metsänomistajat · 2014. 4. 17. · metsänomistajat pohjois-savo 1/2014 3 – metsänomistajalle...

KEITELE, KUOPIO, MAANINKA, RAUTALAMPI, SIILINJÄRVI,

SUONENJOKI,TERVO, TUUSNIEMI, VESANTO

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon tiedotuslehti 1/2014 • 11.4.2014

Metsänomistajat

sivu 2

sivu 4

sivu 8

sivu 14

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys tuo etuja metsänomistajalle

Vahvat varannot jarruttavat kysyntää

Konekitkentä on tehokas taimikonhoitokäsittely

Vauhti on valttia metsänuudistamisessa

PEFC/02–21–04

Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2014 2

Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Pohjois-SavoPäätoimittaja Pekka Sahlman

Toimitussihteeri Annikki MatilainenSivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu

Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2014

Metsänomistajat Pohjois-SavoMETSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI

Toiminnanjohtajan palsta

Puheenjohtajan palsta

Tänään 2.4. huhtikuuta kun katselen ulos, ei voi muuta kuin ihmetellä miten pitkällä kevät jo on. Tänä vuonna ei voi pu-hua talvesta ollenkaan koska lunta ei ole ollut juuri nimek-sikään. Onneksi oli pieni pak-kasjakso jolloin maat jäätyivät ja puunkorjuu pääsi kunnolla käyntiin. On ollut aivan mainiot kelit käydä raivaussahan kanssa metsässä. Nähtäväksi jää miten lumeton talvi vaikuttaa tulevan kesän puutarha- ja metsämarja-

satoon kun suojaava lumipeite on puuttunut.

Puukauppa on sujunut ihan hyvin. Asia joka kuitenkin huo-lestuttaa on tuontipuun, var-sinkin havukuidun tuonti. Var-sinkin kuusikuitu, jota meillä kasvaa todella paljon, on ollut ongelmallinen markkinoitava. Toivoisi jalostavalta teollisuu-delta enemmän vastuullisuutta harvennuspuun ostamiseen ja hyödyntämiseen. Korvaavaa käyttöä ohuelle ainespuulle olisi

käyttö hakkeena. Vuosi 2014 on yhdistyksille

valmistautumista järjestöuudis-tukseen ja metsänhoitoyhdistys-lain muutokseen. Hieman yllät-täen järjestöuudistuksen hiomi-nen yksityiskohtia myöten on ollut haastavaa. Yhdistys tulee panostamaan tänä ja ensivuonna jäsentiedotteisiin ja metsänomis-tajien henkilökohtaisiin yhtey-denottoihin. Muutos vaatii aina tiedon jakamista, toivon että siinä onnistutaan.

Viime vuosi oli ensimmäinen yhteinen vuosi fuusiossa. Onnis-tuimme tavoitteissamme erittäin hyvin. Jäsenten luottamus yhdis-tyksen tarjoamiin palveluihin on ollut hyvä ja siitä suuri kiitos kaikille metsänomistajille. Kii-tokset myös koko henkilöstölle hyvin tehdystä ensimmäisestä vuodesta, tästä on hyvä jatkaa.

Toivottelen kaikille metsän-omistajille oikein hyvää kevään jatkoa.

Seppo Helminen

Tervehdys metsäväki

Vuosi 2013 oli metsänhoitoyhdistys Pohjois-Sa-von ensimmäinen toimintavuosi. Vuosi oli toimin-nallisesti vilkas. Puukaupan kokonaismyyntimäärä oli toimialueemme yksityismetsistä yhteensä 1,8 milj. kuutiometriä. Kantorahatuloja myynneistä kertyi 66,6 miljoonaa euroa. Puukaupan paras kysyntä ja parhaat hinnat ajoittuivat kevääseen ja alkukesään.

Lisätuloa valtakirjakaupalla

Metsänhoitoyhdistyksen puukaupallinen edun-valvonta ja valtakirjakauppojen ajoitus onnistuivat viime vuonna erinomaisesti. Metsäntutkimuslaitok-sen (Metla) julkaisemat Pohjois-Savon metsäkeskus-alueen kantohinnat olivat kaikissa puutavaralajeissa selvästi alhaisemmat kuin mhy:n valtakirjakaup-pojen keskihinnat. Suurin ero oli tukkipuissa. Hintaero mhy:n valtakirjakauppojen eduksi oli tukkipuissa: mänty + 2,70 eur/m³, kuusi + 3,15 eur/m³ ja koivu+ 3,68 eur/m³. Lisätuloja mhy:n valtakirjakauppa-asiakkaille kertyi keskimääräistä paremmista kantohinnoista noin 1,5 milj eur.

Uusi metsälaki tuli voimaan vuoden alussa

Merkittävä osa metsänomistajista painottaa met-sien hoidossa taloudellisten tavoitteiden ohella myös virkistys-, luonnonsuojelu- ja maisemanäkö-kohtia. Sen ohella suuri osa metsänomistajista edel-lyttää sijoitukselleen ja investoinneilleen nykyistä suurempaa taloudellista tuottoa.

Metsälain uudistuksessa metsäpolitiikan tärkeim-mät päämäärät: metsien kestävä käyttö ja metsä-luonnon monimuotoisuuden turvaaminen säilyvät. Kestävyystavoite säilytetään, sillä uudistamishak-kuun jälkeinen uudistamisvelvoite ja kasvatushak-kuun jälkeinen puustopääoman minimimäärä ja laatuvaatimus säilyvät laissa. Metsänomistajien valta ja vastuu metsiensä käytössä ja hoidossa lisääntyy. Lakiuudistuksessa uudistushakkuiden jä-reys- ja ikäkriteerit poistuivat. Kasvatushakkuiden toteuttamistapa on metsänomistajan päätettävissä. Pienaukkohakkuut ja jatkuva kasvatus sallitaan. Metsien monimuotoisuuden turvaaminen paranee, sillä erityisen tärkeiden elinympäristöjen lista laa-jenee ja käsittelylle tulee selkeämmät reunaehdot.

Jäsenyys mhy:ssä jatkuu

Uusi metsänhoitoyhdistyslaki säädettiin vuoden 2013 lopulla. Laki tulee voimaan ensi vuoden alus-

sa. Uuden lain myötä metsänhoitomaksu poistuu ja yhdistyksessä siirrytään normaaliin jäsenmaksuun. Kaikki nykyiset jäsenet jatkavat mhy:n jäsenenä ilman mitään toimenpiteitä.

Metsänhoitoyhdistyslain muuttuminen mahdol-listaa myös metsänomistajien edunvalvontaketjun suoraviivaistamisen. Järjestöuudistuksessa metsän-hoitoyhdistykset voivat liittyä suoraan MTK:n jäseniksi. Mhy Pohjois-Savon valtuusto päätti 18.3 pitämässään kokouksessa hakea MTK:n jäsenyyttä. Metsänomistaja saa liittyessään Mhy:n jäseneksi käyttöönsä koko järjestön tarjoamat jäsenedut- ja palvelut, sekä edunvalvonnan. Metsänomistajien liitot sulautetaan osaksi MTK:n metsäosaston toi-mintaa.

Hyvät jäsenedut

Metsänomistaja saa mhy:n jäsenenä hyvät jä-senedut. Yksi tärkeimmistä eduista lienee metsien sertifiointiin kuuluminen. Kaikki metsänhoitoyh-distyksen jäsenet kuuluvat automaattisesti PEFC ryhmäsertifiointiin. Sertifioinnilla osoitetaan se, että puusta tehdyt tuotteet ovat peräisin kestävästi

hoidetusta metsästä. Elintason noustessa tämä on entistä tärkeämpää puutuotemarkkinoilla. Sertifi-oinnin vaatimukset täyttyvät pääosin kun metsiä hoidetaan ”hyvän metsänhoidon suositusten” mu-kaisesti.

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet ja metsänomista-jien organisaatiot muodostavat edunvalvontaketjun, joka ulottuu puun juurelta Brysseliin. Metsänomis-tajien kannattaa pitää omia puoliaan, olipa sitten kyseessä yhden kunnan alueella suunnitteilla ole-vaan kaavaan vaikuttaminen tai Brysselissä tekeillä oleva direktiivi.

Jatkossa jäsenemme saavat käyttöönsä oman metsäneuvojan, joka osaa kertoa niin ajankohtaiset puun hintatiedot kuin parhaat metsänhoitovinkit-kin. Jäsenyys tuo mukanaan etuoikeuden saada parasta paikallista metsäomaisuuden hoitopalvelua.

Me teemme metsänomistajien eteen enemmän !

Kuopiossa 10.4.2014Pekka Sahlman

toiminnanjohtaja

Mhy:n jäsenyys tuo etuja metsänomistajalle


– Metsänomistajalle tärkein viesti on, että hänen ei tar-vitse tehdä mitään. Yhdistys toimii ja vaikuttaa jatkossa-kin, jäsenmaksun maksamalla pysyy jäsenenä ja palvelut ja edut vaan paranevat, tiivistää Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Sahlman.

Avainsanana jäsenyys

Uudessa mhy-laissa yhdistystä ei enää velvoiteta palvelemaan metsänomistajia tasapuolisesti. Yhdistys on esisijaisesti jäseni-ään varten, joten jäsenet ja ei-jäsenet siis voi asettaa eriarvoi-seen asemaan.

– Luonnollisesti vain jäsenet saavat jäsenedut. Monessa yh-distyksessä varmasti hinnoitel-laan palveluitakin uudelleen niin, että jäsenet saavat ne hal-vemmalla. Siksi yhdistyksen jä-senyys kannattaa, toteaa MTK:n

metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Vaikka yhdistyksen toimintaa

ohjaava laki joiltakin osin muut-tuu, pysyy perusajatus samana: Metsänhoitoyhdistys palvelee edelleen alueensa metsänomis-tajia samalla vahvalla ammat-titaidolla.

– Metsänhoitoyhdistys pysyy metsänomistajien omana yhdis-tyksenä ja toimintaa ohjaavat

jatkossakin jäsenistöstämme valittu valtuusto ja hallitus. Toimimme ja vaikutamme met-sänomistajien etujen puolesta ja metsänomistajan parhaaksi, vakuuttaa toiminnanjohtaja Sahlman.

Jäsenyys metsänhoitoyh-distyksessä jatkuu entisellään lakimuutoksesta huolimatta. Myös metsänhoitomaksuvel-

vollisuus poistuu ilman eril-lisilmoitusta. Sinun ei siis met-sänomistajana tarvitse tehdä yhtään mitään.

Yhdistyksen jäsenille jäsenpalveluita ja etuja

Koko järjestö tulee panosta-maan tulevaisuudessa entistä enemmän jäsenpalveluihin ja

-etuihin. Osan näistä yhdistys tuottaa itse, osan saat jäsenenä käyttöösi Maa- ja metsätalous-tuottajain keskusliiton kautta tai valtakunnallisesti neuvot-telemana.

Jäsenpalveluina yhdistys tu-lee tarjoamaan käyttöösi oman metsäneuvojan, jolta saat ra-hanarvoisia neuvoja sekä am-mattiapua puukaupassa sekä kustannustehokkaassa metsän-hoidossa. Kaikki metsänhoi-toyhdistyksen järjestämät met-säpäivät ovat jäsenille maksut-tomia.

Valtakunnallisena jäsenpalve-luna tulemme tarjoamaan mm. metsiesi PEFC –sertifioinnin, ajankohtaista tietoa metsätalou-desta sekä yritysyhteistyökump-paneittemme (tänä vuonna Aar-re-lehti, Agrimarket, BRP ja Savotan puoti) tarjoamia etuja ja alennuksia jäsenille.

Jäsenetujen käytöstä saat ennakkomaistiaisen jo tänä vuonna. Yhdistyksesi lähettää kaikille nykyisille jäsenilleen huhtikuun puolivälissä jäsen-kortin, jossa on sekä tietoa jäsenyydestä että jäseneduista, joita pääset hyödyntämään jo tänä vuonna. Ensi vuonna jä-senedut laajenevat kattamaan myös MTK:n neuvottelemat erityisesti metsänomistajille suunnatut jäsenedut.

Anne Rauhamäki

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenelle tulevaisuudessa enemmän ja parempaa!

Metsänhoitoyhdistys lähettää kaikille nykyisille jäsenilleen huhtikuun puolivälissä jäsenkortin, jossa on sekä tietoa jäsenyydestä että jäseneduista, joita pääset hyödyntämään jo tänä vuonna. Ensi vuonna jäsenedut laajenevat kattamaan myös MTK:n neuvottelemat jäsenedut.

