LAATUKÄSIKIRJA

2

Lasten- ja Nuortenkoti Kimpan laatukäsikirjaSisällysluettelo:

Johdanto…………………………………………. 3

Perustiedot………………………………………. 3

Toimintaympäristö………………………………. 4

Toimintaa ohjaava lainsäädäntö………………. 6

Organisaatio……………………………………… 6

Toiminnan perusta, arvot ja periaatteet………. 7

Toiminnan perusta.. 7

Arvot……………….. 8

Periaatteet………… 9

Raportointi, palaverikäytännöt sekä tiedotus… 9

Koulunkäynti……………………………………. 10

Perheen tukeminen……………………………. 12

Harrastustoiminta………………………………. 12

Henkilöstö,

työn tukeminen sekä sen kehittäminen………. 13

Töiden organisointi……………………………… 13

Työsuojelu……………………………………….. 14

Dokumentointi ja asiakirjojen säilytys………… 14

Lasten- ja Nuortenkoti Kimpan yhteiset säännöt… 15

Kasvunpolku…………………………………….. 16

Palveluprosessin kuvaus pääpiirteittäin……… 17

3

JOHDANTO Kun on kyse palvelusta, laatu koostuu siitä miten työtä tehdään. Lasten- ja Nuortenkoti

Kimpassa laatu tarkoittaa sitä, että saadaan aikaan kodinomainen henki, joka toimii

luottamuksen ja vuorovaikutuksen kautta. Tärkeää on nuoren, perheen ja Kimpan

aikuisten välinen rehellinen ja avoin toiminta.

PERUSTIEDOTLasten- ja Nuortenkoti Kimppa Oy on yksityinen lastensuojeluyksikkö, joka tuottaa

sosiaalialan laitoshuollon palveluja lapsille ja nuorille (Y-tunnus: 2120243-7). Kimppa

on saanut Oulun lääninhallitukselta luvan toiminnalleen 01.08.2007 alkaen.

Kimppa on 7 -paikkainen ympärivuorokautinen kasvatus-, hoito- sekä asumisyksikkö

käyttäytymisellä oireileville lapsille ja nuorille sekä niille joiden vanhemmat/huoltajat

eivät kykene huolehtimaan lastensa hyvinvoinnista.

Ympärivuorokautisten paikkojen lisäksi Kimpan pihapiiristä löytyy erilliset tilat

itsenäistymisen harjoittelulle.

Lasten- ja nuortenkodin asiakkaat ovat 7 – 18-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka on otettu

huostaan tai sijoitettuja avohuollon tukitoimin yksikköömme. Jälkihuollossa nuoret

voivat olla tarpeen mukaan aina 21 ikävuoteen asti. Koko perheen tukeminen on

ensiarvoisen tärkeää nuoren turvallisen kasvun ja kehityksen takaamiseksi. Tiivis

yhteistyö nuoren sosiaalityöntekijän kanssa edesauttaa perheen tilanteen

kartoituksessa sekä perheen voimavarojen lisäämisessä. Pääsääntöisesti Kimpan

tarkoituksena on auttaa ja tukea yksikössämme asuvia lapsia ja nuoria heidän

kokonaisvaltaisessa kehityksessään.

4

TOIMINTAYMPÄRISTÖLasten- ja Nuortenkoti Kimppa sijaitsee Paltamon kunnan Melalahden kylässä,

Iso - Melasen järven rannalla, noin 12 km Paltamosta Ouluun päin. Matkaa maakunnan

keskukseen, Kajaaniin on 50 km.

Toimivien

junayhteyksien lisäksi

linja – autoyhteyksiä

Paltamosta lähtee

päivittäin Kajaaniin,

Ouluun, Rovaniemelle

sekä Kuusamoon.

Lentokenttä sijaitsee

Kajaanissa noin 55 km

yksiköstämme.

Lasten- ja nuortenkodilla

on noin viiden hehtaarin

rantaan sijoittuva tontti.

Yksiköllä on käytössään päärakennuksen lisäksi erillinen kaksio, rantasauna ja

puuliiteri- sekä varastotiloja. Päärakennuksessa on lapsille ja nuorille seitsemän

huonetta, jotka ovat kooltaan noin 16 m2. Huoneissa on oma WC ja suihku.

