sito tÄnÄÄn #34 joulukuu 2010

SITO tänään, numero: 34 1

SITOTÄNÄÄN JOULUKUU 2010

sito-yhtiöiden tiedotuslehti

teemanumerokaupunki

Haastattelut: Raimo K. Saarinen, Jaakko Ylinampa,Hanna Keskinen, Matti Kokkinen

Oulun olohuone Rotuaari uudistuu sivu 10

Joensuun Penttilänranta – unelma joen suussasivu 14

Kunnioitusta sääntöjen sijaan – Shared Space eli yhteinen katutila sivu 16

#34

2 SITO tänään, numero: 34

VihreäKaupunki

Sito tänään on Sito-yhtiöiden tiedotuslehti■ JULKAISIJA Sito Oy, Tietäjäntie 14, 02130 Espoo Puhelin 020 747 6000 Faksi 020 747 6111 [email protected] www.sito.fi

■ PÄÄTOIMITTAJAKimmo Anttalainen

■ TOIMITTAJA Marita Laatikainen

■ HAASTATTELUT DDT-Communications, Dakota Lavento

Kansikuva: ©Laine Johanna, SK Oy

pääkirjoitus

Sito on infran, liikenteen ja ympäristön moniosaa-jayritys, joka on perustettu 1976. Palvelutarjon-tamme kattaa konsultoinnin, suunnittelun, rakennuttamisen, kunnossapidon ja tietoteknii-kan. Sitolla on toimistot seitsemällä paikkakun-nalla Suomessa. Sito on avaintyöntekijöidensä omistuksessa oleva suomalainen asiantuntijayri-tys, jonka palveluksessa on yli 350 alan ammatti-laista.

Pyysin 7-vuotiasta kertomaan mitä sana KAUPUNKI tuo mieleen. Ekaluokkalaisen suusta pölähti tajunnan virtana: – Siellä on paljon autoja, saasteita, korkeita taloja, ei ole ruohoa … paljon, kivimaa, kulkee paljon busseja, ei juurikaan näy puita, asuu monia tuhansia ihmisiä, kaupungissa on kaikenlaista.

Lapsen mielikuvamaailma ja meidän aikuisten tavoitteet Vihreästä Kaupungista, joka on suunniteltu ja toteutettu ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävistä komponenteista eivät vielä kohtaa Shared Space -periatteen mukaisesti (kts. sivut 16-19).

Tässä lehdessä kerromme 10 esimerkkiprojektin kautta, mitä KAUPUNKI tarkoittaa Sitolle. Tiivistetysti se tarkoittaa monipuolisia kaupunki ja kuntasektorin palveluita, jossa Siton infra-, liikenne-, ympäristö- ja ICT-osaaminen yhdistyvät asiakastamme kiinnostavalla tavalla.

Toivotan kaikille lehden lukijoille hyvää joulunodotusta, valkoista joulua ja menestyksekästä vuotta 2011.

KimmoAnttalainen,päätoimittaja

toimitus sisältö 3 Haastattelu: Helsingin kaupungininsinööri Raimo Saarinen

5 Pisara-radan asemapaikat ja linjaus ovat tarkentuneet

6 Keskuskadun 1. vaihe valmistuu jouluksi

8 ARSKA – rakennuspiirustukset kätevästi Internetistä

10 Oulun olohuone Rotuaari uudistuu Haastattelu: Jaakko Ylinampa, Oulun kaupunki

12 Valkoisenlähteentien suunnittelu vuosina 2005 - 2010 Haastattelu: Hanna Keskinen, Vantaan kaupunki

14 Joensuun Penttilänranta – unelma joen suussa

16 Kunnioitusta sääntöjen sijaan – Shared Space eli yhteinen katutila

18 Shared Space – tapaus Kuopio

20 Itämetron ja Majvikin metron esiselvitykset

21 Haastattelu: Matti Kokkinen, Länsimetro Oy

22 Tapiolan keskustan kehittäminen

24 Tehdään virtuaalimalli ja kaikki ymmärtävät

26 Naturlig dagvattenhantering i ett småhusområde i Mariehamn

26 Kaupunkien kuntokartoitukset

27 Nimityksiä, Uutisia


K aupungininsinööri on tärkeä viranhaltija – kuten van-hoissa suomalaisissa elokuvissa sanottaisiin: iso vis-kaali ja herra. Mitä suuremmasta kunnasta on kysy-

mys, sitä haastavampi hänen tehtävänkuvansa on. Jotta työ tulisi hoidetuksi onnistuneesti, kaupungininsinööriltä edellyte-tään laaja-alaista kokemusta tekni-sen toimen alueelta, hyviä suhteita niin kunnan sisällä kuin yhteistyö-kumppaneihinkin ja myös poliittista vainua.

Miellyttävästä persoonallisuu-desta ja karismastakaan ei ole hait-taa, sillä varsinkin suurissa kaupun-geissa kaupungininsinööri näkyy nykyisin myös julkisuudessa. Helsin-gissä häntä haastatellaan tv-uuti-sissa ja siteerataan sanomalehdissä, kun talvi yllättää lumenpoistajat tai

Senaatintori vuokrataan ulkopuolisten käyttöön.Kaupungininsinööriltä voi odottaa kokemusta, näkemystä,

tietämystä ja mielipiteitä. Niitä Helsingin kaupungin suhteelli-sen tuoreella kaupungininsinööri Raimo K. Saarisella on roppa-kaupalla. Lisäksi hän on oikein harvinaisen leppoisa ja miellyt-tävä mies.

Hallintoa ja suuria hankkeitaVaikka diplomi-insinööri Saarinen onkin nykyisessä tehtäväs-sään uusi – hän astui virkaansa syyskuun alussa – se on kiemu-roineen ehtinyt tulla hänelle varsin tutuksi vuosien mittaan alai-sen näkökulmasta. Saarisen edellinen pesti Helsingin rakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikkönä merkitsi osaston toimintaan liittyvien tehtävien lisäksi kaupun-gininsinöörin tuuraamista niin esittelijänä yleisten töiden lauta-kunnassa ja kuin käytännön hallinto- ja johtamistehtävissäkin.

Kaupungininsinööri toimii rakennusviraston päällikkönä. Alaisia Raimo Saarisella on nykyisin 450, joskaan kaikkein kanssa hän ei ole varsinaisesti henkilökohtaisesti tekemisissä.

haastattelu: Dakota Lavento

Helsingin kaupungininsinöörin arkeen kuuluu

näyttäviä suurhankkeita ja arkista aherrusta

Kaupungininsinöörin aika kuluu monenmoisissa kokouksissa ja työryhmissä vetäjänä tai osallistujana, yleisten töiden lautakun-nan kokouksissa esittelijänä sekä tarvittaessa kaupunginhalli-tuksen ja valtuuston kokouksissa asiantuntijana silloin, kun hänen alueensa asioita käsitellään.

Tietokoneen äärellä istumisel-takaan Saarinen ei voi välttyä. Suurimpana projektina työn alla on Rakennusviraston strategia.

Kaupungininsinööri on paljon vartijana. Rakennuttajana viraston projektit ulottuvat uusien kaupun-ginosien luomisesta leikkipuiston korjauksiin ja kadunvarsilehmus-ten uusimiseen. Kaikki ne ovat kau-punkilaisten kannalta tärkeitä hankkeita, jotka ansaitsevat yhtäläisen panostuksen.

Saarisen kaudella päästään pitkälle vanhoille satama-alueille rakennettavien uusien kaupunginosien osalta. Voi odot-taa, että kaupungininsinööri saa jätettyä omankin jälkensä niin suunnittelu- kuin vielä toteutusvaiheessakin.

Uudet kaupunginosat ovat monipuolista ja myös varsin näyttävää rakentamista. Helsingin kaupunki voi todella näyttää osaamisensa. Lopputulokset voivat olla modernin kaupunkira-kentamisen loistoesimerkkejä, joita tullaan kopioimaan muual-lekin maailmalle.

– Tietyllä tavalla satama-alueiden suunnittelu ja rakentami-nen on helpompaa kuin esimerkiksi täydennysrakentaminen ole-massa olevaan kaupunkirakenteeseen. Käsissähän on eräänlai-nen tabula rasa, suuri asfalttikenttä, joten liikkeelle lähdetään tyhjältä pöydältä, Saarinen huomauttaa.

Työ ei lopu tekemälläkäänOmaleimaisen, viihtyisän kaupunginosan luominen kaikkine pal-veluineen mahdollisimman ekologisesti toteutettuna on suuri haaste. Sen nitominen luontevaksi osaksi toimivaa kaupunkira-

Kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen kuva: Roy Koto


haastattelu

...jatkuu edelliseltä sivulta

kennetta on toinen. Ristivetoa uusien ja vanhojen kaupungin-osien välillä on vältettävä. On panostettava vanhojen alueiden viihtyisyyden kehittämiseen, täydennysrakentamiseen ja palve-lujen parantamiseen läpi kaupungin.

Asuinalue ei myöskään koskaan ole valmis eikä niitä voi jät-tää selviämään omillaan. Väestörakenne muuttuu monilla asuin-alueilla luontaisesti. Alunperin lapsiperheitä houkutellut alue vanhenee asukkaiden mukana. Päiväkotien ja leikkipuistojen käyttö vähenee eikä elintarvikeliikkeille riitä ehkä enää tarvitta-vaa asiakaspohjaa.

Joustava kaupunkirakenne sallii vähällä käytöllä olevien tilo-jen muuntamisen soveliaaseen käyttöön, esimerkiksi harrastus-tiloiksi, palvelukeskuksiksi, oleskelupuistoiksi tai miksipä ei vanhusten leikkipuistoiksi.

Saarisen mukaan tässä kehittämisessäkin on ongelmansa. – Joutomaiden käyttöönotto rakennusmaaksi on joskus kohdan-nut voimakasta vastustusta, kun asukkaat ovat jo ehtineet tot-tua siihen jonkinlaisena puistona. Uudisrakentamisen myötä palveluja voidaan kuitenkin paremmin säilyttää. Näinhän on käy-nyt esimerkiksi Myllypurossa, hän kertoo.

Palvelut paremmiksiRakennusviraston strategian luomisessa on suureksi hyödyksi Saarisen pitkä kokemus kaupungin teknisestä toimesta. Hänelle on muodostunut vankka näkemys siitä, miten palvelut voitaisiin hoitaa nykyistä paremmin ja tehokkaammin ei vain Helsingissä, vaan koko metropolialueella.

– Koko kaupungin palvelutarjontaa tulisi ryhtyä tarkastele-maan aivan toisenlaisesta, nimenomaan palveluiden käyttäjän näkökulmasta. Nyt kokonaisuus on pirstoutunut varsin itsenäi-sesti toimiviksi virastoiksi, joilla on omat, tarkkaan määritellyt tehtävänsä. Niiden väliin jää aukkoja, päällekkäistä työtä teh-dään ja yhteistyö toimii joskus paljon heikommin kuin pitäisi. Nämä rajapinnat on käytävä läpi. Asukkaan kannalta on turhaut-tavaa juosta monella luukulla saadakseen yhden asian hoidet-tua, hän sanoo.

Metropolialueen sisäinen yhteistyö on edistynyt vuosien mittaan, toimivina esimerkkeinä vaikkapa joukkoliikenne ja tuo-reehko Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Yhteistyötä var-masti kehitetään missä se vain on järkevää.

Työtä riittää esimerkiksi alueen infran kehittämisessä. Saa-rinen ottaa esimerkiksi pyörätieverkoston. Työmatkojaan aina-kin muutaman kerran viikossa kotoaan Tikkurilasta Kasarmi-kadulle pyöräilevä kaupungininsinööri tunteekin pyörätie-ver koston nykytilan varsin tarkkaan.

Pääkaupunkiseudun työmatkapyöräilyn lisääntymisen hidasteena on pitkälti juuri huono pyörätieverkosto ja turvatto-muus liikenteen seassa. Pimeään vuodenaikaan Saarisenkin työmatkat pyörän selässä takaavat riittävästi jännitystä päi-vään. – Käytän kyllä heijastavia turvaliivejä ja pyörässä on valot niin edessä kuin takana, mutta silti joskus hieman aamu-unisten autoilijoiden seassa huolestuttaa, hän sanoo.

Uusia saavutuksiaSaarinen sanoo päätyneensä kuntatekniikkaan tavallaan sattu-malta. Helsingin kaupunki tuli vesi-insinööriksi suuntautuvalle opiskelijalle tutuksi kesäharjoittelijana jo 1975 ja vakituinen työ-suhde kaupungilla alkoi vuonna 1978. Hän on työskennellyt myös tuotantojohtajana Vantaan kaupungilla ja Helsingin kaupungin vesi- ja viemärilaitoksella rakennuttamispäällikkönä, toimisto-päällikkönä, jaospäällikkönä ja suunnitteluinsinöörinä.

Tänään mennessä Saarinen on tottunut pitämään suurim-pana saavutuksenaan Viikinmäen jätevedenpuhdistuslaitoksen valmistumista. Hän toimi hankkeen pääsuunnittelijana ja raken-nuttajapäällikkönä.

– Puhdistamon valmistumisen jälkeen tunsin, että nyt maa-ilma tuli valmiiksi. Se on hieman outo ajatus nelikymppiselle. Siksi olikin hyvä muuttaa vähän suuntaa ja siirtyä takaisin rakennusvirastoon, jossa haasteet olivat taas uusia ja innosta-via, Saarinen muistelee.

Ja niitähän Jätkäsaaren, Kalasataman, Östersundomin, Pasi-lan, Kruunuvuoren ja Kuninkaankolmion kanssa riittää. K

Kasarmintori on näyttävä osa Helsingin kaupunkikuvaa. Kuvattavaksi asettuva kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen silmäilee ympäristöään tottuneesti. Design-pääkaupunki 2012-hanke tulee näkymään hänen mukaansa voimakkaasti kaupunkikuvassa. – Design on ajattelutapa, jolla on vaikutusta kaikkeen, mitä kaupungissa teemme. Tämän näkökulman omaksuminen on haaste aina alueiden parantamisesta opastuskylttien kehittämiseen, hän kertoo.

kuva: Dakota Lavento


H elsingin keskustan tunnelissa alittavan Pisara-radan yleis-suunnittelu ja YVA ovat loppu-

suoralla. Työssä suunnitellaan kolme vaihtoehtoa, joiden linjaus ja asemien paikat on saatu kohdalleen.

Pisara-radan yleissuunnittelu on edennyt hyvin. Uusia tunneliasemia on suunniteltu Töölöön, Keskustaan ja Hakaniemeen, pitkän tunnelin vaihtoeh-dossa lisäksi Alppilaan ja Pasilaan.

Jokaisesta asemasta on tarkasteltu useita vaihtoehtoja. Keskustan ase-masta vertailtiin nykyisen metrotunne-lin pohjois- ja eteläpuolelle sijoittuvia vaihtoehtoja. Näistä jatkosuunnitteluun valittiin eteläisempi, maanalaisen ase-makaavan mukainen ratalinjaus.