Metsänhoitoyhdistyksiä koskeva laki muuttuu vuo-den 2015 alusta. Metsän-hoitoyhdistyksen jäsenel-le tämä tarkoittaa entistä parempaa palvelua ja jä-senetuja valtakunnallisesti yhtenäisemmässä Metsän-omistajat-järjestössä.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo 2013

Pinta-ala 378 000 ha

PuustoKokonaistilavuus 47,4 milj. m³Keskimäärin metsämaalla 125 m³/vuosiHakkuusuunnite 2 130 000 m³/vuosiMyyntimäärä 1 800 000 m³

MetsätulotYksityismetsänomistajienkantorahatulot 66 600 000 €Metsänhoitomaksua maksavia 9291 kpl 323 008 haMetsänhoitomaksu 2013 1,90 e/ha

HallintoValtuusto 30 jäsentäHallitus 6 jäsentä

HenkiöstöToimihenkilöt 36Metsurit vakituiset 34 määräaikaiset 34Urakointisuhteiset yrittäjät 130 ja maksetut yrittäjätulot 5,6 milj. €

Hakkuut puunmyynti- suunnitelmien mukaan 1,4 milj.m³

Metsänuudistaminen,istutusala 1600 haMetsänterveyslannoitus 2246 ha

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo- Asiakaspalautteet 2013

Asiakaspalautteiden tulokset

Palveluiden arvosteluSelitteet: 1 - Yhteyden saannin helppous 2 - Sovitun aikataulun pitävyys 3 - Yhteydenpito palvelun toteutuksessa 4 - Toimihenkilön palvelualttius 5 - Toimihenkilön asiantuntemus 6 - Asiapapereiden selkeys 7- Asiakkaan toiveiden huomioon

ottaminen 8 - Palvelu vastasi hintaansa 9 - Metsurin (manuaalisen) työn laatu10 - Urakoitsijan (koneellisen) työn laatu11 - Palveluiden arvostelun keskiarvo


PEFC-metsäsertifiointi on ol-lut käytössä Suomessa jo reilut kymmenen vuotta. Yli 95 pro-senttia Suomen talousmetsistä on PEFC-sertifioitu. Sertifioin-nin vaatimuksia täsmennetään viiden vuoden välein ja nyt on meneillään kolmas kerta. Uu-det vaatimukset ovat parhail-laan työn alla ja niitä on voi-nut avoimesti kommentoida.

Suomen PEFC-metsäsertifi-oinnin vaatimukset seuraavat

ja ennakoivat metsäalan ja ko-ko yhteiskunnan muutoksia, sillä PEFC haluaa olla kiinni sekä ajassa että metsänomis-tajien arjessa.

– Nyt erityisen paljon kes-kustelua ovat herättäneet vesis-töjen suojeluun, riistanhoitoon sekä metsänhoitotöiden laadun varmistamiseen liittyvät asiat, kertoo Lea Jylhä MTK:sta.

PEFC soveltuu metsäserti-fiointijärjestelmistä parhaiten suomalaiseen metsätalouteen, sillä sen lähtökohtana ovat aina kunkin maan metsäta-louden erityispiirteet – meillä tämä erityispiirre on perhe-metsätalous, jossakin muualla maailmassa esimerkiksi ky-läyhteisöjen metsät.

PEFC -sertifioinnissa asete-taan metsien hoidolle monia tärkeitä vaatimuksia, jotka kohdistuvat muun muassa metsien monimuotoisuuden turvaamiseen, metsien tervey-den ja kasvun ylläpitoon sekä virkistyskäyttöön. Vaatimusten toteutumista valvovat puolu-eettomat ja ammattitaitoiset

tarkastajat sertifiointiyrityksis-tä. Viimeisimmissä sertifioin-titarkastuksissa huomautuk-sia on tullut mm. vähäisistä kulotusten määrästä. Met-sänhoitoyhdistykset ovatkin kannustaneet metsänomistajia metsänhoidollisiin kulotuksiin niihin sopivilla kohteilla.

Ryhmäsertifiointi on toimiva ja tehokas ratkaisu tulevaisuudessakin

Metsäsertifiointiin osallistu-minen on metsänomistajalle vapaaehtoista. Sertifiointi voi-daan toteuttaa metsänomista-jakohtaisesti tai alueellisena ryhmäsertifiointina.

PEFC -sertifiointi on ai-emmin hoidettu alueellisena ryhmäsertifiointina Metsän-omistajien liittojen toimesta. Toimintaympäristön ja met-sätalouden organisaatioiden muutosten vuoksi metsien alueellisen ryhmäsertifioinnin toteutus on organisoitava uu-

della tavalla. MTK on selvittänyt uuden

sertifiointimallin mahdolli-suuksia. Kustannustehokkain-ta sertifiointi olisi edelleenkin järjestää alueellisena ryhmä-sertifiointina. Toiminnan yh-denmukaisuuden kannalta olisi myös järkevää, että alueellisten sertifikaattien hakijana ja hal-linnoijana toimisi yksi orga-nisaatio koko maata koskien.

– Varsinainen sertifioinnin uudelleen organisointi tehdään erillishankkeessa vuoden 2014 aikana. .Kevään aikana on tar-koitus saada valmiiksi esitys tulevaksi ryhmäsertifioinnin malliksi. Sidosryhmäkeskuste-luja käydään sen pohjalta ja syksyllä keskitytään konkreti-aan ja yksityiskohtiin.

Anne Rauhamäki

Kuusikoihin kohdistuneet kaarnakuoriaistuhot ja niiden ennakkotorjunta ovat vaikut-taneet merkittävästi erityisesti Kaakkois-Suomen ja Etelä-Sa-von puumarkkinoihin ja tar-jonnan rakenteeseen.

Mäntytukilla paras kysyntä

Viime aikojen vilkas puu-kauppa näkyy jos selvästi puun kysynnässä. Kuitupuun kysyn-tä heikkeni jo syksyllä, mutta nyt ostajien korkea varantota-so hidastaa myös kuusitukin kysyntää. Paras kysyntä tällä hetkellä on mäntytukilla. Aina on muistettava näin keväällä, että kelirikon aikana korjuu-kelpoiset tukkileimikot ovat aina arvotavaraa, jotka kan-nattaa kilpailuttaa erityisellä huolella.

Havukuidun tuonti erityisen haitallista

Kuitupuun heikko kysyntä

vähentää metsänhoidollisten harvennushakkuiden toteutus-ta. Erityisen kiusallista on se, että samaan aikaan metsäte-ollisuus ostaa ulkomailta yhä kasvavia määriä tuontipuuta. Viime vuoden tuontimäärä oli yhteensä 11,4 milj. m³. Kasvua edellisvuodesta oli 1,4 milj. m³ (+ 14 %). Kotimaan puu-markkinoiden kannalta erityi-sen vahingollista on havukui-tupuun tuonti. Vuonna 2013 havukuitupuun tuontimäärä oli 1,6 milj. m³. Tämä puu-määrä vastaa yli 30 000 heh-taarin ensiharvennushakkuiden puumäärää. Metsänomista-jien on vaikea käsittää 50 % kalliimman kuitupuun tuontia samaan aikaan kun kotimaassa harvennushakkuuta odottavat metsät riutuvat kuitupuun ky-synnän puutteessa.

Syksyllä tarvitaan puuta

Lähitulevaisuuden näkymät varsinkin sahatavaramark-kinoiden osalta ovat valoi-sat. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos ennustaa sahatavaran tuotantomää-rien kasvavan tänä vuon-na reilut kaksi prosenttia ja ensi vuonna peräti viisi prosenttia. Sahatavaran vientihintojen ennustetaan jatkavan nousua sekä ku-luvana vuonna että ensi vuonna. Myös kuiduttavan teollisuuden puunkäyttö on sellun ja kartongin siivittä-mänä hyvällä tasolla. Tä-mä merkitsee sitä, että metsä-teollisuuden puunostotarpeet ovat huomattavat myös ensi syksynä.

Metsänhoitoyhdistyksillä suuri merkitys puumarkkinoiden toimivuudessa

Metsänhoitoyhdistyksillä on keskeinen rooli metsänomis-tajien asiantuntijoina ja puu-markkinoiden toimivuudessa. Vuonna 2013 Järvi-Suomen metsänhoitoyhdistysten laati-mien puunmyyntisuunnitelmi-en määrä oli yhteensä 10,1 milj. m³. Määrä oli yli 70 %:n kaikesta yksityismetsistä mark-kinoille tulevasta puumäärästä.

Metsänhoitoyhdistyksillä on tärkeä tehtävä myös puumark-kinoiden kilpailun edistäjänä. Metsänhoitoyhdistykset teke-vät metsätalouden kannatta-vuuden näkökulmasta keskeis-tä työtä kilpailuttaessaan yli 40 % kaikesta markkinoille tulevasta puusta. Tämä puu-markkinoiden tervehdyttämi-nen ja hintatasoon vaikutta-minen näkyy jokaisen metsän-omistajan puukauppatilissä.

Timo Leskinenjohtaja

Metsänomistajien liittoJärvi-Suomi

Vahvat varannot jarruttavat kysyntääVuoden 2014 puukaup-pa käynnistyi ripeästi Järvi-Suomessa. Tammi-maaliskuun myyntimää-rä oli 3,3 milj. m³ ja kas-vua edellisvuodesta on 27 %. Pohjois-Savossa vastaava myyntimäärä oli 660 000 ja lisäystä edellisvuodesta 31 %. Kokonaisuutena Järvi-Suomi on valtakunnan vilkkainta puukauppa-aluetta.

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55

60

65

70

75

80

1/2006 1/2007 1/2008 1/2009 1/2010 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014

Lähde: Metinfo

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52

2014 2013 2012

Myyntimäärät viikoittain Pohjois-Savossa

Lähde: Metla

PEFC-metsäsertifiointi sopii suomalaiseen metsätalouteen parhaiten PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjes-telmä, joka edistää eko-logisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa. Sertifioin-ti on erityisen tärkeää suomalaisten paperi- ja puutuotteiden ostajille Keski-Euroopassa, jossa metsien käytön kestä-vyydestä ollaan erittäin huolissaan.


Kysyimme Pauli Rintalalta metsänomistajien liitto Järvi-Suomesta seuraavat kysy-mykset puukaupan suun-nitteluun, puukauppaan ja puun korjuuseen liittyen.

1. Miksi metsänomistajan kannattaa tilata metsänhoitoyhdistyksen puunmyyntisuunnitelma?

Puunmyyntisuunnitelma on puukaupan alkuvaiheen tärkein asiakirja.

Se tehdään aina metsänomis-tajan lähtökohdista. Siinä on metsäsuunnitelmaa tarkemmin selvitetty myytävä puuerä ja sen yksityiskohtaiset tiedot.

Puunmyyntisuunnitelman pohjalta myös ostaja voi teh-dä luotettavammin tarjouksen myyntikohteesta.

2. Miksi puukaupan kilpailut-taminen on tärkeää?

Ilman puukaupan kilpailutus-ta puunhinta laskisi.

Kilpailuttaminen on ainoa tapa varmistaa puulle mahdol-lisimman hyvä hinta.

Kilpailuttaminen on aivan yhtä tärkeää myös metsän-omistajien itse tekemissä puu-kaupoissa.

3. Mitä hyötyä metsän-omistajalle on puukaupan toimeksiantopalvelusta?

Metsänhoitoyhdistys voi met-sänomistajan valtuuttamana hoitaa koko puukaupan alusta loppuun.

Tämä ”Avaimet käteen” kokonaispalvelu kattaa mm. puunmyynnin suunnittelun, tarjouspyynnöt, kilpailutuksen, tarjousten vertailun, korjuun ja mittauksen valvonnan sekä puukaupan päättämisen.

Tilatessaan metsänhoitoyhdis-tykseltä puukaupan toimeksian-topalvelun, metsänomistajalla on oma puukaupan ammatti-lainen hoitamassa puukauppa yhdessä hänen kanssaan.

4. Pystyykö metsänomistaja omatoimisesti vertailemaan puunostajien tekemiä ostotarjouksia?

Vain hinnan osalta. Ostaji-en tarjoamia yksikköhintoja pystyy vertailemaan kyllä ai-ka helposti. Sen sijaan ostajien tarjouksien erilaisten mitta- ja laatuvaatimusten vertaaminen on jo paljon hankalampaa.

Koska tavallisessa puu-kaupassa kauppahinta mää-räytyy tehtyjen puutavarala-jien mukaan, on eri ostajien erilainen runkojen katkonta pystyttävä ennustamaan par-haalla mahdollisella tavalla en-nen puukaupan tekemistä. Tätä vertailua ei oikeastaan pysty tekemään kukaan muu kuin metsänhoitoyhdistys, koska vain sillä on valtava tietomää-rä kunkin ostajan tekemästä aiemmasta erilaisesta runkojen katkonnasta samanlaisillakin mitta- ja laatuvaatimuksilla.

5. Miten paljon puunostajien erilaiset mitta- ja laatu-vaatimukset vaikuttava puukaupan lopputulokseen?

Eri ostajien tekemässä run-kojen katkonnassa syntyy ta-vallisesti jopa suurempia eroja kuin tarjotuissa yksikköhinnois-sa. Ostajien erilainen runkojen katkonta vaikuttaa metsänomis-tajan puukauppatiliin todella paljon.

Harvennuksilla katkonnan merkitys on helposti yli 5 €/m³ ja päätehakkuissakin useita euroja jokaista myytyä kuutio-metriä kohden. Eli ilman puu-kaupan kilpailutusta tai katkon-nan huomioimista metsänomis-tajalta saattaa jäädä tuhansia euroja rahaa saamatta.

6. Mitä korjuun valvonnassa tulee ottaa huomioon?

Hakkuusopimuksessa on so-vittu kaikki puukaupan ehdot. Korjuun valvonnassa enää val-votaan, että puukauppa toteu-tetaan sovittujen ehtojen mu-kaisesti.

Rungot on katkottava sovi-tuilla mitta- ja laatuvaatimuk-silla, mittaus on tehtävä puuta-varan mittauksesta laadittujen säädösten mukaisesti jne.

Lisäksi valvotaan mm. juu-rikäävän torjuntaan, korjuu-vaurioihin, varastopaikkoihin, luontokohteisiin ja säästöpuihin liittyviä asioita. Korjuun valvon-nassa on siis lukuisia tarkistetta-via yksityiskohtia niin maastossa kuin toimistollakin.