Päärakennuksesta löytyvät lasten ja nuorten huoneiden lisäksi yhteisiä tiloja sekä

harrastetiloja. Alakerrassa on sauna- ja pesutilat sekä pyykkihuoltoon tarvittavat tilat.

Asuinneliöitä on noin 500.

Lasten- ja nuortenkodin toimistorakennuksessa on pienkonekorjaamo, iso sali

harrastustoiminnoille (erilaisia pelejä, karaoke, sähkökitara, tietokone ym.),

takkahuone, henkilökunnan toimisto sekä yksi kahden huoneen ja keittiön asunto, jota

käytämme nuorten itsenäistymisharjoittelussa sekä mahdollisesti turvakotitoiminnassa.

Kokonaisuudessaan rakennuksessa on tilaa noin 270.

5

Edellä mainittujen rakennusten lisäksi tontilla on hirsirakenteinen rantasauna.

Rantasaunassa on runsaasti tilaa yhteisiin illanviettoihin, sillä rakennuksesta löytyy

keittiö sekä kaksi erillistä huonetta, joissa toisessa on lisäksi takka.

Saunarakennuksessa on 110 neliötä.

Lasten- ja nuortenkodin lähiympäristö on rauhallista kainuulaista vaaramaisemaa, jota

pyrimme hyödyntämään toiminnassamme tehokkaasti, jotta lapsen ja nuoren maailma

avartuisi ja kokemusmaailma lisääntyisi.

6

TOIMINTAA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Lastensuojelulaki

Lastensuojeluasetus

Laki yksityisten sosiaalipalvelujen

valvonnasta

Asetus yksityisten

sosiaalipalvelujen valvonnasta

Laki sosiaalihuollon henkilöstön

kelpoisuudesta

Laki lapsen huollosta ja

tapaamisoikeudesta

Velvollisuutemme on huolehtia siitä, että lapsen ja nuoren oikeudet toteutuvat kaikissa

toiminnoissa ja ratkaisuissa.

ORGANISAATIOKimppa on osakeyhtiöpohjainen kahden tasavertaisen osakkaan omistama yksikkö.

Osakkaina ovat: Virpi Mäkäräinen (lastenhoitaja/lasten- ja nuorten erityisohjaaja),

Mikko Seppänen (kirkon nuorisotyönohjaaja/ sosionomi AMK). Molemmilla osakkailla

on pitkä kokemus sijaishuoltoyksiköistä ja he tekevät arkipäivän kasvatustyötä sekä

kantavat vastuun yksikön toiminnasta tasavertaisesti.

Yksikön vastuuhenkilönä toimii Mikko Seppänen ja vastaavana ohjaajana Heidi

Kilpiäinen.

Yhteystiedot:Lasten- ja Nuortenkoti KimppaRaappananmäentie 21 D 88310 MelalahtiPuhelin: (08) 871000GSM: 0440 768112www.kimppa.info.

7

TOIMINNAN PERUSTA, ARVOT JA PERIAATTEET

TOIMINNAN PERUSTALasten- ja nuortenkoti tarjoaa 7 – 18 – vuotiaille huostaan otetuille tai avohuollon

tukitoimin sijoitetuille lapsille ja nuorille kodinomaisen ja turvallisen ympäristön kasvaa

ja kehittyä kohti tasapainoista aikuisuutta. Lasten- ja nuortenkodilta tapahtuva

jälkihuolto tarjoaa nuorille tarvittaessa tuen aina 21 ikävuoteen saakka. Ennen

jälkihuoltoa tai pois muuttoa nuoret harjoittelevat itsenäistymistä yksilöllisen

itsenäistymisharjoitteluprosessin myötä, jossa he saavat välitavoitteiden myötä ottaa

koko ajan enemmän vastuuta omasta arjestaan. Erillinen asumisharjoitteluyksikkö

sijaitsee samassa pihapiirissä.