Pisara-radan asemapaikat ja linjaus ovat tarkentuneet

Suunnittelu jatkuu asemien pysty-kuilujen ja teknisten tilojen tarkemmalla suunnittelulla. Asemasuunnittelu on jaettu Sito Oy:n ja Arkkitehtitoimisto HKP Oy:n kesken.

Rata- ja tunnelisuunnittelun osalta vaativimpia kohteita ovat olleet tunne-lien alkuosat, joissa on optimoitu radan pituuskaltevuutta ja kalliokaton riittä-vyyttä. Aivan kaikissa kohdissa ei voida välttyä tunnelien kaivamiselta maan pinnalta. Rata- ja tunnelisuunnittelu on vielä kesken pitkän tunnelin vaihtoeh-doissa Pasilan ja Käpylän välillä.

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) etenee vauhdilla, kun ratkaisut ovat tarkentuneet. Yleissuunnitelmasta pidetiin yleisötilaisuus Helsingin kau-

artikkeli

Seppo VeijovuoriProjektipäällikkö ja ratasuunnittelu

lisätietoja:

Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin tilauksesta Sito tekee Pisara-radan yleissuunnittelua ja ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Pisara-rata on Helsingin kantakaupungin alittava rautatie, jossa junat kulkevat kahdessa vierekkäisessä kalliotunnelissa. Lisäksi suunnitellaan uusia maanalaisia rautatieasemia.

Yleissuunnittelu ja YVA tuottavat tietoa hankkeen vaihtoehdoista, ympäristövaikutuksista ja kustannuksista. Ratahankkeen toteuttamisesta ei ole tehty päätöksiä. Jos hanke päätetään toteuttaa heti yleissuunnittelun ja YVAn valmistumisen jälkeen ja sille löytyy rahoitus, rata voi olla käytössä noin kymmenen vuoden kuluttua.

Nykyisin Pasilan ja päärautatieaseman välille ei ruuhka-aikaan mahdu juurikaan uusia junavuoroja. Pisara mahdollistaa junien läpiajon Helsingin keskustan ali, mikä lisää merkittävästi junaliikenteen kapasiteettia ja toimintavarmuutta. Pisara-radalle siirtyy Espoon, Keravan ja Kehäradan kaupunkirataliikenne ja päärautatieasemaa käyttää kaukoliikenne ja taajamaliikenne.

punkisuunnitteluviraston Laituri-näyt-telytilassa Kampin Narinkkatorilla 2.12.2010. Marraskuussa hankkeelle on avattu myös karttapalautejärjestelmä. Pisara-radan yleissuunnitelma ja YVA valmistuvat keväällä 2011. K

Timo HuhtinenProjektikoordinaattori ja ympäristövaikutusten arviointi

kuva: Timo Huhtinen


H elsingin Keskuskadun suunnittelu käynnistyi kaupun-kikuvallisella yleissuunnitelmalla syyskuussa 2005 samaan aikaan Kalevankadun ja Yrjönkadun kävelypai-

notteisten osien suunnittelun kanssa. Keskuskadun suunnitte-lun tavoitteena oli muodostaa Keskuskadusta Helsingin ydin-keskustan merkittävin jalankulkukatu. Kadun sijainti rautatieaseman, Rautatientorin bussiterminaalin ja Kaivokadun metroaseman välittömässä läheisyydessä sekä sen asema kes-kustan itä-länsisuuntaisia liikekatuja yhdistävänä katuna teke-vät kadusta liikenteellisesti erittäin merkittävän, sillä kadun jalankulkijamäärät ovat aina olleet huomattavan suuret.

Keskuskatu osaksi kävelykeskustaaKävelykaduksi muuttuessaan Keskuskatu yhdistää aiemmat jalankulkualueet kokonaisuudeksi, jota voidaan jo kutsua käve-lykeskustaksi. Se mahdollistaa jalankulkijan ehdoilla tapahtu-

van liikkumisen Helsingin ydinkeskustan kortteleissa, joihin kes-kittyvät alueen merkittävimmät kaupalliset palvelut. Lisäksi Keskuskadulta tulee olemaan useita korttelien sisäisiä maan-alaisia jalankulkuyhteyksiä sekä Asematunneliin että Foorumiin ja Kampin keskukseen.

Suunnittelijoiden haasteellisena tehtävänä oli suunnitella Keskuskadusta Helsingin ensimmäinen ”oikea kävelykatu”, jolla huoltoajo voidaan pitkällä tähtäimellä poistaa lähes kokonaan huoltotunnelijärjestelyillä. Uusien pysäköinti- ja huoltojärjeste-lyjen ansiosta Keskuskatu voidaan varata selkeästi jalankulkulii-kenteelle ja estää ajoneuvo- ja huoltoliikenteen häiritsevä vaiku-tus kadun toimivuuteen ja katukuvaan.

Vaativa suunnittelukohdeKadun keskeisestä sijainnista ja merkittävyydestä johtuen suunnittelulle on asetettu erittäin suuret kaupunkikuvalliset,

Keskuskadun 1. vaihe valmistuu jouluksi

Siton monivuotinen työ Helsingin ydinkeskustassa saa komea päätöksen, kun Keskuskadun kävelykadun 1. vaihe välillä Pohjoisesplanadi - Aleksanterinkatu valmistui marraskuun lopussa.

artikkeli


tekniset ja esteettiset laatutasotavoitteet. Katuympäristö-suunnitelman lähtökohtana on Keskuskadun rakennustaiteelli-sesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristökokonaisuus. Julkiset katutilat tuli rakentaa kaupunkikuvallisesti materiaa-leiltaan ja kadunkalusteiltaan korkeatasoisiksi keskustan ylei-sen laatutason ja arvon mukaisesti sekä suojelumääräykset huomioon ottaen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto määritteli asemakaavoituksen yhteydessä tavoitteet Keskuskadun ja Kalevankadun kehittämi-selle. Keskuskadulle laaditussa luonnoksessa määritellyt tavoit-teet ovat muodostaneet keskeisen lähtökohdan katuympäris-tösuunnittelulle ja kaupunkisuunnitteluvirasto on tarkentanut vaatimuksia työn kuluessa. Keskuskadun katuympäristösuunni-telmassa määritellään katutilan käytön jäsentely, materiaalien käyttöperiaatteet sekä kalustus- ja valaistusperiaatteet ja muut kadun suunnittelulle asetetut tavoitteet.

Keskeisimmät suunnitteluvaatimukset:– Katu muutetaan kävelykaduksi, jolla pyöräily on sallittu jalan-

kulun ehdoilla. Muita toimintoja ovat ulkotarjoilualueet ja mahdolliset vaihtuvat toiminnat.

– Kävelykatu rakennetaan yhteen tasoon, eikä sen korkeusase-maa saa muuttaa.

– Suunnittelun tavoitteena on esteettömyys. – Kadun pinnoitemateriaalina tulee käyttää luonnonkiveä. – Ajo kävelykadulle estetään.– Valaistus tulee sovittaa keskustan muuhun valaistukseen.

Keskuskadun sekä Kalevankadun ja Yrjönkadun kävelypainot-teisten osien kaupunkikuvalliset suunnitelmat valmistuivat tammikuussa 2006. Kalevankadun ja Yrjönkadun rakentamisai-kataulu oli tiukempi niin, että Kalevankatu valmistui jo syksyllä 2008 ja siihen liittyvä Yrjönkadun kävelypainotteinen alue on myös valmistumassa jouluksi.

Keskuskadun katusuunnittelu ja kadun rakennussuunnittelu aloitettiin Sitossa rakennusviraston toimeksiannosta 2006 ja koko suunnitelma valmistui syksyllä 2008.

Haasteellinen Penrose-kuvioKadun rakennussuunnitelman suurimmaksi haasteeksi osoit-tautui luonnonkiveyksen tähtikuvio, jonka visuaalinen ilme oli hyväksytty katusuunnittelun pohjaksi. Kiveyksen epäsäännölli-senä jatkuva kuvio perustui kolmeen perusmuotoon, iso leija, pieni leija ja kolmiot, jotka olivat toistensa peilikuvia. Laattojen epäsäännöllinen muoto, värien runsaus ja vaativa asennus

herättivät epäilyjä siitä, onko laatoitus lainkaan toteutetta-vissa. Syksyllä 2008 tehty koeladonta kuitenkin vakuutti siitä, että tähtikuvio on mahdollista toteuttaa.

Keskuskadun pohjoisosan (Aleksanterinkatu – Kaivokatu) laatoitus valmistui osittain jo syksyllä 2009 ja loppuosa yhdessä Pohjoisesplanadin Mannerheimintien liittymässä levi-tetyn jalkakäytävän kanssa on nyt valmis. Jo ensimmäisessä vaiheessa Keskuskadun laatoitus osoitti, että poikkeukselli-nen panostaminen laatoituksen suunnitteluun ja rakentami-seen kannatti. Laatoitus luo Keskuskadulle parketin, jonka niin keskeisellä paikalla sijaitseva kaupunkilaisten ”yhteinen olo-huone” ansaitsee. Se mahdollistaa Keskuskadun muodostumi-sen sellaiseksi ”oikeaksi kävelykaduksi”, joka asetettiin tavoit-teeksi viisi vuotta sitten.

Keskuskadun katualue on varustettu lumensulatusjärjestel-mällä ja yhdessä Pohjoisesplanadin, Aleksanterinkadun ja Kluu-vikadun eteläosan kanssa se muodostaa laajan lämmitettyjen jalankulkualueiden verkon.

AsiantuntijatKeskuskadun projektipäällikkönä on toiminut koko hankkeen ajan insinööri Reijo Järvinen Helsingin kaupungin rakennusviras-tosta. Työtä ohjasi ohjausryhmä, jossa olivat edustettuina rakennusviraston katu- ja puisto-osaston, kaupunkisuunnittelu-viraston asemakaava- ja liikennesuunnitteluosastojen asiantun-tijat sekä konsulttien edustajat. Asiantuntijoina kuultiin mm. Helsingin kaupunginmuseon ja Museoviraston edustajia. Lisäksi projektin aikana käytiin lukuisia neuvotteluja alueen kiinteistön-omistajien ja yrittäjien kanssa kiinteistöjen tarpeiden huomioon ottamiseksi ja tonttien liittämiseksi luontevasti katutilaan.

Tehtävän vaativuudesta johtuen työhön on osallistunut laaja suunnittelija- ja asiantuntijaryhmä. Pääsuunnittelijana on toimi-nut Sito Oy, jossa projektipäällikkönä toimi Paavo Åvist ja katu-ympäristön vastuuhenkilönä Ulla-Kirsti Junttila. Siton yhteis-työkumppanina kaupunkikuvallisessa suunnittelussa oli arkki-tehti Yrjö Rossi, APRT Oy ja katuteknisessä suunnittelussa Ari-Pekka Roitto, FormaCad Oy. K

Paavo ÅvistProjektipäällikkö OsastopäällikköKaupunkitekniikka

lisätietoja:

Penrose-kuvion teko on vaativaa kivikäsityötä.


ARSKA –rakennuspiirustukset kätevästi Internetistä

artikkeli

Remontoinnin ja rakentamisen keskellä rakennus-piirustusten hankkiminen on nyt Helsingissä helppoa. ARSKA on Siton toteuttama ja Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston ylläpitämä myyntipalvelu, josta voi etsiä ja hankkia helsinkiläisten talojen rakennuspiirustuksia.

Sähköiset palvelut eivät ole sidottuja kellonaikaanARSKA:n kehityksen taustalla on ollut ennen kaikkea toiminnan kokonaisval-tainen tehostaminen. Kävijämääriltään Helsingin kaupungin rakennusvalvonta-viraston piirustusarkisto on yksi Suo-men vilkkaimpia, joten nykyaikaiselle palvelulle oli kysyntää.

– Ennen ARSKA:n käyttöönottoa rakennusvalvonnan arkistossa on asioi-nut n. 17.000 asiakasta vuodessa ja heille on valmistettu ja myyty n. 80.000 pii-rustusjäljennöstä. Myynti on pääsään-töisesti tapahtunut tiskin yli henkilö-kohtaisena palveluna. Palvelu on sitonut kahdeksan työntekijän päivittäisen työ-panoksen. Arkiston asiakaspalvelupiste on ollut avoinna yhtenä päivänä viikossa klo 10 - 16 ja neljänä muuna työpäivänä 10 - 14. Lisäksi asiakkaiden on joka päivä ollut mahdollista varata arkistosta aika henkilökohtaista käyntiä varten, kertoo kehitystyön taustoista Helsingin kau-pungin rakennusvalvontaviraston arkis-toyksikön päällikkö Olli Turunen.

ARSKA on Helsingin kaupungin rakennus-valvontaviraston arkiston sähköinen asiointi-järjestelmä.

ARSKA -palvelun kautta löytyy lähes kaikkien Helsingin rakennusten piirustukset.


Helsingin kaupungin rakennusvalvonta-virasto julkaisi lokakuussa ainutlaatuisen ARSKA-palvelun. ARSKA on laajuudessaan ja avoimuudessaan Suomen ensimmäinen kaikille avoin Internet-pohjainen

rakennuspiirustuspalvelu. Palvelusta löytyy lähes kaikkien Helsingissä sijaitsevan rakennuksen rakennuspiirustukset pää- ja erityispiirustuksineen. Piirustusjäljennöksiä saa rakennusvalvontavirastosta paikan päältä jatkossakin, mutta sähköisen palvelun ansiosta arkiston palvelut on käytettävissä kellon ympäri.

Yli 2,5 miljoonaa skannattua asiakirjaaARSKA-palvelun kautta saatavat piirus-tukset ovat skannattuja jäljennöksiä alkuperäisistä paperisista rakennuspii-rustuksista, joita säilytetään Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan arkis-tossa tai Helsingin kaupunginarkis-tossa. ARSKA-palvelua päivitetään sitä mukaa, kun rakennusvalvontavirastoon tulee uusia arkistoitavia rakennuspii-rustuksia. Palvelun kautta ei ole saata-villa julkisuuslain perusteella salassa pidettäviksi määriteltyjä, purettujen rakennusten eikä rauenneitten lupien piirustuksia. Vanhimmat palvelusta löy-tyvät piirustukset ovat 1800-luvulta.

ARSKAN edellytyksenä on ollut arkiston piirustusten, yli 2,5 miljoonan yksittäisen asiakirjan skannaaminen sähköiseen muotoon ja pysyvän rakennustunnuksen antaminen (ratu). – Helsingin kaupunki on ensimmäisenä Suomessa antanut pysyvän rakennus - tunnuksen kaikille kaupungin raken-nuksille ja sen käyttöönotolle ollaan nyt luomassa kansallista standardia, kertoo Turunen.

Palvelun taustalla Siton SpatialWeb teknologiaARSKA-palvelun pohjana on käytetty aikaisemmin toiminutta, lähinnä kiinteis-tövälittäjille suunnattua piirustusten tilauspalvelua. Palvelua lähdettiin laajen-tamaan sähköisillä piirustuksilla ja kehit-tämään eteenpäin, koska palvelu halut-tiin kaikille avoimeksi. Toimintoihin lisättiin myös verkkomaksaminen, palve-lun käytettävyyttä parannettiin ja ulko-asuun tehtiin merkittäviä uudistuksia, jotta palvelu saatiin vastaamaan nyky-ajan vaatimuksia ja käyttömukavuutta.