7. Puunostaja ottaa yhteyttä ja esittää puukauppaa – miten tässä tilanteessa kannattaa toimia?

Puunostajilla on pääosin hy-vät tiedot metsänomistajista ja metsävaroista. Puunostajien kiinnostus kohdistuukin pääosin isoihin metsäpinta-aloihin ja eh-kä uusiin metsänomistajiin.

Sinulla on siis myytävää, jo-ten puukauppaan kannattaa ai-na suhtautua positiivisesti. Sen sijaan suin päin kaupantekoon ei kannata lähteä.

Onnistunut puukauppa kan-nattaa aloittaa aina metsänhoi-toyhdistyksen laatimalla puun-myyntisuunnitelmalla. Tämän pohjalta pyydetään kaikilta ostajilta tarjoukset, ne vertail-laan ja vasta tämän jälkeen tehdään päätös mahdollisesta puukaupasta yleensä parhaan tarjouksen tehneen ostajan kans-sa. Toki on muistettava, että tar-jousten pyytäminen ei edellytä puukaupan tekemistä.

8. Miksi puunostajat markkinoivat aktiivisesti erilaisia yhteistyösopimuksia ja metsäpalveluja?

Niiden ainoa tarkoitus on varmistaa tehtaiden puuhuolto ja ostaa puut mahdollisimman edullisesti. Erilaisilla yhteistyö-sopimuksilla metsänomistaja antaa jollekin ostajalle etuosto-oikeuden. Sopimuksiin kuuluu, että puuta ei kilpailuteta ja puu-

10 kysymystä puukaupasta

Tukin katkonnalla on merkittävä vaikutus puukaupan lopputulokseen.

ta tarjotaan vain yhdelle ostajal-le. Koska vain kilpailuttamalla puun hintaa voidaan nostaa, niin ostajat pyrkivät tekemillään yhteistyösopimuksilla vähentä-mään puukaupan kilpailua ja siten alentamaan puun hintaa.

Metsäpalveluiden markki-nointia tehdään vain puukaupan kylkiäisenä ja sen edistämiseksi.

Jos tilalla ei ole enää puun-myyntimahdollisuuksia, ostajien kiinnostus myös metsäpalvelui-den markkinointiin loppuu.

9. Tarvitseeko pienellä tekstillä painettuihin metsänhakkuusopimuksen sopimusehtoihin perehtyä?

Pitää ehdottomasti. Sopimus-ehtoja ei ole varsinaisessa met-sänhakkuusopimuksessa, vaan ne ovat yleensä eri liitteessä Ostajittain ehdot vaihtelevat ja vakiomallisia ehtoja ei enää ole. Onkin hyvä tiedostaa, että puukauppa perustuu sopimuk-seen eli lähes kaikki asiat ovat sovittavissa. Vain puutavaran mittausta säätelee lainsäädäntö, muista asioista on osattava pitää puolensa. Näitä sopimusehtoja tarvitaan erityisesti silloin, jos puukaupassa tai korjuussa jo-kin menee pieleen tai ei mene sovitusti.

10. Mitä uuden metsälain muutoksen vuoksi on syytä huomioida puukaupassa?

Metsälain säädökset mahdol-listavat aiempaa voimakkaampia metsän hakkuita ja käsittelyitä.

Ellei puukaupassa ole muu-ta sovittu, niin hakkuussa ja korjuussa noudatetaan lainsää-däntöä.

Kun lainsäädännön rima on pudonnut aika alas, niin se ei enää anna juurikaan turvaa puu-kaupan, hakkuun ja korjuun osalta. Puukaupassa olisikin hyvä sopia, että noudatetaan Metsänhoitosuosituksia, joissa rima on selvästi korkeammalla. Lainsäädännön muutos toi siis vapauksia, mutta myös vastui-ta niin metsänomistajalle kuin puun ostajallekin.

Kysymyksiin vastasiPauli Rintala

AluejohtajaMetsänomistajien liitto

Järvi-Suomi

T A I M I A , J O T K A K E S T Ä V Ä T

Meillä on olluttapana selviytyä!

Itä-Suomi Luostaritie 15 71210 Tuusjärvi Puh. 0205 64 4912 Fax. 0205 64 4916

Jukka Hujala


Monelle meistä on kertynyt arkista omaisuutta, jota emme ajattele varallisuutena. Jos sinun salavarallisuutesi koostuu vihreästä kullasta, me autamme puukaupparahojen sijoittamisessa, metsän vakuuttamisessa, metsätilakaupoissa ja metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyvissä asioissa. Lisätietoja osoitteessa op.fi/metsavarallisuus

Omistatko metsää? Saatat olla

225921_Pohjois-Savon_OP_Salavarakas_ilmoitus_250x180.indd 1 3/10/14 9:55 AM

Useilla työmailla raivaus-sahan kanssa kulkeminen on sujuvampaa talvella kuin ke-sällä ohuen lumipeitteen ja jäätyneen maan pinnan takia.

Myös näkyvyys talvisessa met-sässä on huomattavasti parem-pi, koska puissa ei ole lehtiä. Erityisesti havupuuvaltaisissa taimikoissa kuuset ja männyt erottuvat helposti lehtipuiden seasta.

Raivaussahalla tehtävät työt onnistuvat hyvin myös vähä-lumisena talvena, kunhan va-litaan oikea kohde. Parhaita kohteita ovat varttuneet tai-mikot, nuoret metsät sekä leimikon ennakkoraivaukset. Taimikoissa kannattaa keskit-tyä talvella ensisijaisesti vart-

tuneempien taimikoiden hoi-toon, sillä pienimmät taimikot vesoittuvat herkästi kasvukau-den alkaessa. Varttuneissa tai-mikoissa vesoittuminen on vä-häisempää, koska jäljelle jäävät taimet varjostavat maapohjaa. Hyväkasvuisen ja riittävän ti-heän taimikon latvusto sulkeu-tuu nopeasti taimikonhoidon jälkeen ja ehkäisee vesakon kasvua sekä vähentää ennak-koraivauksen tarvetta.

Taimikoiden ja nuorten met-sien hoito on kustannustehok-kainta varhaisessa vaiheessa. Oikein ajoitetuilla hoitotöillä parannetaan puiden kasvua ja nopeutetaan metsikön kehit-tymistä laadukkaaksi ensihar-vennuskohteeksi. Viivästyneet hoitotyöt laskevat metsätalou-den kannattavuutta. Jos met-sässäsi on taimikonhoitotöitä tekemättä, kannattaa kääntyä metsänhoitoyhdistyksen puo-

leen. Metsäneuvojat käyvät ar-vioimassa tilanteen ja hoidatta-vat tarpeen vaatiessa taimikot kuntoon ammattitaitoisilla metsureilla. Metsänomistaja voi saada kestävän metsätalo-uden rahoituslain mukaista tu-kea tehdyn taimikonhoitotyön jälkeen, jos työn laatukriteerit täyttyvät. Tukea on mahdol-lista saada myös omana työnä tehtyyn taimikonhoitoon.

Tapani Kinnunen

Vähäluminen talvi suosi metsuria

Koneellisen korjuun järkevä toteuttaminen vaatii ennakkoraivauksen tekemisen ennen hakkuuta.

Taimikoissa kannattaa keskittyä talvella ensisijaisesti varttuneempien taimikoiden hoitoon.

Poikkeuksellisen leuto ja vähäluminen talvi on suosinut metsässä tehtä-vää raivaussahatyösken-telyä. Metsänomistajat ja metsurit ovat voineet tehdä taimikonhoitotöi-tä ja nuoren metsän kun-nostuksia ympäri talven.

Juha Nuutinen


Sen jälkeen maanomistajille tulee mahdollisuus muistutuk-sen tekemiseen, jonka perusteel-la vielä ohjelmaa tarkistetaan. Kaikki inventoidut suot eivät siis välttämättä tule ohjelmaan mukaan. Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä ohjelma al-kuvuonna 2015. Suojelu pyri-tään ensisijaisesti toteuttamaan vapaaehtoisin keinoin maakau-poilla tai yksityisen suojelualu-een perustamisilla.

Ohjelma-alueen ulkopuolelle ei saa tulla käyttörajoituksia

Ohjelmassa maakunnallinen ELY-keskus inventoi sellaisia suoalueita, joilla on valtakun-nallisesti merkittäviä luontoar-voja. Valintakriteerit ovat varsin moninaiset, osin jopa outoja ja monimutkaisia. Inventointivai-heessa käydään läpi avosoiden lisäksi puustoisia (esim. korvet, rämeet, metsäluhdat), ojitettuja-kin soita. Varsinaisen suoalueen luontoarvojen turvaamiseksi voi

tulla kyseeseen ennallistamistoi-menpiteitä, esim. reunaojien tukkimista tai muutoin suon vaihettumisvyöhykkeiden suo-jelemista. Suojeluohjelmalla ei saa olla vaikutuksia ohjelmaan rajatun alueen ulkopuolella ole-vien alueiden käyttöön.

Luonnonsuojelulain mukaiset toimenpiderajoitukset tulevat voimaan siinä vaiheessa, kun valtioneuvosto on hyväksynyt soidensuojeluohjelman ja päätös on annettu tiedoksi asianosaisil-le eli maanomistajille.

Inventointien tiedot maanomistajille

ELY-keskukset aloittivat in-ventointeja kesällä 2013 ja ne saatetaan loppuun tulevana kesänä. Tutkittavien suoaluei-den maanomistajat saavat ELY-keskukselta etukäteen kirjeen, jossa kerrotaan mitä ollaan tekemässä. Suoalueen omista-jille tulee täydennysohjelman periaatteiden mukaan tarjota mahdollisuutta osallistua maas-toinventointiin.

Omat tavoitteet suoalueen käytölle voivat olla moninaiset. Suon puustoisia ja hoidettuja osia on useimmiten tarkoitus hyödyntää taloudellisesti teke-mällä kunnostusojitusta, har-vennushakkuita, lannoitusta tms. Suo voi olla sovelias myös turpeen nostoon. Tarvittaessa näistä seikoista on hyvä kertoa ELY:ssä vastaavalle viranomais-henkilölle.

Inventointitiedot tulisi kertoa omistajille. Velvoitetta siihen ei liene olemassa, mutta ne olisi

hyvä saada sen vuoksi, että va-littavien suoalueiden maanomis-tajien mahdollisuus muistutuk-sen tekemiseen näyttää jäävän lyhyeksi. Näin perehtymisaikaa saadaan pidemmäksi. Muistu-tusvaiheessa on hyvä tuoda esille rajauksiin ja suon käyttöön liit-tyviä seikkoja.

Korvauksissa on huomioitava kaikki arvot

Korvausta määrättäessä maa-pohja ja puusto huomioidaan. Sen sijaan on edelleen epäsel-vää, miten mahdollinen turpeen hyödyntäminen huomioidaan korvauksissa? Entä onko muita mahdollisia korvattavia arvoja tai haittoja? Kuinka avosuon arvot määritellään?

Täydennysohjelmaan olevien valtion varojen määrästä ja käy-töstä ei ole vielä olemassa täyttä selvyyttä. Suotavaa on, että nä-mä seikat selvitetään ennen oh-jelman täytäntöönpanoa, jolloin voidaan arvioida ohjelman to-teuttamisen realismia ja aikatau-lua. Korvaukset maanomistajille tulee maksaa mahdollisimman pian ja täysimääräisinä päätök-sen jälkeen.

Maanomistajien kannattaa olla aktiivisia. Lisätietoa ohjel-masta löytyy osoitteesta www.ym.fi/soidensuojeluohjelma.

Hannu Ripattialuejohtaja

Metsänomistajien liittoJärvi-Suomi

Uusia soita halutaan suojeluun

Valtakunnallisesti merkittäviä luontoarvoja omaavien suoalueiden suojeluun liittyvien inventointien toteutus aloitettiin kesällä 2013 ja ne saatetaan loppuun tulevana kesänä. Tutkittavien suoalueiden maanomistajat saavat etukäteen kirjeen, jossa kerrotaan mitä ollaan tekemässä.

Valtioneuvoston päätök-sen mukaisesti ympäris-töministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan soidensuojelun täydennys-ohjelmaa. Työryhmä päät-tää tehtyjen maastoinven-tointien pohjalta syksyllä 2014 ohjelmaan esitettä-vistä suoalueista.

Metsälaki tarjoaa vaihtoehtoja

Uusi metsälaki mahdollistaa metsän-omistajien uudistaa metsänsä haluama-naan ajankohtana ja tehdä kasvatus-hakkuita useammalla eri tavalla. Uudis-tamiseen ei ole enää olemassa erillisiä läpimitta- tai ikärajoja. Harvennushak-kuun lisäksi kasvatushakkuita ovat pie-naukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut eli jatkuva kasvatus. Metsälain mukanaan tuomista uusista mahdollisuuksista ei vielä ole ko-vinkaan paljon käytännön kokemuksia. Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöitä on koulutettu olemassa olevan tutkimus-tiedon pohjalta. Käytännön vaikutuk-set puukaupan hinnoitteluun selviävät ajansaatossa, kunhan saadaan enemmän käytännön kokemusta.

