Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäen tiedotuslehti 2/2014 • 17.11.2014

MetsänomistajatKANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI

Pieksämäen toimistoSeunalantie 1

76850 NaarajärviPuh. 020 413 4170

Avoinna ma-pe klo 8-11 ja 12-16

Kangasniemen toimistoOtto Mannisen tie 1-3

51200 KangasniemiPuh. 020 413 4130

Avoinna ma-pe klo 8-15

PEFC/02-31-201

Edunvalvontaa

Sopuisa yhtymä luottaa metsäneuvojaan

Jäsenenä saat enemmän

Sivut 4-5

Sivu 15

Sivu 10

Me teemme metsänomistajan eteen enemmän!

Sivu 2

Metsät kasvavat puuta enemmän kuin koskaan aiemmin. Puuta käytetään uu-siin käyttökohteisiin ja puusta valmis-tettavia bio-etuliitteellisiä tuotteita ke-hitetään jatkuvasti. Metsäteollisuuden usko tulevaisuuteen on ilmeisen vahva, toteutuneiden ja suunnitteilla olevien investointien myötä puunkäyttö kas-vaa miljoonilla kuutioilla. Puukauppa on käynyt hyvin pitkän aikaa lukuun ottamatta viime viikkoja.

Metsänomistajalle tarjotaan uusia vapauksia: metsänhoitomaksu jää his-toriaan, jäsenyys muuttuu vapaaehtoi-seksi metsänhoitoyhdistyksissä, uusi metsälaki antaa metsänomistajalle mah-dollisuuden käsitellä metsiään monipuo-lisemmin. Vapaus on hyvä asia ja sitä pitää osata käyttää oikein, jotta metsien tuottokyky säilyy hyvänä - niin puunkas-vullisesti kuin taloudellisestikin.

Metsänhoitoyhdistysten MTK-jäse-nyys on aiheuttanut keskustelua - mi-hin metsänomistajat tarvitsevat MTK:n edunvalvontaa?

Edunvalvontaa on kaikki se toiminta, jolla edistetään metsänomistajan tavoit-teiden toteutumista oman metsätalou-den harjoittamisessa. MHY:n paikallisen edunvalvonnan ja MTK:n kansainväli-sen edunvalvonnan väliin jää lukuisia asioita, jotka vaikuttavat suoraan met-sänomistajan menestymiseen.

Jokaisella edunvalvonnan tasolla on metsätalouden harjoittamisen kannalta oma tarkoituksensa ja MHY voi toimin-nallaan vaikuttaa järkevästi vain paikal-lisella ja osittain maakunnallisella tasolla tapahtuvaan edunvalvontaan.

”Ei kurre kuusen oksalla käpyä syö-dessään arvaa, miten globaalissa maail-massa se elelee.”

Metsänomistajat – edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin -brändin nimellä tapahtuva toiminta on metsänomistajien kannalta välttämätöntä ja ainoa kustan-nustehokas tapa järjestää edunvalvonta koko laajuudessaan.

Uuden ajan kynnyksellä asioiden ja toimintatapojen kyseenalaistaminen on tärkeää, muuten ei kehitystä tapahdu. Kun päämäärä on selkeä, toivoisin eri toimijoiden tekevän työtä yhteisten ta-voitteiden saavuttamiseksi. Puuhaa met-sissä riittää varmasti jokaiselle.

Tulevaisuudessa metsäteollisuus ja-

lostaa toivottavasti nykyistä enemmän kotimaista puuta. Lisääntyvä puunkäyttö edellyttää meiltä metsänomistajilta hy-vää metsänhoitoa nuorissa metsissä, ajal-laan tehtyjä harvennuksia, ojituksia, met-säteiden rakentamista ja parantamista, omistusjärjestelyjä jne. Näihin asioihin voimme vaikuttaa täällä ”puunjuuri” - tasolla. Puun kysynnän lisääntymisen toivoisi heijastuvan myös puusta metsän-omistajalle maksettavaan hintaan.

Metsänhoitoyhdistys tekee parhaan-sa auttaakseen metsänomistajia omien tavoitteiden toteutumisessa ja metsä-talouden kannattavuuden parantami-seksi. Uskon vapaaehtoisen jäsenyyden kiinnostavan metsänomistajia - etuja on enemmän kuin haittoja.

Ville Häkkinenhallituksen puheenjohtaja,MHY Kangasniemi-Pieksämäki

Uuden aika

”Ei kurre kuusen oksalla käpyä syödessään arvaa, miten globaalissa maailmassa se elelee.”

Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäki lukuinaToimialue: Kangasniemen kunta ja Pieksämäen kaupunkiJäseniä: 4330 metsänomistajaaJäsenten metsäpinta-ala: 156 000 haKestävä hakkuusuunnite: 950 000 m3

Työllistäminen vuonna 2013: 60,5 henkilötyövuottaLiikevaihto, arvio vuonna 2014: 4,4 milj. euroa

Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäen tiedotuslehti 2/2014Julkaisija: Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäki ryToimituksen osoite: Otto Mannisen tie 1-3, 51200 KangasniemiPäätoimittaja: Aura Heikura, puh. 0500 261 790, aura.heikura@mhy.fiTaitto: JaNetti, Jaana LaitinenPaino: Kopijyvä, KuopioPainosmäärä: 4600 kpl

Kansikuvassa metsäneuvoja Katri Keränen. Kuva: Aura Heikura.

Hallituksen jäsenet

Häkkinen Ville, puheenjohtajaPuh. 040 701 8377

Utriainen Iiris, varapuheenjohtajaPuh. 040 828 0701

Frilander Jouko Puh. 0400 178 699

Kovanen JukkaPuh. 0400 651 641

Laitinen TuomoPuh. 0400 175 743

Sävilammi-Kettunen MarjaanaPuh. 0400 341 410

Viljakainen VäinöPuh. 040 580 8059

Sivu 3

Kuluneen syksyn aikana on puukauppa käynyt nihkeästi. Vuoden takaisen myrs-kyn myötäjäisinä hakattiin alkuvuoden aikana kuusitukkia varastoon niin pal-jon, että sen vaikutukset ovat näkyneet koko vuoden ajan. Huonon korjuutalven jälkeen on tulevan talven hakkuisiin har-vennusten kysyntä ollut heikkoa. Vain mäntytukki ja koivu- ja mäntykuitu ovat käyneet kohtuudella kaupaksi. Tuleva-na talvena puukauppaa käytäneen verk-kaan ja valikoiden.

Tutkimuslaitosten mukaan vuosi 2015 näyttää kuitenkin paremmalta. Se-kä vientimäärien että hintojen ennuste-taan vahvistuvan. Ensi vuoden toisella puoliskolla käynnistyy Varkauden uu-distettavan tuotantolinjan puunhankin-ta. Muutos tarkoittaa sitä, että nykyisen koivukuidun sijaan laitos käyttää havu-kuitupuuta. Kuitupuun tarve on liki mil-joona kuutiometriä.

Jo pitemmän ajan on metsänhoitoyh-distyksen kilpailuttamien puukauppo-jen määrä ollut noin kaksi kolmasosaa alueen yksityismetsien puukaupan koko-naismäärästä. Ihmettelyä on herättänyt varsinkin kuluvana vuotena se, miten osa isoista ostajista ei ole tehnyt tarjo-uksia MHY:n kilpailuttamiin kohteisiin. Yhtenä selityksenä on tarjottu sitä, että ei kannata tarjota, kun ei kuitenkaan pär-

Mitä on puukaupan edunvalvonta oikeasti?

jää kilpailussa. Mitä tästä pitäisi ajatella? Kannattaako kilpailutus ja onko syytä oikeasti pyytää tarjous useammalta os-tajalta?

Toinen perustelu on hinnoittelu. Mo-nilla ostajilla on kauppahinnan lisäksi melkoinen joukko muita kokonaisuuteen vaikuttavia kauppaehtoja. Bonukset, hin-tatakuu, metsänhoitopalvelut ja sijoitus-tilit ovat ostajan mielestä kauppahinnan lisiä, jotka pitäisi osata laskea kauppahin-nan päälle. Samalla näillä lisillä sidotaan metsänomistaja seuraavienkin kauppo-jen osalta ostajaan, sillä useimpia etuja et saa, jollet tee seuraavaa kauppaa saman ostajan kanssa.

Kangasniemen ja Pieksämäen alueel-la on hyvät edellytykset puukauppojen kilpailuttamiselle. Tilapäinen oston vai-suus ei jatku pitkään. MHY:n tavoitteena on kaupankäynnin avoimuus ja selkeys. Puukauppapäätöksen tärkeimmät tekijät ovat edelleen yksikköhinnat ja ostajan tukinkatkonnan ennakoiminen.

Metsäneuvojallasi on tieto vallitsevas-ta puukauppatilanteesta. Aloita kaupan suunnittelu yhteydenotolla metsänhoi-toyhdistykseen.

Ismo Kallio,toiminnanjohtaja

Meiltä saat metsäasiantuntijan maksutta mukaasi metsään. Metsäkäynnillä saat tietoa ajankohtaisista metsänhoitotöistä sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Maksuttoman metsäkäynnin voit tilata myös etänä ja sopia yhteydenpidosta.

Soita ja sovi metsäkäynnistä oman metsäasiantuntijan kanssa, yhteystiedot tämän lehden keskiaukeamalta tai www.mhy.fi/kangasniemi-pieksamaki.

Miten metsä on kasvanut? Pitäisikö siellä tehdä jotain? Mistä voisi myydä puuta ja miten?

Sivu 4

Metsäsektorin muutos viimeisten viiden vuoden aikana on ollut hurjaa. Maail-manlopun tunnelmista, joissa kaikki odottivat seuraavaa paperi- tai sellu-tehtaan alasajoa, on siirrytty vahvaan in-vestointiaikaan. Metsäteollisuuden koti-mainen puunkäyttö on korkealla tasolla. Viime vuoden hakkuut olivat korkeam-malla tasolla kuin koskaan aiemmin.

Metsäteollisuuden tänä vuonna il-moittamat ja päättämät investoinnit nos-tavat puunkysyntää noin kymmenellä miljoonalla kuutiometrillä. Tavoitteena on, että merkittävä osa kysynnästä koh-distuisi kotimaiseen puuhun. Se tarkoit-taisi kotimaisen puun käytön ja kysyn-nän nousua aivan uudelle, historiallisen korkealle tasolle.