ARSKA toteutettiin Siton Spatial-Web-teknologiaa käyttäen. Hankkeen yhteydessä SpatialWebin karttakäyttö-liittymää laajennettiin tukemaan avointa OpenLayers-ratkaisua. Rat-kaisu parantaa palvelun joustavuutta erityisesti julkisissa palveluissa, joissa käyttäjien sovellusympäristöt poikkea-vat usein huomattavasti toisistaan.

Kaikille avoin palveluHelppokäyttöinen palvelu sijaitsee osoitteessa asiointi.hel.fi/arska. Pii-rustukset löytyvät karttapohjaisesta palvelusta helposti rakennuksen katuo-soitteella, mutta haluamiaan piirustuk-sia voi hakea myös pysyvällä rakennus-numerolla, rakennusluvan tunnuksella tai tuotenumerolla. Valitut piirustukset maksetaan verkkopankkitunnuksia käyttäen ja maksamisen jälkeen kuvat ovat ladattavissa omalle koneelle tai lähetettävissä haluttuun sähköposti-osoitteeseen.

Olli Turunen pitää tärkeänä, että ARSKA:n käyttöönoton myötä on pys-tytty merkittävästi vähentämään rakennusvalvonnan arkiston asiakaspal-velun kuormaa ja siirrytty myymään sähköisessä muodossa olevia piirustuk-sia 24/7 - palveluna sekä pystytty lopet-tamaan aikaisemman palvelun edellyt-tämä käteisrahan hallinnointi.

ARSKA on merkittävä askel eteen-päin sähköisen asioinnin palveluissa sekä Helsingin kaupungin että Siton kannalta. Sähköinen asiointi, maksaminen ja näihin oleellisena osana liittyvä käyttäjien luo-tettava tunnistaminen on teknologiaa, jonka hallitseminen on sähköisten palve-luiden yleistyessä entistä tärkeämpää.

– Yli 10 vuoden työ rakennusvalvon-nassa saavutti merkittävän etapin ARSKA-palvelun käyttöönoton myötä. Laajaa valmistelutyötä on ollut teke-mässä rakennusvalvonnasta paljon ihmisiä pääasiassa arkisto- ja tietotek-niikkayksiköstä. On kuitenkin annettava kiitosta myös muille osapuolille merkit-tävästä panoksesta, kuten kiinteistövi-raston kaupunkimittausosastolle ja mukana olleille toimittajaosapuolille, Planix Oy:lle ja erityisesti Sitolle, kokoaa loppuun Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston tietotekniik-kapäällikkö Jarmo Karvinen. K

Mikko RistikangasJohtajaOhjelmistot

lisätietoja:

ARSKA-palvelun kehittämiseen on osallistunut Helsingin kaupungin Rakennusvalvontaviraston Arkistoyksikkö ja Tietotekniikkayksikkö. Kuvassa Jarmo Karvinen (vas.) ja Olli Turunen (oik.).


artikkeli

Tapaamis- ja tapahtumapaikkaRotuaari ja etenkin sen keskusaukio on saanut viimeisten 20 vuoden aikana keskeisen sijan Oululaisten tapaamis- ja tapahtumapaikkana, jonka tapahtu-mista mainittakoon tulppaani- ja veis-toskatu, tiernapoikakilpailu, kollikissa-kilpailu, säärikilpailu, viinijuhla sekä Rotuaari Piknik. Ahkerassa käytössä Rotuaari on muuttunut hieman nuhrui-seksi ja pintamateriaalit koetaan vai-keakulkuisiksi.

Rotuaarin kaipaa myös teknistä kunnostusta, valaistus on uusittava ja kunnallistekniikka edellyttää perus-korjausta. Oulun Tekninen keskus käynnisti syyskuussa 2009 Rotuaarin peruskorjauksen rakennussuunnitte-lun, jonka pääsuunnittelijana toimii

Oulun olohuone Rotuaari uudistuu

Rotuaarin historiaa Oulun ensimmäinen kävelykatukokeilu oli Kirkkokadulla jo vuonna 1967, mutta se sai kauppiaiden taholta kielteisen vastaanoton eikä kokeilua

jatkettu. Kävelykadun rakentaminen nousi uudelleen esille 1980-luvulla ja pää-tös Kirkkokadun ja Kauppurienkadun kävelykadusta tehtiin vuonna 1986. Kirk-kokadun keskusaukio sai uuden pinnoitteen vuonna 1988. Silloin järjestettiin myös nimikilpailu, jonka tuloksena kävelykatualue sai nimen Rotuaari. Myö-hemmin kävelyaluetta laajennettiin Kauppurienkadulla torille saakka.

Sito. Suunnittelutyö käsittää Kirkko-kadun välillä Saaristonkatu – Pakka-huoneenkatu ja Kauppurienkadun välillä Torikatu – Isokatu sekä Isoka-dun keskeisimmän jakson välillä Pak-kahuoneenkatu - Saaristokatu.

Työ on ajoitettu kolmelle vuodelle. Ensimmäisessä vaiheessa on laadittu katu- ja rakennussuunnitelmat Kirkko-kadulle, joka muodostaa aukioineen Rotuaarin keskeisimmän kävelyalueen ja tapahtumapaikan.

Rotuaarin uusi ilme Kirkkokadun suunnittelun tavoitteena on ollut uudistaa kävelykatua ja auki-oita niin, että ne houkuttelevat kaupun-kilaisia viihtymään ja mahdollistavat entistä monipuolisemman kaupunki-

elämän. Suunnittelutyön pohjana on ollut Oulun keskustan katuympäristön yleissuunnitelma vuodelta 2003. Työn aluksi tarkistettiin yleissuunnitel-massa määriteltyjä tavoitteita, mm. betonipäällysteet muutettiin luonnon-kivipäällysteiksi, epäsuora valaistus muutettiin suoraksi ja suunnitteluun sisällytettiin aiempaa suurempi esiin-tymislava kellariin sijoitettuine huolto-tiloineen. Yleissuunnitelmasta poike-ten suunnitelmassa on myös päätetty säilyttää Rotuaarin pallo, joka on muo-dostunut oululaisten tärkeäksi koh-tauspaikaksi.

Rotuaarin perusparannussuunnitel-man tavoitteena on kadun toimivuuden ja ilmeen parantaminen uusimalla mm. kadun päällysteet, kalusteet ja katuva-laistus sekä julkisivu- ja juhlavalaistus. Katu tullaan päällystämään luonnonkivi-laatoin, joiden raitakuvion ja värien läh-tökohtana on ajatus pohjalaisesta räsy-matosta. Suunnittelun tavoitteena on myös esteettömän liikkumisen paranta-minen kävelykeskustassa parantamalla mm. liikkeiden sisäänkäyntejä. Valaistus perustuu pylväsvalaisimeen, joka sisäl-tää sekä katuvalaisimen että julkisivu-valaisimet. Juhlavalaistuksen tavoit-teena on korostaa erityisesti Tierna-aikaa ja Oulua Tierna-kaupunkina.


Paavo ÅvistProjektipäällikkö OsastopäällikköKaupunkitekniikka

Ulla-Kirsti JunttilaTeollinen muotoilija ja johtava konsulttiKaupunkisuunnittelu

lisätietoja:

Oulun kaupungininsinööri Jaakko Ylinampa

A ikanaan kiivastakin vastustusta kohdannut Oulun kuulu kävelykatu Rotuaari on lunastanut paikkansa kaupunkilaisten ja turistien kesäisenä olohuoneena.

Se on jopa palkittu elävänä kaupunkikeskustana.Toimiva kes-kusta on paitsi kaupungin käyntikortti, myös sydän, joka aut-taa koko kaupunkia säilyttämään elinvoimaisuutensa. Modernissa kaupunkisuunnittelussa on palattu aikaan, jolloin hyvässä keskustassa kaikki on kävelyetäisyydellä.

Oulun tänä syksynä valmistuneen Kaupunkikeskustan kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaan Ouluun on luotava turvallinen kävelijöiden keskusta. Siksi kävelypainot-teisia alueita halutaan laajentaa. Samalla autoilu ja kortteli-huolto pitää pystyä järjestämään toisin kuin nyt.

Oulun Rotuaarin kunnostuksella on suuri merkitys kaupun-gin keskustan ilmeeseen. – Rotuaari toteutettiin jo 1980-luvun lopussa aikansa kriteerein ja ikä alkaa jo painaa. Esimerkiksi esteettömyys ei ole enää vaadittavalla tasolla ja myös kadun kuivatuskanavat ovat vuosikymmenten kuluessa kärsineet, Oulun kaupungininsinööri Jaakko Ylinampa kertoo.

Rotuaarin laajentaminen Isokadulle on myös suunnitel-missa. Se onnistuu keskustan alle louhittavan kallioparkin myötä. Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi kahdesta käsitel-tävänä olleesta ehdotuksesta keskusta-alueen pysäköinnin keskittämisen kallioparkkiin.

– Keskustan pysäköinti on jo pitkään oltu melkoinen ongelma. Osin keskustapysäköinti tukeutuu velvoiteauto-paikkoihin, joita ei ole toteuttaneet. Keskustasta puuttuu iso potti pysäköintitilaa, Ylinampa sanoo.

Oulun ydinkeskustan alle, kallioperään, rakennetaan 900:n autopaikan pysäköintilaitos, tavaraliikenteen huolto-katu sekä väestönsuoja. Sisäänajot sijoittuvat Hallituska-dulle ja Torinrantaan. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 60 milj. euroa, josta pysäköintilaitoksen osuus on n. 44 milj. euroa. Urakkakilpailun jälkeen rakentamaan voitai-siin päästä jo 2012 ja valmis kallioparkki olisi silloin kaksi vuotta myöhemmin.

Kallioparkilla tulee olemaan hyvin myönteinen vaikutus keskustakiinteistöille, sillä kun huoltoliikenne siirtyy maan alle, kiinteistöt saavat muuhun käyttöön paitsi rampit, myös -1-kerroksen huoltotilansa ja samalla huoltoliikenne poistuu Rotuaarilta lähes kokonaan. K


Uusi ilme Oulun keskustaan

Peruskorjauksen yhteydessä uusitaan myös kadun raken-teet, kuivatus ja kaikki kadun alla olevat verkostot. Koko kävelykatualue varustetaan sulanapitojärjestelmällä, joka takaa miellyttävän liikkumisen kadulla kaikkina vuodenai-koina. Rotuaarin esiintymislavan uusimisen tavoitteena on parantaa esiintymislavan varustetasoa niin, että Rotuaarilla voidaan jatkossa järjestää entistä monipuolisemmin erilaisia tapahtumia ympäri vuoden.

Työn aikatauluKirkkokadun suunnittelun jälkeen työ jatkuu vuonna 2011 Kauppurienkadulle, joka muodostaa yhdessä Kirkkokadun kanssa Oulun keskustan kävelyalueen keskeisimmän osan. Rotuaarin peruskorjaus on tarkoitus toteuttaa vaiheittain niin, että Kirkkokadun kävelyosuudet toteutetaan kesällä 2011 ja 2012.

Sitossa Rotuaarin suunnittelusta vastaa projektipääl-likkö Paavo Åvist. Kirkkokadun 3D -mallinnuksen ja havainne-kuvat, joita on myös ohessa, on tehnyt Jarkko Holttinen Sitosta. K


Valkoisenlähteentie Vantaan Tikkurilassa on merkittävä uusi katuyhteys, joka yhdistää pääradan itä- ja länsipuoliset osat Tikkurilan aseman pohjoispuolella.

S itossa aloitettiin Valkoisenlähteentien kaupunkikuvalli-sen yleissuunnitelman laatiminen vuonna 2005. Pääosin vanhan pientaloalueen lävitse kulkevalle viheralueelle

sijoittuvan kadun ilmeen haluttiin olevan mahdollisimman kor-keatasoinen ja alueen vanhaan rakennuskantaan sopiva. Kau-punkikuvallisella yleissuunnitelmalla Vantaan kaupunki halusi viestiä asukkaille halusta toteuttaa korkeatasoinen katu ja suunnitelma, jossa asukkaiden toiveet huomioidaan.

Kaupunkikuvallinen yleissuunnitelmaYleissuunnitelmassa määriteltiin katuympäristön laatutavoit-teet, päällysteiden, kalusteiden ja istutusten periaatteet sekä melusuojauksen yleiset periaatteet kaupungin tekemien katu-suunnitelmaluonnosten ja aiemmin tehtyjen meluselvitysten pohjalta.

Erityisen korkeat kaupunkikuvalliset tavoitteet asetettiin meluaitojen suunnittelulle. Yleissuunnitelmassa esitettiin puulla verhoiltuja meluaitarakenteita, jotka ilmeeltään muistut-tavat alueella vanhastaan olleita lautarakenteisia tonttiaitoja. Rimoituksen värien tonttikohtaisella vaihtelulla haluttiin koros-taa niiden tonttiaitaa muistuttavaa ilmettä. Meluaitojen kor-keus oli keskimäärin 2,5 m.

Uudelle katujaksolle oli suunnitteilla useita kadun ylittäviä siltoja, joista pääradan alitukseen suunniteltiin jopa kolme eril-

Valkoisenlähteentien suunnittelulistä siltaa. Lisäksi Orvokkitien kohdalle vanhan Orvokkitien koulun viereen oli suunnitteilla Valkoisenlähteentien ylittävä kevyen liikenteen silta. Siltaympäristöjen kaupunkikuvallisen ilmeen suunnittelu sisältyi yleissuunnitelmaan.

Katuvihersuunnitelma ja siltaympäristötVantaan kaupunki laati Valkoisenlähteentien katusuunnitelmat. Sitossa laadittiin katuosuuden katuvihersuunnitelmat sekä silto-jen ja niiden ympäristön tukimuurien arkkitehtisuunnitelmat vuo-sina 2007-2008. Työ sisälsi istutusten, kiveysten ja kalusteiden suunnittelun lisäksi siltojen arkkitehtuurin ja valaistuksen kau-punkikuvallisten detaljien tarkistamisen ja täydentämisen yhteis-työssä siltojen ja valaistuksen rakennussuunnittelijoiden kanssa.

Valkoisenlähteentien katuympäristö on muotokieleltään ja materiaalivalinnoiltaan pelkistettyä ja värimaailmaltaan graafi-sen mustavalkoista. Mustaa ja tummanharmaata luonnonkiveä on käytetty runsaasti kadun varren kiveyksissä, alikulkua avarta-vissa kivikoritukimuureissa sekä liuskekivipintaisissa betonituki-muureissa. Ryhtiä kadun ilmeeseen tuovat mustat kalusteet, kuten kaiteet ja valaisimet. Sillat on puolestaan maalattu valkoi-seksi, mikä lisää pitkän alikulun valoisuutta. Siltojen maatukien laajoihin seinäpintoihin toteutettiin graafisen betonin tekniikalla taideteos, jonka kuvioinnista vastasi kuvataiteilija Tuuli Helve.