Samalla hakkuusopimuksella voidaan jatkossa myydä puuta erilaisin kasvatus-hakkuutavoin. Siksi puunmyyntisuunni-telmaan ja metsänhakkuusopimukseen tulee kirjata kuvioittain, miten haluaa hakkuun metsässään tehtävän. Erityisen tärkeitä ovat hakkuutapa ja harvennus-voimakkuus. Vasta ilmestyneissä metsän-hoitosuosituksissa on suositukset jäävän puuston määrästä. On hyvä huomata, että lain mukaiset harvennusvoimakkuu-den alarajat ovat huomattavasti alle met-

sänhoitosuositusten.Puunkorjuun aloittaminen nopeutuu,

kun metsänkäyttöilmoituksen jättöaika lyhenee 10 päivään. Metsänomistaja vel-voitetaan lailla ilmoittamaan tiedossaan olevista metsälain erityisen tärkeistä elin-ympäristöistä hakkuuoikeuden ostajalle.

Metsätuhoja pyritään torjumaan

Metsätuholain uudistuksella pyritään entistä paremmin estämään metsätuhojen leviämistä metsissä. Metsänomistajien on syytä itsekin seurata puutavaravarastojen tyhjenemistä, koska viranomaiset val-vonevat metsätuholain noudattamisesta entistä satunnaisemmin. Ammatinharjoit-tajille laissa on säädetty velvoite omaval-vontaan. Käytännössä puun korjuussa omavalvontaan velvoitetaan puuta kor-jaavia yrityksiä tai niihin rinnastettavia ammattimaisia toiminnanharjoittajia.

Mikäli puiden poistaminen niiden omis-tajan toimesta laiminlyödään tai muita toimenpiteitä metsätuhojen estämiseksi ei ole tehty voi aiheutuneista kasvutap-pioista tai puiden kuolemisista aiheutua vahingonkorvausvelvollisuus.

Puutavara pois hakkuu- ja välivarastopaikoilta

Ajankohdat, joihin mennessä edellisen syksyn, talven ja kevään aikana (1.9 – 31.5) kaadettu puu tulee kuljettaa pois hakkuupaikalta ja välivarastosta, aikais-tuvat (taulukko 1). Eteläisimmässä Suo-messa (alue A) kuusipuutavara, joka on kaadettu 1.6 - 31.8 välisenä aikana, on

kuljetettava pois 30 pv:n kuluessa hak-kuuhetkestä.

Velvoite koskee kuusipuutavaraeriä ja kaarnoittuneita mäntypuutavaraeriä. Poikkeuksena on, että velvoite ei koske yksittäisiä alle 20 m³ mäntypuutavaraeriä (yksittäinen, jos vähintään 200 m päässä muista vastaavista pinoista) eikä puuta-varapinoja, jonka tilavuudesta enintään puolet on tyveltään yli 10 cm läpimittaista mänty- tai kuusipuutavaraa.

Mikäli metsään on 1.9-31.5 välisenä aikana suoritetussa hakkuussa jäänyt ty-viläpimitaltaan yli 10 cm paksuja kuusen rungonosia yli 10 m³/ha tai kaarnoit-tuneita männyn rungonosia yli 20 m³/ha, koskee em. rajojen ylimenevää osaa samat määräajat kuin hakkuupaikal-ta ja välivarastosta poiskuljettamisesta (taulukko 1). Vaihtoehtoisesti poiskul-

jettamiselle voidaan käyttää peittämis-, sadettamis- kuorimis- tai muita vastaavia menetelmiä.

Vahingoittunut puu pois metsistä

Mikäli metsikössä on tyviläpimitaltaan yli 10 cm paksua vahingoittunutta kuu-sipuuta, jossa tuhonaiheuttajat voivat li-sääntyä tai levitä, on puiden omistaja vel-vollinen poistamaan metsästä ja välivaras-tosta 10 m³/ha (mänty 20 m³/ha) ylittävän osan ennen laissa säädettyjä puutavaran poiskuljettamisen määräaikoja.

Hannu RipattiAluejohtaja

Metsänomistajien liittoJärvi-Suomi ry

Metsälakien muutoksilla vaikutuksia puukaupasta sopiessaMetsälain ja metsätuholain muu-tokset tulivat voimaan vuoden 2014 alusta. Säädöksissä on sekä mahdol-lisuuksia että velvoitteita niin puun-myyjille kuin puunostajille.

PUUTAVARAN POISKULJETTAMISEN MÄÄRÄAJAT

Puut kaadettu 1.9 ‐ 31.5 MÄNTY KUUSIA‐ALUE ETELÄ‐KARJALA, KANTA‐HÄME, KYMENLAAKSO, PÄIJÄT‐HÄME, UUSIMAA JA VARSINAIS‐SUOMI 1.7 15.7B‐ALUE ETELÄ‐POHJANMAA, ETELÄ‐SAVO, KESKI‐POHJANMAA, KESKI‐SUOMI, PIRKANMAA, POHJANMAA, POHJOIS‐KARJALA, POHJOIS‐SAVO, SATAKUNTA 1.7 24.7C‐ALUE KAINUU, LAPPI JA POHJOIS‐POHJANMAA 15.7 15.8

Puut kaadettu 1.6 ‐ 31.8A‐ALUE ETELÄ‐KARJALA, KANTA‐HÄME, KYMENLAAKSO, PÄIJÄT‐HÄME, UUSIMAA JA VARSINAIS‐SUOMI

30 pv hakkuusta

http://www.ym.fi/soidensuojeluohjelmahttp://www.ym.fi/soidensuojeluohjelma


TUOTTAVA METSÄ

Hyvistä siemenistä kasvaa

SIEMENKESKUSMetsätalouden kehittämiskeskus Tapio Siemenkeskus | Torholantie 33, 12100 Oitti | puh. 0294 32 6000 | www.tapio.fi

Tapion siemenkeskus palvelee Sinua, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön

tai taimitarhalle.

KYLVÄHYVÄÄ

Taimikonhoito on tärkeä osa metsänuudistamista ja -hoitoa. Uudistamisen jälkeen taimikon-hoidolla varmistetaan arvok-kaan tuotantopuuston nopea ja laadukas kehitys. Jos taimikon-hoito jää tekemättä tai viivästyy, niin nuorena nopeakasvuinen lehtipuusto heikentää tulevaa hakkuupuusatoa monella tapaa ja voi mitätöidä uudistamiseen aiemmin satsatun arvokkaan työn. Hoitamattomuuden seu-rauksena arvokas tuotantopuus-to korvautuu vähäarvoisella lehtipuustolla. Lehtipuuston piiskaamana tuotantopuusto kasvaa mutkaiseksi tai haarai-seksi eikä kelpaa tukkipuuksi. Kilpailun seurauksena tuotan-topuusto järeytyy hitaammin ja puuston korjuu on kalliimpaa.

Konekitkentä on uusi taimi-konhoitomenetelmä, jossa taimi-kon kehitystä haittaava puusto poistetaan juurineen kitkemällä. Metsurin toteuttamasta raivaus-sahatyöstä se eroaa siinä, että kitketyt lehtipuut eivät joitain poikkeuksia lukuun ottamatta veso. Sahaamalla katkaistusta kannosta taas syntyy tyypilli-

sesti useita vesoja. Kantovesat kasvavat erittäin nopeasti en-simmäisinä vuosina katkaisun jälkeen, minkä seurauksena tai-mikonhoitotarve usein uusiu-tuu muutaman vuoden pääs-tä raivaussahalla toteutetusta varhaisperkauksesta. Sen sijaan kitkennässä taimikonhoitotarve ei yleensä uusiudu, ja mikäli uusiutuu, niin myöhempi taimi-konhoito on edullinen toteuttaa.

Konekitkentä tehdään yleensä hakkuukoneella, jonka puomiin on liitetty kitkevä perkaajaa. Konekitkentä on jotakuinkin yhtä nopeaa työtä kuin metsurin varhaisperkaus. Työpäivä riit-tää tyypillisellä kohteella reilun hehtaarin kitkentään. Kitkennän hinnoittelu ei ole vielä vakiintu-nut, mutta tutkimusten mukaan konekitkennän kustannukset ovat n. 10 % alhaisemmat kuin metsurityönä toteutetun var-haisperkauksen ja myöhemmän taimikonhoidon kustannukset yhteensä. Konekitkentä on siis metsurityötä edullisempi sillä oletuksella, että konekitkennän jälkeen myöhempi taimikon-hoito ei ole tarpeen. Tämä on myös tutkimusten ja käytännön kokemusten näkökulmasta to-dennäköisin vaihtoehto.

Konekitkentä parantaa tuotan-topuuston kasvua raivaussaha-työhön verrattuna. Raivaussa-hatyössä suuri osa poistettavan puuston juuristosta jää var-haisperkauksen jälkeen eloon. Juuristokilpailu eli kilpailu kas-vupaikan vedestä ja ravinteista voi olla oleellisimmin tuotanto-puuston kasvua rajoittava teki-jä. Kitkentä poistaa ylimääräisen lehtipuuston aiheuttaman juu-

ristokilpailun lähes kokonaan. Koska kitkennän jälkeen ei syn-ny enää juuri uutta lehtipuustoa, niin kitkennän vaikutus on myös huomattavasti pidempikestoinen kuin raivaussahatyön.

Konekitkennän haittapuo-lena on, että osa taimista vaurioituu väkisin ajolinjoilla koneen renkaiden alle. Myös kitkentälaitteen käyttö vauri-oittaa jonkin verran taimia. Kitkentään soveltuvilla kohteil-la konekitkennässä tuhoutuu kasvatuskelvottomiksi kes-kimäärin noin 5 % taimista. Toisaalta myös metsurityössä pieni osuus kasvatettavista tai-mista vaurioituu. Kohdevalinta on tärkeässä roolissa konekit-kentätyössä aiheutuvien taimi-vaurioiden välttämisessä.

Konekitkentään soveltuvia kohteita ovat kivennäismaiden 4–6-vuotiaat istutuskuusikot ja -männiköt sekä 6–8-vuotiaat kylvömänniköt, joista saadaan vähintään puolentoista hehtaa-

rin työmaita. Noin metrin mit-taisena tuotantopuusto näkyy jo muun kasvillisuuden seasta, mutta koneella voi vielä ajaa taimien päältä niiden vahingoit-tumatta. Toisaalta poistettavan puuston tulee olla mielellään alle kaksimetristä, jotta kitkentä on sujuvaa eikä tuottavuus kär-si. Poistettavassa lehtipuustossa ongelmia aiheuttavat haapa ja pihlaja. Vesasyntyinen pihlaja nostaa paljon maata juuristonsa mukana, jolloin kitketyn pih-lajan viereisillä kasvatettavilla taimilla on suuri riski vahingoit-tua. Haavan juurivesomista taas ei voi estää edes kitkennällä.

Konekitkentä on ollut tähän asti käytössä lähinnä suurem-milla metsäfirmoilla, mutta menetelmä soveltuu myös yksi-tyisille metsänomistajille. Vaik-ka konekitkentä vaurioittaa hieman enemmän taimia kuin raivaussahatyö, niin kitkennän hyödyt tuotantopuuston kas-vun ja taimikonhoidon kustan-nustehokkuuden kannalta vai-kuttavat ylittävän aiheutuneen

haitan. Metsänhoitopalvelut ulkopuoliselta palveluntarjo-ajalta ostavan metsänomistajan kannattaa ehdottomasti kokeil-la, että soveltuuko konekitkentä omien metsien hoitoon, mikäli sopivia kohteita on tarjolla ja kitkentään tarjoutuu mahdolli-suus. Kitkennän etuna metsissä ulkoilevalle metsänomistajalle on myös metsikön helppokul-kuisuuden säilyminen taimik-kovaiheen läpi. Taimikkoon ei pääse syntymään missään vaiheessa tiheää riukumetsää, joka muodostaa pystyssä olles-saan lävitse ja kaadettuna ylitse pääsemättömän ryteikön.

Karri UotilaMetsäntutkimuslaitos

Konekitkentä on tehokas taimikonhoitokäsittelyKonekitkentä on tehokas taimikonhoitomenetelmä, sillä juurineen maasta ir-ti vedetyt lehtipuut eivät veso. Kitkentä tehdään jo hyvin varhaisessa vai-heessa ja se voi olla ainoa tarpeellinen hoitotoimen-pide taimikossa. Tämä on hyödyksi sekä tuotanto-puuston kasvulle että tai-mikonhoidon kustannus-tehokkuudelle.

Suomi tarvitsee puunkäyttöä lisääviä investointeja ainakin 20 miljoonan kuution edestä. Se toisi työtä ja vientituloja miljardien edestä. Kuitupuun nykyinen jalostuskapasiteetti ei vastaa läheskään tulevien vuo-sien tarpeita. Sellukapasiteetin riittämättömyys tuntuu myös sahatavaran tuotannossa, jota ei pystytä kasvattamaan, kun sahahakkeelle ja kuitupuulle ei ole osoitetta.

– Mihin maailman kolkkaan uusi havusellutehdas kannat-taa rakentaa, ellei Suomeen, kysyy Tiirola. Nykyiset tehtaat ovat äärimmäisen kannatta-via ja markkinanäkymäkin on

suotuisa. Puun saatavuudesta investointiedellytykset eivät ainakaan ole kiinni. Yrittäjä-mäiseen metsänomistamiseen panostamalla puuta saadaan markkinoille lisää, kun uusia investointeja tehdään.

