotta koulu-tusala voisi tukea kulttuurialan toi-mijakunnan kehittymistä, otimme tulevaisuuden aktiivisen pohtimisen leipälajiksemme. Vaikka hanke keskittyykin kult-tuurituotannon ammattikorkeakoulu-tasoisen koulutuksen suuntaviivojen pohdintaan, sen ympärillä tuotettavat näkemykset kulttuurikentän tulevai-suudesta ja asiakkaiden tarpeista ovat meille kaikille yhteisiä.

Yhteistyössä…

Tulevaisuus rakennetaan yhdessä. Kulttuurialan tulevaisuus on sinun, minun, kaikkien takulaisten sydä-men asia. Siksi ei ole ihan yhdente-kevää, millaisiin tulevaisuuskuviin kukin sitoutuu. Yhteistyössä on voi-maa – etenkin tässä asiassa. Mikäli huomasit kiinnostuneesi Tuottaja2020 -hankkeesta, ilmian-na itsesi tilaamalla hakkeen uutis-kirje sivustolla tuottaja2020.met-ropolia.fi.

Rollaattoriparkkeja

festareille

Madonna-live hologrammina

20 T A K U

Kulttuurituotannon ylempää tutkin-toa toteutetaan lukuvuotena 2009–2010 ensimmäistä kertaa. On selvää, että koulutuksen toteuttajat eivät en-sikertalaisen kömmähdyksiltä välty. Koulutuksen kuluessa opettajat ovat miettineet, onko kulttuurituottajan monialaista ammatillisuutta huo-mioitu riittävästi koulutuksen sisäl-löissä. Entä saavatko opiskelijat sen, mitä ilmoituksissa lupasimme - ”täs-mätutkinnon”. Huolestuneita mie-liämme huojentaa ainakin jossakin määrin tuottaja Ossi Luodon anta-ma palaute: ”Kurssien työelämälähtöiset tehtä-vät ovat antaneet loistavan mahdolli-suuden sparrata haasteita päivittäisis-sä projekteissa niin opiskelutoverien kuin kurssien vetäjien kanssa. Sekä teoreettinen ja keskusteleva lähes-tyminen eri tilanteisiin on auttanut syventämään omaa ymmärrystä ja ongelmanratkaisukykyä. Jo tähän mennessä opiskelu on antanut siis uusia eväitä nykyisiin työelämän haasteisiin.” Tutkinnon tekeminen työn ohella on erittäin vaativaa ja edellyttää opis-kelijoilta pitkäjänteistä sitoutumista. Tutkinto tehdään yhden lukuvuoden aikana. Esimerkiksi Sibelius-Akate-mian vastaavan pätevyyden antava maisteritutkinto vaatii 2,5 vuotta pää-toimisia opintoja. ”Meillä opiskelu-paikka heltiää aikaisintaan alemman korkeakoulututkinnon jälkeen kerä-tyn 3 vuoden kulttuurialan työko-kemuksen jälkeen. Filosofiaamme kuuluu, että 3 vuotta alamme hom-mia vastaa tiedoiltaan vähintään 1,5 vuotta luentosalissa istumista” ku-vailee kulttuurituotannon yliopetta-ja Katri Halonen.

Työelämän proaktiivista kehittämistä

Ammattikorkeakoulujen ylempien tutkintojen haasteena on luoda työ-elämän käytäntöihin kiinteästi kyt-keytyviä opintojaksoja ja työelämän

”Vaativaa ajankäytön kannalta, mutta erittäin antoisaa”

T e k s t i : A u l i J ä m s ä n e n , k u l t t u u r i t u o t a n n o n y l i o p e t t a j a H U M A K j a L a u r a - M a i j a H e r o k u l t t u u r i t u o t a n n o n l e h t o r i , M e t r o p o l i a A m m a t t i k o r k e a k o u l u

u Näin kiteytti tuottaja Aino Heikkinen arvioidessaan ko-kemuksiaan kulttuurituotannon ylemmän ammattikorkeakou-lututkinnon opiskelusta. Syys-kuussa 2009 käynnistyneet kulttuurituotannon ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnot ovat nyt edenneet puo-liväliin. Aino ja hänen 19 opis-kelijatoveriaan ovat kokoontu-neet viisi kertaa lähiopetuksen äärelle, mutta lisäksi on pitänyt tehdä paljon itsenäistä työtä. Ylemmän tutkinnon suorittami-nen työn ohessa ja vain yhden lukuvuoden aikana edellyttää, että opiskelija on valmis syven-tymään opintoihin erityisesti lä-hijaksojen ulkopuolella, vapaa-aikanaan. Moni opiskelija tinki joululoman riemuista ja käytti sen kehitystehtävän rakentami-seen, mutta niinpä enemmistö pääseekin juhlimaan valmistu-mistaan kesäkuussa 2010.

”Tapaamiskerrat ovat olleet kullanar-voista terapiaa, mielipiteidenvaihtoa, väittelyitä, oppimista toisista/toisil-ta.” tapahtuma Tuottaja Aino Heikki-nen, Eastway

”Opiskelutoverien, opettajien, luennoit-sijoiden ja muiden koulutuksen kautta vastaan tulevien henkilöiden muodosta-ma verkosto on varmasti tärkeässä roo-lissa myös jatkossa.” Tuottaja Ossi Luo-to, PlutoFinland

konkreettisiin tarpeisiin vastaava opinnäytetyö. Taustalla kummitte-lee akateeminen pro gradu -tutkimus, josta ammattikorkeakoulun opinnäy-tetyö eroaa suuresti. Opinnäytetyö on useimmiten kehittämishanke, jonka

p

p

T A K U 21

aikana etsitään yhdessä opiskelijan työnantajan tai muun toimeksianta-jan kanssa selkeää työarjesta kum-puavaa kehittämistarvetta. Ratkaisua kehittämistyöhön haetaan hyödyn-tämällä teorioita, käytännön näkö-kulmia painottavaa opetusta sekä työelämän aikana kertynyttä koke-musta. Jos valmiin opinnäytteen tu-loksissa nähdään ratkaisuja ja kehi-tysehdotuksia, voidaan todeta, että ylempi korkeakoulututkinto on teh-nyt sen mikä sen pitikin tehdä: kas-vattaa ammattilaisista oman alansa asiantuntijoita. Työelämään palaa toivottavasti uudestisyntyneitä asiantuntija-tuot-tajia. Kursseilla perehdytään mm. toimimiseen johtajana kulttuurior-ganisaatioissa sekä alalle tyypillisis-sä projektiympäristöissä. Tavoitteena on antaa tuottajalle asiantuntemusta kyetä johtamaan kulttuuriprojekteja käytännössä. Toisaalta opiskelija perehtyy luo-van talouden rooliin elinkeino- ja innovaatiostrategioissa. Päämäärä-nä on ymmärtää kulttuurialan yri-tyksen ansaintalogiikkaa ja luovien toimialojen merkitystä elinkeinora-kenteen näkökulmasta. Tavoitteena on myös verkostoitua ja tunnistaa kulttuurialan kansalliset ja kansain-väliset verkostot. Näin asiantuntija-tuottajalla on valmiuksia laajentaa työskentelykenttäänsä oman alansa ulkopuolelle ja hakeutumaan yhteis-työhön yhteiskunnan muiden sekto-reiden kanssa. Opetustapahtuma on parhaimmil-laan molemminpuolisen rikastumi-sen hetki. Oppilaitos saa opiskeli-joiksi valikoituneista monipuolisen osaajajoukon, joka opinnäytteiden aiheillaan avaa tarkastelukulman työelämän ajankohtaisiin kysymyk-siin. Kulttuurituotannon ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijois-ta noin kolmannes etsii opinnäyt-teessään ratkaisuja kunnan kulttuu-ripalveluiden kehittämiseksi. Yksi opinnäytteitä yhdistävä teema on tuottajan ammatillisen osaamisen ky-symys, jota lähestytään esimerkiksi kehittämällä tuottajien monikulttuu-risuusopintoja. Aina ajankohtainen on myös kysymys siitä, millä keinoin kulttuurin kuluttajia saadaan houku-teltua entistä laajemmin joukoin ta-pahtumien äärelle.

u Valmistuneet opinnäytteet tallenne-

taan THESEUS-opinnäytetietokantaan,

jossa ne ovat kaikkien kiinnostunei-

den luettavissa. Sieltä voi käydä myös

kurkkimassa ja hakemassa inspiraa-

tiota alempien kulttuurituottaja (AMK)

-opinnäytteiden annista.

https://publications.theseus.fi

u Kulttuurituotannon ylempään am-

mattikorkeakoulututkintoon otetaan

uusia opiskelijoita kevään yhteishaus-

sa. Opiskelupaikka on tarjolla 20 kult-

tuurialan kehittämisestä kiinnostuneelle

ammattilaiselle. Koulutuksen toteutuk-

sesta vastaavat Humanistinen ammatti-

korkeakoulu ja Metropolia Ammattikor-

keakoulu. Korkeakoulujen yhteishaku

on 1.3. - 16.4.2010.