Istutusten tavoitteena oli tuoda vaihtelevuutta ja monipuoli-suutta erityisesti siltaympäristöön eri vuodenaikoina muuntu-vin kasvivalinnoin. Alikulkuympäristön kaukalomaisuutta keven-nettiin kivikorein ja istutuksin terassoiduilla rinteillä.

MeluselvityksetMuuttuvan liikennetilanteen ja uuden kadun todettiin edellyttä-vän meluselvityksen laatimista. Läntisen Valkoisenlähteentien ja Talvikkitien melusuojauksen yleissuunnitelma ja Valkoisenläh-

artikkeli


Vantaan kaupungin maisema-arkkitehti Hanna Keskinen

Vantaan kaupungin maisema-arkkitehti Hanna Keski-selle Valkoisenlähteentien katuyhteys on ollut var-sin poikkeuksellinen ja hyvin mieleen jäävä hanke.

Ensinnäkin Hanna Keskinen on maisema-arkkitehtina ollut mukana alusta alkaen. – Yleensä maisema-arkkitehdit tulevat mukaan tällaisiin katuhankkeisiin vasta siinä vaiheessa, kun lii-kenneratkaisut on tehty. Silloin esimerkiksi puille on hyvin vai-kea löytää sopivaa sijoituspaikkaa ja riittävää kasvutilaa, hän kertoo.

Valkoisenlähteentien liikennesuunnittelussa lähdettiin siitä, että nykyisin kaksikaistainen katu voitaisiin joskus tulevaisuu-dessa leventää nelikaistaiseksi mahdollisimman vähän ympäris-töä rikkoen. Siksi tämä leventämismahdollisuus haluttiin ottaa huomioon alusta pitäen myös kasvillisuuden suunnittelussa.

Kun maisemasuunnittelua toteutetaan yhdessä liikenne-suunnittelun kanssa, päästään Hanna Keskisen mukaan koko-naisvaltaisempaan suunnitteluun. Näin voidaan toteuttaa yhte-näistä katukuvaa, kasvillisuuden ja materiaalien valinnalle on riittävästi aikaa ja varsinkin puille voidaan varata soveliaat kas-vuedellytykset. Lopputuloksena ovat toimivat ratkaisu, aikaa säästyy eikä päällekkäistä tai turhaa työtä tarvitse tehdä.

– Valkoisenlähteentien kohdalla tämä oli aivan erityisen tär-keää, sillä kohde oli varsin haasteellinen. Erityisesti siltaympä-ristöjen kasvualustat olivat hankalia toteuttaa parhaalla mah-dollisella tavalla, Hanna Keskinen painottaa.

Hanna Keskinen toivoo, että hyvin toteutunut projekti vas-taisuudessa luo uutta käytäntöä ja liikenneväylähankkeissa maisemasuunnittelua toteutetaan jo alun alkaenkin yhdessä lii-kennesuunnittelun kanssa.

Mieleen jäävä Valkoisenlähteentie on Hanna Keskisen mukaan myös siksi, että maisema-arkkitehtuurin merkitys hankkeen yleisen hyväksyttävyyden saavuttamiseksi tuli erit-täin selväksi. Katuyhteyden toteuttamisen järkevyyttä joudut-tiin perustelemaan sekä kaupunginvaltuustolle että asukkaille tarkkaan. Maisema-arkkitehtuurin avulla hankkeesta saatiin mahdollisimman houkutteleva niin alueen asukkaille kuin väylän käyttäjillekin.

Vantaan kaupunki laati katusuunnitelman omana työnään. – Jo hyvin varhaisessa vaiheessa ymmärrettiin, että tarvitaan laa-jempaakin suunnittelua. Tässä vaiheessa Sito tuli mukaan hank-keeseen, Hanna Keskinen kertoo. Työ Sitossa alkoi kaupunki-kuvallisen yleissuunnitelman laatimisesta. Täysin valmis uusi katuyhteys on ihailtavissa ensi vuonna. K

Mieleen jäävä hanketeentien uuden jakson melusuojaussuunnitelman tarkastus laa-dittiin Sitossa vuonna 2007. Meluselvityksen lähtökohtana oli liikenteen ennuste vuonna 2030 ja katusuunnitelmaluonnos, jonka mukaan Läntinen Valkoisenlähteentie muutetaan urheilu-puiston kohdalla 4-kaistaiseksi. Meluselvityksen perusteella kaduille tarvittiin selvästi aiempaa korkeampia, keskimäärin 3 m korkeita meluaitoja.

Melusuojauksen yleissuunnitelmassa Läntiselle Valkoisen-lähteentielle ja Talvikkitielle ehdotettiin samantyyppisiä, puuri-moin verhoiltuja ja väreiltään tonttikohtaisesti vaihtuvia melu-aitoja kuin uudella jaksollakin. Aitojen korkeuden kasvaessa niiden yläosaan ehdotettiin 0,5 - 1 m korkeaa läpinäkyvää osaa. Kaikkien meluaitojen tuli olla absorboivia.

Virtuaalimalli ja työn viimeistelyMelusuojauksen yleissuunnitelman havainnollistamiseksi Van-taan kaupunki tilasi Sitolta vuonna 2009 Valkoisenlähteentien Talvikkitien ko. jaksoja koskevan virtuaalimallin, jonka avulla voidaan tarkastella tulevan kadun ilmettä sekä melusuojauksen vaikutusta katukuvaan ja tonteille. Virtuaalimalli perustuu alu-een 3D-mallinnukseen ja se on 1:1 tarkka malli käytettävissä ole-vista lähtötiedoista. Se mahdollistaa meluaitojen tarkastelun eri suunnista ja eri etäisyyksiltä liikkumalla vapaasti mallissa. Lisäksi virtuaalimallista voidaan ottaa tarvittava määrä ani-maatioita ja still-kuvia halutuista tarkastelukulmista ja halu-tuilta etäisyyksiltä. Tehtyjä suunnitelmia on esitelty virtuaali-mallin avulla sekä asukastilaisuuksissa, että Vantaan kaupungin hallintoelimissä katuun liittyvän päätöksenteon apuna.

Vuonna 2010 Sitossa on laadittu päivitetyt yleispiirustukset melusuojarakenteiden sijoituksesta ja mitoituksesta sekä tar-kennetut piirustukset aitarakenteista ja niiden väreistä katujen eri jaksoilla. Meluaitojen rakentaminen alkaa syksyllä 2010.

Valkoisenlähteentien uusi jakso ja pääradan alikulkusilta on avattu liikenteelle 28. syyskuuta 2010. Kadun avajaisissa julkis-tettiin myös Tuuli Helveen radan alikulkuun suunnittelema ympäristötaideteos ”Virtapaikka”, joka lisättiin Vantaan kau-pungin julkisen taiteen kokoelmiin. Siton 5 vuotta jatkunut, poik-keuksellisen kiinnostava työ Valkoisenlähteentien suunnitte-lussa päättyy ja lopputulos on kokonaisuudessaan nähtävillä vuonna 2011.

Siton suunnitteluryhmässä ovat toimineet projektipäällik-köinä Ulla-Kirsti Junttila, kaupunkikuva, Niina Meronen, katuym-päristö- ja katuvihersuunnittelu ja Anne Määttä, melusuojaus. K


lisätietoja:

Niina MeronenMaisema-arkkitehtiApulaisosastopäällikköMaisemasuunnittelu

Ulla-Kirsti JunttilaTeollinen muotoilija ja johtava konsulttiKaupunkisuunnittelu


Joensuun Penttilänranta – unelma joen suussa

Penttilänrannan alueella on ollut sahateollisuutta 1800-luvun lopulta lähtien. Nyt kunnostaminen on täydessä vauhdissa maalla ja joessa.

P enttilänrannan alueella toteutetaan pitkäkestoinen aluerakentamishanke, jolla tavoitellaan useita positiivi-sia vaikutuksia Joensuun kaupungille ja koko kaupunki-

seudulle. Kyseessä ei ole tavanomainen uudisalue, koska hank-keen laajuus ja kesto tekevät sen vaikutuksista ylisukupolvisia. Lisäksi hankkeesta tekee poikkeuksellisen sen harvinaisen kes-keinen sijainti kaupunkirakenteessa ja se, että hankkeen käyn-nistäminen edellyttää mittavaa maaperän kunnostamista.

Penttilänrannan entisestä teollisuusalueesta rakennetaan uudenlainen osa Joensuun keskustaa. Tuleva uusi asuin- ja työpaikka-alue sijaitsee kaupungin paraatipaikalla, joen varrella.

artikkeli

Uusi kaupunginosa rakentuu puhtaalle maaperällePenttilänrannan alue oli teollisuuden käytössä vuodesta 1871 aina vuoteen 1988 asti. Tästä johtuen alueen maaperä sisältää haitalli-sia aineita, kuten raskasmetalleja, dioksiineja ja furaaneja. Ennen asuin- ja työpaikkarakentamisen käynnistämistä, alue tulee kun-nostaa vastaamaan uutta käyttötarkoitustaan ja maaperä tulee täysin puhdistaa.

Penttilänrannan alue on jaettu kolmeen osa-alueeseen van-


Havainnekuva tulevasta rakennuskannasta ja alueiden käytöstä. Pilaantuneen maankaivun aikana syntyvät työnaikaiset kaivanto- ja hulevedet on käsitelty hiekkasuodatuksen avulla ennen maastoon tai viemäriin johtamista. Taustalla osittain jo kunnostettu vanha kaatopaikka.

Anton Palolahtitoimialajohtaja Rakennuttaminen

lisätietoja:

Tukkialtaan pilaantunut sedimentti imuruopataan ja johdetaan geotuubi-käsittelyyn. Sami Ojanen, Vesirakennus Ojanen Oy, seisoo 50 m pitkän geotuubin päällä ja näyttää miten vesi palautuu altaaseen kirkkaana.

han käyttötavan, tulevan käyttötarkoituksen ja tämän perus-teella valitun kunnostustavoitteen mukaisesti. Kunkin osa-alu-een kunnostusmenetelmä on valittu siten, että tavoite voidaan saavuttaa tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Pilaantuneita sedimenttejä sisältävä kolmen hehtaarin vanha tukkiallas kun-nostetaan imuruoppaamalla venesatamaksi, seitsemän hehtaa-ria vallannut vanha kaatopaikka-alue kunnostetaan kapseloi-malla maisemamäeksi ja teollisuustonteiksi. Laaja vanha saha- ja kyllästämöalue (25 hehtaaria) kunnostetaan massanvaihdon ja vanhojen rakenteiden purun avulla asuin- ja toimistokäyttöön.

Kunnostaminen suoritetaan Siton johdolla noudattaen ympäristöhankkeita varten kehitettyä laatuvastuu-rakennutta-mistoimintamallia. Kaiken kaikkiaan alueella liikutellaan pilaan-tuneita ja puhtaita maa – ja sedimenttimassoja noin miljoona tonnia. Pilaantuneista massoista jopa 95 %:a ohjautuu hyöty-käyttöön laatuvastuuperiaatteen mukaisesti.

– Kunnostamishanke on Suomen suurimpia ja budjetti on 21,2 miljoonaa euroa. Kunnostaminen on edennyt aikataulun mukaisesti, ainoastaan budjetista ollaan reilusti jäljessä, tilaajan iloksi, toteaa projektista vastaava Anton Palolahti.

Kaavoitus ja tontinluovutusAlueen toteutuksen aikataulu on pitkä, arviolta 25 vuotta ja tämän takia asemakaavojen laatiminen on tarkoituksenmu-kaista jakaa useaan vaiheeseen. Kukin vaihe kattaa muutaman vuoden tontinluovutuksen tarpeet. Parhaillaan on käynnissä Penttilänrannan alueen 1. asemakaavan itäisen osan tontin-luovutuskilpailu. Tontinluovutuskilpailu koskee asemakaava-muutosluonnoksen mukaista seitsemää asuin-/liikekorttelia.

Kilpailun tarkoituksena on hakea toteuttajia, jotka kykene-vät laadukkaaseen suunnitteluun ja toteutukseen ja joiden kanssa kaupunki jatkaa kaavaluonnoksen kehittämistä asema-kaavaksi syksyn 2010 aikana. Edettäessä yhteistyössä tulevien toteuttajien kanssa, voidaan alue toteuttaa korkeatasoisena, tiiviissä aikataulussa ja todellista kysyntää vastaavana. Luovu-tuksen tärkeimmät tavoitteet ovat laadukkaitten asuin- ja työ-

paikkojen tarjoaminen keskustan tuntumasta. – Toisena keskei-senä tavoitteena on saada katetuksi tonttien myyntituloilla alueen maaperän kunnostuksen ja kunnallistekniikan investoin-nit, toteaa kaupungin projektipäällikkö Tero Toivanen. Koko alu-eelle kaavaillaan noin 170 000 k-m2 rakennusoikeutta, mikä tar-koittaa noin 2200 – 3300 asukasta.


J ulkinen tila on rakennetussa ympäristössä kaikkien omaa. Se on kuin sää tai ilma; me olemme

sen keskellä ja jaamme sen. Perinteisen käsityksen mukaan ilma ja tila on vapaata eikä niillä ole taloudellista arvoa. Nykyään tiedämme paremmin – julkista tilaa on rajallinen määrä, sen käyttäjiä paljon, ja siksi sille muodostuu taloudellista arvoa, joka täytyy jakaa. Tästä syystä julkiseen kaupunkitilaan – kaduille, aukioille ja risteyksiin – on kehi-tetty paljon määräyksiä siitä, kuinka tilaa jaetaan ja kuinka siellä käyttäydy-tään ja liikutaan.

Julkinen tila on vahvasti määritelty liikennesääntöjen mukaan. Kadut ovat täynnä liikennemerkkejä ja -valoja ja ihmiset on luokiteltu sen mukaan miten kukakin liikkuu ja toimii. Erilai-set kaupungin toiminnot kuten asumi-nen, työ ja vapaa-aika on erotettu toi-sistaan; ja erottelun tuloksena syntyy tarve liikkua entistä enemmän. Liikku-vuudella tarkoitetaan nykyaikana yleensä liikennettä, jota hallitsevat autot. Se määrittelee katutilan ja erottaa yhteisöjä ja toimintoja toisis-

Kunnioitusta sääntöjen sijaan – Shared Space eli yhteinen katutila

taan. Päätiet jakavat keskustoja ja ihmiset kadottavat kaduilla yhteyden toisiinsa. Yhä kasvava liikenteen määrä vähentää ihmisten positiivista vuorovaikutusta toistensa kanssa katutilassa ja heikentää kaupunkielä-män määrää ja laatua. Valtavan moot-toriliikenteen kasvun vuoksi liikenne-säännöt ovat tulleet yhä tärkeämmiksi. Tarvitaan yhä enemmän liikennemerk-kejä, teitä, valoja ja erottelua.