Energiapolitiikassa tarvitaan nopeita päätöksiä kotimaisten polttoaineiden kilpailukyvyn varmistamiseksi ja mekaanisen puunjalostuksen lisäämiseksi. Puusähkön syöttötariffijärjes-telmää pitäisi pikaisesti kor-jata investointien saamiseksi. MTK:n tavoitteena on turpeen verotuksen palauttaminen vuo-den 2012 tasolle.

Markkinatalous toimii myös metsien suojelussa

Nyt olisi syytä siirtyä mark-kinatalouteen myös metsien suojelun suhteen. Perinteisten suojeluohjelmien aika on ohi. 13 000 hehtaaria uusia suoje-lumetsiä kehysriihipäätöksenä ei edistä investointeja Suo-meen. Vapaehtoinen suojelu saa metsänomistajien täyden tuen.

– Luonnonperintösäätiön

toiminnasta voisi ottaa mal-lia. He keräävät rahaa luon-nonsuojelua varten ja ostavat tiloja markkinahintaan. Luon-nonsuojeluliitolle ja Luontolii-tolle haluan lähettää terveisiä, että tämä toimintamalli saa MTK:n tuen – pakkosuojelu ei. Toisten maille on niin kovin helppo esittää rajoituksia ja vaatimuksia.

Mikko Tiirola MTK:n metsävaltuuskunnan

puheenjohtaja

Tiirola Metsävaltuuskunnan kokouksen avauksessa:

Metsien käyttö pelastaa SuomenPystymme tarjoamaan kas-vua ja työtä, kun toimeen tartutaan päättäväisesti. Päätöksissä ja päättäväi-syydessä vallitsee kuiten-kin tällä hetkellä valitetta-van suuri vaje, harmitteli puheenjohtaja Mikko Tii-rola MTK:n metsävaltuus-kunnan kokouksen avaus-puheessa 8.4. Espoossa.

http://www.tapio.fi


Viime talven myrskyjen jäljiltä metsistä löytyy paljon tuulen-kaatoja, jotka tarjoavat otolli-sen lisääntymisalustan kirjan-painajille. Räjähtääkö ongelma käsiin tulevana kesänä, erikois-tutkija Seppo Neuvonen Met-säntutkimuslaitoksesta? Ohes-sa Seppo Neuvosen vastauksia metsänomistajan mietteisiin:

1. Mistä tunnistaa, että kirjanpainaja on iskeytynyt kuusikkoon?Kirjanpainajan lisäksi kuusi-

koihin voi iskeytyä muutama muukin kaarnakuoriainen (tär-keimmät lueteltu alla). Luulta-vasti kirjanpainajan ”tiliin” on mennyt muidenkin lajien teko-sia. Kaikki nämä lajit pysty-vät tappamaan eläviä kuusia, vaikka niiden ensisijainen li-sääntymismateriaali onkin tuore kuollut (tai vaurioitunut) puuta-vara. Lajit voivat esiintyä myös yhdessä, mutta kirjanpainajat ovat yleisimpiä varttuneissa kuusikoissa ja lämpimillä kas-vupaikoilla, kuusentähtikirjaajat suosivat nuorempia kuusikoita ja monikirjaajat varjoisampia kuusikoita. Lisävihjeitä lajien tunnistamiseen on lueteltu alla, ja tarkemmin Metinfon tuho-laissivuilla.

Kirjanpainajatuhojen tunnis-taminen riippuu vuodenajasta. Syksyllä – talvella – keväällä voidaan havaita kirjanpainajan edellisenä kesänä tappamia kuu-sia, mutta näiden poistamisesta ei ole hyötyä tuhojen torjunnan kannalta (kirjanpainajat ovat niistä jo poistuneet, ja niissä voi elellä kirjanpainajan luontaisia vihollisia). Alkukesällä kirjan-painajan iskeytymät voi tunnis-taa iskeytymärei’istä ja ruske-asta purusta kuorella ja puun tyvellä (jonne se on varissut). Tällaiset kuuset, jos niitä on yli

10 mottia (/ha), on syytä poistaa metsiköstä ennen kirjanpainajan toukkien aikuistumista.

Kirjanpainaja

• Tumma kaarnakuoriainen (pituus 4,2-5,5 mm), jolla pe-räkuopan reunoilla 4 paria hampaita

• Karkeaa ruskeata purua kuo-rella paksun kuoren alueella

• Pystysuuntaisia syömäkuvioi-ta kaarnan alla. Emokäytäviä 2-4

• Syksyn ja talven aikana kaarna irtoaa rungosta

• Iskeytyvät useimmiten valoisilla paikoilla oleviin kuusiin, esim. hakkuuaukkojen reunapuihin

Kuusentähtikirjaaja

• Pieni (2-2,3 mm), tumman punaruskea kuoriainen

• Kuoriaisen peräpäässä kolme hammasparia

• Ohuen kuoren alla olevassa tähtimäisessä syömäkuviossa 4-8 emokäytävää

• Voi aiheuttaa merkittäviä tu-hoja nuorten kuusikoiden har-vennuksien yhteydessä

Monikirjaajat

• Pieniä (2-3 mm), tummia kaarnakuoriaisia

• Kuori tarttuu lujasti kiinni runkoon

• Vain emokäytävien loppupäät näkyvät kaarnan alla

• Usein varjoisammissa kuusi-koissa

2. Mikä sen tappaa?

Kirjanpainajalla on lukuisia (useita kymmeniä) luontaisia vihollisia, mm. petoja (esim. muurahaiskuoriaiset ja tikat) ja erilaisia loisia. Mikäli kir-janpainajan toukkia on oikein runsaasti kuoren alla, niiden ravintokilpailu voimistuu, ja osa toukista kuolee ravinnon puutteeseen.

3. Mikä on paras torjuntakeino?

Torjuntakeinoja on useita, eikä mikään näistä ole satapro-senttisen tehokas. Kukin näistä

voi kuitenkin osaltaan vähentää tuhoriskiä merkittävästi. Ensi-sijainen torjuntakeino on tuo-reen kuusipuutavaran ja vauri-oituneiden kuusten poistaminen metsästä 10 mottia ylittävältä osalta metsätuholakiin kirjat-tuihin määräaikoihin mennes-sä. Kirjanpainajan valloittamien kuusien etsintä ja poisto tai muu käsittely alkukesällä ennen uusi-en kirjanpainajien aikuistumista vähentää myös tuhojen määrää jatkossa. Joissakin tapauksissa myös feromonipyynnillä on saa-tu vähennettyä kirjanpainajatu-hoja merkittävästi. Kirjanpaina-jatuhon riskiä voi pidemmällä aikajänteellä vähentää myös suunnittelemalla hakkuuaukot siten, että myrsky-/tuulituhojen riski minimoituu, ja suosimalla lehtipuusekoitusta kuusikoissa.

4. Kuinka pitkään epidemiaa sairastetaan?

Kirjanpainajaepidemiat eivät useinkaan ole kovin pitkäkes-toisia, mutta epidemian kesto riippuu myös siitä, toistuvatko alueella tuulituhot ja miten hy-vin vaurioitunut kuusipuutavara saadaan pois metsistä. Kirjan-painajakannan ollessa korkea hyönteisten lisääntymismenestys laskee ravintokilpailun kiristy-essä, joten kannankasvu voi taittua.

5. Kumpi on pahempi, hirvi vai kirjanpainaja? Kumpi on moniongelmaisempi, kuusikko vai männikkö?

En pitäisi hirven ja kirjan-painajan vertailua mielekkäänä; niiden aiheuttamat tuhot ovat niin erilaisia. Männiköitä pitäi-sin kuitenkin (ainakin hieman) moniongelmaisempina kuin kuusikoita. Kumpaakin puula-jia on kuitenkin syytä kasvattaa niille parhaiten sopivilla kasvu-paikkatyypeillä.

6. Onko aihetta paniikkiin?

Paniikkiin ei mielestäni ole syytä, huoleen kylläkin. Kirjan-painajatuhoista tiedotettaessa on joskus saatettu antaa turhan pessimistinen kuva tuhojen tor-juntamahdollisuuksista. Kirjan-painajatuhon riski nousee kuu-sikoiden tullessa uudistusikään; kuusentähtikirjaajat vaivaavat nuorempia kuusikoita ja nii-den osalta tuhoriski voi nousta harvennushakkuun yhteydessä. Erityisesti huoleen on syytä, jos lähistöllä on kirjanpaina-jan edellisenä vuonna valtaamia kuusiryhmiä tai runsaasti kesän yli maastossa ollutta tuoretta kuusipuutavaraa. Uudet tuho-pesäkkeet ovat useimmiten vain muutaman sadan metrin päässä edellisen vuoden lisääntymis-pesäkkeistä.

Metlan Metsätuhotietopalvelu

vastaa sekä puhelimitse että säh-

köpostin välityksellä metsätuhoja koskeviin tiedusteluihin, tutkii lai-tokselle lähetetyt tuho-näytteet sekä tekee pyydettäessä myös maastokäyntejä tuhokohteisiin. Osa palveluista on maksullisia.

Tutustu metsätuho-oppaaseen osoitteessa metinfo/metsienterveys/opas/index.htm Soita ja kysy lisää metsätuhotietopalvelusta p. 050 391 2576 tai 040 801 5004

Onko aihetta kirjanpainajapaniikkiin,erikoistutkija Seppo Neuvonen?

OULU

VAASA

TURKU

KUOPIO

JOENSUU

TAMPERE

HELSINKI

ROVANIEMI

Hyönteistuhojen johdosta 2013 laaditut metsänkäyttöilmoitukset

Saapumiskuukausi

tammi-maaliskuu

huhti - kesäkuu

heinä - syyskuu

loka - joulukuu

Lähde: Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut, rahoitus ja tarkastus, 31.12.2013

OULU

VAASA

TURKU

KUOPIO

JOENSUU

TAMPERE

HELSINKI

ROVANIEMI

Hyönteistuhojen johdosta 2013 laaditut metsänkäyttöilmoitukset

Saapumiskuukausi

tammi-maaliskuu

huhti - kesäkuu

heinä - syyskuu

loka - joulukuu

Lähde: Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut, rahoitus ja tarkastus, 31.12.2013

Kirjanpainajapopulaatio kasvoi viime kesänä epi-demiatasolle Etelä-Savon metsissä. Myrskytuhojen jälkitautina kirjanpainajan joukkolisääntymiset voivat aiheuttaa merkittäviä met-sätaloudellisia tappioita kuusikoissa.

Taimitapion taimien hyvää kasvua, ter-veyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.• hyvälaatuinen siemenaines• nykyaikainen kasvatustekniikka• huolellinen ja osaava hoitoLaajasta valikoimastamme löydät oikeattaimet eri istutuskohteisiin.

www.taimitapio.fi

Taimitapion toimittamiin männyn ja kuu-sen taimiin on mahdollista saada pitkä-vaikutteinen ja ympäristöystävällinenTukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäintorjuntaan.Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mah-dollisuuksista sen käyttöön jo nyt.Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vainTaimitapiolta.

Uutta tehoa tuhotorjuntaanantaa patentoitu

TUKKI-TAPIO

ElinvoimaTerveys

Hyvä kasvu

Kun kauempaa näkee metsikön, jossa on ryhmässä useita varttuneita, ruskeaneulaisia tai neulaset varistaneita kuusia, kannattaa astella lähemmäksi.

Mari Sarvaala

http://www.taimitapio.fi


KUOPIO

Tuusniemi

SUONENJOKI

Siilinjärvi

Rautalampi

TervoVesanto

Keitele Maaninka

Mustinlahti

Kosula

Myhinpää

Pörölänmäki

Suontee

Lempyy

Närhilä

Kerkonkoski

Virmaanpää

Iisvesi

Karttula

Syvänniemi

Airakselan asema

Kurkimäki

Vehmasmäki

ToivalaLamperila

Räsälä

Vehmersalmi Juurikkamäki

Hiidenlahti

Tuusjärvi

Vartiala

Savulahti

Haminalahti

Riistavesi

Pöljä

Petäjäkylä

Sulkavanjärvi

Hamula

Niinivesi

Talluskylä

Pulkonkoski

Tuovilanlahti

Hirvilahti

SUVASVESI

Juojärvi

KALLAVESI

Konnevesi

KEITELE

NILAKKA

Onkivesi

Juurusvesi

Niinivesi

Virmasvesi

Sonkeri

Iisvesi

Suontienselkä

6

5

3

3

1414

15

15

13

13

18

16

20

18

17

19

19

19

12

12

4

7

© Maanmittauslaitos, lupa nro

5/MML/12

Pekka SahlmanToiminnanjohtaja

0400 378 286

Jari HeikkinenMetsäneuvojaTiiminvetäjä

040 760 0279

2 Merja HyttinenMetsäneuvoja040 823 3619

3Veli PirskanenMetsäneuvoja0400 881 902

3

4

2

Janne JaakkonenMetsäsuunnittelija

Tila-arviot0400 674 127

Hallintopalvelut

Päätoimisto

Arto KosunenKenttäpäällikkö

0400 725 293

Tarja KurenkunnasToimistonhoitaja

040 503 8561

Annikki MatilainenToimistopäällikkö

0400 732 290

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo

palvelee

Hemmo NiskanenMetsäneuvoja040 506 0610

4

Tie- ja oja-asiantuntija-palvelut

Pekka MoilanenTie- ja oja-asiantuntija

0400 674 129

Metsäkiinteistöjen välitys ja metsätilojen sukupolvenvaihdos

Kuopion tiimi Minna Canthin katu 11B, 70100 Kuopio

87

Voitto VauhkonenMetsäneuvoja0400 330 676

Janne RajalaMetsäneuvoja0400 674 128

Tuomo KärkkäinenMetsäneuvoja0400 330 675

5 65 6 Mauri SäisäMetsäneuvojaTiiminvetäjä

LKV ja SPV-palvelut040 760 0278

Sampo YlivainioMetsäneuvoja040 760 0281

7

Siilinjärvi-Maaninka-tiimiMaaningantie 47, 71750 Maaninka

Asematie 9, 71800 Siilinjärvi

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo ryMinna Canthin katu 11B, 70100 Kuopio puh. 0400 330 674, [email protected]@mhy.fi www.mhy.fi/pohjois-savo

