Vuosikertomus 2012

Reijo

Ikon

en

2

© MAANMITTAUSLAITOSLupa nro 264/MML/08

SISÄLLYSLUETTELO SivutPuheenjohtajan katsaus 4Yleistiedot Päijät-Hämeestä 5-6Metsänhoitoyhdistys 7Metsätalous ja puumarkkinat 2012 8Puukaupallinen toiminta 9-11Metsänhoitopalvelut 12-16Korjuupalvelut 17Asiantuntijapalvelut 18 Metsäsuunnittelu- ja arviointipalvelut 18 Metsäomaisuuden hallintapalvelut ja kiinteistönvälitys 19Hanketoiminta 20Koulutus- neuvonta ja tiedotuspalvelut 21-23Hallinto 24Henkilöstö 25Metsänhoitoyhdistyksen talous 26-27Tulevaisuuden näkymät 28Tapahtumia 2012 29-31Tase 32Tuloslaskelma, varsinainen toiminta 33Tuloslaskelma, liiketoiminta 34Rahoituslaskelma 35Toimintakertomus 2012 36Tilinpäätöksen allekirjoitukset 37Tilintarkastuskertomus 38Liitteet: Liite 1: Kokousedustajat 39

3

VUOSIKERTOMUS 2012

4

Vuonna 2012 saatiin talouden suunta käännettyä edellisen vuoden suurehkosta tappiollisesta tuloksesta jonkin verran positiiviseksi. Syk-syllä 2011 aloitetut lomautukset jatkuivat kevättalvella 2012. Jo pit-kään jatkunut huonohko kassatilanne sekä tarve varautua etukäteen tulevaan metsänhoitoyhdistyslain muutokseen johti hallituksen aloit-tamaan elokuussa yt-neuvottelut tavoitteena vähentää maksimissaan 10 henkilötyövuoden työpanos. Vapaaehtoisen eläköitymisen kautta ja määräaikaisten työsuhteiden päättämisellä päästiin lähes tavoiteltuun maksimivähennykseen. Kulunut vuosi oli henkilöstölle epävarmuuden aikaa ja siksi raskas. Kiitos että olette lähes poikkeuksetta suhtautuneet positiivisesti yhdistyksemme talouden tasapainottamiseen tähtääviin toimenpiteisiin. On ollut hienoa havaita, että kaikesta huolimatta työil-mapiiri on säilynyt hyvällä tasolla.

Metsähoitoyhdistys Päijät-Häme on strategiassaan asettanut tavoit-teeksi olla ”metsätavaratalo”, joka tarjoaa metsällisiä palveluita laajalla kirjolla. Toisaalta tämä on toiminnan toteuttamisen ja talouden kannat-tavuuden kannalta haasteellinen tavoite. Kokemus on kuitenkin osoit-

tanut, että laajasta palvelukirjosta aina jokin segmentti on pitänyt talo-utta pinnalla. Korjuupalvelu on jo monena vuonna ollut yhdistyksemme selkäranka, mutta vuonna 2012 erityisesti lkv-toiminta osoittautui kan-nattavaksi. Unohtaa ei sovi kuitenkaan huonommin kannattaviakaan palvelusegmenttejä, sillä niiden merkitys metsänomistajille on usein erittäin tärkeää ja tarpeellista huonommasta kannattavuudesta huoli-matta.

Vuosi 2012 oli myös valtuustovaalivuosi. Vaaleihin saatiin kerättyä hyvä ehdokaslista ja sekä uusi valtuusto että hallitus ovat sekoitus ko-kemusta ja uutta innostusta ja ideoita. Tältä pohjalta on hyvä lähteä suuntaamaan Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämettä kohti tulevaisuuden haasteita meidän metsänomistajien parhaaksi. Kiitos vielä kerran näistä mielenkiintoisista ja haasteellisista vuosista siirtyessäni syrjään yhdis-tyksemme päätöksenteosta.

Timo Riukkahallituksen puheenjohtaja

vuosina 2009-2012

PUHEENJOHTAJAN KATSAUSJa

ri Y

li-Ta

lone

n

5

METSÄT

Pinta-ala (VMI 10, kaikki metsät)Metsämaata 311 979 haKitumaata 3 402 haJoutomaata tms. 2 931 haYksityismetsien kokonaispinta-ala 318 311 ha- siitä virallisesti suojeltuja alueita 36 322 ha

YLEISTIEDOT PÄIJÄT-HÄMEESTÄ

98,23

97,9397,68

98,14 98,16

96,31

97,14

96,76

98,598,65

96,5

97

97,5

98

98,5

99

30000

40000

50000

60000

% m

etsä

talo

usm

aast

a

ha

Metsämaan pinta-alat kunnittain

Metsämaa96,31

95

95,5

96

96,5

0

10000

20000 % m

etsä

talo

usm

aast

a

osuus

6

PUUSTO

Kokonaistilavuus 50,0 milj. m3

Keskimäärin metsämaalla 159,9 m3/haKeskikasvu 7,2 m3/ha/vuosiHakkuusuunnite 1 550 000 m3/vuosiMarkkinahakkuumäärä 1 689 100 m3 (2012) Myyntimäärä 1 400 000 m3

YLEISTIEDOT PÄIJÄT-HÄMEESTÄ

METSÄTULOT

Yksityismetsänomistajien kantorahatulot 65 500 000 euroaYksityismetsänomistajien hankintatyötulot 8 000 000 euroa

Käytetty kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen rahoitus yhteensä 2 626 791 euroa- metsänhoitoyhdistys 1 443 889 euroa

2000

2500

3000

3500

4000

4500

1000

m3

Puuston kokonaistilavuus puulajeittain

mänty

kuusi

0

500

1000

1500 koivu

muu lehtipuu

Re3i

jo Ik

onen

7

METSÄNHOITOYHDISTYS

Metsänhoitoyhdistyksen perustamisvuosi 1999 Perustamisvuodet (historia); Asikkala 1933, Hartola 1939, Heinola 1947, Hollola 1933, Koski HL 1933 (Hämeenkoski), Kärkölä 1933, Nastola 1933, Padasjoki 1929, Sysmä 1928 Toimialue: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki ja Sysmä

Toiminta-ajatus:Yhdistyksen tavoitteena on auttaa metsänomistajia saamaan metsis-tään mahdollisimman suuren ja kestävän hyödyn.

Toiminnan strategiset linjaukset

MHY Päijät-Hämeen toiminta-ajatus:MHY Päijät-Häme on jäsentensä oma, täyden palvelun metsäorgani-saatio. Tarjoamme monipuolisia metsäomaisuuden hoitopalveluita metsänomistajien parhaaksi.

MHY Päijät-Hämeen visio vuoteen 2012Olemme paras palveluiden tarjoaja metsänomistajille ja luontevin yhteistyökumppani.

Mhy Päijät-Hämeen strategiset päämäärät:• Palvelun helppous ja henkilökohtaisuus: Palvelumme ovat hel-

posti saatavilla sekä asiakkaan tarpeen mukaisia • Imago ja tunnettuus: Yhdistyksemme on alueellisesti sekä valta-

kunnallisesti tunnettu ja sillä on vahva positiivinen imago • Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi: Huolehdimme työhyvin-

voinnistamme ja osaamisemme kehittymisestä. • Kumppanuudet ja yhteistyö: Laadukas toimintamme perustuu

vahvoihin kumppanuuksiin, tiiviiseen yhteistyöhön sekä tehokkaisiin toimintatapoihin.

• Edunvalvonta: Ennakoiva edunvalvontamme on määrätietoista ja vaikuttavaa

• Talouden ja resurssien tasapaino: Taloutemme on tasapainossa ja meillä toiminnan tarpeisiin oikein mitoitetut että kohdennetut resurssit

Jäsenmetsälöt Metsänhoitomaksua maksavia 6 963 kpl 243 457 ha Metsänhoitomaksusta vapautetut v. 2012 12 kpl 986 haMh-maksusta vapautetut 1.1.1999–31.12.2012 238 kpl 32 334 ha Ei metsänhoitomaksuvelvollisuutta 2 220 kpl 4 527 ha Jäseneksi liittyneet vuonna 2012 4 kpl 198 ha Jäsenyydestä eronneet vuonna 2012 3 kpl 691 ha Jäsenyydestä eronneet 1.1.1999 - 31.12.2012 149 kpl 14 892 ha

Metsäsertifiointiin sitoutuneet metsänomistajat 6 954 henkilöäMetsäsertifiointiin sitoutuneilla metsämaata 243 205 hehtaaria

Metsänhoitomaksu Metsänhoitomaksu 2011 (päätetty syksyllä 2011) perusmaksu, euroa: 22,01 ha-koht. maksu, e/ha: 3,20 ha-koht. maksu, %: 10,18 Metsänhoitomaksu 2012 (päätetty syksyllä 2012) perusmaksu, euroa: 22,30 ha-koht. maksu, e/ha: 3,20 ha-koht. maksu, %: 10,04

Toimistojen yhteystiedot

Asikkala Kustaankuja 2 17200 Vääksy Hartola Metsolantie 7 19600 Hartola Heinola Kaivokatu 8 18100 Heinola Hollola Vanhatalontie 2 15870 Hollola Hämeenkoski Tampereentie 632 16800 Hämeenkoski Kärkölä Virkatie 1 16600 Järvelä Nastola Kukkastie 24 15560 Nastola Padasjoki Tammitie 3 17500 Padasjoki Sysmä Väihkyläntie 2 19700 Sysmä

Jari

Yli-

Talo

nen

8

METSÄTALOUS JA PUUMARKKINAT 2012

Metsäteollisuus

Metsäteollisuuden markkinatilanne oli kokonaisuutena vaikea vuon-na 2012. Metsäteollisuustuotteiden kysyntä oli vaimeaa yleistalouden epävarmuuden vuoksi. Tämä heijastui erityisesi vientihintakehitykseen. Alkuvuonna tapahtuneen euron heikentymisen ja kilpailijamaitamme maltillisemman kustannusten nousun seurauksena suomalaisten kilpai-lukyky vientimarkkinoilla oli kuitenkin melko hyvä.

Paperin keskimääräinen vientihinta kokonaisuutena nousi viisi pro-senttia, mutta kartongin vientihinta laski prosentin edellisvuodesta. Sellun keskimääräinen vientihinta laski kymmenyksen. Vientimäärä sen sijaan kasvoi reilulla kymmenyksellä vuodesta 2011. Sahatavaran keskimääräinen vientihinta pysyi samana kuin vuonna 2011. Vanerin vientimäärät ja – hinnat säilyivät suunnilleen vuoden 2011 tasolla. Met-säteollisuuden kannattavuus oli sellun ja kartongin osalta hyvä. Paino- ja kirjoituspaperiteollisuuden sekä sahateollisuuden kannattavuus oli heikko

Metsäteollisuuden tuotanto vuonna 2012 Suomessa laski kokonai-suutena noin kolme prosenttia. Paperia ja kartonkia tuotettiin 10,7 mil-joonaa tonnia, mikä oli kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Sellua tuotettiin puolestaan prosentin enemmän kuin edellisvuonna eli 6,8 miljoonaa tonnia. Sahatavaran tuotanto supistui neljä prosenttia ja oli 9,3 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2012. Vaneria tuotettiin prosentti vähemmän kuin vuonna 2011.