Shared Space –teoriaShared Space on julkisen kaupunkitilan teoria, joka tukeutuu ihmisen käyttäyty-miseen ja havainnointiin. Teorian “isä”, Hans Monderman perusti teoriansa ihmisten väliseen kanssakäymiseen ja käyttäytymiseen rakennetussa ympäris-tössä. Shared Space voidaan kääntää yhteiseksi katutilaksi tai keskustaksi. Se on tapa ajatella ja toimia, ja sen tavoit-teena on parantaa julkista kaupunkiympä-ristöä. Shared Space käsittää filosofian ja suunnitteluperiaatteita julkisen tilan suunnitteluun, hallintaan ja ylläpitoon. Perusajatuksena on erilaisten ihmisten toimintojen yhdistäminen erottelun

sijasta. Prosessissa painotetaan kaikkien osallisten, niin julkisten kuin yksityisten-kin tahojen vuorovaikutusta ja sitoutu-mista kaupunkitilan kehittämiseen.

Tähänastiset esimerkkikohteet Euroopassa, mm. Hollannin Drachte-nissa ja Harenissa ja niihin perustuvat tutkimukset ovat osoittaneet, että Sha-red Space -teoria vaikuttaa lupaavalta ja toimivalta.

Tosin Shared Space -teorian sovel-taminen ei sovi ympäristöön, jossa aino-ana toimintana on liikenne ja päätarkoi-tuksena vain siirtyminen paikasta A paikkaan B ja missä tie tai tila on tarkoi-tettu ainoastaan tätä varten. Kaikissa muissa tilanteissa sitä kannattaa yrit-tää soveltaa.

Miksi Shared Space on kestävää?Teoria olettaa, että hiilidioksidipäästöt ja muut pakokaasut vähenevät jo pel-kästään sulavan liikenteen ja alhaisem-pien nopeuksien myötä. Uuden ajattelu-tavan soveltamisen myötä liikenteen vaikutukset ympäristöön jäänevät vähäisemmiksi kuin nykyisessä liikenne-ympäristössä, jota hallitsevat liikenne-

artikkeli

Vanhan Rauman kunnostettua yhteistä katutilaa pidetään esimerkkinä suomalaisesta Shared Space -toteutuksesta.

kuva: Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Sito Oy

SHARED SPACE on yhteistä keskusta- ja katutilaa, joka on

- paikka johon mennään ja jossa ollaan;- paikka jossa tavataan ja oleskellaan;- paikka jossa tehdään ostoksia ja katsellaan paikkoja;- julkisen elämän olohuone;- luonnollisella tavalla kasvava;- elämisen arvoinen ja tunnistettavissa;- ihmisten omistama;- historian ja tulevaisuuden piirteitä yhdistävä;- turvallisempi ja kestävämpi.


Pieter de HaanShared Space InstituuttiDrachten, [email protected]

valot ja -merkit sekä pysähtyvät ja jäl-leen liikkeelle lähtevät autot.

Shared Space -ajattelu on kestävää myös, koska tässä uudenlaisessa katuti-lassa ihmiset tuntevat itsensä vastuulli-seksi omista päätöksistään. Sääntöjen ja rajoitusten tilalle saadaan kunnioi-tusta ja vähemmän valvontaa, ja siksi uudet säännöt eli sosiaaliset säännöt ja normit, myös pysyvät voimassa eivätkä menetä merkitystään. Kestävyyttä lisää myös se, että katutilassa on useita toimintoja, tilaa käytetään tehokkaam-min ja monipuolisemmin ja uusia toimin-toja voidaan lisätä joustavasti ilman, että se vaatii lisää uusia liikenne- ja katutilajärjestelyjä.

Shared Space on myös prosessiShared Space -ajattelutavan mukaisille kehittämisprosessille on elintärkeää ihmisten osallistuminen ja sitoutumi-nen kehittämiseen. Ilman ihmisten sitoutumista Shared Space -hankkeita ei olisi voitu toteuttaa. Esimerkkihank-keissa halutaan yleensä lisätä sekä kaupunkitilan toiminnallista laatua että osallistumisen laatua. Shared Space -prosesseja ja niihin liittyvää vuorovaikutusta tutkitaan ja kehite-tään mm. EU-rahoitteisessa Interreg –hankkeessa.

Shared Space jokaiselleLiikennesäännöt, liikennemerkit ja muu ohjaus eivät ole niinkään arjen liikenne-tilanteita varten, vaan ennemminkin poikkeuksia varten, varmuuden vuoksi. Shared Space -kadun käyttäjät joutuvat luottamaan omaan arvostelukykyynsä, ottamaan vastuun ja olemaan kanssa-käymisessä muiden tienkäyttäjien kanssa liikennemerkkien sijaan. Yhteistä katutilaa painottavassa ajat-telutavassa kaikki ovat tasa-arvoisia ja kaikilla on samat oikeudet. Liikkumisen oikeus ei ole riippuvainen liikkumisen suunnasta tai liikennevälineen tyypistä.

Se riippuu sosiaalisista sopimuksista ja kanssakäymisestä. Tämä tasa-arvoi-suus on Shared Space -teorian lähtö-kohta. “Auto on henkilö”, samalla tavalla kuin kaikki muutkin henkilöt samassa tilanteessa.

Pääsääntönä Shared Space -ajatte-lutavassa on, että jokaisen pitäisi huo-mioida muut kulkijat ja erityisesti niin kutsutut heikommat tienkäyttäjät. Julkisessa kaupunkitilassa jokainen on tasa-arvoinen oikeuksissaan, velvolli-suuksissaan ja mahdollisuuksissaan. Shared Space edustaa uutta ajatteluta-paa, jossa katutila on kaikkien yhteistä ja sen käyttö perustuu toisten kunnioit-tamiseen ja vastuullisuuteen. K

Käännös hollannista suomeen: Enna de Haan-Muinonen Editointi: Ilona Mansikka

kuva: Pieter de Haan

Autot ajavat varoen Skvallertorget–aukiolla Norrköpingissä.

kuva: Shared Space Instituutti

Uuden tilanteen voi nähdä nettikamerasta osoitteessa: www.arob.hadaro.nl

Shared Space -ratkaisuja on toteutettu ympäri maailmaa. Euroopassa eniten konseptia lienee käytetty Hollannissa, josta on kotoisin myös teorian isä, liikenneinsinööri Hans Monderman. Mutta myös Saksassa, Itävallassa ja Englannissa on hienoja Shared Space -tiloja. Pohjois-maista yhteistä katutilaa löytyy paljon mm. Ruotsista, josta oheinen esimerkki Norrköpingin Skvallerttorgetilta. Kauempaa ratkaisuja löytyy mm. Uudesta-Seelannista, Australiasta, Hong Kongista ja jopa autoilun luvatusta maasta Yhdysvalloista. Suomesta esimerkkinä voidaan pitää esimerkiksi keskustojen kehittämisestään palkittua Rauman kaupunkia, jonka vanhan keskustan katutilat on toteutettu pitkälti Shared Space -periaatteiden mukaisesti. Helsingissä kevytliikenne ja joukkoliikenne käyttävät jouhevasti yhteistä katutilaa mm. Mikonkadulla.

Lisätietoja: liikennesosiologi Pieter de Haan, Shared Space Instituutti, Drachten sekä arkkitehti Ilona Mansikka, Sito Oy.

Siegerswoude ennen ja luonnoksenakuva: Shared Space Instituutti

Ilona MansikkaOsastopäällikkö Kaupunkisuunnittelu

lisätietoja:


K uopion keskusta ja torin ympä-ristö ovat kokemassa historial-lista muutosta. Alatorin tori-

parkki on työn alla ja sen ansiosta mahdollisuudet talvikaupunki-ideaan: torin laidan kiinteistöjen ja kauppahallin yhdistämiseen maan alla lämpimäksi lii-ketilaksi mahdollistuu. Kauppahalli ja sen lisäosa, nk. Kalahalli uudistuvat myös. Muutoksiin liittyy vahvasti koko keskustan liikennejärjestelyjen uudista-minen; esimerkiksi toria reunustavien katujen rooli muuttuu kokonaan. Kaup-pakatu ja Puijonkatu muuttuvat lopulta-kin kävelykaduksi ja Haapaniemenkatu sekä Tulliportinkatu joukkoliikenneka-duiksi. Näin saadaan sidottua toisiinsa tori sekä kuopiolainen kuriositeetti - laaja rännikatuverkosto - laajaksi käve-lykeskustaksi ja sitä täydentäväksi korttelien sisäosien kevyenliikenteen verkostoksi. Samalla muutetaan lähes kaikki yksisuuntaiset katuosuudet kak-sisuuntaisiksi. Kokonaisuus mahdollis-taa keskustan kehittämisen ja tarjoaa sijoittumismahdollisuuksia keskustassa yhtä hyvin laajoille kauppakeskuksille kuin pienille liikkeille, ravintoloille ja kahviloille. Mittava toriparkki ratkaisee saavutettavuuden ja pysäköinnin ongel-mat. Torille on yhtä hyvä tulla omalla autolla, joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen. Katujen suuntamuutokset vähentävät ylimääräistä kiertämistä ja

Shared Space - tapaus Kuopio

Siton suunnitelmat Kuopion keskustassa ja torilla: Kuopion keskustan osayleiskaavan liikenneselvitys, joka toimi pohjana kaikille seuraaville suunnitelmille sekä Alatorin rakennussuunnitelma, jossa Sito toimii liikennesuunnittelijana sekä pintojen suunnittelijana.

Keskustan ympäristösuunnitelma sitoo yhteen torin, sitä reunustavat kadut sekä korttelien sisäisen rännikatuverkoston laajaksi kävelykeskustaksi Shared Space -periaatteella.

Shared Space -suunnittelufilosofia

artikkeli

selkeyttävät koko keskustan liikenne-järjestelyjä.

Kuopion keskustan liikenteen ja ympäristön tulevien muutoksien laajuus oikeuttaa puhumaan aidosta suomalai-sestaShared Space -toteutuksesta, vaikka tämä näkökulma onkin ollut taus-talla osin tiedostamatta. Shared Space on paikkaan tai toimintoihin sitoutuma-ton yleinen periaate, suunnittelufiloso-fia, jonka tarkoituksena on tuottaa kai-

kille turvallista ja helppoa ympäristöä. Keinoina on eri toimintojen sekoittami-nen, eri liikennemuotojen nopeuserojen tasaaminen ja julkisen ympäristön rakentaminen niin, että jokainen lukee ja tulkitsee ympäristöä oikein ja samalla tavalla kuin muut. Tämä ympäristön itseohjaavuus tuottaa automaattisesti suvaitsevaa ja joustavaa käytöstä, missä eri osapuolet kohtaavat eivätkä törmäile. Ja kun kaikki lukevat ympäris-

SHARED SPACE – A PHILOSOPHY

• ei sidottu paikkaan• samat oikeudet kaikille• liikenteen sekoittaminen• nopeuksien tasaaminen• ympäristön itseohjautuvuus

NAKED STREETS

KÄVELYKATU - paikka

KÄVELY- JA KÄVELY-PAINOITTEISET KADUT

- verkosto

KÄVELYKESKUSTAT- alue

KUOPION TORIN YMPÄRISTÖSUUNNITELMA

• synteesi asemakaavan pohjaksi• torin ja sen ympäristön rakennustapaohjeeksi

Sito 2010

LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

Sito 2008

KESKUSTAN VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA

Sito 2009

TORIN KÄYTTÖSUUNNITELMASito 009


Puijonkatu nykytilassaan Puijonkatu tulevaisuudessa

tön visuaalista kielioppia samalla tavalla, ohjaavien ja määräävien tai kiel-tävien liikennemerkkien tarve vähenee, tästä termi ”naked streets”.

Sito on ollut mukana suuressa osassa keskustan kehittämiseen tähtäävistä suunnitelmista. Liikennejärjestelyjen periaatteet päätettiin jo keskustan osayleiskaavan liikenneselvityksessä vuosina 2005-2006. Selvityksen pohjalta laadittiin keskustan liikenteen yleissuun-

tarkennetut ehdotukset. Suunnitelma toimii myös torin ympäristön tulevan toteutuksen rakennustapaohjeena, kun toriparkin montun täyttämisen ja maan-päällisen maailman viimeistelyn aika tulee. Sito on ollut em. suunnitelmien ohella mukana myös toriparkin liikenne-suunnittelussa.

Torin pohjoisosa, nk. Perinnetori säilyy lähes koskemattomana nupuki-vipäällysteineen. Pohjoisosan ja etelä-osan välinen itä-länsiakseli, joka on torin vilkkain väylä, toteutetaan leveänä sileänä luonnonkivipintana. Eteläosassa sovelletaan pohjoisosan kivikuvioita ja materiaaleja mutta polt-topintaisena ja sileänä. Sama materi-aali ja kuviointi levittäytyy Puijonka-dulle ja Kauppakadulle yhtenäistäen koko käveltävän alueen saman henki-seksi. Näiden katujen katutila ja mitta-kaava kuitenkin säilytetään valaisin-sijoittelulla ja uusilla puurivistöillä. Sama ratkaisu levittäytyy vielä torilta eteenpäin Kauppakatua pitkin itään ja länteen sekä Puijonkatua etelään.

Valaistus tukeutuu torin keskellä jo olevaan kuuden kookkaan kupolivalaisi-men ryhmään. Niillä valaistaan torin koko keskiosa. Torin reunat valaistaan pylväs-valaisimilla, jotka noudattavat kooltaan ja sijoitukseltaan perinteisen kadun mit-takaavaa. Valaisimet antavat suoraa valoa, joko monimetalli-, induktio- tai led-valonlähteillä. Tilaajana hankkeessa on ollut Kuopion kaupunki. K

Kauppakadun länsiosa nykytilassaan Kauppakadun länsiosa tulevaisuudessa

Kauppakadun itäosa nykytilassaan Kauppakadun itäosa tulevaisuudessa

Kauppakatu ja kauppahalli nykytilassaan Kauppakatu ja kauppahalli tulevaisuudessa

nitelma vuonna 2008. Vuonna 2009 mää-riteltiin Kuopion keskusta-alueen valais-tuksen yleisperiaatteet sekä päivitettiin torin käyttösuunnitelma. Näiden suunni-telmien pohjalta valmistui kesäkuussa 2010 torin ympäristösuunnitelma, joka sovitti niiden teemat yhteen tarkentaen suunnittelun kaluste- ja pintamateriaali-tarkkuuteen. Valaistus, mainosraken-teet, istutukset sekä kesäkauden raken-teet ja toiminnot saivat niin ikään

Mikko HeikkiläArkkitehtiAluejohtaja,Lappeenranta

lisätietoja:

Petri LaunonenDiplomi-insinööriAluejohtaja,Kuopio


L ounais-Sipoosta ja Kaakkois-Vantaasta liitettiin Helsin-kiin vuoden 2009 alussa noin 26 km2:n suuruinen alue, jonka asukastavoitteeksi oli esitetty vähintään noin

35.000 uutta asukasta ja tuhansia työpaikkoja. tämetron esisel-vityksessä tutkittiin metron jatkamista Mellunmäestä, Itäkes-kuksesta ja Vuosaaresta Östersundomiin. Samalla selvitettiin linjausvaihtoehtojen vaikutusta maankäytön mitoitukseen ja sijoittumiseen liitosalueella. Työ tehtiin Helsingin kaupunki-suunnitteluviraston toimeksiannosta yhteistyössä arkkitehti-toimisto HKP:n ja Strafican (joukkoliikenne) kanssa. Selvitys valmistui helmikuussa 2010.

