Missä ollaan työturvallisuudessa?

Reijo S LehtinenTalonrakennusteollisuus ry

Kulmakivet työturvallisuuden kehittämisessä vuosille 2010–2015

1. Investointi työturvallisuuteen kannattaa aina

2. Taitava tilaaja asettaa tavoitteet myös turvallisuudelle

3. Turvallisuus alkaa minusta -asenne jokaisen ohjenuoraksi

4. Koulutus luo perustan turvalliselle työskentelylle

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020

Toimintasuunnitelman avaintavoitteet ja toimenpiteet 2010‐2015

Rakennusteollisuus RT ry:ssä välittömästi käynnistettävät toimenpiteet:• Suositellaan, että Rakennusteollisuus RT ry:n eri jäsenliitot liittyvät 

osaltaan mukaan Nolla tapaturmaa ‐foorumin jäseneksi.• Perustetaan erillinen korkean tason foorumi, johon rakennusalan 

vaikuttajat ja yhteiskunnalliset päättäjät kokoontuvat määräajoin ottamaan kantaa työturvallisuuden edistämiseksi rakennusalalla. Foorumi voi kokoontua tarvittaessa KiRa‐forumin yhteydessä.

• Jokka‐lehtimuutetaan koko liittoyhteisön yhteiseksi työturvallisuusjulkaisuksi ja sen jatkuvuus turvataan taloudellisesti.

• Luodaan avoin nettisivusto, jolla edistetään turvallisuutta kehittävien tietojen löytämistä ja jolle kerätään työturvallisuuteen liittyviä asioita ja tilastoja. 

• Käynnistetään kehitystyö työturvallisuuskilpailujen toteuttamiseksi jokaisella toimialalla. Tässä hyödynnetään nykyisissä kilpailuissa todettuja hyviä toimintatapoja 

Toimintasuunnitelman ja avaintavoitteiden toteutus1. Taustatiedot kuntoon

Työturvallisuuskysely sitoutuneille Vaikuttaminen TVL:n eri ryhmissä

2. Ohjeet, suositukset ja puuttuminen Jäsenkirjeet

― Työturvallisuuden laiminlyönteihin puuttuminen― Työnjohdon läsnäolo työmailla― Leukahihna kypärään

AVI:n koordinaatioryhmä ja hyvät valvontakäytännöt  Työpaikkaonnettomuuksien tutkinta (TOT, STM ohjeet)

3. Teema tapahtumat Alueelliset ja valtakunnalliset työturvallisuuskilpailut RATUKE –hanke, mm. Ratuke ‐seminaari 30.10.2014 Vantaalla Työturvallisuusviikko 5. – 9. 5.2014, seminaari ”Viisaat kypärät yhteen” 

Vantaalla

Tapaturmakyselyt 1.1.‐31.12.2013

• Vähintään yhden (1) päivän työkyvyttömyyden (tapaturmapäivä + vähintään yksi työkyvyttömyyspäivä) aiheuttaneiden työtapaturmien määrä yhteensä. HUOM! Sisältää myös vakavat tapaturmat.

• 1.1.‐31.12.2013• 13 ‐ 21 yritystä vastannut kuukausittain • n. 34 713 402 t (vrt. talo 255 milj.t)• Tapaturmat 643 kpl, joista vakavia 68 kpl• Tapaturmataajuus 18,5

Tapaturmakyselyt 2014

Tammikuu  – 147 yritystä vastannut– n. 2 966 289 työtuntia– tapaturmat 65 kpl, joista vakavia 4 kpl– tapaturmataajuus 21,9

Helmikuu  – 152 yritystä vastannut– n. 3 590 046 työtuntia– tapaturmat 77 kpl,  joista vakavia 7 kpl– tapaturmataajuus 21,4

Tapaturmataajuus 2013‐2014Vähintään yhden (1) päivän työkyvyttömyys 

(tapaturmapäivä + vähintään yksi työkyvyttömyyspäivä)

21,9 21,4 

Rakennusalan työpaikkakuolemat Suomessa ja Ruotsissa

Lukumäärä miljardin euron rakennusinvestointia kohti (hlö/mrd. €)

Lähteet: Byggindustrins Centrala Arbetsmiljöråd, Tilastokeskus, TVL

Suositus kypärän leukahihnan käytöstäSuositus

Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus suosittaa, että liiton jäsenyritykset ottavat rakennustyömaillaan käyttöönsä suojakypärien leukahihnat. 

• RT:n hallitus toteaa, että tapaturmatilastojen mukaan 16 % tapaturmista sattuu pään alueelle. Tapaturmatutkinnassa on havaittu, että suojakypärän päässä pysyminen olisi estänyt pääosan näistä tapaturmista.

• RT:n hallitus muistuttaa myös viranomaismääräysten edellyttävän, että työnantajan on riskinarvioinnin niin edellyttäessä hankittava suojakypäriin leukahihnat. Leukahihnan irtoamislujuus min 150 N (15 kp) ja max 250 N (25 kp) (teollisuuskypärästandardi EN397). 