u Lisätiedot

Humanistinen ammattikorkeakoulu

yliopettaja Titta Pohjanmäki

titta.pohjanmaki@humak.fi

puhelin 020 7621 393

http://www.humak.fi/

kulttuurituotanto-yamk

Metropolia Ammattikorkeakoulu

yliopettaja Katri Halonen

katri.halonen@metropolia.fi

puhelin 050 3626 407

http://www.metropolia.fi/

kulttuurituotanto-yamk

Kohti valoisaa tulevaisuutta

Lähivuodet osoittavat, mitä kulttuurituotannon ylempi tut-kinto opiskelijoillemme antoi ja minne sen kautta työelämäs-sä päädyttiin. On kohtuullista odottaa, että halu itsensä kehit-tämiseen palkitaan työelämäs-sä haasteellisemmilla työteh-tävillä ja paremmilla palkoilla. Ossi Luoto katsoo toiveikkaasti tulevaisuuteen: ”Maisteritason tutkinto on hieno tavoite oman kulttuurituottajan polun varrel-la. Tutkinto avaa varmasti sel-laisia ovia jotka aiemmin olivat kauempana tavoittamattomis-sa. Opiskelutoverien, opettaji-en, luennoitsijoiden ja muiden koulutuksen kautta vastaan tu-levien henkilöiden muodostama verkosto on varmasti tärkeässä roolissa myös jatkossa.” Materiaalisen hyödyn ohella koulutus toimii voimaantumi-sen välineenä, joten retki opin-tojen maailmaan ei koskaan ole turha. Kuten Aino Heikkinen toteaa: ”Saan enemmän itse-varmuutta tekemiseen, ammat-titaitoa. Asiat jotenkin vaan lok-sahtelevat paikoilleen. Kuulen radiosta sitä ja tätä, luen netis-tä tuota, ja hei: tästähän me pu-huttiin luennolla! Sama draivi jatkukoon myös koulutuksen jälkeen.”

T A K U 21

22 T A K U

Vuoden kestävä täsmätutkinto kulttuurituotannon am-mattilaisille on valtakunnallisessa yhteishaussa 1.3. - 16.4.2010.

Muutos alkaa tästä! qn Kulttuurituottaja (ylempi AMK) Kulttuurituottaja (ylempi AMK) -koulutukseen vali-taan kaksikymmentä kulttuurituotannon ammattilais-ta. Koulutus johtaa ylempään korkeakoulututkintoon ja sen toteuttavat Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK) ja Metropolia Ammattikorkeakoulu yhdessä. Sekä HUMAK että Metropolia ovat kouluttaneet kult-tuurituotannon ammattilaisia yli kymmenen vuoden ajan niin julkishallinnon, yksityissektorin kuin järjes-tökentänkin tehtäviin.

n Uralla eteenpäin!Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot kehittävät työ-elämässä kouliintuneita tekijöitä alansa asiantuntija-tehtäviin. Kulttuurituottaja (YAMK) -tutkinto on suun-nattu luovalla sektorilla tuotannollisissa tehtävissä toimivalle kulttuurituotannon ammattilaiselle. Koulu-tus antaa mahdollisuuden syventää ja laajentaa osaa-mista ja parantaa toiminta-alueen kehittämistaitoja. Uralla etenemisen mahdollisuuksia tarjoavat muun muassa luovan talouden kehittämistehtävät sekä eri-laiset palvelukonseptit kulttuurityön rajapinnoilla.

n Ammattilaisesta asiantuntijaksiKoulutuksen aikana kehität itsesi ohella kulttuurituo-tannon kenttää. Painotamme proaktiivisuutta, mikä edellyttää sinulta kiinnostusta tulevaisuuden tekemi-seen. Opintosisältöjä kytketään opiskelijoiden työ-yhteisöihin ja niiden tarvitsemaan tutkimus- ja ke-hitystyöhön. Keskeisen osan opinnoista muodostaa opinnäytetyö, jossa opiskelija kehittää oman työpaik-kansa tai toimialansa kannalta ajankohtaiseksi arvioi-miaan osa-alueita ja luo uusia toimintamalleja. Tätä kautta koulutus rakentaa kulttuurituotannon kenttää.

n Tehokkaasti tavoitteisiin Tutkinnon laajuus on 60 opintopistettä ja se suori-tetaan yhden lukuvuoden aikana. Opiskelija rakentaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman omien urata-voitteidensa pohjalta. Opinnot koostuvat kolmesta ko-konaisuudesta: oman asiantuntijuuden vahvistamises-ta, asiantuntijana kehittymisestä ja asiantuntijaprofiilin syventämisestä. Tutkinto toteutetaan monimuotokou-lutuksena ja siihen sisältyy 2-3 lähiopetuspäivää kuu-kaudessa Helsingissä. Koska opinnot käynnistyvät heti syyskuussa, tulee hakijan esitellä kehittämistehtävän-sä jo hakuvaiheessa.

n HakeminenKoulutukseen haetaan ammattikorkeakoulujen yhteishaussa 1.3. - 16.4.2010. Hakemusten tulee olla perillä 16.4.2010 klo 16.15 mennessä. Ennakkotehtävät julkaistaan hakuajan alettua ammattikorkeakoulujen nettisivuilla. Valintakokeeseen kutsutaan ennakkotehtävän hyväksytysti suorittaneet, hakukelpoiset hakijat. Lopullinen valinta tehdään valintakokeen perusteella. Valintakoe järjestetään Helsingissä 27.5. – 28.5.2010.

Koulutukseen voi hakea seuraavilla tutkinnoilla: kulttuurituottaja (AMK), kulturproducent (YHS), medianomi (AMK), humanistisen ja kasvatusalan AMK -tutkinto, taiteen kandidaatti, kauppatietei-den kandidaatti, taloustieteiden kandidaatti, musiikin kandidaatti, teatteritaiteen kandidaatti, tanssitaiteen kandidaatti, kuvataiteen kandidaatti, filosofian kandidaatti, yhteiskuntatieteiden kandi-daatti, kuvataiteilija (AMK), musiikkipedagogi (AMK), muusikko (AMK), tanssinopettaja (AMK), teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK), tradenomi (AMK). Lisäksi hakijalta vaaditaan vähintään kolme vuotta valmistumisen jälkeistä työkokemusta asianomaiselta alalta. Asianomaiseksi alaksi katsotaan ala, jolle ollaan nyt ha-kemassa sekä ala, jolta korkeakoulututkinto on suoritettu. Työ-kokemus tulee olla hankittu 31.7.2010 mennessä.

”Yksi parhaista asioista koulutuksessa on ollut kurssitoverit. Mil-loin viimeksi olet miettinyt, mikä tämä ammatti oikein on mitä harjoitat? Kuka muu hullu tätä tekee ja miten ja missä he oikein ovat? Muistan tarkasti miten helpottavaa oli nähdä ensimmäistä kertaa tavatessamme luokallinen porukkaa, joilla oli miljoona sa-manlaista kysymystä kuin mulla. Tapaamiskerrat ovat olleet kul-lanarvoista terapiaa, mielipiteidenvaihtoa, väittelyitä, oppimista toisista/toisilta.” Tuottaja Aino Heikkinen, Eastway

”Maisteritason tutkinto on hieno tavoite oman kulttuurituottajan polun varrella. Tutkinto avaa varmasti sellaisia ovia, jotka aiemmin olivat kauempana tavoittamattomissa. Opiskelutoverien, opetta-jien, luennoitsijoiden ja muiden koulutuksen kautta vastaan tu-levien henkilöiden muodostama verkosto on varmasti tärkeässä roolissa myös jatkossa.” Tuottaja Ossi Luoto, Pluto Finland

n Lisätietoa, valintaperusteet ja 1.3.2010 alkaen ennakkotehtävät sivustoilta

www.humak.fi http://www.humak.fi/kulttuurituotanto-yamk

www.metropolia.fihttp://www.metropolia.fi/kulttuurituotanto-yamk

Hakijan kannattaa hakea molempiin ammattikorkeakouluihin, koska kyseessä on yhteistutkinto.

Humanistinen ammattikorkeakouluyliopettaja Titta Pohjanmäki titta.pohjanmaki@humak.fipuhelin 020 7621 393

Metropolia Ammattikorkeakoulu yliopettaja Katri Halonen katri.halonen@metropolia.fi puhelin 050 3626 407

Sinussako kulttuurin muutosvoim

a?

Kulttuurituottaja (ylempi AMK) -tutkinto 60 op

T A K U 23

Kulttuuri hyvinvointipalvelujen voimavarana ERIKOISTUMISOPINNOT

Laajuus30 opintopistettä

Kenelle tarkoitettuHakukelpoisia ovat sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan tai muun soveltuvan ammatillisen tai opistoasteen tutkinnon, ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulu-tutkinnon suorittaneet, joilla on vähintään kahden vuoden työkokemus opintoja tukevalta alalta.

Osa hakijoista kutsutaan haastatteluun 17.5.2010 tutkintotodistusten, työkokemuksen sekä täytetyn hakulomakkeen ja sen liitteen perusteella. Valintaan vaikuttavat hakijan esittämät perustelut ja moti-vaatio koulutukseen. Lopullinen opiskelijavalinta suoritetaan hakemuksessa esitettyjen tietojen ja haastattelun perusteella.

TavoitteetKoulutus antaa keinoja monipuolistaa omaa työka-lupakkiaan sosiaali- ja terveysalan palveluissa. Kou-lutuksen aikana perehdytään kulttuurin ja taiteen sovellus- ja käyttömahdollisuuksiin hyvinvoinnin, koetun terveyden ja toimintakyvyn sekä työhyvin-voinnin lähteenä. Koulutus antaa välineitä kehittää omia työskentelytapoja ja toimintamalleja.