mailto:[email protected]:[email protected]://www.mhy.fi/pohjois-savo


KUOPIO

Tuusniemi

SUONENJOKI

Siilinjärvi

Rautalampi

TervoVesanto

Keitele Maaninka

Mustinlahti

Kosula

Myhinpää

Pörölänmäki

Suontee

Lempyy

Närhilä

Kerkonkoski

Virmaanpää

Iisvesi

Karttula

Syvänniemi

Airakselan asema

Kurkimäki

Vehmasmäki

ToivalaLamperila

Räsälä

Vehmersalmi Juurikkamäki

Hiidenlahti

Tuusjärvi

Vartiala

Savulahti

Haminalahti

Riistavesi

Pöljä

Petäjäkylä

Sulkavanjärvi

Hamula

Niinivesi

Talluskylä

Pulkonkoski

Tuovilanlahti

Hirvilahti

SUVASVESI

Juojärvi

KALLAVESI

Konnevesi

KEITELE

NILAKKA

Onkivesi

Juurusvesi

Niinivesi

Virmasvesi

Sonkeri

Iisvesi

Suontienselkä

11

8

10

2

7

8

© Maanmittauslaitos, lupa nro

5/MML/12

Tervo-tiimiUrheilutie 3, 72210 Tervo

Tuusniemi-Riistavesi-Vehmersalmi-tiimiKeskitie 22, 71200 TuusniemiKeskustie 18, 71160 Riistavesi

Risto ToivanenMetsäneuvojaTiiminvetäjä

040 538 2555

Hannu HavuMetsäneuvoja040 500 8126

Antti KakkonenMetsäneuvoja

LKV ja SPV -palvelut040 580 2033

9 10 Jukka VäisänenMetsäsuunnittelija


Arto HeikkinenMetsäneuvoja040 573 7506

11109

11

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo

palvelee

9

14 Risto PaananenMetsäneuvoja0400 725 290

Paavo PaananenMetsäneuvoja0400 725 291

15 Juha NuutinenMetsäneuvoja0400 725 285

1312

1514

Hannu LeinonenMetsäsuunnittelija


Tapani Kinnunen MetsäneuvojaTiiminvetäjä

040 577 6444

Pekka PaananenMetsäneuvoja0400 353 767

12 Ilkka KoppanenMetsäneuvoja0400 353 768

13

Mika LyytinenKorjuuesimies0400 725 283

Osmo HyytiäinenMetsäneuvojaTiiminvetäjä

0400 371 365

Matti TarvainenMetsäsuunittelija


16 17 16

17

Sampo YlivainioMetsäneuvoja040 760 0281

Timo KymäläinenMetsäsuunnittelija


8

Siilinjärvi-Maaninka-tiimiMaaningantie 47, 71750 Maaninka

Asematie 9, 71800 Siilinjärvi Sanelma NousiainenMetsäsuunnittelija


Kyösti VornanenMetsäneuvoja0400 169 175

Juha HuttunenMetsäneuvoja0400 725 273

Ari VesterinenMetsäneuvoja

Tiiminvetäjä0400 353 780

Kimmo KarhatsuMetsäneuvoja040 500 4813

18 19

20

2018 19

Rautalampi-Suonenjoki-tiimi Kuopiontie 30, 77700 RautalampiAsemakatu 12, 77600 Suonenjoki

Vesanto-Keitele-tiimiKeskustie 7, 72300 Vesanto

Pikonmäentie 4A, 72600 Keitele

METSÄN-OMISTAJIEN

PALVELU-TOIMISTO,HELSINKI

MetsäneuvojaKati Häkkinen

Simonkatu 6 (PL 510)00101 Helsinki

puh. 020 413 2495p. 040 720 3160

[email protected]@mhy.fi

Metsälakimies Tuomo Pesälä

p. 020 413 [email protected] päivystää

ma klo 9-16 Puh 0600-393 959

(4,01€ min + pvm/mpm)

mailto:[email protected]:[email protected]:[email protected]


SSP:n jalostetuista siemenis-tä kasvattamat taimet ovat jo monelle suomalaiselle metsän-omistajalle tuttuja. Ennen ne on tuotu maahan SSP:n tytäryhtiön NFP Taimi Oy:n kautta. Mar-raskuun alusta taimenmyynti, varastointi ja toimitus Suomessa tapahtuu suoraan SSP:n alai-suudessa.

– Olemme toimineet Suomen markkinoilla SSP:n tytäryhtiönä jo vuodesta 1995. Haluamme kuitenkin tarjota suomalaisille asiakkaillemme emoyhtiömme KAIKKI osaamisen ja tuotannon resurssit. Parhaiten se onnistuu suoraan emoyhtiön sateenvarjon alla, kertoo SSP:n Suomen edus-taja Johan Grönros.

Jalostettu siemen on peräisin SSP:n omilta siemenviljelmiltä, joihin on aikoinaan istutettu tarkoin valittuja, geneettiseltä laadultaan parhaita taimia. Sie-menviljelmiltä kerätyistä sieme-nistä kasvatetut taimet kasvavat nopeammin ja puun laatu on korkea.

– Tutkimuksemme osoittavat, että käyttämällä jalostetuista sie-

menistä kasvatettuja taimia met-sä kasvaa tavallista nopeammin. Lisäkasvu voi mäntytaimikossa olla jopa 22% ja kuusitaimikos-sa noin 14 %, vakuuttaa SSP:n taimisiemenjohtaja, metsätieteen tohtori, Finnvid Prescher.

– Annamme taimillemme pa-remmat eväät elämälle ja pyrim-me siihen, että niillä on myös parempi vastustuskyky nuorta

puuta uhkaavia sairauksia ja tuholaisia vastaan, Prescher ko-rostaa.

Onko geeneillä tosiaan merkitystä?

– Kaikki, jotka kasvattavat karjaa tai muita eläimiä, ja-lostavat kantaansa valitsemal-la suvunjatkajiksi vahvimmat

yksilöt eli ne, joilla on parhaat geenit. Me toimimme samalla periaatteella ja valitsemme tai-miemme tuottajiksi parhaat yk-silöt. Eroa karjankasvatukseen on toki siinä, että itse siemen-viljelmän perustaminen kestää vähintään parikymmentä vuot-ta. Geneettisesti laadukkaiden taimien tuottaminen vaatii siis paitsi pitkäjänteisyyttä myös erittäin paljon resursseja, Grön-ros selittää.

Svenska Skogsplantor, jo-ka on vuodesta 2003 lähtien kuulunut Sveaskog-konserniin, on alallaan merkittävä toimi-ja, joka panostaa paljon tut-kimukseen ja kehitystyöhön. Yrityksen palveluksessa on 115 henkilöä ja tutkimus- ja tuotekehitystyöhön käytetään vuosittain noin kolme miljoo-naa euroa. SSP tekee myös jatkuvasti yhteistyötä Ruotsin suurimman metsäntutkimuslai-toksen Skogsforskin kanssa.

– Meidät tunnetaan Ruotsis-sa toimialamme edelläkävijänä, toteaa Finnvid Prescher.

SSP on tytäryhtiönsa puitteis-sa tehnyt uraauurtavaa työtä myös Suomessa.

– Olimme ensimmäinen tai-mentuottaja, joka möi Suomes-sa kiinteään hintaan ja toimitti taimet aina pahvilaatikoissa, Grönros kertoo.

Grönros ja Prescher muis-tuttavat, että jalostetusta sie-menestä tuotetut taimet ei ole ainoa tapa edistää metsän kasvua. SSP toimittaa kaikki taimet lepotilassa. Taimet va-rastoidaan talveksi kylmä- ja pakkasvarastoihin, joiden läm-pötila on miinus kolme astetta. Pakkasvarastointi edesauttaa is-tutetun taimen juurtumista ja helpottaa niiden käsittelyä.

– Taimien silmujen on oltava lepotilassa kuljetettaessa ja is-tutettaessa, koska auenneet sil-mut vaurioituvat helposti. Hy-vin varastoituja, tervejuurisia taimia on helppoa ja turvallista käsitellä, painottaa Grönros.

Onko jalostettu kalliimpaa?

– Jalostetun taimen hintaero muihin taimiin on yllättävän pie-ni, sanoo Grönros. Muutama kymmenen euroa enemmän istu-tettua hehtaaria kohti ei ole iso raha verrattuna siihen taloudelli-seen hyötyyn, jonka metsänomis-taja saa, kun istutettu metsä on hakkuuvalmis jo noin kahdeksan vuotta aiemmin kuin metsikko-taimista kasvatettu metsä.

– Skogsforskin laskelmien mu-kaan kuusitaimikko, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Sälebyn ja Rörbyn siemen-viljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia, tuottaa lähes 500 euroa enemmän hehtaaria kohti. Laskelmassa nettotuotto on diskontattu maanmuokkaus-päivän nykyarvoon 3%:n korko-olettamalla.

Väitetään, että nopea kasvu heikentää puun laatua. Onko se totta?

– On tärkeää istuttaa oikeaa puuta oikealle alueelle. Jos esi-merkiksi istutetaan mäntyä rehe-ville maille, laatu kärsii varmasti, kertoo Finnvid Prescher. Olemme ottaneet jalostuksessa huomioon myös tuotetun puun laadun. Ja-lostetuista siemenistä kasvatetut ja asianmukaiseen metsäpohjaan istutetut taimet kasvavat nope-ammin tiheäsyisiksi puiksi, joi-den oksarakennekin on parempi niin säänkestävyyden kuin puun käsittelynkin kannalta.

Svenska Skogsplantorilla on eri puolilla Ruotsia kahdeksan taimitarhaa, yksi siemenasema ja noin viisikymmentä siemen-viljelmää. Suomessa on tällä hetkellä kolme kylmävarastoa. Konserni tuottaa vuosittain 120-130 miljoonaa tainta ja on näin pohjoismaiden suurin tai-mentuottaja.

Lisätietoja antaa Johan Grönros, puhelin 0500 569 566

Svenska Skogsplantor kehittää toimintaansa SuomessaSvenska Skogsplantor, SSP, on Ruotsin johtava metsä-taimien tuottaja. Yhtiö te-hostaa nyt toimintaansa Suomessa ja tarjoaa met-sänjalostuksen asiantunte-mustaan Suomen metsän-omistajien käyttöön.

TURVALLINEN METSÄN AMMATTILAINEN VÄLITTÄÄ

Savilahdenkatu 5-7, Mikkeli puh. 045 341 6990

Pekka Sahlman LKV, metsät.ins. p. 0400 378 286 alue: Kuopio, Tuusniemi, Ylä-Savon alue

Mauri Säisä LKV, metsät.ins. p. 040 7600 278 alue: Siilinjärvi, Maaninka

Paikallinen asiantuntemus, valtakunnalliset markkinat

metsäposti kevät 2010.pu... sivu 2

Syaani

Magenta

Keltainen

Musta

Syaani

Magenta

Keltainen

Musta

Friday, March 25, 2011 16:16

Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa

TURVALLINEN METSÄN AMMATTILAINEN VÄLITTÄÄ

Savilahdenkatu 5-7, Mikkeli puh. 045 341 6990

Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa

Pekka Sahlman LKV, metsät.ins. p. 0400 378 286 alue: Kuopio, Tuusniemi, Ylä-Savon alue

Mauri Säisä LKV, metsät.ins. p. 040 7600 278 alue: Siilinjärvi, Maaninka

Paikallinen asiantuntemus, valtakunnalliset markkinat

metsäposti kevät 2010.pu... sivu 2

Syaani

Magenta

Keltainen

Musta

Syaani

Magenta

Keltainen

Musta

Friday, March 25, 2011 16:16

Arto KosunenLKV, metsät.ins. p. 0400 725 293alue: Sisä-Savon kunnat, Kuopio

www.metsatilat.fi/jarvisuomi

[email protected]

Tontit:Kuopio, Rytky. Omakotitalotontit n. 0,5 ha. Valmiit tiet ja liittymävaraukset. Hp. 30.000 €/kpl.Arto Kosunen 0400 725 293.

Tervo, Koivujärvi. Kesäpaikka 1,0 hehtaarin tontilla. Rajoittuu Hirvijärveen. Hp. 42.000 €. Arto Kosunen 0400 725 293.

Tuusniemi, Kojanlahti 0,9 ha rantatontti. Kirkas-vetisen ja kalaisan Juojärven rannalla. Tie perille. Rantav. 140 m, hyvä ranta. Kuusivalt. puusto. Sähkö lähellä. Hp. 55 000 €. Mauri Säisä 040 760 0278.

