Digitaalisen painokoneen laatukäsikirja

InsinöörityöJukka Honkonen

Työn tilaaja:

Esityksen rakenne

• Työn taustaa• Työn tavoitteet• Työn eteneminen• Laatukäsikirjan sisältö

– Testipainatukset & tulokset

• Yhteenveto

Työn taustaa

• Työn tilaaja: Canon Oy• Canon tuli mukaan digitaalisten

väripainokoneiden markkinoille vuonna 2007– Aiemmat Canonit hitaita CLC-väri(kopio)koneita– Uusi aluevaltaus imagePRESS C7000VP -

painokoneen myötä

Elektrofotografiatekniikkaan perustuva digikone

V. 2007 lopussa Canon oli myynyt n. 10 kpl C7000VP-painokonetta Suomeen – tarve selkeyttää laadun hallintaa

Työn tavoitteet

• Selvittää– mitä digitaalisen painamisen laatu tarkoittaa– kuinka C7000VP:llä tuotetaan parasta mahdollista

laatua– kuinka optimaalinen laatutaso ylläpidetään– mitkä ovat hyväksyttävät toleranssit laatuvirheille

Laatukäsikirja C7000VP-painokoneelle

Painokoneen mukana tulevan värimittarin ja laadunvalvontaohjelman käyttö, kalibrointitiheys,..

Työn eteneminen

2008 2009

alkupalaveri

ohjekirjan ym. materiaalin läpikäynti

koneeseen tutustuminen &testipainatus-suunnitelma

testipainatukset

Drupa-messut

Laatukäsikirjan kirjoittaminen

Laatukäsikirjan taitto & painaminen (Canonilta)

Laatukäsikirjanjakelu asiakkaille(Canonin koulutustilaisuus)

insinöörityöraportin kirjoittaminen

Laatukäsikirjan sisältö

• Painojäljen laatutekijät ja niiden mittaaminen

• Elektrofotografia – laatuhaasteet ja laadun vakiointi

• Värintoiston optimointi – ICC-värinhallinta ja koneen väriasetukset

• Painolaadun vertailu (standardit)

Tyypilliset laatuhäiriöt

• Värimuutokset pitkien painotöiden aikana– Painoprosessin pieni ”luontainen epästabiilius” Koneen kalibrointia tarvitaan

• Automaattinen, inline-densitometrin suorittama värinsäätö• Manuaalinen kalibrointi

• Ilman- ja paperin kosteuden muutoksista johtuvat häiriöt– Värinsiirron ongelmat (liian kuiva tai kostea paperi –> väärä

sähkövaraus)• Epätasaiset väripinnat, läikikäs jälki, raidat (etenkin arkin takareunassa)

– Paperin käyristyminen (kiinnitysyksikössä)– Muutokset paperin mitoissa

• Kaksipuoleisen painotyön kohdistusongelmat

– Virheitä voidaan korjata painokoneen paperikohtaisilla asetuksilla• Värinsiirrossa käytettävät jännitteet• Käyristymisen säätö• Kuvan sijainnin ja koon hienosäätö

– Säätäminen aikaavievää, mikäli kosteusolosuhteet muuttuvat jatkuvasti

Testipainatukset

• Mitattiin koneen stabiiliuteen, vakiointiin ja värintoiston optimointiin liittyviä ominaisuuksia:– Ensimmäisten painopintojen värimuutokset– Ajon aikaiset värimuutokset– Kalibroinnin värivirheitä korjaava vaikutus– ICC-väriprofiilien ja väriasetusten vaikutus

värintoistoon– Rasterointitavan vaikutus värialaan

• Painatustestit tehtiin Wiresidos Oy:ssä– Testeissä käytettiin pääasiassa ECI:n

1485 värikentästä koostuvaa testiarkkia

– Mitattiin Wiresidoksessa ja koululla

Testipainatukset (2)

• Ensimmäisten painopintojen värimuutokset • Mitattiin viikonlopun tauon jälkeen osa 60. ensimmäisestä arkista