Puukauppa ja hakkuut

Metsäteollisuuden tuotannon supistuminen vähensi puun käyttöä vuonna 2012 noin neljä prosenttia eli kaksi miljoonaa kuutiometriä. Puukauppa kävi kuitenkin vilkkaasti ja poikkeuksellisen tasaisesti. Li-säksi vuoden 2011 joulukuun myrskyt vilkastuttivat vuoden 2012 alku-kuukausien puukauppaa. Kokonaisuutena yksityismetsien puukauppa-määrä oli kaikkiaan 27,8 miljoonaa kuutiometriä. Se oli yli kymmenen prosenttia enemmän kuin vuonna 2011.

Vuoden 2012 puukauppamäärä vastaa noin 37 miljoonan kuutiomet-rin hakkuumäärää yksityismetsistä. Pystykauppojen osuus puukaupas-ta oli yli 80 prosenttia. Metsäteollisuus osti tukkia 16 prosenttia ja kuitua kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän..

Vuoden 2012 markkinahakkuut olivat ennakkoarvion mukaan noin 53,0 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli kolme prosenttia vähemmän kuin vastaava ennakkoarvio vuodelta 2011. Markkinahakkuista kertyi puuta teollisuuden tarvitsema määrä, eikä kaadetun puun varastoissa tapah-tunut muutosta edellisvuoteen verrattuna. Sekä tukki- että kuitupuun hakkuut supistuivat kolme prosenttia vuodesta 2011. Markkinahakkui-den ja puukaupan erotuksena metsäteollisuuden pystyvarasto kasvoi jonkin verran vuoden 2012 aikana.

Yksityismetsien markkinahakkuut olivat 41,3 miljoonaa kuutiomet-riä, eli 1,8 miljoonaa kuutiometriä edellisvuotta vähemmän. Hankinta-hakkuiden määrä kasvoi 15 prosenttia vuodesta 2011, ja niiden osuus yksityismetsien hakkuista oli viime vuonna 19 prosenttia. Yhtiöiden ja Metsähallituksen metsien hakkuut olivat 11,8 miljoonaa kuutiometriä ja kasvoivat kolme prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2012 markki-nahakkuista oli tukkipuuta 22,6 ja kuitupuuta 29,8 miljoonaa kuutio-metriä. Polttopuuta hakattiin 0,7 miljoonaa kuutiometriä. Energiapuun markkinatilanne parani vuoden loppua kohden turpeen korjuuongel-mien vuoksi.

Puun hinnat

Vuonna 2012 koko maan keskimääräiset kantohinnat pystykaupoissa olivat seuraavat: mäntytukki 53,6 €/m3, kuusitukki 53,9 €/m3, koivutuk-ki 41,6 €/m3, mäntykuitu 15,7 €/m3, kuusikuitu 17,5 €/m3 ja koivukuitu 15,5 €/m3. Vuonna 2012 keskimääräinen nimellinen kantohintataso oli viisi prosenttia alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Mäntytukin keskimää-räinen kantohinta laski edellisvuodesta kolme prosenttia ja kuusitukin viisi prosenttia. Koivutukin hinta puolestaan laski kaksi prosenttia. Män-tykuitupuun kantohinta alentui kolme, kuusikuidun seitsemän ja koivu-kuitupuun kaksi prosenttia vuodesta 2011.

Puuraaka-aineen tuonti ja vienti

Ulkomaankauppatietojen mukaan raakapuun tuonti edelleen supistui vuonna 2012 huolimatta Venäjän WTO -jäsenyydestä. Marraskuun lop-puun mennessä raakapuuta oli tuotu 8,8 miljoonaa kuutiometriä eli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011 vastaavana aikana. Havupuun osuus tuonnista oli 1,6 miljoonaa kuutiometriä ja lehtipuun 4,1 miljoonaa kuutiometriä. Haketta tuotiin 3,1 miljoonaa kuutiometriä. Valtaosa pyöreän puun tuonnista oli kuitua. Puun vienti vähentyi koko-naisuutena noin 15 prosenttia edellisvuodesta ja oli noin 1,2 miljoonaa kuutiometriä.

Metsätalouden kannattavuus

Yksityismetsien bruttokantorahatulot vähenivät hakkuiden supistumi-sen ja puun hinnan laskun seurauksena vuonna 2012 noin yhdeksän prosenttia, ja olivat noin 1,35 miljardia euroa. Metla arvioi yksityismet-sien puuntuotannon kokonaisinvestointien kohonneen 210 miljoonaan euroon vuonna 2012. Tästä metsänomistajien omarahoitusosuus oli ar-violta 150 miljoonaa euroa. Yksityismetsätalouden kokonaiskustannus-ten osuus bruttokantorahatuloista oli Metlan ennusteen mukaan noin 27 prosenttia. Etelä-Suomessa kustannusten osuus oli noin 24 prosent-tia bruttotuloista, mutta Pohjois-Suomessa yli 45 prosenttia. Julkisen tuen osuus yksityismetsätalouden bruttokustannuksista nousi hieman edellisvuodesta ja oli Metlan arvion mukaan noin 17 prosenttia.

Yksityismetsätalouden nettotulos ennen veroja ja vieraan pääoman kuluja oli ennakkoarvion mukaan vuonna 2012 keskimäärin 77 euroa metsämaahehtaaria kohti. Yksityismetsätalouden nettotulos vaihteli suuresti alueittain. Vaihteluväli suuralueittain vuonna 2012 oli Etelä-Suo-men 102 eurosta Pohjois-Suomen 28 euroon metsähehtaarilta. Metsäta-louden kannattavuus heikkeni suhteellisesti enemmän Etelä-Suomessa: 14 prosenttia vuodesta 2011. Pohjois-Suomessa lasku oli pari prosenttia.

Yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustyöt

Taimikon- ja nuorten metsien hoidon kokonaismäärä yksityismetsis-sä oli vuonna 2012 noin 200 000 hehtaaria. Tämä on noin kymmenes enemmän kuin edellisvuonna. Metsänviljelyala oli ennakkotietojen mukaan noin 70 000 hehtaaria. Metsänlannoitusta tehtiin vuonna 2012 suunnilleen 20  000 hehtaarilla. Kunnostusojitusta tehtiin noin 12  000 kilometriä. Uusia metsäautoteitä rakennettiin ja perusparannettiin noin 1 800 kilometriä. Erno Järvinen

tutkimuspäällikkö MTK metsälinja

9

PUUKAUPALLINEN TOIMINTA

Puukauppavuosi oli Päijät-Hämeen alueella vain hieman keskimääräis-tä hiljaisempi mutta selkeästi edellisvuosia vaisumpi. Keskihintataso oli kaikissa hakkuutavoissa pääosin edellisvuotta alhaisempi. Puunkorjuu-palvelu kohdistettiin edelleen nuorten metsien hoitoon ja ensiharven-nus rästien purkamiseen. Puulla oli koko vuoden kohtuullisen hyvä ky-syntä, joka loppuvuodesta näkyi myös kilpailun kautta keskihintatason nousunakin. Männyn- ja kuusen runkohinnoittelukauppaa käytiin aktii-visesti. Mhy:n kautta kulkevien puukaupan toimeksiantojen suhteelli-nen määrä kasvoi ennätyksellisen suureksi.

Energiapuukauppa jatkui kohtuullisen vilkkaana. Vuoden aikana tienvarteen toimitetun energiapuun kokonaismäärä oli 115 183 k-m3. Mhy:llä on kilpailuttamisen perusteella energiapuun välittämisestä sopimukset Elenia Lämmölle, Jyväskylän Energialle, Biowatille ja Stora Enson Heinolan laitokselle. Yhdistys toimii energiapuun välittäjänä val-takirjalla metsänomistajiensa lukuun. Mhy:n energiapuutoimitusten, energian hinnan sekä Kemera-tuen avulla metsänomistajat saavat, tu-kien vähenemisestä huolimatta, kaikkien laskutettujen kulujen jälkeen energiapuustaan edelleen pääosin plus-merkkisen tilityksen.

10

PUUKAUPALLINEN TOIMINTA

Puukauppavuosi oli Päijät-Hämeen alueella vain hieman keskimääräistä hiljaisempi mutta selkeästi edellisvuosia vaisumpi. Keskihintataso oli kaikissa hakkuutavoissa pääosin edellisvuotta alhaisempi. Puunkorjuupalvelu kohdistettiin edelleen nuorten metsien hoitoon ja ensiharvennus rästien purkamiseen. Puulla oli koko vuoden kohtuullisen hyvä kysyntä, joka loppuvuodesta näkyi myös kilpailun kautta keskihintatason nousunakin. Männyn- ja kuusen runkohinnoittelukauppaa käytiin aktiivisesti. Mhy:n kautta kulkevien puukaupan toimeksiantojen suhteellinen määrä kasvoi ennätyksellisen suureksi.

Energiapuukauppa jatkui kohtuullisen vilkkaana. Vuoden aikana tienvarteen toimitetun energiapuun kokonaismäärä oli 115 183 k-m3. Mhy:llä on kilpailuttamisen perusteella energiapuun välittämisestä sopimukset Elenia Lämmölle, Jyväskylän Energialle, Biowatille ja Stora Enson Heinolan laitokselle. Yhdistys toimii energiapuun välittäjänä valtakirjalla metsänomistajiensa lukuun. Mhy:n energiapuutoimitusten, energian hinnan sekä Kemera-tuen avulla metsänomistajat saavat, tukien vähenemisestä huolimatta, kaikkien laskutettujen kulujen jälkeen energiapuustaan edelleen pääosin plus-merkkisen tilityksen.

Puunmyyntisuunnitelmat

Yhdistyksen tekemät puunmyyntisuunnitelmat

1000 m3 2009 2010 2011 2012tavoite

2013

Tukkipuu 285 488 385 372 406

Kuitupuu 334 404 352 316 310

Yhteensä 619 892 737 688 716

Leimikoita kpl 1 376 1 693 1 310 1 073 1 250

Leimikon keskikoko m3 450 527 563 641 573

Yhdistyksen tekemät puunmyyntisuunnitelmat hakkuutavoittain

Uudistuhakkuut, ha 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012tavoite

2013

Avohakkuut 2 206 1 484 2 064 2 477 1 217 1 088 1 695 1 415 1 372 1 400

Luontainen uudistaminen 366 145 220 261 130 84 176 130 103 100

Yhteensä 2 572 1 629 2 284 2 738 1 347 1 172 1 871 1 545 1 475 1 500

Kasvatushakkuut, ha 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012tavoite

2013

Ensiharvennus 1 489 1 575 1 714 1 844 3 194 2 697 2 030 1 814 1 667 2 000

Muu harvennus 3 273 2 692 4 213 3 526 3 670 2 584 4 834 3 377 2 835 3 050

Ylispuun poisto 1 099 747 1 040 795 712 743 616 481 372 450

Yhteensä 5 861 5 014 6 967 6 165 7 576 6 024 7 480 5 672 4 874 5 500

Puunmyyntisuunnitelmat

10

PUUKAUPALLINEN TOIMINTA

Puukaupan toimeksiannot

Vuonna 2012 valtakirjakauppojen osuus yhdistyksen tekemistä puun-myyntisuunnitelmista nousi 72,7 prosenttiin edellisen vuoden 64,5 prosentista. Metsänomistajat tukeutuvat yhä enemmän metsänhoi-

toyhdistyksen puukaupalliseen osaamiseen ja erityisen suuri rooli kil-pailutuksen lisäksi on katkonta-aineiston hyödyntämisellä parhaan tar-jouksen etsimisessä.