Lasten- ja nuortenkodin tavoitteena on tukea lasten/nuorten kasvua ja kehitystä ottaen

huomioon ihmisen eri kehitysvaiheet ja yksilölliset ominaispiirteet. Tavoitteena on

kasvattaa lapset/nuoret toimimaan aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti suhteessa itseensä,

toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Lähtökohtaisesti lapset ja nuoret

tarvitsevat selkeät ja turvalliset rajat tuekseen kohti aikuiseksi kasvamista. Lapsen ja

nuoren turvallinen kasvu ja kehitys kohti aikuisuutta vaativat myös sitoutuneen ja

luotettavan aikuisuuden läsnäolon arjen jokaisessa hetkessä. Lasten- ja nuortenkoti

tekee tässä tapauksessa työtä heidän hyväkseen.

Lasten- ja nuortenkodin arki on kuin suomalaisen perheen elämää siihen liittyvine

iloineen ja suruineen. Arkipäivät on omistettu koulunkäynnille ja illat yhteiselle

tekemiselle, kavereille ja harrastamiselle. Turvalliset, luotettavat ja välittävät aikuiset

tukevat lapsia ja nuoria kiinnostumaan itsestään, etsimään tavoitteita elämäänsä sekä

saavuttamaan elämänhallintansa kokonaisvaltaisesti. Arjen rutiinit, turvalliset ja selkeät

rajat sekä kasvatusmenetelmät, koulun käynti, kasvattavat harrastukset,

luonnonläheisyys sekä elämyksellisyys auttavat lapsen ja nuoren tervettä psyykkistä,

fyysistä ja sosiaalista kehitystä.

8

ARVOT Läsnäolo ja Kanssaeläminen – Turvallisuus; mahdollisuus olla oma itsensä

– Rehellinen, aito ja avoin

– vastuullinen ja välittävä aikuinen

– Nuorten kanssa oleminen ja tekeminen, asioihin puuttuminen sekä loppuun

vieminen heti, ei siirtäminen

– Elämään oppimista, tekemään oppimista, merkityksen antamista

Luonnon”läheisyys”– Elämyksellisyys arjen tekemisestä

KIMPASSA TÖITÄ– Yhdessä tekeminen, toisten kunnioittaminen

– Verkostojen kanssa yhdessä tekeminen

– Vanhemmuuden tukeminen

– Kumppani, jonka kanssa on helppo toimia

Oman itsen ja toisen arvostus sekä kunnioitus

Toimintaa ohjaavia arvoja ovat turvallisuus, avoimuus, rehellisyys, oman itsensä sekä

toisten arvostus ja kunnioitus, tasavertaisuus, tasa-arvo sekä elämyksellisyys. Jokaisen

lapsen ja nuoren omia vahvuuksia korostamalla, turvallisen, selkeän sekä johdonmukaisen

kasvatuksen myötä ja vahvalla aikuisuuden esimerkillisyydellä saadaan lapsille ja nuorille

loistavat mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä kohti tasapainoista aikuisuutta.

9

PERIAATTEETLasten ja nuorten kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi tekee koko

työyhteisö tiivistä yhteistyötä. Normaali, aikuinen - lapsi/nuori vuorovaikutussuhde on

tärkeää saada rakentumaan heti sijoituksen alusta alkaen. Jokaiselle lapselle/nuorelle

valitaan henkilökunnasta omaohjaaja, joka keskittyy oman asiakkaansa kasvun ja

kehityksen tukemiseen perehtymällä asiakkaan problematiikkaan ja ratkaisumalleihin.

Lasten ja nuorten vääristyneet käyttäytymis- ja toimintamallit pyrimme korjaamaan

aikuisten esimerkin, keskustelun, ohjauksen sekä selvän syy – seuraamussuhteen

avulla.

Yksikkömme lapset ja nuoret elävät turvallista ikätasonsa mukaista elämää siihen

kuuluvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Oman ja toisten ihmisyyden arvostus ja

kunnioitus on arjessa opittavia asioita. Hyvän ja pahan sekä oikean ja väärän

tunnistaminen, eettinen ja moraalinen käyttäytyminen on toimintamme periaatteita.