”Viisaat kypärät yhteen” –seminaarin ohjelmaAika ja paikka: 7.5.2014 Fur Center, Martinkyläntie 48, VANTAA

AAMUPÄIVÄ 8.00 – 11.308.00 ‐ 8.30  Aamukahvi8.30 ‐ 8.40  Seminaarin avaus, Hallituksen puheenjohtaja Lauri Kivekäs, Rakennusteollisuus RT ry8.40 ‐ 9.00  Mitä työturvallisuus on?  Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki9.00 ‐ 9.15  Rakennustuotetoimituksen työturvallisuusriskit, Toimitusjohtaja Hannu Tuukkala, Parma Oy9.15 ‐ 9.30  Työturvallisuusriskit erikoisurakoinnissa, Toimitusjohtaja Reijo Järvinen, LTU‐Urakointi Oy9.30 ‐ 9.45  Työtapaturman kustannukset – sovellus, Tutkimusinsinööri Susanna Mattila, Työterveyslaitos9.45 ‐ 10.00  Tauko10.00 ‐ 10.20  Infratoimialan työturvallisuuskannustimet,  Työturv.as.tuntija Risto Lappalainen, Liikennevirasto10.20 ‐ 10.50  UPA –arviointi, Turvallisuuspäällikkö Antti Leino, Skanska Oy10.50 ‐ 11.15  Case ‐tapaturma ”läheltä piti”, HSEQ Simo Kolehmainen, Neste Oil Oyj, Porvoon jalostamo11.15 ‐ 11.30  Loppusanat ja info iltapäivästä11.30 ‐ 12.30  Lounas

ILTAPÄIVÄ  12.30 ‐ 16.00Yritysjohdon jalkautuminen työmaille ohjeiden mukaisesti

Ohje vakavien työtapaturmien tutkinnasta

• Työsuojeluhallinnossa on valmisteltu ohje siitä, miten työsuojelun vastuualueilla käsitellään valvontalain edellyttämää vakavien työtapaturmien tutkintaa ja siihen liittyvää työsuojeluviranomaisten ja muiden viranomaisten välistä yhteistyötä.

• Tapaturmavakuutus‐ ja ammattitautilainsäädäntö tullaan uudistamaan kokonaisuudessaan ja tämä vaikuttaa ohjeessa käytettyihin viittauksiin. Lainsäädännön muutokset eivät aiheuta asiallisia muutoksia ohjeen sisältöön. 

• HE työtapaturma‐ ja ammattitautilaista annettaneen eduskunnalle heti kesälomien jälkeen, joten ohje on tarkoitus julkaista tässä vaiheessa sähköisessä muodossa. Ohje päivitetään ja painetaan uudistusten jälkeen.

• Työsuojeluosasto edellyttää, että valvonnassa toimitaan ohjeen mukaisesti.• Työsuojelun vastuualueidenjohtajien tulee saattaa ohje tarkastajien tietoon ja sitä 

tulee käsitellä yhdessä tarkastajien kanssa. Valvontaohje on otettava huomioon uusien tarkastajien perehdyttämisessä. Työsuojelun vastuualueen johtajan ja esimiesten tulee seurata ohjeen noudattamista.

Vakavat tapaturmat ja TOT‐tutkinta

• Valkeakosken tapauksen jälkeen ei tänä vuonna uusia työpaikkakuolemantapauksia• TOT –tutkinnassa julkaistua ja käynnissä teematutkintoja

– TOT 11/12  Henkilönostoissa sattuneet työpaikkakuolemantapaukset– TOT 7/12   Betoniteollisuuden koneilla sattuneet kuolemantapaukset – TOT 5/12   Kattojen kunnostustöissä sattuneet työpaikkakuolemantapaukset – TOT 1/12   Saksilavanostimilla sattuneet työpaikkakuolemantapaukset – TOT 9/11   Rakennustyömaiden viikkotarkastusten puutteet – TOT 6/11   Tikastöissä sattuneet työpaikkakuolemantapaukset – TOT 5/11   Työkoneen seisontajarrun käyttämättömyys 

Eräitä esimerkkejä ”hukkumiseen” liittyvistä TOT ‐raporteista

YTOT  5/10 Sukeltaja kuoli sukelluksen aikana tapahtuneen sairauskohtauksen seurauksena

YTOT  1/10 Yrittäjä hukkui kuljettamansa kaivukoneen pudottua jäiden läpi 

YTOT  4/09 Sukeltaja hukkui jäätyään kiinni patotyömaalla padon rakenteisiin

TOT  8/03 Työkoneenkuljettaja hukkui, kun kaivukone upposi jäihin vesijohtotyömaalla 