Aika: Koulutus alkaa syyskuussa 2010 ja kestää yhden vuoden.

Opetuspaikka: Sofianlehdonkatu 5 B, 00610 Helsinki

Hinta: 168 euroa

Hakuaika: Aikuiskoulutuksen yhteishaku 1.3.–16.4.2010

Lisätietoja koulutuksesta ja hakuohjeet: www.metropolia.fi/koulutustarjonta/sosiaali_ja_terveysala/erikoistumisopinnot/

Paljasta taitosi!

ksesta ja hakuohjeet:

la/t/

Koulutustarjonta osoitteessa

www.metropolia.fi/haku Aikuiskoulutuksen yhteishaku 1.3.–16.4.

24 T A K U

SMIRGELIpIPANOITA

PÄTKÄTYÖLÄISEN päiväkirjaSTA.

lue lisää & KOMMENTOI:HTTP:///WWW.SMIRGELI.FI

että ihminen ei tiedä, kuka hän on ja mitä elämällään tekisi, kun ei sitä ensinkään halua elää.

Voiko hyvää tarkoittava läheinen tällaista siis toisel-le suositella? Kyllä voi. Hänen hyvä tarkoituksensa on juuria toiselta pois koko se minuus, joka hänen nähdäkseen aiheuttaa kärsimystä. Jos jäljelle jää vain tyhjä kuori, niin joku kansantalouden kannalta ansio-kas taho voi täyttää sen ansaintapyrkimyksellä.

Siksi aloittelevan taiteilijan on varottava ahdingos-saan hyvää tarkoittavia ihmisiä. On muistettava, että pieneminen ja suureneminen ovat todellisia ilmiöitä. Todisteet tästä asiasta löytyvät ehdottoman luotetta-vasti lähteistä: saduista. Muistathan tarinat peukaloi-sesta ja jättiläisistä? Ne ovat täyttä totta! Tänäänkin voit kohdata velhon, joka loihtii sinut niin pienen pieneksi, ettei kukaan kuule edes ääntäsi. Ole siis tarkkana!

Iltasatuasi uudelleen lukiessasi huomaat myös, että Peukaloisen kohtalo on monin verroin onnekkaam-pi kuin pizzaa paistavan pashtun kielen dosentin. Peukaloinen lähti kiertämään maailmaa, kun taas maailma kiertää kaukaa pizzaa paistavan dosentin.

Sillä se hyvää tarkoittavissa ihmisissä on kummallista, että vaikka he suuresti kannustavat kutistumaan, he ihailevat kuitenkin jättiläisiä. Kun sellainen tömähtää lähipiiriin, hyvää tarkoittavat ihmiset tohisevat ympä-riinsä, kuin järkensä menettäneinä. He haluavat tehdä vaikutuksen, vaikka kuinkakin pienen, ja mahtailevat jälkeen päin sillä, että uskalsivat sanoa niin ja niin monta sanaa.

Peukaloinen ja Jättiläinen ovat molemmat aloittele-van taiteilijan parhaat iltasadut.

Ihmisellä voi olla tavoitteita, vaikka hän olisikin persaukinen ja köyhä. Tätä ei moni hevin usko. On varsin yleinen harhaluulo, että köyhyyden myötä ihmiseltä karisee autonominen itsemääräämisoi-keus. Usein puutteen painostama piruparka kohtaa-kin samanlaisia odotuksia kuin schäfer agility-radalla.

Kulttuurin saralla pätkätyötä painava ei voi välttää kohtaamasta tätä ihmisluontoa vaivaavaa koulutus-vitsausta. Kun leipä on kapea ja murusetkin tiukassa, hyvää tarkoittavat ihmiset jakavat ystävällismieli-sesti neuvojaan. Niiden ydinmehu on tiivistettynä lauseisiin:”Tee jotain muuta. Siivoa tai tiskaa vaik-ka.” Argumentointi nojaa vahvasti siihen ideaan, että jos oman tahdon ohjaus ei tuota tuloksia, ruori on annettava muille. Kapteeniksi kelpaa yleensä ottaen kuka vain ylivelkainen ja ihmissuhdeongelmainen, kunhan hän ”tulee toimeen omillaan”.

Ihminen ei ole kuitenkaan rikkinäinen keittiövatkain tai räiskyttävä sauvasekoitin. Ihminen ei lakkaa toi-mimasta, noin vain. Tavoitteet, joita kohti kulttuurin moniottelija on koulutuksellaan ja pyrinnöillään kohti kurkotellut, eivät katoa sillä, että ne lakaistaan maton alle. Pinnan alla ne tekevät omaa myyräntyötään.

Lattiankiillotuskonetta pyörittäessään taiteen maisteri ei pääse pakoon menneisyyttään. Lihatiskillä par-haansa antava teatteritaiteilija ei lakkaa kaipaamasta parrasvaloihin. R-kioskilla matkakortteja leimaava tutkijanalku ei saa piiloteltua kysymyksiltään. Siellä ne ovat, vaikka kuinka yrittäisi niitä muualle työntää.

Ajan myötä alkaa tapahtua kutistumista. Päivät ikään kuin pienentävät ihmistä. Usko omiin kykyihin alkaa horjua; yhä yksinkertaisemmat asiat alkavat tuntua vaikeilta tehdä. Pahimmillaan tauti etenee siihen asti,

pienenemisestä ja suurenemisesta

Opas nuorelle naistaiteilijalle. Fakta 1: Äärimmäisen harva suomalainen taiteilija pystyy rahoittamaan koko uransa apurahoilla & teosmyynnillä. Siksi useat taiteili-jat tekevät muita töitä, joita tyypillisin on opettaminen. Muita suosittuja ovat esimerkiksi seuraavat: Vahtimestari, aulavahti, portsari, osa-aikainen henkilökohtainen avustaja, museovirkailija, taidemuseon opas, galleria-apulainen, taidehistorioitsija, postinkantaja, muuttomies, remonttireiska, toimittaja, siivooja, vedostaja, kotiäiti, kotisä, taksikuski, työtön... (Lähde: http://luovuksissa.blogspot.com/2009/08/taiteilijoiden-sivutyot.html)Vinkki nuorelle naistaiteilijalle:: Älä ruksaa ylläolevasta listastasi suosikkiasi. Vaadi enemmän! Mieti, missä haluat olla viiden vuoden kuluttua - ja toteuta tahtosi. Jos harhailet, nauti hairahduksistasi! Se varmin keino estää lipsuminen tavoitteesta.

T A K U 25

L a u r a T i a i n e n

Lahti on mukana Muotoilupääkau-

punkivuodessa 2012. Samaan ai-

kaan nykyisin Lahden ammat-

tikorkeakoulun osaksi kuuluvan

Muotoilu- ja taideinstituutin, eli suu-

relle yleisölle jo käsitteeksi muo-

dostuneen Lahden Muotoiluinsti-

tuutin opiskelijat ovat huolissaan

mainetta saavuttaneen oppilaitok-

sensa imagosta. Opiskelijat järjes-

tivät avoimen keskustelutilaisuu-

den tiistaina 26.1.2010 ja paikalla

oli myös TAKU ry opiskelijayhteis-

työryhmäänsä kuuluvan Lahden

Muotoiluinstituutin opiskelijat MIO

ry:n pyynnöstä.

Keskustelua opetuksen resursseista ja etenkin muotoilualan opetukses-sa keskeisen käsikirjallisuuden säi-lyttämisestä on käyty pitkin viime vuotta. Tilannetta on seurattu myös TAKUn verkkosivuilla.

Väenpaljous

Tilaisuus oli kuulijoiden määräs-sä mitattuna yleisömenestys, kaik-ki tilanteesta kiinnostuneet eivät edes mahtuneet keskustelupaikak-si valittuun Antinsaliin. Paikalla oli niin opiskelijoita, ammattikorkea-koulun ja koulutuskuntayhtymän johtoa, kaupunginjohtaja ja lisäksi alan koulutuksen laadusta kiinnos-tuneita tahoja kuten TAKU ja OR-NAMO. Paneelimaiseksi suunniteltu tilaisuus oli jaettu ulkoisen ilmeen ja opetuksen resurssien osioihin, jois-ta ensimmäinen vei leijonanosan ti-laisuudesta. Aihe selkeästi nostatti tunteita puolin ja toisin. Puheenjoh-tajana toimineen Santeri Piilosen ja opiskelijoiden johtavana äänitorve-na toimineen Sebastian Orozozan yrityksistä huolimatta olivat ”pote-rot kaivettuina” valmiiksi.

Opiskelijat huolissaan Lahden Muotoiluinstituutista

Käyty keskustelu pysyi aisoissa, mutta oli päättyä urheilutermein rat-kaisemattomaksi ilman yhtä mies-tä eli lähes viimeisenä puhunutta alumneja ja Aivan designia edusta-nut Mikael Silvanto. Alansa huippu-ammattilainen ja Muotoiluinstituu-tissa myös opettava Silvanto korosti puheessaan valmistuneiden saavu-tuksia, kuinka LAMKin tulisi hyö-dyntää niitä ja Muotoiluinstituutissa selkeästi loistavaa luovuutta, mutta vaati myös vastapainoksi työmoraa-lia sekä osaamisensa esilletuomista opiskelijoilta.