RAPORTOINTI, PALAVERIKÄYTÄNNÖT SEKÄ TIEDOTUSKimpan asiakkaita ovat nuori, hänen perheensä sekä sijoituksesta vastaavan kunnan

sosiaalityöntekijä. Yhteistyö sijoitetun nuoren perheen kanssa aloitetaan tiiviillä

yhteydenpidolla vanhempiin sekä mahdollisiin sisaruksiin. Sijoitetut lapset /nuoret

pitävät yhteyttä omaisiinsa säännöllisesti (esim. päivittäin / viikoittain) puhelimen

välityksellä. Mikäli luottamuksellista ja luontevaa yhteydenpitoa ei lapsella ja nuorella

omaisiin ole, sen syntymistä tuetaan. Tärkeintä yhteydenpidossa lasten/ nuorten sekä

heidän omaisten välillä on oikeiden roolien löytyminen perheen sisällä.

Raportoimme sovitusti vanhemmille ja sosiaalityöntekijöille säännöllisesti lasten/

nuorten kasvun ja kehityksen tilanteesta myös kirjallisesti. Tapaamme vanhempia ja

muita nuoren kasvatukselle tärkeitä aikuisia verkostopalavereissa.

Perheen kanssa tuloksiin pääseminen vaatii vanhemmilta avointa ja rehellistä

yhteistyötä sekä yhdenmukaista kasvatusta kanssamme. Vanhemmat sekä muut

omaiset voivat sovitusti vierailla yksikkömme heille varatuissa erillisissä tiloissa.

Lasten ja nuorten kotona käynnit ja lomat sovitaan yksilöllisesti verkostopalavereissa

yhdessä huoltajien ja sosiaalityöntekijän kanssa. Perusajatus kotona käyntien sekä

lomien vietossa on, että ne sujuvat palaverissa sovittujen sääntöjen mukaisesti.

10

Lasten- ja nuortenkodin ajantasainen ja avoin sisäinen tiedottaminen sekä raportointi

ovat työn hyvin tekemisen kannalta äärimmäisen tärkeitä. Jokaisesta työvuorosta

laaditaan kirjallinen raportti mikä vuoronvaihdon yhteydessä puretaan seuraavan

vuoron kaikille työntekijöille suullisesti. Henkilöstöpalaverit pidetään säännöllisesti,

joissa käsitellään sekä asiakkaiden että työyhteisön asioita. Henkilöstöpalavereiden

tarkoitus on, että koko työyhteisö pysyy ajan tasalla talon sisäisistä asioista koskevat

ne sitten asiakkaita tai muuta toimintaa.

Johtoryhmä kokoontuu tarpeen mukaan ja asiat tiedotetaan henkilöstölle.

Johtoryhmä toteuttaa myös henkilöstön kehityskeskustelut.

Sijoittavien kuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa tehdään avointa, rehellistä sekä

tiivistä yhteistyötä. Lasten/nuorten sijoituksen alkuvaiheessa pidetään ensimmäinen

verkostopalaveri, jossa laaditaan asiakassuunnitelma. Verkostopalavereihin

osallistuvat myös asiakkaat sekä heidän huoltajansa. Nuoren kasvun ja kehityksen

ehdoton lähtökohta on, että kaikki aikuiset jotka osallistuvat lasten/nuorten

kasvatustyöhön pitävät verkostopalaverissa sovituista asioista kiinni.

Asiakassuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti tai tarpeen mukaan.

KOULUNKÄYNTIPeruskoululaisten koulunkäynti järjestetään yhteistyössä Paltamon kunnan

sivistystoimen kanssa. Lapset ja nuoret käyvät koulua Paltamon keskustassa, jossa on

perusopetuksen lisäksi tarvittava erityisopetus. Paltamoon valmistui syksyllä 2007 uusi

koulukeskus, jossa on alakoulu, yläkoulu sekä lukio.

Lasten- ja nuorten kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta on tärkeää, että he

pystyisivät käymään ns. normaalissa koulussa muiden lapsien tavoin. Päätavoite

koulunkäynnissä on turvata päättötodistuksen saaminen peruskoulusta, jotta jatko –

opintoihin on mahdollista hakeutua.