TOT  6/01 Sukeltaja menehtyi koulutussyvyyssukelluksessa TOT  15/98 Työntekijä hukkui voimakkaassa virtauksessa 

pudottuaan siltakanneltaTOT  7/93 Tiehoitokunnassa puurakenteista siltaa purettaessa 

silta sortui ja yksi purkajista hukkuiTOT  5/93 Sukeltaja hukkui kiinnittäessään nostoliinaa jäihin 

vajonneeseen henkilöautoon TOT  33/92 Sukeltaja kuoli yrittäessään irrottaa puisen 

patoluukun kiinnimenemisen esteenä ollutta rautakankea 

http://totti.tvl.fi

TOT 9/11: Rakennustyömaiden päivittäistä turvallisuusseurantaa kehitettävä

• Työpaikkaonnettomuuksien tutkintaryhmä analysoi vuosina 1993‐2011 rakennustyömailla sattuneet kuolemaan johtaneet tapaturmat, joissa turvallisuusseurannassa, viikkotarkastuksissa tai muissa tarkastuksissa oli havaittu puutteita. Samalla tutkintaryhmä selvitti viikkotarkastusten nykytilan ja kehittämiskohteet. 

• Tutkituissa työpaikkatapaturmissa kuoli 12 pääurakoitsijan työntekijää, 13 aliurakoitsijan työntekijää tai yrittäjää, 1 vuokratyöntekijä ja 1 ammattioppilaitoksen opiskelija.

• 18 tapauksessa 27 tapauksesta työntekijän oma vaaran tunnistaminen olisi voinut pelastaa hänen henkensä. Tuloksesta voi päätellä, ettei työmaan vaaratekijöitä tunnisteta, eikä turvallisuusmääräysten sisältöä tunneta.

• Suunnitelmiin tulleet muutokset ja normaalista työtavasta tehtävät poikkeukset olivat merkittävä tapaturmariski. Noin 70 prosentissa tässä tutkituista kuolemaan johtaneista tapaturmista aiheutui suunnitelmien muutoksesta, jotka yleensä tapahtuvat hyvin lyhyellä aikaviiveellä ennen varsinaista työn tekoa.

14

VaHO – Pääurakoitsijan vastuu rakennuttajaan sopimussuhteessa olevan sivu‐urakoitsijan ja tämän aliurakoitsijan toiminnasta 

• HO on tuomiossa 1.1.0.2013 tuominnut sakkorangaistukseen pääurakoitsijayrityksen teknisen johtajan ja vastaavan työnjohtajan työturvallisuusrikoksesta, kun rakennuttajaan sopimussuhteessa oleva sivu‐urakoitsijana toimineen maanrakennusurakoitsijan ja tämän aliurakoitsijana olleen räjäytysurakoitsijan laiminlyönneistä, koska – ennen räjäytystöiden aloittamista ei oltu nimetty räjäytystyön johtajaa 

asianmukaisella tavalla eikä – räjäytystyön poistumis‐ ja pelastautumissuunnitelmaa oltu laadittu. 

• Rakennuttaja on palkannut maanrakennusurakoitsijan lisäksi turvallisuuskoordinaattorin ja räjäytystöiden asiantuntijan hoitamaan räjäytystyön suorittamista työturvallisuudesta työmaalla. 

• Tuomiossa todetaan myös, että räjäytystyöt on aloitettu samana päivänä kun alistamissopimus päivätty. 

• KHO ei antanut valituslupaa.

Työmaaräjäytys tärveli auton – rakennusyhtiölle sakkoSTT / HS 5.4.2014

• Kamppi. Kiviä singonnut räjäytys toi SRV‐Rakennukselle 180 000 euron yhteisösakon työturvallisuusrikoksesta.

• Vuonna 2007 SRV‐konsernin tytäryhtiö rakensi pääurakoitsijana Helsingissä Kampin pysäköintihallia, kun kallioseinän louhintaräjäytys epäonnistui. Räjäytys sinkosi kalliota seinän toiselle puolelle Forumin pysäköintihalliin, jossa kiviä osui työntekijöiden autoon. Korkeimman oikeuden mukaan – kyse ei ollut vähäisestä työstä, vaikka työmaa näin asian katsoikin– työlle ei ollut nimetty räjäytystyön johtajaa, – varotoimet oli hoidettu huolimattomasti, – räjäytysainetta oli käytetty liikaa eikä – kirjallista räjäytyssuunnitelmaa ollut tehty.

Työturvallisuuden kehitys riippuu meistä jokaisesta!

Suomessa (kaikki toimialat)• muutama vuosikymmen sitten keskimäärin jokaisena työpäivänä joku menetti 

henkensä työpaikkatapaturmassa;• nyt on päästy sentään jo siihen, että kuukaudessa on pari vainajatonta viikkoa;• välitavoitteeksi kuoloton kuukausi;• nolla työtapaturmaa on kuitenkin ainoa oikea päämäärä.

Kypärä on tarpeen – mutta puhummeko oikeista asioista?