Resurssikysymys

Vaikka taide ja muotoilu ovat selke-ästi ja myös investoinneissa mitat-tuina Lahden ammattikorkeakoulun painopistealuetta, ulkopuolisen kor-viin yliopettajan työtehtävät vaikut-tivat erittäin laajoilta yhden hengen tasokkaasti hoidettavaksi. Mielen-kiintoista oli, miten opetuksen re-sursseista joutui puhumaan vastaa-va opettaja rehtorin asemesta. Tähän ongelmaan on kuitenkin mahdoton-ta löytää ratkaisua yleisötilaisuudes-sa, minkä joutui myös opiskelijoita edustanut Sebastian Oroza tilaisuu-den jälkeen myöntämään. Opiskeli-joiden päällimmäisiä huolia onkin ollut opettajien jaksaminen vaa-timusten ristipaineessa sekä alan asiantuntijoiden riittävä saatavuus.

Opiskelijat olivat varmasti toivoneet enemmänkin tuloksia keskustelulta, mutta tästäkään ei lannistuta. Jat-kotyöstö oli jo suunnitteilla ja Oro-zan mukaan keskustelutilaisuuden konkreettisimmaksi hyödyksi jäi-kin tiiviin yhteishengen kanavointi yhteistä päämäärää kohti. Voi vain arvailla mitä tuloksia sillä voidaan saavuttaa maineikkaan oppilaitok-sen imagon eteen, kunhan riittävän hyvä väylä löydetään. Jäämme mie-lenkiinnolla odottamaan tilanteen kehittymistä.

Voimannäyttö

Lahden ammattikorkeakoulun Muo-toilu- ja taideinstituutissa käydyn keskustelun voi tiivistää, että vas-takkain olivat luovuus ja hierar-kia. Tällöin toimintatavat törmää-vät väistämättä vaikka periaatteessa pohjimmainen päämäärä olisi sa-makin. Erityisen hienoa oli kuiten-kin opiskelijoiden osallistuminen, Muotoiluinstituutin yhteishenki oli suorastaan käsin kosketeltavaa. Täl-laista tahtotilaa voi moni opiskeli-jakunta vain kadehtia. Yhdistettynä Muotoiluinstituuttiin opiskelijava-linnoilla koottuun luovuuteen tällä yhteistyöllä voidaan saavuttaa suu-ria, kunhan vain yhteiset pelisään-nöt löytyvät.

T A K U 25

26 T A K U

Ajantappoa ja murhasimulaattorei-

ta. Nuorison turmelijoita ja kirurgien

koulutusvälineitä. Kellarissa asuvi-

en esiteinien mystiikkaa ja elokuvien

tuotot ylittävää miljardibisnestä. Suu-

ria ja pieniä totuuksia tietokoneella-

si tai kotipelikonsolillasi sijaitsevista

peleistä. Miten moinen ala on kehit-

tynyt ja mitä se nyt sitten oikeasti si-

sältää?

Pelit videoissa

Pongin lisäksi esimerkiksi Space Invaders –räiskintäpeliä, jossa yksi-näinen avaruusalus puolustaa maa-ta vasemmalta oikealle hiljalleen vaappuvaa muukalaisarmadaa vas-taan. Huomionarvoista on, että mo-net näistä 70-luvun klassikoista ovat myöhemmin saaneet uusioversionsa moderneille pelilaitteille. Nostalgia jyrää myös pelimaailmassa. Lopullisen läpimurron videopelit tekivät 70-luvun lopulla ja etenkin 80-luvun alussa, kun markkinoille saapuivat ensimmäiset kotitietoko-neet ja niiden olohuoneisiin sovite-tut versiot, pelikonsolit. Magnavo-xin, ColecoVisionin ja Atari 2600:n nimet ovat siirtyneet jo historian lehdyköille, mutta kasarin alussa ne olivat kallista ja haluttua kodin luk-susta. Termi ”videopeli” juontaa juu-rensa nimenomaan tältä aikakaudel-ta. Pelikoneet nimittäin kiinnitettiin useimmiten kotivideonauhurin kaut-ta televisioon. Tekniikan edelleen kehittyessä yhä laajemmat ja näyt-tävämmät pelit tulivat mahdollisik-si. Samalla pelien monimuotoisuus lisääntyi. Nykymittakaavassa karuis-sa maisemissa seikkailtiin ritareina, rakennettiin kaupunkeja ja loikittiin viidakoissa.

PC-koneiden yleistymisen (ja niil-lä pelaamisen) lisäksi jättien kuten Nintendon, Sonyn ja Microsoftin myötä peliala siirtyi viimein valta-virtaan, jossa se nykyään tahkoo elo-kuvateollisuutta suurempia lukuja. Kotikoneelle löytyi tuhansia pelejä pelattavaksi, ja edulliset kotikonso-lilaitteet mahdollistivat pelaamisen myös tietokonerajoitteisille. Samal-la pelaamisen sosiaalisuus lisään-tyi. Monia pelejä saattoi pelata yhtä aikaa yhdessä kavereiden kanssa, ja viimeistään internet kasvatti kave-ripiirin satojen tai tuhansien kokoi-seksi. Nykypelit voivat sisältää mitä tahansa yksinkertaisista ajantappo-peleistä (mm. Tetris ja Bejeweled) satoja tunteja viihdyttäviin massii-vimoninpeleihin (kuten World of Warcraft tai Star Trek Online). Val-tavirran pelit ammentavat sisältönsä usein hyväksi todetuista haluista, ku-ten voimafantasioista tai keräilyvie-tistä. Kuten elokuvabisneksessäkin, jatko-osat ja menestyksekkäät pe-lisarjat ovat julkaisijoille kriittisiä, ja usein yhdellä menestyspelillä ra-hoitetaan pienempiä ja riskialttiim-pia projekteja. Itsenäisten kehittäjien ns. indie-pelit sen sijaan kokeilevat rohkeammin pelimedian ja kerron-

M a t t i I s o t a l o

a r t i k k e l i n k i r j o i t t a j a o n y r i t t ä j ä , m e d i a n o m i ( A M K ) j a p e l i a r v o s t e l i j a

G a m e R e a c t o r F i n l a n d – l e h d e s s ä

ja tietokoneellaYleisesti ja hieman harhaanjohta-vasti videopeleiksi kutsutun viih-demuodon historian voidaan katsoa alkaneen 40- ja 50-luvun varhaisista kokeiluista sen aikaisilla tietokoneil-la ja niiden alkeellisilla näyttöpäät-teillä. Yksi silloisista peleistä, ”Ten-nis for Two (1958)”, toimi edeltäjänä 1972 julkaistulle Pong –pelille, joka oli samalla yksi ensimmäisistä kau-pallisista menestyksistä alalla. Ää-rimmäisen yksinkertaisessa pelissä molemmilla pelaajilla oli mailan vir-kaa toimittava palkki omalla puolella

ruutua. Tätä palkkia ylös ja alas lii-kuttamalla pyrittiin ”lyömään” pal-lo vastustajan mailan ohi. Viimein 70-luvulla pelit siirtyivät tietokone-keskusten huoneen kokoisilta lait-teilta suuren yleisön ulottuville pe-lihalleihin. Näissä pelikabinettien täyttämissä huoneistoissa pelattiin

Star Trek Online

Space Invaders

T A K U 27

nan rajoja, ja ovat internetin myötä saaneet ennen kokemattoman suu-ren yleisön ja levityskanavan tuo-toksilleen. Koska pelit ovat interaktiivinen eivätkä passiivinen viihdemuoto, ne mahdollistavat kokijalleen sellaisten asioiden toteuttamisen, jotka olisivat mahdottomia esimerkiksi taloudel-lisesti tai hengissäselviytymisvietin kannalta. Peleissä voi kokea olevan-sa toisen maailmansodan hävittäjä-ässä, oman kaupunkinsa pormesta-ri, 1700-luvun armeijan komentaja tai maailman paras luisteleva vasen pakki. Teknisen laskentavoiman ke-hittyessä pelien ulkoasu näyttää en-tistä realistisemmalta ja äänimaa-ilma kuulostaa vaikuttavammalta. Eskapismi näytteleekin kriittistä osaa nykypelien viehätyksessä. Hy-vän kirjan maailmaan voi uppoutua, mutta kokemus on kuitenkin ulko-puolisen kokijan eikä itse kirjassa olevan henkilön. Pelissä sinä luot itse tarinasi ja kokemuksesi, ollen parin tunnin ajan joku ihan muu. Suomessa on jo muutamia kan-sainvälisesti arvostettuja ja me-nestyneitä studioita, ja lisää tulee esimerkiksi Finnish Gaming Jam –tapahtumien kaltaisten toimien myötä. FGJ:ssä joukko harrastajia tai vakiintuneempia pelintekijöitä kokoontui pienin porukoin yhteen, tarkoituksena kehittää peli vain 48 tunnissa. Maailmanlaajuisen Global Gaming Jam:n osana he loivat maa-ilmaan yhden viikonlopun aikana lä-hes 1000 uutta peliä! Valtapelien teemat pyörivät tällä hetkellä pitkälti sankaruuden varas-sa, mutta kehitystyökalujen paran-tuessa muutkin kuin ohjelmointia osaavat scifi- ja fantasiaharrastajat ovat päässeet tuomaan omia visioi-taan julki. Pelien kerrontaan ollaan vasta nyt kiinnittämässä ansaitus-ti huomiota, ja pelitutkimuskin on saanut jo ensimmäiset professorinsa. Ne ovat kasvaneet viihdemuodoksi kirjallisuuden, elokuvien ja muiden rinnalle. Koska peli jo määritelmäl-lisestikin vaatii käyttäjän aktiivi-suutta, se tarjoaa jotain mitä muut viihdemuodot eivät suurelle ylei-sölle mahdollista. Erilaisten pelien kirjo on valtava, kuten myös niiden käyttötavatkin. Kuten mikä tahansa harrastus, yliannostus ei ole hyväk-si pelien maailmassakaan. Pelaamal-la voi rauhoittua työtehtävien välis-sä, tappaa aikaa bussipysäkillä, tai kouluttaa kirurgeja silmän ja käden koordinaatiossa. Pelien kirjon ja käyttötapojen kasvaessa voin sanoa, että elämme jännittäviä aikoja.