2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 tavoite2013

0

200

400

600

800

1000

1200

905

661

945

1018

733

619

892

737688

716

Puunmyyn6suunnitelmatyhteensä

1000

m3

600

800

1000

1200

1000

m3

Valtakirjakauppojen osuus puunmyyntisuunnitelmista

0

200

400

2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 tavoite 2013

1000

m

Valtakirjakaupat Puunmyyntisuunnitelmat

11

12

Puukaupan hintaseuranta

Mhy P-H valtakirjakauppojen keskihinnat hakkuutavoittain 2011-2012

Mät Kut Kot Mäk Kuk Kok

Ensiharvennus 2011 44,8 42,8 35,2 13,9 14,9 13,3

Ensiharvennus 2012 44,0 47,9 35,5 13,0 14,4 12,7

Muutos-% -1,8 % 11,9 % 0,9 % -6,5 % -3,4 % -4,5 %

Mät Kut Kot Mäk Kuk Kok

Harvennus 2011 50,9 50,7 38,2 16,4 17,6 15,0

Harvennus 2012 49,9 50,1 38,7 15,3 16,6 14,6

Muutos-% -2,0 % -1,2 % 1,3 % -6,7 % -5,7 % -2,7 %

Mät Kut Kot Mäk Kuk Kok

Päätehakkuu 2011 58,0 58,2 45,0 18,3 21,3 17,8

Päätehakkuu 2012 56,9 56,6 44,7 17,9 20,3 17,3

Muutos-% -1,9 % -2,7 % -0,7 % -2,2 % -4,7 % -2,8 %

Hankintahinnat

Mät Kut Kot Mäk Kuk KokKokopuu/

ranka

Hankintahinta 2011 61,6 61,6 48,4 31,8 32,4 31,9 28,5

Hankintahinta 2012 60,4 60,2 49,1 30,8 31,7 32,4 27,0

Muutos-% -1,9 % -2,3 % 1,4 % -3,1 % -2,2 % 1,6 % -5,3 %

Puukaupallinen tiedottaminen

Puukaupallinen tiedottaminen hoidettiin suunnitelmallisesti kuukausittain kaikkia eri kanavia hyödyntäen lehdistöstä aina Facebookiin saakka. Tärkeässä roolissa on ajantasainen hintatietous hakkuutavoittain mm. mhy:n nettisivuilla ja sähköisessä uutiskirjeessä.

Sähköinen puukauppa alkaa Päijät-Hämeessä tammikuun lopussa 2013. Tällöin puumarkkinat.fi pilotoidaan. www.puumarkkinat.fi .

Vuoden 2012 puukaupassa oli merkillepantavaa mm. tiedotusta ja henkilökohtaista markkinointia hyödyntäen metsänhoitoyhdistyksen puukaupan toimeksiannot nousivat nyt uuteen ennätykseen. Metsänhoitoyhdistyksen tekemistä leimikoista lähes 73 %:a myytiin valtakirjakaupoin.

Tiedotuksen perusteemana oli että valtakirjakaupan avulla metsänomistajat varmistavat että leimikot kilpailutetaan kaikkien puunostajien kesken sekä vertaillaan aina leimikkokohtaisesti myös tukinkatkonnan sekä erikoispuiden vaikutukset lopulliseen kokonaishintaan. Myös runkohinnan tulo mukaan kauppatapoihin on lisännyt vertailujen tarvetta.

Puukaupan hintaseuranta

PUUKAUPALLINEN TOIMINTA

Puukaupallinen tiedottaminen

Puukaupallinen tiedottaminen hoidettiin suunnitelmallisesti kuukausit-tain kaikkia eri kanavia hyödyntäen lehdistöstä aina Facebookiin saak-ka. Tärkeässä roolissa on ajantasainen hintatietous hakkuutavoittain mm. mhy:n nettisivuilla ja sähköisessä uutiskirjeessä.

Sähköinen puukauppa alkaa Päijät-Hämeessä tammikuun lopus-sa 2013. Tällöin puumarkkinat.fi pilotoidaan. www.puumarkkinat.fi .

Vuoden 2012  puukaupassa  oli merkillepantavaa mm. tiedotusta ja henkilökohtaista markkinointia hyödyntäen metsänhoitoyhdistyksen

puukaupan toimeksiannot nousivat nyt uuteen ennätykseen. Metsän-hoitoyhdistyksen tekemistä leimikoista lähes 73 %:a myytiin valtakirja-kaupoin.

Tiedotuksen perusteemana oli että valtakirjakaupan avulla metsän-omistajat varmistavat että leimikot kilpailutetaan kaikkien puunostajien kesken sekä vertaillaan aina leimikkokohtaisesti myös tukinkatkonnan sekä erikoispuiden vaikutukset lopulliseen kokonaishintaan. Myös run-kohinnan tulo mukaan kauppatapoihin on lisännyt vertailujen tarvetta.

12

Metsänviljelyn määrä mhy Päijät-Hämeen alueella nousi hieman edel-lisvuoden tasosta, mutta oli selkeästi pienempi kuin viiden edellisvuo-den keskiarvo. Viljelyala oli reilut 1400 ha. Taimikonhoidon määrä laski hieman edellisvuoden tasosta, mutta oli silti viime vuosien keskiarvoa parempi. Taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostusten lisäksi tehtiin nuorten harvennusmetsien ennakkoraivausta noin 900 ha. Taimikon-hoitomäärien nousua vauhditetaan taimikon varhaishoitokampanjalla. Ajallaan tehty taimikonhoito säästää kustannuksia ja parantaa taimikon alkukehitystä.

Kylvön määrä pysytteli lähes tarkalleen samana eli reilussa 70 ha:ssa. Muokkausmäärä oli niin ikään lähes sama kuin edellisvuonna, ainoas-

METSÄNHOITOPALVELUT

taan 5 % alempi kuin vuonna 2011. Bräcke-laikkurin muokkaama ala siitä oli noin 250 ha ja sen määrää on tarkoitus nostaa edelleen. Lannoi-tusala oli vajaa 300 ha.

Metsurit

Paksuluminen talvi haittasi jälleen metsuritöitä, kuten edellisinäkin vuo-sina. Valtaosa metsureista oli parisen kuukautta lomautettuna. Vakinai-nen metsurikanta oli vuodenvaihteessa 17. Metsuriyrittäjien määrä on lisääntynyt ja näin työmäärät on pystytty toteuttamaan.

13

METSÄNHOITOPALVELUT

Metsänviljelyn määrä mhy Päijät-Hämeen alueella nousi hieman edellisvuoden tasosta, mutta oli selkeästi pienempi kuin viiden edellisvuoden keskiarvo. Viljelyala oli reilut 1400 ha. Taimikonhoidon määrä laski hieman edellisvuoden tasosta, mutta oli silti viime vuosien keskiarvoa parempi. Taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostusten lisäksi tehtiin nuorten harvennusmetsien ennakkoraivausta noin 900 ha. Taimikonhoitomäärien nousua vauhditetaan taimikon varhaishoitokampanjalla. Ajallaan tehty taimikonhoito säästää kustannuksia ja parantaa taimikon alkukehitystä.

Kylvön määrä pysytteli lähes tarkalleen samana eli reilussa 70 ha:ssa. Muokkausmäärä oli niin ikään lähes sama kuin edellisvuonna, ainoastaan 5 % alempi kuin vuonna 2011. Bräcke-laikkurin muokkaama ala siitä oli noin 250 ha ja sen määrää on tarkoitus nostaa edelleen. Lannoitusala oli vajaa 300 ha.

Metsurit

Paksuluminen talvi haittasi jälleen metsuritöitä, kuten edellisinäkin vuosina. Valtaosa metsureista oli parisen kuukautta lomautettuna. Vakinainen metsurikanta oli vuodenvaihteessa 17. Metsuriyrittäjien määrä on lisääntynyt ja näin työmäärät on pystytty toteuttamaan.

Metsänhoitopalvelut (mhy tehnyt+valvonut)

ha 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012tavoite

2013

Maanmuokkaus 1980 1876 1720 2190 1752 1027 1005 1178 1115 1262

Metsänviljely 2103 2211 1847 2502 2558 1759 1944 1136 1408 1467

Taimikon ja nuoren metsän hoito 3515 2742 4195 4978 6506 6563 4547 5979 5378 6000

Lannoitus 0 251 1094 4 42 1916 630 0 294 300

Jari

Yli-

Talo

nen

13

TIET JA OJAT

Työlajin osalta vuosi kului pääasiassa toteutushankkeiden töiden paris-sa, mutta myös uusia tie- ja ojasuunnitelmia laadittiin jonkin verran. Kesä oli poikkeuksellisen märkä ja haittasi omalta osaltaan toteutustöitä var-sinkin tietyömailla. Toimialueen tiestön kunnon ja käytettävissä olevan valtion rahoituksen huomioon ottaen nimenomaan parantamishank-keiden suunnittelua olisi voinut olla enemmän. Tie- ja ojahankkeet ovat lisäksi olleet kooltaan pienehköjä. Tieasioista kirjoitettiin alkuvuodesta omassa lehdessä ja lisäksi annettiin loppuvuodesta asiantuntija-apua tiejutun kirjoittamisessa myös metsälehden toimittajalle. Asiantuntijan roolissa osallistuttiin Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoimaan oji-tusten luonnonmukaisen kunnostushankkeen (OPET) ohjausryhmään.

Tiesuunnitelmia laadittiin valtion tukivaroin ja myös maanomistaji-en kokonaan omin varoin rahoittamana. Uusien teiden rakentamisek-si laadittiin suunnitelmia noin neljälle kilometrille ja vanhojen teiden parantamiseksi 4,5 kilometrille. Kunnostusojitussuunnitelmia laadit-tiin vain vajaalle kolmellekymmenelle hehtaarille. Uusia valmiita teitä

luovutettiin tilaajille noin 2,5 km ja parannettuja teitä noin 4 km. Ojia luovutettiin tilaajille reilut 40 kilometriä noin 150 hehtaarin pinta-alalla. Lisäksi toteutustöitä tehtiin yhdellätoista keskeneräiseksi jääneellä tie-hankkeella ja kahdeksalla ojitushankkeella. Urakoita kilpailuttamalla hankkeita saatiin edelleen toteutettua kohtuukustannuksin. Valtion tu-kivaroin rahoitetun kunnostusojituksen arvonlisäveroton keskikustan-nus oli 0,81 €/ojametri, eli vajaat 230 €/hehtaari. Tien perusparannuk-sen arvonlisäveroton keskikustannus oli kuluneena vuonna noin 9,69 €/metri ja uuden tien rakentamisen noin 16,30 €/metri.

Valtion tukien jälkeen maanomistajien maksettavaksi on tien perus-parannushankkeissa jäänyt noin 6 € / metri ja uutta tietä rakennettaes-sa noin 13 €/metri. Kunnostusojituksissa maanomistajien maksettavaksi on tukien jälkeen jäänyt noin 0,5 € / metri, eli noin 140 €/hehtaari. Ve-rohyödyt (15 % poistomenettely) huomioiden maanomistajalle jäävät lopulliset kustannukset tulevat olemaan vielä noin kolmanneksen alhai-semmat.

Uuden tien rungon rakennus meneillään Hartolassa.