Markkinat eivät ole ainoa asia, mikä on muuttunut. Viimeisen neljän vuoden aikana kaikki keskeiset metsätaloutta ja metsäsektoria koskevat lait on uudistet-tu. Metsänomistaja pystyy harjoittamaan metsätaloutta entistä paremmin omista lähtökohdistaan. Syksyn aikana tehdyn kyselytutkimuksen mukaan noin 85 % metsänomistajista on sitä mieltä, että uu-si metsälaki vastaa heidän tarpeitaan hy-vin tai erittäin hyvin.

Entistä enemmän paineita metsän-omistajien edunvalvonnalle tulee Brys-selistä. Ilmasto- ja energiapolitiikka vai-kuttaa metsätalouteen ja metsien käyt-töön, samoin EU:n ympäristöpolitiikka. Jos kansainvälisessä edunvalvonnassa

epäonnistutaan, sitä ei pystytä paik-kaamaan enää kotimaassa. Tällä hetkellä isoja asioita Brysselin edunvalvonnassa ovat EU:n metsästrategia sekä metsien ja puun rooli energiantuotannossa ja il-mastonmuutoksen hillinnässä.

Se, miten toimintaympäristö on kehit-tynyt viimeisten vuosien aikana, ei ole sattumaa vaan määrätietoisen edunval-vonnan tulos. Metsänomistajaorgani-saatio, MTK ja metsänhoitoyhdistykset ovat tehneet kaikilla tasoilla työtä met-sänomistajien eteen – kannolta Brysse-liin. Jos edunvalvonnassa ei olisi on-nistuttu, meillä voisi olla huikea määrä uutta byrokratiaa, metsien kiinteistövero ja markkinat aivan muulla tolalla kuin nyt. Markkinoidenkin toimintaan ja in-vestointeihin vaikuttavat ennen muuta toimintaympäristö ja sen ennustettavuus. Hyvä esimerkki Brysselistä esitetystä uu-desta byrokratiasta, jonka olemme onnis-tuneet torjumaan, on metsäsuunnitelma-pakko ja seurantajärjestelmä metsäsuun-nitelmien noudattamiseksi.

MTK:n järjestöuudistus tähtää siihen, että metsänomistajien edunvalvonnas-sa ollaan tulevaisuudessa entistä vaikut-tavampia. Metsänomistajat jäsenöityvät kuten ennenkin omiin metsänhoitoyh-distyksiinsä, mutta linjaavat entistä va-paammin, mitä heidän oman yhdistyk-sensä tulee jäsenten eteen tehdä.

Metsänhoitoyhdistykset jäsenöity-vät MTK:hon ja niillä on käytettävissä

Edunvalvonnassa pärjätty hyvin– tavoitteena entistä vaikuttavampi edunvalvonta

koko MTK:n osaaminen ja verkostot. Metsänomistajien liittojen toiminta lop-puu ja alueellista edunvalvontaa varten MTK:hon on muodostettu 14 asiantun-tijan verkosto, joka työskentelee tiiviis-sä yhteistyössä metsänomistajien kanssa. Tähän uuteen toimintamalliin haetaan osaamista myös uusille edunvalvonnan painopistealueille, kuten kaavoitus- ja maankäyttö.

Juha HakkarainenMetsäjohtaja, MTK

Metsänomistajajärjestön uudistus avaa uusia mahdollisuuksia maakunnallisen metsänomistajien edunvalvonnan toteu-tukselle. Aiemmin Suomi oli jakautunut viiteen alueelliseen metsänomistajien liit-toon, mikä merkitsi myös resurssien ja asiantuntemuksen jakautumista viiteen itsenäiseen yksikköön. Nyt sekä maa-kuntien että keskusjärjestön edunvalvon-taresurssit muodostavat yhden kokonai-suuden ja kaikki erityisasiantuntemus on käytettävissä laajasti koko maassa.

Käytännössä näitä erityisosaamisen

Edunvalvonta maakunnissa uudistuu

alueita ovat esimerkiksi puukauppa, metsänhoito, maankäyttö, vesiensuoje-lu, luonnonhoito, ympäristöjuridiikka, riistakysymykset, sertifiointi jne. Toi-mihenkilöiden erikoistumisella voim-me parantaa edunvalvonnan laatua ja kohdentumista.

Järjestöuudistukseen liittyy myös edunvalvontayhteistyön tiivistäminen maakunnissa. Käytännön toimena Ete-lä-Savoon perustetaan toimijoiden yh-teistyöelimeksi Etelä-Savon metsäva-liokunta, jossa ovat edustettuina alueen

metsänhoitoyhdistykset, tuottajayhdis-tykset sekä tuottajaliitto. Metsävaliokun-nan sihteerinä ja maakunnallisen met-säedunvalvonnan koordinaattorina toi-mii keskusjärjestö MTK:n palveluksessa oleva metsäasiantuntija. Metsävaliokun-nan kautta varmistetaan osaltaan toimin-taympäristön haasteisiin, maankäyttöön ja metsäedunvalvontaan liittyvä tiedon-kulku ja yhteistyö.

Jatkuu seuraavalla sivulla!

Sivu 5

Metsänhoitoyhdistys läheinen, paikallinen edunvalvojaMetsänhoitoyhdistys on metsänomista-jien oma paikallinen edunvalvoja ja pal-velujen tuottaja. Jäsenet päättävät oman yhdistyksensä toiminnasta valitsemiensa valtuutettujen ja hallituksen kautta.

MHY valitsee edustajansa jatkos-sa myös MTK:n metsävaltuuskuntaan. Metsävaltuuskunnan kautta voidaan vai-kuttaa metsätalouden edunvalvontaan maakunnan, valtakunnan ja kansainvä-lisellä tasolla.

Vuosikymmenten kuluessa on metsän-hoitoyhdistysten rooli puukaupassa ja metsänomistajien omaisuuden hoitoon liittyvissä asioissa laajentunut. 1980-lu-vulla valtaosa metsänomistajista asui ti-loillaan. 2010-luvulla on meneillään no-peutuva metsäomaisuuden siirtyminen sukupolvelta seuraavalle.

Muutoksen myötä metsänomistajien kiinteä suhde metsäänsä on muuttumas-sa. Uusilla omistajilla on tarvetta saada metsäasiantuntemusta käyttöönsä eh-kä vielä enemmän kuin aikaisemmilla omistajilla.

Metsänhoitoyhdistyksen tärkeys puo-lueellisesti metsänomistajan etua valvo-vana toimijana on edelleen vahva. Ky-sely MHY Kangasniemi-Pieksämäki ry:n

jäsenille osoittaa, että lähes 80 prosent-tia yksityisistä metsänomistajista aikoo edelleen jatkaa jäsenenä.

Koko metsänhoitoyhdistyksen toimin-ta on jäsentensä ja kaikkien metsänomis-tajien etujen puolustamista. Selkeimmin edunvalvonta toteutuu puukaupan asiantuntijuuden kautta. Puukauppojen kilpailutus, ostajien vertailu esim. tukin katkojina, korjuun valvonta ja puunkor-juutyön laatu vaativat erityisosaamista ja tietoa. Lisäksi MHY:n tarjoama puun-korjuupalvelu on tärkeässä roolissa kas-vatushakkuiden toteuttajana. Yli 1000 hehtaarin vuosittaisella harvennushak-kuiden määrällä MHY on merkittävin toimija omalla toimialueellaan.

Metsänhoitotöiden suunnittelu ja to-teutus ovat perinteisesti metsänhoito-yhdistyksen ydinpalveluita. MHY on ainoa toimija, jolla on omia palkattuja metsänhoitotyön ammattilaisia. Takaam-me asiakkaillemme laadukkaat palvelut niin metsänuudistamisessa kuin taimi-konhoidossa.

Metsänomistajille tarjottavien asian-tuntijapalveluiden, kuten metsäarviot, omistajanvaihdosten toteutus, metsä-kiinteistöjen välitys ja veropalvelut, ky-

syntä on kasvanut vuosi vuodelta. Näis-sä palveluissa MHY:n asiantuntemus on metsänomistajalle rahanarvoista: oikean tiedon pohjalta tehdyt päätökset takaa-vat mm. oikean verotuksen ja omaisuu-den arvostamisen osapuolien kannalta oikeudenmukaisesti.

METSÄNHOITOYHDISTYKSESTÄ SAAT AVUN KAIKISSA METSÄÄSI LIITTYVISSÄ ASIOISSA!

Ismo KallioToiminnanjohtajaMetsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäki

Asiat, missä edunvalvontaa maakun-nissa tarvitaan, eivät organisaatiouudis-tuksessa suuremmin muutu. Puukauppa ja maankäyttöasiat ovat edelleen metsän-omistajien ykkösasioita. Metsänhoitoyh-distysten puukauppaan liittyvät palvelut ovat metsänomistajille talouden kannalta tärkeimpiä. Siksi onkin välttämätöntä, että puumarkkina- ja toimintaympäris-tötietoa kootaan ja raportoidaan sään-nöllisesti sekä maakunnissa että valta-kunnallisesti metsänhoitoyhdistysten ja metsänomistajien käyttöön. Puukaupas-sa pärjääminen on metsätalouden kan-nattavuuden kannalta keskeistä.

Maankäytön edunvalvonnassa ko-rostuvat puolestaan kaavoituksiin sekä viranomaisohjeistuksiin vaikuttaminen niin maakunnissa kuin valtakunnan ta-solla. Kaavoituksella on hyvin merkit-tävät vaikutukset maanomistajien ase-maan ja maankäytön mahdollisuuksiin. Tarpeetonta toiminnan rajoittamista ja byrokratiaa tulee välttää. Aina kun uu-

sia kaavoja laaditaan tai vanhoja päivi-tetään, on tärkeää olla hereillä ottamas-sa kantaa kaavamääräyksiin. Jos uusia maankäytön rajoitteita kuitenkin tulee, on ne korvattava täysimääräisinä.

Metsänomistajajärjestön uudistuk-sessa jokaiselle maakunnalle on nimetty oma metsäasiantuntija, joka vastaa oman maakunnan metsäedunvalvonnan toteu-tumisesta. Etelä-Savon osalta tämä vas-tuu on allekirjoittaneella 1.1.2015 alkaen. Lisäksi uuteen toimenkuvaani kuuluvat MTK:n metsälinjan kenttähenkilöstön esimiestehtävät.