Kainuun Opistolla toimiva 10-luokka tarjoaa mahdollisuuden saada peruskoulun

päättötodistus, mikäli se jostain syystä jää saamatta. 10-luokka antaa myös

mahdollisuuden korottaa päättötodistuksen arvosanoja.

11

Toisen asteen oppilaitoksia löytyy Paltamosta mediapainotteinen lukio sekä Kajaanista

Kainuun Ammattiopisto.

Lasten ja nuorten kulkeminen kouluun tapahtuu kunnan järjestämällä koulukyydillä.

Kyyti lähtee n. 200 metriä piha-alueen ulkopuolelta, postilaatikoilta,

Raappananmäentien varresta ja iltapäivällä kyyti palaa samaan paikkaan. Toisen

asteen opintoihin kulkeminen tapahtuu julkisilla kulkuneuvoilla (linja-auto), joiden

aikataulut sopivat erinomaisesti koulupäivien keston mukaan.

Teemme tiivistä ja avointa yhteistyötä koulun sekä oppilaitosten kanssa

turvataksemme lasten ja nuorten koulunkäynnin sekä opiskelun. Koulunkäynti on

lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta isossa roolissa. Koulunkäynnissä korostamme

ja tuemme lapsen/nuoren omaa vastuullisuutta sekä työn teon merkitystä.

12

PERHEEN TUKEMINENLasten/ nuorten vanhempien, sukulaisten sekä muiden läheisten ihmisten kanssa

tehtävä yhteistyö luo hyvän pohjan lasten/nuorten kasvatukselle. Lapset/ nuoret ovat

koko Kimpan kasvuprosessin ajan osa jotain perhettä ja sitä arvostamme työssämme.

Ensisijaisesti omaohjaaja vastaa perheen kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

Perheen kanssa yhteistyö aloitetaan konkreettisesti ennen ensimmäistä kotilomaa.

Yhteistyötä voidaan tarvittaessa syventää. Vanhemmille voidaan suunnitella Lasten- ja

Nuortenkoti Kimpan henkilöstön tukemana erilaisia perheviikonloppuja Kimpan tiloihin

sekä retkiä. Mahdollista on käyttää myös ulkopuolista konsultaatiota perhetyöhön,

mikäli sijoittajakunnan sosiaalityöntekijä sekä perhe niin haluavat. Oikeiden roolien

löytyminen vanhempien ja lasten välillä on perhetyössä tärkein asia.

HARRASTUSTOIMINTALasten- ja Nuortenkoti Kimpassa tuetaan lasten/nuorten monipuolista

harrastustoimintaa. Yksiköstä löytyy harrastusvälineistöä (sukset, luistimet, mailat,

pallot, pyörät, vavat, vieheet, madot ym.) sekä retkeilyn perustarpeisto sekä hyvät tilat

harrastamiselle. Lähtökohtaisesti lasten/nuorten jo aloittamia harrastuksia pyritään

jatkamaan ja uusien harrastuksien aloittamista tuetaan. Henkilökunnasta löytyy vahvaa

osaamista erilaisiin harrasteisiin, esimerkiksi liikuntaan, retkeilyyn ja kädentaitoihin.

Harrastustoiminnassa tehdään yhteistyötä sekä Paltamon että Kajaanin

palveluntarjoajien kanssa.

Perusajatuksena on saada lapset/nuoret mahdollisimman hyvin integroitua

yhteiskuntaan, sillä heidän kehityksensä voi saada vahvistusta harrastetoiminnan

kautta. Lasten- ja nuortenkodin tiloissa on monipuolista toimintaa. Yksikkömme tontti ja

sen sijainti mahdollistaa erinomaisesti myös kalastuksen ja retkeilyn (tonttimme

vierestä lähtevät ulkoilureitit).

13

HENKILÖSTÖN JA TYÖN TUKEMINEN

Henkilöstömme on mitoitettu lastensuojelulain mukaan.

Työyhteisöllämme on vankka työkokemus lastensuojeluyksiköissä tehtävästä työstä.