Jyrk

i Mäk

irant

a

14

METSÄNHOIDON KUSTANNUSKEHITYS

Metsänhoitotöiden kustannuskehitykseen ja uudistamiskustannuksien alentamiseen vaikutetaan tehokkaimmin ja nopeasti kun otetaan kus-tannustehokkaimmat uudistamismenetelmät käyttöön. Tämä tarkoit-taa Bräcke-laikkumätästyksen- sekä laikutuksen sekä 1,5 – 2 vuotiaiden keskipaakkujen osuuden lisäämistä uudistamistöissä. Taimikonhoidon

keskikustannuksia alennetaan tehokkaimmin lisäämällä voimakkaasti varhaisperkauksen osuutta taimikonhoidossa sekä tehdään muutoin-kin taimikonhoidot mahdollisimman ajoissa kustannusten ollessa edul-lisimmillaan.

Reijo

Ikon

en

600

800

1000

1200

1400

1600

Metsänhoidon keskikustannuskehitys

2008

2009

2010

0

200

400

600

Muokkaus Kuusen paakkutaimien istutus (1800

kpl/ha)

Kuusen paakkutaimen

keskihinta (1800 kpl/ha)

Uudistamisketju Taimikonhoito

2010

2011

2012

15

TUHOT PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

Tuhoarvioita tehtiin kaikkiaan 1 827 hehtaarille. Tuhot olivat lumi-, myrsky-, hyönteis-, hirvi-  ja myyrätuhoja. Uudelta isolta myyrätuholta säästyttiin talven 2012 aikana ennusteista huolimatta, tuhoja ilmeni rajoitetusti vain alueen pohjoisosissa. Hirvieläintuhojen kokonaismää-rä arvioitujen korvattavien hehtaarien osalta vähentyi selkeästi met-sänhoitoyhdistyksen alueella ollen enää  17,6 ha.  Nämä tuhot olivat

jälleen Hartolan ja Sysmän alueella. Kokonaisvahinkomäärä hirvituhois-sa metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueella oli v. 2012 yhteensä 6 940,86 euroa ilman omavastuita. Hirvikannan muutoksia ja toimenpitei-tä seurataan edelleen s-uutiskirjeissä, netissä ja mm. Kotimetsä-lehden numeroissa.

17

Tuhot Päijät-Hämeessä

Tuhoarvioita tehtiin kaikkiaan 1 827 hehtaarille. Tuhot olivat lumi-, myrsky-, hyönteis-, hirvi- ja myyrätuhoja. Uudelta isolta myyrätuholta säästyttiin talven 2012 aikana ennusteista huolimatta, tuhoja ilmeni rajoitetusti vain alueen pohjoisosissa. Hirvieläintuhojen kokonaismäärä arvioitujen korvattavien hehtaarien osalta vähentyi selkeästi metsänhoitoyhdistyksen alueella ollen enää 17,6 ha. Nämä tuhot olivat jälleen Hartolan ja Sysmän alueella. Kokonaisvahinkomäärä hirvituhoissa metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueella oli v. 2012 yhteensä 6 940,86 euroa ilman omavastuita. Hirvikannan muutoksia ja toimenpiteitä seurataan edelleen s-uutiskirjeissä, netissä ja mm. Kotimetsä-lehden numeroissa.

18

Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen tuki eli KEMERA

Vuoden 2012 aikana käytettiin aktiivisesti Kemera-tukia mhy Päijät-Hämeen alueella. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista (KEMERA) tukea käytettiin metsänhoitoyhdistyksen kautta Päijät-Hämeen alueella yhteensä 1 443 889 euroa. Tästä tie - ja ojaryhmän käytettiin 43 462€ sekä luonnonhoitoryhmän hankkeisiin eli ympäristötukiin käytettiin 249 817 euroa. Tuhometsityksiä toteutettiin 57,2 hehtaarin alueella. Pääkohteena oli nuorten metsien hoito johon varoja käytettiin 981 289 euroa. KEMERA-tuen avulla toteutettiin kaikkiaan mm. nuoren metsän hoitoa yhteensä 2 387 ha sekä energiapuunkorjuuta 720 ha.

Kaikkiaan KEMERA tukea kohdistui Päijät-Hämeessä 12 672 ha:n toteutusalalle. Metsänomistajien omia varoja käytettiin näissä KEMERA-tuki kohteissa lisäksi yhteensä 825 562 euroa.

16

Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen tuki eli KEMERA

Vuoden 2012 aikana käytettiin aktiivisesti Kemera-tukia mhy Päijät-Hämeen alueella. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista (KE-MERA) tukea käytettiin metsänhoitoyhdistyksen kautta Päijät-Hämeen alueella yhteensä 1  443  889 euroa. Tästä tie - ja ojaryhmän käytettiin 43 462€ sekä luonnonhoitoryhmän hankkeisiin eli ympäristötukiin käy-tettiin 249 817 euroa. Tuhometsityksiä toteutettiin 57,2 hehtaarin alu-

eella. Pääkohteena oli nuorten metsien hoito, johon varoja käytettiin 981 289 euroa. KEMERA-tuen avulla toteutettiin kaikkiaan mm. nuoren metsän hoitoa yhteensä 2 387 ha sekä energiapuunkorjuuta 720 ha.

Kaikkiaan KEMERA tukea kohdistui Päijät-Hämeessä 12 672 ha:n to-teutusalalle. Metsänomistajien omia varoja käytettiin näissä KEMERA-tuki kohteissa lisäksi yhteensä 825 562 euroa.

Jari

Yli-

Talo

nen

17

KORJUUPALVELUT

Metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelu korjasi alueen metsistä vuoden 2012 aikana yhteensä noin 140 000 kiintokuutiometriä energia/ainespuuta. Määrästä noin 80prosenttia oli energiapuuta. Pääosa ener-giapuusta tuli nuorista metsistä, lisänä peltojenlaitojen energiapuu ja uudistusaloilta kerättävä energiapuu. Loppu puumäärä tuli lähinnä har-vennushakkuista, joista kertyi kuitu- ja tukkiainespuuta. Puunkorjuu-vuotta haittasivat selkeästi runsaat vesisateet, jotka etenkin kesäaikana vaikeuttivat puunkorjuuta koko alueella.

Yhteistyökumppanit puun luovutuksissa säilyivät lähes ennallaan edellisvuosista. Mhy:llä on kilpailuttamisen perusteella energiapuun välittämisestä sopimukset Elenia Lämpölle, Jyväskylän Energialle, Bio-watille ja Stora Enson Heinolan laitokselle. Kaikissa puunkorjuupalvelun erissä metsänhoitoyhdistys toimii välittäjä metsänomistajan antamalla valtakirjalla.

Reijo

Ikon

en

150

200

250

300

86

191

17915310

00 m

3

Puunkorjuupalvelun määrä

0

50

100

2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 tavoite 2013

8256 50 43

71 8445 35 25

20

00 24

65

86 153115 120

Ainespuun korjuu Energiapuun korjuu

18

ASIANTUNTIJAPALVELUT

Metsäsuunnittelu- ja arviointipalvelut

Metsäsuunnittelua ja arviointia toteutti vuonna 2012 ”Suti” –tiimi neljän henkilön voimin. Viime vuodelle asetetut tavoitteet metsäsuunnittelus-sa sekä tila- ja vahinkoarvioissa ylittyivät noin 35%:lla. Metsäarvioiden

osalta viime vuosi oli vilkas, sukupolvenvaihdokset ja myytävät metsä-tilat lisäsivät metsän arvon määritystarvetta. Suuremmilta luonnontu-hoilta vältyttiin viime vuonna, joten vahinkoarvioita toteutettiin kohta-laisen vähän.

2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 tavoite2013

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

4961

6771

4188

3001

7101

5133

4143

4742

7801

7000

Metsäsuunni7elu

ha

2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 tavoite2013

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

5135

63535872 5683

4668

9828

12638

6575

9703

8000

Tila‐javahinkoarviot

ha

19

ASIANTUNTIJAPALVELUT

Metsäomaisuuden hallintapalvelut ja kiinteistönvälitys

Metsäomaisuuden hallintapalvelut ovat SPV-hankkeen myötä tulleet Mhy:n palveluvalikoimaan. Metsänhoitoyhdistyksellämme on tällä het-kellä hyvät valmiudet tällä osa-alueella. Pystymme tekemään perinnön-jakoja, peru-, lahja- ja kauppakirjoja ym. vastaavia toimia. Pystymme myös neuvomaan metsänomistajia näissä asioissa.

Kiinteistönvälitys on noussut metsäomaisuuden hallintapalveluista

tärkeimmäksi. Metsätiloilla on hyvä kysyntä. Tilojen välityksellä saadaan useasti vähällä käytöllä olleita tiloja takaisin aktiiviseen käyttöön. Kiin-teistönvälityksessä jäätiin hieman edellisestä vuodesta. Jonkin verran kauppoja siirtyi myös vuoden vaihteen yli, jotka näkyvät vasta kuluvan vuoden tilastoissa.

Kiinteistönvälityksemme toimii yhteistyössä Etelä-Suomen Metsätilat LKV:n kanssa. Jukka Suhonen LKV vaihtoi työnantajaa lokakuussa. Tällä hetkellä välitystyötä tekevät Timo Hannonen LKV ja Piia Sahramies LKV sekä harjoittelevat välittäjät Jyrki Mäkiranta ja Markku Nieminen. Kiin-teistönvälittäjät vastaavat myös metsäomaisuuden hallintapalveluista.

Reijo

Ikon

en

20

HANKETOIMINTA

Metsätietoa kouluihin -hanke

Metsäoppia peruskoululaisille retkien ja tapahtumien muodossa jakanut Metsätietoa kouluihin-hanke päättyi syyskuun lopussa. EU-rahoitteinen hanke kesti kaikkiaan kolme vuotta mhy:n toimialueen eteläisissä osissa Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Nastolan kunnissa. Hankkeen pää-toiminnaksi muodostui alakoululaisille suunnatut metsä- ja luontoretket. Lisäksi yläkoululaisten kanssa käytiin metsäretkien lisäksi mm. erilaisilla metsäteollisuuden laitosvierailuilla.

Hankkeessa järjestettiin kaikkiaan 104 metsäistä tapahtumaa ja retkipäivää, joissa tavoitettiin reilu 5100 koululaista opettajineen. Monessa kou-lussa metsäretkestä tuli perinne, johon tietty vuosiluokka osallistui. TET- ym. harjoittelu- ja kesätyömahdollisuuksia mhy:llä käytti hankekunnissa 21 henkilöä. Metsäpolkujen taulut olivat näkyvin hankkeen aikana tuotettu materiaali. Jokaiseen hankealueen kuntaan pystytettiin metsäpolut, joissa kerrotaan hankkeesta ja alueen metsistä. Kaiken kaikkiaan hankkeella saavutettiin tietoa metsistä, ympäristöstä ja luonnosta, taitoja toimia metsissä kestävän hoidon ja käytön puolesta, luotiin positiivista tulevaisuuskuvaa ja kannustusta vaikuttamiseen metsäisessä päätöksenteossa, saatiin realis-tisten esimerkkien luoma kuva metsäalasta, yhteisiä onnistumisen kokemuksia ja todellista toimintaa.