Juuri nyt Etelä-Savon ykkösasia on huolehtia tiedonkulusta, joka liittyy metsänhoitoyhdistyslain muuttumiseen. Kaikki metsänomistajien edunvalvonta ja metsänomistajien pärjääminen haasteel-lisessa toimintaympäristössä perustuvat siihen, että metsänomistajat tunnistavat oman metsänhoitoyhdistyksen ja koko maakunnallisen, valtakunnallisen ja kan-sainvälisen edunvalvontakoneiston mer-

kityksen. On ensiarvoisen tärkeää, että metsänomistajat antavat tukensa omal-le edunvalvonnalle ja omalle metsänhoi-toyhdistykselle. Jäsenyyden jatkuminen metsänhoitoyhdistyksessä on tässä tilan-teessa ja tulevaisuuden kannalta ensiar-voisen tärkeää.

Timo LeskinenJohtaja, Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Sivu 6

Laki metsänhoitoyhdistyksistä muut-tuu ensi vuoden alussa. Metsänhoito-yhdistykset ovat sen jälkeen tavalli-sia yhdistyksiä, joiden menestys riip-puu siitä, kuinka hyvin ne onnistuvat jäsentensä palvelussa. Metsänomis-tajia on monenlaisia, ja monenlaisia ovat myös metsänomistajien tarpeet ja toiveet.

Jäppiläläiselle lampurille Laura Suho-selle syksy on kiireistä aikaa. Karitsat teurastetaan loppusyksystä, ja sen jäl-keen Suhonen myy vakuumiin pakattuja ruhonpuolikkaita ravintoloihin ja omille vakituisille asiakkailleen.

- Olen todella tyytyväinen, kun minun ei tarvitse murehtia metsiäni, silloin kun lampaiden ja kolmen pienen lapsen kans-sa pitää kiirettä. Maksan mielelläni siitä metsänhoitoyhdistykselle, että se kantaa puolestani metsästressiä.

Suhonen ei epäröi: hän aikoo varmasti pysyä jäsenenä metsänhoitoyhdistykses-sä myös metsänhoitomaksun poistumi-sen jälkeen.

- Kasvoin kiinni yhdistykseen silloin, kun minusta tuli metsänomistaja. Isäni kuoli 2005, ja metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Juha Laitinen siirsi tie-tämyksen tilan metsistä minulle ja neu-voi lukuisissa metsänhoitoon liittyvissä asioissa.

Suhonen toivoo, että metsänomistajat pysyvät kattavasti jäseninä.

- On kaikkien metsänomistajien edun mukaista, että yhdistys säilyy vahvana. Se on eduksi puun hintakehitykselle ja myös metsien kestävälle käytölle.

- Metsätalouden kannattavuus ei ole kovin kummoista tälläkään hetkellä, kun kuitupuun hinta on heikko ja markkinat tukkoiset. Voi vain kuvitella, miten heik-ko tilanne olisi, jos metsänomistajilla ei olisi omaa järjestöä, vaan he olisivat ja-kautuneina eri leireihin metsäfirmojen mukaan, Suhonen pohtii.

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys MTK:ssa hivenen askarruttaa Suhosta.

- Se on ihan ok, kunhan MTK ei ryhdy sanelemaan, kuinka yksittäisten yhdis-tysten pitää toimia. Toisaalta MTK:sta tu-lee erittäin vahva vaikuttaja metsäasiois-sa, kun sen takana ovat suuret raaka-ai-nevarat.

Suhonen haluaa, että MHY Kangas-niemi-Pieksämäki ei lähde uudessa ti-

Yksi yhdistys, monenlaisia metsänomistajiaMetsänhoitoyhdistystä tarvitaan, mutta sen pitää olla osaava ja tehokas.

lanteessa seikkaile-maan, vaan pysyt-täytyy nykyisillä toimintalinjoillaan.

- Laajaan puubisnekseen sen ei pidä lähteä. Neuvonta ja edunvalvonta unoh-tuvat, jos isot rahat alkavat vilkkua sil-missä. Harvennuskohteiden menekkiä sen toki pitää edistää korjuupalvelun kautta, kuten jo nyt tehdäänkin.

Yrittäjä antaa arvoa vapaudelle

Pieksämäkeläinen yrittäjä, hyötyajoneu-vojen päällirakenteita valmistavan Pia-ko Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juk-ka Kovanen lukeutuu metsänomistajien aktiivisimpaan kaartiin.

Kovanen on MHY Kangasniemi-Piek-sämäen hallituksen jäsen ja Pieksämäen seudun metsänomistajat ry:n puheenjoh-taja. Hän näkee uuden tilanteen mielen-kiintoisena, mutta ei pidä sitä pelottava-na metsänomistajien kannalta.

- Sekä metsänhoitoyhdistysten muu-tos että metsälain muutos antavat omis-tajille entistä enemmän vapautta päättää omien metsiensä hoidosta. Se on ehdot-tomasti hyvä suuntaus.

Myös metsänhoitoyhdistyksille uu-si asetelma voi lopulta koitua onneksi. Kilpailijat ovat varmasti aktiivisia mur-rosvaiheessa, mutta sitä ei pidä Kovasen mukaan säikähtää.

- Metsänhoitoyhdistukset joutuvat

näkemään enemmän vaivaa toimintan-sa rahoittamiseksi. Se tehostaa toimin-taa, kannustaa luomaan uusia palveluja ja pakottaa olemaan aktiivinen metsän-omistajien suuntaan.

- Esimerkiksi nukkuvien metsänomis-tajien herättelyyn voi olla tässä tilantees-sa enemmän motivaatiota, kun myös kil-pailijat kolkuttavat heidän oviaan. Tätä nykyä he saavat nukkua aika lailla rau-hassa, Kovanen pohtii.

MHY Kangasniemi-Pieksämäen tulee Kovasen mukaan jatkaa nykyisellä toi-mintalinjallaan.

- Toiminnassa on vielä paljon tehosta-misen ja kehittämisen varaa, joten uusiin toimintoihin ei pidä kiirehtiä. Esimerkik-si puunvälitykseen yhdistyksen ei pitäisi nykyistä laajemmin lähteä.

Yhdistyksen kytkeytymisen yhä suo-remmin MTK:laiseen edunvalvontaan Kovanen näkee hyvänä. Sitä kautta yhdistys voi tarjota metsänomistajalle palveluja, joita se ei yksin pystyisi tar-joamaan: lainopillista neuvontaa, edun-valvontaa kaavoituksessa ja sertifiointi-kysymyksissä.

- Edunvalvonnan palvelut voivat olla ratkaiseva tekijä, kun yksittäinen met-sänomistaja tekee ratkaisujaan, pysyy-kö yhdistyksen jäsenenä vai siirtyykö esimerkiksi metsäyhtiöiden palvelujen käyttäjäksi. Metsäyhtiöiden kautta näitä palveluja ei saa, Kovanen sanoo.

Laura Suhonen toivoo, että metsänomis-tajat pysyvät kattavasti met-sänhoitoyhdis-tysten jäseninä.

Jukka Kovasen mielestä on hyvä, että metsän-omistajat saavat toimia aiempaa vapaammin.

Sivu 7

Tanssijan sydän on maaseudun puolella

Liisa Nojonen johtaa omaa 600 oppilaan tanssikouluaan Porissa. Tanssikoulussa käynnistyi syksyllä jo 36. toimintakausi.

- Arkinen maailmani on kaukana ete-läsavolaisesta metsästä, vaikka juureni ja sydämeni ovat vahvasti siellä. Olen miettinyt elämässäni paljon enemmän piruettitekniikkaa kuin metsänhoitoa, Nojonen sanoo.

Nojosen ajatukset ovat silti usein Kangasniemen Laavunmäen maisemis-sa, kuljettivatpa työt häntä minne päin maailmaa tahansa. Nojosesta tuli metsän-omistaja 2010, kun hänen äitinsä kuoli.

- Rakkauteni kotitilaani kohtaan on mittaamattoman suurta. Haluan hoitaa tilaa ja sen metsiä myös seuraavaa suku-polvea ajatellen ja myös kunnioituksesta ja kiitollisuudesta aikaisempia omistajia kohtaan.

Metsänhoitoyhdistys on Nojoselle tut-tu jo nuoruudesta: hän on ollut yhdistyk-sellä jopa kesätöissä taimia istuttamassa. Uudelleen yhdistys tuli tutuksi, kun ko-titilan omistus siirtyi hänelle.

- Metsäneuvoja Jouni Pölkki oli tuol-loin minulle suuresti avuksi. Kävimme huolella läpi tilan metsäsuunnitelman ja pohdimme, mitä metsissäni pitäisi tehdä. On tärkeää, että on tälläinen luottohen-kilö olemassa.

Nojonen uskoo pysyvänsä metsänhoi-toyhdistyksen jäsenenä myös jatkossa.

- Todennäköisesti pysyttelen jäsene-nä. En ole asiaa tosin edes suuremmin pohtinut.

Metsänhoitoyhdistyksen liittyminen MTK:n jäseneksi ei hätkähdytä Nojosta.

- Maalaistyttöhän minä pohjimmiltani olen ja sydämeni on maaseudun puolella.

Nojosella on luottomies yhdistyksessä, mutta hänen mielestään metsänomista-jan on silti syytä hakea useita näkemyk-siä metsiä koskevan päätöksentekonsa pohjaksi.

- Ei pidä olla yhden ja ainoan opin varassa. Kun teen metsääni koskevia päätöksiä, käytän luonnollisesti hyväk-si myös niitä verkostoja, joita minulle on työni kautta syntynyt. Tunnen talouden ammattilaisia ja lakimiehiä ja testaan heillä ajatuksiani metsänhoidosta.

Nojonen löytää lopulta myös yhtey-den metsänhoitotöiden ja tanssin välille.

- Minulla on raivaussaha ja vesuri, ja olen tehnyt niillä jonkin verran raivaus-töitä. Raivaussahalla sahaaminenhan on kuin tanssia.

Etämetsänomistaja tekee työt itse

Jouko ja Eila Himasella on matkaa Hel-singin Tapanilasta metsiensä luo Virtasal-men Valkeamäkeen tasan 300 kilometriä.

- Ostimme parikymmentä vuotta sit-ten pakkohuutokaupasta pienen met-sätilan mökkimme lähimaisemista sillä ajatuksella, että pääsemme paikallisen metsästysseuran jäseniksi. Innostuim-me siitä, ja olemme sen jälkeen ostaneet muutamia tiloja tästä lähiseudulta.

Välimatkasta huolimatta Jouko Hima-nen hoitaa perheen metsät itse istutuksis-ta ensiharvennusvaiheeseen asti.