Työyhteisömme työssä jaksamista tuetaan työnohjauksella. Työnohjausta toteutetaan

ryhmätyönohjauksena, mutta tarvittaessa työntekijöillä on mahdollisuus

yksilötyönohjaukseen. Työnohjaajana toimii Tuula Koivunen.

Käytämme työyhteisömme työn tukemiseen myös psykologin palveluja (HR-Ratkaisut),

joka konsultoi kasvatustyötämme, arvioi sekä kehittää yksikön toimintaa kanssamme.

Työterveydenhuoltopalveluissa työntekijöillä on sekä lääkärin että sairaanhoitajan

palvelut.

Työyhteisön sisäisiä koulutuksia järjestetään erilaisten teemojen ympärille. Sisäisen

koulutuksen lisäksi työntekijöitä kannustetaan osallistumaan työyhteisön ulkopuolisiin

alan koulutuksiin.

Jokaisella Kimpassa työskentelevällä on oikeus nauttia ammattitaitonsa sekä

pätevyytensä suomaa kunnioitusta sekä johdon että muiden työntekijöiden taholta.

Hänellä on velvollisuus käyttäytyä ammattinsa edustamien eettisten periaatteiden ja

Kimpan arvojen mukaisesti.

TÖIDEN ORGANISOINTIOsakkaat ovat vastuussa yksikön kasvatustyöstä, henkilöstöhallinnasta sekä valvovat

lasten ja nuorten hyvinvointia ja toiminnan lainmukaisuutta. Yksikön vastaava on

pääasiallisesti vastuussa yksikön suhteista yhteistyökumppaneihin.

Vastaava ohjaaja toimii työntekijöiden lähiesimiehenä.

Yksikön vastaava ja vastaava ohjaaja ovat vastuussa uusien työntekijöiden

perehdyttämisestä. Perehdyttämiseen on olemassa kansio, jossa on muistilista

perehdyttämiseen. Perehdyttämiseen osallistuu käytännön tasolla koko työyhteisö.

Henkilökunnan panos yksikön kehittämiseen ja omavalvontaan saadaan jakamalla

ohjaajille vastuualueet osaamisen sekä oman halun mukaisesti, kuten esimerkiksi

liikunta, pajatoiminta, retket ja leirit jne. Lasten- ja nuortenkodin kasvatustyössä

jokainen työyhteisön jäsen osallistuu niin käytännön tason kasvatustyöhön kuin sen

suunnitteluunkin.

14

Asiakkaalle nimetään omaohjaaja, joka on lapsen/nuoren lähin tukihenkilö. Omaohjaaja

huolehtii asiakassuunnitelman toteutumisesta sekä sen päivittämisestä.

Erilliset ohjeistukset on laadittu työntekijöiden perehdyttämiskansioon mm. lasten ja

nuorten tulotilanteeseen, seuraamusten sekä rajoitusten kirjaamiseen, työvuorojen

tehtäviin jne.

TYÖSUOJELUTyösuojelupäällikkö vastaa työsuojelun toteutumisesta apunaan työyhteisön edustaja

eli työsuojeluvaltuutettu. Työsuojelupiirin kanssa tehdään yhteistyötä tarvittaessa.

Työntekijöiden työssä jaksaminen sekä turvallisuus ovat tärkeä asia yksikkömme

toiminnassa. Viikkovapaat järjestetään mahdollisesti peräkkäin sekä viikonloppuvapaita

pyritään järjestämään koko työyhteisölle tasapuolisesti. Yksikön vaara- ja riskitilanteet

arvioidaan vuosittain ja niitä varten laaditaan työntekijöille ohjeistukset. Kaikki läheltä

piti – tilanteet kirjataan ylös ja ne käsitellään koko työyhteisössä.

Tyky - toimintaa järjestetään erillisen suunnitelman mukaisesti, jonka painoalueet ovat

mm. työntekijöiden vapaa-ajan liikunnan harrastamisen mahdollistaminen sekä erilaiset

tapahtumat ja retket. Koko henkilökunnalle järjestetään työsuojelun koulutuksia, kuten

esimerkiksi turvallisuuteen sekä ensiaputaitoihin liittyviä.