Antti KakkonenLKV metsät.ins.p. 040 580 2033alue: Tuusniemi, Riistavesi, Vehmersalmi

Metsätilat:Kuopio, Pihkainmäki; metsätila 12,4 ha. Tila rajoittuu Vaarunjärveen. Tarjoukset 30.4 mennessä. Hp. 24.000 €.Arto Kosunen 0400 725 293.Kuopio, Lyytikkälä; kaksi tilaa yht. 7,1 ha.Tarjoukset 30.4 mennessä. Hp. 20.000 €.Arto Kosunen 0400 725 293.Tuusniemi, Ohtaanniemi; pikkutila 8,0 ha. Tilalla kesäkäytössä oleva mökki. Tarjoukset 30.4. mennessä. Hp. 36.000 €.Arto Kosunen 0400 725 293.Kuopio, Sotkanniemi; metsätila 38,0 ha.Hyvällä paikalla, tonttien myyntimahdollisuus. Hp. 120.000 €. Arto Kosunen 0400 725 293.Tuusniemi, Ohtaanniemi, kaksi määräalaa9,8 ha ja 17,9 ha. Tarjoukset 30.4. mennessä. Hp. 29.000 € ja 28.000 €.Arto Kosunen 0400 725 293.Kuopio, Kurkimäki, erittäin hyväpuustoinen tila 10,0 ha. Tarjoukset 30.5. mennessä. Hp. 42.000 €. Arto Kosunen 0400 725 293.Maaninka, Tavinsalmi ma 6,8 ha. Tarjoukset 25.4. mennessä. Hp. 22.400 €.Arto Kosunen 0400 725 293.Maaninka, Leinolanlahti, Haapo-saari, metsä-tila 11,4 ha. Rehevät kasvupohjat. Puusto n. 2800 m³. Tukkia 1560 m³ ja kuitua 1240 m³. Heti hakattavaa n. 2000 m³. Rantav. 1200 m. Va-paa-ajan rak. paikka. Hp. 115 000 € / tarjous. Mauri Säisä 040 760 0278.

Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöitä tutustumassa taimituotantoon Svenska Skogsplantorin taimitarhalla.

mailto:[email protected]://www.metsatilat.fi/jarvisuomi


Jotakuinkin sama summa kannattaa mieluummin maksaa hyvin hoidetusta metsästä kuin hoitamattomasta. Taimikonhoito viivästyy liian usein, kun taimik-ko pyritään hoitamaan kerralla kuntoon.

Useimmiten kuusen- ja män-nyntaimikoissa kannattaa tehdä kaksi taimikonhoitoa; ensin var-haisperkaus ja sitten myöhempi taimikonhoito, eli taimikonhar-vennus. Varhaisperkaus on lä-hes säännönmukaisesti tarpeen jo 4–6-vuotiaissa havupuutai-mikoissa. Tällöin taimikoista perataan pois tuotantopuiden kasvua häiritsevä vähäarvoinen lehtipuusto.

Varhaisperkauksen jälkeen tuotantopuusto yltyy nopeaan kasvuun ja myöhempi taimikon-hoito on ajankohtainen 5–10 vuotta varhaisperkauksen jäl-keen 3–7-metrisissä taimikoissa. Myöhemmässä taimikonhoidos-sa poistetaan lehtipuuvesakko ja harvennetaan kasvatettava puusto 1 600–3 000 rungon hehtaaritiheyteen puulajista sekä taimikon kasvatustavoitteista ja alkuperäisestä tiheydestä riip-

puen. Taimikon harventaminen nopeuttaa arvokkaimpien puiden järeytymistä ja parantaa tulevia hakkuutuloja huomattavasti.

Varhaisperkaus on edullinen toimenpide ja siitä on useita hyötyjä

Varhaisperkaukseen kannattaa investoida sillä taimikonhoito on sitä edullisempaa mitä aikai-semmin se toteutetaan. Metsuri tekee kolme varhaisperkaus-kohdetta samassa ajassa kuin yhden rästikohteen. Sen lisäksi, että varhaisperkaus on edullinen toimenpide, niin se myös alentaa myöhemmän taimikonhoidon kustannuksia. Varhaisperkauk-sen jälkeen syntynyt vesakko jää myöhemmässä taimikonhoidossa pienehköksi ja on siten nopeaa raivata. Investointi varhaisper-kaukseen säästyy lähes täysimää-räisenä myöhemmässä taimikon-hoidossa. Sen takia taimikon-hoidon kokonaiskustannukset eivät juuri nouse vaikka var-haisperkaus tehdään ja taimik-ko hoidetaan kahteen kertaan yhden sijasta. Varhaisperkaus ei ole KEMERA-tukikelpoinen toi-menpide, mutta KEMERA-tuen voi hyödyntää varhaisperatun taimikon myöhemmässä taimi-konhoidossa.

Varhaisperkaus parantaa tai-mikon kasvua 20–35 % välittö-mästi perkausta seuraavien vuo-sien aikana. Varhaisperkauksen ideana on poistaa haitallinen

lehtipuusto taimikoista jo ennen kuin se on varjostanut tuotan-topuustoa voimakkaasti. Näin ollen tuotantopuusto on koko elinkaarensa hyvin elinvoimaista ja nopeakasvuista sekä pystyy hyödyntämään perkauksessa ja myöhemmässä taimikonhoidossa vapautuneen kasvutilan tehok-kaasti. Hyvin hoidettujen taimi-koiden tuotantopuuston latvus-to sulkeutuu nopeasti, mikä vie kasvutilan haitallisilta lehtipuilta ja katkaisee siten taimikonhoi-don kustannuskierteen varhain. Näin ollen metsänomistaja voi jo varhaisessa vaiheessa jättää hoi-detun taimikkonsa odottelemaan ensiharvennusta ja hakkuutuloja. Hyvin hoidetusta taimikosta kas-vaa nopean järeytymisen ansi-osta tuottoisa, puun ostajien ar-vostama ensiharvennusmetsikkö.

Varhaisperkaus ehkäisee myös tuhoriskejä. Hirvi on suurehko ongelma männyntaimikoissa, erityisesti hirvi aiheuttaa tuhoja silloin jos lehtipuusto on päässyt mäntyyn nähden valta-asemaan. Tällainen tilanne ehkäistään var-haisperkauksella, minkä takia varhaisperkaus vähentää huo-mattavasti hirven aiheuttamien tuhojen riskiä männyntaimikois-sa. Lisäksi taimikonhoito vähen-tää tuuli-, lumi- ja hyönteistuho-jen riskejä, kun puusto pidetään riittävän kasvutilan avulla elin-voimaisena ja tukevana.

Tutkija, Karri UotilaMetsäntutkimuslaitos

Taimikon oikea-aikainen hoito kannattaaMetsänomistajan on turha pelätä perkauksen seurauk-sena uusiutuvan taimikon-hoidon lisäkustannuksia, sillä myös hoitamattomissa taimikoissa taimikonhoi-don kustannukset nousevat metsikön ikääntyessä.

Havupuutaimikot tarvitsevat varhaisperkauksen lähes säännöllisesti 4–6-vuotiaana.

Agrimarket Kuopio (Siilinjärvi) Takojantie 3, TOIVALAp. 010 76 83860Puhelun hinta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min. (sis. alv.).

Väkevä ja laadukas Jonsered-moottorisahaTäysin uudistunut moottorisaha: uusi moottori, runko ja moottorin- ohjausjärjestelmä. Ennennäkemätön teho-painosuhde, äärettömän hyvä kiihtyvyys ja sahan käsiteltävyys sekä hallinta etenkin karsintatyössä. • Moottori 50,1 cm3 • Teho 2,5 kW • Paino ilman

terävarustusta 4,9 kg 599,-Jonsered CS2252 -moottorisahan ostajille kypärä kaupan päälle!Arvo 60,-. Voimassa 30.4.2014 asti.

Tilaa Agrimarketin Metsäuutiset -uutiskirje, saat ajankohtaista tietoa metsänhoidosta sekä hyviä tarjouksia suoraan sähköpostiisi 4 kertaa vuodessa!Arvomme kaikkien1.5.2014 mennessä kirjeen tilaajien kesken n. 50 euron arvoisen tuotesetin, joka sisältää reppujakkaran, termospullon ja ruokatermoksen.

Tilaa Metsäuutiset osoitteesta www.agrimarket.fi/metsauutiset tai skannaa tämä QR-koodi älypuhelimella tai tablet-laitteella.

MHY:N JÄSENILLE KYPÄRÄKAUPANPÄÄLLE!

Tilatessasi Agrimarketin verkkokaupasta kirjoita tilauksen lisätietoihin teksti MHY.

Kysy säästöpankin talletus- ja muista sijoitusvaihtoehdoista.

* Puh.hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min

Päivi SydänsaloSijoituspäällikkö029 041 2657, 044 705 2657

Kaija PuustinenSijoituspäällikkö029 041 2652, 044 544 2652

Palvelemme ma-pe 10.00-16.30, muulloin sopimuksen mukaanKauppakatu 22, 70100 Kuopio Puh. 029 041 2650 *www.saastopankki.fi/optia

SÄÄSTÖPANKIN TALLETUSTARJOUS ON AINA

REILU

Karri Uotila

http://www.agrimarket.fi/metsauutisethttp://www.saastopankki.fi/optia


Tuottoa jopa 20 %Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajan-kohdasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton.

Lannoitus on turvallistaYaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Annamme niille laatu- ja puhtaustakuun. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia.

Lannoittaminen on ilmastotekoYaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään.

Yllättävän hyvää tuottoa

Tutustu verkossa metsanlannoitus.fi ja yara.fi

Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta?

Metsän kasvatus on pitkäjän-teistä puuhaa. Kun metsikön kiertoaika lähentelee sataa vuot-ta, ei metsätöiden ajoitukseen ai-na kiinnitä niin suurta huomiota.

On kuitenkin työlajeja, kuten metsänuudistaminen, jossa oi-kea-aikaisuus on erityisen tärke-ää. Uuden puusukupolven nopea alulle pano säästää metsänomis-tajan pinnaa ja rahakukkaroa.

Uudistamisen suunnittelu on hyvä aloittaa yhdessä metsäam-mattilaisen kanssa jo ennen kuin metsä hakataan. Suunnitelman tärkeimmät kohdat ovat sopivan maanmuokkaustavan ja puulajin valinta, sekä uudistamisen aika-taulusta sopiminen.

Erityisesti aikataulutus on tärkeää, sillä metsämaan kas-vuolosuhteet muuttuvat radi-kaalisti, kun puusto hakataan pois. Menee jonkin aikaa ennen kuin heinä ja vesakko ehtivät

reagoimaan lisääntyneeseen ti-laan ja valoon hakkuuaukealla. Jokainen hetki, jonka taimi ehtii viettää maassa ennen heinien ja vesakon heräämistä, on voitettua elintilaa ja säästettyjä euroja.

Maanmuokkaustyöt on panta-va alkuun heti hakkuiden pää-tyttyä. Talvella hakatut kuviot muokataan keväällä heti lumi-en sulettua ja kesällä hakatut kohteet syksyllä, ennen maan jäätymistä. Istutuskohteilla yli-voimaisesti paras muokkausme-netelmä on laikkumätästys. Se voidaan tehdä kaivinkoneella tai jatkuvatoimisella Bräcke -muok-kauskoneella. Molemmat tekevät laadukkaan ja istutuskelpoisen mättään, eroa on lähinnä vain muokkausnopeudessa. Bräcke on

kaivinkonetta nopeampi ja sen vuoksi kustannustehokkaampi. Toisaalta Bräckellä ei voi kai-vaa ojia, eli jos uudistettavan kuvion vesitalous vaatii paljon ojien kaivamista, on kaivinkone maanmuokkaukseen parempi ratkaisu.

Muokattua maatakaan ei pidä jäädä pitkäksi ajaksi ihmettele-mään. Tuoreeseen muokkausjäl-keen istuttaminen on helppoa, pottiputki sujahtaa pehmeään mättääseen kuin kuuma veitsi voihin. Taimien istutus käyntiin vain heti, kun maa vain on sula. Sulassa maassa taimen juuris-to pääsee välittömästi työhön-sä, imemään vettä ja ravinteita taimen kasvua ja yhteyttämistä varten. Mikäli istutetaan jäiseen

maahan, ei juuristo saa vettä ja taimi kuivahtaa ja kuolee.

Ennen istutusta on vielä tar-kastettava taimien kunto. Paa-kun pitää olla kostea ja taimen terhakka sekä väriltään terveen vihreä. Kun tällainen taimi istu-tetaan keskelle mätästä ja noin 10 sentin syvyyteen, on onnis-tuminen käytännössä taattu. Puulajin valinnan suhteen voi pitää mielessään seuraavan nyrk-kisäännön; Kuusi käy kaikille reheville maille, mänty kaikille karuimmille maille ja raudus-koivu reheville kivennäismaille.

Ilolla vain istuttamaan! Metsä kasvaa joutuin, kun sille anne-taan hyvät lähtökohdat!

Juha Huttunen

Vauhti on valttia metsänuudistamisessa!

Bräcke on tehokas ratkaisu mätästykseen.

Kevät kohisten tulevi ja luonto heräilee hiljalleen eloon maltillisen talven jäljiltä. Hakkuuaukeilta kaikuu kaivinkoneiden jytinä ja pottiputkien kalske. Saattaapa rehdin metsurin suusta päästä ärräpääkin, kun saappaan kärki tarraa juurenniskaan ja meinaa heittää miehen väkisin nutulleen. Nuo äänet ovat uuden metsän syntymisen ääniä.