- Olen ollut kaksi ja puoli vuotta eläk-keellä ja minulla on aikaa. Olen innokas tekemään metsätöitä ja haluaisin ostaa

itselleni vielä lisääkin työmaata. Himasten maat ovat hyväkasvuista

metsämaata ja niitä hoidetaan metsä-suunnitelmien mukaan talousmetsinä. Himaset ovat metsänhoitoyhdistyksen jäseniä, ja he ovat myyneet leimikkon-sa melkein aina valtakirjalla yhdistyk-sen kautta.

- Jatkamme yhdistyksen jäseninä myös lakimuutoksen jälkeen, niin olem-me miettineet. Puukaupan palvelut ovat meille tärkein tekijä. Uskon, että on ollut meidän etujemme mukaista kilpailuttaa hakkuut yhdistyksen kautta. On hyvä et-tä ammattimies vertailee tarjoukset ja tar-kistaa katkonnan, Jouko Himanen sanoo.

Jouko Himasta kiinnostaa metsän-hoitoyhdistyksen tulevan jäsenmaksun suuruus.

- Siihen pitäisi mielestäni miettiä jo-tain muutakin kuin pelkkää hehtaareihin perustuvaa maksua. Jäsenmaksun tulisi mielestäni olla maltillinen, ja yhdistyk-sen talouden pitäisi perustua enemmän palveluiden myyntiin.

Yhden ongelmakohdan Jouko Hima-nen löytää metsänhoitoyhdistyksen toi-minnasta.

- Yhdistyksen toiminta perustuu met-sänomistajan ja alueneuvojan väliseen luottamukseen. Entä kun Kantasen Ju-ha aikanaan lähtee eläkkeelle? Osuuko meillä ajatukset yksiin hänen seuraajansa kanssa? Ongelma tosin lienee sama kai-killa palveluntuottajilla.

- Etsisikö yhdistys meille uuden luot-toneuvojan, vai pitäisikö meidän etsiä luottomies muilta palveluntarjoajilta? Himanen miettii.

MHY:n jäsenyys MTK:ssa ei herätä Jouko Himasessa suuria tunteita.

- Se on vahva järjestö. Toivottavasti se pitää tosissaan metsänomistajan puolta, varsinkin silloin, jos metsämaa halutaan panna kiinteistöveron alle.

Teksti ja kuvat Jorma Ylönen

Liisa Nojonen on tanssitaitei-lija ja metsän-omistaja. -Olen pohjimmiltani maalaistyttö.

Jouko Himanen on lastannut raivaussa-han ja muut välineet mönkijään seuraa-vaa aamua varten. -Mönkijällä pääsen kätevästi taimikon laitaan työvälineiden kanssa. Puunajoon en sitä juuri käytä.

Sivu 8

Metsätalousinsinööriksi opiskeleva Tuo- mas Toivakka tekee opinnäytetyötä MHY Kangasniemi-Pieksämäen jäse-nille suunnatulla kyselyllä. Kysymyk-

Neljä viidestä metsänomistajasta aikoo jatkaa jäsenenä

sillä selvitetään jäsenten tyytyväisyyt-tä MHY:n palveluihin sekä kiinnostus-ta jatkaa MHY:n jäsenenä vuoden 2015 vaihteen jälkeen. Tuomas lähetti 300 ky-

selykaavaketta kesällä 2014. Vastauksia saatiin reilu 100, joten tuloksia voidaan pitää suhteellisen luotettavina.

Seuraavissa taulukoissa on muutamia havaintoja jäsenyyttä ja jäsenmaksua koskeviin kysymyksiin.

Tällä hetkellä MHY:n jäsenenä on reilut 90 % yksityisistä metsänomistajista. Ky-selyn mukaan 79 prosenttia metsänomis-tajista aikoo pysyä oman yhdistyksen jä-seninä. Vain 5,5 prosenttia ilmoittaa eroa-vansa jäsenyydestä. 15,5 prosenttia ei ole tehnyt päätöstä eli odottaa esim. jäsen-maksun suuruudesta tehtävää päätöstä.

Kuluvan vuoden aikana jäseneroja on tullut vain muutamia. Uusia jäseniä on liittynyt kesän aikana useita.

Yhdistyksen jäsenyyttä pidetään tär-keänä ja sillä on turvallisuutta lisää-vä merkitys uusille metsänomistajille. Omaan metsäneuvojaan voidaan tur-vautua kaikissa omaan metsään liitty-vissä asioissa.

Kyselyssä selvitettiin jäsenmaksun rakennetta. Vaihtoehdoista suosituim-maksi valikoitui perusmaksun ja heh-taarimaksun yhdistelmä, jota kannatti 45 % vastaajista.

Toiseksi suosituin oli porrastettu jä-senmaksu pinta-alan mukaan. Porrastus oli kyselyssä kolmiportainen: alle 30 ha, 31 - 60 ha ja yli 60 ha. Tätä mallia kannatti 32 % vastaajista. Tasamaksun kannattajia oli 11 % vastaajista.

Kysymykseen jäsenmaksun tasosta saatiin näkemyksiä erittäin laajalla skaa-lalla. Hallitus valmistelee esityksen jä-senmaksusta syksyn aikana. Valtuusto tekee lopullisen päätöksen joulukuussa.

Edunvalvontaa ja neuvontaa pi-dettiin joko erittäin tärkeänä (59 %) tai tärkeänä (36 %) jäsenpalveluna.

Perinteinen metsänhoitomaksulla rahoitettu puunmyynninsuunnittelu on edelleen metsänomistajien mieles-tä merkittävä palvelu. Yli puolet vas-taajista piti erittäin tärkeänä säilyttää

puunmyyntisuunnitelma jäsenpalve-luna. 91 % piti palvelua joko erittäin tärkeänä tai tärkeänä.

Metsänomistajien koulutus- ja tie-dotuspalvelut koetaan myös tarpeel-lisina. Erityisesti tiedottamisen toivo-taan olevan jatkossakin aktiivista.

Kysyimme myös jäsenetujen tärkeydestä:

Metsänhoitoyhdistys järjestää jäsenistöl-leen koulutusta edul-lisempaan hintaan.

Sivu 9

Puunkorjuupalvelu on ollut yksi Metsän-hoitoyhdistyksen kasvavista työlajeista. Kangasniemen ja Pieksämäen yhdistys-ten fuusioitumisen jälkeen puunkorjuu-ta on tehty 50 000 – 70 000 m3 vuodessa. Korjuukohteet ovat olleet energiapuu- ja ensiharvennusmetsissä. Vuosittain MHY:n kalustolla on harvennettu noin 1000 hehtaaria kasvatusmetsiä.

Kuluvan vuoden aikana on puunkor-juussa tapahtunut rytmin vaihdos. Parta-harjun Puutarhalla sahauksen aloittanut pikkutukkia ja parrua käyttävä laitos on tärkeä toimituskohde MHY:n harvennus-kohteilta hakattavalle puulle.

Saha käyttää raaka-aineena sahaus-kelpoista kuitupuuta. Parhaimmillaan hyvästä harvennuskohteesta saadaan kuitupuun määrä lähes puolitettua.

Parrun ja pikkutukin osuus koko hak-kuukertymästä sopivalla kohteella nou-see 30 – 40 %. Tukkipuu toimitetaan Han-kasalmen sahalle tehdastoimituksena.

Yhdistyksen toimialueella on erittäin

paljon rästejä sekä ensiharvennusmet-sissä että jo tukkipuuvaiheessa olevissa harvennusmetsissä. Kuitupuun kysyntä on jatkunut kohtuullisen hyvänä, mutta tarjontaa varsinkin kuusikuitupuusta on selvästi kysyntää enemmän.

Kuluvana vuotena korjuupalvelun määrä nousee noin 100 000 m3:in. Edel-leenkin kohteet ovat harvennusmetsissä. Erityisesti pyritään lisäämään kuusikoi-den harvennushakkuita talviaikana. Tal-viharvennusten myyminen on ollut eri-tyisen vaikeaa kuluvana syksynä. MHY pyrkii omalla korjuullaan antamaan lisä-

Korjuupalveluun uutta ilmettä

Erityisesti pyritään lisäämään kuusikoiden harvennushakkuita talviaikana.

mahdollisuuden ylläpitää alueen tuottoi-sat metsät kasvukunnossa. Kuusikoiden harvennukset pitää tehdä ajallaan, sillä tukkipuulla on jatkossakin kysyntää, kui-tupuuta ei kannata kasvattaa.

Vuoden alusta MHY muutti organisaa-tiotaan siten, että Hannu Järvinen aloitti korjuuesimiehenä ja hän vastaa puun-korjuun organisoimisesta. Hakkuutyötä tekee neljä ammattitaitoista hakkuuko-neketjua, jotka työskentelevät tarpeen mukaan koko toimialueella.

Metsänomistajien kannalta hankkeet käynnistyvät kuten aikaisemminkin oman metsäneuvojan kanssa. Varsinai-sen korjuun aikana hakkuun valvonta ja yhteydenpito metsänomistajaan on myös oman neuvojan tehtävänä.

Ota yhteyttä neuvojaasi, niin saat tietoa sekä ajankohdan puumarkkinoista kuin MHY:n puunkorjuuvaihtoehdosta.

Puunkorjuussa on kuluvan vuoden aikana tapahtunut rytmin muutos.

Sivu 10

Suuri osa metsänomistajis-ta asuu niin kaukana met-sistään, että niiden hoita-minen ei onnistu omatoimi-sesti. Anne ja Ari Toivoselle synnyinkodin metsien hyvä hoito on välimatkasta huo-limatta päivänselvä asia.

Kangasniemen Hokan kylässä sijaitse-van Tornio-tilan vanha isäntä Matti Toi-vonen ei ehdi puhumaan metsäasioista. Kuusipiikkinen kookas uroshirvi kaatui tilan maille Puulaveden rantametsiin, ja hirven kuljettaminen läpi metsien nylky-paikalle teettää työtä.

Tila siirtyi Matti ja Helvi Toivoselta heidän lapsilleen Arille ja Annelle 2008. Sisaruksille oli selvää, että he jatkavat suurehkon metsätilan omistamista met-säyhtymän muodossa.

- Olemme aina olleet sopuisia, joten emme epäröineet yhdessä omistamista. Pohdimme, että maita ei kannata pilk-koa, koska hakkuiden jaksottamisen ja metsänhoitotöiden kannalta on etua, kun kokonaisuus on suurempi. Saamme säännöllisesti hakkuutuloja, joilla pys-tymme rahoittamaan metsänhoitotyöt, viikonlopuksi Hokkaan tullut Anne Toi-vonen kertoo.