Toiminnan arvioinnissa käydään kehittämiskeskusteluja työyhteisön kanssa,

toteutetaan säännöllisesti arviointikyselyjä niin asiakkailta kuin

yhteistyökumppaneiltakin sekä tehdään tiivistä

yhteistyötä muiden alan toimijoiden ja virkamiesten

kanssa

DOKUMENTOINTI JA ASIAKIRJOJEN SÄILYTYSLasten- ja nuortenkodissa dokumentoidaan kaikki

kasvatukseen sekä hoitoon liittyvät suunnitelmat ja

tapahtumat (kuten esimerkiksi kasvatus- ja

huoltosuunnitelmat, koulunkäynti, seuraamukset ja

rajoittamiset, lääkehoidon eteneminen, kotona käynnin

käytännöt, rahankäyttö sekä hankinnat) lasten/nuorten

omiin henkilökansioihin. Vuorokohtaiset sekä muut

15

raportit kootaan myös lasten/nuorten henkilökansioihin. Kaikki asiakirjat säilytetään

työntekijöiden lukitun toimiston lukitussa kaapissa ja ne luovutetaan nähtäväksi vain

niille, joilla on siihen lainmukainen oikeus. Lapsen/nuoren sijoituksen päättyessä

dokumentit toimitetaan sijoittajakuntaan arkistoitavaksi.

LASTEN- JA NUORTENKOTI KIMPAN YHTEISET SÄÄNNÖTLasten- ja Nuortenkoti Kimpan yhteiset säännöt kannustavat lapsia ja nuoria oikean ja

väärän erottamiseen, itsensä sekä toisen arvostamiseen, rehellisyyteen, avoimuuteen,

oikeudenmukaisuuteen, tasavertaisuuteen sekä tupakoimattomuuteen ja

päihteettömään elämään. Työntekijät ohjaavat lapsia ja nuoria keskustelujen,

tekemisen sekä esimerkillisyyden avulla. Tämä työskentelytapa opettaa nuoren

ymmärtämään arjessa tekemiensä valintojen vaikutuksen omaan ja muiden elämään.

Lasten- ja Nuortenkoti Kimpassa nuorelta edellytetään, että hän käy koulua, noudattaa

sääntöjä ja sopimuksia, osallistuu sovittuihin arkitöihin ja kohtelee huomaavaisesti

muita.

Toiminnassamme korostuvat säännölliset viikko- ja päiväohjelmat. Säännöllinen ja

ennakoitava päiväohjelma sekä aikuisten ennustettavissa oleva toiminta auttavat niitä

nuoria, joilla on käytösongelmia, masennusta, puutteita oman toiminnan ohjauksessa

tai tarkkaavuuden vaikeuksia.

Lasten ja nuorten vapaa – aika painottuu iltoihin sekä viikonloppuihin niin kuin

kotonaan asuvilla koulua käyvillä lapsilla ja nuorillakin. Koulutyön jälkeen lapset ja

nuoret tekevät läksynsä, valmistautuvat kokeisiin ym. lukutunnin aikana. Iltaisin ja

viikonloppuisin on mahdollisuus ulkoiluun, harrastuksiin, kavereiden tapaamiseen,

television katseluun sekä yhteisiin ajanviettoihin. Nukkumaanmenoajoissa huomioidaan

ikä ja yksilölliset tarpeet. Säännöllinen sekä tarpeeksi pitkä yöuni on äärimmäisen

tärkeää lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen kehityksen takia.

Lapset ja nuoret saavat käyttää omia matkapuhelimiaan vapaa – ajallaan, mikäli

heidän kehitykselleen siitä ei ole haittaa (puhelinhäiriköinti, karkailut jne.). Kouluaikana

ja yöllä puhelimet säilytetään ohjaajien toimistossa. Tv – ohjelmissa sekä elokuvissa

noudatamme suositeltavia ikärajoja. Television sekä elokuvien katselu tapahtuu

yleisissä tiloissa. Lapsilla ja nuorilla on käytössään tietokone koulutehtäviä sekä

tiedonhakua varten yleisissä tiloissa. Internet-yhteyden käytössä pätevät samat

säännöt kuin television ja elokuvien katselussa.