Kevään 2010 haku

KULTTUURIPOLITIIKAN MAISTERIOHJELMAKulttuuripolitiikan maisteriohjelma (asetus 767/2008, 5 §) kouluttaa opis-kelijoita kulttuurialojen asiantuntija-, kehittämis- ja johtotehtäviin kansal-lisiin ja kansainvälisiin organisaatioihin. Valmistuneet maisterit (YTM tai FM) työskentelevät kulttuurialan yhdistyksissä, tutkimuslaitoksissa, tie-dotusvälineissä, korkeakouluissa, taidelaitoksissa ja kulttuurihallinnon eri tasoilla.

Kulttuuripolitiikan maisteriohjelma on yhteiskuntatieteellisesti painottu-nut syventävien opintojen kokonaisuus (vähintään 120 op). Tutkinto an-taa valmiudet soveltaa tieteellistä tietoa ja menetelmiä kulttuurin ja kult-tuuripolitiikan yhteiskunnallisten merkitysten ja muutosten arvioinnissa. Ohjelmassa tarkastellaan kulttuuri- ja taidepolitiikan malleja ja käytäntöjä, osallistumista, monikulttuurisuutta ja kansalaisuutta, taiteen ja teknologian välistä suhdetta sekä kulttuurin taloutta, hallintaa ja poliittisuutta.

Ohjelma on tarkoitettu kandidaatin tutkinnon (180 op) tai vastaavan opin-tomäärän suorittaneille, joiden opintoihin sisältyy yhteiskuntatieteellisiä aineita ja/tai taide- ja kulttuuriaineita. Maisteriohjelmaan otetaan enintään 24 opiskelijaa. Ohjelma johtaa pääaineen mukaan joko YTM - tai FM- tut-kintoon ja antaa jatkokoulutuskelpoisuuden tutkinnon sisällöstä riippuen joko yhteiskuntatieteellisessä tai humanistisessa tiedekunnassa.

Haku ohjelmaan tapahtuu Jyväskylän yliopiston hakulomakkeella (kult-tuuripolitiikan maisteriohjelma). Hakulomakkeen lisäksi hakijan tulee toi-mittaa tiedot suoritetuista opinnoista sekä erillinen, vapaamuotoinen pe-rustelu hakemiselle. Hakemukset opintosuorituksineen tulee lähettää postitse 30.4.2010 mennessä Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteel-liseen tiedekuntaan.

Tarkemmat hakuohjeet ja lisätietoja: http://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/kup/opiskelijavalinta

Lisätietoja:Assistentti Sakarias Sokkasakarias.sokka@jyu.fi (puh. 014 260 3367)

Professori Anita Kangasanita.kangas@jyu.fi (puh. 014 260 3113)

Amanuenssi Tellervo Helintellervo.a.helin@campus.jyu.fi (puh. 014 260 1384)

Yhteiskuntatieteellinen tiedekuntaPL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto

Pelit videoissa

28 T A K U

J a n n e K a a k i n e n

M e d i a t u o t t a j aD i g i A R X / L a s t e n j a n u o r t e n k u l t t u u r i k e s k u s A R X

- kulttuurilaitos mediakasvattajana

DigiARX eli Digitaaliseen medi-aan keskittyvä nuorten tieto- ja neuvontapalvelupiste aloitti toi-mintansa keväällä 2008 Lasten ja nuorten kulttuurikeskus AR-Xissa Hämeenlinnassa. Taustalla vaikuttivat kokemukset aikaisem-mista hankkeista, joiden aika-na koulujen ulkopuolelta tulevan mediakasvatuksen tarve kävi il-meiseksi. Rahoitusta toiminnan perustamiskauden kustannuksiin haettiin Opetusministeriöstä, sil-lä luontevimmaksi toimintamuo-doksi nähtiin perinteisesti nuori-sotyön alaisuuteen perustettujen tieto- ja neuvontapalvelupisteiden tapa toimia. Lisäksi DigiARXin toimintaa ohjaa Opetusministe-riön Lapsi- ja nuorisopoliittises-sa kehittämisohjelmassa (2007-2011) ja etenkin sen kuudennessa luvussa (Digitaalinen sukupolvi) mainitut tavoitteet ja periaatteet.

koulutuslaitoksen Hämeenlinnan yksikön kanssa, ja tämä yhteis-työ onkin poikinut mm. HOKL:n opiskelijoille tarjotun kurssin, jossa DigiARXin tuottaja koulutti luokanopettajaopiskelijoita käyt-tämään hyväksi havaittuja media-kasvatussisältöjä koulutyössä pai-kallisissa kouluissa tapahtuvien työpajojen myötä. Erityisen an-toisaa yhteistyötä on tehty myös Mannerheimin lastensuojelulii-ton sekä Mediakasvatusseura ry:n kanssa. Edellä mainittujen toimi-joiden lisäksi kansallisen tuki-verkoston tarjoaa luonnollisesti kansallinen nuorten tieto- ja neu-vontapalveluiden verkosto.

Digi

Kuva: Jaana Lindholm

Kuva: Kimmo Kava

DigiARXille luontevin tapa lähestyä mediakasvatusta on ol-lut tekemällä oppimisen periaa-te. Tätä kautta hankkeen toiminta sitoutuukin saumattomasti Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXin muuhun toimintaan ja toiminnan periaatteisiin. Hankkeen sisällöt rakentuvatkin tieto- ja neuvon-tapalveluiden ja mediakasvatus-luentojen lisäksi erilaisista käy-tännön mediatyöpajoista joissa sisällöntuottamisen lisäksi kes-kustellaan mm. tekijänoikeuk-sista, mediakriittisyydestä sekä kyseisten medioiden järkeväs-tä käytöstä. Tärkeimmäksi Di-giARXin toimintaympäristöksi on muodostunut alueen koulut ja oppilaitokset joiden kautta nuor-ten tavoittaminen käy helposti ja luontevasti. DigiARXin toimin-tamuodot ovatkin suunniteltu so-veltumaan saumattomasti muu-hun koulutyöhön ja tukemaan koulussa annettavaa mediakas-vatusta. Nuorille tarjottavien si-sältöjen lisäksi hankkeessa on tarjottu mediakasvatukseen liit-tyvää täydennyskoulutusta opet-tajille sekä mediakasvatustietois-kuja vanhemmille sekä muille nuorten kanssa tekemisissä ole-ville aikuisille. Erityisen hedelmälliseksi on osoittautunut monialainen yh-teistyö Hämeenlinnan kaupun-gin muiden yksiköiden sekä alu-een muiden toimijoiden kanssa. Ilman saumatonta yhteistyötä esimerkiksi opetus- ja nuoriso-palveluiden kanssa hankkeen toi-miminen olisi lähes mahdotonta. Tiivistä yhteistyötä on tehty myös Tampereen yliopiston opettajan-

Tällä hetkellä työn alla on DigiARX-verkkosi-vut, joista löytyy osiot erikseen nuorille sekä aikuisille. Verkkosivut tullaan avaamaan ke-vään 2010 aikana osoitteessa http://digiarx.hameenlinna.fi.

28 T A K U

T A K U 29

T e k s t j a k u v a t :R i i k k a - L e e n a P u i s t o l a

Kiinnostuitko menetelmästä? Koeajo –nuoret tapahtumatuottajina –opasta voi tilata maksutta osoitteesta riikka-leena.puistola@hameenlinna.fi

Onnistunut oma tapahtuma antaa uskoa siihen, että asioihin voi vai-kuttaa omalla aktiivisuudella. Ei kannata vain valittaa ettei mitään tapahdu, vaan laittaa itse toimek-si ja järjestää oman näköinen ta-pahtuma. Nuoria osallistavassa Koeajo-menetelmässä jaetaan roolit päin-vastoin kuin yleensä nuorisotyös-sä on totuttu. Tällä kertaa nuori on festivaalijohtaja ja suunnit-telee tapahtumansa sisällön. Ai-kuisia tarvitaan auttamaan käy-tännön järjestelyissä, hoitamaan esimerkiksi lupa-asiat kuntoon ja tarkkailemaan sivusta että kaikki menee, kuten on sovittu. ARX-talon kokemuksen mukaan kaik-ki menee kuten pitää. Yksikään alkunsa saanut tapahtuma ei ole jäänyt järjestämättä ja ylipäätään nuoret ovat osoittautuneet luotta-muksen arvoisiksi. ARX-talo on päihteetön, mutta alkometrejä ei ole kaivattu. Tapahtumaväki osaa kunnioittaa talon sääntöjä aivan muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta.

Minäkö kulttuurialalle?