Anne ja Ari Toivoselta ahkerointi omissa metsissä ei onnistu välimatkan ja vaativien töiden takia. Ari asuu Espoossa ja työskentelee Pro Agria Etelä-Suomen toimitusjohtajana. Anne on nuorisopsy-kiatrian osastonhoitaja Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä.

- Ari haluaisi tehdä metsätöitä omas-sa metsässä, mutta hänellä ei riitä siihen aikaa. Käytännössä hän raivaa metsää tai perkaa taimikoita noin viikon verran vuodessa.

- Minä käyn metsissämme vain mar-jastamassa tai sienestämässä. Hakkuiden ja raivaustöiden jälkeen käymme yhdes-sä katsomassa, miltä metsä näyttää, An-ne kertoo.

Metsäneuvojalla on sparraajan rooli

Etämetsänomistajan kannalta olennaista on yhteistyön sujuminen metsänhoito-yhdistyksen alueneuvojan kanssa. Toi-

Sopuisa yhtymä luottaa metsäneuvojaan, mutta tekee päätökset itse

vosten yhteistyökumppani on Teuvo Pulliainen, joka oli paljon tekemisissä tilan metsien kanssa jo ennen sukupol-venvaihdosta.

- On tärkeää, että on taho, jonka kans-sa voi jakaa vastuuta metsästä huolehti-misesta ja joka tekee aktiivisesti esityksiä metsänhoitotöistä. Teuvolla on sparraa-jan rooli, kun me pohdimme, kuinka pa-rannamme metsän tuottoa ja pääoman arvoa.

Sisarusten työnjako on toiminut. Ari pohtii enemmän, mitä metsille pitäisi milloinkin tehdä, Anne hoitaa yhtymän kirjanpidon ja on lähempänä asuvana enemmän yhteydessä metsänhoitoyh-distykseen.

- Yhteydenpito on aktiivista. Aloite metsänhoitotöistä tai hakkuista tulee joskus meiltä, joskus Teuvolta. Luotam-me Teuvon näkemyksiin, mutta keskus-telemme tietysti aina keskenämme ennen kuin teemme päätöksiä. Vastuu on meil-lä, Anne kertoo.

Metsäsuunnittelija putosi hetteikköön

Tila on ollut metsänhoitoyhdistyksen asiakas niin kauan kuin metsänhoito-yhdistys on Kangasniemellä toiminut. Metsänhoitosuunnitelma on tilalla ol-lut yli viisikymmentä vuotta.

- Muistan hyvin, kun ensimmäistä laadittiin, sillä metsäsuunnittelija puto-si hetteeseen ja kastui läpimäräksi. Ari oli tuolloin pieni ja Annesta ei ollut tie-

toakaan, sanoo Helvi Toivonen.Tilan vanhemman väen ja uusien

omistajien välillä ei ole erimielisyyksiä siitä, kuinka tilan metsiä pitäisi hoitaa.

- Isä kiertelee metsissä ja kertoo ha-vainnoistaan, mutta ei puutu päätöksiim-me. Hän tottui luottamaan metsäsuun-nitelmiin ja metsänhoitoyhdistyksen neuvojiin. Me jatkamme samalla tavalla.

Omistajakaksikon metsänhoidon läh-tökohtana on hyvä puuntuotto ja sitä kautta järkevä metsätalous.

- Metsänomistamiseen liittyy kuiten-kin hyvin paljon myös muita kuin talou-dellisia arvoja. Meille metsänomistami-nen symboloi jatkuvuutta, ja se tuottaa myös muita elämyksiä. Myös metsänhoi-toyhdistyksen on pohdittava näitä asioi-ta, kun se pohtii uusia tuotteita uudessa kilpailutilanteessa.

30 vuoden yhteistyö

MHY:n metsäneuvoja Teuvo Pulliainen on kulkenut Tornio-tilan metsissä jo vuo-desta 1987, eli siitä lähtien, kun hän aloit-ti metsäneuvojan tehtävässä.

- Yhteistyö sujuu, sillä minä tunnen hyvin tilan metsät ja myös metsänomis-tajat.

- Tiedän, millä periaatteeilla he hoita-vat metsiään ja mitä he odottavat meiltä. Silloin minunkin on helppo esittää omia ajatuksiani, Pulliainen sanoo.

Teksti ja kuva Jorma Ylönen

Tornio-tila on Helvi Toivosen synnyinpaikka. - Minulle

metsänomistaminen kertoo jatkuvuudesta,

Anne Toivonen sanoo.

Sivu 11

Suomen Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta esimerkiksi osallistumalla koululaisten metsäpäivien järjestämiseen ja 4H-liiton metsäisten hankkeiden toteuttamiseen.

JOKAINEN RETKI ON MAHDOLLISUUS INNOSTUA METSÄN MONIPUOLISUUDESTA.”

”

NIINA NUPPONENMetsäneuvoja

METSASAATIO.FI

METSÄELINKEINO – LUPA KUKOISTAA

Tee lahjoitus, maksa metsäsäätiömaksu puukaupanyhteydessä. Teollasi puhut metsänomistajien jakoko metsäalan puolesta.

Omistajanvaihdos ajankohtainen?Mikäli metsätilan omistajanvaihdos on ajankohtainen lähitulevaisuudessa, ota Metsänhoitoyhdistys avuksi metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Metsäomaisuuden hallintaan ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin liittyvissä asioissa Sinua palvelevat

Aura Heikura Ari Sapattinen020 413 4135, 0500 261 790 020 413 4179, 0400 271 000

MetsänomistajatKANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI

Sivu 12

9 13

8 12

2 7 10

3 11

1

6

4 5

Metsäasiantuntijat palveluksessasi!

Toimistonhoitaja Arja Haapaniemi Puh. 020 413 4130 arja.haapaniemi@mhy.fi

Metsäneuvoja Jouni Pölkki020 413 4136, 0500 132 435jouni.polkki@mhy.fi

1

2

6

3

4

5

Metsäneuvoja Katri Keränen 020 413 4133, 040 161 7560katri.keranen@mhy.fi

Metsäneuvoja Jari Kurki 020 413 4134, 040 547 9720jari.kurki@mhy.fi

Metsäneuvoja Henrik Roschier 020 413 4138, 0400 234 809henrik.roschier@mhy.fi

Metsäneuvoja Teuvo Pulliainen020 413 4132, 0400 341 507teuvo.pulliainen@mhy.fi

Metsäneuvoja Jukka Halttunen020 413 4137, 0500 261 720jukka.halttunen@mhy.fi

Metsäsuunnittelija Veijo Suuronen 040 480 2360veijo.suuronen@mhy.fi

MetsäsuunnittelijaMarko Huupponen0400 481 267marko.huupponen@ mhy.fi

Ota meihin yhteyttä, palvelemme Sinua ilomielin!Palvelupäällikkö Aura Heikura020 413 4135, 0500 261 790aura.heikura@mhy.fi

Sivu 13

7 10

11

12

8

9

metsänhoitoyhdistysKANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI

Metsäneuvoja Marko Oksanen 020 413 4177, 0400 250 742marko.oksanen@mhy.fi

Toiminnanjohtaja Ismo Kallio020 413 4171, 040 580 1030ismo.kallio@mhy.fi

Metsäneuvoja Jukka Nykänen020 413 4174,0400 251 878jukka.nykanen@mhy.fi

MetsäneuvojaJari Rautiainen020 413 4175, 040 571 1418jari.rautiainen@mhy.fi

MetsäneuvojaJari Forss 020 413 4191, 0400 259 680jari.forss@mhy.fi

Metsäneuvoja Juha Kantanen020 413 4192, 0400 178 790juha.kantanen@mhy.fi

MetsäneuvojaEero Thitz020 413 4182, 050 538 2558eero.thitz@mhy.fi

ToimistonhoitajaIrja Kurkela 020 413 4170 irja.kurkela@mhy.fi

LKV, SPV-asiantuntija Ari Sapattinen020 412 4179,0400 271 000ari.sapattinen@mhy.fi

Tiet ja ojat -asiantuntija Urpo Väkeväinen020 413 4176, 0400 251 504urpo.vakevainen@mhy.fi

Korjuuesimies Hannu Järvinen020 413 4178,040 738 0711hannu.jarvinen@mhy.fi

Pieksämäen toimistoSeunalantie 176850 NAARAJÄRVI Puhelin 020 413 4170 avoinna ma-pe 8.00-11.00 ja 12.00-16.00

Kangasniemen toimisto Otto Mannisen tie 1-351200 KANGASNIEMIPuhelin 020 413 4130 avoinna ma-pe 8.00-15.00

www.mhy.fi/kangasniemi-pieksamaki

13

Metsäneuvoja Juha Laitinen 020 413 4181,0500 298 513juha.e.laitinen@mhy.fi

Jäppilän toimisto Maavedentie 20777570 JÄPPILÄ avoinna sopimuksen mukaan

Virtasalmen toimistoVirastotie 377330 VIRTASALMIavoinna sopimuksen mukaan

Metsänomistajien palvelutoimisto, Helsinki

Metsäneuvoja Kati Häkkinenp. 020 413 2495GSM 040 720 3160kati.hakkinen@mhy.fi

Metsäneuvoja Annamari Rajoop. 020 413 2496GSM 040 580 3981annamari.rajoo@mhy.fi

Metsälakimies Tuomo PesäläLakipuhelin 0600 39 39 59 (4,01e/min+pmp/mpm). Lakipuhelin päivystää maanantaisin klo 9-16

Sivu 14

Olemme pyytäneet asiakkaitamme ar-vioimaan metsänhoitoyhdistys Kangas-niemi-Pieksämäen palvelun laatua mm. laskujen liitteenä lähetetyillä palautelo-makkeilla. Jo vuosien ajan on palaute ollut erittäin positiivista. Alla olevasta taulukosta näkyy, että kaikissa asiakas-palveluun kohdistuvissa arvioinneissa arvosana on ollut keskimäärin kiitettä-vä. Erityisesti kiitosta saavat toimihen-kilöt. Ammattitaito, palvelualttius ja asi-akkaiden huomioiminen ovat vastaajien mielestä huippuluokkaa.