• Metsäsäätiö rahoittaa hankkeita, jotka tähtäävät metsätalouden ja metsäteollisuuden nykyaikaisen ja vastuullisen toimialakuvan rakentamiseen. Rahoitettujen projektien avulla kerrotaan lisäksi puun ja puupohjaisten tuotteiden hyvyydestä tavoitteena niiden käytön lisääminen. Vuonna 2013 Metsäsäätiö rahoitti metsäelinkeinoa edistäviä hankkeita 1,32 miljoonalla eurolla.

• Rahoituspäätöksissä panostettiin sekä puunkäyttöä ja puurakentamista edistäviin projekteihin että kouluyhteistyöhön ja nuorisotyöhön.

• Vajaa 40 000 metsänomistajaa maksoi menekinedistämismaksun Metsäsäätiölle puukaupan tehdessään

• Varoja menekinedistämismaksuista kertyi vuoden 2013 aikana 1,98 miljoonaa euroa. Summa on Metsäsäätiön historian toiseksi suurin.

Onnistuneesta varojen keruusta kiitokset kuuluvat puukaupan parissa työskenteleville toimi-henkilöille, menekinedistämismaksun maksaneille metsänomistajille sekä muille toimijoille, jotka puhuvat Metsäsäätiön puolesta.

Liisa Mäkijärvi, toiminnanjohtaja, Suomen Metsäsäätiö[email protected]

Metsäsäätiön rahoituksen jakautuminen 2013

Puunkäyttö ja puurakentaminen 26 %

Rahoitus yhteensä 1,32 milj. €

Viestintä päättäjille ja vaikuttajille 17 %

Viestintä suurelle yleisölle ja metsäalan sisällä 9 %

Metsien sertifiointi 15 %

Tutkimukset ja selvitykset 7 %

- Puurakentamisen osaaminen ja viestintä (Puuinfo)- Puurakentamisen lahjoitus- professuuri Aalto-yliopistolle- Puuelementtirakentamisen tutkimus (FWR)

- Päättäjien Metsäakatemia- Puupohjaiset biotuotteet, viestintäohjelman rakentaminen - Tiedotusvälineyhteistyö, metsä- alan koulutusta toimittajille

- Forest.fi-verkkosivut- Metsäsektorin ympäristöluotaus, kansainvälisten ympäristöprosessien seuranta

- PEFC-sertifioinnin kilpailukyvyn parantaminen Britanniassa, Hollannissa ja Suomessa

- Maankäyttörajoitusten vaikutukset metsätalouteen ja puunhankintaan (Metla)- Metsätalouden kannattavuus eri kasvatustavoilla (PTT)

- Metsäammattilaisten kouluille järjestämien metsäpäivien kuljetuskulut- Koululaisten metsävisa- Metsä puhuu -nuorisohanke- Oppimateriaalia ja metsäalan koulutusta opettajille ja opoille

Kouluyhteistyö ja nuorisotyö 26 %

Suomen Metsäsäätiöltä apurahoja 1,32 miljoonaa euroa

Yhteismetsän osakkaita ovat osakiinteistöjen omistajat, jotka muodostavat yhteismetsän osa-kaskunnan. Osakkaat omistavat yhteismetsän omistamiensa osa-kaskiinteistöjen kuuluvien osuus-lukujen suhteessa. Osakaskunta päättää vuosikokouksessaan toiminnan suuntaviivoista, ohje-nuorana on metsäsuunnitelma. Tämä takaa metsien tehokkaan ja tasaisen hyödyntämisen ja toi-minnan suunnittelun kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä. Käy-tännön toiminnasta vastaa osa-kaskunnan valitsema hoitokunta tai toimitsijamies. Yhteismetsä

on erillinen toimintayksikkö ja tuottoa jaetaan vuosittain sekä jako-osuusennakkoina että lo-pullisena tuottona ylijäämästä osakaskunnan tekemien päätös-ten mukaisesti. Verokanta on yhteismetsällä edullisempi kuin yksityisillä verovelvollisilla. Vero on 28 prosenttia ja se mak-setaan yhteismetsän lopullisesta vuotuistuotosta. Osakkaille ja-ettavasta ylijäämästä verot on jo maksettu.

Tilan liittäminen yhteismetsään helppoa

Yhteiskunnallinen tavoite on, että metsätaloudessa tilojen pirs-toutumista pyritään estämään ja tilakokojen kasvattamisel-la parannetaan metsätalouden kannattavuutta ja kestävän met-sätalouden harjoittamisen edel-lytyksiä. Tilan liittäminen on tehty houkuttelevaksi. Mahdol-linen tilan hyödyntämätön met-sävähennys siirtyy yhteismetsän käyttöön. Tilan liittämisestä ole-massa olevaan yhteismetsään ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa eikä luovutusvoittoveroa. Tilan liittyessä yhteismetsään pidetään maanmittaustoimitus, jonka toi-

mituskustannukset maksetaan valtion varoista.

Liitettävän tilan arvonmääritys

Kiinteistöarvioinnin avul-la määritetään liitettävän tilan käypä arvo. Tämän perusteella omistaja saa tilan arvon mukai-sen osuuden koko yhteismetsän osuuksista. Arvioinnissa huo-mioidaan myöskin mahdolliset muut kuin metsätaloudelliset arvot. Yhteismetsät voivat ny-kyisin melko vapaasti hyödyntää myös muita tilojen arvostuksia mm. kiinteistöjä jalostamalla esimerkiksi myymällä tontteja tai maa-aineksia. Tähän isompi toimintayksikkö antaa parem-mat mahdollisuudet. Lopullinen arvonmääritys on kiinteistö-kauppaan verrattava toimenpide, jossa yhteismetsä ja liittyjä neu-vottelevat käyvän arvon uudelle osakastilalle.

Yhteismetsän hyödyt

Yhteismetsän metsiä hoidetaan tehokkaasti, koska isommilla pinta-aloilla kestävä metsätalo-uden harjoittaminen on helpom-

paa. Puukaupat tehdään yleensä vuosittain hakkuusuunnitteen mukaisesti huomioiden eri puu-tavaralajien suhdannevaihtelut. Leimikot ovat suuria ja niiden kilpailuttaminen on tehokkaam-paa. Yhteismetsä rinnastetaan yksityisiin metsänomistajiin, jo-ten se saa samat edut mm. Kes-tävän rahoituslain mukaisesti. Verohyödyt ovat sekä tulovero-tuksessa että tilan luopumisen puolella selkeät. Omistustus-muotona yhteismetsäosuus on selkeä- metsäomaisuuden tuot-to on melko tasaista vuodesta toiseen ja jaettava ylijäämä on puhdasta tuloa osakkaalle. Pää-tökset yhteismetsän toiminnasta tehdään enemmistöpäätöksinä yleisissä osakaskunnan kokouk-sissa, joissa kaikilla osakkailla on vaikutusmahdollisuus. Yh-teismetsän säännöissä on yleen-sä määritetty ns. äänileikkuri suurimmille osakkuuksien omis-tajille.

Yhteismetsäosuudesta luopuminen

Mikäli haluat luopua yhteis-metsäosuudesta, sen voi myy-dä normaalisti. Yhteismetsän

säännöissä määritetään, onko sillä etuosto-oikeus myynnis-sä oleviin osuuksiin. Yhteis-metsään liitetyn erottaminen omaksi tilaksi ei ole mahdolli-nen, mikäli yhteismetsä ei ha-lua myydä määräalaa. Myyn-titilanteissa yhteismetsäosuu-den arvo määritetään yleensä tuottoarvomenetelmällä, jossa sijoitetun pääoman tuotto on helppo määrittää.

Oletko kiinnostunut yhteismetsään liittymisestä

Metsänhoitoyhdistys Poh-jois-Savon yhteismetsä on pe-rusteilla. Vuoden 2014 aikana kartoitamme halukkaat liitty-jät ja yhteismetsän perustami-nen tehdään vuoden viahtees-sa. Mikäli olet kiinnostunut liittämän oman metsätilasi yhteismetsän osaksi, ota yh-teyttä toimihenkilöihimme. Kerromme mielellämme lisää yhteismetsän toiminnan peri-aatteista.

Lisätietoja;Arto Kosunen0400-725293

[email protected]

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon yhteismetsähanke eteneeYhteismetsä on vaivaton vaihtoehto metsäomai-suuden hyödyntämisessä ja omistamisessa. Metsän-hoitoyhdistys Pohjois-Savo perustaa alueelleen yhteis-metsän, johon liitetään met-sänhoitoyhdistyksen omis-tamia metsäkiinteistöjä noin 80 hehtaaria. Metsän-omistajilla on mahdollisuus liittää oma metsäkiinteis-tönsä tähän yhteismetsään.

Hankkeen taustalla on tie-to siitä, että nuorten metsien kunnostustarve on huomattava ja että toteutunut ensiharven-nuspinta-ala on vain runsas puolet tavoitteen mukaisesta käsittelyalasta.

Hakkuiden oikea-aikainen toteuttaminen mahdollistaa metsien järeytymisen. Tär-keimpänä esteenä kannattavi-en ensiharvennusten tekemisel-le on ollut ennakkoraivausten tekemättömyys. Koneellisen korjuun järkevä toteuttami-nen vaatii ennakkoraivauksen tekemisen ennen hakkuuta, jotta työn toteutus tulee kan-nattavaksi.

Pienpuun kysynnän kasvu myös paikalliseen ja alueel-liseen energiakäyttöön antaa nykyisellään mahdollisuuksia hoitohakkuiden suorittamiselle.

Ennakkoraivaus soveltuu hy-vin omatoimisille metsänomis-tajille. Raivaus voidaan teh-dä myös talvella vähän lumen aikaan, jolloin myös maatila-metsänomistajilla on paremmin

aikaa metsätöiden tekemiseen.Hankkeen tavoitteena on

opastaa ja innostaa omatoimi-set metsänomistajat tekemään ennakkoraivauksia omissa metsissään, jolloin ensiharven-nuskohteista muodostuu talou-dellisesti kannattavia hakkuu-työmaita.

Metsänhoitoyhdistyksen neuvojat toteuttavat hankkeen pääosin henkilökohtaisena opastuksena ja neuvontana ti-loilla. Työnopastuksen tekevät MHY:n koulutetut metsurit maanomistajalle. Hakkuu-työmaille järjestetään maan-omistajakäyntejä. Yrittäjien ja metsänomistajien yhteistyön lisääminen luo edellytykset oi-kein tehdylle ennakkoraivauk-selle. Hanke toteutetaan vuo-den 2014 aikana ennakkoon laaditun toteutusaikataulun ja ohjelman mukaisesti.

Tavoitteena on, että ennak-koraivauksia lisäämällä saam-me ensiharvennushakkuut kiinnostavammiksi ja talou-dellisesti kannattavimmiksi. Hakkuista kertyvät puut oh-jautuvat pääosin uusille pien-puun käyttökohteille energia-käyttöön. Toiminnan vakiin-tuessa pystymme tehostamaan metsänhoidollisia hakkuita ja kohottamaan metsätalouden kannattavuutta maatalouden tulonmuodostuksessa.

Ruthin Säätiön myöntämä apuraha ennakkoraivaukseenFanny ja William Ruthin Säätiö on myöntänyt Met-sänhoitoyhdistys Pohjois-Savolle avustuksen käytet-täväksi metsänomistajien omatoimisen ennakkorai-vauksen edistämiseen.

mailto:[email protected]:[email protected]


Työkohteet ovat pääasiassa ensihar-vennuksia. Antti Tuomainen on aiemmin ollut vieraan palveluksessa kuljettajana.

Vuonna 2010 hän perusti oman yri-tyksen ja alkoi urakoida omiin nimiin. Työkokemusta metsäalalta on kertynyt kaikkiaan 10 vuotta.

Työmatkaa savotoille ennen metsän-hoitoyhdistykseen siirtymistä kertyi aa-muin illoin satakin kilometriä. Nyt työ-maat ovat melko mukavalla etäisyydellä, toteaa Maaningan Käärmelahdessa asu-va Tuomainen. Kalustoa on päivitetty

vastaamaan tämän päivän puunkorjuun tarpeita. Hakkuukoneena on Ponssen Ergo. Harvesteri on varustettu joukko-käsittelykouralla ja pitkällä puomilla, jotka helpottavat energiapuun korjuuta ja antavat tehoa harvennushakkuisiin. Ajokoneessa oleva kuormainvaaka an-

taa mahdollisuuden puiden mittaamisen myös painomitalla. Tuomaisen kalus-toon kuuluu lisäksi 8 tonnin kumitelai-nen kaivuri, joka voidaan myös valjastaa metsätalouden töihin.

Teksti ja kuvatJanne Rajala

Se ongeeneissä.

Valitsimme vahvimmat yksilöt, jotka kasvoivat muita nopeammin ja tuottivat laadukkaampaa puuta.

Tarkoin valituista puista keräsimme vartteita ja perustimme lähes sata siemenviljelystä eri puolille Ruotsia.

Siemenviljelyksiltä keräämme nyt siemenet taimitarhoillem-me. Jalostettujen taimiemme on osoitettu kasvavan 14-22 % sa-malle palstalle istutettuja metsikkötaimia nopeammin.

Vaadi parempaa tuottoa metsästäsi. Valitse jalostettua!

Metsähehtaarin tuotto istutuksesta päätehakkuuseen

*Esimerkki perustuu Sk

metsänomistajat · 2014. 4. 17. · metsänomistajat pohjois-savo 1/2014 3 – metsänomistajalle...

Documents