Projektilla on ollut vuosien aika-na monia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia. Moni tapahtuman-järjestäjä on kiinnostunut AR-Xin toiminnasta ja hakeutunut TET-jaksolle oppimaan lisää kult-tuurituottajan työstä. Muutama nuori on päätynyt opiskelemaan kulttuurituottajaksi, järjestämään oman taidenäyttelyn Galleria AR-Xiin ja onpa projektin tiimoilta päädytty taloon ihan palkkatyö-hönkin saakka. Toisaalta projektin sivutuotteena nuorten omat bändit ovat saaneet arvokasta keikkako-kemusta ja lisämotivaatioita soit-toharrastukseen.

Koeajo-menetelmän ideana on kannustaa nuoria omaehtoiseen kulttuurin tekemiseen. Festivaa-lijohtajana toimiva nuori ideoi ja tuottaa oman näköisensä tapah-tuman. Aikuiset häärivät mukana lähinnä taustatukena ja neuvon-antajina.

Koeajo-projekti syntyi Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXissa kesällä 2004 tarpeesta saada toi-saalta kaupunkiin väriä ja toisaalta nuorille mielekästä tekemistä. Al-kuun tapahtumat järjestettiin Hä-meenlinnan torilla, myöhemmin sisätapahtumat vakiintuivat osak-si ARX-talon toimintaa. Projektin päästyä vauhtiin tapahtumia on järjestetty noin kymmenen kap-paleen vuosivauhdilla ja haluk-kaita järjestäjiä on ollut jatkuvasti enemmän kuin resursseja tapahtu-mien lukumäärään. Lukumääräi-sesti eniten on järjestetty bändita-pahtumia, mutta joukossa on ollut esimerkiksi nykysirkustapahtuma ja skeittileffan ensi-ilta. Menetelmän teoreettiseen vii-tekehykseen kuuluvat sosiokult-tuurisen innostamisen, voimaan-nuttamisen sekä osallistamisen ideologiat. Toimintaan osallistu-misen täytyy olla kaikille mah-dollista sosiaalisesta asemasta, persoonallisuudesta tai ulkoisis-ta tekijöistä riippumatta. Yhtenä merkittävänä tavoitteena on tuoda uusia nuoria kulttuurin harrasta-misen piiriin ja innostaa heitä ole-maan aktiivisesti mukana ja vai-kuttamaan asioihin jatkossakin.

Roolit uudelleenjakoon

Koeajon tarkoituksena on pereh-dyttää nuori tapahtumanjärjestä-misen maailmaan. Tutuksi tulee niin ohjelman suunnittelu, mark-kinointi, luvat kuin tekniikkakin.

Omasta ideasta lähtenyt tapahtuma on elämys-Koeajo-projektilla tilkitään aukkoa kaupungin menotarjonnassa

T A K U 29

30 T A K U

On kulunut lähes päivälleen kaksi vuotta siitä, kun avasin työhuonee-ni oven ja ihmettelin silmät ymmyr-käisinä ja mieli täynnä kysymyksiä – mitäs onkaan tullut tehtyä? En ollut koskaan aiemmin edes ju-nan ikkunasta katsonut Joensuun maisemia, eikä minulla ollut tähän maastoon minkäänlaisia siteitä. Pohjois-Karjalan taidetoimikunta oli valinnut minut, umpihämäläisen teatterityöläisen, läänintaiteilijak-seen, jonka tehtävänä olisi edistää lastenkulttuuria ja monikulttuurista taidetyötä.

Läänintaiteilijan työtä ei ole veistet-ty yhdestä puusta, mutta yksi asia on meille kaikille tätä työtä teke-ville ehdoton: yhteistyö ja verkos-tot. Tiedän ja tunnen nyt sen, miltä tuntuu aloittaa alusta, olla sisäinen maahanmuuttaja. Viisaasti minulle annettiin rauha lähteä ns. tyhjältä pöydältä kokoamaan ja miettimään millaisia toimintamalleja juuri minä voisin edistää. Alkoi asettautumisen ja mahdolli-suuksien vaihe, jolloin kuljin muis-tikirja repussa ja öisin heräilin kir-joittamaan päivän aikana muhineita ideoita, joista aamulla yliviivasin suurimman osan. Esittäydyin, mat-kustin ja matkustin. Matkustamis-ta täällä riittää. Toiveita ja tarpeita maakunnan eri puolilla on enemmän kuin mihin muutama läänintaiteilija ehtii vastata. Silti yrittää tehdä par-haansa, sillä tämähän on palvelutyö. Samalla pitää kuitenkin muistaa to-dellisuus, jottei happi karkaa koko-naan päästä. Muistikirja on muuten edelleen parhaita työvälineitäni. Läänintaiteilijalla on työyhteisöjä vaikka muille jakaa. Kahden vuoden jälkeen ei todellakaan tarvitse nuu-kailla työkavereiden määrässä. Eri-tyisen iloinen olen meidän ja Poh-jois- ja Etelä-Savon mallikkaasta yhteistyöstä, jota kelpaa mainos-taa hyvänä esimerkkinä maakun-tarajat ylittävästä läänintaiteilija-yhteistyöstä. Viimeksi juhlistimme itäsuomalaisten lasten kulttuuritee-sien julkaisemista lapsenoikeuk-sien päivänä, ja lisää on tulossa.

LÄÄNINTAITEILIJA Jyrki Tamminen

K o l u m n i s a r j a l ä ä n i n t a i t e i l i j o i s t a

Vuonna 2008 läänintaiteilijapäi-villä Oulussa nimettiin työryhmä, jonka tarkoituksena oli laatia suo-situs läänintaiteilijoiden aseman ta-sapuolisuuden tueksi. Suositus on vihdoin valmistunut. Olen saanut olla mukana ryhmässä, joka on ol-lut erittäin keskusteleva. TAKU on toiminut laatijoiden kotipesänä ja tarjonnut arvokasta asiantuntijuut-ta. Pienen ja määräaikaisen, mutta taiteen edistämisen kentällä laajas-ti vaikuttavan läänintaiteilijajoukon ääni kuuluu nyt astetta voimakkaam-min. Suositus toki on suositus, mut-ta se toivottavasti toimii perustiedon käsikirjana sekä keskustelun käyn-nistäjänä toimikunnissa. Seuraa-villa läänintaitelijapäivillä keväällä Raumalla saa porista aiheesta. Suo-situkseen ja sen päivittämiseen on sana vapaa. Oma työsarkani on varsinainen tilkkutäkki, jonka määräävin väri on monikirjavuus. Monikulttuu-risuuden ja lastenkulttuurin kie-toutuminen toisiinsa ei ollutkaan mysteeri, jota vielä kahden vuoden jälkeen pähkäilisin lähtökuopissa. Oman taiteenalani, nukketeatte-rin, avulla olen voinut lähestyä kai-kenikäisiä, monen eri taiteenalan ammattilaisia ja harrastajia. Kuun-telemalla, tekemällä ja tukemalla monenkirjavuudesta on syntynyt todellisia tarinoita: Valo-lastenteat-teritapahtuma, Onnellinen prinssi, Satupuukuu, Kaverikatsoja, Hyppi-vä prinsessa, Mostar-Most-Silta kan-sainvälinen nukketeatteriprojekti jne. Kaikesta ei tarvitse sitä paitsi syn-tyä mitään konkreettista; riittää, kun siitä jää pieni muistijälki, joka sitten sopivassa kohdassa ja oikealla ajal-laan lähtee kohti jotain aivan muuta, tuntematonta ja ennalta arvaamaton-ta. Siitä minne, minulla ei ole vielä aavistustakaan.

Jyrki Tamminen on Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan lastenkulttuurin ja monikulttuurisen taidetyön lää-nintaiteilija

Lisää meistä Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan sivuilla: www.pktaidetoimikunta.net

30 T A K U

T A K U 31

Suuren suosion saavuttanut yksityissektorin Inspiraatiopäivä tulee taas!

La 20.3.2010 klo 9.30–15 Kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, Helsinki

Hallitsenko yhteisömediat? Mitä kaikkia niitä on ja miksi? Miten hyödynnän niitä työssäni? Millaisia rooleja minulla voi verkossa olla? Miten vältän virtuaalimokat?

Miten verkostoitua fiksusti verkossa?

Tule kuuntelemaan sosiaalisen median superammattilaista Pirkka Aunolaa ja oppimaan uutta uusista medioista sekä tapaamaan muita aiheesta kiinnostuneita.

Aunola työskentelee YLE Uudet Palvelut -yksikössä strategisena suunnittelijana ja seuraa työkseen digitaalisten ja interaktiivisten medioiden kehittymistä.

Tilaisuus on jäsenille maksuton ja sisältää sekä aamukahvin että lounaan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset sähköisen asioinnin kautta www.akavanerityisalat.fi.