Palautteen arvioinnissa on syntynyt ihmettelyä, voiko näin hyvä palaute ol-

Jäsenten tyytyväisyys on paras kiitosla uskottavaa? Lähes puolet vastaajista antaa palautteeksi täyden kympin pal-velun kaikista osa-alueista. Omassa poh-dinnassamme yhtenä selityksenä olem-me päätyneet siihen, että luottamus met-sänhoitoyhdistykseen ja sen tekemään työhön on niin vahva, että asiakas voi turvallisesti antaa vaikkapa puukaupan alusta loppuun toimihenkilön hoitoon. Tällainen luottamussuhde ei voi syntyä hetkessä eikä itsestään. Haluamme eri-tyisesti pitää huolta siitä, että tämä suhde säilyy myös muuttuvassa maailmassa. Toivomme, että asiakkailta saadaan myös vinkkejä siitä, miten voimme edelleen

parantaa palveluamme.Nykyajan suuntauksena on asiakkaan

etäännyttäminen palvelun tuottajasta mm. verkkopalveluilla. Vaikka pyrimme kehittämään omia verkkopalveluitamme, silti meillä henkilökohtainen palvelu tu-lee olemaan etusijalla. Tulevaisuudessa lisääntyvät tarpeet mm. omistajanvaih-doksissa vaativat hyvää suunnittelua. Henkilökohtaisella palvelulla voidaan monesti vaikeat ja monimutkaiset ti-lanteet ratkaista parhaalla tavalla niin taloudellisesti kuin ihmisten kannalta.

Ismo Kallio, toiminnanjohtaja

Selitteet:1 - Yhteyden saannin helppous2 - Sovitun aikataulun pitävyys3 - Yhteydenpito palvelun toteutuksessa4 - Toimihenkilön palvelualttius5 - Toimihenkilön asiantuntemus6 - Asiapapereiden selkeys7 - Asiakkaan toiveiden huomioon ottaminen8 - Palvelu vastasi hintaansa9 - Metsurin (manuaalisen) työn laatu10 - Urakoitsijan (koneellisen) työn laatu11 - Palveluiden arvostelun keskiarvo

Palveluiden arvostelu

Kaikki metsänhoitoyhdistys Kangas-niemi-Pieksämäen nykyiset jäsenet jat-kavat jäseninämme, kun uusi MHY-la-ki tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Sinun ei siis tarvitse tehdä mitään. Ta-paat tutut toimihenkilöt ja saat samat palvelut kuin ennenkin. Verottaja on lähettänyt maksettavaksesi viimeisen metsänhoitomaksun. Se koskee takau-tuvasti vuotta 2013.

Vuonna 2014 metsänomistajaksi tul-lut ei ole enää automaattisesti metsän-hoitoyhdistyksen jäsen. Jäsenyyttä kan-nattaa hakea nyt, sillä vuodelta 2014 ei peritä lainkaan jäsenmaksua eikä ve-rottajan keräämää metsänhoitomaksua. Hakemuksen saat mm. metsäneuvojal-tasi. Liittymislomakkeen löydät myös nettisivuiltamme ja yhteyskortin tämän lehden sivulta 23.

Uusi metsänomistaja: liity jäseneksi nyt!

Liittymislomake netissä:

www.mhy.fi/kangasniemi-pieksamaki/ mhy-kangasniemi-pieksamaen-jasenedut

Yhteyskortti sivulla 23!

Sivu 15

Jäsenhintaiset ja monipuoliset palvelutKaikki metsäalan palvelut yhdellä puhelinsoitolla. Vaikka avaimet käteen –palveluna. Olipa kyseessä metsän kasvatus, verotus tai kemera – me osaamme auttaa.

Metsäalan luotettavat ammattilaiset Ammattitaitoiset metsäneuvojat sekä luottometsurit ja yrittäjät. Olemme vahva paikallinen toimija ja työllistäjä.

Puukaupan ylivertainen tuntemusMe tunnemme alueemme. Toimimme Kangasniemellä ja Pieksämäellä lähellä metsänomistajaa. Vuosittain kaksi kolmesta puukaupasta lähtee liikkeelle kauttamme.

Puunmyynnin suunnittelu ja puukaupan kilpailutusPuunmyynnin suunnittelu jäsenhintaan. Olemme ainoa metsäalan toimija, joka kilpailuttaa kauppasi ja antaa luotettavaa tietoa puukaupan hinta- ja katkontavertailuun.

Tapahtumat, kuten vero- ja metsäillat jäsenhinnallaMHY Kangasniemi-Pieksämäki järjestää koulutusta jäsenille edullisempaan hintaan.

Mitä saat metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksulla?

NeuvontaAsiantuntijamme vastaavat metsänhoitoon ja -käyttöön liittyviin kysymyksiin. Tarjoamme uudelle jäsenelle maksuttoman maastokäynnin metsäneuvojan kanssa.

Jäsenlehti, sähköinen uutiskirje, alan uutisetViestintää ja tiedotusta metsänomistajan näkökulmasta.

JoukkovoimaOlemme ainoa alan toimija, joka on myös metsänomistajan etujärjestö. Edunvalvontaa on mm. kaava-, laki- ja ympäristöasioiden sekä puun hinnan seuraaminen ja niihin vaikuttaminen.

Metsien sertifiointiSertifioitu puu käy kaupaksi. Hoidamme jäsentemme metsien sertifioinnin.

MetsänomistajatKANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI

Mhy Kangasniemi-Pieksämäen jäsenenä metsänomistaminen on helppoa!

Sivu 16

Kestävän metsäta- louden rahoituslakia (KEMERA) uudiste-taan parhaillaan. Uusi laki tullee voimaan aikaisintaan 01.07.2015, sillä eduskunnan hyväksymi-sen lisäksi se pitää hyväksyttää EU:ssa. Voimassa olevan rahoituslain mukais-ta tukea on haettava metsäkeskukselta 20.3.2015 mennessä.

Tuettavat työlajit vähenevät

Kemera-tuen ulkopuolelle ovat jäämässä pystykarsinta, pellon metsitys, energia-puun korjuu nykymuodossaan, kantojen nosto ja metsänuudistaminen. Kulotuk-seen olisi mahdollista saada tukea jatkos-sa vain luonnonhoitohankkeena.

Myös energiapuun korjuuseen tar-koitettu tuki 7 e/m3 loppuu nykyisessä muodossaan.

Taimikonhoito ja nuoren metsän hoito

Uudessa laissa tukea voi saada sekä tai-mikonhoitoon että nuoren metsän hoi-toon. Tähän asti tukea on saanut vain kerran. Samalle alueelle olisi siis mah-dollista saada tukea ensin taimikon var-haishoitoon ja sitten nuoren metsän hoi-toon, jos toteutusten väli on vähintään seitsemän vuotta. Nykyisen taimikonhoi-don ja uuden nuoren metsän hoidon töi-den välillä on oltava vähintään 10 vuotta.

Parhaillaan laadittavana olevassa ase-tuksessa määritellään kriteerit tukikel-poisuudelle. Taimikon varhaishoitoon saisi tukea, jos jäävän puuston keskipi-tuus, pinta-ala, runkoluku ja muut kri-teerit täyttyvät.

Nuoren metsän hoitoon saisi tukea, kun ensiharvennus ei ole kaupallisesti kannattavaa ja mikäli käsittelyn jälkeen puuston rinnankorkeusläpimitta, pois-tuma ja muut asetuksessa määriteltävät kriteerit täyttyvät.

Muut tuettavat työlajit

Juurikäävän torjuntaa, terveyslannoitus-ta, suometsien hoitoa, metsäteiden pe-rusparannusta ja rakentamista sekä luon-nonhoitokohteita tuettaisiin jatkossakin. Rahoitettavien hankkeiden minimikoko

KEMERA-tuen ehtoihin muutoksia

oletettavasti kasvaa. Hanke voi kuitenkin koostua useasta kuviosta. Juurikäävän torjunta-alue laajenisi kuusen osalta ko-ko maahan ja männyn osalta keskiseen Suomeen.

Tukea haetaan metsäkeskuksesta ennen toimenpiteen aloittamista

Nykyisestä käytännöstä poiketen tai-mikon varhaishoitoon, nuoren metsän kunnostukseen, juurikäävän torjuntaan ja piennartien tekemiseen on tehtävä tu-kihakemus ennen töiden aloittamista. Näissä töissä voi työt kuitenkin aloittaa heti hakemuksen jättämisen jälkeen.

Terveyslannoitukseen, suometsien hoitoon, metsätien tekemiseen ja luon-nonhoitokohteisiin pitää olla metsäkes-kuksen hyväksymä hakemus ja toteut-tamissuunnitelma ennen kuin työt voi aloittaa.

Tukitasoihin odotettavissa muutoksia

Tuettavat työlajit vähenevät, ehdot joil-takin osin tiukkenevat ja osin hankkei-den minimikoko kasvaa. Suurin muutos koskee hankkeista toimijoille maksettuja suunnittelu- ja toteutusilmoitustukia, jot-ka sisältyvät jatkossa maksettavaan ko-konaistukeen. Tukien ehdoista ja tukita-soista määrätään tarkemmin asetuksella. Asetus ehdoista ja tukitasoista on vielä tekeillä.

Neljä kuukautta aikaa hyödyntää nykyinen kemeratuki

Energiapuun korjuu, vajaatuottoisten metsien uudistaminen, pellon metsitys ja pystykarsintahankkeet kannattaa laittaa vireille mahdollisimman pian. Näin met-sänomistaja pystyy vielä hyödyntämään poistuvia tukia. Hakemusten on oltava metsäkeskuksessa viimeistään 20.3.2015.

Kesällä tehty Kemera-kelpoinen taimikonhoitokoh-de syysasussaan.

Tulevaa energiapuu-hakkuuta varten on alustan raivaus jo tehty.

Sivu 17

MetsänomistajatKANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI

Lisäarvoa metsällesi: metsätiet ja -ojat kuntoon!Ota yhteys MHY:n tie- ja oja-asiantuntija Urpo Väkeväiseen, puh. 0400 251504

Nyt on kiire, jos tien kunnostus tai ra-kentaminen edellyttää tietoimituksen. Toimitus vaaditaan aina, jos tieoikeuk-sia ei ole perustettu koko tielle ja aina uuden tien rakentamisen yhteydessä yh-teishankkeissa. Samassa yhteydessä pe-rustetaan tiekunta hallinnoimaan tietä. Toimitus kuuluu suunnitteluun eli koko-naan tuettaviin töihin. Jatkossa tätäkin tuetaan vain osittain.

Töihin ja tarvikkeisiin saa tukea yh-teishankkeissa 20-40 %, yhden tilan hankkeessa vähemmän.