Maaseutuyrittäminen tutuksi kouluille -hanke

Päijät-Hämeen alueella alkoi vuoden alussa parivuotinen yläkouluikäisten nuorten maaseutumyönteisyyteen ja maalta elantonsa hankkimiseen kannustava hanke. Vetovastuu hankkeesta on metsänhoitoyhdistyksellä, joka hoitaa hankkeen käytännön toteutuksen yhdessä maatalouteen ja maaseutuyrittämiseen perehtyneen ProAgria Hämeen kanssa. Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten tietämystä nykyaikaisesta maa- ja metsäta-loudesta ja sen merkityksestä maaseudulle sekä saada nuoret tuntemaan paremmin maaseudun mahdollisuudet työllistäjänä ja tulevana ammatti-na. Hankkeen tärkein toimintamuoto on koululaisten vierailut maatiloille. Koululaisten vierailuilla näille havaintotiloille luodaan nuorille, opettajille ja kouluille mahdollisuus tutustua maatilan toimintaan ja tavata tuottajia ja maaseutuyrittäjiä. Kaikkiin päiviin kuuluu metsäinen osuus, jotta maa-talouden ohella toinen tärkeä maaseudun työllistäjä metsä tulee esiin.

Kevät meni hankkeen toiminnan organisoinnissa ja havaintomaatilojen verkoston kokoamisessa. Varsinaisesti retket käynnistyivät syksyllä. Retkiä tehtiin mm. lypsykarjatiloille, hevostallille, luomuviljaa jatkojalostavalle maatilalle, lähiruokaa tuottavalle ja tarjoavalle maatilalle. Syksyn aikana tavoitettiin pohjoisen Päijät-Hämeen kunnissa reilu 400 oppilasta 12 eri retken aikana.

Hämäläiset metsät sukupolvelta toiselle -hanke

Hämäläiset metsät sukupolvelta toiselle-hanke, SPV-hanke, on pyörinyt kaksi vuotta. Hanke on metsänomistajien koulutus-, tiedo-tus- ja neuvontahanke, jossa pyritään saamaan metsänomistajat aktiivisesti suunnittelemaan ja toteuttamaan tilansa omistusjärjestelyjä. Hankkeen mukaisia koulutuksia järjestettiin metsäveropäivistä sukupolvenvaihdosten koulutuksiin ja kuolinpesien hallintaan. Vuoden aikana kou-lutuksia oli yhteensä 16, joissa tavattiin 300 metsänomistajaa. Tilakohtaisessa neuvonnassa tavoitettiin yli 100 metsänomistajaa, joista osalle tehtiin omistusjärjestelyjen suunnitelmia ja osa suunnitelmista vietiin käytännön toteutukseen asti.

Hankkeen puitteissa on saatu paljon metsänhoito- ja hakkuutöitä sekä tila-arvioita ja kiinteistönvälitystä toteutukseen. Lisäksi on perustettu ensimmäisenä Suomessa mhy-vetoinen yhteismetsä, Yhteismetsä Päijät-Häme, johon otetaan uusia osakkaita jatkuvasti. Koska sukupolvenvaihdos tai muu omistajanvaihdos on usein pitkäkestoinen prosessi, hankkeen aikaansaamana toteutettuja omistusjärjestelyjä tulee pikkuhiljaa seuraavien vuosien aikana.

Elinvoimaa metsistä -hanke

Elinvoimaa metsistä -hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen elokuussa. Hankkeen keskeisenä kohderyhmänä ovat metsänomistajat, joille tar-jotaan koulutusta, neuvontaa ja mahdollisuus päästä käyttämään uusia verkkopalveluita. Lisäksi hanke pyrkii helpottamaan metsäalan yrittäjien toimintaa. Hankkeen toteuttavat yhdessä Suomen metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö LAKES.

Hankkeen tavoitteena on aktivoida metsänomistajia metsien hoitoon ja puukauppaan, jotta puuta jalostavalle teollisuudelle saataisiin lähipuuta omasta maakunnasta. Hankkeen ytimenä on metsäkeskuksen järjestämä tilakohtainen neuvonta. Metsäkeskuksen neuvojat tarjoavat tilakäynti-mahdollisuuden metsänomistajille, jos he ovat kiinnostuneita viemään työ- ja puukauppakohteet sähköiseen palveluun. Hankkeen toisena pääkoh-tana on monipuolinen koulutus, josta vastaa metsänhoitoyhdistys. Koulutus paneutuu puukauppaan, metsänhoidon menetelmiin ja kannattavuu-teen. Tarkoituksena on tuoda metsänomistajille tietoa, millaisia kustannuksia erilaiset hoitotoimet metsässä aiheuttavat. Toisaalta voidaan verrata tilannetta hoitamatta jätetyn metsän tuottoon. Käytännönläheisen ja osittain maastossa työkohteilla tapahtuvan koulutuksen odotetaan antavan uusia virikkeitä aktiiviseen metsänhoitoon. Suosittuja vierailuja puuta jalostaviin laitoksiin järjestetään eri teemoilla.

Syksyllä hankkeessa järjestettiin ensimmäisiä koulutuksia, joissa käytiin läpi mm. puukaupan vaiheita, taimikonhoitoa ja raivaussahan käyttöä, järjestettiin seminaarin koneellisesta taimikonhoidosta ja energiapuunkorjuusta sekä ohessa ko. koneiden työnäytöksiä. Syksyn koulutuksissa tavoi-tettiin 300 henkilöä 11 eri tilaisuudessa.

21

KOULUTUS-, NEUVONTA JA TIEDOTUSPALVELUT

Koulutus- ja tiedotustoimintamme oli runsasta. Vuoden aikana järjes-timme (tai mukana) 115 erilaista tapahtumaa, kurssia, kilpailua, esittelyä ja koulutusta. Kotimetsä-lehti ilmestyi kaksi kertaa sekä Kotimetsikkö-tiedote 3 kertaa vuoden aikana. Tiedotus- ja markkinointikirjeitä lähe-tettiin neljä. Sähköisiä uutiskirjeitä lähetettiin 1-2 kpl/kk ja kotisivut

päivitettiin viikoittain. Paikallis-, alue- ja valtakunnantason, sekä kan-sainvälisissä lehdissä julkaistiin lähes 200 Mhy Päijät-Hämettä ja sen toi-mintaa käsittelevää artikkelia. Alueradion lähetyksissä olimme mukana kymmeniä kertoja.

Jari

Yli-

Talo

nen

Annettu koulutus, kurssit, tapahtumat, kilpailut, esittelyt

22

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry. 1.1.–31.12.2012 Pvm Koulutuksen tai tapahtuman aihe osallistujat tuntia hlöä Hallinto20.3. Valtuuston koulutus ja kokous, Asikkala 1 hallinto+toim. 4 35 4.4. Mo-liiton kevätkokous ja katsaukset, Mäntsälä 1 valtuusto 3 14 21.9. Brändi- ja strategiapäivä, Asikkala 1 hallinto+toim. 7 41 16.-17.11. Valtuuston kouluturisteily 1 valtuusto 10 15 30.11. Valtuuston koulutus ja syyskokous, Lahti 1 hallinto+toim. 4 54 3.12. Mo-liiton syyskokous ja katsaukset, Hollola 1 valtuusto 3 13 Tilaisuuksia 6 henkilöitä 172 Esittelyt21.3. MTK-Sysmä kevätkokous metsäesitelmä, Sysmä 1 metsänomistaja 1 154.4. Asikkala 1 sidosryhmä 3 2027.4. Eduskunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, Helsinki 1 kansanedustajia 1 810.5. Lions Koski TI, metsäesitelmä, Koski TI 1 sidosryhmä 1 2413.6. MMM-vierailu Sibeliustalo, Lahti 1 sidosryhmä 1 3616.8. ELY-metsästrategiapäivä, Lahti 1 sidosryhmä 3 143.10. Eduskunta, maa- ja mestätalousvaliokunta, Helsinki 1 sidosryhmä 1 1011.10. Alueen OP-ryhmän johto, SPV-hanke, Asikkala 1 sidosryhmä 2 77.11. MTK-Padasjoki syyskokous, metsäesitelmä, Padasjoki 1 metsänomsitajat 1 827.11. MTK-tuttajayhdistysten pj+siht. metsäesitelmä, Asikkala 1 metsänomistajat 1 18 Tilaisuuksia 10 henkilöitä 160 Kilpailut 21.2. Metsätaitokisa, VASTUU, Joutsa 1 metsänom. + toimih. 8 50 1.6. Metsätaitokisa, mhy Päijät-Häme, Sysmä 1 metsänomistajat 8 38 10.10. Metsätaitokisa, Maakunnan metsäpäivä, Hollola 1 metsänomistajat 8 23 31.8. Metsätaitokisa, VASTUU, Heinola 1 metsänom. + toimih. 8 55 15.9. SM-metsätaito, Vaasa 1 metsänomistajat 16 15 Tilaisuuksia 5 henkilöitä 181 Retkeilyt3.-6.5. Metsänomistajien koulutusmatka, tartto 1 metsänomistajat 32 9213.6. Retkeily, Mynnilän Abroretum 1 metsänomistajat 8 3514.6. Taimesta taloksi-metsäpäivä, Heinola 1 metsänomistajat 6,5 4012.-17.7. Metsämatka Tsekin tasavaltaan 1 metsänomistajat 48 17 Tilaisuuksia 4 henkilöitä 184 Kurssit ja koulutukset30.1. Metsäveropäivä, Asikkala 1 metsänomistajat 3 35 31.1. Metsäveropäivä, Padasjoki 1 metsänomistajat 3 31 1.2. Metsäveropäivä, Hollola 1 metsänomistajat 3 17 2.2. Metsäveropäivä, Lahti 1 metsänomistajat 3 13 6.2. Metsäveropäivä, Hartola 1 metsänomistajat 3 24 7.2. Metsäveropäivä, Hämeenkoski 1 metsänomistajat 3 22 8.2. Metsäveropäivä, Kärkölä 1 metsänomistajat 3 22 9.2. Metsäveropäivä, Heinola 1 metsänomistajat 3 23 10.2. Metsäveropäivä, Sysmä 1 metsänomistajat 3 27 14.2. Metsäveropäivä, Helsinki 1 metsänomistajat 3 16 15.2. Metsäveropäivä, Nastola 1 metsänomistajat 3 19 26.4. Kuolinpesä metsänomistajana-koulutus, Heinola 1 metsänomistajat 3 21 8.5. Yhteismetsä-koulutus, Sysmä 1 metsänomistajat 3 6 29.9. Palomiesten puunkaatokoulutus, Asikkala 1 muokkausyrittäjät 8 10 2.10. Raivaussahakurssi, Asikkala 1 metsänomistajat 8 11 4.10. Raivaussahakurssi, Hartola 1 metsänomistajat 8 4 17.10. Muokkauskoulutus, Nastola 1 metsänomistajat 3 9 23.10. Muokkauskoulutus, Heinola 1 metsänomistajat 3 3 6.11. SPV-koulutus, Kärkölä 1 metsänomistajat 3,5 9 7.11. Naisten metsäpäivä, Lahti 1 metsänomistajat 7,5 8 14.11. Koneellinen th- ja ep-korjuu-koulutus + työnäytös, Asikkala 1 metsänomistajat 7 120 15.11. SPV-koulutus, Heinola 1 metsänomistajat 3,5 20 Tilaisuuksia 22 henkilöitä 470