32 T A K U

Työttömyyskassan antama kieltei-

nen päätös hämmentää, kun vilpit-

tömin mielin odottaa ansiopäivära-

haa tilille. Tässä tietoja toistuvista,

harmittavista tilanteista ja ohjeita

niiden välttämiseksi.

n Työnhaku pidettävä voimassaKokoaikatyötä hakeva työtön työn-hakija on oikeutettu työttömyys-etuuteen. TE-toimistoon on ilmoit-tauduttava ensimmäisellä kerralla henkilökohtaisesti. Työnhaku on pidettävä voimassa työvoimaviran-omaisten velvoittamalla tavalla. Päivärahaa ei voida maksaa niiltä päiviltä, jolloin työnhaku ei ole ol-lut voimassa. Myös työvoimaviran-omaisen osoittamiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin on mentävä karenssin uhalla. Tilanteen muutoksista (työ-tön, työssä, osa-aikatyössä, opiske-lija tai yrittäjä jne.) on muistettava ilmoittaa TE-toimistoon.

n Työssäoloehdon voi menettääVuoden 2010 alusta lukien työssä-oloehto täyttyy, kun henkilö on 28 edellisen kuukauden aikana ollut 34 kalenteriviikkoa työssä, jota hän on tehnyt vähintään 18 tuntia viikos-sa, opetusaloilla vähintään 8 tun-tia viikossa. Jos henkilö on ilman pätevää syy-tä poissa työmarkkinoilta yli kuu-si kuukautta, työssäoloehto on han-kittava uudelleen. Esimerkiksi pitkä virkavapaus, sairaus ilman lääkärin-todistusta tai ulkomailla oleskelu puolison työn vuoksi voivat nollata jo hankitun työssäoloehdon.

n Päivärahaa haetaan kirjallisesti tai sähköisesti jälkikäteenTyöttömyyspäivärahaa on haetta-va työttömyyskassasta kolmen kuu-kauden sisällä siitä, kun sitä halutaan maksettavaksi. Tätä vanhemmalta

Kierrä kaukaa työttömyys-turvalain sudenkuopat

ajalta hakemus hylätään. Käytännös-sä ainoa hyväksyttävä syy myöhäs-tyneen hakemuksen käsittelemiseksi on vakava sairaus. Oikeustoimikel-poinen henkilö voi yleensä aina val-tuuttaa toisen henkilön toimimaan puolestaan.

n Puolisokin voi olla päätoiminen yrittäjä ja menettää työttömyys-korvauksen Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyy-setuuteen siltä ajalta, jona hän työl-listyy päätoimisena yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Hänen katsotaan työllistyvän siihen ajankohtaan asti, jolloin yritystoi-minta tai oma työ on lopetettu tai to-disteellisesti keskeytetty neljän kuu-kauden ajaksi. Päätoimiseksi yrittäjäksi katsotaan myös osaomistaja, joka työskentelee johtavassa asemassa – toimitusjohta-jana tai hallituksen jäsenenä – osa-keyhtiössä, josta hän omistaa vähin-tään 15 prosenttia osakekannasta tai äänivallasta. Pienempikin omistus-

osuus riittää työttömyyskorvauksen menetykseen, jos henkilöllä on yh-dessä samassa taloudessa asuvien perheenjäsentensä kanssa vähintään 30 prosentin osuus osakekannasta tai äänivallasta. Myös välillinen omistus toisten yhtiöiden kautta otetaan huo-mioon. Muita yritysmuotoja tarkas-tellaan vastaavalla tavalla. Päätoimiseksi yrittäjäksi katsotaan myös yrittäjän puoliso, joka työsken-telee yli kuusi kuukautta yritykses-sä, jonka äänivallasta tai osakekan-nasta kotitaloudella on vähintään 50 prosenttia. Työttömäksi jääneen, täl-laisessa yrityksessä työskennelleen puolison omistusosuus voi olla nolla ja silti hänet katsotaan yrittäjäksi. Yrittäjänä tehtyä työtä ei voida lu-kea palkansaajan työssäoloehtoon. Yrittäjäkassasta palkansaajakassaan siirtyvä voi kuitenkin saada vuonna 2010 enintään 10 viikkoa hyvitystä palkansaajan työssäoloehtoon.

n Päätoimiselle opiskelijalle ei makseta päivärahaaPäätoimiselle opiskelijalle ei voi-da myöntää päivärahaa. Ammatti-korkeakoulu- ja yliopisto-opiskeli-jan on keskeytettävä todisteellisesti opinnot vähintään vuoden ajaksi, jotta päätoimisen opiskelijan status poistuu. TE-toimisto antaa päivä-rahaoikeudesta työvoimapoliittisen lausunnon. Sivutoimiseksi yliopisto-opiske-lu on hyväksytty tilanteissa, jois-sa opinnot ennen työttömyyttä ovat edenneet työn ohella noin vuoden ajan normaalisti, noin neljä ja puoli opintopistettä kuukaudessa. Tällöin päivärahaa voidaan maksaa.

Työttömyysetuudella voidaan tukea yliopisto-opintoja vain rajoitetusti. Yli 25-vuotias työtön voi 1.1.2010 lukien opiskella ansiopäivärahalla omaehtoisesti aikaisemmin aloitet-tuja ja vähintään vuoden keskeyty-neenä olleita ylempiä tai alempia korkeakouluopintoja enintään 24 kuukautta, jos opinnot sisältyvät TE-toimistossa laadittavaan työllis-tymissuunnitelmaan tai sitä korvaa-vaan suunnitelmaan ja TE-toimis-to arvioi koulutuksen parantavan henkilön työllistymismahdollisuuk-sia avoimilla työmarkkinoilla. Eri-tyisestä syystä voi opiskella myös muuntokoulutuksessa tai vanhen-tuneen ammattitutkinnon päivittä-miseen tähtäävässä koulutuksessa. Opinto-oikeus ei ole ns. subjektiivi-nen oikeus. TE-toimiston kannasta ei voi valittaa.

E e r o T. A n t t i l a

j o h t a j a , E r i t y i s k o u l u t e t t u j e n

t y ö t t ö m y y s k a s s a

Kuva: Veikko Somerpuro

T A K U 33

n Sopimukset työnantajan kanssaHenkilöllä on oikeus soviteltuun päi-värahaan osa-aikaistamisen johdosta, jos hänen työaikaansa lyhennetään työnantajan aloitteesta irtisanomisai-kaa noudattaen. Jotta soviteltua päi-värahaa maksetaan, työaika saa olla enintään 75 prosenttia alalla sovel-lettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Jos työntekijä tekee itse aloitteen työajan lyhen-tämisestä, soviteltua päivärahaa ei makseta. Jos henkilö itse irtisanoutuu työs-tään ilman pätevää syytä, TE-toimis-to määrää hänelle 90 päivän korva-uksettoman määräajan, karenssin, työsuhteen päättymisestä lukien. Ka-renssi asetetaan myös, jos työsuhde päätetään yhteisestä sopimuksesta. Kun irtisanomisperuste muuten oli-si työnantajasta johtuva (tuotannol-linen tai taloudellinen) mutta työnte-kijä itse irtisanoutuu, hän menettää mahdollisen oikeutensa työttömyys-päivärahan korotettuun ansio-osaan ja muutosturvan ansio-osaan. Työnantajan kanssa sovittu talou-dellinen etuus (nk. kultainen käden-puristus) jaksotetaan kassassa vii-meisimmästä työsuhteesta saadun palkan perusteella. Vaikka jaksotus ulottuisi pitkällekin ajalle, henki-lön on ilmoittauduttava työttömäk-si työnhakijaksi 6 kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä, jotta oike-us työttömyysturvaan säilyy. Jos henkilö työsuhteen päättä-misen yhteydessä sopii työnantajan kanssa lyhyemmästä irtisanomisajas-ta kuin on sovittu laissa tai työsopi-muksessa, kassa ei voi maksaa päivä-rahaa ennen kuin irtisanomisaika on kulunut loppuun. Työttömyysturvalla ei kompensoida työnantajalle kuulu-via velvoitteita.

n Työsuhteen purku vie yleensä karenssiinTyösuhteen purku koeajalla tai työn-tekijästä johtuvasta syystä johtaa pääsäännön mukaan aina 90 päivän karenssiin. Karenssilta voi välttyä, kun todisteellisesti riitauttaa pur-kuperusteen. Jos luopuu kanteen ajamisesta tai häviää riita-asian oi-keudessa, karenssi asetetaan jälki-käteen ja mahdollisesti perusteetta maksetut päivärahat peritään takai-sin kassalle.

Lisätietoa aiheesta on saatavissa Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön

TYJ:n kotisivuilta www.tyj.fi

sekä työttömyyskassoista.

J ä r j e s t ö s i h t e e r i n p a l s t a

Vuosi 2010 toi monia uudistuksia työttömyysturvaan, kuten voit lu-kea Eero T. Anttilan jutusta tässä lehdessä. Myös ensimmäistä kertaa työttömäksi jäävän työssäoloehto muuttui ja opiskelijan kannalta pa-rempaan suuntaan, täytettävä työs-säoloehto lyheni 43 viikosta 34 eli noin 10 kuukaudesta kahdeksaan. Tämä koskee myös opiskelijaa, mi-käli valmistumisen jälkeen tarvit-set ansiosidonnaista työttömyys-turvaa. Mutta oletko huolehtinut jäsenmaksuistasi?

Mistä ja miten maksetaan?