Alustavien vaihtoehtojen tarkastelussa Mellunmäestä läh-tevät vaihtoehdot osoittautuivat ympäristön, joukkoliikenteen toimivuuden sekä radan teknisen toteutettavuuden kannalta edullisiksi. Itäkeskuksesta lähtevä haara olisi teknisesti vaikea toteuttaa. Itäväylän käytävän maankäytön kehittämispotenti-aali osoittautui myös vähäiseksi. Vuosaaresta lähtevä ratkaisu tekisi mahdolliseksi liitosalueen merellisen alueen voimakkaan kehittämisen. Uuden maankäytön kehittäminen sataman lähei-syyteen osoittautui vaikeaksi. Tarkastelujen tuloksena kehitet-tiin Mellunmäestä Salmenkallion kautta kulkeva linjaus, jolloin myös uutta merellistä asuinaluetta voidaan synnyttää merkittä-västi. Lopullisessa vertailussa Salmenkallion kautta kulkevaa linjaa pidettiin parempana kuin Porvoonväylän ja Uuden Por-voontien väliin sijoittuvaa linjaa. Salmenkallion kautta kulkevan linjan etuja ovat paremmat maankäytön kehittämismahdollisuu-det, parempi joukkoliikenteen palvelutaso, mm. vähemmän lii-tyntämatkojen aiheuttamia haittoja, suuremmat kuntatalouden

Itämetron ja Majvikin metron esiselvitykset

nettotulot sekä parempi imago merellisenä alueena.Helsinki, Vantaa ja Sipoo ovat laatimassa kuntien yhteistä

yleiskaavaa Östersundomin alueelle. Alue ulottuu Vantaan Länsi-mäestä Sipoon Majvikiin. Yleiskaavan mitoitus on 50.000 – 80.000 asukasta. Majvikin metron esiselvityksen tehtävänä on tutkia metron linjaus ja aseman sijainti Östersundomin yleiskaa-vaa varten. Työ tehtiin Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja Sipoon kunnan toimeksiannosta. Samanaikaisesti Arkkitehtitoi-misto Jukka Turtiainen on laatinut Majvikin osayleiskaavan raken-nemalleja Sipoon kunnan ja maanomistajien toimeksiannosta.

Työssä tutkittiin kolmea alustavaa maankäyttömallia, joissa metronlinjan sijainti ja asemien sijainnit poikkesivat toisistaan. Tarkempaan tarkasteluun valittiin kaksi ratkaisumallia, joissa metrolinja oli suuntaukseltaan sama, mutta aseman sijainti erilai-nen. Toisessa ratkaisussa tunneliasema sijaitsi keskeisesti Majvi-kin alueella. Toisessa ratkaisussa asema sijaitsi idempänä Fall-bäckenin purolaakson ylittävällä sillalla. Yleiskaavassa esitettäväksi ratkaisuksi valittiin alueella keskeisemmin sijait-seva tunneliasema. Sen etuja silta-asemaan verrattuna ovat:- aseman vaikutusalue kattaa paremmin Östersundomin ase-

man ja Majvikin aseman välisen alueen- vaihtoehdon rakentamiskustannukset ovat merkittävästi pie-

nemmät siinä vaiheessa, kun metrolinja päättyy Majvikiin, koska rata on noin 0,8 km lyhempi kuin siltavaihtoehdossa. K

artikkeli

Seppo KarppinenJohtava konsulttiKaupunkisuunnittelu

lisätietoja:

Helsingin nykyistä metrolinjaa suunnittel-laan jatkettavan aina Sipoon Majvikiin asti.


L änsimetroa vetävä toimitusjoh-taja Matti Kokkinen on aidosti innoissaan. Espooseen rakenne-

taan ja suunnitellaan uusia, ekologisesti edistyksellisiä kaupunginosia, koko pää-kaupunkiseudun joukkoliikennettä mul-listetaan ja maailmalla tunnetuinta suo-malaista kaupunginosaa, puutarhakau-punki Tapiolaa herätellään Ruususen unesta.

Länsimetron rakentamisen käynnis-tymisellä on selvästi havaittavissa oleva vaikutus koko Espoon kehitykselle, ase-maseuduista nyt puhumattakaan. Tapiola saa sen myötä aivan uudenlaisen aseman toimivan joukkoliikenneverkoston solmu-kohtana. Länsimetron tärkein asema tulee olemaan eittämättä Tapiola.

– Metrolla pääsee Tapiolasta suju-vasti eri puolille pääkaupunkiseutua. Jos ajatellaan asiaa vaikka kahden vuosikym-menen päähän, jopa Kivenlahteen saakka, Kokkinen muistuttaa.

Tapiolasta kehitetään toiminnallisesti ja kaupallisesti aikaisempaa voimak-kaampaa ja monipuolisempaa keskusta, jossa yhdistyvät perinteisen kaupunki-keskustan ja nykyaikaisen kauppakes-kuksen parhaat ominaisuudet.

Liike-elämä saa uutta puhtia paitsi Tapiolassa ja Länsimetron asemaseu-

Toimitusjohtaja Matti Kokkinen, Länsimetro Oy


Länsimetro herättää Tapiolan Ruususen unesta

duilla, myös laajemminkin metroradan varrella. Tapiolan kehittämisprojekti ei nimestään huolimatta keskity pel-kästään puutarhakaupunkiin. Tapiola – Keilaniemi – Otaniemi -alueesta on tarkoitus luoda Espoon ja koko pää-kaupunkiseudun veturi.

Tapiola ei tarvitse vain työpaikka- ja kauppakeskusrakentamista. Asunto-jen määrä on kohoamassa nykyisestä noin 300:sta yli 1000:een.

– Nuoret ihmiset auttavat kehittä-mään uuden vuosituhannen puutarha-kaupunki Tapiolan!

Nyt alkuun Tapiolassa myllätään lähinnä maan alla. Länsimetro on Kokki-sen mukaan edennyt suunnilleen suun-nitellussa aikataulussa ja jokseenkin myös suunnitelmien mukaan. – Tämän kokoluokan hankkeissa väkisinkin tör-mätään yllätyksiin, mutta mitään musertavaa emme ole onneksi joutu-neet kohtaamaan, hän sanoo tyytyväi-senä.

Tapiolaan tarvitaan myös uusia autopaikkoja, jotka sijoitetaan kahteen pysäköintilaitokseen: Tapiolan keskuk-sen alapuolelle louhittavaan pysäköinti-laitokseen ja Tapionaukion alapuolelle rakennettavaan pysäköintilaitokseen. Tapiolan keskuksen alapuolelle toteute-

LÄNSIMETRO Ruoholahdesta Lauttasaaren kautta Matinkylään ulottuva 13,9 kilometriä pitkä Länsimetro kuljettaa valmistuttuaan lähes 100 000 matkustajaa päivässä.

Suomen suurin infrahanke käsittää muun muassa seitsemän uutta asemaa, ja kaksi lähes 14 kilometrin pituista tunnelia. Tavoitteena on, että Länsimetro avataan liikenteelle loppuvuodesta 2015.

Tapiolan Keskuspysäköintilaitos ja sen yhteyteen tuleva Keskushuolto rakennetaan vuosina 2011–2012. Merituulentien uudistaminen ja kiinteistöjen uudistustyöt on suunniteltu toteutettaviksi vuosina 2012–2015 siten, että Tapiolan perusteellisesti uudistettu liikekeskus valmistuu joulumyyntiin 2015.

Lähivuosina Tapiola nousee jälleen kaupunkikehityksen kärkeen.

taan myös liiketiloja palvelevat keskite-tyt huoltotilat.

Sito on mukana niin Länsimetron kuin Tapiolan kehittämishankkeessakin.

Länsimetron koko- ja tärkeysluo-kan projekti seisoo tai kaatuu pitkälti suunnittelutyön huolellisuuden ja edis-tyksellisyyden myötä. Siinä suhteessa Länsimetro-hanke on Kokkisen mukaan ollut onnekas. – Siton kalliorakentami-sen ja liikennesuunnittelun osaaminen ovat keskeisessä roolissa. Minusta oli todella hyvä asia hankkeille, että suun-nittelun asiantuntemusta saamme nimenomaan espoolaiselta toimistolta, jolla on paikallistuntemus hallussaan, hän painottaa.

Kalliorakentamisen osaaminen on jatkossakin arvossaan.– Arvokasta maanpäällistä tilaa ei voida enää uhrata esimerkiksi pysäköintiin, Kokkinen huomauttaa.

Suomessa kalliorakentamisen asi-antuntemusta on pitänyt yllä velvolli-suus tuottaa väestönsuojia. Niitä on voitu normaaliaikana käyttää auto-paikkoina, uimahalleina ja muina har-rastustiloina. Muitakin mahdollisuuksia on: Espoo suunnittelee seuraavan jäte-vedenpuhdistamonsa rakentamista maan alle. K


Tapiola - yhteiskunnallinen ja kaupunkikuvallinen kokeiluTapiola on Suomen laajin ja merkittävin esimerkki toisen maail-mansodan jälkeisestä lähiöiden ja asuintalojen suunnitteluideo-logiasta, jossa uuden polven suunnittelijat ideoivat Espooseen täysin uudentyyppisen asuinalueen - modernin suomalaisen puutarhakaupungin.

Tapiolan rakennutti pääosin Asuntosäätiö 1950- ja 1960- luvuilla. Ensimmäiset alueet olivat poikkeuksellinen yhteiskun-nallinen ja kaupunkikuvallinen kokeilu, joka herätti runsaasti keskustelua myös Suomen ulkopuolella, ja loi suomalaiselle kaupunkisuunnittelulle maailmanmainetta. Tapiola on yksi kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön (International Working Party for Documentation and Conservation of Buildings, Sites and Neighbourhoods of the Modern Movement) hyväksymistä suomalaisen modernismin merkkiteoksista 1920-luvun lopulta 1970-luvulle.

Tapiolan kehittämisen taustojaTapiolan liikekeskustaan avattiin vuonna 1968 Suomen ensim-mäinen kauppakeskus Heikintori. Yhdessä jo aikaisemmin rakennetun ostoskeskuksen kanssa ne muodostivat Tapiolan kaupallisen ytimen. Tapiolan keskustaa ruvettiin kehittämään 1980-luvulla, kun vanhan liikekeskuksen palvelut eivät enää pys-tyneet tyydyttämään lähialueiden kasvanutta väestömäärää ja lisääntynyttä ostovoimaa. Tällöin vanhan liikekeskustan etelä-puolelle rakennettiin runsaasti lisää liike- ja toimistotilaa. Näissä rakennuksissa toimivat nykyään mm. Stockmannin ja

Sokoksen tavaratalot sekä K-Supermarket, Lääkärikeskus, useita pankkeja jne.

Tapiolan keskustan kehittämisen kolmas vaihe käynnistyi 2000-luvulla. Vuodesta 2004 lähtien suunnittelua on jatkettu keskeytyksettä. Sito on ollut mukana useimmissa kehittämi-seen liittyvissä hankkeissa vahvalla infra- ja kaupunkikeskusto-jen suunnitteluosaamisellaan.

2000-luvun haasteetSuunnittelun ensimmäisenä haasteena olivat sirpaloituneet ja osittain nykyvaatimuksia vastaamattomat pysäköintipaikat. Ongelma ratkaistiin kallioon sijoitettavalla keskuspysäköintilai-toksella, joka toteutetaan aluksi 1500-paikkaisena ja myöhem-min sitä on mahdollista laajentaa 3000-paikkaiseksi. Pysäköin-titilojen yhteyteen toteutetaan myös keskustaa palveleva maanalainen keskushuolto. Pysäköinti- ja huolto-ongelmarat-kaisun jälkeen on maanpäällinen suunnittelu päässyt etene-mään. Ratkaiseva katalyytti Tapiolan kehittämiselle oli Länsi-metron rakentamispäätös vuonna 2008.

Tapiolan liikekeskus uudistuu perusteellisesti Tavoitteena on nostaa Tapiolan keskus jälleen kaupunkikehityksen kärkeen. Tapiolasta suunnitellaan toiminnallisesti ja kaupallisesti aikaisempaa voimakkaampi ja monipuolisempi keskus, jossa yhdis-tyvät perinteisen kaupunkikeskustan ja nykyaikaisen kauppakes-kuksen parhaat ominaisuudet. Uudistuksessa vanhan, rakennus-taiteellisesti arvostetun alkuperäisen keskuksen eteläpuolelle

Tapiolan keskustan kehittäminen

artikkeli

Jannis MikkolaToimialajohtajaKaupunki

lisätietoja:


myöhemmin rakennetut korttelit uudistetaan metron myötä samaan korkeaan tasoon kuin alkuperäinen Tapiolan keskus.

Kehittämisen lähtökohtana on metroaseman rakentaminen Merituulentien eteläpuolelle. Metroaseman myötä uudistetaan koko Merituulentie ympäristöineen. Merituulentie siirtyy maan alle ja sinne tulee korkeatasoinen liityntäbussiterminaali. Näin saadaan lisää jalankulkualueita ja liiketiloja, ja keskustan poh-jois- ja eteläosat saadaan yhdistettyä aikaisempaa paremmin kiinteäksi kokonaisuudeksi. Metroaseman tuntumaan tulee run-saasti pysäköintipaikkoja polkupyörille.

Maanpäälliset kehityskohteetTapiolan keskuksen uudistamisen yhteydessä merkittävä osa uusista tiloista tullaan sijoittamaan nykyisin parkkitiloina ja varastoina toimiviin rakennusten pohjakerroksiin. Maan pin-nalla uudistus tulee erityisesti näkymään Merituulentien

Jannis MikkolaToimialajohtajaKaupunki

Tapiola lounaasta

päälle kaavaillussa liike- ja asuinrakennuskokonaisuudessa. Uudessa rakennuskokonaisuudessa on neljä liikekerrosta. Nii-den päälle tulee kahdeksan asuinrakennusta väliin jäävine viherpihoineen. Rakennukset jäävät selvästi Tapiolan keskuk-sen perinteistä symbolia Keskustornia matalammiksi. Kaiken kaikkiaan uudistuksen yhteydessä valmistuu uusia liike- ja toi-mistotiloja sekä asuntoja yli 100 000 m2. Näistä lähes puolet toteutetaan muuttamalla nykyisiä, toissijaisessa käytössä olevia tiloja hyötykäyttöön. Tapiolan keskustan asuntojen määrä on nousemassa nousee tulevaisuudessa nykyisestä 300:sta yli 1000:een. Uudet asunnot tukevat alueen palvelui-den kehittämistä ja tekevät ennestäänkin halutusta asuinalu-eesta entistä vetovoimaisemman.

Tapiolan alkuperäiseen suunnitelmaan kuulunut liikenneym-pyrä palautetaan Leimuniitylle. Liikenneympyrästä rakennetaan maanalainen ajoyhteys Keskuspysäköintilaitokseen ja Tapio-naukion alle tulevaan pienempään pysäköintilaitokseen. Toinen ajoyhteys rakennetaan Etelätuulentien ja Itätuulentien risteyk-seen. Tapionaukion pysäköintilaitoksen rakentamisen yhtey-dessä nykyinen Tapionaukio rakennetaan uudelleen ja nykyisin bussiterminaalina palveleva alue muutetaan viheralueeksi.