Annettu koulutus, kurssit, tapahtumat, kilpailut, esittelyt

23

Tapahtumat, näytökset25.4. Taimi-Tapion Vierumäen taimitarhan avoimet ovet 1 metsänom. + sidosr. 4 5027.4. Mo-viikko, avoimet ovet 7 metsänom. + sidosr. 42 1303.5. EP-seminaari esitys ja paneeli, Lahti 6 sidosryhmät 1 4510.8. Anianpellon markkinoilla osasto, Asikkala 1 metsänom. + sidosr. 3 10018.10. EME-seminaari esitys ja paneeli, Lahti 1 metsänom. + sidosr. 6 6514.12. Harvennushakkuukoneiden näytös, Hollola 1 metsänom. + sidosr. 4 15020.12. Jouluglögit toimistoilla 7 metsänom. + sidosr. 6 180 Tilaisuuksia 24 henkilöitä 720 Nuorten ja opettajien koulutus24.4. Rakokiven koulun 5-6-luokkalaisia Laitialassa 1 koululaiset 5 45 24.4. Padasjoen Kullasvuoren alakoulun 1-6 lk metsä- ja luontopäivä 1 koululaiset 4 193 26.4. Rakokiven koulun 4-luokkalaisia Hollolan kierroksella 1 koululaiset 5 45 3.5. Paimelan koulun 5-6-luokkalaiset Hollolan kierroksella 1 koululaiset 5 20 4.5. Salpakankaan koulun 3-luokkalaisia Heinolassa 1 koululaiset 5 36 8.5. Salpakankaan koulun 0-2 lk Hollolan kierroksella 1 koululaiset 4 20 9.5. Villähteen koulun 1 lk Pajulahdessa 1 koululaiset 4 20 10.5. Salpakankaan koulun 0-2 lk Hollolan kierroksella 1 koululaiset 4 35 11.5. Pyhäniemen koulun 3-4 lk:t Laitialassa 1 koululaiset 5 50 14.5. Salpakankaan koulun 0-2 lk Hollolan kierroksella 1 koululaiset 4 37 15.5. Pyhäniemen koulun 0-2 lk:t Hollolan kierroksella 1 koululaiset 4 51 16.5. Villähteen koulun 3 lk Pajulahdessa 1 koululaiset 5 26 23.5. Villähteen koulun 2 lk Pajulahdessa 1 koululaiset 5 18 24.5. Rakokiven koulun 5 lk:t Pajulahdessa 1 koululaiset 4 36 25.5. Salpakankaan koulun 0-2 lk Hollolan kierroksella 1 koululaiset 4 36 28.5. Salpakankaan koulun 3- 4 lk:t Heinolassa 1 koululaiset 6 50 29.5. Hartolan koulun 9 lk:n metsäpäivä 1 koululaiset 4 30 29.5. Tapiolan koulu 1-6 lk:t Evolla 1 koululaiset 5 40 4.9. Sysmän yhteiskoulun 9 lk:t Kivelään 1 koululaiset 5 41 5.9. Nastolan Kirkonlylän koulun 2 lk Heinolassa 1 koululaiset 5 22 6.9. Herralan koulun 2-6 lk:t Kärkölässä 1 koululaiset 4 55 7.9. Nastolan Kirkonlylän koulun 3 lk:t Hollolassa 1 koululaiset 4 52 10.9. Padasjoki Salpaukseen 9 lk 1 koululaiset 6 57 11.9. Vääksy kotitalous I: Nikki ja Rinne 1 koululaiset 6 35 12.9. Padasjoki + Comenius 8 lk: Ahola ja Jaakkola 1 koululaiset 5 59 14.9. Vääksy kotitalous II; Kaila 1 koululaiset 4 22 17.9. Vääksy kotitalous III: Nikki ja Pihamaa 1 koululaiset 4 35 18.9. Kivijärven koulun 3-6 lk:t Hollolassa 1 koululaiset 5 31 20.9. Vääksy kotitalous IV: Nikki, Pihamaa, Kaila 1 koululaiset 6 45 21.9. Nastolan Kirkonlylän koulun eskarit Hollolassa 1 koululaiset 5 25 24.9. Nastolan Kirkonlylän koulun 2 lk Heinolassa 1 koululaiset 5 22 26.9. Heinolan Lyseonmäki, erityisluokka 7-9 lk: Eskola 1 koululaiset 5 16 27.9. Nastolan Kirkonlylän koulun 5 lk:t Pajulahdessa 1 koululaiset 4 45 28.9. Kivijärven koulun 0-2 lk:t Pajulahdessa 1 koululaiset 4 29 2.10. Heinola, Lyseonmäki 8c + 8d: Haikonen 1 koululaiset 4 29 3.10. Vääksyn tyttöjen liikunta, Starhill Stable 1 koululaiset 5 28 9.10. Hartolan koulun 8 lk Olkkosille 1 koululaiset 4 38 16.10. Heinola, Lyseonmäki 8e + pr: Jussila 1 koululaiset 3 21 TET-harjoittelut 6 koululaiset 40 pv 8  Tilaisuuksia 44 henkilöitä 1503

Annettu koulutus yhteensäHallinto 6 tilaisuutta 172 henkilöäEsttelyt 10 tilaisuutta 160 henkilöäKilpailut 5 kilpailua 181 henkilöäRetkeilyt 4 retkeä 35 henkilöäKurssit ja koulutukset 22 tilaisuutta 470 henkilöäTapahtumat, näytökset 24 tapahtumaa 720 henkilöäNuorten ja opettajien koulutus 44 tapahtumaa 1503 henkilöäYhteensä 115 tilaisuutta 3241 henkilöä Lisäksi Mynnilän arboretumissa kävi vieraana 238 henkilöä.

Valtuuston kevätkokous pidettiin 23.3.2012 Asikkalassa ja syys-kokous 30.11.2012 Lahdessa. Hallitus kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa.Vuoden 2012 kesällä järjestettiin metsänhoitoyhdistyksen neljän-net valtuustovaalit.

Kaikkiaan 43 valtuustovaaliehdokasta kilpaili 35 valtuustopai-kasta.  Valtuustovaali ehdokkaista reilu 1/3 on palkansaajia, reilu 1/3 yrittäjiä ja 1/4 maanviljelijöitä. Erityisen ilahduttavaa oli nu-orten metsänomistajien vaaleihin ehdokkaaksi lähteminen. Vai-kka Päijät-Hämeen metsänomistajista nuoria alle 45-vuotiaita on vain n. 5 % niin nuoria alle 45 v. oli reilut 40% ehdokkaista.

Muualla kuin alueen kunnissa/ kaupungeissa asuvia oli ehdolla 5 kpl (11,6%) sekä ehdokkaista naisia oli 13 kpl (30,2%).

Ehdokkaita äänestettiin vilkkaasti aivan viimeiseen päivään saakka. Vaalitoimikunta kokoontui laskemaan äänet iltapäivällä keskiviikkona 26.09.2012 ja ääntenlaskenta valmistui iltaan men-nessä. Äänestysvilkkaus oli korkea ja postiäänestyksessä päästiin todella hienoon tulokseen eli yli 30%:n äänestysvilkkauteen. Tark-ka äänestysprosentti oli 31,1%. Erityistä ilahduttavaa vaaleissa oli nuorten metsänomistajien suoranainen ryntäys mhy Päijät-Hä-meen valtuustoon. Positiivista on myös se että eri ammattikun-nat ovat mhy Päijät-Hämeen valtuutetuissa laajasti edustettuina.

Valtuuston jäsenet toimikaudella 2009–2012

Valtuuston jäsenet Heikkilä Markku, Asikkala Heikkilä Petri, Asikkala Helminen Eero, Asikkala Hiitiö Seppo, Kärkölä Hoimela Esko, Padasjoki Hämäläinen Mika, Hämeenkoski Hämeenniemi Tiina, Heinola Hännikäinen Tero, Padasjoki Ilván Tuula, Sysmä Iso-Kuusela Paula, Asikkala Jutila Tuomas, Sysmä Kalliokoski Maire, Sysmä Kangassalo Risto, Nastola Kataja Jukka-Pekka, Sysmä Kommeri Ilkka, Asikkala Kunnas Kimmo, Nastola Lampinen Seppo, Heinola Lehmusto Ismo, Kärkölä Niemi Timo, Heinola Pakkanen Sauli, Asikkala Porvari Jere, Hartola Pentikäinen-Laine Maija, Hartola Ruoppi Janne, Hartola Räsänen Antti, Padasjoki Sankari Markku, Hartola Seppälä Olavi, Heinola Seppälä Olli, Hollola Suntiola Olli, Asikkala Syrjälä Anssi, Heinola Temmes Jaakko, Helsinki Vastamäki Eero, Hartola Virta Eero, Hollola Vuorikko Liisa, Lahti Okkeri Matti (10-2011 alk.), Raahe Salojoki Virpi (pois 9-2011), Hämeenkoski Valtuuston varajäsenet Carlson Marja; Hartola Hoskola Erkki, Heinola Rauhanmaa Kari, Kärkölä Salonen Juha, Sysmä Upola Seija, Asikkala

Hallitus

Puheenjohtaja Riukka Timo, Asikkala Varapuheenjohtaja Poutiainen Jarmo, Nastola Jäsenet Ylätalo Jarmo, Padasjoki Peltola Olavi, Sysmä Olkkonen Timo, Hartola Horkka Vesa, Kärkölä Takala Paavo, Hollola Hämeenniemi Tiina, Heinola Leppänen Jussi, Sysmä Hallituksen varajäsenet: Iso-Kuusela Paula (Asikkala), Vuorikko Liisa (Lahti), Kallioinen Antero (Padasjoki), Kalliokoski Maire (Sysmä), Rosenberg-Riihimäki Eine (Hartola), Kunnas Kimmo (Nastola), Virta Eero (Hollola) ja Marjokorpi Matti (Heinola)

Tilintarkastajat

Peltola Jukka KHT ja Harjula Jouko HTM

Hallinnon tarkastajat

Sankari Markku ja Ilván Tuula

24

HALLINTO

25

HENKILÖSTÖ

Yhdistyksen vakinaisen henkilökunnan määrä oli vuoden 2012 lopussa 55 henkeä. Henkilöstön keski-ikä toimihenkilöillä oli 46 vuotta ja metsureilla 51 vuotta. Vakinaiset toimihenkilöt ovat olleet yhdistyksen palveluksessa keskimäärin 16 vuotta ja metsu-rit 14,5 vuotta. Toimihenkilöiden sairauspoissaolot olivat vuonna 2012 2,4 % työajasta (2011 1,7 %). Sairauspoissaolojen kasvu joh-tui pääasiassa muutamasta pidemmästä sairauslomasta.