Jo 500 metrin tielle on mahdollista saada tuki, jos vaikutuspiirissä on riit-tävästi metsää.

Hankkeen vireille lähtöön riittää pu-helinsoitto MHY:n tieasiantuntijalle.

Tiehankkeen eteneminen:1. Todetaan tarve ja edellytykset tien rakentamiselle tai kunnostamiselle.

2. Tiehankkeen aloittamiseksi pidetään aloituskokous, johon kutsutaan tien vai-kutuspiiriin kuuluvien tilojen omistajat. Aloituskokouksessa päätetään hankkeen aloittamisesta ja tietoimituksen hakemi-sesta, jos toimitus on tarpeen.

3. Suunnitelman tarkentaminen

4. TietoimitusPäätetään tien sijainti, tiealue ja kus-

tannusten jako. Kun päästään hakemaan hankkeelle

rahoitusta niin aikaa on kulunut 2-4 kk.

5. Rahoituksen hakeminen

6. Päätöksen saamisen jälkeen hanke kilpailutetaan ja päästään toteuttamaan töitä.

Työt alkavat puidenpoistolla tielinjalta joko maanomistajan toimesta tai korjuu-palveluna MHY:n toimesta. Helpointa on hoitaa korjuu siten, että kerralla poiste-taan haittaavat puut koko tien matkalta.

Kaivutyöt tehdään sulan kelin aikaan. Pintamateriaali ajetaan kelien ja tierun-gon salliessa heti tai vasta tien jäädyt-tyä. Viimeistelytyöt tehdään seuraavana kesänä.

Tiehankkeen kokonaiskesto on 1-2 vuotta.

Teksti ja kuva: Urpo Väkeväinen

Nyt on kiire! Tienrakennuksen kokonaistuki laskee huomattavasti.

Ammattimiehen työtä on ilo seurata.

Lisää juttua teistä, ojista ja muusta blogissani:

http://upin-tiet-ja-ojat.blogspot.fi/

Sivu 18

”Taas yksi kasvukausi takana ja on rauhai-san talvilevon aika. Mitähän se ensi kesä tuo tullessaan?” Mökkirannassamme kasvaa wanha män-ty. Sen paksu, kilpikaarnainen pinta ker-too pitkästä elinkaaresta, joka sai alkun-sa n. 150 vuotta sitten Hänen keisarilli-sen korkeutensa, Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II:n aikana. Männyn huolet-tomat nuoruusvuodet päättyivät kuiten-kin jo vuonna 1886. Jo tuolloin oli virin-nyt huoli metsävarojemme riittävyydes-tä, jonka seurauksena säädettiin Suomen ensimmäinen metsälaki, jossa mm. kiel-lettiin metsän hävittäminen.

Suomi on verrattain karu, pohjoinen maa, mutta puuntuotannon kannalta si-jaintimme boreaalisella havumetsävyö-hykkeellä oli otollinen. Hitaasti kasva-nut, hyvälaatuinen puu oli erinomaista raaka-ainetta kehittyvän metsäteollisuu-den käyttöön. Näin ollen 1900-luvulla nähtiin valtiovallan toimesta tarpeelli-seksi säädellä metsien käyttöä puuraa-ka-aineen saatavuuden turvaamiseksi. Esimerkiksi vuonna 1928 säädetyn yk-sityismetsälain sanoma oli yksiselittei-nen: ”Metsää älköön hävitettäkö!”.

Ympäristötietoisuuden lisääntyessä 1900-luvun loppupuolella alkoi metsä-keskusteluun ilmaantua yhä eneneväs-sä määrin uusia termejä, kuten metsien monimuotoisuus eli biodiversiteetti, ser-tifiointi, virkistyskäyttö ja kestävä met-sätalous. Taloudellisen kestävyyden li-säksi alettiin painottaa myös metsään kohdistuvia ekologisia ja sosiaalisia ar-voja. Koko metsien suojeluajatusta alet-tiin laajentaa tiukasti suojeltujen kan-sallis- ja luonnonpuistojen ja erilaisten suurien suojeluohjelmien lisäksi koske-maan pienimuotoisesti myös yksityisiä talousmetsiä.

Talousmetsien luonnonhoidon uusiksi työkaluiksi säädettiin vuonna 1996 met-sälain ”kymppipykälä” ja luonnonsuo-jelulaki, joissa määriteltiin suojeltavat elinympäristöt ja luontotyypit. Uusilla laeilla pyrittiin määrittämään suojelun minimitaso. Näin esimerkiksi luonnon-tilaiset lähteet ja purot saivat virallisen lainsuojan, vaikka useissa tapauksissa

ne oli huomioitu maanomistajien toimesta jo aiemmissa metsänkä-sittelyissä.

Puhuttaessa talousmetsien luon-nonhoidosta päähuomio kiinnittyy liikaa pelkästään edellä mainittui-hin lakikohteisiin. Käytännössä kuitenkin jo tavanomaisessa met-sänhoidossa näkyy metsänomista-jien laajempi kiinnostus oman met-sänsä luontokohteisiin ja niiden vaalimiseen. Sen seurauksena va-paaehtoinen luonnonhoito otetaan usein huomioon lain edellyttämää minimitasoa laajemmin. Maanomis-tajalle tärkeitä, metsien käsittelyssä huomioitavia seikkoja voivat olla esim. erilaiset luonto- tai maisema-kohteet, riista, harvinaiset kasvi- ja eläinlajit, suuret yksittäiset puut, la-hopuut, vanhat asuinsijat, tervahau-dat tai vaikka hyvät, saunavastojen tekoon sopivat nuoret koivikot. Lä-hes poikkeuksetta tällaiset luonnon-hoitoon liittyvät, monimuotoisuutta lisäävät toimet voidaan toteuttaa rin-nakkain puuntuotantoon tähtäävien tavoitteiden kanssa.

Omalta aitiopaikaltaan hiljalleen ikääntyvä mänty on seurannut muuttuvan metsätalouden aiheutta-mia muutoksia ympäristössään. Rei-lun sadanviidenkymmenen vuosi-luston sisään mahtuu sekä hyviä että huonoja aikoja ja päätöksiä. Vaikka Veikko Huovisen luoman mainion korpifilosofin, Konsta Pylkkäsen, mielestä jälkiviisaus on viisauden makein laji, niin taaksepäin on kui-tenkin turha katsoa. Vuosisadan kes-tänyt tehokkaaseen puuntuotantoon tähdännyt metsäpolitiikka on saanut rinnalleen luonnonläheisempiä ar-voja, jolloin myös metsään liittyvät ekologiset ja sosiaaliset tavoitteet huomioidaan.

”Hei, mitä tuo palokärki kuvitte-lee tekevänsä? Pois siitä kuivalta ok-salta…auts! Kuinka vanhaksi sitä pi-tää puuvanhuksen elää saadakseen nuorison kunnioituksen?”

-mehtämölli-

teksti ja kuva: Jukka Nykänen

Kilpikaarnan katveesta

Omalta aitiopaikaltaan hiljalleen ikääntyvä mänty on seurannut muut-tuvan metsätalouden aiheuttamia muutoksia ympäristössään.

Sivu 19

Maastossa Jäppilässä tarkistettiin taimi-konhoitoa, energiapuuasioita ja MHY:n korjuupalvelun jälkeä. Metsuri Tuomo Nykänen pääsi arvioijan haastatelta-vaksi. Kylmämäessä maanmuokkausu-rakoitsija Mauri Tarkiainen oli laikku-mätästämässä aluetta ja arvioija haastat-teli häntä ja kyseli mm. öljyntorjunnasta, työmaaohjeista ja sammuttimesta.

Kunnostusojituskohde oli Pieksämä-ki-Kangasniemen tien lähellä ja siellä oja- ja tieasiantuntija Urpo Väkeväinen pääsi tenttiin. Erityisesti tarkasteltiin vesien-suojelurakenteita. Kohteen vesiensuoje-

lurakenteina ojissa oli lietekuopat. Las-keutusallas oli pitkä ja altaan jatkeena putkipato. Ojitushanke oli vielä kesken.

Auditoijalla ei ollut mitään raportoi-tavaa MHY:n kohteista ensimmäisen päivän osalta.

Toisena päivänä auditoija Janne Le-vula tarkasteli muiden toimijoiden työ-maita. Firman hakkuutyömaalle men-täessä auditoija huomasi, että MHY:n äestyskohteessa äes oli mennyt liian lä-helle säästöpuuryhmää ja tehnyt vesi-vakoa osalla aluetta. Näistä tuli huo-mautus, mutta ei poikkeamaa.

tavoin kuin metsänomistajien liitot ovat tehneet tähän asti. Tuleva vuosi mennään metsäsertifioinnin osalta nykyisellä mal-lilla.

Mikä PEFC?

PEFC-sertifiointi kertoo puuperäisen tuotteen ostajalle ja käyttäjälle, että sen raaka-aine on peräisin kestävästi hoide-tuista metsistä.

PEFC-sertifiointi viestii metsänomis-tajan harjoittamista hyvistä käytännöistä metsäluonnon parhaaksi, joten se on oiva valinta niille metsänomistajille, jotka ha-luavat toteuttaa kestävää metsätaloutta.

Metsänomistajat saavat metsilleen serti-fikaatin tulevaisuudessakin metsänhoi-toyhdistyksen jäsenyyden kautta. Serti-fioinnissa mukana oleva metsänomistaja voi myydä puunsa PEFC-sertifioituna ja siten todistaa puunostajalle, että myyty puu on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä.

Metsänhoitoyhdistys järjestää ser-tifioinnin ryhmäsertifiointina yhdessä muiden toimijoiden kanssa tai tarvit-taessa erikseen omille jäsenilleen.

Organisointi muuttuu

MHY-lain ja metsänomistajajärjestön muutosten myötä PEFC-sertifioinnin

Metsäsertifiointi metsänhoitoyhdistyksen jäsenetuna

toteutus uudistuu. Tähän asti sertifioinnin ovat toteut-

taneet alueelliset metsänomistajien lii-tot. Kun liitot ensi vuoden vaihteessa lakkaavat nykyisenkaltaisina toimijoi-na, organisoidaan sertifioinnin toteutus uudelleen.

Jotta alueellista ryhmäsertifiointia voidaan jatkossakin toteuttaa, MTK on valmistellut yhdessä muiden metsäalan toimijoiden kanssa toimintamallia, jossa PEFC-sertifiointia varten perustettaisiin uusi yhdistys, joka toimisi sertifikaatin hakijana.