TAKUn opiskelijajäsen on vapau-tettu jäsenmaksusta, mikäli opis-kelee vain Kelan tukien ja/tai laki-sääteisen työssäoloehdon alittavan työtuntimäärän turvin. Työssä-oloehdon täyttymistä tarkastellaan viikoittain ja jäsenmaksun 1,3% voi suorittaa esimerkiksi vain yh-destä viikosta kuussa ja näin ”tie-nata” sen viikon työssäoloehtoon-sa vaikka muun kuun työmäärä jäisikin alhaisemmaksi. Opiskeli-jan työtuntirajat ovat 18 tuntia vii-kossa tai opetusalan työtä 8 tuntia viikossa, jälkimmäiseen lasketaan kuuluvan myös tuntien lisäksi val-mistelutyötä. Tuntirajat ovat todel-lakin Suomen laista, eivät TAKU-laisten keksintöä. Meillä vain et joudu maksamaan mitään, mikäli et myöskään hyödy eli tuntimäärä ei riitä ehdon täyttämiseen. Valmis-tumisen jälkeen tällaisia tuntirajoja ei enää ole, jäsenmaksu maksetaan kaikesta työstä. Työtuntien laskeminen voi tun-tua aluksi hankalalta, mutta siinä helpottaa systemaattisuus. Mikäli teet töitä useammalle työnantajal-le, kannattaa pitää omaa kirjanpi-toa tunneista vaikka kalenteriin ja siitä laskea täyttyvätkö tuntirajat. Viikkokohtaisesti. Jos, niin lasket sen viikon ansioista jäsenmaksun 1,3%. Opiskelijajäsenellä on ole-tuksena jäsenmaksun suorittami-nen itse, mutta hyvin kätevää on myös antaa työnantajalle valtakir-ja, etenkin jos tekee paljon tun-teja samassa paikassa. Kesätöis-tä on omaa tulevaisuutta ajatellen hyvin tärkeää muistaa maksaa jä-senmaksut.

Opiskelija erikoisasemassa

Lakimuutoksista huolimatta opis-kelijan erikoisasema säilyy eli työssäoloehdon ja jäsenyysehdon voi kartuttaa koko opiskeluajalta, aivan mistä tahansa työstä mikä ylittää em. tuntirajat. Ansiosidon-nainen työttömyyspäiväraha val-mistumisen jälkeen edellyttää myös jäsenyysehdon täyttymis-tä, mikä on siis yhtä pitkä työs-säoloehdon kanssa. Jäsenyysehto alkaa täyttyä välittömästi jäsenek-si liittymisestä, työssäoloehto en-simmäisestä jäsenmaksusta. Mikäli työssäoloehto jäisi vajaaksi ennen valmistumista, mutta kerryttämi-nen olisi aloitettu, on valmistumi-sen jälkeen normaali kaksi vuotta aikaa täyttää ehto. Sen sijaan mi-käli et olisi liittynyt jo opiskeluai-kana ja jäisit työttömäksi, pääset kyllä ammattiliittoon, mutta työt-tömyyskassa ei ota valmiiksi työ-töntä jäsentä. Joten opiskelijalle liittyminen oman alan liittoon jo opiskeluaikana on yksi parhaista päätöksistä mitä voi tehdä työuraa ajatellen.

Valmistaudu pahan päivän varalle

Opiskellessa on paljon muutakin mietittävää kuin koko loppuelä-män työura. Kukaan ei tällä het-kellä voi varmasti sanoa, minkä-laiset työmarkkinat ovat muutaman vuoden päästä. Erilaisiin mahdol-lisuuksiin voi kuitenkin varautua. Oman alasi liittona TAKU ry tar-joaa paljon muutakin kuin mah-dollisuuden ansiosidonnaiseen päi-värahaan, mutta se on hyvä turva pahimman varalle. Erityiskoulu-tettujen työttömyyskassan sivuilla on laskuri, mistä voi laskea oman työttömyyspäivärahan suuruuden, se on hyvin äkkiä Kelan peruspäi-värahaa suurempi. Ansiosidonnai-nen kertyy loppujen lopuksi nope-asti, mutta vain ja ainoastaan jos ja kun jäsenmaksut on hoidettu. Jo-ten huolehdithan omasta tulevai-suudestasi?

Lisätietoa työssäoloehdon kertymisestä: www.erko.fi

OPISKELIJA, MUISTATHAN KARTUTTAA ANSIOSIDONNAISEN ITSELLESI?

34 T A K U

Jäsensihteerit: palvelunumero 0201 235 370Jäsenrekisteri ja jäsenmaksut:Mary Luokkamäki 0201 235 348

Jäsenrekisteri ja jäsenasiat:Jaana Honni 0201 235 344

Jäsenrekisteri ja jäsenasiat:Katja Kosonen 0201 235 346

Lakimiespalvelut ja edunvalvonta: Lakimies Kari Eskolapuh. 0201 235 367 tai 040 590 5693Yksityissektorin palvelualojen edunvalvontaja työsuhdeneuvonta

Lakimies Helena Lamponenpuh. 0201 235 352 tai 040 582 2843Yksityissektorin edunvalvonta ja työsuhdeneuvonta

Lakimies Tuire Torvelapuh. 0201 235 356 tai 0400 871 381Yksityissektorin edunvalvonta, ammatinharjoittajiaja epätyypillisiä työsuhteita koskevat tehtävät,perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta

TYÖTTÖ

MYYSKASSA

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa

Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Puh. (09) 7206 4343 Fax (09) 272 1212 Puhelinajat: MA - PE klo 12.00 - 15.00

Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa AYT

Ratavartijankatu 2 C, 00520 HelsinkiPuh. 0800-9-0888 tai (09) 4763 7660

S-posti: asiakaspalvelu@ayt.fi

www.akavanerityisalat.fi/tyottomyysturva

J Ä S E N S I V U T

JÄSENTIETOJEN PÄIVITYSHELPOSTI NETISSÄ JÄSENKANAVALLA

www.akavanerityisalat.fi

Sisään jäsenkanavalle ja sähköiseen asiointiin pääset klikkaamalla sivun oikeassa yläkulmassa

näkyvää SÄHKÖINEN ASIOINTI JÄSENILLE -painiketta. Käyttäjätunnuksena kanavalle toimii

henkilökohtainen jäsennumero, joka löytyy jäsenkortista. Ensimmäisellä

kirjautumiskerralla salasanana toimii oma syntymäaika (ppkkvv).

Lomakkeisiin pääset JÄSENYYS -valikon kautta. Pääset sivuille myös

TAKUn sivujen kautta www.taku.fi

INTERNET

Lakimies Harri ikonenpuh. 0201 235 354 tai 040 722 4368Kunta- ja valtiosektorin palvelussuhdeneuvonta

Lakimies Maarit Leppänenpuh. 0201 235 353 tai 040 837 7984Julkisen sektorin työ- ja virkasuhdeneuvonta

Asiamies Kalevi Juntunenpuh. 0201 235 351 tai 040 582 2780Valtiosektorin sopimus- ja neuvottelutoiminta

Asiamies Jaakko Korpisaaripuh. 0201 235 363 tai 040 777 9422Kuntasektorin sopimus- ja neuvottelutoiminta

Työmarkkina-asiamies Riikka Sipiläpuh. 0201 235 336 tai 040 587 2732Yksityissektorin edunvalvonta, taustaryhmä- ja yritysyhdistystoiminta YTN:ssä, yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Palkkaneuvonta Asiamies Arja Aholapuh. 0201 235 359 tai 040 730 7081tutkimustoiminta, palkkatilastot

Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Puh. 0201 235 340 Fax (09) 147 242S-postit: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi

34 T A K U

T A K U 35

J Ä S E N S I V U T

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry l Maistraatinpor tti 4 A, 00240 Helsinki l puh. 0201 235 393 l s-posti taku@kaapeli.fi

T A K U N H A L L I T U K S E N J Ä S E N T E N Y H T E Y S T I E D O T 2 0 0 9

Juha Isotalo Opiskelija Turun yliopisto/ kulttuurihistorian oppiaine gsm 050 531 8414 juha@oranssi.org

Piia Jaatinen Jokisivuntie 7, 38300 Kiikka gsm 044 309 9752 piia.jaatinen@gmail.com

Mari Lankinen Tuottaja, Jyväskylän Kesä Puh. (014) 624 384 gsm 050 5363 231 mari.lankinen@jkl.fi

Varajäsenet Petri Laakso Musiikin vastaava taideopettaja Annantalo, PL 4741 00099 Helsingin kaupunki petri.laakso@hel.fi Puh. (09) 310 37177

Merja Isotalo Yrittäjä Tmi Kulttuuripajasto Rantapuisto 25, Forssa gsm 050 336 3253 isotalo@sci.fi

Jukka-Pekka Pohjolainen Opiskelija Voionmaankatu 8 as 28 40700 Jyväskylä gsm 050 370 3276 jupe.pohjolainen@gmail.com

Toiminnanjohtaja Kirsi Herala gsm 040 511 1200 Puh. 0201 235 393 kirsi.herala@taku.fi

Hallituksen Susanna Tommilapuheenjohtaja Maistraatinportti 4 A, 6 krs 00240 Helsinki gsm 040 588 4144 susanna.tommila@taku.fi

Hallituksen varapj. Kirsi Lajunen tuottaja gsm 050 340 7176 kirsi.lajunen@taku.fi

Järjestösihteeri Laura Tiainen gsm 0440 664 800 laura.tiainen@taku.fi

Hallituksen jäsenet Varsinaiset jäsenet Arja Laitinen Aluepäällikkö Taiteen keskustoimikunta Puh. (09) 1607 7067 gsm 0400 798 718 arja.laitinen@minedu.fi

Matti Karhos Pääsihteeri, Sysmän Suvisoitto Tattimetsäntie 56, 19700 Sysmä gsm 040 836 6647 matti.karhos@sysmansuvisoitto.com

Petri Katajarinne Yrittäjä Turku gsm 040 527 3494 petri.katajarinne@unikankare.net

Elise Pedersen Koordinaattori Katajikonkatu 1 A 2 33820 Tampere gsm 050 553 8673 elise.pedersen@tampere.fi

36 T A K U

tuottaja2020.metropolia.fi