Henkilömäärä 31.12. 2009 2010 2011 2012Toimihenkilöt, vakinaiset 36 34 38 37

Toimihenkilöt, määräaik. 7 8 7 3toimihenkilöt yhteensä 43 42 45 40

Metsätyöntekijät, vakinaiset 21 20 20 18

Metsätyöntekijät, osa-aik. 1 5 5 2Metsätyöntekijät yhteensä 22 25 25 20

Henkilöstö yhteensä 65 67 70 60

Työpanos henkilötyövuosina 2009 2010 2011 2012Toimihenkilöt 43,0 41,0 43,0 38,0Metsätyöntekijät 36,6 30,1 31,4 31,0Yrittäjät ja urakoitsijat 162,6 137,6 141,7 112,0Yhteensä 242,2 208,7 216,1 181,0

1.1 Toimihenkilöt

Nimi Yhdistyksen palvelukseen/palveluksessa

Vakinaiset: Alhola Antti 13.02.2006Auvinen Tarja 17.03.1997Hannonen Timo 01.01.2001Heikkinen Mikko 21.12.1999Heinonen Tarja 13.04.1989Hendunen Juha 01.06.1988Hirvonen Juha 15.11.2008Honkanen Kirsti 15.02.1980Ikonen Reijo 02.04.1990Jaskari Juhani 01.03.1991Juhola Arttu 01.08.2009Karjalainen Joonas 01.01.2011Koiravuori Risto 01.05.1981Laakso Vilho 12.04.1980Laine Teppo 14.04.2008Laitinen Elias 01.05.2008-31.12.2012Laukkanen Katja 31.01.2011Lautala Minna 01.04.2007Lehti Antero 01.06.1981Leppäaho Jussi-Tapio 19.10.1987Leppälä Marko 01.10.2008Leskinen Jarmo 04.12.1989

Lilja Thomas 20.08.2007Martikainen Ake 15.04.1986Mäkiranta Jyrki 01.02.2009Nevalainen Juha 24.04.1989Niemi Erkki 01.02.1979Nieminen Markku 01.02.2000Ojansivu Tiina 01.10.2008Pasanen Marko 01.02.2000Saarinen Sinikka 01.08.1980Savio Hannu 01.04.1979-31.12.2012Sorjonen Seppo 01.10.2008Suhonen Jukka 17.10.2007-07.10.2012Upola Mikko 01.10.2007Valtonen Pekka 01.01.1977Ylisirniö Perttu 01.04.1985Yli-Talonen Jari 01.11.1999

Määräaikaiset toimihenkilöt: Makkonen Marjut 06.04.2010-15.10.2012Sahramies Piia 01.06.2010-31.12.2012*Sarvaala Mari 06.04.2010-31.12.2012**

* vakinaistettu 1.1.2013 alkaen** työsuhde jatkuu 31.12.2014 saakka

1.2 Metsätyöntekijät

Nimi

Vakinaiset: Aaltonen JuhaGullsten JuhaHonkanen JuhaHyytiäinen TuomoJärvinen JanneKähönen JanneLindfors JanneLeppänen MauriLuukkanen LarsMäkelä PasiNieminen Pentti Nieminen ReijoPaukkunen JormaPurovirta HannuRaninen EsaSalonen IsmoSchildt EeroTähkänen Seppo

Metsätyöntekijöistä eläkkeelle jäivät vuonna 2012 Wiberg Maj-Britt, Kallioinen Pertti ja Pietiläinen Seppo.

26

METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TALOUS

Vuoden 2011 puolella aloitettuja lomautuksia jatkettiin kahdella viikolla alkutalven 2012 aikana. Lisäksi vuoden 2011 loppuneita määräaikaisia työsuhteita ei jatkettu. Lomautuksien ja työsuhtei-den päättymisen vaikutus oli kaikkiaan n. kuusi henkilötyövuot-ta.

Liiketoiminnan liikevaihto oli 6,8 milj. euroa (vuonna 2011 7,7 milj. euroa) jääden tavoitteesta 15 %. Materiaalivälityksen liike-vaihto kasvoi edellisestä vuodesta yli 40 %. Kasvua tuli lähes joka tuoteryhmästä. Myyntitavoitteesta jäätiin kuitenkin reilusti pää-asiassa budjetoitua alhaisempien taimi- ja lannoitemäärien takia. Metsänhoitopalvelujen liikevaihto toteutui asetetun tavoitteen mukaisesti. Tie- ja ojatoiminnassa määrien ja liikevaihdon lasku jatkui edelleen. Korjuupalvelun liikevaihto aleni 30 % välitetyn puumäärän pudotessa reilut 20 % edellisestä vuodesta. Asian-tuntijapalvelujen myynti kasvoi lähes 20 % pääasiassa kasvanei-den suunnittelu- ja arviointitöiden sekä puukauppapalvelujen ansiosta. Hanketoiminta vilkastui edelleen ja auttoi osaltaan talouden tasapainottamisessa. Kiinteitä kuluja pystyttiin eri toi-

menpiteillä vähentämään n. 200 t€. Suurimmat kulusäästöt tu-livat toimihenkilöiden palkka- ja matkakuluissa sekä työsuhde-auto- ja puhelinkuluissa. Suurimmat kulunousut olivat leasing-, toimitila- ja koulutuskuluissa.

Tilikauden tulos oli 98 t€ voitollinen. Tulokseen sisältyi ker-taluontoisena eränä Padasjoen asunto-osakkeen myyntivoitto 24  t€. Tulos parani vuodesta 2011 n. 460 t€ jääden kuitenkin hieman tilikauden tavoitteesta. Tulosparannuksesta puolet tuli parantuneen liiketoiminnan katteen ansiosta ja puolet em. kiin-teiden kulujen säästöistä.

Vuonna 2013 pääpaino on toimintamäärien kasvattamisessa tietyillä osa-alueilla sekä liiketoiminnan katteen pitämisessä saa-vutetulla tasolla. Kannattavuutta parannetaan myös kiinteiden kulujen edelleen karsimisella. Syksyllä päättyneet yt-neuvottelut ja irtisanoutumiset vähentävät henkilömäärää kuluvalla vuodella n. 4,5 henkilötyövuoden verran mikä tuo oman haasteensa hen-kilökunnan jaksamiseen samalla, kun työmääriä pitäisi pystyä li-säämään entistä pienemmällä henkilömäärällä.

Reijo

Ikon

en

27

28

Vuonna 2013 jatketaan aktiivisen markkinoinnin ja tiedottami-sen linjaa. Valtakunnallisesti käynnistyy yhdistysten vuosi. Vuosi-en 2013-2014 aikana toteutetaan poikkeuksellisen laaja puhelin-kampanja, jolla tavoitellaan kaikkia jäseniämme.

Painopiste tulee edelleen olemaan varhaisperkauksen ja met-säenergian lisäksi metsäomaisuuden hallintapalveluissa (SPV-hanke). Vuoden 2013 odotetaan olevan poikkeuksellisen haas-teellinen ja  vaikeasti ennustettava. Puukauppaa tullaan joka tapauksessa edistämään ja puun markkinoille tuloa vauhditta-maan aktiivisin toimenpitein sekä hankkeiden avulla. Metsäener-gia- ja metsänhoitohankkeita tuodaan esille metsänhoitoyhdis-tyksen toiminnassa ja tiedottamisessa.

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen markkinoinnin kulmaki-venä säilyy henkilökohtaisten yhteydenottojen ja hankkeiden lisäksi yhdistyksen Kotimetsälehti ja pienemmät Kotimetsikkö tiedotuslehtiset. Lehtiä tuetaan sähköisen uutisoinnin, kotisivu-jen, tapahtumien ja median saumattomalla yhteistyöllä. Markki-noinnissa testataan tekstiviestikampanjoita.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Valtakunnalliset teemat:

-Perusteemat: ”Tyytyväisiä metsänomistajia – koko maassa – joka kylässä”

- Yhteistyötä Minna Kaupin kanssa jatketaan teemalla: ”Suunnittele puukauppa. Suunnista metsänhoitoyhdistykseen”

- Markkinointinimen ”Metsänomistajat” käyttöönottoa jatketaan. Teemat: ”Edunvalvontaa puukaupassa” ”Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin”

Jari Yli-Talonentoiminnanjohtaja

29

TAPAHTUMIA 2012

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme sai kummiyhdistyksen Tansanias-ta vuonna 2012. Kuvassa paikallis-ten metsänomistajien yhdistyksen puheenjohtaja Laurent Mfugale vierailemassa jäsenen omalla tai-mitarhalla.

Maakunnan Metsäpäivän joukkuekisassa Mhy Päijät-Häme 2 sijoittui 10.10.2012 kolmanneksi joukkueella Aulis Män-tynen (vas.), Maire Kalliokoski ja Pentti Otava.

Pert

ti M

äkin

en

Juha

Hir

vone

n

30

Kuvassa vasemmalta toimihenkilöt, joita muistettiin vuonna 2012: Antero Lehti (30 vuotta talossa), Timo Hannonen (10 v. talossa), Juhani Jaskari (20 v.), Erkki Niemi (60 vuotta nuori), Risto Koiravuori (30 v. talossa).

Mar

i Sar

vaal

a

Metsäverokoulutuksia järjestettiin yhdistyksen toimialueen jokaisessa kunnassa helmikuussa ja tilaisuudet kokosivat lähes 300 kuulijaa. Kuvamme Padasjoelta muutaman vuoden takaa.

Pert

ti M

äkin

en

31

SPV-hankkeen metsänomistajakoulutukset jatkuvat toimialueella toista vuotta. Kuvamme viime syksyn yhteismetsäretkel-tä Hartolaan.

Mar

i Sar

vaal

a

Retkeläiset ryhmäkuvassa Taborissa. Taustalla vielä kasvatusvaiheessa oleva kuusikko.

Pert

ti M

äkin

en

32

TASE

31.12.2012 31.12.2011 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 8 820,70 10 547,47 Yhteensä 8 820,70 10 547,47 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset ja rakennelmat 66 155,17 68 554,54 Koneet ja kalusto 98 416,02 110 845,78 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 321 994,75 0,00 Yhteensä 486 565,94 179 400,32 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet 505 063,34 531 068,45 Yhteensä 505 063,34 531 068,45 VAIHTUVAT VASTAAVAT

VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet 169 496,65 81 928,11 Yhteensä 169 496,65 81 928,11 SAAMISET Myyntisaamiset 1 624 411,57 1 782 586,18 Muut saamiset 99 131,85 132 981,44 Siirtosaamiset 811 875,54 875,319,41 Yhteensä 1 535 418,96 2 790 887,03 RAHAT JA PANKKISAAMISET 835 107,13 323 358,68 VASTAAVAA YHTEENSÄ 4 540 472,72 3 917 190,06 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Arvonkorotusrahasto 20 900,04 20 900,04 Vararahasto 1 212 488,42 1 212 488,42 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 375 759,31 736 103,71 Tilikauden yli-/alijäämä 97 920,92 -360 344,40 Yhteensä 1 707 068,69 1 609 147,77 VIERAS PÄÄOMA LYHYAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Lainat rahoituslaitoksilta 0,00 489 689,19 Saadut ennakot 692 944,80 71 668,96 Ostovelat 706 445,88 375 918,65 Muut velat 1 044 304,04 918 367,10 Siirtovelat 389 709,31 452 398,39 Yhteensä 2 833 404,03 2 308 042,29 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 4 540 472,72 3 917 190,06

33

TULOSLASKELMA

1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Edistämistoiminta 0,00 285,00 Muut tuotot 152 078,69 139 840,85TUOTOT YHTEENSÄ 152 078,69 140 125,85 KULUT Henkilöstökulut -491 987,29 -535 135,88 Poistot -6 642,53 -8 217,88 Muut kulut -491 021,50 -467 500,10 KULUT YHTEENSÄ -989 651,32 -1 010 853,86 VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -837 572,63 -870 728,01 LIIKETOIMINTA Tuotot 7 199 020,42 8 018 110,58 Kulut -7 176 972,26 -8 363 486,52 LIIKETOIMINNAN TULOS 22 048,16 -345 375,94 VARAINHANKINTA Metsänhoitomaksut 877 058,84 849 116,13VARAINHANKINTA YHTEENSÄ 877 058,84 849 116,13 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 45 657,49 19 052,34 Kulut -9 270,94 -12 408,92 SIJOITUS- JA RAHOITUS 36 386,55 6 643,42 TILIKAUDEN TULOS 97 920,92 -360 344,40