– Värieroa verrattiin kolmen ensimmäisen arkin keskiarvoon

• Värierot suhteellisen suuria (lyhyellä aikavälillä)• Tasaantumisvaihe ei näkynyt 60. ensimmäisen arkin aikana

Testipainatukset (3)

• Ajon aikaiset värimuutokset• 1200 painopinnan työ, välissä painettiin testiarkkeja (rush printing)• Väriarvoja verrattiin kalibroituun lähtötilanteeseen• Suurimmat muutokset alussa, alun jälkeen muutokset suht. pieniä

• Painokoneen pysäyttelyä kannattaa välttää

Testipainatukset (4)

• Kalibroinnin värivirheitä korjaava vaikutus• Kolme kalibrointivaihetta

– Shading Correction, Auto Gradation Adjustment ja Calibration– Suoritus kestää yhteensä n. 12 minuuttia (2-4 min/kalibrointivaihe)

• Kalibrointi 1200 painopinnan työn jälkeen:

Testipainatukset (5)

• Kalibroinnin värivirheitä korjaava vaikutus• Seuraavassa testissä tehtiin vain Calibration-osakalibrointi

800 painopinnan työn jälkeen– Verrattu kalibroidun lähtötilanteen väriarvoihin

Testipainatukset (6)

• ICC-väriprofiilien (International Color Consortium) ja väriasetusten vaikutus värintoistoon

• Testiarkki painettiin oletusprofiililla (Default), itse luodulla profiililla (Oma) ja väriprofiilien käytön ohittavilla asetuksilla

– Väriarvoja verrattiin offset-standardin arvoihin päällystetylle paperille

• Väripoikkeamat suuria (paperista johtuen?) – pienin dE omalla profiililla

Testipainatukset (7)

• Väriasetukset– Paper Simulation -valinnan vaikutus

värintoistoon• Kaksi eri paperityyppiä• Ei vaikutusta (kyseisillä paperityypeillä)

Papereiden värien poikkeamat päällystetyn offsetpaperin väristä: dE=8 (Canon High Grade) ja dE<3 (Magno)

Testipainatukset (8)

• Rasteroinnin vaikutus toistevissa olevien värien määrään

• Saatu luoduista väriprofiileista PrintOpen -ohjelmalla• Teoriassa linjatiheyden kasvattamisen pitäisi pienentää

värimäärää

Yhteenveto

• Laadukkaan digipainamisen avaintekijät ovat:– Painokoneen asetusten säätäminen paperikohtaisesti

kosteusolosuhteiden (ilma -> paperi) mukaan• Kosteusmuutosten minimointi

– Laitteen tiuha kalibrointi• Laitteen automaattinen värinsäätö ei yksin riittä tasaamaan värimuutoksia

– Värintoiston optimointi • Itse luotujen, paperikohtaisten ICC-väriprofiilien käyttö• Väriasetusten tunteminen

• Laatukäsikirja nostaa esiin em. asioita ja havainnollistaa niitä mittaustuloksin

• Digitaalisen painamisen laadun vertailu ja virherajojen asettaminen hankalaa, sillä värilliselle digitaaliselle painamiselle ei ole standardia– Useiden offset-standardin (ISO 12647-2) toleranssien on

kuitenkin todettu soveltuvan myös digitaaliseen painamiseen

Yhteenveto (2)

• Tavoitteiden toteutuminen– Laatukäsikirjassa käsiteltiin asioita, jotka myös

Canon näki olevan keskeisiä digitaalisen painamisen laadun kannalta

– Word-materiaali valmistui suunnitellusti Drupaan– Laatukäsikirja on kuitenkin kirjoitettu suhteellisen

vähäisen käyttökokemuksen (painatustestit) perusteella, joten teksti on osittain ympäripyöreää

• Laatukäsikirjassa voisi olla selkeämpiä ja yksityiskohtaisempia käyttäjäohjeita

Kiitos!