Maanalaisen rakentamisen mahdollistamat kaavat on hyväksytty ja niillä voidaan toteuttaa sekä Metroasema että keskuspysäköintilaitos. Ensimmäinen, maanpäällisen rakenta-misen mahdollistava kaava on parhaillaan luottamusmieskä-sittelyssä. Myöhemmin tulevat käsittelyyn myös Merituulen-tien eteläpuolisen ja merkittävän asuntoja palvelutalo-rakentamisen sekä Teatteri- ja kongressikeskushankkeen mahdollistavat kaavat.

Tapiolan keskustan uudisrakennustyöt käynnistyivät kesä-kuun 2010 alussa, kun metron ja keskuspysäköintilaitoksen lou-hintatöihin tähtäävien työtunneleiden rakentaminen aloitettiin. Kun metroliikenne käynnistyy vuoden 2015 lopussa, on merkit-tävä osa uudistuksista valmiina. K

Tapiolan etelä-pohjoissuuntainen leikkaus. Tapiolan keskuspysäköinti ja huolto, Tapiolan metroasema, Merituulentien laskeminen ja maanalainen bussiterminaali sekä Merituulentien päälle ja viereen rakennettavat uudisrakennukset


Siton visualisointipalveluiden valikoima on laaja. Virtuaalimallit, koontimallit ja 3D-palautejärjestelmät ovat vuorovaikutuksen ja suunnitelmien havainnollistamisen apuvälineinä korvaamattomia. Perinteisten visualisointituotteiden lisäksi kehitämme ja toteutamme uusia innovatiivisia tuotteita yhteistyössä Siton ICT-asiantuntijoiden kanssa.

Tehdään virtuaalimalli –ja kaikki ymmärtävät

artikkeli

Oulun kävelykeskustan valaistuksen visualisointi.

Visualisointi suunnittelun osanaVäyläsuunnittelu on ollut jo pitkään mallipohjaista ja suunnitteli-jat ovat voineet katsella mallia ja esimerkiksi tarkastaa geomet-rian 3D-näkymässä. Visualisointi on kuitenkin kehittynyt viime vuosina joustavaksi suunnittelun työkaluksi ja tuonut selvää hyötyä myös varsinaiseen suunnittelutyöhön. Suunnitelmamal-lin siirtoa virtuaalimalliin on hiottu ja hiotaan edelleen. Suunni-telmamallista voidaan tuottaa nopeasti valmiiksi luokiteltua aineistoa virtuaalimalliin.

Laajemmissa kokonaisuuksissa malliaineistoa voidaan lin-kittää yhdistelmämalliin. Eri suunnittelualojen referenssitiedos-tot linkitetään yhteen malliin. Hyvin onnistuneessa mallissa näkyy ketjun jokaisen lenkin vahvuus.

Virtuaalimallin luonne ja merkitys eroavat eri suunnitte-luvaiheissa. Esi- ja yleissuunnitteluvaiheissa haasteena on,

että ratkaisuja ei välttämättä vielä suunnitella sillä tarkkuu-della kuin virtuaalimalleissa asiat esitetään, esimerkiksi tar-kat liittymägeometriat tai valaistus ja liikenteenohjaus puut-tuvat. Virtuaalimallissa lähtöaineiston puutteet näkyvät herkästi ja mallintaja tekee täydennyksiä parhaaksi katso-mallaan tavalla. Virtuaalimallin avulla kohteesta saadaan rea-listinen käsitys. Varjopuolena on, että katsoja saattaa pitää mallia lopullisena ratkaisuna ja tästä johtuen suunnittelijalta vaaditaan tarkempaa suunnittelua kuin tässä vaiheessa olisi hyödyllistä.

Ohjelmistokehitystä ja 3D-mallien koostamistaSuunnitteluohjelmat kehittyvät ja helpottavat visualisointia huomattavasti, kun esimerkiksi tien tai kadun geometriatiedot saadaan valmiiksi mallinnettuina suunnittelijalta. Eri suunnitte-


luohjelmilla tuotettujen 3D-aineistojen yhdistely helpottaa laa-jan ja monialaisen suunnittelukokonaisuuden visuaalisessa havainnollistamisessa jo esi- ja yleissuunnitteluvaiheessa.

Virtuaalimalli koko hankkeen koontimallina on tulossa koko ajan tärkeämmäksi jo rakennussuunnitelmavaiheessa. Silloin jo eri osa-alueiden suunnitelmat eri ohjelmistoista voidaan yhdis-tää samaan malliin. Väylän rakennemallista voidaan tuottaa yhteiseen malliin kaikki rakennekerrokset ominaisuuksineen, pohjavahvistukset, vesihuoltoverkostot jne. Kokoavat mallit puoltavat paikkansa myös siinä, että eri osa-alueiden suunnitte-lijat voivat hyödyntää parhaaksi katsomiaan työvälineitä.

Tulevina vuosina kokoavien mallien hyödyntäminen lisääntyy samalla, kun infra-alan tiedonsiirtomenetelmät ja yhteiset tieto-mallit kehittyvät. Hankintamenetelmät perustuvat hyväksyttyihin suunnitelma- tai toteumamalleihin (ei piirustuksiin). Eri osa-alueilla käytetään kullekin parhaiten soveltuvaa ohjelmaa. Suunnittelijat ja rakentajat käyttävät yhteistä mallia, josta voidaan tuottaa esimer-kiksi koneohjausmallit kulloinkin tarvittavasta kohteesta.

Virtuaalimalli vuorovaikutuksen tukenaVisualisoinnin yksi päätarkoituksista on auttaa ihmisiä ymmär-tämään suunnitelman tekninen sisältö ja saada sen avulla hyväk-syttävyyttä. Virtuaali- tai 3D-mallin käyttö vuorovaikutuksen apuvälineenä onkin osoittautunut erittäin toimivaksi. Yleisö- ja asukastilaisuudessa suunnitelman havainnollistava, vapaasti lii-kuttava malli on asukkaille helppo ja käytännöllinen tapa tutus-tua suunnitelman tekniseen sisältöön.

Virtuaalimallia hyödynnetään myös osana karttapalautejär-jestelmää. Mallissa voidaan liikkua vapaasti ja tarkastella itselle tärkeitä asioita. Tämän jälkeen voidaan kirjoittaa palautetta joko mallin sisään rakennetun linkin kautta tai perinteisen palau-tejärjestelmän avulla. Mallien käytettävyys riippuu käyttäjän tietokoneen muistista ja näytönohjaimen ominaisuuksista, mikä jonkun verran rajoittaa käyttömahdollisuuksia. Virtuaalimal-lista saadaan kuitenkin helposti kuva- ja animaatiotallenteita, joiden avulla kaikilla on mahdollisuus tutustua suunnitelman tekniseen sisältöön ”kolmiulotteisesti”. K

3D-malli Oulun Rotuaarin nykytilanteesta. 3D-malli Oulun Rotuaarin tulevasta tilanteesta.

Valkoisenlähteentien melusuojauksen virtuaalimalli

Ote virtuaalimallista; Rovaniemen keskustan osayleiskaavan rakennemallivaihtoehto 3.

Sami LuomaVisualisointiEsisuunnittelu

lisätietoja:

Tommi EskelinenOsastopäällikköEsisuunnittelu


Mariehamns stad arbetar med en stadsplan för området Södra Lillängen. I området finns en värdefull naturtyp vars fuktbalans behöver upprätthållas. Detta motiverar staden till ekologisk dagvattenhantering. Ekologiska dagvattenhanteringssystem har än så länge inte helhetsmässigt tillämpats i något småhusområde i Finland. Projektet är därför det första i sitt slag. Sito Ab tog fram en översiktlig plan för dagvattenhanteringen i området. Planen utgör en preliminärutredning för detaljplaneringen. På basis av utredningen fortsätter Mariehamns stad nu planeringen av området under ledning av stadsarkitekt Sirkka Wegelius. Byggandet vid Södra Lillängen påbörjas sannolikt under år 2012.

artikkeli

Naturlig dagvattenhantering i ett småhusområde i Mariehamn

Södra Lillängen ligger i ett gammalt åländskt landskap. Dess kalkfuktäng är en värdefull naturtyp.

Bilder: Katja Rasi


E kologisk dagvattenhantering har i Finland sakta men säkert ökat i popularitet. Ekologisk

dagvattenhantering går ut på att regn, smältvatten och spolningsvatten infil-treras i marken eller leds till täckdiken, fördröjs och rengörs med vegetation, innan det leds till vattendrag. I första hand ska dagvatten hanteras där det uppkommer. Om det inte är möjligt leds vattnet till exempel till ett grönområde, där det finns utrymme för att hantera vattnet ekologiskt. Förutom den ekolo-giska dagvattenhanteringen lindrar sys-temet översvämningar och förbättrar vattenkvaliteten i omgivande vatten-drag. Ekologisk dagvattenhantering förbättrar mikroklimat och växlighet i bebyggda områden. Den påverkar även invånarnas välbefinnande positivt. Med hjälp av ekologisk dagvattenhantering minskar behovet av traditionell dräne-ring. Ofta planeras systemen dock mer eller mindre som en integration av det ekologiska och det traditionella dräne-ringssystemet. Brunnar och trummor kan ingå som en del av modern, ekolo-gisk planering.

Värdefull naturtyp som behöver bevaras trots byggandetSödra Lillängens planområde ligger i Mariehamns södra del på en låg rygg som löper i nord-sydrikting. Området sluttar svagt mot öster. Den högsta punkten är cirka tio meter över havet. Jordmånen är över en meter tjock och består av siltmorän. Det finns tre avrin-ningsområden, varav den nordligaste påverkar den värdefulla kalkfuktängens fuktbalans. I många hundra år har hus-djur betat vid Södra Lillängen och land-skapet är därför kulturpåverkat. Kultur-landskapet har dock redan delvis förfallit. Sly har börjat växa sedan betesdriften minskat. Kalkfuktäng är en rätt så typisk naturtyp i åländska löv-trädsområden. Samtidigt än den en akut hotad naturtyp i Finland som helhet. Kalkfuktängen innefattar flera växtar-ter, som har klassificerats som akut hotade, hänsynskrävande eller sårbara.

Dagvatten infiltreras för att bevara jordens fuktbalansI projektområdet ska dagvatten i första hand hanteras där det uppkommer.

Avrinning från tak och andra byggda ytor leds till en infiltrationsbassäng på varje tomt. Dessutom minskas avrin-ningen med hjälp av vattengenomsläpp-liga material på tomterna. Eventuella översvämningar i infiltrationsbas-sängen styrs till översvämningsfåror. Gatudräneringen sker via överdiken och försänkningar. Dessa förses med ett infiltrationsskikt och ett underliggande täckdikesnätverk. Täckdikenas vatten leds via brunnar till en ytvattenfåra och vidare till kalkfuktängen. På vintern sker gatudräneringen via gallerbrunnar intill gatorna och till dem leds också husgrundernas dräneringsvatten. Mariehamns stad undersöker också

Kalkfuktängen har förslyats sedan betesdriften minskat. Stadsarkitekt Sirkka Wegelius är på fältbesök.

möjligheten att belägga gatorna med vattengenomsläpplig asfalt.

Med dessa medel säkerställs kalk-fuktängen trots det närliggande byg-gandet eftersom jordmånens fuktba-lans bevaras. Den ekologiska dagvattenhanteringen innebär också att ingen särskild buffertzon behövs mellan ängen och byggandet. Kalkfukt-ängen fungerar i fortsättningen som grönområde för invånarna och genom en informationstavla informeras besö-karna om områdets skyddsvärden.

Dagvattensystemet byggs förstFör att bevara kalkfuktängen är det vik-tigt att den ekologiska dagvattenhante-ringen finns på plats när byggfasen inleds. Därför börjar man med att bygga infiltrationsbassänger, gatunätverk och gatornas dränering. Innan de nya ägarna får tillträde har staden byggt infiltra-tionsbassängerna och översvämnings-fårorna. Staden fulländar också för-sänkningarnas infiltrationsskikt, täckdikesnätverket och planteringarna före byggandet börjar. De kommande byggarna och invånarna informeras om den ekologiska dagvattenhanteringen genom en anvisning som läggs ut på sta-dens Internetsidor. Södra Lillängen marknadsförs som ett miljövänligt område där bebyggd miljö står i harmoni med värdefull natur. KPlaneringsgruppen vid Södra Lillängens strand

Bianca ByringFilosofie kandidat(kulturgeografi)Fysisk planering

ytterligare uppgifter:Ismo Häkkinen LandskaparkitektLandskapsplanering


K untokartoituksessa käytetään kohteesta riippuen läh-tötietoina mm. olemassa olevia tasaisuus- ja uramitta-uksia, joita voidaan täydentää vauriokirjauksilla, maa-

tutkauksella tai kantavuusmittauksilla. Tieympäristössä ja erillisillä pitkillä kevyen liikenteen väylän osuuksilla vaurioinven-toinnista puhuttaessa tarkoitetaan ajoneuvosta suoritettavaa analyyttista tai automaattista vaurioinventointia, jonka tulok-sena saadaan vauriosumma 100 m:n jaksoihin jaoteltuina. Lyhyillä, leveydeltään vaihtelevilla kaduilla vauriosumma ei anna luotettavaa kuvaa kadun kunnosta. Vauriot voivat olla keskitty-neet esimerkiksi pelkästään liittymäalueille tai kääntyville kais-toille, jolloin vauriosumma 100 m:n jaksoilla voi hyvinkin pysyä kohtuullisen alhaisena, vaikka tietyt osuudet kadusta olisivat pahasti vaurioituneet. Maatutkaus tulkintoineen on puolestaan yksi keino saada selville päällysteiden ja rakennekerrosten pak-suuksia, kadun alla tai katurakenteissa olevia laitteita ja johtoja ja sen avulla voidaan päätellä vaurioitumissyitä.

Malmin ja Mellunkylän pääväylien kuntokartoitusSito teki vuonna 2009 kuntokartoitukset Helsingin kaupungin rakennusviraston tilauksesta Malmin ja Mellunkylän pääväylille sekä kartoitti puistojen, viheralueiden ja kalusteiden kunnon. Kuntokartoituksen pohjana olivat tasaisuus- ja uramittaukset sekä kaupunkisuunnitteluvirastosta saadut kartat katualuera-jauksineen. Asiakas kertoi myös aloituskokouksessa, mitä muu-toksia alueille ollaan toteuttamassa.

Kuntokartoitus tehtiin vesisateen jälkeen, jolloin saatiin luo-tettava kuva myös alueen kuivatuksen toimivuudesta. Ajoradat, kevyen liikenteen väylät, väli- ja viherkaistat luokiteltiin kol-meen eri luokkaan.