Perustettava, työnimeltään Kestävän metsätalouden yhdistys, toimisi sertifi-kaatin hakijana ja ylläpitäjänä samalla

Etelä-Savon metsien hoidon ja käytön sertifioinnin uudelleenarviointi teh-tiin juhannusviikolla Pieksämäellä, Mäntyharjussa ja Ristiinassa. Pieksä-mäellä arvioijana toimi Janne Levula Det Norske Veritaksesta. Maanantaina 16.6.2014 ohjelmassa oli MHY:n toimin-nan kriteerien mukainen arviointi sekä sisätyönä että maastossa. Aamupäivän ajan arvioija tarkasteli mm. yrittäjäso-pimuksia, toimihenkilöiden, metsu-reiden ja yrittäjien koulutusasioita ja työterveyshuoltoa. Myös yhdistyksen toiminta- ja työohjeet olivat tarkastuk-sen kohteena.

Kangasniemen ja Pieksämäen metsien sertifiointi tarkastettiin kesällä

Sivu 20

Koulutusta yrittäjille, työntekijöille ja valtuutetuille

Koulutusta ja neuvontaa

Valtuusto tutustui syyskuun alussa Partaharjun Puutarhaan. Toimitusjohtaja Erkki Savolainen ja kehittämispäällikkö Hanna Suhonen esittelivät taimien kasvatusta ja puuterminaalin toimintaa.

Heinäkuussa MHY vastasi metsäpolus-ta Pieksämäen Maa- ja kotitalousnaisten iltamissa Pöyhölän Pappilassa.

Urakoitsijoita ja heidän työntekijöitään koulutettiin vesiensuojeluun ja metsäser-tifiointiin liittyvissä asioissa toukokuussa. Metsänhoitoyhdistyksellä on neljä kor-juukoneketjua ja maanmuokkausta tekee 7 urakoitsijaa.

Metsurit ja toimihenkilöt olivat koulun-penkillä toukokuun alussa aiheena työ-suojelu, omavalvonta ja metsuri-TES. Lokakuun alussa metsurien TYHY-päi-vää vietettiin Partaharjun toimintakes-kuksessa. MHY työllistää 40 metsuria/metsuriyrittäjää.

Huhtikuun lopulla ”Mennään metsään Makkolassa” –tapahtumassa oli MHY:n järjestämä metsäpolku. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Maaseutuseuran ja Makkolan kyläseuran kanssa.

Kuva: Hannu Järvinen

Kuva: Hannu Järvinen

Sivu 21

Metsätaitomestaruus 2014

Metsäiltamat Salmen lavalla

Salmen lavalla elokuun alussa vie-tettiin metsäiltamia yhdessä MTK Pieksämäen ja Jäppilän kanssa. Puhujana oli metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Kalliolan koululla oli syyskuun alussa Maaseutuparlamentti, jonne MHY järjesti yhden rastin. 0-2 luokkalaiset (n. 100 oppilasta + opettajat) saivat oppia puulajeis-ta ja taimenistutuksesta. Koulun pihalla olleeseen hiekkalaatikkoon oli helppoa pottiputkella istuttaa. MHY on ollut useana vuonnasponsorina Kangasniemen Kals-keen järjestämissä ikäreissä. 19.5. järjestetyissä MHY-ikäreissä oli 74 osanottajaa. Jokainen lapsi sai palkinnoksi kuusen taimen.

MHY Kangasniemi-Pieksämäen metsätaitomestaruus ratkaistiin maakunnan metsätaitomestaruus-kilpailujen yhteydessä 27.9.2014 Kerimäellä.

MHY:n mestariksi taitoili Erkki Tiihonen, jolle toiminnanjohtaja Ismo Kallio luovutti kiertopalkin-non 15.10.2014.

Maaseutuparlamentti Kalliolan koululla

Metsätaitotulokset:

Miehet:1. Tiihonen Erkki 1512. Tarvainen Mikko 1493. Lallukka Aarre 1474. Tyrväinen Jarmo 1445. Vauhkonen Veikko 1436. Hokkanen Jalo 1397. Kaipiainen Tuomo 1328. Laukkarinen Heimo 128

Naiset:1. Lappi Päivi 137

Sivu 22

MHY Kangasniemi-Pieksämäki järjesti metsänomistajaviikoilla 15. - 28.9. metsäpäivät sekä Pieksämäellä että Kangasniemellä.

MHY:n teltalla pidettiin tietoiskut ja osallistuttiin arvontaan. Lakimuutoksista oli puhumassa aluejohtaja Hannu Ripatti metsänomistajien liitto Järvi-Suomesta.

Pieksämäellä mhy:n puunkorjuunäytöksen ja palve-luihin tutustumisen lisäksi metsänomistajat pääsivät tutustumaan Partaharjun puutarhan pienpuun käsit-telyterminaaliin.

Kangasniemellä MHY:n puunkorjuunäytöksen ja toi-mintaan tutustumisen lisäksi oli tietoiskut kemera-lain ja MHY-lain muutoksista.

MHY:n teltalla oli tehtävänä puun pituuden määritys. Etualal-la puuta mittaa Tuomo Kaipiainen.

Metsäkoneurakointi Forester Oy:n Antti Hämäläinen oli kor-juunäytöksessä Partaharju-säätiön metsässä.

Partaharjun toimintakeskuksen väki hoiti metsäkirkon luona ruokatarjoilun.

Korjuunäytöksessä Veljekset Hokkanen Oy:n Jose Hannula hakkasi varttunutta männikköä.

Metsäpäivän ruokailun hoiti Kangasniemen Maaseutuseura.

Metsänomistaja metsälainmuutoksessa -tilaisuus jär-jestettiin Pieksämäellä 23.9.2014. Järjestelyissä olivat mukana metsänomistajien liitto Järvi-Suomi, Suo-men metsäkeskus ja metsänhoitoyhdistys Kangas-niemi-Pieksämäki. Aluksi tutustuttiin aiheeseen si-sällä ja sitten räntäsateisessa maastossa.

Sivu 23

Ti 16.12.2014 klo 9.00-14.00

Joulukahvit MHY:n Naarajärven, Jäppilän ja Virtasalmen toimistolla

Pe 19.12.2014 klo 9.00 - 14.00

Joulukahvit MHY:n Kangasniemen toimistolla

Tammi-helmikuussa tulossa metsäverokoulutukset.

Tapahtumista löytyy ajankohtaista tietoa kotisivuiltamme www.mhy.fi/kangasniemi-pieksamaki. Ilmoitamme myös paikallislehdissä.

TAPAHTUMA- KALENTERI

METSÄNOMISTAJAN SYYSVINKIT

Tarkista taimikkosi kunto, tee tarvit-taessa heinäys esim. polkemalla, ha-

ran tai tehoheinäimen avulla.

Avaa rajalinjat, kun lehti ei ole puussa, avaus on helpompaa kuin

keskikesällä, suositeltava rajalinjan leveys 1,5-2 m.

Varmista näkyvyytesi metsässä liikkuessasi erityisesti näin

hirvenmetsästyksen aikaan.

Suunnittele metsänhoito- ja hakkuu-työt ajoissa oman metsäneuvojasi

kanssa. Näin varmistut hyvästä puu-kauppa-ajankohdasta sekä varmistat metsänhoidossa materiaalin, koneka-luston ja metsureiden saatavuuden.

Varaa kevään 2015 taimet ajoissa.

Ilmoitathan osoitteenmuutoksen metsänhoitoyhdistykseen, jotta pos-

tisi löytävät oikeaan osoitteeseen.

Jos haluat uutiskirjeitä sähköpostiisi, ilmoita myös sähköpostiosoitteesi.

Tietoa jäsenmaksusta ja alkuvuoden tapahtu-mista lähetetään jäsen-kirjeessä joulukuussa.

YHTEYSKORTTI Vastaanottaja maksaa

postimaksun.Mottagaren

betalar portot.

Tilaan maksuttoman tilakäynnin.Tilaan maksuttoman puumyynnin suunnittelun.Haluan tarjouksenne metsäsuunnitelmasta.Haluan tarjouksenne taimikonhoidosta.Tilaan sähköisen uutiskirjeen (muista merkitä osoite).Osoitteen muutos (uudet tiedot alla).Haluan liittyä MHY:n jäseneksi.

Metsänomistaja:Nimi:Osoite:Metsäneuvojani on:Puhelin: Sähköposti:

metsänhoitoyhdistysKANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI

Tunnus: 500392200003 VASTAUSLÄHETYS

y Koulutus, neuvonta ja tiedotus: - henkilökohtainen neuvonta ja työnopastus - koulutustapahtumat ja -retkeilyt, tiedotteet

y Metsäsuunnittelu - tilakohtaiset metsäsuunnitelmat ja ajan tasalla pito

y Silvanetti y Metsäarviot ja -lausunnot: verottajalle, lahja- ja perukirjoihin, perinnönjakoon, sukupolvenvaih-doksiin, tilan myyntiin tai ostoon

y Metsätuhoarviot y Metsäveropalvelut y Metsätilan sukupolvenvaihdokset y Kiinteistönvälitys

y Hakkuukohteiden selvitys y Maksuton puunmyyntisuunnitelman laatiminen

y Puumäärä- ja hinta-arvio y Erikoispuiden ja luontoarvojen huomioiminen

y Tarjouspyynnöt, tarjousten vertailu y Puun myynti y Puun korjuun, katkonnan ja mittauksen valvonta

y Mittaustodistus y Loppuselvitys tehdystä kaupasta y Puun korjuupalvelu y Energiapuun välitys

Puukaupalliset palvelut

Asiantuntijapalvelut

Metsänomistajan palvelusopimus

Metsänhoitopalvelut

y Metsän uudistaminen: kulotus, raivaus, maanmuokkaus, heinäntorjunta, materiaalit, kylvö, istutus, jatkoseuranta

y Taimikonhoito y Nuoren kasvatusmetsän harvennus y Energiapuun korjuu y Kunnostusojitus, metsätien teko y Suometsien hoito y Metsän kasvatus- ja terveyslannoitukset

y Taimien, siementen, työvälineiden, ym. materiaalien välitys

y Suunnitelmat, asiapaperit, tuet metsänhoitoon

y Kokonaisvaltainen sopimus metsäomaisuuden hoidosta

metsänhoitoyhdistysKANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI

Metsänomistajan oma edunvalvoja

MEILTÄ SAAT KAIKKI METSÄPALVELUT SAMASTA PAIKASTA!