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 97 920,92 -360 344,40

Reijo

Ikon

en

34

Liiketoiminnan tuloslaskelma

1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 LIIKEVAIHTO 6 847 551,60 7 652 844,02 Liiketoiminnan muut tuotot 350 839,21 364 388,30 MATERIAALIT JA PALVELUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot -716 821,09 -464 624,38 Varaston muutos 87 568,54 3 935,11 Ulkopuoliset palvelut -3 139 097,75 -4 252 266,85 MATERIAALIT JA PALVELUT YHTEENSÄ -3 768 350,30 -4 712 956,12 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot -1 643 986,36 -1 744 550,39 HENKILÖSIVUKULUT Eläkekulut -378 332,67 -392 036,00 Muut henkilösivukulut -74 122,26 -77 210,08 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ -2 096 441,29 -2 213 796,47 POISTOT -18 269,95 -22 910,34 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT -1 282 537,66 -1 400 098,54 LIIKEVOITTO/-TAPPIO 32 791,61 -332 529,15 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT Tuotot 629,61 878,26 Kulut - 11 373,06 -13 725,05 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -10 743,45 -12 846,79 TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 22 048,16 -345 375,94 TILIKAUDEN TULOS 22 048,16 -345 375,94

LIIKETOIMINNAN TULOSLASKELMA

Mar

i Sar

vaal

a

35

RAHOITUSLASKELMA

I TULORAHOITUS Tilikauden tulos 97 920,92 Poistot 24 912,47 Tulorahoitus yhteensä 122 833,39 II VAIHTOMAISUUDEN MUUTOS Muutos -87 568,54 I ja II yhteensä 32 264,85

III PYSYVÄT VASTAAVAT Käyttöomaisuusinvestoinnit -304 346,21 Käyttöomaisuuden myynnit 0,00 I, II ja III yhteensä -296 081,36

IV RAHOITUSERÄT Pitkäaikaisten lainojen nosto 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lyhennys 0,00 Lyhytaik. saamisten muutos 255 468,07 Lyhytaik. velkojen muutos 525 361,74 I, II, III ja IV yhteensä 511 748,45

V TÄSMÄYTYS Rahoitusarvopaperit, muutos 0,00 Rahat ja pankkisaamiset, muutos 511 748,45 Muutos yhteensä 511 748,45

Mar

i Sar

vaal

a

36

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

Vuosi 2012 muistetaan erityisesti YT-neuvotteluista, valtakun-nantason talousvaikeuksista sekä Euroopan synkästä talouskrii-sistä. Metsänhoitoyhdistyksen kokonaisliikevaihto oli 8,2 milj. euroa. Liikevaihto aleni ennen kaikkea korjuupalvelun volyymin tippumisen takia. Säästötoimenpiteiden sekä tehostetun toimin-

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

Vuosi 2012 muistetaan erityisesti YT-neuvotteluista, valtakunnantason talousvaikeuksista sekä Euroopan synkästä talouskriisistä. Metsänhoitoyhdistyksen kokonaisliikevaihto oli 8,2 milj. euroa. Liikevaihto aleni ennen kaikkea korjuupalvelun volyymin tippumisen takia. Säästötoimenpiteiden sekä tehostetun toiminnan avulla tulos parani edellisestä vuodesta reilut 450 tuhatta euroa tuloksen ollessa 97 921 euroa ylijäämäinen. Vuoden aikana panostettiin erityisesti markkinointiin, puukaupan sujuvuuteen, metsänomistajien metsätalouteen ja hoitotöihin sekä erikoispalveluihin.

TALOUDEN KEHITTYMINEN

1 000 € 2009 2010 2011 2012

TUOTOT

Metsänhoitomaksut 865 868 849 877

Muut varsinaisen toiminnan tuotot 0 83 140 152

Liiketoiminnan liikevaihto 12 112 8 201 7 653 6 848

Liiketoiminnan muut tuotot 364 469 364 351

TUOTOT YHTEENSÄ 13 341 9 621 9 006 8 228

KULUT

Varsinaisen toiminnan kulut 937 923 1 011 990

Liiketoiminnan kulut 12 273 8 611 8 355 7 140

KULUT YHTEENSÄ 13 210 9 534 9 366 8 130

TILIKAUDEN TULOS 131 87 -360 98

TASEEN LOPPUSUMMA 3 969 3 815 3 917 4 540

OMAVARAISUUSASTE (%) 48 52 42 44MAKSUVALMIUS (quick ratio) 1,4 1,6 1,3 1,3

Yhdistyksen henkilökunnan määrä oli vuoden 2012 lopussa 60 henkeä. Henkilökunnan määrä väheni edellisestä vuodesta kymmenellä. Lyhytaikaiset työsuhteet sekä urakoitsijat ja yrittäjät huomioiden yhdistyksen työllistävä vaikutus oli 181 henkilötyövuotta.

Puukauppavuosi oli Päijät-Hämeen alueella vain hieman keskimääräistä hiljaisempi mutta selkeästi edellisvuosia vaisumpi. Keskihintataso oli kaikissa hakkuutavoissa pääosin edellisvuotta alhaisempi. Puunkorjuupalvelu kohdistettiin edelleen nuorten metsien hoitoon ja ensiharvennus rästien purkamiseen. Puulla oli koko vuoden kohtuullisen hyvä kysyntä, joka loppuvuodesta nosti myös kilpailun kautta keskihintatasoakin. Mhy:n kautta kulkevien puukaupan toimeksiantojen suhteellinen määrä kasvoi ennätyksellisen suureksi. Myös energiapuukauppa jatkui kohtuullisen vilkkaana.

Yhdistyksen henkilökunnan määrä oli vuoden 2012 lopussa 60 henkeä. Henkilökunnan määrä väheni edellisestä vuodesta kymmenellä. Lyhytaikaiset työsuhteet sekä urakoitsijat ja yrittä-jät huomioiden yhdistyksen työllistävä vaikutus oli 181 henkilö-työvuotta.

Puukauppavuosi oli Päijät-Hämeen alueella vain hieman kes-kimääräistä hiljaisempi mutta selkeästi edellisvuosia vaisumpi. Keskihintataso oli kaikissa hakkuutavoissa pääosin edellisvuotta alhaisempi. Puunkorjuupalvelu kohdistettiin edelleen nuorten metsien hoitoon ja ensiharvennus rästien purkamiseen. Puulla oli koko vuoden kohtuullisen hyvä kysyntä, joka loppuvuodesta nosti myös kilpailun kautta keskihintatasoakin. Mhy:n kautta kul-kevien puukaupan toimeksiantojen suhteellinen määrä kasvoi ennätyksellisen suureksi. Myös energiapuukauppa jatkui koh-tuullisen vilkkaana.

Koulutus- ja tiedotustoimintamme oli runsasta. Vuoden ai-kana järjestimme reilut sata erilaista tapahtumaa, kurssia, kil-pailua, esittelyä ja koulutusta. Metsänomistajille ja sidosryh-mille tiedotettiin aktiivisesti ajankohtaisista asioista lehtien, tiedotteiden sekä uutiskirjeiden välityksellä. Yhdistys oli hy-vin esillä niin paikallis- ja alue- kuin valtakunnan tasollakin. Mhy Päijät-Häme on ollut mukana turvaamassa metsätalou-den harjoittamisen edellytyksiä kaavojen eri luonnosvaiheis-sa ja antanut useita lausuntoja kaavojen valmisteluvaiheissa. Kuten numeroista voi päätellä, on taloutemme alamäki taittunut

ja tulos kääntynyt nousuun, pääasiassa todella raskaiden sääs-tötoimien ansiosta. Toivomme, että tuollaisiin hevoskuureihin ei tulevaisuudessa tarvitse ryhtyä. Pienenä huolenaiheena on liike-vaihdon aleneminen, joka jatkuu nyt kolmatta vuotta peräkkäin. Tätä suuntaa ei voida pelkästään selittää tokaisemalla että ”vuo-det eivät ole veljeksiä.

Liikevaihto on tarkoitus kääntää nousuun lisäämällä markki-noinnin tehokkuutta usealla eri sektorilla. Yhtenä tärkeimpänä keinona on suorien kontaktien luominen ja verkostoituminen metsänomistajien kanssa, esimerkiksi puhelinkampanjoiden ja vastaavien menetelmien avulla. Puumarkkinat.fi -pilottihanke antaa uudenlaisen kauppapaikan puumarkkinoille, ja jäämme seuraamaan sen vastaanottoa suurella mielenkiinnolla.

Hallinnon kausi käynnistyy myös metsänhoitoyhdistysten uu-teen aikaan valmistautumisessa. Elämme erityisen mielenkiin-toista, joskin haasteellista aikaa. On aika kääriä hihat ja ryhtyä työhön, jotta uuden metsänhoitoyhdistyslain astuessa voimaan, olemme edelleen vahva yhdistys. Edunvalvonnassa vaikutamme vahvasti myös valtakunnan tasolla. Strategiamme mukaisesti yh-distyksellämme on vahva positiivinen imago. Nyt on käsillä aika, jossa jokainen voi helposti vaikuttaa ja saada äänensä kuuluville.

Strateginen mottomme on syytä muistaa: MHY ON PARAS PAL-VELUJEN TUOTTAJA JA METSÄNOMISTAJAN LUONTEVIN YHTEIS-TYÖKUMPPANI.

Hallitus

nan avulla tulos parani edellisestä vuodesta reilut 450 tuhatta euroa tuloksen ollessa 97 921 euroa ylijäämäinen. Vuoden aikana panostettiin erityisesti markkinointiin, puukaupan sujuvuuteen, metsänomistajien metsätalouteen ja hoitotöihin sekä erikoispal-veluihin.

37

38

39

LIITE 1

KOKOUSEDUSTAJAT Metsänomistajien Liiton kokousedustajat Olli Suntiola, Eero Helminen, Olavi Peltola, Maire Kalliokoski, Esko Hoimela, Antero Kallioinen, Tiina Hämeenniemi, Olavi Seppälä, Eero Vastamäki, Janne Ruoppi, Vesa Horkka, Mika Hämäläinen, Eero Virta, Kimmo Kunnas ja Liisa Vuorikko. Varajäsenet: Eine Rosenberg-Riihimäki, Markku Heikkilä, Tuomas Jutila, Tuula Ilván, Tero Hännikäinen, Jarmo Ylätalo, Timo Niemi, Anssi Syrjälä, Jere Porvari, Timo Olkkonen, Seppo Hiitiö, Paavo Takala, Olli Seppälä, Raimo Ojanperä ja Matti Okkeri Muut kokousedustajat Puheenjohtaja Riukka Timo Varapuheenjohtaja Poutiainen Jarmo

LIITTEET

Reijo

Ikon

en

Metsänhoitoyhdistys PÄIJÄT-HÄME ryVäihkyläntie 2, 19700 Sysmäpuh. (03) 855 4300faksi (03) 855 4356paijathame@mhy.fiwww.mhy.fi/paijathame Ku

vat:

Mhy

Päi

jät-

Häm

een

henk

ilöku

nta

– T

aitt

o: S

taili

mai

nos T

eKo

Ky 2

013