Luokka 1 on hyväkuntoinen, uutta vastaava tai normaalissa käytössä kulunut alue/kohde. Luokassa 2 alue/kohde vaatii jo toi-menpiteitä, mutta korjaukset on mahdollista toteuttaa ylläpidon keinoin mm. pinnoittein, päällystein, puiden oksien leikkauksin jne. Luokassa 3 korjaustoimenpiteet vaativat jo järeämpiä toi-menpiteitä, kuten rakennekerrosten, kuivatusjärjestelmien tai istutusten uusimista.

Havaintoja tehtiin ns. normaalien halkeamien ja reikien lisäksi mm. reunakivistä, liikennemerkeistä, suojateistä, kaivon kansien korkeuksista, kalusteista, valaisimista, kaiteista, istu-tuksista ja katualueen liittymisestä muuhun tilaan.

Kuntokartoituksen hyödytKartoituksen perusteella määritellyt luokat väritettiin kartoille, jolloin kohteen kuntotila voitiin havainnollistaa hyvin selkeästi. Valokuvat kohteista linkitettiin karttoihin, jolloin asiakas pystyi katsomaan myös valokuvaa vauriosta. Kaikista luokkiin 2 ja 3 kuuluvista alueista tehtiin rakennuskustannuslaskelmat, joiden avulla asiakkaan on helppo arvioida tarvittavaa rahoitusta. Koh-teet priorisoitiin kiireellisyysjärjestykseen, jossa painotettiin turvallisuutta ja esteettömyyttä käyttömukavuuden ja estetii-kan edelle. Järjestyksessä otettiin huomioon myös eri palvelu-jen sijoittuminen alueelle sekä liikennemäärät.

Tämän mallin mukaiset kuntokartoitustyöt on aloitettu Hel-singissä jo vuonna 2005 ja ne jatkuvat edelleen. Kartoitustyö hakee alueen ja kehitysideoiden myötä jatkuvasti muotoaan. K

Kaupunkien kuntokartoitukset

artikkeli

KUNTOKARTOITUS? Kuntokartoitus tarkoittaa tietyn alueen kuntotilakartoitusta.

Kuntokartoituksen voi tehdä pelkästään ajoradoille tai kevyen liikenteen väylille, mutta siihen voi liittää myös väli- ja viherkaistoja, puistoja, aukioita ja näissä olevia kalusteita, istutuksia, valaistuksia jne.

Vaarallinen tasoero kevyen liikenteen väylän ja tontin välissä

Betoniporsas keskellä väylää

Anne KasariProjektipäällikköYlläpito, Tampere

lisätietoja:

Kuntokartoitus antaa päättäjille hyvää tietoa ratkaistaessa rahoitustarvetta ja kunnostuskohteita. Lisäksi kunto-kartoitus toimii hyvänä lähtötietona mm. aluesuunnittelussa.


S iton ensimmäistä maisemasuunnittelupäivää vietettiin 30.9.2010. Mielenkiintoisia ja ajankohtaisia teemaan liittyviä luentoja oli seuraamassa runsas joukko alan

ammattilaisia, ja päivästä toivottiin heti vuosittaista perin-nettä. Tapahtumassa kuultiin muun muassa TkT Minna Komulai-sen tuoreeseen väitöskirjaan perustuva esitys metsämaisema-tyypeistä maiseman suunnittelussa ja hoidossa. Vuosaaren huipun onnistuneesta maisemoinnista infrarakentamisen ylijää-mämailla kertoi MMM Pirjo Laulumaa ja sitolainen maisema-arkkitehti Anni Järvitalo pohti maiseman arvoja ja arvotta-mista. Anni Järvitalon esitys perustui hänen diplomityöhönsä. Esitysten ajankohtaisuus korostui paria viikkoa myöhemmin, kun Vuosaaren huipun maisemointi palkittiin kunniamaininnalla Suomen paras maisemahanke -kilpailussa.

Maisemasuunnittelupäivässä jaettiin myös historian ensim-mäinen Siton maisemapalkinto, joka myönnettiin maisema-ark-kitehti Jukka Jormolalle kunnianosoitukseksi hänen pitkästä työstään maisema-arkkitehtuurin ja erityisesti luonnonmukai-sen vesirakentamisen saralla.

Palkinnon perusteluina todetaan muun muassa: – Jukka Jor-mola edustaa hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn suoma-laista huippuasiantuntemusta ja hän on edesauttanut asian tun-netuksi tulemista paitsi maisema-arkkitehtuurin myös muiden teknisten alojen piirissä. Jukka Jormolan pitkä työura valtionhal-linnossa on mahdollistanut hyvän verkottumisen tilaaja- ja kon-sulttisektorille sekä opetukseen ja tutkimukseen. Hän on toimi-nutkin erityisasiantuntijana erilaisissa hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn liittyvissä hankkeissa eri puolilla Suomea.

– Jukka Jormola on osallistunut aktiivisesti järjestötoimin-taan ja kantanut vastuuta kaikkien maisema-arkkitehtien ammatillisesta osaamisesta ja edunvalvonnasta. K

Menestyksekäs maisemasuunnittelupäivä

Siton maisemapalkinnon Jukka Jormolalle luovuttivat maisemasuunnitteluosastolta Marja Oittinen ja Niina Meronen.

TAMPERESiton Tampereen aluetoimistossa on tehty toiminnan laajene-mista ja kehittämistä tukevia nimityksiä. Liikennesuunnittelun apulaisosastopäälliköksi on nimitetty HM, Ins. Heljä Aarnikko, osastopäällikkönä jatkaa DI Ville-Mikael Tuominen. Ylläpidon apulaisosastopäälliköksi on nimitetty DI Anne Kasari, osasto-päällikkönä jatkaa DI Taina Rantanen. Tiensuunnittelun apulais-osastopäälliköksi on nimitetty Ins. AMK Johanna Plihtari-Silta-nen ja katusuunnittelun apulaisosastopäälliköksi DI Jenni Karjalainen. Väyläsuunnittelun osastopäällikkönä toimii alue-johtaja, DI Tenho Aarnikko.

ESPOO

KAUPUNKITekn. kand. Taneli Lehtonen on nimitetty nuoremmaksi suunnit-telijaksi Ulkovalaistusosastolle 28.10.2010 alkaen. Arkkit. yo. Sebastian Savolainen on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Kaupunkisuunnitteluosastolle 23.8.2010 alkaen.Tekn. yo. Frans Horn on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Kalliotilat ja tunnelit -osastolle 1.10.2010 alkaen.

RATA JA RAKENNETekn.yo. Patrick Jensen on nimitetty nuoremmaksi suunnitteli-jaksi Rataosastolle 7.6.2010 alkaen.Tekn. yo. Jouni Lahtinen on nimitetty nuoremmaksi suunnitteli-jaksi Silta ja rakenne -osastolle 6.9.2010.

YMPÄRISTÖDiplomi-insinööri ja taiteiden maisteri Carina Ölander on nimi-tetty vanhemmaksi asiantuntijaksi Alueidenkäyttö ja kaavoitus -osastolle 4.10.2010 alkaen.

RAKENNUTTAMINENTyöteknikko Jukka Hiltunen on nimitetty projekti-insinööriksi ja konsultiksi Telerakennuttaminen -osastolle 1.10.2010 alkaen.

TIETOTEKNIIKKATekn. lis. Petri Ollila on nimitetty sovelluskehittäjäksi Ohjelmis-tot-osastolle 1.9.2010 ja tiimin vetäjäksi 1.11.2010 alkaen.Tekn. yo. Timo Riihiaho on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi Ohjelmistot-osastolle 20.9.2010 alkaen. Tekn. yo. Tero Paloheimo on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi Ohjelmistot-osastolle 27.9.2010 alkaen. Diplomi-insinööri Johanna Vuorjoki on nimitetty projektipäälli-köksi Ohjelmistot osastolle 18.10.2010 alkaen. KTM, HTM Satu Yli-Torvi on nimitetty toimialakoordinaattoriksi Tietotekniikka-toimialalle 3.1.2011 alkaen.

HALLINTOMerkonomi Mirka Hirviniemi on nimitetty palkanlaskijaksi 1.12.2010 alkaen.

nimityksiä


K aupunkisuunnitteluosasto jär-jestää joka syksy kaupunki-suunnitteluaiheisen opinto-

matkan asiakkailleen ja yhteistyökump-paneilleen. Matkat ovat olleet hyvin suosittuja; halukkaita matkalle lähtijöitä on ollut enemmän kuin paikkoja. Mat-koille on osallistunut laaja kirjo kaupun-kisuunnittelun ammattilaisia: arkkiteh-teja, maisemasuunnittelijoita, liikenne-suunnittelijoita, katusuunnittelijoita, rakennuttajia, rakentajia, kaupan kon-sultteja jne.

Viime syyskuun matka tehtiin Valen-ciaan ja Madridiin. Matkalla tutustuttiin mm. Norman Fosterin, David Chipper-fieldin, Santiago Calatravan, Rafael Moneon, Herzog & de Meuronin ja Jean Nouvelin arkkitehtuuriin, teknologia-puistoon, urheilusatamaan, kaupunki-puistoihin, Madrid Rio –projektiin, Sanchinarron uuteen asuntoalueeseen, Madridin joukkoliikennejärjestelmään ja vaihtoterminaaleihin.

Ensi vuoden opintomatkan suunnit-telu on jo hyvässä vauhdissa. Matka suuntautuu Aix-en-Provenceen, Lyoniin ja Pariisiin. K

Kaupunkisuunnittelun opintomatkat

Kuvassa viime syyskuun matkan osanottajat Valenciassa. Santiago Calatravan suunnittelema taide- ja tiedekaupunki teki suuren vaikutuksen matkan osanottajiin.

S iton hulevesitiimi järjesti yhteistyössä EG-Trading Oy:n kanssa hulevesien luonnonmu-

kaisen käsittelyn ja vesirakentamisen opintomatkan Saksan Bremeniin, Gelsenkircheniin ja Hannoveriin. Opinto-matkalla tutustuttiin niin EG-Trading

Hulevesitiimin opintomatka SaksaanOpintomatkalaiset ryhmäkuvassa Hannoverin Kronsbergissä.

Oy:n maahantuomien viher- ja vesira-kentamiseen liittyvien tuotteiden val-mistukseen kuin rakennettuihin kohtei-siinkin. Hulevesien luonnonmukainen käsittely on Saksassa jo tavanomainen suunnittelun ja rakentamisen muoto. Osa rakennetuista kohteista alkaa jo

ikääntyä, ja niiden ylläpito ja hoito on muodostunut haasteeksi, johon niin kunnallisen viheralueylläpidon kuin asukkaiden on kyettävä vastaamaan.

Sitossa toimivan hulevesitiimin teh-tävänä on kouluttaa ja edistää huleve-sien luonnonmukaisen käsittelyn asian-tuntemusta yrityksessä, markkinoida ja hankkia alaan liittyviä toimeksiantoja sekä yleensä edistää hulevesien luon-nonmukaista käsittelyä maankäytön, kuntatekniikan ja liikenteen sektoreilla. Syyskuiselle opintomatkalle Saksaan osallistui sitolaisten lisäksi yhteistyö-kumppaneiden edustajia sekä suunnit-telijoita Helsingin, Espoon, Kerava, Tam-pereen ja Maarianhaminan kaupunkien organisaatioista. K


S ito ja Kuntatekniikan foorumi, KunFo, järjestivät Yhteinen Kun-nallistekninen Työmaa -projektiin

liittyvän opintomatkan Berliinin loka-kuussa. Tutustuimme matkalla mm. Berlin Waterin, Berlinin energiayhtiön ja kaupun-kikehityksen sekä Berlin Business Loca-tion Centerin asiantuntijoihin. Vierailimme haastavalla Ostkreuz liikenneterminaalin työmaalla ja tutustuimme mm. Potsdamer Platzin ja päärautatieaseman arkkitehtuu-riin ja liikennejärjestelyihin. K

KunFo-matka Berliiniin

Sitolaiset ovat koko syksyn työskennelleet yhdessä Harjun nuorisotalon nuorten kanssa hankkeessa, joka huipentui valotapahtumaan Harjun nuorisotalolla Kallio Kipinöi -kulttuuriviikolla torstaina 25.11.2010.

Fantasy Design -projektin Valoa ja Ääntä -teoksia

Hanke liittyy Fantasy Design in Community -projektiin. EU:n Kulttuuriohjelmaan valittiin viime vuonna Design-museon johtama muotoilukasvatushanke Fantasy

Design in Community 2009–2011. Se on muotoilukasvatushanke, jossa lapset ja nuoret neljästä Euroopan maasta ratkovat oman elinympäristönsä suunnitteluun liittyviä haasteita. Tanskassa, Espanjassa, Belgiassa ja Suomessa järjestetään erilaisia muo-toiluprojekteja suunnittelun ammattilaisten johdolla. Hankkeen tuloksista kootaan kiertonäyttely, joka on esillä Designmuse-

ossa 13.1.–27.2.2011. Näyttelyn yhteyteen järjestetään opettaja-koulutusta, työpajoja ja muuta oheisohjelmaa. Eri maissa tehdyt projektit esitellään yhteisnäyttelyssä Belgiassa keväällä 2011.

Suomessa muotoilukysymysten parissa työskentelevät Oulussa Lintulammen koulu, Lahdessa Taide- ja muotoilukoulu Taika sekä Helsingissä Nuorisoasiainkeskuksen ryhmät. Sito Oy:n suunnittelijoita pyydettiin asiantuntijoiksi Helsinkiin Har-jun nuorisotalon hankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa nykyisin nuorisotalona toimivan entisen ruumishuoneen ympä-ristöä, erityisesti ulkoalueiden valaistusta. Työskentely tapah-tui yhteistyössä Harjun kuvataideharrastajaryhmien ja heidän opettajiensa kanssa. Nuoret toimivat suunnittelijoina ja alan ammattilaiset avustajina ja asiantuntijoina. Työhön sisältyi aloi-tustilaisuus, kaksi välikatselmusta ja loppukatselmus, jossa sovittiin toteutuksesta . Siton taskulamput ja heijastimet sekä iGuzzini Finland:n valaisimet olivat mukana tapahtumassa.

Sitosta hankkeeseen osallistuivat hankkeesta vastaavana Ulla-Kirsti Junttila ja asiantuntijoina Ilona Mansikka, Marjut Kauppinen ja Jouko Waris.

Lisätietoa osoitteesta:www.fantasydesign.org/fd

KUTSU

Liikennejärjestelmäpäivä 17.2.2011 klo 12.30-16.00Sito-talo, EspooSeminaarissa esitellään ajankohtaisia kuulumisia valtakunnallisen liikennepolitiikan valmistelusta sekä liikennejärjestelmän kehittämisestä valtakunnallisesti ja alueellisesti.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan. Seminaarin jälkeen jatkamme keskusteluja ruokailun merkeissä.

Seminaari on tarkoitettu kaikille liikennejärjestelmä- ja liikennepolitiikka-asioista kiinnostuneille.

Lisätietoja tapahtumasta www.sito.fi Ilmoittautumiset 11.02.2011 mennessä sähköpostilla [email protected].

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Tänä jouluna tuemme Baltic Sea Action Groupin työtä Itämeren suojelemiseksi.

sito tÄnÄÄn #34 joulukuu 2010

Documents