16

Rahankäytössä ohjaamme lapsia ja nuoria suunnitelmallisuuteen sekä

säästäväisyyteen. 15 vuotta täyttäneiden nuorten kuukausiraha on 52 euroa ja

nuoremmat saavat viikkorahaa 26 euroa. Nuorilla on myös mahdollisuus hankkia

pientä lisätienestiä erilaisten ”talontöiden” kautta. Nuorille hankitaan Visa Elektron -

kortti, mikäli sitä heillä ei yksikköön tullessaan ole.

Lasten ja nuorten keskinäinen seurustelu yksikössämme on kielletty. Lapset ja nuoret

elävät normaalin perheen tavoin sisarussuhteessa toisiinsa. Isompien nuorten

oikeanlaisia seurustelusuhteita tuetaan, mikäli heidän kehityksensä sen kestää.

Yksikön tiloissa sekä toiminnoissa seurustelu ei kuitenkaan etene kädestä pitoa

pidemmälle.

KASVUN POLKUNuoren kasvunpolku voidaan kuvata eri vaiheina:

Elämä ennen sijoitusta

Sijoitus

Kimpassa olo aika

itsenäistymisharjoittelu / tukiasuminen

jälkihuollon valmistelu

mahdollinen jälkihuolto

Nämä vaiheet luovat kehyksen lapsen/ nuoren henkilökohtaisen hoidon ja kasvatuksen

suunnittelulle. Kasvun polun kulun ohjaajana käytämme UMBRELLA –kansiota, jota

nuori yhdessä oma ohjaajan kanssa täyttää ja täydentää.

17

PALVELUPROSESSIN KUVAUS PÄÄPIIRTEITTÄIN- yhteydenotto sosiaaliviranomaiselta

- asiakkaan taustan tarkka selvitys yhteistyössä sosiaaliviranomaisen ja huoltajien

kanssa

- asiakkaan tutustumiskäynti yksikössä, tarkoituksena tutustuttaa asiakas ja hänen

huoltajansa toimintaympäristöön ja yksikön toimintatapoihin sekä henkilökuntaan

- asiakkaan saapuminen yksikköön (terveydentilan kartoitus, toiminnallisten sekä

sosiaalisten taitojen kartoitus, kokonaisvaltaisesti tukimuotojen selvittäminen,

koulunkäynnin etenemisen selvitys ja kasvatustavoitteiden sekä koulunkäynnin

tavoitteiden asettaminen)

- asiakkaan tutustuminen ja kiinnittyminen yksikköön, jonka aikana kartoituksia

jatketaan

- tutustumisvaiheen lopussa pidetään verkostopalaveri, jossa käydään läpi asiakkaan

kokonaisvaltaisen kehittymisen tuen tarpeet sekä laaditaan toimintasuunnitelma

niiden toteuttamiseen (asiakassuunnitelma).

- koulunkäynnin ja arjen hallinnan opettelua

- sosiaalisten taitojen lisääntyminen

- varsinainen lasten- ja nuortenkodin kasvatustyö; asiakkaan myönteisen itsetunnon

sekä minäkuvan kehittymisen tukeminen, ammatinvalinnan ohjaus, mielekkäiden

harrasteiden löytymisen tukeminen sekä tukiverkon rakentaminen tulevaa

itsenäistymistä varten

- itsenäistymisprosessin aloitus pienin askelin vahvasti tuettuna

- elämänhallinnan syveneminen

- elämän vastuun ja velvollisuuksien lisääntyminen

- mahdollisuus jälkihuoltosopimukseen ja turvalliseen lähtemiseen

- sijoituksen loputtua yksilöllisesti määritelty tuki asiakkaalle (puhelimitse ja

sähköpostitse henkinen tuki sekä asiakkaan ja hänen omaisten vierailut lasten- ja

nuortenkodilla)

18

Lasten- ja Nuortenkoti Kimppa Oy

Raappananmäentie 21 D

88310 MELALAHTI

Puh. (08) 871 000, gsm. 044 076 8112

www.kimppa.info

Paltamon kunta

Vaarankyläntie 7

88300 PALTAMO

Kunnanvirasto puh. (08) 615 5461

www.paltamo.fi